Ul t ra juoksi j a z/gs

UI traj uoks i j a

Tero TöyryläJarrumiehenkatu 3 A l02O1OO TTJRI(Up.971-2fiffi1(Fax töihin: sZ-zsnare)

Titi:KOP-Turku/flumalistonkatu117535-15236

Ultrajuoksija iknestyy 3 kertaavuodessa, viidettä vuotta.Seuraava numero huhtikuun alussa1996.

Seuraavaan lehteen tarkoitetnr aineistoviimeistiiåin I 5.3.96 mennessä.

Uudet tilaajat: tilaus voi tapahtuapostitse tai puhelimitse, jolloin laskuseuraa perässä. Voit tehdä tilauksenmyös maksamalla tilausmaksunautomaatilla pankkitilille, kunhan liitättiedonannoksi osoitteesi.

Vanhat tilaajat saavat tilauksenpäättyessä automaattisesti pankkisiirto-lapun tilauksen uusimista varten viimei-sen maksetun numeron vhtevdessä.

Tilausmaksut:15.12.95 asti:3 numeroa 80 mk, 6 numeroa 155 mk.15.12.95;jälkeen:

3 numeroa 85 mk. 6 numeroa 160 mk

Painopaikka: Tehokopiointi Ky, Tre

ISSN 1235-7626

Ultrai aoltsij a-lehden s euraavass anamerossa mfrl

* Kotirataultran tulokset ja osanottajienkertomukset* Minun tieni Ateenasta Spartaan, osa 2* Saksalaisia menestysreseptejä sataselle:huippujuoksijoiden harjoitusohjelmia* Kilpailukalenteri 1996* Kuuluisimmat ja kiehtovimmat kansainviili-set ultrakisat* Suomi-juoksun historiaa* Ultrajuoksun psykologiaa: mitå juoksijanpåiiissä todella liikkuu...+ ym. ym.

3 Olofin 24 tunnin juoksu: Suomalaisjuoksijatsaivat maistaa harvinaista herkkua'

7 fiontelan kaksoset kertovat:Vuorokausi Pietarsaaressa

I Kauko Koponen: rr0nnistumisen takana rautainentahto ja nöyrä mielirrAri Palimon ultrakesän päätös: Ensinmäinen 24 hJuoksua herraseurassaSivusta seurattua: rr0len minäkin käynytmonenlaisissa urheilutapahtumissar vaan en o1emissään tavannut tälLaista yhteishenkeätrToinen kerta toden sanooSyyskuun 2x24 tuntiaJussi fiäenpää, 62, nauttii 24 tunnin juoksun

tunnelmasta: tr|rlukavaa kun ei tarvitse hosuarl01of Strengell ja sata maratoniaUltra juoksijan InternetReino Uusitalo kertoo Suomen halkijuoksustaan:Nuorgam-Kotka-Pyhtää 20. 6-1 0. ?. 1 995Jukka Kukkosen kokemuksia alpeiltaSpartathlon 1995:lvlinun tieni Ateenasta Spartaan, osa 1Ultrakisoja maailmal"ta

111214

1618n

21224

z7n

32

Kansikuvat:Yllä (Maarit Leinonen): Tero Töyrylä spartan päåikadulla 250 km:n mittaisen

Spartathlonin viimeisillä sadoilla metreillä.Alla (Jouko Kärkkäinen): Olofin 24 tunnin juoksussa Vuokko Niskanenpistelee jalalla koreastl herraseurassa. Miehet vasemmalta: Mauri Volama,

Seppo Huhtamäki, Juhani Kåirkkäinen ja Risto Kåirkkäinen.

Ultraj uoksij an harj oittelu110 A4-kokoista sivua täyttä asiaa ultrajuoksusta!

20 erillistä artikkelia, joissa ultrajuoksua kilsitellään niinvasta-alkaj an kuin huippuj uoksijankin kannalta.

Kirj oittaj ina alan ulkomaisia asiantuntij oita'mm. Rune Larsson, Don Ritchie, Erik Seedhouse ja

Eleanor Adams-Robinson.

Tilaus tapahtuu maksamalla 80 mk tilille KOP-Turku/Ilumalistonkatu117535-15236. Merkitse saajaksi Tero Töyrylä ja kirjoita viestiksi"Ultrajuoksijan harjoittelu". Jos et ole Ultrajuoksija-lehden tilaai4

tarvitsen nimesi lisäksi mvös osoitteesi.

Suomalaisj uoksii at saiv at maistaaharvinaista herkkua

Ruotsalaisjuoksija Kjetl-OveSkoglund kertoi Pietarsaaren Sa-nomien haastattelussa, että ultra-juoksijatte juoksupäivä on ainajuhlapäivä: kun kaikki on kohdal-laan, Iähtöä odottaa kuinjouluaattoa.

Skoglund oli yksi Pietarsaaren24 tunnin juoksun osanottajista.Juoksijalle 24 tunnin juoksu onvarmasti paitsi yhtä odotettu' myösyhtä ikimuistoinen kokemus kuinlapsuuden joulu. Ja yhtä suurtajuhlaa!

Olof Strengellin hienon idean ja paikallisen Lenkki Boys-seuran jäsenten ko-van työn tuloksena kaikkien aikojen kol-mannesta kotimaisesta 24 tunnin juoksus-ta tuli totta syyskuun alussa Pietarsaares-sa. Tapahtuman järjestäjät, juoksijat,

huoltajat ja katselijat olivat kaikki muka-na tekemässä tapahtumasta suurta juok-

sun juhlaa. Tuon poikkeuksellisen päivänja yön tapahtumat ja tuntemukset eiväthevillä unohdu. Kehosta kivut kaikkoa-vat yleensä joidenkin viikkojen tai kuu-kausien jälkeen, mutta juoksijan mieleenvuorokaudenjuoksu raapaisee yleensälähtemättömåin j älj en.

24 tunnin juoksuun lähri 27 osanotta-jaa, joista pisimmälle taivalsi turkulainenTero Töyrylä, 2l6km 670m. Toiseksi si-joittui juoksun suurin yllättäjä, seinäjoke-lainen Kauko Koponen yli 210 km:n tu-loksellaan. Oriveteläiset Montelan vel-jekset Olavi ja Kalevi eivät tällä kertaaonnistuneet tekemäiin eroa toisiinsa, vaanjakoivat kolmannen sijan (207.300 m).

Naisia vuorokaudenjuoksuun uskaltau-tui vain yksi. Sotkamon Vuokko Niska-

nen pisteli herraseurassa miehekkäiitl40km 780m.

Olofin 24 tunnin juoksun lisåiksi järjes-tettiin vuorokauden aikana neljä erillistämaratonstarttia. Viimeinen näistä oliOlof Strengellille hänen sadas maratonin-sa. Ensimmäisensä håin pisteli v. 1975Seinäjoella aikaan 3:17.22. EnnätYs2:46.42 on Korsosta vuodelta 1979.

57-vuotias Strengell piti yleisöä jåinnityksessä, sillä hän sai sadannen marato-ninsa päätökseen vasta noin 15 minuuttiaennen worokauden täyttymistä. "Jossa-kin vaiheessa jo viihän pelkäsin, että mi-ten tässä oikein mahtaa käydä", myönsiOlof, joka ei järjestelykiireiltään ollut kil-pailun alla ehtinyt aivan täysipainoisestikeskittyä omaan juoksuunsa.

Kuva (Laura Ntimi): Pisimmölle pistelleet

miehet ryhmökuvassa Pietarsaaren urheilu-

kentöttö v(ilitt öm(is ti i uol<sun pciättymis en j til-

keen. Vasemmalta: Olavi Montela, Kauko

Koponen, Kalevi Montela ja Tero Töyrylö.

1. Tero Töyrylä Turku

2. Kauko Koponen HäjYt Seinäjoki

3. 01avi lYlontela OrPo Orivesi

Kalevi lvlontela OrPo 0rivesi

5. Jyrki Koski Salo

6. Kjel1-0ve Skoglund Strand IF Ruotsi

?. Pekka Rutanen Ullavan Kil Halsua

8. Jussi f iäenpää Häjyt Kortesjärvi

9. wlauri Volama Häjyt Peräseinäjoki

10. Juhani Kärkkäinen HaaPajärvi

1 1 . Alf Granvik Jogg-fiix Uusikaarlepyy

12. Tuomo Vilmunen Häjyt Seinäjoli

13. 01of Strengell Lenkki-Boys Pietarsaari

14. Seppo Luukkonen Liljendal

15. Kaj Portin IK Falken Vaasa

16. Ari lYlustal-a KerU Tuusula

1?. Seppo Huhtamäki HäjYt18. Erkki Honkaniemi HäjYt19. Heimo Hautajoki Laukaan Urh Laukaa

2U. Vuokko Niskanen Sotkamon Jymy Sotkamo

21. Risto Kärkkäinen Haapaj Kii Haapajärvi

22. Jaakko Lehtonen Jouts Kull Joutseno

23. Ati Palimo Helsinki

24. Pekka Koponen Jyräys 24h Siilinjärvi

25. Raimo tYliettinen VSVU Raisio

26. Jouni Laitinen Kunto-konnat Naarajärvi

2?. Veli-lvlatti Väärälä Jyräys 24h Lappeenranta

Kuvat (Alf Granvik, joka juoksemisensa ohes-sa kerkisi napsimaan muutaman rullallisenvalokuvia!):Yllä Kaj Portin (oik.) pistelee hymyissä suinvierellii,åin Toivo Saikkonen, joka tyytyi yhteenmaratoniin.Vasemmalla Olof Strengell (1) ja Seppo Huhta-mäki juomapuuhissa.Alla Heimo Hautajoki ja naisseuralainen.

21 6.67021 0.1 0S207.30020?.3001 SS.1 00153.2?5'190.105

1 77.3601 76.790174.410171.1271 70.8801 68.8251 64.1 301 55.61 0154.2451 52.605149.2531 45.9801 40.780133.7671 33.7551 1 0.0051 03.7381 03.1 65

89.09580.s1 5

Huom! Pietarsaaren 24 tunnin juoksun alustaviin tu- ffiloksiin on tullutjoitakin muutoksia. Tdlläja vierei- Wi:sellä sivulla on julkaistu tarkistetut ja lopulliset 4tulokset.

234.231 t22?.275 t224.687 t224.174 t223.14O st220.8't8 t218.813 t218.240 t216.670 t2'.t5.984 t

Seppo Leinonenlvlartti ltloilanen

LeinonenTero Töyrylä

LeinonenLeinonenLeinonenLeinonenTöyryläLeinonen

5u1o HietalaPertti Gustaftson01of Strengell-Jussi lYläenpäälvlauri VolamaJuhani KärkkäinenMartti LarikkaEsa LindholmTuomo VilmunenVoitto PuutioSeppo LuukkonenHeikki Paukkeri

1 9-20.8.831' t -12.6.931 1 -1 2.6.93

2-3.9.952-3.S.952-3.9.9s

1 1 -1 2.6.331 S-20.8.83

2-3.S.951 9-20.8.83

2-3.9.951 9-20.8.83

OuluSeinäjokiSeinäjokiPietarsaariPietarsaariPietarsaarisernaJoK].0uluPietarsaari0ul-uPietarsaariOulu

214.381 t212,686 t210.10S t209.665 t208.940 t2O4.642 t201.gss t200.565 r199.100 t193.050 t190.1U5 t

Kalevi lYlontelaEnsio TanninenKauko KoponenPetri Rautiainen01avi lvlontelaEsko PikkarainenAlf GranvikTapio fhonenJyrki KoskiViJ.jo HyttinenPekka Rutanen

147.195 t Tert tu Aal to14O.78O t Vuokko Niskanen',|06.000 t flerja Ylihärsilä

6-7.11.93 Niort2-3.9.S5 Pietarsaari

11-12.6.33 Seinäjoki

(r=radalla; t=tieLlä; sr=sisäradalla)

HERRAR / NIIEHET

I Tero Töyryli 342 KaukoKoponen,343 Olavi Montela,.lT4 Kalevi Montela,4T5 Jyrki Koski,386 Kjell-Ove Skoglund, -{37 Pekka Rutanen,448 Jussi Måenpåii, 6l9 Mauari Volama,49

l0 Juhani Kårkkåinen, 49I I AIf Granvik,47l? Tuomo Vilmunen.45l3 Olof Strengell,5714 Seppo Luukkonen,3315 Kaj Portin, 2716 Ari Mustala,4ll7 Seppo Hautåmäki, 47l8 Erkki Honkaniemi,. lSl9 Hcimo Hautajoki,5020 Risto Kårkkainen.272 | Jaakko Lehtonen. 4722 Ari Pal imo.28?3 Pekka Koponen, 272.1 Raimo Miettinen,6i25 Jouni Lait inen.3T26 Veli-Matti Väärålä. 37DAIIER / Nr\lSEl'I Vuokko Niskanen.. l0

}IAR.\THON I

Plac. TidSija Aikå

TidAika

12.30.3 |13255|l3 44..t213,44.+214.52.43t3.03.52r 3.38.23I J.04.05t 5.00..14t6.09.t620 04.35t6.22.0515.52.121.1.29.i. l16..ie.092 t . i9. i319.28.202030.I lt9.52.,1623.0.1. t l20 56 t{.)

Plac.Sija

TurkuHäjytOriv. Pon.Oriv. Pon.SaloStrands lFUllavan Kilp.HåjytHaJytHaap.Kii latJogg-MixHäjytLenkki BoysLiljendallK FalkenKer.Urh.HaJ-!tHäi)'tLauk.Urh.Haap. Ki i latJouts. Kul l .HelsinkiJvriivs 24hV-SVUKun.Kon..lyrävs 24h

Sotk. J1-mv

5.t8720I

2l9l0t222t5l7

6Il . tt6l9t l

;i2426

J

25

4.01 .45i . ) ) . !9

4. I 1.084.1| .074.28.473.41 .434.28.484. I t .094. I 1.444. I t .494.29. r9-r. I 9.594.24.384. | 1.521.10.27i .4 l .43+. I t .531. lJ . :O

.1.26 04{. l t .451.3t . le4.t_s.414. i8. t55.5,s.3 |3.50 J r5.23 - i4

+ | t . -17

3866l02

t39l6l9l5l. l+

ilIl822l ll62l1l

l0

9 43.06 I10.36 02 310 35.30 410.35.30 4l l . l7. , l l 89..11.,14 2

I 0.30. l0 6I l .+7.50 l0| 1 16.25 912.15.07 1213.50.:9 t7I 2.07. l3 t -113.0 t .32 I I10. l l . t4 7I I .20.33 149.04.i0 ?0

12.32.t5 l511.27.25 18I | .-12.33 t612. t -s u7 I I14.2 1.02 | 92 t t9.56l. l . I 8 05| 8.- i l (x)

Kaikkien aikoj en parhaat suomalaiset24 firnrin juoksussa

26-27.5.89 lvlittersill19-20.8.83 0ulu

6-7.5.89 Basel30.4-1.5.S4 Basel18-1S.2.89 Lontoo

10-11.11.90 Niort25-26.5.90 Apeldoorn11-12.6.93 Seinäjoki

2-3.9.95 Pietarsaari5-6.8.89 Torhout

16-17.10.S3 Lontoo19-20.8.83 Oulu

2-3.9.95 Pietarsaari11-12.6.S3 Seinäjoki11-12.6.S3 Seinäjoki19-20.8.83 0u1u ,11-12.6.e3 Seinäjoki19-20.8.33 0u1u

2-3.9.95 Pietarsaari13-14.5.88 Apeldoorn

2-3.9.95 Pietarsaari

188.800 r184.600 t1?8.36U t177.360 t176.730 t174,410 t173.66U t17O.642 t1?0.880 t164.800 r164.130 t160.400 r

Naiset

Olofin 24 tunnin juoksustalisää sivuilla 6-2lI

MARATHON II

Plac. TidSija Aikå

3 8.09.354 8.27.217 8.48.0 t6 8.48.00l4 9.29.202 8.02.205 8.43.31l0 9.10.3i8 8.58.22l5 9.29.362 I 10.32.59I I 9.20.23l6 9.3 t .079 9.06. I It2 9.26. i0| 7.32.56

l9 t0.06.5923 I 1.4.r .12rE 9.50. r8l . i 9.77.3722 | l . r8.04t7 9.3l . t_12l n. t5._s625 t4..16.0120 t0 2.l 16

l 9 j i lT

t00 Ktl

Plac. TidSija Aika

}IARATHON III SLTTTRESTiLTATLOPPTITI"ILOSPlac. KmSijn Km

| 216,670I 2 r0.1 093 207,300i :07.i005 t99.1006 193.2757 I 90. l0_iI 177,9609 176.790l0 17.t,-+10I I l7t . l2 il l 170.880t2 t68.82-st+ | 6.1. l_10| _i | 55.6 l0r6 | 5-l . l - l it7 r52.605| 8 r l9- l5il9 l . l5-q80t0 t3j. .767I I l j i .75s

2? 1t0.005t- ] t0 i .73sl. t t t)3. 165l5 89.()9526 80.e 15

| 1.10.78(lI | ] . t_r .07 | 2 t .3 t i6

Kuvat (Alf Granvik):Vuorokaudenj uoksij oi-

den lisäksi neljälle mara-tonille osallistui yhteensä2l juoksijaa. Pimeneväs-sä illassa maraton III:lleklo 20 startanneet PeterBacklund (103) ja OlavKirsilä (104) toivat vähiinvauhtia hitaasti hiipivienjuoksijoiden sekaan.

Montelan Olavi (2) ja

Kalevi (3) ovat aina pai-kalla kun oikein pitkäänjuostaan. Heidiin peräs-sä,in juoksun hurmastanautiskelee 6l-vuotiasJussi Mäenpää, jonka

mietteitä löytyy sivulta 20.Menossa on ensimmäinenmaraton.

'*,"4'ift':nffii;,:i,,:.1i,;.iit..::r:a.i!1+.!::

tj.+n"[i -'t

itfr

ffi,,,'t//,fut

:n:it{it!.,t;

:,1'tT

I |?;l:?i.,./n'V./;::i.

!1,i,.1.!j

;(/...iu, ';i;l;:'

':1:,:l..4.i. .':/Å.,.

t:.??):t

.::i/1/,::.::/..1

itirrurr,,,,,,,;ntrjj,t,1"1,/.r7,;zi|:i: .

:tal..h: :

ttt ,:t: ..a.,;/./i.

Tutustuime 01of Strengeliin pari vuptta sitten'krrr olinrrc 0fofin ja Tero Tiiyrylän kanssa juoksarassa

Lmtoossa radalla 24 tunin juoksua. Liekö Josilloin Olofin ajatr*sissa ollut järjestää qmssa

karrprgissaan Pietarsaaressa 24 tunin juoksu ja

samlla nelj?in naratmin kisa.Rwsas vupsi sitten juoksu varmistui. Nåiin

saatoirme koko vuoden harjoitella Olofin juokgra

varten.Harvinairen helleaaLto leuisi alkusyksyllii

kaakosta Srureen. ftnrokaudenjrd<str ostti juri

tiihåin intianikesiiän. JalkapallojqJckrr JarqrtunehJcsi tekenåtle Pietarsaaren ufieild<entällereitii oli syyskun toisena pEiiv?ir*i kd<otrrtmut Zlultrajudcsijaa. Jalkapalloilija Aleksei Jerejerevanpri låihtöladcad<sen klo 10. ltläin alkoi urorokaudenkestävä juoksr.

Päivä1lä

Ensimmäisen maratonin juoksimne viiden kil-o-metrin edestakaista reittiä. Ivlatka taittui kivas-ti lämpimän kesätuulen puhaltaessa ja Kaj Portininkanssa jutellessa. lYlaratonin kohdalle saavuimmehelposti ajassa 4.11. Urheilukenttä oli täynnäKVL:n kesäpäivien viettäjiä kannustamassa. Kylläheillä oli ihnettelemistä, että jotkut kykenevätjuoksernaan 24 tunita. Tuskin kaikilla se edes menirrkaali inrr.

Ensimmäisen maratonin jälkeen aloimme kiertää2345 m:n lenkkiä. Reitti kierteli urheilukentänliepeil-lä, ja kentällä juoksimne joka kerta 500m. Tämä laittoi kierroslaskijat koville. Juok-simme samaa tahtia rinta rinnan ja peräkkäin.

I11a11a

lltapäivä alkoi vaihtua iltaan. Juoksu tuntuitosi letkeältä. Keho pystyi hyvin käyttämään hyväksirasvoja. Ari Palimo yritti pysyä vähän aikaa mukana,mutta valitti tukkoisuutta ja joutui kohta suuriinvaikeuksiin. Ari fvlustala veti kärjessä lennokkaastiyli 100 km. wlutta sitten loppui nreteorologinkinenergia. Kärkeen jäi Tero Töyry1ä. Saavuinme 100km:n kohtaan ajassa 10.35.

Yö11ä

Yö koitti. Ilma viileni. Lämpötila laski sopi-vasti +15 asteeseen. Tämä teki hyvää. Päivä olikinaivan liian kucrma. Ihmettelimme, kun kaikki muutkilpailijat lisäsivät vaatetta. wleidän ei tarvinnut.Tarkenimme hyvin verkkopaidalla ja urheiJ.uhousuillakoko vuorokauden ajan. Yleensäkään emme tarvitsevaatettas jos lämpöä on yli kahdeksan astetta.

Energiaa oli vielä hyvin talJ-eJ.la. Joimme urhei-lujuomaa, vettä, kahvia, co1aa, Jaffaa. Söimmemustikkasoppaa silloin tällöin ja hieman kaurapuuroa.

Mc'' - - kaksrset

VuorokausiPietarsaaressa

Tä11ä pärjäsimnre hyvin. Juoksu tuntui keskiyönvaiheilla vielä helpolta. Rakastamme todella yöjuok-sua. llonet uuvuttavat harjoituslenkit ol-emme vetä-neet keskellä yötä, joten tämä yölIä juokseminen

tuntuu niin tutulta.Olemme yön suden hetkessä. fionet ovat käyneet

nukkumassa. Toiset kyselevät, koska me lepäämme.Ei tarvinnut. Juoksu kulki. 0dotimme aina urhei-lukentälle tuloa. Yleisö kannustir ja o1i itsekinkiva heittää joku huuli. Kiitos Jalo Furulle äänek-käimmästä kannustuksesta.

Vielä aamuyön tunteina saimme ukkoskuuron nis-kaamme. 0nneksi ukonilma meni nopeasti ohitse.

Aanul].a

Kaksikymmentä tuntia on kulunut lähdöstä. KeLloon kuusi aamulla. 0lemme juosseet n. 180 km. Päivävalkenee. Aurinko alkaa paistaa. Vaikeudet alkavat.Jalat ovat raskaat, nnltta onneksi yläkropassa onvielä voimaa. Vielä pitäisi jaksaa neljä tuntia.Nyt vaaditaan vahvaa psyykettä. Sanonta 'rmitä pidem-pi matka, sitä pimeempi tyyppi'r ei pidä ollenkaanpaikkaansa. Nyt tarvitaan hyviä henkisiä voimavaro-ja, valoisia ajatuksia. Psyykkaanrne itseämme ajatuk-sella: Olemme harjoitelleet 25 vuotta ja olemmekumpikin juosseet melkeinm 't50 000 km. Ei saa väsyä'ruti inil la vain eteenpäin.

Kauko Koponen innostuu hyvään loppuvetooni emmepysty vastaamaan Kaukon vauhtiin. Hän ohittaa mei-dät, mutta ei saa Teroa kiinni. Saavutamme 200km:n haamurajan 23 tunnissa. Vielä tunti täytyyjaksaa. Pieni helpotus tulee juoksuumme, kun pääsem-me viimeisen puoli tuntia kiertämään pehmeää urheilu-kentän rataa.

Yleisöä on kerääntynyt kentän reunalle kannus-tamaan. 5e auttaa. Loppuminuutit menevät nopeas-ti. Laura huutaa meille: rrEi sopupeliä!rr. f i tuttanyt emme saa toisistaflrne eroar liekö biorytmit olleettällä kertaa samat. Saavutamme tuloksen 2O7 kn300 m ja kolmannen sijan. Hienoa. ttlieliala onupea, vaikka kroppa on väsynyt.

0lavi ja Kalevi

ttOnnistumisen takanarautainen tahtoja nöyrä mieli"

Pietarsaaren kisan yllättäjä Kauko "Kake"Koponen kertoo itsestäiin ja juoksemisistaan.

Her&ifftiedotSyntynyt 1S.6.1961 Kaavissa.65k9. Ammatti: kuntohoitaja'Sinikka, poika Teemu (-eS)'

tttoora (-90).

Pituus 174cn, painohieroja. Perhe: vaimotytöt Jaana (-87) ja

Jr.nk$Jnrrastd<sen alkuAloitin lenkkeilyn 16.?.91. Rapakuntoinen Kauko

ei jaksanut 5 km:n kuntorataa juoksemalla kiertää.

Siitä sisuuntuneena aloin lenkkeillä joka toinenpäivä. Sain naapurinkin innostumaan juoksemisesta'

ja yhdessä laitoimme kesälle -92 tavoitteeksi juosta

maraton. tYlolemmat sen myös juoksivat (itse juoksin

13 kp1).

Hiilkät, rmrat ja ultratlYlaratoneja 63 kpl, Laulajan lenkkejä (6akm) 2

kpl, Hartolan satasia (t0ot<m) 3 kpl ja 24 tunninjuoksuja 2 kpI. Yhteensä 69 maratonia tai pitempää(viimeisestä vuorokaudenjuoksusta kertyi 4 maraat

laskin ne tuohon 63:een nnrkaan).lYlaratonennätys 2252.45r Vantaa 2.10.95 (Saukkosen

mukaan alimittainen).Hölkkiä juoksen vain muutaman vuodessa. Neljän

kesän aikana yht. 1? kpl (e*-1?å rm). 10 km:11ä

ajat pyörii 36-38 minuutin molemmin puoLin (Kaanaan

tenkki 9.6km 34.1 1 ) .

Itlrrt urteilula-iitJoskus kloppina lentopalloa, rnutta kun pituus

ei tahtonut riittää niin se jäi sikseen. Tä11ä

hetkellä maraton on oikeastaan ainut harrastus,joskus tulee uimassa käytyä ja lasten kanssa palloil-

tua.

* ttliten kiirrretuit ultramtkojen juoksanisesta?

Vuonna -92 selasin Juoksija-lehden juoksukalen-

teria ja huomasin Hartolan satasen kesäkuun viimeise-

nä viikonloppuna. Ja eikun surutta kokeilemaant

kun kesälomakin alkoi sopivasti. Lähtöpaikalla

kyllä hetken mietin, että nielaisenko liian suurenpalanq ktnr kokenut maratoonari Tuomo Vilmunen pudis-

teLi päätään ja toivotti Herran siunausta! Satanen

meni yllättävän kivuttomasti 10:57.10 ja Tuppukin

o1i seuraavana vuonna jo viivalla rrukana- Siitähän

se kipinä pitkihin.

thririttelu

lrR = verryttelyTllK = tasavauhtinen kovalll = vaihteleva vauhti

Kun vuonna -92 rupesin harjoittelemaan kolmen

tunnin alitusta maralla, ohjelma oli:f ia 10 km' syke 120-130Ti VR + 10 km TVK + VR, sYke 155-160Ke 10 km, syke 120-130To VR + 10 km VL + VR (Ylämäet kovaa)

Pe 10 km' syke 120-130La VR + Sx3min/3min + VR

(tai tsxtmin/1min tai 1ox2min /znin)5u 30 km, syke 12O-13OYhteensä S0-105 km/viikko.

Kolme tuntia rneni pian rikki; sen jälkeen olen

höIkötellyt harkoissa. KiJ.ometrejä ffi kertynyt

seuraavasti:1992 juoksua 3408 km

hiihtoa 1100 km1933 juoksua 3150 km

hiihtoa 40 km1994 juoksua 3666 km

Flaririttelu l(ffiTarrnikuussa lepäsin nivusrevähdyksen takia, vain

22 kn.Helmikuukin oli vielä leppoinen' 1?4 km.lvlaaliskuulla nivunen antoi jo harjoitella 365

km. Juoksin vuoden ekan maran Toholammilla(tzzs.za).

Huhtikuu meni melkein metsätöitä tehdessä. Kilo-metrejä kertyi 178 ja polttopuita kahdeksi vuodeksi.Juoksin 2 maraa, joissa molemmissa oli vähän vaikeaanivusen takia. Ivlutta kyllä se siitä.

Toukokuussa tuli kiloretrejä 279, maratonejakaksi sekä 64 km:n LauJ.ajan lenkki.

Kesäkuu oli töiden suhteen aika raskas. Harjoit-telin aivan niin kuin hyvä1tä tuntui. Kilometrejäkertyi 280, maratoneja 2 kpl (nivunen rneinasi Fors-sassa vähän vihloa, mutta antautui jo Hartolaanaika hyvin).

Heinäkuu oli kesälomakuukausi. Lomalla oli hyvääaikaa luoda henkinen ja fyysinen sitkeys vuorokauden-juoksua varten. Aloitin Hartolan satasella ekanaIomapäivänä (tO:ZS.12) ja kahtena seuraavana viikon-loppuna juoksin kaksi maratonia kumpanakin (Varpais-järvi 4;00.U3 + Kalajoki 3252.'14 sekä Teerijärvi3241.28 + Irluurasjärvi 3:29.16). Sitten vielä viikonväli l lä maraton Pietarsaaressa (3:25.55) ja Helsinginhelteessä (3242.5?, järjellä). Harjoituskilometrejäkuukaudessa kertyi 72, mutta kilpailut rnukaanlukienyhteensä 424.

Elokuu oli hitaan juoksurytnin opettelua 5|-6minuutin km-vauhdilla. Askelluksen mataluus, rytmik-kyys ja rentous löytyi 32zIIa 1enkillä. Lisäksijuoksin kolme maratonia: Nurmo 3t14.44 (tosi nautit-tavaa juoksua), Kuusaa 3:04.55 (Kunto oli reilustialle 3 tunnin, rn-rtta onneksi en Iähtenyt repimään)ja Kokkota 3:18.13 (viimeistely- ja tyhjennysjuoksu).Viimeinen viikko ennen kisaa olisi pitänyt töidensuhteen rauhoittaa, mutta minulla on ollut se periaa-te, että harrastus ei saa rajoittaa yrittämistä.

Pietarsaarsr kisasta

* ttlillaisella mielellä/tavoitteilla/surnitelmallaläMit kisaan?

Nöyrällä mielellä, ilman uhoa! Tavoitteena olijuosta vain neljä maraa. En tehnyt etukäteen mitäänsuunnitelmaa enkä aikatauluja, koska niistä on maral-ta huonoja kokemuksia.* t4iten paljon kävelit ja truilasit kisan aikana?piditkö tadcoa maratmien alkua odotellessasi?

Aina kun tuli maraton täyteen, otin yhden kiekanrennommin osittain käveIlen ja samalla söin. Kylmänhorkan takia (rasva paloi) lepäsin 3:nnen ja 4:nnenmaran väli1lä vajaat puoli tuntia. Neljännen marato-nin alussa tuli aina pätkä juostua ja pätkä käveltyämuutaman kieroksen ajanl mutta tuntui siltä, ettäkävely kangistaa, joten rupesin juoksemaan rennollaaskeleella. Yksi huono puoli kisassa oli se, ettäjoutui jokaisen naran välissä odottelemaan n. 10minuuttia uutta pamausta.* trlitä siiit ja joit (rnytis vitaniinit yn. )? olikovatsan kanssa vaikedcsia?

Söin pääasiassa järjestäjien tarjoamia ruokia.

Itsellä ol-i rukana vain litra mustikkasoppaa' joka

riitti hyvin siihen asti kun järjestäjät rupesivattarjoamaan puuroa. Toisen ja kolmannen maratoninvälillä sain Vilmuselta suolaisen sylttyleivän ja

kylJ-ähän ri-skas. Juomana oli itselläni 2 litraarrkolloorr. iluuten join vettä, urheilujuomaa ja paljonmustikkasoppaa. Lisäksi otin 2 kpl Biovita-monivita-miinitablettia 1ähinnä kromin takia (tasaa verensokeria), 2 kpl- C-vitamiinitabletia (pore) sekä3 kp1 Antisalt-tabletteja (suoloja). Vatsa pelasiaika hyvin. Kolmannen maran aikana o1i pieni suoli-tukos, nutta se meni ohi kun itse hieroin juostessa.* tlitä pidit radasta ja kilpailusta rnin m.rrten?

U1i ihan mukava, että eka mara juostiin eri rei-tillä. Lyhyen reitin ainoat miikat olivat soraosuusja muutama jyrkkä kurvi. lvluuten reitti oli tosihyvä ja rauhallinen. Kilpailussa oli koko vuorokau-den ajan hyvä ja kannustava tunnelma ja huolto peJ.asitosi hyvin.* tqitkä olivat mielestäsi su.rirnat syyt cnisttmi-seesi?

Rautainen tahto ja nöyrä mieli sekä heinä- ja

elokuun harjoitukset!

* llikä oli vaikeinta kisan aikana?24 tunnin juoksua ei viedä läpi ilman tuskaa

ja kipua. wlinulla heikoin kohta o1i oikean säärenetupinnan lihas. Viimeiset 3-4 tuntia piti painaasisulla. Kun on oikein henkisesti kisaan valmistau-tunut ja asennoitunut, niin vaikeudet ovat voitetta-vissa.

SeinEijoen 24 tunin judcsn v. -93Kisa meni aivan poskelleen. Juoksin vain 101

km ja risat päälle. Annoin henkisesti periksi l i ianherkästi? Lähdin kisaan väärällä asenteella - ja

Kaukoa koulitt i in!

Tulevaisrden sumitelnatElän päivän kerrallaan enkä pohdi tulevaisuutta

juoksujen suhteen kovin paljon eteenpäin. Juoksenvaan niin kuin hyvältä tuntuu. lvlaratonilla pitäisijoskus ennätystä vähän petrata. Ultramatkat kiehtooky11ä kovasti, muuta jos meinaisi juosta niitä vuo-sittain, niin pitäisi matkustella ulkomaille ja

köyhä11ä perheellisellä ei yksinkertaisesti olesellaiseen varaa. Toivotaan, että Suomessa taaspian järjestetään 24 tunnin juoksu. Tietysti sata-sellakin voisi kokeil la 10 tunnin rikkomista.

mifii haluaisit sanoa neuloksi rrusille yrittäjille

ultrajuoksur sarallaUltramatkat on hyvä aloittaa Laulajan lenkistä'

ja jos 64 km menee hyvin, matkaa voi pikkuhiljaa(hitaasti ki iruhtaen) pidentää.

Kisaan lähdettäissä turha uho kannattaa jättää

kotiin ja astua lähtöviival1e nöyrin mielin. Matkal-Ia on kuunneltava kehoa ja pahojen ongelmien il-metes-sä on muistettava, ettei keskeyttäminen ultramatkallaole häpeä, vaan monesti järkevin ratkaisu.

Ser.raaualla siwlla Kaken harjoitteluvuoden 1995 alusta syyskun Fpliväliin saakka.

ramikur (22km)1. 1?12 kn2. 10 kn

3-31.'l Täysin lepoa syksyisennivusrevähdyksen takia. 01i niinperkeleen arka.

Helmikur (1?4km)1-4.2 Lepo jatkui !5. 5 km kävely, pulkan

vetoa (ap)lu km ( ip)

6. lepo (raskas byöpvä)7. 10 km 53nin ( ip) ,

paino 68.8k9L lepo (raskas työpvä)9. 1? km ( ip)

10. 10 km 52nin11. 10 km ssrnin12. 10 km 55nin13. lepo14. 10 km S&nin15. 10 km 52tnin16. lepo17. lepo18. 15 kn (ap) Snin/km19. 32 km (ap) 3:12'

paino 6?.4k920. 10 km TVK 42.30

(jäätikäs kohdat hiljaa)21. 10 km 51 rnin22. lepo23. 10 km24. lepo (potti votkaa)25. lepo26. 10 km 48 min27. lepo (raskas tyiipvä)2A. lepo (raskas työpvä)

naalidcrj (365km)1. tö i tä, tö i tä2. töitä, töitäf,. 17 km reilu lenkki 11364. 10 km vaimon kanssa5. 32 km 3:07, paino 6?.2k96. 10 kn 4lnin7. 10 kn 50nin8. 10 krn IVK? 43nin (ap)

10 km 56rntn (ip)

tthtikur(178km ja 2 v:n polttopuut)1. retsätöi tä n. 11 h2. retsätöi tä n. 1 ' l h3. 10 km

4-13. metsätöitä (normaalin työnpaarre. ,

14. 10 km15. metsätöi tä (pi tkät päivät)1 6. metsätöi tä17. 12 kn18. 10 km 48min19. 10 kn 5ånin20. 10 km TVK? 43min21. lepo22. lepo23. Pöytyän mara 3:3?.29

(nivus vähän vihloi)24. lepo25. 10 km 52min26. 10 km 49min27. 10 km 53nin24. lepo2S. 2 km poJan kanssJ0. Kyrönjoki mara f :45.3?

Tq*oktil (2?9km)1. J.epo2. lepo3. 5 kn (osa matkasta tyttö

Kesiikr.l (28tkm)

1. 12 kmr VR 2 km + 15x150n

ki ihdyt täen/pal . ' l5t ln +

VR?KM

2. Jalkapalloa 2tlnin

? km i l la l la

12 km: VR 1km + Sx3min/Jrnin

+ VR 7km

16 km Smin/km

lepo

a Km JJnln [ap,l12 km ( ip)

7. 12 km, paino 66.8k98. 7km9. flatka Tukholmaan

10. Tukholman mara 3:f,9.J8(vatsa reistas)

11.

13.14.lq

16.1?.

18.19.28.

22.23.24.25.26.27.

lepo (hölkkää pojan m:rkana)lepo7km?km

lepolepoForssan mara 3!3?.55(nivunen vihlas)lepo? km Slmin/kn? km Slmin/km

lepoIepo? km Slmin/krn

15 km 1:2023 km 2!0712 km lVK? km (ap) 5.05/km? km (ip) 5.50/km

28. 12 kn29. lepo30. lepo (raskaita työpäiviä)

]biniikur (42akm)1-2. Hartolan 100 kn 10:25.123-5. lepo (kesälmreissu)6. ?km (ap)

ftm (ip)7. Varpaisjärven rnara 4!00.03L Kalajoki mara 3152.149. lepo

10. lepo11. ? tim så-6min/km,

paino 6?.4k912. 12 km Sf-Bnin/kn13. lepo14. leer i järv i mara 3:41.2815. ltburasjärvi mara 3:29.16

(hefppoja rmlenmat)16-18. Lomamatkalla (uintta)19. 7 min 4min/kmm. Iepo21. Pietarsaari mara J:25.5522. Puiden ajoa23. Puiden ajoa (raskaat päivät)24. 18 km25. lepo26. ? km s*-ftin/kmZ?. lepo28. lepo29. Helsinki mara 3!42.5? (J0

astetta; järjellä, helppo)30. lepo51. ? km Sl-Anin/km

(Eka työpvä loman jäIk.)

10

Elokw (422km)1. ? km 5l-6min/km (ap)

? km ( ip)

4.5.6.2

9.10.

1a

hartioilla )10 km, paino 68kgIepoIepo23 kn 1:5?tepo (töitä! )10 krn 5lmin/kn10 km Slmin/km10 km S*nin/kmlepoLaulajan lenkki 64km(juoksu helpohko)

14. lepo15. lepo16. 1 ' l km1?-20. lepo (raskas työviikko)21. 0lv i+ara 3:32.4822. lepo23. ? kn Slmin/km?4. lepo25. Teuva-hölkkä 10 km 38min?26. Seinänaraton 3:35.41

(lopetin työt vajaa tuntiennen)lepolepo (puutarhatöitä)? km kovilla vedoilla

( 1 Otlnxl 5)12 km: VR 2kn + 8km4.09nin/km + VR 2kn12 kn + 4 km pojan kanssa

6.

2.

4.

6.

?-

9.

10.

t t .

13.14.

15.tb.

17.

18.19.

23.24.25.26.

2?.

29.

an

at

? km 5l-6nin/km (ip)IepoNurmon maraton 3:14.44(töistä suoraan; olipahelppo)Iepo12 km VL? kn Smin/km7 km Snin/km? km (ap)? km: vetoja 6x{km syke

1 65-1 7012 km 5*-6min/km10 km TVK + 2kn VR(tosi kova, kello kotona)1? km 1:25.3012 kn 5!-6nin/km12 km sr-Emin/km (ap)

18 km, josta 6km TvK (ip)

12 krn 5l-6min/km? km 5l-6nin/km (ap)? kn 5l-6min/km (ap)? km sl-Bnin/km (tp)

lepoKuusaan mara 3:04.55(herppo)15 km Bnin/km (ap)7 km hölkkäkävely vaimon

kanssa? km sl-6hin/km

12 km 58rnin (ap)? km (ip)

12 km Såmin/km7 km S*min/kn

lepoKokkola mra 3318.13(hölkötellen,tyhjennysjuoksu)12 km Bnin/km (ap)5 km 6-8min/km? km 5l-6min/km (ap)? km 5l-6min/km (ap)? km 5å-6rnin/km (ip)? km (ap)? krn (ap)

s.10.

ta

14.15.16.17.18.19.

20.21.

23.

2?.24.29.

30.

31 .

4.q

7.8.9.

IepoJ,epo10 km 53nin32 kn J:01lepo (raskas työpäivä)10 km VL 45min10 km 50nin10 km stlnin10 krn TVK 4anin10 ktn 59ntn32 km 3.10 (ap)10 km 53nin (ip)10 km 53nin10 krn'10 kmEkm

(avausjuoksu; nouseva syke)

Swskrrr1. lepo (turhan raskas työpvä,

loppui k1o 21 )2-3. Olofin 24h / 4 naraa

21 0.1 09kmIepo

5 kn kevyt hölkkä (kävely)

? km rento lenkki (m.rkavaa)

? lm rento lenkki (m.rkavaa)

lepo

Vaasa mara 5:28.33(remsti)

10. lepo11. ? km hölkkä (kävely)12. ? km13. 7 km14. lepo15. lepo16. Joutseno marä 3:29.341.1-16.9.95 ttffi. 2inb

24. Iepo25. Toholamin mara 3!25.2626. 10 kn 55nin27. 10 km 53nin28. 10 km 53rnin (ap)

la km ( ip)25. 10 kn 53nin, paino 66.8k9JU. retsätöitä51. netsätöitä

Kadco K4osen ultrat

27-28.6.921 1 -1 2.6.93

7.5. 34?-3.7.941 3.5.95

2-3.9.95

Hartola 100km 10:57.10Seinäjoki 24h 101.?60Varmala 64km 5:40.01Hartola'l00kn 10.12.58Vamala 64km 6:04.35Hartola 100km 10.25.12Pietars. 24h 210.109

Kar*o K@osen Sl natmia

1. 010592 Ylistaro 3248.272. 240592 Seinäjoki 3:42.503. 060692 Nurmo *) 4.A?.2?4. 140692 Evijärvi 3!29.385. 270692 Hartola 1Otlkm 10:5?.106. 040792 AtaJärvi 3.24.127. 10u792 Varpaisjärvi 3117.478. 250?92 Pietarsaari 3:28.50S. 150892 Helsinki 3?21.2810. 290892 Kokkola 3!4?.50'11. 050992 Vaasa 3257.3212. 101192 Korso 3:08.55'13. 061292 Kuopio 3!04.3414. 270392 Toholampi 2:58.0515. 010593 Ylistaro J!33.0516. 280593 Seinäjoki 3.43.17'l?. 050693 Tukholma 3!18.3518. 110693 Seinäjokl 24h 4:08.5919. 190693 Nurmo *) 3!54.0629. 170793 Hämeenlinna 3:52.5?21. 240793 Pietarsaari 3222.OA22. A7OA93 Helsinki 3.32.2323. 101093 Korso 3:59.5J7tt. 061193 Vanmala 3.24.3925. 061293 Kuopio J:50.0926. 260394 Toholampi 3:36.J227. 918594 Ylistaro 3:05.4828. 070594 Varmala 64km 3:35.3429. 22U594 lisälmi 3:00.0230. 270594 Seinäjoki 3:0?.4831. 040694 Tukholma 3:16.3332. 180694 Forssa 3.11.5233. 020794 Hartola 1OUkm 3:56.2J34. 100794 Kalajoki 3224.3335. 160794 Hänreenlinna 3:28.J636. 2n794 Pietarsaari 3.22.5037. 290794 Nurmo 3:16.303S. 060894 Helsinki 3224.3F39. 210894 Kuusaå 3.19.1740. 100994 Vaasa 3310.1041. 240994 Kajaani 3!04.U742. O21A94 Vantaa **) 2152.4543. 301094 Aland 3.3?.2344. 051194 Varrnala 3225.4245. 061294 Kuoplo 3137.2246. 250395 Toholampi 3!25.2647. 230495 Pöytyä 3.37.2948. 300495 Ylistaro 3:45.3?49. 130595 Vamala 64km 3359.5550. 210595 Iisalmi 3.32.4A51. 260595 Seinäjoki 3.35.4152. 18U695 Tukholma 3:39.3853. 1?0695 Forssa 3:37.5554. 010795 Hartola 1Otlkm 4:02.0055. 0?0795 Varpaisjärvi 4:00.0356. 080?95 Kalajoki 3252,1457. 140795 Teerijärvi 3241.2858. 150795 ttluurasjärvi 3:29.1659. 210?95 Pietarsaari f,:25.5560. 290?95 HelsinkL 3.42.5761. 040895 Nurmo 3.14.4462. 190895 Kuusaa 3:04.5563.260895 Kokkola 3:18.1564. 020995 Pietarsaari 3:55.2965. 020995 Pietarsaari 4309.0166. 020995 Pietarsaari 4223.O267. 030995 Pietarsaari 5:03.5068. 090995 Vaasa 3!28.3369. 160995 Joutsmo 3:29.34

*) ryhmämaraton**) ennätys, alimittainen?

Ensimmäinen 24 hAri Pal ino on kertonut kahdessa vi ine nunerossa

aloi t te levan ul t ra juoksi jan ta ipaleestaan. Tässänatkakertonuksensa kolnannessa osassa Ari kertooPietarsaaren juoksusta sekä tekee t i l iä ensinnäisenultrakesänsä opetuksista.

llarjoittelu kohti Pietarsaartaosoittautui har*alaksi, kuten edelli-sestä jutustani ilrslee. Hartolassakipeytynyt polvi esti täysipainoisenharjoittekn elokurt alkrpr.olelle,ja*a jälkeei jalka alkoi keståinåänja*inlaista rasitusta ja usko 24 tr.rninjtroksn läpivianiseen vahvistui.

Kilpailun alkuvalmistelut meniväthyvin. Yöpymisongelman ratkaisimmevuokraamalla asuntoauton. Kuskeistaja kannustaj ista ei ol lut pu1aa, si l lämukaan matkaan tul ivat perhe (Leni,Ri ikka), vanhempani, Lenin sisko Teaja kaverini ftlika.

ftse kilpailu alkoi kohdaltanijo ki lpai lun aattoi l tana, si I lä mat-kailuautossa oli tolkuttoman kuuma,jonka johdosta en saanut nukuttua pariatuntia enempää. Lähtöviivalle asetuinhieman väsyneenä pe1äten, kuinka väsymysvaikuttaisi seuraavana yönä.

Kiloailun alkaessa minulla olitaktiikkana juosta alku n. 6 minuutinkm-vauhtia. Väsymyksestä johtuen jopase tuntui kovalta, ja lisäksi polvialkoi vaivata ennen 10 km:n kohtaa.Flaraton kulki 4.25, jolloin tein virheenvaihtamalla lenkkarini vanhempiin,joissa ei ollut riittävästi iskunvaimen-nusta. Virheestäni jouduin maksamaanvasta myöhemmin, si1lä huomioni veiväsymys heti 4| tunnin juoksun jälkeen.

Juoksuni meni aivan puuromaiseksi

väIiaikojen pudotessa 18 minuuttiinper 2345 m:n kierros. Tunnin hortoi l-tuani alkoi hyvä vaihe, jolloin vauhtinousi n.15 minuutt i in per k ierros.Juoksu tuntui hyvältä ja innoistuinliiankin kovaan vauhtiin. Kahdeksantunnin kohdalla minua alkoi jälleen

väsyttämään ja 1isäksi akillesjänteenikipeytyivät huonojen lenkkareiden takia.8| tunnin kohdalla menin hierotuttamaanaki l lesjänteitä.

Paikallaarnlo jäykmsi polvenini in, että se ei enää kisan aikanakunnolla oiennut. Palasin radallehenkisesti lyötynä, edeten hitaastiontuen ja manaten ultrajuoksun alim-

paan helvett i in. Seuraavat kaksi kier-rosta kiersin rataa i tsesäälin val lassakunnes sain päätettyä, että yritänparhaani, sil1ä jokainen 1isäkierroslisää kokemustani ultrajuoksijana.Vauhti putosi pahimmillaan n. 3 km:iintunnissa. Tukiporukat kävelivät mukana-ni, kun onnuin hitaasti eteenpäin.

15 ttrnin kffilla menin nukku-maan, koska polvi ei tuntunut parane-van ja vauhti oli pudonnut sellaisek-si, että tulos tulisi jäämään joka

taoauksessa matalaksi. Tässä vaihees-sa takanani oli n. 95 km. 21 tunninjälkeen palasin kisaan ja polvikinkesti paremmin matkantekoa. Lopputu-los ol i n. 110 km, joka ol i selvästikaikkien tavoitteit teni alapuoleI la.Ultrajuoksu o1i jälleen osoittanutvaativuutensa.

Ensirm€iisenii ultravuotenani sainaikaiseksi kohtuullisen sarjan: koti-rataul t ra 50 km 4.36,100 km 9.27'24 h 110 km. Vuoden kokemuksella voiantaa seuraavanlaisia ohjeita uusilleultraaj i l le:

'l ) Kannattaa 1ähteä matkaan, vaikkaharjoitukset eivät olisi menneet suunni-telmien rn:kaan.

2) A1ä keskeytä, ellei vamman toden-näköisyys ole ilmeinen.

3) Tee suunnitelmia mahdollistenongelmien ratkaisemiseksi etukäteen'ettei kisassa tarvitse improvisoida

4) Pidä mielessä, että ki lPai lunläpivienti on tärkeintä' vasta senjäIkeen tulee hyvän tuloksen tekeminen(lvloni keskeyttää, kun huomaa tavoit-teen karkaavan käsistä. Yleensä vedo-taan fyysiseen 'vammaan' vaikka vikaonkin henkisel lä puolelLa).

5) Nuku kisaa edeltävä yö (nefr

heh!) .

Ensi vuonna nähdään taas kisoissa.Tavoitteet olen asettanut jä11een kor-keallei saa nähdä miten äijän käY,kun ei voi kokemattomuudella enää seli-tel lä.

Ari Paliro

11

, , , . , . ,1t . , , , .,"k;*,",;;i;i0,,

,!,,7"

Kwat (Jouko Kärkkäinen):Yl1ä: Ensimmäinen maraton menossa. Vuokko Niskasen herraseura vasemmalta:

Seppo Luukkonen, Risto Kärkkäinen, Juhani Kärkkäinen, Seppo Huhtamäki ja lYlauri Volama.

AlIa: Niskasten pariskunta ja palkintopytyt.

W''t..ffiW

Juoksua herraseurassaVuokko ja Eero Niskanen juoksivat viime vuonna ensimmäisenä avioparina Hartolan satasen.

Tänä syksynä pariskunta tähtäsi yhdessä Pietarsaaren vuorokaudenjuoksuun.Valitettavasti Eero sairastui kilpailun alla ja joutui tällä kertaa tyytymäiin huoltajan hommiin.

Niskaset kertovat kokemuksistaan tällä ja seuraavalla aukeamalla.

Vuosi sitten juostuani 100 km ajattelin itseksenimahtaako kukaan järjestää vuorokaudenjuoksua. Huhujakuultiin, rrutta uskoin asian todeksi vasta nähtyäniilmoituksen kilpailusta. Päätös: sinne täytyypäästä.

Harjoitteluni oli talvella pääosin pitkäähiihtoa. Sotkamossa siihen on tosi hyvätmahdollisuudet. Kevään tullen juoksu maistui ja

tähtäsin vuorokaudenjuoksuun ilman mitään tarkkaaohjelmaa. Tietenkään en voinut puhua asiasta rruillekuin muutamalle ystävä1leni ja miehelleni, silläen halunnut turhia paineita.

Viikkoa ennen juoksua olin allapäin, koskamieheni ei sairastuttuaan voinut itse osallistuajuoksuun. Hänen oli tyydyttävä huoltajan tehtäviin,ja parempaa huoltajaa en olisi voinut tähän juoksuun

saada. Jälkeenpäin ajatellen tuntuu, että huoltajaon naiseLle ensikertalaisena välttämätön' silläkannustusta tällaisessa juoksussa todellakintarvitaan. Toivottavasti joku nn-rukin sai siinäsivussa huoltoa neidän kolmen - isä ja poikaKärkkäisen sekä itseni - lisäksi.

Kun selvisi, ettei kilpailussa olisi mrkanamuita naisia, olin tietenkin pettynyt. 01enkuitenkin työelämässäkin tottunut toimimaansuurimmaksi osaksi miesten kanssa, joten arvelintämänkin sujuvan miesporukassa. Ennen starttiasisäIläni velloi tuntemuksiar joita voin vainkuvailla näin: Jokainen sekr-rnti tuntuu pitkältä'minulla on halu päästä juoksemaan... 01o siinämiesten joukossa tuntui turvalliselta. Kaikki olivathyvin leppoisia. 01i erittäin tärkeää' että sainjuosta ensimmäisen maratonin teidän kanssannetmiehet: sai.n uskoa itseenir vaikka olenkin melkopuhumaton juostessani.

01in päättänyt aloittaa ensimmäisen maratoninjälkeen juoksu-kävely-vuorottelun ja niin myös tein.fvleni oli ihan rnrkavaa toisenkin maratonin ajan.Tuntui niin mukaualta kun varmaan jokainen kilpaltijakannusti minua ja minä puolestani tsemppasin heitä.Joukossamme oli todella kovia menijöitä ja aivanihania ihmisiär joi1la riitti huunoria vielä viimekierroksille asti. Tosi ihailtavaar lYlontelan pojat!

Sain yhden ihailijan iäkkäästä papasta, joka

kannusti minua viiden tunnin ajan kotinsa kohdalla'Tapahtuma saattoi o1la rikastuttava kokernus myösjoillekin lähistön asukkaille.

Kolmanteen maratoniin lähdin omasta mielestänijuostuun matkaan nähden ihan hyvillä mielin. Kierroskierrokselta matkaa kertyi ja käve1in nyt jo enemmän.Sata kilometriä täyttyi nopeammin kuin Hartolassaja olin jo siitä onnellinen.

11O km:n kohdalla matkanteko kävi hankalaksi.Tunsin itseni kuumeiseksi ja minulla olikin lämpöä'minkä päättelin johtuvan kasvojeni saamasta liiastaauringosta. Pitkin hampainr kuten sanotaanr 1ähdinl"evolle, mutta päätöstä lopettamisesta en tehnyt.

Lepäilin ja kuulostelin ja mieheni taisi tosiaansäikähtää, että nkuunehoureissanirt tulen radalleIähteäkseni jatkamaan matkaa. Lääkitys auttoi ja

olin levätessäni saanut tosi paljon voimia. Kuulin,että Ristokin oli Iähtenyt liikkeelle jatkamaan

matkaa ja olin siitä tosi iloinen. Juhani oli meidänporukasta liikkunut koko yön. Vaikka menonrne o1i-jo hidastunut, etenimme koko ajan. Kieltämättäyön tunteina oli vähän orpoa taivaltaa pimeässätmutta aina joku juoksukavereista ohitteli taikentällä pysähdyttyä oli sama tahti askeleissa.

Aamun valjetessa mieliala nousi ihan selvästi.Ihmisiä alkoi tulla kentälle ja kannustuksenlisääntyivät. Viimeiset kilometrit kentällä olivatyhtä juhlaa. Juttelimme kenttä kiertäessämme, kukinvoimi.ensa mukaan. Viimeinen ouoli tuntia oli ihanjotain ikimuistettavaa: Sitä sai 1isää voimia,jostakin niitä vain tuli.

Viimeinen minuutti ja urakka on meiltä kaikiltaohi. Tämä tunne tuntuu näin jälkeenpäin ajateltunavieläkin tosi huikealta. Valtava onnen tunne velloisisimmässäni, kun aviomieheni onnitteli minuaha1aukse1la.

Te kanssakilpailijat' miehet' tulitte minulletutuiksi 24 tunnin aikana. Toiset olivat itsellenitai miehelleni tuttuja jo ennestään' mutta kokoajan minulla oli tunnel että me olinrme yhtä suurtaperhettä. Kiitos teil le tuestane! Tavataan taas!Ja toivotaan' että löytyisi 24 tunnin juoksu-urakalle

myös järjestäjiä' sillä se heille myös kovaa hommaa.Juoksijoita kyI1ä 1öytyy - joka lähtöön.

Undcko Niskaren

13

Si.v ustu s e uruttlril...

"Olen minäkin käynyt monenlaisissaurheilutapahtumissår vaan en ole missään

tav annut tällaista yhteishenkeä. "Harvemmin on meidän porukalla automatka sujunut

sellaisen hiljaisuuden vallitessa kuin tä1lä kertaa'

Vaan eipä oIIa aiemmin vuorokaudenjuoksuun ajeltu-

kaan. Kaikkien ajatukset pyörivät tuLevan juoksun

ympärillä; puntaroitiin ja suunniteltiin' kuinka

kukin saisi urakkansa parhaiten vietyä läpi. Hyppy

tuntemattomaan - sitähän tämä oli meil1e kaikille,joiden kokemukset rajoittuivat Hartolan sataselle.

0mana kohtalonani oli seurata tämä kisa sivusta

- ei mikään kadehdittava osa' kun on valmistautunutjuoksemaan ja vuoden verran odotellut tätä tapahtu-

maa. Vaan pääsinpä minä huoltajaksi, ja se on juok-

semisen jälkeen paras tapa elää hengessä mukana.

Lauantaiaamu oli pilvinen, kun ajeltiin kohti

Pietarsaarta. Sanoin Juhanille: ttKyllä se tästä

kirkastuu ja tulee kolea päivärr. Niin kävikin,ja sairnme nauttia syksyn kauneinmasta viikonlopusta.

Perille saavuttiin hyvissä ajoin, haettiin nume-

rot, pistettiin laput rintaan ja tehtiin rutiinitoi-

menpiteet pienen jännityksen vallassa. Kärkkäisen

Jouko saapui myös paikalle. Hänet o1i alan harrasta-jana ttlah3ottutr videoimaan juoksun eri vaiheet.

Nyt o1i viisarit si inä maltissa, että väki ryn-

täi1i kohti tähtöviivaa, toiset radalle, toiset

reunal1e. Komean näköistä joukkoa, josta 27 odotti

lähtösunrmeria tarkoituksenaan murtaa seuraava vuoro-

kausi sekunti sekunnilta palasiksi rrja kulkea niin

kauan kun vain jalat kannattaafr, kuten eräässä hum-

passa lauletaan.tYlitähän mahtoi liikkua sen miehen mielessä'

joka seisoi tartanilla matkaan lähtevien juoksijoiden

selkiä katse1len... Ehkäpä ensi kerra11a...Kentä1le saapui väkeä lisää, si11ä KVL:n syyspäi-

vät sattuivat samaan ajankohtaan. Heil1ä oli saap-

paanheitosta 1ähtien erilaisia kilpailuja päivän

aikana. Osa porukasta oli saapunut paikalle ilmei-

sesti pelkästään hauskanpitoon- Jos toiset tarvitse-

vat siihen kaljaa niin olkoon. fiinua kyllä hieman

ihmetytti lehtikirjoitus vuorokaudenjuoksusta' jossa

kerrottiin maratoonareiden alkoholinkäytöstä keskus-

kentäl1ä: ItUrakkansa suorittaneet maratoonaritpistivät kentällä juhlat pystyyn ja möykkäsivät

alkoholin voimalla vielä matkalla oleville juoksi-

joille" (suora lainaus lehtijutusta). Olivatko

nuo möykkääjät todella juoksijoita vai kuuluivatko

he tuohon porukkaan joka naukkaili olutta keskusken-

tällä jo silloin kun maratoonarit vielä kiersivät

lenki11ään?

Jouko keräsi kamerat kainaloon ja lähdinrme reitin

varrelle seuraamaan juoksijoita. Kääntöpaikalla

tallennettiin rnenijät filmille. Porukka oli jakautu-

nut eri suuruisiin kuppikuntiin. Vuokko o1i Juhaninja Riston vauhdissa. lYlaurir Erkki ja Seppo kuuluivat

tähän samaan ryhmään, joka pysyikin kasassa koko

ensimmäisen maratonin.01in pystyttänyt huoltoteltan radan varrelle'

Neljä laukullista juoksuvarusteita oli levä1lään

kuin ttJokisen eväätrr: T-paidatr hikinauhatr rakko-

Iaastarit ja kaikki muu tarpeellinen kuitenkin 1öy-

tyi. Seuraavalla kerralla osaa näitäkin hommia

tehdä hieman eri systeemillä; pitää vain palauttaa

armeijan aikaiset rättisulkeiset mieleen, niin kyllä

se siitä.Taivallus jatkui, kilometrit lisäntyivät ja

käve1y oli tullut mukaan kuvioihin. Tasaisin väli-

ajoin tuli pimentyneestä illasta jokainen vuorollaan

kentän valoihin. Tuota touhua kun vierestä seurasi

niin tuli mieleen: KyIlä on kovatahtoista porukkaa'

Ultrajuoksijoita kaikki - ja isolla kirjaimella!

Vaikeuksia tuli monellekin, askellus näytti tosi

tuskaiselta, rrutta taistelu jatkui. Pakon edessä

radalta poistuttiin, mutta heti kun mahdollista,

taivallusta jatketti in.

Sade kasteli maan, salamat valaisivat yötaivaantja sitten koitti uusi aamu. Kannustajia tuli 1isää

ja he elivät hengessä mukana. Viimeiset kiusauksett

puoli tuntia rataa kiertäenr tyyli ja vauhti vapaa'

Jokainen odotti varmaan sitä st-nrmerin ääntä, joka

pysäyttää tämän karavaanin. Kaikki hyvä päättyy

aikanaan, niin tämäkin juoksu.

Jouko, tämä meidän videomies, tuunasi: rt0len

minäkin käynyt monenlaisissa urheilutapahtumi'ssatvaan en ole missään tavannut tällaista yhteishenkeäfr'

0n helppo o11a samaa mieltä. Olen tosi iloinent

kun sain elää tämän juoksun kanssanne. Kiitokset

kaikille yhdessä ja jokaiselle erikseene myös järjes-

täji l le !

P5. Ensi kerralla en pääse huoltajaksi

- siIlä juoksen mukana, toivoo

Er-kka ttliskarst

14

Kuvat (Jouko Kärkkäinen):

"J;Xlå:llffi::ffrd?r<ahvinkeittoonjaRistoKåirkkäisen ,"i,r**-ffitr. $f-i$,,-*--

;*,*;::;nSanomissai,mestyneeseenworokau.a-qhi}"l$}t[f*li;*ä$]Jtffi.-{itåiflsidenjuoksusta kertoneeseen juttuun, jossa alaotsikolla "Alkoholi virtasi Kes- iig* iö;,ljiiiä4Y.,"*. !a\ {ort!"r'

kuskentällä" ihmeteltiin juoksijoiden alkoholinkäyttöä ja mainittiin joidenkin TS\ö^tT:;ttS::Xr*

jopa juosseen humalassa. Kyseessä eivät kuitenkaan olleet vuorokauden- tai '-.Ineå:i;G*"'maratonjuoksijat,vaanKVl:n valtakunnallisten syyspäivien osanottajat, jot- sqv'"

ka olivat lauantaina kerääntyneet samalle kentälle "urheilukilpailuihin". Pie-

tarsaaren Sanomat korjasi erehdyksen pari päivää myöhemmin.

15

ToinenkertutodensanooHenklnen valmlstautuminen Olofln24 tunninJuoksuun alkoi talvella -95luettuani UltraJuoksiJasta kllpalluakoskevan uutisen AJoittain keväänJa lresän kuluessa cn ollut lainkaanvarma osallistumlsestani. Tiesinkuitenkin koko qian, et6 sieluni sy-vimmlssä sopukoissa paloi vahvaIiekki: halu vielii kokellla vuorokau-denJuoksua- Tiesin myös, ettii josterveys ja muut perusaslat ovatkunnossa, tuHsin olemaan liihtö\riivalla Pietarsaansn urheilukentälläkyseisenä lauantaina kto 10.00.

F5ysinen valmishutuminen alkoinoin kolmelqrmmentä vuotta sittenliihtiessiini ensimmiiisille hiihto-lenkei[eni omatoimisesti. Siitä lä*ftienolen ainakin jossain mii{irin ynttiinytpitää yllä kuntoa tai parantaa sitii.

Sinä aikma" jolloin tiesin hrlevastahlpaihrsta" harjoitteluni on tietystipainothurut sen mukaisesti. En käytiiharjoittelussani ermalta laadittuja oh-jelrniq vaan harjoittelen tåysin omienhrntemusten ja käytettävissä olevanajanmukaan.

Tämän vuo&n harjoittelu on olluthrlevan kisan mukaisesti pii'iiasiassakesävyysjuoksua ilman yhtiikåi?in ve-tohadoitusta. Lisäksi ohjelmassa onollut kuntopyöräillii ja pyörtillä ajoa"keqatä voimaharjoittelua sekåi lyhytvenyttely aina treenin jåilkeen. Juoksukoostuu p?iiiasiassa työmatkoist4 joitaen tee kilometri- vaur aikatavoitteella.Jos mimrlla on esim. tciihin mermessäI h3Omin kiiytettiivissä matkaarU tiediinvalita sellaisen reitirg ettii tähän aikaanmelko tarkkaan piiiistiiåin. Jos taas onsellainen harvinainen tilanne, effåkåiytettiivissä oleva aika ei ole rajoitethr

(käytiirmössä viikoriloppuisin), saatanjuoksun aikaisten tuntemusten mukaanpidentiiii lenkloä esim. 2.30:sta kol-meen tuntiin (tai vastaavasti lyhentiiiisitii).

Lenkkivauhttni on yleensä n.Smin/lcrn, olotilan ja halun mukaanjoskx vätuån alle, joskus yli. Useinpaikat ovat lenkille liihtiessiini tosikankeat ja vertyvät siitä viihitellenjuoksun kuluessa, jolloin myris vauhtikiihtyy loppua kohti kuin itsestiiiin.TållöirL kun vielii tulee puristettuahiukan lisää lopussa, muodostuueriiiinlainen loppua kohti kiihtyvä pitkiivetoharjoitus (Huomaan, ettii onhansitii vetoharjoittelua mintillakin!).

Tärkeä harjoittelussa tiedosJgttavaasia on kokonaisrasifur, joka miruillakoostuu lähinnä työsta, harjoittelusta,perhelvapaa-ajasta ja levosta. Pitlistäv?ihintiiiin l0 tuilrdn työpiiivistii(+työmatkat juosten tai pyörälla) joh-tuen olen totuttautunut heriiiirnti'iin klo3.00, jotta iltaisin jåiisi myös perheankanssa yhteistii aikaa. Youni jåiä våiki-sln lyhyeksi, mutta olen tothrnut 5-6tunnin uniin, jotka nittiivät kunhartlepåiiin viikonloppuina enemmiin.Uskon, että aamuöisistii juoksumat-koistani töihin oli selviisti hyötyäPietarsaaren yrissä.

Hyviin ohjepaketin 24 tunrdn juoksu-kilpailuun jokainen kiinnostunut saaI-Iltajuoksdasta U95, jossa Tero Töy-ryLirr' Gary Cantellin ja Kml Kinginartiklrelit sisåiltävät mielest.iini kaikenolennaisen niin henkiseltii kuin flysi-seltä puoleltakin. Nästii jutuista hainviimeisenä viild<ona ja vielii viimeisenäiltana ennen kisaa itselleni sopivattiirkeimmät ja itse kisassa mielessäpidettiivät asiat.

Kilpallussa kaitfti meni nlin hjrvinkuln valn kuvitella saatoln" Ensim-miiinen tavoitteeni oli kahden nrodantakaisen Seinäjoen ermätykseni 150.5lcrn parantaminen. Tåimä matka hrlitÄyteen taivallettuani n. l8hl5min.Seuraava tavoite oli tåiysi mmatonkvar-tetti eli 168.78 kn, joka tiiyttyi aikaan20h39min. Samalla oli mytis maail-malla turmethr kilpailumatka 100 mailiatullut saavutethra hiukan aiemmin.

Tiissä vaiheessa laskin j?iljellä olevaaaikaa ja 200 lan:iin tarvittavia kilcmet-rejä. Totesin" ettii ei karmata ottaa

riskiii, vaan olen t5rytyväiinen jos saa-vutan 190 kn {iällä suorihrksellaloppuun saakka juoksemalla. Näinjåilkeenpåiin on helppo sanoa, ettå olisiehkåi kannattanut ottaa hiukan riskiä jakoettaa lisätii vauhtiq mutta" mutta...Saattaa olla, ettii olisi jåiiinyt 190 tai 180liln saavuttarnatta. Nekin ovat nimit-tiiin melko pitkiii matkoja.

Sykemtttarin käyttö oli varmasti yksiratkaiseva tekijä sen suhteerq ettii jak-soin hölkää koko ajan lukuunotta-matta lyhyiä juoma- ja syömätaukojafiotka yleensä liåvelin, muutamankerran istahdin hetkeksi rauhassa syö-mäåin ja juomaan). Tåillii tavalla pys-tyin kaikissa vaiheissa pitiimii?in rasi-tuksen kurissa ja energiantuoton sel-viisti aerobisella puolella. Tiimä onselvä avainasia oruristumiseen ultaki-soissa. Ensimmiiisen maratonin aikanapidin sykkeen viilillåi 110-115, tämänjäilkeen se vakiintui tasolle 115-120,jossa se pysyi loppuun saakka" lu-kuunottamatta aivan viimeisen puolenturudn aikana juostuja ratakierroksiaurheilukentiillii. Silloin syke nousikorkeammalle, kun uskalsin vielii yrit-fiiii jonkiritaista loppuvetoa.

KisajärJes6jien hyvästii huoll'oshjoin mukillisen urheilujuomaa jokakierroksella Q3 5m) ja söin alustaliihtien rusinoita" banaania" mustilcla-keittoa ja puuro4 katlia ja pullaa sekiiomia itse leivottuja eritnsia vehnii-riisi-maissi-muna-hedelmåisokeripullia.Paljon ei pidii syödii kerrall4 etteiverenkierto mene liikaa vatsan puolelletai sitten ylimåiiitä hrlee ripulina liipi.B- ja C-vitamiineja söin lcaksi tai kolmekerbaa kilpailrur aikan4 mutta erittåirinpienä måiiiriä kerraila, ettei elimistönoma toiminta menisi sekaisin. Vita-miinikeskustelussa korostetann mie-lestiini yleernä aivan liikaa antioki-danttien merkitystii. Ettei vain olisiraha tiirkein syy antiolsidanttien hy-vyydessä?

Se oll tolnen 24-trrntlnen ja omaerurätys parani huimasti, htlos nyt199.1 kn. Kokemus oli kerrassaanhieno, koska täyde[istii viisiihtiimistii eitapatrtunut missåiiin vaiheessa. Tmtuikuin tasaisella vauhdilla olisi jaksanutvielä pidemmåillekiru mutta aika vainloppui kesken !?

Jyrki Koski

16

Salolainen Jyrki Koski kirjoitti pari vuotta sitten{Jltrajuolaijassa (3/93) Seinäjoen 24 tunnin juoksunjälkitunnelmissa:

"Tulevaisuuden tavoitteita juoksijana en voi tjillähetkellä pahemmin asetella, koska I tunnin työpäiväätekevänä kolmen pienen lapsen isänä päivittiiinenajankäyttö on alkanut muodostua ongelmaksi. Muttajos nyt haaveilen, että tulevaisuudessa treeniaikaa jateneyttå riittäisi, niin vuorokaudenjuoksua lryllä ko-keilisin uudestaan. Jos vaikka kåikki osuisikohdalleen ja pystyisin juoksemaan koko yuorokau-den. Tällöin kilometrejäkin kertyisi väkisinkin mel-koisesti."

No, kuinkas sitten kävikåän? Jyrki kertoo teh-neensä k5rmmenen tunnin työpäMä selrå heränneensäkolmen aikaan aamuyöstii ehtiäkseen harjoitella jajotta ailaa j äisi töiden j älkeen perheelleki n.

Pietarsaaressa Jyrki pystyi kuin pystyikinjuoksemaan koko vuorokauden - ja matl<aa toden tottakertyi melkoisesti: lähes 200 km.

Kuva : Jyrki, 38, ja Kati,5, Laulajan lenkin jälkeen viime toukokuussa.

Jyrki Koski valottaa harjoittelu-aan muutamalla otteella tämän-vuotisesta harjoituspäiväkirjasta.Työmatkansa Jyrki taittaa pyöräl-lä silloin kun ei juokse (lyhintäreittiä matkaa yhteen suuntaan onn.7.5 km).

Lyhenteet:KP : kuntopyörän polkemista,KV (pari kertaa vain "Vr') : kevytvoimaharjoitus (kotioloissa kunto-piirinomaisesti pienillä painoilla'yleensä kymmenisen minuuttia).

?s:3-L4.9!

lvla 20.3 TV 'l:20 töihinTV 1:02 kot i in + KV

I i 21.3 TV 1:19 töihinTV 0:56 kot i in + KV

To 23.3 TV 1:18 töihinTV 1:02 kot i in + KV

Pe 24.3 TV 1:18 töihinTV 1:01 kot i in + KV

La 25.3 KP 1242 syke 115-125t4a 27.3 TV 1:20 löihin

TV 1:04 kot i in + KVTi 28.3 TV 1:20 töihin

2222

2e15

2.n

2219

2?24

TV 1 !04 kotiin + KV 2.24Räntäsateessa nennen tulLen

To 30.3 TV 1 c20 töihlnTV 1 r03 kotlin + KV 2.23Aurlnkol.sta' kevättä llmassa

Pe 31.3 TV 1:19 töihinTV 1 !04 kotiin + KV 2223

La '1.4 KP 1!52 syke 110-130

TV 3!00 3!mTV 1:16 töihinTV 1:00 kotiin 2t16TV 1!18 lö ih inTV 1:03 kot i in 2221TV 1:16 töihinTV 1:0 ' l takais in 221' lKP 2:U5 syke 105-115TV 2:53 2:53TV 'l :1 6 töihinTV 1:05 kot i in 2zVOikeassa jalassa melkoistakipua kantaluun etupuolelLa,jonka takia pakko pidätellätakaisin tullessa.TV ' l :24 tö ih inTV 1:05 kot i in 2zA0ik. jalka vielä kipeä, muttakesti kuitenkin rauhallista

!!iseiee!-I-v!1!!eeennen 24 tunnin juoksua

Pe 11.8 TV' l :50 tö ih inTV 1:32 kot i in

lYla 1 4.8 TV 1 :45 töihinTV 1:12 kot i in

Ti 15.8 TV 1:5? töihinTV 1:13 kot i in

To 17.8 TV 1:44 töihinTV 1;12 kot i in

Pe 18.8 TV 1:52 töihinTV 1:34 kot i in

La 19.8 KV + KP 40 minlv la 21.8 TV 1:48 töihin

TV 1313 kot i in' l i 22.8 TV 1354 töihin

TV 1:13 kot i inTo 24.8 TV 1:56 töihin

TV 1:0? kot i inPe 25.8 TV 1:55 töihin

TV 1 r32 kotiin

3e22

2257

3sl0

2zfi

3zå

3:01

5:07

3:OJ

3-.7126-28.8 Kävelyä Juhon rattaita työntäen

La 2.9

ma 28.8 lisäksi KVKP 1:81 syke n. 100Kävelyä Juhon rattaita työntäenAutomatka Pietarsaareen. YöKokkolassa Sokos-hotellissa,jossa. myös tukeva aamiainenkisapäivänä klo 6.30; ei nytsentään pekonia ja nr.rnia.PUNNERRUS ALKAA

!,,l:lili::iffi

23:!-1 3:5.99

5U ZJ.4ttla 24.4

Ke 26.4

Pe 28.4

La 29.45u 30.4t \ z.J

Pe 5.5

menoa.La 6.5 KP 1:35 syke 115-130Su ?.5 TV 3t02 3zt2

Raskaan tuntuista. 0ik. jalka-

terä edelleen kipeär mrttakestl kuitenkin.

Ti 9.5 V + KP l :42 syke 1Z)-13t)To 11.5 V + KP 1:11 syke 1m-125La 13.5 Laulajan lenkki 64 kmr qnan

kel lon m:kaan 5:10.23. 5:10Aurinkoista' tuulista, n. +10.Raskas mäkinen reitti ' osittainrrkallistetuin m.jtkinr. oikeajalkaholvi vihoitteli alustaalkaen, turtui kuitenkin loppuakohti sisulla. ltlaratonin väli-a ika 3:23. Keskiv. n. 4.51/km.

Ti 29.830-31.8Pe 1.9

Jvrki Koski: Otteita harioituspäiväkiriffi|t:,i,:i,,

17

Syyskuun 2x24 tuntiaJaslca Lehtonen Jouts enosta

ei yltanyt Pietarsaaren 24-tuntisessa asettamaansstavoitteeseen 150 km. Minpähan yritti uudemman kerranvain kolme viikkoa myöhemminImatralla jörjestetyssrÅ "Tli yönyhdessci"-tapahhtmass a- Jaslcahiersi Vuolcsen lenl*ia 24 tuntia- ja sai kssaan 157 km 404 m.Twoite nli laln tal;binsaavutettaal

Tiimiin vuoden påiätavoitteuriHartolan satanen j?ii vasemman reidenreviihdyksen takia kesken. Tohhanh:lin hulluuttani l?rhteneeksi Hartolanjuoksuun siinä uskossa, että reisivahvasti teipathura keståiisi. Juoksu olialusta alkaen pelkkä ontumista jalopullinen stoppi hrli jo 23 kn:nkohdalla, juoksuaskeltakaan ei kiirsinyt ottaa. Seurauksena oli tietystitoaalinen paussi hadoitteluun kahdenviikon ajaksi.

Onneksi reisi rupesi kestii,rnäåi'njuoksua, ja niinpä ajattelin ottaa tavoit-teeksi syyskuun alussa Pietarsiuressajuostavan 24 turmin juoksun. Se olisiminulle aivan uusi aluevaltaus, kunsatanen on tåihiin asti ollut maksimi-matkq johon on maurlt aiJr;aa 9-12tuntia.

Valmistautuminen meni muiltaosin hyvin, mutta yiillroa ennen H-hetkeä oikean jalan jalkateråiiin kehriis-luun alapuolelle hili rasitusvamma,jonka takia olin viimeisen viikontäysin juoksematta. Lieneekö tiimäuusi vilnma johtunut vasemmanreiden alitajuisesta varomisesta, meneja tiedä.

Olin tietysti melkoisen epävarmanoloinen Pietarsaaren låihtoviivalla.Litnmintäkin oli ptiiviin alkutunteinaminulle aivan liikaa. Rakastan viile-ässä juoksanista, mutta liimpö onkuin myrkkyä. Piiätin ottaa taktiikaksi25 minuuttia juoksua ja 5 minuuttiakiivelyä heti alusta alkaen. Siinä sitå

oiikin muilla ihmettelemistii L:unlopetin 25 minuutin jiilkeen ja aloinkävelemiiån. Tiillä taktiikatla meno olitolkuttoman helppoa ja ensimmåirnenmaraton meni ajassa 4:31.19, hiernanhitaammin kuin olin ajatellut. Näinetenin pieniä huoltotaukoja lukuunot-tamatta n. 70 lcrn:iin asti. Sittenalkoivat reidet puutua ja patrat kam-pin oireet ilmetii. Puurornyönninyhteydessä krampit pohkeissa olivatmelko tuskaiseL ja hierorman avullayntettiin saada jalkoja parempaankuntoon. Muistissani oli Lontoo-Brighton-juoksun kampit ja teinyksinkertaisen päätcilsen: en edes1ntä enäiä juosta vaan kåvelen senminkä jaiat kestiivät.

Olin asettanut itselleni ennenjuoksua tavoitteeksi 150 kn. Siihenolisi toki vielä tiiydet mahdollisuudetmutta ajattelin ensin tavoitella uutLaennätystiini eli 100 kn:n ylitystii.Satanen Hyffyi jo ajassa 14:21 ja siitätyyfyviiisenä painuin telttaan tarkoi-hrksenani ottaa pienet nokoset. Olinnimittåiin yksin liikkeellii ja kisanjiilkeen pitiiisi jaksaa ajaa yli 500 knkotiin. Eihiin mrkkumisesta mitiiiintnllut, pyririskelin makuupussissatunnin ja vartin, ja liiksin yöllåi kahdenaikaan kåivelemiiriin tavoitteenanikolme maratoonia eli 126.6 kn. Menooh verkkaista köpöttelyä ja viidenmaissa alkoi faas hrntuå lcrampinoireita - siis hierottavaksi.

Tavoite Uiyttyi seitsemiiiin men-nessä, ja taas teltan ja makuupussinhoukutus veivät miehen meruressiiänajatuksena torldcua pari tuntia. Eipätullut taaskaan uni silmääin, ja noinreilu hrnti ennen ajan loppumistalåiksin tavoittelemaa:n 130 krn:n ylitys-tå. Kiersur vielä pari 2.3 krn:n lenkkiäermen kuin alkoi kentåin kiertiiminen.Kentiillii ehdin juosta kuusi kienostaja rapiat. Tulokseni oli 133.755 l<rn.Jåiin siis alkuperiiisestä tavoitteestanituntuvasti. Kotimatka olikin sittenmelkoista taistehra väslnnystä vastaar!auto piti pysäyftiiii moneen otteeseen.Kisan aikana ei kiäeåinä ollut nilldcaollut vaivannut lainkaan, mutta seu-raavana piiivåinä se truposi lähes muo-dottoman niiköiseksi ja oli melkoisenkivulias. Lihasväsymystä lukmrnot-tamatta muita vaivoja a ilrnennyt.

Imatra 23-24.9.95

Pietarsaaren uvelttoiluu jiii kaive-lemaan mieltiini. Tiesin Imatrallajiirjestettiivästii valtakururallisesta "Yliyön yhdessä"-tapahhrmasta" jonkajii{estelyistä vastasivat Sininuoriso-liitto ja Raittiuden Ystiivät. Tapah-tuma oli tarkoitettu joukkueittainsuoritettavaksi viestilcsi mutta soitta-malla liittoon sain mahdollisuudenynttiiii 24 hrmin ural*aa yksinåini.Viime vuorun tapahtuman paikl(anaoli Uusikaupunki ja ensi vuonnakolmas vastaava "yöjuoksu" on Seinä-joella.

Valmistautuminen Imatran juok-suun ei sujrmut kovinkaan fuiäppör-sesti. Edellinen viilko meni liihesyrnpanpyörern piiivin Kullervo-mara-tonin jåirjeste$issä ja unet jiiivät tosivåihiin. Lisiiksi Pietarsaaressa kipey-tynyt nilkka oli hrvoksissa koko ajanja lenlckeily jåii siitä johtuen kahteenlyhyeen kokeilum. Torstaina kiivinmittapyörtillåi mitfaamassa kienettåviinVuoksen lenkin ja hlometrien paikat.Tiirnåin kauniin Vuoksen rantoja katr-den sillan kautta kiertiivåin kienoksenpituudeksi sain 7370 metiä. Tavoiteoli siis selvä: 20 kierrosta ja rapiatpäälle.

Unohdin Pietarsaaren juoksu-kii-vely systeemin ja ajattelin juostaensimmåiisen maratonin noin kuudenminuutin lcrn-vauhtia. Siihen astimenikin tiiä vauhti4 ja olin 13.5minuuttia edellä Pietarsaaren viiliaikaaajallard 4:17.40. Noin viiden tuffdnjärlkeen alkoi vesisade, jota jatkuivåilillä reihmpuoleisestikin noin neljätunfla. Välillä oli taukoa ja sittensadetta jatkui vielä noin turmin ajan.Liimpötila oli liihtiessä n. +13, jasateen loputtua ermen puolta yriä olilaimmintä viefti l0 astetta. Sateenjiilkeen ilma oli happirikasta eikäliimpö pilvisyydestii johtuen laskenutkoko yonä kuin 8-9 asteeseen. Muu-tamana edellisenä yönä oli ollutkirkastajajopa pakkasta, joten nyt olitodella helppo olla liilJ<eellii sutrteelli-sen viihin vamstein.

Sade vaihdatti kaikki varusteetkahteen kertaan. Siihen mennyt aikaoli lopulta aika pieni siihen näihden,etlå reihur 50 kn:n iåilkeen alkoi

18

Kuvat:Yllä (A. Granvik): Jaska paiskaa käniiOlofin kanssa Pietarsaaressa juuri ennenjuoksua.Alla: Imatralla valrnistaudutaan starttiin.Sekalaisen seurakunnan keskeltä erottuuedukseen joutsenolainen ultramies.

oikean jalan ulkonivelissä tuntuakovaa kipu4 ja våihäiiin aikaan eijuoksemisesta meinannut fullamitiiiin. Sain huoltajilkni j?iitii"joilla sain helpotusta polvikipuun.Tiimiin jiilkeen jouduin liihes jokakierroksen jåilkeen hoitamaan pol-ve1 ja juokseminen tuotti ainaenemmän ja enernmiin tuskaa.Pystyin kuitarkin juoksemaan jotenkutan reilut 80 kn, mutta sitten olipakko siirtyä enemmän kävelylinjal-le. Polven kienoksittainen jäiäihoitomahdollisti jatkamisen" muttra se veiaina aikaa useita minuutteja. 100lcrn:n kohdan sivuutin ajassa 13:27ja olin yli 50 minuuttia edelliiPietarsaaren vfiaikaani. Laskeske-lin påiiisevåini 150 kn:n tavoittee-seerq jos polvi antaisi edes kävellä.Lisiiksi påiätin, ettii jokaisella kier-roksella juoksen jonkin verran, jatåimä piiåtös pid vaikkakin loppu-kienoksilla juoksumatkat olivatvarsin minimaaliset ja juoksu hädintuskin juoksua muistuttavaa etene-mistä.

Yrillä kahden jåilkear alkoi il-met'ä selkeitå väsymyksen merkke-jii mutta påiätin olla koko ajanjalkeifla. Fuoli ne[iin maissa söinkolmannen kerran puuroa, ja vii-meisen lusikallisen jiilkeen meinasihrlla "konoset", mutta ptiiistyiiniasuntoyaunusta ulkoilmaan olohelpottui. Kaverini videoivat juuritiimiin tapahtuman. Låihtiessåinijatkamaan matka4 niikyy takaakuvahrsta videosta hyvin se, mitenkulkuni on kuin kapakastaliihteneen ja vielä "vetel,ät,' hou-suissa. Videolta kuuluu mycissporttikavereiden kommentti:

"Mitenluiin Jaska tuosta selviäii?"Tiimä oli herikisesti edttåin vaikeahetki" mutta ormeksi t"tlä alkanffi[akierroksella sain seurakseni l€l<sikiiveliiaa, joista toinen liihti vielåtoisellekin lenkille mukaani Näiittenseuralaisteni ansiosta selvisin iulmu-yön viimeiset pimeät tunnit, ja kuniffnu valker{ oli våisymyksentunnekinpoissa.

Vajaan 18 tunnin jåilkeen olimittarissa 125 l<rn ja Pietarsaarenlukemat tulivat tiiyteen n- lgtÄhxmin kuluthra. Tavoitteeseeni olivielii reilut I 6 lan ja allrcra 4:A ttxfia.Trmtui varmalt4 ettå tavoite onsaarnrtettavissa. Kuitenkin l,f0krn:n j?ilkeen polven kipu pahenipahenemistaan ja kivelykin alkoiolla erittiiin tuskallista ja samnltahidasta. Jåiiihoito ei eniiå tuntrmuttepsiv?irg mutta vasta sitten hoksa-sin kysyä kavereilta tukisidettii pol-veeni. Se auttoikin selviisti, ja niinpystyin parantamaan etenemistiinihuomattavasti. 150 lern:n tavoit-teessa olin ajassa 22:.Mja sain ldu-bikavereiltani raikuvat aplodit jaonnittelut. Pätin kuitarkin jatkaaajan loppuun astr ja kun kello tuti11.00 Cröllä elettiin yksi tuntikahteen kertåan) oli urakka tiiynnäja matkaa takana 157 lan 4A4 m-Syysknrssa tuli kiiytäffiösså tetrtyävain kaksi lenkkii! ne olivat kuiten-kin elåimåini pisimmät lenkit yhteis-pituudeltaan reilut 291 km.

Pietarsaaressa kipeytynyt nilk-ka ei haitannut juokrm aikana lain-kaarU muttra tämåin juoksrm jåilkeenoikea jalkani turposi polvesta alas-piiin tiiysin muodottomaksi elefan-hn jalaksi. Polvikipu håvisi kahdes-sa påiivåissåi muttra nilkan tuwotuson jatkunut jo lll viikftoa eikäjuoksernisesta ole voinut kuinhaaveilla. Krm juokseminen t aslåihiaikoina luonnistuu, allca har-joittelu seuraåvaan tavoitteeseen,joka on tietysti Hartolan satanel.Sitten voisikin tavoitella 24 turuinjuoksussa 180 kilometiåi En tiedii,onko Suomessa ensi vuoruta omaa24 tuJrnin juoksua" mutta Seinäjo-ella syyskuussa juostava *Yli yönyhdessä" voisi olla yksi tavoite, josjåi{esfiijät ottavat sirme mei8å"hulluja" mukaan. Luulerg ettiiPotfanmaan Häjyjä kiinnostaatiimä tapahtuma.

Jaska Lehtonen

19

nauttii 24 uoksun tunnelm

"Mukavaa kun ei tarvitse hosua"Jussi Mäenpää Kortesjänehii oli mukana ihka

ensimmäisessä 100 km:n SuomiJuoksussa v. 1972. IJä,noli myös naatlskelemassa 24 tunninJuoksunharvlnaisesta herkusta Seffioella parl vuotta sitienSilloin matkaa tatttui 167l<m,mutta klpeytynyt poMpakotlt miehen JätGlmään leiktn kcslren kolmisen tuntilaennen tåyttä all€a.

Miten suju i v almistmt tumi s e siP i et ars aaren ju okwun. Mautitko

harjoitteluasi?

Harjoitteluni tiille kaudelle tiihtäsietupäässä keskipitkille matkoille, vete-raanien SM- ja PM-kisojen vitoselle jakympille. Yksi kestävyysha{oitus hrlitehtyä vaimon kanssa yhteislenkkinäheinåikurur 3-5. påiivinä KuusamossaKarhunkienoksella. Siellä vaellettiin10 tuntia påivässä, minä yli 20 kiloapainava rinkka seliissä. Matkaa kertyirankassa maastossa yhteersä 80 l$n.Se oli kesiin kovin hafoitus.

Muut pitkiit lenl<rl muodostuivatmaratoneista: 21.7 Jaakon maraton,29.7 Helsinki Crty ja 4.8 Abia-maraton.26.8 juoksin vielä Kokkolassa puolima-ratonin.

M i t en P i e t ar s a ar en ja okw suiu i ?Jos vertast sitci Seincijoen juol<stun

kal$i wotta sitten, mitlcd olivatsuurimmat erot? Oliko suurenpia

ongelmia? Piditkö taulala?

Juoksin aina maratonin ja sen jåil-keen lepåisin seutaavan maratonin låih-toön. Ensimmäisen jäilkeen jiii lepoai-kaa vajaat 19 mln, toisen jåilkeen 50min ja kolmannen jålkeen n. lh25min.Tässä viimeisessä vålissä kiivin suih-kussakin ja s<iin ev?isvoileipiä sekäkaurapuuroa. Niinpä sitten neljiinnellemaratonille liihdettiiessä olin liiarikintiiysin?iinen. Muutenkin juolsun aloit-taminen siinä vaiheessa oli vaikeahkoa.Kävelyii hrli jo paljoru aina kierroksenalkuosuuden kävelin ja loppupuoliskonyritin hölkätii.

Sitten hrli sade. Se ei muuten pal-jon haitannut, mutta jalkineet kastuivatja oikean jalan piikiiin alta alkoi hiertää.Onneksi minulla oli jdellii yksi parikuivia toszuja ja sukat. Ne vaihdethr-ani juoksu alkoi taas sujua ja tiiyttyrnelLjäs maraton. Oli katrvitauon paildsa.

"Nautin aivanmahdottomasti kokovuorokauden ajan siitätunnelmasta, mikä tässätouhussa on,

Lyhyemmillä matkoillatunnelman pilaa kiiremaaliinpääsystä.

Tässä ei tarvitsehosua, koska kaililii oYat

Tänä vuonna Jussi oli päätdnyt pysyä pelissämuliana vlimelseen sekuntlln astl Niin myös tapahtul,

Ja matkaa Jäi taakse kaikkiaan 177 l<m960 metrlii.Jussi tiiytHä 6män lehden llmestymlsen aikolhln 62

vuotta. Tässä tuon lloisen ikllllkkqlan vashukslamuutamiin hänelle ktrJet$e liihettiinrltnt lrysymykstttr.(Jussl lrertol Juoksemisistran myös UJ:n numerossa3193').

K uv a (AIf Gr anv'*) : Ius si M dcttp EdyöIlisillå kiaro ksitlaan Piets sam es s a..

Sen jiilkeen kävelimme kierroksenVolaman Maudn kanssa. Sitten taasleptiilin ja odottelin ratajuoksuvaiheenalkamista.

Sitten vain rinkiin mukaan ja me-noksl vauhtiakin vielä löytyi, viimei-sen minuutin aikana sain kirityksi 250m. Siinätlän se ef,o Seinäjoen juok-suun; siellä minä keskeytin noin kolmetuntia erurcn kisan piiättymistii. Olinpätättinyt" etth tiläträ olen mukana vii-meiseen sekrmtiin. Loppumatkanvauhdista piiiitellen en aivan suoritus-kylqr r iiiirirajoille vetiinfi .

Nöytti siltii, että nautitsilminntihden kovesta urakast a, iokamonen mielestti on 'lullun hotnmaa".

Milqi tdJlaisesse toulrussa sirutaoikein viehättdö?

Aivan mahdottomasti nautin kokovuorokauden ajan siitii tunnelmastamikä siinä touhussa on. Kaikilla tiitäyhyemmillii matkoilla hmnelman pilaakiire maaliinpåi?isystii. Tiissäihiin eitarvitse hosua" koska kaikki ovat yht-aikaamaalissa.

Miten olet paloutuntt?Wtr am atkat valmaan h innost av at

jatkassakin, vai mitö?

Kaksi viikkoa meni ennen kuintaas kykenin juoksemaan. Siihen astipiti palauttavaa ha{oittelua tehdii kun-topyörtillii ja polkupyöråillii. Kolmenviikon kuluttua Pietarsaaren kisastajuoksin Berliinin maratonful muttia enollut viel'å tiiysin palautunut.

Jos vaan joku Suomessa jaksaajideståiä 24 tundn juoksun niin ilmanmuuta mukana ollaan.yhtaikaa maalissa.r'

OlofStrengell

ja satamaratoniaOlof Strengell löysi tiensä kestävyys-

juoksun pariin 37-vuotiaana, kun hänenlääkärinsä suositteli selkävaivoihin kevyttähölkkäämistä. Nyt' kahdenkymmenenvuoden "kevyen hölkkämisen" jälkeenmies on juossut 100 maratonia ja kolme

vuorkaudenjuoksua (ennätys 178.360 mSeinäjoella -93).

Ennen juoksemisen aloittamista Olofviihtyi paremmin shakkilaudan ääressä.Harrastus jatkuu edelleenkin. Kirjesha-kissa Strengell lukeutuu mestariluokkaan.

Työelämässä Olof on kunnostautunutmm. suunnittelemalla Puutalolle tyyppita-lon nimeltä "Ollintupa 100"' joka on kaut-ta aikojen eniten myyty tyyppitalo Suo-messa. Puutalon 40 mallin mallistossa senosuus myynnistä oli parhaimmillaan vuosi-na 1985-85 peräti70Yo.

Olofin 24 tunnin juoksun & MarathonQuartetin mitali (vieressä) kuvaa miehenharrastuksia ja töitä.

Alla Olofin 100 maratonia. KuvassaOlof Seinäjoen 24 tunnin juoksussa kaksivuotta sitten.

i$q*.r06.07.199t 3.27.OSr3.07.1991 3.19.1628.07.1991 332.A931.08.199t 3.19.5821.09.1991 3.15.44

lJ. l0. l99l 3.15.36n.ta.l99l t.26.r303.1t . t991 3. t5_1906.12.1991 1.53.5.112.a.1992 3.15.38

17.05.1992 1.36.0030.05.1992 3.18.4914.06.t992 3.77.3327.06.1992 3.14.t2t9.o7.t992 3.22.1r

75.07.t992 3.t4.1329.O8.t992 3.27.1405.09.1992 t.14.4720.a9.1992 3.32.0201.05.t993 3.29.26

l | .06.1993 3.51.4503.07.1993 3.47.08It.07.1993 3.47.0824.O7.t993 3.12.1821.08.t93 3.29.20

27.08.1993 3.29.5505.09. t993 3.4s.2611.09.1993 1.40.5516.10.1993 3.59.1006.12.1993 4.3t.05

02.07.1994 3.3E.1922.07.1994 3.19.0829.07.1994 4.09.303t.07.t994 3.32.3020.08.1994 3.36.31

27.08.1994 3.24.5304.09.t994 3.45.76t8.09.t994 3. t l . l l05.1 1.t994 3.39.0125.03.1995 3.45.20

30.04.1995 3.22.162t.05.1995 3.25.4126.05.1995 7.34.2610.06.1995 3.19. l lt4.07.t995 3.41.31

21.01.t995 3 -48.5702.09.1995 4.24.1E02.09.1995 4.59.5103.09.r995 5-52,0603.09.t995 7. l l . l7

6.7.E.9.10,

i$'ir$'

26.27.28.29.30.

0t.05.199118.05. l99l0t .06. r99l09.06. l99l29.06.199t

21

1.0 1.383.07. l83.14.041.02.473. I 5.59

3.14.093.1 J.003.20.5 I3. t5. l51.15.07

OLOF STRENGELLS lOO MARATONLOPP

l. Schåmaraon2. Ruissalo-mar8lon3. Seinåmaruton4. Rovaniemi-Maraton5. Ruissalomaraton

Jakoö-Mara{rdtJakob-lv{arathstFinlandia-MandronJakob-Mara$onKo|!o-Mrrrton

ll. D0lmcn-lvlaralhot12. Jakob-Marahon13. KorsoMarmon14. Plskrnånn15. Jakob-Marafton

Stockholm-NlsrdrcnPlskmarillTerjtfl-MlrEtonJrkoö-MaralhonKorso-Mrraton

21. Stocklplrn-Mgaftoil22. Tcrjåw-Marettur23. ,ako'FMarqtm24. Helsinki-Maradrcn25. Tcdårv-Mrraton

Kyrönjoki-MsratonEvistart-MaratonOulu-Maratonkhti-MtrabnHrrtola-Msraton

Irtob.MåralhdrKOpcnhamn-MarafnTcrjårv-MaratonOsloMarathonSeinåmrramn

Jskob-MandmJocrsuu-lfaralonEvijårvi-MarddtJakob-MrraftonVasa-Marathon

Korso-MaratonKFsnjoki-MaralonFinlendia-MarathonJalob-MaradnnVas*Merathon

Jakob-Marathon 22.07.1989Villmarctrand-Maralon 02.09.1989Hqrolulu-Marothon 10.12.1989Va€tsia-Moralon 25.08.1990Esan-lv{arathon 06.04.1991

17.05.1975 3. t7.2221.09.1975 3.03.0630.05.1976 2.57.3812..09.t976 3.13.0026.09.t976 2.59.49

23.07.1977 3.02.r822.07.197E 7.58.2619.05.1979 3.06.0621.07.t979 2.54.3921.10,197:, 2.16.12PR

07.06.1980 2.54.2519.07.1980 2.5t .53t9.10.1980 2.50.2118.04.t981 3,03.0025.07.1981 2.48.35

15.08. l981 2.53.3710.04,1982 3.12.3903.07.1982 2.59.47 ,24.07.1982 2.55.0924.10.1982 2.53.30

04.06.1983 2.58.2803.07.t983 2.58.3723.07.t983 2.54_09I r.08.1983 2.59.3501.07.1984 2.59.25

2t.47.1984 3.t0.0318.05.1985 2.58.3407.07.1985 2.58.5031.08.1985 2.57.3801.06.1986 2.55.31

19.07.1986 2.50.0016.08.1986 2.51.3728.06.1987 2.59.3075.07.1987 2.59.39t2.a9.t987 2.53.3J2

18.10.r987 2.58.0401.05.t988 3.05.2729.05.1988 3. I t.5423.07.1988 2.55.32t0.09.1988 3.01.18

51.52.53.54.55.

56.57.58.59.60.

61.62.63.64.65.

66.67.68.69.70.

7t .72.73.74.75.

76.n.78.79.80

81.tz.83.84.85.

86.87.88.qe,9st.92.93.94.95.

96.97.98.99.

100.

Botfa Caryct MrlslonSkellefteå-MaralhcnTcrjårv-MaratqtVenctsia-ManronKullcr}uMrraton

UmemsranÄanr&-MrrdnrNew-Yort-City-lvlordutKuopicMarafitfand*lvlaratpn

Finlsrdia-MaralhonStockholm-MarathottEvistut-MrraffitSkclleftci-MaratlroltJuLkrMrunols Msrdon

JakobMaralhmV€r ftsia-MrrabnVasa-MaratlpnKoli-MaralonKyonjoki-Maram

Scfudjoki-Maratoo (24 h )Skcllcftcl-MaaftonTerjåry-MaratonJakob-MaratlpnKuusaFMaraton

V6etsia-MrrabnNivals-MsrsbnVasa-MaradronLondon 2,FtimmanKuopicmsren

Skelle,fie&Mara$onJakob-MaratlnnNunno-MlrabnTerjårv-MmtortHögrKustar Mradrot

Vcirctsia-MaruonMvala-MardonkullerpMemmnitauawdcn-Mararoniolplemmen Talvimaraton

Kyrönjoki-MrrstonOlvi-MarsaonSeinimrrdonVåstill-ManrslTerjån-Meatdl

JakobMarathonOlofs 97OloG 98Olofs 99Olofs 100

41.47.4!.44.45.

16.4748.49.50.

sägcå 18. å E e e s gåätåE;;Eåg:$$;åöEåq;Eägg E5E åE H å E Egåå F

eå*ååäåEååå*sågå€åEEåHE äF gåå $; E å5 å EE;s å

åEgg åE ätå= äs E EHöäHä: Esåi

åäEååE €g åI äå E 5

ååäååååEåE-åsgltä

HEt r5'öå,tGE=

; f : iN .. : 'F 'Sc'ä å.3 i

EEBIE,+gE*,9ååå å å

SEEsi

rh)q)ÅtsL€)

*)Å

-

-

Å

-G.f-äoFl

0

'|.o--

of-

GL+)|rl

;)

: t Et* å**E E.s+ä FäåAEEil å=åt åååå :gE€E EåååIEåå +åx* E Eäå iE EEå E t ågEEåEåEåEåHäåä€åEå;EEäåägå s€*.s äf;i s E; ås.E ä E,F i=u

å*tåsåEåEåååEEåEEäå$å=qåEåEåEåEE-åååå='gEåååEäå

eäåägågEååE*gggååiäåååååågEä å ååäEå ååEåE ågåååäE H åCååEååå

22

cs S ' iD

:g g;ä - ."

äåtåEeEåääåEEfiäåfiåi, åEH åEäEE.EEEåäåEBåEå EEE å HgåääågEå,EgååE€geEåEååäågäEs

sgE:€Eg;ä9ete fiEg åö=U)-

9' : E(d lg-

o5 Eis äe*-6 F( !J E

.8 e'9;<ct( l )

EsEiö9'bEs3e9Eä9E ög

EEEEsaB# E s'åeä 5sää s

e ä = $

äeE Ec :g,E

;åååäägåEääååååååå

äEg cä EEqäiåääEå?åååE,N åEg E äE ååEEåäEEå gååå ålåeåå

oItt

!tqfCL3

-E.goIt.!qEL

oU'=CL

Ef

..2ota(!Eo

o(u

c)'6oaoo

5

EG'o

EorO

E

ååEåEEååeEåT5i ' iE

åäååäå EEåååååååEEEgäååEE

åiElååAEårEäåEåggå

Eå;ååäxååluågsEs,'5xg

:(o

(D

-(u

e(g

tJ

.gx-gd);1)t'5 .>(!( 'sc

;q

-= ruo7a)E

däoi:

{ tqoE6Ro>6Eöc,-.=(5.F(u

( !^(6.-=o-iJ

; f i (D

ä(!F6

- t r9F

3ä 8.FE äå"

.å Eäås åäE,sq äåE 9åsäåfiåcåä EiEä5f5giö855å3

;åt ; täö: ä b=-q ö$;ÅäggEEä€EESE€Eö:äEeöEE9E3 AE;

EeååE ä BEg; OFE HEEåäiE E Eö

:gEåEäåååeEcgEåegåå

23

I{ u o r g um - K o t k u- Py h t ö d20.6-10.7. 1995

Viime numerossa kerrottiin pyhtääläisen Reino Uusitalon 1300 km:n juoksu-urakastaNuorgamista Pyhtiiälle. Mies itse esittelee juoksuaan tällä ja seuraavalla sivulla.

Laman pahimpana aikana v.9l-92ajattelin, että ei tässä voi enää luottaakuin omiin jalkoihinsa. Silloin mie-lessäni päätin hölkätä Nuorgamistaetelärannikolle ennen kuin tävtän vii-sikymmentä vuotta.

Kesäisin juoksin 2-4 maratonia ja

talvella hiihdin. Alkuvuodesta 1995muistin päätökseni, kirjoitin kalente-riini lähtöpäivän 20.6 ja yritin pitääasian poissa mielestäni.

Huhti-toukokuulla sitkeä flunssa alkoikäydii hermoille. Ajattelin vain, ettii py-syn päätöksessäni tulee eteen mitä tulee.Ensimmäisen askeleen otan ja sen jäl-

keen taistelen. Tiesin, että keskeyttä-miskynnykseni on hyvin korkea.

Toukokuun 27. päivlinä juoksin mara-tonin Liperissä ja aloitin valmistelut.Juoksin myös Tukholman maratonin.

Seppo Leinoselta sain hyviä ohjeita.Minulle tämä oli seikkailu, josta tiesinvähåin enkä oikein halunnutkaan tietääenempää.

Vuokrasin asuntoauton juoksun ajaksi.Se ei kuitenkaan olisi ollut välttämätön-tä. Yövyimme kohdalle sattuneissamajoitustiloissa.

20.6 klo 8.00 alkoi alastulo. Vaike-uksia tuli jo 25 km:n jälkeen: pieni pa-karalihas vasemmassa kankussa alkoipistää vastaan ja taivallus muuttui vai-vaiseksi kävelyksi. Utsjoelle pääsin on-tuen. Huoltaja murjoi lihasta tosi ran-kasti, aivan mustelmille asti. Makasintoivottomana punkassa, se oli shokki.Vasta nyt tajusin missä olen ja mitä olentekemässä!

Aamulla lähdin hiljaa kävellen jatka-

maan matkaa. l5 km:n jälkeen jalat al-koivat vertyäja hölkkä sujua yhäparemmin. Sinä päivåinä juoksin 75 km.

Kolmantena päivänä 10 km:n jäl-keen petti oikean polven yläpuolellaoleva lihas. Sitä haudottiin kylmällä, si-dontatarvikkeita ei ollut. Ajattelin, ettärasitus vain pahentaisi asiaa. AjoimmeSäariselälle kylpylään, jossa eräs

ystiivällinen kuntohoitaja antoi meidiinkä.yftJåä ultraiiiinilaitetta. YövyimmeSaariselällä neljä yötä.

Mukana matkassa oli sentäiin polven-lämmittäjiä, joita käytetäåin lentopallos-sa. Sellainen tuki lihasta niin paljon, et-tä kävely onnistui sewaavana päiviinä jasitä seuraavana jo hölkkä. Mieltä piristi,kun huomasin, että lihas vahvistui kokoaian.

Juhannusaattona oltiin påiiisty Saari-selälle. Sen jälkeen matkaa kertyi näin:25.6 661<lm,266 701<n427.6 67km ja28.6 63lan Rovaniemelle. Käytin viihänaikaa soljella varustettua tossua, muttase kipeytti oikean jalkapöydän ja nilkkaturposi melkoisesti. Rovaniemellä luu-lin, että jalka ei kestä astumista. Haim-me Instrusta nilkkasiteen jakiristyssukkaa.

Jalka tukevasti sidottuna lähdin kä-velemäiin 54 km Tervolaan. Seuraavanapäivänä (30.6) etenin hölkäten 70 kmSimoon. Nyt vuorostaan vasemmanpolven yläpuolinen lihas petti. Jalka ki-ristyssukalla varustettuna matka j atkuiheinäkuun ensimmäisenä päiviinä kävel-

len 54 kilometriä. Seuraavana päiviinämeni 7l km hölkäten Ouluun.

Enää en ajatellut vaikeuksia paljoa-kaan; tuli eteen mitä tuli, matka jatkuu!

Oulussa huoltaja vaihtui. Uusi huol-taja oli kyhnän ystävä: suorituksenjäl-keen otin jaloille kylmää suihkua n. l5minuuttia ja aamulla samoin. 3-5. hei-niikuuta juoksin joka päivä 80 km.

Yöt olivat pahimpia: ensin 2-3 tunninvahva uni, sen jälkeen nousin usein juo-maan, enkä saanut enåiä unta.. Jalkojasäki. Aamulla oli taas kaikki hyvinhieronnan ja vesikäsittelyn jälkeen.

Jyväskylåän saavuttaessa oikeassapohkeessa oli kramppija askellut kuor-mitti vasenta piikiåiä. Jalkapöytä kipey-tyi pahasti, mutta ihmeellisesti vain mat-ka jatkui kävellen. Seuraavana päiv?inäetenin 67 km.

8. heinäkuuta hölkkäsin 75 km jaseuraavana päivänä 93 km kulki hyvin,ilman kirisfyssukkia. 10. heinäkuutasaavuin perille, takana 1300 km. Vas-taanotto oli hieno työpaikallani PyrollOy:ssä.

25

N uo r g am-K o t k a-4, h t ii ii

Juoksujalkineina minulla oli kaksi pariaAsicsin tossuja. Parasta jalalle oli olla käyttåimät-tä sukkia. Jalan kastuessa tai hikoillessa laitoinvain vaseliinia varpaisiin. Säästyin rakoilta jamustilta kynsiltä.

Juoksuvauhti oli 8 km tunnissa, vastamäet kä-vellen. Päivåin aikana oli oikeastaan aika hyväolo; ei ollut nälkä eikä jano, hengitys oli tasainenja pulssi alhainen.

Rovaniemeltä alaspäin olin tien päällä päivittäinI l-12 tuntia. 100 km:n raja jäi vielä ylittämättä.Ensi kesåinä sitten.

Alkumatkan vaikeuksien ihmettelyn jälkeenvarmuus kasvoi. Matkanteko ei ollut yksitoik-koista: katselin luntoa, tienvarsia ja vastaantule-vaa liikennettä. Ihmettelin mirure kaikilla on niinkiire.

Liikenne alkoi olla rasittavaa Oulun alapuolella.Juoksin vasenta kaistaaja oli viisainta pysytellävalkoisen viivan ulkopuolella. Joskus penkkaa eiollut ollenkaan. Olisi ollut parempi valita itäinenreitti Rovaniemeltä alaspäin.

Ravinnoksi minulla oli hiilihydraattij auhoa,Fresubinia, banaaneja, hunajaa, metvurstia ja lei-pää. Kolmen kilometrin välein join kertakäyttö-mukillisen nestettä. Noin joka viides annos oliFresubinia. Lämpiminä päivinä lisäsin juomista.Oikein kuumia päiviä ei onneksi matkan ajaksisattunut.

Aamuisin söin kaurapuuroa ja iltaisin pastaatailasagnea. Juoksun lomassa pidin pienen noin l5minuutin tauon n. 20 km:n välein, jotta sain jalatkuiviksi ja syötyä voileivåin tai banaanin.

Lähtöpainoni oli 78 kg. Suorituksenjälkeenpainoin 76 kg.

Kokonaisuutena nämä kolme viikkoa olivatpositiivinen kokemus. Tunsin viimeisenä päivåinähaikeutta, kun pääsin tavoitteeseeni. Olisin voinutjatkaa. Jalat olivat vahvistuneet ja ilman mitääntukisukkia kaikki tuntui hyvältä.

Minua ihmetlrttää lehdissä mainos, jossa sano-taan, ettäjos lihaksesi ovat rasittuneet, ota kerotii-nia ja lepää. Asia oli minun kohdallani aivan toi-sin. Lihakset paranivat liikkeessä, enkä ottanutyhtään pilleriä.

Matkan jälkeen muutama yö oli vielä viihäuni-nen ja huulet palaneet. Ajattelin vain jalkoja jahuulten rasvaus unohtui. Jalat olivat rasittuneet:kesti muutaman viikon ennen kuin niihin palautuivoima. HCM sujui jo helposti, reisissä oli ytya.

Jos lähtisin uudelleen, ottaisin mukaan tynnyrin,jonka voisi täyttää kylmällä vedellä. Näin saisinlihakset palautumaan nopeasti ja pysymäänkunnossa.

Näin minustakin tuli ultraj uoksij a. Suosittelenkenelle tahansa terveelle ihmiselle pitkiä päivätai-paleita vaikka kävellen. Ja seuraavana päivåinäuudelleen!

REINO UUSITALO

)r;; :lf::tX ;1;:jl,.r..i 1:ij)i:t1

Jukka Kukkosenkokemuksia alpeilta...

Jos kuviteltaisiin Sveitsin olevan lehmän muotoinen saari EU:n keskellå, sijaitsisiGraub0ndenin osavaltio jossain lehmån kaakkoon toliottavan päån tienoilla.St. Moritzin ohella alueen tunneluin kylå on Davos, jonka jååhalli toimii Swiss AlpineMarathonin låhtö- ja maalipaikkana. Jäåveden poistoputket olikin ilmeisesli johdettu suoraanpukuhuoneitten suihkuihin. ltse asiassa vain maali oli jåähallin sisållä - låhtö lapahtuiviereiseltå urheilukentältä. Startti olikin unohtumaton elämys, kun 2500 juoksijaa säntäsikiedämään 400 metrin lartanrataa kohti muutaman metrin levyistä ulosmenoporttia.

Vielä heinåkuussakin joutuu alueella usein juoksemaan lumisohjossa laijäätåvässåsateessa. Pari viikkoa ennen kisaa Davosin kaduilla oli paikoitellen jopa metri vettä. Onneksiilse kisapäivän säå oli tänä vuonna kaunis ja lämmin - vuoden gl kisassa oli lullut luntaniskaan. Alkumatkasta olijopa liian kuuma, mutta korkeammalle nouslessa olot viilenivätsopivasti.

Otsoni saatlaa aiheuttaa alppijuoksijoille terveydellisiä ongelmia. Yläilmakehän suojaavaotsonikeros on ohentunul, jolloin tappava UV-såteily pääsee maan pinnalle. Toisaaltahengitysilman otsonipitoisuus on noussut tasolle, joka saattaa vaurioittaa keuhkojensoluseinåmiä. Jo nykyiset otsoniongelmat laskevat juoksijoitten suorituslqykyå ainakin alpeillaja aiheultanevat pitkållä tåhtäimellä soluissa syöpåä ja mutaatioita.

Alpeilla juoksu voi olla muulenkin vaarallista. Heti ensimmäisellå viikolla olin katkaistakoipeni ja sain syvän haavan såäreeni. Jyrkät dnteet ja epätasainen alusta on huonoyhdistelmå lasaisessa maastossa treenanneille. Käytännössä alppiharioittelu on reipastakävelyä, mutta korkealla vuoristossa sekin tuntuu kovalta.

Hyvän kuvan juoksuvauhdista Alpeilla antaa Vilan-worikisa Malansissa 2.7.95. Juoksin kokonoin 13 km:n matkan tosissani niin kovaa kuin pystyin ja olin ikåsarjassäni (33-37 v.) 20.Mutta aikaa kului noin 130 minuuttia! (Kerrottakoon, että tuolla matkalla noustiin ylöspäin1840 metriä ja maali oli 2390 metrisen vuoren huipulla - se varmaan selittååkin miksi jouduinottamaan kädet avuksi viimeisillä sadoilla metreillå!)

Euroopan jyrkin vuorijuoksu on liettävästi Schilthorn-lnferno, jossa korkeuseroa kenry 2170metriå vajaan 20 km:n matkalla. Parhaimmat vuorijuoksijat saavuttaval noin 3 km:nkorkeudella sijaitsevan maalin 2 tunnissa. Hulluja nuo sveitsiläiset!

Kymmenes juhlajuoksu oli osanottajamäårältään uusi ennätys: noin 2500 juoksilaa , joistanoin tuhat juoksee tåyden matkan eli 67 km. Muut juoksivat joko Landwasserin (ensimmäiset28 km Davosista Filisuriin) tai Sertigin (viimeiset 30 km eli ylös Serligpassin rinnettä alkaenBerg0nistä ja maaliin asti Davosiin). Vain noin puolet juoksijoista oli sveitsilåisiä, joten kisaoli varsin kansainvålinen.

Kaikki vanhat voittajat oli saalu houkutehua mukaan: Johannes Knupfer (1986), Jörg Hågler(1987 ja'1994), reittiennåtyksen 5:12.251988 juossut saksalainen Chady Doll (1988 ja -89),Peter Camenzind (hattutemppu: 1990, -91 ja -92) sekä eteläafrikkalainen, myös triathlon jaduathlon-kisoissa tunnetlu Ben Jansen van Vuuren (voittaja 1993).

Myös Ossi Autio Hyvinkäåltä oli taas mukana. Viime vuonna hän oli seitsemäs hieman allekuuden tunnin ajalla. Tänä wonna Ossi pystyi samantasoiseen suorilukseen ajallaan5:57:36, mulla sijoitus putosi kolmanr eksitoisla.

Kisan voitti Burkhard Lennartz (5:3437). Naisten sarjan voitlo meni taas saksalaiselle BirgilLennartzille (6:20 :58).

27

Viime numerossa kerrottiin ly-hyesti Sveitsin Alppimaratonis-

ta. Ohessa Jukka Kukkosen(kuvassa) mietteitä kesän reis-sun tiimoilta. Ultramarathon

Worldissä (ks. s.22-23) julkais-

tiin Jukan juttu "Swiss AlpineMarathon Experience". Tåssälainaus artikkelin alkupuolelta

(Jukan englanninkielisestii teks-tekstistä suomennettuna...)

O t i n lait e e ni U tr aj u o l<s ij an,s u om a I ai s e n u I traj u o ks ul e hde n,jota olin lulenut edellisenö pöivö-nci. Kannessa oli lcuva Ossi Au-tiosta, tuntemattomasta suomalai-sesta juolrsij asta (ainakin minul-le), j onka kerrottiin sij oittuneens eitsemönneksi vuoden I 994Alppimaratonilla.

Soitin hänelle, onnittelin hiintöhi e n o s t a j u o lrs us t a Tu kho I rnanmarat onilla e de I lise lld viikol la(Htin sij oittui j2 : ksi enndtyksel-lödn 2:28.34 - yli I4 mimuttiat unro tumman s u o ma I ai sj u o ks ij anLasse Virenin edelld) ja lysyiaoliko hän löhdössii Sveitsiin myöstdnci vuonna.

Kului kalme sehrntiaja fuinvastasi: "Milai ettei... voisimmevarmaankin ottaa minun Volvonija ajaa Sveitsiin kesölarun lopus-sa. Voisimme treenata korkeallanelja viil:lcoa. Voisin esitellti si-nulle joitakin kivoja piL:tu mökiöj a juolrsukilpailuj a alpeilla... "

Sveitsin Alppimaratonin miesten sar-jan tulokset löytyvät viime numeronsivulta 35. Naisten tulolset ovat tä-

män numeron siwlla34.

t-

maaliin

Zarei ja Backhaus olivat purhaat

Tero Töyrylä toi Suomen värit

Maailman vaikeimmaksi juok-

sukilpailuksi mainittu n. 250 km:nmittainen Spartathlon j uostiin tänäsyksynä Kreikassa jo kolmannen-toista kerran. Juoksun historiaulottuu kuitenkin lähes 2500 vuo-den takaiseen aikaan, jolloin juok-

sevat viestinviejät kuljettivat tär-keitä tietoja kaupungista toiseen.Pheidippides-niminen sanansaatta-ja sai tuolloin käskyn juosta Atee-nasta Spartaan hakemaan kunin-gas Leonidasilta ja tämän sparta-Iaisilta sotilailta apua Marathonintaistelussa. Pheidippideen kerro-taan saapuneen perille Spartaanlähtöään seuraavana päivänä.

Historioitsijat ovat vahvista-neet Pheidippideen juoksun todellatapahtuneen. Saman kaverin ni-miin myöhemmin pistetty tarinamaratonjuoksun synnystä on sensijaan pelkkää tarua.

Pheidippidesin jalanj äljille täh-

ti tänä vuonna ennätysmäiset 198juoksijaa. Heistä 36 tunnin mää-räajan puitteissa selvisi maaliin 58,joukossa neljä naista. Nopein oliviime vuoden tavoin iranilais-eng-lantilainen Sl-vuotias James Zarei,joka selvitti tiensä Spartaan hie-man alle 26 tunnissa. Kreikkalai-set saivat pitkästä aikaa juhlia

myös omaa miestään

palkintopallilla, sillä Vasilios Chal-kias ennätti maaliin toisena, läheskaksi tuntia Zarein jälkeen. Kol-manneksi tuli australialainen Bry-an Smith, joka tunnetaan mm. lä-hes 1000 km:n Sydney-Melbourne-juoksun voittajana.

Paras nainen oli viimevuotiseentapaan Saksan Helga Backhaus, jo-

ka sijoittui kokonaiskisassa kuu-denneksi uudella naisten reittien-nätyksellä 29:33.00.

Pohj oismaista väriä kilpailussaedustivat tällä kertaa suomalaisetTero Töyrylä ja Seppo Leinonensekä neljä ruotsalaista ja yksi nor-jalainen juoksija. Heistä vain Töy-

rylä selvisi perille, sijoittuen 26. si-jalle ajalla 33:.24.13. Jalkavaivojenpiinaaman Leinosen matkantekopäättyi tällä kertaa puolimatkaan.

Seursavilla sivuilla saamme searataTero Töyrylön tietli Ateenusta Spar-taan. Matku jatkuu ensi numeros-s&..

Kuvat (Maarit Leinonen): Alla TeroTöyrylä Spartassa heti maaliintulonsa jäl-keen. Viereisellä sivulla suomalaisetspatathlonistit Töyrylä ja Leinonen Akro-polis-kukkulalla juuri ennen juoksunliihtöä.

tii

itl

i{:.

28

Minuntieni

AteenastaSpartaan)

z

OSa r

Ette usko miten vaikeaa on kirjoittaaSpartathlonista. Se on todella vaikea juos-

tava, mutta tuntuu yhtä vaikealta saadasiitä jotakin olennaista esiinkirjoittamalla.

Ehkä kertomisen vaikeus on siinä, että tie-dän omasta kokemuksestani, miten vaike-aa ja suurelta osin mahdotonta minun it-seni oli saada oikeaa kuvaa tuosta juok-

susta kirjoituksia lukemalla ja tarinoitakuuntelemalla. Kai ongelma oli siinä' ettäen osannut ajatella Spartathlonia muunakuin juoksukilpailuna, joka olisi juoksu-

kilpailu siinä missä kaikki muutkin minul-le jo entuudestaan tutut juoksukilpailut.

Vain våhän pitempi ja paljon vaikeampi.

Viimevuotisen epäonnistuneen ensiyrityk-seni jälkeen kirjoitin: "Tåmä on ihan erijuttu, tämä Spartathlon. Muistan kuinkajoskus vähän kummastelin sitä miksi Lei-nosen Seppo aina vaan joka syksy lähteeKreikkaan juoksemaan, vaikka maailmas-sa olisi niin paljon mielenkiintoisia kilpai-luja. En ihmettele enää."

Nyt ihmettelen, mahdanko itse joskus

päästä irti tämän juoksun lumosta.

Tero Töyrylä

Syyskuun 23. päivä vuonna 1994.Olen Nemeassa, Kreikassa. Kello onyhdeksiin tai kymmenen ja on pilkkopi-meää. Olen polvillani tien vieressä ja

oksennan. Olo on kuvottava. Olen vä-synyt ja epätoivoinen. Teen päätökseni.Nousen hiljaa ylös ja käännyn takaisinpäin, kohti 124 km:n huolto- ja eliminaa-tiopistettä, joka on noin kilometrinpäässä.

Olin viettiinyt tuolla huoltopisteellä vä-hän aikaisemmin puolisen tuntia: maan-nut patjallaja odotellut että olo paranisi,voimat palaisivat tai pystyisin edes syö-mäåin tai juomaan jotakin. Olo ei ollutparantunut, voimat eivät olleet palautu-neet enkä ollut saanut syödyksi mitään.Olin juonut pienen tilkan vettä ja lähte-nyt jatkamaan matkaa.

Nyt palasin takaisin. Liftasin yhteen jåir-jestäjien autoista, joita risteilee edesta-kaisin pitkin matkaa. Järjestäjät yrittivätpuhua minua ympåiri. He selittivät, ettäminulla oli vielä hyvää aikaa levätä.Mutta minä olin tehnyt päätökseni. Olinantanut periksi. Allekirjoitin paperin, jo-

hon pistävät nimensä vain kaikkein rauk-kamaisimmat surkimukset. Se oli ilrnoi-fus vapaaehtoisesta kilpailunkeskeyttåimisestä.

Syyskuun 24. päivä vuonna 1994.Olen Spartassa, Kreikassa. Lämpötilaon noussut eilisestä noin 35 asteesta 40asteeseen. Katselen, kuu juoksijat yksitoisensa jälkeen hiipivät Spartan pääka-tua kohti kuningas Leonidaksen patsasta.He ovat maaliintulijoita. Haluan niihdäjokaisen heistii. Katselen heidän ihnei-tåiiin, jotka ovat ihmeellinen sekoitus tus-kaa, kärsimystä, helpotusta, iloa ja rie-mua.

Odottelen Leinosen Seppoa maaliin.Olen käynyt kyselemässä väliaikatietojaja laskeskellut, että hänen olisi pitiinytolla patsaalla jo ajat sitten, loppukilo-metrithåin ovat silkkaa alamiikeä. Alanolla todella huolissani. Hyttisen Viljorauhoittelee minua. Ville on ollut täälläennenkin. Håin ymmåirtää.

Pikku hiljaa minåikin alan ymmärtää jo-

takin Spartathlonista. Alan ymmåirtiiä,miksi Seppo palaa tiinne vuosi toisensajälkeen, vaikka maailmalla olisi paljonmuitakin mielenkiintoisia kisoja. Alanymmärtiiä, että tåimä kilpailu on ihanoma urheilulajinsa. Tänne ei tulla ta-voittelemaan tiiydellistä suoritusta, silläsellaisia ei ole tiiiillä nähty - ainakaan sit-ten Yiannis Kouroksen ihmetekojen.Spartathlonissa voittajatkin oksentelevat,kompuroivat ja eksyvät reitiltii. Viestin-viejä Pheidippideenkin täytyi itse löytäätiensä pilkkopimeässä vuoristossa, sano-vat jfieståjät niille, joiden tahdonvoimatai aika on loppunut heidän hairahduttu-aan reitiltä.

Nykyajan spartahlonisteilla on itseasiassa helppoa reittimerkintöineen,taskulamppuineen, huoltopisteineen ja

huoltoautoineen. Mutta yksi heiltiipuuttuu ja sen mukana paljon: Pheidippi-deen juoksulla oli tarkoitus - ja kuole-manvakava sellainen. Hän juoksi 250km:n vaikean matkan Ateenasta Spar-taano koska ateenalaiset taxvitsivatspartalaisten sotajoukkojen apua persia-laisten hyökätessä. Tåimän päiviin ultra-juoksija voi vain vaivoin kuvitella" rnil-laista vimmaista voimaa antiikin

'liri

' t ' " i '

'u,+. ii

viestinviejälle antoi hiinen tehtävåinsä itä-rimmäisen suuri merkitys.

Nykyajan juoksijan on taatusti vaikeam-pi löytiiä vastausta kysymykseen "mik-si?" silloin kun se pääsee koko kammot-tavalla voimallaan tunkeutumaan hänentajuntaansa jossakin vaiheessa matkallaSpartaan. Jokaisella lenkillä, jonkajuoksin loppuvuodesta 1994, elin uudel-leen sen hetken kreikkalaisessa yössä,jolloin olin antanut periksi. Se oli kam-mottavaa muisteltavaa; tuo pieni hetki,jolloin minulla ei kertakaikkiaan ollutvoirnaa narrata itseåini jatkamaan.

Minulla ei ollutmitåitin syytå jatkaa. Olivain miljoona syytli keskeytttiä.

Syyskuun 27. päivä 1995. OIen palan-nut Ateenaan. Harjoittelu on sujunuthyvin: olen juossut hyvin paljon hyvinnautinnollisia kilometrejä sekä hyvin vä-hän hyvin sietämättömiä kilometrejä.Kilpailuja on takana kolme. Keväälläkävin Baselissa: keskeytin 24 tunnin kil-pailun vatsavaivojen piinaamana kunvasta kaksi kolmannesta vuorokaudestaoli kulunut. Heiniikuun alussa juoksinHartolan satasen ja syyskuun alussa Pie-tarsaaren 24 ttntia. Jälkimmäinen olivain vajaat neljä viikkoa ennen Spartath-lonia, mutta uskon palautuneeni siitå, sil-lä juoksu oli helppoa enkä likistänyt it-seståni irti aivan kaikkea.

Saavun Ateenaan ja olympiakylässä si-jaitsevaan majapaikkaan kaksi päivääennen juoksun alkua, kuten jfiestäjättoivovat. Spartathlon on tapahtuma, joka

kerää ulträjuoksun harrastajat yhteen ko-konaisen viikon ajaksi. Kilpailua edelta-vänä keskiviikkona olympiakyliin kilpai-lukeskus on täynnä jälleenniikemisen rie-mua kun ultrajuoksun yhdiståimät ihmi-set ympiiri maailmaa kohtaavat toisensa,kuin heimoveljet ikään. Seuraavan vii-kon tiistaina on sitten haikeiden hyväs-tien aika.

Olympiakylässä on jo ittapäivällä sin-ne saapuessani melkoinen hulina, sillämyöhään samana iltana olympiastadi-onilla pelataan UEFA-cupin jalkapal-lo-ottelu. Majapaikkamme on vainmuutaman sadan metrin päiissä stadio-nista, joten päätän liihteä parin irlantilaisen ja yhden ruotsalaisen juoksijan kans-sa katselemaan Panathinaikosin ja Nan-tesin peliä. Stadionin liepeiltä ostanhenkivakuutukseksi kotijoukkueen kau-lahuivin. Kun tungemme täpötäydellestadionille kymmenien tuhansien muidensekaan, emme saa viedii edes muovisiaavattuja vesipulloja mukanamme katso-moon. Saan kuitenkin salakuljetetuksijuomavyössiini sisäiin puoli litraa malto-dekstriiniä. Jalkapallo on kaunista kat-seltavaa ja - luojan kiitos - kotijoukkuevoittaa.

Yövyn neljän hengen huoneessa yhdessäenglantilaisten Spartahtlon-veteraanienJeff Huftonin ja Bob Meadowcroftinkanssa. Britit ovat luonteeltaan toisten-sa täydellisiä vastakohtia, mutta ennenkuin viikko on kulunut, olen ihastunutyhtä lailla Jeffin rauhalliseen syvämiet-teisyyteen kuin Bobin omaleimaiseenhuumoriin. Jälkimmäisen ajoittain tau-ottomana virtaava puhetulva tosin saat-taisi käydä hermoilleni ellen olisi otta-nut mukaani korvatulppia. Iltaisin nuk-kumaan mennessäni tungen silikonit kor-viini ja kuuntelen parin minuutin ajanBobin yksinpuhelua, joka pikkuhiljaahäipyy täysin kuulumattomiin sitä mu-kaa kun silikonimassa korvakäytävissiinipullistuu.

Jeff on Leinosen Sepon hyvä ystävä.Hän sanoo, ettei ota näitä juoksuja enääniin vakavasti kuin Seppo ja Bob jauseimmat muut. Hiin on mukana enem-miinkin vanhasta muistista, tavatakseenystäviä, sellaisia kuin Seppo, jonka kans-sa hän on taittanut tuhansia yhteisiä kilo-metrejä eri puolilla maailmaa. Tällä ker-taa håinen juoksunsa tulee päättymäåinpuolimatkan krouvissa Nemeassa, jonnehän saapuu yhdessä Sepon kanssa vartinverran liian myöhåiåin. "Näin jo 80 km:nkohdalla, ettei Seppo tulisi selviytymä?in,mutta hän halusi jatkaa, joten lupasin

håinen vaimolleen että jatkan Seponkanssa enkä jätä häntä, tapahtui mitä ta-hansa", kertoo Jeff juoksun jälkeen..

Bob on ollut mukana kaikissa Spartahlo-neissa juoksun alusta alkaen ja tullut ai-na myös maaliin - kunnes tånä vuonnaon håinen aikansa keskeyttää. Brittivete-raani sinnittelee aina 225 kilometriin as-ti, mutta joutuu lopulta luopumaan lei-kistä lähes kauttaaltaan vereslihalle hier-tyneen jalkapohjan takia. Kilpailun jäl-keen, viimeisenä iltana olympiakylässä,kuulen Bobin pikku hiljaa vaimenevanäänen håinen jutellessaan omalle kanta-påiälleen. Sitten silikoni pullistuu täy-teen laajuuteensa enkä kuule enää mi-tään.

Syyskuun 29. päivä 1995. Spartahloninlähtö tapahtuu Akropolis-lrukkulalta kel-lo seitsemältä aamulla. Kaikkiaan ennä-tysmäiset 198 juoksijaa liihtee seuraa-maan Pheidippidesin jalanjälkiä. Ensim-mäiset pari tuntia juostaan suurkaupun-gin ruuhkassa autojen, saasteiden ja me-telin keskellä. Välillä on vaikea löytääomaa paikkaansa keskellä villisti pouk-koilevien autojen torvisoittokuntaa. Or-kesteria johtavat käsiään vimmatusti hei-luttelevat ohjeitaan huutelevat ja kaikinvoimin pilleihinsä puhaltelevat poliisit.Rikkana rokassa ovat vielä jfiestäjätomine autoineen ja töötteineen. Viimevuonna autojen sekamelska ja meteli saiminut aivan säikyksi. Nyt osaan offaarauhallisemmin. Liikenteestä on tullutvain yksi alkumatkan erityispiine, jokavaatii tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta,mutta joka ei suuremmin haittaa.

Parin tunnin juoksun jälkeen saan kiinniJörgen Lienin, Norjan parhaan 100 km:njuoksijan, joka on ensi kertaa mukana jayksi kisan nuorimmista osanottajista.Jörgen kauhistelee kovaa liikennettä jakyselee, milloin oikein mahdamme pääs-tä eroon autoista. "Enäii muutama kilo-metri ja käännymme mukavalle pikku-tielle, joka kiemurtelee pitkin Välimerenrantaa", sanon Jörgenille. Joku muistaa,että pienemmälle tielle käåinnytäåin heti-miten suurten öljysäiliöiden jälkeen. Pa-ri kilometriä myöhemmin tunnemmekinsieraimissamme kuvottavan öljyn löyh-kän ja valtavan kokoiset öljysäiliöt täyt-tävät maiseman joka puolellaympåirillämme.

Jörgen jää jälkeeni enkä näe hiintä enääennen Spartaa. Siellä norjalainen kertoomatkantekonsa päfffyneen neljännelläeliminaatiopisteellä 172 km:n kohdalla.Håin oli saapunut sinne muutaman

30

minuutin myöhässä ja joutunut luopu-maan kilpailusta.

Pian olemme vanhalla Korintin tiellä.Maasto on lievästi kumpuilevaa - siis

sellaista, jota suomalainen maratoonarikutsuisi'hirvittävåin mäkiseksi". Juoksusujuu helposti, niinkuin pitääkin. Liim-pötila on noussut pikku hiljaa helleluke-miin, mutia edellissyksyn kuumuudestajäädään kauaksi.

Kilpailun kaikkiaan 74:stii huoltopistees-tä viisi on eliminaatiopisteitii, joille onsaavutcava tietyn ennaltamäärätyn aika-rajan puitteissa. Ensimmäinen tällainenpiste on n. 8l km:n kohdalla hetimitenKorintin kanaalin ylityksen jälkeen, jasiellä on oltava 9Yz tunnin kuluessalähdöstä. Itse olen käyttånyt aikaa noinkahdeksan tuntia, kun saaYun ko.paikalle ja tapaan siellä Maarit Leino-sen, joka kyselee miehensä kuulumisia.Kerron ohittaneeni Sepon hieman 60km:n jälkeen, jolloin tiimä oli kävellyt jasanonut odottelevansa takaa tulevaa JeffHuftonia. "Kyllä se sieltä tulee ihankohta", sanon Maaritille ja lähden pienentankkauksen jälkeen jatkamaan matkaa.Vasta maalissa saan tiettiä Sepon tylystäkohtalosta. Jalka ei kestiinyt.

Olemme nyt Peloponnesoksessa jaedessä on runsaat sata kilometriä vie-hättäviä maalaismaisemia, joista kui-tenkin suurin osa jää yön pimeydessäarvailujen varaan. Viimeiset siivi-kymppiä juostaan isommalla Spartaanjohtavalla tiellä Sitä ennenjuoksualusta vaihtelee asvalttiteistä pie-niin savipohjaisiin teihin, kuoppaisiinkinttupolkuihin sekä Sangas-vuoren ki-vikkoisiin rinteisiin.

Huoltopisteitii on kolmen neljän kilomet-rin välein ja ne ovat hyvin vaihtelevissapaikoissa, Huoltopiste numero 24 (88.2km) sijaitsee kahvilan terassilla pienessäExamilian kylässä. Jo jonkin matkaa en-nen kyliiä tien varteen on kerääntynytjoukko lapsia polkupyörineen vastaanot-tamaan ja kannustamaan juoksijoita. Hekyselevät kaikenlaista, kannustavat in-nokkaasti ja saattavat juoksijoita pyöri-neen myös pitkän matkaa kylän ulkopuo-lelle. Sama toistuu monessa muussakinkylässä. Jotkut lapsista jopa ojentavatminulle kukkia.

Seuraava huoltopiste on 91.4 km:n koh-dalla risteyksessä, jossa kulkemammepienempi tie leikkaa isomman Tripoliinjohtavan tien. Huoltopiste on kutakuin-kin sellainen, mihin kotimaassamme

olemme tottuneet: pari pöytää tienpen-kalla. Pari kilometriä myöhemmin tu-lemme Antiikin Korinttiin, jossa huolto-pöydän antimia voi nauttia samalla antii-kin rakennustaiteen rippeitä ihastellen.Muistan, että viime vuonna oksensin en-simmäisen kerran iuuri AntiikinKorintissa.

Nelisen kilometriä myöhemmin ollaankäännytty muhkuraiselle kinttupolulle,jonka vanella sijaitsee huoltopiste mrme-ro 27. Se on viehättävä levähdyspaikkaMrs Screechin maalaistalon puutarhassa,jossa pöytä on katettu todella koreaksi.

Niin jatkuu matkanteko huoltopisteel-tä toiselle. Edellisvuoden muistoihinverrattuna olo on todella ruhtinaallinen.Noin sadan kilometrin juoksun jälkeenalkaa kuitenkin tuntua siltä. ettei vatsaole oikein tykiinnyt kaikesta, mitä senuumeniin on alkumatkasta lykätty.Helppoa ei ole muillakaan. Unkarin Ist-van Sipos, ME-mies ja Amerikan halki-juoksun viimevuotinen voittaja on sil-minnåihden vaikeuksissa. Helga Backha-us, viimevuotinen viitonen, on sen sijaanjo karannut nåikyviståini. Vielä jokin

aika sitten näin hiinet tien penkalla pis-saamassa miehekkääseen tapaan seisaal-taan. Se kuulemma onnistuu jonkinlai-

sen yksinkertaisen pienen apuvälineenavulla. Myöhemmin kuulen saksalaisnai-sen juosseen yön pimeydessä harhaan.Siitä huolimatta hän tulee maaliinnaisten ennätysajassa ja sijoittuukuudenneksi.

110 km:n kohdalla on ensimmäinenkunnon serpentiininousu, jonka kapu-an reippaasti kävellen. Siposjää peräs-siini nojailemaan polviinsa. Mäen päälläon kahvila ja siellä huoltopiste. Otanpöydältii omalla numerollani varustetunsquee4m (pussitetun hiilihydraauitiivis-teen) ja täytåin juomavyössäni olevanpuolen litran putelin vedellä. Vaikkaajatuskin squeezystä tuntuu vastenmieli-seltii ja vatsassa velloo vimmatusti, re-päisen muovipussin auki ja puristansqueezyä suuhuni. Alan välittömästi ok-sentaa. Sisältåini tulee pelottavan suurimäilrätavaraa kovalla voimalla ja mete-lillä. Kävelen eteenpäin ja hetken päästätulee uusi oksennuskohtaus. Ja vähtinmatkan päässä kolmas. Huh huh!Saksalainen Astrid Benohr, maailmanparas naispuolinen ultramatkojen friath-lonisti, menee ohitseni ja kiertää minutvarmuuden vuoksi kaukaa. Kuulen hä-nen kannustavat sanansa 'Älä luovuta!"enneniltaan.

kuin hän katoaa pimeneväiin

31

Enhåin minä luovuta. Harmillista vainettä kaikki nuo hienot alkumatkasta naut-timani eväät - tai ainakin suuri osa niistä- on nyt tuolla pitkin teitä. Siellä ne ovatPower Barit, Fresubinit ja squee4t, kau-kaa Suomesta tänne raijaamani herkut.Eivät ole näille matkoille sopivia eväitä,sanovat asiantuntijat siften mitä tahansa.Hunajavedellä ja leivällä se sanoi tiimiinkilpailun voittajakin kulkeneensa.

Näillä leveysasteilla yö tulee hyvin no-peasti sen jälkeen kun aurinko on las-kenut. Olen taivaltanut jo jonkin aikaataskulampun valossa, kun saavun Antii-kin Nemeaan, 124 km:n kohdalla sijait-sevaan toiseen eliminaatiopisteeseen.Yllätyksekseni minut vastaanottaa kaksiruotsalaisjuoksija4 jotka ohitin jossakin

vaiheessa vanhalla Korintin tiellä. UlfWiding ja Bertil Palmqvist ovat joutu-neet keskeyttämätin, mutta ovat iloisiasaadessaan auttaa minua. Puen päällenikevyen tuuliasun, lakin ja otsalampunsekä nautin hieman kasvislientä javettä.

Låihden matkaan ja kilometri myöhem-min pysähdyn hetkeksi paikalle, johonmatkantekoni viime yuonna tyssäsi. Nyttunnen itseni kaikesta oksentelusta huoli-matta voimakkaaksi. Tiistä eteenpäinkaikki on uutta ja on oltava tarkkana, et-tei juokse harhaan. Päiillystetyillä teilläreitti on merkitty isoin valkoisin maala-uksin asvalttiin, mutta pienillä muhku-raisilla savipohjaisilla teillä tai poluillataivallettaessa reitti on merkitty muovi-nauhoilla pensaisiin tai puihin. Niitä saapilkkopimeässä välillä todella etsiä.Muutaman kerran lähden yön kuluessavä?iräåin suuntaan, mutta huomaan pianerehdykseni.

Malandrenin kylässä 140 km:n päässäAteenasta sijaitsee neljäskymmeneshuoltopiste. Koko kylänviiki tuntuu ke-räiintyneen pienelle torille vastaanotta-maan pimeästä saapuvia juoksijoita. To-rin yli on pingotettu valtava lakana, jossa

toivotetaan juoksijat tervetulleiksi. Tar-jolla on jos jonkinlaista syötäväii ja juo-

tavaa, mutta tyydyn leiviinpalasiin, kas-visliemeen ja veteen.

Kahdeksan kilometriä myöhemmin saa-vun Lyrkiaan, jossa huolto- ja eliminaa-tiopiste on sijoitettu jälleen kahvilan yh-teyteen. Yritän syödä spagettia, siinäkuitenkaan onnistumatta. Matkantekoon sujunut suhteellisen mukavasti ja

enimrniikseen juoksemalla, mutta lyhytjyrkkä yliimiiki juuri ennen huoltopistettiiottaa sen verran koville, ettii ajatus alka-vasta vuoristo-osuudesta pistäii

mietteli?i?iksi. Mies huoltopisteellä tois-taa minulle useampaan kertaan, että vuo-rella on oltava hyvin, hyvin varovainen.

Lyrkiasta eteenpäin etenen belgialai-sen juoksijan kanssa yhtä matkaa ainaSangas-vuoren paremmalle puolellaasti. Meillä ei ole yhteisui kieltii, muttajollakin tavalla vain sovimme, ettii jat-kamme tästä eteenpäin yhtä matkaa.Eteneminen tapahtuu nyt kävellen, silläpian Lyrkian jälkeen alkaa n. 10 km:nyhtäjaksoinen nousu, josta viimeiset parikilometriä on todella vaikeakulkuista jajyrkkää vuorenrinnettä. Tunnen itsenitodella väsyneeksi ja heikoksi - joko nytalkaa oksentelu kostautua? Minun onpakko pitzia kohtuulliset lepotauot niillämuutamalla huoltopisteellä, jotka ohi-tamme ennen kuin alkaa pahamaineinenpolku kohti vuoren huippua. Belgialai-nen ei meinaa malltaa odottaa. kun nau-tin jo tavaksi tulleen annokseni leipäpa-lasilla höystettyä kasvislientä ja vettä.Painelen pian kuitenkin hiinen peräänsä.

Vuorelle kavutaan kivikkoista polkua,joka nousee parin kilometrin ajan hyvinjyrkästi ylöspäin. Eteneminen tapahtuuvilkkuvalta merkkivalolta toiselle. sillämuuten mitäåin "polkua" on hyvin vaikeahahmottaa. Jalkojen alla on joko hyvinepätasaista kivikkoa tai vierinkiviä. Yht-äkkiä edessä on rinteeseen kiinnitettyköysi. Tuntuu helpottavalta edetä välilläkäsivoimiakin hyvåiksi käyttaen.

Jyrkän ja vaikean mäen kapuaminenvaatii niin paljon keskittymistä, ettenhuomaa uupumustani. Lihakset kylläovat kovilla. Pysiihdyn pari kertaa odot-tamaan, sillä belgialaisella kumppanilla-ni on yllättäviä vaikeuksia. Pari kertaahän lysähtää holtittoman näköisesti pol-villeen somerikkoon. Vierelliimme onmelkoinen pudotus ja olen todella pelois-sani belgialaisen puolesta. En voi kui-tenkaan tehdä muuta hänen auttamisek-seen kuin odottaa ja valaista håinelle tietäotsalampullani.

Päiisemme onnellisesti huipulle, joka onrunsaan 1.2 km:n korkeudessa merenpin-nasta. Matkaa on takana runsaat 160 kmja jäljellä siis vaivaiset 90 km. Pysähdynhetkeksi ihastelemaan kirkkaan kuuta-mon valaisemia satumaisia maisemia.Vaihdan vielä otsalamppuuni paristot,ennen kuin suuntaan jyrktaä kivikkoistaalam?ikeä kohti alhaalla viehättävästivälkkyviä Sangasin kylåin valoja.

faftuu ensi numerossu..

Kovasti m taas maailmlla itpstu. Tässåi tuldcsiaja tarinaa kovinrnista tai mruten kiirrpstavfunnistakisoista. Tuloksissa ei ole mainittu juoksijan

kotimaata siLloin kun se on sama kuin maa, jossa

kilpailu on järjestetty. Iso lvl-kirjain tarkoittaaItmailiaf' (joskus myös M=wliehet & N=Naiset). TulostenIopussa suluissa on ilmoitettu maaliintulleiden/osan-ottajien määrä (pelkkä yksi luku viittaa maliintul-leiden määrään; yksi luku ja lyhenne ttos.rt tarkoittaaosanottajien määrää).

26.2 trhrh-cg, Saksa. 6O lrn: 1) Kazimierz Bak3244.16 (sokm s:os.o+). Naiset : 1) lv lar ia Bak 4:05.37(szzs,zs).

19.3 Eschollbnibken, Saksa. 5o km: t ) UtrictrAmborn 3:13.48 2) tv|ichael Sonner 3s13.48. (44).

1-2.4 lfullaqrrg, Australia. 24 h radalla: 1)Helen Stanger (ltt) 219.782 2) Ralph Bristorrr 183.694(1/N).

1?.4 Texel, Hoffanti. 1Zl lcn: 1 ) Ron TeunisseOrtr? ?a

30.4 Pfalzgraferreiler, Saksa. lfil km' naanrestanlsc '1 ) wlichael Sommer 6:49.16 2) Lutz Ader-hold 6:55.03 3) Ulrich Amborn 6:59.48 4) EugenLeipner 722o.21. Naiset: '1 ) Jutta Phil ippin 8:02.492) Ulrike Steeger 8:32.59 3) Helga Backhaus 8:54.36.( lszhgz; 21 aLre Bh, 59 a1le 9h, 96 al le 10h).

6-8.5 Surgeres, Ranska. Viime numerossa sivulla34 kerrottiin Yiannis Kouroksen fvlE-juoksusta, jossahän paransi sekä 24 tunnin että 48 tunnin ratajuoksunfvlE-Iukemia. lvlolemmat entiset ennätykset olivatmyös Kouroksen nimissä ja ne o1i niinikään saavutettuyhdessä ja samassa juoksussar fiontaubanissa Ranskassav. 1985. Näiden kahden juoksun väIiajoista näkyy,että Kouros aloitti tänä vuonna selvästi rauhaLlisern-min. Ensimmäisen tunnin aikana hän juoksi 13.8km kun vastaava luku v. 1985 o1i 15.6 km. (100 km:nvä]iaika ei tämän vuoden juoksussa ollut suinkaanalle ? tuntia, kuten viime numerossa erheellisestikerrotti in. )

Vuonna 1985 Kouros pysähtyi 23 tunnin jälkeen

tunniksi lepäämään (saavutettuaan jo 24 htn fvlE:n).Tänä vuonna hän pysähtyi ja piti lepotauon vasta24 tuntia juostuaan. Kymrenen vuoden takaisessajuoksussaan Kouros eteni 400 km:n jälkeen suurenosan matkasta kävellen ja piti vielä yli kaksi tuntiataukoa. Tämän vuoden kisassa Kouros oli vielä 400km:n kohdalla yli kaksi tuntia vuoden 1985 väIiai-kaansa jäljessä. Hän kuitenkin jatkoi lepäämättäloppuun asti ja paransi ennätystä yli 18{ km. Sivuu-tettuaan entisen ennätyksen, Kouros käve1i viimeisetkolme tuntia. 0losuhteet fiontaubanissa ja Surgere-sissa olivat tyystin erilaiset: Vuonna 1985 Kourossai taistella räntäsateessa; tänä vuonna juoksijoiden

kiusana oli ooikkeuksellisen kova helle. Kouroksenkotimaakin on vaihtunut 10 vuodessa; sekä Kreikanettä Australian kansalaisuuden omaavana hän esiintyiSurgeresin kisan tuloksissa australialaisena.

Kq-Ed<sen våiliajat lE-juoksuissaan 1985 ja ltlfls

6 tuntia100 km1 2 tuntia100 mailia200 km18 tuntia24 tuntia300 km200 mailia36 tuntia400 km48 tuntia

1 98587.6 km6:56.25

1 99581.4 km7226.32

162.4 km 155.62 km11252.4O 12227.121 5:1 1 .09 1 5:51 .29230.8 km 224.986 km283.6 lm ffi.fr?l<ttl25238.O2 26t37.5427248.35 29:03.45394.4 km 3?5.1?8 km36:43.56 38:49.03452.nA ki 470.781 lxn

13-15.5 Le Fmtanilr Ranska. Ultrajuoksijoinakinkunnostautuneet Erik Seedhouse (1Br) ja Astrid Benohr(Sak) voittivat epäviralliset fftriplatriathloninrr

maailmanmestaruudet, jotka ratkaistiin jo kahdeksan-nen kerran. fYlukana oli 46 urheilijaa 17 maasta.Miesten kisan vajaalla 10 minuutilla voittanut Seed-house käytti 11.4 kmln uinti in, 540 km:n pyöräilyynja 126.6 km:n juoksuun aikaa 37 tuntia 49 minuuttiaja 11 sekuntia. Benohr oli naisten kisassa odotetunylivoimainen; hänen aikansa 41259.22 toi voitonyli kolmen tunnin erolla.

Seedhouse on juossut 100 km parhaimmillaan aikaan6:33 ja Benohr 8:26. Viimemainittu koetteli voimiaanmyöhemmin tänä vuonna myös Spartathlonissat muttajoutui keskeyttämään.

Vielä ultratriathloneista: Kaikkein pisimmät

kisat käydään vuosittain marraskuussa lYlonterreyssä tlvleksikossa. SieLlä ohjelmassa on tänä vuonna perin-

teisen 't0-kertaisen kisan lisäksi ensi kertaa myöstriathlon 1S-kertaisilla matkoilla! Hieman lyhyem-mistä koettelemuksista kiinnostuneille mainittakoon'että ensi vuoden kovin tuplatriathfonklsa käydäänColmarissar Ranskassa heinäkuun 1opuL1a ja tripJ.a-triathlonin epävirallinen maailmanmestaruus ratkais-taan Lensahnissa, Saksassa elokuussa.

20.5 Brrgdorf, Sveitsi. 60 lon: 1) lvlartin Job3:09.30. Naiset: t) christa Vogel 4:12.25. (?26/798).

ZI.5 Eisenacfr, Saksa. Hrtsmrths-Rernsteigilauf'66.5 lrn (rmastossa): 1) fiichael Sorrner 4t35.O2.Naiset: 1) Birgit Lennartz 5227.37. (1309 maali in.Eri matkoil la yht. n. 11000 osanottajaa tässä maail-man suurimmassa maastojuoksussa).

ZI.5 llaugavpils' Liettua. 24 h radalLär ttlattrl

rEstaruss 1) Valeri Hristenok lkt 2o4.624 2) Pjotr

32

Silkins Lie. Naiset: 1 ) Nadezda Kavtaskina Lat1s4.526. (16).

Zl.5 Firqve-Faenza, ftalia. 1ttrl km: 1 ) AlekserKononov Ven 6:53.58 2) Andreas Gondas S1o 7:10.093) Josef Schneider Sak ?214.12. Naiset: 1) Irinafiogarova Ven 8t21.23 3.09 2) 019a Lapina Ven9:20.1 9.

n.5Eptil le, Ranska. 24ht 1) Jean-Luc Feucher1S0.148 . . . 8) Jul ietre Balrand 153.797 (1/N). (2s)

n-A.s Dqcasten, I-Brit. 24 h radaah: 1) AldenBarlorrr 221.52O ... 5) Brenda Barnett 1?7.4?0 (1/N).(27)

28.5 ttbfrid, Espanja. lm lm' maan rEst€rrrrri31) Janos Bogar Unk 6247.52 2) Aleksander wlasariginVen 6:51.52 3) lt lanuel wluri l lo 6:55.13.

3-4.6 Ofsinau Parkr trbldqra. 24 hz 1) StepanShalajev VVe 206.797.

9-'10.6 Biel' Sveitsi. lttr lm: 1) lYlarkus Engeler6:56.12 2) Lutz Aderhold Sak 6:58.56 3) JohannesKnupfer ?:0U.48 ... Z8)Birgit Lennartz Sak 8:09.16(1/N) 38) Jutta Phil-ippin Sak 8.12.47 (2/N) ?1)Sybille lthellensiepen Sak 8243.17 (3/N). Parhaitaveteraanejat 14?) Ilario Lombardi (|v|60) 9!21.11644) fiarl ies Beer (N60) 11:2a.12 680) Timothy BestIBr (tvl65) 1:31.35 8?0) Franz lLJeissenboeck (tv|?0)

12t26.4o 1118) Helga Kvendig (wEs) t3:3?.55 1473)Albert Glauser (|Y|zs) tO:Zo.ot 1638) Johann Schauerrtv (|!Bo) 18:06.40 177?) Etna Kulka sak (N?0)

2Ot1?.19. (tOOt<m: 1837/2815' eri matkoil la yht.

2786/3318).16.6 Tor*rort, Belgia. ttlight of Flanders ltll lot:

1 ) Konstantin Santalov Ven 6:28.52 2) JaroslavJanicki Puo 6:42.'1 3 3) Andrzej ttlagier Puo 6t4'7.424) Jan Vendendriessche 6:49.22 5) Shane DounesIBr 6:55.12 6) Nikolai Grornoi Ven 6:57.36. Naiset:1 ) f iaria Bak Sak 8;00.29 2) nlcira Portela LarioPor 8:04.20 3) Karin Bakker 8t29.11. Yht. 20 alleB h, 36 alle I h, 59 alle 10 h ja 86 alle 11 h.

Anerikan halki juosti- intänä vuonna ennätystahti-in

1?.6-19.8 hJ|tingtqt Beactr (Kalif.) - tUeu Vort(trt.y.), USn. Areriksr talkijr.roksur 46'?Har835n (etap-pikisa): 1) Dusan ltlravlje Slv 42?:59.00 2) RayBell +16:50.31 3) David Horton +21t27.51 4) PatFarmer AUS +33:14.50 S) wobotaki Koyago Jap+34:25.58 6) f ianfred Leisman Sak +53:32.18 7)Jun onoki Jap +89:8?.04 8) Aiko Endo Jap +123246.o1(1/N) s) michiyoshi Kaiho Jap +141254.26 10) DonlrJinkley +3O7237.43. (10/14).

Kahden amerikkalaisnuorukaisen hurjasta unelmastaalkunsa saanut kisa juostiin nyt nel-jännen ja viimei-sen keman. Kilpailua sponsoroinut japanilainen

fvloonbat-yhtiö maksoi pois järjestäjien vel-at ja

Iainat, rrutta ilmoitti samalla' ettei voi enää jat-

kossa rahoittaa tapahtumaa.Kilpailun reitti seurasi 1920-1uvun lopulla jär-

jestettyjen Amerikan halkijuoksujen reittiä LosAngelesista Neu Yorkiin. Etapit olivat keskimäärin72 kilometrin mittaisia. lvlaisemat vaihtuivat lännes-tä itää kohti edettäessä karkeasti ottaen näin:

12 päiuää autiomaatae 14 päivää vuoria ja kanjoneita'12 päivää preeri.aa sekä viimeiset 26 päivää peltojaja tiheään asuttujen itäisten osavaltioiden kaupunki-maisemia.

Kilpailun voittaja Dusan lYlravlje on 42-vuotiasslovenialainen sotilas; Itjuoksevar ei taistelevasotilasrr, kuten mies itse huomauttaa. Hän sijoittui1980-1uvu11a kärkitiloille nrn. Sydney-ttlelbourne-kisassa Australiassa ja Spartathlonissa Kreikassa.

Kilpail-u kärkisijoista oli tänä vuonna todellakovaa ja armotonta kamppailua' joka irtiottoineenja nruine taktisine kuvioineen nnlistutti ratajuoksuki-soja tai Ranskan ympäripyöräilyä. Peräti kuusimiestä juoksi alle vanhan reittiennätyksen. JapaninEiko Endo, joJ.la on nimissään maansa ennätys 100km:l-lä (e:tz.Ot)r rikkoi myös selvästi naisten reit-tiennätyksen.

2+å.6 podolsk' Uenäjä. 24 h radalläe rlåErlnEstaf,trrs3 1) Anatoli Kruglikov 275.582 2) EduardKhirov 272.619 3) Ivan Labutin 26?.088 4) EnverBalabekov 258.382 5) Aleksei Barskov 243.64D 6)Sergei Belov 242.000 Z) VtaOimir Biserov 241.2568) Valeri Gubar 236.15? 9) Vladimir Tivikov 232.11110) Nikolai Fokanov 227.311. Naiset: 1) Elena Sido-renkova 226.000 2) Rimma Palteseva 214.OOO 3)Zinaida Shabalina 208.800.

Sekä Kruglikovin että Sidorenkovan tuloksetovat uusia Venäjän ennätyksiä, Nurzia Bagmanovajuoksi väliaikana 100 km:n Venäjän ennätyksen (N)

radalla, 7258.21 .24-6.6 tHcari. ft?iisen tHcarin Ultrannratst

2Bf lcn: 1 ) Ferenc Gyori 21:56.40 2) Andras Zsigovics23245.34 3) stefan seman (svk) 29:39.00. Voittoaikaherättää epäilyksiä matkan pituudesta.

24-8.6 Reicherfractr, Saksa. 24 hz 1) mattniasGottschlich 228.619 2) Pett Sonicka Tsh 220.1683) Hans-Peter Heise 210.183. Naiset: 1 ) DagmarKraus 190.830.

24-x5.6 filirrrapolis (tqirn.)' usR. 24 he 1) oeuuieBennett (N) 18s.339 ... 42) Sue 01sen 1o1.227(11./N). Paikall inen kuuluisuus Sue 0lsen oli juos-

sut viikkoa aikaisemmin maratonin neljään tuntiin

- 8å kk raskaana. Viikkoa ennen laskettua aikaahän lähti mukaan vuorokaudenjuoksuun ja pisteliyli 100 km. Seuraavana päivänä 38-vuotias Sue syn-nytti potran pojan! Amerikkalaisnainen onparhaimmillaan juossut 24 tunnissa 217.2O1 lqn ia48 tunnissa 348.524 km (maailman kaikkien aikojenkolmanneksi paras tulos).

25.6 sqlau Ualley-Ar-år-wr (fafif.), tfsA. tbsteEnStates ltll nlail-ia (rmastopoluilfa): t) fim Tuietmeyer

18:34.58 2) Rnn Trason 18:40.fl (2/N) 3) GabrielBautista fiek 18:46.43 ... 22) Helga Backhaus Sak

22257.11 (2/N) 24) chrissy Duryea 23:02.46 G/N)53) Kje11-0ve Skoglund Ruo 25:55.0? 58) BjarteFurnes Nor 26:26.10 150) Robert Alnebring Ruo2922?.O1. (198/3?6).

Juoksun 19-vuotisen historian suurin lumimääräyhdistettynä kilpailupäivän kur-rnuuteen aiheuttiyhtä jos toista harmia niin järjestäjille kuin kil-

pailijoillekin. Vuoristossa käytävän kisan maksimaa-

33

lista suoritusaikaa pidennettiin poikkeuksellisten

olojen vuoksi 30:sta 32zeen tuntiin. Ann Trasonjuoksi jo seitsemännen kerran peräkkäin naisten

sarjan voittoon ja o1i varsin lähellä myös kisan

kokonaisvoittoa.Ruotsin Robert Alnebring oli viime vuonna rnukana

ensimmäisenä ruotsalaisena, tiettävästi myös ensim-

mäisenä pohjoismaalaisena. Nyt Pohjoismaista o1i

mukana myös Hartolasta ja Pietarsaaren 24 tunnin

kisasta tuttu Kjell-0ve Skoglund sekä Norjan Bjarte

Furnes. Viimeksimainittu oli vasta 21-vuotiaananuorin maaliintulleista. Norjalainen vietti Kalifor-

ni.assa useaffnan viikon ennen kisaa reittiin tutus-

tuen ja korkeaan ilmanalaan sopeutuen, harjoitusseu-

ranaan mm. Helga Backhaus.

25.6 tl*kaido, Japni. Lake Saruna lffi km: 1)Kiminari Kondo 6:26.23 2) Don trjall"ace Aus 6:5?.18

l) eatrict lYlacke IBr 6:58.2s. Naiset: 1) lvlary lbrgan

Aus ?c49.40 2) Keiko Hirosana 8:05.18. 50 km:

1 ) Shuichi shimazu 2:59.00.1.? Fort Ceorge (f*ario), Kanada. lliagara ltll

km: 1) James Garcia ?:06.41 ... 13) Henri GiraultRan 11:53.45. (17/21; 50wl 1?/19; 50km 22/22).

1-2.? Sctmiden, Saksa. 24 hz 1 ) Fritz illarguardt

19s.241 . . . 5) Lai la BartheL 1?O.623 (1/N).

9.? Cleder, Ranska. lm kn, nnan nestartrrs: 1 )Roland Vuil lemenot ?2O5.52 2) Vianney Dalle 7:10.51

3) Roger Jul-ien 7211.36 4) Denis Gack ?:15.03.Naiset: 1 ) sylvie Lavil le ?:58.46 2) Huguette

Jouault 82O2.22 3) lt'lartine Cubizolles 82O4.21 .

15 juoksijaa alle I h' 66 alle I h' 136 alle 10

h, 215 alle 11 h' 264 a]-]:e 12 h ja 306 alle 13 h.g.? Brihl' Saksa. 12 hz 1 ) Andrey Reyer Ukr

145.883. (ZS os.) Naiset: 1) Anni Loenstad Tan126.140. ( t4 os.)

16.? Granada-Pica Valeta, Espanja. 5tl tror: 1 )Jorge Herrera 4:03.50 2) Valmir Nunes Bra 4tO7.31

3) Javier ltledano 4239.4? ... 8) Doina Nugent Irl4:56.20 (1/N). Yhdettätoista kertaa juostussa kisas-sa ensimmäiset 11 km juostaan tasaisella maallatjonka jälkeen seuraa 39 km yhtäjaksoista nousua640 rnetristä 3470 metriin. Paikallinen kuluisuusJorge Herrera ohitti Val-mir Nunesin 35 km:n kohdallaja piti brasilialaisen 100 km:n huippumiehen takanaanloppuun asti.

14-16.? Kölnr Saksa. 48 h: 1 ) Hans-P. Heise320.005 2) lLJalter Zirrnermann 31 5.130 3) FritztYlarguand (tYl55) 313.128 4) Gisela Fricke 3o2.o27(1 /N). (36)

15-16.? tlröerside, I-Brit. 24 h radatl-a: 1)Eleanor Robinson (ttt) zt3.soA 2) Brian Bosher 205.131(1/n). (12)

2-23.? Pilsen, Tsfd<ki. 24 hz 1) JaroslavKocourek 210.255... 3) Björn Jungnelius Ruo 152.110.

22-23.? ttirscfpcfi, ftiivalta. 24 ht 1) KarstenSörensen iak 254.542 2) LJolfganq Erhart 249.7363) Heinz Hirtenfellner 226.865 4) Helga BackhausSak 8 (1/N) 5) Ludr,iig {vlanfred Sak 217.526 6)fvlichael Ljanivenhaus 215.568 ... 21) ChristinelLjochleitner 1?9.?41 (2/N). Yht. 43 juoksijaa yli

150 km ja 52 yli 140 km.

29.? tlavos' Sveitsi. Sv. atpimratm' 6? lm.Naiset: 1 ) Birgit Lennartz Sak 6:20.58 2) EnikoFeher LJnk 6:38.19 3) Carolyn Hunter-Roue IBr 6:48.35

4) Anke Drescher Sak 7:03.1?. f i iesten tulokset

viime numerossa.3tl.? Edirfrrgh' f-Bf,it. 1m krn' naan nestaruts:

1) Stephen tYloore ?:14.4? 2) t/ i l l ie Sichel 7228.18

3) Don Ritchie ?234.3O.. . 8) Geoff 0 l iver (m6o)

8:51.44. Naiset: 1 ) Hilary lJalker 8:26.28. (52

os. )13.8 Geldrop, lbllanti. 12 hz 1 ) Lucien Taelman

Bel 154.9?0 2) PauI Beckers 143.849 3) Uilson

Daruekens 133.043. (46)Zf.8 Granttran' f-Brit. Grantham Canal Rm 53

krn: 1 ) Greg Dell 3226.45 2) Jan VandendriesscheBeL 3:2?.55. Naiset: 1) Carolyn Hunter-Roule 3252.27.

9.9 tbltsfred, Rrtsi. lttr km: Kisa keräsi vain

15 osanottajaa. Voiton vei Spartahloniin vafmistau-tunut UIf lrlidinq pääl1e 8! tunnin tuIoksella. Kisajärjestetään myös ensi vuonna' mahdollisesti hieman

aikaisempana ajankohtana (etokuussa?). Toivottavastisiltoin on mrkana nryös suomalaisia. Ruotsalaiset

ainakin aikovat ensi kesänä tulla Hartolan sataselle

useamman miehen voimin ottamaan mittaa suomalaisjuok-sijoista.

Ann Trason ia Val-ni-r Nunes100 kn:n naai lmanmestareiksi

16.9 Uinsdpten, lbllanti. ltlt km, fl]l-kisa:

Miehet: 1) Valmir Nunes Bra 6:18.09 2) AlekseiVolgin Ven 6:20.44 3) Tom Johnson USA 6:30.11

4) Shaun fieiklejohn EAf 6:30.28 S) VtaOimir Grishin

Ven 6:32.4? 6) Livingstone Jabanga EAf 6:37.16

?) Yuri Kazmin ukr 6:38.59 8) mihail Kokorev Ven

6t41.22 s) nndrej lvlagier Puo 6:41.35 10) AleksanderMotorin Ven 6:41.46 11) michael Sonrner Sak 6:42.45

12) Russell Crarrrford EAf 6:48.08 13) Roland Vuil le-

menot Ran 6:48.53 14) Toshiro Kashihara Jap 6:49.32

15) Lucien Taelman Bel 6:50.32 16) Ryszard Piochocki

Puo 6:51.20 1?) 0ndrej Gondas Slk 6:56.01 1e)

Ferenc Gyori Unk 6:56.41 19) UJ-rich Amborn Sak

6:56.59 20) Sergei Lavreniouk Ukr 6:5?.17 21)

James Garcia USA 6:5?.21 22) Gerrit van RotterdamHoI 6:5?.40 23) Andrei Reier Ukr 6:58.26 24) Andre

Beneens Be1 6:59.29 25) Patrick wlacke Sak (ex-IBr)

?:00.30 . . . 37) Don Ritchie IBr ?:09.49.Naiset; ' l ) Rnn Trason USA ?:00.4? 2) Helena

Joubert EAf 7?31.47 3) lvlaria Bak Sak ?:35.48 4)

Valentina Shatjajeva Ven ?:3?.01 5) CarolynHunter-Roue IBr ?:40.18 6) Donna Perkins USA 7:43.10

?) Portela Lario Alzira 7t43.1'7 8) Christine DuryeaIJSA 7:44.23 9) Rae Bisschoff EAf ?:48.30 10)

Eleanor Robinson IBr ?:50.42 11) Irina Petrova

Ven ?:53.0? 12) Ricarda Botzon Sak ?:54.13 13)

Anke Dreecher Sak 7:55.04 14) 01ga Lapina Ven

?:55.04 15) lr ina lYlozarova Ven 8:02.44 16) Danielle

Geoffroy Ran 8fi4.42 1?) Nicol-e Duchemin Ran

8:0?.31 .Ann Trason juoksi naisten maailmanmestariksi

uudella ME-ajalla ja huikealla yli puolen tunnin

erolla kitoailun kakkoseen. Trason paransi omaa

34

vuonna 1993 juoksemaansa ennätystä yti yhdeksällä

minuutilla ja iäi uain 47 sekunni'n päähän seitsemän

tunnin haamurajasta. Trasonin ylivoinainen suoritus

nosti USA:n voittajaksi myös naisten joukkuekilpai-

lussa.lvliesten kisassa Brasilian Valmir Nunes juoksi

jo toisen kerran maailmanmestariksi. Edellisen

kerran miestä juhlittiin maailman parhaana 100 km:njuoksijana v. 1991 Faenzassa, ftaliassa. Tänä vuonna

hurjista harjoittelumääristään tunnettu brasilialai-

nen oli osoittanut kovan kuntonsa jo helmikuussajuoksemalla USA:n avoimi.en restaruuskilpailujen

voittoon maansa ennätyksellä 6222.13. Nyt ennätysparani lukemiin 6:18.16. lvlestaruutta puolustanut

Venäjän Aleksei Volgin oli kisan kakkonen ja USA:n

Tom Johnson kolmas uudella maansa ennätyksel1ä.

fvliesten joukkuekisan voitti Venäjä.

29-30.9 Ateena-$arta' Kreildca. $artathlct,25O tons 1 ) James Zarei IBr 25259.42 2) Uasilios

Chalkias Kte 27249.46 3) Bryan Smith Aus 28212.244) Edr,rard Dudek Puo 29218.24 5) Kenji 0kijama Jap

29:25.36 6) Helga Backhaus Sak 29:33.00 (1/N)

?) Jean-Claude Lapeyrigne Ran 30:03.09 8) Andre

Cruells Ran 30:03.09 9) Karsten Sörensen Sak

30:5?.40 10) Takashi Kikuchi Jap 31:06.21 11)lYlitsuo Araja Jap 31:0?.45 12) Jun ttrrkoki Jap

3'1122.52 ... 26) Tero Tioyrylä Sr-n 3l1s24.13 32)fvlijako yoshikoshi Jap 33:4?.52 (2/N) 48) Kimie

Funada fq:S9.34 (3/N) 55) fiasr-rni Kagaua Jap 35:15.33(4/N). (58/1gB). Keskeyttäneitä nrn. Sepo Leirspn

St-pr Robert Alnebring, Roland Karlssone Berti}Palmqvist, Kje1l-0ve Skoglund ja Ulf ttliding Ruo,Jörgen Lien Nor.

15.18 Aniensr Rard(ar lm kn. Jalkavaivoistakärsinyt Heil&i ltturmiren tfudestakar-prnqista starttasipitkästä aikaa 100 kn:n kisaanr nutta joutui keskeyt-tämään puolimatkassa. Saman kohtalon koki moni

muukin, sillä 280:sta ilmoittautuneesta vain 1UB

tuli maaliin. Heikki kertoo:ItAmiensin 100 km pitää kiinni traditiostaan:

erittäin jalo huippukilpailu' jossa juostaan maailman

kärkituloksia, joka on ranskalaisten huippujen epä-

suosiossa ja jossa on pieni määrä osanottajia.Kuitenkin seitsemän juoksijaa alitti 7 tunnin rajan.

Tsekki Jiri Jelinek voitti (O:ZS.1S) ennen Puo1anAndrzej lvlagieria (0:SS.+Z). Kolmas oli VenäjänKonstantin Santalov (O:+1.:S)' joka oli edellisenäviikonloppuna voittanut satasen Santanderissar Espan-jassa. Paikallinen juoksija Jacques Corbillon oliparas ranskalainen, sijoittuen 13lksi' ajalla ?z22.OO(nun. Gack ja Vuillemenot keskeyttivät' kuten myös

Venäjän lvlasarygin). Hänen edellään maaliin tulitsekkir slovakkir unkarilainen, puolalainenr kuusi

venäläistä ja kaksi belgialaista (Taelman 6:47.09ja Vandendriessche 6:55.52).

Naisten sarjassa taistelu voitosta käytiin kolrenvenäläisenr Ljachovan, Lapinan ja Sidorenkovan välil-

1ä. Voittajaksi selvisi Valentina Ljachova ajalla

?:40.58 (1?. kokonaiskisassa) ja toiseksi 019aLapina.rr

"Nyt kun olen saavuttanut omien ky-kyjeni rajat,_ voin juosta ilman painei-ta ja nauttia täysillä"

Sigrid Lomsky (s. 16.1.1942) on saksalainen sisätautilåiäkiiri,joka v. 1993 juoksi 5l-vuotiaana naisten 24 tunnin ME:n 243 km657 m. Lomsky aloitti juoksemisen 16 vuotia sitten:

- Olin 37-vuotias ja nuorin lapseni Sonja oli vuoden ikäinen.Päätin lopettaa tupakanpolton ja alkaa juoksemaan. Työskentelinkokopäiväisesti kuten nyky?iiinkin, ja kahden pienen lapsen äitinaminulla ei ollut aikaa itselleni. Juokseminen tuntui ylellisyydeltii- silloin minulla oli aikaa itselleni. Yhtåikkiä tuntui helpoltapåiästä eroon tupakasta. Juostessa minulla oli aikaa ajatella janauttia luonnosta. Juokseminen tuntui hyvin rentouttavalta.

Kuuden vuoden juoksuharrastuksen jälkeen Lomsky juoksi v.1985 ensimrnäisen maratoninsa Berliinissä aikaan 2:56.12. I{än-tä ei kuitenkaan viehättåinyt kaupunkimaratonin ihnapiiri; h?inkaipasi rauhallisempaa vauhtia ja luonnonläheisempäii ympäris-töä. Ultramatkat tuntuivat luonnolliselta vaihtoehdolta. Vuonna1990 Lomsky juoksi ennätyksensä 8:02.06 100 km:llä ja päiittiyrrttää24 tunnin juoksua. Keväällä 1993 syntyikin Baselin EM-kisoissa sitten huikea maailmanennätys:

- Olen varma, että saavutin omien kykyjeni rajat tuossa juok-sussa. Se ei kuitenkaan ollut mikäåin syy lopettaa kilpailemista.Päinvastoin, nyt kun tiediin etten tule koskaan yltåimään parem-paan, voin juosta ilman paineita ja nauttia tiiysillä. Ultrakisatovat aina suuria seikkailuja - jotain sellaista mitä en voi kokeaarkieliimässiini. Jokainen kilpailu on erilainen, siinä on aina pa-lanen helvettiä ja palanen paratiisia.

Kalevi Saukkosen 524. maratonlo k ak uus s a Ahv en anm aall aVain yksi mies maailmassajuossut enemmän

Turkulaisen Kalevi Saukkosen maraton Ahvenanmaalla loka-

kuun lopulla oli kaikkiaan hänen 524. virallinen maratonjuoksun-sa. Samalla hiin nousi maratonien määriissä maailmantilaston ja-

etulle kakkostilalle yhdessä edesmenneen yhdysvaltalaisjuoksijanSy Mahin kanssa. Heidän edellään on tiettävästi vain new yorki-

lainen Norm Frank, josta kerrottiin UJ:n numerossa2/94. Täm?in

vuoden alussa Frankillä oli kasassa 550 maratonjuoksua.Kalevi Saukkonen joutui syksyllä pistelemäiin pari mmatonia

kävelytahtiin jalassa ilmenneen rasitusmurtuman takia, mutta lo-

kakuussa Ahvenanmaalla mies pisteli mielimatkansa taas suurinpiirtein samaan tahtiin kuin ennen vammaansa. Tämät lehdenilmestyessä Saukkosen maratonien måiärä lienee taas noussutyhdellä.

Korjaus: Kari Seitz olikin Siegfried SeitzUltrajuoksija-lehdessä on ser verran paljon asia4 ettäjoukkoon pää-

see aina puikahtamaan jokunen virhekin. Yksi kummallisimmista olinumerossa l/95 julkaistu tieto suomalaisen Kari Seitzin Saksassa juok-

semasta 100 km:n ajastaT:52.04. Kyseessä ei kuitenkaan ollut Kari,vaan saksalainen Siegfried Seitz. Virheellinen tieto oli peräisin Varsi-nais-Suomen yleisurheilun tilastokirjasta.

35

ja25.2.1996

Ultrajuoksi j a-lehden

III kotirataultra50 km

su 28.1Tässä teille taas kunnon koettelemus talven

keskellä kevätkelejä odotellessanne!

Säännöt:1. Juokse tai kävele 50 km jompana kumpana tai

molempina kilpailupäivinä. Suorituksen tulee alkaaja pääfi ä ko. vuorokauden aikana.

2.Matkanmittaus ja ajanotto ovat omallavastuullasi. Tee ne mahdollisimman tarkasti.3. Ilmoita tuloksesi sekunnin tarkkuudellaUltrajuoksija-lehteen I 5. 2 mbnnessii (28.1

tapahtuneet suoritukset) ja 15.3 mennessii (25.2tapahtuneet suoritukset. Huom! Tietojen tulee

olla p erillö ko. päivåinä.4. Kerro kirj eessåVpuhelimes sa myös muutamalla

sanalla juoksustasi: reitistä, tunnelmista jne.

5. Kaikki tuloksensa ajoissa ilmoittaneetUltrajuoksij a-lehden tilaajat saavat suorituksestaan

kunniakirj an seuraavan numeron mukana.6. Tammikuun 28. päiväjuoksevat ja ajoissa

tuloksensa ilmoittavat j uoksij at o sallistuvat samallaUltramarath on C anadaJohden kansainväliseen

"Yours Trulv 50 km"-kisaan.

Kotirataultran tulokset ja tarinat julkaistaan Ultra-juoksija-lehden numerossa 1/96. Tulokset ja tarinatosoitteella Tero Töyrylä, Jamrmiehenkatu 3 A 10,20100 TURKU tai puh. 921-2302061. Voit myöskoettaa faksata töihin, sz1 -z3T? 466 lT ero Töyrylä.

Ainakin Turussa ja Vammalassa on mahdollista kotirataultratakimpassa. Soita yo. numeroon, jos haluat tulla mukaan Turunporukkaan. Jos taas haluat liityä seuraan Vammalassa, soita

Lampimäelle tai Ihoselle (ks. vier. ilmoitus).

VAMMALA

VIILAULAJANLENKKI

VAMMALASSAMyllymaan Urheilutalolla 1 1.5.L996

Laulajan lenkki 64 km kierretään juosten taipyöräillen. Lisäksi 8 km:n hölkkä.

Sarjat:Juoksu N, M ja M yli 50v klo 13.00

Pyöräily kuntosarja klo 14.00Hölkkä klo 14.00

Osanottom4ksut:Juoksu 100 mk (sis. huolto, mitali)

Pyöräily 50 mk (sis. mitali)Hölkkä 20 mk (mahd. lunastaa mitali)

Kaikkien osallistuj ien kesken arvotaantavarapalkintoja. Juoksun uusien reittiennätyksien

(M 4.25,28 jaN 6.29,25) tekijöille on luvassa1000 mk:n stipendit.

Ilmoittautuminen tuntia ennen kilpailua.Ennakkoilmoittautumiset j a tiedustelut:

Tapio Ihonen, Eth.932-5135366 taiMauno Lampimåiki, p.rh. 932-51 4267 4

Tili: VSOP 566023-4328Mvllvmaan Lähtö