VENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAHelsingin kaupungin liikuntavirasto 2008

SisällysluetteloJohdantoLähtökohdatLainsäädäntöJätemäärät, talousjäteJätemäärät, jätevedetJätehuoltosuunnitelmaVenesatamien jätehuollon nykyiset järjestelyt, sekajäteSeptitankkien ja pilssivesien tyhjennyspisteetVenesatamien sijaintiVenesatamien jätehuollon kehittäminen

JOHDANTOHelsingin kaupungin liikuntaviraston toimeksiannosta FCG Suunnittelukeskus Oy on laatinut jätehuoltosuunnitelman Helsingin kaupungin venesatamia vartenJätehuoltosuunnitelma on tarkoitettu suositukseksi sekäveneseurojen että kaupungin ylläpitämiin satamiinTavoitteena on, että ohjeen avulla voidaan kaikilla suunnittelun tasoilla ottaa huomioon myös veneilyn jätehuolto

- mukana aina kaavoituksesta ja yksityiskohtaisesta suunnittelustavenesataman toteutukseen sakka

Suunnitelman laadinnan ohjaukseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

- Tapio Lappalainen Liikuntavirasto / Tekninen yksikkö- Hannu Airola Liikuntavirasto / Kehittämisyksikkö- Heino Mikkonen Liikuntavirasto / Merellinen osasto- Ari Maunula Liikuntavirasto / Merellinen yksikkö

FCG Suunnittelukeskus Oy:n työryhmä:- Seppo Virmalainen, dipl.ins.- Markku Vähäkäkelä, ins. (AMK)

LÄHTÖKOHDATLiikuntaviraston hallinnoimia venesatamia on yli 40 kpl Kaikkiaan Helsingissä on yli 70 venesatamaa, josta noin 30 on veneseurojen tai -kerhojen käytössäVenepaikkoja Helsingin alueella on yhteensä noin 11 500 kplLiikuntaviraston hallinnoimista venesatamista tehdyt jätehuoltosuunnitelmat on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen

- tiedot on siirretty ympäristöhuollon tietojärjestelmäänLiikuntaviraston keräämien tietojen pohjalta suunnitelmassa on esitetty yhteenveto Helsingin venesatamien venepaikkamääristä ja nykyisestäjätehuoltovarustuksesta

LAINSÄÄDÄNTÖVenesatamien jätehuoltoa säätelee kaupungin jätehuolto-ohjeiden lisäksi seuraavat lait ja asetukset:

- Alusjätelaki 300/1979, 489/2000 ja 933/2003- Alusjätelain asetuksessa 635/1993, 435/2000 ja 1167/2003- Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja sen asetus 169/2000- Jätelaki 1072/1993 ja sen asetus 1390/1993- Aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista annettu

direktiivi (alusjätedirektiivi 2000/59/EY)Suomen tai Ahvenanmaan aluevesiin aluskäymälöiden jätteiden tyhjentäminen on kielletty 1.1.2005 alkaen

- Suomen lainsäädäntöä ohjaa kansainvälisessä lainsäädännössä määrätyt tavoitteet (Marpol 73/78), joiden mukaan jätteiden päästäminen mereen on kielletty lähempänä kuin 12 meripeninkulmaa maasta

- lainsäädännön muutokset toteuttavat myös EU-direktiivin 2000/59/EY asettamat puitteet

- veneen- tai aluksenomistajille muutokset vaativat käytännössätyhjennettävän septitankin tai vastaavan tyhjennettävän säiliön asennusta

LAINSÄÄDÄNTÖAhvenanmaan maakunta-asetuksessa (ÅSF 67/2003) määritetään lakimuutosten vaikutuksien alaiset satamatyypit:

- vierasvenesatamat, kotisatamat, käyntisatamat (palvelusatamat, vierasvenelaiturit ja retkisatamat)

- maakunta-asetus velvoittaa yli 50 venepaikan satamia- satamaluokitus noudattaa Merenkulkulaitoksen ”Venesatamien luokitus

1998” ohjeitaMaakunta-asetuksen mukaan venesatamissa tulee olla jätehuollon osalta seuraava varustus:

Kotisatamat– keräysastiat sekajätteelle ja lajittumattomalle jätteelle– vastaanottolaitteisto käymäläjätteiden tyhjennystä varten

Suuret vierasvenesatamat (>400 venepaikkaa)– keräysastiat sekajätteelle, lajittumattomalle jätteelle, muoville,

lasille, pahville, metallille sekä maatuville biojätteille.– kaapit kiinteitä ja nestemäisiä haitallisia (vaarallisia) jätteitä varten– vastaanottolaitteisto käymäläjätteiden tyhjennystä varten

• Pienet vierasvenesatamat (<400 venepaikkaa)– keräysastiat sekajätteelle ja lajittumattomalle jätteelle

JÄTEMÄÄRÄT, TALOUSJÄTE”Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa” -julkaisussa esitettyjen kyselytutkimusten mukaan talousjätettäkertyy noin 0.53 kg/henkilö/vrk

- koostuu mm. paperi- ja muovipakkauksista, ruoantähteistä, lasista ja kertakäyttöastioista

Ruotsissa suoritetun selvityksen (1981) mukaan veneen talousjätteen määräksi on saatu 1 kg/henkilö/vrk

- Suomessa talousjätteen määrän on arvioitu kasvaneen vuosien 1980 - 1990 tasosta

YTV:n käyttämä jätetuottoarvio asuinkiinteistöjen jäteastioiden mitoituksessa (henkilö/vrk) on sekajätteen osalta 5.7 litraa, joka vastaa tilavuuspainolla 0.1-0.15 kg/l muutettuna noin 0.6-0.9 kg/henkilö/vrk

JÄTEMÄÄRÄT, JÄTEVEDETPidä Saaristo Siistinä ry:n tutkimusten mukaan veneretkien ja matkailun merkeissä on arvioitu veneessä oleskeltavan yhteensä noin 1 milj. vrk

- kun arvioidaan veneessä olevan keskimäärin kolme henkilöä, kertyisi käymäläjätettä noin 3 l/hlö/vrk

- käymäläjätteen kokonaismääräksi saataisiin noin 9 000 m3

vuodessaArviossa ei ole otettu huomioon soutuveneiden eikä pienten perämoottoriveneiden osuutta Veneilyssä syntyvän öljyisen jätteen (perä-/vaihdeöljyt ja pilssivedet) määräksi on em. tutkimuksessa arvioitu noin 260 tonnia vuodessa Venetyyppi yksikkömäärä (kg/vuosi)Vesiskootteri 0.3Perämoottorit <20 0.3Perämoottorit >20 0.4Sisäperämoottorit 4.0 Sisämoottorit 3.0Moottoripurjehtijat 3.0Purjeveneet 1.0

JÄTEHUOLTOSUUNNITELMANykyisen lainsäädännön mukaan jokaisella venesatamalla on oltava jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi

- suunnitelman tekemiseen satamia velvoittaa vuoden 2004 alussa voimaan tullut alusjätelain muutos

- jätehuoltosuunnitelmaa ei tarvitse tehdä alle 50 venepaikan huvivenesatamista

Jätehuoltosuunnitelmassa sataman pitäjän on annettava kuvaus sataman jätteenkeräilylaitteiden sijainnista ja niiden kapasiteetista Sataman pitäjän on tiedotettava veneilijöille jätteiden oikeasta käsittelytavasta sekä ohjeistettava jätteenkeräilylaitteiden käytössäJätehuoltosuunnitelmaa on noudatettava sen jälkeen kun suunnitelman tiedot on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään

- Uudenmaan ympäristökeskus on edellyttänyt suunnitelmia hyväksyessään, että satamalla on sekajätteen vastaanotto

Venesataman jätehuoltosuunnitelma on uusittava tarpeen mukaan, mutta enintään kolmen vuoden välein

VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON NYKYISET JÄRJESTELYT, SEKAJÄTE

Veneilyssä syntyvän sekajätteen osalta on pitäydytty v. 1999 laaditussa jätehuoltoselvityksessä määritetyissä suuntaa antavissa jätemäärissä, jotka jakautuvat venesataman koon suhteen seuraavasti

Satama-luokka

Venepaikat Sekajätetuotto

I Yli 300 vp 14 l /vene/vko II 80 - 300 vp 16 l /vene/vko III Alle 80 vp 15 l /vene/vko

Aiemmin mainittuun talousjätteen jätetuottoarvioon suhteutettuna jokaisessa veneessä tulisi jokaisena viikkona asustaa 2-3 henkeäyhden vuorokauden ajan Kesäloma-ajan aurinkoisia viikonloppuja lukuun ottamatta veneiden käyttöaste on harvoin näin korkea

VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON NYKYISET JÄRJESTELYT, SEKAJÄTE

Käytännön kokemusten mukaan nykyinen jäteastioiden määräsuhteutettuna tyhjennyskertoihin on useimmiten riittäväKesäaikaan tyhjennyskertojen väli ei maanpäällisissä säiliöissäkäytännön syistä voi juurikaan olla viikkoa pidempi Suurin osa veneilyyn liittyvästä jätteestä syntyy viikonlopun aikana

SEPTITANKKIEN JA PILSSIVESIEN TYHJENNYSPISTEETLiikuntaviraston sekä veneseurojen tai -kerhojen toimesta on asennettu veneiden septitankkien ja pilssivesien tyhjennyspisteet yhteensä 17 venesatamaanElisaaren ulkoilualueen tyhjennyspiste on toteutettu kesällä 2006

VENESATAMIEN SIJAINTI

2008

SEPTITANKKIEN TYHJENNYSPISTEET

VENESTAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Pääpaino suuntautuu jätteiden keräysvälineiden yhdenmukaisuuden ja niiden kaupunkikuvallisen soveltuvuuden määrittämiseenLiikuntavirasto on yhdessä kaupungin muiden hallintokuntien ja YTV:n kanssa kehittämässä rakennettuun kaupunkiympäristöön soveltuvaa jätteenkeräysjärjestelmää

- osana em. kehitystyötä on useiden venesatamien jäteastioita korvattu syväkeräysjärjestelmään kuuluvilla säiliöillä

- etuina mm. monipuolinen kokovalikoima, pienemmät hajuhaitat, pienempi alttius ilkivallalle

Venesatamien septitankkien ja pilssivesien tyhjennyslaitteistoihin liittyvän ohjeistuksen ym. kehitystä tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa

- keskeisenä kysymyksenä ovat venesatamien jätehuoltoon liittyvävaatimustaso sekä septitankkien ja pilssivesien tyhjennyspisteiden sijoitukseen ja kapasiteettiin liittyvät asiat

VENESTAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINENLiikuntavirasto järjestää veneseurojen kanssa keväisin venesatamien katselmuksia

- kartoitetaan mm. venetilannetta septitankillisten veneiden osalta- selvitetään venesatamien jätehuollon nykytilaa, mahdollisia puutteita

ja kehitystarpeita - dokumentoidaan jätehuoltoon liittyvät vuotuiset muutokset

Vesi- ja ympäristöhallinnon monistesarjan nro 384 v. 1992 ”Veneiden käymäläjätteiden tyhjennys” mukaisesti jokainen kotisatama, missä on yli 100 venematkailuun käytettäväävenettä, tulisi varustaa vastaanottolaitteistolla

- lähellä toisiaan olevien satamien tyhjennystarpeet voidaan kuitenkin hoitaa keskitetysti

- tavoitteena on saada käymäläjätteen vastaanottopaikkoja noin 1-2 päivämatkan päähän toisistaan venematkailuun käytettävien reittien varrelle

VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN Suomen ympäristökeskuksen monisteen nro 285 v. 2003 ”Veneiden käymäläjätteiden tyhjennysverkoston kehittäminen”mukaisesti tavoitteena on:

- saada valtakunnallisesti kattava imutyhjennysjärjestelmä, jossa asemia 1-2 päivämatkan päässä toisistaan, suosittujen käyntisatamien yhteydessä

- saada imutyhjennysasemia jokaiseen suurempaan kotisatamaan - saada imutyhjennysasemia suurempien telakointialueiden

yhteyteen, jotta veneiden käymälävesisäiliöt voidaan tyhjentääennen talvitelakointia

- kehittää toimiva imutyhjennysjärjestelmien huoltojärjestelmävaraosahuoltoineen

- Liikuntaviraston hallinnoimien venesatamien osalta lähtökohtana on, että mikäli venesatamassa on yli 100 käymäläjätteen imutyhjennystä tarvitsevaa venettä, pyritään siihen, että satamassa on septitankin imutyhjennyslaite

VENESATAMIEN JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINENLiikuntaviraston suunnitelmissa on kasvattaa nykyistäseptitankkien ja pilssivesien tyhjennyslaitteiden määrää vuosina 2008-2010 toteuttamalla vuosittain uusia tyhjennyspisteitä

Liikuntavirastolla on tarkoitus sijoittaa uudet septitankkien tyhjennyspisteet myös seuraaviin venesatamiin:

- Pihlajasaaren vierasvenesatama v. 2008- Saukonpaaden venesatama v. 2009-2010- Hernesaaren kärki v. 2010- Lähteelä v. 2008

JÄTEHUOLLON VARUSTEET JA KALUSTEETVenesatamien jätehuoltoon liittyvät keräysvälineet tulee valita siten, että ne soveltuvat kerättävälle jätelajille Järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvissa satamissa voidaan käyttää ”Pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten 1.9.2005” mukaisesti seuraavia keräysvälineitä

- käsin siirreltäviä kannellisia, pyörillä varustettuja jäteastioita- kannellisia suursäiliöitä- vaihtolavasäiliöitä- maahan upotettuja säiliöitä

Keräysvälineiden väreinä käytetään- Harmaa, sekajäte- Vihreä, keräyspaperi- Ruskea, biojäte- Punainen, ongelmajäte ja biologinen jäte- Sininen, keräysmetalli, keräyskartonki ja keräyslasi- Oranssi, energiajäte