Potilaspalautteet toiminnan kehittä-misen tukenaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää toimintaansa potilaiden antamien palautteiden pohjalta.

Lue lisää >> sivu 4

HOSPITAALIVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin H e n k i L ö S t ö L e H t i 6|2009egentliga Finlands sjukvårdsdistriktsP e R S O n A L t i D S k R i F t

Kiitoksia sateliLoimaallakuinka hanakasti potilaat ja heidän omaisensa antavat palautetta Loimaan aluesairaalassa ja tYkSin Vakka-Suomen sairaalassa? tässä parin avainhenkilön kokemukset.

Lue lisää >> sivu 6

Ultrajuoksija Maria PaimiostaValtakunnan kenties kovakuntoisin perushoitaja juoksi nuorgamista Helsinkiin.

Lue lisää >> sivu 14

Teemana potilaspalaute ja palautteiden käsittely

2 HOSPITAALI

HOSPITAALI − Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstö-lehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 3. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimitussihteeri Markku Näveri, puh. (02) 313 3119, markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta (suluissa varajäsen): Mervi Haarala (Eriikka Päivästö), Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Anneli Lautaro (Juhani Lahti), Markku Näveri, Eija Järvelä, Tom Riski, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: Sek Pro Oy. Ruotsinkieliset jutut: Mathias Luther (In-ter Folia Press). Paino: I-print Oy, Vaasa. Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: tiedotus@tyks.fi tai puh. (02) 313 1103. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna 2009. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 9.11.2009, aineistopäivä 27.10.2009.

SISÄLTÖ 5.10.2009

Potilaan oma arviointi toteutuneesta hoidosta on eräs keskeinen hoidon laadun indikaattori. Potilas tulee näh-dä tämän päivän terveydenhuollon palvelujärjestelmässä oman hoidon parhaana asiantuntijana. Potilaslähtöisyys on sairaanhoitopiirimme strategian vahvimpia arvoja. Poti-laslähtöisyyden kehittäminen yhtenä hoidon laadun osana on myös tavoitteena kansallisissa (mm. Sosiaali- ja tervey-denhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE, Terveys 2015 -kansanterveysohjelma) ja kansainvälisissä (mm. The Health Programme 2008–2013) ohjelmissa. Myös Suoma-laisen potilasturvallisuusstrategian 2009–2013 (STM 2009) yksi päätavoite on potilaan ottaminen mukaan entistä ak-tiivisemmin potilasturvallisuuden ja samalla hoidon laadun edistämiseen. Sairaanhoitopiirissämme on kerätty palautteita po-tilailta jo pitkään erilaisilla palautelomakkeilla, mutta systemaattinen palautteiden käsittely on ollut vähäistä. Palautteet itsessään eivät kehitä potilashoidon laatua, jos niitä ei hyödynnetä kehittämistyössä. Potilaiden antaes-sa palautetta esimerkiksi kotihoito-ohjeisiin liittyen, on yksiköiden nimettävä vastuuhenkilö, joka tarkistaa ohjeiden sisällön sekä mahdolliset kehittämistarpeet yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Potilaan palautteen pohjalta kotihoito-ohjeita tulee näin ollen uudistaa, jotta potilaat kokevat selviytyvänsä kotona sairaalahoitonsa jälkeen. Li-säksi voidaan kehittää uusien työntekijöiden perehdytystä, käsitellä asiaa yksiköiden sisäisissä moniammatillisissa ko-kouksissa ja osallistua sekä järjestää koulutustilaisuuksia kotiutukseen ja kotihoito-ohjeisiin liittyen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä systemaattisen potilaspalautejärjestelmän kehittämishanke alkoi vuonna 2007. Hanke on moniosainen, jonka pohjalta nyt kehitettiin yhtenäinen sekä paperinen että sähköinen potilaspalaute-lomake. Lisäksi kehitettiin käsittelyprosessi, jonka avulla pyritään palautteiden, toimenpiteiden ja toiminnan jatku-vaan arviointiin ja kehittämiseen. Tarkoituksena on käydä avointa vuoropuhelua palautteista ja toimenpiteistä orga-

Potilaspalautteet hoidon laadun arviointivälineenänisaation johdon ja työntekijöiden välillä ja pohtia, ovatko tehdyt toimenpiteet potilaspalautteiden pohjalta olleet riit-täviä. Potilailta saatu myönteinen palaute on myös tärkeä hoi-don laadun mittari, joka toimii kiitoksena hyvästä hoidosta. Oleellista on, että potilaan antaman palautteen pohjalta toimintaa kehitetään, jotta hoidon laatu paranisi ja potilas-turvallisuus lisääntyisi.

Weronica Gröndahlsh, ttM, hoitotyön asiantuntijatYkS, kirurgian klinikka

Patientens egna bedömning av den förverkligade vården är en central indikator på vårdkvaliteten. I dagens servicesys-tem för hälsovård bör man se patienten som den främsta experten på den vård som han eller hon erhållit. I strategin för vårt sjukvårdsdistrikt är patientorienteringen ett av de viktigaste värdena. Att utveckla patientorienteringen som en del av vårdkvaliteten är målet också i nationella (bl. social- och hälsovårdens nationella utvecklingsprogram KASTE, folkhälsoprogrammet Hälsa 2015) och internatio-nella (The Health Programme 2008-2013) program. Också för den finländska patientsäkerhetsstrategin 2009-2013 (SHM 2009) är ett av de huvudsakliga målen att aktivare än förut involvera patienten i att främja patientsäkerheten och samtidigt också vårdkvaliteten.

I vårt sjukvårdsdistrikt har man redan länge med oli-ka responsblanketter samlat in respons från patienterna, men den systematiska hanteringen av responsen har va-rit obetydlig. Responsen i sig utvecklar inte kvaliteten på patientvården, om man inte utnyttjar den i utvecklingsar-betet. Om patienterna ger respons t.ex. i samband med instruktionerna för hemvården, så bör enheterna utse en ansvarsperson som i samarbete med olika yrkesgrupper kontrollerar innehållet i instruktionerna och eventuella behov av att förbättra dem. Utgående från gensvaret från patienterna bör instruktionerna för hemvården på så sätt förnyas så att patienterna känner att de klarar sig hem-ma efter sin sjukhusvistelse. Man kan dessutom utveckla introduktionen för nya anställda, behandla saken på av-

Patientresponsen som ett utvärderingsinstrument vid evalueringen av vårdkvaliteten

kuukauden kirjoitus: Potilaspalautteet hoidon laadun arviointivälineenä. 2

Månadens skrivelse: Patientresponsen som ett utvärderingsinstrument vid evalueringen av vårdkvaliteten ...................... 2

kirurgia ja sisätaudit yhteentYkSin Raision sairaalassa .................... 3

Halikon aikuispsykiatria yhteen rakennukseen ..... 3

Lindèn: Säästövapaita tarvitaan lisää .............. 3

Hälyä hälytyskorvauksista ........................... 3

ensi vuoden talous tiukoilla ......................... 3

Potilaspalautteet toiminnan kehittämisen tukena . 4

Osastojen 211 ja 219 palautteet ................ 5

Salon kokemuksia: Palaute vaikuttaa .............. 5

kiitoksia sateli Loimaalle ............................ 6

Palautejärjestelmä osa tykslabin julkisuuskuvaa. 6

Potilasasiamies on potilaiden ja henkilöstön asialla..7

Sarvesta härkää: Palautetta ........................ 7

terveysalan opiskelijat tyytyväisiä ohjauksenlaatuun VSSHP:ssä ..................................... 8

eettinen ennakkoarviointi on kaikkien etu ........ 9

Yhteistoimintaoppia ...................................10

Vuosikertomus on myös yleisesite ................ 10

Osallistu verkkoviestinnän kehittämiseen ........ 10

kuukauden kysymys ................................... 10

Syöpäpotilaat kaipaavat tietoa ...................... 11

tietolähteestä syöpäinfoa ...........................11

Potilas saa pelätä .....................................11

Luotettavuutta ja tuloksia internetin avulla potilasohjaukseen ...................................... 12

Fiale-aluetietojärjestelmä jatkohoitoprosessin tueksi Loimaalla ....................................... 12

Leikkausoppia saksalaiselta huippukirurgilta .... 13

kansainvälinen fysioterapiapäivä Loimaalla...... 13

nytt perspektiv på den goda vården ................. 14

Ultrajuoksija Maria Paimiosta ...................... 14

Persoonat poistuvat: Ollilan Ulla eläkkeelle ...... 16

Gastroenterologian poliklinikka – täyden palvelun yksikkö .......................... 16

kAnSikUVA: Opiskelijoita ohjataan tYkSinensiapupoliklnikalla. ks sivu 8.

delningstimmarna och delta i och organisera utbildning som ansluter sig till utskrivningen och instruktionerna för hemvården.

I Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt började projektet att utveckla ett systematiskt program för patient-respons år 2007. Projektet består av flera delar, utgående från dem har man nu utvecklat en gemensam blankett för patientresponsen, blanketten finns både i pappersform och i elektronisk form. Dessutom utvecklade man en be-handlingsprocess, med hjälp av den strävar man till att kontinuerligt evaluera och utveckla responsen, åtgärderna och verksamheten. Avsikten är att mellan organisationens ledning och de anställda föra en öppen dialog om respon-sen och åtgärderna och överväga om de åtgärder som vidtagits har varit tillräckliga.

Ett positiv gensvar från patienterna är också en vik-tig mätare på vårdkvaliteten, det fungerar som tack för god vård. Det är viktigt att man utvecklar verksamheten utgående från den respons som patienten givit så att kva-liteten på vården skall förbättras och patientsäkerheten öka.

Weronica Gröndahlsjukskötare, MHV, expert på vårdarbeteÅUCS, kirurgiska kliniken

kuva

: Ru

dolf

toi

viai

nen

HOSPITAALI 3

TYKSin Raision sairaalassa sijaitseva kirurgian osasto 283 muuttaa lokakuussa kerrosta alemmaksi 1 kerrokseen, sisätautien osaston 082 tiloihin. Muuttopäiväksi on sovittu maanantai 26. lokakuuta.

Kirurgisen vuodeosaston luovutetut tilat, 17 sairaansijaa, vuokrataan Raision kaupun-gin perusterveydenhuollon käyttöön. Osaston tiloista oli jo aiemmin vuokrattu 23 sairaansi-jaa Raisiolle.

Kirurgian klinikalla on siis jatkossakin leikkaustoimintaa Raision sairaalassa. Päivä-kirurgian ohella Raisiossa tehdään raskaampaa kirurgiaa (mm. selkäkirurgiaa), mitä varten tarvitaan vuodepaikkoja.

Koska potilaiden hoidon tarpeet ovat varsin erilaisia, lääketieteellinen vastuu poti-laiden hoidosta uudella yhteisosastolla säilyy edelleen ao. erikoisaloilla.

Yhteisosastolla sisätautipotilaille on ohjeellisesti 30 ja kirurgisille potilaille 10 sai-raansijaa. Tarkoitus on, että niitä käytettäisiin joustavasti kulloistenkin tarpeiden mukaan, jotta yhteisosasto toimisi tehokkaasti.

Kirurgian klinikan ylilääkäri Timo Sa-vunen ennakoi, että käytännön yhteistyö jää alkuvaiheessa vähäiseksi potilaiden erilaisten hoidontarpeiden takia.

Kirurgia ja sisätaudit yhteen TYKSin Raision sairaalassa

Vähentää henkilöstöäMuutos vähentää TYKSin henkilöstön määrää Raision sairaalassa laskennallises-ti viidellä vakanssilla. Yhtään täytettyä vakanssia ei lopeteta, eli ketään ei irtisanota muutoksessa. Vähennykset saatiin toteutumaan vakanssien siirtojen, irtisanou-tumisten ja eläkkeelle siirtymisen avulla.

Muutto on ollut henkisesti vai-kea asia osastolla 283 pitkään työtä tehneelle hoitohenkilöstölle. Suurin osa 15 työntekijästä siirtyi kirurgian osastoille Kan-tasairaalaan tai eläkkeelle tai kokonaan uuteen työpaikkaan. Parin yhteisosastolle jääneen kokeneen työntekijän rinnalle on palkattu uu-sia työntekijöitä. Aiempien osastojen kolmen osastonsihteerin sijaan yhteisosastolle jäi kaksi osastonsihteeriä, kun kolmas siirtyi Kantasai-raalaan.

Yhteisosaston vastuulääkärinä toimii ylilääkäri Juhani Karmakoski ja kirurgian osalta apulaisylilääkäri Pekka Kinnala.

TYKSillä on nyt Raision sairaalassa siis leikkausosasto, yhteinen 40-paikkainen ki-rurgian-sisätautien vuodeosasto ja yhteinen kirurgian-sisätautien poliklinikka. Niissä työskentelee yhteensä 74 VSSHP:n työnteki-jää varahenkilöt mukaan lukien.

Halikon sairaala-alueella Märynummella toimitaan marraskuun alusta alkaen entistä tiiviimmässä työympäristössä. Nimittäin alueen länsireunassa, Sipiläntien puolella sijaitseva Lepola-rakennus tyhjennetään ja siellä ollut aikuispsykiatrian toiminta siirretään alueen keskellä sijaitsevaan Toivo-la-rakennukseen.

Johtava ylihoitaja Tarja Raitis kertoo, että marraskuun alusta Toivolassa on näin kaksi vastaanotto-osastoa, kuntoutusosasto, vanhuspsykiatrian osasto ja poliklinikka.

Toivolan ja hallintorakennuksen välille sijoittuvassa Uutela-rakennuksessa toimii edelleen lastenpsykiatrian päiväyksikkö, koti-

hoitotyöryhmä ja perheyksikkö. - Lisäksi Uutelassa toimii kuntoutuspo-

liklinikka, jonka toiminta on laajentunut, koska lakkautetun kuntoutusosasto 503:n hoitajat siirtyivät tekemään suoraan kotiin tehtävää työtä, Raitis kertoo.

Halikon sairaala aloitti toimintansa vuon-na 1926, jolloin siellä oli 600 potilaspaikkaa. Nyt, avohoidon lisääntyessä, siellä hoidetaan enää noin 60 potilasta kerrallaan. Jollakin ai-kavälillä psykiatrian tulosalue on siirtymässä kokonaan pois Halikosta, mutta mitään siihen liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty.

Halikon aikuispsykiatriayhteen rakennukseen

Ensi vuoden talousarvioehdotuksen raamia on suurennettu ja jäsenkuntien kanssa on neuvoteltu syyskuussa 3,4 prosentin jäsen-kuntatulojen kasvun pohjalta.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén kertoi syyskuussa yhteistyötoimikunnan kokoukses-sa, että aiempi 1,6 prosentin kasvun mukainen budjettiraami on todettu mahdottomaksi. - Ja vaikka laskutus jäsenkunnilta kasvaa, budjetti jää silti alijäämäiseksi, hän totesi.

Elokuun osavuosikatsauksen mukaan kulu-van vuoden tuloksen ennustetaan päätyvän 8,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Siitä kuitenkin selvitään aiempina vuosina kertyneiden ylijää-mien (11,2 miljoonaa euroa) ansiosta.

Piirin hallitus käsitteli alustavasti ta-lousarvioehdotusta 22. syyskuuta. Lindén ja talousjohtaja Anne Lindqvist kuvasivat ti-lannetta haasteellisemmaksi kuin koskaan aiemmin.

Ensi vuonna palkankorotukset nostavat palkkamenoja 7,4 miljoonaa euroa ja silti palk-koja on varaa maksaa ensi vuonna vain sama

Ensi vuoden talous tiukoillasumma kuin niihin kuluvana vuonna ennus-tetaan käytettävän. Kasvavat poistot lisäävät menoja ensi vuonna 4,5 miljoonaa. Kovin suur-ta alijäämääkään ei budjettiin voi sisällyttää.

Sairaanhoitopiirin pitäisi saada jäsenkunnil-ta 3,4 % enemmän tuottoja kuin vuoden 2009 talousarviossa. Kokouksessa käydyn keskustelun päätteeksi Lindén totesi, että jäsenkuntatulojen kasvun pitäisi jäädä oikeastaan alle kolmeen prosenttiin.

Esittelyn mukaan ensi vuoden palkkasum-ma edellyttää yhtä paljon säästöjä kuin mikä on palkankorotusten vaikutus. Käytännössä tämä tarkoittaa koko henkilöstölle noin kuu-den työpäivän lomautusta tai 150 henkilön työpanoksen vähentämistä keskipalkan mukai-sesti laskettuna, esittelyssä todettiin. Hallitus keskustelikin vakavasti erilaisista mahdolli-suuksista henkilöstösäästöjen aikaan saamiseksi. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan tehty.

Hallitus käsittelee budjettia seuraavan ker-ran 20. lokakuuta.

Poikkeustilanteita varten luotu hälytys-korvausjärjestelmä nousi uutisiin syyskuun lopulla, kun TYKSin päivystävällä leikkaus-osastolla oli viikonloppuna aivan erityisiä vaikeuksia hoitajien saamisessa työvuoroon.

– Teho oli täynnä ja siksi meidän herää-möömme tuli kolme tehohoitoa vaativaa potilasta. Kukin heistä sitoi yhden meidän viidestä yöllä paikalla olleesta sairaanhoi-tajasta, emmekä pysty hoitamaan muita leikkaushoitoa vaativia potilaita vain kahdella hoitajalla. Vuorossa oleva sairaanhoitaja soit-ti koko henkilökunnalle kotiin, mutta sai lopulta kiinni vain yhden vapaavuorolaisen. Onneksi hän suostui tulemaan töihin, näin pystyttiin leikkaamaan kiireellistä hoitoa vaativa hengenvaarassa oleva potilas, osaston 250 osastonhoitaja Marjaana Kettu kertaa viikonlopun tunnelmia.

Sen verran tunnelmat olivat tiivistyneet, että asia pääsi oikein sanomalehden sivuille. Sattumalta uutisen ilmestymispäivälle oli jo sovittu kokous, jossa hälytyskorvauksen käyt-töön liittyneitä ongelmia ratkottiin.

Marjaana Kettu kertoo, että tilanne al-koi kärjistyä jo kesällä, kun hälytysvuoroja tehneet sairaanhoitajat eivät aina saaneetkaan hälytyskorvausta. Kettu arvelee, että tul-kintaerot johtuivat vaikeasti muotoillusta sopimuksesta ja siitä, että sitä valvottiin palk-katoimistosta, jossa ei välttämättä ole tarpeellista tilannetietoa eikä asioita tarkistet-tu ylihoitajalta tai osastonhoitajalta.

– Meillä on jatkuvasti virka-ajan ulko-puolella kiireellisiä ja hätätapauksia, joihin tarvitaan lisää henkilökuntaa ja erikoisosaa-mista, esim. avosydänleikkaukset. Joudun soittamaan yleensä yli kymmenen puhelua saadakseni edes yhden työntekijän hälytys-korvauksella töihin. Joskus ei vastaa kuin yksi henkilö, siinä sitten neuvotellaan hartaasti, Kettu selvittää.

Päivystysleikkausosasto ei kuitenkaan näytä olevan hälytyskorvausten suurkäyttäjä. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa siellä on

Hälyä hälytyskorvauksistaollut 250 hälytyskorvaustyövuoroa, kun niitä koko piirissä oli 2751 tammi-toukokuussa. – Viimeisen kolmen viikon aikana meillä on ollut 14 hälytystyövuoroa, Kettu kertoo.

Osastolla 250 on 81 sairaanhoitajaa, joista 11 on varahenkilön vakanssilla. – Va-rahenkilöillä on normaalit kolmivuorotyön suunnitellut työvuorot. Päivystysleikkaus-osastolla pystyy työskentelemään vain sinne koulutettu henkilö ja koulutus kestää noin 1-2 vuotta riippuen aikaisemmasta leikkaus-salityökokemuksesta.

terävyyttä valvontaanHenkilöstötoimiston työmarkkinala-kimies Tom Riski kertoo, että ainakin kahdeksassa tapauksessa hälytyskorvauksia on myönnetty virheellisesti. Nyt valvontaa on terävöitetty siten, että kirurgian klinikan ylihoitajat tarkistavat hälytyskor-vausten oikeellisuuden ennen lomakkeiden lähetystä palkkatoimistoon. Palkanlaskijat puolestaan tarkistavat ylihoitajilta, jos he epäilevät virheellisyyksiä.

– Pitää kuitenkin muistaa, että ruuhkahuippujen aikana esimiehillä on oi-keus siirrellä henkilöstöä osastoilta toisille ja tulosryhmän sisällä sekä muuttaa päivys-tysjärjestelyä. Hälytysraha ei ole pidemmän päälle toiminnan järjestely- ja työnjohtokei-no, Riski muistuttaa.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén tähdentää, että järjestelmä on tarkoitettu tilanteisiin, joissa hengenvaarassa olevan po-tilaan hoitamiseksi tarvitaan äkillisesti lisähenkilökuntaa tai tiettyjen henkilöiden erityisosaamista. Normaalit ruuhkahuiput pitää hoitaa vakituisella varallaololla ja päi-vystysvuoroilla eikä poikkeustilanteita varten luoduilla korvausjärjestelmillä.

– Jos järjestelmässä kuitenkin koetaan olevan jotakin vikaa, sitä voidaan muuttaa työnantajan ja työntekijöiden yhteisellä sopi-muksella, Lindén sanoo.

Kaikkiaan 1151 sairaanhoitopiirin työntekijälle oli myönnetty yhteensä 5827 päivää palkatonta säästövapaata syyskuun puoliväliin mennessä. Näistä on tulossa rahallista säästöä työnantajalle 532.000 euroa, kun sosiaalivakuutusmaksutkin huomioidaan.

Lisäksi 511 henkilölle on myönnetty muita palkattomia virkavapaita, joihin ei ole palkattu sijaisia. Näistä saadaan noin 222.000 euron säästöt.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén pitää säästövapaiden määrää merkittävänä, mutta kuitenkin piirin koko henkilöstön lukumäärään verrattuna jäädään noin 25 prosenttiin. Hän patistaa esimiehiä organisoimaan toimintaa siten, että säästövapaita voidaan myöntää lisää ennen kuluvan vuoden loppua.

– Sitä vaikeampi on ensi vuotemme, mitä enemmän budjettimme menee yli, hän perustelee.

Lindén: Säästövapaita tarvitaan lisää

Sivun tekstit: esa Halsinaho

4 HOSPITAALI

TEEMA: POTILASPALAUTE JA PALAUTTEIDEN KÄSITTELY

”Sähköistä” palautettaPalautetta voi nyt antaa myös sähköisellä lomakkeella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (http://vsshp.fi/fi/palautteet/). Sähköiset palautteet ohjautuvat Tietolähteeseen, josta ne välitetään kyseisille yksiköille käsiteltäviksi. Sähköisellä palautelomak-keella neuvotaan potilasta oman tietoturvansa vuoksi välttämään yksityiskohtaisten tietojen tai henkilötunnusten käyttöä palautteessa. Palautteiden käsittelijän tulee potilaan sähköiseen palautteeseen vastatessa noudattaa samaa periaatetta. Henki-lökohtaista hoitoa koskevia asioita ei käsitellä sähköpostissa. Jos potilas pyytää sähköisessä palautteessaan yksityiskohtaista vastausta, voidaan hänelle antaa puhelinnumero, johon potilas voi halutessaan ottaa yhteyttä. Henkilökohtaista hoitoa koskevissa kysymyksissä voidaan tapauskohtaisesti miettiä ratkaisuja, esimerkiksi soittoaikaa tai vastaanottoaikaa lääkärille.

Yksiköitä on ohjeistettu luokittelemaan palautteet Excel-tau-lukkoon kiitoksiin, ehdotuksiin ja moitteisiin, jotka jakaantuvat kuuteen eri luokkaan (ks. esimerkki-Excel-taulukko). Palautteista kirjoitetaan myös lyhyt, muutaman sanan kuvaus taulukkoon, joka lähetetään puolivuosittain ylihoitajalle/linjajohtajalle.

Palautteet ovat tärkeä indikaattori kuvaamaan hoitomme laa-tua ja potilaiden tyytyväisyyttä. Kiitokset kuvaavat toimintamme onnistumista potilaiden näkökulmasta. Ehdotusten ja moitteiden avulla voidaan kehittää esimerkiksi perehdytystä, henkilökunnan täydennyskoulutusta, opiskelijoiden ohjausta sekä pienempiä toi-minnan muutoksia.

kokemukset kirurgian klinikan palautteistaTYKSin kirurgian klinikan vuodeosastojen ja poliklinikoi-den palautteista suurin osa (82 %, 181 kpl) oli positiivisia tämän vuoden tammi-kesäkuulta. Palautteista 12 % (28 kpl) oli moitteita ja 6 % (13 kpl) ehdotuksia. Kehittämisehdotuk-set kohdistuivat esimerkiksi seuraaviin: osastolle johtavien opastekylttien puute sekä tukikahvojen puute wc-tiloissa. Nämä puutteet on nyt klinikalla pyritty mahdollisuuksien mukaan korjaamaan.

Kaikkiin palautteita koskeviin asioihin ei ole olemassa selkeää ratkaisua, mutta tärkeää on käsitellä kaikki palautteet yhteisesti ja avoimesti osaston henkilökunnan kanssa ja raportoida niistä organi-saation johdolle.

Sairaanhoitopiirissä voi antaa toimintaa koskevaa palautetta eri näkökulmista eri kanavien kautta (esim. opiskelijapalaute, vaa-ratapahtumien raportointi, potilaspalaute), ja jatkossa näiden eri kanavien kautta saatavan tiedon käsittelyprosessia pyritään yhden-mukaistamaan.

Weronica Gröndahlsh, ttM, hoitotyön asiantuntijatYkS, kirurgian klinikka

Potilaspalautteet toiminnan kehittämisen tukenaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää toimintaansa potilaiden antamien palautteiden pohjalta. Saadut palautteet käsi-tellään yksiköissä yhteneväisen käsittelyprosessin mukaisesti viikoittain. Palautelomakkeita uudis-tettiin syksyllä 2009. Ruotsin- ja englanninkieli-set lomakkeet tulevat käyttöön lähipäivinä. Po-tilaat antavat yleensä palautteet nimettömänä, mutta uudistetuissa lomakkeissa potilas voi antaa yhteys tietonsa ja pyytää yksikköä ottamaan yh-teyttä häneen joko puhelimitse tai sähköpostitse. Palautelomakkeissa on myös selvitetty palautteen ja muistutuksen eroa, raportointikäytäntöä ja pa-lautelomakkeiden säilytystä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jatkuvan potilaspalautteen raportointiprosessi Esimerkkitaulukossa palautteet aitoja Yksikkö 112 Raportointijakso tammi-kesä 2009 KIITOS Palautteen määrä tammik helmik maalisk huhtik toukok kesäk Kuvaus palautteesta

Henkilökunnan henkilökohtaiset ominaisuudet I I I II I IIII Ystävällistä (a)

Ammattitaito/hoito I II Yksilöllistä hoitoa, kivunhoito hyvää (a)

Tiedonsaanti I Aina valmiita neuvomaan (a)

Palvelun ja asioinnin sujuvuus

Ympäristö ja ilmapiiri

Muu

MOITE Palautteen määrä tammik helmik maalisk huhtik toukok kesäk Kuvaus palautteesta

Henkilökunnan henkilökohtaiset ominaisuudet II II Kohtelu välinpitämätöntä (b)

Ammattitaito/hoito

Tiedonsaanti I I Kotihoito-ohjeet riittämättömät (c)

Palvelun ja asioinnin sujuvuus

Ympäristö ja ilmapiiri I I Wc:n tarvitaan tukikahvat (d), opiskelijoiden kohtelu (e)

Muu

EHDOTUS Palautteen määrä tammik helmik maalisk huhtik toukok kesäk Kuvaus palautteesta

Henkilökunnan henkilökohtaiset ominaisuudet

Ammattitaito/hoito I Epi-pumppujen käyttökoulutusta (f)

Tiedonsaanti I I

Palvelun ja asioinnin sujuvuus I

Ympäristö ja ilmapiiri II I Osasto vaikea löytää (g)

Muu

Palautettujen lomakkeiden lukumäärä

PALAUTTEISTA TEHDYT TOIMENPITEET: a ja b) Asiasta keskusteltu osastotunnilla c) Kotihoito-ohjeita tarkennettu + perehdytyksen näkökulmasta asiaa tarkennettu, voimavaraistumista tukevan ohjausmallin koulutusta järjestetty d) Tukikahvat järjestetty wc- tiloihin e) Asiasta keskusteltu osastotunnilla f) Anest.laakäri tulee kouluttamaan Epi-pumppujen käyttöä g) Kutsukirjeeseen & Internet- sivustoihin tarkennettu os:n sijaintia, kylttejä lisätty aulatilaan

VSSHP. Hoitoa ja huoltopalveluita koskeva potilaspalautteen käsittelyprosessi. 26.8.2009

Potilaspalautteen käsittelyprosessi VSSHP:ssä (Prosessikaavion teksti on toimituksen editoima.) Kohdissa 5–8 käsitellään hoitoa koskeva käsittelyprosessi vasemmalla ja huoltopalveluita koskeva käsittelyprosessi oikealla.

2.Lähiesimies tai hänen valtuuttamansa hlö lukee palautteen ja päättää käsittelystä.

3.Lähiesimies huolehtii palautteen käsittelystä yksiköissä viikoittain. Mietitään mahdollinen jatko ja määritellään toteutukselle vastuuhenkilö.

4.Johdon informointia varten lähiesimies tai hänen valtuuttamansa henkilö luokittelee ja kuvaa palautteen ja kirjaa jatkotoimen.

5. Lähiesimies tai hänen valtuuttamansa hlö lähettää puolivuosittain raportin ylihoitajalle.

5. Lähiesimies (työnjohtaja) lähettää puolivuosittain raportin linjajohtajalle.

6. Ylihoitaja tai hänen valtuuttamansa hlö koostaa klinikkatasoisen raportin tulosalueen ylihoitajalle, klinikan ylilääkärille ja klinikan johtoryhmälle puolivuosittain.

6. Linjajohtaja tai hänen valtuuttamansa hlö koostaa vastuualueensa raportin huoltopalveluiden päällikölle ja huoltopalveluiden johtoryhmälle puolivuosittain.

7.Ylihoitaja viestittää johtoryhmän antaman palautteen lähiesimiehille, jotka informoivat henkilökuntaa.

7. Linjajohtaja viestittää huoltopalveluiden johtoryhmän antaman palautteen työnjohtajille, jotka informoivat henkilökuntaa.

8. Tulosalueen ylihoitaja tai hänen valtuuttamansa hlö koostaa raportin hallintoylihoitajalle ja sh-piirin johtajaylilääkärille.

8.Huoltopalveluiden päällikkö koostaa raportin hallintoylihoitajalle.

9.Hallintoylihoitaja raportoi puolivuosittain kaikista potilaspalauteraporteista sh-piirin johtoryhmälle.

1.Potilas/omainen antaa palautteen (tai henkilökunta kirjaa sen). Sähköinen palaute ohjataan Tietolähteeseen, josta se ohjataan vastuussa oleviin yksiöihin.

Hoitoa ja huoltopalvelui-ta koskeva potilaspalaut-teen käsittelyprosessi.

PALAUtteiStA teHDYt tOiMenPiteet: a ja b) Asiasta keskusteltu osastotunnilla c) kotihoito-ohjeita tarkennettu + perehdytyksen nä-kökulmasta asiaa tarkennettu, voimavaraistumista tukevan ohjausmallin koulutusta järjestetty d) tukikahvat järjestetty wc- tiloihin e) Asiasta keskusteltu osastotunnilla f) Anest.laakäri tulee kouluttamaan epi-pumppujen käyttöä g) kutsukirjeeseen & internet- sivustoi-hin tarkennettu os:n sijaintia, kylttejä lisätty aulatilaan

HOSPITAALI 5

Markku näveri

TYKSin kirurgian klinikan sydän- ja rintaelinkirurginen osasto 211 ja verisuonikirurginen osasto 219 ovat olleet pilotoimassa uutta potilaspalautejärjestelmää.

Osastonhoitaja Raija Karhuvaaran mukaan jatkuva palautejärjestelmä on oivallinen laatumittari kirurgiselle osas-tolle, jossa hoitoajat ovat varsin lyhyet.

– On meillä kyllä ollut jo pitkään omakin palautelomake, jolla potilaat ja omaiset ovat voineet antaa meille ruusuja ja risuja, Raija kertoo.

Myös puhelimitse palautetta annetaan, samoin suusanal-lisesti suoraan henkilökunnalle. Netin kautta osastolle ei vielä ole tullut ensimmäistäkään palautetta.

Raija pitää uutta, yhteistä ja yhtenäistä palautejärjestel-mää hyvänä ja toimivana.

– Sen myötä saamamme palaute on lisääntynyt, joskaan suuren suuri ei määrä koskaan ole ollut.

Jouko Lahti

Kaikki palautteet, sekä kirjalliset että suulliset, käsitellään osastokokouksissa, joissa käsitellään myös hoitoa tai hoidon järjestämistä koskeva erilaisten muistutusten kautta tuleva virallinen palaute. Palautteen sisällön mukaan suunnitellaan tarvittaessa toiminnan muutosta tai kehittämistä.

Hemodialyysipotilailta (18 potilasta vuonna 2009) kerätään vuosittain palautetta erillisellä kyselylomakkeella. Palaute käsitellään dialyysiyksikön palaverissa ja se otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Palautteen antaja saa halutessaan myös vastauksen, mihin toimenpiteisiin palautteen johdosta on ryhdytty, kertoo osastonhoitaja Aila Ruuth-Setälä. – Suullinen palaute on yleensä positiivista, muotoa ”kaikki ovat ystävällisiä ja asiat on hoidettu”. Joskus henkilöstö saa myös kukkia ja kakkua, kuvailee Aila.

– Saatu kirjallinen palaute sisältää suullista enemmän muutos- ja korjausehdotuksia. Eräässä palautteessa toivottiin iltakahvimahdollisuutta, mikä osastolla myös toteutettiin.

Osastojen 211 ja 219 palautteetRuusuja enemmän kuin risuja

Salon kokemuksia:Palaute vaikuttaa

Toisessa palautteessa oli esitys kasvisruokavaihtoehdosta. Tämä välitettiin keittiölle ja kasvisruoka-mahdollisuudet lisääntyivät. Jatkuvasti ajankohtainen aihe on ruotsin kielen taidon kohentaminen yksikössä. Ehdotus, mikä koski sänkyjen patjojen tason parantamista, oli yhtenä perusteluna seuraa-van vuoden hankintoihin, selvittää Aila.

– Sisätautien yksikön potilaiden keski-ikä on yli 70 vuotta, mikä on ehkä syynä palautelomak-keiden suhteellisen vähäiseen täyttöön. Yleensä potilaat ovat melko tyytyväisiä, Aila toteaa.

Salon aluesairaalan sisätautien yksikössä on koottu potilaspalaute-lomakkeen avulla kirjallisia palautteita sekä omaisilta että poti-lailta vuodesta 1998 alkaen. kirjallisia palautteita tulee noin 10 kappaletta vuodessa, suullisia hoitotoimien yhteydessä usein.

kukkia ja kakkuakin saadaan tyytyväisiltä potilailta kiitokseksi, ker-too osastonhoitaja Aila Ruuth-Setälä.

Osastonhoitaja Raija karhuvaara, palautelo-make ja vaihtoon mene-vä palautelaatikko.

VÄITELLEITÄ

LL Ronald Borran väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa lihavilla ja tyypin 2 diabeetikoilla – Protoni-magneettispektroskopia ja PET-tutkimus, tarkastettiin 4. heinäkuuta. Borra toimii erikoistuvana lääkärinä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa. Väitös kuuluu diagnostisen radiologian alaan.

LL Milla Reimanin väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Antenataalinen inflammaatio ja pikkukeskosen aivolöydökset, tarkastettiin 7. elokuuta. Reiman työskentelee erikoistuvana lääkärinä TYKSin lastenklinikalla. Väitös kuuluu lastentautiopin alaan.

tyytyväisiä potilaitaOsastojen 211 ja 219 saama palaute on ollut valtaosin kiittävää, potilaat ovat olleet saamaansa hoitoon tyytyväisiä. Osastonhoitaja tosin soisi, että potilaat voisivat hanakamminkin kertoa mahdollisesti havaitsemistaan epäkohdista, sillä siten toimintaa voitaisiin kehittää.

– Potilaat ovat yllättävän kärsivällisiä, ja vaikka joskus har-voin on saatettu kohtelusta huomauttaa, useimmin palautteen, varsinkin soittojen, takana on epätietoisuus toimintatavoista.

Kaikki palautteet käsitellään säännöllisesti osastokokouk-sissa. Niitä tulee sen verran harvakseltaan, että kuukausittainen käsittely on riittänyt. Silloin tällöin kahvipöydässä päästään herkuttelemaan potilaan tai omaisen tarjoamalla kakulla, ja kiitoskukkia sekä -kortteja saadaan aika ajoin. Palautetta par-haasta päästä.

Osasto 211:n palautelaatikko on päiväsalissa, joka on yh-teinen osasto 219:n kanssa ja sijaitsee jälkimmäisen puolella. Raija kertookin, että palautelomakkeita varten tullaan sijoit-tamaan lokerikko oman osaston puolelle. Myös itse laatikko vaihtuu tyylikkäämmäksi.

LL Antti Viljasen väitöskirja, suomenkieliseltä nimeltään Laihdutuksen vaikutukset rasvakudoksen, maksan ja sydämen aineenvaihduntaan ihmisillä. Tutkimuksia positronie-missiotomografialla, magneettikuvauksella ja magneettispektroskopialla, tarkastettiin 14. elokuuta. Viljanen toimii erikoistuvana lääkärinä TYKSin silmäklinikalla. Väitös kuuluu kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan.

LL Saila Kauhasen väitöskirja, jonka nimi kuuluu suomeksi Positroniemis-siotomografia haima- ja neuroendokriinisten kasvaimien diagnostiikassa, tarkastettiin 18. syyskuuta. Kauhanen toimii erikoislääkärinä TYKSin kirurgian klinikalla. Väitös kuuluu kirurgian alaan.

kuva

: M

arkk

u n

äver

i

kuva

: Jo

uko

Laht

i

6 HOSPITAALI

TEEMA: POTILASPALAUTE JA PALAUTTEIDEN KÄSITTELY

Palautejärjestelmä osaTykslabin julkisuuskuvaaMarkku näveri

Tykslab on ollut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä systemaattisen palautteenkeruun edelläkävijöitä. Se on ollut osana toimintaa vuodesta 1998, jolloin silloisen keskuslabo-ratorion laatujärjestelmä akkreditoitiin.

Ylihoitaja Benita Paloheinä kertoo, että kaikissa näyt-teenottopisteissä on palautelomake, lisäksi palautetta annetaan puhelimitse. Tykslabin internetsivun palautelomakkeella se on luonnistunut vuodesta 2006.

– Yllättävän paljon palautetta tulee myös ajanvarauspu-helimen kautta, Benita sanoo. Näistä osa ei ole suoranaista palautetta vaan erilaisia kommentteja.

Suoraan Benitalle tulevat nettipalautteet, joita ei kartu ihan päivävauhtia vaan joitakin viikossa.

remontista tuli sekä moitteita että ehdotuksia. Uutta palautejärjestelmää Tarja pitää erittäin tervetulleena

uudistuksena. – On tärkeää, että systeemi toimii joka paikassa samalla ta-

valla ja että potilaspalautejärjestelmä on nyt saatu käyttöön koko sairaanhoitopiirin kattavana, Tarja sanoo.

kirjallisen palautteen korkea kynnys – Aika vähän me saamme potilailta palautetta, varsinkaan kirjallista. Pääasiassa se vähäinen kirjallinen palaute tulee yh-teispäivystyksessä ja koskee terveyskeskusvastaanoton hitautta. Tosin samalla kun on moitittu lääkäripalvelun hitautta, on kehuttu henkilökunnan ystävällisyyttä. Jonkin verran olemme saaneet palautetta nyt myös netin kautta, mutta silläkin rintamalla on vielä melko hiljaista, kertoo ensiapupoliklinikan osastonhoitaja Marja Tuomainen TYKSin Vakka-Suomen sairaalasta.

– ”Suoraan luukulla” tulee tietenkin välillä aika tiuk-kaakin palautetta. Mutta jos pyydämme asiakkaalta saman palautteen kirjallisesti, hyvin harva suostuu siihen. Keräämme ja käsittelemme uuden järjestelmän mukaisesti kuukausittain kaiken saamamme palautteen. Toki olemme aiemminkin osasto-kokouksissamme käyneet läpi, mitä ihmiset ovat postilaatikkoon kirjoittaneet, Marja kertoo.

Kiitoksia sateli Loimaallakuinka hanakasti potilaat ja heidän omaisensa antavat palautetta Loimaan aluesairaalassa ja tYkSin Vakka-Suomen sairaalassa? tässä parin avainhenkilön kokemukset.

Juha Syrjä

– Viime kevättalvella järjestetyssä pilotissa saimme runsaat parisataa kirjallista palautetta. Ylivoimaisesti suurin osa palautteista oli hyvin positiivisia. Uuden järjestelmän mukaisessa jaottelussa palautteet jakautuivat näin: kiitoksia 168, moitteita 26 ja ehdotuksia 13, kertoo asiantuntijasairaan-hoitaja Tarja Kurikka Loimaan aluesairaalasta.

Tarjan mukaan uudet palautesysteemit on otettu sairaalassa hyvin aktiivisesti käyttöön.

– Tiedot yksiköiden palautteista tulevat keskitetysti puoli-vuosittain. Seuraavan koosteen saan loppuvuodesta. Joten juuri nyt en tarkalleen tiedä, kuinka paljon ja millaista palautetta viime aikoina on annettu. Mutta sen voin sanoa, että olemme saaneet hyödyllistä palautetta, jonka ansiosta pystymme viemään asioita eteenpäin. Tärkeintä on, että järjestelmällisesti kerätyn palautteen avulla tiedämme, mitä mieltä potilaat ja omaiset ovat toiminnas-tamme. Otamme sen parhaamme mukaan huomioon toimintaa kehittäessämme.

– Pilotissa positiiviset palautteet sisälsivät enimmäk-seen kiitosta hyvästä ammattitaidosta ja hoidosta sekä henkilökunnan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Moitteet taas koskivat useimmiten tiedonkulkuun sekä palvelujen ja asioinnin sujuvuuteen liittyviä ongelmia. Myös jatkuvasti päällä olevasta

Ylihoitaja Benita Palo-heinä vastaa tykslabin palautteiden antajille.

Palautteita kertyy vuosittain 200–300. Näistä noin puolet on potilaspalautteita.

kaikki palautteet käsitelläänTykslabin palautteet eivät päädy Ö-mappiin, vaan näytteen-ottopisteisiin jätetyt palautteet käsitellään heti osastoilla. Sitten ne toimitetaan Benitalle, joka laatii yhteenvedon osastonhoitajakokoukseen, ja palautteet käsitellään myös Tykslabin johtoryhmässä. Puolivuosittain palautetilastot raportoidaan Tyks–Sapa-liikelaitoksen johtokunnalle.

Potilaspalautteen aiheina ovat enimmin näytteenoton odotusajat sekä ajanvaraukseen liittyvät asiat kuten puhe-linruuhka, jota onkin helpotettu lisäpuhelimin. Ajanvaraus puhuttaa ihmisiä, koska useimmat haluavat näytteenottoon aamupäivisin, jolloin syntyy joskus jonoa, kun taas iltapäivisin

YHDISTYS 114 JÄRJESTÄÄ JÄSENILLEENJOULURISTEILYN

VAIHTOEHTOINA PIKNIK- TAI MINIRISTEILY

Monet ruokailemaan menijät katsoivat toiseenkin kertaan, mitä TYKSin Kantasairaalan ruokasalin ala-aulassa tapahtui tiistaina 1.9. Kyseessä oli pienimuotoinen itämaisen tanssin esittelytilaisuus, jossa mm. osa tanssiryhmä El Farahin tyksiläisistä jäsenistä esitti tanssinumeronsa. Tutustumassa käyneet saivat mukaansa Afsana-lehden, joka on suomalainen vatsatanssin ystävän tietopaketti.

Itämainen tanssi on paitsi kaunista, myös hauskaa liikun-taa, joka virkistää mieltä ja kehoa, ja on erityisen terveellistä selälle.

Tyksiläisten itämaisen tanssin tunnit ovat jälleen alkaneet Afifassa. Tunnit sopivat sekä aloittelijoille että pidempään tans-sia harrastaneille. Lisätiedot pirjo.penger@tyks.fi, puh. 32900.

teksti ja kuva: Pirjo Penger

PIKNIK KUTSUUVSSHPläinen lomauta itsesi piknikille 24.1.2010

tarjolla niukka aamiainen, kevennetty päivällinen ja supistettu ohjelma säästöhintaan vain 20 € merkitse aika kalenteriisi tarkempi ohjelma

ja ilmoittautumisohjeet 15.10. jälkeen intrassa.Mirja Hovirinta

Tehyn koordinoiva pääluottamusmies TYKS/VSSHP (02) 313 2780, (050) 559 0162

PIKNIK- RISTEILY VIKING LINE m/s Amorellalähtö 12.12.2009 klo 8.45 ja paluu klo 19.50 m/s Isabella

Hinta/henkilö: 33 € MINIRISTEILY VIKING LINE m/s Amorella

lähtö 12.12.2009 klo 8.45 ja paluu 13.12.2009 klo 7.35Hinta/henkilö: 41 € (B-luokka 2 henkilöä hytissä)

Risteilyt sisältävät Food Garden -aamiaisen ja yhden ruokailun.

ILMOITTAUTUMINEN JA MAKSU 10.11. MENNESSÄ: Kristina Mäkelä, puh.313 1784 tai 050-307 4161 tai

SÄHKÖPOSTI kristina.makela@tyks.fi Sirkka Välimaa, puh. 313 1780 TAI 040-523 4592 tai

SÄHKÖPOSTI sirkka.valimaa@tyks.fi Ilmoittautumisen yhteydessä kerro syntymävuotesi,

kummalle risteilylle osallistut sekä hyttikaverisi.

Maksu JHL 114 yhdistyksen tilille Nordea 220518-32515

saattaa olla hyvinkin rauhallista. Tämä on labo-ratorionkin tiedostama epäkohta, jota on hankala korjata. Varsinkin kun aamunäytteenotto on mo-nen potilaan kohdalla välttämätöntä.

Kohtelustakin tulee ajoittain palautetta, sekä kiittävää että moittivaa. Varsinkin pienten lasten vanhemmat antavat palautetta herkästi, Benita tietää. Etenkin äidit kiittävät mielellään, jos näyt-teenotto on sujunut kommervenkeittä.

Tykslabin käytännön mukaan palautteen an-tajaan otetaan yhteyttä, jos hän sitä toivoo ja on jättänyt yhteystietonsa. Esimerkiksi nettipalaut-teen antajille Benita soittaa ja kiittää palautteesta sekä valottaa mahdollisen ongelman taustoja ja miten se korjataan.

– Mahdollisuus palautteeseen, siihen reagoin-ti ja palautteista kiittäminen ovat osa Tykslabin julkisuuskuvaa, Benita Paloheinä kiteyttää.

kuva

: M

arkk

u n

äver

i

HOSPITAALI 7

TEEMA: POTILASPALAUTE JA PALAUTTEIDEN KÄSITTELY

SARVESTA HÄRKÄÄ

Annatko ja saatko palautetta? Miten oma käyttäy-tymisesi edistää tai ehkäisee oman työyhteisösi palautteenantokulttuuria? Kannustaako työyhteisösi ilmapiiri palautteen antamiseen? Vai onko parempi vain niellä kommentit, jotta sopu säilyy?

Palautteen antaminen saattaa tuntua vaikealta. Saatetaan myös pelätä, että korjaava palaute suututtaa toisen tai että hän pahoittaa mielensä. Väärinymmärtä-misen pelotkin ovat mahdollisia – eivätkä ihan turhia, koska ajattelemme asioista eri tavoin ja sekä sanoilla että äänensävyllä on suuri merkitys.

Palaute on oppimisen perusedellytys, ilman palautet-ta ei voida puhua vuorovaikutuksesta eikä oppimisesta. Palaute on taitolaji, jonka voi oppia, sen opettelussa ko-rostuu oma aktiivisuus. Palautteen antaminen ja avoin mielipiteiden ilmaiseminen ovat toimivan työyhteisön tunnusmerkkejä ja lähtökohta toiminnan ja työilmapiirin kehittämiselle.

Työyhteisössä palautteen antaminen on kaikkien vastuulla. Jokainen voi oppia hyväksi palautteen anta-jaksi, mutta siihen tarvitaan taustatietoa, harjoittelua ja ymmärrystä palautteen jakamisen vuorovaikutuksel-lisesta luonteesta. Molemmat osapuolet, niin palautteen

Pirjo Penger

pääluottamusmies

VSSHP Jyty ry.

Palautetta

Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista.

antaja kuin sen vastaanottajakin, ovat vastuussa tilan-teen onnistumisesta. Joissakin työyhteisöissä koetaan palautekulttuurin olevan kehittymätöntä, energiaa haas-kautuu tehottomaan jupinaan.

Palautteesta on hyötyä vain silloin, kun se on totta, eli sen tulisi olla rehellistä, oikeudenmukaista, avointa ja rakentavaa. Hyvässä palautteessa korostetaan positiivi-sia yksityiskohtia, annetaan korjausehdotuksia ja lopuksi myönteinen kokonaisarvio. Positiiviseen sävyyn annettu palaute johtaa useammin toivottuun lopputulokseen. Korjaa, mutta älä tuomitse.

Positiivisen palautteen voi antaa julkisesti, kehit-tämiskohteet taas on hyvä tuoda esiin kahden kesken keskustellessa siten, että palautteessa on kannustava sävy. Kehityskeskustelu on mainio tilaisuus sekä esimie-helle että työntekijälle molemminpuolisen korjaavankin palautteen antamiseen.

Huonoa palautetta on se, jos moitit toista virheistä tai väheksyt hänen taitojaan tai persoonallisuuttaan. Palaute ei missään tapauksessa saa olla toisen työn mitätöintiä, ominaisuuksien tai ulkomuodon arvostelua tai halventavaa, väheksyvää puhetta. Palaute annetaan tekemisestä tai asiasta, joka on muutettavissa – ei hen-

kilöstä – ja mielellään heti toiminnan jälkeen. Palautteen antaminen on tietoinen tapahtuma, ei hallitsematon tunteenpurkaus, joten mikäli olet kiihtynyt, kannattaa odottaa hetki. Käy mahdollisimman suoraan asiaan, il-man turhaa kiertelyä ja kaartelua.

Ellei ole palautteen antaminen helppoa, ei ole aina vastaanottaminenkaan – edes myönteisen palautteen. Sitäkin taitoa kannattaa siis harjoittaa. Jokainen vastaa siitä, millä tavalla asioihin suhtautuu ja ratkaisee itse, millä tavalla hän antaa saamansa palautteen vaikuttaa toimintaansa. Palautehan kertoo usein antajan arvoista, tärkeinä pitämistä asioista ja mieltymyksistä. Tästä syystä eri ihmiset antavat samasta asiasta erilaista palautetta.

Ihanteellista on, jos palautteen saaja on halukas vas-taanottamaan palautetta, hän arvostaa sitä ja kuuntelee palautteen antajaa aktiivisesti. Palautteen saajan tulisi myös kertoa toisille, mitä hän ajattelee saamastaan pa-lautteesta ja pohtia, mitä ja miten pitäisi kehittää.

Oikealla tavalla annettu kehittävä palaute innostaa, kannustaa, antaa voimaa ja avaa uusia näkökulmia.

”Vahvistakaa minua osoittamalla myötätuntoa vah-voja puoliani eikä heikkouksiani kohtaan.”

— B. Alcott

Markku näveri

Sairaanhoitopiirimme ensimmäisenä päätoimisena poti-lasasiamiehenä on aloittanut Juhani Laine. Posti ei ole hänelle uusi, sillä takana on kymmenisen vuoden kokemus potilasasiamiehen töistä, ensin Turun kaupunginsairaa-lassa, sittemmin TYKSissä, jonka kirjoissa hän on ollut vuodesta 2004. Leipätyönään hän toimi ortopedian ja traumatologian klinikan sosiaalineuvojana. Koulutukseltaan Juhani on valtiotieteen maisteri, ja hyvänä tukena on myös oikeustieteen opintoja. Hän vaikuttaa myös Suomen Kulut-tajaliitossa terveyspalvelujen asiantuntijana.

Sairaanhoitopiirissämme on seitsemän muutakin potilas-asiamiestä, mutta he hoitavat tehtävää oman toimen ohessa. Juhani koordinoi potilasasiamiestoimintaa ja tarvittaessa opas-taa uusia potilasasiamiehiä. Jokaisen on myös suoritettava Kuntaliiton muutaman päivän kestoinen potilasasiamieskurssi.

Potilasasiamiehille uusi työkaluVuonna 2007 Laineen Juhani ryhtyi yhdessä Fujitsun Esko Hagrenin kanssa kehittämään työkalua potilasasiamiestoi-minnan tilastointiin ja raportointiin. Ohjelma on nyt siinä vaiheessa, että lastenklinikka toimii pilottina.

– Sillä voimme helposti tilastoida potilasasiamiehille tul-leet yhteydenotot, ja raportti tarjoaa nopeasti ajantasaista tietoa sekä sairaanhoitopiirin johdolle että yksiköiden esimiehille. Se on eräänlainen potilastilinpäätös, jonka avulla yksiköt voivat tarvittaessa kehittää toimintaansa. Hyödyn korjaa siis myös potilas, Juhani kertoilee ja ilmoittaa olevansa tosi tyytyväinen uuteen ohjelmaan.

Muistutus on tärkeää palautettaPotilasasiamiesten tehtävänä on informoida potilasta tämän oikeuksista ja toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi.

Tarvittaessa he neuvovat, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun auttaen asian selvittämisessä. He myös opastavat potilasta muistutuksen, kantelun tai poti-lasvahinkoilmoituksen teossa. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan hoitoon eikä siihen, onko mahdollisesti tapahtunut hoitovahinko.

Sairaanhoitopiirimme potilasasiamiehiin otetaan vuosit-tain yhteyttä noin 3500 kertaa. Laineen Juhani kertoo noin kolmasosan yhteydenotoista koskevan potilasvahinkoja, 15–20 prosentissa kyse on muistutuksista. Muistutuksen syynä voi olla vaikkapa potilaan kokema epäasiallinen kohtelu, hän voi tuntea, ettei häntä ole kuunneltu tai ei ole informoitu riittävästi. Onpa käytäväpaikkakin kirvoittanut muistutuksen.

– Potilas on usein herkässä tilassa ja saattaa pahoittaa mie-lensä. Onkin tärkeää miettiä, mitä hänelle sanoo, jottei tilanne pääse kärjistymään, potilasasiamies vinkkaa.

Potilasasiamies on potilaidenja henkilöstön asialla

huomionarvoista siksikin, että nykyajan potilaat ovat tietoisia oikeuksistaan ja osaavat vaatia hyvää hoitoa.

Myös henkilöstöä vartenJuhani Laine muistuttaa potilasasiamiesten olevan käytettävissä myös muissa kuin pulmatilanteissa. Heiltä saa opastusta oikeusturvakysymyksissä sekä terveyden-huollon lainsäädännössä. Eivätkä he ole vain potilaita vaan myös henkilökuntaa varten. Juhani toivookin, että heidän osaamistaan ja tietojaan hyödynnettäisiin entistä enemmän, esimerkiksi koulutus- ja informaatiotilaisuuksissa.

–Henkilöstön ja potilasasiamiesten hyvä ja rakentava yh-teistyö edistää myös potilaan parasta.

Turhaa muistutusta ei Juhanin mukaan ole, vaan taus-talla on aina jokin ongelma. Muistutukset ovat tärkeää pa-lautetta hoitavalle yksikölle, ja ne pitäisi käsitellä ripeästi.

– Meillä onkin terve henki. Ongelmiin tartutaan joutui-sasti, potilasasiamies kehaisee ja patistaa suhteuttamaan yhteydenottojen määrän sai-raanhoitopiirin potilasmäärään. – Voimme olla tyytyväisiä ja ylpeitäkin, sillä asiakkaamme ovat valtaosin hoitoon tyyty-väistä väkeä ja antavat siitä positiivista palautetta myös potilasasiamiehille. Tämä on

kuva

: M

arkk

u n

äver

i

Potilasasiamies Juhani Laineen mukaan VSSHP voi olla tyytyväinen työnsä laatuun.

8 HOSPITAALI

Sairaanhoitaja Sirkku koskelainen (vas.) ohjaa ensiapupoliklinikalla ensihoitajaopiskelija elina eskelistä, ensihoitajaopiskelija Heikki Saarenketoa ja sairaanhoitajaopiskelija Saija Hyytiäistä pöydän val-mistelussa haavan ompelua varten. Opetuskoordinaattori tiina tarr tarkkailee tilannetta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä suorittaa vuosittain ohjattua harjoittelua tai työssäoppimista noin 2000 terveysalan opiskelijaa eri koulutusohjel-mista. Sairaanhoitajaopiskelijat arvostavat käytännön harjoittelua ja pitävät harjoittelusta saamiaan kokemuksia merkittävänä tekijänä omalle kasvulleen kohti hoitotyön ammattilaisuutta.

Syksyllä 2008 koko sairaanhoitopiirissä käyttöön-otetun sähköisen opiskelijapalautteen (CLES) myötä opiskelijoiden on ollut mahdollista antaa helposti ne-tissä palautetta oppimisympäristöistä sekä saamastaan ohjauksesta. Noin puolet opiskelijoista on käyttänyt tätä mahdollisuutta kertoa osastoille ja ohjaajille kokemuk-sistaan. Opiskelijoilta saatava yhtenäinen vertailtavissa oleva palaute viestittää esimiehille sekä opiskelijaohjaa-jille opiskelijaohjauksen kehittämishaasteista. Hoitotyön hyvä laatu ja korkeatasoinen opiskelijaohjaus kulkevat usein käsi kädessä: hyvä hoitotyön laatu varmistaa laa-dukkaan oppimisympäristön, ja hyvä opiskelijaohjaus kertoo korkeasta hoitotyön laadusta.

Kliininen oppimisympäristö ja ohjaus –arvioin-timittari (CLES Clinical Learning Environment and Supervision Evaluation Scale), josta meillä on käytös-sä modifioitu versio, mittaa työyksikön ilmapiiriä, hoidon ja opiskelijaohjauksen lähtökohtia osastolla se-kä ohjaussuhdetta. Jokaisesta osa-alueesta on väittämiä, joiden toteutumista opiskelija arvioi asteikolla 0–10. Kyselyssä on lisäksi taustakysymyksiä sekä muita har-joitteluun liittyviä kysymyksiä. Tulokset raportoidaan sähköisessä muodossa kahdesti vuodessa ylihoitajille, jotka käsittelevät ne yhdessä osastojen kanssa esimerkik-si osastonhoitajakokouksessa. Osana harjoittelun laadun kehittämistyötä opetuskoordinaattori raportoi tulokset myös oppilaitoksiin, jotka järjestävät vuosittain opiske-lijaohjaajille ohjaustaitoja tukevia koulutuksia.

Opiskelijaohjauksen laatu VSSHP:ssäOpiskelijaohjauksen laatu VSSHP:ssä keväällä 2009 oli erittäin hyvä (ka 8,36). Parhaimmat arviot opiskelijat antoivat ohjaussuhteen toimivuudelle. Erittäin hyviksi arvioitiin myös osastojen ohjaukselliset lähtökohdat, hoidon lähtökohdat sekä osastojen ilmapiiri.

Yksittäisistä kysymyksistä korkeimmat pisteet sai ilahduttavasti ohjaajien suhtautuminen myönteisesti ohjaustehtäväänsä, yksilöllinen ohjaus ja ohjaajien op-

pimista tukevat ohjaustaidot. Opiskelijoiden palautteen perusteella kehittämiskohteita ovat säännöllisen pa-lautteen antaminen sekä koko osaston henkilökunnan kiinnostuksen lisääminen opiskelijaohjauksesta.

Jokaiselle osastolle laskettiin neljälle osa-alueel-le keskiarvot. Lisäksi tehtiin klinikka-, sairaala- ja tulosaluekohtaiset yhteenvedot (taulukko). Opiskelijat arvioivat Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen ilma-piirin parhaimmaksi (ka 9,12). Kuvantamiskeskus sai myös parhaimmat arviot (ka 9,00) opiskelijaohjauksen lähtökohdista osastoilla. Potilaiden hoidon lähtökohdat keskiarvolla 8,90 ja ohjaajan ja opiskelijan välinen oh-jaussuhde keskiarvolla 9,18 arvioitiin parhaiksi syöpä-, iho- ja sukupuolitautien sekä neurologian klinikoilla. Opiskelijat antoivat myös runsaasti positiivista sekä kor-jaavaa avointa palautetta:

”Erittäin mielenkiintoinen osasto ja ihanat ohjaajat! Iso kiitos kätilöharjoittelujen mahtavalle startille! Oli ihanaa että jopa osastonhoitaja oli kiinnostunut osaston opiskelijoi-den oppimisesta. Useimmat kätilöt osastolla pitivät mielestäni jokseenkin kunnia-asiana opettaa uusia tulevia kätilöitä am-mattiinsa, se on mahtavaa.”

”Jakso oli onnistunut. Hoitajat mukavia. Mielestäni osastolla on kehitettävä opiskelijaohjausta. Kunnollista pe-rehdytystä emme saaneet vaikka suunniteltu perehdytysohjelma löytyi osaston seinältä. Myös opiskelija arviointia tulee paran-taa, oli hieman puutteellista.”

”Osastolla oli opiskelijaa kunnioittava ilmapiiri ja ohjaus oli tavoitteellista ja asiantuntevaa. osaston henkilökunta oli motivoitunut työhön ja keskinäinen kunnioitus näkyy työsken-telyssä. Työntekijät ovat muutoskykyisiä ja haluisia. Osastolla kannustetaan opiskelijaa oppimaan ja kehittymään tasa-arvoi-sella ja kunnioittavalla suhtautumisella.”

Keväällä 2009 CLES-mittarilla kerättiin opiskelijoilta palautetta ainakin kuudessa muussa sairaanhoi-topiirissä. Sairaanhoitopiirimme haluaa kehittyä jatkuvasti oppimisympäristönä ja opiskelijaohjauk-sen antajana. Palautteen avulla pystymme tukemaan mahdollisimman hyvin opiskelijoita saavuttamaan sosiaali- ja terveysalan nykyiset ja tulevat vaativat ammattitaitovaatimukset. Hyvin toteutettu opiskeli-

Terveysalan opiskelijat tyytyväisiäohjauksen laatuun VSSHP:ssäOpiskelijat saavat harjoittelusta ainutlaatuista kokemusta hoitotyöstä

VSSHP:N OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATUKYSELY 2009 (tammikuu-kesäkuu) Keskiarvotaulukko

SAPA

n=101

Kons. ta. n=139

Operat. ta. n= 108

Psyk. ta n= 73

Alueel. erikoissh . n= 74

VSSHP n=532*

TYÖYKSIKÖN ILMAPIIRI • Henkilökuntaa oli helppo lähestyä 8,68 8,28 8,59 8,85 8,01 8,50 • Työyksikössä uskalsin osallistua

keskustelu

8,37 8,11 8,20 8,55 8,00 8,26

• Työvuorojen alkaessa työyksikköön meneminen tuntui

helpolta

8,84 8,25 8,77 9,06 8,37 8,65

• Työyksikössä vallitsi myönteinen ilmapiiri

8,49 8,23 8,48 8,78 7,84 8,38

• Työryhmässä työntekijät nähtiin keskeisenä voimavarana

8,53 8,24 8,45 8,79 7,96 8,44

• Yksittäisen työntekijän työpanosta arvostettiin tässä

työyhteisössä

8,63 8,07 8,21 8,60 7,72 8,27

• Osastonhoitaja/ vastaava hoitaja tuki oppimistani

8,49 7,23 7,20 7,69 7,29 7,54

8,57 8,06 8,27 8,62 7,89 8,29 HOIDON LÄHTÖKOHDAT • Hoidon arvoperusta oli selkeästi

määritelty

8,84 8,10 8,11 8,56 8,23 8,33

• Potilaiden hoitaminen toteutui yksilöllisesti

8,86 8,60 8,64 8,97 8,70 8,73

• Hoidon kirjaaminen oli selkeää 8,99 8,17 7,90 8,32 8,16 8,26 • Potilaiden hoitoon liittyvässä

tiedonkulussa ei ollut katkoksia 8,13 7,76 7,99 8,18 7,92 7,97

8,71 8,16 8,16 8,51 8,25 8,32 OHJAUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT

• Perehdytys työyksikköön oli hyvin toteutettu

8,32 7,75 8,35 8,60 7,82 8,16

• Koko henkilökunta oli kiinnostunut opiskelijaohjauksesta

7,74 7,30 7,80 8,21 7,10 7,58

• Minua kutsuttiin työyksikössä omalla nimelläni

8,59 8,17 8,47 8,80 8,07 8,40

• Potilaiden hoitoon liittyviä tilanteita hyödynnettiin

ohjauksessani

8,84 8,44 8,87 8,84 8,26 8,65

• Mielekkäitä oppimistilanteita oli riittävästi

8,76 8,16 8,77 9,01 8,34 8,59

• Oppimistilanteet olivat sisällöltään monipuolisia

8,79 8,14 8,72 8,85 8,47 8,55

• Ohjaajani ohjaustaidot olivat oppimistani tukevia

8,83 8,35 8,60 9,11 8,74 8,69

8,55 8,02 8,51 8,77 8,11 8,37 OHJAUSSUHTEEN TOIMIVUUS • Ohjaajani suhtautui

ohjaustehtävääni myönteisesti

8,85 8,54 8,89 9,22 8,97 8,86

• Sain mielestäni yksilöllistä ohjausta

8,81 8,58 8,74 8,99 8,59 8,73

• Sain ohjaajaltani yksilöllistä palautetta

7,64 7,70 7,79 8,00 7,52 7,74

• Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen saamaani ohjaukseen

8,68 8,25 8,62 9,04 8,53 8,58

• Ohjaussuhde oli oppimistani edistävä tasa-arvoinen

yhteistyösuhde

8,50 8,20 8,69 8,99 8,27 8,49

• Ohjaussuhteen vuorovaikutus oli molemminpuolista

8,59 8,30 8,64 9,13 8,38 8,56

• Ohjaussuhteessa vallitsi kunnioitus ja hyväksyntä

8,77 8,33 8,78 9,18 8,21 8,63

• Yhteenkuuluvuuden tunne luonnehti ohjaussuhdetta

8,40 7,85 8,24 8,72 8,03 8,20

8,53 8,22 8,55 8,91 8,31 8,47

CLES TUNNUSLUKU 8,59 8,12 8,37 8,70 8,14 8,36

Asteikko: 0 = Täysin eri mieltä, 10 = Täysin samaa mieltä

Asteikon tulkinta: 0- 2 heikko, 2,1- 4 heikko, 4,1- 6 tyydyttävä, 6,1 - 8 hyvä, 8,1- 10 erittäin hyvä * mukana vastaukset (n=37), joita vastaajat eivät ole sijoittaneet millekään tulosalueelle.

jaohjaus myös edistää VSSHP:n vetovoimaisuutta työnantajana ja huippu-ammattilaisia kouluttavana yliopistosairaalana.

tiina tarrttM, opetuskoordinaattori

VSSHP:n OPiSkeLiJAOHJAUkSen LAAtUkYSeLY 2009 (tammikuu-kesäkuu)keskiarvotaulukko

HOSPITAALI 9

– eettinen ennakkoarviointi ja tarkka doku-mentointi suojelevat tutkittavia ja tutki-joita, sanoo VSSHP:n eettisen toimikunnan puheenjohtaja Mika Scheinin.

Juha Syrjä

TYKSin kliinisen farmakologian yksikön ylilääkäri, professori Mika Scheinin on toiminut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puheenjohtajana vuodesta 1997. Toimikunnan uusi nelivuotiskausi alkoi viime keväänä – edelleen Scheininin johdolla. Hän on siis paras asiantuntija vastaamaan, mihin tarvitaan eettistä toimikuntaa.

– Toimikunnan tärkein tehtävä on suojella tutkittavia, ettei heitä väärinkäytetä millään tavalla. Tutkija uskoo, että hänen tutkimussuunnitelmansa on toimiva, turvallinen ja jopa hyödyllinen tutkittavalle. Mutta hän saattaa erehtyä, ja siksi on hyvä, että suunnitelma tarkastetaan monipuolisesti. Eettisellä ennakkoarvioinnilla varmistamme, että tutkittavat saavat riit-tävästi informaatiota ja että heidän suostumuksensa kysytään ja vapaaehtoisuutensa varmistetaan oikealla tavalla.

– Eettinen ennakkoarviointi ja tarkka dokumentointi suojelevat myös tutkijaa. Kun olemme tarkastaneet, että tutki-mussuunnitelmassa on otettu huomioon kaikki turvallisuuteen ja eettisyyteen liittyvät kysymykset, tutkijallakin on turvalli-sempi olo. Toki tutkija itse on vastuussa toiminnastaan, mutta tällä tavalla myös hyväksyjät jakavat moraalista vastuuta.

– Luonnollisesti tarkka arviointi ja laadunvar-mistus suojelevat myös tutkimuksen takana olevaa organisaatiota. Lisäksi ennakkoarvioinnilla on tärkeä merkitys koko tiedeyhteisön kannalta; se takaa lääketieteellisen tutki-muksen hyväksyttävyyden. Voimme näin esittää julkisuudessa tutkittaville, maksajille ja suurelle yleisölle tekevämme päi-vänvalon kestävää tutkimusta. On kaikkien etu on, että tämä tehdään riittävän huolellisesti, Scheinin painottaa.

toimikunnalla on paljon valtaa Eettinen toimikunta on siis paljon vartijana. Miten se käytännössä kykenee tuohon?

– Tämä kaikki edellyttää tutkijalta, että hän kuvaa riittävän yksityiskohtaisesti, mitä hän on tekemässä ja miksi, kuinka hän informoi tutkittavia ja pyytää heidän suostumuksensa, miten hän valitsee tutkittavat, mitä hyötyä tutkimuksesta saattaa olla tutkittaville ja tieteelle sekä mitä riskejä tutkimukseen voi liittyä.

– Toimikunnalla ei tietenkään ole riittävää viisautta tähän tehtävään – muuten kuin sen informaation perusteella, mitä se tutkijalta saa. Tutkijoita saattaa ymmärrettävästi ärsyttää, kun me kyselemme heidän mielestään itsestään selviä asioita. Ne

ovat heille selviä, mutteivät toisen alan tutkijoille, hoitohenkilökunnalle saati maallikoille, joita myös istuu toimikun-nassa, Mika Scheinin sanoo.

Eettisen toimikunnan kielteinen lausunto estää lääketieteellisen tutki-muksen. Voiko toimikunnan päätöksistä valittaa?

– Varsinaista valitusoikeutta ei ole, mutta tutkija voi pyytää asian uutta käsittelyä. Tutkija voi muuttaa suunnitelmaansa ja selventää toimikun-nalle epäselväksi jääneitä kohtia ja näin poistaa hyväksyttävyyden esteet. Tai hän voi pyytää asian uutta käsitte-lyä ilman muutoksia. Tällöin eettinen toimikunta on velvollinen kuulemaan Helsingissä toimivan valtakunnalli-sen toimikunnan mielipidettä asiassa. Epäillystä toimikunnan menettelyta-pavirheestä voi myös valittaa oikeuteen hallintolain mukaisella menettelyllä.

Monta mutkaa matkassa Mika Scheininin johtama toimikunta voi palauttaa tutkimussuunnitel-man paranneltavaksi monista syistä. Tyypillisiä syitä ovat muun muassa tutkimuksen hyötyjen liioittelu ja riskien vähättely sekä tutkimustiedot-

eettinen ennakkoarviointi on kaikkien etu VSSHP:n eettinen toimikunta arvioi ennakolta lääketieteelliset tutkimushankkeet.

Eettisen toimikunnan lausunnon merkitys• Puoltava lausunto on edellytys ihmisen koskemattomuuteen kajoavan lääketieteellisen tutkimuksen suorittamiselle. Tutkimusluvan antaa laitos/esimies• Kielteinen lausunto estää tutkimuksen• Toimikunta voi ehdottaa ja vaatia muutoksia tutkimussuunnitelmaan

Lääketieteellisen tutkimuksen määritelmä (Suomen lain mukaan)• Tieteellinen tutkimus (ei tavanomainen lääketieteellinen hoito ja sen laadunvalvonta)• Kohdistuu ihmiseen tai sikiöön, puuttuu yksilön koskemattomuuteen (= ”kliininen”)• Lisää tietoa sairauksien syistä, kulusta, oireista, toteamisesta, hoidosta tai ehkäisystä tai terveydestä jasairaudesta yleisesti• Lääketieteellisiin tutkimuksiin tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto

Linkkivinkit: - Lisätietoja VSSHP:n eettisen toimikunnan tehtävistä: www.vsshp.fi/fi/3805- Kliinistä tutkimusta koskeva ohjeisto löytyy Turun kliinisen tutkimuskeskuksen nettisivuilta: www.turkucrc.fi/

– Eettisen toimikunnan taustalla ovat ihmisoikeudet ja yksilön oikeuksien suojelu. Ihmisiä on ajan saatossa käytetty väärin tutkimuskohteina ja tehty kokeita, jotka eivät kestä eettistä arviointia.

– Ensimmäiset eettiset toimikunnat toimivat – yllättävää kyllä – Saksassa maailmansotien välisenä aikana. Ennen natsiaikaa joissakin yliopistoissa arvioitiin tutkimuksia eettiseltä kannalta. Toisen maailmansodan jälkeen Nürnbergin oikeudenkäynnissä tuomittiin natsitohtoreita epäinhimillisistä kokeista. Oikeudenkäynnissä kehiteltiin säännöstöjä, mutta nykymuotoista eettistä ennakkoarviointia ei vielä katsottu välttä-mättömäksi. Tuolloin ajateltiin, että tutkijoiden ammattikunta on niin korkeasti eettinen, että se kyllä noudattaa yhteisesti sovittuja periaatteita. Ulkopuoliset arvioijat tulivat mukaan myöhemmin.

– Suomessa eettisiä toimikuntia alettiin perustaa 1960-luvulla yhdysvaltalaisten tutkimusten rahoittajien vaatimuksesta. Maailman Lää-käriliiton julistukseen eettinen ennakkoarviointi tuli 1975, jolloin myös tieteelliset lehdet alkoivat vaatia sitä. Suomen lainsäädäntöön eettinen ennakkoarviointi kirjattiin vasta 1999, kertoo VSSHP:n eettisen toimikunnan puheenjohtaja Mika Scheinin.

Eettisen toimikunnan lyhyt historia

teen riittämätön informaatio. – Ongelmana voi olla myös se, että tutkimuksen tie-

teellinen laatu ei ole riittävä. Tällöin tutkittavia altistetaan toimenpiteille turhaan, kun tutkimuksesta ei ole odotettavis-sa tieteellistä hyötyä. Kielteisen lausunnon syy voi olla sekin, ettei hankkeella ole nähty tieteellistä arvoa; markkinoinnin ja tutkimuksen rajanveto on joskus epäselvä.

Sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnankin työtä on jat-kuvasti kehitettävä.

– Meillä on menossa kehittämisprojekti, jossa pyrimme systemaattisesti parantamaan toimintatapaamme. Uskon, että se saadaan hyvään malliin alkaneen nelivuotiskauden aikana. Nyt meillä on myös aiempaa enemmän resursseja käytössäm-me. Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Tiina Varis toimii puolipäiväisesti toimikunnan lääketieteellisenä asiantuntijana.

Kiitos muistamisesta jäädessäni vapaalle.Taimi

Täyden yllätyksen teitte.Sanat suustani myös veitte.Mukavaa on ollut tehdä yhteistyötälämpimien ajatusten myötä.Suuret kiitokset ravintokeskuksen ja kanttiinien väelle!Heikki ”Hessu” Laakso

Kiitokset os. 950:n henkilökunnalle ja kaikille minua muistaneille siirtyessäni viettämään eläkepäiviä.Liisi Lähteenmäki

KI ITOKSIALämpimimmät kiitokseni kaikille teille, jotka muistitte minua siirtyessäni eläkepäiville.Arto Haukijärvi

Mitä sydämellisin kiitos työtovereilleni moninaisesta muistamisesta eläkkeelle siirtymiseni johdosta.Pirkko Kurko, os. 016

Suurkiitos kaikille, jotka muistivat minua jäädessäni eläkkeelle 31.8.2009. Stort tack till er alla, som uppvaktade mig då jag blev pensionär den 31.8.2009. Anneli Fagerlund

Parhaat kiitokseni kaikille, jotka muistivat minua siirtyessäni eläkkeelle. Maija-Liisa Mård

Kiitän lämpimästi kaikkia teitä, jotka muistitte minua siirtyessäni eläkeläiskerhoon. Parhainta vointia ja jaksamista teille, Lisbeth Lumineva

Lämmin kiitos rautaiselle työtiimilleni sekä kaikille muille asianosaisille muistamisesta siirtyessäni eläkepäiville. Ulla Ollila

kuva

: M

arkk

u n

äver

i

10 HOSPITAALI

KUUKAUDEN KYSYMYS

Aloitamme kuukauden kysymys –palstan esittämällä sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénille kysymyksen:

Lopettaako ministeri Paula Risikkosairaanhoitopiirit?

VASTAUS:Ensinnäkin ministeri Risikon 31.8.2009 tekemä esitys tunnetaan varsin vaillinaisesti ja siitä on useita eri tulkintoja. Mitään lakiesitystä sen pohjalta ei ole olemassa. Oman tulkintani mukaan ministeri esitti, että: a) sosiaali- ja ter-veydenhuollon perustasolle koko maahan luotaisiin 40-60 toiminta-aluetta, jotka korvaavat nykyiset n. 200 perustason yksikköä, jotka ovat kuntia, isäntäkuntia ja kuntayhtymiä, b) 20 sairaanhoitopiirin tilalle luotaisiin viisi erityisvastuualuetta, c) osa erikoissairaanhoidosta siirtyisi perustason alueille, osa eri-tyisvastuualueille.

Eli erikoissairaanhoito jaettaisiin tavallaan hallinnollisesti kahtia. Tämä kohta onkin esityksen suurin heikkous. Se ei perustu mihinkään analyysiin tai tutkimukseen erikoissairaanhoidon pal-veluista, vaan on puhtaasti kirjoituspöydällä laadittu suunnitelma.

Toiseksi on epäselvää mitä ministeri tarkoittaa erityisvas-tuualueella. Eräs ministeriön korkea virkamies totesi, että se olisi nykyistä laajempi kuntayhtymä eli siis Varsinais-Suomen ja Sata-kunnan sairaanhoitopiirit lyötäisiin yhteen ja näin muodostunut uusi kuntayhtymä hallinnoisi yhdistetyn alueen sairaaloita. Mi-nusta sellainen uudistus voitaisiin tehdä vaikka jo vuonna 2011 tai 2012 eikä vasta 2017-2020. Mutta toisten STM:n virkamiesten mukaan asia ei olekaan näin, joten olemme odottavalla kannalla. Sairaanhoitopiirejä ei siis lopetettaisi, vaan ne fuusioitaisiin.

Kolmanneksi nykyisen hallituksen toinen pääpuolue, Kes-kusta, ei kannata Risikon mallia, joten on vaikea nähdä miten asia voisi edetä lakiesitysasteelle. Eräät vaikutusvaltaiset Keskustan ministerit ovat jo todenneet, että ainakaan tällaista lakiesitystä ei anneta nykyisen hallituksen toimesta. Tuskin myöskään RKP sitä kannattaa.

Neljänneksi erikoissairaanhoidon ”jakaminen” sosiaali- ja terveysalueiden ja viiden erityisvastuualueen kesken on ihan utopistinen juttu. Esimerkiksi Keski-Suomessa (Jyväskylä) tai Pohjois-Karjalassa (Joensuu) tai Päijät-Hämeessä (Lahti) on yksi vahva ja hyvin toimiva keskussairaala, ei sen palveluja minnekään ”perustasolle” voi hajauttaa. 90 % nykyisten keskus-sairaaloiden palveluista on sellaisia, että niitä voi tuottaa vain näissä sairaaloissa tai sitten vielä isommissa sairaaloissa, mutta ei ainakaan pienemmissä yksiköissä. Jako ei myöskään ole alue-sairaalat - keskussairaalajako, koska aluesairaalat ovat hyvin erilaisia ja eri kokoisia ja suurimmat niistä ovat pienempien kes-kussairaaloiden luokkaa.

Viidenneksi vielä oma näkemykseni, jonka mukaan 40-60 sosiaali- ja terveysaluetta voisi olla toimiva vaihtoehto nykyiselle liian pirstoutuneelle perustasolle, mutta sellaiseen pääseminen ei tule olemaan helppoa. Erikoissairaanhoidon konsultaatioita ja tiettyjä rajattuja erikoispalveluita voisi olla näiden aluei-den terveyskeskuksissa. Se on mahdollista nykyisinkin, mutta mistä saadaan riittävästi lääkäreitä? Jo päivystysvelvollisuuden hoitaminen sitoo lääkärit sairaaloihin ja usein polikliininenkin hoito on sopivasti keskitettynä tehokkaampaa kuin kovin ha-jautettuna. Sopiva sairaanhoitopiirien määrä olisi 8-10 Suomen kokoisessa maassa.

Aki Lindènsairaanhoitopiirin johtaja

Tällä palstalla sairaanhoitopiirin virkamiehet vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin. Ehdotuksia kysymyksiksi voi lähettää osoitteella tiedotus@tyks.fi.

Markku näveri

Yhteistoiminnasta tarjottiin syksyn mittaan tuhteja tietopaketteja pariin otteeseen, ensin sairaanhoitopii-rin esimiehille, sitten yhteistyötoimikuntien jäsenille ja muillekin kiinnostuneille. Molemmissa tilaisuuksissa paneuduttiin mm. yhteistoiminnan sisältöön ja toteutta-mistapoihin sekä työyhteisön hyvään ilmapiiriin.

YhteistoimintaoppiaPalautteesta ilmeni, että tarvetta tilaisuuksiin oli, ja eten-

kin jälkimmäisen antiin oltiin tyytyväisiä. Yhteistoiminnan ja yhteistyötoimikuntien sisin olemus avautui, osallistujat saivat konkreettista ja käytännön läheistä oppia. Varsinkin työyhteisöosuus herätti ajatuksia ja tarjosi uusia ideoita. Myös osallistujien aktiivisuus sai kiitosta. Yleisöä oli molemmissa tilaisuuksissa lähes salin täydeltä, ja palaute miltei sataprosent-tisesti kiittävää.

Vuosikertomus on myös yleisesiteTiesitkö, että VSSHP:n uusi Vuosikertomus 2008 toimii samalla yleisesitteen tavoin. Se sisältää nimittäin paljon muitakin kuin menneen tilivuoden tietoja piirin toiminnasta. Toimintaa, henkilöstöä ja taloutta kuvataan monipuolisesti tekstien, taulukoiden ja graafisten kuvioiden avulla 4-5 vuoden aikajaksoina. Sairaalat ja muut tulosalueet esitellään monipuolisemmin ja yleisemmin kuin Vuosiker-tomuksissa aiemmin.

A4-kokoisia, 52-sivuisia kertomuksia on painettu suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Voit tilata niitä käyttöösi ja jaet-tavaksi muualle intranetin lomakkeella osoitteesta Lomakkeet / Sairaanhoitopiiri / Vuosijulkaisujen tilaus.

Osallistu verkkoviestinnän kehittämiseen!VSSHP laatii parhaillaan ensimmäistä verkkoviestintäpo-litiikkaansa. Kaikilla työntekijöillämme on mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Työstämme verkkoviestintäpolitiik-kaa nykyaikaisella wiki-tekniikalla osoitteessa http://vsshp.wikispaces.com. Osallistu työhön kirjoittamalla ideoita ja mielipiteitä piirin intranetin keskustelupalstalle. Voit esittää niitä myös wikin keskustelupalstalle (”Discussion”, edellyttää kirjautumista palveluun). Tai voit antaa palautetta sähköpostitse: miika.jaaskelainen@tyks.fi.

esimiehet pantiin myös töihin. Pienryhmät kirjasivat, millaista tukea he työssään tun-tevat tarvitsevansa.

Yleiskirje nro 19/2009, 3.9.2009 Yleiskorotukset 1.9.2009 lukienYleiskirje nro 20/2009, 24.9.2009Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirinuusi yhteistoimintasopimus

YLEISKIRJEITÄ

kuva

: M

arkk

u n

äver

i

HOSPITAALI 11

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ollaankin aktiivisesti kehittämässä uusia ohjausmenetelmiä. Erityisesti pyritään hyödyntämään internetin mahdollisuuksia, koska tutkimusten mukaan internet on eri potilasryhmille jatkuvasti kasvava tiedon lähde. Internetin mahdollisuuk-sia käytetään tässä tapauksessa pyrkimyksenä mahdollistaa potilaalle jo alkuvaiheessa kokonaisvaltainen ja yhtenäinen kuva omasta hoitopolustaan, sen etenemisestä, eri hoitomuotojen liittymisestä toisiinsa ja polun eri vaiheissa käytössä olevista tiedon lähteistä. Tavoitteena on tukea potilaan omien voimavarojen mahdollisimman suurta käyttöä, potilaan oman elämän hallintaa ja päätöksentekoa yhdessä lääkärien ja hoitohenkilökunnan kanssa eri vaiheissa.

Vaikuttaako hoitopolku elämänlaatuunRintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus ja siksi ensimmäisenä hoitopolkuna on otettu tutkimustestauk-seen rintasyöpäpotilaan hoidon eteneminen aina diagnoosin saamisesta hoitojen jälkeiseen seurantaan asti käyden läpi kaikki keskeiset hoitolinjat kuten leikkaus-, solunsalpaaja- ja sädehoidon. Hoitopolun avulla potilas voi seurata, missä vaiheessa hänen hoitonsa on, miten häntä mahdollisesti hoidetaan seuraavaksi ja mistä hän voi saada tietoa. Tavoitteena on arvioida, miten hoitopolun käyttäminen ohjauksessa vaikuttaa rintasyöpäpotilaan elämänlaatuun, hoitojen aiheuttamiin sivuvaikutuksiin, kokemukseen tiedon tarpeesta ja tiedon saannista sekä hoitotoimenpitei-siin liittyvään ahdistuneisuuteen.

Markku näveri

”Tietolähde on infokeskus kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveyteen ja sairauteen liittyvistä asioista.”

Noin markkinoidaan sairaanhoitopiirin internetsivulla. Tietolähteen vetäjä Mervi Siekkinen kertoo kiinnostuneita kävijöitä olleen syyskuun alkuun mennessä vajaat 2000. Heistä runsaan kolmanneksen asiana on ollut jokin sairaus, ja näistä kol-manneksessa on kyse ollut syöpätaudeista. Suhde on sama kuin aiempinakin vuosina. Osan kävijöistä sairaalan henkilökunta on ohjannut Tietolähteeseen. Yhteyttä otetaan myös sähköpostitse ja puhelimitse.

– Joka päivä käy vähintään yksi syövistä kysyvä.Kysyjät ovat kaikenikäisiä, aika tasan sekä miehiä että naisia.

Osa on potilaita, osa omaisia. Aivan kaikki eivät kerro taustaansa. Kysytyimpiä ovat rintasyöpä ja eturauhassyöpä.

tietoa ja tukeaKävijöitä askarruttavat monet seikat. Potilaita kiinnostavat uudet hoitomuodot ja vertaistukiryhmät mutta myös

Tutkimukseen annetaan osallistumismahdollisuus jokai-selle rintasyöpään sairastuneelle, jolla on mahdollisuus käyttää internetiä tiedon hakemiseen ja kokemusta sen käytöstä. Tut-kimukseen osallistuvat jaetaan satunnaisesti joko kontrolli- tai koeryhmään. Tutkimuksen kontrolliryhmään kuuluvat poti-laat saavat sairaalan normaalikäytännön mukaisesti suullisen ja kirjallisen ohjauksen. Koeryhmään kuuluvat potilaat saavat normaalikäytännön mukaisen ohjauksen lisäksi käyttöönsä rin-tasyöpäpotilaan hoitopolun kuvauksen internetsivut.

tuloksia hyödynnetäänMikäli menetelmä osoittautuu tuloksia tuottavaksi, voidaan siitä saatua tietoa hyödyntää myös muihin syöpäpotilai-siin sekä hoitopolun käyttöön muidenkin potilasryhmien ohjauksessa. Rintasyöpäpotilaan ohjauksen lisäksi VSSHP tutkii yhteistyössä hoitotieteen laitoksen kanssa myös etu-rauhasyöpäpotilaan tapoja jäsentää sairauttaan koskevaa tietoa sekä sytostaattipotilaiden ohjaukseen liittyviä odotuksia.

Syöpäpotilaiden ohjaukseen liittyvästä tutkimuksesta voi lisätietoja kysyä professori Helena Leino-Kilveltä (helena.lei-no-kilpi@utu.fi) ja rintasyöpäpotilaan tutkimuksesta tutkija Anne Ryhäseltä (amryha@utu.fi), eturauhasyöpäpotilaan osalta tutkija Sirkku Rankiselta (sirkku.rankinen@utu.fi), sytostaat-tipotilaiden osalta tutkija Kirsi Tulukselta (kirsi.tulus@utu.fi).

Helena Leino-kilpi Anne Ryhänenprofessori ylihoitajaturun yliopisto, turun sosiaali- ja terveystoimi, hoitotieteen laitos somaattinen erikoissairaanhoito

Tietolähde potilasinfokeskus kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveyteen ja sairauteen liittyvistä asioista. TYKS T-sairaala, 1. krs, Hämeentie 11, 20520 Turku | puh. (02) 313 0972 | tietolahde@tyks.fiavoinna: ma, ke, pe klo 9.00–15.30 Tervetuloa!

Syöpäpotilaat kaipaavat tietoa

ravitsemus, liikunta ja oman terveyden vaaliminen. Omaisia kiinnostavat edellisten lisäksi toipumiseen ja kotona pärjäämiseen liittyvät asiat. Ja tietoa on tarjolla monesta lähteestä: internet, lehdet, esitteet ja tietysti Siekkisen Mervin tietämys ja taito löytää oikea tieto.

– Monet kaipaavatkin tukea ja tietoa jaksamisesta ja sairau-den kanssa selviämisestä, ei niinkään itse sairaudesta, koska sitä tietoa heillä jo ennestään on, Mervi kertoo ja sanoo ohjaavansa täl-laiset kysyjät potilasjärjestöjen puoleen.

Varsinkin nuoret kuitenkin kysyvät harvinaisista syövistä, joista ei helposti löydy tietoa netistä, tai sitä ei ole saatavilla suo-meksi. Tällöin Mervi auttaa kaivamaan tietoja. Iso osa kävijöistä on jo käynyt etsimässä nettitietoa ja tulee Tietolähteeseen hake-maan lisää ja ennen kaikkea luotettavaa informaatiota.

– Monet tulevat toistekin, niin potilaat kuin omaiset.

Pelon sijaan luulojaKävijöistä Mervi on huomannut, ettei syövällä ole enää niin pahaa kaikua kuin takavuosina.

– Pelkoja ei ole enää samassa määrin, mutta vääriä uskomuk-sia vielä on.

Jaksamattomuus ja hiusten menetys ovat päällimmäisiä murheita, samoin huoli hoitojen raskaudesta. Näitä hälventää Tietolähteen tarjoama asiallinen tieto. Se on omiaan myös rau-hoittamaan huolestuneita omaisia.

– Usein potilaat vierailunsa jälkeen ymmärtävät paremmin oman aktiivisuuden ja terveiden elämäntapojen edistävän myös hoitotulosten paranemista.

Tietolähteestä syöpäinfoa

Markku näveri

– Syöpä on vielä jossain määrin tabu, ainakin siinä mielessä, ettei siitä kovin herkästi kerrota, arvelee syöpätautien klinikan osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö.

Avoimuus on kuitenkin lisääntynyt niiden runsaan 20 vuoden aikana, joina Sirkku on syöpäpotilaita hoitanut. Positiiviseksi esimerkiksi hän nostaa sen, että eräät eturau-hassyöpäpotilaat ovat julkisuudessa kertoneet sairaudestaan rakentavasti ja kannustavasti. Myös potilasyhdistysten työ tie-donjakajana saa Sirkulta kiitosta.

Vakava sairastuminen herättää aina pelkoa, se on lääkärin-kin näkökulmasta luonnollista, inhimillistä ja ymmärrettävää ja pätee muihinkin vakaviin sairauksiin kuin syöpiin. Paitsi sairaudesta pelko voi Sirkun mukaan johtua potilaan suhteesta elettyyn elämään ja hänen sen hetkiseen elämäntilanteeseensa.

– Pelko on luonnollinen reaktio vaaran uhatessa, ei pelko-jen tarvitse kokonaan hälvetäkään.

Omaiset mukaanTyypillistä potilasta ei ole, vaan jokainen on omanlaisensa. Kuitenkin Sirkku on havainnut samankaltaisia reaktioita diagnoosin varmistuessa: yllätys, pelko, miksi juuri minä, miten minun käy.

Ensimmäinen käynti lääkärin vastaanotolla on monesti hämmentävä, ja potilasta askarruttaa, mitä nyt tehdään ja myös paras hoitomuoto kiinnostaa. Tosin niinkin voi käydä, että vaikka diagnoosi on lääkärin silmissä hyvä, se ei välttämättä helpota potilaan ahdistusta.

– On hyvä, että ensikäynnillä on omainen mukana. On harvinaista, että omaiset kauhistelevat sairautta niin, että siitä olisi haittaa potilaalle. Näin he voivat jälkikäteen kotona vielä käydä läpi lääkärin kanssa käytyä keskustelua.

kahdensuuntaista tiedonvaihtoaSirkku on mukana työryhmässä, joka kehittää syöpäpotilaan hoidonohjausta tuoden siihen lääkärinäkökulmaa.

– Pyrimme parantamaan potilasinformaatiota, mutta tär-keää on myös, että tiedonsiirto on kahdensuuntaista. Potilaan on saatava sanoa sanansa ja tultava kuulluksi, ja henkilökunnan pitää tietää, mitä potilas saa informaatiosta irti.

Henkilökunta saakin Sirkun kiitokset. Tietotaito on korkeaa luokkaa ja potilas osataan kohdata oikealla tavalla. Syöpätautien klinikalla lääkärivastaanottojen rinnalle ovat tulleet hoitajavastaanotot. Omahoitaja on potilaan rinnalla prosessin kaikissa vaiheissa. Hoito on moniammatillista työtä, mutta Sirkku korostaa hoitajan roolia potilaan tukemisessa, nä-keehän hoitaja tätä yleensä lääkäriä useammin.

Pelkoa ja epävarmuutta huojentaa myös tietoisuus hyvis-tä hoitotuloksista. Sirkku Jyrkkiö muistuttaa, että yli puolet syöpäpotilaista parantuu. Hodgkinin taudissa ja kivessyövässä paranemisprosentti on noin 90.

– Syövän hoitotulokset ovat Suomessa kansainvälistä kär-keä, ja hoidoissa edetään koko ajan.

Suuri osa syöpäpotilaista ja heidän läheisistään kärsii omaa hoitoaan koskevan tiedon puutteesta, käy ilmi kansainvälisistä tutkimuksista. tutkimustulokset osoittavat myös, että potilaat muistavat vain noin 10 % vastaanotolla saamastaan tiedosta ja että noin 70 % suomalaisista syöpäpotilaista ja heidän läheisistään hakee aktiivisesti sairauteensa liittyvää tietoa eri lähteistä. tiedon tarve on korostunut myös hoitojaksojen lyhetessä ja erilaisten hoitomuotojen kehittyessä. Osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö

muistuttaa syövänhoidon hyvis-tä tuloksista.

tietolähteessä on tarjolla monipuolista tietoa monista lähteistä, kertoo Mervi Siekkinen.

Potilas saa pelätä

kuva

: M

arkk

u n

äver

i

kuva

: M

arkk

u n

äver

i

12 HOSPITAALI

Yhä useampi potilas on jo leikkaukseen tullessaan perehtynyt vaivaan-sa ja sen mahdollisiin hoitomuotoihin internetissä. Hoitohenkilökunnan välittämän tiedon lisäksi potilas on saattanut käydä internetissä keskus-telua muiden samassa tilanteessa olevien tai kokemuksien omaavien potilaiden kanssa. Terveydenhuollossa internetin mahdollisuuksia on vielä hyödynnetty vähän. Kuitenkin sen vahvuus esimerkiksi tiedon vä-lityksessä on kiistaton. Internetin välityksellä potilaille voidaan tarjota potilaan voimavaroja tukeva ohjausmuoto. Lisäksi tieto on potilaiden käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta.

Internetohjausta päiki-potilailleTYKSin päiväkirurgisessa yksikössä tutkittiin vuosien 2005–2006 aikana internetin soveltuvuutta päiväkirurgisten ortopedisten leikkauspotilaiden ohjaukseen. Leikkaukseen tuleville potilaille tarjottiin leikkausta edel-tävää ohjausta VSSHP:n internetsivuille tehdyn ohjausmateriaalin välityksellä. Tutkimuksen kontrolliryhmänä toimivat leikkaukseen tulevat potilaat, jotka kävivät sairaanhoitajan luona preoperatiivisella käynnillä.

Sivuston tuottaminen yhteinen ponnistusSivuston tekeminen ja tuottaminen sekä sen testaaminen olivat val-tava ponnistus, joka ei olisi onnistunut ilman hoitohenkilökunnan aktiivista ja innostunutta otetta sekä sitoutumista uudenlaiseen toi-mintatapaan. Hankkeessa olivat mukana niin osaston sairaanhoitajat, lääkärit, fysioterapeutit kuin osastonsihteeri. Monialainen työryhmä aikaansai monipuolisen ja luotettavan ohjausmateriaalin, jota voidaan hyödyntää myöhemminkin ja myös muilla potilailla. Sivuston tekemistä suunnittelevia voi tämän kokemuksen myötä rohkaista tavoitteissaan, sillä se ei vaatinut tietoteknistä erityisosaamista. Lisäksi ammattitaitoista teknistä tukea on saatavilla omassa organisaatiossa.

Tulokset kannustavat jatkamaanInternetohjaukseen osallistuneiden potilaiden kokemukset uudenlaises-ta ohjaustavasta olivat myönteiset. Myös henkilökunta koki ohjaustavan toimivaksi. Nettiohjaukseen osallistuneet potilaat kokivat tietonsa jopa riitättävämmiksi kuin sairaanhoitajan ohjauksessa olleet potilaat. Myös tietotestin avulla arvioituna internetohjaus oli tuloksekkaampaa. Tulosta voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa arvioitaessa potilaan tiedon tarpei-ta ja kehittämällä mm. leikkaukseen tulevalle potilaalle tietotestejä, jotka tukevat hänen valmistautumistaan.

Ohjaamalla potilaita internetin välityksellä saatiin aikaan myös talo-udellisia säästöjä. Sairaanhoitajan ohjaukseen käyttämä aika oli puolet lyhyempi internetryhmän kohdalla. Potilaiden mahdollisuus lähettää sähköpostia ei sekään lisännyt hoitohenkilökunnan työmäärää, sillä säh-köposteja tuli vain muutamia.

Tarpeeseen tulisi vastataInternet osoittautui tuloksekkaaksi ohjausmuodoksi, jonka käytöstä hyö-tyy potilaan lisäksi myös hoitohenkilökunta. Internetin hyödyntämiselle ohjauksessa on tarve sekä edellytykset, ja niihin tulee myös hoitohen-kilöstön vastata. Tulevaisuudessa internetiä toivottavasti hyödynnetään myös muiden potilasryhmien kohdalla ja sivustoja tehdään yhä useam-malle potilasryhmälle ja erilaisiin hoitotilanteisiin sekä hyödynnetään jo kehitettyä sivustoa mahdollisimman laajasti.

Tämä tutkimuksen tuloksista valmistuu väitöskirja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella ensi vuoden aikana.

katja HeikkinenttMturun yliopisto, hoitotieteen laitos

Luotettavuutta ja tu-loksia internetin avulla potilasohjaukseen

Matti Hyyppä

Eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa olevien asiakkaita ja potilaita koskevien tietojen käyttö Fiale-alue-tietojärjestelmän avulla on laajentunut siten, että vuonna 2006 käyttöön otettua palvelua hyödyntävät nykyisin VSSHP:n omien yksiköiden lisäksi Varsinais-Suomen alueen terveyskeskukset, sosiaalitoimi sekä yksityiset lääkäriasemat ja palvelukodit.

– Fialen avulla laboratoriotulokset, röntgenkuvat ja muut kuvantamistulokset, erikoissairaanhoidon erikoisalatiedot, yleislääketieteen lomakkeet ja muut vastaavat ovat kaikkien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden am-mattilaisten käytössä potilaan suostumuksella. Suostumus tarkoittaa potilaan antamaa lupaa häntä koskevien tietojen katseluun. Katselusta jää aina myös merkintä Fialen lokiin, jolla estetään tietojen asiaton katselu, kertoo järjestelmäasian-tuntija Ari Vikström TYKSin omistamasta Medbit Oy:stä.

tieto reaaliajassa– Fialen käyttö on laajentunut siten, että esimerkiksi kesäkuussa 2008 terveydenhuollon ammattilaiset katsoivat 2023 potilaasta 3702 dokumenttia. Tämän vuoden kesäkuussa potilastietoja katseltiin Fialesta 3945 kertaa ja katseltujen dokumenttien määrä oli 8115 eli yli kaksi dokumenttia potilasta kohden joka katselukerralla.

– Valtakunnallisella tasolla on kehitetty jonkin aikaa po-tilastietojen kansallista arkistoa. Se merkitsisi sitä, että kaikki potilastiedot koottaisiin yhteiseen kansalliseen arkistoon, josta ne olisivat ammattilaisten luettavissa potilaan suostumuksel-la.

– Koska kansallisen arkiston toteutumisaikataulu on epä-varma, sairaanhoitopiiri on tehnyt alustavan linjauksen jatkaa meidän ja Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteisessä käytössä olevaa aluetietojärjestelmäpalvelua. Kilpailutus uudesta sopi-muksesta on parhaillaan käynnissä.

kokeilu Loimaan aluesairaalassa– Fiale antaa myös mahdollisuuden tukea potilaan hoitoketjua sen eri vaiheissa. Näiden palvelujen kehittämisellä pyritään hyödyntämään käyt