Språket kan göra patienten tryggare

>> lue lisää s. 9

Henkilöstötoimisto esittäytyy

>> lue lisää s. 4

Joulu Loimaan aluesairaalassa

>> lue lisää s. 6

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehtiEgentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift 8|2012

MP2 Itella Oyj

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Fridfull jul och gott nytt år!

2 Hospitaali 8/12

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoito-

piirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga

Finlands sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta.

Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho,

puh. (02) 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi.

Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) 313 3119,

markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta (suluissa varajäsen):

Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Mar-

jut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri,

Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: SEK Promote Oy.

Toimittajat:Marjo Peltoniemi, Pekka Remes,

Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press).

Paino: I-print Oy, Seinäjoki.

Painos noin 10 000 kpl. Jakelu:

Itella Oyj. Osoitteet:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat

esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai

puh. (02) 313 1103. Toimituksen osoite:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52,

20521 Turku.

Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna 2012.

ISSN 1796-8062. Mediatiedot:

www.vsshp.fi/julkaisut/lehdet2012/

Kuukauden kirjoitus | Månadens skrivelse Sisältö 17.12.2012

2 Kuukauden kirjoitus:

T-sairaala valmistuu –

nyt yhdessä tavoitteet toteen

2 Månadens skrivelse:

T-sjukhusets utvidgning blir färdig –

nu förverkligar vi målen tillsammans

3 TYKS 2013 -organisaatiomuutos

ja Titania-listat

3 Näyttö käyttöön

3 Myyjäiset veti väkeä

3 Sähkötupakointi kielletty

savuttomilla alueilla

3 Kielilisästä kielenkäyttölisä

4 Henkilöstötoimisto esittäytyy

5 Muuttajilla valtava urakka

6 Jouluntähti

6 Joulu näkyy Loimaan aluesairaalassa

7 Ammattina toimistosihteeri–ylilääkärin sihteeri

Pitkää pinnaa tarvitaan

7 Tuore kasvo

Sopimuskiemurat selviksi

8 Laadun varmennus akuutin

kivun hoitotyössä

8 Opiskelusta työn ohessa

uutta innostusta työhön

9 Språket kan göra patienten tryggare

10 Multasormella on asiaa

Jännitystä ilmassa

10 Sarvesta härkää

Toimitaan yhdessä

11 Sh-piiri palkittiin koulutusmyönteisyydestä

12 Pieni leikkaus muuttaa lasten elämän

12 Mia ja monitoimipyörä

Kansi: TYKSin puistotiimi toi jälleen

valoa Kiinamyllynmäen kaamokseen

ja loi joulutunnelmaa valaistuin kuusin.

(Kuva: Markku Näveri)

T-sjukhuseTs uTvidgning blir färdig – nu förverkligar vi målen Tillsammans

T-sairaala valmisTuu - nyT yhdessä TavoiTTeeT ToTeen

T-sairaala on nyt valmis. Toiminta käynnistyy alun perin suunnitellussa muodossa varustelun ja käyttökokeiden jäl-keen noin kolmen kuukauden kuluttua.

T-sairaalan jatkorakentamisen ensimmäinen suunnittelu-kokous yhdessä arkkitehdin ja käyttäjistä koostuvien suunnit-teluryhmien kanssa pidettiin 14.6.2005. Sitä ennen hanketta oli valmisteltu laajapohjaisessa sairaanhoitopiirin virkamiesjohdon, hallituksen sekä alueen kuntien edustajista koostuneessa selvi-tysryhmässä.

Vuotta myöhemmin valmistuneen hankesuunnitelman pe-rusteella sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi rakentamisen käynnistymisen 14.6.2006. Valtuuston päätöksen perusteluissa todettiin, että T-sairaalan rakentaminen turvaa sinne sijoittuvi-en toimintojen kohdalla sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon palvelujen ja Turun alueen sairaanhoidon päivystyspalvelujen tuottamisen asianmukaisessa ja tehokkaassa ympäristössä seu-raavien vuosikymmenien ajan. Yhtä tärkeänä tavoitteena kirjat-tiin rakentamisen myötä palvelujen laadun parantaminen eräillä keskeisillä erikoissairaanhoidon sektoreilla, joilla Varsinais-Suo-messa oli jääty kansallisesta tasosta jälkeen.

Tavoitteiden saavuttamiseksi käyttäjäasiantuntijoiden yh-teistyö arkkitehtisuunnittelun ja teknisen suunnittelun kanssa on ollut tiivistä, sinnikästä ja tuloksekasta. Suunnittelu on myös ollut joustavaa ja dynaamista. Tästä esimerkkinä on se, että sai-raanhoidon käynnistyessä uusissa tiloissa huhtikuun alussa T-sairaalaan sijoittuu parisenkymmentä prosenttia enemmän toi-

T-sjukhuset är nu färdigt. Verksamheten startar i enlighet med den ursprungliga planen om cirka tre månader efter utrustning och driftprov.

Det första planeringsmötet för T-sjukhusets fortsatta byg-gande hölls 14.6.2005 tillsammans med arkitekten och pla-neringsgrupperna bestående av användarna. Före det hade projektet förberetts i en vid utredningsgrupp bestående av repre-sentanter från sjukvårdsdistriktets tjänstemannaledning, styrel-sen och områdets kommuner.

På basis av projektplanen som blev färdig ett år senare god-kände fullmäktige 14.6.2006 att byggandet kunde komma igång. I fullmäktigebeslutets motiveringar konstaterades att byggan-det av T-sjukhuset tryggar produceringen av tjänster vad gäller sjukvårdsdistriktets specialiserade sjukvård och jourtjänsterna inom sjukvården i Åboregionen i en ändamålsenlig och effektiv omgivning under de följande decennierna. Som ett viktigt mål togs i och med byggandet upp förbättrande av tjänsternas kva-litet inom den specialiserade sjukvårdens centrala sektorer där man i Egentliga Finland hade blivit efter den nationella nivån.

För att nå målen har användarexperternas samarbete med arkitektplaneringen och den tekniska planeringen varit tätt, ut-hålligt och resultatrikt. Planeringen har också varit flexibel och dynamisk. Som exempel på detta är att då sjukvården kommer igång i de nya utrymmena i början av april placeras i T-sjukhuset 20 % mer verksamhet än vad som i början planerades år 2006.

Heikki Korvenrantaprojektijohtaja | projektchef

mintaa kuin vuonna 2006 alun perin suunniteltiin. Tämä johtuu sekä muuttuneista tarpeista että innovatiivisen toiminnallisen suunnittelun mahdollistamista kapasiteettilisistä.

T-sairaalan rakentamiseen onkin oleellisena osana liittynyt samanaikainen toiminnan sisällöllinen analysointi, uusien toi-mintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen. Työn aikana kävi jo varhain selväksi, että muutos edellyttää myös organisaatiora-kenteen ja johtamisjärjestelmän muokkaamista toiminnan tar-peiden mukaiseksi.

Uuden suuren sairaalan rakentaminen onkin kerran vuosisa-dassa mahdollisuus – ja velvollisuus – toiminnan tapojen perin-pohjaiseen uudistamiseen. Olemme sen nyt hyödyntäneet T-Pro-hankkeen ja TYKS 2013 -toiminnan myötä. Toki työ ei ole vielä valmis – sekä uusi rakennus että uudet toimintatavat tarvitsevat aikaa, ennen kuin niiden käyttö on löytänyt oikean uomansa.

Omistajiemme päätökset, luottamus- ja virkamiesjohdon en-nakkoluulottomuus, käyttäjäasiantuntijoiden innovatiivisuus yhdessä satojen ammattitaitoisten suunnittelijoiden ja rakentaji-en osaamisen kanssa ovat mahdollistaneet hienon lopputuloksen. Sairaanhoitopiiriimme on valmistunut nykyaikaiset vaatimukset täyttävä akuutin ja vaativan hoidon sairaala, jossa myös opetuk-sen ja tutkimuksen tarpeet on huomioitu.

A-sairaalan saneerauksen ja U-sairaalaa korvaavan raken-nuksen valmistumisen jälkeen TYKSin tilat ovat kokonaisuudes-saan laadukkaat. Ne luovat hyvän työympäristön, jossa voimme hoitaa potilaitamme turvallisesti ja korkeatasoisesti.

Detta tack vare ändrade behov och ökad kapacitet som möjligg-jorts av innovativ funktionell planering.

Som en väsentlig del i byggandet av T-sjukhuset har hört en samtidig analysering av verksamhetens innehåll, planering och genomförande av nya verksamhetssätt. Redan i tidigt skede un-der arbetet blev det klart att förändringen också kräver bearbet-ning av organisationsstrukturen och ledningssystemet i enlighet med verksamhetsbehoven.

Byggandet av ett nytt stort sjukhus är en möjlighet en gång i århundradet - och en skyldighet - för att fullständigt förnya verksamhetssätten. Vi har nu utnyttjat detta i och med T-Pro-projektet och ÅUCS 2013-verksamheten. Arbetet är dock inte färdigt ännu - både den nya byggnaden och de nya verksamhets-sätten behöver tid innan bruken av dem har hittat sin riktiga fåra.

Våra ägares beslut, fördomsfriheten hos förtroende- och tjänstemannaledningen, nyskapandet hos användarexperter-na tillsammans med kunnandet hos hundratals yrkeskunni-ga planerare och byggare har möjliggjort ett fint slutresultat. Sjukvårdsdistriktet har fått ett sjukhus som motsvarar de moder-na kraven vad gäller den akuta och krävande vården och där även undervisnings- och forskningsbehoven har beaktats.

Efter att A-sjukhuset har sanerats och byggnaden som ersät-ter U-sjukhuset har blivit färdig är ÅUCS:s utrymmen i sin helhet högklassiga. De skapar en god arbetsmiljö där vi kan ta hand om våra patienter tryggt och högklassigt.

8/12 Hospitaali 3

Uusien toimialueiden myötä TYK-Sin työvuorosuunnittelutaulukot muuttuvat. Näin tapahtuu kaik-kien TYKSin organisaatioiden

kohdalla, vaikka fyysinen työpiste pysyi-sikin samana. Samalla Titania-ohjelmassa taulukoiden nimeämiskäytäntö muuttuu, jolloin Titaniaan joudutaan luomaan uudet työvuorotaulukot ja entiset taulukot pois-tuvat käytöstä.

Käytäntö hoito- ja huoltopuolen työ-vuorotaulukoiden kanssa: yötyö-, lisä- ja ylityökorvaukset maksetaan työnteki-jöille päättyvän listan mukaisesti en-

VSSHP:ssä on syksyllä 2012 neuvoteltu paikallinen sopimus, jossa määritellään uudistetun kielenkäyttölisän myöntämi-sen periaatteet. Tavoitteena on rohkaista yhä useampaa henkilökuntaamme kuu-luvaa käyttämään molempia kotimai-sia kieliä tai viittomakieltä aktiivisesti asiakaspalvelutilanteissa. Neuvottelujen tuloksena on päädytty yhteen kielen-käyttölisän tasoon. Lisän myöntämisen perusteena on kielten aktiivinen ja sään-nöllinen käyttö.

Lisän suuruus on 25 €/kk. Suuruutta määriteltäessä on huomioitu tähän tar-koitukseen varattu määräraha sekä arvi-oitu maksuun tulevien kielenkäyttölisien määrä. Jatkossa henkilöt, joille maksetaan kielenkäyttölisää, käyttävät henkilökor-tissaan tarraa ”Jag talar svenska / Puhun suomea / Osaan viittomakieltä”.

Yleiskirje, jossa kerrotaan tarkemmin kielenkäyttölisän taustoista ja sen myön-tämisestä, ilmestyy vielä vuoden 2012 puolella.

Tarja Mäkinen

henkilöstöasiantuntija

Sairaanhoitopiirin johtajan 13.11.2012 hyväksymän ohjeen mukaan sähkötupa-kointi on kielletty sairaanhoitopiirin sa-vuttomilla alueilla Savuton sairaala -peri-aatteiden mukaan.

Yleiskirjeen 22/2006 mukaisesti tu-pakointi on kielletty 1.1.2007 lukien Var-sinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiloissa ja alueella lukuun ottamatta erillisiä tupa-kointipaikkoja. Tupakointikielto koskee niin henkilöstöä kuin potilaita ja vierailijoita.

Sähkötupakka on tupakkajäljitelmä, ja se voidaan rinnastaa tupakkaan. Val-viran mukaan ”sähkösavukkeen käyttö muistuttaa huomattavasti tupakointia, minkä vuoksi sen käytön salliminen si-sätiloissa voi aiheuttaa hämmennystä ti-loissa oleskelevien keskuudessa. Lisäksi sähkösavukkeiden käytöstä vapautuu höyryä, jonka sisältämistä ainesosista ei Valviralla ole tietoa”. Myös Työterveys-laitos on kehottanut työpaikkoja suhtau-tumaan sähkötupakointiin samoin kuin muuhunkin tupakointiin.

Täten sähkötupakan käyttö on kiellet-tyä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiloissa ja alueella lukuun ottamatta erilli-siä tupakointipaikkoja. Kielto koskee sekä henkilöstöä että potilaita ja vierailijoita.

Sähkötupakointia koskeva täsmennys sisältyy nyt myös internetissä julkaistuun Savuton sairaala -sääntöön.

Sähkötupakointi kielletty savuttomilla alueilla

TYKS 2013 -organisaatiomuutos ja Titania-listat

nen uuden listan käyttöönottoa. Nämä korvaukset tulevat siis maksuun, ellei nii-tä ole pystytty pitämään vapaana sitä en-nen. Kyseisiä korvauksia ei siirretä uusiin työvuorotaulukoihin, vaan uudet taulukot aloitetaan ”puhtaalta pöydältä”.

Käytäntö lääkäreiden työvuorotau-lukoiden kanssa: lisä- ja ylityökorva-ukset maksetaan lääkäreille päätty-vän listan jälkeen ennen uuden listan käyttöönottoa. Tämän vuoksi lisä- ja ylityökorvaukset maksetaan vuonna 2013 normaaleiden puolivuosittaisten maksu-päivien lisäksi myös muuttoajankohtana.

Uusiin listoihin siirrytään portaittain huhtikuun alkupuolella. Koska muutot tapahtuvat eri aikoina, eivätkä muutto-päivät ole vielä vahvistuneet, voidaan tällä hetkellä varmuudella suunnitella nyt käytössä olevia 3 viikon listoja jaksoon 03/2013 asti ja 6 viikon listoja jaksoon 02/2013 asti.

Käytännön toteutuksesta informoi-daan tarkemmin alkuvuodesta, kun aika-taulut ovat täsmentyneet.

Pirjo Hänninen

Titania-pääkäyttäjä

Kielilisästä kielenkäyttölisä

JBI-KoulutuKseen osallIstuneet

Danielsson-ojala Riitta,

TY/hoitotiede, kirurgian klinikka

ervast Minna, ATEK-klinikka

Hakala Kirsi-Maria, kirurgian klinikka

Hautaniemi soili, naistentaudit

Ketonen Mia, sisätautien klinikka

Korin Heidi, VSKK

Kurikka tarja, LAS

leppänen tiina, kirurgian klinikka

Maijala Riikka, Vakka-Suomen sairaala

nummelin Merja, EPLL

Pekonen arja, hoitotyön toimisto

Rannikko Virve, psykiatria

salo-sirkiä arja, LAS

tanttu Pia-Maria,

keuhkosairauksien klinikka

tarr tiina, hoitotyön toimisto

Viljanen-Peuraniemi Mari,

kirurgian klinikka

Sairaanhoitopiirissämme järjestettiin Näyttö käyttöön -koulutus syyskuussa. Koulutuksen tarkoituksena oli tukea sii-hen osallistuneita hoitotyön asiantuntijoita ja esimiehiä hyödyntämään Joanna Briggs Instituutin kehittämää COnNECT+ (Clinical Online Network of Evidence for Care and Therapeutics) -ohjelmistoa näyttöön pe-rustuvan toiminnan kehittämisessä.

Joanna Briggs Instituutti (JBI) on Australiassa perustettu voittoa tavoitte-lematon terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. Se on erikoistunut näyttöön perustuvan toiminnan kehit-tämiseen ja siinä tarvittavien työkalujen tuottamiseen (mm. järjestelmälliset katsa-ukset ja näyttöön perustuvat suositukset). JBI-suositukset on kohdennettu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille klii-nisen työn tueksi, ja ne tarjoavat parasta mahdollista tutkimusnäyttöä hoitotoi-menpiteiden perusteiksi. JBI-suositukset perustuvat yhteen tai useampaan järjestel-mälliseen katsaukseen sekä muuhun kriit-tisesti arvioituun tutkimustietoon.

Parhaita käytäntöjä vahvistamaanJBI COnNECT+ -ohjelmisto on suunni-teltu vahvistamaan parhaita käytäntöjä potilashoidossa. Ohjelmisto tarjoaa väli-

neitä päätöksenteossa tarvittavan tiedon hankkimiseen, arviointiin, levittämiseen sekä käyttöön ottamiseen ja käyttöönoton vaikutusten arviointiin. Sen avulla poti-laan hoitotyöhön osallistuvat voivat tehdä parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön perustuvia päätöksiä.

Koulutuksessa harjoiteltiin COnNECT+ -ohjelmiston käyttöä. Osallistujat mietti-vät ryhmissä näytön roolia käytännössä, yhteisissä keskusteluissa käytiin läpi esim. näytön merkityksellisyyttä ja vaikutta-vuutta ja tutustuttiin näytön asteisiin. Lisäksi koulutuksessa mm. perehdyttiin järjestelmällisiin katsauksiin ja näyttöön perustuviin suosituksiin (näytön arvi-ointi), hoitotyön alueelle laadittavan kä-sikirjan tekemiseen (näytön levittäminen ja juurruttaminen) sekä esimerkin avulla näytön käyttöönoton aiheuttamiin käy-tännön muutoksiin Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa (näytön hyödyntämi-nen ja vaikutusten arviointi).

Ohjelmiston kouluttajana toimi klii-nisen hoitotieteen asiantuntija Anne Korhonen Hotuksesta (Hoitotieteen tut-kimussäätiö). Palautteen perusteella kou-lutukseen osallistujat olivat tyytyväisiä saamaansa antiin ja he ovat valmiita tule-maan eri yksiköihin opastamaan ohjelmis-ton käytössä.

Näyttö käyttöön

Riitta Danielsson-Ojala

TtM, aoh

Arja Pekonen

TtM, suunnittelija

Perinteinen Taitavat kädet -myyntinäyt-tely veti jälleen TYKSin naistenklinikan luentosalin aulan täpötäyteen kiinnostu-neita ostajia 27. marraskuuta. Lukuisten herkkujen ja käden taidon näytteiden kir-jo oli komea, ja kauppa kävi. Joulutunnel-maan virittäytynyttä iloista myyjäisväkeä edustivat TYKS-veteraanit Eija Saajala (vas.) ja Mari Hautaviita.

Myyjäiset veti väkeä

4 Hospitaali 8/12

Henkilöstötoimistossa on ollut jon-kin verran vaihtuvuutta viimei-sen kahden vuoden aikana. Pää-asiallisena syynä on ollut usean

kokeneen konkarin jääminen eläkkeelle ja uusia vahvuuksia on rekrytoitu heidän tilalleen. Eläköitymisten yhteydessä myös kaksi asiantuntijavakanssia on siirretty alueelta TYKSin mäelle.

Tehrään porukal -henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman mukaan VSSHP:n tär-kein voimavara on osaava ja palveluhenki-nen henkilöstö. Tuon määritelmän mukai-

Henkilöstötoimisto esittäytyy

Takana vas: Marjut Kahilainen, Sanna-Mari Heinonen. Keskellä vas: Tiina Teirasvuo, Sirpa Saarni. Edessä vas: Saana Leppä, Tarja Mäki-nen. (Kuvasta puuttuu Henrik Jalo.)

sesti henkilöstöhallinnollisten palvelujen tarjoaminen on yksi sairaanhoitopiirin tär-keistä tukiprosesseista. Olemmekin osal-tamme mahdollistamassa potilastyön ja potilastyötä välillisesti tukevien tehtävien onnistuneen hoitamisen läpi koko sairaan-hoitopiirin. Tavoitteitamme ovat mm:• tarjota henkilöstöhallinnollisia palve-

luja ja tukea sekä yksittäisille työnte-kijöille että esimiehille

• tehdä läheistä yhteistyötä sairaanhoi-topiirin johdon kanssa

• huolehtia sekä päivittäisistä henki-

löstöhallinnollisista palveluista että yhteisten ohjeistusten ja prosessien määrittelystä ja kehittämisestä henki-löstöjohtamisen osalta

• tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun mahdollistaminen yli am-mattiryhmä-, työyksikkö- ja organi-saatiorajojen.Yksikössämme on kokemusta henkilös-

töhallinnosta sekä kunnalliselta että yksi-tyiseltä puolelta. Lisäksi koulutustaustoja on monenlaisia, joten näkökulmat tuntuvat täydentävän toisiaan oikein mukavasti.

Näiden saatteiden ja oheisten kuvien kera haluamme esittäytyä koko VSSHP:lle. Kuvat tuovat osaltaan hyvin esiin moni-muotoisuutemme J.

Marjut Kahilainen

henkilöstöasiantuntija

Koulutus, työsuojelu ja muut asiantuntijapalvelutKoulutussuunnittelija Sirpa Saarni orga-nisoi piirin sisäisiä koulutuksia ja osaa-misen hallintaa. Suojelupäällikkö Henrik Jalo puolestaan vastaa työsuojelusta, joka liittyy läheisesti myös työhyvinvointiin. HR-päällikkö Sanna-Mari Heinosen tehtä-viin kuuluvat yleiset henkilöstöasiat, joil-la viitataan ajankohtaisiin pehmeämmän puolen henkilöstöasioihin vastapainona palvelussuhdeasioille. Kolmen henkilös-töasiantuntijan (Marjut, Tarja ja Tiina) tehtäviä yhdistää palvelussuhdeasioiden neuvonta ja erottaa kunkin tehtävän muut painopistealueet, kuten organisaatiokaa-viosta käy ilmi. Koko henkilöstötoimistoa ohjaa ylimpänä kapellimestarina vs. hen-kilöstöjohtaja Saana Leppä, joka myös vas-taa yksikkömme lakimiesnäkökulmasta.

Suunnilleen tällä kokoonpanolla ja tehtävänjaolla jatketaan kesäkuun 2013 loppuun, jolloin henkilöstöjohtaja Nina Vainion opintovapaa päättyy. Silloin ar-vioidaan tiimimme tehtävänjaot ainakin osittain uudelleen. Muutos on siis jatku-vaa meidänkin työyksikössämme.

PalkanlaskentaPalkanlaskennan yhteyshenkilöinä meil-lä on 21 toimistosihteeriä, jotka neuvovat palkka- ja palvelussuhdeasioissa. Vas-tuualuejako muuttuu 1.1.2013 alkaen, se on päivitetty vastaamaan VSSHP:n uutta organisaatiota. Oheisesta taulukosta löy-dät oman yhteyshenkilösi 1.1.2013 alka-en, riippumatta siitä milloin yksikkösi mahdollinen muutto uuden organisaation mukaisiin tiloihin tapahtuu. Palkanlas-kentatiimin esimies on toimistonhoitaja Mia Seppälä. Takana vas: Ritva Rantanen, Eija Ilmonen, Pirjo Nieminen, Elina Jokinen.

Edessä vas: Tiina Etäniemi-Leppälä, Eija Haippo, Tiina Värjönen, Helena Mäkitalo.

Takana vas: Jutta Kellosalo, Kirsi Kailiala, Sanna Elomäki, Seija Nurmi, Pirjo Hänninen, Maarit Laakkonen. Edessä vas: Margit Lehtinen, Paula Aho, Mia Seppälä, Merja Kuikka, Heidi Piirainen, Mervi Holma. (Kuvasta puuttuvat Heli Heikkilä ja Hilkka Elovaara.)

RekrytointiRekrytoinnissa työskentelee yksi ko-koaikainen ja kaksi osa-aikaista toimis-tosihteeriä, joiden tehtäviin kuuluu sijais-välitys ja sijaisuusilmoitusten julkaisu. Aiemmin voimassa ollut vastuualuejako on poistunut, joten palvelu on entistä joustavampaa. Heidän esimiehenään toi-mii toimistonhoitaja Merja Mikkonen, joka vastaa vakituisten työpaikkailmoitusten julkaisusta. Varahenkilö Emilia Haaristo työskentelee sekä rekrytoinnissa että pal-kanlaskennassa.

TyöhyvinvointiTyöhyvinvoinnin parissa työskentelee päätoimisesti työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokisen johdolla kaksi toimistosih-teeriä. Saija suunnittelee työhyvinvointiin liittyviä käytäntöjä ja osallistuu niiden to-teuttamiseen. Toimistosihteereiden pää-vastuualueena ovat sosiaalivakuutusasiat ja Mira Karilainen vastaa lisäksi alueelli-sen koulutuksen käytännön järjestelyistä

Johanna Niskala, Emilia Haaristo, Merja Mikkonen. (Kuvasta puuttuu Tuula Rantanen.)

Mira Karilainen, Anita Laukkonen, Saija Jokinen.

Kaikkien yhteystiedot, tehtävänkuva-ukset pähkinänkuoressa sekä toimipistei-den sijainnit löytyvät Santrasta kohdasta Henkilöstöasiat/Yhteystiedot. Ollaan yh-teyksissä, tervetuloa käymään!

Vs. henkilöstöjohtaja (neuvottelupäällikkö) Saana Leppä

HR-päällikkö Sanna-Mari HeinonenYleiset henkilöstöasiat

Suojelupäällikkö Henrik Jalo

ToimistonhoitajaMerja Mikkonen

Lähiesimies rekrytointi

Toimistosihteerit 3 kpl, rekrytointi

Henkilöstö- asiantuntija

Tiina Teirasvuo Raportointi,

palvelussuhdeasiat

Henkilöstö- asiantuntijaTarja Mäkinen

Työryhmien sihteeri ja valmistelija,

palvelussuhdeasiat

ToimistonhoitajaMia Seppälä

Lähiesimies palkka- ja palvelussuhdeasiat

Toimistosihteerit 21 kpl, palkka- ja palvelussuhdeasiat

Henkilöstö- asiantuntija

Marjut KahilainenYleiset henkilöstöasiat, pal-

velussuhdeasiat

Koulutus- suunnittelijaSirpa Saarni

Työhyvinvointi-suunnittelijaSaija Jokinen

Toimistosihteerit 2 kpl, sosiaalivakuutusasiat, koulutus

8/12 Hospitaali 5

PalKanlasKennan yHteysHenKIlö 1.1.2013 alKaen työPaRI/sIJaInen

tyKs

Toimialue 1 TULES Merja Kuikka (31182) Margit Lehtinen (31131)

Toimialue 2 Sydänkeskus Margit Lehtinen (31131) Merja Kuikka (31182)

Toimialue 3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Margit Lehtinen (31131) Merja Kuikka (31182)

Toimialue 4 Neuro Seija Nurmi (32117) Heli Heikkilä (31128)

Toimialue 5 Medisiininen Heli Heikkilä (31128) Seija Nurmi (32117)

Toimialue 6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Heidi Piirainen (32158) Jutta Kellosalo (32128)

Toimialue 7 Naistenklinikka Pirjo Hänninen (32129) Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159)

Toimialue 8 Lasten ja nuorten klinikka Jutta Kellosalo (32128) Heidi Piirainen (32158)

Palvelualue 1 Asiantuntijapalvelut Maarit Laakkonen (32090) Sanna Elomäki (32132)

Palvelualue 2 TOTEK Sanna Elomäki (32132) Maarit Laakkonen (32090)

Psykiatrian tulosalue

Aikuispsykiatria Eija Ilmonen (45209) Pirjo Nieminen (45208)

Nuoriso- ja lastenpsykiatria Pirjo Nieminen (45208) Eija Ilmonen (45209)

Loimaan aluesairaala Elina Jokinen (43314) Helena Mäkitalo (43303)

Salon aluesairaala Tiina Etäniemi-Leppälä (44204) Ritva Rantanen (44208)

Turunmaan sairaala Tuula Stolpe (46212)

TYKS Vakka-Suomen sairaala Tiina Värjönen (41838) Eija Haippo (41839)

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Merja Kuikka (31182) Margit Lehtinen (31131)

tyKs-saPa liikelaitos

Välinehuollon palvelualue Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159) Pirjo Hänninen (32129)

TYKSLAB Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159) Pirjo Hänninen (32129)

Patologian palvelualue Paula Aho (32116) Kirsi Kailiala (32159) Pirjo Hänninen (32129)

V-S kuvantamiskeskus Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Pirjo Hänninen (32129)

Kliinisen neurofysiologian palvelualue Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Pirjo Hänninen (32129)

V-S lääkehuolto Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116) Pirjo Hänninen (32129)

teknisten ja huoltopalvelujen tulosalue

Tekniset palvelut Pirjo Hänninen (32129) Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116)

Kiinteistöpalvelut Pirjo Hänninen (32129) Kirsi Kailiala (32159) Paula Aho (32116)

Ravintohuolto- ja kanttiinipalvelut Ritva Rantanen (44208) Tiina Etäniemi-Leppälä (44204)

Laitoshuolto (Kantasairaala) Elina Jokinen (43314) Helena Mäkitalo (43303)

Laitoshuolto (alueilla työskentelevät) Tiina Värjönen (41838) Eija Haippo (41839)

Muu huolto Tiina Värjönen (41838) Eija Haippo (41839)

Hallintokeskus Mervi Holma (32134) Mia Seppälä (32130)

H-hetki koittaa 2. huhtikuuta. Sil-loin käynnistyy mittava muutto kokonaisuudessaan valmiiseen T-sairaalaan. Tosin tavaraa ryh-

dytään siirtämään uuteen rakennukseen heti tammikuussa, kertoo kuljetuspäällik-kö Jari Airola.

– Niin paljon viemme kuin suinkin voimme jo ennen varsinaista muuttoa. Ky-se on lähinnä sellaisesta tavarasta, jota ei tarvita potilashoidossa.

Airola kertoo kuljetusyksikön aloitta-neen muuton suunnittelun viime kesänä ja syksyn mittaan tahti on vain tiivistynyt.

– Yli 40 osaston muutto on valtava urakka, joka sujuu sitä paremmin, mitä huolellisemmin sitä on ennakkoon suun-niteltu ja valmisteltu.

Muuttoon on mobilisoitu koko kulje-tusyksikkö sekä yksityinen muuttofirma. Ja kaikki viedään, mitä irti saadaan, eli sellaisia laitteita ei olekaan, jotka eivät mainitun joukon voimin siirry.

– Kun lyhyessä ajassa viedään valtaisa määrä tavaraa, tarvitaan paljon käsiä. Yh-den osaston muutossa on kiinni vähintään 10 miestä, Airola sanoo.

Ja tarvitaan paljon muutakin: 3–4 kuorma-autoa sekä peräti 5000–7000 muuttolaatikkoa. Ne ovat vuokralaatikoi-ta, jotka ovat välivarastossa laboratorion vanhoissa tiloissa. Välivaraston sijainti on keskeinen, ja idea siihen tuli kuljetusyksi-

kön omalta väeltä, mitä kuljetuspäällikkö pitää yhtenä osoituksena siitä, että muut-toon on todella paneuduttu.

Yhteistyöllä se sujuuKaikki siirtyy autokyydissä, sillä tunne-likuljetuksia pyritään välttämään. Vuo-deosastot ovat Airolan mukaan helppoja muutettavia. Leikkaussalit ja teho-osasto isoine, kalliine ja vaativine laitteineen tar-joavat muuttajille enemmänkin haasteita.

– Onneksi monessa laitteessa on nyky-ään pyörät alla.

Jari Airola peräänkuuluttaa kulje-tuksen ja osastojen henkilökunnan sau-matonta viestintää ja yhteistyötä. Ideana on, että materiaali virtaa koko ajan eikä kummassakaan päässä synny tarpeeton-ta joutoaikaa. Jokaisella muutolla on oma vastuuhenkilönsä.

Kuljetuspäällikkö toivoo osastoil-ta ymmärrystä, jos muuton aikana jokin huoltotoimi viivästyy, kun huollolla on monta rautaa tulessa ja paljon kiinni muu-tossa. Huollot uudisrakennukseen käänty-vät lennossa sitä mukaa kun potilaat ovat siirtyneet.

Jari Airolalla on vankka usko siihen, että muutto sujuu hyvin:

– Meillä on sitoutunutta ja motivoitu-nutta porukkaa, jolle muuton sujuminen on kunniakysymys.

Muuttajilla valtava urakkaTeksti ja kuva Markku Näveri

Kuljetuspäällikkö Jari Airolan joukot alkavat täyttää T-sairaalan laajennusta heti alkuvuodesta. Täysimittainen muutto käynnistyy 2. huhtikuuta.

6 Hospitaali 8/12

Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi

Ruuhkaa ja ryntäilyä. Side silmil-lä. Sokeana. Adventtiaika yrittää aurata sohjoon valon mentävää vakoa. Ihmistä ei kestä edes kat-

soa – on pakko kääntää pää. Mutta lapset laulavat. Lapset laulavat, että jouluntähti on must, se on minimi, ehdoton. Se tarvi-taan. Ei joulutähti vaan jouluntähti. Juice oli sanoituksissaan tarkka.

Miksi jouluntähti on ehdoton? Mitä se valaisee? Mihin johdattaa? Nykyään ei tähtiä seurata, ei ainakaan suunnistusmie-lessä. Sitä varten ovat navigaattorit. Eikä meitä taida montaakaan enää puhutella paimenvertaukset, lammaslaumat, seimet eikä aasitkaan. Lapsikin on mennyt pesu-veden mukana. Majatalot ovat hostelleja, bedandbreakfasteja ja vandrarhemmette-jä. Yösijan voi vaivattomasti buukata ne-tistä, ettei joudu taivasalle tai talliin… Ja enkeleitä, onko heitä, epäileväinen mieli

kysyy. Pelottaa kyllä, mutta ettei tarvitsi-si pelätä, niinkö? Iloisesta asiasta on kuu-lemma kyse. ILOINEN UUTINEN. Miten se näkyy? Kuuluu? Tuntuu? Ylittyykö uutis-kynnys ilosta?

Juicen Sika-laulussa toivottomuus ja ihmisen alennustila syvenevät säkeistö säkeistöltä, aidosta ilosta ei ole tietoakaan. Mutta jouluntähdestä ei tingitä! Lapset eivät luovuta. Lapset leikkivät ja laulavat. Lasten sitkeyttä ja peräänantamattomuut-ta kateellisena kaivaten toivoo nimimerk-ki ”Hetimullekaikkitännenyt”. Lasten osa on odottaminen. Sen taidon osaavat pa-remmin kuin aikuiset. Luottavatko myös enemmän? Jaksavat toivoa? Ovat läsnä tässä hetkessä.

Jouluntähti on lupaus jostakin parem-masta. Sen takia ehdoton. Ei se toivo ihmi-sissä ole. Keskeneräisinä, keskenkasvuisi-na, eksyneinä ja erehtyneinä sikoläteissä

Jouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää Kadulla adventti sohjoa kyntää Joku ihmistä katsoo, kääntää pään Kun ihminen rypee läävässään Ja lapset laulaa: jouluntähti on ehdoton”

Juice Leskinen: Sika

Jouluntähti

Yksi Loimaan aluesairaalan säily-neistä perinteistä on pikkujou-lut, jotka järjestetään joka vuosi hyvissä ajoin ennen joulua. Ai-

emmin järjestämisvastuu on ollut talon eri osastoilla vuoron perään, mutta viime vuodet juhlista on vastannut henkilö-kuntayhdistys. Ohjelmistossa ovat kautta vuosien säilyneet lahjat tuova joulupukki,

Loimaan aluesairaalassa joulun tunnelma tuntuu ja näkyy ja joulunajan juhlistamisella on pitkät perinteet.

jouluruoka ja tanssit. Uutta ja erilaista jo-ka vuoteen tuovat vierailevat esiintyjät ja musiikista vastaavat bändit.

– Hauskaa on ollut joka kerta, vaikka kaikkea ei muistakaan, jouluperinteistä kertovat Liisa Vikström, Raija Talvitie ja Armi Vuori Loimaan aluesairaalasta vitsailevat.

Talo tarjoaa joulun alla perinteisesti

henkilökunnalle jouluaterian. Jouluaatto-na yövuorossa olevat saavat jouluaterian silloin. Osastoilla on lisäksi omia perinteitä kuten kirurgisella osastolla ja leikkaus-osastolla suositut ja odotetut glögi- tai puuropäivät joulun alla.

Joulutunnelmaan panostetaan niin ikään: sairaalan kaikki huoneet saavat koristeekseen kyntteliköt joulun ajaksi. Ala-aulan kruunaa komea joulukuusi ja myös vuodeosastoilla sekä poliklinikoilla on omat joulukuusensa.

Menneitä ja nykyisiä jouluperinteitä Hallinnollinen osastonhoitaja Raija Talvi-tie on Loimaan aluesairaalan jouluperin-teiden osalta oikea tietopankki, sillä hän aloitti sairaalassa työskentelyn jo vuonna 1977.

Menneinä vuosina oli Talvitien mu-kaan hauska tapa tehdä jouluhuone, joka sisustettiin jouluiseksi ja sinne kerättiin saadut lahjat.

– Siellä pidettiin kaikki tauot ja kuun-neltiin joskus myös joulumusiikkia.

Yleisen trendin mukaisesti myös Loimaan aluesairaalassa on luovuttu joulukorttien lähettämisestä. Aiemmin sairaalasta lähetettiin joulukortit yhteis-työkumppaneille. Monella osastolla osas-tonväki teki joulukortit itse ja niitä lähe-tettiin esimerkiksi kaikille eläköityneille. Joinakin vuosina tehtiin oikea joululehti, johon joulutervehdykset laitettiin. Lehden

tekemisestä luovuttiin kuitenkin työläyden takia ja nykyisin joulutervehdys löytyy henkilökunnalle jaettavasta tiedotteesta.

Menneinä vuosina pidettiin aattona puolilta päivin potilaille jouluhartaus, mikä toi yhteistä joulunviettotunnelmaa potilaille ja henkilökunnalle. Jouluaamui-sin kävi Loimaan kaupungin kirkkokuoro laulamassa vuoteen 2010 saakka. Ennen vuotta 2009, kun Loimaalla oli vielä syn-nytystoimintaa, jouluvauvat saivat tont-tulakit päähänsä ja kaikki kynnelle kyke-nevät kävivät lastenhuoneen oven takaa ihastelemassa ihania vauvoja.

Lääkäreillä on ollut aiemmin tapana kiertää lastensa kanssa osastoilla tuo-massa joulutervehdyksiä, mikä on ollut aina odotettu tapahtuma. Monet lääkärit muistavat jollain tavalla omia osastojaan tänäkin päivänä.

Muutokset ovat tulleet pikkuhiljaa hoitoaikojen lyhentymisen ja toimintojen muuttumisen myötä. Erityisesti vuode-osastohoito on vähentynyt. Koska potilaat ovat sairaalassa vähemmän aikaa, he ovat usein myös huonompikuntoisia. Sisäänot-tokriteerit ovat myös yleisesti muuttu-neet. Henkilökunnan työ on muuttunut kiireisemmäksi, Armi Vuori sanoo.

Jouluisin toimintaa supistetaan, jot-ta työntekijät saavat pitää lakisääteisiä lomiaan. Jouluaatto ja joulupäivä ovat kolmikon mukaan yleensä normaalia rau-hallisempia ja tunnelma lämpimämpi ja leppoisampi - vilske alkaa vasta tapanina.

Joulu näkyy Loimaan aluesairaalassa

ryvetään, sohjoissa rämmitään. Ei olla Pyhiä perheitä, eikä pyhiä ollenkaan. Eikä pyhik-si tullakaan. Eikä tarvitsekaan. Riittää kun Juicen sanoituksin ”Ollaan ihmisiksi”. Toivo on ihmistä Isommassa. Että kestää katsoa. Ihmistä. Että voi iloita!

Jouluntähti on ehdoton. Se heijastaa kohti itseään suurempaa. Sen valo on aitoa valoa keinovalojen kalpean kylmässä kaa-moksessa. Se valaisee pimeän ja poistaa pe-lon. Se hellästi ottaa siteet silmiltä ja auttaa näkemään. Sen valo on kulkenut läpi vuosi-tuhanten. Lapset ja lastenkaltaiset tunnista-vat sen. Siksi lapset laulavat. Ilosta! Ollaan ihmisiksi.

Iloista Joulua!

Outi Ruohola

sairaalapappi

Loimaan aluesairaa-lan henkilökunta on askarrellut kahvi-huoneeseen myös persoonallisen jou-lukalenterin. Kuvas-sa sairaanhoitajat Johanna Saarikko ja Merja Yli-Urpo.

Hallinnollinen osas-tonhoitaja Raija Talvitie (vas.), joh-tava ylilääkäri Armi Vuori (kesk.) ja vs. johtava ylihoitaja Liisa Vikström (oik.) kertovat, että sai-raalan joulunviettoa on ajanmukaistettu, mutta säilyneistä perinteistä ei aiota luopua.

8/12 Hospitaali 7

Jo vuonna 1975 Taina Mertamo pes-tautui ensimmäiseen vakinaiseen vir-kaansa TYKSiin. Tuolloin hän aloitti mittavan uransa sisätautien klinikalla,ensin osasto 015:n osastonsihteerinä.Käännekohta oli vuosi 1989, jolloin Au-

li Toivasesta tuli klinikan ylilääkäri. Toiva-nen nimittäin pyysi Tainaa sihteerikseen.

– Mietin ehdotusta pitkään, ja lupasin sitten suostua, kunhan katsotaan, kuinka työt sujuvat, Taina muistelee.

Ja hyvinhän ne ovat sujuneet, sillä samoissa tehtävissä Mertamon Taina on edelleen. Titteli on tosin ennättänyt muut-tua, sillä aikanaan ylilääkärin sihteerit oli-vat kanslisteja ja ylihoitajan sihteerit apu-laiskanslisteja. Nykyään molemmat ovat toimistosihteereitä.

Kun Taina 24 vuotta sitten vaihtoi toi-mistosihteeriksi, elettiin toimistotyössä ja monessa muussakin suuren mullistuksen aikaa. Tuolloin tietokoneet löivät voimalla läpi ja kirjoituskoneet alkoivat jäädä his-toriaan.

Kuinkahan moni tietää, että sai-raanhoitopiirissämme työsken-telee nykyään myös hankinta- ja sopimuslakimies?

Tuoreessa tehtävässä aloitti syyskuus-sa oikeustieteen kandidaatti Suvi Posio.

VSSHP:n palvelukseen Suvi tuli Hel-singistä. Siellä hän toimi HSL:n eli Hel-singin seudun liikenne -kuntayhtymän lakimiehenä. HSL taas on perua Pääkau-punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan kahtiajaosta. YTV:ssä Suvikin uransa aloitti vuonna 2008.

Turussa opiskellut ja valmistunut Su-vi erikoistui kuntapuolen juridiikkaan, ja keskeisiä opinnoissa olivat nimenomaan hankinnat ja sopimukset.

– Hankintajuridiikka on aika tuore oikeuden ala, mutta kiinnostus siihen on koko ajan kasvamassa, hän valottaa.

– Kuntasektorin toimintakin perustuu yhä enemmän erilaisiin sopimuksiin ja so-pimusjärjestelyihin.

Sairaanhoitopiiristä Posion Suvi kiin-nostui monestakin syystä:

– Ensinnäkin toimenkuva vaikutti kiinnostavalta. Toiseksi toimi on uusi, jo-ten pääsen itse vaikuttamaan työhön ja työskentelytapoihin tarvitsematta astua edeltäjän saappaisiin. Lisäksi kuntayhty-män toimialue, sairaanhoito, on tärkeä.

Ammattina toimistosihteeri – ylilääkärin sihteeri

Tuore kasvo

Teksti ja kuva Markku Näveri

Teksti ja kuva Markku Näveri

Sopimuskiemurat selviksiHankinta- ja sopimuslakimies neuvoo

– Osastonsihteerin ajalta minulla oli kokemusta oikeastaan vain laboratorio-ohjelmasta, joten käytännössä uuden op-pimista oli valtavasti. Eikä nykyään työstä tulisikaan mitään ilman monenlaisten tie-tokoneohjelmien hallintaa.

Henkilöstöhallinnossa sarkaa riittääToimistosihteerinä Taina hoitelee ylilääkä-rin alaisen henkilöstön asioita. Ja niitä riit-tää, onhan klinikka iso: 83 lääkärin virkaa ja sijaiset päälle.

– Henkilöstöhallintoa, Primaa, määrä-yskirjoja, koulutusanomuksia. Ne ovat iso osa päivittäistä työtä.

Päivittäin Taina myös auttaa ja neu-voo lääkäreitä näiden pulmissa. Varsin-kin koulutusseurantaohjelman käyttö on koettu työlääksi, ja lääkärit kaipaavat ohjeita. Myös opiskelijat kääntyvät usein Tainan puoleen. Ja klinikan opetushoitaja onkin ylihoitajan sihteerin kanssa Tainan tärkeimpiä työpareja.

Klinikan hankinnat kulkevat Tainan kautta, hän järjestää erilaisia tilaisuuksia ja kahvituksia, ottaa vastaan ilmoittau-tumiset ja lääke-esittelyvaraukset. Ja jos kopiokone temppuilee, avuksi pyydetään Tainaa. Tuttua puuhaa on myös Santran päivittäminen.

Uutta organisaatiota luomassaViime ajat Tainaakin on työllistänyt uuden organisaation valmistelu. Hän on toiminut lukuisissa kokouksissa sihteerinä ja on tyytyväinen saadessaan olla mukana uut-ta rakentamassa.

– Mielenkiintoista aikaa, joskin myös haasteita on luvassa. Marraskuun lopussa emme vielä tiedä toimialueen sihteerien määrää emmekä siten tehtäviäkään.

Toimistosihteeri Taina Mertamo on viihtynyt työssään kohta jo neljännesvuosisadan.

Pitkää pinnaa tarvitaan

Ja vaikuttihan taustalla hiukan sekin, että ahkera reissaaminen jäi pois. Suvilla oli työasunto Helsingissä, mutta hän kävi kuitenkin kotonaan Liedossa mahdolli-simman usein.

Pelisääntöjä ja toimintamallejaKolme kuukautta ovat osoittaneet Suville, että työ on ollut mielenkiintoista ja vas-tannut odotuksia. Tokihan paljon aikaa on mennyt ihmisiin, sairaanhoitopiiriin ja sen toimintatapoihin tutustumiseen – ihan uuteen maailmaan, kuten hän luonnehtii. Yllätyksiä ei ole vielä vastaan tullut, ei ai-nakaan negatiivisia.

Pähkinänkuoressa hankinta- ja sopi-muslakimiehen tehtäviin kuuluu neuvoa, ohjeistaa ja kouluttaa hankinnoissa ja so-pimuksissa sekä laatia yleisiä pelisääntöjä sopimusten valmisteluun sekä toiminta-malleja sopimusriskien hallintaan.

– Yleensä lakimiestä kaivataan on-gelmien ilmetessä, mutta pitäisi osata varautua ikäviin tilanteisiin ennakolta ja pyytää apua jo sopimuksen valmistelu-vaiheessa, varsinkin kun sopimuksissa on usein kyse huomattavista summista.

Kaikki sh-piirin sopimukset eivät kierrä juristin kautta. Osaamista ja rutii-nia sopimuskäytännöissä on runsaasti, mutta neuvoa tältä saa tietysti aina kysyä.

Juristia tarvitaan ennen kaikkea sopimus-teknisesti haastavissa tapauksissa ja käy-täntöjen kehittämisessä.

Työssään Suvia viehättävät erityises-ti sen haasteellisuus, mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus. Sopimusten skaala on laaja, ja isossa organisaatiossa näkee koko sopi-musten kirjon.

Työn vastapainoksi Posion Suvilla on kaksi harrastusta ylitse muiden: hän soit-

taa pianoa esiintyenkin silloin tällöin viu-listiveljensä kanssa. Suosikkisäveltäjä on Chopin, kuinkas muuten.

Toinen lempiharrastus on hevoset. Liedon tallissa on kaksi suomenhevosta. Kilpailuihin Suvi ei niiden kanssa osal-listu, vaan hevoset ovat käytettävissä ratsastukseen, metsätöihin tai vaikkapa rekiretkiin.

Jos hankintasopimuksen teko tuntuu visaiselta, avun saa uudelta hankinta- ja sopimuslakimie-heltä Suvi Posiolta.

Joka tapauksessa Taina on ensi vuo-desta ”kahden herran palvelija”. Ylilää-käri Jorma Viikari vastaa Medisiinisen toimialueen tutkimuksesta ja opetuksesta ja hallinnollinen osastonylilääkäri Ilkka Kantola siirtyy toimialueen johtajaksi.

Sisätautien klinikan hallintokerrok-sessa ovet ovat aina auki, eivätkä ne sul-keudu uudella toimialueellakaan.

– Niinpä meillä ei ole koskaan rauhal-lista, Taina nauraa.

Kävijöitä ja kysyjiä on paljon, ja pu-helin pirisee taajaan. Pitkää pinnaa tar-vitaan, ja avulias pitää aina olla, hän muistuttaa. Ja sitähän Taina on. Siitä to-disteena esim. valinta Vuoden positiivi-seksi henkilöksi pari vuotta sitten.

8 Hospitaali 8/12

kivun hoidon osaamista sekä laatimalla hyväksyttyä suositustasoa oleva koulu-tussuunnitelma kipuvastuuhoitajien osaa-misen vahvistamiseksi. Projektiryhmään kuuluvat APS-vastuulääkäri, anestesia-erikoislääkäri Pirkka Rautakorpi sekä ki-puhoitaja Päivi Kuusisto. Kipuhoitaja Tuija Lindström vastasi projektin auditointivai-heesta. Projektinjohtamisessa hyödyn-

Laadun varmennus akuutin kivun hoitotyössä

nettiin atek-klinikan kliinisen hoitotyön asiantuntijaa.

Kehittämistoimien tuloksena APS koordinoi jatkossa akuutin kivun hoitoon liittyvää toimintaa

• konsultaatio-, koulutus- sekä kehittä-mispainotteisesti

• keskitetysti (ei sairaalakohtaista jakoa) • kartoittamalla osaamisen ylläpitoon

liittyviä kehittämistarpeita • päivittämällä ohjeita sekä ottamalla

käyttöön uusia tieteelliseen näyttöön pe-rustuvia ohjeistuksia ja hoitosuosituksia

• tekemällä yhteistyötä kipuvastuuhoi-tajien, kliinisten toimijoiden (lääkärit, hoitohenkilökunta), kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden sekä akuutin kivun hoi-toon liittyvien muiden asiantuntijoiden ja verkostojen kanssa.

Kokemus tuo tietoaKipuvastuuhoitajat ovat kehittämisen kannalta tärkeä ryhmä. Heille kohdistet-tuun auditointikyselyyn vastasi 85,5 %. Kysely mittasi akuutin kivun hoitoon liittyvää tieto-, taito- ja asennetasoa. Tu-lokset osoittivat kyselyn oikeiden vasta-usten määrän lisääntymisen tilastollisesti merkitsevästi sairaanhoitajakokemuksen myötä. Kaikki vastaajat tiesivät tehok-kaan kivun hoidon edellytyksenä olevan jatkuvan kivun/lääkkeen vaikutuksen

Kipuhoitajat Mia Nyman (vas.) ja Päivi Kuusisto koordinoi-massa akuutin kivun hoitoa yhdessä APS-vastuulääkäri Pirkka Rautakorven kanssa. (Kuva: Minna Ervast)

tietojärjestelmään Salon nuorisopsykiatri-an poliklinikalla.

Alkuun pääseminen oli hieman han-kalaa, mutta sittemmin apua löytyi atk-tuesta ja sopiva skannausohjelma saatiin käyttöön. Skannattaviin aineistoihin kuuluvat postitse tulevat paperimuodos-sa olevat lähetteet ja sairauskertomukset eli epikriisit sekä suostumuksenhallin-talomakkeet. Skannauksia on tarkoitus laajentaa mahdollisesti myös erilaisiin testeihin kuten mielialatesteihin ja paperi-sessa muodossa oleviin vanhoihin potilas-kansioihin. Skannauksiin liittyen on Mäen mukaan tärkeää selvittää myös lupa-asiat,

Salon nuorisopsykiatrian poliklinikan osastonsihteeri Minna Mäki suorittaa oppisopimuskoulutuksena tuotekehittäjän am-mattitutkintoa työn ohessa ja tekee siihen liittyen hankkeena skannauksen kehittämisprojektin yksikölleen.

Opiskelusta työn ohessa uutta innostusta työhön

Opiskelu työn ohessa on haastavaa, mutta Minna-Johanna Mäki kertoo sen myötä löytäneensä uutta intoa työhönsä.

tämä koulutus kestää reilun vuoden. Min-nan opinnot alkoivat kuluvan vuoden hel-mikuussa ja kestävät maaliskuuhun 2013. Koulutukseen tulee sisällyttää oma hanke tai projekti omassa työympäristössä, jota tehdään koko opintojen ajan.

Skanneri on ollut Salon nuorisopsyki-atrian poliklinikalla pitkään hankittuna, mutta käyttämättömänä, joten Minna sai idean skannausprojektista. Hän kävi myös tutustumassa Salon sairaalan lastenosas-tolla, jossa osastonsihteeri teki vastaavia skannauksia. Aiheeksi valikoitui siten Sähköinen potilaskortistointi ja potilaspa-periaineiston skannaus sairaanhoitopiirin

Minna Mäen työhön 12-henki-sellä poliklinikalla Salon kes-kustassa kuuluu muun muassa puhelinliikenteen ohjaamista,

asiakkaiden kutsujen ja kirjeiden lähettä-mistä, lähetteiden käsittelyä sekä lasku-tusasioita ja kirjaamistöitä.

Nykyisessä toimessaan 11 vuotta viih-tynyt Minna kaipasi työhönsä jotain uut-ta tai vaihtelua. Mainos tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnosta sihteerityön kehittämisohjelmassa sähköpostiin tuli kreivin aikaan ja opiskelupaikka järjestyi.

Sihteerin työ on sen verran kiireistä nykyisin, että työn ohessa ei paljon pysty

opintoihin liittyviä asioita tekemään. Ai-noastaan tarvittavia soittoja ja kyselyitä olen pystynyt tekemään jonkin verran työn lomassa, mutta muutoin tulen vii-konloppuisin työpaikalle tai jään työpäi-vien jälkeen tekemään opiskeluun liittyviä juttuja. Kun olen yksin täällä, saan ihan rauhassa levittää kaikki paperit ja kes-kittyä. Perheellisenä myös harrastuksista on pitänyt tinkiä. Olen ajatellut, että teen muuta sitten taas, kun on aikaa.

Paperit sähköisiksiJulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn Verutum Academian kanssa järjes-

Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi

Atek-klinikan akuutin kivun hoi-don vastuuryhmä eli APS-ryhmä (Acute Pain Service) käynnisti vuoden 2012 alussa toiminnan

laadun kehittämisprojektin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Kehittämistä vauhditti alueellinen koulutuspäivä joulu-kuussa jolloin APS-toimintaa tarkasteltiin näyttöön perustuvan toiminnan, lääke-

hoidon osaamisen, kivun kirjaamisen, po-tilasturvallisuuden, potilaan kokemusten sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden näkökulmista.

Kehittämisprojektin myötä lähdettiin systematisoimaan APS-toimintaa koor-dinoivaksi malliksi, samalla täsmentäen akuutin kivun hoidon ohjeistusta, au-ditoimalla kipuvastuuhoitajien akuutin

8/12 Hospitaali 9

kun on kyse esimerkiksi muilta sairaaloilta tulevia dokumenteista.

työpaikalta tukeaKoulutus on suunnattu sihteereille ja myös muut ryhmän opiskelijat ovat Min-nan mukaan julkisen puolen sihteereitä. Noin kerran kahdessa kuukaudessa on lähipäiviä, joihin sisältyy muun muassa luentoja ja ryhmätöitä. Samalla saa ver-taistukea ja kuulee muiden työyhteisöjen toimintatavoista. Muuna aikana tehdään etätehtäviä. Koulutuksen aiheissa on kä-sitelty Minnan mukaan työhyvinvointia, projektinhallintaa, sisäistä verkostoyh-teistyötä, tiimimäistä toimintaa, luovuut-ta ja viestintää sisäisille ja ulkoisille asiak-kaille sekä juridiikkaa ja taloutta.

Haluan kiittää esimiestäni Jukka Kau-halaa, joka on ollut kannustava ja pro-jektissa koko ajan mukana työpaikkaoh-jaajana. Myös vaadittavat työnantaja- ja työntekijäpuolen arvioitsijat olen saanut hyvin järjestymään.

Skannauksesta opintojensa myötä in-nostunut sihteeri markkinoi nyt sähköis-tämisprojektia myös muille yksiköille.

– Olen tehnyt viestintäsuunnitelman ja puhunut projektista osastosihteereiden kehittämispäivillä. Kiinnostusta on ollut ja kyselyitä tulee paljon. Pari sihteeriä muista yksiköistä on ollut myös seuraamassa käy-tännön toteutusta työpaikallani.

Det räcker inte med att patienten har instruk-tionerna på papper, man skall kunna diskutera dem också, påpekar Mari-Ann Enola.

– Det där med svenska är inte så svårt egentligen. Det är bara att tala, säger sjuksköterskan Mari-Ann Enola. Och så skrattar hon hjärtligt.

Visst är det bra att studera lite först också. När Mari-Ann Enola blev student i mitten av 1970-talet var det fortfarande obligatoriskt att skriva svenska.

– Det gav en grund. Men sedan skall det komma från en själv. Man skall öva sig så mycket att man kan börja göra sig förstådd.

För Mari-Ann blev det avgörande att hon jobbade i Sverige på Gärdets sjukhus i Stockholm i några repriser.

– Där fanns det inte någon som talade finska som kunde förklara för mig. Så jag måste ju bara ta reda på vad som menas, säger hon.

Hennes ögon smalnar till ett leende. För fast det i den situationen var ett tvång att lära sig svenska så är det också lite ro-ligt att kunna det nu. Att veta att man har det i sig att förklara vad man menar.

– Det fanns en flicka från Tyskland där på Gärdet som hade lärt sig svenska genom att läsa Kalle Anka. Alldeles på egen hand. Så är det: ingen skänker språket, det är nå-got man själv måste lära sig.

Tillägget motiverarMari-Ann är den enda på avdelning 235 som har det nya språkbrukstillägget för att hon förutom finska kan kommunicera på något av de andra inhemska – svenska, samiska eller teckenspråk.

– Det är bra att det finns ett sådant tillägg. Det uppmuntrar ju lite.

Hon är ansvarsperson för den svenska servicen på avdelningen. Hennes övriga ansvarsområden är diabetespatienternas vård och klassificeringen av patienter en-ligt vårdberoende.

Vi gör intervjun på svenska och efter en trevande minut så flyter språket obehindrat.

Mari-Ann Enola är född i Sverige men flyttade som mycket liten till Finland och Nystad med sina finska föräldrar och se-dan talades det inte mycket svenska i om-givningen.

– Språk är nog något som man skall använda för att det inte skall rosta, säger hon. Så hon läser Åbo Underrättelser på veckosluten och får lite svenskt språkbad av sin abiturientdotter som gått i svensk språkbadsklass och har några svenska kamrater.

Inte bara papperPå den ortopediska avdelningen på Ki-rurgiska sjukhuset finns det så få svens-ka patienter att man inte får mycket öv-ning. De flesta skickas ju till Åbolands sjukhus som har stor volym på proteso-perationer.

– Det har väl varit en handfull i höst, färre än fem, säger Mari-Ann Enola.

Å andra sidan så är varje patient viktig.– Det händer att det kommer någon

helt svensk person från skärgården eller Åland, till exempel en äldre dam som får

Språket kan göra patienten tryggare

Text och bild Mathias Luther

Sanastoaavgörande – ratkaisevaFrimodig – rohkeaHandfull – kourallinenHöftledsprotes – lonkan keinonivelobehindrat – vaivattomastiobligatoriskt – pakollistaspråkbadsklass – kielikylpyluokkateckenspråk – viittomakielitill pappers – paperillauppmuntra – rohkaista

arvioinnin. Kysely toi esiin erityisesti vahvojen kipulääkkeiden (opioidit) käyt-töön liittyviä koulutustarpeita. Projekti täsmentää myös ”kajoavan” kivun hoidon (invasiivisen) kirjaamisen seurantaa Mi-randan hoitotaulukossa. Kehittämisessä on huomioitu Suomen Anestesiologiyh-distyksen (SAY) ja Suomen Kivuntut-kimusyhdistyksen kansallinen suositus akuutin leikkauksen jälkeisen kivun hoi-don sähköisestä kirjaamisesta potilastie-tojärjestelmissä. Mirandan hoitotauluk-kovälilehdelle on lisätty mitattava suure ”Kivun voimakkuus levossa ja liikkeessä”.

APS-projektin koulutussuunnittelun perustana pyrittiin käyttämään hyväk-syttyä hoitotyön suositustasoa ja kritee-ristöä kivun hoidosta. Hoitotyön Tutki-mussäätiön kansallisen tason suositus toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyössä ei projektin koulutus-suunnitteluvaiheessa ollut vielä käytet-tävissä. Projektissa hyödynnettiin kan-sainvälistä tutkimustietoa akuutin kivun hoidon suosituksista, auditointikyselyn tuloksia sekä kipuvastuuhoitajien palaut-teita verkostotilaisuuksista. Projektin lopputuloksella vahvistetaan APS-toi-mintaan osoitettuja resursseja, toiminnan arviointia luotettavin mittarein sekä yhte-näistä, näyttöön perustuvaa toimintamal-lia turvallisen, laadukkaan ja vaikuttavan akuutin kivun hoidon varmentamiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Minna Ervast

kliinisen hoitotyön asiantuntija, projektipäällikkö

APS-kehittämisprojekti/atek-klinikka

en höftledsprotes eller ett knä. Speciellt de är glada över att det finns någon som kan förklara det på svenska.

– Hon känner sig lite tryggare. Vården blir lite bättre på det egna modersmålet.

Mari-Ann Enola har jobbat på ÅUCS sedan 1986 och på Kirurgiska sjukhuset sedan sjukvårdsdistriktet tog över det från staden 2004. Eftersom hon tidigare också jobbat ett tag på Åland så förstår hon dialekten och kan hon sätta sig in i pa-tienternas bakgrund.

– Man får använda alla sina kunskaper för det här. Då jag nu har jobbat i vården redan länge så har jag fått en viss känsla för vad patienterna kan behöva.

– Det räcker inte att instruktionerna finns på svenska till pappers, utan man måste också tänka efter vad just den här patienten behöver veta. Patienterna skall få fråga, också då de inte vet vad som är viktigt att veta.

Och vårdaren skall kunna kontrollera att patienten förstått sina instruktioner.

Hon skulle gärna uppmuntra sina kol-leger att använda svenska lite frimodigare i jobbet och söka språkbrukstillägget då de kan få det.

– Finland är ett tvåspråkigt land, och kommer säkert att förbli det så länge vi är här.

10 Hospitaali 8/12

Multasormella on asiaa

Toimitaan yhdessä

Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista.

Sarvesta härkääPirjo Penger VSSHP:n Jytyn pääluottamusmies

Yhteistoimintasopimustamme ollaan uu-distamassa. Jaa niin mitä sopimusta? Mi-käli asia ei tunnu tutulta, nykyinen so-pimus löytyy mm. Santrasta kohdasta Johtaminen/Säännöt ja ohjeet. Uudistus-työryhmän työstämä luonnos on syksyn aikana ollut paikallisten yhteistyötoimi-kuntien käsittelyssä ja sopimus on tarkoi-tus saada valmiiksi tulevan vuoden alussa.

Yhteistoimintamenettelyn tarkoi-tuksena on edistää sairaanhoitopiirin perustehtävän toteuttamista, edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työnte-kijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin jo uusien suunnitelmien valmis-teluvaiheessa. Työntekijöiden sitoutumis-ta, motivaatiota ja työtyytyväisyyttä lisää heidän ottamisensa mukaan päätöksen-tekoon. Näin yhteistoiminnalla paranne-taan tuloksellisuutta ja henkilöstön työ-elämän laatua.

Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuu-luvissa asioissa työnantajan pitää ennen asian ratkaisemista neuvotella valmisteilla olevan asian perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden (tai

heidän edustajiensa) kanssa, joita asia koskee. Tarkoittaa siis sitä, että henki-löstön kanssa neuvotellaan asian valmis-teluvaiheessa, ei vasta silloin kun päätös on jo tehty, niin kuin täällä meillä tuntuu vieläkin usein tapahtuvan.

Yhteistoiminnassa(kin) tärkeää on tiedottaminen. Sen tulee olla asiallista ja oikea-aikaista, eli asioista on tiedotetta-va hyvissä ajoin, jotta vältytään niin kovin helposti liikkeelle lähteviltä huhupuheilta.

Yhteistoimintaa toteutetaan välittö-mänä yhteistoimintana työpaikkatasol-la esimiesten ja työntekijöiden välillä ja edustuksellisena yhteistoimintana mm. yhteistyötoimikuntien, työsuojelutoimin-nan, luottamusmiestoiminnan ja henki-löstöedustusten muodossa.

Tärkeintä yhteistoimintaa työpaikka-tasolla on esimiehen ja työntekijän keski-näinen vuorovaikutus. Niin kuin kaikessa muussakin toiminnassa, myös yhteistoi-minnassa esimiehen merkitys on suuri. Helposti lähestyttävän ja kannustavan esimiehen kanssa on helppo hoitaa asioi-ta. Yhteistoiminta koetaan silloin luonnol-liseksi osaksi työyhteisön arkea ja luotta-mus osapuolten välillä on hyvä.

Myös mm. kehityskeskustelu, työn-ohjaus, palautteen antaminen ja työ-paikkakokoukset ovat yhteistoimintaa. Työpaikkakokouksessa käsitellään oman työyksikön toimintaan ja töiden järjeste-lyihin vaikuttavia, henkilöstön kannalta merkityksellisiä asioita. Työpaikkakoko-ukset turvaavat henkilöstön osallistu-mismahdollisuuksia, tukevat työyhteisön kehittämistä ja parantavat työyksikön toimintaa. On tärkeää, että työpaikalla asioista sovitaan yhteisesti. Usein kuulee kritiikkiä siitä, että ok, työpaikkakokous esim. jostain muutoksesta on pidetty. Työnantaja toi sinne esityksensä, henki-löstö sai sanoa mielipiteensä. Mielipiteillä tai vastalauseilla ei kuitenkaan ollut mi-tään merkitystä, vaan toimitaan työnan-tajan esityksen mukaisesti. Yhteistoimin-tasopimuksen kirjainta on siis noudatettu. Vaan miten kävi demokratian?

Työpaikkakokous on yksikön nor-maalia toimintaa, ja kukin yksikkö, työ-paikka, etsiköön sille parhaiten sopivan järjestämismuodon. Pidetään kokouksia sitten viikoittain tai kerran kuukaudessa ja kutsutaan niitä nimellä viikkopalaveri tai osastokokous, kunhan niitä pidetään

säännöllisesti. Työpaikkakokouksen pitä-misestä ensisijaisesti vastuun kantaa esi-mies, mutta ellei kutsua kuulu, niin kan-nattaa muistaa, että työpaikkakokous on järjestettävä kahden viikon kuluessa, jos henkilöstö tekee siitä aloitteen.

Monesti kuulee sanottavan, ettei ole mitään asioita työpaikkakokoukseen, joten niitä ei pidetä. Ei pidä paikkaansa, jokaises-sa työyksikössä on asioita, joita pitää yh-dessä käsitellä. Ei tarvitse olla kyse tulossa olevista muutoksista, vaan kokouksissa tulee käsitellä yksikön arkipäivän toimin-taa: työ- ja lomavuorojen järjestelyjä, hen-kilöstön koulutusta ja muuta kehittämistä, tiedottamista, tyhy-toimintaa, työsuoje-lutoimintaa, työympäristöä ja työskente-lyolosuhteita koskevia asioita; muutamia aiheita mainitakseni. Ongelmia voidaan ehkäistä ja niiden saaminen pois päivä-järjestyksestä helpottuu, jos työpaikalla on mahdollisuus säännöllisesti keskustella sekä antaa ja saada palautetta työhön liit-tyvistä asioista. Voidaan myös etukäteen sopia menettelytavoista ja pelisäännöistä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseksi.

Rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää uutta yhteistoimintavuotta!

Kun tämä Hospitaali on käsissä, alkaa vuosi olla ns. paketissa. On aika kiittää kaikkia, joiden kanssa yhteistyötä on vuo-den aikana tullut tehtyä. Erityiskiitokset Markulle, joka nämä kirjoitukset jalostaa ja ottaa kuvat. Jarille, joka tuli pomok-si Mäkisen Hannun tilalle. Jarillakin on onneksi osa sydämestä ”vihreä”, mikä mahdollisti puistoprojektin jatkumisen. Erityiskiitokset tietenkin työkavereille, joiden kanssa konkreettisesti työt on teh-ty: Pauli, Juha-Matti, Tommi ja Antti.

Jännitystä perheisiin tuo tietysti lä-hestyvä joulu. Marraskuun 22. päivänä syttyivät lamput mäen kuusissa. Jännitys-tä luo myös uuden T-sairaalan käyttöön-otto. Haasteita henkilökunnalle luo uusiin toimitiloihin siirtyminen, mutta kuljetuk-sen ja huollon yksikössä suuri haaste on muuton järjestäminen. Olen kuullut pu-huttavan jopa maailman suurimmasta sai-raalamuutosta. 37 osastoa siirtyy tarkan aikataulun mukaan uusiin tiloihin.

Jännitystä (polvet vellinä, toim. huom.) oli myös havaittavissa Markussa, jonka houkuttelin mukaani U-sairaalan katolle kuvia ottamaan. TYKSin uudem-mat rakennuksethan ovat tasakattoisia, ja sade- sekä sulamisvedet poistuvat taval-laan rakennuksen sisätilojen läpi. Ensin katolla oleviin kaivoihin ja sitten putkia pitkin sadevesiviemäreihin. Noitten kai-vojen toiminnasta huolehtiminen kuuluu

Jännitystä ilmassanykyään puistotiimille. U-sairaala, ongel-mistaan huolimatta, on melkoinen raken-nus. Sen katolla saa varsinkin tuulisella kelillä samoja fiiliksiä kuin Norjan tuntu-reilla.

Katolta näkyy koko Turku komeudes-saan ja vielä kauemmaskin. Ennen kaik-kea sieltä näkyy koko TYKS. Puutarhurin mielen näkymä saa vähän apeaksi: vihreä osa on murto-osa kokonaisuudesta, poik-keuksena mäen alue, joka erottuu selvästi vihreänä keitaana. Myös muuri näkyy yläilmoista hyvin.

Tärkein työ täällä tehdään seinien sisäpuolella, vaan suurin osa TYKSissä-kävijöistä saa kuitenkin ensivaikutelman sairaalasta ulkoa, esim. parkkipaikkaa hakiessa. Ulkoalueiden siisteys, talvella turvallisuus, unohtamatta puutarhurien luomaa esteettistä bonusta, eli nuo pienet viheralueet, ja kukkalaatikot.

Uutta T-sairaalaa oltiin Markun kanssa vakoilemassa, ensin korkeuksista katolta, ja sitten kävelylenkki uudisra-kennusalueen aidan taakse. Kaverit vit-sailivat aikanaan paljon aidan sisäpuolella olemisesta, kun toimin Halikon sairaalan puistopuutarhurina. Nyt sitten olen aidan ulkopuolella. Rakennusalueelle minulla-kaan ei ole asiaa ennen luovutuspäivää, ja kuitenkin alueella ovat pihatyöt täydessä käynnissä: laatoitukset ja kasvien istutuk-set. Kokemus tämäkin, tosin jälki näytti

hyvältä. Laatoitukset ammattitaidolla tehtyjä, multakin ok. Tosin kasvit arvos-taisivat ohjearvoja paksumpaa kerrosta, varsinkin jos on tampattu sepeli alla.

Saatan joutua luovutuksen jälkeen koristelemaan alueen noin 300:lla kauniin punaisella aurausmerkillä. Katsokaa mitä kaupungin teitten betonikorokkeille on ilmestynyt, niin ymmärrätte mistä on ky-se. Alueesta tulee kesällä näyttävä, mutta kun meillä on ainakin toistaiseksi myös

talvi, talvihoitoon reunakivien runsaus tuo paljon haasteita, ja valitettavasti myös kuluja.

Tältä vuodelta puutarhatyöt on tehty, lukuun ottamatta kasvien talvisuojausta. Jos suojat ovat unohtuneet, voi asian vielä hoitaa. Mallia voi ottaa T-sairaalan betoni-kompleksista, tai mäellä muurin alueelta.

Hyvää joulua kaikille!

Hannu

Puistotiimi huolehtii viheralueiden lisäksi nykyisin myös kattokaivoista.

8/12 Hospitaali 11

23. marraskuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Heli Silvennoisen väi-töskirja, suomen-kieliseltä nimeltään Influenssan lapsille aiheuttama tauti-

taakka. Silvennoinen toimii erikoistuvana lääkärinä TYKSin lastenklinikalla. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.

Uusia viran- ja toimenhaltijoita

Väitelleitä

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALAAnestesiologian, tehohoidon, ensihoidon

ja kivunhoidon klinikka

Suuripää Riikka, erikoistuva lääkäri 1.11.

Iho- ja sukupuolitautien klinikka

Takkinen Noora, erikoistuva lääkäri 1.12.

Keuhkosairauksien klinikka

Alarautalahti Marika, sairaanhoitaja 1.11.

Kelloniemi Kaarina, sairaanhoitaja 1.11.

Kykkänen Noora, sairaanhoitaja 1.11.

Ruokonen Päivi, sairaanhoitaja,

varahenkilö 1.11.

Kliininen fysiologia, isotooppi-

lääketiede ja PET

Martti Riikka, röntgenhoitaja,

varahenkilö 1.1.13

Poutanen Mika, röntgenhoitaja 1.1.13

Puhakka Emilia, laboratoriohoitaja 1.1.13

Kuntoutusklinikka

Kuparinen Anne, apulaisosastonhoitaja 1.11.

Laanti Eeva, sairaanhoitaja 1.11.

Lastentautien klinikka

Uusitupa Anne, sairaanhoitaja 1.12.

Naistenklinikka

Hilden Sirkku, kätilö 1.11.

Jakobsson Salla, kätilö 1.11.

Lahtinen Hanna, kätilö 1.12.

Lähde Essi, sairaanhoitaja 1.1.13

Orre Linda, kätilö 1.11.

Päiviö Jenni, sairaanhoitaja 1.1.13

Viinikainen Teija, kätilö 1.11.

Virolainen Sanna, kätilö 1.11.

Virtanen Marianne, sairaanhoitaja 1.11.

Neurologian klinikka

Oinas Pirjo, apulaisosastonhoitaja 1.11.

Sisätautien klinikka

Malmberg Hanna-Kaisa, sairaanhoitaja 1.11.

TYKS-SAPA-LIIKELAITOSTykslab

Berghäll Heidi, sairaalakemisti 1.11.

Harkas Jenni, laboratoriohoitaja 3.12.

Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus

Aalto-Hannula Heli, röntgenhoitaja 1.1.13

Kauppi Heidi, röntgenhoitaja 1.1.13

Lahtela Laura, röntgenhoitaja 1.1.13

Paakkinen Anette, röntgenhoitaja,

varahenkilö 1.1.13

Salkimo Terhi, röntgenhoitaja,

varahenkilö 1.1.13

Viirros Anna-Julia, röntgenhoitaja 1.1.13

HUOLLON PALVELUJEN TULOSYKSIKKÖKiuru Marjatta, vahtimestari 1.10.

Salon seudun aikuisopisto on valinnut vuoden 2012 koulutusmyönteisimmäksi työyhteisöksi Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin. Perusteluina olivat: sairaan-hoitopiiri on ottanut työssä oppijoita eri koulutusaloilta aktiivisesti ja suhtautuu myönteisesti osaamisen kehittämiseen.

Johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus aloitettiin vuonna 2007, ja yhteistyö on jatkunut vuosittain uuden ryhmän voimin. Salon seudun ai-kuisopiston ja sh-piirin johtamiskoulu-tusten ohjausryhmä toimii aktiivisesti osallistuen koulutuksen seurantaan, ohja-ukseen ja kehittämiseen. Laitoshuoltajan oppisopimusryhmä aloitti keväällä 2012 ja myös siinä on aloittanut aktiivinen oh-jausryhmä.

Tutkintojen lisäksi sairaanhoitopiirin kanssa on toteutettu henkilöstökoulutuk-sia, esim. tiimivalmennusta ja kuljetusalan direktiivipäiviä. Yhteistyö on ollut pitkä-jänteistä, kehittävää sekä monialaista, ja

Sh-piiri palkittiin koulutusmyönteisyydestäse on antanut Salon seudun aikuisopistolle mahdollisuuden toimia lähellä työelämää ja kehittää näin omaa toimintaansa vas-taamaan ajan haasteisiin

– Salon seudun aikuisopisto kiittää koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä hyvästä yhteistyöstä sekä toivottaa me-nestystä tulevaan osaamisen kehittämi-seen, totesi asiakkuusjohtaja Susanna Löf.

Palkinnon otti vastaan 10. lokakuuta vs. henkilöstöjohtaja Saana Leppä, jolle sen luovuttivat kukkien kera kouluttaja Pia Virtanen ja asiakkuusjohtaja Susanna Löf. Palkinnoksi sh-piiri sai kunniakirjan sekä 200 euron koulutussetelin esim. hen-kilöstökoulutuksen ostamiseen.

– Olemme kiitollisia ja ylpeitä huomi-onosoituksesta. Koulutukseen panoste-taan VSSHP:ssä, ja on ilo huomata, että yhteistyöllä, niin sairaanhoitopiirin sisällä kuin ulkoisten toimijoiden kanssa, saavu-tetaan palkinnon arvoisia tuloksia, kom-mentoi henkilöstöjohtaja Leppä.

Keuhkosairauksien poliklinikka 120 yhdisti Halloween-juhlan railakkaisiin pikkujouluihin. Kekkereissä ilmeni porukasta kuoriutuvan mahtavia yksilöitä.

Kuva Sari Rannikko

Palkitsemistilaisuudessa vs. henkilöstöjohtaja Saana Leppä (vas.), kukkakimpun ojentanut kouluttaja Pia Virtanen ja palkinnon luovutta-nut asiakkuusjohtaja Susanna Löf.

Lasten poliklinikalle kiitokset upe-asta ja lämpimästä eläkekahvituk-sen järjestämisestä 9.11.2012!Hauskaa päästä oloneuvokseksi mutta haikeaa erota mukavasta ja innovatiivisesta työyhteisöstä. Kiitokset vielä lahjoista!

Lastenklinikan fysioterapeuteille kiitokset mukavasta limusiiniaje-lusta, kivasta opintomatkasta ja historiallisesta valokuva-albumis-ta! Matka 16.11.2012 ruotsinlaival-la tukijoukkojen kanssa oli unohtu-maton ja hulvattoman hauska! Työn iloa tyksiläisille toivottaa fysioterapeutti Hannu sulima!

Vuoden kliininen silmä Ulla EkbladilleKliininen silmä -palkinto myönnettiin TYKSin naistenklinikan osastonylilääkä-rille, dosentti Ulla Ekbladille hänen va-kuuttavasta ja kunnioitusta herättävästä elämäntyöstään tunnustettuna synnytys-opin asiantuntijana, obstetrikkona. Pal-kinnon jakoivat dekaani Tapani Rönnemaa ja tiedekunnan pr-toimikunnan puheen-johtaja, professori Pentti Huovinen.

Vuoden kliininen silmä -tunnustus-palkinto jaetaan vuosittain tunnustukse-na erityisen onnistuneesta diagnostisesta, hoidollisesta tai hallinnollisesta toimin-nasta tai nokkelasta keksinnöstä. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997.

Markku Päivärinta on Vuoden erikoislääkärikouluttajaVuoden erikoislääkärikouluttajaksi valittu TYKSin neurologian klinikan erikoislää-käri Markku Päivärinta sai palkinnon tunnustukseksi tiedollisesta ja taidollises-ta osaamisestaan sekä halustaan ja kyvys-tään kouluttaa erikoistuvista lääkäreistä vahvoja neurologian osaajia.

Palkinnon ojensivat dekaani Rönne-maa ja ammatillisen jatkokoulutustoimi-kunnan puheenjohtaja, professori Juha Mäkinen. Palkinnot jaettiin Turun lääke-tiedepäivien avajaisissa 6. marraskuuta.

Olli Simell sai merkittävän ruotsalaispalkinnonRuotsalainen Barndiabetesfonden on pal-kinnut TYKSin lastenklinikan sivuvirkai-sen ylilääkärin professori Olli Simellin. Säätiön 250 000 kruunun Johnny Ludvigs-son -palkinto myönnettiin Pohjoismaiden ansiokkaimmasta lapsidiabetestutki-muksesta. Sen luovutti Simellille Ruotsin kruununprinsessa Victoria Tukholmassa 14. marraskuuta.

Olli Simellin saama palkinto on tun-nustus ansiokkaasta tutkimuksesta 1-tyypin diabeteksen ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi. Hänen johtamassaan, vuonna 1994 käynnistyneessä DIPP-tut-kimuksessa on seurattu syntymästä dia-beteksen puhkeamiseen asti lapsia, joilla on kohonnut perinnöllinen riski sairastua 1-tyypin diabetekseen. Tutkimusryhmän uraauurtavassa tutkimuksessa on tunnis-

Palkittuja

tettu vereen ilmaantuvia autovasta-ai-neita, joita diabetesriskissä olevan lapsen elimistö kehittää insuliinia tuottavia soluja vastaan.

Tutkimustyön ansiosta sairauden puh-keamisriski kyetään tunnistamaan jo kau-an ennen taudin puhkeamista, jopa vasta-syntyneiltä.

Olli Simell

Kiitos

12 Hospitaali 8/12

”Sama lapsi. Erilainen tulevaisuus.” Teksti on yhdysvaltalaisen Smile Network Inter-national -hyväntekeväisyysjärjestön in-ternetsivulla. Kuvassa on meksikolainen Sergio, jolla oli huulihalkio. Ei ole enää. Ser-gio sai avun Smile Network Internationalin vapaaehtoisilta työntekijöiltä, jotka suorit-tivat parantavan operaation. Samalla hänen tulevaisuutensa sai uuden suunnan.

– Lapsen elämä muuttuu täysin. Hä-nestä tulee yhteiskuntakelpoinen, eikä ympäristö enää hyljeksi häntä, sanoo TYKSin ATEK-klinikan hallinnollinen osastonylilääkäri Riku Aantaa, joka on ollut kolme kertaa Smile Network Inter-nationalin vapaaehtoisena anestesialää-kärinä. Hän oli tänä syksynä Keniassa Kijabessa, noin 50 kilometriä Nairobista luoteeseen. Järjestö suorittaa huuli- ja suulakihalkiokirurgiaa.

– Toimenpide on verraten pieni eikä edellytä jälkitarkastusta eikä muuta hoi-toa operaation jälkeen.

Siksi vapaaehtoiset toimivat ”parachu-te mission” eli maahanlasku-periaatteella. Ryhmä kokoontuu reilun viikon ajaksi avustuskohteeseen, minkä jälkeen kukin ryhmän jäsen palaa kotimaahansa.

Kysymys, johon ei vastata eiRiku Aantaa lähti mukaan vapaaehtois-työhön kollegansa pyynnöstä.

–Hän kysyi, miksi en antaisi hankki-maani ammattitaitoa lasten käyttöön.

Keniassa leikkausryhmä koostui kym-menestä jäsenestä: yhdestä kirurgista, kah-desta anestesialääkäristä, kolmesta hoita-jasta sekä avustavasta henkilökunnasta. Seitsemässä päivässä ryhmä operoi 40 lasta.

– Ryhmän jäsenyys edellyttää koke-musta ja toimintavarmuutta, sillä työ pitää tehdä turvallisesti puutteellisissa olosuh-teissa. Kijaben sairaalan välineet olivat 1980-luvulta.

Ryhmän ensimmäiset työpäivät mene-vät olosuhteisiin totutellessa.

– Tiimi alkaa rullata kolmantena päi-vänä, kun sama tiimi tekee koko ajan yh-teistyötä.

Ryhmä asui sairaalan vaatimattomas-sa vierastalossa. Työpäivä alkoi kello 7.30. Päivän viimeinen potilas tuli saliin kello 17. Illat ryhmä lepäsi ja piti yhteyttä koti-maahan sähköpostilla. Kenian yksi etu on se, että se on kesäaikaan samalla aikavyö-hykkeellä kuin Suomi, jolloin aikaerorasi-tusta ei synny.

Kaikkiaan Aantaa on ollut mukana noin 200 lapsen operaatiossa Smile Net-work Internationalin vapaaehtoisena.

– Anestesian kannalta rotujen ana-tomiassa on eroja. Myös lääkeaineiden aineenvaihdunnassa on eroja verrattuna kaukasidiseen (Caucasian race) rotuun. Kaikki on kuitenkin mennyt hyvin, ja lap-set on voitu kotiuttaa seuraavana päivänä.

Kyseessä ei siis ole loma, vaikka matka tehdään vuosilomalla?

– Kyllä sitä voi myös pitää lomana. Matkalla näkee paikallisia ihmisiä paikal-lisissa olosuhteissa. Se on siis antoisampi kuin tavallinen turistimatka.

–Matkalla tulee myös hyvälle mielelle, kun näkee, miten lasten kasvot kaunistu-vat. Hienoa huomata, miten lapsen lisäksi koko perheen elämä muuttuu.

Smile Network InternationalSmile Network International on yhdysval-talainen humanitaarinen järjestö, joka on perustettu vuonna 2003. Järjestön vapaa-ehtoiset operoivat huuli- ja suulakihalkio-potilaita. Toimintaa on Meksikossa, Perus-sa, Guatemalassa, Keniassa ja Tansaniassa.

Vapaaehtoiset työskentelevät palkat-ta. He maksavat osallistumismaksun, jolla katetaan osa matkakuluista.

Pieni leikkaus muuttaa lasten elämän

Leikkausryhmä Keniassa. Riku Aantaa kuvassa vasemmalla.

Teksti ja Riku Aantaan kuva Pekka Remes Kuvat Riku Aantaan kokoelmat

Mia ja monitoimipyöräTeksti ja kuva Markku Näveri – Tuossapa olisi mainio polkupyörä meil-

lekin, tuumasi psykiatrian poliklinikan erikoistuva lääkäri Mia Mäkinen lomail-lessaan viime kesänä Tanskassa ja tutkail-lessaan Kööpenhaminan vilkasta pyörälii-kennettä.

Mian huomion herätti kolmipyöräinen ajokki, jossa oli edessä istuinlaatikko. Sii-nä tanskalaiset kuljettivat sekä lapsiaan että tavaroitaan. Ja pyöriä näkyi paljon.

Palattuaan Turkuun Mia ryhtyi sel-vittämään, mistä moisen pyörän saisi. Täkäläisen pyöräliikkeen kautta selvisi, että eräällä pyörävuokraamolla oli kysei-senlaisia ajoneuvoja koekäytössä. Mia otti yhteyttä sillä seurauksella, että on nyt on-nellinen kolmipyörän omistaja.

Mäkisen perheessä ei ole autoa, joten polkupyörälle oli tarvetta, varsinkin kun perheen kolmesta lapsesta kaksi ovat vielä päiväkoti-iässä. Mia viekin joka aamu työ-hön polkiessaan ensin lapset päiväkotiin. Parin kilometrin matka taittuu joutuisasti.

Kuninkaallinen pyöräMian fillari on tanskalaista tekoa, tukeva ja 10-vaihteinen. Ulkonäkö muistuttaa hiukan takavuosien tsupparinpyörää. Is-tuinlaatikossa on kunnon turvavyöt, ja sadesuojakin on. Myös moottoroitu vaih-toehto olisi ollut tarjolla, mutta se ei Miaa kiinnostanut.

– Tämä on kauhean kätevä niin lasten kuin tavaran kuljettamiseen, hän kertaa kokemuksiaan. – Lisäksi tuntuu turval-lisemmalta, kun lapset ovat edessä koko ajan näkyvillä eivätkä takana vedettäväs-sä kärryssä.

Pyörä on helppo ajettava, kunhan sen niksit on oppinut. Kaarreominaisuudet eivät kuitenkaan ole parhaat mahdolliset, sillä nopeassa vauhdissa fillarin saisi aika helposti nurin. Alamäissäkään ei kannata hurjastella, Mia opastaa mainiten itse aje-levansa pelkästään ykkösvaihteella.

Lapsetkin – 6-vuotiaat kaksoset muu-ten – nauttivat mielellään kyydistä. Mia Mäkisen Mia on tyytyväinen pyörävalintaansa.

harmitteleekin, ettei pyörää hoksattu hankkia jo aiemmin, se olisi voinut kor-vata lastenvaunut. Toistaiseksi pyörää on käytetty vain työ- ja päiväkotimatkoihin, mutta ensi kesänä on meininki hyödyntää sitä enemmänkin.

Talvikelissä Mia ei pyöräile, mutta ve-sisade ei haittaa. Pyörä onkin ollut syksyn mittaan päiväparkissa työpaikan lähellä ja herättänyt sen verran huomiota, että Mi-alta on kyselty sen ajo-ominaisuuksista, saatavuudesta ja hinnasta.

Pyöräilijänä Mäkisen Mia ei muuten-kaan tyydy tavanomaiseen: kollega ja innokas pyöräilijä kauppasi hänelle vast-ikään potkupyörän. Jos sää estää pyöräi-lyn, ja muutenkin, Mia kävelee mielellään. Kolmas vaihtoehto ovat sitten julkiset lii-kennevälineet.

Tuoreelle kolmipyörän hankinnalleen Mialla on vielä yksi vankka peruste:

– Tanskan kruununprinsessalla Ma-rylla on ihan samanlainen.

TYKSin ATEK-klinikan hallinnollinen osaston- ylilääkäri Riku Aantaa on ollut kolme kertaa Smile Network International -järjestön vapaa-ehtoisena työntekijänä.

Ennen ja jälkeen leikkauksen.