View
449
Download
4
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Citation preview
1
Arvio sähkön kysynnästä vuonna 2030
Elinkeinoelämän keskusliitto EKEnergiateollisuus ry
28.10.2009
2
Sähkön kysyntä 2008
Kotitaloudet ja maataloudet
13 %
Palvelut ja liikenne19 %
Metsäteollisuus29 %
Muu teollisuus ja rakentaminen
5 %Kemian-teollisuus
8 %
Metallien jalostus
9 %
Häviöt3 %
Sähkölämmitys14 %
3
Arvion lähtökohdat
- Menestyvä ja hyvinvoiva Suomi, talouden kehitys suotuisaa kun taantumasta on toivuttu
- Ilmastonmuutoksen torjunta keskeisessä asemassa yhteiskunnassa, energiatehokkuuden lisäämiseen panostetaan
- Arvio eri sektorien sähkön kysynnästä pohjautuu • oletuksiin sektorin kehityksestä• oletuksiin energiatehokkuuden kehityksestä
- Arvioon laajasti vaikuttavia oletuksia: väkiluku kasvaa, talous palveluvaltaistuu
4
Energiatehokkuuden kehitys
- Energiatehokkuuden osalta lähtötiedot pohjautuvat kattavaan arvioon energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksista
• LTY:n ja TTY:n raportti Sähkön ja kaukolämmön rooli energia-tehokkuudessa ja energiansäästössä julkaistaan 11/2009
• Adaton tutkimus kotitalouksien sähkön käytöstä
- TEM:n energiatehokkuustoimikunta: suurimmat energiansäästöt saatavissa liikenteessä, rakennuksissa, laitteiden energia-tehokkuutta lisäämällä ja kattavilla energiatehokkuussopimuksilla
- Teknologian kehitys tuo vähitellen mukanaan uusia, entistä energiatehokkaampia ratkaisuja ja laitekanta uudistuu
- Energiatehokkuuden oletetaan paranevan merkittävästi kaikilla sektoreilla
5
Palvelut ja liikenne- Palvelusektorilla kuluu sähköä hyvin erilaisissa kohteissa: koulut, sairaalat, hotellit, ravintolat, hiihtokeskukset, kuntosalit, toimistot, kaupat, ostoskeskukset, tietoliikenteen laitteet… - Palvelusektorin oletetaan saavan jatkossa entistä merkittävämmän roolin Suomen taloudessa
- Palvelujen sähkönkäytön arvioidaan kasvavan 2,1-3 % vuodessa ilman energiatehokkuuden parantumista
- Palvelusektorin sähkönkäytön tehostamispotentiaalin arvioitu olevan 18% vuoteen 2030 mennessä
• -Valaistus ja ilmanvaihto, erilaiset sähkömoottorit
6Palvelut ja liikenne
- Nykyisin sähköä kuluu liikenteen osalta lähinnä rautatieliikenteessä
- Sähköajoneuvot voivat lisätä merkittävästi liikenteen sähkön kysyntää
• Sähkön kysyntä lisääntyy, mutta energian kokonaiskäyttö tehostuu
- Ladattavilla hybrideillä ajetaan 19% ja sähköautoilla 7% ajosuoritteesta 2030 (Sähköajoneuvot Suomessa – selvityksen perusskenaario)
- Tiehallinto arvioi liikennemäärien kasvavan 28 % 2006-2030
- Henkilöautoliikenne käyttäisi näillä oletuksilla 2,4 TWh 2030 (koko liikenteen sähkönkäyttö n. 3 TWh)
7Teollisuus
- Teollisuuden tuleva sähkönkäyttö riippuu eri teollisuussektorien kehityksestä Suomessa
- Arvion pohjana teollisuuden oma näkemys sähkönkäytön kehityksestä
- Teollisuuden sähköistyminen lisääntyy jatkuvasti
- Lähtökohtana on, että taantuman jälkeen toimintaympäristö on kilpailukykyinen ja teollisuus investoi Suomeen
-Teollisuuden sähkönkäyttöä voidaan tehostaa 14 % 2030 mennessä
• Suurimmat säästöt uusien investointien yhteydessä
9
Teollisuus
- Metsäteollisuudessa meneillään rakennemuutos - ylikapasiteettia puretaan ja uusien liiketoimintoja kehitetään
-Metsäteollisuuden tavoitteena tuotteiden jalostusarvon kaksinkertaistuminen 2030 mennessä, uusia tuotteita ja paperilaatuja
•Uudet tuotteet entistä sähköintensiivisempiä, nykyisen tuotannon sähköistyminen
-Metallien jalostuksen investoinnit siirtyvät taantuman vaikutuksesta
- Kemianteollisuudessa biopohjaisten materiaalien laajeneva käyttö lisää prosessien sähköintensiivisyyttä ainakin muutosvaiheessa
- Osa kemianteollisuudesta riippuvainen metsäteollisuuden kehityksestä
10Asuminen ja maatalous
- Kotitalouksien laitesähkön käyttöä lisäävät kotitalouksien kasvava määrä ja sähkölaitteiden lisääntyminen
- Laitteiden energiatehokkuutta voidaan parantaa 23% 2020 mennessä
- Asumisväljyyden kasvu ja väestönkasvu lisäävät sähkölämmityksen ja -jäähdytyksen kysyntää
- Rakennusten keskimääräinen lämpöenergiantarve vähenee 2030 mennessä: esim. erilliset pientalot -21%, kerrostalot -14%
- Öljylämmitetyistä kiinteistöistä siirrytään muihin lämmitysmenetelmiin, ml. lämpöpumppuihin ja sähkölämmitykseen
- Sähkölämmitys sopii erityisen hyvin uusiin matalaenergiataloihin
11Sähkön kysyntä 2030
1990 2000 2007 2008 2030
Teollisuus 33 44 48 44 49 – 56
Palvelut ja liikenne10 13 16 17 24 – 26
Asuminen ja maatalous 16 20 23 23 24 – 26
Häviöt 3 3 3 3 3
Kulutus yhteensä 62 79 90 87 100 – 111
Vaihteluvälin yläreuna kuvaa Suomen talouden nopeaa toipumista taantumasta ja alaraja hitaampaa toipumista
12Sähkön kysyntä 2030 100-111 TWh
Vaihteluvälin yläreuna kuvaa Suomen talouden nopeaa toipumista taantumasta ja alaraja hitaampaa toipumista
13Sähkön kysyntä 2030 100-111 TWh- Eniten kasvaa palvelualojen ja liikenteen sähkön käyttö, 45-57% 2008-2030
• Liikenteen sähkönkäyttö moninkertaistuu
• Palvelualojen sähkönkäyttö kasvaa noin 40%
- Teollisuuden sähkönkäyttö kasvaa 2-16% verrattuna taantumaa edeltävään tilanteeseen
• Eniten kasvaa metallien jalostuksen sähkön käyttö
- Asumisen ja maatalouden sähkönkäyttö kasvaa 4-13 %
• Kotitalouksien laitteiden sähkönkäyttö kasvaa noin 20%, mutta sähkön käyttö lämmitykseen ja jäähdytykseen pysyy nykyisellä tasolla
- Sähkönkäytön kasvu hidastuu menneeseen verrattuna
14Sähkön kysyntä 2030
Teollisuus49-56 TWh
Metsä-teollisuus
Häviöt 3 TWh
Asuminen ja maatalous
24-26 TWh
Palvelut ja liikenne
24- 26 TWh
Muu teollisuus ja rakentamine
n
Metallien jalostus
Kemian-teollisuus
15Sähkönkulutuksen huipputeho 203016 500 – 18 500 MW
0
3000
6000
9000
12000
15000
18000
21000
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030
MW
16Uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve
0
3 000
6 000
9 000
12 000
15 000
18 000
21 000
2003 2008 2013 2018 2023 2028
MW
ErillinensähköntuotantoKaukolämpö-CHP
Teollisuus-CHP
Ydinvoima
Vesivoima
Sarja15
Sarja14
Sarja13
Sarja12
Sarja11
Uutta tuotantokapasiteettia tarvittaisiin 7000-8000 MW, jotta
tarjonta vastaisi 18 500 MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa
17Uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve
- Sähköntuotantokapasiteettia poistuu noin 5000 MW 2030 mennessä
• poistumassa lauhdetuotantoa, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja ydinvoimaa
- Arviot uuden sähköntuotantokapasiteetin tarpeesta tulee perustaa suotuisaan taloudelliseen kehitykseen
•Talouskasvu ja hyvinvoinnin kasvu edellyttävät kilpailukykyistä sähkön hintaa ja hyvää sähkön saatavuutta
- Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvittaisiin 7000-8000 MW, jotta tarjonta vastaisi 18 500 MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa
• yhteistuotanto korvautunee uudella yhteistuotannolla
• tuulivoiman merkitys vähäinen tehomielessä
• muut ratkaisut ydinvoima, vesivoima ja lauhdetuotanto