TALOUSKASVUN TAITEKOHDASSA? - Myynnin ja markkinoinnin ... · jayritysten kasvu on kuitenkin hidastunut henkilöstömää-rää lukuun ottamatta kaikilla osa-alueilla verrattuna vuo-den

TALOUSKASVUN TAITEKOHDASSA?- Suomen talouden näkymät myynnin

ja markkinoinnin ammattilaisten silmin

SISÄLLYS 1. JOHDANTO: MIKÄ ON MYYNTIPÄÄLLIKKÖBAROMETRI? ...................................4

2. SUOMEN TALOUDEN NÄKYMÄT OVAT HEIKENTYNEET, MUTTA YRITYKSET PÄRJÄÄVÄT TOISTAISEKSI ................................................. 5

2.1. Luottamus Suomen talouteen romahti vuonna 2019 .................................................. 52.2. Yritysten tilanne: Huolena liikevaihdon kasvun taittuminen ja epäsuotuisa kannattavuuskehitys .......................................................................6

Kommenttipuheenvuoro: Meri Obstbaum, Suomen Pankin ennustepäällikkö ......................................... 7

3. MYYNNIN TILANNE YRITYKSISSÄ ON HYVÄ KASVUN HIDASTUMISESTA HUOLIMATTA .........................................................................8

3.1. Myynnin kehitys on ollut myönteisintä elintarvikealalla .............................................8

Kommenttipuheenvuoro: Jouni Vihmo, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti.................................. 10

Kommenttipuheenvuoro: Pekka Rissa, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja .......................................11

4. MYYNTIIN JA MARKKINOINTIIN KANNATTAA PANOSTAA KAIKISSA OLOSUHTEISSA ..................................................................................12

4.1. Myynti- ja markkinointihenkilöstön työllisyystilanne on hyvä .................................... 13

Kommenttipuheenvuoro: Petri Parvinen, Aalto-yliopisto, myynnin johtamisen professori .................. 15

5. TYÖNANTAJAYRITYSTEN TILANTEEN ENNUSTETAAN JATKUVAN KOHTUULLISEN MYÖNTEISENÄ ...................................................... 16

Liite 1: Myyntipäällikköbarometrien taustatietoja .....................................................17

4 KESKUSTELUPAPERI MYYNTIPÄÄLLIKKÖBAROMETRI 2017 – 2019

Myyntipäällikköbarometri on Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n tilaama ja Aula Research Oy:n toteutta-ma kysely, jossa MMA:n jäsenet kertovat näkemyksensä talouden tilasta. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on myynti-, markkinointi- ja ostoalan am-mattilaisten edunvalvontajärjestö, jonka jäsenmäärä on noin 20 000.

Myyntipäällikköbarometri toimii ilmapuntarina Suomen talouden ja yrityskentän nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Myynti- ja markkinointialan henkilöstöllä on näköalapaikka arvioida talouden kehityssuuntia, sillä he näkevät päivittäisessä työssään konkreettisesti sekä oman organisaationsa että asiakkaiden taloudellisen tilanteen kehityksen.

Myyntipäällikköbarometrin kysymysten aiheina ovat myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten luottamus Suo-men talouteen, vastaajien työnantajaorganisaation liike-toiminnan kehitys sekä myynti- ja markkinointihenkilöstön työllisyystilanteen kehitys työnantajaorganisaatiossa.

Vuoden 2019 Myyntipäällikköbarometri on järjestykses-sään kolmas. Barometri toteutetaan sähköisenä kyselynä vuoden välein elokuun ja syyskuun taitteessa. Tuoreim-paan kyselyyn vastasi 1419 myynnin ja markkinoinnin ammattilaista.

Tässä raportissa käydään läpi vuosien 2017-2019 Myynti-päällikköbarometrien tulokset ja pohditaan, mitä tulokset kertovat Suomen ja Suomessa toimivien yritysten talou-desta. Raportin tavoitteena on herättää keskustelua talou-den ja erityisesti myynnin tilanteesta ja kehityksen suun-nasta Suomessa.

Luvussa 2 tarkastellaan, kuinka myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten luottamus Suomen talouteen sekä heidän edustamiensa yritysten tilanne on kehittynyt kolmen vuo-den aikana. Vastaajat ovat arvioineet yritysten tilanteen kehitystä eri osa-alueilla, jotka ovat liikevaihto, yrityksen kannattavuus, henkilöstömäärä sekä investointien arvo.

Luvussa 3 syvennytään myynnin tilanteen kehitykseen eri toimialoja edustavissa yrityksissä sekä vientiyrityksissä. Luvussa 4 puolestaan arvioidaan yritysten tekemien myyn-ti- ja markkinointipanostusten kehitystä eri toimialoilla. Tarkastelussa ovat myös vastaajien työllisyysnäkymät, eli myynti- ja markkinointihenkilöstön määrän kehitys sekä vastaajien kokema irtisanomisen ja lomauttamisen uhka.

Viimeisessä luvussa katseet suunnataan tulevaisuuteen. Millaisia ovat myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten edustamien yritysten näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle?

Raportti sisältää myös neljä kommenttipuheenvuoroa, jois-sa talouden asiantuntijat ja eri toimialojen edustajat kom-mentoivat Myyntipäällikköbarometrin tuloksia ja pohtivat tulosten merkitystä Suomen taloudelle, myynnin ja mark-kinoinnin ammattilaisille tai oman toimialansa yrityksille. Haastattelun antoivat seuraavat asiantuntijat:

• Meri Obstbaum, Suomen Pankin ennustepäällikkö

• Petri Parvinen, myynnin johtamisen professori Aalto-yliopistosta

• Pekka Rissa, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja

• Jouni Vihmo, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti

Suuret kiitokset kaikille yhteistyöstä.

1. JOHDANTO: MIKÄ ON MYYNTIPÄÄLLIKKÖ- BAROMETRI?

KESKUSTELUPAPERI MYYNTIPÄÄLLIKKÖBAROMETRI 2017 – 2019 5

Tässä luvussa tarkastellaan, kuinka Myyntipäällikköbarometriin vastannei-den myynnin ja markkinoinnin ammatti-laisten luottamus Suomen talouteen on kehittynyt ja kuinka heidän edustamien-sa yritysten tilanne on kehittynyt viimei-sen kolmen vuoden aikana.

2.1. Luottamus Suomen talouteen romahti vuonna 2019

Suomen talous kääntyi vuosien taantuman jälkeen nousuun vuoden 2015 tienoilla. Sekä ulkomainen että kotimainen kysyntä kasvoivat, kun maailman-talouden suhdanteet kääntyivät positiivisempaan suuntaan. Kasvusta ei kuitenkaan ehditty nautti-maan montaa vuotta, sillä talousuutisoinnin sävy kääntyi vuoden 2018 aikana vähitellen negatii-visempaan suuntaan. Heikon suhdannetilanteen lisäksi maailmantalouden kasvua ovat heikentä-neet myös Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppa-konfliktin ja Brexitin kaltaiset maailmanpoliittiset mullistukset. Valtiovarainministeriö arvioi kuiten-kin tuoreimmassa talouskatsauksessaan Suomen talouskasvun jatkuvan myönteisenä vielä lähiaikoina kansainvälisen talouden heikoista uutisista huolimatta1.

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen on heikentynyt viimeisen vuoden aikana. Tilastokeskuksen Kuluttajien luottamus -tilaston mukaan kuluttajien käsitys Suomen talouden tilasta on kehittynyt pääpiirteissään samalla tavalla myyntipäälliköiden luottamuksen kanssa. Kuluttaji-en luottamuksen saldoluku oli syyskuun 2018 mittaukses-sa 15,4, kun syyskuussa 2019 se oli -14,92.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten luottamus Suo-men talouteen heijastelee samanlaista trendiä. Kuviosta 1 huomataan, kuinka vastaajien luottamus Suomen talo-uteen on kehittynyt vuosina 2017-2019. Ei liene liioitel-

1 Valtiovarainministeriö (2019): Taloudellinen katsaus. Syksy 2019. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:48. 2 Kysymys Kuluttajien luottamus -kyselytutkimuksessa: Millainen on sinun mielestäsi Suomen taloudellinen tilanne nyt, verrattuna tilan-teeseen 12 kuukautta sitten? https://www.stat.fi/til/kbar/2019/09/kbar_2019_09_2019-09-27_tau_001_fi.html

tua sanoa, että vastaajien luottamus Suomen talouteen romahti vuosien 2018 ja 2019 Myyntipäällikköbarometri-en välisenä aikana. Saldoluku oli vuoden 2018 Myyntipääl-likköbarometrissä 34, kun vuoden 2019 selvityksessä se oli kääntynyt pakkaselle -17 lukemaan. Saldoluvut on laskettu kaavalla (kasvanut selvästi+0,5*kasvanut jonkin verran) - (0,5*heikentynyt jonkin verran + heikentynyt selvästi).

Aiempina vuosina vastaajan kotiseudun myönteiset talous-uutiset ovat näkyneet Myyntipäällikköbarometreissä keski-määräistä suurempana luottamuksena Suomen talouteen. Vuoden 2017 Myyntipäällikköbarometrissä telakka- ja autoteollisuuden vahvasta kasvusta nauttineesta Lounais-Suomesta tulevien vastaajien luottamus oli selkeästi muu-alta tulevia vastaajia suurempaa, kun taas vuoden 2018 painoksessa positiivisimpia olivat hyvän matkailuvuoden kannustamina pohjoissuomalaiset. Tuoreimmassa Myynti-päällikköbarometrissä sen sijaan tunnelmat olivat tasaisen heikot joka puolella Suomea.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum kertoo, että talouden hidastuminen näkyy luottamusindikaattorien lisäksi myös kovassa datassa:

”Hidastumista on nyt selvästi havaittavissa. Niin sanotut pehmeät indikaattorit, luottamusindikaattorit, ovat hei-kentyneet jo pidemmän aikaa, mutta nyt aletaan nähdä heikentymistä myös kovassa datassa. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit ovat selvästi hidastuneet.”

Miten luottamuksesi Suomen talouteen on kehittynyt viimeisen 12 kuukauden aikana?

0 20 40 60 80 100

Kasvanut selvästi

Heikentynyt selvästi

Kasvanut jonkin verran

Pysynyt ennallaan

Heikentynyt jonkin verran

2019 1 %

12 %

11 % 59 % 24 % 5 %

51 % 30 % 6 %

16 % 41 % 33 % 9 %

Saldoluku

2018

2017

En osaa sanoa 0 %

-17

34

37

1.

2. SUOMEN TALOUDEN NÄKYMÄT OVAT HEIKENTYNEET, MUTTA YRI- TYKSET PÄRJÄÄVÄT TOISTAISEKSI

https://www.stat.fi/til/kbar/2019/09/kbar_2019_09_2019-09-27_tau_001_fi.html

https://www.stat.fi/til/kbar/2019/09/kbar_2019_09_2019-09-27_tau_001_fi.html


2.2. Yritysten tilanne: Huolena liikevaihdon kasvun taittuminen ja epäsuotuisa kannattavuuskehitys

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset näkevät työnan-tajayritystensä tilanteen koko maan talouden tilannetta myönteisempänä. Vastaajia on pyydetty jokaisella kysely-kerralla arvioimaan, miten heidän edustamansa yrityksen tilanne on kehittynyt eri osa-alueilla viimeisen 12 kuukau-den aikana. Vastaajat raportoivat kyselyssä, ovatko heidän työnantajayrityksensä liikevaihto, kannattavuus, investoin-tien arvo ja henkilöstömäärä suurempaa, yhtä suurta vai pienempää kuin 12 kuukautta aiemmin. Kuviossa 2 on esi-tetty edellä mainittujen osa-alueiden saldolukujen kehit-tyminen kolmen Myyntipäällikköbarometrin aikana. Sal-doluvut on laskettu kaavalla (selvästi suurempi+0,5*jonkin verran suurempi)-(0,5*jonkin verran pienempi+selvästi pienempi).

Kaikki saldoluvut ovat positiivisia, mikä tarkoittaa, että kaikilla osa-alueilla nähdään kasvua. Vastaajien työnanta-jayritysten kasvu on kuitenkin hidastunut henkilöstömää-rää lukuun ottamatta kaikilla osa-alueilla verrattuna vuo-den 2017 saldolukuihin. Erityisesti liikevaihdon ja yritysten kannattavuuden kasvu on hidastunut jatkuvasti kolmen vuoden aikana. Suurin muutos on näillä osa-alueilla tapah-tunut vuosien 2018 ja 2019 Myyntipäällikköbarometrien välillä.

Yritysten kasvu on siis taittunut kolmen vuoden aikana, mutta ei missään nimessä vastaavalla tavalla kuin vastaa-jien luottamus Suomen talouteen on heikentynyt. Toistai-seksi kyseessä on vain yritysten keskimääräisen tilanteen aiempia vuosia hitaampi paraneminen, ei tilanteen pysäh-tyminen tai heikentyminen. Saldoluvut saavat tuoreim-massa Myyntipäällikköbarometrissä kaikilla osa-alueilla arvon väliltä 11-20. Positiivista on myös se, että yritysten henkilöstömäärän kasvu ei ole juurikaan hidastunut. Yri-tykset näyttävät reagoineen myynnin ja liikevaihdon kas-vun hidastumiseen jäädyttämällä investointeja pikemmin-kin kuin karsimalla henkilöstökuluista.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum arvioi, että yritysten toimintaympäristön epävarmuudet selittävät investointien hidastumista:

”Vaikka koko yrityssektorin kannattavuus näyttää koko talouden lukujen perusteella erittäin hyvältä, samaan aikaan investoinnit ovat kasvaneet erittäin maltillisesti. Me olemme pohtineet, että onko yleinen epävarmuus jarruttanut investointeja. Vaikka olisi edellytyksiä inves-toida, niin sitten ei uskalleta, kun toimintaympäristö näyttää niin epävarmalta.”

Saldoluvut

2019

2018

2017

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Liikevaihto Investointienarvo

Yrityksen kannattavuus

Yrityksen henkilöstömäärä

20

28

29 15 23 11

16 21 13

11 12 11

Mikä on yrityksenne tilanne tällä hetkellä seuraavilla osa-alueilla verrattuna 12 kuukauden takaiseen tilanteeseen?

2.

Miten hyvin myyntipäällik-köbarometrin tulokset ovat linjassa Suomen pankin omi-en tutkimusten ja ennustei-den kanssa?

Myyntipäällikköbarometrin Suomen taloutta koskevat luottamustulokset ovat aika lailla linjassa muiden luotta-musindikaattoreiden kanssa, joita Suomen taloudesta on. Euroopan komission kerää-missä indikaattoreissa, kuten

teollisuuden luottamuksessa, palvelualojen luottamuksessa ja kuluttajien luottamuksessa nähdään jo puolitoista vuotta jatku-nut alasuuntainen trendi. Tämän vuoden alussa indikaattorit ovat painuneet todella negatiivisiksi, varsinkin kuluttajien luottamus ja teollisuuden luottamus. Sen sijaan palvelualojen luottamus on puolestaan pysynyt parempana. Tämä teollisuuden ja palvelualojen välinen jako ei näy myyntipäällikköbarometrin tuloksissa, mikä on mielenkiintoista.

Viesti on samanlainen kuin mitä me saamme makrodatan puolelta: hidastumista on nyt selvästi havaittavissa. Niin sanotut pehmeät indikaattorit, luottamusindikaattorit, ovat heikentyneet jo pidem-män aikaa, mutta nyt aletaan nähdä heikentymistä myös kovassa datassa. Yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit ovat selvästi hidastuneet. Vienti on vielä kasvanut toistaiseksi Suomessa ihan hyvin, vaikkakin tämän vuoden lukuihin vaikuttaa erityistekijöitä, kuten muutama meiltä lähtevä risteilyalus. Se on tilapäinen myön-teinen tekijä, mutta perusvire on viennissäkin hidastuvaan suun-taan.

Miksi kasvu on hidastunut kaikilla mittaroiduilla osa-alueilla viime vuodesta (yritysten liikevaihto, kannattavuus, inves-toinnit, henkilöstö, panostukset myyntiin ja markkinointiin)?

Kasvun hidastuminen juontaa meidän analyysimme mukaan juu-rensa toimintaympäristöstä: maailmankaupan kasvuhan notkahti hyvin voimakkaasti vuoden 2018 loppupuolella, eikä se ole oikeas-taan lähtenyt toipumaan. Euroalueen kasvu on hidastunut, ja euro-alue on meille erityisen tärkeä. Kaiken tämän taustalla vaikuttaa kauppasota USA:n ja Kiinan välillä sekä Brexit-neuvottelujen tuo-ma pitkään jatkunut epävarmuus. Kiinan kasvuunkin liittyy tiettyjä epävarmuuksia: Miten kauan Kiina voi jatkaa voimakkaassa kasvus-sa, kun kasvu on sielläkin ollut pitkälti velkaantumisen varassa, ja kuinka kestävää tällainen kehitys on. Maailmantaloudessa ja euro-alueella on hyvin isoja kysymyksiä. Suomi on pieni ja paljon vievä talous, minkä vuoksi ulkoisen toimintaympäristön heikkeneminen näkyy meillä heti. Itse asiassa siihen nähden, miten heikosti meidän toimintaympäristössämme on mennyt, niin Suomen talous on vielä alkuvuonnakin kasvanut kohtalaisesti. Tiedot teollisuudesta ovat

olleet yllättävänkin myönteisiä. Mutta meidän odotuksemme on, että heikompaan päin ollaan menossa, ja siltä osin se on yhtenäinen tämän barometrinkin tuottaman kuvan kanssa. Osittain taaksepäin peilaavat indikaattorit ovat barometrissa pysyneet ihan hyvinä, mutta eteenpäin katsovissa indikaattoreissa näkyy heikentymistä.

Olemmeko nyt talouskasvun taitekohdassa?

Tämä on sellainen kysymys, johon ennustaja ei pysty vastaamaan, koska taitekohtia ei määritelmällisesti pysty ennustamaan! Mutta kyllä selkeää hidastumista on nähtävissä ilman muuta. Jos ajatel-laan, että Suomessa on ollut selkeä korkeasuhdanne viime vuodet, niin meidän näkemyksemme on, että nyt ollaan menossa kohti laskusuhdannetta. Kyseessä ei vielä ole taantuma, mikä tarkoittaa miinusmerkkisiä kasvuja, mutta olemme menossa selkeästi hidas-tuvaan kasvun vaiheeseen. Meillä talous ei kovin montaa vuotta ehtinyt kasvaa ennen kuin lähti taas hidastumaan – muualla euro-alueella kasvu käynnistyi jo vuonna 2013, eli siellä on nyt kohta-laisen pitkä korkeasuhdanne takana. Meillä kasvun vuosia on nyt toistaiseksi vain neljä vuotta takana.

Myynnin, liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu on hidastunut nopeinta vauhtia – missä vaiheessa pitää olla huolissaan?

Tämä on itse asiassa hirveän hyvä kysymys, jota on pohdittu paljon. Noususuhdanteessa yritysten taseet tyypillisesti vahvistuvat. Näin talous kerää puskuria taantumien varalle. Esimerkiksi finanssikrii-sin yhteydessä työllisyys ei heikentynyt hirvittävän paljoa, vaikka kasvu sakkasi – lukuunottamatta joitain yksittäisiä maita, joilla oli muita ongelmia. Kansainvälisesti käytetty selitys tälle on se, että yritysten taseet olivat niin hyvässä kunnossa, että niillä oli pusku-reita käytettävissään. Toisin sanoen ne pystyivät sietämään jonkin verran kannattavuuden alenemista ennen kuin piti alkaa irtisanoa henkilöstöä. On vaikea sanoa, mikä sellainen kynnysarvo mahdol-lisesti on, jossa kannattavuuden heikkenemistä ei enää voida ottaa vastaan vaan joudutaan jonkinlaisiin saneeraustoimenpiteisiin. Olisikin mielenkiintoista tietää, että onko sellainen kynnysarvo olemassa. Tämä olisi oman tutkimuksen paikka, että minkälaisen rajan tullessa vastaan yritykset ovat aiemmin alkaneet vähentää työvoimaa.

Jos nyt katsotaan makrotalouden tasolla koko Suomen yrityssek-torin lukuja, havaitaan että kannattavuus on parantunut todella voimakkaasti. Yritysten taseet ovat todella hyvässä kunnossa, BKT on kasvanut, eli yritysten myynti on kasvanut, ja työvoimakustan-nukset ovat kiky-sopimuksen myötä olleet varsin maltillisia, mikä on osaltaan parantanut kannattavuutta. Yrityssektorin kannatta-vuus on kaiken kaikkiaan makrotalouden tasolla hyvällä tasolla. Ja sen takia olettaisin, että pieni heikkeneminen ei mahdollisesti vielä alkaisi näkyä koko talouden tasolla heijastusvaikutuksina muualle. Mutta toki jos heikko kehitys jatkuu pidempään tai ulkoisen toi-mintaympäristön heikkous edelleen jatkuu, niin sitten tilanne on tietenkin toinen.

Kommenttipuheenvuoro: Meri Obstbaum, Suomen Pankin ennustepäällikkö



Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten raportit työnantajayritystensä myynnin kehittymisestä viimeisen 12 kuukauden aikana olivat varsin myönteisiä (kuvio 3). Yli puolet vastaajista kertoi myynnin olleen selvästi tai jonkin verran suurem-paa, kun vain 19 prosenttia vastaa-jista kertoi myynnin olleen selvästi tai jonkin verran pienempää kuin vuotta aiemmin.

Kauppa on siis käynyt hyvin, mutta myynnin kas-vuvauhti ei ole kuitenkaan ollut edellisten vuosien tasolla. Myynnin saldoluku oli tuoreimmassa baro-metrissä 22, kun kahdella edellisellä kyselykerral-la saldoluku oli peräti 31. Myynnin tilanne on edel-leen myönteinen, mutta jos kasvun hidastuminen jatkuu vastaavalla vauhdilla, aihetta huoleen voi olla.

Myynnin kasvussa oli alueellisia eroja. Kasvu oli selkeästi suurinta Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla, jossa myyn-nin saldoluvut olivat 26 ja 25. Kasvu oli selkeästi heikointa Pohjois-Suomessa, jossa saldoluku oli vain 9. Pohjois-Suo-messa myynnin kasvuvauhti hidastui merkittävästi vuoden 2018 Myyntipäällikköbarometristä, sillä saldoluku oli täl-löin hyvän matkailuvuoden siivittämänä peräti 31.

Myynnin kasvun hidastumista selittää osittain maailman-kaupan kasvun hidastuminen. Valtiovarainministeriön mukaan maailmankaupan kasvu on hidastunut kuluvana vuonna kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden vuok-si3. Kuviosta 4 huomataan, että myynnin kasvu on ollut merkittävästi hitaampaa paljon vientiä tekevissä yrityksis-sä viimeisen 12 kuukauden aikana, kun verrataan edellis-ten Myyntipäällikköbarometrien tuloksiin.

3.1. Myynnin kehitys on ollut myönteisintä elintarvikealalla

Myynnin saldolukujen kehitys eri toimialoilla on nähtä-vissä kuviossa 5. Myynnin tilanne kehittyi viimeisen 12 kuukauden aikana parhaiten elintarvikealalla. Tuorein saldoluku, 38, oli selkeästi parempi kuin millään muulla toimialalla. Elintarvikealalla työskentelevät vastaajat arvi-oivat kehityksen jatkuvan myönteisenä myös seuraavan 12 kuukauden aikana (saldoluku 40). Elintarviketeollisuuden talouskatsauksen4 mukaan alkuvuosi 2019 oli elintarvi-keteollisuudelle suotuisa, eikä alan tilanteen odoteta muut-tuvan merkittävästi lähikuukausien aikana. Alan kehitystä

vauhdittavat investointien ja elintarvikkeiden viennin kasvu sekä kohtalaiset satonäkymät.

3 Valtiovarainministeriö (2019, 14): Taloudellinen katsaus. Syksy 2019. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:48.4 Elintarviketeollisuusliitto ETL (2019): Elintarvikete-ollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019. https://www.etl.fi/media/aineistot/nettisisaltojen-liitteet/tiivistelma-talouskatsauksesta-2-2019-lopullinen-nettiin.pdf

3. MYYNNIN TILANNE YRITYKSISSÄ ON HYVÄ KASVUN HIDASTUMI- SESTA HUOLIMATTA

Mikä on yrityksenne tilanne tällä hetkellä seuraavilla osa-alueilla verrattuna 12 kuukauden takaiseen tilanteeseen?Myynti

Selvästi suurempi

Selvästi pienempi

Jonkin verransuurempi

Yhtä suuri Jonkin verranpienempi Saldoluku

En osaa sanoa

22

31

31

0 20 40 60 80 100

2019

2018

2017

17 % 34 % 28 % 15 % 4 %

20 % 39 % 24 % 10 % 4 %

21 % 39 % 24 % 9 % 4 %

25 2518

44 44

23

0

10

20

30

40

50

2017 2018 2019

Kuvio 4: Mikä on yrityksenne tilanne tällä hetkellä seuraavilla osa-alueilla verrattuna 12 kuukauden

takaiseen tilanteeseen?Myynti

Ei vientiä Vientiä yli 25 % liikevaihdosta

Saldoluvut

2019

2018

2017

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Liikevaihto Investointienarvo

Yrityksen kannattavuus


20

28

29 15 23 11

16 21 13

11 12 11


Myynti viennin osuuden mukaan

3.

4.

https://www.etl.fi/media/aineistot/nettisisaltojen-liitteet/tiivistelma-talouskatsauksesta-2-2019-lopullinen-nettiin.pdf




Myynnin tilanne Myyntipäällikköbarometrin vastaajien yleisimmin edustamilla toimialoilla, eli tukkukaupassa ja teollisuudessa, on kohtalaisen hyvä. Myynnin saldoluvun arvot tosin laskivat näillä toimialoilla merkittävästi, sil-lä vuoden 2018 Myyntipäällikköbarometrissä myynnin saldoluvut olivat tukkukaupassa 32 ja teollisuudessa 30. Maailmantalouden hidastuminen näkyy varsinkin teolli-suuden saldoluvuissa, sillä viennin osuus on merkittävässä osassa vastaajien edustamissa teollisuuden alan yrityksis-sä. Myynnin kasvun hidastuminen on kuitenkin jäämässä väliaikaiseksi, sillä teollisuudessa ja tukkukaupassa työs-kentelevät myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset arvi-oivat kasvun jatkuvan seuraavan 12 kuukauden aikana kuluneen vuoden vauhdilla.

Myyntipäällikköbarometrien tulokset indikoivat, että myynnin kasvu saavutti huippunsa vuoden 2018 aikana. Vuonna 2018 tapahtunutta käännettä kuvastaa erityisen hyvin rakentamisen saldoluku, jonka arvo laski 24 yksik-köä kahden viimeisen kyselykerran aikana. Rakennusalal-la toimivien vastaajien työnantajayritysten liikevaihdon, kannattavuuden, henkilöstömäärän ja investointien arvon kasvu hidastuivat merkittävästi samalla aikavälillä.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo kom-mentoi rakennusalan kasvun hidastumista:

”Ensinnäkin kasvu hidastuu siksi, koska olemme käyneet todella korkealla tasolla. Huipulla ei kuitenkaan voida olla liian pitkään. Nyt ollaan pikemminkin palaamassa keskitasolle. Toinen selittävä tekijä on se, että Suomen kasvu hidastuu ylipäänsä, ja sen myötä väistämättä myös rakentaminen hidastuu. Ulkoisella maailmalla on meihin suorat vaikutukset.”

Myynnin tilanne viimeisen 12 kuukauden aikana oli selkeästi heikoin autoalalla. Saldoluku pai-nui tänä vuonna pakkasen puolel-le vuoden 2018 hyvän tuloksen (saldoluku 33) jälkeen. Autoalalla työskentelevät vastaajat arvioi-vat kuitenkin myynnin tilanteen parantuvan jonkin verran alalla seuraavan 12 kuukauden aikana (saldoluku 4).

Autoalan Keskusliiton toimitus-johtaja Pekka Rissan mukaan autoalan yritysten tilanne on kokonaisuudessaan vakaa:

”Autoalan yritysten tilanne on ollut jo pidempään kohtuul-lisen vakaa, mutta tulosmielessä korkeintaan tyydyttävä. Viimeisten neljän vuoden aikana ei ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta; liikevaihto on hieman kasvanut joka vuosi, mutta nettotulostaso ei ole lähtenyt nousuun vaan on junnannut 0,8 – 1,2 prosentin paikkeilla.”

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten odotukset tule-van 12 kuukauden myynnistä ovat varsin optimistiset siitä huolimatta, että myynnin kasvun trendi on ollut laskeva viime vuosien aikana lähes kaikilla toimialoilla.

Mikä on yrityksenne tilanne tällä hetkellä seuraavilla osa-alueilla verrattuna 12 kuukauden takaiseen tilanteeseen?Myynti toimialoittain

Saldoluku

22

38

30

29

23

21

19

19

-2

0 20 40 60 80 100

Selvästisuurempi

Selvästi pienempi

En osaa sanoa

Jonkin verran suurempi

Yhtä suuri Jonkin verran pienempi

Kaikki vastaajat (n=1419)

Elintarvikeala (n=65)

Lääke- ja sairaala-tarvikeala (n=105)

ICT-, sovellus- ja ohjelmistoala (n=142)

Vähittäiskauppa (n=129)

Rakentaminen (n=85)

Tukkukauppa (n=357)

Teollisuus (n=299)

Autoala (n=93)

17 % 34 % 28 % 15 % 4 %

32 % 31 % 17 % 14 % 3 %

19 % 38 % 28 % 10 % 3 %

20 % 37 % 23 % 15 % 3 %

17 % 35 % 27 % 15 % 5 %

19 % 25 % 39 % 11 % 5 %

10 % 40 % 30 % 18 % 2 %

13 % 36 % 31 % 15 % 4 %

10 % 22 % 33 % 24 % 11 %

"Kasvun odotetaan kiihtyvän jo mainittujen elintarvikealan ja auto-

alan lisäksi ICT-, sovellus- ja ohjelmointialalla

ja vähittäiskaupassa. Muilla toimialoilla myynnin tilanteen

odotetaan pysyvän suurin piirtein viime

vuoden tasolla."

5.

Miten Myyntipäällikköbarometrin tulokset rakentamisalan yritysten myynnin, liikevaihdon, kannattavuuden ja henki-löstömäärän kasvun hidastumisesta suhteutuvat Rakennus-teollisuuden omiin tilannearvioihin?

Myyntipäällikköbarometrissa näkyvä trendi on aivan oikea. Tren-di on nyt osassa indikaattoreita ennallaan, osassa puolestaan laskeva. Kun katsotaan kolmen kuukauden päähän, kasvu jo heikentyy. Rakennuslupahakemusten määrä on tullut alaspäin. Kaiken kaikkiaan sanoisin, että rakentamisala sinnittelee vielä, mutta hidastuu.

Mistä rakentamisalan yritysten myynnin, liikevaihdon ja kannattavuuden kasvun nopea hidastuminen johtuu arviosi mukaan?

Ensinnäkin kasvu hidastuu siksi, koska olemme käyneet todella korkealla tasolla. Huipulla ei kuitenkaan voida olla liian pitkään. Nyt ollaan pikemminkin palaamassa keskitasolle. Toinen selittävä tekijä on se, että Suomen kasvu hidastuu ylipäänsä, ja sen myötä väistämättä myös rakentaminen hidastuu. Ulkoisella maailmalla on meihin suorat vaikutukset.

Miten rakentamisalan kasvun hidastuminen näkyy yritysten toiminnassa, esimerkiksi investointien ja henkilöstömäärän osalta?

EK:n investointitiedustelu kertoo, että rakentamisen investoinnit ovat kehittyneet heikosti. Investointeihin tarvitaan tunnetusti luottamusta talouteen. Tämä koskee toki kaikkia toimialoja eikä pelkästään rakentamista.

Rakentamisalan yrityksissä kasvun hidastuminen ei toistaiseksi juurikaan näy, sillä alan yritykset tyypillisesti diskonttaavat lyhy-elle aikavälille. Mutta kun katsomme koko toimialaa laajemmin, näemme että rakennusalan työllisyys lähtee auttamattomasti hidastumaan.

Mitä terveisiä lähettäisit poliittisille päättäjille sekä yritys-ten johtajille näiden tulosten pohjalta?

Juuri nyt rakennuskustannukset ovat alhaalla, joten on otollinen hetki panostaa isoihin hankkeisiin, niin asuntojen kuin liiken-neinfran rakentamiseen. Näillä näkymin on esimerkiksi epävar-maa, kuinka monta asuntoa valmistuu vuosina 2021-2022. Se kuitenkin tiedetään, että uusia asuntoja tarvitaan Suomeen täl-läkin hallituskaudella yhteensä 150 000. Syrjäseuduilla ja kas-vukeskuksissa puolestaan on huutava tarve liikenneinfralle. Osa niistä hankkeista, jotka veisivät meitä lähemmäs Tunnin junaa, voitaisiin aloittaa saman tien.

Rakennusalan työllisyydestä on puhuttu paljon. Laskusuhdan-teessa kannattaa rakentaa, koska rakennusala on työllistävä ja verointensiivinen toimiala. Suomessa 500 000 ihmistä työllis-tyy rakennusalalla joko suunnitteluun, uuden rakentamiseen tai rakennetun ympäristön hoitoon. Nykyistä työllisyyttä kannattaa vähintäänkin pitää yllä.

Vaalien alla kuultiin kauniita puheita liikenneinfraan panostami-sesta, mutta puheet eivät ole vielä muuttuneet toimenpiteiksi. Nyt on syytä pohtia, halutaanko Suomessa valita korjausvelan tie vai tuottavien investointien tie?

Kommenttipuheenvuoro: Jouni Vihmo, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti


Kommenttipuheenvuoro: Pekka Rissa, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja

Miten Myyntipäällikköbarometrin tulokset autoalan heikkene-västä tilanteesta suhteutuvat autoalan omiin tilannearvioihin?

Vuoden 2019 uusien henkilöautojen rekisteröinnit jäänevät noin 110 000:een, mikä on noin 10 000 vähemmän kuin edellis-vuonna. Toisaalta kuluvana vuonna käytettyjen autojen kauppa on käynyt hyvin. Myös ulkomailta, erityisesti Ruotsista, on tuotu merkittävä määrä vähän käytettyjä ja hieman kalliimpia autoja Suomen markkinoille.

Autoalan vähittäiskaupan osalta uusien autojen myynnin kehityk-sen ennuste vuosille 2020 – 2022 on hyvin maltillinen. Vuodel-le 2020 autoalan ennusteryhmä ennustaa noin 116 000 uuden auton rekisteröintejä, vuosille 2021 ja 2022 puolestaan noin 115 000 auton rekisteröintejä.

Autoalan yritysten tilanne on ollut jo pidempään kohtuullisen vakaa, mutta tulosmielessä korkeintaan tyydyttävä. Viimeisten neljän vuoden aikana ei ole tapahtunut mitään merkittävää muu-tosta; liikevaihto on näinä vuosina hieman kasvanut joka vuosi, mutta nettotulostaso ei ole lähtenyt nousuun vaan on junnannut 0,8 – 1,2 prosentin paikkeilla.

Mistä autoalan yritysten myynnin, liikevaihdon ja kannatta-vuuden kasvun nopea hidastuminen johtuu arviosi mukaan?

Vuoden 2019 osalta liikevaihto laskee hieman, koska uusien autojen toimitukset ovat viiveessä. Tämä johtuu osittain WLTP-päästömittausmenetelmän laskentatapamuutoksen aiheuttamis-ta uusien autojen toimitusviiveistä. Osasyynä on myös se, että tehtaat lykkäävät joitakin erittäin vähäpäästöisten autojen toimi-tuksia loppuvuodesta ensi vuoteen saadakseen kaikki autot pääs-tölaskentaan vuosien 2020 – 2021 tavoitteiden osalta.

Vuosien 2018 ja 2019 aikana autokaupan osalta on tapahtunut yritysjärjestelyjä. Kuluvalle vuodelle 2019 ajoittuu useita yt-neuvotteluja, fuusioita ja muita tulevaisuutta tukevia ratkaisu-ja, joiden kustannusvaikutukset kohdistuvat kuluvalle vuodelle. Ratkaisut helpottavat kuitenkin tulospaineita tuleville vuosille.

Miten autoalan haastava tilanne näkyy yri-tysten toiminnassa?

Yritykset kehittävät jatkuvasti toimintaansa, kuten tänäkin vuonna. Kilpailu on markkinoil-la kovaa. Jokaisen yrityksen tulee jatkuvasti parantaa toimintaansa kehittämällä uusia ratkaisuja asiakkaille. Tämä näkyy koulutuk-sen lisääntymisenä; uusien tapojen ja taito-jen omaksuminen vaatii aikaa ja rahaa. Esim. tekoälyn oppiminen ja hyödyntäminen on hyvä esimerkki viimeisen kahden vuoden ajalta.

Millaisen viestin lähettäisit autoalalla työskenteleville myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille?

Jo tehtyä muutostyötä tulee jatkaa ja nopeuttaa. Asiakkaiden vaatimukset niin yksityisellä kuin yrityspuolellakin kasvavat. Kestävä kehitys, automaatio ja tekoäly tulevat vaikuttamaan työhömme tulevina vuosina merkittävästi. Kaikkien alalla toimi-vien tulee panostaa erityisesti näiden mainittujen osa-alueiden osaamiseen ja hyödyntämiseen omassa työssään.

Mitä terveisiä lähettäisit poliittisille päättäjille sekä yritysten johtajille Myyntipäällikköbarometrin tulosten pohjalta?

Autoala on sitoutunut vuoden 2030 päästötavoitteiden toteut-tamiseen. Autoteollisuus tuottaa tulevina vuosina yhä vähä-päästöisempiä uusia autoja markkinoille niin, että vuoden 2021 EU:n tavoite (95 g/km) tullaan pääsääntöisesti saavuttamaan EU:n tasolla. Vastaavasti seuraavat tavoitteet vuosille 2025 (81g/km) ja 2030 (59 g/km) tullaan saavuttamaan. Päästöta-voitteisiin pääsemisessä Suomen ongelmana on autokannan hidas kierto. Suomessa henkilöautot romutetaan tällä hetkellä reilussa 20 vuoden iässä, kun esim. naapurimaassa Ruotsissa romutusikä on noin reilut 16 vuotta.

Suomessa uusia autoja tulisi rekisteröidä minimissään 145 000 vuosittain, jotta autokanta ei enää vanhenisi. Suomi tarvitsee selkeän ja pitkäkestoisen ohjelman, jossa uusien autojen vero-tusta siirrettäisiin asteittain käytön verotuksen puolelle tulevien 5-8 vuoden aikana. Tämä johtaa autokannan nuorentumiseen noin neljällä vuodella, jolloin markkinoille tulisi ennustettavas-ti ja hallitusti selkeästi vähäpäästöisempiä henkilöautoja, jotka olisivat vielä merkittävästi turvallisempiakin!



Tässä luvussa tarkastellaan, kuinka yri-tysten panostukset myyntiin ja markki-nointiin ovat kehittyneet ja millainen on myynti- ja markkinointihenkilöstön työ-tilanne yrityksissä. Kuviosta 6 nähdään, miten kyselyyn vastanneiden myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työn-antajayritysten panostukset myyntiin ja markkinointiin kehittyivät 12 kuukauden aikana.

Markkinointipanostusten kasvu oli useimmilla toimialoilla varsin maltillista. Panostukset markkinointiin kasvoivat selkeästi eniten ICT-, sovellus- ja ohjelmistoalalla (saldo-luku 21). Maltillisimpia panostukset olivat puolestaan vähittäiskaupassa (5) ja autoalalla (2). Muiden toimialojen markkinointipanostusten saldoluku asettui välille 11-16.

Panostukset myyntiin kasvoivat selkeästi markkinointipa-nostuksia enemmän. Panostukset kasvoivat eniten ICT-, sovellus- ja ohjelmistoalalla (saldoluku 34), rakentamises-sa (31) sekä vähittäiskaupassa (26). Kuten luvussa 3.1. mainittiin, rakentamisalan myynnin saldoluvut ovat laske-neet vuosien 2018 ja 2019 Myyntipäällikköbarometrien välillä. Talouskasvun hidastuminen on vaikuttanut alan tilanteeseen yritysten myyntiponnisteluista huolimatta.

Myyntipanostukset kasvoivat mukavasti muillakin toimi-aloilla. Elintarvikealan, teollisuuden, lääke- ja sairaalatarvi-kealan sekä autoalan myyntipanostusten saldoluvut olivat hyvin lähellä toisiaan välillä 21-23. Tilanne ei ole missään nimessä huono myyntipanostuksia vähiten kasvattaneella alalla, eli tukkukaupassa. Tukkukaupan saldoluku oli 18.

Kuten luvussa 3 mainittiin, myynnin kasvu oli hitaampaa viimeisen 12 kuukauden aikana, kun verrataan vuosien 2017 ja 2018 Myyntipäällikköbarometrien tuloksiin. Kuvi-osta 7 huomataan, miten vastaajien edustamien yritysten panostukset myyntiin ja markkinointiin ovat kehittyneet samalla aikavälillä. Myyntipanostusten kasvu pysyi vuosien 2018 ja 2019 barometreissä suurin piirtein samalla tasol-la, kun taas markkinointipanostusten kasvu on hidastunut jonkin verran kolmena vuonna peräkkäin.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten näkökulmasta on myönteistä, että yritykset kasvattivat panostuksiaan myyntiin samalla tavalla kuin aiemmin, vaikka esimerkiksi myynnin, liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu hidastui-

vat. Myynnin johtamisen professori Petri Parvi-sen mukaan yritysten kannattaa panostaa myyn-tiin ja markkinointiin kaikissa olosuhteissa:

”Suomessa vasta totutellaan ajatukseen, että myynti- ja markkinointipanostuksia voidaan tehdä kaikissa olosuhteissa, eikä niistä kannata säästää, jos ne selittävät merkittävän määrän liikevaihdosta. Suomessa tunnetaan huonosti liikevaihdon ns. baseline ja top tier performance –lukemat. Baselinella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa liikevaihdosta saavutettaisiin ilman mitään myynti- ja markkinointipanoksia ja top tier performancella sitä, kuinka paljon toimialan

globaalit huiput pystyvät myynnillä ja markkinoinnil-la kasvattamaan liikevaihtoaan yli oman baselinensa. Perinteinen ajattelu, että markkinoinnista on tiukan pai-kan tullen hyvä leikata ja että liikevaihto ei voi nojata markkinointiin, ovat vielä vallalla.”

4. MYYNTIIN JA MARKKINOINTIIN KANNATTAA PANOSTAA KAIKISSA OLOSUHTEISSA

Panostukset myyntiin

Panostukset markkinointiin

24

12

Mikä on yrityksenne tilanne tällä hetkellä seuraavilla osa-alueilla verrattuna 12 kuukauden takaiseen tilanteeseen?Panostukset myyntiin ja markkinointiin

0 20 40 60 80 100

SaldolukuSelvästisuurempi

Selvästi pienempi

En osaa sanoa



18 %

13 % 24 % 41 % 13 % 6 %

27 % 40 % 9 % 4 %

6.

22 24 12

31 24 14

31 28 19

0 20 40 60 8010 30 50 70



Myynti


Saldoluvut

2017

2018

2019

7.


4.1. Myynti- ja markkinointihenkilöstön työllisyystilanne on hyvä

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työllisyystilanne on hyvä. Yritysten myynti- ja markkinointihenkilöstön mää-rä on noussut vastaajien edustamissa yrityksissä kuluneen 12 kuukauden aikana. Henkilöstömäärän kehitys on näh-tävissä kuvioissa 8a ja 8b.

Myyntihenkilöstön määrän kehitys on ollut markkinointi-henkilöstön määrän kehitystä myönteisempää vastaajien työnantajayrityksissä. Vastaajista 35 prosenttia kertoo myyntihenkilöstön määrän kasvaneen, kun taas 17 pro-senttia vastaajista raportoi myyntihenkilöstön määrän las-kusta. Saldoluku, eli kasvusta kertoneiden prosenttiosuu-den ja laskusta kertoneiden prosenttiosuuden erotus, oli

18. Markkinointihenkilöstön määrä kasvoi myyntihenkilös-tön määrää maltillisemmin. Vastaajista 17 prosenttia ker-toi määrän kasvaneen ja 10 prosenttia määrän laskeneen. Markkinointihenkilöstön määrän saldoluku oli 7.

Myyntihenkilöstön määrän kehityksessä oli selkeitä alu-eellisia eroja. Esimerkiksi Lounais-Suomessa saldoluku oli 26 ja Länsi- ja Sisä-Suomessa 22, kun taas Itä-Suomessa saldoluku oli vain 5. Toimialoista kasvu oli suurinta tukku-kaupassa (saldoluku 28), elintarvikealalla (25) ja vähittäis-kaupassa (23). Autoalalla myyntihenkilöstön määrän kehi-tyksen saldoluku oli vaikeasta vuodesta huolimatta peräti 22. Saldoluvut olivat pienimpiä rakentamisessa (20), ICT-, sovellus- ja ohjelmistoalalla (14), teollisuudessa (7) sekä lääke- ja sairaalatarvikealalla (6).

Miten yrityksenne myyntihenkilöstön määrä on kehittynyt viimeisen 12 kuu-kauden aikana?

Miten yrityksenne markkinointihenkilöstön määrä on kehittynyt viimeisen 12 kuukauden aikana?

En osaa sanoa

Yrityksessämme ei ole myyntihenkilöstöä/markkinointihenkilöstöä

Laskenut

Pysynyt ennallaan

Kasvanut

46 % 63 %

10 %

5 % 5 %17 %17 %

1 %1 %

35 %

"Yritysten myynti- ja markkinointihenkilöstön määrä on noussut vastaajien edustamissa yrityksissä

kuluneen 12 kuukauden aikana."

8a. 8b.


Markkinointihenkilöstön kohdalla alueelliset erot olivat tuoreimmassa Myyntipäällikköbarometrissä pieniä, mutta toimialojen tilanteet vaihtelivat jonkin verran. Kehitys oli parasta elintarvikealalla (saldoluku 14) sekä ICT-, sovellus- ja ohjelmistoalalla (13) ja heikointa autoalalla (saldoluku 1). Muiden toimialojen saldoluvut asettuivat välille 6-10.

Myyntihenkilöstön määrän kasvu korreloi mielenkiintoises-ti viennin osuuden kanssa: mitä suurempi oli viennin osuus yrityksen liikevaihdosta, sitä enemmän myyntihenkilöstön

määrä kasvoi. Yli neljänneksen liikevaihdostaan viennillä tekevien saldoluku oli 26, kun taas täysin kotimarkkinoilla toimivien yritysten saldoluku oli 12.

Myynti- ja markkinointihenkilöstön määrän arvioidaan kasvavan jonkin verran myös tulevan 12 kuukauden aika-na (kuviot 9a&9b). Myyntihenkilöstön määrän tulevan kehityksen saldoluku on 13 ja markkinointihenkilöstön 4. Valtaosa vastaajista arvioi kuitenkin sekä työnantajayrityk-sensä myynti- että markkinointihenkilöstön määrän pysy-vän ennallaan.

Miten arvioisit yrityksenne myyntihenkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana?

Miten arvioisit yrityksenne markkinointihenkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana?

En osaa sanoa

Yrityksessämme ei ole myyntihenkilöstöä/markkinointihenkilöstöä

Määrä laskee

Pysynyt ennallaan

Määrä kasvaa

60 % 74 %

6 %4 % 6 % 10 %

12 %

1 %2 %

25 %

Varmasti ei

Luultavasti ei

Kyllä, mahdollisesti

Kyllä, varmasti

En osaa sanoa

2019

2018

2017

Pidätkö mahdollisena, että sinut irtisanotaan tai lomautetaan nykyisestä työpaikastasi seuraavan 12 kuukauden aikana?

0 20 40 60 80 100

31 %

34 %

33 % 49 % 10 % 2 %

49 %

47 % 10 % 2 %

12 % 2 %

Kyselyyn vastanneet myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset pitävät työllisyystilannettaan ilah-duttavasti varsin turvattuna. Yhteensä 80 pro-senttia vastaajista uskoo, että heitä ei irtisanota tai lomauteta varmasti tai luultavasti seuraavan 12 kuukauden aikana. Vastaajista 14 prosenttia kertoo irtisanomisen tai lomauttamisen olevan mahdollista tai varmaa tulevan 12 kuukauden aikana. Irtisanomis- tai lomautusvaarassa olevi-en vastaajien osuus on pysynyt varsin vakaana. Vuosina 2017 ja 2018 yhteensä 12 prosenttia vastaajista piti työpaikkaansa uhattuna.

9a.

10.

9b.


Minkälaisen signaalin Myyntipäällikköbarometrin tulokset antavat talouden tilasta?

Yksi väliaikainen huippu on ohi, mutta niinhän se aina jossain vaiheessa on. Avainky-symys kuuluu: onko kyseessä realismiin paluu optimisen vuoden 2018 jälkeen vai todellisesta talouden hiipu-misesta. Työvoimavuokraus-markkina sukeltaa yleensä

ennen kotimaisen talouden tilan merkittävää heikkenemistä, joten vaikka myyntipäällikköbarometrin tulokset ovat huolestut-tavia, kotimaisen talouden heikkenemiseen en usko.

Vastaavatko Myyntipäällikköbarometrin tulokset omaa käsi-tystäsi yritysten tilanteesta?

Käsitykseni ovat jonkin verran tuloksia optimistisempia ja baro-metrin tuloksissa on myös havaittavissa tiettyä pessimismiä odotuksissa suhteessa vastaajien raportoimaan viimeaikaiseen kehitykseen yrityksissään. Vientiyritysten tilanne on nähdäkseni kirjavampi ja siellä on yrityksiä, joilla on nyt todellisia vaikeuksia investointihalukkuuden vaihdellessa merkittävästi esim. globaa-lissa raaka-aineteollisuudessa.

Miksi kasvu on hidastunut kaikilla osa-alueilla?

Tiivistetysti voisi sanoa, etteivät yrityksemme ole riittävän kas-vuhakuisia ja -kykyisiä pystyäkseen kasvamaan hitaamman maa-ilmantalouden kasvun aikana eli ilman reippaan talouskasvun aiheuttamaa suotuisan markkinatilanteen imua. Kasvu on siis Suomessa edelleen liian kysyntävetoista ja liian paljon raaka-aineteollisuuden ja rakennusteollisuuden syklien varassa. Yritys-temme myynti kasvuosaaminen sekä yritysten tehokkuus ovat liian heikkoja ja meillä ei ole riittävästi vahvoja sykleistä riip-pumattomia ja vastasyklisiä toimialoja. Palvelualoilla ja muilla työvoimaintensiivisillä aloilla avainongelma on lisäksi työvoiman saatavuus ja hinta, mikä on rakenteellinen ongelma. Kotimaas-sa rakenteelliset uudistukset ovat kesken: työvoiman saatavuus kasvukeskuksissa, byrokratia rakentamisessa, kalleus etenkin pienten yritysten työnantamisessa ja tukimuodot kansainväliseen kasvuun ovat vaiheessa. Maailmanmarkkinoita on turha syyttää, jos omat elinkeino- ja tuotantopanosrakenteet ovat puutteelliset.

Olemmeko nyt talouskasvun taitekohdassa?

Huippu lienee taas hetken ohi ja rakennusteollisuuden syklin sat-tuessa samaan syssyyn jonkun ikävän, vientimarkkinoihin vaikut-tavan globaalin talouspoliittisen ilmiön kanssa on merkittävä riski.

Kommenttipuheenvuoro: Petri Parvinen, Aalto-yliopisto, myynnin johtamisen professori

Myynnin, liikevaihdon ja kannattavuuden kasvu on hidastu-nut nopeinta vauhtia useimmilla toimialoilla – missä vaihees-sa pitää olla huolissaan?

Rakennusalalla on varmastikin syytä olla huolissaan jo nyt. Rakennusteollisuus on aivan aiheesta esittänyt huolestunei-suuttaan siitä, että monet julkiset jättihankkeet ovat ajoittuneet samaan syssyyn yksityisen työvoiman kysynnän ja markkinaeh-toisen rakentamisen buumin kanssa. Investointirahalla ei kui-tenkaan ole mitään paikkaa mihin mennä, joten infrastruktuurin uusiminen sekä yksityisesti että julkisesti tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia rakennuspuolella tulevaisuudessakin.

Myynti- ja markkinointipanostusten kehitys menee monil-la toimialoilla eri tahtia muiden osa-alueiden kanssa. Miten selittäisit tätä?

Suomessa vasta totutellaan ajatukseen, että myynti- ja markki-nointipanostuksia voidaan tehdä kaikissa olosuhteissa eikä niistä kannata säästää, jos ne selittävät merkittävän määrän liikevaih-dosta. Suomessa tunnetaan huonosti liikevaihdon ns. baseline ja top tier performance -lukemat. Baselinella tarkoitetaan sitä, kuinka suuri osa liikevaihdosta saavutettaisiin ilman mitään myynti- ja markkinointipanoksia ja top tier performancella sitä, kuinka paljon toimialan globaalit huiput pystyvät myynnillä ja markkinoinnilla kasvattamaan liikevaihtoaan yli oman baselinen-sa. Perinteinen ajattelu, että markkinoinnista on tiukan paikan tullen hyvä leikata ja että liikevaihto ei voi nojata markkinointiin, ovat vielä valloillaan.

Miten kommentoisit myynnin ja markkinoinnin ammattilais-ten tulevaisuuden työllisyysnäkymiä? Minkälaiset muutos-voimat vaikuttavat myyntityöhön? Miten alan ammattilais-ten tulisi kehittää osaamistaan?

Työllisyysnäkymät ovat hyvät, kunhan a) markkinointi-ihmiset opettelevat tietojärjestelmiä, laskentaa ja vaikuttajaviestintää ja b) myynti-ihmiset opettelevat tekniikkaa ja oman alansa sub-stanssitekemistä, ja ovat valmiita tekemään enemmän kenttätyö-tä saappaat jalassa, takki päällä tai palvelinyhteys auki valmenta-valla otteella yhdessä asiakkaansa kanssa.

Mitä terveisiä lähettäisit poliittisille päättäjille sekä yritys-ten johtajille Myyntipäällikköbarometrin tulosten pohjalta?

Suomalaisilla yrityksillä on tapana ryhtyä varovaisiksi ja käper-tyä kuoreensa hyvien aikojen jälkeen, vaikka siihen ei reaalitalou-dellisia syitä vielä olisikaan. Se on huonoksi kansantaloudelle ja jatkuvalle uusiutumiselle. Tarvitaan selkeätä rohkaisua kasvuun, mikäli työllisyysvaikutuksia halutaan saada aikaan. Työvoiman tarjontaan tarvitaan järeämpiä lääkkeitä ja suomalaisen mentali-teetin tuntien lisätyövoiman palkkaamisesta olisi tehtävä käytän-nössä täysin riskitöntä.


Valtiovarainministeriön mukaan talouskasvu näyttää vie-lä lähiaikoina myönteiseltä, mutta keskipitkällä aikavälillä vuosina 2022-2023 talouskasvun arvioidaan hidastuvan alle yhteen prosenttiin5. Myynnin ja markkinoinnin ammat-tilaisten työnantajayritysten näkymät tulevalle 12 kuukau-delle vielä varsin myönteiset, kuten kuviosta 11 huomataan.

Odotukset tulevalle vuodelle ovat varsin optimistisia ennen kaikkea myynnin, myyntipanostusten sekä liikevaihdon osalta. Vastaajat arvioivat näiden osa-alueiden kasvun jatkuvan suurena ja hyvin lähellä viimeisen 12 kuukauden vauhtia. Yritysten liikevaihdon kasvutavoitteet ovatkin var-sin kunnianhimoisia: neljännes vastaajista kertoo työnan-tajayrityksensä kasvutavoitteen olevan yli 10 prosenttia. Yritysten liikevaihdon kasvutavoitteet ovat olleet jokaisella kyselykerralla hyvin samanlaisia kuin tälläkin kertaa. Liike-vaihdon kasvuvauhdin kohtalainen hidastuminen viimeisen 12 kuukauden aikana ei ole kuitenkaan laskenut yritysten kunnianhimoa.

5 Valtiovarainministeriö (2019, 14): Taloudellinen katsaus. Syksy 2019. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:48

Yritysten kannattavuuden ja markkinointipanostusten arvioidaan kasvavan hieman nopeammin kuin edellisen 12 kuukauden aikana. Sen sijaan investointien arvon ja yritys-ten henkilöstömäärän kasvun kohdalla tilanne on päinvas-tainen. Yritysten henkilöstömäärän saldoluku oli viimeisen 12 kuukauden arvioissa 11, kun taas tulevan vuoden arvi-oissa se oli vain 6. Erityisesti henkilöstömäärän saldoluvun arvon aleneminen on jossain määrin huolestuttava merkki. Arviot yritysten henkilöstömäärän hitaasta kasvusta tuke-vat viime aikoina julkisuudessa esitettyjä epäilyksiä siitä, että Rinteen hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysas-teesta hallituskauden loppuun mennessä ei nykyisellä työl-lisyyden kasvuvauhdilla toteudu. Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan työllisyysaste nousee vain 73,1 prosenttiin6.

6 Valtiovarainministeriö (2019, 21): Taloudellinen katsaus. Syksy 2019. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2019:48.

5. TYÖNANTAJAYRITYSTEN TILAN- TEEN ENNUSTETAAN JATKUVAN KOHTUULLISEN MYÖNTEISENÄ

Mikä on arvionne yrityksenne tilanteesta seuraavilla osa-alueilla 12 kuukauden kulut-tua verrattuna nykyiseen tilanteeseen?

Saldoluku

25

23

23

15

15

6

4

Selvästisuurempi

Selvästi pienempi

En osaa sanoa



Myynti


Liikevaihto


Yrityksen kannat-tavuus


Investointien arvo

0 20 40 60 80 100

14 % 41 % 26 % 14 % 3 %

14 % 32 % 41 % 8 % 3 %

14 % 38 % 28 % 14 % 3 %

10 % 30 % 43 % 10 % 4 %

9 % 33 % 36 % 15 % 3 %

5 % 24 % 50 % 13 % 4 %

7 % 20 % 42 % 14 % 6 % 12 %

11.


Liite 1: Myyntipäällikköbarometrien taustatietoja

Yleisimmät toimialat2017 2018 2019

% n % n % n

Tukkukauppa 23% 252 26 % 301 25 % 357

Teollisuus 18% 203 19 % 221 21 % 299

ICT-, sovellus-, ohjelmistoala 7% 79 8 % 94 10 % 142

Vähittäiskauppa 6% 69 9 % 109 9 % 129

Autoala 7% 77 5 % 62 7 % 93

Lääke- ja sairaalatarvikeala 7% 81 7 % 81 7 % 105

Rakentaminen 4% 43 6 % 75 6 % 85

Elintarvikeala 5 % 59 5 % 65

Viennin osuus vastaajan työnantajan liikevaihdosta

% n % n % n

0 % 38% 414 39 % 451 36 % 505

1-10 % 28% 305 29 % 335 29 % 406

10-25 % 8% 83 7 % 87 7 % 105

25-50 % 6% 62 5 % 58 5 % 76

Yli 50 % 7% 81 7 % 78 9 % 126

Vastaajan asema organisaatiossa % n % n % n

Johtaja 12% 127 12 % 138 13 % 183

Päällikkö 43% 472 43 % 500 44 % 626

Asiantuntija 12% 132 16 % 180 15 % 212

Edustaja 14% 159 13 % 149 11 % 162

Myyjä 16% 175 14 % 159 15 % 211

Muu 4% 36 3 % 35 2 % 23

Organisaation henkilöstömäärä % n % n % n

Alle 10 henkilöä 14% 157 16 % 182 13 % 187

10 - 19 henkilöä 13% 142 13 % 154 12 % 168

20 - 49 henkilöä 17% 191 19 % 216 19 % 263

50 - 99 henkilöä 13% 139 13 % 145 13 % 189

100 - 249 henkilöä 13% 139 13 % 155 13 % 183

250 - 500 henkilöä 8% 89 9 % 99 10 % 143

Yli 500 henkilöä 21% 228 17 % 195 19 % 274

Alue % n % n % n

Etelä-Suomi 11% 113 11 % 123 10 % 139

Itä-Suomi 9% 96 7 % 77 7 % 94

Lounais-Suomi 11% 110 11 % 124 11 % 150

Länsi- ja Sisä-Suomi 23% 240 23 % 257 23 % 312

Pohjois-Suomi 9% 89 7 % 79 8 % 106

Uusimaa 38% 395 42 % 477 42 % 582

Kaikki vastaajat 1101 1168 1419


TEKNISIÄ HUOMIOITA MYYNTIPÄÄLLIKKÖBAROMETRISTÄ:

z Toimialajaottelu on Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n vuosia käyttämä jaottelu

z Vuosien 2018 ja 2019 kyselyissä vastaajat ovat voineet valita useamman vaihtoehdon edustamansa organisaation toimialaa kysyttäessä. Vuonna 2017 vaihtoehdoista sai valita vain yhden

z Elintarvikeala lisättiin vastausvaihtoehdoksi toimialakysymykseen vuonna 2018

z Aluejako: o Etelä-Suomi: Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme o Itä-Suomi: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo o Lounais-Suomi: Satakunta ja Varsinais-Suomi o Länsi- ja Sisä-Suomi: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa o Pohjois-Suomi: Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa

z Saldolukujen laskukaava: o Kuvio 1: (kasvanut selvästi+0,5* kasvanut jonkin verran)- (0,5*heikentynyt jonkin verran + heikentynyt selvästi) o Kuviot 2–7: (selvästi suurempi+0,5* jonkin verran suurempi)- (0,5* jonkin verran pienempi+ selvästi pienempi) o Myynti- ja markkinointihenkilöstön määrän kehitys: kasvanut-laskenut


Vuoden 2019 Myyntipäällikkö-

barometrin tulosten esittely löytyy osoitteesta

mma.fi/myyntipaallikko barometri-2019

Myynnin ja markkinoinnin am-mattilaiset MMA on 20 000 myynti-, markkinointi- ja os-toalan ammattilaisen ammat-tijärjestö. MMA neuvoo jäse-niään työelämän haasteissa, tukee heidän ammatillista kehittymistään ja tarjoaa niin turvaa kuin etujakin. MMA tekee työtä sen hyväksi, että myynnin ja markkinoin-nin sekä alan työtä tekevien arvostus Suomessa kasvaa. MMA kuuluu Akavaan.

Lue lisää osoitteesta mma.fi

Documents

TALOUSKASVUN TAITEKOHDASSA? - Myynnin ja markkinoinnin ... · jayritysten kasvu on kuitenkin hidastunut henkilöstömää-rää lukuun ottamatta kaikilla osa-alueilla verrattuna vuo-den