SOK Vuosikertomus 1997 - web.lib.aalto.fi · Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat.....29 Hallituksen ehdotus SOK:n tilikauden ylijäämän käyttämisest ä

SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN

KESKUSKUNTA

SOK-YHTYMÄ

1997

VUOSI-

KERTOMUS

SISÄLTÖ

3

S-ryhmän toiminta-ajatus ..............................................................4S-ryhmän toimintamalli...................................................................5SOK-yhtymä lyhyesti.......................................................................6Pääjohtajan katsaus ........................................................................7Tilinpäätös tilikaudelta 1997

Hallituksen toimintakertomus ..................................................8SOK-yhtymän konsernituloslaskelma .................................11SOK-yhtymän konsernitase...................................................12SOK-yhtymän konsernirahoituslaskelma...........................14SOK:n tuloslaskelma ...............................................................15SOK:n tase.................................................................................16SOK:n rahoituslaskelma .........................................................18Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet .......................................19Tilinpäätöksen liitetiedot .........................................................21Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat .................................29Hallituksen ehdotus SOK:n tilikaudenylijäämän käyttämisestä..........................................................30Tilintarkastuskertomus............................................................31Hallintoneuvoston lausunto ...................................................31

Kenttäryhmä ...................................................................................32Erikoisliikeryhmä ............................................................................38Hallintoryhmä..................................................................................40Kehitystoiminnot ............................................................................41Henkilöstö- ja viestintätoiminnot................................................43SOK-yhtymän henkilöstökatsaus 1997...................................44Osakkuusyhtiöt ..............................................................................45S-ryhmä 1997 ................................................................................47S-ryhmä ja ympäristö ...................................................................48Hallintoneuvosto, hallitus ja tilintarkastajat..............................50SOK-yhtymän organisaatio 1.1.1998 ......................................51S-ryhmä numeroin ........................................................................52Tilastoja ............................................................................................53Tapahtumia .....................................................................................54

Timo Sarpanevan lasiveistos ”Aurinkotunturi” vuodelta 1985,Ässäkeskuksen ala-aula.

S-RYHMÄN TOIMINTA-AJATUS

4

SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA (SOK)Perustettu 1904

S-RYHMÄN TEHTÄVÄNÄ ON TUOTTAA ETUJA

SITOUTUNEILLE ASIAKASOMISTAJILLEEN.

S-RYHMÄN MUODOSTAVATOSUUSKAUPAT JA

SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA (SOK) TYTÄRYHTIÖINEEN.

SOK-YHTYMÄN MUODOSTAVAT SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN

KESKUSKUNTA (SOK) JA SEN TYTÄRYHTIÖT.

Bb

Bb

S-RYHMÄN TOIMINTAMALLI

5

S-ryhmä toimii aluerakenteella, jonkaperustoimintayksikköjä ovat alueosuus-kaupat ja SOK-yhtymä.Alueosuuskaupan omistavat sen jäseneteli asiakasomistajat. Alueosuuskaupantehtävänä on tuottaa perustarpeita tyy-dyttäviä palveluja asiakasomistajilleenalueellisesti johdetuissa ketjuyksiköis-sä omilla toiminta-alueillaan. Tällaisiaketjuyksiköitä ovat erityisesti Prismat,

S-marketit, Salet, Alepat, huoltamot jaravintolat.SOK-yhtymä koostuu osuuskauppojenomistamasta toisen asteen osuuskun-nasta SOK:sta ja sen tytäryhtiöistä.SOK-yhtymän tehtävänä on tuottaaalueosuuskauppojen tarvitsemat tuki- japalvelutoiminnot. Lisäksi SOK-yhtymävahvistaa S-ryhmän kilpailukykyä omal-la liiketoiminnallaan. Se tuottaa osuus-

kauppojen asiakasomistajille erityistar-peita tyydyttäviä palveluja valtakunnalli-sesti johdetuissa ketjuissa. Näitä ovat eri-tyisesti Sokokset, erikoisliikkeet, So-kos-hotellit ja Agrimarketit.

Alueosuuskaupat (23) Paikalliskaupat (21)

SOK:nhallintoneuvosto

(25)

SOK:n hallitus (8)

Tukipalvelut Kaupalliset palvelut

Hankintapalvelut• Inex Partners Oy

• Intrade Partners Oy• Oy Maan Auto Ab

Ketjuhallitukset

Ketjuohjaus

AsiakasomistajatAsiakkaat

Tava

rata

lot

• O

y S

okos

Ab

• E

rikoi

sliik

keet

Pris

mat

S-m

arke

tit

Ale

pat/

Sal

et

Muu

t mar

ketit

Rav

into

lat

Huo

ltam

ot

Aut

okau

ppa

Muu

t

Tava

rata

lot

Sok

os-h

otel

lit

Maa

talo

uska

uppa

Hot

ellit

• O

y S

okot

eria

Ab

• H

elsi

nki H

otel

s O

y•

Roy

al H

otel

s O

y

Aut

okau

ppa

• A

utom

aa O

y

Maa

talo

uska

uppa

• H

ankk

ija-M

aata

lous

Oy

Alueellisesti johdetut ketjut

Valtakunnallisesti johdetut ketjut

SOK-yhtymä

SOK-YHTYMÄ LYHYESTI

6

1997 1996

Liikevaihto mmk 12 377 11 498

Liikevoitto mmk 268 117

Tulos rahoituserien jälkeen mmk 137 42

Bruttoinvestoinnit mmk 374 423

Taseen summa mmk 6 592 5 931

Sijoitetun pääoman tuotto % 8,4 5,5

Omavaraisuusaste % 23,9 23,7

Henkilöstö keskimäärin 4 375 4 211

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS

Kaupan toimintaympäristö oli suo-tuisa vuonna 1997. Viennin kasvujatkui voimakkaana ja myös raken-nustoiminta toipui syvästä lama-kuopastaan. Tulopoliittisen ratkai-sun jälkimmäinen vuosi piti työ-markkinat rauhallisina. Inflaationopeutui hieman loppuvuodesta jakorot olivat edelleen varsin alhaalla.Suomi valmistautui ensimmäistenjoukossa Euroopan talous- ja raha-liiton jäsenyyteen; kotimaan poliitti-set päätökset ja EMUn kolmannenvaiheen käynnistysratkaisut teh-dään kuluvan kevään aikana.

Kokonaistuotannon kasvu säilyikoko viime vuoden yli neljän pro-sentin tasolla ja vuosikeskiarvonousi lähes kuuteen prosenttiin.Yksityisen kulutuksen määrän kas-vuksi tuli noin kolme prosenttia,mutta vähittäiskauppa ylsi lähesneljään prosenttiin. Vähittäiskaupanmäärän tasoa kuvaa kuitenkin se,että vasta vuoden 2000 jälkeenvähittäiskaupassa saavutetaanlamaa edeltänyt huipputaso. Keski-määräinen inflaatio oli hieman yliyhden prosentin, mutta vähittäis-kaupassa hinnat nousivat vain puolet tästä.

S-ryhmälle vuosi 1997 oli ennätyk-sellinen sekä kaupallisen menesty-misen että taloudellisten tulostenosalta. Ryhmän vähittäismyynti oli29,0 mrd. markkaa ja se kasvoi 10 prosenttia edellisestä vuodesta.Kasvu oli jälleen yli kaksinkertainenkoko maan vähittäiskaupan lisäyk-seen verrattuna. Päivittäistavara-kaupassa markkinaosuus kasvoitavoitteiden mukaisesti. Lisäystä olinoin 1,5 %-yksikköä, jolla saavutet-tiin neljänneksen osuus koko maanpäivittäistavarakaupasta. 1990-lu-vulla S-ryhmän markkinaosuus onnoussut jo lähes 10 %-yksikköä.

SOK-yhtymän liikevaihto oli 12,4mrd. markkaa, jossa oli lisäystä 7,6 prosenttia.

S-ryhmän yhteenlaskettu tulos elitulos rahoituserien jälkeen ennensatunnaiseriä, varauksia ja verojaparani voimakkaasti edellisestävuodesta ja oli noin 800 milj. mark-kaa voitollinen. Tulos on S-ryhmänkaikkien aikojen paras. Osuus-kauppojen yhteenlaskettu tulos oli660 milj. markkaa ja niiden tulospa-rannus edellisestä vuodesta oli lähes200 milj. markkaa. SOK-yhtymäntulos oli 137 milj. markkaa. S-ryh-män investoinnit olivat yhteensä 1 000 milj. markkaa, josta SOK-yhtymän osuus oli 374 milj. mark-kaa.

Suomen kansantalouden näkymätja kaupan toimintaedellytyksetvuonna 1998 ovat edelleen hyvät.Kansantalouden kasvun ennakoi-daan hieman hidastuvan, muttamatala inflaatio ja korkotaso sekähistoriallisen vahva vaihtotase tuke-vat hyvän talouskehityksemme jat-kumista. Uuden kaksivuotisen työ-markkinaratkaisun johdosta myös-kään työmarkkinoilta ei ole odotet-tavissa yllätyksiä. Eräät erityisryh-mien lakot osoittavat kuitenkin, ettäkeskitetyt ratkaisut kasaavat painei-ta työmarkkinajärjestelmän uudista-miselle. Korkeasuhdanteesta huoli-matta valtiontaloutta ei ole saatutasapainotetuksi ja suuresta työttö-myydestä on muodostunut kesto-ongelma. Itä-Aasian maidentalouskriisit aiheuttavat epävar-

muutta kansainväliseen talouskehi-tykseen, jolloin vientikysyntä saat-taa heikentyä. Kotimarkkinoiden vil-kastumisen tulisi nyt vuorostaanastua talousveturin rooliin. Palvelu-sektorin toimintaedellytysten paran-taminen onkin alan yritysten, järjes-töjen ja julkisen sektorin suuri yhtei-nen haaste.

Alueosuuskauppojen asiakasomis-tajien määrä nousi jälleen voimak-kaasti ja heidän sitoutumisensa S-ryhmän palveluiden käyttämiseenlisääntyi. Asiakastyytyväisyydenkasvua osoittaa se, että bonus-myynti kasvoi yli viidenneksen jabonusta asiakasomistajille makset-tiin 22 prosenttia edellistä vuottaenemmän eli yhteensä 258 milj.markkaa. Se on tuntuva lisäasiakasomistajien talousrahoihin,kun otetaan huomioon, että S-ryh-mä liiketoiminnassaan on erittäinhintakilpailukykyinen jo ennenbonusten maksamista.

Kiitän asiakasomistajia S-ryhmääkohtaan osoitetusta luottamukses-ta sekä hallintohenkilöitä, osuus-kauppoja ja kaikkia sidosryhmiäm-me hyvästä yhteistyöstä. Samallakiitän osuuskauppojen ja SOK-yhtymän henkilöstöä tehokkaastaja tuloksellisesta työskentelystäasiakasomistajiemme hyväksi.

7

Jere Lahti

Helsinki 3.3.1998

Jere Lahti

Kaupan toimintaympäristöKansantalous kehittyi vahvasti ja tasa-painoisesti vuonna 1997. Kokonaistuo-tanto kasvoi voimakkaasti jo neljäntenävuotena peräkkäin. Neljässä vuodessatuotanto on lisääntynyt yhteensä viiden-neksen ja siten laman aiheuttama kas-vukuoppa on täytetty. Kansainvälinen ta-louskehitys vahvistui, mutta loppuvuo-den aikana Itä-Aasian maiden talouskrii-sin johdosta kasvuennusteita jouduttiinvetämään alaspäin. Suomen talous täyt-ti EMU-kriteerit sekä korkoja inflaatio-mittareiden että julkisen talouden alijää-män ja julkisen talouden velkakriteerinosalta.Suomen kokonaistuotannon kasvu ylittiennusteet ja oli lähes kuusi prosenttia.Kasvu voimistui ensimmäisen vuosinel-jänneksen jälkeen erityisesti hyvän vien-tikehityksen johdosta, mutta myös koti-mainen investointikysyntä jatkui voimak-kaana. Toimialoista metsätalouden jateollisuuden sekä rakennustoiminnantuotanto lisääntyi 10 - 15 prosenttia. Lii-kennesuorite kasvoi lähes 10 prosenttia.Myös kaupan ja muiden palveluiden tuo-tanto lisääntyi selvästi.Ulkomaankaupan kasvu jatkui voimak-kaana. Kauppatase ja vaihtotase olivatedelleen vahvasti ylijäämäisiä. Vientiky-syntä on ollut viime vuosien talouskas-vun veturi, sillä vientimäärät ovat kasva-neet yli 70 prosenttia samaan aikaan kunkotimainen kysyntä on vasta palautunutlamaa edeltävälle tasolle.Yksityiset kulutusmenot kasvoivat edel-listä vuotta ja ennakoitua hitaammin. Li-säystä oli 3,1 prosenttia. Vaikka työttö-myys aleni hieman, ansiokehitys oli koh-tuullinen ja hintakehitys erittäin hidas, ko-titalouksien säästämisaste nousi ja va-rovaisuus leimasi edelleen kulutuskäyt-täytymistä. Päivittäistavaroiden ja mui-den lyhytikäisten tavaroiden osalta kulu-tuksen kasvu oli noin kaksi prosenttia jakestävienkin tavaroiden kasvuvauhti hi-dastui kuuden prosentin tasolle.Vähittäiskauppa kasvoi yksityistä kulu-tusta nopeammin. Sen arvo lisääntyi noin

4,3 ja määrä 3,7 prosenttia. Hintakehi-tys kaupassa jatkui erittäin hitaana. Päi-vittäistavarakaupan arvo lisääntyi noin2,5 ja volyymi noin 1,5 prosenttia. Tava-ratalo- ja tekstiilikauppa kasvoivat läheskaupan keskiarvoa vastaavasti ja jalki-nekauppa näitä nopeammin eli noin 4,5prosenttia. Autokaupan määrällinen kas-vu oli lähes 10 prosenttia.Hintakehitys jatkui hitaana jo neljäntenävuotena peräkkäin. Kuluttajahinnat nou-sivat keskimäärin 1,2 prosenttia. Hinta-kehitys hyödykeryhmittäin oli varsin ta-sainen. Elintarvikkeiden ja alkoholitto-mien juomien hinnat nousivat keskimää-rin 1,4 prosenttia, hotelli- ja ravintolatoi-minnassa hintojen nousu oli noin kaksiprosenttia. Vaatetuksen ja jalkineidenhinnat puolestaan laskivat keskimäärin0,6 prosenttia.Hotelli- ja ravintola-alan kehitys ylitti vä-hittäiskaupan kasvuvauhdin. Anniskelu-ravintoloiden myynnin arvo kasvoi noinseitsemän ja volyymi noin viisi prosent-tia. Hotellien majoitusmyynnin kasvu oliselvästi tätäkin nopeampi ja hotellihuo-neiden käyttöaste nousi edellisestä vuo-desta. Alan myynti kasvoi pääkaupunki-seudulla selvästi muuta maata nopeam-min.

SOK:n hallintorakenteenkehittäminen

Syksyllä 1997 SOK:n hallintoneuvostopäätti asettamansa työryhmän esityk-sestä S-ryhmän ja SOK-yhtymän johta-misjärjestelmästä 1.1.1998 alkaen. Täs-sä keskeisinä asioina ovat hallintoneu-voston keskittyminen johtamisen val-vontaan ja strategiseen päätöksente-koon sekä hallituksen tehtävien ja roolinpainottuminen SOK-yhtymän konserni-johtamistehtävien ohella koko S-ryhmääkoskevien strategioiden valmisteluun.Samassa yhteydessä hallituksen raken-ne muuttui omistajaenemmistöiseksi.Hallitus asetti vuoden 1998 alussa joh-tajiston. Johtamisjärjestelmän kehittämi-sen keskeisenä tavoitteena on S-ryhmän

päätöksenteon ja toiminnan tiivistäminenja sitä kautta kilpailukyvyn lisääminen.

Konsernirakenteen muutokset

Porin Sokoksen kiinteistön omistavanyhtiön osakekanta myytiin ja samalla teh-tiin pitkäaikainen vuokrasopimus kiin-teistön vuokrauksesta ostajan kanssa.Lisäksi yhden kiinteistötytäryhtiön omis-tuksesta luovuttiin myymällä sen osa-keomistus S-ryhmän ulkopuolelle.Tilikauden aikana konsernissa toteute-tuilla hotelliyhtiöiden liiketoiminnan kes-kinäisillä myynneillä ja vuokrauksilla luo-tiin edellytyksiä hotelliyhtiöiden tulevalleuudelle yhtiörakenteelle. Kuluvan vuo-den alussa rakenneuudistusta on jatket-tu.Tarkoituksenmukaisemman kiinteistö-yhtiörakenteen saavuttamiseksi sulau-tettiin tilikauden aikana SOK:n kokonaanomistamat 7 kiinteistötytäryhtiötä toisiinkiinteistötytäryhtiöihin.Tilikauden aikana myytiin kahden kiin-teistötytäryhtiön ja yhden kiinteistöosak-kuusyhtiön osakeomistus ao. paikka-kunnilla sijaitseville alueosuuskaupoille.Näillä myynneillä pyrittiin selkeyttämäänS-ryhmän liikepaikkarakennetta.Helsingin Osuuskaupan kanssa tehdyil-lä osake- ja kiinteistökaupoilla selkeytet-tiin tilikauden päättyessä ja kuluvan vuo-den alussa pääkaupunkiseudun liiketoi-minta- ja liikepaikkarakennetta. Muu-toinkin on tehty vuoden vaihteessa vä-häisempiä konsernin rakennetta pelkis-täviä omistusjärjestelyjä.Tilikauden lopussa hankittiin S-ryhmänlogistiikkapalvelujen kehittämiseksi Hak-kilan logistiikkakeskuksen omistavankiinteistöosakeyhtiön osakekanta.

Kuluvan tilikauden alussa SOK hankkiRainex Partners Oy:n koko osakekan-nan Inex Partners Oy:ltä. Kauppaan si-sältyi myös Rainex Partners Oy:n ty-täryhtiö Rainex Yrityspalvelu Oy.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

8

LiikevaihtoSOK-yhtymän liikevaihto oli 12 377 milj.markkaa, jossa oli lisäystä 7,6 prosent-tia edelliseen vuoteen verrattuna. Hotel-li- ja ravintolatoimialan sekä maatalous-kaupan myynti kehittyivät odotettua pa-remmin. Lisäksi myönteiseen kehityk-seen vaikuttivat marketkaupan uudet yk-siköt sekä osuuskaupoissa että SOK-yh-tymässä.Yhtymässä maatalous- ja rautakauppaaharjoittavan Hankkija-Maatalous Oy:n lii-kevaihto kasvoi 6,9 prosenttia. Vilja-kauppa lisääntyi toisena vuotena peräk-käin voimakkaasti. Samoin viljelijäin ko-nehankinnat ja tuotantotilojen rakennus-tarvikkeiden kysyntä kehittyivät erityisenhyvin. Merkittävistä tuoteryhmistä vainrehu- ja lannoitemyynti laski.Hotelli- ja ravintolatoimialan yhtiöiden lii-kevaihto kasvoi voimakkaasti eli 18,1prosenttia. Kasvua vauhditti alan yleinen,vähittäiskauppaa voimakkaampi mark-kinoiden kasvu erityisesti majoituspuo-lella. SOK-yhtymän hotellien käyttöas-teiden kehitys oli selvästi parempi kuinalalla yleensä, joten viimevuosien voi-makas hotelli- ja ravintolayksiköiden uu-distamistyö ja palvelukonseptien jatkuvakehittäminen tuotti tulosta.Yhtymän autokauppa kasvoi 13,9 pro-senttia, mikä oli autokaupan yleistä kas-vua jonkin verran enemmän. Autojenmaahantuontia harjoittavan Oy MaanAuto Ab:n liikevaihto kasvoi 13,7 pro-senttia.Yhtymän tavaratalokaupan liikevaihtosupistui 10,7 prosenttia. Supistumisensyynä oli Vaasan tavaratalon toiminnanlopettaminen sekä Savonlinnan tavara-talon siirtyminen Osuuskauppa Suur-Savon omistukseen ja kolmen päivittäis-tavaraosaston siirtyminen S-market-ket-juun. Lisäksi pienten kaupunkien So-kokset muutettiin pukeutumiseen ja kos-metiikkaan keskittyviksi Sokos-muo-deiksi. Jatkavien yksiköiden myynti kas-voi alan keskiarvoa enemmän. Yhtymässä marketkauppaa harjoittava

Hämeenmaan Automarket Oy toimi en-simmäistä täyttä toimintavuottaan. Yh-tiö osti kaksi S-market -yksikköä vuodenalussa ja avasi uuden S-marketin Riihi-mäellä toukokuussa ja uuden PrismanLahdessa marraskuussa.S-ryhmän käyttötavarakaupan hankin-tayhtiön Intrade Partners Oy:n liikevaih-to kasvoi 17,7 prosenttia sekä market-ketjujen hyvän käyttötavaramyynnin ke-hityksen että vuoden jälkipuoliskolla So-kos-tavarataloille aloitettujen toimitustenansiosta.SOK:n liikevaihto oli 5 361 milj. markkaa,jossa oli vähennystä edelliseen vuoteenverrattuna 10,0 prosenttia. Vähennysjohtuu tavaratalomyynnin poisjäännistäSOK:n luvuista, kun Sokos-liiketoimintayhtiöitettiin 1.9.1996 alkaen. Kotimaisenteollisuuden suoraan ketjuyksiköille toi-mittamien tavaroiden laskutus, ns. OVT-laskutus, kasvoi 9,5 prosenttia.S-ryhmän vähittäismyynti oli yhteensä29 011 milj. markkaa. Kasvu edelliseenvuoteen oli 10,0 prosenttia. Osuus-kauppojen myynti kasvoi 10,4 prosent-tia ja oli 22 223 milj. markkaa eli noin 77prosenttia ryhmän vähittäismyynnistä.

SOK:n toimintaSOK on SOK-yhtymän emoyhteisö.SOK:n liikevaihto muodostuu teollisuu-den suoraan ketjuyksiköille toimittamientavaroiden laskutuksesta (OVT-lasku-tus), vuokraus-, ketjuohjaus-, asiakas-omistaja- ja markkinointipalvelujen sekäS-ryhmä- ja yhtymäpalvelujen toimitta-misesta S-ryhmän yrityksille. Myyntikatteen, kiinteiden kulujen ja pois-tojen markkamäärä ja suhteellinen osuuslaski edelliseen vuoteen verrattuna, kos-ka edellisen vuoden luvut sisältävät ta-varatalotoiminnan tammi-elokuulta en-nen 1.9.1996 tapahtunutta tavaratalo-toiminnan yhtiöittämistä.Alijäämä ennen satunnaiseriä, varauksiaja veroja supistui 49,7 milj.markkaa. Tu-losta paransi edellisenä vuonna sitä ra-

sittaneen tavarataloliiketoiminnan tap-pion poisjäänti. Sensijaan poistoja sijoi-tuksista tehtiin merkittävästi edellistävuotta enemmän.

TulosSOK-yhtymän ylijäämä ennen satun-naiseriä, varauksia ja veroja oli 137 milj.markkaa voitollinen. Edellisenä vuonnavastaava tulos oli 42 milj. markkaa. Em.tulos sisältää mm. liiketoiminnan muuttuotot ja kulut, osuuden osakkuusyhtiöi-den tuloksista, kertaluonteiset poistot,poistot sijoituksista sekä pakollisten va-rausten muutoksen.Myyntikate kasvoi markkamääräisesti jasuhteellisesti. Edellisestä vuodesta kas-vaneet liiketoiminnan muut tuotot sisäl-sivät tavanomaisia myyntivoittoja. Kiin-teiden kulujen markkamäärä kasvoi 4,2prosenttia, mutta niiden suhteellinenosuus supistui 0,5 prosenttiyksikköä.Myyntikatteen markkamäärä kasvoi lä-hes kaikissa liiketoimintaryhmissä. Eri-tyisesti hotelli- ja ravintolaliiketoiminta-ryhmän suuri kasvu nosti suhteellistamyyntikatetta. Kiinteät kulut kasvoivatmaltillisesti volyymiltaan voimakkaastikasvaneissa liiketoimintaryhmissä ja su-pistuivat merkittävästi tavarataloliiketoi-mintaryhmässä.Kertaluonteisissa poistoissa on poistojarakennuksista, koneista ja kalustoista, ai-neettomista oikeuksista ja muista pitkä-vaikutteisista menoista. Poistot sijoituk-sista sisältävät arvonalennuksia Polar-Yhtymä Oy:n osakkeista 22,3 milj. mark-kaa, lainasaamisista osakkuusyhtiöiltä20,0 milj. markkaa ja muista osakkeistaja vastuista yhteensä 30,2 milj. markkaa.Rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmä kas-voi nettomääräisesti 56 milj. markkaa.Poistot sijoituksista kasvoivat 68 milj.markkaa, joten muiden erien nettosu-pistus oli 12 milj. markkaa. Vallitseva al-hainen korkotaso on hyödynnetty lai-nasalkun korkorakenteessa.Kaikki liiketoimintaryhmät saavuttivatsuunnitellun ja edellistä vuotta parem-

9

10

man tuloksen. Yhtiö- ja yksikkötasolla olikuitenkin joitakin heikennyksiä. Suurim-mat tulosparannukset olivat hotelli- ja ra-vintolaliiketoiminnassa sekä tavaratalo-liiketoiminnassa. Tavarataloliiketoimin-nan tulos oli kuitenkin tappiollinen.Liiketoimintaryhmien katsauksissa ontarkemmin käsitelty yksikkökohtaisia tu-loksia.

Investoinnit jakäyttöomaisuuden myynnit

SOK-yhtymän bruttoinvestoinnit olivat374 milj. markkaa. Investoinneista suu-rin oli Vantaan Hakkilassa sijaitsevankäyttötavaroiden käsittelykeskuskiinteis-töyhtiön osakekannan osto. Hotelli- ja ra-vintolaliiketoimintaryhmän investoinnit,joihin sisältyi sekä olemassa olevan ver-koston voimakasta uudistamista että Ra-disson SAS Royal Hotel Helsingin liike-toiminnan hankkiminen, olivat myös mer-kittävät. Market-liiketoiminnassa avattiinRiihimäellä suuri S-market keväällä jaLahdessa uusi Prisma marraskuussa.Muut investoinnit olivat eri toimialojen mil-jöö-, kalusto- ja tietojärjestelmähankin-toja.SOK-yhtymän käyttöomaisuusmyynnitolivat kirjanpitoarvoin 72 milj. markkaa.SOK myi Helsingin Osuuskaupalle 10prosentin loppuosuuden Ässä PartnersOy:n osakkeista, osuutensa Kiinteistö OyVantaanportin liikekeskuksesta ja ravin-tolakiinteistön Hyvinkäältä. Kajaanissamyytiin Kajaanin Prisman maa-alueetOsuuskauppa Maakunnalle. Samoin

Seinäjoella myytiin Prisma-kiinteistöyh-tiön osakkeiden loppuosa Etelä-Pohjan-maan Osuuskaupalle. Porin Sokos-kiin-teistön osakekanta myytiin Merita Kiin-teistöt Oy:lle ja kiinteistöstä tehtiin pitkä-aikainen vuokrasopimus. Muut myynnitolivat pääasiassa pienehköjä kiinteistö-jen, kiinteistö-, huoneisto- ja muidenosakkeiden sekä muun irtaimiston myyn-tejä.

RahoitusSOK-yhtymän rahoitustilanne säilyi hy-vänä koko tilikauden ajan. Kassavirta en-nen rahoituseriä oli noin 50 milj. mark-kaa positiivinen. Likvidit sijoitukset ja ra-havarat olivat vuoden lopussa yhteensä1 492 milj. markkaa. Lisäksi yhtymällä oli512 milj. markkaa pitkäaikaisia rahoitus-limiittejä käyttämättä. Nettokorot olivat65 milj. markkaa, jossa oli vähennystäedellisestä vuodesta 24 milj. markkaa.Nettokorot liikevaihdosta laskivat 0,78prosentista 0,53 prosenttiin.Suomen markan korot pysyivät edellis-vuotta alhaisemmalla tasolla ja korkoeroSaksan markkaan nähden pieneni mer-kittävästi. Yhtymän rahoituskulujen las-kuun vaikutti eniten lainasalkun korkora-kenne, mikä hyötyi markan alhaisestakorkotasosta.

HenkilöstöSOK-yhtymän henkilömäärä oli vuodenlopussa 4 504, josta SOK:n henkilöstöäoli 335 (7 %) ja tytäryhtiöiden 4 169 (93 %).

Henkilöstön lisäys oli 157 henkilöä edel-liseen vuoteen verrattuna. Lisäykseenvaikuttivat Sokos Hotel Helsingin avaus,Helsingin Radisson SAS Hotellin siirty-minen SOK-yhtymälle sekä Lahden Pris-man ja Riihimäen S-marketin avaukset.Toisaalta henkilömäärää vähensivät So-kos Vaasan lopettaminen, Sokos Sa-vonlinnan siirtyminen OsuuskauppaSuur-Savolle sekä Hämeenlinnan, Lap-peenrannan, Kouvolan, Oulun ja Seinä-joen tavaratalojen muuttaminen Sokos-muoti-erikoismyymälöiksi.

Alkaneen vuoden näkymätKaupan toimintaedellytysten odotetaanolevan voittopuolisesti myönteisiä myösvuonna 1998. Kokonaistuotannon en-nustetaan kasvavan yhä noin 4 prosent-tia. Yksityisen kulutuksen kasvuennus-teet liikkuvat 3,5 prosentin tasolla. Vä-hittäiskaupalle yksityisen kulutuksenkasvusta odotetaan lähes edellisen ta-soista eli noin 3,5 - 4 prosentin kasvua.Hintojen nousuvauhdiksi arvioidaan noin2 prosenttia. Tammikuussa 1998 kulut-tajahinnat nousivat 1,9 prosenttia edel-lisen vuoden tammikuusta.SOK-yhtymän suurin investointi vuonna1998 on SOK:n entiseen pääkonttoriinrakennettava pääkaupunkiseudun kol-mas Radisson SAS -hotelli. Sen arvioi-daan valmistuvan kesällä 1999.SOK-yhtymän tuloksen odotetaan py-syvän edellisen vuoden tasolla. Eri toi-mialojen tuloskehitys tulee olemaan epä-yhtenäinen. Tavaratalokaupassa tavoi-tellaan edellistä vuotta parempaa tulos-ta. Hotelli- ja ravintolatoimialan tuloksenodotetaan paranevan vielä lievästi. Au-tomaahantuonnin ja maatalouskaupantulosten arvioidaan hieman heikkenevänedelliseen vuoteen verrattuna.

19951993 1994 1996 1997

16

14

12

10

8

6

4

2

0

10 32711 206

10 32511 498

12 377

Mmk

SOK-YHTYMÄN LIIKEVAIHTO

19951993 1994 1996 1997

300

250

200

150

100

50

0

-50

-100

-150

12

10

8

6

4

2

0

-2

-4

-6

7391

42

137

7,7

8,810,3

8,4

TOIMINNAN TULOSSIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO-%

Mmk %

-145

5,5

SOK-YHTYMÄN KONSERNITULOSLASKELMA

11

Mmk

Liikevaihto (1)Liiketoiminnan muut tuotot (2)

Muuttuvat kulut:Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikanaVarastojen lisäys

Henkilöstökulut (3)Muut muuttuvat kulut

Myyntikate

Kiinteät kulut:Henkilöstökulut (3)VuokratMuut kiinteät kulutLiiketoiminnan muut kulut (2)

Käyttökate

Poistot käyttöomaisuudesta jamuista pitkävaikutteisista menoista (4)

Suunnitelman mukaiset poistotKertaluonteiset poistotKonserniliikearvon poisto

Liikeylijäämä

Rahoitustuotot ja -kulut: (5) OsinkotuototKorkotuotot pitkäaikaisista sijoituksistaMuut korkotuotot Muut rahoitustuototKurssierotOsuus osakkuusyritysten tuloksistaKorkokulutMuut rahoituskulutPoistot sijoituksista

Ylijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja

Satunnaiset tuotot ja kulut: (6)Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

Ylijäämä ennen varauksia ja veroja

Poistoeron lisäys (4)Vapaaehtoisten varausten vähennys (8)Välittömät verot (9)Vähemmistön osuus

Tilikauden ylijäämä

1.1.-31.12.1997 % 1.1.-31.12.1996 %

12 377,2 100,0 11 498,2 100,0106,5 0,9 60,6 0,5

10 338,5 9 610,0-94,1 -46,718,9 17,944,0 -10 307,3 83,3 34,3 -9 615,5 83,6

2 176,4 17,6 1 943,3 16,9

736,4 730,4274,3 265,1701,8 656,1

9,0 -1 721,5 13,9 0,7 -1 652,3 14,4

454,9 3,7 291,0 2,5

176,0 157,08,6 13,92,0 -186,6 1,5 2,8 -173,7 1,5

268,3 2,2 117,3 1,0

7,8 6,614,0 14,549,9 67,59,9 1,54,2 1,75,6 22,8

129,2 171,421,2 14,872,5 -131,5 1,1 4,1 -75,7 0,6

136,8 1,1 41,6 0,4

3,3 1,21,9 1,4 0,0 9,6 -8,4 0,1

138,2 1,1 33,2 0,3

-15,0 0,1 -7,5 0,154,5 0,4 5,9 0,1-3,3 -3,1-0,2 -0,1

174,2 1,4 28,4 0,2

VASTAAVAA Mmk

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUTPITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Aineettomat hyödykkeet (10)Aineettomat oikeudetLiikearvoKonserniliikearvoMuut pitkävaikutteiset menotEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Aineelliset hyödykkeet (10)Maa- ja vesialueetRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muutpitkäaikaiset sijoitukset

Osakkuusyritysosakkeet (11-12) Osakkeet ja osuudet (11-12)Lainasaamiset

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

Vaihto-omaisuusTavaratMuu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut

SaamisetMyyntisaamisetLainasaamisetSiirtosaamisetMuut saamiset

RahoitusomaisuusarvopaperitOsakkeet ja osuudetMuut arvopaperit

Muut lyhytaikaiset sijoitukset

Rahat ja pankkisaamiset

31.12.1997 31.12.1996

42,9 34,140,2 15,717,9 22,4

100,3 107,014,8 216,1 20,5 199,7

510,6 485,71 502,5 1 478,6

258,5 185,520,6 4,37,7 2 299,9 36,5 2 190,6

377,6 336,9101,1 153,5

75,6 554,3 87,4 577,8

799,8 704,612,4 13,49,6 821,8 12,2 730,2

1 020,9 881,69,3 0,4

164,4 158,113,0 1 207,6 9,7 1 049,8

0,71 389,2 1 389,9 1 103,3 1 103,3

2,6 8,4

99,6 71,5

6 591,8 5 931,3

SOK-YHTYMÄN KONSERNITASE

12

19948,8%

19937,7%

199510,3%

19965,5%

400

300

200

100

0

229

307 316

117

miljoonaa markkaa

LIIKETULOS 1993-1997(Sijoitetun pääoman tuotto-%)

NETTOKORKOKULUT 1993-1997(% liikevaihdosta)

2000

1500

1000

500

0

miljoonaa markkaa

199419,6%

199521,9%

199623,7%

OMA PÄÄOMA JA VARAUKSET 31.12. 1993-1997 (Omavaraisuusaste, %)

19941,4%

19932,4%

19951,3%

19960,8%

350

300

250

200

150

100

50

0

253

155

131

89

1132 1230 13191365

miljoonaa markkaa

268

19978,4%

19970,5%

65

199723,9%

1525

199317,6%

13

VASTATTAVAA Mmk

OMA PÄÄOMA (16)

Sidottu oma pääomaOsuuspääomaLisäosuuspääomaVararahastoArvonkorotusrahasto

Vapaa oma pääomaKertyneet voittovaratTilikauden ylijäämä

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VÄHEMMISTÖOSUUS

VARAUKSET (17)

Kertynyt poistoero *)Vapaaehtoiset varaukset *)

Muut varaukset

Pakolliset varaukset

VIERAS PÄÄOMA (18)

PitkäaikainenPääomalainaJoukkovelkakirjalainatLainat rahoituslaitoksiltaEläkelainatOstovelatLaskennallinen verovelkaMuut pitkäaikaiset velat

LyhytaikainenLainat rahoituslaitoksiltaEläkelainatSaadut ennakotOstovelatSiirtovelatMuut lyhytaikaiset velat

*) Jaettu vuonna 1997 omaan pääomaan ja laskennalliseksi verovelaksi.

31.12.1997 31.12.1996

226,9 194,915,065,1 65,1

621,7 928,8 621,7 881,7

330,5 220,1174,2 504,7 28,4 248,5

1 433,5 1 130,2

91,6 91,0

89,0

54,9

107,6 93,0

120,0 120,0135,5503,9 510,5541,4 600,3

1,137,9

175,0 1 514,8 224,7 1 455,5

224,2 140,240,8 45,4

208,5 166,11 251,1 1 130,7

455,1 417,91 264,6 3 444,3 1 117,4 3 017,7

6 591,8 5 931,3

KÄYTTÖOMAISUUDEN LISÄYS 1993-1997

8000

6000

4000

2000

01993 1994 1995 1996

HENKILÖSTÖ 31.12.1993-1997

5179 48644061 4347

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

miljoonaa markkaa

1993 1994 1995 1996

KOROLLISET NETTOVELAT 31.12.1993-1997

2359

17501382 1531

600

500

400

300

200

100

0

miljoonaa markkaa

1993 1994 1995 1996

491

254 245

382

1997

1514

1997

275

1997

4504

Mmk

Liiketoiminta

TulorahoitusKäyttökateRahoitustuotot ja -kulutSatunnaiset erätVerot

Yhteensä

Käyttöpääoman muutosVaihto-omaisuuden lisäysLyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys*

Yhteensä

Liiketoiminnan kassavirta

InvestoinnitKäyttöomaisuuden lisäysKäyttöomaisuuden vähennys

Yhteensä

Kassavirta ennen rahoitusta

RahoitusPitkäaikaisten saamisten lisäysPitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)Maksettu osuuspääoman korkoOsuuspääoman ja lisäosuuspääoman lisäysOman pääoman vähennysVähemmistöosuuden vähennys

Yhteensä

TytäryritysostotKäyttöpääomaKäyttöomaisuusRahoitusLikvidit varat

Laskelman mukainen likvidien varojenlisäys (+)/vähennys (-)

Likvidien varojen lisäys (+)/vähennys (-)Likvidit varat tilikauden lopussaJosta tilikauden aikana hankittujenyhtiöiden likvidit varat Likvidit varat tilikauden alussa

* Sisältää pakollisten varausten muutoksen

1.1.-31.12.1997 1.1.-31.12.1996

454,9 291,1-64,6 -92,5

1,4 -4,7-3,2 -3,6

388,5 190,3

-91,5 -49,2

-145,7 0,1199,6 14,5-37,6 -34,6

350,9 155,7

274,7 381,971,6 136,8

-203,1 -245,1

147,8 -89,4

-8,1 -41,0163,2 297,1206,0 641,5-12,1 25,0192,0 -48,9

13,3 12,847,0 28,70,1 0,1

-1,4 -0,9161,2 -394,4

6,6-98,9 -40,698,8 15,8

-0,1 -12,1 -30,3

308,9 -514,1

1 492,1 1 183,2

0,0 1 492,1 -12,1 1 171,2-1 183,2 -1 685,3

308,9 -514,1

SOK-YHTYMÄN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA

14

SOK:N TULOSLASKELMA

Mmk

Liikevaihto (1)Liiketoiminnan muut tuotot (2)

Muuttuvat kulut:Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikanaVarastojen vähennys

Henkilöstökulut (3)Vuokrat

Myyntikate

Kiinteät kulut:Henkilöstökulut (3)VuokratMuut kiinteät kulutLiiketoiminnan muut kulut (2)

Käyttökate

Poistot käyttöomaisuudesta jamuista pitkävaikutteisista menoista (4)

Suunnitelman mukaiset poistotKertaluonteiset poistot

Liikealijäämä

Rahoitustuotot ja -kulut: (5)OsinkotuototKorkotuotot pitkäaikaisista sijoituksistaMuut korkotuototMuut rahoitustuototKurssierotKorkokulutMuut rahoituskulutPoistot sijoituksista

Alijäämä ennen satunnaiseriä,varauksia ja veroja

Satunnaiset tuotot ja kulut: (6)Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

Ylijäämä ennen varauksia ja veroja

Poistoeron vähennys (4)Välittömät verot (9)

Tilikauden ylijäämä

1.1.-31.12.1997 % 1.1.-31.12.1996 %

5 361,2 100,0 5 957,0 100,069,3 1,3 42,3 0,7

4 894,8 5 070,46,2 279,2

1,7202,6 -5 103,6 95,2 195,3 -5 546,6 93,1

326,9 6,1 452,7 7,6

89,1 243,231,3 75,4

185,1 245,25,0 -310,5 5,8 0,4 -564,2 9,5

16,4 0,3 -111,5 1,9

19,4 31,8-19,4 0,4 2,1 -33,9 0,5

-3,0 0,1 -145,4 2,4

7,8 8,6122,9 129,6

45,5 64,910,9 4,4

0,8124,8 162,4

16,4 9,9104,7 -58,8 1,1 2,1 33,9 0,5

-61,8 1,2 -111,5 1,9

231,9 125,81,9 230,0 4,3 5,9 119,9 2,0

168,2 3,1 8,4 0,1

3,1 0,1 13,6 0,30,2 0,1

171,5 3,2 22,1 0,4

15

VASTAAVAA Mmk

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUTPITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Aineettomat hyödykkeet (10)Aineettomat oikeudetMuut pitkävaikutteiset menotEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Aineelliset hyödykkeet (10)Maa- ja vesialueetRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muutpitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeet ja osuudet (11-12)Lainasaamiset

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

Vaihto-omaisuusMuu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut

SaamisetMyyntisaamisetLainasaamisetSiirtosaamisetMuut saamiset

RahoitusomaisuusarvopaperitOsakkeet ja arvopaperitMuut arvopaperit

Muut lyhytaikaiset sijoitukset

Rahat ja pankkisaamiset

31.12.1997 31.12.1996

17,4 12,38,6 10,6

13,6 39,6 13,9 36,8

57,4 88,640,9 38,615,4 17,414,8 0,70,9 129,4 20,0 165,3

1 812,0 1 742,11 585,8 3 397,8 1 575,1 3 317,2

52,9 59,052,9 0,3 59,3

756,9 629,29,0

97,2 121,08,1 871,2 9,5 759,7

0,71 389,2 1 389,9 1 103,3 1 103,3

241,1 234,5

52,6 15,8

6 174,5 5 691,9

SOK:N TASE

16

17

VASTATTAVAA Mmk

OMA PÄÄOMA (16)

Sidottu oma pääomaOsuuspääomaLisäosuuspääomaVararahastoArvonkorotusrahasto

Vapaa oma pääomaMuut rahastotEdellisten tilikausien ylijäämäTilikauden ylijäämä

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VARAUKSET (17)

Kertynyt poistoero

Pakolliset varaukset

VIERAS PÄÄOMA (18)

PitkäaikainenPääomalainaJoukkovelkakirjalainatLainat rahoituslaitoksiltaEläkelainatMuut pitkäaikaiset velat

LyhytaikainenLainat rahoituslaitoksiltaEläkelainatSaadut ennakotOstovelatSiirtovelatMuut lyhytaikaiset velat

31.12.1997 31.12.1996

226,9 194,915,065,1 65,141,2 348,2 71,2 331,2

1 254,4 1 254,558,5 49,7

171,5 1 484,4 22,1 1 326,3

1 832,6 1 657,5

16,1 19,3

88,8 71,1

120,0 120,0135,5380,6 383,2479,1 515,4174,9 1 290,1 229,8 1 248,4

160,9 86,436,1 38,815,2 13,4

788,7 672,5141,2 153,5

1 804,8 2 946,9 1 731,0 2 695,6

6 174,5 5 691,9

Mmk

Liiketoiminta

TulorahoitusKäyttökateRahoitustuotot ja -kulutSatunnaiset erät

VerotYhteensä

Käyttöpääoman muutosVaihto-omaisuuden vähennysLyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-)*

Yhteensä

Liiketoiminnan kassavirta

InvestoinnitKäyttöomaisuuden lisäysKäyttöomaisuuden vähennys

Yhteensä

Kassavirta ennen rahoitusta

RahoitusPitkäaikaisten saamisten lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) Lyhytaikaisten lainojen lisäys Maksettu osuuspääoman korkoOsuuspääoman ja lisäosuuspääoman lisäysOman pääoman vähennys

Yhteensä

Laskelman mukainen likvidien varojenlisäys (+)/vähennys (-)

Likvidien varojen lisäys (+)/vähennys (-)Likvidit varat tilikauden lopussaLikvidit varat tilikauden alussa

Yhteensä

* Sisältää pakollisten varausten muutoksen

1.1.-31.12.1997 1.1.-31.12.1996

16,4 -111,645,8 36,0

230,0 119,90,2 0,1

292,4 44,4

6,0 279,0-103,9 26,0108,4 -133,8

10,5 171,2

302,9 215,6

158,8 346,835,6 130,9

-123,2 -215,9

179,7 -0,3

-63,1 -250,4231,7 297,1129,6 493,9

-7,5 59,985,1 89,413,3 12,847,0 28,70,1 0,1

150,2 -282,1

329,9 -282,4

1 683,5 1 353,6-1 353,6 -1 636,0

329,9 -282,4

SOK:N RAHOITUSLASKELMA

18

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen laajuusSOK-konsernista käytetään SOK:n sään-töjen mukaan nimeä SOK-yhtymä. SOK-yhtymän muodostavat Suomen Osuus-kauppojen Keskuskunta (SOK) ja sen ty-täryhtiöt. Konsernitilinpäätökseen sisäl-tyvät emo-osuuskunnan lisäksi kaikki neyhtiöt, joissa emo-osuuskunnalla onomistuksensa perusteella suoraan tai ty-täryhtiöidensä kanssa enemmän kuinpuolet osakkeiden tuottamista äänistä.Tytäryhtiöistä on jätetty konsernitilinpää-töksen ulkopuolelle 1 aravasäännöstenalainen asunto-osakeyhtiö ja 13 liiketoi-mintaa harjoittamatonta nimenkantoyh-tiötä. Näiden yhteinen kirjanpitoarvoemo-osuuskunnan taseessa on 0,3 milj.markkaa.Tytäryhtiöt luetellaan liitetieto-jen kohdassa 12. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin (äänivalta20 %-50 %) on otettu mukaan konser-nitilinpäätökseen lukuunottamatta 10asunto-osakeyhtiötä, joista 9 on arava-säännösten alaista. Viime mainittujen yh-teinen kirjanpitoarvo on emo-osuuskun-nan taseessa 1,0 milj. markkaa. Osak-kuusyhtiöt luetellaan liitetietojen koh-dassa 12. Edellä mainittujen tytäryhtiöiden ja osak-kuusyhtiöiden poisjättämisellä ei oleolennaista vaikutusta konsernin tulok-seen ja vapaaseen omaan pääomaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdisteltyyksi ulkomainen osakkuusyhtiö.

Konsernitilinpäätöksenlaskentaperiaatteet

Konserniyhtiöiden tilinpäätökset ovatajalta 1.1. -31.12.1997. Tilivuoden aika-na hankitut tai perustetut yhtiöt on yh-distelty konsernitilinpäätökseen hankin-ta- tai perustamisajankohdasta alkaen.Myydyt tytär- ja osakkuusyhtiöt on yh-distelty konsernitilinpäätökseen myynti-hetkeen saakka. Samoja periaatteita onsovellettu, kun konserniyhtiöitä on tili-kauden aikana sulautettu.

Sisäisen omistuksen eliminointiKonsernin keskinäinen osakeomistus oneliminoitu hankintamenomenetelmänmukaan, jolloin tytäryhtiöosakkeidenhankintameno on eliminoitu tytäryhtiöi-den hankintahetken omia pääomia vas-

taan. Eliminoinneissa syntyneet erot, sil-tä osin kuin ne ovat johtuneet kiinteistö-jen käypien ja kirjanpitoarvojen erosta,on jaettu ao. käyttöomaisuuserille ja muuosa on esitetty taseen konserniliikearvo-na.Rakennuksiin kohdistetusta osasta ontehty ao. rakennuksen suunnitelman mu-kainen poisto. Yhtenä eränä käsitellytkonserniliikearvot poistetaan suunnitel-man mukaan tasapoistoina vaikutusai-kanaan, pääsääntöisesti 5 vuodessa.

Sisäiset liiketapahtumat jakatteetKonsernitilinpäätöstä laadittaessa on eli-minoitu konsernin sisäinen liikevaihto, si-säiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonja-ko, vaihto-omaisuuden sisäinen kate, si-säiset myyntivoitot ja -tappiot sekä kes-kinäiset saamiset ja velat.

VähemmistöosuudetVähemmistöosakkaiden osuudet ty-täryhtiöiden omista pääomista ja tilikau-den tuloksesta on esitetty omana erä-nään konsernitaseessa ja konsernitulos-laskelmassa.

MuuntoerotUlkomaisen osakkuusyhtiön tilinpäätöson muutettu Suomen markoiksi tilinpää-töspäivän Suomen Pankin keskikurssinmukaan. Oman pääoman eliminoinnis-sa syntynyt muuntoero on kohdistettukonsernitaseen vapaaseen omaan pää-omaan.

OsakkuusyhtiötOsakkuusyhtiöt on yhdistelty konserniti-linpäätökseen pääomaosuusmenetel-mällä. Konsernin omistusosuuden mu-kainen osuus osakkuusyhtiöiden tilikau-den tuloksesta on esitetty rahoitustuot-tojen ja -kulujen ryhmässä. Konsernita-seessa osakkuusyhtiöiden hankintame-noon ja konsernin vapaaseen omaanpääomaan on lisätty konsernin osuushankinnan jälkeen kertyneestä osak-kuusyhtiön nettovarallisuudesta.

Konsernin ja osakkuusyhtiöiden välistenkäyttöomaisuuskauppojen yhteydessä

syntyneet myyntivoitot on eliminoituomistusosuuden suhteessa. Erä on vä-hennetty konsernin vapaasta omastapääomasta ja käyttöomaisuudesta. Eli-minoitu myyntivoitto tuloutetaan poisto-jen tahdissa. SOK:n ja yhden osakkuus-yhtiön välisiä sisäisiä katteita on jätettyeliminoimatta 40,1 milj. markkaa, koskakonsernin yli 20 %:n omistusosuuden eikatsota olevan pysyvä.

Ulkomaanrahan määräiset erätja johdannaissopimukset

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtu-mat on kirjattu tapahtumapäivän kurs-siin. Tilikauden päättyessä avoinna ole-vat ulkomaanrahan määräiset saamisetja velat on muutettu Suomen rahaksiSuomen Pankin tilinpäätöspäivänä no-teeraamaan keskikurssiin ja kurssieroton kirjattu tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinien korkoerot on jakso-tettu sopimuskaudelle korkokuluksi tai -tuotoksi ja kurssierot on kirjattu tulos-vaikutteisesti suojauksen kohteesta syn-tynyttä kurssieroa vastaan sen tilikaudenaikana, jolloin suojauksen kohteen kurs-siero on kirjattu. Valuuttatermiineillä suo-jattujen tilinpäätöshetken jälkeen tulevienkassavirtojen realisoitumattomat kurs-sierot on kirjattu taseeseen.Korko-optioiden preemiot on jaksotettuajan kulumisen perusteella oikaisemaankirjattuja, suojattuja korkoja. Kaikki op-tiopreemiot on kirjattu maksettuihin taisaatuihin ennakkomaksuihin. Kulukirjaustai tuloutus on tehty viimeistään silloin,kun sopimus on suljettu, erääntynyt tairauennut. Koronvaihtosopimusten koroton kirjattu korkotuottojen tai -kulujen oi-kaisuksi. Muussa kuin suojaustarkoituksessa sol-mittujen sopimusten tilinpäätöshetkelläavoimena olevien johdannaispositioidennegatiiviset arvonmuutokset on kirjattutilikauden kuluksi. Arvostusvoitot on tu-loutettu vain siltä osin kuin positioon kuu-luvista sopimuksista on aikaisemmin kir-jattu tappiota.

Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus on fifo-periaatteen mu-kaisesti merkitty taseeseen hankinnastaaiheutuneiden muuttuvien menojen taijälleenhankintamenojen tai todennäköi-

19

sen myyntihinnan määräisenä alinta ar-voa käyttäen. Konsernin vaihto-omai-suuteen sisältyvä sisäinen kate on elimi-noitu.

Käyttöomaisuus ja poistotKäyttöomaisuus on taseessa arvostettuhankinnasta aiheutuneiden muuttuvienmenojen mukaiseen hankintamenoonvähennettynä kertyneillä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Suunnitelman mu-kaisten poistojen ja kirjattujen poistojenerotus esitetään tuloslaskelmassa tilin-päätössiirtona. Konsernitaseessa pois-tojen kertynyt erotus on jaettu omaksipääomaksi ja laskennalliseksi verovelak-si. Konsernitaseen arvonkorotusrahas-ton 622 milj. markan arvonkorotuksista530 milj. markkaa on esitetty konserni-taseen arvonkorotuksena. Muut arvon-korotukset 92 milj. markkaa on tehty ao.yhtiöissä. Konsernin käyttöomaisuudenkäypä arvo ylittää konsernitaseen käyt-töomaisuuden yhteisarvon.Suunnitelman mukaiset poistot on las-kettu ennalta laaditun poistosuunnitel-man mukaan tasapoistona käyttöomai-suuden alkuperäisestä hankintamenos-ta. Poistoajat, jotka perustuvat arvioitui-hin taloudellisiin pitoaikoihin ovat seu-raavat:

vuosiaRakennukset 30 - 35Kevyet rakennelmat ja rakennusten laitteet 10 - 15Konttori- ja varastokalusto 10Varasto-, huolto- ja jalostuskoneet 7

Ravintola- ja hotellikalusto 5 - 10Myymäläkalusto 5 - 7Moottoriajoneuvot ja tietokoneet (muut kuin mikrotietokoneet) 5Liikearvot 5 Muut aineelliset verolainja aineettomat sallimissahyödykkeet rajoissa

LeasingLeasingmaksut on käsitelty vuokrakului-na.

Vastaiset menot ja menetyksetVastaiset menot ja menetykset, joihin onsitouduttu tai joiden toteutumista pide-tään todennäköisenä, on kirjattu kuluksiluonteensa mukaisesti asianomaiseenkuluerään. Taseessa kyseiset kuluva-raukset on esitetty pakollisina varauksi-na.

TilinpäätössiirrotTilinpäätössiirtoja ovat poistoero ja va-paaehtoiset varaukset. Konsernita-seessa on tilinpäätössiirtojen kertymä ja-ettu laskennalliseksi verovelaksi ja va-paaksi omaksi pääomaksi.

EläkejärjestelytSOK-yhtymällä on lakisääteisen eläke-vakuutuksen lisäksi ollut yhdessä lähin-nä S-ryhmään kuuluvien muiden yritys-ten kanssa Eläkekassa Elonvaran avullavapaaehtoinen eläkejärjestely.

Siltä osin kuin purkautuneen Elonvaransääntöjen mukaiset, ansaitut eläke-eduteivät tulleet katetuiksi purkautuneenElonvaran varoilla, otti kukin eläkekassanosakas tätä kattamatonta eläkevastuu-ta vastaavan lisäeläkevakuutuksen Yri-tysten Henkivakuutus Oy Tapiolasta si-toutumalla sen maksamiseen kymme-nen vuoden kuluessa. Samalla osakkaatantoivat omavelkaisen takauksen mui-den Elonvaran osakkaiden ottamien ko.vakuutusten maksamisesta. Kattama-ton yhteisvastuu tulee katetuksi sopi-muksen mukaan viimeistään v. 2000.SOK:n oma osuus kattamattomasta yh-teisvastuusta on suoritettu.SOK-yhtymän palveluksessa oleville en-tisen Elonvaran jäsenille on myös otettulisäeläkevakuutus, jolla turvataan eläke-kassan sääntöjä vastaavat ansaitut ja tu-levat eläke-edut, jotka aikaisemmin kä-siteltiin eläketapahtumina.Suoritetuista eläkevakuutusmaksuistahenkilöstökuluihin sisältyviin eläkekului-hin on kirjattu suoriteperiaatteen mukaantilivuonna ansaitut eläkemenot ja loput,aikaisempiin vuosiin kohdistuvina eläke-menoina, satunnaisiin kuluihin.

20

SOK-yhtymän rahoitusriskien hallinta onkeskitetty SOK:n rahoitukseen. SOK:nhallitus on vahvistanut periaatteet rahoi-tusriskien hallinnalle ja riskirajat likvidi-teetti-, korko-, valuutta- ja luottoriskeil-le. Lisäksi rahoituksen eri osa-alueille onasetettu numeeriset tavoitteet, joidenavulla pyritään varmistamaan rahoituk-sen riittävyys, tasapainoisuus ja edulli-suus kaikissa olosuhteissa.

LikviditeettiriskiRiittävää likviditeettiä ylläpidetään kas-savaroilla, tililimiiteillä, likvideillä raha-markkinasijoituksilla ja sitovilla luottoli-miiteillä.

KorkoriskiKorkoriskiä hallitaan SOK-yhtymässähajauttamalla lainat kiinteä- ja vaihtuva-korkoisiin instrumentteihin sekä käyttä-mällä korkojohdannaissopimuksia.

ValuuttariskiSOK-yhtymän liikevaihto kertyy lähes ko-konaan kotimaasta. Yhtymän valuutta-lainat suojataan täysimääräisesti valuu-tanvaihtosopimuksilla. Tuontiin liittyviäkaupallisia kurssiriskejä tarkastellaan 12kuukautta eteenpäin ja suojauksista so-vitaan erikseen tuontia harjoittavien yk-siköiden kanssa.

LuottoriskiKaupalliseen toimintaan liittyvien luotto-riskien hallinta on osa liiketoimintayksi-köiden toimintaa. Likvidien varojen si-joittamiseen ja johdannaisinstrumenttienkaupankäyntiin liittyvät luottoriskit mini-moidaan asettamalla luottorajat hyväk-sytyille vastapuolille ja tekemällä sopi-muksia vain johtavien koti- ja ulkomais-ten pankkien, rahoituslaitosten ja välittä-jien kanssa.

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

SOK-YHTYMÄN JA SOK:N TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT

21

Mmk

1. Liikevaihto toimialoittainMaatalous- ja rautakauppaHotellit ja ravintolatAutokauppaTavaratalokauppaMarketkauppaKäyttötavarahankintaOVT-laskutusKiinteistö- ja vuokraustoimintaMuu palvelutoimintaEliminoinnitYhteensä

2. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuototKäyttöomaisuuden myyntivoitotLiiketoiminnan muut tuototYhteensä

Liiketoiminnan muut kulutKäyttöomaisuuden myyntitappiotLiiketoiminnan muut kulutYhteensä

3. HenkilöstökulutPalkat EläkekulutMuut henkilösivukulutYhteensäLuontoisetujen yhteenlasketut raha-arvot

SOK:n johtajiston jäsenillä ja osalla tytäryhtiöiden toimitusjohtajista on oikeus siirtyä eläkkeelle58-62 vuotta täytettyään.

4. Poistot

Suunnitelman mukaiset poistotAineettomat oikeudetLiikearvoMuut pitkävaikutteiset menotRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetYhteensä

Kertaluonteiset poistotAineettomat oikeudetLiikearvoMuut pitkävaikutteiset menotMaa-alueetRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalustoYhteensä

Konserniliikearvon poisto

Poistot käyttöomaisuudesta ja muistapitkävaikutteisista menoista yhteensä

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)Aineettomat oikeudetLiikearvoMuut pitkävaikutteiset menotRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetYhteensä

SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

3 155,5 2 962,2874,6 741,2949,8 834,4

1 212,6 1 358,4 1 118,2253,2 80,8

1 098,4 932,74 894,9 4 470,4 4 894,9 4 470,4

487,5 414,1 230,5 161,5334,5 301,5 235,8 206,9

-883,8 -597,512 377,2 11 498,2 5 361,2 5 957,0

105,3 60,0 69,2 42,31,2 0,6 0,1

106,5 60,6 69,3 42,3

3,3 0,7 0,45,7 5,09,0 0,7 5,0 0,4

592,4 576,3 63,8 185,784,6 98,8 11,7 35,978,3 73,2 13,6 23,3

755,3 748,3 89,1 244,910,3 9,6 2,4 3,0

18,0 15,3 8,4 7,58,0 11,0 2,0

23,6 16,4 2,8 3,555,8 45,5 2,2 2,169,8 68,5 5,6 16,70,8 0,3 0,4

176,0 157,0 19,4 31,8

0,22,0 1,9

0,3 1,61,5

4,1 5,04,0 3,8 0,28,6 13,9 0,0 2,1

2,0 2,8

186,6 173,7 19,4 33,9

-1,1 0,1 0,6 0,3-2,5 2,9 0,2-0,7 -2,9 0,5 0,2-5,4 -32,7 -0,5 -1,7-5,0 25,1 2,7 14,6-0,3 -0,2

-15,0 -7,5 3,1 13,6

22

Mmk

5. Konsernin sisäiset rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot pitkäaikaisista sijoituksistaMuut korkotuototMuut rahoitustuototKurssierotKorkokulutMuut rahoituskulutYhteensä

6. Satunnaiset tuotot ja kulutSatunnaiset tuototSaadut konserniavustuksetMuut Yhteensä

Satunnaiset kulutAnnetut konserniavustuksetMuut YhteensäSatunnaiset tuotot ja kulut yhteensä

7. Pakollisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)Tyhjien toimitilojen vastaistenvuokramenojen lisäysTyhjien toimitilojen vastaisten vuokramenojen vähennysMuiden vastaisten menojen jamenetysten lisäysMuiden vastaisten menojen ja menetysten vähennysYhteensä

8. Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)SiirtymävarauksetAsuintalovarauksetYhteensä

9. Välittömät verotTilikauden verotVerot aikaisemmilta tilikausiltaYhteensä

10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

Kertynyt poistoero 1.1.Kertyneen poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.Kertyneen poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.Kertynyt poistoero 31.12.

LiikearvoHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.


SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

108,9 115,117,4 19,72,9 3,8

-4,7 -0,1-13,2 -17,2-0,4 -0,5

110,9 120,8

228,7 124,63,3 1,2 3,2 1,23,3 1,2 231,9 125,8

0,41,9 9,6 1,9 5,51,9 9,6 1,9 5,91,4 -8,4 230,0 119,9

-28,3 -40,0 -27,5 -39,7

35,5 42,4 30,3 34,6

-26,2 -8,7 -20,5

4,4 1,0-14,6 -5,3 -17,7 -5,1

54,6 6,0-0,1 -0,154,5 5,9 0,0 0,0

5,4 2,9 0,4-2,1 0,2 -0,6 -0,13,3 3,1 -0,2 -0,1

107,4 103,6 47,3 58,927,4 21,8 13,6 6,4

-11,4 -18,0 -6,1 -18,0123,4 107,4 54,8 47,3-80,5 -73,3 -37,4 -35,042,9 34,1 17,4 12,3

5,6 5,8 3,3 3,62,2 0,7

-1,1 -0,9 -0,7 -0,36,7 5,6 2,6 3,3

50,9 85,8 0,0 34,737,4

-37,6 -34,9 -34,750,7 50,9 0,0 0,0

-10,5 -35,240,2 15,7 0,0 0,0

0,8 3,7 0,0 0,22,5

-2,9 -0,23,3 0,8 0,0 0,0

23

Mmk

KonserniliikearvoHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

KonsernireserviHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.Konsernireservi sisältyy konserniliikearvolukuihin

Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.


Aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet poistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

Maa-alueiden hankintamenoon sisältyvät arvonkorotuksetArvonkorotukset 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Arvonkorotukset 31.12.

Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.


Rakennusten hankintamenoon sisältyvät arvonkorotuksetArvonkorotukset 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Arvonkorotukset 31.12.

SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

78,6 73,60,2 5,0

-3,475,4 78,6

-57,5 -56,217,9 22,4

9,6 3,18,4

-4,0 -1,95,6 9,6

162,4 83,7 20,0 18,919,2 104,1 0,8 25,2-5,8 -25,4 -0,1 -24,1

175,8 162,4 20,7 20,0-75,5 -55,4 -12,1 -9,4100,3 107,0 8,6 10,6

5,6 2,6 1,4 1,61,2 3,2

-0,5 -0,2 -0,5 -0,26,3 5,6 0,9 1,4

20,5 27,8 13,9 20,426,9 28,6 8,0 17,1

-32,6 -35,9 -8,3 -23,614,8 20,5 13,6 13,9

497,0 520,4 88,6 89,874,1 19,5 0,8 2,6

-49,5 -42,9 -32,0 -3,8521,6 497,0 57,4 88,6-11,0 -11,3510,6 485,7 57,4 88,6

259,9 260,8 70,9 71,835,0

-30,0 -0,9 -30,0 -0,9264,9 259,9 40,9 70,9

1 877,0 1 683,5 91,3 91,8115,2 288,4 4,5 1,4-45,8 -94,9 -6,8 -1,9

1 946,5 1 877,0 89,0 91,3-444,0 -398,4 -48,1 -52,7

1 502,5 1 478,6 40,9 38,6

48,7 16,0 2,9 1,240,8 38,2 0,5 1,7-4,5 -5,585,0 48,7 3,4 2,9

366,0 366,05,0

-10,0361,0 366,0

Mmk

Koneet ja kalustoHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.


Koneiden ja kaluston kirjanpitoarvosta 31.12. koneiden ja laitteiden osuus

Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet suunnitelmapoistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

Kertynyt poistoero 1.1.Kertyneen poistoeron lisäys 1.1.-31.12.Kertynyt poistoero 31.12.

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

11. Käyttöomaisuusarvopaperit

Konserniyritysosakkeet Hankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet poistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

Osakkuusyritysosakkeet Hankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet poistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

Osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1.Lisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Hankintameno 31.12.Kertyneet poistot 31.12.Kirjanpitoarvo 31.12.

Osakkeiden hankintamenoon sisältyvät arvonkorotuksetArvonkorotukset 1.1.Arvonkorotukset 31.12.

SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

511,9 602,5 67,4 276,8161,4 152,3 3,7 20,0-49,9 -242,9 -8,1 -229,4623,4 511,9 63,0 67,4

-364,9 -326,4 -47,6 -50,0258,5 185,5 15,4 17,4

28,1 52,9 11,7 26,312,9 3,5-7,8 -28,3 -2,8 -14,633,2 28,1 8,9 11,7

2,6 1,4

5,8 5,1 0,8 0,717,7 2,6 14,4 0,1-0,6 -1,922,9 5,8 15,2 0,8-2,3 -1,5 -0,4 -0,120,6 4,3 14,8 0,7

0,10,3 0,1 0,20,4 0,1 0,2

36,5 146,4 20,0 22,062,9 50,3 0,9 1,6

-91,7 -160,2 -20,0 -3,67,7 36,5 0,9 20,0

1 252,6 1 011,9128,9 245,2-10,8 -4,5

1 370,7 1 252,6-31,9 -31,9

1 338,8 1 220,7

431,5 404,3 441,1 431,640,9 27,4 4,8 9,7

-27,7 -0,2 -0,2444,7 431,5 445,9 441,1-67,1 -94,6 -76,0 -76,0377,6 336,9 369,9 365,1

287,5 291,3 280,2 286,68,5 62,0 7,0 59,2

-27,0 -65,8 -26,3 -65,6269,0 287,5 260,9 280,2

-167,9 -134,0 -157,7 -123,9101,1 153,5 103,2 156,3

0,3 0,3 0,3 0,30,3 0,3 0,3 0,3

24

25

Mmk

13. Käyttöomaisuuden verotusarvotMaa- ja vesialueetRakennuksetKonserniyritysosakkeetOsakkuusyritysosakkeet Osakkeet ja osuudet

12. Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset 31.12.1997

KonserniyrityksetKaupallisetAutomaa Oy Hankkija-Maatalous Oy Helsinki Hotels Oy Hotel City Vantaa OyHämeenmaan Automarket OyHämeenmaan Hotellit Oy Intrade Partners Oy Jollas-Opisto Oy Kuusinen Oy Lahden Uusi Seurahuone OyOy Maan Auto Ab Oy Sokos AbOy Sokoteria Ab Royal Hotels OySOK-Business Oy SOK-Takaus Oy Sokotel Oy Turun Valtavaunu OyÄssähuoltamot Oy Kiinteistöyhtiöt (30 kpl)Käyttöomaisuusosakkeet yhteensäVaihto-omaisuuskiinteistötytäryhtiöt (57 kpl)

OsakkuusyrityksetAsunto Oy Hämeenkatu 29Asunto Oy HätilänkiviEtelä-Suomen Huoltamot Oy-konserniGraanin Liikekeskus OyInex Partners Oy-konserniKiinteistö Oy Iisalmen MarjahakaKiinteistö Oy PysäköintiveturiKiinteistö Oy TullintorniKiinteistö Oy Turun ToripaikoitusKiinteistö Oy Valkeakosken LiikekeskusKiinteistö Oy Vilhonkatu 5Malmintorin Kiinteistö OyOy Realinvest Ab-konserniTenco Oy-konserni Tullin Parkki OyHotellipankki OyVaajakosken Tulitikkutehdas OyMuut yhtiöt (13 kpl)YhteensäVaihto-omaisuusosakkuusyritykset (2 kpl)

Emoyhtiön omistamat muut osakkeet ja osuudetNimenkanto- ja aravayhtiötCervuctum OySato-Yhtymä OyjPolar-Yhtymä OyMuut yhtiötYhteensä

Käyttöomaisuusosakkeet ja osuudet yhteensäVaihto-omaisuusosakkeet yhteensä

Konsernin Konsernin SOK:n SOK:n omistamien osakkeiden Tilikaudenääni- osuus omistus- kpl nimellis- kirjanpito- tulos

osuus omasta osuus arvo arvo tmk% pääomasta % tmk tmk

tmk

100,0 100,0 17 918 100,0 13 300 13 300 23 895 -4 008100,0 100,0 168 453 100,0 156 100 156 100 174 996 7 987

90,0 90,0 25 329 90,0 27 000 27 000 25 586 8 22899,9 99,9 26 701 99,9 13 554 397 20 331 13 229 4 08490,0 90,0 21 664 90,0 32 400 32 400 32 528 -6 185

100,0 100,0 -29 990 100,0 2 500 2 500 2 500 -1 611100,0 100,0 25 077 100,0 16 660 24 990 24 995 3100,0 100,0 24 389 100,0 24 000 24 000 24 000 159100,0 100,0 6 953 100,0 7 500 1 500 3 075 1 792100,0 100,0 477 -107100,0 100,0 90 375 100,0 8 000 000 80 000 102 825 -2 233100,0 100,0 56 542 100,0 100 000 50 000 150 071 -60 179100,0 100,0 90 116 100,0 29 000 58 000 80 248 -5 978100,0 100,0 21 571 100,0 4 000 20 000 30 000 -8 427100,0 100,0 -301 100,0 150 15 15 -243

99,9 99,9 26 324 99,9 249 771 24 977 26 979 5757,9 57,9 2 727 9,0 394 394 400 4

100,0 100,0 -663 100,0 30 30 3 101 790,8 90,8 2 316 90,8 18 158 1 816 1 816 271

627 739 301 982 618 568 39 4151 203 717 839 335 1 338 827 -26 964

34 177 21 239 40 408 7 640

25,1 25,1 -4 25,1 377 0 4 975 -8523,9 23,9 1 908 23,9 18 320 1 832 4 547 3846,5 46,5 4 552 46,5 6 510 6 510 9 346 -6 74150,0 50,0 1 439 50,0 10 500 11 3 765 150,0 50,0 71 917 50,0 40 000 40 000 40 000 18 62633,3 33,3 468 33,3 500 500 500 -9549,7 40,2 8 872 49,7 293 29 9 013 -65740,0 40,0 15 148 40,0 21 403 21 10 151 -92028,6 28,6 20 28,6 100 20 20 048,8 48,8 16 090 48,8 585 650 586 16 620 050,0 50,0 33 450 50,0 50 004 18 001 6 -5 83540,7 40,7 71 573 40,7 4 177 6 266 74 574 021,9 21,9 197 456 21,9 7 520 000 188 000 188 000 15 00050,0 50,0 427 50,0 1 000 1 000 1 000 98945,1 30,0 6 710 45,1 246 25 5 448 -77824,7 24,7 397 133,3 33,3 710 33,3 5 500 500 3

216 728 1 467 -223431 349 264 029 369 932 19 324

1 553 21 3 538 4

289 28918,8 150 000 15 000 0

8,7 190 220 1 902 36 8754,4 5 305 272 53 053 25 465

9 197 40 56679 441 103 195

1 182 805 1 811 95421 260 43 946

Konserninomistus-

osuus %

SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

534,0 528,4 72,2 74,4699,1 682,5 28,0 31,2

1 125,6 1 146,7436,6 375,3 436,2 374,6109,2 100,8 95,8 86,5

26

Mmk

14. Pitkäaikaiset sijoitukset ja lainasaamiset

KonserniyrityksetOsakkeet ja osuudetLainasaamisetYhteensä

Sitoumukset konserniyrityslainojenvakauttamiseksi

OsakkuusyrityksetOsakkeet ja osuudetLainasaamisetYhteensä

15. Vaihto- ja rahoitusomaisuus

Saamiset, jotka erääntyvät maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttuaMyyntisaamisetSiirtosaamisetMuut saamisetYhteensä

Saamiset konserniyrityksiltäMyyntisaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset sijoituksetYhteensä

Saamiset osakkuusyrityksiltäMyyntisaamiset LainasaamisetSiirtosaamiset Lyhytaikaiset sijoituksetYhteensä

16. Oma pääomaSidottu oma pääomaOsuuspääoma 1.1.Lisäys 1.1. - 31.12.Osuuspääoma 31.12.Erääntyvää osuuspääomaa kertyy v.1998-2001

Lisäosuuspääoma 1.1.Lisäys 1.1. - 31.12.Lisäosuuspääoma 31.12.

Vararahasto 1.1.Vararahasto 31.12.

Arvonkorotusrahasto 1.1.Vähennys käyttöomaisuus-myyntien yhteydessäLisäykset 1.1. - 31.12.Vähennykset 1.1. - 31.12.Arvonkorotusrahasto 31.12.

Vapaa oma pääomaVapaa oma pääoma 1.1.Osuuspääoman korkoYleishyödyllisiin tarkoituksiinMuu muutosPoistoeroista ja vapaaehtoisistavarauksista siirretty osuusKertyneet voittovarat 31.12.

Tilikauden ylijäämäVapaa oma pääoma yhteensä

SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

1 338,8 1 220,71 512,4 1 489,82 851,2 2 710,5

475,1 608,9

377,6 336,9 369,9 365,163,0 73,5 62,9 73,4

440,6 410,4 432,8 438,5

58,5 3,27,6 5,0 5,6 3,52,7 6,1 2,6 6,0

68,8 14,3 8,2 9,5

50,2 45,116,6 26,7

238,5 226,1305,3 297,9

15,2 9,8 13,9 9,49,0 9,01,4 1,4 0,7 0,72,2 8,1 2,2 8,1

27,8 19,3 25,8 18,2

194,9 166,1 194,9 166,132,0 28,8 32,0 28,8

226,9 194,9 226,9 194,913,3 26,9 13,3 26,9

15,0 15,015,0 15,0

65,1 65,1 65,1 65,165,1 65,1 65,1 65,1

621,7 622,7 71,2 72,2

-1,0 -1,030,0

-30,0 -30,0621,7 621,7 41,2 71,2

248,5 231,6 1 326,3 1 317,0-13,2 -12,8 -13,2 -12,8-0,1 -0,1 -0,1 -0,1

1,4

95,3330,5 220,1 1 313,0 1 304,2

174,2 28,4 171,5 22,1504,7 248,5 1 484,5 1 326,3

27

Mmk

17. Varaukset(jaettu yhtymän taseessa 1997 omaan pääomaanja laskennalliseksi verovelaksi)Kertynyt poistoeroAineettomat oikeudetLiikearvoMuut pitkävaikutteiset menotRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalustotMuut aineelliset hyödykkeetYhteensä

Vapaaehtoiset varauksetSiirtymävarauksetAsuintalovarauksetYhteensä

Vapaaehtoisia varauksia vastaavat verovelat

Pakolliset varauksetTyhjien toimitilojen vastaiset vuokramenot Muut vastaiset menotYhteensä.18. Vieras pääoma

Velat, jotka erääntyvät viiden vuodentai sitä pitemmän ajan kuluttuaPääomalainaLainat rahoituslaitoksiltaEläkelainatMuut pitkäaikaiset velatYhteensä

Pääomalainamuotoinen debentuurilaina 1996

Olennaisimmat lainaehdot:• Pääoma 120 miljoonaa markkaa.• Laina-aika 10 vuotta. Laina voidaan maksaa eräpäivänä 22.5.2006 takaisin, mikäli sidotulle omalle pääomalle jää täysi kate.

Mikäli takaisinmaksun edellytykset eivät täyty, pidentyy laina-aika yhdellä vuodella kerrallaan.• SOK:lla on yksipuolinen oikeus maksaa laina korkoineen takaisin nimellisarvostaan jo 7 vuoden jälkeen koronmaksupäivänä ja

tietyin edellytyksin jo aikaisemmin edellyttäen, että jää täysi kate sidotulle omalle pääomalle. Debentuurin haltijalla ei ole oikeuttairtisanoa tai vaatia debentuurin pääomaa ennenaikaisesti takaisinmaksettavaksi.

• Korko on ensimmäisen 10 korkojakson osalta kiinteä 9,75 %, jonka jälkeen korko on 5 prosenttiyksikköä yli 12 kk:n helibor-koron.Korko voidaan maksaa ainoastaan siltä osin kuin maksu ei ylitä SOK:n voitonjakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää.

• Mahdollisesti maksamaton korko jää SOK:n velaksi, jolle maksetaan korkoa. Korko maksetaan ennen osuuspääoman koron taiylijäämän palautuksen maksua.

• Lainalla ei ole vakuutta. Lainaan perustuvilla saatavilla on SOK:n mahdollisessa selvitystilassa tai konkurssissa huonompietuoikeus kuin SOK:n muilla velkasitoumuksilla, ja yhtäläinen etuoikeus kuin SOK:n muilla mahdollisilla pääomalainoilla. Lainaan perustuvia saatavia ei voi käyttää vastasaamisten kuittaamiseen.

Velat konserniyrityksilleMuut pitkäaikaiset velatOstovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Yhteensä

Velat osakkuusyrityksilleMuut pitkäaikaiset velatOstovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Yhteensä

JoukkovelkakirjalainatSOK:n ulkomainen joukkovelkakirjalaina 1997Olennaiset lainaehdot:• Pääoma on 25 miljoonaa USD• Nostopäivä 22.1.1997• Laina-aika on neljä vuotta, kertalyhennys• Optio aikaistettuun kuoletukseen liikkeellelaskijalla• Lainan korko on sidottu kolmen kuukauden liboriin• Lainalla ei ole vakuutta

SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

6,7 5,7 2,6 3,33,3 0,86,3 5,6 0,9 1,4

85,0 48,7 3,4 2,933,2 28,1 8,9 11,70,4 0,1 0,3

134,9 89,0 16,1 19,3

54,60,4 0,30,4 54,9

37,9 15,4

76,5 83,7 68,3 71,131,1 9,3 20,5

107,6 93,0 88,8 71,1

120,0 120,0 120,0 120,04,2 100,9 4,2 100,9

405,4 449,4 360,4 385,514,0 106,3 14,0 106,3

543,6 776,6 498,6 712,7

7,5116,0 90,5

6,8 34,5542,2 616,9665,0 749,4

0,5 11,7 0,5 11,7187,8 149,6 180,6 142,6

0,5 0,5 0,2 0,445,3 26,3 45,3 26,3

234,1 188,1 226,6 181,0

135,5 135,5

28

Mmk

19. Vastuusitoumukset

Annetut pantit ja vastuusitoumukset

Omasta velastaPantitKiinnitykset Yhteensä

Konserniyritysten velastaPantitKiinnitykset Takaukset Yhteensä

Osakkuusyritysten velastaPantitKiinnitykset TakauksetYhteensä* sisältää sitoumukset konserniyrityksillekiinnevakuuksien lunastamiseksi

Osuuskauppojen velastaPantitKiinnityksetTakauksetYhteensä

Muiden velastaTakauksetYhteensä

Muut omat vastuutLeasingvastuutTakaisinostovastuutOsamaksuvastuutMuut vastuutYhteensä

EläkesitoumuksetVapaaehtoisista eläkesitoumuksista johtuva kattamaton yhteisvastuu 28,6 Mmk (ed.v. 145,8 Mmk).

Johdannaissopimuksista johtuva vastuu

KorkojohdannaisetTermiinisopimuksetOptiosopimukset

OstetutAsetetut

Koronvaihtosopimukset

ValuuttajohdannaisetTermiinisopimukset

OsakejohdannaisetTermiinisopimuksetOptiosopimukset

Asetetut

Kokonaisriskiasemaa tarkasteltaessa on johdannaisten lisäksi huomioitava suojattavien tase-erien positio.

Käyvän arvon laskennassa noudatetut periaatteet:• Koronvaihtosopimusten käypä arvo on arvioitu tulevien kassavirtojen nykyarvon perusteella.• Muiden johdannaissopimusten käyvän arvon määrittämisessä on käytetty tilinpäätöshetken markkina-arvoja.

SOK-YHTYMÄ SOK1997 1996 1997 1996

430,8 418,7 327,9 329,3214,9 323,4 28,2 36,0645,7 742,1 356,1 365,3

71,7 71,7 71,7 71,7848,9 1 049,4 13,1

455,4 459,5920,6 1 121,1 527,1 544,3

6,7 1,8 6,7 1,812,0 11,8 5,0 6,865,9 83,8 23,4 28,584,6 97,4 35,1 37,1

3,8 3,8 3,8 3,80,2 0,2

129,4 168,2 25,0 25,0133,2 172,2 28,8 29,0

1,0 16,2 1,0 16,21,0 16,2 1,0 16,2

14,9 19,9 3,0 2,9282,4 222,5 162,5 77,2113,4 82,0

0,2410,7 324,6 165,5 80,1

Kohde-etuuden Käypä arvoarvo

31.12.1997 31.12.1997

1 295,4 0,4

4 909,0 0,61 259,0 -0,1

705,5 4,6

983,2 12,4

30,3 -0,2

11,3 0,2

*

*

*

*

SOK-YHTYMÄN TUNNUSLUVUT 1993-1997

29

1993 1994 1995 1996 1997

Liikevaihto 10 327 11 206 10 325 11 498 12 377

LiiketulosMmk 229 307 316 117 268%:a liikevaihdosta 2,2 2,7 3,1 1,0 2,2

Tulos ennen satunnaiseriä,varauksia ja verojaMmk -145 73 91 42 137%:a liikevaihdosta -1,4 0,7 0,9 0,4 1,1

Tulos ennen varauksia ja verojaMmk -271 64 89 33 138%:a liikevaihdosta -2,6 0,6 0,9 0,3 1,1

Oman pääoman tuotto-% -2,6 12,9 16,7 3,2 14,3

Sijoitetun pääoman tuotto-% 7,7 8,8 10,4 5,5 8,4

Omavaraisuusaste, % 1) 17,6 19,6 21,9 23,7 23,9

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteenMmk 1 111 366 251 423 374%:a liikevaihdosta 10,8 3,3 2,4 3,7 3,0

Gearing, % 208 142 105 112 99

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 5 323 4 949 4 136 4 211 4 375tilikauden aikana

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Laskettu työsuhteiden lukumäärien kuukausittaisena keskiarvona.

Bruttoinvestoinnit = rahoituslaskelman käyttöomaisuuden lisäys + rakennemuutoksista aiheutuva käyttöomaisuuteen käyttöomaisuuden lisäys

1) Kun taseen vieraaseen pääomaan merkitty pääomalaina otetaan huomioon omaan pääomaan rinnastettavana eränä, on vuoden 1997 omavaraisuusaste 25,8 %.

1993 1994 1995 1996 1997Korottomat velat Mmk 1 532 1 570 1 737 1 759 1 953

Oman pääoman tuotto-% =tulos rahoituserien jälkeen + poistot sijoituksista - tilikauden verot

x 100oma pääoma + vähemmistöosuus (+ tilinpäätössiirtojen kertymä v. 1993-96), keskim.

Sijoitetun pääoman tuotto-% = tulos rahoituserien jälkeen + korkoja muut rahoituskulut + poistot sijoituksista

x 100taseen loppusumma - korottomat velat - pakolliset varaukset, keskim.

Omavaraisuusaste, % =oma pääoma + vähemmistöosuus (+ tilinpäätössiirtojen kertymä v. 1993-96)

x 100taseen loppusumma - saadut ennakot

Gearing, % =korolliset velat - rahoitusvarat

x 100oma pääoma + vähemmistöosuus (+ tilinpäätössiirtojen kertymä v. 1993-96)

HALLITUKSEN EHDOTUS SOK:N TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄN KÄYTTÄMISESTÄ

30

Hallitus ehdottaa, että tilikauden ylijäämä 171 539 900,60 mk käytetään seuraavasti:

– maksetaan lisäosuuspääoman korkoa 277 921,23 mk

– jaetaan osuusmaksun korkona tilikauden alkuun mennessä osuuskauppojen suorittamille osuusmaksuille 8,0 % 15 588 000,00 mk

– siirretään hallintoneuvoston käyttörahastoon 200 000,00 mk

– jätetään ylijäämätilille 155 473 979,37 mk

SOK:n omat pääomat tulevat olemaan, jos osuuskunnan kokous hyväksyy yllä olevan ehdotuksen

Osuuspääoma 226 933 800,00 mkLisäosuuspääoma 15 000 000,00 mkVararahasto 65 081 200,00 mkArvonkorotusrahasto 41 210 000,00 mkKäyttörahasto 1 254 275 860,08 mk Hallintoneuvoston käyttörahasto 347 161,20 mkYlijäämätili 214 000 543,86 mkYhteensä 1 816 848 565,14 mk

Helsingissä 19. päivänä maaliskuuta 1998

Eero Kolamo

Jere Lahti

Veikko Autio Martti Eurola

Jukka Salminen

Leo Laukkanen Kalevi Liukkonen Jorma Niiniaho

31

TILINTARKASTUSKERTOMUS

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO

Suomen OsuuskauppojenKeskuskunnan jäsenille

Olemme tarkastaneet Suomen Osuus-kauppojen Keskuskunnan kirjanpidon,tilinpäätöksen, toimintakertomuksen jahallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.1997.Hallituksen laatima tilinpäätös sisältääkonsernin ja osuuskunnan tuloslaskel-man, taseen, rahoituslaskelman ja liite-tiedot. Suorittamamme tarkastuksen pe-rusteella annamme lausunnon tilinpää-töksestä ja hallinnosta.Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilin-tarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa

sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita,sisältöä ja esittämistapaa on tarkastetturiittävässä laajuudessa sen toteamisek-si, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia vir-heitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuk-sessa on selvitetty hallintoneuvoston jahallituksen jäsenten toiminnan lainmu-kaisuutta osuuskuntalain säännöstenperusteella.Lausuntonamme esitämme, että tilin-päätös, joka osoittaa ylijäämää171 539 900,60 markkaa sekä konser-nitilinpäätöksen osalta vapaata omaapääomaa 504 695 509,95 markkaa, onlaadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen

laatimista koskevien muiden säännöstenja määräysten mukaisesti. Tilinpäätösantaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla taval-la oikeat ja riittävät tiedot konsernin jaosuuskunnan toiminnan tuloksesta ja ta-loudellisesta asemasta. Tilinpäätös kon-sernitilinpäätöksineen voidaan vahvistaasekä vastuuvapaus myöntää hallinto-neuvoston ja hallituksen jäsenille tarkas-tamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esi-tys kertyneen ylijäämän käyttämisestärahastosiirtoineen on osuuskuntalain jaosuuskunnan sääntöjen mukainen.

Suomen Osuuskauppojen Keskuskun-nan sääntöjen 18 §:n 1 momentin 2. koh-dan mukaisesti hallintoneuvosto on tä-nään tarkastanut hallituksen toiminta-kertomuksen vuodelta 1997, siihen liit-tyvän tilinpäätöksen ja konsernitilinpää-töksen sekä ehdotuksen ylijäämän käyt-tämisestä ynnä tutustunut sanotun vuo-den tilintarkastajien antamaan tilintar-kastuskertomukseen. Antaessaan varsi-

naiselle osuuskunnan kokoukselle halli-tuksen toimintakertomuksen ja tilintar-kastajien kertomuksen hallintoneuvostoehdottaa, että tilinpäätös ja konserniti-linpäätös vahvistetaan ja että tilivuodentulosta ja omaa pääomaa koskeva eh-dotus hyväksytään.

Hallintoneuvostosta ovat erovuorossajäsenet Eino Laaksonen, Eino Tenhunen,

Simo Kutinlahti, Kalle Lähdesmäki, Mat-ti Vanto, Tuomo Saloniemi, Jouko Veh-mas ja Håkan Smeds. Heidän tilalleenon varsinaisen osuuskunnan kokouksenvalittava jäsenet seuraavaksi kolmeksivuodeksi.

Helsingissä, maaliskuun 25. päivänä 1998

Jorma JäskeKHT

Juhani HeiskanenKHT

Tapani Rotola-PukkilaKHT

Helsingissä 30. päivänä maaliskuuta 1998

SUOMEN OSUUSKAUPPOJENKESKUSKUNTA

Hallintoneuvoston puolesta

Kari Neilimopuheenjohtaja

Osmo Maunukselasihteeri

KENTTÄRYHMÄ

32

Kenttäryhmä muodostui kolmesta toi-mialaryhmästä: market-kaupan ja huol-tamokaupan toimialoista, hotelli- ja ra-vintolatoimialasta sekä maatalouskau-pan ja autokaupan toimialoista. Lisäksiryhmään kuului markkinointi- jaasiakasomistajapalvelut. Kenttäryhmänjohtajana toimi kauppaneuvos, ekonomiEero Kolamo.Koko maan päivittäistavarakaupanmyynnin arvon arvioidaan vuonna 1997kasvaneen noin 2,5 prosenttia. S-ryh-män päivittäistavarakauppa kasvoi edel-leen huomattavasti ripeämmin kasvu-prosentin ollessa 10,9. Se merkitseemarkkinaosuuden selvää kasvua, jo seit-semäntenä vuonna peräkkäin. S-ryh-män päivittäistavarakaupan markkina-osuuden arvioidaankin nousseen edel-lisvuoden 23,3 prosentista noin 25 pro-senttiin.Hotelli- ja ravintola-alalla kehitys oli vä-hittäiskaupan kasvuvauhtia nopeampaa.Koko alan anniskeluravintoloiden myyn-nin arvo kasvoi noin 7 prosenttia ja ma-joitusmyynti noin 11 prosenttia. Hotellienkäyttöaste nousi 2,5 prosenttiyksiköllärunsaaseen 48 prosenttiin. S-ryhmänanniskeluravintoloiden myynti kasvoirunsaat 7 prosenttia ja majoitusmyynti 16prosenttia. S-ryhmän hotellien käyttöas-te nousi lähes 6 prosenttiyksikköä 58,5prosenttiin. S-ryhmä on siis kasvattanutmarkkinaosuuttaan sekä anniskeluravin-toloissa että majoitustoiminnassa.Maataloustavarakaupan kokonaismark-kinat kasvoivat hieman kuluneen vuodenaikana. Konekauppa, siemenkauppa javiljakauppa olivat kasvualoja, sen sijaanlannoitekauppa väheni selvästi. S-ryhmäsäilytti johtavan markkina-asemansamaataloustavarakaupassa.Huoltoasemien määrä pysyi Suomessavuonna 1997 ennallaan. Automaatti-asemien määrä sen sijaan kasvoi hiemanja niitä on nyt jo runsaat 500. Huolto-asemien yhteydessä toimivien elintarvi-kemyymälöiden lukumäärä jatkoi myöskasvuaan. Niitä oli vuoden lopussa 180asemalla. Bensiinin kulutus lisääntyiedellisestä vuodesta 2,5 prosentilla. S-ryhmä pystyi jälleen lisäämään markki-naosuuttaan polttonestekaupassa.

Autokauppa oli edelleen eräs nopeimminkasvaneista vähittäiskaupan toimialois-ta Suomessa. Uusia henkilöautoja myy-tiin 104 500 kappaletta. Peugeot pystyihieman kasvattamaan markkinaosuut-taan.

Hankkija-Maatalous OyHankkija-Maatalous Oy:n vuoden 1997liikevaihto nousi 3 155 milj. markkaan,jossa oli kasvua 6,9 prosenttia. Viimevuoden toimintaympäristö oli yhtiöllesuotuisa, sillä maatalouskaupan koko-naismarkkinat kasvoivat hieman. Erityi-sesti 90-luvun alun pitkällisen investoin-tilaman patouttama kysyntä on viimevuosina purkautunut kone- ja tuotanto-rakennusinvestointeina. Kiristynyt kilpai-lu kavensi edelleen myyntikatetta. Kil-pailu oli rajuinta lannoite- ja rehukau-passa.Lannoitetoimitusten volyymi laski koko-naismarkkinoiden supistumisen myötä 6prosenttia. Tiukassa kilpailutilanteessaonnistuttiin kasvattamaan lannoitekau-pan markkinaosuutta. Vuoden viimeis-ten kuukausien hyvän myyntikehityksenansiosta ylitettiin torjunta-ainekaupanmyyntibudjetti. Heikkojen edellisvuosienjälkeen siemenkauppa lähti nousuun,kun saatiin kausihinnoittelu uudistetuksisekä sertifioidun kylvösiemenen käytönedut paremmin tiedostetuksi. Hankkija-Maatalous Oy:n siemenkeskuksissa in-vestoitiin mm. suursäkkien pakkauslin-joihin ja peittauskoneisiin. Rehukaupas-sa jäätiin tavoitteesta. Syksyn viljasesongin ostokampanjassaonnistuttiin hyvin. Lyhyen korjuujaksonaikana otettiin viljaa vastaan ennätys-määrä. Vuoden aikana viljakauppa li-sääntyi 13 prosentilla.Edellisen vuoden tapaan maatalousko-neiden kaupassa voimakkaimmin kasvoimaataloustyökoneiden myynti. Myynti-budjetti ylitettiin reilusti ja määrällistäkinkasvua kertyi 19 prosenttia. Ketjun mark-kina-asema työkoneissa vahvistui. Trak-toreiden ja puimureiden myynti kasvoi 18prosenttia. Agrimarket-ketju hallitsi leik-kuupuimurimarkkinoita 66 prosentinmarkkinaosuudella. Traktoreiden koko-naismarkkinat kasvoivat 900 koneella

päätyen 5 888 kappaleeseen. Ketjuntraktorimerkkien, Massey Fergusonin jaJohn Deeren, yhteinen markkinaosuusoli vuoden lopussa 17,5 prosenttia.Puutarhakaupan myynti kasvoi 11 pro-senttia. Rautakaupassa panostettiinmaatilarakentamiseen. Jonsered-moot-torisahat ja puutarhakoneet otettiin vuo-den lopulla ketjun myyntivalikoimiin. Rau-takaupan 15 prosentin volyymin kasvuoli yli alan keskiarvon.Meneillään olevien mittavien kehityspro-jektien avulla luodaan edellytyksiä entis-tä kustannustehokkaammalle maata-louskaupalle ja asiakaspalvelulle. Vilja-kaupan laatuohjelma otetaan käyttööntämän vuoden viljasesongin käynnisty-miseen mennessä. Agrimarket-ketjunympäristöohjelman laatiminen on myöskäynnistetty. Myymälätarvikkeista on myönnetty S-etukortin haltijoille bonusta kahden vuo-den ajan. Bonusmyynti kasvoi 35 pro-senttia. Agrimarket-ketjussa ryhdytäänostojaan keskittäville maatalousyrittäjillemaksamaan Agribonusta. Agribonustamyönnetään 0,5 prosenttia vähintään30 000 markan tuotantotarvikkeiden jakoneiden vuosiostoista. Agribonus onosa Agrimarket-ketjun kehittyvää kanta-asiakasohjelmaa, jolla tähdätään lisäar-von tuottamiseen pysyvissä asiakas-suhteissa.Vuoden aikana tehtiin myymäläuudis-tuksia 17 toimipaikassa. Näistä uudelleliikepaikalle muutti yhdeksän yksikköä.Hankkija-Maatalous Oy:n palveluver-kostoon kuului vuoden lopussa 24 Agri-marketia ja 88 Agrimarket-myymälää.Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojenlisäksi Agrimarket-ketjuun kuului Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan, Salon Seu-dun Osuuskaupan, Osuuskauppa OSLAHandelslagin, Osuuskauppa Ympäris-tön, Osuuskauppa Ympyrän sekä OyAgrimarket Virkkala - Virkby Ab:n yh-teensä 7 Agrimarketia ja 27 myymälää.Kertomusvuoden aikana yhtiön palvelu-verkostoon liitettiin liikkeenluovutuksellaOsuuskauppa PeeÄssän Lapinlahdenrautamyymälä sekä Osuuskauppa Kos-kelonseudun Suonenjoen ja Rautalam-min myymälät. Vuoden alusta yhtiön vil-

Eero Kolamo

jakauppaorganisaatio siirrettiin Agrimar-ket-ketjuun. Viljan hankintasopimustentekeminen, ostaminen ja varastopalve-lut siirtyivät Agrimarketien ja myymälöi-den vastuulle. Vuoden lopulla valmistel-tiin Lammin Osuuskaupan maatalouslii-ketoiminnan siirto Hankkija-Maatalou-delle 1.1.1998 alkaen.Yhtiön palveluksessa oli vuoden lopus-sa 704 henkilöä, jossa oli lisäystä 22 hen-kilöä, pääosin liiketoimintaostoista joh-tuen.

1997 Mmk ± ed.v.

Liikevaihto 3 155 +204

Käyttökate 90,1 -4,1

Liikevoitto 70,3 +4,4

Toiminnan tulos 71,6 +9,6

Oy Sokoteria AbOy Sokoteria Ab on SOK:n hotelli- ja ra-vintolatoimintaa harjoittava tytäryhtiö, jol-la on 13 hotellia eri puolilla maata. Yh-tiön myynnin ja huonemäärän osuuskoko Sokos Hotels -ketjusta on noin kol-mannes.Yhtiö on lisäksi vuokrannut Sokos HotelLahden Seurahuoneen liiketoiminnanLahden Uusi Seurahuone Oy:ltä1.5.1997 lähtien. Lahden Uusi Seura-huone Oy tullaan yhdistämään Oy So-koteria Ab:hen vuoden 1998 alkupuolel-la. Sokos Hotel Ilveksen vuonna 1996 aloi-tettua hotellihuoneiden saneerausta jat-kettiin ja se saadaan päätökseen vuo-den 1998 aikana. Sokos Hotel RoyalWaasan torniosan huoneiden saneerausaloitettiin 1997 ja se valmistuu alku-vuonna 1998. Sokos Hotel Porin Vaa-kunan iltaravintolaliikeidea uudistettiinmarraskuussa. Sokos Hotel Tammerinkiinteistön lvis- ja huonesaneeraustyötsaatiin päätökseen marraskuussa.Toimintavuoden aikana panostettiinedellisen vuoden tapaan myynti- ja laa-tutehokkuuden nostamiseen sekä kus-tannustehokkuuden jatkuvaan varmis-tukseen. Tärkeitä painopistealueita ovatolleet myös asiakastyytyväisyyden ke-hittäminen sekä liikeideoiden täsmen-nykset. Myös henkilöstön koulutukseenon panostettu voimakkaasti.Oy Sokoteria Ab:n henkilöstön määrä olivuoden lopussa 694 henkilöä.

1997 Mmk ± ed.v.

Liikevaihto 419 +39

Käyttökate 60,1 +12,0



Helsinki Hotels OyHelsinki Hotels Oy:n toimialana on ma-joitus- ja ravitsemisliikkeen ja sen yhtey-dessä olevan liike- ja palvelutoiminnanharjoittaminen. Yhtiöllä on nyt 6 hotelliapääkaupunkiseudulla, kun Sokos HotelHesperian liiketoiminta myytiin Royal Ho-tels Oy:lle 1.10.1997.Toimintavuoden 1997 aikana SOK onomistanut 90 prosenttia ja HOK 10 pro-senttia yhtiön osakkeista. 2.1.1998 päi-vätyllä kauppakirjalla SOK on ostanutHOK:n 10 prosentin omistusosuuden,jonka jälkeen yhtiö on SOK:n 100-pro-senttisesti omistama tytäryhtiö.Sokos Hotel Helsingin laajennustyö jauusien ravintoloiden tekeminen jatkui al-kuvuoden 1997. Hotellihuoneiden sa-neeraus valmistui kesäkuussa ja uudetravintolat avattiin maaliskuussa. Lisäksiyökerhon toimivuutta parannettiin loka-joulukuussa. Sokos Hotel Hesperian 2.kerroksen kokous- ja ravintolatilat kun-nostettiin kesä-elokuussa. Sokos HotelVaakunan uusittu Memphis-ravintolaavattiin toukokuussa ja Memphis CoffeeHouse -ravintola lokakuussa. Sokos Ho-tel Klaus Kurkeen on suunnitteilla Memp-his-ravintola. Sen toteutuminen ratkeaakevään 1998 aikana. Sokos Hotel Ta-piola Gardenin toimistotilat muutettiinhotellihuoneiksi.Toimintavuoden aikana panostettiinedellisen vuoden tapaan myynti- ja laa-tutehokkuuden nostamiseen sekä kus-tannustehokkuuden jatkuvaan varmis-tukseen. Tärkeitä painopistealueita ovatolleet myös asiakastyytyväisyyden ke-hittäminen sekä liikeideoiden täsmen-nykset. Myös henkilöstön koulutukseenon panostettu voimakkaasti.Helsinki Hotels Oy:n henkilöstön määräoli vuoden lopussa 317 henkilöä.

1997 Mmk ± ed.v.

Liikevaihto 308 +37



Toiminnan tulos 33,3 * +24,9

* Sisältää 15,4 milj. markkaa konsernin sisäisiä liikearvotuottoja.

Royal Hotels OyRoyal Hotels Oy on SOK:n 100-pro-senttisesti omistama majoitus- ja ravit-semisliiketoimintaa harjoittava tytäryh-tiö. Yhtiöllä on Helsingissä kaksi Radis-son SAS -liikemerkillä varustettua hotel-lia. Uusia yksiköitä on tulossa kaksi lisää,Vaasaan vuoden 1998 lopulla ja Helsin-kiin kesällä 1999. Vuoden 2001 loppuunmennessä yksiköitä tulee olemaan yh-teensä 7-8.

SOK ja Radisson SAS Hotels Worldwi-de solmivat 31.8.1997 yhteistyösopi-muksen, jonka mukaan SOK:lla on 15vuoden ajan yksinoikeus Radisson SAS-liikemerkillä harjoitettavaan liiketoimin-taan Suomessa. Sopimuskauden alus-sa Radisson SAS -ketju johtaa liiketoi-mintaa management-sopimukseen pe-rustuen, myöhemmin liiketoiminta siirtyySOK:n johdettavaksi franchise-sopi-muksen pohjalta. Yhteistyösopimuk-seen liittyen Royal Hotels Oy osti Kamp-pi Hotel Oy:ltä Radisson SAS Royal -ho-tellin liiketoiminnan 31.8.1997 ja Helsin-ki Hotels Oy:ltä hotelli Hesperian liiketoi-minnan 1.10.1997.Royal Hotels Oy:llä oli tilikaudella varsi-naista liiketoimintaa 4 kuukauden aika-na, jolloin liikevaihtoa kertyi 48,6 milj.markkaa. Yhtiön henkilöstön määrä olivuoden lopussa 275 henkilöä.

Muut hotelliyhtiötHämeenmaan Hotellit Oy on SOK:n ho-telli- ja ravintolatoimintaa harjoittava ty-täryhtiö, jolla oli toimintavuoden aikananeljä hotellia Kanta- ja Päijät-Hämeenalueella. Sokos Hotel Ascotin liiketoi-minta ajettiin alas syyskuussa 1997. Yh-tiö on 1.1.1998 myynyt Hämeenlinnas-ta Sokos Hotel Vaakunan liiketoiminnanOy Sokoteria Ab:lle sekä samalla päivä-määrällä Riihimäen Seurahuoneen ra-vintolatoiminnan Osuuskauppa Hä-meenmaalle. Hämeenmaan Hotellit Oy:nliikevaihto oli 38,6 milj. markkaa. Yhtiönhenkilöstön määrä oli vuoden lopussa 59henkilöä.

Hotel City Vantaa Oy on SOK:n hotelli-ja ravintolatoimintaa harjoittava tytäryh-tiö, joka vastaa hotelli Vantaan liiketoi-minnasta Tikkurilassa. Yhtiön liikevaihtooli 50,5 milj. markkaa, jossa oli kasvua27,6 prosenttia. Yhtiön henkilöstön mää-rä oli vuoden lopussa 48 henkilöä.

Lahden Uusi Seurahuone Oy on Oy So-koteria Ab:n hotelli- ja ravintolatoimintaaharjoittava tytäryhtiö, jolla on hotelli Lah-dessa. Yhtiön liiketoiminta sekä siihen liit-tyvä käyttöomaisuus ja toimitilat vuok-rattiin 1.5.1997 lukien emoyhtiö Oy So-koteria Ab:lle. Yhtiö on tämän jälkeenharjoittanut vain liiketoiminnan ja toimiti-lojen vuokrausta. Yhtiössä on meneilläänvapaaehtoinen purkuprosessi. Tarkoi-tuksena on luovuttaa yhtiön liiketoimin-ta, varat ja velat jako-osana Oy Sokote-ria Ab:lle purkamisen yhteydessä alku-vuonna 1998. Lahden Uusi SeurahuoneOy:n liikevaihto oli 7,8 milj. markkaa, jos-ta 7,4 milj. markkaa kertyi ennen selvi-tystilan alkamista. Yhtiön palveluksessa30.4.1997 oli 64 henkilöä, jotka siirtyivätliiketoiminnan vuokrauksen yhteydessäOy Sokoteria Ab:n palvelukseen. Tämänjälkeen yhtiöllä ei ole ollut omaa henkilö-kuntaa.

33

34

S-ryhmän asiakasomistajaperheiden määrä on noussut jo 600 000:een. Heille osuuskaupat ja SOK jakoivat viime vuodelta Bonusta 258 milj. markkaa.

35

Oy Maan Auto AbOy Maan Auto Ab on SOK:n tytäryhtiö,joka tuo maahan ja markkinoi piirimyyjä-verkostonsa välityksellä Peugeot-auto-ja, -varaosia ja -lisätarvikkeita Suomes-sa ja Virossa. Maan Auton piirimyyjä-kuntaan kuului vuoden lopussa 37 piiri-myyjää. Näistä 7 oli Automaa Oy:n, 17alueosuuskauppojen ja 13 yksityistenyritysten omistuksessa.Peugeot-henkilöautojen myynti kasvoi9,7 prosenttia ollen 5 613 kappaletta.Markkinaosuus nousi 5,3 prosentista 5,4prosenttiin. Syksyllä esitelty Peugeot 306Family Wagon täydensi Peugeot-mallis-ton kattavuutta Suomessa tärkeässäperheautoluokassa.Peugeot-pakettiautotarjonta laajeni ke-väällä kevyellä jakeluautolla, PeugeotPartnerilla. Pakettiautomyynti kaksinker-taistui ollen 317 kappaletta. Markkina-osuus kasvoi 1,8 prosentista 2,7 pro-senttiin.Uusien Peugeot autojen vientitoimituk-set kasvoivat voimakkaasti, erityisesti Vi-rossa. Niiden myynti lisääntyi edellisenvuoden 347 kappaleesta 657 kappalee-seen.Yhtiö panosti erityisesti piirimyyjäkunnankoulutukseen uusien tuotteiden tuomanmarkkinapotentiaalin hyödyntämiseksi jamarkkinoinnin tehokkuuden lisäämisek-si.Yhtiön liikevaihto kasvoi 13,7 prosenttiaja oli 724 milj. markkaa. Kasvanut myyn-ti yhdessä rahoituskulujen laskun ja mar-kan arvon alkuvuoden vahvistumisenkanssa paransivat yhtiön tulosta edellis-vuodesta.Yhtiön henkilöstön määrä oli vuoden lo-pussa 52 henkilöä.

1997 Mmk ± ed.v.

Liikevaihto 724 +87




Automaa OyAutomaa Oy on SOK:n tytäryhtiö, jokatoimii Peugeot-autojen jälleenmyyjänäHelsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tam-pereella, Jyväskylässä ja Hämeenlinnas-sa sekä Turussa 1.1.1998 alkaen. Yh-tiöllä on myös Nissan-edustus Hämeen-linnassa.

Yhtiö luopui Forssan toimipisteestä1.1.1997 ja osti Turun Valtavaunu Oy:nliiketoiminnan 31.12.1997. Asiakas-omistajabonus oli käytössä kaikissa yh-tiön toimipisteissä.Uusia Peugeot-autoja myytiin Helsingis-sä 694, Espoossa 508, Vantaalla 312,Jyväskylässä 330, Tampereella 346 jaHämeenlinnassa 125 kappaletta eli yh-teensä 2 315 kappaletta. Lisäksi Hä-meenlinnassa myytiin 161 Nissan-hen-kilöautoa.Peugeot-autojen markkinaosuus yhtiöntoimialueella kasvoi 5,2 prosentista 5,3prosenttiin. Yhtiön henkilömäärä vuodenlopussa oli 231.

1997 Mmk ± ed.v.

Liikevaihto 453 +36

Käyttökate -0,4 +3,8

Liiketappio -2,8 +3,4

Toiminnan tulos -3,4 +4,1

Hämeenmaan Automarket OyHämeenmaan Automarket Oy onOsuuskauppa Hämeenmaan ja SOK:nperustama osuuskaupan toimialueellamarketkauppaa harjoittava yhtiö. Se onSOK:n 90-prosenttisesti omistama ty-täryhtiö. Yhtiön operatiivisesta johtami-sesta vastaa Osuuskauppa Hämeen-maa.Yhtiön liiketoimintavastuulle siirtyivät1.1.1997 alkaen Lahden ja Hämeenlin-nan Sokos-tavarataloissa toimivat S-marketit. Toimintavuoden aikana avattiinuusi S-market Riihimäellä ja Prisma-au-tomarket Lahden Launeella. Lisäksi yh-tiöllä on Prisma-automarket Hämeenlin-nassa.Yhtiön vuoden 1997 liikevaihto oli 253milj. markkaa. Henkilöstön määrä vuo-den lopussa oli 230 henkilöä.

Market-ketjuohjausMarket-ketjuohjausyksikön toiminta-kenttään kuului S-marketien, Prismojen,Sale-myymälöiden sekä S-ryhmän päi-vittäistavarakaupan kehittäminen ja oh-jaus. S-ryhmän market-ketjujen myynti oli15 380 milj. markkaa, jossa oli kasvua11,8 prosenttia. Paivittäistavarakauppakasvoi 10,9 prosenttia nousten 13 512milj. markkaan. S-ryhmän markkina-osuus päivittäistavarakaupassa kasvoiedelleen merkittävästi arviolta noin 25

prosentin tasolle. Myös tuloksellisestivuosi oli S-ryhmän market-ketjujen osal-ta hyvä. S-marketit muodostavat ryhmän suu-rimman päivittäistavaraketjun. Siihenkuului vuoden lopussa 264 yksikköä eli10 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.Ketjun kokonaismyynti oli 7 699 milj.markkaa, jossa oli lisäystä 14,1 pro-senttia. Ketjun päätavara-alan päivittäis-tavaroiden myynti kasvoi 15,0 prosent-tia.Prisma-automarketketju jatkoi vahvaakasvuaan. Ketjun myynti oli 5 598 milj.markkaa, jossa oli lisäystä 12,9 pro-senttia. Päivittäistavaroiden myynti kas-voi 12,6 prosenttia. Käyttötavaroidenmyynnin kasvu oli 12,7 prosenttia. Pris-mojen lukumäärä lisääntyi vuoden aika-na kahdella ollen vuoden lopussa 32.Sale-ketjun toimipaikkojen määrä kasvoikolmella ollen 165. Ketjun myynti oli1 072 milj. markkaa, jossa lisäystä oli 7,6prosenttia. Pääkaupunkiseudulla toimi-va Alepa-ketju oli Helsingin Osuuskau-pan vastuulla. Sen myynti oli 715 milj.markkaa.Market-ketjujen toimipaikkaverkostonkehitystyö jatkui voimakkaana. UudetPrisma-automarketit avattiin Lahdessa jaTurussa. Merkittävimmät uudet S-mar-ketit avattiin Helsingin Konalassa, Es-poon Olarisssa, Kempeleellä kauppa-keskus Zeppeliinissä, Oulun Herukassa,Tampereen Sarankulmassa ja Riihimä-ellä.Marketkaupan kehitys oli suotuisaasiakastyytyväisyyden, markkina-ase-man ja tuloksen osalta. Vuoden aikanaPrismojen ja S-marketien liikeideat uusit-tiin, dokumentoitiin ja levitettiin kentälle.Lisäksi käyttötavarakaupalle rakennettiinuusi ketjunohjausmalli, jonka pohjalta ke-hitettiin valikoimastrategiaa. Marketkau-pan tietohallinnolle laadittiin kehittämis-strategia.

Sokotel OySokotel Oy on S-ryhmän hotelli- ja ra-vintolatoiminnan kehitys- ja markkinoin-tiyhtiö, jonka tehtävänä on kehittää ho-telli- ja ravintolaliikeideoita, ketjuttaa nii-tä ja ohjata ketjujen toimintaa. Yhtiö vas-taa myös ketjujen markkinoinnista ja ho-telliketjun myynnin ohjauksesta sekäkoko toimialan logistiikan ja järjestelmienkehittämisestä.

S-ryhmän hotelli- ja ravintolatoimialan lii-kevaihto vuonna 1997 oli 2,2 mrd. mark-

kaa, jossa oli lisäystä 8,9 prosenttia. Toi-miala paransi tulostaan merkittävästi.Kaikkiaan S-ryhmässä oli 263 hotelli- jaravintola-alan toimipaikkaa.S-ryhmän hotelleista kuului vuoden vaih-teessa Sokos Hotels -ketjuun 41 hotel-lia. Sokos Hotels -ketjun hyvä tunnettuusja luotettavuus sekä sijainti keskeisim-millä paikkakunnilla takaavat sille johta-van hotelliketjun aseman Suomessa. So-kos-hotellien liikevaihto oli 1,2 mrd.markkaa, jossa oli kasvua edelliseen vuo-teen verrattuna 11,5 prosenttia. SokosHotels -ketjun käyttöaste oli 58,5 pro-senttia, joka on selvästi yli valtakunnankeskiarvon.SOK solmi syksyllä yhteistyösopimuksenkansainvälisen Radisson SAS -hotelli-ketjun kanssa. Vuoden lopussa Radis-son SAS -ketjuun kuului kaksi hotellia,Radisson SAS Royal Hotel Helsinki jaRadisson SAS Hesperia Hotel Helsinki.S-ryhmän ravintolaketjuihin kuului 104ravintolaa. Ketjuista suurin on Rosso,joka käsitti 43 kodikasta koko perheenravintolaa. Muita koko maassa tunnet-tuja ketjuja ovat mm. Sokos-hotellien yh-teydessä toimiva Fransmanni-ketju sekäruoka- ja seurusteluravintolaketjut Ama-rillo, Sevilla ja Memphis. Vuoden aikanaavattiin yhteensä 9 uutta ketjuravintolaa.Ketjuravintoloiden liikevaihto oli 620 milj.markkaa ja siinä oli lisäystä 8,3 prosent-tia. Ravintolaketjujen kannattavuus säi-lytti hyvän tasonsa.Sokotel Oy:n liikevaihto oli 26,7 milj.markkaa. Yhtiön henkilömäärä oli vuo-den lopussa 34 henkilöä.

Ässähuoltamot OyÄssähuoltamot Oy on S-ryhmän huolta-moalan kehitysyhtiö. Sen keskeisenätehtävänä on alueosuuskauppojen avus-taminen ja ohjaus alan liiketoiminnan ke-hittämisessä.Osuuskaupoilla oli polttonesteitä myyviäyksiköitä vuoden päättyessä 212 kap-paletta. Nettolisäys edelliseen vuoteen oli4. Näistä oli liikennemyymälöitä 107 jamuita, mm. automaattiasemia 105 yk-sikköä. Öljy-yhtiöistä merkittävin yhteis-työkumppani oli Oy Shell Ab, jonka osuusyhteistyökohteista oli 62 prosenttia. Toi-mialan yhteenlaskettu myynti oli 2 138milj. markkaa, jossa oli kasvua 11,8 pro-senttia.Ässähuoltamot Oy:n toiminta keskittyi lii-keideoiden kehittämiseen ja niiden to-teuttamiseen, järjestelmäkannan yksik-kökohtaiseen levittämiseen, liikepaikka-hankintaan sekä liikennemyymälöiden jaautomaattiasemien suunnitteluun ja to-

teutuksen ohjaukseen. Osuuskaupatavasivat vuoden aikana 8 uutta liikenne-myymälää. Ne olivat Shell TammisiltaPaimiossa, Shell Hannikaisenkatu Jy-väskylässä, Shell Nastola, Esso Masuu-ni Karkkilassa, Shell Marjahaka Iisal-messa, Esso Nikkilä, Shell ValtionkatuSeinäjoella sekä Shell Sodankylä. Tämänlisäksi toteutettiin merkittäviä liikenne-myymälöiden laajennuksia ja automaat-tiasemien avauksia sekä ketjukonseptienmukaisia uudistuksia vanhoissa toimi-pisteissä.S-ryhmän polttonestekauppa kehittyihyvin. Bensiinin markkinaosuus kasvoi,ja on nyt yli 10 prosenttia. Tähän vaikut-ti erityisesti huoltamoverkoston kasva-minen ja asiakasomistajien polttoneste-hankintojen keskittäminen aiempaaenemmän S-ryhmän huoltamotoimi-paikkoihin.Ässähuoltamot Oy:n liikevaihto, jokamuodostuu huoltamoilta perittävistä ket-ju- ja avausmaksuista oli 3,8 milj. mark-kaa. Henkilökunnan määrä oli viisi.

Markkinointi- jaasiakasomistajapalvelut

Markkinointipalvelut on S-ryhmän sisäi-nen mainostoimisto, joka suunnittelee jatoteuttaa alueosuuskauppojen, ketjujen,tytäryhtiöiden ja koko S-ryhmän mai-nontaa yhdessä asiakkaittensa kanssamonipuolista tietotekniikkaa ja yhteis-työverkkoja hyödyntäen.Markkinointipalvelujen tuotanto kasvoiedellisestä vuodesta. Sen merkittävim-mät toimeksiantajat olivat Prisma-ketjukuvastojen ja päivälehti-ilmoittelun osal-ta, Sokos-ketju päivälehti-ilmoittelun to-teutuksen ja reprotöiden osalta sekäasiakasomistajapalvelut, jonka kanssayhteistyössä toteutettiin kohdennettuaasiakasomistajaviestintää sekä ”Sinunetusi Suomessa” -kampanja. Markki-nointipalvelut osallistui useiden uusienketjuyksiköiden avausmarkkinoinninsuunnitteluun ja toteutukseen yhdessäalueosuuskauppojen kanssa.Asiakasomistajapalvelut tuottaa ja kehit-tää S-ryhmän toiminta-ajatuksen mu-kaista asiakasomistajien palvelujärjestel-mää ja siihen liittyvää osuustoimintaläh-töistä kilpailuvahvuutta, asiakassuhde-markkinointia.Huhtikuussa valmistui AO-toiminnan ke-hittämisohjelma, jossa määritellään AO-toiminnan kehittämisen linjat ja tavoitteet.Alueosuuskaupoissa otettiin tammi-ke-säkuun aikana käyttöön keskitetty jä-senrekisteri sekä uusi säästökassan hal-linnointisovellus. Nämä kaikkia alue-

osuuskauppoja, jäseniä ja säästökassa-tilejä koskeneet, nopealla aikataulullakäyttöönotetut uudet tietojärjestelmät jauusi toimintatapa onnistuivat asiakas-omistajien näkökulmasta erittäin hyvin.Ne mahdollistavat nyt asiakasomistajienristiinpalvelun koko Suomessa ja teke-vät mahdolliseksi monikanavaisen vuo-rovaikutteisen viestintäjärjestelmän ke-hittämisen.S-Etukortin maksukäytön helpottami-seksi kehitettiin viime vuoden aikana sal-donhallintavälineisiin uusia ominaisuuk-sia. Saldopäätteellä asiakas voi nyt myy-mälässä tarkistaa S-Tilinsä saldon lisäk-si myös S-Etuluottonsa saldon, käyttö-varan sekä bonusostokertymänsä. Sal-domaatin tekniikka uudistettiin ja sieltäon nyt saatavissa edellä mainitut tiedotmyös puhelimitse. Uusimpana mahdol-lisuutena saldotiedot voi tarkistaa myöstekstiviestinä GSM-puhelimesta ja tä-män vuoden huhtikuun alusta alkaenmyös kotitietokoneen päätteeltä Inter-netin välityksellä.Merkittävä kehittämistoimenpide olimyös partnertoiminnan käynnistäminenHassen Matkat Oy:n ja SilmäasematMarketing Oy:n kanssa. Yhteistyön ta-voitteena on lisätä asiakasomistajakon-septin kiinnostavuutta ja asiakastyyty-väisyyttä laajentamalla asiakasomistajil-le suunnattua palveluja etutarjontaa hei-dän omien toivomustensa mukaisestimatkailun ja näköhuollon alueille. Valta-kunnalliset yhteistyösopimukset solmit-tiin kesäkuussa. Vuoden loppuun men-nessä näihin sopimuksiin oli liittynyt jo 19alueosuuskauppaa. Alueosuuskauppojen jäsenmäärä olivuoden lopussa 589 591, joista Bonus-ta saavia asiakasomistajatalouksia oli lä-hes 550 000. Uusia asiakasomistajata-louksia liittyi vuoden aikana 72 903. S-Etukortilla kirjatut bonusostot olivat 11,3mrd. markkaa, jossa oli kasvua 22 pro-senttia. Bonusta asiakasomistajat saivat258 milj. markkaa.S-Etukortteja oli käytössä noin 1,4 mil-joonaa kappaletta, joista maksuominai-suuksilla varustettuja oli noin 250 000.Asiakasomistajat saivat kuukausittainasiakasomistajapostin, joka sisälsi kir-jeen alueosuuskaupan johdolta, henki-lökohtaiset tiedot kertyneestä Bonuk-sesta, S-Tilin tiliotteen sekä Yhteishyvä-lehden. Lisäksi asiakasomistajaposti si-sälsi tietoa asiakasomistajille suunna-tuista tuote- ja palvelueduista.

36

37

SOK ja Radisson SAS Hotels Worldwide solmivat elokuussa yhteistyösopimuksen. Samalla Helsingin Kampissa sijaitsevan Radisson SAS -hotellin liiketoiminta siirtyi SOK:lle.

Erikoisliikeryhmän muodostivat SOK:ntytäryhtiöt Oy Sokos Ab, Intrade Part-ners Oy ja Kuusinen Oy. Erikoisliikeryh-män johtajana toimi agronomi Olavi Kuu-sela.Koko maan tavaratalojen käyttötavara-kaupan ennakoidaan kasvaneen vuon-na 1997 vajaalla 4 prosentilla. Koko eri-koistavarakaupan kasvuksi arvioidaanrunsaat 5 prosenttia. Erityisesti kodin-tekniikan sekä urheilun ja vapaa-ajantuoteryhmät lisäsivät myyntiään. Sokos-ketju menestyi verkostorakenteen muu-tokset huomioon ottaen verrattain hyvin.Ketjun vertailukelpoinen myynnin kasvuoli 6,6 prosenttia, kun tavaratalojen ja au-tomarkettien erikoistavarakauppa Suo-messa kasvoi vertailukelpoisesti 5,9 pro-senttia.

Oy Sokos AbKulunut vuosi oli ensimmäinen Oy So-kos Ab:n täysi toimintavuosi. Vuoden ai-kana yhtiön verkostorakennetta kehitet-tiin muuttamalla Sokos-muodeiksi Hä-meenlinnan, Lappeenrannan, Kouvolan,Oulun ja Seinäjoen tavaratalot. Vuodenlopussa yhtiöön kuului 9 Sokos-tavara-taloa ja 8 Sokos-muotimyymälää sekäHelsingin Itäkeskuksessa toimiva Rul-janssi-poistomyymälä. Lisäksi Sokos-ketjussa oli 6 alueosuuskauppojen omis-tuksessa olevaa Sokosta sekä Tallin-nassa sijaitseva SOK:n ja saksalaisenKaufhof Warenhaus AG:n yhteisomis-tuksessa oleva tavaratalo. Alkuvuodes-ta lopetettiin Vaasan tavaratalo ja vuo-den lopulla päätettiin Ruljanssi-poisto-myymälän sulkemisesta helmikuussa1998.Oy Sokos Ab:n liikevaihto laski ollen1 212 milj. markkaa. Yhtiön myynnin ke-hitystä haittasivat verkostorakenteenmuutokset, mutta kulujen hyvästä hal-linnasta johtuen vuositason tulos paraniyli 70 milj. markkaa. Vuoden aikana suoritettiin yhtiön tavara-taloissa ja Sokos-muoti -myymälöissäuseita liiketoiminnan kehittämisinves-tointeja. Näistä merkittävimmät olivat

Tampereen ja Lahden tavarataloissasekä Oulun ja Seinäjoen Sokos-muoti-myymälöissä toteutetut uudistukset.Helsingin Sokoksen ja Forumin kauppa-keskuksen välinen jalankulkutunneli val-mistui vuoden lopussa, ja se helpottaamerkittävästi asiakasliikennettä. Syksyl-lä varmistui Tapiolan tavaratalon uudis-tamis- ja laajennusohjelman käynnisty-minen keväällä 1998. Laajennus valmis-tuu saman vuoden joulumarkkinoille.Liiketoiminnan kehittämisen tärkeimpiäpainopistealueita olivat Sokos-ketjunasiakaspalvelu sekä tuotealuekonsep-tien täsmentäminen ja toteuttaminen.Sokos-muoti -ketjun uudistamisohjel-maa jatkettiin sekä luotiin ketjulle uusi toi-mintamalli ja liiketoiminnan painopiste-alueet. Alueosuuskauppojen Sokostentoiminta perustuu pääosin Sokos-muo-tien valikoimakonseptiin.Vuoden aikana suunniteltiin asiakkaantarpeista lähtevä markkinointikalenteri.Sen tarkoituksena on sovittaa yhteen ku-luttajien tarpeet ja elämänrytmit sekä So-koksen valikoimat. Yksikköjen miljöön jaesillepanojen kehittämistä jatkettiinasiakasystävällisen palvelun varmistami-seksi. Osana Sokoksen ”Parasta Palve-lua” -konseptia lanseerattiin pukeutu-mispalvelu ja jokaiseen yksikköön kou-lutettiin asiantuntevat pukeutumisneu-vojat. Palvelu merkitsee asiakkaille ko-konaisvaltaista ja yksilöllistä pukeutu-misneuvontaa. Vuoden aikana aloitettiin markkinointi-yhteistyö Helsingissä keväällä 1998 avat-tavan nykytaiteen museon Kiasmankanssa.Hankintatointa tehostettiin aloittamallayhteistyö Intrade Partners Oy:n kanssa.Ketjun ostotoiminta siirtyi Intrade Part-ners Oy:lle 1.10.1997 alkaen.Logistiikan alueella parannettiin tavara-virran hallintaa merkittävästi ohjaamallatuotteet automaattisesti yksiköiden esil-lepanoihin. Tietojärjestelmiä kehitettiinerityisesti tavarahallinnan ja liiketoimin-nan osalta. Tavarataloihin asennettiin uu-det kassajärjestelmät asiakaspalvelun jatoiminnan tehostamiseksi. Ketjun muihin

yksiköihin asennetaan uudet kassajär-jestelmät kevään 1998 aikana.Yhtiön henkilömäärä oli vuoden lopussa1 276 henkilöä. Henkilömäärä väheniverkostorakenteen muutoksista johtuenedellisestä vuodesta 417 henkilöllä.

1997 Mmk ±ed.v.

Liikevaihto 1 212 -149

Käyttökate -18,5 +65,2

Liiketappio -52,0 +54,7

Toiminnan tulos -54,6 +71,4

Intrade Partners OyIntrade Partners Oy:n liiketoiminta käsit-ti pääasiassa asumisen, pukeutumisenja vapaa-ajan tuoteryhmien tuotteidenhankinnan S-ryhmän ketjuille. Suurim-mat asiakasketjut olivat Prisma- ja S-market -ketjut ja loppuvuodesta myösSokos-tavaratalot ja Sokos-muodit.Muut asiakasketjut olivat Sale, Alepa,Agrimarket sekä liikennemyymälät. Tä-män lisäksi toimitettiin myymäläkalustei-ta S-ryhmän toimipaikoille sekä laitos-tekstiilejä ja ravintolavarusteita myös ul-kopuolisille asiakkaille. Keväällä 1997 päätettiin yhdistää käyt-tötavarahankinnan toiminnot Oy SokosAb:n kanssa. Toiminnan siirrossa 55henkilöä siirtyi Intrade Partners Oy:n pal-velukseen 1.4.1997. Vastuu hankinta-toimesta siirtyi Intrade Partners Oy:lle1.10.1997. Hankintavastuu käsittää pukeutumisen,asumisen ja vapaa-ajan tuoteryhmät.Kosmetiikan hankintavastuu siirtyy Int-rade Partners Oy:lle kevään 1998 aika-na. Hankintojen yhdistämisellä pyritäänsuuremman volyymin avulla saamaankustannustehokkuutta ja ennen kaikkeakohottamaan ostamisen osaamista. Vuoden 1997 alusta aloitettiin hankinta-yhteistyö Euroopassa Gemex TradingAG:n kanssa.Keväällä 1997 solmittiin yhdessä Oy So-kos Ab:n kanssa yhteistyösopimus hong-

ERIKOISLIIKERYHMÄ

38

Olavi Kuusela

kongilaisen Gemex Trading Limitedinkanssa koskien hankintoja Kaukoidänmaista. Sopimuksen tarkoituksena onkehittää Kaukoidästä tapahtuvaa han-kintaa ja avata uusia hankintalähteitä.Sopimus astui voimaan vuoden 1998alusta.Vuoden lopulla päätettiin useista toimi-alajärjestelyistä S-ryhmän sisällä.Useita päivittäistavarakaupalle tärkeitätuoteryhmiä siirrettiin Inex Partners Oy:nvastuulle vuoden 1998 alusta. Tarjous-myynti siirtyi SOK:n uuden tytäryhtiönRainex Yrityspalvelu Oy:n vastuulle vuo-den 1998 alussa. Edelleen päätettiin,että SOK:n ostaman Rainex PartnersOy:n hoitamat rautakaupan hankintatoi-minnot siirretään Intrade Partners Oy:nvastuulle syksyllä 1998.S-ryhmän ketjujen myynnin kasvu käyt-tötavarakaupassa ja kahden uuden Pris-man avaaminen kasvattivat Intrade Part-ners Oy:n toimintavolyymia. Varsinkinterminaalien kautta tapahtuvat toimituk-set kasvoivat voimakkaasti. Yhtiön pal-veluksessa oli vuoden lopussa 170 hen-kilöä.

1997 Mmk ±ed.v.

Liikevaihto 1 098 +166



Toiminnan tulos 7,5 -0,1

Kuusinen OyKuusinen Oy on naisten ja miesten kan-sainväliseen merkkitavaramuotiin sekämerkkikenkiin erikoistunut yhtiö. Sillä olikolme myymälää Helsingin keskustassa.Yhtiön liikevaihto oli 48,5 milj. markkaa,jossa oli lisäystä 9,5 prosenttia. Yhtiöntulos oli voitollinen. Henkilökunnan mää-rä vuoden lopussa oli 47.

39

Hallintoryhmä vastasi SOK-yhtymän ta-loudesta, rahoituksesta, kiinteistötoi-minnoista, logistiikasta ja tietohallinnos-ta, lakiasioista sekä hallintopalveluista.Ryhmän johtajana toimi taloustieteidenmaisteri Jukka Salminen.

TalousSOK:n talousyksikkö vastasi SOK-yhty-män talouden ohjauksen lisäksi koko S-ryhmän talouden ohjauksen yhteisistäperiaatteista ja ohjeistuksista sisäisenlaskennan, kirjanpidon, tilinpäätöksen javerotuksen alueilla sekä ryhmälle tar-peellisten yhteisten talouspalvelujentuottamisesta.Kirjanpitolain muutoksen edellyttämät ti-listömuutokset ja sisäisen ja ulkoisen ta-lousraportoinnin eriyttämisen määrityk-set täsmennettiin vuoden 1998 alus-ta tapahtuvaa käyttöönottoa varten.SOK:ssa otettiin käyttöön laskentajär-jestelmään liitetty elektroninen asiakirjo-jen hallintajärjestelmä. Entisen paperi- jamikrofilmiarkistoinnin sijasta toimittajiltasaatuja, asiakkaille lähetettyjä ja lasken-tajärjestelmän tuottamia kirjanpitoaineis-toja arkistoitiin elektronisesti. Asiakirja-hallintajärjestelmän laajennus muihin ai-neistoihin ja S-ryhmän yrityksiin käyn-nistettiin.Päiväkohtainen myynnin, katteen ja eräi-den muiden liiketoimintayksikkökohtais-ten mittareiden raportointi konserni- jaliiketoimintayksiköiden johdon työ-asemien välityksellä saatiin suunniteltuunkäyttöön.Kymmeneen alueosuuskauppaan toimi-tettiin käyttöönottoaikataulun mukaises-ti uusi laskentajärjestelmä ja tuettiin pai-kallisia käyttöönottoja koulutus- ja neu-vontapanostuksella. Käyttöönotot jatku-vat vuonna 1998 niin, että kaikkien alue-osuuskauppojen laskentajärjestelmätovat silloin uusitut. Uusien liittymien toi-mivuuden ja audit-trailin varmistaminenon vaatinut eniten huomiota.

RahoitusRahoitusyksikkö vastasi keskitetystiSOK-yhtymän rahoituksesta. Rahoituk-sen yhtymäpankki hyödynsi rahoitus-markkinoiden muutoksia sekä palveliosuuskauppoja ja yhtymän yksiköitä.Yhtymän rahoituksen hajauttamista jat-kettiin rahoittajien ja rahoitusinstrument-tien osalta.Keväällä päätetyllä sääntöjen muutok-sella SOK:ssa otettiin käyttöön lisä-osuusmaksu-järjestelmä. Lisäosuus-pääoma on oman pääoman ehtoista ra-hoitusta osuuskaupoilta.SOK-yhtymän vaihtuvakorkoiset netto-lainat olivat suojatut korkotermiineillä.Valuuttaluottojen kurssiriskit olivat täysi-määräisesti suojatut valuutanvaihtosopi-muksilla. Johdannaisia käytettiin lähesyksinomaan rahoitusriskien suojaustar-koitukseen.SOK-Takaus Oy myönsi takauksiaosuuskaupoille ja SOK:n tytäryhtiöille.Takauskanta oli vuoden lopussa 390 milj.markkaa. Takausvastuut vähenivät 124milj. markkaa pääasiassa osuuskaup-pojen vähentyneiden takaustarpeidenjohdosta. Vastavakuudet ja omat varatolivat 509 milj. markkaa.

KiinteistötoiminnotSOK:n kiinteistötoiminnot vastasi yhty-män käytössä olevasta kiinteistöomai-suudesta, isännöintipalvelujen tuottami-sesta ja kiinteistöomaisuuden kehittämi-sestä.Kiinteistöinvestoinnit olivat vuoden aika-na yhteensä 129,0 milj. markkaa. Tam-pereen Sarankulman S-market avattiintoukokuussa. Tampereen Sokos HotelIlveksen huonekorjausohjelmaa jatkettiinja alkuvuodesta 1998 kaikki huoneetovat peruskorjatut. Helsingin Sokoksenja Forumin yhdistävän Mannerheimintienali kulkevan yhdystunnelin työt valmis-

tuivat lokakuussa 1997. Hakkilan logis-tiikkakeskuksen kiinteistöosakeyhtiönkoko osakekanta ostettiin joulukuussa1997. Kilon logistiikkakeskuksessa aloi-tettiin mittava kehitysohjelma, jonka pää-osa ajoittuu vuodelle 1998. SOK:n van-haan pääkonttoriin tulevan RadissonSAS Plaza Hotel Helsingin suunnittelu-työ käynnistettiin ja arvioitu valmistu-misaika on vuoden 1999 kesällä.Kiinteistömyyntien määrä oli yhteensä122,0 milj. markkaa. Porin Sokos-kiin-teistö myytiin Merita Kiinteistöt Oy:lle ns.sale and leaseback -sopimuksella, jakohteesta tehtiin pitkäaikainen vuokra-sopimus. Vantaanportin liikekeskuksenosakkeet ja Hyvinkään ravintolakiinteis-tö myytiin HOK-yhtymälle. Loppuosa Kajaanin Prisman kiinteistöomistukses-ta myytiin Osuuskauppa Maakunnalle. Vapaiden tilojen määrä oli vuoden lo-pussa 29 630 m2. Ne vähenivät vuodenaikana nettomääräisesti 9 000 m2. Va-paista tiloista edelleen suurin osa eli 65prosenttia oli varasto-, toimisto- ja tuo-tantotilaa, jotka ovat perua rakenne-muutoksista.Kiinteistötoimintojen liikevaihto oli 493,5milj. markkaa, josta ulkoisia vuokratuot-toja oli 140,5 milj. markkaa. Toiminnantulos oli 5,1 milj. markkaa parempi kuinedellisenä vuonna. Käyttäjäpalvelut-yksikkö suoritti useas-sa kiinteistössä kuntoarvioita. Sähkön-toimittajia ja kiinteistöhoitoa kilpailutettiin.Tällä saavutettiin merkittäviä kustannus-säästöjä S-ryhmälle. Vuoden aikana jat-kettiin kiinteistötoimintojen ympäristö-ohjelman laadintaa ja toteuttamista. Kiin-teistötoimintojen merkittävin vuokralai-nen on Sokos-tavarataloketju.

Logistiikka ja tietohallintoTietojärjestelmät-yksikkö siirrettiin1.11.1997 kehitystoiminnoista hallinto-ryhmään. Yksikön tehtäväalue laajen-

HALLINTORYHMÄ

40

Jukka Salminen

KEHITYSTOIMINNOT

41

Kehitystoiminnot koostui kentän oh-jauksesta, yrityssuunnittelusta, lähialue-liiketoiminnasta ja projekteista sekäosuustoiminta-yksiköstä. Kehitystoimin-tojen johtajana toimi ekonomi Risto Mä-keläinen.

Kentän ohjausKentän ohjauksen päätehtävänä onalueosuuskauppojen ohjaus S-ryhmänstrategian toteuttamisessa, toimialara-kenteiden kehittämisessä ja investointienvalmistelussa yhteistyössä alueosuus-kauppojen johdon kanssa sekä osuus-kauppojen talouden valvonta. Osuuskauppojen talouden ohjausperi-aatteiden mukaisesti määritettiin osuus-kauppojen toiminnallinen tuloksellisuusja taloudellinen asema. Kentän ohjaustuki osuuskauppojen vuosisuunnitteluatoimintaympäristöanalyysillä ja budjetti-ohjeistuksella.Kentän ohjauksen painopistealueina oli-vat osallistuminen S-ryhmän toiminta- jarakennestrategian valmisteluun sekäalueosuuskauppojen ja SOK:n välistenuudistettavien strategisten yhteistyöso-pimusten valmistelu. Pääkaupunkiseu-dulla saatettiin loppuun Helsingin Osuus-kaupan ja SOK-yhtymän väliset toimi-alajärjestelyt. Lisäksi osallistuttiin Tenco-konsernin tavaratalohankkeiden suun-nitteluun Baltian maissa, sekä huolta-motoiminnan rakennejärjestelyihin Etelä-Suomessa.

Kentän ohjaus osallistui OsuuskauppaHämeenmaan kehittämisohjelman to-teutukseen. Hämeenmaan toiminta ke-hittyi myönteisesti ja se ylitti kehittämis-ohjelmassa asetetut tavoitteet. SOK:ntytäryhtiö Hämeenmaan Automarket Oyvastaa Hämeenmaan toimialueellauusien market-yksiköiden liiketoimin-nasta. Yhtiö osti vuoden alussa S-mar-ketit Lahden ja Hämeenlinnan tavarata-loista ja avasi uuden S-marketin Riihi-

mäellä ja Prisma-automarketin Lahdes-sa.Kentän ohjaus osallistui osuuskauppo-jen takausrengassopimusten mukaiseensäästökassatoiminnan valvontaan. Osuus-kaupan harjoittamasta säästökassatoi-minnasta vastaa osuuskaupan hallitus jatoimintaa valvoo säästökassatarkastaja.Jäsensijoitukset ovat osuuskaupan vel-kaa jäsensijoittajille. Jäsensijoitusten ta-kaisinmaksamisesta vastaa ensisijaises-ti kukin osuuskauppa koko varallisuu-dellaan. Lisäksi osuuskaupoilla on kak-si erillistä jäsensijoitusten takausrengas-sopimusta, joista toisen muodostaa 22alueosuuskauppaa ja toisen 13 säästö-kassatoimintaa harjoittavaa paikallis-osuuskauppaa. Osuuskauppoihin teh-dyt säästökassasijoitukset kasvoivatvuoden aikana 186 milj. markkaa ja oli-vat vuoden lopussa 1 589 milj. markkaa.

YrityssuunnitteluYrityssuunnittelu-yksikön toiminnan pai-nopisteinä olivat ryhmän toiminta- ja ra-kennestrategian tarkistaminen, ympäris-töohjelmien päivitys sekä S-ryhmätasoi-sen skenaarion laadinta.

Käyttö- ja erikoistavarakaupan kehittä-mistyö konkretisoitui tavaratalojen jamarket-yksiköiden käyttötavaroiden han-kinnan yhdistämiseen syksyllä 1997.

Ympäristöasioissa keskityttiin ketjukoh-taisten ympäristöohjelmien laadintaan japäivitykseen. SOK osallistui aktiivisestialan sekä kotimaiseen että kansainväli-seen yhteistyöhön.

Quelle-postimyyntikokeilun päätyttyä syk-syllä 1997 päätettiin laajentaa Quelle-yh-teistyö koskemaan koko maata vuoden1998 alusta.

S-ryhmän Intranetin kehittämisessä yri-tyssuunnittelu vastasi uutis- ja ympäris-tötiedon tuottamisesta ja ylläpidosta.

nettiin kattamaan sekä etäkaupan ja -asioinnin että logistiikan kehittämisenkoordinointi. Samalla nimi muutettiin lo-gistiikka- ja tietohallinto -yksiköksi.Tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiintarkistetun S-ryhmän tietohallintostrate-gian mukaisesti. Painopisteitä olivatedelleen ketjujen ja asiakasomistajapal-velujen järjestelmät. Verkottuminen S-ryhmän sisällä ja tavarantoimittajiin ete-ni merkittävästi. Osana tätä laajennettiinsekä sähköpostin kattavuutta S-ryh-mässä että Internetin käyttöä tietojen jul-kaisemisessa. Sähköisen kaupan mah-dollisuuksien selvittämistä tehostettiin jaensimmäisiä pilotteja käynnistettiin.

Muut yksikötHallintoryhmään kuuluivat edellä mainit-tujen yksiköiden lisäksi lakiasiat ja hal-lintopalvelut.Lakiasiat-yksikkö hoitaa keskitetystiSOK-yhtymän lakiasiat. Sen toiminnas-sa painottuivat erilaiset liiketoimintaan jasen rakenteeseen liittyvät sopimukset.SOK:n säännöt uudistettiin kahteen ker-taan, kun otettiin käyttöön lisäosuus-maksujärjestelmä ja yhtymän hallintora-kenne uudistettiin. Oikeusministeriönjohtamassa työryhmässä käynnistettiinvarsin laaja osuuskuntalain uudistus.Hallintopalvelut vastaa keskitettyjen hal-lintopalvelujen tuottamisesta Ässäkes-kuksessa toimiville yksiköille sekä kokoS-ryhmän yhteisten hallintopalvelujenkoordinoinnista.

Risto Mäkeläinen

LähialueetLähialueet sisältävät vastuualueena S-ryhmän liiketoiminnan, osakkuusyhtiöt jayhteistyösuhteet Baltian alueella ja Ve-näjällä sekä eräät kansainväliset yhteis-työ- ja kehittämisprojektit.Toimintavuoden aikana käynnistettiin yh-teistyösuhteiden laajentaminen Baltianalueella tulevien, strategian mukaisten lii-ketoimintahankkeiden toimintaedellytys-ten vahvistamiseksi.

EMU-projektiTalous- ja rahaliitto EMU:n kolmas vaihealkaa suunnitelmien mukaan 1.1.1999.EMU:n toteuttaminen ja Suomen muka-naolo heti vuoden 1999 alusta lähtiennäyttää hyvin todennäköiseltä. EMU ai-heuttaa yrityksille suuria muutoksia ja yli-menovaiheen kustannuksia. SOK:n hal-lituksen asettama EMU-projekti käynnistitoimintansa vuoden 1997 alusta. Pro-jektin tehtävänä on koordinoida koko S-ryhmän valmistautumista ja siirtymistäyhteiseen valuuttaan. Vuoden 1997 ai-kana projekti laati alustavan siirtymä-suunnitelman koko ryhmälle sekä eri toi-mialoille ja toiminnoille.

Suomen OsuuskauppojenKeskusliitto SOKL r.y.

Suomen Osuuskauppojen KeskusliittoSOKL r.y:n toiminnasta vastasi SOK:nosuustoimintaosasto. Liiton tehtävänäon mm. edistää osuustoiminnallisten nä-kökohtien toteutumista S-ryhmän käy-tännön työssä, edesauttaa osuuskaup-poja niiden pyrkimyksissä lisätä osuus-kuntamuotoisen hallinnon toimivuutta japarantaa S-ryhmän eri osien yhteistoi-mintaa. Liiton jäseninä ovat kaikki S-ryh-män osuuskaupat ja SOK.SOKL:n hallitukseen kuuluivat osuus-kauppojen edustajina puheenjohtajanavaratuomari Matti Vanto, varapuheen-johtajana sivistystoimenjohtaja Anna-Maija Kujala sekä jäseninä maanviljelijä

Pekka Havukainen, varatuomari JukkaHuiskonen, kansanedustaja Tytti Iso-hookana-Asunmaa, rehtori Pekka Kivi-mäki, lehtori Ulla Kurvinen, varatuomariMarja Lehtiranta, toimitusjohtaja EeroSaukkonen, toimitusjohtaja HåkanSmeds sekä SOK:n edustajina pääjoh-taja Jere Lahti ja osastonjohtaja TapioPeltola.Hallinnon koulutusta S-ryhmän tasollatoteutettiin entiseen tapaan yhteistyös-sä Jollas Instituutin kanssa. Vuoden ai-kana pidettiin kaksi valtakunnallista hal-linnon koulutustilaisuutta. Lisäksi järjes-tettiin lukuisia osuuskauppakohtaisiahallinnon koulutustilaisuuksia hallinto-neuvostojen, hallitusten ja edustajistojenjäsenille. Näiden koulutustapahtumienrunkona oli aikaisemmin valmistunut jaedellisinä vuosina laajalla koulutusohjel-malla käyttöön otetun ”Hallinnon käsi-kirjan” uusi painos.Alueosuuskauppojen hallinnossa toimi1 560 asiakasomistajaa, joista hallituk-sen jäseninä 81 henkilöä, hallintoneu-vostoissa 450 henkilöä ja edustajistois-sa 1 029 henkilöä. Kuudessa alue-osuuskaupassa pidettiin edustajistonvaalit. Näissä käytti äänioikeuttaan kes-kimäärin 28 prosenttia asiakasomistajis-ta. Vaalien tuloksena muodostui yh-teenlaskettuna S-ryhmän alueosuus-kauppojen edustajistoihin ensimmäistäkertaa naisenemmistö.Aikaisempien vuosien tapaan osuus-kauppoja avustettiin sääntömuutos-asioissa. Kaikkien alueosuuskauppojenedellisenä vuonna uudistetut säästö-kassatoiminnan säännöt merkittiin kaup-parekisteriin vuoden 1997 aikana.S-ryhmän seitsemännet hallinnon kesä-päivät järjestettiin 24.-25.5.1997 Jyväs-kylässä. Päivien eri tilaisuuksiin osallistuinoin 900 osuuskauppojen sekä SOK-yh-tymän hallinnon ja johdon edustajaa puo-lisoineen. Lisäksi osuustoimintaosastoosallistui lukuisiin osuuskauppojen jär-jestämiin hallinnon ja sidosryhmien tilai-suuksiin.Kansainväliset osuustoiminnalliset jär-

jestöyhteydet hoidetaan Suomen Kulut-tajaosuustoiminnan Liiton KOL:n nimis-sä. Liitto on Kansainvälisen Osuustoi-mintaliiton ICA:n sekä Brysselissä toimi-van kuluttajaosuustoiminnan etujärjes-tön EURO COOPin jäsen. ICA:han kuu-luu 225 jäsenyhteisöä 94 maasta. Jä-senyhteisöissä on yhteensä yli 778 mil-joonaa jäsentä. EURO COOPissa on jäsenenä 13 EU-maan ja liitännäisjäsenenä viiden itäisenKeski-Euroopan maan kuluttajaosuus-toiminta. EURO COOP edustaa yhteen-sä yli 3 200 osuuskuntaa ja niiden 21 mil-joonaa jäsentä. EURO COOPin painoar-vo Brysselissä on voimakkaassa kas-vussa ja sen toiminta on päätetty KOL:nkeskeiseksi painopistealueeksi.

Luottamushenkilöiden määrä S-ryhmän

alueosuuskaupoissa 1997 (ilman toimikuntia)

Miehet Naiset Yht.

Hallitus 70 11 81

Hallinto-neuvosto1) 286 164 450

Edustajisto1) 507 522 1 029

Yhteensä 863 697 1 560

1) Sis. (osuuskaupan) toimihenkilöjäsenet

42

HENKILÖSTÖ- JA VIESTINTÄTOIMINNOT

43

Henkilöstö- ja viestintätoiminnot -ryh-mään kuuluivat henkilöstöyksikkö, kou-lutus, työterveyspalvelut, S-julkaisut jatiedotus. Henkilöstö- ja viestintätoimin-tojen johtajana toimi filosofian maisteriAino Toikka.

HenkilöstöyksikköHenkilöstöyksikkö vastasi henkilöstöre-sursseihin ja työsuhdeasioihin liittyvistäkeskitetyistä palveluista ja ohjauksesta.Yhteistyössä alueosuuskauppojen kans-sa rekrytoitiin kaksi uutta kenttäkoulu-tusryhmää: kaupallisen kenttäkoulutuk-sen korkeakouluryhmään valittiin 12 jaopistoryhmään 17 henkilöä. Syksylläkäynnistettiin vuoden 1998 alkupuolellaaloittavan korkeakouluryhmän rekrytoin-ti. Kenttäkoulutusohjelmilla pyritään var-mistamaan jälkikasvua S-ryhmään.Vuonna 1997 oli voimassa 2-vuotisenvaltakunnallisen tupo-sopimuksen poh-jalta sovitut kaupan sekä majoitus- ja ra-vintola-alan työehtosopimukset.Uusi liikeaikalaki tuli voimaan 1.4.1997.Laki mahdollisti aukiolon arkisin klo 21asti sekä sunnuntaiaukiolon kesäisin.Aukiolon laajennukset toteutettiin ketju-ja yksikkökohtaisesti.

Jollas InstituuttiJollas Instituutti on ammatillinen erikois-oppilaitos, joka toimii S-ryhmän koulu-tus- ja oppimiskeskuksena. Toiminnanpääpaino on S-ryhmästrategioita tuke-vassa koulutuksessa. Koulutuspäiviävuonna 1997 oli noin 31 000.Jollas Instituutti kannustaa elinikäiseenoppimiseen. Toinen kaikkea koulutustakoskeva ajatus on työn ja teorian vuo-rottelu sekä opitun kytkeminen oman yk-sikön toimintaan. Oppijoiden aikaisem-man kokemuksen arvostaminen on yksitoimintaperiaatteista.Koulutus painottui esimiehiin ja vuosit-tain käynnistyy useita erilaisia noin vuo-

den mittaisia koulutusohjelmia. Yksi esi-mieskoulutuksen painopisteistä oli laajaleader-valmennus, jonka tavoitteena onihmisten johtamisen ja vuorovaikutustai-tojen syventäminen. Tiimikoulutus onusean vuoden ajan ollut tärkeä alue, jotatehdään myös tarkoitusta varten raken-netulla elämysradalla. Kansainvälistyminen näkyi lisääntyvänäulkomaanharjoitteluna, opintomatkoinaja oppilaitosyhteyksinä. Vuonna 1997järjestettiin useita ulkomaisia opintomat-koja yhteistyössä ulkomaisten korkea-koulujen ja instituuttien kanssa mm. Yh-dysvaltoihin, Ranskaan ja Englantiin. Yhdeksi etäopiskelu- ja valmennus-muodoksi on nousemassa entistä te-hokkaammin teknologian hyväksikäyttö.Vuonna 1997 käynnistettiin jo vakiintu-neen multimediaopiskelun lisäksi intra-net-pohjainen etäopiskelun pilottiryhmä.Kaupan ja hallinnon alan ammatti- ja eri-koisammattitutkintojen perusteiden val-mistuttua opetushallituksessa aloitettiintutkintoihin valmentavan koulutuksensuunnittelu. Kouluttajaksi tullaan pääsääntöisestikentältä noin 5 vuodeksi, jonka jälkeensiirrytään muihin tehtäviin S-ryhmän si-sällä. Tämän strategian mukaisesti Jol-las Instituuttiin tuli seitsemän uutta hen-kilöä ja lähti kuusi henkilöä. Kouluttajillaon kokemusta omasta toimialasta sekäesimieskokemusta, ja pedagoginen val-mennus saadaan Jollas Instituutissa. Jollas Instituutti on Jollas-Opisto Oy:naputoiminimi. Jollas Opisto Oy on Suo-men Osuuskauppojen Keskuskunnan100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö.Yhtiön liikevaihto oli 18,6 milj. markkaaja henkilökuntaa 21. Oman henkilökun-nan lisäksi käytettiin runsaasti ulkopuoli-sia asiantuntijoita.

TyöterveyspalvelutSOK-yhtymän henkilöstön työpaikkater-veydenhuoltoon kuuluu terveyden ja toi-mintakyvyn edistäminen mm. säännöl-

listen terveystarkastusten avulla. Työter-veyshuolto osallistuu myös työympäris-tön ja työyhteisöjen kehittämiseen.Erityinen painopiste on ollut työkykyä yl-läpitävän toiminnan ja varhaiskuntou-tuksen kehittämisessä. Toiminta sisältäämyös yleislääkäritasoisen sairaanhoi-don.Yhtymän työterveyshenkilöstö kokoon-tui syksyllä 1997 yhteisille neuvottelu-päiville Helsinkiin.

S-julkaisutYhteishyvä on jo 93 vuoden ajan toimi-nut yhteydenpitovälineenä S-ryhmän jä-senkuntaan. Lehti ilmestyi 12 kertaa jasen sivumäärä liitelehtineen oli keski-määrin 128 sivua. Lehden kesällä tar-kastettu levikki oli 542 070 vuosikertaa(ed. vuonna 492 074). Vuoden lopussapainos oli hieman alle 600 000 kappa-letta. Jokaisen numeron yhteydessä jul-kaistiin erillinen Ruokalehti. Hyvän olonlehti julkaistiin kaksi kertaa. Kerran il-mestyivät Puutarhalehti, Suvimeno-mat-kailulehti sekä Kodin tekniikan lehti. Myösosuuskauppakohtaisia vaihtoaukeamiatoteutettiin aikaisempaa enemmän.Yhteishyvän ruotsinkielinen sisarlehti Sa-marbete on ilmestynyt yhtäjaksoisesti 88vuotta. Sen levikki oli 23 132 vuosiker-taa (ed. vuonna 20 739). Yhteishyvän Internet-versio julkaistiinjoka toinen viikko osoitteessa www.yh-teishyva.fi. Sen sisällössä korostuivatsähköinen ruokaohjepankki ja erityises-ti nuorisoa kiinnostavat aiheet. Kaikki edellä mainitut lehdet tuotettiin yh-teistyössä Helsinki Media Company Oy:nkanssa.S-ryhmän henkilöstön ammattilehti Ässäon ilmestynyt 83 vuotta. Lehti ilmestyiheinäkuuta lukuunottamatta joka kuu-kausi ja sen levikki oli 17 010 (ed. vuon-na 15 495). Sisältö painottui S-ryhmänvähittäiskaupan ja muun liiketoiminnanajankohtaisiin teemoihin. Elokuussa leh-ti käsitteli laajasti koulutusta ja esitteli Jol-

Aino Toikka

las Instituutin koulutusohjelman. Alan ul-komaantapahtumia ja kilpailijoiden toi-menpiteiden seurantaa lisättiin. Lehtipostitettiin myös hallinnon luottamus-henkilöille.SOK-yhtymän henkilöstölehteä S-vies-tiä julkaistiin 11 numeroa. Lehdessä va-lotettiin eri näkökulmista yhtymän liike-toimintaa ja sen toimintaympäristöä. Tä-män lisäksi jatkuvana teemana oli työ-kunnon ylläpitäminen ja kohentaminen.

TiedotusTiedotusyksikkö vastasi SOK-yhtymän jaS-ryhmän toiminnan tiedottamisesta erisidosryhmille. Kaupan sekä hotelli- ja ra-vintola-alan tapahtumista julkisuudessakäytyyn keskusteluun osallistuttiin tarjo-amalla tietoa ensi sijassa tiedotusväli-neille. Vuosikertomus julkaistiin suo-meksi, ruotsiksi ja englanniksi.

SOK-YHTYMÄN HENKILÖSTÖKATSAUS 1997

44

SOK-YHTYMÄN HENKILÖSTÖ 31.12.1997

Määrä Jakauma % MuutosSOK-YHTYMÄKenttäryhmä 2 757 61,2 +515Erikoisliikeryhmä 1 495 33,2 -361Hallintoryhmä 173 3,8 +3Pääjohtajan yksiköt 16 0,4 ±0Kehitysjohtajan yksiköt 12 0,3 ±0Henkilöstöjohtajan yksiköt 51 1,1 ±0SOK-YHTYMÄ YHTEENSÄ 4 504 100,0 +157TYTÄRYHTIÖT 4 169 92,6 +136SOK 335 7,4 +21

HenkilömääräSOK-yhtymän henkilömäärä oli vuoden1997 lopussa 4 504 henkilöä. Henkilö-määrä lisääntyi edellisvuotisesta 157henkilöä. Lisäykseen vaikutti Sokos Ho-tel Helsingin avaus, Helsingin RadissonSAS Hotellin siirtyminen SOK:lle sekäLahden Prisman ja Riihimäen S-marke-tin avaukset.Toisaalta henkilömäärää vähensi SokosVaasan lopettaminen, Sokos Savonlin-nan siirtyminen Osuuskauppa Suur-Sa-volle sekä Hämeenlinnan, Lappeenran-nan, Kouvolan, Oulun ja Seinäjoen tava-ratalojen muuttuminen Sokos-Muoti-eri-koismyymälöiksi.

TyösuhteetSOK-yhtymän henkilöstöstä 93,2 % olivuoden 1997 lopussa vakituisessa ja 6,8% määräaikaisessa työsuhteessa. Ko-koaikaisessa työsuhteessa oli 69,1 % jaosa-aikaisessa 30,9 % henkilöstöstä.Vakituisten ja määräaikaisten samoinkuin koko- ja osa-aikaisten työsuhteidenjakauma ei muuttunut olennaisesti vuo-desta 1996. Määräaikaisia työsuhteita olieniten hotelli- ja ravintolatoimintaa sekävähittäiskauppaa harjoittavissa yhtiöis-sä.

SukupuolijakaumaVuoden 1997 lopussa SOK-yhtymänhenkilöstöstä oli 36,4 % miehiä ja 63,6% naisia.

IkärakenneSOK-yhtymän henkilöstön keski-ikä oli36 vuotta. Miesten ja naisten välillä ei ol-lut ikärakenteessa yhtymätasolla merkit-täviä eroja. Sen sijaan yhtiökohtaisia ero-ja ikärakenteessa esiintyi. Nuoriin ikä-luokkiin kuuluvia oli eniten hotelli- ja ra-vintolatoimintaa sekä vähittäiskauppaaharjoittavissa yhtiöissä.

Vakinaiset 93,2 %

Määräaikaiset 6,8 %

Osa-aikaiset 30,9 %

Kokoaikaiset 69,1 %

35-39-29 30-34 40-44 45-49 50-54 55-59 60-

24

20

16

12

8

4

0

22,8

15,912,3 12,4

15,713,1

6,4

1,4

%

SOK-YHTYMÄN IKÄRAKENNE 31.12.1997

TYÖSUHTEET SOK-YHTYMÄSSÄ 31.12.1997

OSAKKUUSYHTIÖT

Inex-konserniInex-konsernin muodostivat vuonna1997 emoyhtiö Inex Partners Oy ja sentytäryhtiöt Meira Nova Oy, Meira Oy, A-muna Oy, Rainex Partners Oy ja sen ty-täryhtiö Rainex Yrityspalvelu Oy. SOK:nomistusosuus Inex Partners Oy:ssä oli50 prosenttiaInex-konsernin asiakasläheinen ja teho-kas toiminta, asiakkaiden hyvä menes-tys sekä myönteinen taloudellinen kehi-tys Suomessa vauhdittavat konsernin li-säarvon tuottamista asiakkaille. Viimevuosi oli tällä kehityspolulla Inex-konser-nin historian paras. Myynti jatkoi voima-kasta kasvuaan ja hintakilpailukyky olihyvä. Kaupalliset, taloudelliset ja strate-giset kilpailuedut asiakkaille kasvoivatmerkittävästi. Asema markkinoilla, han-kintavoima, kustannustehokkuus ja toi-minnan tulos paranivat. Toimialojen pal-velukyky ja toimitusvarmuus olivat hy-vällä tasolla.Inex-konsernin taloudellisen ja toimin-nallisen menestyksen arvoa korostaameneillään oleva voimakas kasvu-, muu-tos- ja kehittämisvaihe, jossa lisäarvontuottaminen on aikaansaatu. Kasvu jaerittäin voimakas kehittämistyö jatkuu.Hankkeet kohdistuvat asiakasketjujen,Inex-konsernin ja yhteistyökumppanei-den muodostaman yritysverkostonasiakaslähtöisiin toimintaprosesseihin.Merkittävät isot kohteet ovat henkilöstö,valikoimat, tietojärjestelmät, logistiikka-keskukset, terminaalit ja yhdistetty toi-mipaikkajakelu. Inex-konsernin henki-löstön yhteistyöhalu ja yritteliäisyys ta-kaavat uusimistyön tuloksellisuuden. Kolme vuotta sitten aloitetut konserninrakennemuutokset ja uudelleenorgani-sointi on toteutettu. Rainex-yhtiöt myy-tiin SOK:lle 1.1.1998.Inex-konsernin kehitys oli kokonaisuu-dessaan myönteinen. Konsernin liike-vaihto oli 7 593 milj. markkaa. Liikevaih-don kasvu oli 13 prosenttia. Inex-kon-sernin ja tytäryhtiöiden toiminnan tulosoli voitollinen, edellistä vuotta ja suunni-teltua parempi. Rahoitusasema oli va-kaa, maksuvalmius ja pääoman tuottoolivat hyvällä tasolla. Konsernin emoyhtiö, päivittäistavara-kaupan hankintaa ja jakelua harjoittavaInex Partners Oy menestyi hyvin. Yhtiön

liikevaihto oli 6 272 milj. markkaa. Siinäoli kasvua 14 prosenttia. Myyntiä vauh-ditti asiakasketjujen hyvä menestys päi-vittäistavarakaupassa ja Inexin tehokastoimintamalli. Toiminnan tulos oli voitol-linen sekä edellistä vuotta ja suunnitel-tua parempi.Inex Partners Oy:n yhdessä asiakkaidenja muiden yhteistyökumppanien kanssakehittämä tapa toimia on vahvistanut yri-tysverkoston asemaa päivittäistavara-markkinoiden ketjukaupan ja logistiikanedelläkävijänä. Tämä näkyy markkina-menestyksen lisäksi hintakilpailukyvyn jakannattavuuden parantumisena.Suurtalouskauppaa harjoittava MeiraNova Oy:n hyvä kehitys jatkui. Yritys vah-visti asemiaan alan asiakasläheisen lo-gistiikan edelläkävijänä. Meira Nova Oyon vakiinnuttanut asemansa n. 30 pro-senttiin päivittäistavaroiden toimitustuk-kukaupassa. Yhtiön liikevaihto oli 899milj. markkaa, jossa oli kasvua edellisestävuodesta 6 prosenttia. Kahvi- ja mausteteollisuutta harjoittavaMeira Oy vahvisti asemiaan markkinoil-la. Meira-kahvien markkinaosuus nousiyli 27 prosentin. Meira-mausteet vakiin-nuttivat markkinajohtajuutensa Suo-messa. Eestin uuden yhtiölainsäädän-nön takia Meira Oy:n Tallinnan edustus-to lakkautettiin ja toimintaa jatkaa pe-rustettu rajavastuuyhtiö Meira Eesti Oü,joka aloitti toimintansa 1.7.1997. MeiraOy:n liikevaihto oli 481 milj. markkaa, jos-sa oli kasvua 30 prosenttia.

Rautakaupan hankintayhtiön RainexPartners Oy:n hankintasopimusten arvooli 700 milj. markkaa ja liikevaihto 70 milj.markkaa, jossa oli kasvua 24 prosenttia.Rakennusalan välityskauppaa harjoitta-van Rainex Yrityspalvelu Oy:n liikevaihtooli 386 milj. markkaa, jossa kasvua oli 11prosenttia.

Inex-konsernin osalta vuoden 1998 tär-keimmät tehtävät ovat edelleen kilpailu-etujen tuottaminen asiakkaille kustan-nustehokkaasti ja kannattavasti sekämittavien kehittämishankkeiden määrä-tietoinen toteutus.

Inex-konsernin henkilöstön määrä olivuoden lopussa 1 702 henkilöä. Emo-yhtiön ja konsernin toimitusjohtajana oliteollisuusneuvos Martti Haaman.

Etelä-Suomen Huoltamot -konserni

Etelä-Suomen Huoltamot Oy harjoitti lii-kennemyymälätoimintaa Suur-Helsin-gin, Porvoon, Kanta-, Lounas- ja Päijät-Hämeen alueilla. Yhtiön osakkaina ovatHelsingin Osuuskauppa (48,5 %), SOK(46,5 %), Osuuskauppa Hämeenmaa(2,5 %) ja Osuuskauppa Osla Handels-lag (2,5%). Yhtiö osti 1.7.1997 PaimionTammisillassa liikennemyymälätoimintaaharjoittavan Liikennepalvelut Oy:n kokoosakekannan Salon Seudun Osuuskau-palta. Vuoden päättyessä konsernilla oli13 liikennemyymälää ja 6 automaatti-asemaa.Etelä-Suomen Huoltamot Oy:n liikevaih-to oli 187 milj. markkaa ja koko konser-nin 199 milj. markkaa. Konsernin henki-löstön määrä oli vuoden lopussa 141henkilöä. Etelä-Suomen Huoltamot Oy:ntoimitusjohtaja oli Hannu Plaketti.

Tenco-konserniTenco Oy on kehitysyhtiö, jonka tehtä-vänä on kehittää ja harjoittaa tavaratalo-liiketoimintaa Baltian maissa ja Pietaris-sa.Tenco-konserni käsittää emoyhtiö Ten-co Oy:n ja sen täysin omistamat ty-täryhtiöt Tenco Eesti AS:n ja Tenco Lat-via SIA:n. Tenco Oy:n osakekannastaomistaa SOK 50 prosenttia ja saksalai-nen Warenhaus Kaufhof AG 50 pro-senttia.Tenco Eesti AS harjoittaa tavaratalo-kauppaa Sokos-liikeidealla Tallinnankeskustassa. Yhtiön liikevaihto vuonna1997 oli 32,4 milj. markkaa.

45

46

Lahdessa avattiin syksyllä uusi Prisma-automarket.

S-RYHMÄ 1997

47

S-ryhmän muodostavat osuuskaupat ty-täryhtiöineen ja SOK-yhtymä. S-ryhmänvähittäismyynti vuonna 1997 oli 29 011milj. markkaa. Siinä oli lisäystä edelliseenvuoteen 10,0 prosenttia. Kasvuun vai-kuttivat erityisesti S-market- ja Prisma-ketjujen sekä autokaupan hyvä myynninkehitys.S-ryhmän yhteenlaskettu tulos eli tulosrahoituserien jälkeen ennen satun-naiseriä, varauksia ja veroja muodostui800 milj. markkaa voitolliseksi. Se oli 300milj. markkaa edellistä vuotta parempi jasamalla ryhmän kaikkien aikojen parastulos. S-ryhmällä oli vuoden lopussa 1 205 vä-hittäismyyntitoimipaikkaa, jossa oli 16toimipaikan lisäys. Toimipaikkaverkos-ton merkittävimmät investoinnit olivatLahden Launeen ja Turun Itäharjun Pris-ma-automarketien valmistuminen, suur-ten S-marketien avaaminen Riihimäelle,Espoon Olariin, Helsingin Konalaan,Tampereen Sarankulmaan ja Kauppa-keskus Zeppeliiniin Kempeleellä, Radis-son SAS Royal Hotel Helsingin liiketoi-minnan hankkiminen sekä isot liikenne-myymälät Paimion Tammisiltaan, Nas-tolaan ja Karkkilaan. Lisäksi useissa S-marketeissa, Prismoissa, Sokoksissa jaravintoloissa tehtiin laajennus- ja uudis-tustöitä.

S-ryhmän bruttoinvestoinnit olivat yh-teenlaskettuina 1 000 milj. markkaa, jos-sa oli lisäystä 30 milj. markkaa.

S-ryhmän henkilöstön määrä oli vuodenlopussa 18 283. Siinä oli lisäystä 1 018henkilöä.

OsuuskaupatOsuuskauppojen lukumäärä oli vuodenpäättyessä 44 eli sama kuin vuotta ai-emmin. Näistä oli S-ryhmän strategianmukaisia alueosuuskauppoja 23 ja pai-kallisosuuskauppoja 21.Osuuskauppojen ja niiden tytäryhtiöidenyhteenlaskettu myynti oli 22 233 milj.markkaa. Siinä oli kasvua 10,4 prosent-tia. Alueosuuskauppojen osuus myyn-nistä oli 96,8 prosenttia. Alueosuus-kauppojen markkinaosuudet kasvoivatkaikilla keskeisillä toimialoilla.Osuuskauppojen yhteenlaskettu tulosrahoituserien jälkeen ennen satun-naiseriä, varauksia ja veroja oli 660 milj.markkaa voitollinen. Se oli 200 milj. mark-kaa edellisvuotta parempi. Kaikkien alue-osuuskauppojen tulos oli voitollinen.Osuuskauppojen investoinnit olivat yh-teenlaskettuna 728 milj. markkaa, jokaoli 51 milj. markkaa edellisvuotta enem-män. Asiakasomistajien säästökassasi-joituksia osuuskaupoilla oli vuoden lo-pussa 1 589 milj. markkaa. Siinä oli li-säystä 186 milj. markkaa.Vuoden lopussa osuuskauppojen jä-senmäärä oli 607 008, jossa oli lisäystä63 487 jäsentä. Alueosuuskauppojenasiakasomistajien määrä oli 589 591 jasiinä oli lisäystä 63 356. S-ryhmänasiakasomistajapalvelujärjestelmä oli käy-tössä kaikissa alueosuuskaupoissa.Asiakasomistajien tekemät bonusostotolivat 11,3 mrd. markkaa. Bonustaosuuskaupat ja SOK-yhtymä jakoivatasiakasomistajille yhteensä 258 milj.markkaa.

Henkilöstöä osuuskaupoilla ja niiden ty-täryhtiöillä oli vuoden lopussa 13 779,jossa oli lisäystä 861 henkilöä.

S-ryhmän alueosuuskaupatAndelslaget Varuboden, KirkkonummiEtelä-Karjalan Osuuskauppa, LappeenrantaEtelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, SeinäjokiHelsingin Osuuskauppa, HelsinkiJukolan Osuuskauppa, NurmesKoillismaan Osuuskauppa, KuusamoOsuuskauppa Arina, OuluOsuuskauppa Hämeenmaa, LahtiOsuuskauppa Keskimaa, JyväskyläOsuuskauppa Keula, RaumaOsuuskauppa KPO, KokkolaOsuuskauppa Maakunta, KajaaniOsuuskauppa Osla Handelslag,PorvooOsuuskauppa PeeÄssä, KuopioOsuuskauppa Seutu, LohjaOsuuskauppa Suur-Savo, MikkeliOsuuskauppa Ympyrä, HaminaOsuuskauppa Ympäristö, KouvolaPirkanmaan Osuuskauppa, TamperePohjois-Karjalan Osuuskauppa, JoensuuSalon Seudun Osuuskauppa, SaloSatakunnan Osuuskauppa, PoriTurun Osuuskauppa, Turku

S-RYHMÄN VÄHITTÄISMYYNTI KETJUITTAIN

S-marketit264 kpl

Prismat32 kpl

Salet165 kpl

Alepat49 kpl

Sokoksetja Sokos-muodit23 kpl

Hotellit jaravintolat263 kpl

Huolta-mot

124 kpl

Agri-marketit140 kpl

4000

6000

3000

2000

1000

0

8000

7000

5000

7 699

5 598

1 072715

1 788

miljoonaa markkaa

2 694

1 792

3 781PT-kauppa 46,8 %

Vapaa-aika 3,0 %

Pukeutuminen 6,1 %

Huoltamot 7,4 %

Autokauppa 8,5 %

Vilja- ja tuotekauppa 2,8 %

Rauta ja maatalous 13,5 %

Ravintola- ja majoitustoiminta 9,7 %

Asuminen 2,3 %

S-RYHMÄN VÄHITTÄISMYYNTI TOIMIALOITTAIN 1997Yhteensä 29,0 MRD. MK

S-ryhmän toimintakenttä on laaja ja sik-si myös kaupan alan toimintojen ympä-ristövaikutukset ovat erilaisia. Ympäris-tövaikutuksia mietittäessä suurimmat ris-kit ovat huoltamotoiminnassa, sen jäl-keen tulevat maatalouskauppa ja auto-kauppa huoltopalveluineen. Muiden toi-mialojen ympäristöriskit ovat huomatta-vasti pienempiä. Jos punnitaan mikäkaupan osa-alueista aiheuttaa suurim-man ympäristökuorman, niin selkeimminesille nousevat kuljetukset. Valaistuk-seen ja lämmitykseen käytettävä ener-gia on seuraavana ja pienin ympäristö-kuorma aiheutuu vedestä ja jätteistä.S-ryhmässä ympäristöasioiden hoito jakäytännön toteutus on sekä SOK-yhty-män yksiköiden että osuuskauppojenvastuulla. SOK:n tehtävänä on koordi-noida ja tarjota asiantuntijapalveluita ym-päristöasioissa kaikille s-ryhmäläisille.Tällä hetkellä S-ryhmää koskevat ympä-ristöasiat sisältyvät kaavoitukseen, ra-kennus- ja tekniseen suunnitteluun, han-kintaan, logistiikkaan ja jakeluun, valikoi-miin, pakkauksiin, viestintään, kassatoi-mintoihin, henkilökuntaan jne. Ympäris-tönsuojeluun, -hoitoon ja -huoltoon liit-tyvät asiat ovat myös osa yritysturvalli-suutta. Vuonna 1997 ympäristösektoril-la keskeisiä teemoja ovat olleet:

• koulutus • viestintä • ympäristöohjelmat • ympäristöjärjestelmät • ympäristömittarit• pakkausasiat • logistiikka • valikoimauudistukset • kansainvälinen yhteistyösekä näiden kaikkien yhteinen nimittäjäkestävä kehitys.

Ympäristöalan koulutusta on toteutettuyhteistyössä Jollas Instituutin ja Hyvin-kään-Riihimäen Aikuiskoulutuskeskuk-sen kanssa. Sokos-hotellien ympäristö-koulutuksessa on keskitytty ympäristö-myötäiseen hotelli- ja ravitsemusliiketoi-mintaan. Kohderyhmänä ovat olleet ho-tellinjohtajat sekä ympäristö- ja kiinteis-tövastaavat. S-ryhmän huoltamoidenympäristö- ja turvallisuustekijöihin pe-rehdyttiin kahdella Jollaksen kurssilla.Koulutus suunnattiin toimialajohtajille.

Muu koulutus on liittynyt osuuskaupoil-le järjestettyyn ympäristö- ja turval-lisuusalan seminaariin sekä pääkaupun-kiseudun S-marketien ekoasiantuntija-koulutukseen.Asiakkaille ja muille sidosryhmille suun-nattua ympäristöviestintää on toteutettuosallistumalla asiakasomistajaristeilyyn,Ässä-keskuksen ekoviikkoon, Ekokulut-taja 97 -tapahtumaan ja valtakunnalli-seen biojätekampanjaan. Ajankohtainenympäristötieto oli keskeiseti esillä tam-mikuussa asiakasomistajaristeilyllä jahelmikuussa Ässäkeskuksen ympäristö-näyttelyssä. Toukokuussa järjestetyssäEkokuluttaja 97 -tapahtumassa annet-tiin kattava läpileikkaus S-ryhmän eri toi-mialoista sekä niiden ympäristöteoista.Syyskuussa ympäristöministeriön tuke-maan valtakunnalliseen biojätekampan-jaan osallistuivat osuuskauppojen päivit-täistavarakaupan toimipisteet välittämäl-lä biojäteinformaatiota asiakkaille. Bio-jätteiden lajitteluohje jaettiin Ässä-lehdenvälityksellä kaikille S-ryhmän työntekijöil-le. Kampanjan tavoitteena oli laajentaaja tehostaa biojätteen erilliskeräystä jakiinteistökohtaista kompostointia. Ympäristöviestiä on viety kotitalouksiinYhteishyvän ekoteko-palstan välityksel-lä. Alueosuuskaupat ovat välittäneet ym-päristötietoa esitteiden, ekoasiantunti-joiden, infotaulujen, kierrätyspisteiden jaerilaisten tapahtumien avulla. Esimerkik-si Helsingin Osuuskaupan S-market-ket-ju järjesti keväällä ekoviikon. Osuus-

kauppa Suur-Savo oli mukana MikkelinLuomumessuilla lokakuussa. Ympäris-töasioiden kehittämistyötä palveleemyös opinnäytetyö, jossa tarkasteltiinPrisma-ketjun ympäristöviestintää nyt jatulevaisuudessa.Vuonna 1990 hyväksyttyä ympäristöpo-litiikkaa toteutetaan käytännössä ympä-ristöohjelmilla. Vuoden 1997 aikana onpäivitetty ja rakennettu ympäristöohjel-mia eri yksiköille. Päivittäistavarakaupanketjuista Prismojen ja S-marketien ym-päristöohjelmat saatettiin ajan tasalle.Uusia ympäristöohjelmia on rakennettuSokos-tavarataloketjulle sekä SOK:nkiinteistötoiminnoille. Kiinteistötoiminto-jen ohjelmaan on otettu mukaan mm.ekologinen rakennuttaminen. AutomaaOy:n toimipaikoissa on otettu käyttöönAutoalan Keskusliiton hyväksymä ym-päristöohjelma ja huoltopäälliköt on kou-lutettu ympäristövastaaviksi. Ympäristö-ohjelmien rakentaminen käynnistyi Sa-takunnan Osuuskaupassa ja Pirkan-maan Osuuskaupassa.Ympäristö- ja laatujärjestelmien rakenta-minen on käynnistetty Hankkija-Maata-lous Oy:n siemen- ja viljakaupalle. Ym-päristöjärjestelmä perustuu ISO 14001 -standardiin ja laatujärjestelmä ISO 9002-standardiin. Laatujärjestelmä valmistuuvuonna 1998 ja ympäristöjärjestelmävuonna 1999. Hotelli- ja ravintolasekto-rilla Sokos Hotel Klaus Kurki on ollut mu-kana ympäristöä säästävän matkailunedistämis- ja kehittämishankkeessa (YS-

S-RYHMÄ JA YMPÄRISTÖ

48

S-market Konalassa kaupan omat jätteet lajitellaan neljään astiaan: sekajäte (vas.), biojäte,energiajae ja pahvi.

MEK2), jonka tavoitteena on soveltaaISO 14001 -standardin ja EMAS-ase-tuksen mukainen ympäristöjärjestelmämajoitus- ja ravitsemusalalle. Sokos Ho-tels -ketjussa YSMEK2:n mukaisen ym-päristöjärjestelmän toteuttaminen onkäynnistynyt henkilökunnan koulutuk-sella sekä ympäristömittareiden raken-tamisella.Ympäristömittareita tarvitaan yksiselittei-sen ja vertailukelpoisen tiedon tuottami-seen käytännön ympäristöteoista. Ho-tellisektorilla on käynnistetty sähkön jalämmön kulutukseen sekä jätemääriinliittyvien ympäristömittareiden tuottami-nen. Energiaa koskevien ympäristömit-tareiden kehittäminen tapahtuu yhteis-työssä LINKKI2-projektin kanssa, jokaon KTM:n rahoittama hanke. Päivittäis-tavarakauppaa koskevassa ympäristö-mittareiden kehittämisprojektissa ovatpilottiyksikköinä toimineet eräät Osuus-kauppa Keskimaan S-marketit ja Sale-myymälät. SOK:n omissa kiinteistöissäympäristömittarit ovat käytössä energianseurannassa.Osa ympäristömittareita on pakkaustenja pakkausjätteiden tilastointi. Vuonna1997 on Inex Partners Oy:ssä, IntradePartners Oy:ssä sekä Hankkija-Maata-lous Oy:ssä paneuduttu pakkaustilas-toinnin kehittämiseen. Vaikka valtioneu-voston päätös pakkauksista ja pak-kausjätteistä tuli voimaan 1.12.1997, ontilastointijärjestelmien rakentaminen aloi-tettu hyvissä ajoin. Valtioneuvoston pää-tös koskettaa S-ryhmää maahantuotu-jen ja kaupan itsensä pakkaamien tuot-teiden osalta. Tilastoinnin tarkoituksenaon tuottaa tietoa pakkausmateriaaleistaja pakkausjätteen määristä, mutta semahdollistaa myös pakkausjätteen syn-nyn ehkäisyn, kertakäyttöisten pak-kausten vähentämisen ja kierrätettävienpakkausten lisäämisen.Kaupan toiminnassa syntyvät jätteet ovatpääsääntöisesti pakkausjätteitä, joidenmäärää on voitu vähentää mm. kierrä-tettävien Transbox-muovilaatikoidenavulla. Mutta aina syntyy pakkausjättei-tä, jotka mahdollisuuksien mukaan oh-jataan hyötykäyttöön. Keväällä 1997 Inex Partners Oy käynnistimuovin keräyskokeilun pääkaupunki-seudulla. Muutamasta päivittäistavara-kaupan toimipaikasta kerätty kalvomuovion toimitettu paluukuormissa Kilon va-rastolle, josta se noudetaan Norjaanmuovikassien raaka-aineeksi. Inex Part-

ners Oy on käynnistänyt Kilon toimipis-teen muutostyöt, joihin sisältyy kierrä-tysterminaali sekä pakkausmateriaalienettä kuljetusapuvälineiden kierrätyksentehostamiseksi.Toinen käytännon esimerkki tulee Mik-kelistä, jossa Osuuskauppa Suur-SavonPrisma on nostanut hyötyjätteiden ke-räysasteen vuoden 1996 noin 80 pro-sentista 95 prosenttiin vuonna 1997.Kaatopaikalle menevän jätteen määränpudottaminen 5 prosenttiin vaatii moti-voitunutta henkilökuntaa, hyvää ohjeis-tusta, tehokasta yhteistyötä ympäröivänyhteiskunnan kanssa sekä potentiaalisiahyötykäyttökohteita syntyville jätteille.Eräs syy keräysasteen nousuun on muo-vi- ja puupakkausten hyödyntäminenenergiana paikallisessa lämpölaitokses-sa. Vastaava suuntaus on leviämässämyös muualle Suomeen ja mahdollistaakeräysasteen kohottamisen kaupan alal-la nykyisestä 50 prosentista 90 prosent-tiin.Logistiikkaan ja jakeluun liittyvien toimin-tojen kehitys on nähtävä myös käytän-nön ympäristötekoina. Koska Suomi onharvaan asuttu ja suurten välimatkojenmaa, on sekä taloudellisesti että ympä-ristön kannalta järkevää toimittaa tuot-teet käyttäjilleen mahdollisimman ratio-naalisesti turhaa kuljettamista, pakkaa-mista ja purkamista välttäen. Kaupan jateollisuuden välinen ECR (Efficient Con-sumer Response)-yhteistyö tehostaa tie-don hallintaa ja antaa entistä paremmatmahdollisuudet suunnitella logistisia toi-mintoja. Myös sähköisen kaupan käyn-nistyminen voidaan nähdä käytännön

ympäristötekona, jossa asiakkaille voi-daan keskitetysti toimittaa Internetinkautta tilatut tuotteet. Ensimmäisenäsähköisen kaupan käynnisti S-ryhmäs-sä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Jo-ensuussa.Valikoimissa ympäristöä vähemmänkuormittavien tuotteiden määrä on jat-kuvassa kasvussa. Päivittäistavarakau-passa luomutuotteet ovat vakiinnutta-neet asemansa ja niiden valikoima laaje-nee koko ajan. Paikoin on tilanteita, jol-loin kysyntä ylittää tarjonnan.S-ryhmä on jatkanut aktiivista vuoropu-helua kansainvälisessä ympäristöyhteis-työssä. EuroCoop’in ympäristötyöryh-mä on esittänyt eurooppalaisten kulut-tajien näkemyksiä EU:lle mm. geeniruo-ka-, pakkausjäte- ja ympäristömerkki-asioissa. InterCoop’in ympäristötyöryh-mässä on käsitelty kestävän kehityksenteemaa kaupan kannalta. SuomessaKaupan Keskusliiton hallitus hyväksyi lo-kakuussa ”Kaupan kestävän kehityksentoimintaohjelman”, joka osaltaan täy-dentää hallituksen kestävän kehityksentoimintaohjelmaa.

49

Pahvi 40 %

Biojäte 10 %

Sekajäte 50 %

Biojäte 10 %

Sekajäte 10 %

Energiajae 40 %

Pahvi 40 %

NYT TAVOITE

KAUPAN KOKONAISJÄTTEEN SISÄLTÖ SYNTYPAIKKALAJITTELUN JÄLKEEN

SOK:N HALLINTONEUVOSTO 1997

50

Kari Neilimopuheenjohtajataloustieteiden tohtoriprofessoriKangasala

Arto Arvonenensimmäinenvarapuheenjohtaja6.5.1997 saakkatoimitusjohtajakauppaneuvosSalo

Veikko Autiotoinen varapuheenjohtaja 6.5.1997 saakka, ensimmäinenvarapuheenjohtaja6.5.-31.12.1997toimitusjohtajaekonomiTurku

Eino Tenhunentoinen varapuheenjohtaja6.5.-31.12.1997,ensimmäinenvarapuheenjohtaja1.1.1998 alkaentoimitusjohtajakauppaneuvosPyhäselkä

Eino Laaksonentoinen varapuheenjohtaja1.1.1998 alkaenrehtoriOulu

Mauno Alatalo asiakasomistajapalvelunpäällikkö Helsinki6.5.1997 saakka

Kirsi ErvolatoimitussihteeriHelsinki6.5.1997 alkaen

Esa HaapaniemitoimitusjohtajaHelsinki31.12.1997 saakka

Esko HakalatoimitusjohtajaKajaani

Annikki Heikkinen kiinteistöhuollon sihteeriHelsinki6.5.1997 alkaen

Tuomo HerralatoimitusjohtajakauppaneuvosLappeenranta

Arto HiltunentoimitusjohtajaekonomiPorvoo1.1.1998 alkaen

Heikki HollorakennusarkkitehtiLahti6.5.1997 saakka

Jukka HuiskonenvaratuomariMikkeli1.1.1998 alkaen

Heikki IkonenmaanviljelijäNurmes

Pekka KangasmäkitoimitusjohtajaekonomiPorvoo

Simo KutinlahtimaanviljelijäKeuruu1.1.1998 alkaen

Leo LaukkanentoimitusjohtajaMikkeli31.12.1997 saakka

Maija-Liisa LindqvistkansanedustajaLahti6.5.1997 alkaen

Kalevi Liukkonentoimitusjohtajakauppaneuvoskauppatiet. maisteriJyväskylän mlk31.12.1997 saakka

Kalle Lähdesmäkitoimitusjohtajakauppatiet. maisteriSeinäjoki

Jorma Niiniahotoimitusjohtajakauppatiet. maisteriHamina31.12.1997 saakka

Matti OjanperätoimitusjohtajaPori

Tauno Riekkitoimitusjohtajafil. maisteriKuusamo

Tuomo SaloniemiagronomiNummi-Pusula

Jorma SieviläinentoimitusjohtajaRauma

Håkan SmedstoimitusjohtajaEspoo

Timo SonninenmaanviljelijäIisalmi

Eva SuokasostajaHelsinki6.5.1997 saakka

Antero TaanilahallintojohtajaKokkola

Matti VantovaratuomariRaisio1.1.1998 alkaen

Jouko VehmastoimitusjohtajaekonomiKouvola

Jere Lahtipääjohtajaekonomikauppat. toht. h.c.

Eero Kolamopääjohtajan varamieskauppaneuvosekonomikenttäryhmä

Veikko AutiotoimitusjohtajaekonomiTurku

Martti Eurolatoimitusjohtajakauppaneuvoskauppatiet. maisteriKokkola

Leo LaukkanentoimitusjohtajaMikkeli

Kalevi Liukkonentoimitusjohtajakauppaneuvoskauppatiet. maisteriJyväskylän mlk

Jorma Niiniahotoimitusjohtajakauppatiet. maisteriHamina

Jukka Salminenjohtajataloustiet. maisterihallintoryhmä

SOK:N HALLITUS 1997

SOK:N TILINTARKASTAJAT 1997

TILINTARKASTUSKOMITEA 1997HALLINNON TARKASTAJAT

Pekka Ripattieversti, evp

Matti Virranniemitoimitusjohtaja

VARAMIEHET

Kristina Dufholmvaratuomarihallintojohtaja

Kalevi Karjalainenapulaisnimismies

Tilintarkastuskomiteaan kuuluvat myös SOK:nvarsinaiset tilintarkastajat.

VARSINAISET

Jorma Jäskekauppat. maisteri,KHT

Tapani Rotola-Pukkilatoimitusjohtajataloust. maisteri, KHT

Juhani Heiskanenkauppat. lisensiaatti, KHT

VARAMIEHET

Markku Rönkkötoimitusjohtajataloustiet. maisteri, KHT

Jorma Anttilakauppat. maisteri,KHT

Jere Lahtipääjohtajaekonomikauppat. toht. h.c.

Eero Kolamopääjohtajan varamieskauppaneuvosekonomikenttäryhmä

Jukka Salminenjohtajataloustiet.maisterihallintoryhmä

Risto Mäkeläinenjohtajaekonomikehitystoiminnot

Olavi Kuuselajohtajaagronomierikoisliikeryhmä

Aino Toikkajohtajafil. maisterihenkilöstö- javiestintätoiminnot

SOK:N HALLITUS 1998

51

SOK-YHTYMÄN ORGANISAATIO 1.1.1998

48

PääjohtajaJere Lahti ❍ ●

Controller-toiminnotPekka Kantonen

SihteeristöOsmo Maunuksela

HallintoryhmäJukka Salminen ❍ ●

KenttäryhmäEero Kolamo ❍ ●

MaatalouskauppaAutokauppa

Reijo Lähteenmäki ●

KehitystoiminnotRisto Mäkeläinen ●

Henkilöstö- ja viestintä-toiminnot

Aino Toikka ●

ErikoisliikeryhmäOlavi Kuusela ●

Hotelli- ja ravintolatoiminta

Juhani Järvenpää ●

Market-kauppaHuoltamokauppaTapani Parkkinen ●

Sokotel OyErja Takala

Oy Sokoteria AbJuhani Järvenpää

Helsinki Hotels OyJuhani Järvenpää

Royal Hotels OyPekka Törmälä

Market-ketjuohjausTapani Parkkinen

Ässähuoltamot OyHeikki Strandén

Hankkija-Maatalous Oy

Reijo Lähteenmäki

Oy Maan Auto AbJorma Lehmuskallio

Automaa OyReino Ylä-Autio

TalousReijo Kaltea

RahoitusJari Annala

Kiinteistö-toiminnot

Christian Lybeck

Logistiikka ja tietohallinto

Harri Mönkkönen

LakiasiatSeppo Pöyhönen

HallintopalvelutJarmo Vehokari

SOK-Takaus OyMauri Söderlund

Kentän ohjausRisto Malin

YrityssuunnitteluJuhani Suni

LähialueetHannu Uski

OsuustoimintaTapio Peltola

HenkilöstöAino Toikka

KoulutusMatti Pulkki

Työterveys Juha Teirilä

S-julkaisutPentti Törmälä

TiedotusTarmo Tuominen

Oy Sokos AbOlavi Kuusela

Kuusinen OyPekka Timonen

Intrade Partners OyTaavi Heikkilä

Rainex Partners OyJari Helenius

Rainex Yrityspalvelu Oy

Stig Lindh

❍ SOK:n hallituksen jäsen● Johtajiston jäsen

Tenco Oy

Suomen Osuuskauppojen

Keskusliitto SOKL r.y.

Markkinointi- ja asiakas-omistajapalvelut

Risto Niemelä

Hämeenmaan Automarket Oy

Erkki Niemi

Inex Partners Oy

S-RYHMÄ NUMEROIN 1993-1997

52

Mmk

SOK-YHTYMÄLiikevaihtoMyyntikateKiinteät kulutKäyttökate PoistotLiiketulosRahoitustuotot ja -kulutTulos ennen satunnaisia eriä, varauksia ja verojaRahoitustulos Tilikauden tulos

Taseen loppusumma Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoituksetVaihto-omaisuusRahoitusomaisuus Oma pääoma Vähemmistön osuus Kertynyt poistoero*Vapaaehtoiset varaukset*Pakolliset varauksetVieras pääoma

Käyttöomaisuuden lisäysKäyttöomaisuuden myynti /vähennys

Korolliset velat Rahoitusvarat Korolliset nettovelat

Henkilökunta 31.12.

* Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseksi verovelaksi v. 1997

SOKMyynti (lvv/alv 0 %) Myynti osuuskaupoille Tulos ennen satunnaisia eriä,varauksia ja verojaTilikauden tulos


OSUUSKAUPAT TYTÄRYHTIÖINEENMyynti (Mmk)Osuuskauppojen lukumääräOsuuskauppojen jäsenmäärä


S-RYHMÄVähittäismyynti (Mmk)Toimipaikkojen lukumäärä

Henkilökunta 31.12

1993 1994 1995 1996 1997 ± %

10 327 11 206 10 325 11 498 12 377 7,61 883 1 928 2 034 1 943 2 176 12,01 403 1 405 1 502 1 652 1 721 4,2

480 523 533 291 455 56,4251 216 217 174 187 7,5229 307 316 117 268 129,1

-374 -234 -224 -76 -132 73,7

-145 73 91 42 137 95 Mmk221 367 430 216 393 177 Mmk-31 130 113 28 174 146 Mmk

6 535 6 349 6 211 5 931 6 592 11,1

3 369 2 987 2 802 2 968 3 070 3,4795 655 674 730 822 12,6

2 371 2 707 2 735 2 233 2 700 20,9904 982 1 085 1 130 1 434 26,9

30 85 92 91 92 1,1123 98 81 89

75 65 61 5599 101 88 93 108 16,1

5 304 5 018 4 804 4 473 4 959 10,9

491 254 245 382 275 -28,0321 375 116 137 72 -47,4

3 772 3 447 3 067 2 714 3 007 10,81 413 1 697 1 685 1 183 1 492 26,12 359 1 750 1 382 1 531 1 514 -1,1

5 179 4 864 4 061 4 347 4 504 3,6

4 982 5 257 5 466 6 002 5 400 -10,03 608 2 983 3 286 4 378 4 800 9,6

-384 -75 -133 -112 -62 50,0 Mmk-254 98 -22 22 172 150,0 Mmk

2 414 2 068 1 944 314 335 6,7

15 584 16 628 18 297 20 106 22 233 10,646 46 44 44 44 0,0

403 631 429 325 479 087 543 521 607 008 11,7

12 137 11 333 12 382 12 918 13 779 6,7

23 204 24 814 24 099 26 372 29 011 10,01 222 1 190 1 191 1 189 1 205 1,3

17 316 16 197 16 443 17 265 18 283 5,9

LASKENTAKAAVAT

Rahoitustulos = käyttökate - rahoitustuotot ja -kulut + poistot sijoituksista - verot

Rahoitusvarat = rahat ja pankkisaamiset + muut arvopaperit + muut lyhytaikaiset sijoitukset

Korolliset nettovelat = korolliset velat - rahoitusvarat

TILASTOJA

53

S-RYHMÄN VÄHITTÄISMYYNTITOIMIPAIKAT 31.12.1997

Toimipaikat Vähittäis-Määrä Muutos myynti, Mmk

Sokokset 9 -13 1 422Sokos-muodit 14 +14 366Yhteensä 23 +1 1 788Prismat 32 +2 5 598Tavaratalot 55 +3 7 386S-marketit 264 +10 7 699Alepat 49 +1 715Salet 165 +3 1 072Muut market-toimipaikat 22 +1 296Market-toimipaikat 500 +15 9 782Lähimyymälät 61 +4 213Erikoismyymälät 7 -5 77Hotellit 53 -1 1 585Ravintolat 196 -6 1 079Kahvilat 14 +3 30Hotelli- ja ravintolatoimipaikat 263 -4 2 694Agrimarketit ja -myymälät (sis. vilja- ja tuotekaupan) 140 -1 4 577Autokaupat 45 +4 2 458Huoltamot 124 +2 1 792Muut 10 -2 32YHTEENSÄ 1 205 +16 29 011

TIETOJA OSUUSKAUPOISTA JA S-RYHMÄSTÄ VUOSILTA 1930-1997

S-ryhmän toimipaikatVuosi Osuus- Jäsen- Myymä- Palvelu- Tuotanto- Yhteensä

kauppoja määrä löitä toiminta1 laitokset1930 423 225 367 2 406 79 85 2 5701940 368 295 224 2 999 186 146 3 3311950 376 484 011 4 074 273 165 4 5121960 364 488 268 5 483 355 125 5 9631970 274 572 610 4 220 557 70 4 8471975 220 674 701 3 476 644 58 4 1781980 202 682 651 2 801 504 38 3 3431981 193 666 957 2 548 464 35 3 0471982 183 661 295 2 405 436 34 2 8751983 178 645 564 2 316 422 30 2 7681984 92 636 354 2 208 325 30 2 5632

1985 82 637 248 1 790 277 26 2 0931986 81 616 262 1 586 274 26 1 8861987 79 610 638 1 453 273 24 1 7501988 77 591 345 1 340 276 19 1 6351989 76 573 642 1 228 288 17 1 5331990 67 542 455 1 071 302 16 1 3891991 57 459 247 908 296 15 1 2191992 47 418 990 838 288 12 1 1381993 46 403 631 929 286 7 1 2221994 46 429 325 916 268 6 1 1901995 44 479 087 922 263 6 1 1911996 44 543 521 916 267 6 1 1891997 44 607 008 937 263 5 1 205

1 Vuodesta 1980 vain ravitsemus- ja majoitustoiminta. 2 Luokitus muuttui vuonna 1984. Vertailukelpoinen vähennys 136.

* Lisäksi 88 marketien yhteydessä olevaa automaattiasemaa

*

TAPAHTUMIA

54

Jyväskylässä pidetyille S-ryhmän hallinnon kesäpäiville osallistui yli 900 osuuskauppojen jaSOK:n edustajaa.

Liikenneministeri Matti Aura ja pääjohtaja Jere Lahtileikkasivat sinisen nauhan Helsingin Mannerheimintienalittavan Sokos-Forum-tunnelin käyttöönotonmerkiksi.

Sinulle Asiakas -valmennuksen loppukilpailun voittajattekivät syksyllä mieliinpainuvan opintomatkan Pariisiin.

Konalan S-market Helsingissä otti ensimmäisenäPohjoismaissa käyttöön Express-linjan, jossa asiakasvoi itse lukea ostoksensa viivakoodilukijalla.

Helsingin Wanhassa Satamassa järjestetyilläEkokuluttaja-messuilla saattoi S-marketin osastoltaostaa luomutuotteita kotiinvietäväksi.

Osuuskauppa PeeÄssän Kuopion Prisman leipä-osasto valittiin Vuoden leipäkaupaksi. Palkintosijoillesijoittuivat myös Turun Osuuskaupan PiispanristinPrisman ja Osuuskauppa Arinan Oulun Prismanleipäosastot.

SUOMEN OSUUSKAUPPOJEN KESKUSKUNTA (SOK)Fleminginkatu 34

PL 171, 00511 HelsinkiPuh. (09) 1881, telefax (09) 188 2332

Internet http://www.sok.fi

Documents

SOK Vuosikertomus 1997 - web.lib.aalto.fi · Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat.....29 Hallituksen ehdotus SOK:n tilikauden ylijäämän käyttämisest ä