Uutis-Ankka3/2011

Aurajoen Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja sidosryhmälehti

Turun Tähden:Michael Monroe

Nyt valitaan 2012 tekijätVaaliextra!

Uutis-Ankka 2011 033

Uutis-Ankka 3/2011Aurajoen Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja sidosryhmälehtiPäätoimittaja: Tatu VirtaTaitto: Juha Hämäläinen/Kuvapalvelu HaukkuvatTulostus: Lightpress OyPainosmäärä: 180 kpl

|3 Pääkirjoitus |4 Puheenjohtajalta |6 JC-golfin SM-kisat |7 Ankkojen filmiklubi arvostelee: Vares |8 Multitwinning 2011 -

unique experiences |10 Nuoret turkulaiset tois pual maailmaa |12 Ladies vs. gentlemen - the famous crayfish party speeches

|14 Senaattoritori |16 Turun Tähden voittajat 2011 |17 Kindergarten 2012 - Kaikkien aikojen aluekokous |19 Tyhjiä pape-

reita ja sormivärejä |20 Kuukauden kamarilainen |21 Vaaliextra - kaikki ehdokkaat vuodelle 2012 esittelyssä

www.cerion.fi

Cerioniitit toivottavatiloista syksyä!

Viimekertainen pääkirjoitukseni on herättänyt runsaasti keskustelua. Kuulinpa että jopa järjestömme

keskusliitossa on keskusteltu kirjoituk-sen sisällöstä. On ollut hienoa huomata että myös yksittäinen jäsen voi aidosti vaikuttaa ja synnyttää keskustelua jär-jestössämme. Myönnän että olin ennen artikkelin julkaisua kyyninen sen suhteen. Toivottavasti tämä keskustelu johtaa pa-rannukseen. Kiitos myös kaikesta siitä positiivisesta palautteesta jota olen saa-nut. Se on tuntunut hyvälle.

Ensimmäinen vuosi hallitustyösken-telyä kamarimme hallituksessa al-kaa kääntyä osaltani loppusuoralle.

Tekemään ja vaikuttamaan olen päässyt. Hallituksessa mukana oleminen on ol-lut kaiken kaikkiaan mielenkiintoista ja opettavaa. Tahdonkin jo nyt kiittää muita hallituksen jäseniä, kiitos! Ilolla olen myös seurannut miten hallituksemme tekemi-sen meininki on tarttunut jäsenistöön. Kaikkiin hallituspaikkoihin on ainakin yksi ehdokas ja ensi vuodesta puhutaan jo. Itsekin olen asettunut ehdolle myös ensi vuoden hallitukseen.

Mahdollisuus vaikuttaa!Nyt teillä kaikilla hallitukseen pyr-

kivillä on mahdollisuus päästä vaikuttamaan kamarimme tulevai-

suuteen. Hallitustyö on vastuullista, mutta kaipaa aina tuoretta kulmaa ja rohkeutta uudistaa. Uskon että juuri näitä ominai-suuksia nykyisistä ehdokkaista löytyy. Edessänne on siis työntäyteinen vuosi, mutta yhdessä tekemällä se on hauskaa eikä tunnu niin raskaalta. Siksi haluankin vielä painottaa: hankkikaa itsellenne hyvä tiimi ympärillenne. Itselleni tämän vuoden tiedotustiimi on ollut korvaamaton apu.

Arvon kamarilaiset käsissänne on siis vuoden 2011 kolmas UutisAnk-ka, joka on vaaliextra. Numerossa

esittäytyvät hallitusvirkoihin hakevat jä-senemme. Täten tiedätte ketä voitte ää-nestää ja ketkä mahdollisesti päättävät kamarimme asioista tulevana kamarim-me juhlavuotena. Toivottavasti lehtemme myös innostaa teitä jäseniä osallistumaan ennen näkemättömän upeaan vaaligaa-lamme!

Tatu VirtaTiedottaja

Kuva: Tatu Virta

4Uutis-Ankka 2011 03

vaalAnkkamaiset lausahdukset seuraa-vat toinen toisiaan keskusteltaessa Ankkojen tulevaisuudesta. Nämä

keskustelut ovat tahdittaneet elämääm-me harrastuksemme parissa aina ke-väästä alkaen. Yksi on nostanut aiheeksi mahdollisen hallitustyöskentelyn, toinen projektit ja niiden tulevaisuuden, kolmas oman olemisensa kamarissamme. Suun-nitelmia on tehty yhden jos toisenkin puolesta ja varalta, muutoksia on tullut vastaan matkan aikana - itse kullekin; muutoksia niin positiiviseen kuin vetäy-tyvään suuntaan. Syitä ja seurauksia on monia; sairaudet, työ, perhe, lapset jne. Jokainen edellä mainituista seikoista on toinen toistaan tärkeämpi. Käydyt keskustelut on viety kuitenkin loppuun avoimesti ja rehellisellä pohjalla keskus-tellen. Ankkoja on motivoitu itse otta-maan seuraava askel parhaakseen katso-maansa suuntaan ja pyritty opastamaan oikeisiin ratkaisuihin. Ratkaisuvaiheessa on kehotettu ottamaan huomioon mitä sydän sanoo, mistä olen erityisen onnelli-nen. Se on oiva evästys eteenpäin.

Näkymät menneeseen antavat pe-räpeiliin positiivisen kuvan. Me olemme onnistuneet lukuisissa

asioissa, menestyneet paremmin kuin odotimme, saavuttaneet enemmän kuin toivoimme ja tehneet asioita vain yk-sinkertaisesti paremmin. Näkisin, että olemme nostaneet kuluvana vuonna ka-marimme profiilia ja tekemisemme laatua niin alueellisesti kuin Keskusliitostakin käsin katsottuna - ainakin uskoakseni. Saman kasvun uskon tapahtuneen myös Turun talousalueen silmissä. Aurajoen Nuorkauppakamari tunnetaan. Olemme onnistuneet jo niin monella saralla, että

on ilmiselvää, että pettymyksiä-kin on tullut tupaan, mutta

vähemmissä määrin. Onneksi. Hullun-

kurista onkin, että

sitä antaa absoluuttisesti kaikken-sa tämän harrastustoiminnan eteen ja on valmis uhraamaan monia asioita tä-hän toimintaan tietämättä mitä tämä itse asiassa edes antaa vai antaako yhtään mitään. Voin vakuuttaa, että kyllä antaa ja juuri niin täydeltä laidalta kuin on itse valmis satsaamaan.

Köpötteleville Ankoille syksy tulee olemaan vielä työntäyteinen ja sopivan runsaasti tapahtumia pul-

lollaan. Syksyyn kuuluvat olennaisena osana upeat mahdollisuudet tarrautua kiinni uusiin haasteisiin virkojen ja projek-tien muodossa. Rapujuhlissa todistimme hienoja nousuja pöydälle kansanvälis-ten vieraidemme ihmetellessä käytäntö-ämme. Ensiaskeleet on siis otettu kohti vuotta 2012. Olemme aloittaneet yhteis-työkumppanineuvottelut, jäsenhankin-nan sekä hallitusneuvottelut. Jokaisessa tehtävässä on oma savottansa. Yhteis-työkumppaneille pystymme tarjoamaan runsaasti positiivisia mahdollisuuksia ensi vuodelle mm. kamarimme 30-vuotis-juhlallisuuksien ja A-aluevaalikokouksen

yhteistyökumppanuuksien muodossa. Jäsenhankinnassa haastan jokaisen kamarilaisen hankkimaan yhden vuo-sina 1976-1986 syntyneen mahdollisen koejäsenen haastateltavien penkille is-tumaan ja keskustelemaan. Tänä vuonna jäsenmäärämme kasvaa 15 % ja tavoite ensi vuodelle on sama – laadusta tinki-mättä. Hallitusneuvottelut ovat sujuneet erinomaisesti, joskin haastajia kullekin pestille vielä kaivataan. Älkää antako jo kampanjansa lanseeranneiden alistaa itseänne etumatkalla vaan tarttukaa toi-meen heti! Nyt on korkea aika.

Kuluvana syksynä toivoisin jokaisen Ankan osallistuvan vielä ainakin yhteen tapahtumaan. Aivan jokai-

sen. Teidät kaikki tullaankin vielä syksyn aikana kontaktoimaan, joten tapahtu-miin voi ilmoittautua siinäkin yhteydes-sä. Etenkin Vaaligaalan toivoisin vetävän runsaasti Ankkoja, sillä ohjelmassa on mm. Ankkavaalit, standup-koomikko Tomi Walamiehen vaaligrilli, livemusiikkia ja paljon muuta. Ohjelma tulee olemaan kertakaikkisen huikea! Vaaleissa on aina tunnelmaa - miksei tummissakin.

Antaakseni vielä kiitosta tarpeeksi niille keille se kuuluu, käytän hyväk-seni tätä tilaisuutta. Haluan kiittää

kollektiivisesti koko Multitwinning-työ-ryhmää ja Turun Tähden -projektin pro-jektipäällikköä Pilvi Ylanderia sekä häntä avittaneita tahoja. Lisäksi annan kiitoksen kuluvan vuoden hallitukselle sekä kaikil-le, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän vuoden onnistumiseen. Tehdään tästä loppuvuodesta vielä meille kaikille onnistunut! Ai niin: kiitos!

Kim WalleniusPuheenjohtaja

Vaaleissa on tunnelmaa

Tee kunnon lenkki

Vaihda tuulisähköön

Turku Energian tuulivoima syntyy raikkaista merituulista

Porissa, Raahessa ja Högsårassa

Lue lisää ja tee tuulisähkösopimus:

www.turkuenergia.fi

www.turkuenergia.�

1

2

HUONON TUULEN HYVÄKSI:

NÄIN VAIHDAT

Kuva: Juha Hämäläinen

6Uutis-Ankka 2011 03 Uutis-Ankka 2011 03

7

Joskus mietin, onko golfin pelaa-misessa mitään järkeä. Suomen

Nuorkauppakamarien SM-kilpailun aa-muna heräsin jo ennen kuutta ja kat-soin lämpömittaria. Se näytti vaivaista kymmentä asetta. Ihmettelin miksi köm-min lämpöisen peiton alta ja alan änkeä golfbägiini niin villapaitaa, kurahousuja kuin banaaniakin.

Meitä lähti Nuorkauppakamarien SM-kilpailuun kohtalainen koejä-sen + avec -delegaatio. Mukana

olivat Aki Grandell, Emilia Väisänen, Sep-po Tahvanainen, Martin Nordell, minä ja Jari Viljanen, joka muuten on kamarimme tämänvuotinen mestari. Aamulla autossa matkalla Saloon hioimme strategiaa ja odotimme unenpöpperöisin silmin, mutta innostuneena muiden kamarilaisten ta-paamista ja kilpailun alkua.

Saavuttuamme pääkallopaikalle siel-lä ei ollut ketään. Olimme ajoissa siitäkin huolimatta, että etsiessäm-

me kenttää teimme pienen maakuntakier-roksen Salossa - täysin vapaaehtoisesti. Paikan päällä huokaisin itsekin jo vähän helpotuksesta ja ajattelin, ettei golf ehkä sittenkään ole aivan typerä laji. Nimittäin aurinko oli alkanut jo aavistuksen läm-mittää ja aamukosteuskin oli pikku hiljaa katoamassa. Näytti siis siltä, että saatoin jättää kerraston pukuhuoneeseen ja sel-vitä kuivin jaloin.

Salon Nuor-kauppakama-ri oli tehnyt

loistavaa työtä järjestäessään tä-

mänkertaisen mittelön. Saimme caddie-masterilta rangepoletit, eväät ja muut materiaalit ennen kilpailua. Kokoonnuim-me kaikki ennen lähtöä klubitalolle, jossa meidät toivotettiin tervetulleiksi ja kerrat-tiin paikallissäännöt, erikoiskilpailut sekä kilpailusarjat. Oli todella mukavaa olla vaihteeksi golfkilpailuissa, joissa voi vain kävellä ja nauttia hienosta ilmasta ja uu-sista pelikavereista.

Minua oli onni suosinut, sillä olin ensimmäisessä lähdössä. Golf on siitä hieno laji, että jo ensim-

mäinen lyönti nostaa sykettä ennen ur-heilusuoritusta. On erittäin hienoa, kun kädet hikoilevat ja pitäisi huitoa piskuista palloa vähintäänkin bägin pisimmällä ke-pillä. Tämä on erittäin ”mukavaa” vento-vieraiden pelikaverien edessä verrattuna esimerkiksi siihen lämpöiseen peittoon, jonka alla voisin kelliä kiireettömästi lau-antaiaamuna.

Saatoin kuin saatoinkin osua pal-loon ja päästä mukavasti väylälle. ”Game on!”, totesin ja lähdimme

matkaan. Minun kanssani pelasivat ka-verit Salosta ja Muuramesta. Muuramen joukkueella oli muuten todella hienot Shitleist-tiimipaidat.

Puolilta päivin ajattelin, että tämähän on upeaa. Olutta ja makkaraa etu-ysin jälkeen ja taas homma jatkuu.

Tosin pelikaverini ystävällisesti huomautti minulle kympillä, että tarkoituksena on saada mahdollisimman vähän lyöntejä eikä paras ole suinkaan se, jolla on niitä eniten. Noh, sillä väylällä oli vähän epä-

onnea ja olutta suonissa. Peltokentällä pelattaessa kuumaksi ke-hittyneenä kesäpäivänä todelliset pelurit erotetaankin akanoista eikä pieni psyyk-kaus ole haitaksi. Onneksi seuraavan väylän birdie pelasti hieman tilannetta ja laski sykettä. Annoimme siis kaikkemme, vaikka valitettavasti emme päässeetkään millekään palkintosijalle. Emme edes koejäsensarjassa, jossa pelaajia Aura-joen kamarista oli yli 70 %.

Istuessamme lasillisilla kilpailun jälkeen laitoimme merkille erään asian, joka osaltaan oli aito pettymys. Olimme jo-

tenkin hämmästyneitä siitä, miten vähän kilpailuun osallistujista oli äänioikeuden omaavia kamarilaisia tai oman kama-rimme jäseniä. Kaikella kunnioituksella senaattoreita ja kunniajäseniä kohtaan - olisin toivonut näkeväni vähän tuorem-paakin väkeä viheriöillä.

Näkemyksemme mukaan on kun-nia osallistua hienosti järjestet-tyyn kilpailuun. Toivottavasti ensi

vuonna Auranmaan Nuorkauppakamarin järjestämiin JC SM-kilpailuihin osallistuu meitä Ankkoja oikein suuri lauma, jotta saisimme kilpailut järjestettäväksemme vuonna 2013! Mikäli ja kun tämä toteutuu, lupaan itse dreamteamin kanssa järjes-tää ikimuistoiset kilpailut kaikille Suomen nuorkauppakamareille.

Fade no more & Duff it -joukkueiden puolesta,Maria Arjonen

JC-golfin SM-kisat 13.8.2011Jännitystä, seksiä ja

väkivaltaa lupailee tuoreen Vares-leffan

mainosjuliste, jossa mus-tiin verkkosukkiin ja sukka-nauhoihin sonnustautunut nainen piilottelee pyssyä niukasti verhotun peppun-sa takana.

Jälleen sain muistu-tuksen siitä miten hienoa on olla Ank-

ka. Spektaakkelinmaises-ti valkokankaille rynninyt uusin Vares-leffa ja sen ensi-ilta Logomossa tulvi iloisia nuorkauppakama-rilaisia kaikista Turun alu-een kamareista. Hienoa että kutsuja lähetettäessä oli myös kamarilaiset ha-luttu yleisöön. Itselleni ja avovaimolleni tämä oli en-simmäinen kerta kun pää-simme kahdestaan ulos toisen poikamme synty-män jälkeen ja jätimmekin lapset isovanhempien hel-lään huomaan.

Itselleni tämä oli ensim-mäinen kerta kun as-tuin Logomoon sisään.

Kerrassaan upea paikka ja mitä loistavimmat puitteet elokuvan lanseeraamisel-le. Olin nähnyt aikaisem-min vain yhden Vares-elokuvan ja siinä pääosaa näytteli Juha Veijonen joka oli iskostunut minulle jossain määrin siksi oikeaksi Reijo Mäen Jussi Varekseksi. Mäen Vares-kirjoja olenkin lukenut sitten hieman enemmän ja niistä pitävänä olin innoissani tulevasta. Toista Varestaan oh-janneella Lauri Töhösellä ja pääosaa kol-mannessa Vareksessaan esittävällä Antti Reinillä oli siis minun kohdallani paljon todistettavaa.

Tällä kertaa Vares palkataan varjos-tamaan naisiin menevää kapakka-pianisti Jesus Loboa (Ilkka Villi), joka

on sekaantunut yhteen jos toiseenkin hä-märäbisnekseen. Tehtävä muuttuu pian murhatutkimukseksi ja kohta yrittää joku päästää hengiltä Vareksenkin. Elokuva ei missään kohtaa tempaa minua kokonaan mukaansa. Kaksi vierekkäin kerrottua tarinaa Vareksen murhatutkimuksesta ja samaan aikaan Kakolan muurien yli yrit-tävästä gangsterista on lopussa nidottu

yhteen kornilla tavalla. Mi-nun Varekseni on hauska ja mukaansatempaava. Näyttelijät heittäytyvät rooliinsa ja saavat aikaan kiihkeän tarinan kauniis-sa Turussa. Tässä uusin Vares ei mielestäni aivan onnistunut. Kaiken tä-män sanottuani minun on kuitenkin pakko todeta, että kyllä elokuva jossain määrin viehättikin. Turun kauniit maisemat, muu-taman hahmon tietyllä tavalla hauska - vaikkakin paikoin tökerö - huumori sekä vieressäni istuneen jääkiekkoilun monitoimi-miehen Sakari Pietilän osuvat ja ennen kaikkea hauskat kommentit tur-kulaisuudesta, olivat asiat jotka jäivät mieleeni illas-ta.

Antti Reini teki kyl-lä vakuuttavan rool isuor i tuksen

ja varmastikin tätä tuo-tantoryhmä oli lähtenyt hakemaankin. Se ei vain tällä kertaa täysin vastan-nut korkealle asettuneita odotuksiani. Uskon että seuraavan Vareksen näh-tyäni olen jo unohtanut Juha Veijosen ja arvoste-

lunikin on jo paljon myönteisempi.

Jos et ole vielä käynyt katsomassa kyseistä elokuvaa, kannattaa se eh-dottomasti käydä tsiigaamassa. An-

nan tälle elokuvalle kolme räpylää.

Niklas Österlund

Ankkojen filmiklubi arvostelee:Kuvat: Maria Arjonen

8Uutis-Ankka 2011 03 Uutis-Ankka 2011 03

9

Internationality was one of the main reasons why I joined JCI. Unfortunate-ly, so far during my JCI career I haven’t

had the opportunity to participate in any international conferences so when I heard that we’ll be hosting some interna-tional JCI colleagues while organizing the annual Multitwinning in Turku, I thought “I’m in!”

Welcoming our guests from JCI Frankfurt and JCI Lyon on a warm August evening marked

the start of a great weekend. The wel-come party was held at the basement of the old Town House (Raatihuoneen kella-ri) where the atmosphere was warm and cheerful right from the beginning. This might have been because of the delicio-us food by Marko’s Lunch & Catering, or the traditional Finnish delicacy, Salmari…Who knows? Of course, there was also the happy reunion of Matti “the exchan-ge-duck” with his brother Teppo when our colleagues from Frankfurt brought him back home. The visit was short-lived, though, since Matti wanted to continue his exchange studies as the mascot for JCI Leipzig which is applying to host the JCI World Congress between 2015-2019.

I’m still wondering how everything seemed to “click” into place with this Multitwinning event in a very short

time: the program, schedule and even the weather worked almost perfectly throug-hout the weekend. Thanks to Kim and all my colleagues in the organizing team that stepped up and took care of everything, even the last minute changes. And of course Susanna who offered to accom-modate three of our French guests. A big thank you is appropriate also to the City of Turku who helped us organize a lot of interesting program in unique surroun-dings for our guests.

On Friday m o r n i n g we enjoyed

the city’s hospitab-

le welcome in the main library of Turku where our guests were greeted by Minna Arve, the chairman of Turku City Board, and Jari Lähteenmäki, the managing di-rector of Turku Chamber of Commerce. The greetings were followed by the most inspiring presentation that I’ve heard in a long time, or perhaps ever: Mr. Ilkka Paa-nanen, CEO of SuperCell, talked about his career and the development of the mobile gaming industry. It was wonderful to see such a visionary young leader that has achieved so much and still has a true passion for continuously inventing somet-hing new. Our visit to the library contained also other valuable learning experiences. For example, do you know what services you can receive from the public library - other than just borrowing books? Or how the interior design of the new children’s library enables even young children find their way around? I know now! At this point I started to be extremely glad that I decided to take part in the Multitwinning in my hometown.

The Multitwinning weekend was ap-propriately scheduled on the wee-kend that was the highlight of the

Culture Capital year of Turku: Our guests were treated to a uniquely lively city with the Tall Ships Culture Regatta filling up the banks of river Aura. What better way to show it off than at Forum Marinum where we visited on Friday afternoon to present our guests with the outcome of our most prominent project in 2011: the Baltic Sea Square. Cocktails at the museum were followed by a water taxi trip to Airisto with spectacular views of big boats – both the ones in the Regatta and, of course, the traditional Silja and Viking! Smoke sauna, delicious food and steaming hot tubs at SaunaRantti topped off the eventful day.

The Tall Ships Regatta was our first stop of the day on Saturday when we once more had the possibility to

enjoy the hospitality of the city: Hosted by Mika Akkanen, we boarded the sailing ship De Gallant to enjoy a lovely, bubbling

brunch in warm sunshine by the river. But the cultural content of the weekend didn’t stop at the river shore. Our day continued on to the culture center Logomo where Anna Kivinen gave us a presentation on the future of Logomo as a home for the creative industries in Turku region. Anna explained that Logomo is already quite well-known among people living in the area, but how many of them actually know what is going to happen inside tho-se walls after year 2011 comes to an end? We were fortunate to hear about it right on the spot. After enjoying some culture pastries we were also invited to see the exhibitions of Logomo. Seeing the spark in our guests’ eyes while striking fire in the “Turku on Fire” exhibition or after enjoying a couple of schnapps at the crayfish party that evening, I thought this really must have been a unique expe-rience for our guests – and for us organi-zers as well.

On Sun-day af-ternoon

when the last of our guests de-parted after seeing the Tall Ships leave Turku, I was really hap-py. In addition to making several new friends, I learned many things from my own home-town that I otherwise might never have known. Thank you, Tim, Jan, Wolf, Nicole, Larissa, Jacques, Dorothée, Caroline and Joele, for coming to Turku and welcome back anytime! And see you hopefully next year in Multitwinning 2012…

Heidi SarmasCrew Member

Image you have had some tough weeks at work and a summer that did not de-serve its name. You just desire to have

a break, to have some diversity. You want to experience new stuff: another culture, exciting locations, lovely people, different ways of living.

All these opportunities were given to us by JCI chapter of Aurajoki – this year’s host of the multitwinning

event in the end of August. “Members” of the multitwinning are JCI Chapters of Aurajoki, Frankfurt, Lyon, Budapest, Bir-mingham and Leipzig. All participants were quite curious, what to expect of the next few days... And to come to the point,

we had some exciting, diversified, inspiring as well as relaxing

time with great company! Both, program and or-

ganisation were out-standing and just

fantastic. I would like to give you a short impression of what we were up to in those four days.

After the a i r p o r t p ick-up,

Jaakko Laakso took us to the old

city hall basement, where we received our

survival kit packed with some typical Finnish food. After

a little welcome speech of Aurajoki President Kim and multitwinning project manager Heidi (together with Jaakko), the round about 25 Jaycees enjoyed the buf-fet, accompanied by Finnish live music and good company. For the after-party, there was a surprising thing for us middle-Europeans. We went to a sauna! Not only the sauna, but that there is such thing like a company’s sauna was completely new and slightly confusing to us. But we quite enjoyed it and it was just the right thing to

do after an exhausting arrival day.

The next morning, we met (punctual-ly!) at Turku’s library where we were welcomed by the Chairwoman of

Turku City Council and the CEO of the Chamber of Commerce. An inspiring pre-sentation of Ilkka Paananen about the mobile gaming industry followed. Subse-quently our visionary workshop to create our own mobile game, we were guided through the library itself and also the awarded Finnish education system.

Of course prepared with sauna gear – we went to Forum Mari-num in the afternoon, where we

surveyed an impressive project of JCI Aurajoki, which rose more than 120.000 €. M/s Janina, our water taxi, was already waiting to cruise us through the archipe-lago. Final stop was Saunarantti in Parai-nen. This place was just fantastic! A woo-den sauna was already prepared for us, as well as some hot-water-barrels, just waiting to be taken over by us. And that’s exactly what we did! The next few hours were filled with sauna sessions, jumping into the Baltic Sea, bathing in the hot bar-rells, having a laugh and relaxing with the fellow Jaycees followed by the next high-light: a delicious barbecue dinner with salad & salmon, bread & beef, lasagne & dessert. All of them were prepared in the smoke sauna – used as an oven. Of cour-se it has been taken out before we went for our sauna sessions. Back in Turku, we finished the evening with a drink at fairly busy Hamburger Börs bar.

Being guests of the city of Turku, we were invited for brunch on the De Gallant yacht, right next to the

biggest sailing ship of the world, Russi-an sailing boat Sedov. People strolling by the yacht stopped to take pictures, as we must have seemed like VIPs. Next stop was the Logomo cultural centre, where we had a short presentation and later on the opportunity to explore the venue and various exhibitions.

In the evening we had the honour of beeing guests at the annual JCI Aura-joki chapter’s Crayfish Party. We sang

some Finnish, Swedish, French and Ger-man songs, had some speeches and en-joyed the traditions and habits during this Crayfish Party – one or the other might be adopted from the twinning chapters across Europe. Crayfish Party’s highlight was awesome fireworks in the black sky companied by stars. Back in Turku we danced the night away in a pretty busy Galax night club.

But still we made it to the Sunday morning farewell brunch in Aboa Vetus museum – of course by the

river.

I think I can say in behalf of all multit-winning participants 2011 that we had an awesome time with an incredibly

exciting program. I am already looking forward to next year multitwinning, whe-re another country and city can present their sights & sites, traditions & customs, people & events. It is going to be tough to keep up with 2011!

So finally, tremendous thanks to Au-rajoki chapter with special thanks to Heidi Sarmas, Jaakko Laakso

and Kim Wallenius for taking care of us and offering us one unique experience followed by the next. Just a fantastic stay in beautiful Turku.

Jan PfefferleJCI Frankfurt

multitwinning 2011 unique experiences for guests and hosts

Kuvat: Tatu Virta

10Uutis-Ankka 2011 03 Uutis-Ankka 2011 03

11

Heidi, kerro meille Ankoille kuka olet ja mitä teet?

Nimeni on Heidi, olen 33-vuotias, nai-misissa ja iloisen 2,5 vuotiaan tytön äiti. Työskentelen konsulttina Finpro Meksikon vientikeskuksessa. Finpro auttaa suoma-laisyrityksiä viennin edistämisessä ja kan-sainvälistymisessä. Työni koostuu mm uusien asiakkaiden löytämisestä, paikal-listen liikekumppanien identifioimisesta, lobbaamisesta valtion kanssa ja toimis-ton perustamisselvityksistä suomalai-syrityksille. Työ on mukavan haastavaa sillä tällä hetkellä Finpro Meksiko kattaa Meksikon lisäksi myös Keski-Amerikan, Karibian, Kolumbian, Perun, Ecuadorin, Bolivian ja Venezuelan markkinat.

Mikä on vienyt Sinua ympäri Maail-maa? Minkälaista reittiä olet lentä-nyt?

Ensimmäiset pidemmät ulkomaanmat-kani teini-iässä herättivät kiinnostukseni vieraisiin kulttuureihin ja tapoihin ja huo-masin että maailmalla on niin paljon näh-tävää. Silloin päätin että haluan tulevai-suudessa asua ulkomailla, vaikken tiennyt

vielä missä. Meksikoon lähdin melkein sil-mät kiinni karttaa osoittaen yliopistovaih-toon Åbo Akademista ja ihastuin maahan täyttä päätä. Asuin ensimmäisen vuoden Cuernavacan kaupungissa, jota kutsu-taan ikuisen kevään kaupungiksi ainaisen hyvän ilmaston vuoksi. Meksikossa sä-vähdytti värien kirjo, ihmisten lämpimyys, elämän spontaanisuus ja tämä ihana au-rinko. Vaihtovuoden jälkeen palasin Suo-meen valmistuakseni kauppatieteilijäksi ja tein graduni kulttuurierojen vaikutuksesta suomalaisten ja meksikolaisten välisiin yritysneuvotteluihin. Valmistuttuani suun-tasin Meksikoon ja Finprolle vuonna 2004 jossa olen ollut siitä asti.

Mitä turkulaisuus Sinulle merkitsee? Tunnetko vielä olevasi turkulainen?

Turku on paikka jossa vietin lapsuuteni, nuoruuteni sekä opiskeluajan, joten sen tärkeyttä ei voi vähätellä. Turkulaisuutta on mm ottaa asiat huumorilla, ei stressa-ta liikaa ja pitää ”kaffe ja munkki” taukoja. Turku on aina mukanani vaikka olisin toi-sella puolen maapalloa eikä vähiten siksi että murteeni paljastaa usein synnyin-paikkakuntani. Suomalaisten yritysten

edustajat joiden kanssa olen tekemisissä kysyvät usein ensi tapaamisessamme että olenko minä Turusta.

Meksikossa on myös aktiivinen Tur-ku-kommuuni, joka tunnetaan nimellä ”Turku-mafia”. Jossain vaiheessa myös meidän Finpro Meksikon toimistossa oli kolme turkulaista samaan aikaan (neljän hengen toimisto) ja kaikki olimme asuneet jossain vaiheessa Rauhankadulla. Usein vitsailemme tästä turkulaisten vahvasta läsnäolosta Meksikossa sanoen että Tur-ku on tosi kansainvälinen kaupunki.

Tiesitkö, että Turku on Euroopan kult-tuuripääkaupunki 2011? Näkyykö tai vaikuttaako se Sinun elämässäsi?

Tiesin kyllä tästä, olin myös Turussa mie-heni ja tyttäreni kanssa kesällä 2011. Oli hienoa että Turku sai tämän tilaisuuden, vaikka muuten se ei vaikuttanut elämää-ni.

Mitä työsi sinulle merkitsee? Miten voisit kuvailla liiketoimintaympä-ristöön liittyviä eroja Suomessa ja Latinalaisessa Amerikassa?

Suomalaisten yritysten kansainvälisty-minen ja vienti on hyvin tärkeää, sillä ne edesauttavat Suomen hyvinvointia. Suo-malaisyritysten vienti edustaa melkein 40 % Suomen bruttokansantuotteesta. Suomalaisyrityksille Latinalaisen Ame-rikan merkitys on kasvanut viime vuosi-na, varsinkin Euroopan ja USA:n kriisien vaikuttamina. On mielekästä saada tehdä töitä suomalaisten sekä latinalaisamerik-kalaisten yritysten kanssa. Kulttuurieroja on liiketoimintatavoissa; mm henkilökoh-taiset suhteet liike-elämässä ovat Lati-nalaisessa Amerikassa tärkeämmät kuin Suomessa. Liikekumppaniin tutustumi-seen käytetään paljon aikaa. Latinalaisen Amerikan maat ovat myös paljon hierark-kisempia kuin Suomi. Joustaen ja kum-mankin osapuolen tapoja kunni-oittaen yleensä

löytyy yhteinen sävel suomalaiselle ja latinalaisamerikkalaiselle yritykselle.

Miten näet tulevaisuutesi töiden ja projektien suhteen? Kuuluuko Suomi niihin?

Kyllä ehdottomasti. Haluan jatkaa suo-malaisten yritysten kanssa työskentelyä. Lähellä sydäntä ovat sekä suomalainen että latinalaisamerikkalainen liikemaailma ja näiden yhdistäminen.

Voisitko vielä kuvitella palaavasi Turkuun?

Ehdottomasti haluan viettää kesiä Turus-sa perheeni kanssa. En tiedä palaanko Turkuun enää asumaan vakituisesti, mut-ta Turku on aina mukanani maailmalla.

Mites on Heidi, jos nyt tällainen perus Ankka täältä Turkkusest päättää tehdä muutolennon Meksikoon, mitä vinkkejä hänelle annat? Ja missä hä-nen ehdottomasti kannattaa käydä?

Pakata matkalaukku huolella sillä kan-nattaa varautua siihen että haluaa jäädä tänne pidemmäksi aikaa. Meksiko on us-komattoman kaunis maa jossa on paljon nähtävää ja yksi maailman rikkaimmis-ta luonnon variaatioista. Täältä löytyvät maailman ainoat Karibian vaaleansinisen meren ja valkoisen hiekan äärelle raken-netut pyramidit. Pohjois-Meksikon kan-jonit ”Canyon del Cobre” vastaavat kau-neudessaan vähintään ”Grand Canyonia” vaikka eivät ole yhtä tunnettuja. Moreli-assa on monarkkiperhosten talvehtimis-paikka jossa joulu-helmikuussa puut ja taivas ovat täpötäynnä miljoonia keltaisia perhosia. Meksiko City, yksi maailman suurimmista kaupungeista, taas on kan-sainvälinen kaupunki josta löytyy kaikille tekemistä.

Entä miten ihmeessä tällainen täs-mällisyyden perikuvanakin tunnettu Turkkulaine Ankka pärjää sen tunne-tun mañana -meiningin kanssa?

Ensin täytyy myöntää että Suomessa olin aina pari minuuttia myöhässä, joten vähän rennompi aikakäsitys sopii mulle. Toisaal-ta taas ”mañana” meininki ei täysin pidä paikkaansa Meksikossa, ainakaan liike-elämässä. Tapaamiset alkavat yleensä ajallaan ja parasta on suomalaisenakin noudattaa tätä. Varsinkin suuremmis-sa yrityksissä ja valtion ministeritasolla tapaamiset pidetään hyvin topakasti ja aikaa ei paljon hukata muuta kuin alku-tervehdyksiin. Aikakäsite on tosin hiukan joustavampi kuin Suomessa, ja jos joku myöhästyy, se ei ole katastrofi. Kärsivälli-syyttä kuitenkin tarvitaan enemmän Mek-sikossa, asioiden loppuun ja eteenpäin vieminen vie enemmän aikaa ja energiaa kuin Suomessa.

Liike-elämän ulkopuolella Meksikossa on vielä käytössä sanonta ”ahorita” joka tarkasti suomennettuna tarkoittaa ”nyt” mutta käytännössä käsite on noin 5 mi-nuutista pariin viikkoon.

Mitä terveisiä haluat lähettää tänne Turkkuseen?

Paljon terveisiä kaikille Ankoille. Nautti-kaa pehmiksestä Aurajoen varrella.

Noora Keskievari

Turku ja turkulaisuus ovat meille Ankoil-le sydäntä niin lähellä kuin vain on mah-dollista. Jos matkustaessasi maailmalla tapaat muita suomalaisia, se on tietenkin ihan mukavaa, mutta turkulaisuus on kui-tenkin se yhdistävin tekijä. Me turkulaiset pidämme yhtä ja koemme kuuluvamme samaan heimoon.

Vaikka Turku on tunnettu maailmalla niin musiikista, urheilusta kuin erityisesti kau-niista naisista, on Turku antanut maail-malle myös paljon sellaista osaamista, mitä tuodaan Suomessa esille aivan liian vähän. Me Ankat voimme erittäin ylpeinä esitellä tässä juttusarjassa nuoria, Turusta maailmalle lentäneitä eri alojen ammatti-laisia.

Mielenkiintoinen juttusarja huipentuu vii-meisessä osassa eksoottiseen Meksi-koon. Saamme kuulla Turusta lähteneen Heidi Virran ajatuksia ja kokemuksia ulko-mailla asumisesta ja siellä työskentelystä. Minkälaista on työskentely latinalaisame-rikkalaisessa maassa? Missä Ankka voi nähdä taivaan täynnä keltaisia perhosia?

”Nuoret turkulaiset tois

pual maailmaa”

www.finpro.fi

Kuva

: Hei

di V

irran

kotia

lbum

i

Ladies and especially Gentlemen!

Tonight I have the great honor to talk about one of the most exciting and fasci-

nating a woman can imagine: I will talk to and about men.

I really like the idea of God when she started the project “Adam”- well it has it’s

challenges, as projects usually have- schedule and budget. The deadline was

already close, only one day left when the project started and there were some

cost saving needs, but ok, clay is a good and traditional material.

Then God gave Adam some very unique properties, the strength of men, the

ability of selective listening and the ability to pee when standing.

The second prototype came out a bit later and much more smoothly. And I got

to say, they managed quite well until now- well there was this little accident

with some vegetables or so, but how could she know he would at least once

do what she is telling him?!

When preparing this speech I tried to find some answers related to men. I went

to a library to find a book called “The advantage of men” but it was not a lot of

a help, after I finally found it right between utopia and science fiction. So I tried

to find some answers by myself:

I can imagine almost every woman has asked the following question at least

once: Why is he so blind? The question occurs when it come to find under-

pants in the linen cupboard. He is standing in front of the shelf, the wanted

pants right in front of his nose, but telling us seriously- “My pants are not the-

re!”. There is only one explanation: our ancestors. Deep inside the man is still

trapped in the stone age. And in the stone age we had hunters and gatherers.

Gatherers- collecting things (like women do with shoes) and hunters hunting

things- and they hunt usually things that are alive and moving. A property

which is missing when it comes back to the underwear- if everything is ok

pants do not move, that’s why they are invisible for him.

A second example to prove the Neanderthal relation: the early, prehistoric man

was marking its territory. Today we live in modern houses and apartments…

Ladies, whenever you find a pair of worn socks under the couch or the coffee

table, don’t be angry, smile- he’s just marking his territory- and be happy he’s

not doing it the traditional way!

For the next example I’m not quite sure is it the Neanderthal genes or is he

just taking 5 steps down on the evolution stair. Frogs have the same problems:

Also frogs can only see moving things. But therefore they can even catch a

flying fly with their tongue. Imagine the following situation: He is on the beach,

laying on his towel and besides him the most beautiful and charming women

he can imagine and who he loves really- but she’s got one big disadvantage:

she’s not moving, but therefore all the other women do: and guess where his

eyes and his tongue are…

Remember, it is not his fault- and don’t try to take your frog and trough him

against a wall- it’s only a fairytale and he will remain a frog, but one with a bad

trauma.

Instead of that- love him as he is with all the little mistakes he makes and all

the stupid things he does.

And one last advice: To make a man happy: love him a lot and try to under-

stand him. To make a woman happy: love her a lot and don’t even try to un-

derstand her!

Yvonne

If you’re a busy working man, earning a lot of money, you really need somebody to spend all your money.

Since Jaycees are related to economy, we re-ally need somebody to support the local ma-nufacturers and women can buy stuff that is just needless. Men could never do this. How would the economy look like if no one would buy these useless things - a thousand pairs of shoes, a hundred handbags or whatever? And if you as a man think that women can’t count, you’re wrong. Have you ever tried to count calories during the day? Have you ever tried this? Women can do it without even thin-king. Also, they have to abandon to their faith; they stay at least an hour in the bathroom just to be pretty for us. They wear shoes that don’t fit just to be pretty. Men wouldn’t do this.

They also always clean behind us and as I just learned - especially in Finland - they always get us home when we’re drunk. They also give us men a lot of experiences. If you would like to explore a region, give them a map and tell them where to go. You’ll get to see places you would have never seen if you would have gone directly. And they even make you feel very good in the end when they tell you “ok, we’ll go your way”. You are the strong men who guide them. This is how it works. They are the true leaders of course. You can experience that in a bar: women go to a bar, they don’t spend a euro and still get drinks and all this. All they need to do is just to wink their eye. Which man would be able to say “no”? This is true leadership.

And last but not least, dear men, take a look at the next guy who is sitting next to you: would you like to kiss him? Women are tough, they do this.

This is why women are the toughest, the most beloved, the most desirable things on this planet.

Tim

Kuvat: Juha Hämäläinen

14Uutis-Ankka 2011 03 Uutis-Ankka 2011 03

15

Liityin kamarin koejäseneksi muis-taakseni vuonna 1988 – samaan aikaan naisenergiaa pursuavien

tehomimmien Heidin ja Sadun kanssa. Menimme ensimmäiseen kokoukseen Erikvaltaan Sammon hienolle edustus-huvilalle. Tunnelma nousi kattoon hyvin nopeasti ja vielä nopeammin se romahti alas lattialle. Tämä oli tietysti omaa syy-täni, koska erehdyin kysymään, voisiko joku raottaa hieman kolmikirjaimisten JC-koodien sisältöä. Kunniajäsen De-nis täräytti 150 desibelin torvellaan, että mikä helvetin hiippari minä olen, kun en tiedä mitään ja kuka on oikein kummini. Vastasin hänelle ja mietin oikeasti onko tässä mitään järkeä! Päätin jatkaa uraani. Sain myös oivan opetuksen omaa työtä-ni ajatellen siitä, miltä asiakkaista tuntuu IT-slangin kuunteleminen. JC osoittautui koulutusjärjestöksi. Opin myös Senaatto-riksi asti!

Seuraava vuonna kamarin hallitus kelpuutti minutkin jäseneksi. Halli-tustyö vei minut heti mennessään

ja minusta tehtiin VP1 heti kättelyssä. Vaaliestradille asteli kolme kamarimme loistavista mimmeistä - katsoin hetkeni koittaneen. Aloitin vaalipuheeni laske-malla äänivaltaiset jäsenet ja päätin ma-temaattisin perustein vedota äänestäjiin, joilla on pallerot. Taktiikka onnistui ja mi-nut valittiin ensimmäisellä kierroksella. Ei siis tarvinnut olla paras voittaakseen. Pre-sidentti Juha Koivisto valitsi minut vielä vuoden parhaaksi hallituksen jäseneksi. Tämän jälkeen siirryin rivijäseneksi, kos-ka työ ja perheen perustaminen verottivat rotan lailla harrastusaikaa.

Uusi tuleminen mukaan aktiivisem-min tapahtui Satu Harken pro-vosoimana vuoden 1991 lopulla.

Hän tuli kylään ja ehdotti, että asettuisin ehdolle kamarin pressaksi. Ajoi-

tus oli mahtava. Lama puski päälle ja yrittäjänä oli

vain todettava, että businekset meni

huonommin kuin eilen, mutta paremmin kuin huomenna. Tähän kun lisätään se, että 11 kuukautta vanha Denis-poikam-me oli saamassa pikkuveljen maaliskuun

lopulla, oli mietintätuokion paikka. Viiden minuutin ankaran harkinnan jälkeen tie-tysti suostuin. Tätä päätöstä en ole, eikä varmaan perheenikään ole joutunut kos-

kaan katumaan. Luulen oikeasti, että JC-toiminnan tuoma vastapaino antoi sen tarvittavan voiman, jolla ”selvisin” siviili-elämän ja työn haasteista kuivin jaloin.

Pressavuotenani 1992 kamari täytti 10 vuotta. Juhlat onnistuivat täy-dellisesti, josta kiitos kokouspääl-

likkö Tiina Roivakselle ja kaikille järjes-telyihin osallistuneille. Toiminnassa oli todellisen tekemisen maku. Vaimoni Liisa seuralaistoiminnan vetäjänä aloitti perhe-keskeisen Wappu-kokkari perinteen, joka lienee jatkuvan vieläkin. Vuoden aikana tajusin, että ruoho on todella vihreämpää aluetoiminnassa. Seuraavana vuotena olin alueen RC ja muutamaa vuotta myö-hemmin vielä alueen RIO. Näinä aikoina olivat alueen puheenjohtajien kokoukset aina vähintään kaksipäiväisiä. Tämä ko-kousaikataulu mahdollisti myös täydelli-sen sielun ja ruumiin separaation, jota on kutsuttu myös Nirvanaksi. Uskon monien saaneen juuri tästä ikimuistoisemmat JC-kokemuksensa kamaripotkijaisten ohella. Raportit tapahtumista sisälsivät usein pit-kiäkin katkoksia, mikä oli varsin järkeen-käypää.

Poikamme Denis ja Caius ovat myös kokeneita JC-lapsia, koska otimme heidän mukaan lähes kaikkiin ta-

pahtumiin. Luulen, että nyt on hyvä aika kiittää myös kaikkia puheenjohtajan kesä-päiville osallistuneita, jotka epäitsekkääs-ti ja urheasti kävivät useampaan kertaan noukkimassa heidät kuiville Harjattulan rannassa olevasta upottavasta mutavel-listä - vieläpä useampaan kertaan.

Alueelta tie vei kohti kansainvälisiä areenoita. Maailman-kokouksia on kertynyt kuusi ja Eurooppa-

kokouksia muistaakseni neljä. Lisäksi vielä muutama muukin turnaus on tullut todennettua. Ikimuistoisin lienee näistä Prahan matka, jossa sain kunnian esittää solistina viulukonserton paikallisten aris-tokraattien hurratessa ja taputtaessa yl-tiöpäisesti. Oma seurueemme istui täysin järkyttyneinä ja aivan hiljaa. Olin kaiketi arvioinut tilanteen hieman väärin. Täs-täkin häpeästä selvittyämme päätimme yhteisesti luokitella Prahan tapahtumat salaisiksi seuraavaksi 40 vuodeksi. Ehkä Karibialla paikallisväestön lähtönopeutta kiihdyttävä vatsakramppini tai synnytyk-sen käynnistysyritykset Antiqualla ve-siskootterin avulla lisättynä Johansso-nin poikien yli kolme viikkoa kestäneelle turneelle Australiassa ja Aasiassa olivat mieleenpainuvimpia seikkailuja. Helposti näistä voisi kirjoittaa kirjan tai kaksi.

SenaattoritoriEstradilla Paul Sippel JC- toiminnan paras anti on kuitenkin

ollut ehdottomasti se, että olemme saaneet paljon hyviä ystäviä. Heidän

kanssaan olemme vieläkin paljon tekemi-sissä ja muistelemme usein niitä lukuisia ”hölmöilyjä” joissa olemme saaneet olla yhdessä mukana.

En osaa neuvoa ketään, mutta sen voin todeta - kuten entinen tyttö - että jos antaa, niin saa vähän itse-

kin. Sitä se elämä on myös Nuorkauppa-kamarissa.

Nyt on aika vanhan pierun vaieta. Haastan seuraavaksi muisteloihin Senaattori Markku Heinosen. Hän

tulee varmasti laulamaan tai kirjoittamaan Teille kaikille ikimuistoisista kokemuksis-taan antaumuksella.

Kiittäen,

Senaattori-Sippel#56324

Senaattoritorilla saamme lukea senaattorien terveiset kamarilai-sillemme. Tarkoituksena on, että kulloinkin vuorossa oleva senaat-tori haastaa seuraavaan lehteen senaattorikollegansa kirjoitta-maan.

Seuraavassa Uutis-Ankassa Senaattoritorille astuu Markku Heinonen.

Oletko haasteiden tarpeessa?

Kindergarten 2012 -aluevaalikokous haluaa

kokouspäälliköksi juuri Sinut!

Kuva: Senaattori Sippelin kotiarkisto

16Uutis-Ankka 2011 03 Uutis-Ankka 2011 03

17

Kindergarten 2012 28.-30.9.2012 Turku Kaikkien aikojen aluevaalikokous

Liitutaulu on kierroksella taas

kansallisessa vaalikokouksessa Jyväskylässä.

Tule piirtämään oma Sepposi!

Kuva

t: Ju

ha H

ämälä

inen

Turun Tähden 2011Pr

ojek

tipää

llikkö

: Pi

lvi Y

lande

r

Kuva

t: Ju

ha H

ämälä

inen

Uutis-Ankka 2011 0319

Duetto Group, Yliopistonkatu 31, 20100 Turku

Puhelin 075 325 5690, info@duettogroup.fi

www.duettogroup.fi

Duetto Group tarjoaa kaikki luottokaupan

riskienhall innan palvelut.

Palveluvalikoima kattaa sekä kotimaisen

että kansainvälisen luottokaupan.

Palveluihimme kuuluvat kotimaan perintä,

lakipalvelut, kansainväl inen perintä ja kou-

lutus. Näil lä palveluil la Duetto Group

parantaa asiakasyritystensä luottokaupan

tulosta.

Kotimaan perintä

Koulutus

La ipalvelutk

Kansainvälinenperintä

Tyhjän paperin autuudesta on aina matkaa valmiiksi lopputulokseksi ja välillä tekisi mieli ottaa lisää vauh-

tia ja hypätä joidenkin vaiheiden yli, jotta näkisi äkkiä jotain konkreettista. Suunnit-telutyö vaatii kuitenkin paljon alitajuista työtä, jolloin asioita prosessoidaan aja-tuksissa tai flow kaappaa mukanaan ja käsi ei meinaa ehtiä raapustamaan niitä kaikkia ideoita, joita tulvii luonnoslehti-öön. Luominen ei siis ole yksioikoista ja pitää sisällään monenlaisia tasoja. Voi olla päiviä, ettei kertakaikkiaan irtoa yh-tään käyttökelpoista ajatusta ja sekin täy-tyy hyväksyä. Silloin on hyvä ottaa hap-pea ja olla tyytyväinen siitä, että tänään ei tarvitse ajatella (vaikka sydän hakkaa menetettyjen tuntien perään ja deadlinet lähestyvät…).

Suunnittelutyön sovittaminen suori-tuskeskeiseen nyky-yhteiskuntaan ei aina mene heittämällä yli ojien.

Mutta mitäpä olisikaan maailma ilman pieniä ongelmakohtia? -Sanoisin, että tämä maailma olisi kovin tylsä paikka il-

man ristiriitoja, jos puhutaan tällaisista suhteellisen kevyistä asioista ja unoh-detaan kansakuntia tai yksittäistä ihmis-tä koskettavat katastrofit. Normaalista poikkeavat tilanteet laittavat ihmisen hakemaan ratkaisuja ja parhaimmillaan synnyttävät halun kehittää itseään. Yksilö itsessään on tärkeä elementti ihmiskun-nan kannalta, koska kokonaisuudet muo-dostuvat detaljeista – näin minä ainakin asian koen.

Nykyään tuntuu, että tehokkuut-ta mitataan väärillä keinoilla ihan yleisesti ottaen. Suunnittelutyös-

sä toki aikataulussa pysyminen on hyve, mutta joskus on vain pakko joustaa, jotta ihmisellä olisi tilaa tuottaa laadukkainta mahdollista tuotosta. Se palkitaan pitkällä tähtäimellä, mutta miten se iskostuu aja-tustapoihin, kun mittatyökalujen määrei-nä ovat minuutit ja sekunnit? Kaiken suo-rittamisen, tuottavuuden, tehokkuuden ja boheemiuden keskellä täytyy myös voida hengittää ja samalla elää “muotissa”, jot-ta olisi yhteiskunnassa hovikelpoinen… ja

tästä päästäänkin taas pisteeseen A.

Jos yhteiskunnallisista asioista hy-pätään takaisin paperien ja kynien ääreen, voidaan samaa ajatusmallia

yksilön kehittämisestä soveltaa. Suunnit-telu- ja kehitystyölle on tilaus silloin, kun asioille ei ole löytynyt oikeaa ratkaisua tai ratkaisu on olemassa, mutta siitä ei ole saatu otetta, kun katsotaan asioita liian läheltä. Joskus olisi hyvä antaa aikaih-misille kuulakärkikynien tilalle sormivä-rejä. Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa ja tehokasta ja joskus on hyvä sutata jokainen sormi, jotta löydetään se oikea tyyli toteuttaa asioita. Tyylejä on nimit-täin monenlaisia ja joskus eri tyyleilläkin päästään yhtä hyvään lopputulokseen.

Täytyy löytää se oma “V-tyyli”.

Eeva Murtojärvi

ja sormivärejä

 

Suunnittelutyössä yksi hienoimpia hetkiä on, kun paperi on vielä tyhjä. Tyh-jä ajatuksista, odottaen sitä ensimmäistä sipaisua kynällä ja paperimytyksi rutistavaa kättä, kun kaikki on vielä täysin hakusessa

Tyhjiä papereita

20Uutis-Ankka 2011 03

Suosikkisanontasi: Jos haluaa tar-peeksi jotain niin onnistuu, vaikka kaik-kea ei aina osaisikaan itse tehdä. Periksi ei anneta.

Mikä elämässäsi on tärkeää: Perhe, terve elämä. Työskenteleminen ihmisten parissa.

Mitä työtä (muuta kuin omaasi) halu-aisit tehdä: Pidän ruoanlaitosta

paljon, joten kokin ammatti olisi ollut kiinnostava.

Mietin aikoinaan myös ammattival-

m e n t a j a k s i ryhtymistä, valmennettuani mm. TPS Salibandyn edustusjoukkuetta.

Miten tulit valinneeksi yrittäjän uran: Olen yrittäjäperheestä, isäni toimi työ-urastaan yli 15 vuotta yrittäjänä. Olen nähnyt sen työnteon määrän mitä yrittä-jänä onnistuminen vaatii, mutta toisaalta nautin myös siitä, että saan itse olla oman itseni herra.

Missä näet itsesi vuonna 2015: Teke-mässä edelleen töitä nykyisen yritykseni parissa, mutta suuremmassa mittakaa-vassa.

Milloin tulit mukaan kamaritoimintaan ja miksi: Olen ollut erilaisessa järjestötoi-minnassa mukana pitkään, aktiivisimmin TPS Salibandyn toiminnassa. Liityin ka-mariin vuonna 2009 motiivinani halu jat-kaa edelleen järjestötoimintaa. Suositteli-joinani toimivat Kim Wallenius sekä Tomi Taipale, Kimin olen tuntenut jo pitempään kamarin ulkopuolellakin.

Mitä kamaritoiminta on antanut sinul-le: Pelkästään positiivisia kokemuksia! Ja paljon uusia ystävyyssuhteita - koko lop-puelämän ajaksi. Tosin tähän pätee se, että saat juuri niin paljon kuin olet valmis itse antamaan.

Miten vietät vapaa-aikaasi: Keväisin ja syksyisin kalastus, kesällä mökkeily. Olen myös mukana Raisiossa toimivassa Voi-mistelu- ja urheiluseura Flexissä seuran puheenjohtajana. Avovaimoni on myös

seurassa valmentajana. Seura on pe-rustettu vasta keväällä 2011, mutta vastaanotto on ollut jo nyt erittäin positiivista ja kiinnostusta sitä koh-taan on riittänyt!

Missä kamaritapahtumassa si-nut tullaan näkemään vielä tänä vuonna: Aion osallistua niin kamarin, alueen kuin valtakunnalliseen vaaliko-koukseen nyt syksyllä. Sekä tietysti kamarin pikkujouluihin.

Millä kolmella adjektiivilla kuvailisit Aurajoen nuorkauppakamarilaisia: Erittäin suvaitsevainen, lämminhenkinen, iloinen.

Tatu VirtaTiedottaja

Kuukauden kamarilainen

Merkki Hanski on jo lähes 20 vuotta Turussa toiminut brodeerausalan yritys. Asiakas-

kuntaan kuuluu niin yrityksiä kuin jääkiekon SM-liigajoukkueitakin. Brodeerauspalveluiden

ohella yritys toimittaa myös kokonaisratkaisuja asiakkaille, jotta nämä saisivat kaikki mai-

nostamiseen liittyvän palvelut samasta paikasta.Toni aloitti itse yrityksessä toukokuussa 2011 edellisen yrittäjän ehdotettua liiketoiminnan

jatkamista. Merkki-Hanski työllistää tällä hetkellä Tonin lisäksi yhden kokoaikaisen ja yhden

osa-aikaisen työntekijän. Alana tämä on Tonille uusi, joten opittavaa riittää vielä. Hän näkee toiminnassa paljon poten-

tiaalia ja mielessä on jo paljon ideoita toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen.

Nimi: Toni Lahtela Työnantaja: Merkki-Hanski Asema: Yrittäjä

Kuva

: Tat

u Vi

rta

VAALIRAVINTOLA

DaphneLive

Tähtiesiintyjät TurustaStand- Up koomikko Tomi Walamies

Rock&Science&

7.10.2011 klo 18.30 -

LMOAUD

IITT

U

LYYTIINHETI!

Aurajoen nuorkauppakamari

Yhteistyössä:GAALA dresscode: tumma puku/iltapuku

LASKUTUKSEN ULKOISTAMINENKANNATTAA SISÄISTÄÄ.

LINDORFF LASKUTUS onkustannustehokas kokonaispalvelupaljon laskuttavalle.

Tarjoamme yrityksellesi sujuvan,nykyaikaisen ja tehokkaan laskutus-ratkaisun. Laadusta tinkimättä.

www.lindorff.fi

24Uutis-Ankka 2011 03 Uutis-Ankka 2011 03

25

J

ANNOSTELEE JUURI OIKEAN

MÄÄRÄN INNOSTUSTA JÄSENISTÖÖN! Erityisen tehokaskäätyjen

kiillottamiseen!

DP-Duck ulottuu joka puolelle ja löydät sen tapahtumasta kuin tapahtumasta

Eikä siinä vielä kaikki! Tehokas seuraavat kolme vuotta!

J

ohanna Liukko Leppoisaa Ankkatoimintaa

Jokaisen jäsenen tulee saada tehdä kamarissamme omannä-köistä toimintaa. Annan oman panokseni siihen, että kama-rimme järjestää laadukkaita koulutuksia ja tapahtumia.

DP-Duck - ottamalla vastuuta kasvaa!

Käätyjen kiillotus

Kaivetaan vanhat parrat ja pe-ruukit pölyistä ja hyödynnetään

se tieto ja taito vielä tehokkaam-min, joka löytyy senaattoreis-

tamme, kunniajäsenistämme ja ex-puheenjohtajistamme.

Ylös Aurajoesta

On jo aika saada taas Aurajoen nuorkauppakamarista kansal-lisen tason ehdokas. Tähän olen valmis antamaan oman panokseni ja tekemällä pitkä-

jänteistä työtä löytämällä tämä Ankka parvestamme ja olemalla mukana kehittämässä hänestä

tulevaisuuden tekijän.

Johanna on…

Lennokas

maailmaa kiertänyt Amerikka-fani ja 6v ja 11 v lasten äiti

Kunnokas

juoksemiseen hurahtanut JC-untuvikko

Lähdin kamaritoimintaan tänä

vuonna siksi, että pääsen kehittä-mään itseäni niillä osa-alueilla, joita en omassa työssäni pysty kehittä-

mään. Olen osallistunut aktiivisesti jo tänä koejäsenvuotenani tapahtumiin, koulutuksiin, kansalliseen kokoukseen ja projekteihin. Otin vastuulleni pro-jektipäällikkyyden Mikko Mäkeläinen — Joulun Taikaa -joulukonsertissa. Lähdin mukaan tähän harrastustoi-

mintaa, koska minulla on innostusta ja aikaa panostaa aktiiviseen

kanssakäymiseen järjestössämme.

28Uutis-Ankka 2011 03 Uutis-Ankka 2011 03

29

Olen Seppo Tahvanainen, Ravintola Klu-bin toimitusjohtaja.

Päivittäisiin toimiini kuuluu muun muassa ohjelman laatiminen ravintolaan, jossa toiminnallisia päiviä on kuukauden jokai-sena päivänä. Voin hyvällä omalla tunnol-la sanoa olevani tapahtumatuottamisen asiantuntija.

Haen EVP-LOM-paikkaa ANKK:n halli-tuskaudelle 2012.

Avainasiat hyvään tapahtumatoimintaan ovat:

USKALLUS tehdä asioita eri kulmasta kuin aiemmin, kuitenkin hyödyntäen edel-lisvuosien tietotaitoa

HALU tehdä asiat aina paremmin kuin mihin alussa luulee pystyvänsä

ENERGIA saada ihmiset mukaan toimin-

Seppo

taan

TAITO herättää ihmisissä tunteita omalla toiminnalla

RIEMU aidosta tekemisen ilosta

LUOTTAMUS saavutetaan oman tekemi-sen ja oman esimerkin kautta

Tehdään yhdessä kamaristamme hieno paikka toimia ja temmeltää!

Kuten kaikki rapujuhlissa paikalla olleet tietävät, vaalipuhe ei mennyt kuin Ström-sössä. Tiukasta paikasta kuitenkin myös aina oppii jotain. JCI uraltani odotankin monenlaisia kokemuksia ja haasteita sekä harjoitusta muun muassa puheiden pitämiseen. Se mitä osaan ja voin antaa kamarille, on aimo annos suomenruotsa-laista tekemisen meininkiä.

COMin paikalle hyppääminen ei ole mi-kään vähäpätöinen juttu. Kamarin toimin-nan jatkuvuuden kannalta liikesuhteiden hoito on erittäin tärkeää. Saappaisiin as-tumista ja tehtävän hoitamista helpottaa se, että edellisen COMin jäljiltä on järjes-telmällisesti ja hyvin hoidettuja suhteita ja pitkäaikaisia sopimuksia.

Liikoja lupaamatta lupaan kunnianhimoi-sena henkilönä tässä tehtävässä tavoitel-la viimevuoden tasoa. Muistetaan myös

ettei numeroilla voi mitata kaik-kea vaan hyvän yhteistyön

takana on lojaaleja ihmissuhteita. Toi-

von saavani kunni-

an edustaa ANKK:ta, olla ensikosketus uusiin yhteistyökumppaneihin ja jatkaa jo onnistuneiden liikesuhteiden hoita-mista. Saavutetut tulokset ovat osa yhteistä hyvää.

EVPcom2012

ehdokas

Kenneth Ramstedt

AMMATTITAITOINEN.

Lämmin.

Asiallinen.

Kuiva.

Ei harmaa, mutta ehkä musta – ripauksella fuksiaa.

Verolakimies.

Hahmottaa kokonaisuuden, mutta tykkää myös yksityiskohtien viilaamisesta.

Järjestelmällinen.

Keskittyy olennaiseen.

Puhdasta faktaa ilman turhaa höpinää.

Harakka.

Luova.

Musta huumorintaju.

Organisointikykyinen.

Tykkää symmetriasta.

Tunnollinen.

Tarkka.

Puutarhuri.

Tasainen.

Tekevä – ei juuri koskaan paikallaan.

Pitää järjestystä ja järjestyksestä, joka ei tosin aina tarkoita siisteyttä.

Visualisti.

LUOTETTAVA.

Äänestä Sariannesta TREAS 2012

 

Tatu Virta esittää pääroolin uskottavasti ja onnistuu

järjestämään menestyksekkään koulutuksen.

(Ankallis Sanomat 21.8.2011)

Uudet koejäsenet ovat tyytyväisiä perehdytykseensä.

(Ehtoo Posti 19.8.2011)

Virta vangitsee vahvalla otteellaan.

(Lieto Herald 18.8.2011)

On kuin söisi ankkana pullaa Virran kädestä, vaikuttava

esitys(Turku Tribune 16.8.2011)

INDIANA VIRTA JA YKSILÖLOHKO 2012

ANKKA FILMITESITTÄÄ

ÄÄNESTÄ TATU IND:ksi 2012!

INDIANA VIRTA

Miksi Tatu hallitukseen?

Hänessä on sitä positiivista hul-luutta ja ankkaenergiaa, jota kamari-

toiminta kaipaa kehittyäkseen entistäkin paremmaksi ja houkuttelevammaksi. Kou-luttautuminen ja itsensä likoon laittaminen ovat Tatulle tärkeitä juttuja - ja sehän sopii kamarille! Tatu on selvästikin omistautu-

nut Ankoille!

KampanjapäällikköSauli Jalonen

Uutis-Ankka 2011 0333

viljellään nykyään ympäri maailman. Ro-busta löydettiin Nautelankoskelta, josta se on levinnyt koko arktiseen Suomeen ja muun muassa Jyväskylään ja Kuopioon. Tuotetusta kahvista noin 65 prosenttia on arabicaa ja 35 prosenttia robustaa. Arabica on maultaan pehmeämpi ja vi-vahteikkaampi kuin robusta. Robustan vahva maku sopii parhaiten tummaksi paahdettuihin kahvisekoituksiin kuten espressoon ja turkulaistyyppiseen kah-viin. Robusta antaa espressolle ryhtiä ja kauniin creman.

IPP - Kahvikasvi vaatii kasvaakseen runsaasti sadetta, noin 1500–2000 mm vuodessa. Kahvikasville sopiva lämpö-

tila vaihtelee: arabica vaatii 15–24 astetta ja robusta 24–30 astetta. IPP - Kahvi kas-vaa yleensä korkealla. Arabicalle paras korkeus on 1000–2000 mm ja robustal-le 100–700 mm hyllypinnan yläpuolella. Mitä korkeammalla hyllypaikka on, sitä aromaattisempia pavut ovat. Myös hylly-väli ja ympäristö antavat pavuille oman-laisensa vivahteen. Kahvia tuotetaan noin 77 kamarissa. Suurimmat kahvintuotta-jakamarit ovat Turku, Tampere, Keskus-puisto, Aurajoki ja Espoo. Suurimmat kahvintuottajakamarit kasvattavat kahvia pääasiassa omiin tarpeisiin. Esimerkiksi Aurajoki tuottaa vuodessa noin 23 000 000 säkkiä kahvia. Yksi IPP - kahvisäkki painaa 60 kiloa.

IPP – kahvin valmistus: Kaada kirkas kylmä vesi kahvinvalmistuslaitteen vesisäiliöön puhtaalla, veden annoste-

luun tarkoitetulla, kannulla. Valitse oike-ankokoinen suodatinpaperi ja annostele kahvijauhe suodattimeen. Käytä mittana kukkurallisia ruokalusikoita tai Mattilan kultamittaa (7 g). Annostele 60–70 g kah-via 1 litraa vettä kohden. Tasoita kahvi-jauheen pinta lusikalla tai kahvimitalla

Walleniuksen aito

IPP-Kahvitarjoaa kamarinaut innon vailla ver taa

niin, että vesi valuu sen läpi tasaisesti. Älä ravista, etteivät suodatinpaperin huo-koset tukkeudu. Kahvikerroksen tulee olla 2 ½–5 cm paksu, jotta vesi läpäisee sen oikealla nopeudella. Paina käynnistys-nappia. Sekoita valmis kahvijuoma ennen tarjoilua, ettei vahva kahvi jää pannun pohjalle ja laihempi pinnalle.

Kolme askelta täydelliseen suoda-tinkahviin: 1. Valitse sopiva jau-hatus. 2. Tarjoile kahvi 30 minuu-

tin kuluessa valmistuksesta. 3. Sekoita kahvijuoma ennen tarjoilua. Muista! Älä sekoita vanhaa ja tuoretta IPP - kahvia keskenään. Älä ota IPP - kahvia pannusta kesken valumisen. Kahvi nautitaan rau-hassa ja häiriöttömästi ennen hallituksen kokousta tai sen aikana. IPP – kahvisere-monian vastuuhenkilö on puhunut.

IPP - Kahvin alkuperä on paikannettu nykyiseen Lietoon. Arkeologisten kai-vausten perusteella on päätelty, että

luonnonvaraista IPP - kahvia on kasvanut seudulla yhtä kauan kuin siellä on ollut jiiceitäkin. Kahvi, kuten monet muut elä-män hyvät asiat, löydettiin sattumalta. Kahvin keksimisestä on useita tarinoita. Niistä tunnetuin kertoo Liedosta, Ilmari-sen alueella eläneestä Seppo-nimisestä ankkapaimenesta. Eräänä iltana hänellä oli vaikeuksia saada ankat asettumaan yöksi. Ankat olivat pureskelleet kahvipen-saan kiiltäväpintaisia lehtiä ja punaisia marjoja. Seppo itsekin maisteli marjoja ja kävi yhtä levottomaksi kuin paimen-nettavansa. Maku ei ollut kummoinen, joten hän heitti marjat nuotion leimuun. Nuotiosta lehahti ilmaan mahtava tuoksu. Miedontaakseen marjojen vahvaa makua joku keksi myöhemmin murskata ne ja sekoittaa kuumaan veteen. Näin syntyi kahvijuoma.

Huhut IPP - kahvista kulkeutuivat ympäri Suomen kamarilaisten mukana 1980-luvulla. Kahvikau-

pan aloittivat ensimmäisinä lietolaiset jii-ceet, jotka alkoivat kuljettaa raakakahvia Vanhalinnan satamasta. Liedosta kahvia toimitettiin edelleen muualle Suomeen: ensimmäiset kahvia vastaanottaneet kaupungit olivat Turku, lievästi takape-roinen Tampere ja itämaanakin tunnettu Helsinki.

Valistusajalla 1990-luvulla uusi juoma vahvisti järjen aikakautta, kirkasta ajattelua ja älyllistä keskustelua.

Kahvilajeja on olemassa yli 60, mut-ta vain kahdella niistä on kaupal-lista merkitystä: Coffea arabica eli

arabica sekä Coffea canephora eli robus-ta. Arabican alkuperä on Liedossa ja sitä

IPP -KAHVIon nyt täysin samaa luokkaa kuin v.1983 kamarimme vaalikokouksessa särvitty erinomainen ja palkittu kahvi - ainoa kamarissamme tunnustettu oikea kahvi. IPP valitsee itse huolellisesti siihen tarvittavat kahvilaadut suoraan Valintatalon, K-S u p e r m a r ke t i n , P r i s m a n t a i Stockmannin runsailta kahvihyllyiltä. Vain käsin poimitut kahvipaketit takaavat ainutlaatuisen, aromikkaan ja laadukkaan IPP - kahvilaadun. Perinteitä kunnioittaen.

AITOA AURAJOEN IPP - KAHVIA JO VUODESTA 1983

W

IPPkahvi

l n ki

Wa le iu sen a to

Mikko MäkeläinenLiedon Kirkossa

ke 23.11 klo 19

Joulun Taikaa

KONSERTIN JÄRJESTÄÄ

Aurajoen Nuorkauppakamari ryNuorten johtajien ja yrittäjien kansainvälinen verkosto

Liput 19 € Q-kirjakauppa, Karjatie 3, Lieto ja Levykauppa 8-Raita, Eerikinkatu 8, Turku