Tunturi-Jukola – tyksiläisten oma alppimaja

>> lue lisää s. 16

Yhteenveto hyvinvointitutki-muksen tuloksista ja tulosten käsittelystä työyksiköissä

>> lue lisää s. 6

PET-keskukseen huippumoderni kuvantamislaite

>> lue lisää s. 8

HospitaaliVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehtiEgentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift 2|2012

MP2 Itella Oyj

2 Hospitaali 2/12

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoito-piirin henkilöstölehti − Personal-tidskrift för Egentliga Finlands

sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta.

Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho,

puh. (02) 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi.

Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) 313 3119,

markku.naveri@tyks.fi. Toimituskunta (suluissa varajäsen):

Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä,

Marjut Kahilainen, Leena Kähäri, Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola

(Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus:

SEK PRO Oy. Toimittajat:

Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther

(Inter Folia Press).

Paino: I-print Oy, Seinäjoki.

Painos noin 10 000 kpl. Jakelu:

Itella Oyj. Osoitteet:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat

esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai

puh. (02) 313 1103. Toimituksen osoite:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52,

20521 Turku.

Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna 2012.

ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy

7.5.2012, Aineistopäivä 16.4.2011.

Mediatiedot: www.vsshp.fi/julkaisut/

lehdet2012/

Kuukauden kirjoitus | Månadens skrivelse Sisältö

AvfAllssortering är viktigt

Jätteiden lAJittelu on tärkeää

Jag har hört rykten om att det på sjukhuset är onödigt att sorte-ra avfall eftersom det ändå hamnar på samma ställe.

På stamsjukhuset på ÅUCS går servicemännen dagligen ca 15 kilometer då de samlar sopor och avfall. Arbetet är också annars fysiskt tungt. Samma två män samlar sopor och avfall från A-, U- och T-sjukhusen dagligen på sina ronder. När man samlar in avfallen används 1–2 rullpallar i vilka man samlar alla sopor och avfall som hämtas från avdelningarna. Detta kan ge intrycket om att alla sopor och avfall hamnar på samma ställe. Sorteringen görs först vid lastbryggan enligt hur säckarna har markerats.

Avfall och sopor ska sorteras noggrant på ställena där de föds eftersom de efter det endast identifieras med hjälp av säckarnas och plastpåsarnas färg och markeringar som gjorts på dem. Lokalvårdens uppgift är att samla, markera och föra avfallet till uppsamlingsplatserna.

Avfallssortering är var och ens skyldighet. Sjukhusets av-fallssortering hör till hela personalen oavsett yrkesgrupp. Av-fallshantering är samarbete mellan olika yrkesgrupper, varje länk i kedjan måste fungera rätt. Man ska också respektera var och ens arbete i avfallshanteringen. Alla kan säkert föreställa sig hur avdelningarna skulle se ut om avfallskedjan inte skulle fungera.

I avfallslagstiftningen betonas avfallshanteringens företrä-desordning i fyra steg enligt vilken man i all verksamhet i första

hand bör försöka minska på mängden av avfall som uppstår. Det uppstår dock stora mängder avfall på sjukhuset och därför är sorteringen ytterst viktigt. Avfallen som uppstår ska styras till återanvändning och återvinning. Om man inte kan återvinna avfallet som material ska det utnyttjas som energi. Man kan föra avfall till soptippen endast om det inte går att utnyttja på något annat sätt.

Som material kan man t.ex. återvinna olika papper, papp, glas och metall. Av returpapper tillverkas tidningspapper, av datasekretesspapper mjukpapper, av papp och kartong hyls-papp, av glas nya glasförpackningar och isoleringsmaterial samt av metall nya metallprodukter. I Åbotrakten bränns största de-len av avfallen på Oriketo förbränningscentral och värmen som uppstår av avfallet utnyttjas som fjärrvärme. Även biologiskt avfall och största delen av farligt avfall (f.d. problemavfall) ut-nyttjas som energi.

Avfall som sorterats väl är förmånligare för producenterna men man har också allmänt mycket nytta av att sortera avfall. Genom att utnyttja avfall som returråvara sparar man på natur-tillgångarna och energin och man minskar på klimatutsläppen. Genom att utnyttja avfallsenergin ersätter man fossila bränslen vilket också minskar på skadliga utsläpp i luften.

Frågor och kommentarer som rör avfallshanteringen kan skickas till mig (paivi.henttula@tyks.fi) eller arbetsledaren för transport Jari Airola (jari.airola@tyks.fi).

2 Kuukauden kirjoitus: Jätteiden lajittelu on tärkeää

2 Månadens skrivelse: Avfallssortering är viktigt

3 Toimikortti ei ole henkilökortti

3 Erityistyöntekijät siirtyvät asiantuntijapalvelutoimialueeseen

3 Muutos vuosilomayleiskirjeessä: vuosiloman säästäminen

3 Palautetta Hospitaalista

4 Tuore kasvo: Ei mikään tavallinen Virtanen

4 Ammattina patologi

”Kiehtovaa ja palkitsevaa työtä”

5 Työterveyshuollon vastaanottoajat ja -paikat

6 Yhteenveto hyvinvointitutkimuksen tuloksista ja tulosten käsittelystä työyksiköissä

7 Julkisen sanan neuvostossa lääkäri yleisöjäsenenä

8 PET-keskukseen huippumoderni kuvantamislaite

9 Tulevaisuuden informaatiojärjestelmät sairaalassa

9 Sarvesta härkää: Pukkaako kiirettä?

10 Hoitotarvikeneuvottelukunta linjaa tuotteiden hankintoja

11 Kuvauslaite gastropolilta U-röntgeniin

11 Hoitolaitossiirrot Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle

12 Käymme yhdessä ain’:

Harjunmaat: yhteinen koti ja työpaikka

13 Attityden, inte intyget ger ett gemensamt språk

14 Multasormella on asiaa:

Omenapuukirurgiaa

14 Harrastuksena:

Rentoutumista ristipistoilla

16 Tunturi-Jukola – tyksiläisten oma alppimaja

Kansi: PET-keskuksessa esiteltiin 1.3.2012 ensimmäisten joukos-sa maailmassa hankittu uudentyyppinen huippukuvantamislaite. Kuvassa vasemmalta PET-keskuksen henkilökuntaa: sairaalafyy-sikko Mika Teräs, röntgenhoitaja Leena Lehtimäki, röntgenhoi-taja Anne-Mari Jokinen ja PET-keskuksen johtaja Juhani Knuuti. (Kuva: Marjo Peltoniemi.)

Olen kuullut huhuja, että sairaalassa jätteiden lajitte-leminen on turhaa, koska kuitenkin ne päätyvät sa-maan paikkaan.

TYKSin Kantasairaalassa kuljetusmiehet käve-levät päivittäin noin 15 kilometriä kerätessään jätteitä, ja työ on muutenkin fyysisesti raskasta. Samat kaksi miestä keräävät jätteet sekä A-, U- että T-sairaaloista päivittäisillä kierroksil-laan. Jätteiden keräilyvaiheessa käytetään 1–2 rullakkoa, joihin kerätään kaikki osastoilta noudettavat jätteet. Tämä voi antaa vaikutelman, että kaikki jätteet päätyvät samaan paikkaan. La-jittelu tehdään vasta laiturilla sen mukaan miten säkit on mer-kitty.

Jätteet tulee lajitella tarkoin syntypaikalla, sillä sen jälkeen ne tunnistetaan vain säkkien ja muovipussien väristä ja niihin tehdyistä merkinnöistä. Laitoshuollon tehtävänä on jätteiden kerääminen, merkitseminen ja toimittaminen keräyspisteisiin.

Jätteiden lajittelu on jokaisen velvollisuus. Sairaalan jättei-den lajittelu kuuluu koko henkilöstölle ammattiryhmästä riip-pumatta. Jätehuolto on eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä, jokaisen ketjun lenkin on toimittava oikein. Jokaisen työtä jä-tehuollossa on myös arvostettava. Kaikki voivat varmasti kuvi-tella, miltä osastot näyttäisivät, jos jäteketju ei toimi.

Jätelainsäädännössä painotetaan jätehuollon neliportaista etusijajärjestystä, jonka mukaan kaikessa toiminnassa tulee ensisijaisesti pyrkiä vähentämään syntyvän jätteen määrää.

Sairaalassa kuitenkin syntyy huomattavia määriä jätteitä, min-kä takia lajittelu on erityisen tärkeää. Syntyvät jätteet on oh-jattava uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Jos jätettä ei voi kierrättää aineena, se tulee hyödyntää energiana. Jätteitä voi-daan viedä kaatopaikalle vain, jos sitä ei voi hyödyntää millään muulla tavalla.

Aineena kierrätettäviä materiaaleja ovat esimerkiksi pape-rit, pahvi, lasi ja metalli. Keräyspaperista valmistetaan sanoma-lehtipaperia, tietosuojapaperista pehmopaperituotteita, pahvis-ta ja kartongista hylsykartonkia, lasista uusia lasipakkauksia ja eristemateriaaleja sekä metallista uusia metallituotteita. Turun seudulla suurin osa jätteistä poltetaan Orikedon polttolaitoksel-la, josta syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Ener-giana hyödynnettäviä jätteitä ovat myös biojätteet ja suurin osa vaarallisista jätteistä (ent. ongelmajätteet).

Hyvin lajitellut jätteet ovat tuottajalleen edullisempia, mut-ta jätteiden lajittelusta on myös yleisesti paljon hyötyä. Hyö-dyntämällä jätteet uusioraaka-aineena säästetään luonnonva-roja ja energiaa sekä vähennetään ilmastopäästöjä. Jätteiden energiahyödyntämisellä korvataan fossiilisia polttoaineita, mikä myös vähentää haitallisia päästöjä ilmaan.

Jätehuoltoon liittyviä kysymyksiä ja kommentteja voi lä-hettää minulle (paivi.henttula@tyks.fi) tai kuljetusten työnjoh-tajalle Jari Airolalle (jari.airola@tyks.fi).

Päivi Henttulaprojektipäällikkö, huoltopalveluiden tulosyksikköprojektchef, resultatenheten för underhållstjänsterna

2/12 Hospitaali 3

Kuten aiemminkin, viranhaltija voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan vuosittain ansaitsemistaan vuosilomapäivistä pidettä-väksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaina. Asiasta sovitaan asianomaisen esimiehen kanssa ja täytetään tätä tarkoitusta varten laadittu lomake HT 56a, joka löytyy Santran lomakehakemistosta. Nimittävän esimiehen hyväksymä säästösuunnitelma toi-mitetaan tiedoksi TYKSissä henkilöstötoimis-

Jokaisen sairaanhoitopiirin tiloissa työs-kentelevän velvollisuus on pitää näky-villä henkilön yksilöivää tunnistetta eli henkilökorttia. Mallit henkilökorteista

on ohessa. Nämä henkilökortit ovat osa sai-raanhoitopiirin turvallisuusjärjestelmää ja niiden avulla sekä henkilökunta että potilaat voivat tunnistaa sairaanhoitopiirissä työs-kentelevät henkilöt.

VSSHP:n henkilökorteissa on yhtenäinen sairaanhoitopiiriä ilmentävä tunnus kortin alaosassa, sairaalaa tai toimintayksikköä ku-vaava logo kortin yläosassa sekä tehtävänimi-ke. Kortissa on lisäksi työntekijän valokuva ja nimi, mikäli palvelussuhde jatkuu yhtäjaksoi-sesti kuvaushetkestä vähintään kaksi kuu-kautta eteenpäin.

Terveydenhuollon toimikortteja ovat Vä-estörekisterikeskuksen (VRK) myöntämä ter-veydenhuollon ammattihenkilölle tarkoitettu ammattikortti ja muulle henkilöstölle/toimi-jalle tarkoitettu toimijakortti. Toimikortteja ja tunnuslukuja käytetään haltijan sähköiseen tunnistamiseen eli järjestelmiin kirjautumi-seen (esim. Windows-työasemakirjautumi-nen) ja sähköiseen allekirjoitukseen (esim. Mirandan potilaskertomuksen allekirjoitta-minen). Toimikorttien käyttö edellyttää eril-

Toimikortti ei ole henkilökortti

Mallihenkilökorttien kuvallinen ja kuvaton tyksiläisversio. Henkilökortin tulee aina olla näkyvillä.

Muutos vuosilomayleiskirjeessä:

vuosiloman säästäminen

lisiä tunnuslukuja. Toimikortti ei korvaa henkilökorttia henkilön yksilöivänä tun-nisteena liikuttaessa sairaanhoitopiirin tiloissa.

Marjut Kahilainen

henkilöstöasiantuntuja

Ammattiosasto tiedottaa

TUIJA PIEPPONEN - ELEKIELI

Tule mukaan SHOW & DINNER iltaan 20.4.2012

Kupittaan PaviljonkiinOvet aukeavat klo 18 ja

”showtime” alkaa n. klo 21

Liput TYKS:n SuPerin ao:n jäsenille 25€.

Hintaan sis. esityksen lisäksi kuohuviini, runsas saaristolais-pöytä, lämmin ruoka noutopöy-dästä, jälkiruoka sekä kahvi/tee

LIPPUJA ON RAJOITETUSTI, JOTEN TOIMI NOPSAAN!

Sitovat ilmoittautumiset meilillä sirpa-tuulikki.makela@tyks.fi

tai dect 32074Maksu ao:n tilille viim. 10.4.2012

571004-20242026

HUOM! Hinta muilta kuin jäseniltä norm. 49€!

Kuntayhtymämme hallitus päätti 6. maaliskuuta, että kaikki TYKSin erityistyöntekijät siirtyvät vuonna 2013 aloittavaan, uuden organisaa-

tion mukaiseen asiantuntijapalvelutoimialu-eeseen. Kokous kuitenkin lisäsi päätökseensä sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen esityksestä kohdan, jonka mukaan asiantun-tijapalveluiden toimivuus keskitettynä palve-luna arvioidaan vuoden kuluttua sen aloitta-misesta.

Erityistyöntekijöiden sijoittumisesta uu-teen organisaatiorakenteeseen neuvoteltiin pitkään ja hallitus tarvitsi kaksi kokousta asiasta päättämiseen. Loppuhetkillä oli vielä eriäviä näkemyksiä lastenklinikan erityis-työntekijöistä; lastenklinikka olisi halunnut pitää heidät tulevalla lasten ja nuorten klini-kan toimialueella.

Hallituksen kokouksessa asia meni ää-nestykseen, kun hallituksen jäsen Marjatta Hyttinen ehdotti Tuija Ollikkalan kannat-

Saimme Hospitaali-lehden uudistuksesta aika vähän palautetta, itse asiassa vain kahdelta taholta. Molemmat olivat kuitenkin suurem-man ryhmän mielipiteitä.

Toisen ryhmän mielestä uusi taitto ei ollut tavoitteemme mukaisesti modernia, vaan ”jo-tenkin vanhanaikaisempaa”. Värejä moitittiin mitäänsanomattomiksi ja laimeiksi, tekstiä puolestaan pieneksi, vaikeasti luettavaksi ja himmeän harmahtavaksi.

Toinen palautetta antanut ryhmä piti uu-distusta muuten onnistuneena, mutta moitti tekstin fonttia liian pieneksi.

Toimituskunta ja graafikkokin olivat sa-maa mieltä siitä, että värit eivät viime lehdes-sä olleet parhaimmillaan. Värintoistosta on keskusteltu kirjapainon kanssa ja tavoitteena on tilanteen paraneminen siltä osin.

Myös moitteita tekstin pienuudesta pi-dettiin oikeutettuina ja tähän lehteen fontin kokoa on kasvatettu. Toivon, että luettavuus sitä myöten paranee.

Esa Halsinaho

viestintäpäällikkö

Erityistyöntekijät siirtyvät asiantuntijapalvelutoimialueeseen

tamana, että nykyiset lastenklinikan eri-tyistyöntekijät säilytetään tulevalla lasten toimialueella. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus sai kuitenkin sel-vän kannatuksen äänin 15–3.

Vuonna 2013 aloittavaan TYKSin asian-tuntijapalvelutoimialueeseen kuuluvat alueellinen apuvälinekeskus, fysioterapia, toimintaterapia, ravitsemusterapia, sosiaa-lityö, puheterapia, psykologipalvelut, lää-ketieteellinen fysiikka (sairaalafyysikot) ja kuntoutusohjaus. Kliininen genetiikka sijoittuu medisiiniseen toimialueeseen. Lää-kinnällisen kuntoutuksen osasto ja kuntou-tustutkimuspoliklinikka sijoittuvat neuron toimialueeseen.

Asiantuntijapalvelutoimialue tuottaa po-tilaita hoitaville toimialueille palvelut siten, että toimialueiden potilaiden hoitoon suun-nataan ne asiantuntijat, joilla on osaamista ko. tehtävissä. Asiantuntijapalvelut toimitta-vat toimialueille niiden tarvitsemat henkilöt

tiimien jäseniksi sekä työpanosta, erilaisia käyntejä ja muita tuotteistettuja palveluita.

Myös asiantuntijapalveluihin liittyvät ostopalvelut hankitaan palvelutoimialueen kautta. Asiantuntijapalveluihin kuuluvat työntekijät/viranhaltijat ovat henkilöstöhal-linnollisesti ja työnjohdollisesti asiantuntija-palveluiden alaisuudessa. Moniammatillisten tiimien osalta hoitovastuussa oleva yksikkö määrittää välittömän työnjohdollisen vastuu-henkilön ko. tiimin toiminnassa.

Vuoden 2013 alusta voimaan tuleva TYKSin sairaanhoidon uusi organisaatio koostuu kahdeksasta toimialueesta ja kah-desta palvelualueesta. Uuden organisaation toimintasääntöä on valmisteltu vuoden 2011 toukokuusta alkaen.

Asian laajempi esittely päätöksineen on luettavissa hallituksen pöytäkirjasta 6.3.2012 (§ 25).

Esa Halsinaho

toon ja osavastuualueilla palkanlaskentaan. Sopimus vuosiloman säästämisestä tehdään samassa yhteydessä kuin kesä-, syys- ja ke-vätkauden lomat vahvistetaan. Poikkeuksena ovat sairauden johdosta siirretyt lomapäivät, jotka voidaan vielä siirtää säästövapaiksi lo-makautta seuraavan vuoden toukokuun lop-puun mennessä.

Muutos aiempaan käytäntöön on, että pitkien palkattomien virkavapaiden (esim.

hoitovapaa) kohdalla voidaan 15 päivän vuo-siloman vahvistamissäännöstä poiketa vi-ranhaltijan pyynnöstä. Tällöin kaikki päivät voidaan perustellusta syystä siirtää pidettä-väksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaina.

Tarja Mäkinen

henkilöstöasiantuntija

Palautetta Hospitaalista

4 Hospitaali 2/12

Teksti ja kuva Markku Näveri

Ei mikään tavallinen Virtanen

Tuore kasvo

Hannu Virtanen aloitti VSSHP:n johtavana työterveyslääkärinä viime marraskuussa. Tosin jo heinäkuun alusta hän oli aina keski-viikkoisin tutustumassa tulevaan työpaikkaansa.

”Kiehtovaa ja palkitsevaa työtä”

Ammattina patologi

Teksti ja kuva Markku Näveri

Jukka Laineelle patologin työ antaa paljon.

– On hyvä huomata, ettemme ole ainoa sairaanhoitopiiri, jossa ongelmia on. Pahin pullonkaula on pula työterveyslääkäreistä. Heitä ei riitä molemmille sektoreille, ja vaike-uksissa ovat myös isot yritykset, Hannu Vir-tanen tietää.

Kuntasektorin työterveyshuolto on Vir-tasen mukaan laahannut jäljessä, kun taas yksityispuoli rönsyilee jo liikaakin. Suu-rimpana erona hän näkee, että lakisääteinen työterveyshuolto toimii kuntapuolella pa-remmin ja tehokkaammin, mutta muut pal-velut huonommin.

Hän ottaa esimerkiksi akuutin hengitys-tieinfektion. On sama, missä se hoidetaan, mutta jos potilas tulee neljästi hoidattamaan tulehdusta, se on työterveyshuollon asia. Silloin voi olla yksilön lisäksi kyse työyhtei-söstä, jolloin tarvitaan työpaikkaselvitystä ja työterveyshuollon ammattitaitoa.

Hannu Virtaselle on selviö, että julkisen puolen työterveyshuoltoa pitää pystyä ke-hittämään. Siksikään häntä ei arveluttanut ryhtyä sairaanhoitopiirin johtavaksi työter-veyslääkäriksi.

– Aina löytyy ratkaisu, mutta myös päät-täjät pitää saada ymmärtämään ratkaisujen tarpeellisuus. Samoin on ymmärrettävä, että isossa organisaatiossa muutokset vaativat ai-kansa.

Mies monenaHannu Virtanen tunnustaa olevansa luon-teeltaan pohdiskelija. Onneksi kotona työ-terveyshoitajavaimo ilmoittaa, milloin työ-asioiden hautominen saa loppua. Voimaa hän ammentaa pysyvästä perhesuhteesta: kaksi lasta ja neljä lastenlasta ovat isovanhempien ilona. Miniät muuten ovat lähtöisin Saksasta ja Kanadasta, ja Ottawaan ollaankin yhtey-dessä miltei päivittäin Skypen välityksellä.

Virtanen on toiminut TPS:n jalkapallo-joukkueen ja toimii edelleen TUTO Hockeyn lääkärinä. Lisäksi hän on moninkertainen mitalivalmentaja nappulaliigavuosilta. Ja kun Varsinais-Suomessa on auto-, moottoripyörä- tai moottorivenekisat, siellä on todennäköi-sesti lääkärinä Hannu Virtanen, oman ambu-lanssinsa kera.

– Lienen ainoa suomalainen yksityis-henkilö, jolla on oma hälytysajoneuvo käy-tössään. Mutta kyllä se aikoinaan vaatikin aikamoisen paperisodan, hän naureskelee. Harrastuksistaan hän sanoo saaneensa paljon oppia myös arkityöhön.

Eikä tässä vielä kaikki: entisöidyt Chevro-let Corvair 60-luvulta ja 50-luvun Austin Hea-ley Sprite todistavat, että jakoavain ja meisse-likin pysyvät lääkärin kädessä. Lisäksi hän on kunnostanut pojilleen lukuisia käyttöautoja.

Pelimannihenkeäkin Hannu Virtasesta löytyy. Seitsemänvuotiaana Kerttulin kan-sakoulun orkesterissa alttotorven soittajana käynnistynyt musiikin harrastus jatkui sit-temmin trumpetistina Sohon Torwissa. Myö-hemmin trumpetti vaihtui mandoliiniin ja mandoliini kitaraan. Nyt Virtanen soittelee ja laulelee läpi 15 Toivelaulukirjan repertuaaria.

Mikä sai miehen lähtemään Metso-konsernin vastaavan työterveys-lääkärin pallilta työhön, jossa tunnetusti on ollut turbulenssia?

– Olen aina ollut kiinnostunut kehittä-mään työterveyshuoltoa. Se on ollut ikään kuin minun ideologiani, Virtanen sanoo.

Pohjaa on, sillä Virtanen veti vuosina 2001–2004 Turun kaupungin työterveyshuollon kehittämishanketta. Työhön hän siirtyi Kvaer-ner Masa-Yardsin johtavan työterveyslääkärin postista. Ja kun kokemusta on myös valtiolta VR:n työterveyslääkärinä sekä yksityisiltä lää-käriasemilta, voidaan puhua todellisesta pitkän linjan ammattimiehestä. Ura urkeni tuoreena lääkärinä vuonna 1975 Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymässä terveys-keskuksen työterveyslääkärinä. Aikaan, jolloin työterveyshuolto oli vielä lapsenkengissä ja sitä saattoi kehittää mieleisekseen.

Positiivisia merkkejä– Sairaanhoitopiirimme työterveyshuolto ei ole niin huonossa jamassa kuin kuulee väi-tettävän, Virtanen sanoo. Kiitos tästä kuuluu Terveystalon kanssa solmitulle yhteistyöso-pimukselle, joka on voimassa tämän vuoden loppuun. Lisäksi on yksi optiovuosi. Sopi-muksessa sovittujen asioiden toteutumista seurataan tarkoin.

Jo yhdeksänvuotiaana pikkunaskalina Jukka Laine ilmoitti vanhemmilleen, et-tä hänestä tulee patologi.

No, lupauksethan on pidettävä. Niin-pä Jukka on nyt yksi TYKSin 21 patologista ja ainoa lastenpatologi.

Poikavuosina Laineen Jukkaa kiinnosti luonto, ja osana harrastusta hän preparoi ah-kerasti monenlaisia pikkunisäkkäitä.

– Nyt keskityn ihmisiin, hän nauraa.

Kesätyö kouluttiLääketieteen lisensiaatiksi Jukka valmistui Tu-russa vuonna 1994. Patologian erikoislääkärin paperit tulivat vuonna 2001. Lastenpatologian 2-vuotisen, suppeaa spesialiteettia vastaavan lisäkoulutuksen hän hankki Oulun yliopistos-

Muitakin positiivisia signaaleja Virtasella on tarjota. Sairaanhoitopiirin johtajan asetta-ma laajapohjainen työterveyshuollon neuvot-telukunta on käynnistänyt työnsä. Mukana on työterveyshuollon lisäksi edustus sh-piirin johdosta, työsuojelusta, henkilöstöhallinnos-ta ja luottamusmiehistä. Sen tehtävänä on mm. työterveyshuoltoa koskevien linjausten tekeminen sekä yhtenäisen työterveyshuol-lon toiminnan kehittäminen koko VSSHP:n alueella.

– Uutta on, että neuvottelukunta on nyt työterveyshuollon vastuulla, meidät on nos-tettu toimijaksi. Se on hyvä päätös, sillä toisen ohjauksessa ei voi kehittyä, vaan sen on ta-pahduttava sisältäpäin.

Käyttäjiltä kysytäänNäkyvä osoitus kehittämisestä on huhti-kuussa lanseerattava laaja asiakastyytyväi-syyskysely. Tuolloin kahden viikon aikana työterveyshuollossa asioineilta kysytään heidän saamistaan palveluista. Intranetis-sä voivat vastata kaikki halukkaat, ja lisäksi esimiehille on oma kysely. Mallina ja verrok-kina, johon peilataan, on HUSissa järjestetty vastaava kysely. Jo viime vuonna käynnistyi työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen kehittämishanke, jossa jälkimmäinen antaa asiantuntija-apua toiminnan kehittämiseen.

sa. Takana on myös 5-vuotinen kansainvälinen pediatrisen patologian (IPPA) koulutus ja vuo-den työskentely manchesterilaisessa lastensai-raalassa. Ja jalkapallon ystäville kerrottakoon: kyllä, tutuksi tuli myös Old Trafford.

Englannin jaksoa lukuun ottamatta Jukka on aina työskennellyt TYKSissä. Aikoinaan opiskelukaveri patisti hakemaan kesätyöhön preparaattoriksi avaussaliin.

– Kahtena kesänä toimin esiavaajana, ja parhaimmillaan kun muut lomailivat, vastasin koko toiminnasta. Sellaisina päivinä saattoi olla 17 avausta. Se oli hyvä käytännön kou-lu, hän muistelee. Kesäavaajalle tuli tutuksi myös oikeuslääkärin työ. Syventävät opinnot sujuivat silloisen ylilääkärin professori Timo Nevalaisen ryhmässä.

2/12 Hospitaali 5

Uudenkaupungin terveyskeskuk-sen työterveyshuoltoTerveystie 4TyöterveyshoitajatTyöterveyslääkärit

Tuore kasvo

Työterveyshuollon kehittäminen on aina kiinnostanut Hannu Virtasta.

Työterveyshuollon vastaanottoajat ja -paikat

VSSHP Työterveyshuolto, TYKSin Kantasairaalan toimipisteHämeenkatu 4Työterveyshoitajatajanvaraus arkisin klo 8–15puh. 313 1162TyöterveyslääkäritTerveystalo, TurkuAninkaistenkatu 13konservatiivisen ja operatiivisen tulosryhmän henkilöstöData-Citypsykiatrian, hallinnon ja huolto- palveluiden henkilöstöajanvaraus arkisin klo 7.30–20.00puh. 030 6000vastaanottoajat klo 8–16, ei ilta- eikä viikonloppukäyntejä

TYKS Kantasairaala, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, Paimion ja Raision sairaalat sekä Paraisten, Liedon ja Kaarinan yksiköt

Huom! Varatessasi aikaa Terveysta-loon ilmoita nimi, hetu sekä työpis-teesi eli Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiiri/osasto. Netin kautta tehtävät ajanvaraukset eivät ole sallittuja mahdollisten epäselvyyksien välttä-miseksi.Ota henkilökortti mukaan vastaan-otolle mennessäsi. Peruuttamattoman ajan asiakas maksaa itse.

VSSHP Työterveyshuolto, Loimaan toimipisteSeppälänkatu 15–17Työterveyshoitajaajanvaraus arkisin klo 8–15puh. 314 3985

VSSHP Työterveyshuolto, Salon toimipisteSairaalantie 9, E-taloTyöterveyshoitajaajanvaraus arkisin klo 8–15puh. 314 4471, 314 4472Halikko puh. 314 5472

Työterveyslääkärit: Salon Lääkintälaboratorio OyHelsingintie 14, 3. krsajanvaraus ma–to klo 8–20, pe klo 8–16puh. 727 4100vastaanottoajat klo 8–16, ei ilta- eikä viikonloppukäyntejäPeruuttamattoman ajan asiakas maksaa itse.

Terveystalo, TurkuSibeliuksenkatu 3TyöterveyshoitajaTyöterveyslääkäritajanvaraus arkisin klo 7.30–20.00puh. 030 6000vastaanottoajat klo 8–16, ei ilta- eikä viikonloppukäyntejäEi koske aluesairaaloissa työskente-leviä sapalaisia tai teknisen huollon henkilöstöä. He käyttävät samaa kuin ko. aluesairaalan henkilöstö.

TYKS Vakka-Suomen sairaala

Huom! Varatessasi aikaa Terveysta-loon ilmoita nimi, hetu sekä työpis-teesi eli Varsinais-Suomen sairaanhoi-topiiri/osasto. Netin kautta tehtävät ajanvaraukset eivät ole sallittuja mahdollisten epäselvyyksien välttä-miseksi.Ota henkilökortti mukaan vastaan-otolle mennessäsi. Peruuttamattoman ajan asiakas maksaa itse.

TYKS Sapa, Kirurginen sairaala, Turunmaan sairaala, tekniikan ja huollon palveluyksiköt

Salon aluesairaala ja Halikon sairaala

Loimaan aluesairaala

Ammattina patologi

– Olin aina arvostanut patologiaa ja pato-logeja, joten uravalinta oli helppo.

Myös lastentaudit olivat aina kiinnosta-neet, ja kun TYKSin silloinen lastenpatologi kuoli, se muodostui Jukan uran käännekoh-daksi.

– Kun on kyse lapsista ja nuorista, tutkit-tavat taudit ovat pitkälti erilaisia ja eri kehi-tysvaiheissa kuin aikuisilla. Työ on vaativaa, ja siinä on oltava nopea ja tarkka.

Perinteiset työkalutKohdunsisäiset kuolemat, keskenmenot, istu-kat, kasvaimet. Siinä lastenpatologin työsar-kaa. Ruumiinavauksia ja histologiaa. Sytolo-gisia tutkimuksia on lasten kohdalla vähän. Patologin tärkeimmät työkalut ovat Jukan mukaan edelleen ”mikroskooppi ja puukko”. Obduktioiden määrää hän ei lähde laskeskele-maan. Kasvussa se joka tapauksessa on, var-sinkin kun myös Satakunnan keskussairaala työllistää.

Vaikka toisin voisi luulla, Jukasta työ ei ole henkisesti raskasta.

– Vanhemmat saavat tietoa ja lohtuakin. Monesti tieto ja varmuus kuolinmekanismista

helpottaa heidän surutyötään, ja tutkimusten mukaan se on jopa vähentänyt vanhempien kuolleisuuttakin.

Patologi ei itse tapaa vanhempia, vaan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kliini-kot. Koska kyse on usein vaikeista tapauksis-ta, on hyvä, että ammatillista tukea saadaan puolin ja toisin.

Yliopistosairaalassa on varattava aikaa myös opetukselle ja tieteelle. Laineen Jukka antaa jonkin verran opetusta kandidaateille ja etenkin avausopetusta erikoistuville lää-käreille, lisäksi hän konsultoi jälkimmäisten näytteitä. Tutkimussaralla hän on käynnistä-nyt tutkimuksen, jossa pyritään selvittämään epäselvien äkkikuolemien syitä dna:n raken-teen poikkeavuuksia tutkimalla.

Jukka sanoo, että työtä on paljon eikä ai-ka aina oikein riitä. Mutta työ on myös rikas-ta, antoisaa, motivoivaa ja palkitsevaa.

– Ja kiehtovaa: aina löytää ja oppii uut-ta, ja onkin opittava. Sitä paitsi hyvä patologi osaa myös myöntää, ettei aina tiedä, mistä on kyse.

Työterveyslääkäri: Loimaan Työterveys ry:n työterveysasemaKoulukuja 11(kerrostalossa Loimaan Keskusaptee-kin vieressä)ajanvaraus ma–to klo 8–16, pe klo 8–14puh. 769 1600

ajanvaraus ma–to klo 8–16, pe klo 8–15, poikkeuksena parillinen ti klo 8–14puh. 8451 2300Peruuttamattoman ajan asiakas mak-saa itse.

6 Hospitaali 2/12

Henkilöstön työhyvinvointi on VSSHP:n strategian yhtenä pai-nopistealueena. Työhyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä kartoitettiin

Työterveyslaitoksen sairaalahenkilöstön hy-vinvointia koskevassa tutkimuksessa:

• työ (mm. koettu työkuormitus) • työyhteisö (mm. yhteistyön toimivuus) • johtaminen (mm. kohtelun

oikeudenmukaisuus) • muutokset työssä (mm. muutosten laatu) • sosiaalinen pääoma (mm. luottamus

ja vastavuoroisuus)Alla on tiivistetysti tietoa tuloksista ja

niiden käsittelystä työyksiköissä. Yksityis-kohtaisemmat tiedot löytyvät Santrasta Hen-kilöstöasiat-kansiosta. Tulokset sisältävässä tiedostossa on tietoa esim. kysymysten ryh-mittelystä eri aihealueisiin sekä tulostusohjeet.

Tulosten julkistus ja toimenpiteetTulokset ja niiden käsittelyyn liittyvät oh-jeet/vinkit julkaistiin Santrassa 14.3. Samoi-hin aikoihin pidettiin johdolle infotilaisuuksia tuloksista yleisesti sekä lähiesimiehille omat tilaisuutensa keskittyen tulosten tekniseen käsittelyyn ja niiden esittelyyn yksiköissä.

Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutki-muksen tarkoituksena on tuottaa tietoa, jon-ka pohjalta parannetaan henkilöstön työoloja ja hyvinvointia. Saatujen tulosten perusteella on mahdollista tunnistaa niitä asioita, joissa työyhteisöt tarvitsevat tukea ja kohdistaa nii-hin kehittämistoimenpiteitä. Näiden tavoit-teiden saavuttamista tukemaan on julkaistu yleiskirje sekä

• laadittu esimiespaketti (käytännön ohjeita ja vinkkejä tulosten käsittelyyn)

Yhteenveto

hyvinvointitutkimuksen tuloksista ja tulosten käsittelystä työyksiköissä

Hallintokeskus 79%

TYKS 68%

Salon aluesairaala 79%

Loimaan aluesairaala 81%

Vakka-Suomen sairaala 76%

Huollon palvelujen tulosalue 62%

Teknisten palvelujen tulosalue 65%

Psykiatrian tulosalue 85%

Turunmaan osavastuulalue 74%

TYKS-Sapa liikelaitos 72%

VSSHP 71%

Vastausprosentit 2012

• laadittu lomake työyksikön kehittämis- suunnitelman tekoon

• tarjotaan mahdollisuuksien mukaan kohdennettua tukea tulosten käsittelyn tai kehittämistoiminnan suunnitteluun lähiesimiehen niin toivoessa.

Työyksiköillä on aikaa muutama kuu-kausi tulosten läpikäyntiin ja kehittämis-suunnitelman laatimiseen. Kehittämis-suunnitelmat tulee toimittaa tulosyksikön johtajalle, joka raportoi omien yksiköiden suunnitelmat tulosryhmän johtajalle sekä henkilöstötoimistolle 8.6.2012 mennessä. Loppusyksystä tullaan tekemään työyksi-köille seurantakysely siitä, miten kehittä-mistoimenpiteet ovat lähteneet liikkeelle.

Aiemmin tutkimus on tehty vuosina 1998, 2000, 2004 ja 2008. Vertailutiedot tut-kimukseen osallistuneisiin sairaanhoitopii-reihin saamme näillä näkymin kesäkuussa. Tärkeämpää on kuitenkin toimia työyksiköi-den omien tulosten pohjalta. Valtakunnalli-seen tutkimukseen osallistuvien sairaanhoi-topiirien otos on kuitenkin verrattain pieni huomioiden kaikkien sairaanhoitopiirien määrät.

Ohjeet tulosten tulkintaanTulosyksikön tulokset on julkaistu, mikäli vastaajia on ollut vähintään 10. Johtamista koskevissa kysymyksissä tulokset on jul-kaistu, mikäli vastaajia on ollut vähintään 50. Pienien yksiköiden (alle 10 vastaajaa) tulok-set ovat mukana ylempien tasojen tuloksissa. Näissä yksiköissä kannattaa ottaa tarkastel-tavaksi oman työyksikön ”yläpuolella” olevan tason tulokset ja käydä keskustelua niiden pohjalta.

Yksikön hyvinvointikyselyn tuloksia kannattaa ensisijaisesti tarkastella suhteessa aiempien vuosien tuloksiin ja etsiä muutokset edelliseen tarkastelukertaan. Mittarin virhe-marginaali osoittaa tilastollisesti merkitsevät poikkeamat, joita kannattaa käyttää hyödyk-si tarkastelussa.

Uutuutena tulosten esittelyssä on väri-koodit, jotka osoittavat yksikön mahdolliset vahvuudet tai kehityskohteet. Kehittämis-suunnitelmaa laadittaessa kannattaa kuitenkin tarkastella koko vastausaineistoa.

Yhteenveto tuloksistaVSSHP:n vastausprosentti oli hieno 71 %, kiitos kaikille vastanneille! Tulokset ovat kokonai-suudessaan hyvät, toki vaihtelua on yksiköiden välillä. Tuloksissa on tehty vertailua myös eri esimiestasojen ja henkilöstöryhmien välillä, ikä-ryhmittäin sekä palvelussuhteen mukaan, jotta nähdään näiden ryhmien erot VSSHP:n tasolla.

Trendejä vuoteen 2008 verrattuna VSSHP:n tasolla:

• työn kuormittavuus ja työpaine ovat jonkin verran vähentyneet

• työnhallinta, työhön panostaminen, työn palkitsevuus ja päätöksenteon oikeuden- mukaisuus ovat ennallaan tai lähes ennallaan

• työtyytyväisyys on laskenut hieman • halu jatkaa nykyisessä työssä on sairaan-

hoitopiirien kärkeä • esimieheltä saadun kohtelun oikeudenmu-

kaisuudessa nousutrendi on taittunut, mutta tulos on edelleen hyvällä tasolla • kehityskeskustelujen määrä on lisääntynyt,

mutta niitä ei koeta hyödyllisinä • muutostahti on tasaantunut ja muutokset

koetaan enemmän myönteisiksi kuin kielteisiksi.

Oma työ: • työn kuormittavuus on korkeinta keski-

johdossa, yli 50-vuotiailla ja vakituisilla työntekijöillä

• työhön panostamisessa ei ole eroa vaki- tuisten ja määräaikaisten työntekijöiden välillä

• nykyisessä työssään haluaisivat jatkaa muita useammin lääkärit, hoitotyötä tekevät sekä huollon henkilöstö.

Työyhteisöt ja johtaminen: • toisten auttaminen on korkeinta Loimaalla,

Turunmaassa sekä hoitotyön asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Auttaminen on koettu yhtä hyväksi kaikissa ikäryhmissä sekä palvelussuhdemuodoissa. VSSHP:n tasolla kehitystrendi on myönteinen.

• tavoitteellisuus on korkeinta Loimaalla, Tyks-Sapassa sekä Salossa. Se on koettu hyväksi kaikilla esimiestasoilla.

• koettu oikeudenmukaisuus on korkeinta Turunmaassa, Salossa, hallintokeskuksessa ja huollossa. Henkilöstöryhmittäin tarkas- teltuna se on korkeinta lääkäreillä sekä hoitotyön asiantuntija-, esimies- ja johto- tehtävissä.

• muutosten laatu on myönteisintä Turunmaassa ja Salossa.

Marjut Kahilainen

henkilöstöasiantuntija

1. MITEN ASIAT OVAT? • Kyselyn tulokset• Lisäksi paljon tietoa ja viestejä johdolle antavat mm. - sairaspoissaolojen kehityssuunnat - työkyvyttömyyden kustannukset - potilastyytyväisyys - kehityskeskustelut - jne.

2. MITEN ASIOIDEN TULISI OLLA, MISSÄ HALUATTE MUUTOSTA? • Miten työhyvinvointi liittyy yksikön perustehtävään ja sen toteuttamiseen?

JOHTOPÄÄTöKSIÄKeskustelu ja vuoropuhelu kehittämisen kohteista

• Lähiesimies ja päättävä viranhaltija pohtivat mitä ollaan valmiita tekemään

• Mitä työyksikkö on valmis tekemään

• tunnistetaan kehittämiskohteet ja keinot

3. MITÄ TEHDÄÄN?- kehittämissuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen

➡ tulosyksikön johtajan aktiivinen seuranta ja tuki

P. Liukkonen 2006 (soveltaen)

TARKASTELU-YKSIKKö

Hyvinvointitutkimuksen vastausprosentti oli korkein psykiatrian tulosalueella, komeat 85 %. Mie-lenterveysambulanssin kanssa poseeraavat sosiaalityöntekijä Laura Tulensalo, psykologi Sabina Westerbäck ja sairaanhoitaja Tommi Hietikko voivat olla tyytyväisiä. Kuva Markku Koivumäki

2/12 Hospitaali 7

27-vuotias, Raisiossa asuva Ulla Ahlmén-Laiho valmistui lääkäriksi vuonna 2009, min-kä jälkeen hän työskenteli viisi kuukautta TYKSissä anestesiologialla.

– Se vei mennessään ja tiesin, että halu-an erikoistua anestesiologiaan ja tehohoitoon. Aloitin anestesiologian erikoistuvana lääkä-rinä Rauman aluesairaalan leikkausyksikössä helmikuun alussa.

Erikoistuvan lääkärin arkea tulee jatku-maan neljä vuotta. TYKSiin palaaminen kiin-nostaa nuorta naista ja hän uskookin sinne ennemmin tai myöhemmin palaavansa.

Tiukka karsintaJulkisen sanan neuvoston pesti alkoi Ulla Ahlmén-Laihon osalta vuoden 2011 alusta. Valinta tehtiin edeltävän vuoden lopulla. Toi-mikausi on kolme vuotta ja valituksi voi tulla vain kerran elämässään. Ensimmäistä kertaa historiassa kolmen yleisöjäsenen tehtävään oli vapaa haku eli kuka tahansa kiinnostunut sai lähettää vapaamuotoisen kirjallisen hake-muksen. Hakemuksia tuli kaikkiaan noin 750. Hakeneista haastateltiin alle parikymmentä ja kolme valittiin.

Ahlmén-Laiho uskoo, että hänen valin-taansa vaikuttaneita tekijöitä olivat ainakin pienessä määrin ammatti ja ikä. Hän on neu-voston nuorin jäsen tällä hetkellä. Hän tunnus-tautuu myös eri medioiden suurkuluttajaksi.

Mikä neuvosto?Julkisen sanan neuvoston taustalla ovat Suo-men tärkeimmät media-alan toimijat ja lukui-sia pienempiä mediataloja, jotka ovat yhdessä allekirjoittaneet suomalaisen journalismin ohjeet. Neuvoston tehtävänä on seurata näiden ohjeiden toteutumista. Ohjeet myös muuttuvat ja uusiutuvat vuosien varrella.

Julkisen sanan neuvoston kulujen katta-misesta vastaa sen taustalla toimiva säätiö. Neuvostolla on toimisto Helsingissä, jossa jär-jestetään kokoukset. Siellä työskentelee myös vakituisena henkilökuntana kaksi sihteeriä ja puheenjohtaja

Yleisöjäsenyys– Suurin osa neuvoston jäsenistä on toimitta-jia ja toimittajat katsovat asioita luonnollisesti omista taustoistaan. Yleisöedustajien määrää on koetettu lisätä. Tällä hetkellä meitä on nel-jä. Yhden yleisöjäsenistä on tarkoitus olla eri-tyisen perehtynyt sananvapauskysymyksiin. Myös tämänhetkisessä kokoonpanossa on yk-si oikeustieteilijä.

– Journalistit ja yleisöedustajat ovat yleensä yllättävänkin yksimielisiä eikä jour-nalistijäsenillä esiinny halua suojella sellaisia medioita, jotka ovat selkeästi toimineet epä-eettisesti.

– Sellaisissa tapauksissa, joilla on jotain tekemistä lääkärien tai yleisesti terveyden-huollon kanssa, voin tuoda tiettyä sisäpiiri-

TYKSissäkin työskennellyt lääkäri Ulla Ahlmén-Laiho on Julkisen sanan neuvoston yleisöjäsen. Hän kertoo mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä neuvosto tekee.

näkökulmaa, mutta en ole vain oman ammat-tiryhmäni asioita ajamassa. Yleisöjäseninä tehtävämme on edustaa tavallisen median kuluttajan näkökulmaa sekä puolustaa sanan-vapautta seuraamalla miten journalistiohjeet toteutuvat, Ulla Ahlmén-Laiho valaisee.

Neuvoston yleisöjäsenyydestä ei makseta palkkaa, mutta kokouspalkkiot, matkakulut ja päivärahat korvataan. Kokouksia on kym-menkunta vuodessa ja niissä ratkotaan tapa-uksia eli kanteluita.

KantelutKantelun voi tehdä kuka tahansa, joka kokee, että media on joko häneen liittyen tai yleisellä tasolla toiminut väärin suhteessa journalisti-siin ohjeisiin. Jos kantelu koskee tietyn henki-lön käsittelyä mediassa, henkilöiden tulisi itse olla aloitteellisia tai halukkaita näiden käsitte-lyyn tai antaa ainakin lupa jutun käsittelyyn.

– Viime vuosina on tullut aika paljon yh-teydenottoja tiettyjen lööppijulkkisten kuten Johanna Tukiaisen kohtelusta mediassa, mut-ta sellaista kantelua, jonka käsittelyyn Tuki-aisen lupa olisi, ei tietääkseni ole käsittelyssä.

Kantelut tulevat kirjallisesti sähköpos-tilla tai postitse. Kantelijan nimen tulee olla ainakin neuvoston tiedossa. Valmistelussa tai käsittelyssä olevat asiat ovat luottamukselli-sia, mutta päätökset ovat julkisia ja juttujen ratkaisut julkaistaan neuvoston nettisivuilla.

EsimerkkitapausEsimerkkinä hänen aikanaan käsitellyistä lää-ketieteeseen liittyvistä tapauksista hän muis-taa ainakin seuraavan:

– Ajankohtaisohjelman osio käsitteli lää-kärin ammattitaidon valvonnan ongelmia. Ohjelmassa esiteltiin lääkäri, jonka hoitome-netelmät ovat herättäneet huomiota. Häneen lyötiin ohjelmassa puoskarin leima, vaikka hän omien sanojensa mukaan oli siinä käsi-tyksessä, että hänestä tehdään henkilöhaas-tattelu. Jutussa oli myös virheitä, joita ei oikaistu. Hän kanteli asiasta. Asia meni ää-nestykseen, mikä on aika harvinaista. Päätös oli lopulta vapauttava, mutta osa jäsenistä jät-ti eriävän mielipiteen päätöslauselmaan.

Vapauttava päätös tarkoittaa, että neu-vosto ei löydä niin suurta moitittavaa median toiminnasta, että haluaisi antaa siitä langet-tavan päätöksen. Tästä huolimatta moitteita voidaan esittää kuten että haastateltavaa olisi voinut kuulla jutun tekemisen yhteydessä.

Langettavan päätöksen osalta tiedo-tusväline joutuu julkaisemaan langettavan päätöksen sellaisenaan, jolloin se samalla julkisesti tunnustaa lukijoilleen toimineensa moitittavasti. Kantelijoista moni ei oikeastaan haluakaan muuta kuin että media tunnustaa mokansa. Kanteluprosessin tarkoituksena on, että tiedotusvälineen tai kantelijan ei tarvitse sotkeutua usein työlääseen ja kalliiseen oike-usprosessiin.

Vaihtoehto juridiikalle– Olemme vaihtoehtoinen polku juridiikalle. Päätöksillä ei ole juridista merkitystä eikä neuvosto voi langettaa esimerkiksi sakkoja. Jokaiselta kantelijalta tiedustellaan, aikooko hän aloittaa rikosoikeudellisen prosessiin ta-pauksessa tai aikooko mahdollisesti käyttää päätöstämme vahingonkorvaushakemuksen perusteena. Jos he vastaavat aikovansa, kan-telun käsittely lopetetaan välittömästi.

– Kun neuvottelut median kanssa eivät ole riittäneet, voidaan ottaa meihin yhteyttä. Pi-tää muistaa, että median tehtävä ei kuitenkaan ole edistää haastateltavan asiaa tai esittää yk-sinomaan sankarina tai positiivisessa valossa. Haastateltavan oikeuksia tunnetaan yllättävän huonosti. Haastateltavalla ei ole esimerkiksi oi-keutta vaatia, ettei haastattelua julkaista, ell-eivät olosuhteet ole käsiteltävän asian suhteen muuttuneet ratkaisevasti. Hänellä on oikeus saada juttu nähtäväksi vain omien sitaattiensa osalta, kun usein luullaan, että haastateltavalla on veto-oikeus koko jutun sisältöön.

Täydennyskoulutusta lääkäreille?– Journalismissa pyritään usein mahdollisim-man tunteisiin ja kiinnostukseen vetoavaan ns. lööppijulkisuuteen. Terveydenhuollossa taas haluttaisiin viestiä mahdollisimman tar-kasti ja asiallisesti. Julkisuus voi kuitenkin toimia myös positiivisesti puolin ja toisin ku-ten viime aikoina on ollut esimerkkejä. Sai-raalapalon uutisoinnissa muun muassa huo-mioitiin henkilökunnan hyvä toiminta.

Ahlmén-Laiho uskoo, että kokemuksesta Julkisen sanan neuvostossa on myös tule-vaisuudessa pestin jälkeenkin hyötyä esi-merkiksi lääkärien täydennyskoulutuksessa mediataidoista, jonka suunnitteluun ja toteu-tukseen hän olisi kiinnostunut tulevaisuudes-sa osallistumaan.

Ulla Ahlmén-Laihon mielestä olisi hyvä, että myös terveydenhuoltohenkilökunta tun-tisi journalismin ohjeita, sillä median kanssa tekemisiin voi joutua työssä ollessaan melkeinpä kuka tahansa tyksiläinen esimerkiksi sairaalapalon kaltaisissa tilanteissa.

Julkisen sanan neuvostossa lääkäri yleisöjäsenenä

Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi

Journalistiohjeet ja julkilausumat erilaisiin tapauksiin liittyen löytyvät neuvoston nettisivuilta: www.jsn.fi

8 Hospitaali 2/12

Tällä hetkellä vastaavia laitteita on vain muutamia maailmalla. PET-keskuksen johtajan Juhani Knuutin mukaan Kööpenhaminaan ja muu-

tamiin muihinkin paikkoihin maailmassa on tulossa vastaavia laitteita. PET-keskus oli han-kinnassaan edelläkävijöiden joukossa ja kes-kuksen laite oli ensimmäinen Pohjoismaissa.

– Meillä on yksi magneettikameralaite, joka alkaa olla aika ikääntynyt. Lähdimme alun perin hakemaan uutta magneettikame-raa, ja siinä yhteydessä vaihtoehtoja tutkies-samme huomasimme, että markkinoille alkaa tulla tällaisia uusia yhdistelmälaitteita. Saim-me todella hyvän tarjouksen, sillä vaikka laite on kallis niin itse asiassa huomattavan edul-linen tällaiseksi yhdistelmälaitteeksi, Knuuti kertoo hankinnan taustoista.

Käyttöönoton yhteydessä allekirjoitettiin myös PET-keskuksen ja Philipsin välinen mo-lemmille osapuolille etua tuova tutkimusyh-teistyösopimus.

PET-keskukseen huippumoderni kuvantamislaiteTurun Valtakunnalliseen PET-keskukseen hankittiin aivan uudentyyppinen kuvantamislaite, johon on saatu yhdistettyä sekä magneetti- että PET-kame-ra. Käyttöalueet tulevat olemaan syöpätaudit, sy-däntaudit, lastentaudit, aineenvaihduntasairaudet, tulehdukset ja aivosairaudet. PET-keskuksessa jär-jestettiin 1.3.2012 uuden huippukameran toiminta-esittely ja tiedotustilaisuus.

Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi

Knuuti arvioi, että uutta laitetta tullaan käyttämään 80-prosenttisesti potilaan hoi-toon ja 20-prosenttisesti tutkimuskäyttöön.

Esittelytilaisuudessa kuvattu potilas kertoi jälkikäteen kokemuksena potilaan kannalta, että taustakohinaa on uudessa laitteessa saa-tu huomattavasti vaimennettua verrattuna hänen kokemukseensa vanhemmista kuvan-tamislaitteista. Yleensä kuvattaville potilaille laitetaan kuulokkeet korville ja he saavat vali-ta jonkun radiokanavan tai cd:n. Potilaan mu-kaan vanhoissa laitteissa musiikkia ei kuulunut juuri kohinan alta, mutta uuden sukupolven laite on huomattavasti hiljaisempi.

Tarkempaa diagnostiikkaaMagneettikuvauksella on parempi pehmyt-kudosten erottelukyky kuin röntgenleikeku-vauksella eikä kuvaus aiheuta tutkittavalle säderasitusta. Yhdistämällä magneettikuvat PET-kuvantamiseen, jolla taas nähdään ku-dosten poikkeava toiminta, saadaan aivan

Valtakunnallinen PET-keskus on Varsi-nais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhdessä omistama tutkimuslaitos. Keskuksessa työskentelee yli 100 henkilöä ja käy-tössä on yhteensä 7 PET-kameraa, 2 magneettikameraa sekä 2 röntgenlei-kekuvauslaitetta sekä ultraäänilaittei-ta, 3 syklotronia ja 19 synteesikaappia. Kuvauksia tehtiin vuonna 2011 noin 4000 kpl. Lisätietoa www.pet.fi.

Juhani Knuuti demonstroi kuviin saatavaa parannusta.

Uusi laite on Philipsin valmistama Philips Ingenuity TF PET/MR System. Laitteessa on 3.0 Teslan magneettivoimakkuus. Itse laitteen hankintahinta oli noin 3 miljoonaa eu-roa, jonka päälle tulivat vielä varusteiden ja tilojen kustannukset.

” Merkittävim-

mät hyödyt uudesta

menetelmästä saa-

daan todennäköi-

sesti syöpäpotilaille.”

ainutlaatuista tietoa kudosten rakenteesta ja toiminnasta.

Esimerkiksi kasvainten rajat ja etäpesäk-keet ovat yhdistelmällä tuotetuista kuvista paremmin nähtävissä. Tarkennetulla diagnos-tiikalla voidaan välttää turhat hoidot. Kuvauk-sen hinnaksi uudella yhdistelmälaitteella tulee arviolta 1700–2000 euroa, mutta esimerkiksi monien leikkausten tekeminen turhaan on huomattavasti kalliimpaa.

Merkittävimmät hyödyt uudesta mene-telmästä saadaan todennäköisesti syöpäpoti-laille, mutta myös aivo- ja sydäntutkimuksiin odotetaan huomattavaa etua. Koska menetel-mä on aivan uusi, on vielä osittain epäselvää,

milloin tällainen tutkimus kannat-taa tehdä.

Todennäköisimmät hyödyt saadaan aivokasvainten, pään ja kaulan alueen syöpien, eturauhas- ja munasarja- sekä kohdunkaulan syöpien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa. Lisäksi sydän- ja ai-vosairauksien toteamiseen odote-taan etua.

Laite mahdollistaa myös aivan uusien potilasryhmien tutkimisen, sillä pienentyneen sädeannoksen

vuoksi myös lasten ja nuorten laajempi ku-vantaminen on mahdollista.

Seminaarista kansainvälistä näkökulmaaUuden menetelmän käyttöönoton yhteydessä 1.3.2012 järjestettiin yhdessä laitteen toimit-tajan Philipsin kanssa myös seminaari, jossa saatiin hieman kansainvälistä näkökulmaa laitteen käyttöön.

Philipsin edustaja kertoi seminaarissa heidän strategiastaan ja tulevaisuudensuun-nitelmistaan ja painotti, että yrityksen pyrki-myksenä on katsoa asioita ihmisen kannalta eikä pelkästään teknologian kannalta.

Vieraileva geneveläinen tohtori Serge Vulliemoz kertoi heillä käytössä olevasta yh-distelmästä. Heillä on nyt PET-keskuksessa lanseeratun kaltainen PET-magneetti-yhdis-telmä, johon he yhdistävät lisäksi monika-nava-eeg:n, joka on eräänlainen aivosähkö-käyrä. Käyttökohteena heillä on etupäässä epilepsiatutkimus. Käyttämällä kaikkia kol-mea menetelmää samanaikaisesti saadaan hyvin arvioitua missä epilepsian lähtökohta on ja voidaan suunnitella hoitoa sen mukaan.

– Emme ole nähneet ainakaan tässä vai-heessa epilepsiatutkimusta ja -hoitoa meidän keskeiseksi käyttöalueeksemme, vaikka kyl-lä epilepsiakirurgiaa Suomessa tehdään. Tie-teellisiä epilepsiatutkimuksia olemme tehneet jonkin verran. Mutta uuden laitteen osalta me keskitymme syöpä- ja sydäntutkimukseen, Juhani Knuuti kommentoi.

Dr. Platzek Dresdenistä puhui puolestaan pääosin syöpätautien tutkimuksesta uudella menetelmällä.

– Heillä on aikalailla samat käyttökohteet kuin meillä on suunniteltu. He ovat kuvan-neet jo yli sata syöpäpotilasta. Tautien esiin-tyvyyksissä on jonkin verran eroa eri maiden välillä. Se voi vaikuttaa vähän tutkimusten painotuksiin, kliiniseen fysiologiaan, iso-tooppilääketieteeseen ja sydäntutkimukseen erikoistunut, 17 vuotta PET-keskuksen johta-jana toiminut Knuuti sanoo.

2/12 Hospitaali 9

Pukkaako kiirettä?

Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista.

Sarvesta härkää

Pirjo Penger, Jytyn pääluottamusmies

Mitä kiire on? Se on tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti. On enem-män tekemistä kuin käytettävissä ole-vaa aikaa. Pitää ehtiä yhä enemmän ja yhä aikaisemmin. En tässä puutu sairaanhoitopiirin perustehtävään eli potilashoitoon. Kiireellistä apua tarvit-sevan potilaan hoidon tulee olla aina etusijalla.

Toiset meistä tekevät työtä rau-halliseen, tasaiseen tahtiin. Toiset työskentelevät parhaiten pienessä kii-reessä. Siinä vaiheessa kun kiire on jat-kuvaa ja jopa paniikinomaista, ja heräät aamuöisin miettimään tekemättömien töiden listaa, kannattaisi pysähtyä. Sil-loin puhutaan jo stressistä, jolloin ihmi-nen on jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa – tilassa, johon ihmisen elimis-tö suhtautuu kuten henkeä uhkaaviin stressitilanteisiin. Hyvinvoiva työnteki-jä jaksaa olla luova ja innostunut, stres-saantunut ei. Voidaanko tätä huonoja vaikutuksia aiheuttavaa kiirettä vähen-tää ja torjua?

Selkeästi nykyisin huomaa työnteki-jöiden lisääntyneen ahdistuksen, kun töi-tä on liikaa eikä niistä enää selviä työajan puitteissa, vaan illatkin kuluvat työpaikalla. Ja lopulta ei enää jaksa. Tähän pisteeseen ei saa työntekijää päästää. Työn tulee olla tehtävissä työajan puitteissa eli resurssit on mitoitettava oikein. Esimiehen vastuulla on huolehtia siitä, että työt on jaettu tasa-puolisesti. Jos samaa työtä tekevistä joilla-kuilla on jatkuvasti kiire ja toisilla ei, asiaan tulee puuttua.

Sairaanhoitopiirimme uudessa henki-löstöpoliittisessa toimintaohjelmassa Teh-rään porukal on monia hyviä asioita. Tällä hetkellä monet ovat vasta tavoitteen ta-solla, mutta on hyvä että ne on kirjattu. Erityisesti ilahduttaa mieltäni kohta: Teem-me työtä suunnitellusti ja koordinoidusti. Toisten työaikaa kunnioitetaan esittämällä tehtäväannot ajoissa ja valmistautumalla palavereihin.

Aiheutatko kiirettä toisille? Joillakuilla on paha tapa hautoa papereita pöydällään jopa viikkoja, kunnes yhtäkkiä huomaavat,

että huomennahan tämän pitäisi olla hoi-dettu. Silloin hälytetään kiireesti useampi-kin työntekijä kirjoittamaan, allekirjoitta-maan ja kuljettamaan papereita. Samalla tuhotaan toisten sekä tämän hetken että tulevaisuuden ajoitus, kun aikataulut me-nevät uusiksi.

Työnantajan vastuulla on huolehtia sii-tä, että töillä on tarpeeksi tekijöitä. Sar-jassamme huonoja esimerkkejä: yksikössä työnantaja on vähentänyt osastonsihtee-rin vakansseja sillä perusteella, että uuden tietojärjestelmän käyttö vähentää tulevai-suudessa työvoiman tarvetta. Kyllä se tule-vaisuus pitää katsoa ensin ja miettiä sitten vasta työvoiman määrä. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä niiden poisjääneiden tehtävien tilalle tulee jotain muuta. Tällä perusteella on vähennetty mm. varahen-kilön vakanssi, mikä on täysin käsittämä-töntä – tosin hyvä esimerkki huonosta suunnittelusta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa työntekijät joutuvat peruuttamaan lomiaan, koska menevät paikkaamaan jon-kin toisen yksikön työntekijöiden yllättäviä

T-sairaalaan ja TYKS 2013:n suunnit-teluun liittyen ”Sairaalainformaatio-työryhmän” tehtävänä on ollut val-mistella ja tehdä ehdotus nykyisten ja

tulevaisuuden tekniikoiden mahdollistamasta sairaalan yleisen informaatiojärjestelmän si-sällöstä ja toteutuksesta. Erityisesti työryh-män pitää huomioida T-sairaalaan liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet, koska rakentamis-vaiheessa voidaan vielä vaikuttaa joihinkin kiinteisiin ratkaisuihin. Samalla on lisäksi huomioitava koko TYKSin ja sairaanhoitopii-rin tarpeet.

Kohderyhmänä eli informaatiojärjestel-mien käyttäjinä ovat potilaat, omaiset, henki-lökunta ja vierailijat, joiden kaikkien tarpeet tulee huomioida. Suunnittelutyön tärkeänä osana onkin ollut yhteistyö eri palveluntuot-tajien, toimijoiden, potilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Toiminnan suunnittelussa koroste-taan käyttäjälähtöistä suunnittelua (”design thinking”), jolloin lähtökohtana ovat itse käyttäjät. Terveyspalvelujen käyttäjien määrä kasvaa lähivuosina väestön ikääntyessä, mut-ta henkilökunnan määrä ei voi samassa suh-teessa lisääntyä. Informaatioteknologiaa tu-lee hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja odotuksia samoin kuin helpottamaan henkilökunnan päivittäistä työtä.

Potilaiden toiveetSisällöllisenä tavoitteena suunnittelussa on informaatiojärjestelmien sisältämä yleinen informaatio, opastus ja potilaan sairauteen liittyvä neuvonta. Se voi olla vakiosisältöistä,

Tulevaisuuden informaatiojärjestelmät sairaalassavaihtuvasisältöistä tai interaktiivista, myös potilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin räätälöi-tyä. Sisältöjen suunnittelussa on hyödynnet-ty hoitotyön toimiston yhteistyössä Fujitsun kanssa tekemää perusselvitystä informaatio-taulujen sisällöstä, jonka Innova-potilasoh-jaustyöryhmä on tehnyt huomioiden potilai-den toiveet. Perusselvitystä on hyödynnetty vakiosisältöisten informaatiosisältöjen tuotta-misessa, jonka työstämiseen puolestaan osal-listui sairaanhoitajaopiskelijaryhmä opinto-jensa ProjectWork-opintojaksoaan suorittaen.

Informaatiojärjestelmien laitteiden tar-vemääritysselvitys osoitettiin valmistuvan T-sairaalan toimi- ja palvelualueiden käyttäjien edustajille. Tarvemäärityksessä tuli esille mm. itseilmoittautuminen, asiakkaiden kioski-päätteet, potilaiden PDAt, LCD-informaatio-taulut ja palauteautomaatit. Myös näiden tar-koituksenmukaista sijoittumista selvitettiin.

HappyOrNot-palauteautomaattien pilotti aloitettiin sairaalainformaatiotyöryhmän toi-mikauden aikana 10 yksikössä tarvekyselyn jälkeen. Pilotista saatujen tulosten pohjalta laitteiden lisähankinta tulee pohdintaan tou-kokuussa 2012. Alustavien tulosten pohjalta palauteautomaatteihin ollaan erittäin tyyty-väisiä. Niiden vahvana puolena voidaan pitää välitöntä mahdollisuutta reagoida palautteisiin.

Visiointia yhteistyössäTulevaisuuden informaatiojärjestelmien visi-on laatimisessa yhteistyötä on tehty sairaan-hoitaja-, terveysteknologia- ja lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat osallistui-vat verkkokyselyyn tai paneelikeskusteluun,

jossa aiheena oli pohtia tulevaisuuden ter-veyspalveluja ja informaatio-järjestelmiä ennen poti-laan sairaa-laan tuloa, sairaalassa ja sairaala-hoidon jälkeen. Näissä kartoitet-tiin tulevaisuuden palveluntuottajasuku-polven näkemyksiä ja odotuk-sia. Tuloksena syntyi mm. toive sähköisestä pilvipalvelusta, josta potilas pystyisi seuraamaan oman lähetteensä ja hoitonsa kulkua ennen sairaalahoitoa, sairaalahoidon aikana ja sairaalahoidon jälkeen.

Työryhmän edustajista usea on lisäk-si aiemmin käynyt Suomen eri sairaalois-sa ja ulkomailla tutustumassa sairaaloiden informaatiojärjestelmiin, joiden ideologiaa suunnittelussa hyödynnettiin. Lisäksi sai-raanhoitopiirin sisällä tapahtuvia kehittä-mishankkeita ja pilotteja informaatioteknolo-gioiden osalta tullaan hyödyntämään, kuten esimerkiksi taskussa kannettavien langatto-mien päätelaitteiden (PDA) testausta hoitajil-la verisuonikirurgian osastolla. Näihin kirja-taan eri mittausten (verenpaine, verensokeri, dreenit, katetrit jne.) tuloksia ja arvoja, ja tie-to siirtyy langattomasti suoraan potilastieto-järjestelmään.

poissaoloja. Tokihan työnantaja pyrkii strategian mukaisesti tehokkuuteen. Tehokkuutta ei kuitenkaan ole se, et-tä säästetään vakanssien määrässä ja jaetaan entiset ja lisääntyvät työt yhä vähemmille työntekijöille ja näin uuvu-tetaan jäljellä olevat.

Työnantajan tulee myös tarjota mahdollisuudet tehdä työ hyvin. Tähän liittyy se perusperiaate, että tarvitta-vat työvälineet ja -menetelmät ovat käytössä. Tähän voisi vielä lisätä, et-tä välineiden on oltava myös kunnos-sa. Yksi turhaa kiirettä aiheuttava asia ovat toimimattomat tietojärjestelmät. Näihin on meillä saatu liiankin kanssa tottua, ja toimimattomat atk-ohjelmat saavat monen aikataulun sekaisin.

Vetoomus työnantajalle, esimiehille – pidättehän huolta henkilöstöstänne, omasta kiireestänne huolimatta. Hy-vinvoiva henkilöstö on työnantajan tär-kein voimavara.

Kiireetöntä kevätaikaa!

Sairaalainformaatiotyöryhmä raportoi toi-mikautensa (9.5.2011–30.4.2012) päätteeksi TYKS 2013- johtoryhmälle toiminnastaan ja raporttia hyödynnetään sekä T-sairaalan että muiden informaatiojärjestelmien toteutuksessa.

Sairaalainformaatiotyöryhmä

Weronica Gröndahl

(weronica.grondahl@tyks.fi)

Kaarina Tanttu

Heikki Korvenranta

10 Hospitaali 2/12

Hoitotarvikeneuvottelukunta linjaa tuotteiden hankintoja

Hoitotarvikkeet ovat TYKSissä iso tuoteryhmä käsit-täen kaiken alkaen sideharsotaitoksista ja ruiskuista kalliisiin implantteihin, tekoniveliin tai kardiologisiin tarvikkeisiin. Hoitotarvikeneuvottelukunta linjaa näitä hankintoja, jotta ne saadaan toteutettua mahdollisim-man taloudellisesti ja järkevästi.

Tekstit ja kuvat Marjo Peltoniemi

– Aiemmin TYKSissä oli jo vuosia toiminut lääkeneuvottelukunta, joka käsittelee lääk-keiden hankintaa. Hoitotarvikkeet ovat ra-hassa mitattuna lähes yhtä suuri ryhmä. Koko sairaanhoitopiirin osalta lääkkeisiin ja ap-teekkitarvikkeisiin kuluu noin 42 miljoonaa euroa vuodessa ja hoitotarvikkeisiin puoles-taan noin 40 miljoonaa euroa, tulosryhmän johtaja, vs. johtajaylilääkäri Timo Ali-Melk-kilä valottaa neuvottelukunnan perustamis-tarpeen taustoja.

Ali-Melkkilä toimii sairaanhoitopiirin joh-don asettaman, keväällä 2010 perustetun hoi-totarvikeneuvottelukunnan puheenjohtajana.

– Hankintatoimisto vastaa käytännössä hankinnoista, mutta myös he kaipasivat, että olisi joku taho, joka linjaisi hankintojen teke-mistä, jotta saadaan hankittua paitsi hyviä tarvikkeita myös taloudellisesti ja järkevästi, hän lisää.

Hankintojen koordinointiNeuvottelukunnan tehtäviä ovat muun mu-assa hoitotarvikehankintojen koordinointi, perushoitotarvikkeiden linjaaminen ja yh-tenäistäminen sekä kulutuksen seuranta ja ohjaaminen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti.

– Hoitotarvikkeisiin kuuluu satojatu-hansia erilaisia tuotteita. Ne on ryhmitelty hankintaryhmiin, jotka kilpailutetaan parin vuoden välein. Hankintaryhmiä on kaikkiaan lähemmäs kolmekymmentä. Näiden hankin-ta pyörii omien aikataulujensa mukaan usein kahden vuoden jaksoissa ja hankintapro-

– Useimmat hankinnat ovat koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laajuisia ja osa myös koko TYKSin erityisvastuualueen eli myös Satakunnan sairaanhoitopiirin kattavia sekä myös joissakin tapauksissa terveyskeskukset kattavia, Timo Ali-Melkkilä sanoo.

T-sairaalassa sijaitsevan iho- ja sisätautien yhdysosaston osastonhoitaja Anna-Liisa Vuori on mukana hoitotarvikeneuvottelu-kunnassa hoitotyön edustajana. Jäsenyyden myötä hän kertoo saaneensa kuvaa, miten valtavasta kokonaisuudesta hoitotarvikehan-kinnoissa on kyse.

Osastonhoitajana hän vastaa myös oman osastonsa tilauksista.

– Osastollamme on päivittäisille ja vii-koittaisille käyttötarvikkeille pari pienehköä varastoa, joita täydennellään tilauksilla joka toinen viikko.

– Pääosin tarvitsemamme tuotteet löy-tyvät valmiista tilauspohjista netistä hankin-ta- ja logistiikkakeskuksen kilpailuttamista tuotteista, joita käytämme. Jos niistä ei löydy jotakin tarvitsemaamme, teemme yksikön

sesseja on siten meneillään ympäri vuoden. Esimerkiksi käsineet, ruiskupumput, haavan-hoitotarvikkeet ja diabeteksen hoitoon tarvit-tavat välineet ovat omia ryhmiään.

Välineiden kehitys on hyvin nopeaa. Hankintakauden eli kahden vuoden aikana saattaa tulla paljon uusia laitteita ja tarvikkei-ta, jotka eivät ole hankinnassa mukana.

– Pysyttelemme hankintasopimuksissa, mutta pienissä määrin hankintoja joudutaan tekemään myös niiden ulkopuolelta, Ali-Melkkilä kertoo.

Asiantuntemusta tarvitaanHoitotarvikeneuvottelukuntaan kuuluu pu-heenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä tuoden mu-kaan omaa erityisosaamistaan.

– Olemme lisäksi perustaneet neuvotte-lukunnan sisälle eri asiantuntijaryhmiä, jotta hankintapäätöksiin saataisiin mahdollisim-man paljon käytännön asiantuntemusta. Esi-merkiksi leikkauskäsineiden asiantuntemusta löytyy eniten leikkausosaston henkilökun-nalta. Yleensä eniten tietyistä tarvikkeista vastaavien klinikoiden henkilökunta osallis-tuu myös tarjouspyyntöjen tekemiseen. Huo-mioimme myös aluesairaaloiden henkilökun-nan mielipiteet.

– Koska nämä ovat julkisia hankintoja, tarjouspyyntöjen laadinta ja toiminta han-kintalain mukaan on tärkeää. Kaupallisilla firmoilla on tietysti omat intressinsä myydä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman kalliilla. Markkinoiden seuraaminen onkin yksi tehtävämme.

Hoitotyön asiantuntemusta

Sairaanhoitaja Minna Nisonen tarkistaa tarvikevaraston tilannetta.

Osastonhoitaja Anna-Liisa Vuoren mielestä ku-luissa pystytään säästämään, kun henkilökunta osaa työnsä ammattitaitoisesti ja materiaalia käytetään oikein.

esimiehen hyväksymän hankintaesityksen tai hankinta-aloitteen kustannusarvioineen ja perusteluineen hankintatoimistolle siihen tarkoitetulla lomakkeella.

Yksiköille on budjetoitu vuosittaiset käyttövarat, mutta hankinnat tehdään tar-peen mukaan. Potilaan tarve on aina yk-kösasia myös hoitotarvikehankinnoissa.

– Hankinta- ja logistiikkakeskuksen muutto U-sairaalasta kauemmaksi aiheutti sen, että siellä ei voi enää piipahtaa pikaises-ti hakemassa jotain entiseen tapaan, mutta palvelu on nopeaa ja ystävällistä. Jos on jo-kin viivästys toimituksissa, niin tiedämme, että siihen on hyvä syy kuten että tavara on esimerkiksi loppunut tukusta. Hätätilassa tarvikkeita voidaan käydä myös lainaamassa toiselta osastolta, Anna-Liisa Vuori toteaa.

2/12 Hospitaali 11

Osastonhoitaja Sirpa Korpi TYKSin Vakka-Suomen sairaalan leikkausosastolta Uudesta-kaupungista kertoo, että heidän osastolleen tarvitaan ja tilataan sekä irtaimistoa että käyttötavaraa. Erikoisalojen lääkäreiltä tulee toivomuksia etenkin yksittäisistä instrumen-teista.

Tähystysleikkausten määrä on kasvanut, joten esimerkiksi niissä käytettäviä laitteita ja tarvikkeita tarvitaan enenevässä määrin. Päivittäistä leikkausosaston kulutustavaraa ovat esimerkiksi ommel- ja suojaustarvikkeet.

– Aluesairaalassa tilaustarpeen syntymi-seen riittää sekin, että tulee uusi korvalääkäri tai urologi, joka käyttää uudenlaisia menetel-miä ja välineitä.

Osastonhoitajat saavat muun muassa tuo-te-edustajilta tietoa, mitä kaikkea on tarjolla ja mikä voisi sopia heidän tarpeisiinsa. Osas-tot saavat myös tarvittaessa koekäyttöön eri-laisia laitteita. Hankinnoissa tulee huomioida, että ne ovat yhteensopivia olemassa olevan laitteistokannan kanssa.

– Suurempia hankintoja on hyvä hieman porrastaa ja varautua myös mahdollisiin lop-puvuoden hankintoihin. Hankintasopimus-tuotteista löytyy useimmiten helposti myös aluesairaalan käyttöön sopivia tuotteita. Pienet tarvikkeet kuten sakset ja pinsetit saa tilattua oman sairaalan varastonhoitajalta soittamalla.

– Hankinta- ja logistiikkapalvelut ovat mielestäni parantuneet koko ajan siitä, mistä lähdettiin. Joskus joidenkin tuotteiden tilaus-tietojen päivittymisissä koneelle on pieniä vii-veitä, mutta en tunne teknistä puolta niin tark-kaan, että olisiko sitä mahdollista nopeuttaa.

Aluesairaalat yhtenäistämisessä mukana

Suunnitelmallisuus on Sirpa Korven mielestä hankinnoissa järkevää ja taloudellista.

Maanantaina 5. maaliskuuta ryh-dyttiin TYKSin gastroenterolo-gian poliklinikalla purkamaan röntgenkuvauslaitetta, jota odot-

ti siirto U-röntgeniin.Osastonylilääkäri Risto Gullichsen sel-

vittää:– Kyseessä on kiinteä, melko massiivinen

rtg-kuvauslaite, joka meillä endoskopiapoli-klinikalla on ollut ensisijaisesti gastropotilai-den kuvauksia varten. ERCP-tutkimukset ja esimerkiksi ruokatorvi-sekä pohjukaissuoli-endoproteesitoimenpiteet ovat tavallisimmat, missä läpivalaisua tarvitaan. Gastropotilas-volyymi on noin 450–500 vuodessa. Laitetta ovat kardiologit jo tähänkin asti vuokraus-käytännöllä säännöllisesti hyödyntäneet sy-däntahdistimien asetuksissa.

Viime syksynähän endoskopiatiloissa todettiin Gullichsenin mukaan kroonisluon-teinen kosteusvaurio ja sen seurauksena il-manlaadun huononeminen siinä määrin, että useat työntekijät sairastelivat toistuvasti ja

vaikeasti. Lopulta aluehallintovirasto määrä-si, että osastolla työskentely on kokonaan lo-petettava. Gastro- ja kolonoskopiat siirrettiin Raision sairaalaan loppuvuodesta 2011.

– Läpivalaisututkimukset ja niiden vaati-ma laitteisto sovittiin kuvantamiskeskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa siirrettäväk-si U-röntgenin tiloihin. Edellä mainitun rtg-laitteen siirto on siis nyt työn alla. Sen purka-minen, siirtäminen ja uudelleen kokoaminen vievät ainakin kaksi viikkoa. Siirtymisaikana teemme vain kiireelliset, välttämättömät tut-kimukset leikkausosastolla 250. Kuvantamis-keskus saa myös option käyttää laitetta mui-den klinikoiden läpivalaistutkimuksia varten.

– Jatkossa endoskopiat, mukaan lukien ERCP ja koko gastropoliklinikka, suunnitel-laan siirrettäväksi A-sairaalan 2. kerroksen tiloihin. Tämä edellyttää kuitenkin vielä var-sin perusteellista saneerausta ja remontointia ja toteutuu todennäköisesti vuonna 2014, Ris-to Gullichsen kertoo.

Teksti ja kuva Markku Näveri

Kuvauslaite gastropolilta U-röntgeniin

Ison rtg-laitteen siirto käynnistyi 5. maaliskuuta. Tämän Hospitaalin ilmestyessä laite lienee jo käytössä U-röntgenin tiloissa.

Yhdistys 114 järjestää

Teatterimatkan Uuteenkaupunkiin perjantaina 11.5. kello 19.

Lähtö TYKS:n EA-polin edestä kello 17.15. Näytös esitetään Uudenkaupungin VPK:n paviljongissa.

Tääl Tänäp TähTihoUsUTääl tänäp tähthousu o kaksnäytöksine Heli Laaksosen kirjoittama huvitusnäytelm haalarpinost, esiintymisilost ja purkuhimost. Se ylistä talkotyä voima ja epäile kaikki omaks parhaks tarkote-

tui uuristuksi. Se nakkele niskojas kehitysuskonnol ja suut halkaseval suuril sanoil.

Retken hinta on 10€ jäseneltä ja jäsenen seurassa olevalta ystävältä 15€. Lippuja on varattu 60 kpl.

Ilmoittautumiset ja maksut 20.4. mennessä.janne.sjolund@tyks.fi 040-5003398JHL 114 Nordea FI2722051800032515

malli pienten varastojen keskittämisellä yhteen logistiikkakeskukseen. Sillä on saavutettu sitoutuneen pääoman vä-hentymistä ja volyymietuja suurempien tilausmäärien myötä. Malli on omamme jälkeen lähtenyt leviämään myös muilla sairaanhoidon erityisvastuualueilla ja mielenkiinto logistiikkapalveluitamme kohtaan on ollut suurta.

– Otamme ensimmäisenä terve-ydenhuollon yksikkönä tänä vuonna käyttöön puheohjauksen hyödyntämi-sen varastotyössä. Tällä tavoitellaan parempia työergonomisia olosuhteita varastotyöhön, ja lisäksi sen myötä on mahdollista saavuttaa keräilyvir-heiden merkittävää vähentymistä ja työn nopeutumista. Logistiikkakeskus on mukana myös kansallisessa Hoto-logistikko-hankkeessa, jonka myötä mallinnetaan terveydenhuollon tarvi-kelogistiikan toteuttamista siten, että hoitohenkilökunnan työaikaa vapau-tuu, yksiköiden tarvikkeisiin sitoutunut pääoma pienenee ja hukka sekä virhe-tilaukset poistuvat. Tämän mallin mu-kaista toimintaa on suunniteltu T2-sai-raalan toimenpideyksiköissä hankkeen alusta lähtien, Kalske kertoo.

Hankinta- ja logistiikkapalvelut on osa hallintokeskusta ja se jakautuu hankin-tatoimistoon, joka kilpailuttaa konser-nin tarvikehankinnat ja logistiikkakes-kukseen sekä tämän terminaaleihin, jotka toteuttavat VSSHP:n ja suuren osan alueensa terveyskeskusten tar-vikelogistiikasta (varastointi, jakelu ja ostotilausten tekeminen).

Hankintatoimisto sijaitsee TYKSin Kantasairaalanmäellä hallintorakennuk-sessa ja siellä työskentelee hankintatoi-miston päällikön lisäksi hankintakoor-dinaattori sekä 12 hankintasihteeriä. Logistiikkakeskus puolestaan sijaitsee Turun Lausteella muutaman kilometrin päässä TYKSistä ja siellä työskentelee logistiikkapäällikkö ja 38 henkilöä logis-tiikkapalveluiden eri toimisto- ja varas-totehtävissä.

– Irtaimistohankintoihin ollaan tä-nä vuonna lanseeraamassa sähköistä hankinta-aloitelomaketta, jonka myötä päästään vihdoin luopumaan vanhoista paperilomakkeista, hankintatoimiston materiaalipäällikkö Outi Kalske kertoo tulevista uudistuksista.

– Meillä on toteutettu onnistunees-ti logistiikkapalveluiden keskittämis-

Hankinta- ja logistiikkapalvelut

Sirpa Korpi kertoo taannoin olleensa mu-kana hankintapäätöksiin liittyvässä alatyö-ryhmässä, jossa yhtenäistettiin asiakasrää-tälöidyt lonkka- ja polvipeittelypakkaukset koko sairaanhoitopiirin osalta. Tilauksista tulee paljousalennusten myötä halvempia.

– Tällainen toiminta on mielestäni miele-kästä, sillä kaikilla ei ole pakko olla omanlais-taan tuotetta. Kun kuulee mikä muualla toimii ja suoritetaan vertailuja, voidaan löytää par-haita yhteisiä tuotteita. Toimintaa on tarkoi-tus jatkaa muidenkin pakkausten osalta.

12 Hospitaali 2/12

Hoitolaitossiirtoja tehdään VSSHP:ssä noin 10 000 vuo-dessa. Siirrot ovat pääsääntöisesti kiireetöntä sairaan-kuljetusta. Hoitolaitossiirrot-yksikkö toimii nyt Ensihoi-don ja päivystyksen liikelaitoksen alaisena.

Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi

Hoitolaitossiirrot Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle

Vastuu hoitolaitossiirtojen järjestämi-sestä siirtyi vuoden alusta kunnilta sairaanhoitopiirille. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos aloitti toi-

mintansa viime vuonna ja hoitolaitossiirrot siirtyivät sen yksiköksi.

Yksikkö oli aiemmin huollon ja kuljetus-ten alla, ja samat työntekijät siirtyivät nyt lii-kelaitoksen palvelukseen.

Jari Mäkinen on hoitolaitossiirrot-yk-sikön vastuuhoitaja. Hän työskentelee nor-maalisti ambulanssissa, mutta hoitaa ohessa hallinnollisia asioita tuoden mukaan näkökul-maa kentältä. Kahdeksan vuotta vakituisena sairaankuljetustentehtävien parissa viihty-nyt Mäkinen kertoo, että siirtyminen liikelai-tokselle ei ole toistaiseksi tuonut toimintaan näkyviä muutoksia.

– Suurimmat muutokset tulevat varmas-ti ensi vuoden alusta, kun yhteispäivystys starttaa yhden katon alla ja ensihoitokeskus aloittaa toimintansa. Tehokkuuden lisäämi-seenhän pyritään aina.

– Kun ensihoitokeskus aloittaa toimin-tansa vuonna 2013, sitä kautta säädetään sekä kiireetöntä että kiireellistä sairaankuljetusta, jolloin resursseja voidaan käyttää entistä te-hokkaammin. Kiireellisten ja kiireettömien kuljetusten autoja voidaan käyttää paikkaa-maan tarvittaessa toisen osapuolen ruuhkaa, Mäkinen kertoo.

Omat autot ja sopimusyrittäjätSairaanhoitopiirillä on käytössään hoitolai-tossiirtoihin kolme omaa ambulanssia, jotka ajavat arkipäivisin klo 8.00:n ja 17.00:n vä-lillä. Tämän lisäksi sairaanhoitopiiri käyttää kahta sopimusyrittäjää: HESiä (Helsingin sairaankuljetus), jolla on yhdeksän autoa ja MedGroupia, jolla on tarvittaessa kaksi autoa. Sopimusyrittäjien ambulanssikuskit ajavat arkipäivien lisäksi muina aikoina. VSSHP:llä on oma keskus, jonka kautta kuljetukset hoi-detaan arkipäivisin. Muina aikoina osastot tilaavat kuljetukset suoraan toiselta sopimus-yrittäjältä HESiltä.– Meillä on hyvät odotukset myös ensi vuotta ajatellen ja uudistuksia odotellaan mielenkiinnolla,

Jari Mäkinen sanoo. Kuvassa myös lääkintävahtimestari Timo Johansson (vas.).

Varsinaisesta työpaikkaromanssista ei kui-tenkaan alun alkaen ollut kyse. Pari kertoo kuinka kaikki sai alkunsa.

– Kohtaaminen tapahtui paikallisessa ra-vitsemusliikkeessä kesäaikaan, kun satuimme molemmat yhtä aikaa viettämään aikaa sinne. Vähän tosin edesauttoi, kun tiesimme toisem-me ulkonäöltä työpaikalta, Jarmo kertaa 20 vuoden takaisia tapahtumia.

– Jarmo teki aloitteen ja tuli juttelemaan. Hän on rohkea tekemään vaikka tikusta asiaa, Marjo nauraa tarinaa täydentäen.

Jarmo muistaa Marjon tuolloin hymyi-levänä nuorehkona naishenkilönä, joka teki häneen oitis vaikutuksen. Marjo kertoo puo-

Marjo ja Jarmo Harjunmaa jakavat paitsi yhteisen kodin myös saman työpaikan. Molemmat työsken-televät Loimaan aluesairaalassa: Jarmo sairaanhoi-tajana sisätautiosastolla ja Marjo hallintovirkailijana.

lestaan ihastuneensa Jarmon hauskaan tilan-nekomiikan tajuun ja leikinlaskun viljelyyn sekä suoraselkäisyyteen ja rehellisyyteen.

– Ennen kokematonta, Jarmo vitsailee.Tavatessaan pari oli omien sanojensa mu-

kaan jo kypsillä kymmenillä: Jarmo 25-vuo-tias ja Marjo seitsemän vuotta vanhempi eli 32-vuotias. Asiat etenivät nopeasti kohtaami-sen jälkeen. Kihlautumista ja häitä juhlittiin jo alle vuoden sisään tapaamisesta.

– Vuodesta -92 olemme olleet naimisissa eli 20 vuotta tuli hiljattain täyteen. Hääpäi-vän kunniaksi kävimme alkuperäisessä koh-taamispaikassa. Jarmo muistaa tällaiset ja kukkasetkin ilmestyvät, Marjo kiittelee.

Vuonna 1988 sairaanhoitajaksi valmistu-nut Jarmo aloitti työt Loimaan aluesairaalas-sa valmistumistaan seuranneena vuonna. 33 vuotta talossa viihtynyt Marjo oli aloittanut jo aiemmin lähettinä. Jarmo ehti uransa alku-taipaleella kokeilla vähän muitakin töitä ollen esimerkiksi matkaoppaana yhden syksyn. Marjo siirtyi puolestaan lähetin töistä myö-hemmin nykyiseen toimenkuvaansa.

Pari muistelee, että hieman kohinaa ro-manssi aiheutti aluksi pienessä työyhteisös-sä. Tapaamisen jälkeen Jarmoa myös hieman huolestutti hänen 3-vuorotyönsä yhteenso-vittaminen Marjon aikataulujen kanssa. Mar-

jollakin oli totuttelemista, mutta yhteinen rytmi saatiin toimimaan.

Uusi elämäntilanne ja ajankäytön suun-nittelu oli edessä myös, kun yhteiset lapset syntyivät. Huippuhetkikseen pari nimeääkin lasten syntymät ja heidän myötään koetut huippuhetket.

Pitkäjänteisyyttä, tilaa ja tukeaPitkän suhteen onnistuminen vaatii Harjun-maiden mielestä pitkäjänteisyyttä. Yhdessä koetaan myös vastoinkäymisiä, joilla on tapa-na tulla ryöppyinä ja sitten voi taas olla pit-kiäkin seesteisiä ja rauhallisia kausia. Tärkeää

Harjunmaiden työajat ovat niin erilaisia, että yhteiset työmatkat eivät sentään onnistu. Tosin työ-paikkakin sijaitsee vain alle 10 minuutin matkan päästä kotoa.

Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi

Harjunmaat:

yhteinen koti ja työpaikka

Käymme yhdessä ain’

2/12 Hospitaali 13

Sjukskötare Eeva-Liisa Virta är svensk kontaktperson för den inreme-dicinska/ hematologiska avdelningen 015, högst upp i T-sjukhuset.

– Jag är hemma från Sastmola, från en helt finsk familj. Vi hade släktingar i Sverige, och jag försökte tala svenska åtminstone med deras grannar då vi var på besök. Men annars hade jag bara finska kamrater.

Svenskan förblev ett ämne bland andra på skolschemat.

Eeva-Liisa Virta har just firat 30-årsjubi-leum som anställd vid ÅUCS.

Attityden, inte intyget ger ett gemensamt språkDet kan inte finnas en finlandssvensk vårdare till hands för varje finlandssvensk patient. Men tursamt nog finns det många i personalen med helt finsk bakgrund som glatt lägger sina ord på svenska då de märker att det behövs.

– Tjänsten jag fick 1982 förutsatte kun-skaper i svenska så då avlade jag ett språk-prov, och fick språktillägget.

Instruktionerna finnsSenare flyttade hon till andra uppgifter och språktillägget tappades bort.

– Men det hindrade ju inte mig att tala svenska. Jag tycker att man skall göra det då det behövs. Inte skulle jag själv heller vilja ha de här sakerna förklarade för mig på engelska, så komplicerade är de.

En stor hjälp är att de flesta instruktioner för patienterna numera finns färdigt översatta till svenska.

För några år sedan blev några språktillägg på avdelningen 015 ”lediga” och då fick Eeva-Liisa Virta tillbaka sitt. Strax därpå gick också avdelningens tidigare svenska kontaktperson i pension och då åtog sig Virta det uppdraget.

– Jag försöker uppmuntra också mina kol-leger att tala. Träningen gör mästaren.

Bra börjanPå avdelning 811 några våningar ner arbetar Marita Talvenmaa. Hon kom in i sjukskötar-arbetet relativt sent i livet och fick sitt fasta jobb 1998.

Marita Talvenmaa fick sin första kontakt med svenska redan hemma.

– Pappa kom från Nagu och mamma hade varit krigsbarn i Sverige. De talade inte svenska med oss barn, men de försökte ha svenska som sitt hemliga språk som vi inte skulle förstå.

Det var en bra start på språkintresset och i skolan tyckte Marita att svenska var lätt.

På canceravdelningen 811 möter Talven-maa också åländska patienter.

SanastoaSastmola – MerikarviaGenusformer – suku (kieliopissa)Skolschemat – lukujärjestysTillrättavisa – (moittien) oikaistaHyggligt – kohtalaisestiBehjälpligt – auttavastiInvandrare – maahanmuuttaja

Träning ger färdighet. Eeva-Liisa Virta växlar några glada repliker på svenska med John Sjöblom från Salo som till sjukhuset tagit med sig sin hobby – att virka spetsdukar.

Marita Talvenmaa har märkt att de svenska pa-tienterna är glada redan för att man bjuder till att tala och förstå.

Keskuksen kautta tilataan TYKSin, Rai-sion sairaalan, Paimion sairaalan, Vakka-Suomen sairaalan, Loimaan aluesairaalan ja Salon aluesairaalan jatkohoitosiirrot sekä tut-kimussiirrot vuodeosastoilta poliklinikoille. Aluesairaalat käyttävät samaa järjestelmää, ja tämä mahdollistaa myös siirtokuljetusten ns. ketjutuksen, jolloin esimerkiksi kun TYK-Sistä on siirretty potilas Salon aluesairaalaan, voidaan sieltä saada paluukuljetus toiselle potilaalle TYKSiin tai jatkokuljetus jonnekin muualle. Tällöin tyhjänä ajaminen vähenee.

Sairaanhoitopiirin omien sairaaloiden lisäksi VSSHP:n keskus tekee yhteistyötä Satakunnan keskussairaalan ajojärjestelijän kanssa, jolloin sieltäkin voidaan saada paluu-kuljetuksia TYKSiin.

Siirtoja lähelle ja kauasSuurimmaksi osaksi siirrot tapahtuvat sai-raanhoitopiirin sisäpuolella, mutta potilaita lähtee myös ympäri Suomen. Satakuntaan on myös paljon siirtoja.

– Pitkiä siirtoja vaikka Rovaniemelle saakka tehdään enemmän kesäisin, koska silloin on lomasesonki ja tänne tulee esimer-kiksi pohjoisesta ja muualta Suomesta paljon saaristoon lomailemaan ihmisiä ja heidät siir-retään tarvittaessa sairaustapauksissa omiin aluesairaaloihinsa, Jari Mäkinen sanoo.

Suurin osa hoitolaitossiirroista tapahtuu puolen päivän ja klo 17:n välillä. Tällöin saat-taa esiintyä ruuhkaa, etenkin, jos sattuu, että useampi auto lähtee pidemmälle tekemään useamman tunnin siirtoja esimerkiksi Sata-kunnan keskussairaalaan, jolloin auto voi olla poissa viisikin tuntia.

Siirtoja on Mäkisen mukaan heti aamusta asti, jolloin tehdään paljon poliklinikkasiirtoja ja esimerkiksi hakuja sairaanhoitopiirin muis-ta sairaaloista TYKSiin tutkimuksiin. Autoja tarvitaan aamusta iltaan. Niitä pyritäänkin pitämään porrastetusti ajossa, jotta saatavuut-ta riittää koko päiväksi. Ruuhkahuippuna on luonnollisesti eniten autoja liikenteessä.

on myös antaa toiselle omaa tilaa ja tukea hä-nen harrastuksiaan.

– Jarmon yksi rakkaimmista harrastuk-sista on ollut valmentaa pesäpallossa van-hempia ja nuorempia lapsia.

Hän on ollut siinä niin täysillä mukana, että se on ollut myös osin sitovaa, Marjo sa-noo.

Marjo kertoo itse olevansa lähinnä penk-kiurheilija. Hän on kuljettanut lapsia harras-tuksiin ja käynyt katsomassa heidän pelejään.

– Lasten harrastusten ja lasten kasvami-sen sekä kehittymisen myötä olemme itsekin kokeneet onnistumisen iloa ja elämyksiä. Tietysti, jos ei lapsia olisi, kokemuksia olisi hakenut ehkä muualta. Vaikea sanoa, mikä se sitten olisi mistä se huumori ja ilo olisi revitty, sillä onnistumiset ja epäonnistumiset yhdessä koettuina ovat olleet meille tärkeitä, Jarmo kertaa.

Lasten peliharrastukset ovat kuljettaneet perhettä ympäri Suomea sekä tuoneet uusia ystäviä ja tuttavia muun muassa toisten las-ten vanhemmista. Tämä elämäntapa alkaa Harjunmaiden mukaan sitä myötä pikku hiljaa jäädä, kun omat, nyt 16- ja 19-vuotiaat lapset, kasvavat siitä ulos.

– Tytär aloitti juuri lukion, jota hän tulee käymään kolmisen vuotta. Sitten on edessä jälleen uusi elämäntilanne miettiä avoimin mielin mitä sen jälkeen teemme.

Harjunmailla on yhteinen tulevaisuuden-toive ylitse muiden:

– Toivomme ennen kaikkea terveyttä ko-ko perheelle – muusta aina selvitään.

Deras finska är ofta knagglig eller obefint-lig och om det är äldre patienter så är kanske inte heller engelskan så flytande.

– De är oändligt tacksamma då någon ta-lar svenska ens behjälpligt, säger hon.

Talvenmaa är inte svensk kontaktperson men tycker också att det är en hederssak att försöka kommunicera på svenska med patien-ter som vill det.

Förståelsen viktigastPå avdelningen finns ett par sköterskor som är helt tvåspråkiga och ytterligare några till som klarar sig hyggligt.

– Här är det ju inte det viktigaste att man har alla genusformer rätt så länge man kan förstå och bli förstådd, säger Talvenmaa.

– När jag träffar invandrare som försöker klara sig på finska och kanske radar upp orden i fel ordning och har ändelserna lite hur som helst, så inte faller det ju heller mig in att börja skratta eller tillrättavisa dem. Det enda man vill då är att förstå, och man är glad om alla bjuder till. Det är säkert lite likadant för ålän-ningarna med oss, säger hon.

Text och bild Mathias Luther

14 Hospitaali 2/12

Tämä puu löytyy Hannun omasta pihasta. Siinä näkyy miten oksisto on muodostunut jokavuo-tisesta leikkuusta. Jos puu tekee monta oksaa latvan katkaisukohdan alle, on niitä hyvä jo melko pienenä harventaa. Oksia pitäisi olla noin 3 kpl aina 40 cm:n välein. Hannu antaa puun kasvaa noin 3 m korkeaksi ennen latvan kat-kaisua lopullisesti. Tikkaitahan sadonkorjuussa tarvitaan, mutta puu on helpompi leikata, kun se on saanut kasvaa vähän reilummin korkeut-ta. Kuvassa myös näkyy, miten latva on katkais-tu vähän kahden sivulle suuntautuvan oksan yläpuolelta. Näin ei muodostu pystyversoja.

Paimiolaisen Päivi Huhtalan ristipistotyöt ovat poikkeuksellisen taidokkaita ja monipuolisia. Niiden maine onkin kiirinyt paitsi ystävien, tuttavien ja sukulaisten myös työyhteisön korviin. Päiville itselleen harrastus merkitsee rentouttavaa vastapainoa luottamustöille.

OmenapuukirurgiaaKelvollisessa taimessa on latva ja vähin-

tään kolme hyväkulmaista oksaa. Kun joka vuosi katkaisee latvan noin 35–40 sentin mit-taiseksi ja poistaa kilpalatvan, saa yksirun-koisen puun. Jos kasvu on heikkoa, katkais-taan vain vähän. Latvan katkaisulla saadaan oksat muodostettua. Puun muotoa ohjataan jättämällä ylin silmu sopivaan suuntaan, ja toiseksi ylimmästä silmusta tulee aina kil-palatva, joka seuraavana kesänä poistetaan, tai taitetaan jo kesällä pois, jos päälatva on hyvinvoiva. Myös taimen oksat leikataan, hyvin kasvavassa taimessa noin 1/3 ja heik-kokasvuisessa enemmän.Yleensä aina oksan alapuolisen silmun jälkeen, liian pystykas-vuisuuden välttämiseksi. Vaakatasossa ole-vat oksat alkavat tuottaa satoa aikaisemmin ja tulevat leikkaukset helpottuvat.

Esimerkkikuvat ovat SH-rakennuksen edestä, jossa on Hannu Mäkisen ja Kari Kan-delbergin nimikkopuut. Lajike on varmaan

Kuva 2: Tässä puu leikat-tuna, kilpalatva on pois-tettu ja oksia typistetty. Latvaan on jätetty ylin silmu sopivaan suun-taan korjaamaan rungon vinoutta. Yleensä puu pyrkii kasvamaan valoa kohti, jolloin silmu jäte-tään varjon puolelle. Oksia on typistetty melko vä-hän, koska ne ovat kovin pystykasvuisia. Taivutus on järkevämpi kuin liian kova leikkaus. Taivutetta-essa pystyy myös vaikut-tamaan oksien suuntaan. Oksissa leikkaus alapuoli-sen silmun jälkeen.

Päivin ristipistoharrastus sai al-kunsa jo pikkutyttönä, jolloin äiti opasti ja innosti häntä sen saloihin. Ensimmäisenä työ-

nään Huhtala muistelee tehneensä pöytäliinan, johon oli valmiiksi pai-nettu ristipistokuvat.

Harrastus eteni mahdollisimman hel-poista ja yksinkertaisista malleista aina vaa-tivampiin taitojen karttuessa. Nykyäänkin vaatimustaso ristipistotöissä, joita hän tekee, vaihtelee suuresti.

– Esimerkiksi hyvin yksinkertaisen jou-lukortin tekee yhdessä illassa isompien töiden viedessä viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia. Tämä johtuu osaksi siitä, etten pysty kuiten-kaan tekemään niitä joka ilta ja harrastukseni on hyvin kausittaista.

Keskittymistä vaativaa touhua– Käytän pääpantaa, jonka otsalipassa on kätevästi kiinni suurennuslasi ja minulla on kotona omat viritelmäni lamppujen kanssa, jotta valoa tulee riittävästi. Suosikkipaikkani tekemiseen on olohuoneen pöydän ääressä.

Päivi Huhtala toimii työsuojelun parissa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) pääluot-tamusmiehenä. Huhtalalle harrastus edustaa parhaimmillaan sekä akkujen latausta että

Omenapuu on minulle puutarhurina se rakkain lapsi. Sopivan haas-teellinen, ja palkitsee onnistu-misen maukkaalla sadolla. No, se

sato ei ole itsestäänselvyys, haasteita riittää. Kukinnan aikainen halla tuhoaa varmimmin satotoiveet. Tuholaisiin, kasvupaikkaan, kuivuuteen jne. voi vaikuttaa omilla toimilla. Puutarhamyymälästä ostettu omppupuun taimi on kaukana luonnossa kasvavasta vil-liomenapuusta, joka on lähtöisin siemenes-tä. Myymälän taimi muodostuu kahdesta osasta, perusrungosta ja siihen vartetusta oksasta. Näin saadaan lajikeominaisuudet siirrettyä. Molemmat osat vaikuttavat puun ominaisuuksiin, siis kasvuun, omppujen ko-koon ja makuunkin.

Nyt kevään koittaessa alkavat omena-puun leikkuuohjeet taas kiinnostaa. Jotta niitä voisi antaa, pitäisi tietää minkä tyyp-pistä perusrunkoa on käytetty, ja joka lajik-

keellakin on oma kasvutapansa.Nykyään myydään myös puolikääpiöiviä

ja kääpiöiviä taimia. Niitä leikataan huomat-tavasti vähemmän kuin perinteisille perus-rungoille vartettuja omppupuita.

Nyt käsitellään ainoastaan perinteistä omppupuuta. Yleensä perusrunkona YP tai A2, näistä jälkimmäinen on voimakaskas-vuisempi.

Miksi omenapuuta yleensä leikataan? Kyse on kasvutilasta ja sadon laadusta. Leik-kaamattomana puu on 5–6 metriä korkea ja leveyttä on saman verran. Ulkonäkö muis-tuttaa enemmänkin pensasta. Osin ihmisen vaikutuksesta puulla ei ole luontaisesti hy-vää kasvutapaa, vaan sitä pitää vähän aut-taa. Sanonta nuorena vitsa väännettävä on varmaan lähtöisin omenapuusta, koska puun muotoilu pitää aloittaa heti keväällä istutet-taessa, tai kesä- ja syysistutuksessa seuraa-vana keväänä.

Kuva 1: Tässä Kandelbergin nimikkopuussa näkyy se olennaisin asia eli kilpalat-va. Se pitää poistaa joka vuosi, jotta puusta tulee rungollinen. Sitä ei saa taivuttamallakaan kuriin, johtuen tuosta liitostavas-ta runkoon. Jos pääverso on vaurioitunut, voi kil-palatvan jättää ja poistaa pääverson. Tämä puu on kasvanut paikallaan noin kolme vuotta. Jos kasvu on hyvää, puu on kolmen vuoden päästä tavoitekor-keudessa, jolloin latva kat-kaistaan sivulle suuntautu-vien oksien kohdalta.

Rentoutumista ristipistoillaTeksti ja kuvat Marjo Peltoniemi

Päivi Huhtala kertoo, että valmiit työt pestään ensin käsin tai pesukoneessa, minkä jälkeen ne vie-lä silitetään. Tauluiksi päätyvät viedään kehystämöön.

Veikeät risti- pistokirjan-

merkit.

punakaneli, joka kuuluu vaikeisiin leikatta-viin. Se muodostaa helposti pystyoksia. Ok-sat voi kesällä taivuttaa painoilla tai naruilla vaaka-asentoon. Sekin aikaistaa satoikään tuloa.

Hannu Väinälä

Multasormella on asiaa

2/12 Hospitaali 15

TERVETULOA TYKS:n AO 607:n

säänTÖMääRäisEEn KEVäTKoKoUKsEEn 12.4.2012 Klo 17.30 Hus Lindman, Piispankatu 15

Kokouksessa käsiteltävät asiat: Vuoden 2011 toimintakertomus • Tilinpäätöksen vahvistaminen, toiminnantarkastajien lausunto, vastuuvapauden myöntäminen • Ao:n määräaikainen tuottotili • Muut mahdolliset asiat

Aloitamme kokouksen ruokailulla: Ceasarsalaattia sekä paahdettua Viskiläntilan kukonpoikaa • patonkia ja levitettä • kahvi/tee

Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 5.4.2012 mennessä: Irmeli.Kuusela@TYKS.fi TAI 0400 975 153 miel. tekstarilla

HUOM! ilmoitathan mahd. erikoisruokavalion

AMMATTIOSASTON HALLITUS

16. maaliskuuta tarkas-tettiin Turun yliopis-tossa lääketieteen li-sensiaatti Timo Iirolan väitöskirja suomen-kieliseltä nimeltään Havaintoja deksmede-tomidiinin farmakoki-netiikasta ja farmako-

dynamiikasta. Kliininen tutkimus terveillä vapaaehtoisilla ja tehohoitopotilailla.

Iirola toimii va. ensihoidon ylilääkärinä VSSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen liike-laitoksessa. Väitös kuuluu anestesiologian ja tehohoidon alaan.

TURUn YliopisTollinEn KEsKUssAiRAAlAAnestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja

kivunhoidon klinikka

Kimari Miia, sairaanhoitaja 1.3.

Keuhkosairauksien klinikka

Pietilä Päivi, sairaanhoitaja 1.3.

Suvanto Ursula, osastonsihteeri,

varahenkilö 1.3.

Kirurgian klinikka

Marjamäki Saara, sairaanhoitaja 1.2.

Saleh Zadeh, sairaanhoitaja 1.2.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

Kukkola Suvi, sairaanhoitaja, varahenkilö 1.3.

lastentautien klinikka

Maunula Hilkka, osastonsihteeri 1.12.11

Simell Satu, erikoistuva lääkäri 1.1.

Tuominen Outi, apulaisosastonhoitaja,

varahenkilö 1.1.

syöpätautien klinikka

Pullinen Erja-Leena, sairaanhoitaja 1.3.

TURUnMAAn sAiRAAlAFörvaltningen

Friman Kent, byråsekreterare 1.1.

sisätautien osasto

Lehikoinen Hanna, sairaanhoitaja 1.2.

EnsihoiDon JA päiVYsTYKsEn liiKElAiTos Kiuru Elina, lääkäri 1.3.

Krause Birgitta, lääkäri 1.3.

Löyttyniemi Sirpa,

hallinnollinen osastonhoitaja 19.3.

hUollon pAlVElUJEn TUlosYKsiKKÖlaitoshuolto, Kantasairaala

Koskela Riitta, laitoshuoltaja 27.2.

Lehto Sirpa, laitoshuoltaja 13.2.

Nurmi Nea, laitoshuoltaja 27.2.

psYKiATRiAn TUlosAlUElastenpsykiatria

Näreharju Minna, apulaisosastonhoitaja 1.3.

Silanto Riikka, sairaanhoitaja 2.3.

TYKs-sApA-liiKElAiTosTykslab

Lampila Anna-Maija, laboratoriohoitaja 1.3.

Ristilä Sanna, laboratoriohoitaja 1.3.

Hospitaali nro 1:n TYKS-säätiön apuraho-ja koskeneessa uutisessa oli Rauno ja Anne Puolimatkan säätiön apurahan saaneiden kohdalle pujahtanut virhe: LL Soile Salomäen työyksiköksi mainittiin silmätautien klinikka. Hänen oikea yksikkönsä on sisätautien kli-nikka. Toimitus pahoittelee virhettä.

Tilanne päällään

EMMA-TEATTERI ESITTÄÄ NÄYTELMÄN

KEKKONEN SYNTYMÄSTÄ

KUOLEMATTOMUUTEEN 8.6.2012 KLO 19.00.

TYKS HENKILÖKUNTANEUVOSTO TARJOAA

LIPPUJA NÄYTÄNTÖÖN

HINTAAN 10€ MYÖS YHDELLE AVECILLE

LIPPU SAMAAN EDULLISEEN HINTAAN

Liput myynnissä U-kanttiinissa 10.4.2012 alkaen

Uusia viran- ja toimenhaltijoita

Väitelleitä

Oikaisu

käsityökerhoja, joista niitä pystyy tilaamaan. Itse en osaa piirtää, mutta joskus piirustus-taitoiset tuttavat ovat suunnitelleet minulle myös uniikkeja malleja.

Lahjayllätyksiä Jos jollakulla Päivin ystävistä tai sukulaisis-ta tulee täysiä vuosia täyteen, osaavat he jo odottaa ristipistolahjaa – välillä hän kertoo tosin pääsevänsä yllättämäänkin.

– Valmiita töitä on hyvä olla varastossa vaikka äkillistä lahjan tarvetta varten, sillä kehystäminen kestää noin viikon. Käsinteh-tyjä kortteja tulee nykyisin lähetettyä lähin-nä sellaisille ihmisille, joista tiedän, että he osaavat arvostaa niitä.

Erityisesti mieleen jääneistä töistä Päivi mainitsee ainakin poikansa rippilahjan, jonka työstämiseen meni puolitoista vuotta ja joka löytyy edelleen hänen poikansa perheen sei-nältä.

– Olen tuplamummi ja olen kummallekin lapsenlapselle tehnyt myös ristiäislahjaksi ristipistotaulun, hän lisää.

Päiville itselleenkin on suotu yllätyksiä.– Täytin viime vuoden marraskuussa

täysiä vuosia. Eräs työkaverini oli 50-vuotis-juhlakutsussa olleesta lapsuudenkuvastani teettänyt käsityöpaketin. Sitä en kyllä tiedä mikä vuosiluku siihen kirjoitetaan, kun se on valmis. Paketti ohjeineen oli teetetty Englan-

- Intiaaniaiheisen taulun piti mennä eräälle henkilölle 50-vuotislahjaksi, mutta huomasin sitä tehdessäni, ettei se tule valmistumaan ajoissa. Puurtaessani suuritöistä teosta, ihas-tuin itsekin sen väreihin ja päätin pitää sen itselläni, Päivi sanoo.

pään tyhjentämistä ylimääräisistä ajatuksista. – Ristipistotöihin täytyy keskittyä, sillä

purkaminen on vähemmän mukavaa puuhaa. Välillä tulee laskettua väärin ja olen itse niin tarkka, että silloin pitää purkaa ja tehdä uu-siksi. Äiti aikoinaan opetti, että työn pitää olla siisti myös nurjalta puolelta. Tätä ohjetta on tullut noudatettua itsekin ja katson, että langat tulee päätettyä siististi myös takaa.

Tuottelias tekijäTekemiensä ristipistotöiden kokonaismäärää Päivi ei osaa tarkkaan arvioida, sillä kaikista lahjoitetuista kappaleista ei ole jäänyt edes valokuvamuistoa.

– Olen tehnyt varmasti satoja tauluja lah-jaksi. Saatan tehdä samasta mallista useam-mankin taulun. Valmis työ eroaa aina hieman mallista.

Ohjeita töihin tulee muun muassa valmii-den käsityöpakettien mukana. Ohjeet ovat eräänlaisia kaava-arkilla olevia merkkejä. Jokainen erilainen merkki on kaava-arkkiin merkattu tietyn numeroiseksi väriksi. Työ aloitetaan tyhjän kankaan keskikohdasta ja kaikki pistot lasketaan kaava-arkin mukai-sesti.

– Tuttavapiiristä löytyy harrastajia, joilta voi saada vaihdossa ohjeita. Huutonetistä olen saanut hankittua jonkin verran valmiita käsi-työpaketteja ja netistä löytyy myös erilaisia

nissa ja siinä on englanninkielisiä ohjeita yh-teensä 32 sivua. Toisessa lahjaksi saamassani paketissa ohjeet on kiinaksi. Elämässä pitää olla haasteita!

Yhdistys 114 tiedottaa

VSSHP:n kuntayhtymän henkilökunta JHL ry:n sääntömääräinen

KEVÄTKOKOUSpidetään Verkahovissa tiistaina

17.4.2012 klo 18

Asiat: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntä- minen tilivelvollisille, Ajankohtaista asiaa edunvalvonnasta

ja työsuojelusta. Kokouksen jälkeen ruokailu.Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 2.4. mennessä

marjo.wittfooth@tyks.fi tai tekstiviestillä 050-3653720

OSTOSMATKA TUURIn KYLÄKAUPPAAnLAUAnTAInA 14.4.2012.

Lähtö Turun ortodoksisen kirkon edestä klo 7.00.Paluu on samaan paikkaan noin klo 21.00.

Matkan hinta 15 € henkilöltä. Voit ottaa mukaan myös ystävän.Ilmoittautumiset:

Turun alue henna-maija.ihander@tyks.fi 02-3133229Loimaan alue eeva.kaunisto@tyks.fi 02-3143587

Ukin alue tanja.salminen@uusikaupunki.fi 050-3639546Ilmoittautumiset ja maksut 31.3. mennessä

JHL 114 Nordea FI2722051800032515

www.jhl.fi

16 Hospitaali 2/12

bussilla kohti Helsinkiä ja sieltä sinivalkoi-sin siivin Ivaloon. Perillä sitten liikuttiinkin potkukelkalla, pulkalla ja erilaisilla suksilla; lasketellen, luistellen ja perinteisesti hiihtäen.

Viikko 7/2012Helmikuun viikon 7 lomavaraukset piti jättää sähköisen varausjärjestelmän kautta säätiön hallitukselle 31.10 2011 mennessä. Tosin tällä kertaa viikko ei tullut täyteen heti vaan täyt-tyi jälkivarausten kautta. Yksi huone jäi tyh-jäksi sairaustapauksen vuoksi.

Salmisen perhekunnassa on kokeneita lapinkävijöitä. Aiempina vuosina koko kuusi-henkinen perhe on viettänyt ainakin kymme-nen talvista lomaa yhdessä Tunturi-Jukolassa, perheen pojat jäivät kotiin ja töihin. 11-vuo-tias Suvi-Tuuli aloitti lapinlomailu-uransa jo yksivuotiaana.

Parasta Saariselällä ja Tunturi-Jukolassa on Salmisten mielestä Lapin rauha ja luonnon-kauneus. Iso kelohonkamökki on ollut toimi-va, ja jos pieniä puutteita pitäisi keksiä, niin puute on sähkösauna, tai siis puilla lämmitet-tävä sauna toisi hiihtäjille paremmat löylyt.

Lindströmin pariskunta nautti lapinlo-mastaan ties monennenko kerran:

– Mukavaa, että eläkeläisillä on mahdol-lisuus viettää lomiaan Saariselällä, vaikka tänä vuonna pakkanen jonkin verran vähensi suunniteltuja hiihtokilometrejä.

Hovirinnat tunnustivat myös käyneensä Saariselän maisemissa useita kertoja, muissa-kin majapaikoissa kuin Tunturi-Jukolassa.

– Kyllä Tunturi-Jukolan sijainti ja toimi-vuus ovat ihan omaa luokkaansa. Ja loistavas-sa kunnossa oleva latureitistö antaa lomalle sen loppusilauksen.

Tunturi-Jukola, Turun yliopis-tollisen keskussairaalan vuonna 1988 Lapin kelohongasta raken-nettu tunturimaja, sijaitsee Inarin kunnassa Saariselän alueella Kau-nispään etelärinteellä.

Majan huoneistoala on noin 200 m2. Majoitushuoneita on neljä, jois-sa kussakin on neljä vuodepaikkaa kerrosvuoteissa. Oleskelutilana on erillinen takkatupa ja ruokailupirtti ruoanvalmistusta ja ateriointia var-ten sekä tarpeelliset huoltotilat ja tietenkin sauna.

Majan tiloja vuokrataan ensi-sijaisesti Turun yliopistollisen kes-kussairaalan henkilökunnalle ja luottamushenkilöille loma- ja virkis-tyskäyttöön. Varausviikko on lau-antaista lauantaihin.

Majan varustukseen kuuluvat liinavaatteet. Siivous hoidetaan va-raajien toimesta.

Majan vuokrausta hallinnoi TYKSin koulutus ja vapaa-ajanviet-tosäätiö.

Teksti ja kuvat Mirja Hovirinta

Tunturi-Jukola – tyksiläisten oma alppimaja

YhteiselämääTunturi-Jukolan-matkailu edellyttää kävi-jöiltä yhteisöllisyyttä. Ja sitähän varsinais-suomalaisista löytyy, ainakin Lapissa. Mökin yhteiset tilat ovat väljät ja toimivat. Keittiö riittää yhtäaikaiseen kokkailuun erinomai-sesti, vaikka useimmiten eri seurueitten aika-taulut eivät kohtaa edes aamiaisaikaan; toiset valvovat iltaisin, toiset aamuisin. Saunavuo-rot sovitaan, yleensä ensimmäinen ladulta kotiutunut laittaa saunan lämpiämään.

Takan ääressä jutellaan päivän hiihtoko-kemuksista ja maailman menosta, harvemmin TYKSistä ja työelämästä. Loppusiivous hoituu reilulla talkoosysteemillä. Yksi kämppä hoi-taa matot, yksi siivoa wc-tilat, joku imuroi ja joidenkuiden hommaksi jää saunan siivous. Ja kaikki siivoavat oman huoneensa, tietenkin.

Lapin luontoTunturi-Jukola tarjoaa mahdollisuuden kun-non kohottamiseen talvella hangilla hiihtäen ja kesällä ja ruska-aikaan patikoiden upeissa retkimaastoissa.

Meidän viikollamme pakkaset vaihteli-vat 4 ja 30 pakkasasteen välillä. Lunta riitti ja satoi lisääkin useimpina päivinä. Revontulet näkyivät haaleina lieskoina.

Helmikuussa talvinen tunturimaisema ei tarjonnut paljoa eläinelämyksiä. Muutama poro kaivoi ladun varren hangessa jäkäläei-nestään, yksinäinen jänis pinkoi mökin editse tunturiin, mutta kuukkelit pysyivät piilossa. Mökkiimme muuttanut metsähiirikin ulkois-tettiin arktiseen talveen kesken lomaviikon ilman yt-neuvotteluja.

Kaukana kiireestäJa Turusta lähes 1000 kilometriä. Johanna Salminen, TYKSin päivystyslaboratoriosta, ajeli paikalle yhtä soittoa miehensä Jussin ja tyttärensä Suvi-Tuulin kanssa. Ulpu Lind-ström, eläkkeellä oleva potilasasiamies Raisi-on sairaalasta ja puoliso Guy saapuivat mök-kiin vasta sunnuntaina, he pitivät yön tauon Oulussa. Hovirinnat lähtivät ensin Turusta

Huoneet ovat tyylikkäästi lapinhenkisiä.

Takkatuvassa vietetään yhteistä iltaa Johanna, Tauno, Guy ja Ulpu.

Suvi-Tuuli muisti lomalla myös läksykirjoja.

Mirja kävi todistettavasti ladulla.