Upload
finsolar
View
981
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
Sähkön hinta
Jarmo PartanenLappeenrannan teknillinen yliopisto
18.2.2016
Lappeenranta University of Technology 2
Sähkön hinta?
Sähköllä on monta hintaa ja monta hinnoitteluperustetta
− Energian hinta− Siirron hinta− Verot
− Energian hinta, tehon hinta, perusmaksu
− Spot tuntihinta, tukkumarkkina− Spot hinnasta johdettu kiinteä hinta (vähittäismarkkina)
− Johdannaisten hinta (suojaus)
− Joustosähkön hinta, tehotasapaino, reservit
Lappeenranta University of Technology 3
Sähkömarkkinat - sähkön hinnan muodostuminen
Keskisuuren teollisuusasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen
Arvonlisävero18 %
Sähköverot7 %
akeluverkkosiirto16 %
Alueverkkosiirto3 %
Kantaverkkosiirto3 %
Sähkön myynti1 %
Sähkön hankinta52 %
Kotitalouksien sähkönhinnan muodostuminen 1.1.2015 (15,6 snt/kWh)
1.1.2015, kulutus 5000 kWh/vuosi, 15,57 snt/kWh
Hankinta 27,0 %Myynti 10,3 %Jakeluverkko 26,9 %Kantaverkko 2,0 %Sähkövero 14,5 %Arvonlisävero 19,4 %
Myynti
Siirto
Verot
Lämmitysasiakkaan sähkön hintaosuuksien kehitys (kulutus 18 000 kWh/vuosi)
Lähde: Energiavirasto
31,5 %
42,0 %
26,5 %
23,8 %
39,0 %
37,2 %
1.1.20161.1.1998
20.1.2016 4
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1.1.
1998
1.1.
1999
1.1.
2000
1.1.
2001
1.1.
2002
1.1.
2003
1.1.
2004
1.1.
2005
1.1.
2006
1.1.
2007
1.1.
2008
1.1.
2009
1.1.
2010
1.1.
2011
1.1.
2012
1.1.
2013
1.1.
2014
1.1.
2015
1.1.
2016
Verot Energia Siirto
Lappeenranta University of Technology 5
Sähkön kuluttajahinta 2014 jälkipuoliskolla(2 500- 5 000 kWh vuosikulutus)
8Lähde: Eurostat
Lappeenranta University of Technology 2/19/2016 6
Sähköjärjestelmän toiminta
− Sähkön käytön ja tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa; tehotasapainon hallinta
− Lähtökohtana pohjoismaisessa sähkömarkkinassa on olettamus, että tuotantokapasiteettia tulee riittävästi markkinoille; energia on ainoa tuote perusmarkkinoilla. Monilla muilla markkinoilla on erilliset tuotteet teholle (kapasiteettimarkkina) ja energialle.
− Teknisen tehotasapainon toteutukseen tarvitaan kuitenkin useita eri työkaluja (Fingridillä järjestelmävastuu);− Automaattinen taajuudensäätö (Fingrid ostaa kapasiteetin
markkinoilta)− Taajuusohjattu pyörivä käyttöreservi, 49,9-50,1 Hz− Taajuusohjattu pyörivä häiriöreservi, 49,5 – 50,5 Hz
− Häiriöreservi, nopeasti käynnistyvä (5 min) kapasiteetti, Fingridin omia varavoimalaitoksia + käyttösopimuksia
− Manuaalinen alas-/ylössäätö säätösähkömarkkinoiden kautta
Lappeenranta University of Technology 7
Sähkön tuotanto ja myynti
Tukkusähkö- ja vähittäismyyntimarkkinat
Markkinat; pörssi ja
OTC-kauppa
G
G
GG
Tukk
umar
kkin
at
Vähi
ttäis
-m
arkk
inat
Asiakas
Asiakas
Asiakas
Asiakas
Asiakas
Sähkön hintataso määräytyy pääosin tukkusähkömarkkinoilla
Asiakas = sähkönkäyttäjä G = sähkön tuottaja
Lappeenranta University of Technology 2/19/2016 819.2.2016
Lappeenranta University of Technology 9
Sähköenergian markkinahinnan muodostuminen
KYS YNTÄ
TARJONTA
VAIHTOTUOTANTO [TWh]
S YSTEEMIHINTA
VesivoimaYdinvoima
CHP
Muu
ttuva
t tuo
tant
okus
tann
ukse
t [€/
MW
h]
Hiil
ilauh
de Öljy
lauh
de
Kaa
sutu
rbiin
i
Lappeenranta University of Technology
Impact of subsidied renewableson market price of electricity
10
price
Money
quantity
supply
demand
Real cost
RES is always first in the market
Lower market price, problematic for many producers
This price will be paid by ??
Lappeenranta University of Technology
Nord Pool Spot system price, monthly averageHigh variation in prices
11
Source: Nord Pool SpotSYS FI
Lappeenranta University of Technology
Nord Pool Spot system price, hourly prices, 2013Negative prices are possible and have been realized
12
Source: Nord Pool Spot
Lappeenranta University of Technology
Nord Pool Spot system price, hourly prices, 2014-2016Big differences in areal (zonal) prices
13
Source: Nord Pool Spot
SYS FI
Lappeenranta University of Technology 14
Hydro reservoirs, Nordic area, 2014-2016
http://wwwdynamic.nordpoolspot.com/marketinfo/rescontent/area/rescontent.cgi
100% pr. 02.01.2012: 121429 GWh. Min, max and median values for the period 1990 - 2012.
15
Sähköpörssin toteutunut hinta ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 18.8.2015
− Kuvassa ovat kahden vuoden toteutuneiden päivähintojen viikkokeskiarvot ja tulevaisuuden hintanoteeraukset 18.8.2015
− Tulevaisuuden hintanoteeraukset (finanssituotteiden hinnat) kertovat markkinatoimijoiden hintakehitysodotuksista.
Lähde: SKM Syspower
17.2.20162/19/2016
Päästöoikeuden hintakehitys
Lähde: SKM Syspower
0
5
10
15
20
25
30
35
€/tCO2
EUA-Dec xx
2/19/2016 16
Lappeenranta University of Technology
Operation of existing power system
Sustainability
Security of supply
Weather dependent production with low operational costs and weather dependent distribution reliability
Shorter operation times, Different running ranking Worse economics
Weather based production,Challenges in intermittency, Lack of inertiaLong interruptions
Electricity Market – Driving Forces
Price of electricity
Low energy price in marketHigh price volatility
Excellent trend in long term
€
Tukkumarkkinamallihaaste – ”Energy only” markkinamalli• Uusiutuvilla pääosin erittäin alhaiset muuttuvat kustannukset (< 10 €/MWh)• Onko energialla hintaa, kun ’polttoaineella’ ei ole hintaa?
• Vesi, tuuli, aurinko ja ydin ovat aina markkinassa• Merkittävillä muuttuvilla kustannuksilla toimivien laitosten kilpailukyky?
• Ydinvoiman pysäytys kallista, negatiiviset hinnat ”selviytymiskeino” jatkuvaan ajoon• Syöttötariffeilla tuetut ovat markkinassa negatiivisilla hinnoillakin
• Investointikustannus/watti + käyttötunnit ratkaisevat kilpailukyvyn, muuttuvat kustannukset myrkkyä
Sähkön siirtohinnan fysikaalisena perustana teho (investoinnit) – ei energia
Lappeenranta University of Technology 18
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-tapahtui-juuri-valtava-energiakaanne-kahden-fennovoiman-verran-hiljeni-kaikessa-hiljaisuudessa-3486192
= Pitkäaikaiseen säilöntään tai tehoreserviin lauhdevoimaloita 2 450 megawatin verran
Lappeenranta University of Technology
Markkinamekanismit, jotka kannustavat investoimaan kustannustehokkaaseen, joustavaan, käyttövarmaan ja kestävään
energiajärjestelmään
Varastot Kysynnän jousto Joustavatuotanto
ÄlysähköverkotCH4 Aktiivinen
asiakas
Hinta?
Ansaintamalli? Kannattavuus? Hyväksyttävyy
s?
Kuinka ongelma
ratkaistaan?
Sähkömarkkinat – Driving Forces
Sähköjärjestelmän toiminta
Kestävyys
Käyttövarmuus
Sääriippuva tuotanto, matalat käyttökustannukset, sääaltis sähkönjakelu
Lyhyemmät käyttöajat nykyisille voimalaitoksille ja muuttunut ajojärjestys.Taloudellisia ongelmia
Tehotasapainon hallinta,Vähenevä pyörivä massa Pitkiä verkkokatkoja
Sähkön hinta
Matala energian hintaSuuria vaihteluja
+ + + + + + + + +
€
Lappeenranta University of Technology
Sähkön kokonaiskäyttöv. 2015 82,5 TWh
20.1.2016 20
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015
TWh
(Lähde: www.energia.fi)
Lappeenranta University of Technology
Lämpötilakorjattu sähkönkäyttöv. 2015 84,8 TWh
20.1.2016 21
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
50
55
60
65
70
75
80
85
90
95
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
GWhGWh
Sähkön kulutus Lämpötilakorjattu sähkönkulutus
(Lähde: www.energia.fi)
Faktoja Suomesta• v. 2030 ydinvoimaa 5 600 MW
Faktoja Suomesta• v. 2030 ydinvoimaa 5 600 MW • Siirtoverkkoja ja vaihdantaa tarvitaan!
Lappeenranta University of Technology 24
Faktoja Suomesta• Älymittarit kaikilla asiakkailla• Helposti ohjattavaa kuormaa >
2000 MW• Maailman kärkituotteita
sähköverkkoautomaatiossa ja tehoelektroniikassa
• Edelläkävijä joustomarkkinoiden kehittäjänä (Fingrid)
• Sähkömarkkinalaki, sähkön toimitusvarmuuskriteerit, 6/36 h
• Kahdeksan vuoden regulaatiojakso 2016-2023 sähköverkkoliiketoiminnalle
Lappeenranta University of Technology 25
Hypervisio: Maailmanlaajuisesti toimiva operaattori on valjastanut aktiiviset resurssit toimivaksi joustomarkkinaksi omistamatta itse yhtään assettia ja on markkina-arvoltaan yksi maail-man suurimmista yrityksistä.
Kuinka ylläpidetään vientituotteiden kilpailukyky?
Markkina- ja verkkovisio –mikä on Suomen suunta?
Suomen suunta Globaali
suuntaus
Lappeenranta University of Technology 26
Sähkön hinta 2020-luvulla?
Sähköllä on monta hintaa ja monta hinnoitteluperustetta
− Energian hinta – mahdoton ennustaa!!!− Suomessa ylituotantoa, jos kaukolämpö hengissä ja jos Power to X ei etene− Ruotsissa hetkellisiä alituotantokausia (pitkä korkeapaine)− Norjan vesivoimasta merkittävä osa keski-Europpaan− Venäjä?− Energian käyttö ei kasva
− Siirron hinta− Pääosa hinnasta €/kW,a− Energiakomponentin osuus laskee− Kokonaishinta nousee
− Jouston hinta kasvaa- varastoinnin kilpailukyky ratkaisevassa roolissa− Verot lisääntyvät
Lappeenranta University of Technology
Nord Pool Spot system price, early average
27
Source: Nord Pool SpotSYS FI
Lappeenranta University of Technology
Energy supplier & DR, reserve power market
2/19/201628
Source; Fingrid
Lappeenranta University of Technology 29
Taajuudensäätömarkkinan hintoja/teoreettinen ansainta 1 kW teholla
Vuosituote Käyttöreservi FCR-N Häiriöreservi FCR-D€/MW,h €/MW,h
2011 9,97 1,482012 11,97 2,802013 14,36 3,362014 15,80 4,032015 16,21 4,132016 17,42 (152 €/kW,a) 4,50 (39,42 €/kW,a)
Tuntituote2015 195 €/kW,a 126 €/kW,a
Ajatusleikki; 5*3 kW vesivaraajan sähkövastukset. Varataan keskimäärin 3 kW reservitehoksi (valmius alas-/ylössäätöön). Vuotuinen sähkölasku nyt 1500 €veroineen, energian osuus 750 €. Tuntituotteella ansainta voisi olla teoriassa 600 €/a. Ei nykyisin käytännössä mahdollinen, mutta tulevaisuudessa ….
Lisätään edelliseen oma 5 kW aurinkosähköjärjestelmä ja 20 kWh/20 kW akku. Mikä tulee verkosta otetun sähkön hinnaksi? Kuka ja millä hintamekanismilla toimittaa verkkosähkön ja verkkopalvelun?
Lappeenranta University of Technology
Sähköllä huikea historia mutta
uskomaton tulevaisuus!
• Edullinen, puhdas, rajaton energialähde
• Lämpöä, kylmää, työtä• Sähköpolttoaineita,
ruokaa
30