SisäasiainministeriöPoliisiosaston julkaisu 2/2002VASTUU TYÖKAVERISTAPoliisin päihdeprojektin 1999-2001 seurantatutkimusLeila Märkjärvi2002ISBN 951-734-487-22SISÄLLYSLUETTELO:ALKUSANAT 4JOHDANTO 5TUTKIMUKSEN ENSIMMÄINEN OSA1. SEURANTATUTKIMUKSEN ASETELMA1.1. Tutkimuksen konteksti ja kohde 61.2. Tutkimustehtävän täsmennys 71.3. Tutkimusaineisto 81.4. Tutkimusaineiston analysointiprosessi 92. KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT 113. KOETTU PÄIHDEHAITTATILANNE JA TOIMINTAVALMIUDET POLIISINTYÖYHTEISÖSSÄ3.1. Päihdeongelmien esiintyminen työpaikalla 153.2. Päihdetoiminnan ohjeistus työpaikalla 173.3. Toiminta päihdehaittatilanteessa 194. PÄIHTEISTÄ JOHTUVAT HAITAT TYÖPAIKALLA 224.1. Päihdehaittojen esiintymisessä havaitut muutokset projektin aikana 234.2. Päihdehaittojen esiintymisessä tapahtunut muutos pilottiyksiköittäin 264.3. Yhteenveto päihdehaittatilanteesta5. MUUTOKSET TYÖNTEKIJÄN PÄIHDEONGELMAAN LIITTYVISSÄ ASENTEISSA5.1. Yleiskuva asennemuutoksen suunnasta 285.2. Asennemuutoksen suunnat pilottiyksiköittäin 375.3. Yhteenveto päihdeasenteiden muutoksesta 436. PÄIHDETOIMINTATAITOJEN KEHITTYMINEN JA KOULUTUKSENVAIKUTUKSET6.1. Päihdeosaamisen arviointi ennen ja jälkeen koulutuksen 436.2. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihdeosaamisen arviointi 446.3. Koetut muutokset omassa ja työyhteisön päihdetoiminnassahavahduttamiskoulutukseen osallistumisen jälkeen 476.4. Loppukyselyn tulosten eroista havahduttamiskoulutukseen osallistuneiden jaosallistumattomien ryhmissä 506.5. Poliisien oma päihdekäyttö ja käsitys huumekäytön uhasta tulevaisuudessa 586.6. Mitä päihdekoulutukselta odotettiin ja mitä siltä saatiin? 656.7. Pohdinta ja yhteenveto poliisin työyhteisön päihdekoulutuksesta 693TUTKIMUKSEN TOINEN OSA1. Kehityksen näkökulma 702. Mitkä tekijät vaikuttivat pilottiyksiköiden edistymiseen? 713. Poliisin päihdetoiminnan kehitysvaiheet projektin aikana 74

4. Poliisin päihdetoiminnan kriittiset kohdat ja lähikehityksen haasteet 75LÄHDEKIRJALLISUUTTA 83LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA 85LIITTEET:Liite 1. Tutkimusaineiston keruun suunnitelma ja selvitys toteutumisestaLiite 2. Poliisin päihdeprojekti 1999 - 2001 Kyselylomake ILiite 3. Poliisin päihdeprojekti 1999 - 2001 Kyselylomake IILiite 4. Poliisin päihdeprojektin Malmö-Mast –testin tuloksetLiite 5. Poliisin päihdeprojekti. Päihdehaittojen ehkäisyohjelma.Koekäyttöön valmisteltu malli 2.1.Liite 6. Päihdehaittojen esiintymisen muutos pilottiyksiköittäin (t-testi)Liite 7. Tiivistelmä/Poliisin päihdeprojektin päätösseminaari 22.1.2002.4ALKUSANATProjektit tulevat ja menevä - ja mikään ei muutu!Työelämän kehittämishankkeiden liepeillä kuulee usein tämän lausahduksen. Tyhjättynnyrit saattavat kolista eniten. Projektin aikana kohistaan ja häärätään. Kun prosessi onohitse, ei näytä olevan niin väliä, vaikka arjessa luisutaan taas samoihin vanhointoimintamalleihin. Malleihin, joita on yritetty projektissa kehittää ja luoda niiden tilalle uusia.Näyttämisen ja onnistumisen vaateet ovat painoina projektista vastaavien niskassa. Tätätilannetta kuvastakoon seuraava ote projektin hallinnosta vastaavan puheenvuorostaprojektin keskivaiheilta:"… nykymaailmassa odotetaan sellasta hirmutahtia ja siihen usein projektit kaatuu, että todetaan, että eisaatukkaan mitään aikaseksi, ja tää on just varmaan yks niistä hankkeista, joka tarvitsee jumalattomanpaljon aikaa ja sitkeyttä. Jatkuvasti pitää itselle selittää, että nämä asiat vie aikaa - tää saattaa olla vuosienehkä kymmenenkin vuoden asia, että kulttuuri muuttuu. Siihen ei pidä lannistua, jos muutosta ei heti näy … "Tästä poliisien päihdetoiminnan kehittämishankkeesta ei ole pidetty pilottivaiheessameteliä. Työtä on hankkeeseen valituissa poliisien pilottiyksiköissä tehty vuosien 1999 -2001 aikana ahkerasti ja hiljaa puurtaen. Mutta jäivätkö tynnyrit tyhjiksi? Siihen löytyyvastauksia tästä tutkimusraportista.Pääsin tutkijana mielenkiintoiselle aitiopaikalle. Seurasin kehitysprosessin kulkuahavainnoimalla projektin ohjausryhmän ja pilottiyksiköiden yhteisistuntoja, tutkimallaprojektin tuottamia kirjallisia dokumentteja ja mittaamalla projektikoulutuksen tuomaamuutosta pilottiyksiköiden kenttäväelle suunnatulla kyselylomakkeella.Yritin pysytellä ulkopuolisen tarkkailijan roolissa, ja siinä mielestäni aika hyvin onnistuinkin.Aika ajoin minut kuitenkin vedettiin mukaan myös aktiiviseksi toimijaksi. Esittelin jaraportoin välivaiheen tuloksia sekä ohjausryhmässä että päihderyhmien koulutuksissa.Tutkimus toimi siis väistämättä myös projektin yhtenä interventiovälineenä, vaikka sentoiminnallista funktiota ei ollut tarkemmin yhdessä etukäteen määritelty ja rajattu.Tutkimusmatka on ollut itselleni antoisa ja vaiherikas kokemus ja mahdollisuus yhdistääsekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimustapaa. Esitän lämpimät kiitokseni kaikillematkakumppaneilleni tutkimuksen eri vaiheissa saamastani tuesta ja kannustuksesta.Uskon, että tässä raportissa avaamani näkökulmat auttavat poliisien ohella myös muitaammattiryhmiä kiinnostumaan työyhteisönsä päihdetoiminannan kehittämisestä. Poliisienkehittämää, omaa henkilöstöön kohdentuvaa ehkäisevää päihdetoimintaa voisi nimittäävaikka "Vastuuta työkaverista” -toiminnaksi.Onko kehitetty toimintamalli henkilöstön hyvinvoinnin kannalta merkittävä ja käyttöönsoveltuva väline? Tähän kysymykseen ottakoon jokainen raportin lukija - erityisestihenkilöstön hyvinvoinnista ja henkisestä työsuojelusta vastuussa oleva henkilö kantaa.Orimattilassa 11.1.2002 Leila MärkjärviKasvatustieteiden tohtori (aikuiskasvatus)

Erikoissairaanhoitaja (mielenterveystyöpsykiatrinenhoitotyö)5JOHDANTOTämän raportin tarkoituksena on tuoda näkyviin poliisien työyhteisön päihdetoiminnankehittämispilotin tuottamat muutokset ja arvioida kehittämistoimintaa ja sen tavoitteidentoteutumista. Lisähaasteena on löytää tukipisteitä, joiden varassa kehittämistyö voisi edetäpilottivaiheessa tuotettujen toimintamallien ja työvälineiden laajempaan käyttöön ottoonkoko poliisiorganisaatiossa.Poliisien päihdeprojektin vaikutuksia ja muutoksia kartoittava ja analysoiva työ tehdäänsekä pilottiyksiköistä että projektin ohjaus- ja johtoryhmästä vuosina 1999-2001 kootunsekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusaineiston pohjalta. Linkkejä vedetään sekäaiempaan päihdetoiminnan kehittämiseen liittyvään tutkimukseen, toiminnan kehittämiseenliittyviin teoreettisiin kysymyksiin ja aikuisen oppimiseen että poliisin organisaatiossakehittämisen aikana tapahtuneisiin toiminnallisiin muutoksiin.Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitetään tutkimusasetelma ja tutkimuslomakkeidentuottaman kvantitatiivisen aineiston analysoinnin tulokset. Tähän analyysiin liitetäänlomakkeiden avokysymysten yhteenvedot ja esimerkkejä laadullisesta aineistostaseuloutuvista pilottitoimintaan osallistuneiden kokemuksista.Tutkimuksen toinen osa avaa poliisien päihdeprojektin pilottivaiheen seurantaan myöskoko kehittämishankkeen prosessia kuvaavan ja arvioivan näkökulman. Arvioinnissapohditaan kehittämishankkeesta nousevia kriittisiä kysymyksiä ja kehittämishaasteitakehittävän työntutkimuksen käsitteitä ja analyysivälineitä hyödyntäen. Päätelmätperustuvat sekä tutkimusaineistosta nouseviin havaintoihin että raportin tekijänomakohtaiseen kehittämistoiminnan arviointikokemukseen.Tutkimuksen toisessa osassa esitetyt pohdinnat ovat siis tutkijan mieleen projektinvaikuttavuuden arviointiaineiston keruun prosessissa kertyneiden sekä teoreettisten ettäkokemuksellisten havaintojen virittämiä ja kypsyttämiä. Hankkeen vaikutusten arviointituottaa näkökulmia myös kehittämis- ja projektitoimintaan liittyvään yleiseen keskusteluun.Esitetyt johtopäätökset ja ehdotukset muodostavat peilin, jonka käyttökelpoisuudenarviointi jää projektissa tuotetun mallin levittämisestä vastaaville toimijoille.61. SEURANTATUTKIMUKSEN ASETELMA1. 1. Tutkimuksen konteksti ja kohdeTyöelämän päihdeongelmia on Suomessa pyritty ratkaisemaan aktiivisesti kuluneenkolmenkymmenen vuoden aikana. Työ on perinteisesti ollut valistus ja hoitoonohjaustyötä.Varsinaisen hoitoonohjauksen perusperiaatteiden ja hoitoonohjausmallienvuosikymmenenä voidaan pitää 1970–lukua, ja 1980 luku oli puolestaanhoitoonohjausmallien käytännön kokeilun ja hoidon kehittämisen aikaa.Myllyhoidollinen työpaikoilla tehtävä ehkäisevä ja varhaista päihdetoimintaa korostavatoimintamalli vakiinnutti asemansa 1990 – luvulla. Se syntyi samaan aikaan kunTyöturvallisuuskeskus välitti työpaikoille omaa päihdehallintamalliaan, jonka lähtökohtanaoli se, että työyhteisö voi ja sen pitää edistää alkoholin käytön hallintaa eli tavallaan”opettaa ihmisiä juomaan oikein” ja kiinnittää huomiota myös kohtuukäyttäjien aiheuttamiinhaittoihin.Ehkäisevän päihdetyön kehittäminen työyhteisöissä aktivoitui 1990 –luvulla ja jatkuuuudella vuosituhannella. Toiminnassa pyritään kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan,jolloin kehittämistyöhön kytkeytyvät mukaan kaikki työyhteisön jäsenet, työhyvinvoinninavainhenkilöt ja järjestelmät ja päihdepalvelujen verkosto. Lähtökohtana on, ettäpäihdetyön tulisi olla pysyvä osa ns. työkykyä ylläpitävää TYKY-toimintaa (Vuoria 1999).Myllyhoidollinen työelämän päihdetoiminnan malli, joka käyttää interventiovälineenään

ammatillis-kokemuksellista havahduttamiskoulutusta, korostaa päihderiippuvuudenvarhaista tunnistamista ja aktiivista puuttumista. Malli korostaa lähiyhteisön havahtumistaja pitkäjänteistä päihdetoimintakulttuurin kehittämistä avoimen asialliseen ja ihmisestävälittävän toiminnan suuntaan.Päihderiippuvuuteen sairastuneen kohdalla myllyhoidollisen työn tavoitteena on päihteistäirrottautuminen ja vertaistuen ja ammatillisen avun ja lähiyhteisön valjastaminentoipumisen tueksi. Myllyhoidollisen ja perinteisen toimintamallien yksityiskohtaista vertailuaon tehty esimerkiksi työterveyshoitajien päihdetoiminnan kehittämistä käsittelevässäaikuiskasvatustieteellisessä väitöskirjassa (Märkjärvi 1995, 26-48).Tutkimuksen kohteena oleva poliisien päihdeprojekti on työterveyshoitajienpäihdetoiminnan kehittämishankkeen (Märkjärvi ym. 1994, Työsuojelurahaston hankeno:92227, www.tsr.fi) jälkeen toinen yksittäisen ammattiryhmän (profession)päihdetoiminnan kehittämiseen keskittyvä, myllyhoidollista lähestymistapaa toteuttava jatutkimusta sisältävä projektihanke.Yksittäisiä työpaikkoja ja kuntia, joissa myllyhoidollisia päihdetoimintamalleja on läheskahdenkymmenen vuoden aikana kehitetty, on useita satoja. Hankkeista on syntynytlukuisia raportteja ja eriasteisia opinnäytetöitä. Työpaikan sisäistä, päihdetoiminnanpitkäjänteiseen kehittämiseen liittyvää, raportoitua seurantatutkimusta, johon tässätutkimuksessa viitataan myllyhoidollisen päihdetoiminnan vaikutuksia tarkasteltaessa, onaiemmin tehty kahdessa yrityksessä (Märkjärvi 1998 ja 1999) ja yhdessä yritystenyhteishankkeessa (Koponen 1999).7Tämän tutkimuksen avulla arvioitavan hankkeen projektisuunnitelman (1999) mukaanpoliisin päihdeprojektin tavoitteena oli toteuttaa yhteistyössä SisäasiainministeriönPoliisiosaston, läänien ja muun poliisiorganisaation sekä Myllyhoitoyhdistyksen keskenpoliisien sisäisen päihdetoiminnan kehittämishanke.Suunnitelmassa todetaan, että hankkeen aikana koulutetaan mukaan lähtevissäpilottiyksiköissä henkilöstö, esimiehet, päihderyhmät ja tarvittava palveluverkko sekäannetaan valmiudet yhteistyöhön päihdeasioissa.Täsmennettyinä tulostavoitteina mainitaan että projekti:a) kehittää valtakunnallisesti sovellettavan poliiseille tarkoitetunpäihdetoimintamallin organisaation sisäistä käyttöä varten,b) kokeilee mallin käytännössä mukaan lähtevissä poliisin yksiköissäc) kehittää ja kokeilee poliiseille tarkoitetun varhaisvaiheen havahduttavanpäihdepainotteisen kuntokurssind) kehittää yksikkökohtaisen päihdeohjelman, kouluttaa pilottiyksiköidenpäihderyhmät, esimiehet ja henkilöstöne) kehittää poliisin koulutusyksiköiden päihdekoulutusvalmiuksia, sekäf) tutkii projektin vaikuttavuudenKokonaissuunnitelman toteutumisesta on tehty erillinen projektin loppuraportti, johon onliitetty kunkin pilottiyksikön omat loppuraportit (Virtanen 2002). Liitteenä tutkimusaineistonkokoamisen suunnitelma ja selvitys eri vaiheiden toteutumisesta (liite 1.)1.2. Tutkimustehtävän täsmennysTutkimuksen kohteena olevan projektin yhtenä tavoitteena oli tutkia projektin vaikuttavuus.Tässä raportissa kyseisestä prosessista käytetään kevyempää ilmausta vaikuttavuudenarviointi, koska vaikuttavuus on yleisenä käsitteenä liian vaativa. Se edellyttäisi projektiinterventioidenlisäksi mm. monipuolista väliin tulevien tekijöiden huomioimista, mikä ei olemahdollista tämän tyyppisessä pilottiprojektissa.Seurantatutkimuksen avulla suoritettu arviointiprosessi keskittyy projektissa interventiona

käytetyn ammatillis-kokemuksellisen myllyhoidollisen päihdekoulutuksen toimintamallintoimivuuden ja tuloksellisuuden arviointiin ja sen soveltumiseen poliisin päihdetoiminnankehittämistyöhön.Tässä arviointitutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan kehittämishankkeen aikaisia,poliisien omassa päihdetoiminnassaan kokemia ja havaitsemia sekä määrällisiä ettälaadullisia muutoksia, joissa saattaa siis olla mukana myös monien väliin tulevientekijöiden yhteisvaikutusta. Tämä seurantatutkimus vastaa siihen:a) mitä päihdetoiminnan kehittymistä ja muutosta on poliisin päihdeprojektissa toimivissapilottiyksiköissä havaittavissa jab) mitä päihdetoiminnan osa-alueita ja projektin tavoitteiden toteutumista estäviä jaedistäviä tekijöitä pilottitahot tuovat esiin kehittymistään raportoidessaanc) mitkä ovat kehitetyn mallin siirtämiseen pilottien ulkopuolelle liittyvät keskeisetmahdollisuudet ja ratkaistavat kehitysristiriidat projektin päätösvaiheessa.81.3. TutkimusaineistoLomakekyselyPoliisien työyhteisön päihdetilannetta ja päihdetoimintaan liittyviä asenteita kartoittavakyselylomake (liite 2) osoitettiin pilottiyksiköissä työskenteleville ennen päihdekoulutuksenkäynnistymistä 1999, ja uusittiin koulutusta, henkilökohtaista päihdekäyttöä jahuumetilanteen arviointia koskevilla lisäkysymyksillä havahduttamiskoulutuksen päätyttyävuonna 2001 (liite 3.). Kyselyyn vastattiin molemmilla kerroilla nimettömänä.Taulukko1. Kyselyn otos, palautetut lomakkeet ja vastausprosentitLomakkeidenkokonaismääräalkumittaus/loppumittausPilotit Palautetut1999 kplI1999%Palautetut2001 kplII2001%250/250 Yksikkö A. 125 50% 77 31%150/102 Yksikkö B. 98 65% 61 60%210/205 Yksikkö C. 169 81% 156 75%230/220 Yksikkö D. 150 65% 166 76%200/200 Yksikkö E. 123 62% 118 59%1040/977 Yhteensä 665 64% 578 59%Vastausprosentin laskenta on tässä suoritettu palautuneiden lomakkeiden ja jaettujenlomakkeiden määrän suhteesta. Todellisissa jaettujen lomakkeiden määrissä saattaa ollapieni virheen mahdollisuus, koska kaikki yksiköt eivät välittäneet tietoa mahdollistenlomien, henkilövahvuuksien vaihteluiden määristä tms. virhetekijöistä.Erityisesti loppumittauksen kohdalla olisi lomakkeiden jakoon ja palauttamiseen liittyvätkäytännöt pitänyt yksiköittäin varmistaa, eikä jättää vain projektin ohjausryhmänyhteydessä annetun, lomakkeiden jakoon liittyvän aikataulun ja ohjeistuksen varaan.Lisäksi on mainittava, että kaikki lomakkeet eivät palautuneet määräajassa toukokuun

2001 loppuun mennessä, vaan niitä palautui vielä syyskuussa 2001. Myöhässä tulleetlomakkeet otettiin kuitenkin tutkimukseen mukaan ja jo laaditut matriisit ja osittainanalyysitkin uusittiin.Ohjausryhmän kokousnauhoitteet ja pilottiyksiköiden kirjalliset raportitToisena tutkimuksen aineistokokonaisuutena käytetään ohjausryhmän kokouksistakoottuja ääninauhoja ja lisäksi pilottiyksiköiden kirjallisia raportteja. Äänityspäivät, joistaaineisto on koottu ovat:18.8.199911.11.199912 -13.6.200013.10.20006.3.200026.3.2001 ja lisäksi kirjalliset muistiinpanot12 -13.11.2001 ohjausryhmästä.91.4. Tutkimusaineiston analysointiprosessiKuvio. 1. Tutkimusaineisto ja sen analysointiprosessi:Tutkimuksessa käytetään rinnakkain sekä laadullista että määrällistätutkimusmetodologiaa ja aineiston keruuta sekä yhdistellään erilaisia analysointitapoja jateorioita triangulaation periaatteella (Silverman, 1989, 21, 105-6, 156; Denzin ja Lincoln,1994). Yhdistelyn tavoitteena on luoda makrotasoista kokonaiskuvaa tutkittavasta ilmiöstä.Vertailussa ei pyritä ottamaan kantaa siihen, onnistuiko jokin piloteista toista paremmin,vaan raportoidaan pilottien kokonaistilannetta sellaisena kuin se tutkimusaineiston valossailmenee.Pilottiyksiköt ovat saaneet heille erikseen analysoidun kyselylomakeaineiston käyttöönsäja myös matriisit mahdollisia omia analysointeja varten. Toimenpiteellä vältetään tämänraportin paisumista kohtuuttoman laajaksi ja samalla suojellaan pilottien anomymiteettiä.Tarkkoja analyysejä ei voi tehdä niin, etteivätkö kyseiset yksiköt identitfioituisi.Lomakekyselyn havaintoja vahvistetaan laadullisesta aineistosta välittyvällä tiedolla.Erityisesti pysähdytään kohtiin, jossa ilmenee eroavuuksia tai ristiriitaa aineistojen välillä.Ristiriitakohdat ovat usein niitä, joista analyysi saa voimaa uusille lisäkysymyksille.Lomakekyselyn vastauksia tarkastellaan taustamuuttujittain. Samalla tehdään huomioitasekä mahdollisista alku- ja loppumittauksessa ilmenevistä eroista ja niiden tilastollisestamerkitsevyydestä että muita projektin tavoitteisiin ja myllyhoidollisen päihdetoiminnantaustateoriaan peilautuvia huomioita.AlkukartoitusLomakekysely -pilottiyksiköille ennenkoulusta (kvant.)LoppukartoitusLomakekysely -pilottiyksiköille jälkeenkoulutuksen (kvant.)Tulosten vertailuKvalitatiivinen tutkimusaineisto: nauhoitteet, kirjalliset dokumentitTutkimuksen I osan raporttiTutkimuksen IIosan raportti10

Samojen kysymysten vastauksiin eri mittauskerroilla mahdollisesti syntyvien, muuttujien eriluokissa havaittavien erojen tilastollista merkitsevyyttä on testattu ristiintaulukoinninkyseessä ollen joko 2 –testillä tai ryhmävertailun kyseessä ollen t-testillä. Testaustentulokset on merkitty tilastollisten merkitsevyystasojen mukaan seuraavasti: lähesmerkitsevä = p<0,05, ** merkitsevä =p<0,01, *** erittäin merkitsevä=p<0.001. Lomakkeenavovastaukset on luokiteltu sisällön analyysia apuna käyttäen.Vertailuissa nostetaan esiin myös kahden aiemman työyhteisön päihdetoimintaaselvittäneen tutkimuksen tuloksia: esiintyy tekstissä merkinnällä yritys 1 (Märkjärvi, 1998)ja yritys 2. (Märkjärvi 1999). Erityisesti yritys 1, joka vastaa mm. sukupuoli- jaikärakenteeltaan tutkimuksen pilottiyksiköitä, on hyvä vertailukohta poliisien alkukyselyntulosten tarkastelussa, koska kyselyssä käytettiin osittain samoja kysymyksiä.Loppukyselyn osalta tuloksia voidaan verrata vain suuntaa antavasti yrityksen 1.loppuhaastattelukysymyksiin, vaikka ne sisälsivät täsmälleen samoja kysymyksiä, koskakyselyyn vastaamisen tilanne ja haastattelutilanne ovat luonteeltaan erilaisia(haastattelijan vaikutus voi ohjata).Yritys 2. puolestaan eroaa poliisiyksiköiden piloteista sukupuolirakenteensa osalta.Kyseinen yritys on huomattavan naisvaltainen – naisten ja miesten suhde on poliisinotokseen verrattuna lähes käänteinen eli naisia on 70% ja miehiä 30%. Tässä poliisinotoksessa on miehiä lähes 80% ja naisia vain noin 20%. Tästä huolimatta, joidenkinkysymysten kohdalla on mielenkiintoista esittää myös yritys 2. tuloksia poliisin saamientulosten rinnalla.Laadullisen aineiston ääninauhat on purettu tekstitiedostoiksi ja kukin puheenvuorokoodattu. Kyseinen koodaus näkyy suorissa otteissa. Koska analysoinnissa on seurattuerilaisten projektitoimijoiden "ääniä", puheenvuorot on koodattu sen mukaan, onkokyseessä:1. pilottiyksikköä edustava yhdyshenkilö koodi = Pi2. hallintohenkilöstöön kuuluva (sisäministeriön edustaja, läänien edustajat, työsuojelunpiirivaltuutetut) = Ha3. projektiryhmää edustavat = Prj.4. myllyhoidon asiantuntijuutta edustavat = AJotkut henkilöt toimivat kaksoisrooleissa, jolloin heidän koodinsa voi olla yhdistelmäkahdesta erillisestä koodista. Ryhmien edustajille on lisäksi annettu oma numero.Otteiden paikantamiseksi laajasta, lähes kolmesataa sivua käsittävästä aineistosta, onkoodiin lisäksi merkitty /mistä ohjausryhmästä on kyse/ ja miltä sivulta kyseinen ote löytyyesim. Pi6/3/198. Auki kirjoitettua keskusteluaineistoa on tutkittu sisällön analyyttisin keinoinseuraamalla lähinnä keskustelun suuria linjoja, luokittelemalla teema-alueille kuuluviahavaintoja ja seuraamalla niiden esiintymisen runsautta.Yhteenvetona voidaan todeta, että kvalitatiivisen aineiston keruun ja analysoinnin osaltatämä tutkimus tukeutuu holistisen etnografisen metodologian toimintaperiaatteisiin (ks.Marshall & Rossman 1989). Holistisessa etnografisessa lähestymistavassa kuullaantoimijoiden ”ääntä” (native perspective) ja tavoitellaan kokonaisvaltaista toimintakulttuurinkuvaamista ja ymmärtämistä (vrt. kommunikatiivinen etnografia, joka perustuukielitieteelliselle otteelle). Tutkija joutuu näin ollen rooliin, jossa hän sekä tutkii että samallamuokkaa ja ohjaa koko tutkimusprosessia.112. KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOTTutkimuslomakkeessa käytettiin taustamuuttujina vastaajien sukupuolta, ikää,toimintayksikköä, joka tässä raportissa ilmoitetaan muodossa pilottiyksikkö A, B, C. D.Neljäs taustamuuttuja oli vastaajan ammattiasema organisaatiossa. Taustamuuttujatvalittiin projektiryhmän asiantuntijoiden avustuksella.

Tulos osoittaa, että lomakekyselyyn vastanneet ryhmät ovat sukupuolijakauman suhteenlähdes samanlaiset.Taulukko 2. Taustamuuttujat: sukupuoliSukupuoli I alkumittaus1999, %/frekvenssiII loppumittaus2001, %/frekvenssiEroNainen 19% (127) 20% (117) 1%Mies 78% (516) 76% (441) 2%Puuttuva tieto 3% (22) 4% (20) 1%Yhteensä % (frekvenssi) 100% (665) 100% (578)Myös ikärakenteeltaan vertailtavat ryhmät ovat lähes samanlaiset.Taulukko 3. Taustamuuttuja: ikäIkä I alkumittaus1999, %/frekvenssiII loppumittaus2001, %/frekvenssiEroalle 35 vuotta 28% (185) 28% (159)35-55 vuotta 64% (428) 63% (363) 1%Yli 55 vuotta 7% (47) 8% (49) 1%Puuttuva tieto 1% (5) 1% (7)Yhteensä % (frekvenssi) 100% (665) 100% (578)Miten eri toimintayksiköt ovat olleet vastaajissa edustettuina, vaihtelee eri mittauskerroilla.Loppumittauksessa C-yksikön, D-yksikön ja E-yksikön osuudet vastanneista ovatsuhteellisesti nousseet ja A- ja B-yksiköiden puolestaan vähentyneet alkumittaukseenverrattuna. Ero on tilastollisesti merkitsevä (p=,004).Taulukko 4. Taustamuuttuja: toimintayksikköToimintayksikkö I alkumittaus1999, %/frekvenssiII loppumittaus2001, %/frekvenssiEroA-yksikkö 19% (125) 13% (77) -6%B-yksikkö 15% (98) 11% (61) -4%C-yksikkö 25% (169) 27% (156) +2%D-yksikkö 23% (150) 29 (166) +6%E-yksikkö 18% (123) 20% (118) +2%Yhteensä % (frekvenssi) 100% (665) 100% (578) muutos **12Lomakekyselyyn vastanneiden jakautuminen ammattiasemaltaan eri ryhmiin on lähessamanlainen eri mittauskerroilla. Päällystötehtävissä ja kansliatehtävissä olevien osuudetloppumittauksessa ovat hieman kasvaneet, mutta eivät merkitsevästi.Taulukko 5. Taustamuuttuja: asema organisaatiossaAsema organisaatiossa I alkumittaus1999, %/frekvenssiII loppumittaus2001, %/frekvenssiEro

Päällystö tehtävissä 5% (32) 7% (38) +2%Muussa esimiestehtävässä(myös kanslia)16% (107) 16% (92)Kenttätehtävissä 46% (305) 46% (268)Kansliatehtävissä 10% (69) 11% (62) +1%Muissa tehtävissä 17% (112) 14% (82) -3%Puuttuva tieto 6% (40) 6% (36)Yhteensä % (frekvenssi) 100% (665) 100% (578)Lähes puolet vastaajista on kenttätehtävissä. Seuraavaksi eniten eli 16% toimii muissaesimiestehtävissä. Muissa tehtävissä toimii 14 -17 % vastaajista ja päällystöä edustaa 5-7% vastaajista. Myös puuttuvia tietoja on jonkin verran.Tutkimusotoksen sukupuoli- ja ikäjakaumat vastaavat suomalaisen poliisiorganisaationtilannetta. Alalla on naisia melko vähän ja suurin osa heistä toimisto- ja kansliatehtävissä.Valtaosa vastaajista on keski-ikäisiä, mikä myös vastaa valtakunnan keskiarvoa. Suurinosa poliiseista toimii kenttätehtävissä.Alkumittauksen yksikkökohtaisiin tuloksiin kysymyslomakkeiden taustamuuttujien osalta eitässä raportissa palata. Alkukyselyn tulokset on raportoitu ja tiedot välitetty pilottiyksiköillevuoden 1999 syksyllä. Marraskuussa 2001 kaikki pilottiyksiköt ovat saaneet lisäksi alku- jaloppumittausten kaikkien muuttujien jakaumat selityksineen, ja tiedot testaustentilaostollisista merkitsevyystasoista ja tulosten graafiset kuvat omaan käyttöönsä.Yksiköiden sisäisten, mittauskertojen välisten vertailujen tekeminen tapahtuu yksiköidenpäihderyhmien sisäisenä toimintana, johon tutkija antaa tarvittaessa opastusta. Yksiköilleon välitetty myös koko tutkimusaineistosta kootut matriisit SPSS muodossa mahdollistaitsenäistä jatkotyöstämistä varten.Tässä raportissa tarkemman analyysin kohteena ovat nimenomaan loppukyselyyn annetutvastaukset. Lomakkeessa, jolla loppukysely tehtiin (ks. liite 3) oli mukana alkumittauksenkysymysten lisäksi vastaajien omaa päihdekäyttöä ja koulutuksen vaikuttavuudenarviointia mittaavia kysymyksiä.Jatkossa otetaan esille vain yhteenvedon ja tutkimusten johtopäätösten tekemisenkannalta merkittävät tarkastelukulmat. Sellaisiksi on mm. katsottu seuraavat loppukyselyntaustamuuttujien ristiintaulukoinnit.13Toimintayksiköittäin ristiintaulukoituna vastaajat jakautuvat sukupuolen mukaanseuraavasti.Taulukko 6. Yksikkökohtaiset sukupuolijakaumat (loppukysely)Toimintayksikkö Sukupuoli (loppukysely) YhteensäNainen MiesA-yksikkö f%912%6688%75100%B-yksikkö f%2035%

3865%58100%C-yksikkö f%3925%11575%154100%D-yksikkö f%3723%12177%158100%E-yksikkö f%1211%10189%113100%Yhteensä f%11721%44179%558100%Eniten naispuolisia vastaajia on pilottiyksikössä B eli 35% ja vähiten E-yksikössä, jossaheitä oli 11%. Ero vastaajien sukupuolijakaumassa toimintayksiköiden luokissa ontilastollisesti merkitsevä (p=,001). Eroa selittävät mm. yksiköiden toiminnalliset erot.Myös ikäjakaumien osalta eri pilottiyksiköt eroavat toisistaan.Taulukko 7. Yksikkökohtaiset ikäjakaumat (loppukysely)Toimintayksikkö Ikä (loppukysely)Alle 35 v. 35-55 v. Yli 55 v. YhteensäA-yksikkö f%4459%2837%3

4%75100%B-yksikkö f%1118%4675%47%61100%C-yksikkö f%2617%11473%1610%156100%D-yksikkö f%4729%10363%148%164100%E-yksikkö f%3127%7263%1210%115100%Yhteensä f%15928%36363%49

9%571100%Pilottiyksikön A vastaajista erittäin suurin osa eli lähes 60% on alle 35 -vuotiaita ja keskiikäistenryhmä on lähes puolet pienempi kuin muissa yksiköissä. Ikääntyvää joukkoa on14puolestaan paljon yksiköiden B ja C vastaajissa. Ero vastaajien ikäjakaumissatoimintayksiköiden luokissa on tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=,000). Vertailtavatryhmät ovat ikäominaisuudeltaan erilaisia, mikä on hyvä ottaa huomioon aineistostatehtävissä jatkotulkinnoissa.Miten vastaajat jakautuvat ammattiasemaltaan eri pilottiyksiköiden kohdalla, osoittaa myöstoimintayksikkökohtaisia eroja.Taulukko 8. Yksikkökohtaiset ammattiasemajakaumat (loppukysely)Toimintayksikkö Asema organisaatiossa (loppukysely)Päällystö Muu esimies(myös kanslia)KenttätehtävissäKansliatehtävissäMuissatehtävissäYhteensäA-yksikkö f%57%1115%5674%34%75100%B-yksikkö f%712%916%2035%1425%712%57100%C-yksikkö f%107%

2819%6040%2014%2920%147100%D-yksikkö f%128%2919%5434%2315%3724%155100%E-yksikkö f%44%1514%7872%54%66%108100%Yhteensä f%387%9217%26850%6211%8215%

542100%Toimintayksikössä B vastaajien joukossa on suhteellisesti lähes puolet enemmänpäällystötehtävissä olevia kuin muissa yksiköissä. Kysymykseen vastaamatta jättäneitä onmukana joka ryhmässä. B-yksikön vastaajissa on reilusti enemmän kansliatehtävissäolevia kuin muissa ryhmissä, mikä selittää myös naisten suuren osuuden kyseisessäryhmässä.Kenttätehtävissä olevien määrä on yksiköiden A ja E kohdalla yli 70%. Muiden yksiköidenkenttätyössä olevien vastaajien määrän vaihdellessa 35-40% välillä.Lomakkeeseen valittua asemaa kuvaavaa jaottelua on jälkikäteen arvioitu hiemanepäonnistuneeksi, koska siitä puuttuu eroteltuna mm. vartijoiden ryhmä ja mahdollistenpoliisioppilaiden osuus, koska heitäkin vastaajien joukossa ilmeisesti on.Ero vastaajien ammattiasemassa toimintayksiköiden luokissa on tilastollisesti merkitsevä(p=,000).153. KOETTU PÄIHDEHAITTATILANNE JA TOIMINTAVALMIUDET POLIISINTYÖYHTEISÖSSÄ3.1. Päihdeongelmien esiintyminen työpaikallaMiten kyselyyn vastaaja arvioi päihdeongelmien esiintymistä työpaikalla ennen ja jälkeenkoulutuksen, näyttää koko aineistossa pysyneen lähes samana – vain 3% muutoshavaittujen päihdeongelmien vähentymisen suuntaan on nähtävissä. Muutos ei olemerkitsevä (p=,359), joten päihdeongelmien esiintymisen ja juurtumisen työyhteisöönvoidaan tulkita olevan melko pysyvän.Taulukko 9. Esiintyykö työpaikallasi henkilöstön päihdeongelmia?Esiintyykö työpaikallasihenkilöstönpäihdeongelmia?I alkumittaus1999, % (f)II loppumittaus2001, % (f)EroKyllä 62% (410) 59% (343) -3%Ei 37% (248) 40% (231) +3%Puuttuva tieto 1% (7) 1% (4)Yhteensä % (frekvenssi) 100% (665) 100% (578)E s iin ty y k ö ty ö p a ik a lla p ä ih d e o n g e lm ia ?e s iin t y y t ie t ä ä k s e n i e iP e r c e n t7 06 05 04 03 02 01 00m it t a u s k e r taa lk u m it t a u slo p p u m it ta u s

Kuvio 2. Esiintyykö työpaikalla henkilöstön päihdeongelmia?16Päihdetilanne ei muutu hetkessä. Toisaalta havahtumisen ja alkavan päihdeongelmanvarhaistunnistamisen myötä on saatettu tunnistaa uusia tapauksia, mikä vaikuttaapäihdeongelmien esiintymistä kuvaavaan arviointiin.

Kokemus päihdeongelmien esiintymisestä työyhteisössä on saattanut jopa lisääntyäkoulutuksen kautta omaksutun lisääntyneen havaitsemistaidon myötä.Pi2/6/193: "… siitä omasta ryhmästä kun tää kartotus on tehty, että kenen työpaikalla onpäihdeongelmaa, että luennon lopussa se prosentti kasvaa noin 50 %, että on hyvä nähdä,että henkilöstö on valmis kehittymään, havaitsemaan tään päihdeongelmanolemassaolon… "Projektin alkupuolella yksi pilottiyksiköistä viestitti mm. seuraavaa:Pi8 /2/88: " … työterveyslääkärillä oli negatiivista kerrottavaa, että näitä kun on suorittanuttarkastuksia, niin väittää, että talossa olisi alkoholin käyttö henkilökunnan keskuudessalisääntynyt, että tällaisia kokemuksia on ollut sieltä… "Pilottien raportoinneista nousevan yleiskuvan mukaan päihdeongelmien avoinesiintyminen on vähentynyt. Tiettyä ryhdistäytymistä on tapahtunut, mutta varsinaisetongelmat eivät ehkä kuitenkaan ole hävinneet, vaan henkilöt ovat tulleet varovaisemmiksi.Pi6/ 4/138: " … ei me mitenkään tuuleteta - meillä on ongelmaisia eikä me havaita niitä,eikä osata niihin aina vielä puuttua, mutta meillä on tarkoitus."Pi6/6/191: " … ei se alkoholiongelma ole enää sellainen kummajainen tai tabu, etteikösiitä voisi puhua, mutta siellähän on sitten näitä piilomiehiä, jotka on siellä barrikadeillaedelleen… "Sekä työyhteisön päihdekouluttajien kokemuksellinen tieto, jota on kerätty myös Masttestillä,osoittaa että suuremmissa työyhteisöissä noin 10-15% työntekijöistä onvaikeuksissa päihteiden kanssa. Joillakin riskialoilla, joissa on perinteisesti "märkä"kulttuuri luvut ovat vieläkin suuremmat. (Liite 4.)Poliisi on päihdeongelmien esiintymisen suhteen keskivertotyöpaikkojen kaltainen.Yrityksen 1. (n=158) työntekijöiden samaan kysymykseen antamat vastaukset ovatsamansuuntaiset (Märkjärvi 1998). Vertailukohteena olevan miesvaltaisen ja perinteisestimelko ”märkään” alkoholinkäytön kulttuuriin tottuneen tehdasyhteisön jäsenistä 57%vastaa, että päihdeongelmia esiintyy työyhteisössä. Vastaajista 41% antaa ei –vastauksen ja pari prosenttia jättää vastaamatta.Vastakkaisiakin tutkimustuloksia on aiemmin saatu. Poliisien oman tuloskuntotutkimuksen(Soininen ym. 1999) kysymyksiin annettujen vastausten perusteella on päätelty, ettäongelmallinen alkoholinkäyttö on poliisihenkilöstön piirissä harvinaista ja vähäisempääkuin muissa on havaittu. Tutkijat toteavat, että vähättely on saattanut vääristää tulosta.Loppupäätelmässä he kuitenkin päätyvät toteamukseen, että kokonaisuudessaanalkoholiongelmat eivät ole korostuneet missään heidän tutkimuksessaan mukana olleessayksikössä.17Mielenkiintoinen pohdittava jatkokysymys on, että miksi terveydenhuollon kontekstissaesim. työterveyshuollon tarkastuksissa päihdeongelmat näyttävät helposti ikään kuinsuodattuvan pois. Kysymystä on aiemmin tutkittu, pohdittu ja vastauksia etsitty esim.työterveyshoitajien työn tutkimuksessa (Märkjärvi ym. 1994, ja Märkjärvi 1995).Tämä tutkimus osoittaa, että päihdeongelmia poliisin työyksiköissä selvästi esiintyy. Tarvetoimia pontevasti päihdehaittoja vastaan pitäisi poliisin työn vaativuuden ja julkisenluonteen vuoksi olla erityisen tärkeätä.3.2. Päihdetoiminnan ohjeistus työpaikallaKysymykseen, onko työpaikallasi ohjeita päihdetoimintaa varten, annettiinalkumittauksessa huomattavasti useammin kielteinen vastaus kuin loppumittauksessa.Tietoisuus ohjeistuksesta on kasvanut lähtötasosta luvusta 68% loppumittauksen 88%lukuun.Taulukko 10. Onko työpaikallasi ohjeita päihdetoimintaa varten esim.

hoitoonohjausasioissa?Onko työpaikallasi ohjeitapäihdetoimintaa vartenesim.hoitoonohjausasioissa?I alkumittaus1999, % (f)II loppumittaus2001, % (f)EroKyllä 63% (416) 88% (511) +25%Ei 31% (206) 10% (54) -21%puuttuva tieto 6% (43) 2% (13) -4%Yhteensä % (frekvenssi) 100% (665) 100% (578) Muutos ***O n k o p ä i h d e t o i m i n t a o h j e t t a ?k y l l ä e iP e r c e n t1 0 08 06 04 02 00m it t a u s k e r t aa lk u m it t a u slo p p u m it t a u s

Kuvio 3. Onko päihdetoimintaohjetta?Muutos on tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=,000). Toimintaohjeen työstö, sen käyttöönotto ja ohjeistuksesta tiedottaminen henkilöstölle on ollut projektitoiminnan yhtenäperustavoitteena, mikä näyttää toteutuneen erittäin hyvin. Yrityksessä 2. (N=206)18vastaavan tyyppisen päihdetoimintamallin kehittämistyön ja koulutuksen jälkeen tehdyssäkyselyssä tietoisuus päihdetoimintamallista oli mennyt perille yhtä hyvin, eli 88% ilmoittitietävänsä toimintaohjeista ja vain 12% oli jäänyt vaille tietoa.Poliisin pilottiyksiköiden työskentely uuden päihdetoimintaohjeistuksen työstämisessäprojektin aikana on ollut esimerkillistä kehittämistoimintaa. Mallia koostavalleprojektityhmälle annettiin pitkin matkaa yksityiskohtaista ja rakentavaa palautetta.Käytännön päihdetoiminnasta ja mallin toimintatapojen kokeilusta käytiin käytännönesimerkkitapausten valossa rikasta keskustelua. Piloteissa toimivat päihderyhmät ottivatkehittämistehtävän tosissaan. Ajallisesti projektin ohjausryhmä käytti paljon aikaatoimintamalliin liittyvään dialogiin. Projektin asiantuntija/kouluttajajäsenet olivat vaativantehtävän edessä. Tuotettuun malliin voi tutustua tarkemmin liitteessä 5.Myös tiedotus toimintamallin olemassaolosta ja siihen liittyvä yksikkökohtainen koulutustavoitti yksiköiden kenttäväen hyvin. Tämä näkyy sekä loppukyselyn vastauksissa ettävälittyy myös pilottien raportoinnista. Työhön on suunnattu voimavaroja projektitoiminnanjokaisella tasolla ja tulos myös näkyy.Oma askeleensa on sitten mallin levittämisessä (ks. Juutinen, 2000) myös muidenyksiköiden käyttöön. Ohjausryhmään osallistuneet poliisin hallinnon edustajat näkevättehtävänsä tässä kohden tärkeänä.Ha1/4/149): " … kentälle kaivataan yhtenäistä mallia ja sitä tarvitaan. Tästätiedottamisessa (pilotin aikana) on ollut aika matala profiili, että kun olen kiertänytpoliisilaitosten työsuojelutoimikuntia ja aluetoimikuntia, niin olen tästä kertonut, ja osittainnäitä malleja, mitä täällä on ollut esillä vienyt käytäntöön … "Myös jatkossa olisi tärkeätä, että pilottivaiheessa varhaisen päihdetoiminnan mallinkehittämiseen osallistuneet poliisin hallinnon edustajat kytketään mukaan toimintamallinlevittämiseen palvelemaan koko poliisiorganisaatiota.

193.3. Toiminta päihdehaittatilanteessaOhjeiden mukainen päihdetoiminta on edistynyt projektin aikana. Ohjeiden mukaistatoimintaa on alkumittauksen vastaajista havainnut 46%, kun taas vastaava lukuloppumittauksessa on 62%. Muutos on erittäin merkitsevä (p=,000) ja osoittaa, että myöstämän projektissa ilmaistun tavoitteen suuntaan on edetty erittäin hyvin.Vertailuyrityksessä 2. vastaavaan kehittämisintervention jälkeiseen kysymykseen annetutvastaukset (n=79) kertovat ohjeiden mukaisesti toimitun 68% tapauksista ja ohjeitavastaan 32% tapauksista. Jos toimintaa ohjaavaa ohjeistusta on olemassa, näyttää siissiltä, että poliisihenkilöt pyrkivät niitä myös noudattamaan ehkä tunnollisemmin kuinsiviiliorganisaatioiden henkilöstöllä on tapana.Taulukko 11. Jos päihdeongelmia on esiintynyt, onko tilanteissa toimittu toimintaohjeidenmukaan? Vastausten prosentit ja frekvenssit.Onko tilanteissa toimittutoimintaohjeidenmukaan?I alkumittaus, 1999Prosentti(frekvenssi)II loppumittaus2001Prosentti(frekvenssi)EroKyllä 46% (311) 62% (357) +16%Ei 27% (177) 14% (82) -13%Puuttuva tieto 27% (177) 24% (139) -3%Yhteensä % (frekvenssi) 100% (665) 100% (578) Muutos ***Kuvio 4. Onko päihdehaittatilanteissa toimittu ohjeen mukaan?Onko päihdehaittatilaneissa toimittu toim intaohjeiden m ukaan?kyllä eiPercent100806040200mittauskertaalkumittausloppumittaus20Pilottien kautta projektin ohjausryhmään välittynyt tieto siitä, miten päihdeasioissa onaiemmin toimittu, viestittää ristiriitaisista käytännöistä. Koska yksityiskohtaiseenohjeistukseen meneviä hallinnollisia päihdetoimintaohjeita ei ole ollut, tilanteissa ontoimittu poliisivirkamiesten toimintaa yleisesti ohjanneiden säädösten pohjalta. Usein ontoimittu vasta sitten, kun ongelmat ovat edenneet kovin pitkälle ja kaikkia henkilöstöryhmiäei ole kohdeltu samanarvoisesti. Erityisesti päällystössä ilmenevään päihdeongelmaa onkatsottu läpi sormien.Kun projektin aikana ryhdyttiin toimimaan aktiivisesti ja kokeilemaan uutta ohjeistustakäytäntöön, se saattoi nostaa esiin kauan pinnan alle kätkeytyneitä ongelmia. Tilanteidenyhteinen puiminen ohjausryhmässä vei suuren osan pilottien raportointiajasta. Samallauudet käytännöt alkoivat kuitenkin hioutua. Seuraava keskustelunpätkä kertoo elävästi

ohjeistuksen käyttöönoton problemaattisuudesta. Uudet toimintamallit törmäävät aiempiin,urautuneisiin toimintatapoihin - usein rajustikin (ks. Engeström, 1995)Ha7/3/84: " … tää jutun teko siitä virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä, että kannattaiskossitä niikun laajemminkin pohtia, että mitkä on ne puuttumisen tilat, että tässä on kaksierilaista tapaa … "Pi5/3/84: " … tällä kaverilla ei ole yhtään huomautusta eikä varotusta ei oo annettu, minäolisin mieluummin lähtenyt tän hallinnollisen ja virkamieslainmukaisesti liikkeelle, muttatuota, se on nyt se ratkasu tehty - kaveri on juonu tietäen että työvuoro alkaa siihen jasiihen aikaan ja oli juonut pullollisen viinaa, että eihän sitä ole oikein työkunnossa … "Ha10/3/85: " … palaan vielä siihen mitä sanoit siitä ilmoituksesta. Kun mää olen siitävierestä, missä mää töitä teen, niin kyllä se on aiheuttanut siinä ympärillä keskustelua. Jamää sitten kysyin pojilta, että mitä siinä sitten nyt tehdään - olisiko vielä pitänyt hyssytellä,et tietysti linjaa vedetään jossakin vaiheessa ja tehdään ratkaisuja siitä että tuota, ettämikä olisi linja tästä eteenpäin, se on sitten raakaa sille, johon se kohdistuu … "Ha7/3/84: " … jotenkin mua jäi vaivaamaan se, että - myönnän sen, että meillä tehdäännykysäännöstön puitteissa, tehdään joko kurinpidollisia toimenpiteitä tai tehdäänhoitoonohjaustoimenpiteitä, että se on niinkun selvä asia, että molempia pitää tehdä, muttasilloin kun lähdetään tekemään pehmeämmällä tavalla hoitoonohjaustoimenpiteitä, niinmun mielestä ei pitäs lyödä lekalla siellä kurinpidollisella puolellakaan … Tää onvaarallinen tie, jos me lähdetään tekemään näitä virkavelvollisuuksien laiminlyöntiilmoituksia- perusteluja löytyy ei siinä mitään, mutta perusteluja löytyy tälle toisellekinpuolelle, että voidaan tehdä näin."Pi5/3/84: "On hyvä oikasta, ettei jää ihan väärää käsitystä, että se ois tullu, ens kerran tullutämmönen asia kaverista esiin - Ei kyllä sitä on taustaa, mutta jätin sen kertomatta, muttaniitä ei vaan niinkun ole kirjattu, mutta historiaa on miehellä … "Keskustelu jatkui, ja lopputuloksen voidaan tulkita olleen sekä tästä keskustelusta ettäkoko toimintamallin työstöprosessista sen, että päihdetoimintamalli kehittyi ihmisestäkokonaisvaltaisesti välittävään suuntaan. Mikä kiteytyy seuraavassa hallinnon edustajanpuheenvuorossa:21Ha12/3/87: " … jos jatketaan tällä ilmoituslinjalla, niin silloin etäännytään projektintarkoituksesta ja palataan siihen vanhaan kyräilyyn … mieluummin tämä pehmeämpi linjaja jämäkämpi … "Kysymykseen "Onko päihdehaittatilanteessa toimittu toimintaohjeen mukaan vastauksen"ei" antaneilta pyydettiin perusteluja, miksi ei ole toimittu. Yhteenvetona voidaanperusteluista todeta, että alkumittauksessa "ei" vastuksiin (27%, 177 kpl) annetutperustelut jakautuivat puolestaan seuraavasti:ohjeita ei välitetä käyttää 44%ei tietoa ohjeista 34%toimittu kyllä/ei; tapauksesta riippuen 11%ei hoitoa vaan potkut 4%esimiehet velttoja, valvonta puuttuu 3%ei tapauksia 4%Loppumittauksessa perusteluiksi sille, että ei ole toimittu toimintaohjeen (14%, 88 kpl)mukaan ilmaistiin seuraavia asioita:ei tiedä/ei tiedä tapauksia 48% perusteluistaviivyttely/tehottomuus/uskalluksen puute 33%välinpitämättömyys/hyssyttely/lepsuilu 10%ei tiedä ohjeista 5%

annetaan potkut 2%luokittelematon 2%Tietämättömyys ohjeista näyttää vähentyneen huomattavasti. Lähes puolet ei-vastauksienperusteluista on loppukyselyssä ilman suoraa mainintaa siitä, että ohjeiden olemassaoloaei tiedetä. Vastaukset ovat pääasiassa yleisiä "en tiedä" ja niiden joukossa on myösjoitakin "en tiedä tapauksia" -perusteluja.Melko paljon vielä loppukyselyssäkin nousee esiin viivyttely ja välinpitämättömyys ja niitälähellä olevat ilmaisut, yhteensä noin kolmannes perusteluista. Potkujen antamisenvälineeksi päihdetoimintaohjeen mieltää enää muutama vastaaja.224. PÄIHTEISTÄ JOHTUVAT HAITAT TYÖPAIKALLA4.1. Päihdehaittojen esiintymisessä havaitut muutokset projektin aikanaPäihdeongelmien esiintymisen ja päihdetoimintaohjeen olemassaolon ja käytön lisäksivastaajia pyydettiin arviomaan muutamien tunnettujen päihteistä johtuvien haittojenilmenemistä työpaikalla kuluneen kahden vuoden aikana. Sama kysymys toistettiin sekäalku- että loppumittauksessa. Mittauskerrat tuottivat seuraavat tulokset.Taulukko 12. Päihdehaittojen esiintymisen havainnointiKuinka usein olet kuluneen kahden vuoden aikana havainnut työpaikallasi seuraaviapäihteistä johtuvia haittoja? Vastausten keskiarvojen ero. Vastausvaihtoehdot kysymyksiin:1= päivittäin, 2= viikoittain, 3= kuukausittain, 4= harvemmin, 5= en kertaakaan. Muutos (ttesti):* lähes merkitsevä = p<0,05, ** merkitsevä =p<0,01, *** erittäin merkitsevä=p<0.001Kuluneen kahden vuodenaikana havaittujapäihdehaittojaI alkumittaus, 1999Keskiarvo (hajonta)II loppumittaus2001Keskiarvo (hajonta)MuutosKrapulapäiviä 3,58 (1,12) 3,93 (0.9) ***Myöhästymisiä 3,75 (1,31) 4,22 (0,84) ***Poissaoloja 3,78 (1,2) 4,19 (0,85) ***Päihtyneenä esiintymistä 4,40 (1,03) 4,74 (0,48) ***Kyselyn tulokset osoittavat, että kaikkien päihdehaittojen kohdalla on tapahtunutvähenemistä. Muutokset päihdehaittojen esiintymisessä mittauskertojen välillä kuviot 5-8prosenttijakaumina esitettynä.K r a p u la p ä iv i ä h a v a it t u e s i i n t y n e e n k u lu n e e n k a h d e n v u o d e n a ik a n ae n k e r ta a k a a nh a rv e m m ink u u k a u s i t ta inv i i k o i t t a i np ä iv it tä inP e r c e n t5 04 03 02 01 00m i t t a u s k e r t aa lk u m i t ta u slo p p u m i t ta u sKuvio 5. Krapulapäiviä esiintynyt (p=,000)

23Myöhästymisiä havaittu esiintyneen kuluneen kahden vuoden aikanaen kertaakaanharvemminkuukausittainviikoittainpäivittäinPercent50403020100mittauskertaalkumittausloppumittaus

Kuvio 6. Myöhästymisiä esiintynyt (p=,000)Poissaolopäiviä havaittu esiintyneen kuluneen kahden vuoden aikanaen kertaakaanharvemminkuukausittainviikottainpäivittäinPercent50403020100mittauskertaalkumittausloppumittaus

Kuvio 7. Poissaoloja esiintynyt (p=,000)24Päihtyneenä esiintymistä havaittu kuluneen kahden vuoden aikanaen kertaakaanharvemminkuukausittainviikottainpäivittäinPercent100806040200mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 8. Päihtyneenä esiintymistä (p=,000)Työenergiaa kuluttaviin krapulapäiviin törmätään poliisin pilottiyksiköissä vielä läheskuukausittain ja muutos eri mittauskertojen välillä on pienempi verrattunamyöhästymisissä, poissaoloissa tai päihtyneenä esiintymisessä tapahtuneissa reiluissamuutoksissa harventumisen suuntaan.Päihtyneenä työpaikalla esiintyminen on hävinnyt lähes kokonaan ja päihteistä johtuvatpoissaolot ja myöhästymiset ovat huomattavasti vähentyneet. Nämä tulokset vastaavataiemmin myllyhoidollisten työpaikkakoulutuksen vaikuttavuudesta saatuja seurantatuloksia(Märkjärvi, 1998) kuin myös yleiskuvaa, joka pilottiyksiöiden omasta raportoinnista välittyy.Pi5/3/83: " … että kaikki ovat alkaneet kiinnittämään huomioita omaan alkoholinkäyttöönsä (esim. saunailtojen siistiytyminen, automaatista poistettu pilsneri) … että ovattulleet varovaisiksi … samoin ilmapiirin on muuttunut … "

Pi5/3/83: " … että tässä on pistänyt silmään, että projekti on vaikuttanut, että henkilöstö onniin kun ryhdistäytynyt, että se on ollut ihan nähtävissä … "Vertailutietojen valossa näyttää myös siltä, että miesvaltaisilla työpaikoilla (poliisiverrattuna yritys 1.) päihdetilanteen alkukartoituksen tulokset osoittavat, että jopapäivittäistä ja viikoittaista harmia päihteistä on olemassa.25Naisvaltaisessa yrityksessä (yritys 2.) merkinnät päihdehaittojen useutta koskevienhavaintojen kohdalla alkavat vasta huomioista kuukausittaisesta esiintymisestä (Märkjärvi1999).Päivittäistä tai viikoittaista haittojen esiintymistä ei yrityksessä 2 mainita lainkaan.Krapulapäiviä ei ole kertaakaan havainnut 46% eikä päihtyneenä esiintymistä 83%. Kunvastaavat luvut poliiseilla ja yrityksessä 1 ovat alkumittauksessa:- ei havaintoja krapulapäivistä: poliisit =18% ja yritys 1. =16,5%.- ei havaintoja päihtyneenä esiintymisestä: poliisit = 77% ja yritys 1. = 43%.Päihteistä johtuvien poissaolojen esiintymisen kohdalla selkeän ei-vastauksen antaaalkumittauksessa puolestaan: poliisi = 32% ja yritys 1. = 36%.Suunta päihdehaittojen harventumisen suuntaan päihdetoiminnan kehittämistyön aikana jasen jälkeen on - kuten aiemmin jo todettiin - poliiseille suunnatun alku- ja loppukyselyntuloksena todettavissa. Vertailuyrityksessä (yritys 1) samoilla kysymyksillä suoritettualkukysely ja loppuhaastattelut tuotti samansuuntaisen tuloksen. Esimerkiksi päihtyneenäesiintyminen työpaikalla hävisi kokonaan kolme vuotta kestäneen koulutus- jakehittämistyön tuloksena (ks. Märkjärvi 1999).264.2. Päihdehaittojen esiintymisessä havaitut muutokset pilottiyksiköittäinPilottiyksiköittäin tarkasteltuna kyselyyn vastaaja on havainnut päihteistä johtuvia haittojakuten krapulapäiviä, myöhästymisiä, päihteistä johtuvia poissaoloja tai päihtyneenäesiintymistä kuluneen kahden vuoden aikana seuraavasti (taulukko 12). Taulukossa onesitetty vastausten keskiarvojen ero mittauskertojen välillä. Vastausvaihtoehdot ovat1=päivittäin, 2= viikoittain, 3= kuukausittain, 4= harvemmin, 5= en kertaakaan.Liitetaulukossa 6. näkyvissä myös muuttujien numerukset ja eron merkitsevyyttäilmaisevat p-arvot yksiköittäin eri mittauskerroilla.Taulukko 13. Päihdehaittojen esiintymisen muutos pilottiyksiköittäinM=keskiarvo (mean)St.d=hajonta,(standard deviation)Ero: *= lähes merkitsevä, **= merkitsevä,*** = erittäin merkitseväA-pilottiyksikköB-pilottiyksikköC-pilottiyksikkö D-pilottiyksikkö E-pilottiyksikköHAITTA MSt.dEro M St.d Ero M St.d Ero M St.d Ero M St.d EroKrapula päiviä*Alkumittaus*Loppumittaus3,433,421,01,03,483,880,91,0**

3,723,900,90,93,953,960,80,83,854,300,80,7***Myöhästymisiä*Alkumittaus*Loppumittaus3,823,851,00,93,814,141,01,0*3,994,200,90,8*4,154,200,90,84,094,561,00,6***Poissaoloja*Alkumittaus*Loppumittaus3,783,840,90,93,664,110,80,9**3,984,340,90,8***4,164,080,90,94,084,420,90,7**Päihtyneenäesiintymistä

*Alkumittaus*Loppumittaus4,484,590,70,64,364,590,70,6*4,694,830,50,4**4,714,710,50,54,404,850,70,4***Keskiarvojen erot yksiköittäin osoittavat, että voimakkaimmin päihdehaittojen esiintymisenharventumista koetaan tapahtuneen pilottiyksiköissä B, C ja E. Merkitsevää eroa ei sitävastoin ole havaittavissa eri mittauskerroilla yksikköjen A ja D -vastauksissa, joissavastausten keksiarvot ovat hyvin lähellä toisiaan.Päihdehaittojen esiintyminen on harventunut nimenomaan raskaasta päästä. Päihtyneenäesiintymistä työpaikalla ei juurikaan enää kohdata ja päihteistä johtuvien poissaolojenkoetaan myös vähentyneen. Yksikkökohtaisia todellisia seurantalukuja päihteistä johtuvienpoissaolojen vähenemistä saadaan pilottien pitämistä omista seurannoista. Tämänraportin valmistumiseen mennessä ei tällaista vertailukelpoista lisätietoa ollut saatavilla.274.3. Yhteenveto päihdehaittatilanteestaYhteenvetona ja johtopäätöksenä voidaan tämän tutkimustuloksen perusteella todeta, ettäpoliisien päihdeprojekti on vähentänyt merkitsevästi yleisimpien päihdehaittojenesiintymistä. Koko aineistossa päihdehaittojen esiintyminen oli harventunut erittäinmerkitsevästi. Yksikkökohtaisessa tarkastelussa erottuu erityisesti E-yksikkö, jossa muutosnäkyy erittäin hyvin. Yksiköiden B ja C tulokset osoittavat päihdehaittojen havainnoinnissatapahtuneen merkitsevää muutosta ja A- ja D-yksiköiden tilanne näyttää pysyneen lähdessamanlaisena mittauskertojen välillä. Pilottien antamat tilanneraportit tukevat edelläkuvattuja johtopäätöksiä.Mistä sitten johtuu, että kaksi piloteista ei ole edennyt projektin aikana niin hyvinpäihdehaittojen hallintaan saattamisessa kuin kolme muuta. Tähän liittyvää keskustelua onkäyty runsaasti myös pilottien yhteisissä raportointitilanteissa. Suurelta osin jälkityöstötulee jäämäänkin poliisihallinnon ja pilottien oman jatkoanalysoinnin varaan.Tutkimuksen toisessa osassa tullaan kuitenkin vielä palaamaan näihin seikkoihin, jotkayleisesti ovat vaikuttaneet pilottien erilaiseen edistymiseen päihdehaittojen esiintymisentorjunnassa ja yleisemminkin koko projektin tavoitteiden saavuttamisessa. Analyysinapuvälineeksi otetaan laadullisesta tutkimusaineistosta nousevat havainnot.28MUUTOKSET TYÖNTEKIJÄN PÄIHDEONGELMAAN LIITYVISSÄ ASENTEISSA5.1. Yleiskuva asennemuutoksen suunnastaKysymyslomakkeeseen oli laadittu joukko kysymyksiä, joilla kartoitettiin vastaajienasenteita toisaalta sekä työntekijän päihdeongelmaan (kysymykset 9 ja 13) että

ongelmaan puuttumiseen (kysymykset 10 ja 11). Alkumittauksessa oli lisäksimielipidekysymys (kysymys 14), jossa tiedusteltiin sitä, mitkä tekijät vastaaja katsoomielestään parhaiten auttavan päihdeongelmaista työntekijää ratkaisemaanongelmansa.AsenneilmapiiriAsenneilmapiiriä, joka vallitsee työtekijän päihdeongelman kohtaamistilanteissa,saattoi kuvata avoimeksi ja asialliseksi, kyräileväksi tai muuten kielteiseksi, javälinpitämättömäksi. Vastaajan oli mahdollista kirjata myös oma vaihtoehto taivalita vaihtoehto "päihdeongelmia ei esiinny".Taulukko 14. Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmaAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmamittauskerta Avoin jaasiallinenKyräilevä taimuutenkielteinenVälinpitämätön Jokin muu,mikäPäihdeongelmiaeiesiinnyyhteensäAlkumittaus f%14723%10717%21133%8113%9014%636100%Loppumittaus f%27349%6912%10118%519%6812%562100%Yhteensä f

%42035%17615%31226%13211%15813%1198100%Tulos osoittaa erittäin merkitsevää (p=,000) asenteiden muutosta mittauskertojen välillä.Asenteen muuttuminen päihdeongelman avoimempaan kohtaamiseen ja kyräilevyyden javälinpitämättömyyden vähentyminen on selvästi havaittavissa. Vastaajista yhä harvempivalitsee loppumittauksessa vaihtoehdon: päihdeongelmia ei esiinny lainkaan. Tulossaattaa olla osoitus siitä, että päihdeongelman tunnistamiskyky ja samalla myös ilmapiirinarviointikyky on koulutuksen myötä kasvanut.Vertailuna voidaan katsoa samaan kysymykseen yrityksessä 1 alkumittauksessa annettujavastauksia: avoin ja asiallinen 28,5%, kyräilevä 10,8%, välinpitämätön 28,5%, jokin muu7% ja päihdeongelmia ei esiinny 16,5% (Märkjärvi 1998). Välinpitämättömyys jakyräilevyys päihdetilanteissa ennen aktiivista päihdetoiminnan kehittämistä näyttää poliisinyhteisössä olleen voimakkaampaa kuin vertailuyrityksessä. Tulokset osoittavat, ettämolemmat kehittämishankkeet ovat saaneet aikaan avoimuuden ja asiallisuudenhuomattavaa vahvistumista ja epäasiallisen toiminnan vähenemistä.29Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmapäihdeongelmia ei esjokin muu, mikävälinpitämätönkyräilevä tai muutenavoin ja asiallinenPercent6050403020100mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 9. Asenne ja keskusteluilmapiiriPoliisien kyselyn alkumittauksessa annettiin asenneilmapiiristä huomattavasti enemmänomia määritelmiä vastauskohtaan "jotain muuta, mitä" eli yhteensä 81 jaloppumittauksessa vain 23 (joista 3 on ilmaissut, ettei ole tapauksia). Loppumittauksessaon valittu herkemmin annetuista vaihto-ehdoista.Mukana oli seuraavia ilmaisuja (kpl): mittaus 1 mittaus 2*myöhään puuttuva/suojeleva/salaileva/hyssyttelevä 24 8*epävarma/neuvoton/aristeleva/ei uskalleta 22 4*ymmärtävä/huolestunut/myötätuntoinen 15 1

*vähättelevä 11 2*kiertelevä/selän takana puhuva/juoruileva 9 3*kaverillinen 1*ylireagoiva 1Myös laadullisesta aineistosta välittyneiden havaintojen yleiskuva on se, että asenteet ovatkehittyneet positiivisempaan ja avoimempaan suuntaa. Esimerkkeinä seuraavatkeskusteluista poimitut otteet.30Pi14/5/177: "… myönteistä on se, että päihdeasiasta on alettu puhua avoimemmin jaehkä se johtaa siihen, että työkaveritkin uskaltaa ottaa sen päihdeasian puheeksi… "Pi6/5/182: "… tässä tuli esiin tää avoin keskusteluilmapiiri ja siinä me ollaan aika hyvinonnistuttu… "Ensimmäisellä ohjausryhmän kokoontumiskerralla, jossa myös alkumittauksen tuloksiaesiteltiin, yksi pilottiyksiköiden yhdyshenkilöistä totesi:Pi5/1/28 "… noissa meidän vastauksissakin näkyy, että meillä on aikalailla sellanenkäsitys, että meillä talona suhtaudutaan hälläväliä -tyylillä näihin asioihin… "Puolitoista vuotta myöhemmin muutosta kuvataan seuraavasti:Pi5/3/86 "… kun todettiin, että kymmenen vuotta sitten olis pitäny toimia, ettäongelmahan meillä on ollut näissä - ne joiden olis pitänynnä toimia, niin ne ei ole saanusitä tietoa ja nyt tämä projekti on niinkun muuttanu tämmösen ajattelutavan… "Lisäksi on syytä huomata, että asennemuutos on todella levinnyt aktiivisestipäihderyhmissä ja projektissa toimineiden henkilöiden ulkopuolellekin. Keskusteluotteet onpoimittu projektin aktiivitoimijoiden puheesta, mutta kysely kohdistettiin koko henkilöstölle.Kyselyn tulokset siis kertovat koko henkilöstön keskuudessa tapahtuneestapäihdeasioiden käsittelyilmapiirissä tapahtuneesta muutoksesta avoimen asialliseensuuntaan.Vastuu puuttumisestaKenelle työyhteisön jäsenen päihdeongelmaan puuttumisen koetaan kuuluvan, on pysynytvastausten jakaumaltaan lähes entisellään, joten projektin tavoittelemaa muutostatyötoverivastuun suuntaa ei ole merkitsevästi tapahtunut.Taulukko 15. Kenelle työyhteisön jäsenen päihdeongelmaan puuttumisen koetaankuuluvanKenelle työyhteisön jäsenen päihdeongelmaanpuuttumisen koetaan kuuluvanMittauskerta työtoverille esimiehelle TyöterveyshoitajallejatyöterveyslääkärilleyhteensäAlkumittaus f%14323%42869%518%662100%Loppumittaus f%143

26%37467%377%554100%Yhteensä f%28624%80268%888%1176100%31Kenelle päihdeongelmaan puuttumisen koetaan kuuluvan?Työterveyshoitajalle jatyöterveyslääkärille Työtoverille EsimiehellePercent806040200

mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 10. Vastuu puuttumisesta kuuluuMyllyhoidollisen toiminnan julkitavoitteet tähtäävät juuri työtoverivastuun ja esimiestenvastuun vahvistamiseen varhaisessa päihdetoiminnassa, joten poliiseilla näyttää olevanerityisesti tässä kohdassa kehittymishaasteita.Mielenkiintoisena vertailuna voidaan esittää yrityksessä 2. päihdetoiminnan kehittämisenjälkeen tehdyn kyselyn vastausten (n=175) tuloksia kysymyksen - ” Kenen puoleen henkilöensisijaisesti kääntyisi työyhteisön päihdeasioissa? ” - kohdalla. Mukana ko. tutkimuksenkysymyksen vaihtoehdoissa oli myös päihdeyhdyshenkilö, ulkopuolinen auttaja ja jokinmuu, työtoverin, esimiehen ja työterveyslääkärin ja –hoitajan lisäksi. (Märkjärvi 1999)Ensimmäiselle sijalle yrityksen vastaajat asettivat työtoverin (30%). Toiseksi enitenturvauduttaisiin päihdeyhdyshenkilöön (23%), kolmanneksi esimieheen (16%), neljänneksityöterveyshoitajaan (12%), viidenneksi työterveyslääkäriin (11%) ja viimeisimpinäulkopuoliseen auttajaan (4%) tai johonkin muuhun (4%).Pilottien omaan raportointiin liittyvät keskustelut osoittavat yhdeksi merkittävimmistäkeskusteluteemoista juuri vastuukysymykset päihdeasiaan puuttumisessa. Projektintavoitteissa korostuu myllyhoidollinen yhteisvastuullinen toimintamalli, joka velvoittaakaikkia puuttumaan päihdeasiaan sen huomatessaan. Työtovereiden huomiot ovattärkeitä, koska he yleensä huomaavat päihdeongelman kehittymisen ennen esim.esimiehiä ja työterveyshuoltoa.32Yhteisvastuun ajatus ei näytä kyselylomakkeen tulosten perusteella siis juurikaankehittyneen. Vastuu poliisin organisaatiossa kulkee perinteisesti - näin ainakin uskotaan ja

keskusteluissa se myös ilmaistaan - hierarkkisesti. Toimintaa ohjataan "käskyttämällä",joten esimiesten vastuu tullee pysymään vahvana (vrt. Markku Luoman väitöskirjan 2001vastakkainen tulos). Yleiskuva tähän teemaan liittyvästä keskustelusta osoittaa, ettäesimiesvastuun rinnalla ollaan vahvasti herättelemässä myös työtoverin vastuuta.Ha/Prj1/2/45: " … siis päälliköstä puhutaan kun mennään niihin koviin toimenpiteisiin …ystävän vastuu, työtoverin vastuu ulottuu siihen saakka kun on raportoitu päällikönorganisaatioon… "Pi2/1/31: ”… siellä tuijotetaan näihin ongelmakavereihin aika tiukalla silmällä, että täänuori porukka kontrolloi kyllä koko ajan heidän tekemisiään ja sieltä tulee äkkiä raporttiylöspäin, jos vain siellä havaitaan, että jotain mätää on… "Pi14/5/175: " … kyllä tullaan ilmoittamaan ehkä herkemmin kuin aikasemmin esimiehelle,nimenomaan sille päällystöön kuuluvalle esimiehelle, että mä en tiedä onko nääylikonstaapelit, kenttäjohtajat vielä niin sanottuja hyviä kavereita että tuota heille ei kerrotatai eikä hyö sitten puutu siihen sillä tavalla … "Pi2/5/171: "… henkilöstö on tään projektin tiimoilta ruvennu enemmän ottamaan kantaaasiaan, että niihin on selkeesti puututtu tiukemmin ja kovemmalla kädellä ja se signaali ontullut esimieheltä vaativana… "Koko työyhteisön sitouttamisen välineenä käytetään havahdutuskoulutusta, jonka merkitystoimintamallin levittämisessä on yksi avainkysymyksistä. Esimiehen toimintaan liittyviinkehittämishaasteisiin palataan vielä uudelleen tutkimuksen toisessa osassa.Kyselylomakkeen kysymykseen, "kenelle työyhteisön päihdeongelmaan puuttumisenmielletään ensisijaisesti kuuluvan", olisi voinut liittää vielä yhdeksi vaihtoehdoksipäihdeyhdyshenkilön. Ennakko-olettamus kuitenkin oli, että kaikissa yksiköissä ei tällaistahenkilöä ole, joten vaihtoehto jätettiin pois.Mikä tulee olemaan päihdeyhdyshenkilön rooli tulevassa poliisin päihdetoiminnassa, jäätämän tutkimusaineiston valossa edelleen epäselväksi. Yhdeksi päihderyhmän jäseneksihän ainakin näyttäisi kuuluvan. Päihdeyhdyshenkilöön keskittyvä malli nousee myöskritiikin kohteeksi.Ha7/1/33: "… se pitää saada niinkun se koko työyhteisö siihen mukaan. Että kyllä sepäihdeyhdyshenkilö pahimmassa tapauksessa joutuu ennenaikaiselle eläkkeelle"grillattuna" mielenterveyspotilaana. Että tämmösiäkin esimerkkejä valitettavasti on, että elijohdon tuki ja se koko työyhteisö siihen mukaan, että ei tää muuten tää homma meneeteenpäin, ja että kyllä se koulutustuki pitää tulla ehdottomasti - täytyy tulla siinämukana… "Projektin julkitavoitteissa ilmaistu yhteisvastuun kehittäminen näkyy myös monessa kohtaapilottiyksiköiden keskinäisessä keskustelussa. Vanhoista toimimattomistamenettelytavoista pyritään pääsemään eroon. Näkemys on, että yhden ihmisen taihenkilöryhmän vastuulle ei päihdeongelmaan puuttumista tule sälyttää eikä myöskääntyöterveyshuollon vastuulle.33Kovinkaan moni vastaajista ei pidä työterveyshuollon edustajia - työterveyshoitajaa jatyöterveyslääkäriä ensi sijaisena toimijatahona. Samansuuntainen tulos saatiin myösyrityksen 2 kyselyssä. Työterveyshuollon rooli osoittautuu muutenkin koko poliisienkehittämisprosessin aikana joidenkin pilottiyksiköiden kohdalla ongelmalliseksi. Se voitoiminnallaan ja asenteillaan sekä edistää että estää yhteisöllistä päihdeongelmienvarhaista puuttumista.Työterveyshuollon kytkeytyminen yhteiseen päihdetoimintaan esim. päihderyhmän kauttaon tärkeä kysymys, johon palataan vielä tarkemmin tutkimuksen toisessa osassa. Vaikkatyöterveyshuoltoa ei henkilöstön mielipiteiden valossa pidetä ensivaiheen toimijana japuuttujana, ilman sen aktiivista panosta ei toimivaa päihdeongelmiin puuttumista

työyhteisöihin näytä syntyvän (ks. Märkjärvi 1995).Mitä aktiivisen puuttumisen koetaan olevan?Millaiseksi ilmiöksi aktiivinen puuttuminen on alku- ja loppumittauksissa mielletty onvahvistanut entisestään asennetta, että ko. toiminta on vaikeuksissa olevan työtoverinauttamista.Taulukko 16. Aktiivinen puuttuminen työyhteisön jäsenen päihdeongelmaan koetaanensisijaisestiAktiivinen puuttuminen työyhteisön jäsenen päihdeongelmaankoetaan ensisijaisestimittauskerta Työntekijäntyöviihtyvyydenja työtehonlisäämistä"lopputiliautomaatti"ongelmaiselletyöntekijälleVaikeuksissaolevan työtoverinauttamistaPuuttumistatyöntekijänhenkilökohtaisiinasioihinJotain muuta,mitä?yhteensäAlkumittaus f%7011%132%51681%102%254%634100%Loppumittaus f%5810%41%48186%112%41%558100%

Yhteensä f%12811%171%99784%212%292%1192100%34Aktiivinen puuttuminen koetaan ensisijaisestijotain muuta, mitäpuuttumista työntekivaikeuksissa olevan"lopputiliautomaattityöntekijöiden työviPercent100806040200mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 11. Mitä aktiivisen puuttumisen koetaan olevan?Ero mittauskertojen välillä osoittautuu merkitseväksi (p=,001). Jakaumien muutokset ovatkuitenkin melko pieniä. Suurimmat erot ovat vaihtoehdossa, joka vahvistaa näkemystä,että aktiivinen puuttuminen on vaikeuksissa olevan työtoverin auttamista ja omienmääritelmien vaihtoehdossa, jossa ei ole kuin muutama havainto enää loppumittauksessa.Toiseksi suorituin vaihtoehto aktiivisen puuttumisen määrittelyssä on työviihtyvyys jatyötehoasia. Tämä nousi esiin monissa kohdissa myös sekä avovastauksissa ja osanalaadullista tutkimusaineistoa.Alkumittauksen avovastauksissa vaihtoehtoon: aktiivinen puuttuminen on - "jotain muuta,mitä" - kuin annetut vastausvaihtoehdot, korostettiin työturvallisuuteen ja työtehoonliittyviä seikkoja, ja loppumittauksessa nimenomaan työturvallisuutta.Aiemmista tutkimuksista ei löydy vertailutietoa tämän kysymyksen vastauksiin, koskakyseistä kysymystä ei ollut mukana yritysten 1 ja 2 seurannoissa.35Millaiseksi ilmiöksi päihdeongelma ymmärretäänMillaiseksi ilmiöksi päihdeongelma yleisesti mieltyy alku- ja loppumittaustenvastauskerroilla, valintojen eroavaisuus osoittaa erittäin merkitsevää (p=,000) muutosta.Taulukko 17. Millaiseksi ilmiöksi työyhteisön jäsenen päihdeongelma mielletään?Millaiseksi ilmiöksi työyhteisön jäsenen päihdeongelmamielletään?mittauskerta Sosiaalinen

ongelmaLuonteenheikkouttaSairaus taisairaudenkaltainen tila"selkärangattomuutta"Jotain muuta,mitä?YhteensäAlkumittaus f%9517%6912%27949%6311%6511%571100%Loppumittaus f%8917%6011%32661%316%306%536100%Yhteensä f%18417%12912%60555%948%958%1107100%Ongelmallinen päihdekäyttö mielletään yhä enemmän sairaudeksi tai sairauden kaltaiseksi

tilaksi eikä niinkään enää selkärangattomuudeksi tai luonteen heikkoudeksi. Muutoksensuunta on projektin tavoitteiden mukainen.Millaiseksi ilmiöksi mieltää työyhteisön jäsenen päihdeongelman?jotain muuta, mitä"selkärangattomuuttasairaus tai sairaudeluonteen heikkouttasosiaalinen ongelmaPercent706050403020100mittauskertaalkumittausloppumittaus

Kuvio 12. Millaiseksi ilmiöksi päihdeongelma ymmärretään?Alkukyselyssä omia vaihtoehtoja tähän kysymykseen esitti 65 henkilöä ja loppukyselyssävain 30. Suurin osa alkukyselyssä estetyistä omista vaihtoehdoista liitettiin työstressiin jahenkilökohtaisiin vaikeuksiin, joita lääkitään päihteillä. Kannatusta sai myös vaihtoehto,että päihdeongelma on itse hankittu sairaus, heikkoa itsetuntoa, elämäntarkoituksenpuutetta, tapa viettää vapaa-aikaa, sukuvika jne.36Loppukyselyssä esillä oli työstressi, työpaineet ja henkilökohtaiset traumat ja ongelmat,joita paetaan, Myös monien tekijöiden yhteisvaikutusta oli korostettu, mikä näkyi mm. siinäettä oli valittu vain yksi vaihtoehto annetuista. Lisäksi oli kuitenkin kerrottu avoimessakohdassa, että muutkin tekijät voivat ilmentää päihdeongelmaa. Vaikeus valita yhtävaihtoehtoa välittyi näiden vastaajien merkinnöistä.Mikä auttaisi päihdeongelmaista selvittämään ongelmansa?Alkukyselyssä (kysymys 14) oli mahdollisuus arvioida myöskin sitä, mitkä tekijätmahdollisesti auttaisivat parhaiten päihdeongelmaista ratkaisemaan ongelmansa.Vastausvaihtoehdot piti laitaa paremmuusjärjestykseen 1-5. (graafista esitystä vartenvastukset on uudelleen koodattu/recode, 1->5, 2->4, 3-> 3, 4->2, 5->1). Numero viisi (5)vastaa parhaiten auttavaa tekijää ja numero yksi (1) vähiten auttavaa tekijää.Mikä auttaa päihdeongelmaista parhaiten?Varhainen puuttuminenTyötovereiden tarjoama tukiPerheen ja ystävien tukiAsiantunteva hoitoOma tahto auttaaKeskiarvo4,54,03,53,02,52,01,5

Kuvio 13. Mikä auttaisi päihdeongelmaista selvittämään ongelmansa?Vastaajien kokemus on, että parhaiten päihdeongelmaista auttaa ”oma tahto” – keskiarvo4,32 (hajonta 1,2) ja varhainen puuttuminen – keskiarvo 3,44 (hajonta 1,3). Hoitoon eikovin paljon uskota – tämä vaihtoehto sai keskiarvoksi 2,36 (hajonta 1,2).Sosiaalinen verkosto koetaan myös melko tärkeäksi eli perheen ja ystävien tuki –keskiarvo 2,91 (hajonta 1,0). Työtovereiden tuen katsotaan auttavan vähiten – keskiarvo1,97 (hajonta 1,0)Tulos on lähes samanlainen yrityksessä 1. Heidän vastauksissaan vain perheen jaystävien tuki ja varhainen puuttuminen oli vastakkaisessa järjestyksessä, mutta samaa

mittaluokkaa.375.2. Asennemuutoksen suunnat pilottiyksiköittäinPilottiyksiköt raportoivat asenneilmapiirin muutosta monin tavoin päihdeongelmankäsittelylle myönteisemmäksi kuin ennen.Pi17/2/70 "… mutta nyt kun lähtee partioon niin puhe menee näihin päihdeasioihinjossakin vaiheessa - ja kahvipöytäkeskusteluissa - että olen tonne päiväkirjaan kirjoittanutsillä tavalla työpaikan ilmapiiristä, että olen aistinut työpaikan ilmapiirissä tietynlaistapehmenemistä ja avautumista. Päihdeasioista kysellään ja keskustelut menevät helpostipäihdeasioihin. On tultu kertomaan kaverin päihteiden riskikäytöstä sekä tultu itsepyytämään kursseille, perusteluna että havahduttamiskoulutuksen Mast-testissä oli kolmepistettä … että muokkaantunut niin totaalisesti tuo ilmapiiri… "Kaikissa pilottiyksiköissä ei kuitenkaan ole päästy yhtä huikeaan lopputulokseen kuinedellä kuvattu keskusteluote osoittaa.Tarkastelun kohteeksi nostetaan ne muuttujat, joissa esiintyy yksikkökohtaisia eroja. Kutenedellä todettiin kysymyksiin 10, 11 ja 13 annetut vastukset ovat myös yksiköittäinsamansuuntaisia. Seuraavaksi siirrytäänkin tarkastelemaan asenneilmapiirin muutostamitanneen kysymyksen 9 tuloksia pilottiyksiköittäin.Taulukko 18. A-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmamittauskerta Avoin jaasiallinenKyräilevä taimuutenkielteinenVälinpitämätön Jokin muu,mikäPäihdeongelmiaeiesiinnyyhteensäAlkumittaus f%3227%2319%4034%76%1614%100%Loppumittaus f%2739%69%23

33%812%67%100%Yhteensä f%5931%2915%6334%158%2212%100%A-pilottiyksikössä päihdeasenteissa tapahtunut vähäinen muutos poispäinvälinpitämättömistä ja kyräilevistä asenteista ei osoittaudu tilastollisesti merkitseväksi(p=,0.97).38

A-pilottiyksikköAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmapäihdeongelmia ei esjokin muu, mikävälinpitämätönkyräilevä tai muutenavoin ja asiallinenPercent706050403020100mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 14. A-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaA-pilottiyksikössä on havahduttamiskoulutuksen järjestelyissä havaittu puutteita.Koulutusta ei ole viety työvuorolistoihin, vaan siihen sai osallistua oman mielenkiintonsamukaan. Kyseisessä yksikössä on paljon nuorta ja usein vaihtuvaa henkilökuntaa.Muutoinkin projektiin sitoutuminen oli puutteellista, joten tämän tutkimustuloksen arviointiinpalataan vielä uudelleen tutkimuksen toisessa osassa.Taulukko 19. B-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä

päihdeongelmamittauskerta Avoin jaasiallinenKyräilevä taimuutenkielteinenVälinpitämätön Jokin muu,mikäPäihdeongelmiaeiesiinnyyhteensäAlkumittaus f%1819%1617%3234%2425%55%95100%Loppumittaus f%2237%1220%1220%610%813%60100%Yhteensä f%4026%2818%4429%3019%138%155

100%39

B-pilottiyksikköAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmapäihdeongelmia ei esjokin muu, mikävälinpitämätönkyräilevä tai muutenavoin ja asiallinenPercent706050403020100mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 15. B-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaPilottiyksikössä B asennemuutos on mennyt huomattavasti avoimen ja asiallisenpäihdeasioiden hoidon suuntaan. Ero on merkitsevä (p=,006). Lisäksi voidaan todeta, ettäavointa vastausvaihtoehtoa on käyttänyt yhä harvempi, ja suhteellisesti useampi onvalinnut vaihtoehdon, joka kertoo, että päihdeongelmia ei esiinny.Taulukko 20. C-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmamittauskerta Avoin jaasiallinenKyräilevä taimuutenkielteinenVälinpitämätön Jokin muu,mikäPäihdeongelmiaeiesiinnyyhteensäAlkumittaus f%4226%2415%5031%2113%2415%161100%

Loppumittaus f%9360%128%1912%1812%138%155100%Yhteensä f%13543%3611%6922%3912%3712%316100%40

C-pilottiyksikköAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmapäihdeongelmia ei esjokin muu, mikävälinpitämätönkyräilevä tai muutenavoin ja asiallinenPercent706050403020100mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 16. C-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaMuutos C-pilottiyksikössä on erittäin merkitsevä (p=,000). Välinpitämättömästä asenteestaollaan luopumassa ja suunta on vahvasti avoimen ja asiallisen päihdeasioiden hoidonsuuntaan. Yhä harvempi ilmoittaa, ettei päihdeongelmia esiinny - ongelmien peittelystä jakieltämisestä on ehkä luovuttu.

Myös D-pilottiyksikön kohdalla suunta on ollut sama kuin C-pilottiyksikössä, mutta vielävoimakkaammin on jätetty taakse välinpitämätön asenne ja keskusteluilmapiiri. Ero ontilastollisesti erittäin merkitsevä (p=,000). Kyräilevyyttä näyttää edelleen kuitenkinesiintyvän. Määrällisesti näitä havaintoja on enemmän kuin ensimmäisellä mittauskerralla.Taulukko 21. D-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmamittauskerta Avoin jaasiallinenKyräilevä taimuutenkielteinenVälinpitämätön Jokin muu,mikäPäihdeongelmiaeiesiinnyyhteensäAlkumittaus f%2014%2014%5640%2014%2518%141100%Loppumittaus f%7245%2717%2516%138%2314%160100%Yhteensä f%9231%4715%

8127%3311%4816%301100%41

D-pilottiyksikköAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmapäihdeongelmia ei esjokin muu, mikävälinpitämätönkyräilevä tai muutenavoin ja asiallinenPercent706050403020100mittauskertaalkumittausloppumittausKuvio 17. D-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaE-pilottiyksikkö tapahtunut päihdetoimintaan liittyvien asenteiden muutos yltää lähesmerkitsevälle tasolle (p=,011). Muutos näkyy siirtymänä avoimen ja asiallisen toiminta- jakeskusteluilmapiirin suuntaan.Taulukko 22. E-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmamittauskerta Avoin jaasiallinenKyräilevä taimuutenkielteinenVälinpitämätön Jokin muu,mikäPäihdeongelmiaeiesiinnyyhteensäAlkumittaus f%3529%2420%3327%

97%2017%121100%Loppumittaus f%5950%1210%2219%65%1816%117100%Yhteensä f%9440%3615%5523%156%3816%238100%42E-pilottiyksikköAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmapäihdeongelmia ei esjokin muu, mikävälinpitämätönkyräilevä tai muutenavoin ja asiallinenPercent706050403020100mittauskertaalkumittausloppumittaus

Kuvio 18. E-pilottiyksikkö - Asenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelma

5.3. Yhteenveto päihdeasenteiden muutoksestaYhteenvetona voidaan todeta, että toimintayksiköt C ja D ovat onnistuneetasennemuutoksen lanseeraamisessa paremmin kuin muut yksiköt. Toimintayksiköt B ja Eovat edistyneet myös sangen hyvin. Toimintayksikkö A näyttää jääneen jälkeen muidenkehityksestä. Myös tutkimukseen osallistumisen aktiivisuus - palautusprosentti 31% onpuolet pienempi kuin muiden yksiköiden. Yksiköt C ja D, joiden asennemuutosta mittaavatulos ulottuu erittäin merkittävälle tasolle, yltävät myös parhaisiin kyselylomakkeenpalautusprosentteihin (C=75% ja D=76%).Myös havaittujen päihdehaittojen esiintymisen kohdalla, jotka esiteltiin taulukossa 13. (sivu26.), A-pilottiyksikössä ei ollut muutosta havaittavissa verrattuna B, C ja E -pilottiyksiköihin.Kyseisen muuttujan kohdalla myös pilottiyksikön D tulokset eivät osoittaneetharventumista päihdehaittojen havaitsemisessa työpaikalla.Vaikka D - yksikössä on asennemuutos lyönyt hyvin itsenä läpi, sitä ei ole vielä saatunäkymään käytännön toimintaan, mikä tieto välittyy myös keskusteluaineistosta. YksikössäD on jouduttu selvittelemään kymmenien vuosien aikana kertynyttä melko vaikeiden jaraskaiden tapausten sumaa ja niihin liittyviä työkäyttäytymisen häiriöitä, mikä lieneehidastanut kehitystä.Samansuuntaista tietoa on välittynyt myös yksiköstä A, joiden tapaukset ovat olleetvaikeasti kohdattavia ja johtaneet myös ikäviin seurauksiin. Lisärasitteena Apilottiyksikössäon ollut riittämätön johdon tuki päihdetoiminnalle ja hajanainenpäihdetoimintakokeilun ohjaus. Nämä seikat ovat D-pilottiyksikön osalta olleet kuitenkinkunnossa. Yksikkökohtaisten erojen tarkasteluun ja projektin tavoitteiden onnistumisenerittelyyn palataan vielä tutkimuksen toisessa osassa.436. PÄIHDETOIMINTATAITOJEN KEHITTYMINEN JA KOULUTUKSEN VAIKUTUKSET6.1. Päihdeosaamisen arviointi ennen ja jälkeen koulutuksenMiten vastaajat arvioivat omia päihdetaitojaan, pyrittiin lomakekyselyssä kartoittamaanmuutamalla päihdetoimintaa kuvaavalla väittämällä. Tulokset osoittavat vain pientämuutosta mittauskertojen välillä eikä pilottiyksiköittäin ole eroja havaittavissa.Taulukko 23. Päihdeosaamisen arviointi.Kysymys: Arvioi osaatko tällä hetkellä taulukossa ilmaistut taidot: 1= en lainkaan, 2=huonosti, 3= melko hyvin, 4= hyvin, 5= erittäin hyvin. Vastausten ryhmäkeskiarvojen ero.Muutos (t-testi): * lähes merkitsevä = p<0,05, ** merkitsevä =p<0,01, *** erittäinmerkitsevä=p<0.001Arvioi osaatko tällähetkellä:I alkumittaus, 1999Keskiarvo (hajonta)II loppumittaus2001Keskiarvo (hajonta)Muutostunnistaa työyhteisönjäsenen päihdeongelman3,29 (1,02)3,30 (0,85)tunnistaapäihdeongelmaisen lähelläelävän vaikeudet

2,71 (1,16)2,88 (0,96)**ottaa päihdeasian puheeksi2,90 (1,09) 2,83 (0,95)arvioida omaapäihdekäyttöä4,39 (0,96) 4,38 (0,81)Tulosten perusteella voi esittää tulkinnan, että päihdetoiminnan taidot kehittyvät hitaasti.Voi myös esittää lisäkysymyksen, että arvioivatko ihmiset päihdetoimintataitonsa ennenhavahdutuskoulutusta paremmiksi kuin, mitä ne todellisuudessa olivat. Kattavakaanhavahduttamiskoulutus ei riitä vaikean asian kohtaamiseen liittyvien taitojen lisäämiseen,mutta osaamisen puutteet ja kriittisyyden omaa toimintaa kohtaan se yleensä paljastaa.Aiempi työterveyshoitajien päihdetoiminnan tutkimus (Märkjärvi 1995) osoitti, ettäpäihdeosaaminen oli kuviteltua parempaa. Käsitys omien taitojen riittävyydestä karisi, kunpäihdeilmiöön ja siihen liittyvään automaattiseen sivuuttamiseen ja kieltämiseen oli saatuhavahdutuskoulutuksen ja kokemuksellisen oppimisen kautta kosketus.Päihdekouluttajien kokemukset ovat myös osoittaneet, että esim. terveydenhuollonammattilaiset ilmaisevat usein heti koulutuksen alussa, että he osaavat toimia ja tietävätpäihdeasiat, joten koulutus on heille turhaa. Muutaman koulutuskerran ja mahdollisenkeskinäisen avun ryhmistä saadun osallistumiskokemuksen jälkeen havahdutaanhuomaan myös oman ammatillisen osaamisen puutteet ja koulutukseen motivoidutaanuudelleen.44Mielenkiintoisena tuloksena voidaan nähdä myös se, että puheeksiottotaidot arvioidaanloppumittauksessa alkumittausta huonommiksi. Myllyhoidollinen puheeksiotto- jahavahdutuskoulutus paljastaa siis myös puheeksioton vaativuuden, jolloin omia taitojaosataan myös ehkä arvioida realistisemmin.Yrityksessä 2, joka osallistui koulutuksen jälkeiseen seurantaan (ei erillistä alkumittausta)lähes samalla kysymyssarjalla kuin poliisin edustajat, päihdeosaamista kartoittavankysymyksen tulokset (n=87) ovat lähes samanlaiset. Keskiarvo päihdeongelmantunnistamisessa oli 3,8, läheisen vaikeuksien tunnistamisessa 3,8, päihdeasianpuheeksiotossa 3,3 ja 4.5 oman päihdekäytön arvioinnissa.Merkitsevä muutos (p=,005) päihdeilmiöön liittyvissä taidoissa on poliisien kohdallatapahtunut päihdeongelmaisen lähellä elävien ihmisten vaikeuksien oivaltamisessa.Koulutuksen kohteena olleet joutuvat poliiseina jo työnsä puolesta läheisen rooliin ja myöspäihdeongelmaisen työtoverina tullaan törmäämään samoihin ilmiöihin, kuin mitä esim.päihdeperheissä kohdataan. Tätä kysymystä ei voida sivuuttaa kun kuljetaan kohti yhäyhteisvastuullisempaa ja yhteisöllisempää varhaista päihdetoimintaa ja haittojen ehkäisyä.6.2. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihdeosaamisen arviointiLoppumittauksessa on mahdollista erotella päihdeosaamisen kartoittamista selvittävänkysymyksen jakaumien vaihtelua havahduttamiskoulutukseen osallistuneiden jaosallistumattomien välillä.Päihdeilmiön tunnistamiseen liittyvien havaintojen jakaumat eroavathavahduttamiskoulutukseen osallistumisen mukaan ryhmittäin jonkin verran. Ero on lähesmerkitsevä (p=,015)Taulukko 24. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihdeongelmantunnistamistaidotTunnistaako päihdeongelman?ei lainkaan huonosti melko hyvin hyvin erittäinhyvin

yhteensäKyllä f%41,0%5112,6%16941,6%15137,2%317,6%406100%Ei f%42,5%3219,6%7646,6%4527,6%63,7%163100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 81,4%8314,6%24543,1%19634,4%376,5%569100%Päihdeongelman tunnistamistaitonsa hyviksi tai erittäin hyviksi arvioivien määrä onkoulutukseen osallistuneiden ryhmässä suhteellisesti suurempi. Lähes puoletkoulutukseen osallistumattomista arvioi tunnistamistaitonsa melko hyviksi, kun vastaavaluku koulutetuilla on vähä yli 40%.45Tunnistamistaitonsa huonoiksi arvioivien suhteellinen osuus on kouluttamattomienryhmässä, kuten olettaa saattaa, jonkin verran suurempi. Tunnistamistaitonsaolemattomiksi arvioivien määrä on hyvin pieni molemmissa ryhmissä.

Läheisen ongelmien tunnistamisen kohdalla ero ryhmien välillä osoittautuu myöskin lähesmerkitseväksi (p=,050)Taulukko 25. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihdeongelmaisen lähelläelävän vaikeuksien tunnistamistaidotTunnistaako päihdeongelmaisen lähellä elävänvaikeudet?ei lainkaan huonosti melko hyvin hyvin erittäinhyvinyhteensäKyllä f%205,0%11829,4%14636,4%9724,2%205,0%401100%Ei f%148,6%5131,5%6842%2314,2%63,7%162100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 346,0%16930,0%21438%12021,3%264,6%563100%

Puheeksiottotaitojen arvioinnin kohdalla ryhmien välillä on pientä, lähes merkitsevää eroa(p=,025).Taulukko 26. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja puheekisottotaidotOsaako ottaa puheeksi?ei lainkaan huonosti melko hyvin hyvin erittäinhyvinyhteensäKyllä f%235,7%12330,4%15738,9%8220,3%194,7%404100%Ei f%127,5%5634,8%7043,5%148,7%95,6%161100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 356,2%17931,7%22740,2%9617,0%285,0%565100%Koulutukseen osallistumattomat arvioivat puheeksiottotaitonsa suhteellisesti herkemminmelko hyväksi kuin ne, jotka ovat saaneet perustiedot päihdeilmiöstä. Kuitenkin ne

vastaajat, jotka ovat saaneet perushavahdutuksen arvioivat taitonsa harvemmin huonoksitai olemattomiksi (yht. 36%) kuin ne jotka eivät ole saaneet koulutusta (yht. 43%).46Päihdeosaamisen arviot kasautuvat herkemmin hyvään suuntaan koulutuksenosallistuneiden kohdalla (yht. 64%) kuin koulutukseen osallistumattomilla (yht. 58%). Erotryhmien välillä ovat kuitenkin sangen pienet.Oman päihdekäytön arviointia mittaavan muuttujan saamissa arvoissa on eroakoulutukseen osallistuneilla ja osallistumattomilla (p=,001)Taulukko 27. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja osaako arvioida omaapäihdekäyttöäOsaako arvioida omaa päihdekäyttöä?ei lainkaan huonosti melko hyvin hyvin erittäinhyvinyhteensäKyllä f%41,0%133,2%389,4%15237,7%19648,6%403100%Ei f%10,6%21,2%63,7%4326,7%10967,7%161100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 50,9%152,7%447,8%195

34,6%30554,1%564100%Kriittisyys oman päihdekäytön arviointia kohtaan kasvaa koulutusta saaneiden ryhmässä.Koulutukseen osallistumattomat kokevat oman päihdekäytön arviointitaitonsa useamminerittäin hyväksi (68%) kuin havahduttamiseen osallistuneet, joilla vastaava luku jää alleviidenkymmenen prosentin.Koulutettujen ryhmässä 4% kokee päihdekäyttönsä arviointitaidot huonoksi taiolemattomaksi, kun vastaava luku toisessa ryhmässä jää alle kahden prosentin.Kysymys siitä, osaako arvioida omaa päihdekäyttöä, voi hämmentää vastaajaa. Saatetaanpitää itsestään selvänä, että taidot ovat olemassa. Myös juomatavoista ja juodun alkoholinmäärästä annetaan ilmeisesti helposti kauniimpi kuva, kuin mitä todellisuus edellyttäisi(Märkjärvi 1995, ks. myös Soininen 1999).476.3. Koetut muutokset omassa ja työyhteisön päihdetoiminnassahavahduttamiskoulutukseen osallistumisen jälkeenLoppuarvioinnin lomakkeen kysymys 17 kartoitti projektiin ja sen koulutuksiinosallistumisen tuomaa muutosta sekä työntekijään itseensä että koko työyhteisöön.Vastaajat saivat arvioida seuraavia väittämiä asteikolla 1->5 = ei lainkaan ->erittäin paljon.Vastausten keskiarvot ympyröityinä kuviossa 19.Arvioi seuraavia havahdutuskoulutukseen osallistumisen aiheuttamia muutoksia itsessäsi tai työyhteisössäsi.Oletko havainnut, että työyhteisön päihdekoulutuksen toteuttaminen onei lainkaan erittäin paljonhelpottanut päihdeongelmastapuhumista 1 2 3 3,01 4 5lisännyt varhaisvaiheenpuuttumista työyhteisössä 1 2 2,83 3 4 5vähentänyt työtovereidenpäihdekäyttöä 1 2 2,23 3 4 5vähentänyt omaapäihdekäyttöäni 1 1,88 2 3 4 5auttanut selvittämäänläheisteni päihdeongelmia 1 2 2,32 3 4 5selvittänyt läheisenäolemiseni ongelmia 1 2 2,33 3 4 5lisännyt esimiestenaktiivisuutta päihdeasioissa 1 2 2,90 3 4 5lisännyt työterveyshuollonpanosta päihdeasioissa 1 2 2,81 3 4 5lisännyt luottamushenkilöidenpanosta päihdeasioissa 1 2 2,63 3 4 5lisännyt työtovereiden antamaatukea päihdeasioissa 1 2 2,58 3 4 5liittänyt päihdetoiminnan osaksihenkilöstön kehittämistä 1 2 2,90 3 4 5helpottanut työntekijöidenvälistä vuorovaikutusta 1 2 2,55 3 4 5tehostanut päihderyhmientoimintaa 1 2 2,95 3 4 5vähentänyt päihdekäyttöätyöyhteisön koulutus/vapaa-ajan tilaisuuksissa 1 2 2,02 3 4 5Kuvio19. Koulutuksiin osallistumisen tuomaa muutosvertailu aiempiin

tutkimuksiinyritys 1. yritys 2.4,3 3,13,7 32,5 2,41,8 2,33 2,63,6 2,73 34,2 3,43,5 3,23 2,72,9 3,13,6 2,53,8 3,32,4 2,548Eniten koetaan muutosta tapahtuneen päihdeongelmasta puhumisessa ja varhaisenvaiheen puuttumisessa ja myös työterveyshuollon panoksen lisääntymisessä. Nämä ovatolleet myös projektin keskeisinä tavoitteina.Jos vastausvaihtoehdot 1-5 puretaan sanalliseen muotoon esim. koulutus vaikuttanut: 1=ei lainkaan, 2= vähän 3= jonkin verran, 4= paljon ja 5= erittäin paljon, niin huomataan, ettäsuurin osa vastauksista sijoittuu 2 - ja 3-vaihtoehtojen välille eli enemmän vähäisemmänkuin runsaamman vaikutuksen suuntaan. Muutosta väittämien suuntaan on koettutapahtuneen suurimmalta osin jonkin verran.Projektiin liittyvän havahduttamisen vaikutukset erityisesti omaan päihdekäyttöön jatyöyhteisön koulutus- ja vapaa-ajan tilaisuuksien päihdekäyttöön arvioidaan hyvinvähäisiksi. Samansuuntainen tulos on saatu myös aiemmassa tutkimuksessa, kutenvertailusta on havaittavissa.Laadullisen aineiston pilottikohtainen raportointi on kuitenkin välittänyt huomattaviakinpilottiyksikkökohtaisia muutoksia sekä työntekijöiden että työyhteisön tilaisuuksienkehittymisestä päihteettömämpään suuntaan.Kyselyn tuloksissa on mukana varmasti myös havahduttamiskoulutuksen jatkonapäihderyhmille suunnatun puheeksiottokoulutuksen vaikutusta, koska vastaajissa onmukana myös tähän koulutukseen osallistuneita. Koska loppukyselyyn ei huomattu liittäälisäkysymystä – ”onko vastaaja osallistunut myös puheeksiottokoulutukseen? - ei näitärunsaammin koulutusta saaneita voida erotella vastaajien joukosta. Näin ollen tähänhavahduttamiskoulutuksen vaikuttavuutta mittaavaan kysymykseen annetut vastauksetsaattaisivat olla vielä vähemmän vaikuttavuutta osoittavia.Vertailuyrityksissä tähän samaan kysymykseen annetuista vastauksista huomattava osasijoittui asteikolla 3-4 välille ja puhumisen helpottuminen ja työterveyshuollon panoksenlisääntyminen ulottui yrityksessä 1 jopa yli arvon 4. Työterveyshuollon aktivoitumista jamuutoksessa mukana pysymistä vertailuyrityksissä helpotti se, että molemmilla olikäytössään yrityksen oma työterveyshuolto.Poliisit arvioivat koulutuksen vaikuttavuutta kautta linjan siis huomattavasti kriittisemminkuin vertailuyritykset. Tutkimuksen välivaiheen esittelytilanteessa tuotiin esiin seikka, ettäpoliisin tehtävä on ”epäillä ja olla kriittinen” verrattuna keskivertoväestöön. Todennäköistäon myös se, että pelkästään havahduttamiskoulutuksen varassa ei pysyvää muutostasaada aikaan, jota poliisien varovainen vaikuttavuuden arviointi osoittaa.Tutkitussa projektitoiminnassa ja koulutuksessa oli kyseessä asenteellisesti erittäinvaikean asian kohtaamisesta (vrt.Tasanto 2002), joten toimintaan liittyneen koulutuksen,kehittämisen ja havahduttamisen voidaan arvioida onnistuneen näiden tulosten perusteellasangen hyvin.

49Lisäksi on myös muistettava, että havahduttaminen oli vain yksi päihdetoiminnan muutostaeteenpäin vienyt toimenpide. Muutoksen arviointiin käytettiin projektin kuluessa jaerityisesti sen päätösvaiheessa runsaasti puheenvuoroja.Pi6/6/191: "… Pitäisikö se jakaa, että itsessä tapahtunut muutos, sitten tässä projektissatapahtunut muutos, kuntokurssilaisten parissa tapahtunut muutos, ja mitä se onaiheuttanut siihen koko työyhteisöön - siihen muutokseen ja miten sitä on lähdettysäteilyttämään sinne ympäristöön …Onkos niillä ollut vaikutusta, että ainakin meillä tuntus,että positiiviseen, että oltas avoimuuteen menty, ja näistä asioista olis helpompi puhua… "Pi17/6/192; "… Kyllä mä voisin sanoa nyt, että omalta kohdalta ja uskosin ettämuutenkin, että tapahtunut on aika paljon. Yleisellä tasolla vois sanoa, että aika isoasennemuutos avoimempaan suuntaan on tapahtunut. Mutta sitten taas jos mennäänyksiköihin, niin sieltä löytyy sellasiakin, että ei ole tapahtunut yhtään mitään… "Poliisien kokonaisvaltaisen päihdeohjelman kehittämistä ja laajempaa käyttöönottoa onhelppo tämän työn pohjalta jatkaa.506.4. Loppukyselyn tulosten eroista havahduttamiskoulutukseen osallistuneiden jaosallistumattomien ryhmissäTässä luvussa tarkastellaan seuraavaksi havahduttamiskoulutukseen osallistumisen jaosallistumattomuuden mahdollisesti Tuomi-Gröhna muutoksia loppukyselyn vastaustenjakaumiin.Taustamuuttujat ja havahduttamiskoulutukseen osallistuminenLoppukyselyyn vastanneista naisista on havahduttamiskoulutukseen osallistunut 66% jamiehistä 73%. Ero ei ole merkitsevä (p=,138).Ikäryhmittäisiä eroja koulutukseen osallistumisen ja osallistumattomuuden suhteen onolemassa. Keksi-ikäisten ryhmässä on suhteellisesti eniten koulutukseen osallistuneita eli76% . Seuraavaksi eniten koulutukseen osallistuneita oli yli 55 -vuotiaiden ryhmässä eli72% ja vähiten eli 62% nuorten, alle 35 -vuotiaiden vastaajien ryhmässä . Ero onmerkitsevä (p=,004).Toimintayksiköittäin ryhmät eroavat havahduttamiskoulutukseen osallistumisen suhteentoistaan lähes merkitsevästi (p=,035)Taulukko 28. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen pilottiyksiköittäin (loppukysely)Toimintayksikkö Osallistunuthavahdutuskoulutukseenkyllä ei yhteensäA-yksikkö f%4457%3343%77100%B-yksikkö f%4472%1728%61100%

C-yksikkö f%12077%3623%156100%D-yksikkö f%11771%4929%166100%E-yksikkö f%8774%3126%118100%Yhteensä f%41271%16629%578100%A-pilottiyksikön vastaajien joukossa on eniten sellaisia työntekijöitä, jotka eivät oleosallistuneet havahduttamiskoulutukseen eivätkä siis ole vastanneet koulutuksenarviointiin liittyviin loppukyselylomakkeen kysymyksiin.Jos henkilöstöä ei ole kattavasti koulutettu, eivät myöskään päihdetoiminnan muutostakuvaavat tavoitteet näytä täyttyvän.51Kuten aiemmin on todettu, pilottiyksikkö A on jäänyt sekä päihdehaittojen vähentymisenettä positiivisen asennekehityksen suhteen jälkeen muista yksiköistä. Yksi selittävä tekijä,joka vaikeuttaa ja hidastaa päihdetoiminnan aktiivista kehittämistä ja päihdehaittojenvähentämistyötä, kuten jo aiemmin on todettu, on kattavan havahduttamiskoulutuksenpuute.Havahduttamisen merkitys työyhteisöjen päihdetoiminnan kehitystyössä on nostettu myöserittäin usein esiin pilottiyksiköiden käydessä ohjausryhmässä yhteistäkehittämiskeskustelua. Havahduttamiskoulutuksen laiminlyönnin seurauksia oli jo osattuennustaa.Ha7/1/5: "… tää sotilaallista organisaatiota lähentelevä organisaatio kykenee läheskäskytykseen …, että ei me saada tyytyä alle 85-90%:n osallistumiseen näissähavahdutuskoulutukissa, aina löytyy kiertäjiä, mutta kun se tehdään organisaation

käskyvoimaa käyttäen niin kyllä se saadaan menemään… "Pi8/1/23: " … havahduttamiskoulutusta - niin ikävä kyllä siellä on ollut keväällä liian vähänosanottajia. Tää johtuu siitä - yhdyshenkilö myönsi suoraan - että hän vaan antoi paperit,että menkää noina päivinä, että pistäkää nimenne, että niitä ei pistetty työvuorolistoihin elisiinä oli sitten se yksi puute… "Projektin kuluessa yritetään vielä moneen kertaan korostaa havahduttamisen tärkeyttä.Ha.7/3/80: "… että miten semmoset yksiköt, jotka jättää havahduttamiskoulutusta ettähavahduttamiskoulutus pitäisi saada 100%, uskon siihen, että hyvät tulokset tulevat sitäkautta, että mennään askel askeleelta ja jos havahduttamiskoulutus jää reippaasti alle50% niin mun henkilökohtainen vakaumus on, että jotain puuttuu väliltä… "Miksi koulutukseen osallistumattomia (29%) on loppukyselyyn vastanneista suhteellisestienemmän, kuin olisi pilottien väliraportoinnin perusteella olettanut olevan. Keskusteluissaarvioitiin A-pilottiyksikköä lukuun ottamatta, että havahduttamiskoulutuksen tavoittaneennoin 90 - 95% henkilöstöstä.Koska tämän tutkimuksen raportointivaiheessa kaikista pilottiyksiköistä ei ole tarkkaa javertailukelpoista tietoa havahduttamisen perille menosta, pilottiyksiköt voivat itse tähänkysymykseen palata, kun saavat projektia kuvaavat seurantatiedot systemaattisestikoottua.52Miten vastaajat ovat jakautuneet ammattiaseman mukaan havahduttamiskoulutukseenosallistuneiden ja osallistumattomien luokissa? Jakaumat eroavat toisistaan erittäinmerkitsevästi (p=,000)Taulukko 29. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ammattiaseman mukaanToimintayksikkö Osallistunuthavahdutuskoulutukseenkyllä ei yhteensäPäällystötehtävissä f%3592%38%38100%Muussa esimies- ftehtävässä %(myös kanslia)7076%2224%92100%Kenttätehtävissä f%18970%7930%268

100%Kansliatehtävissä f%4166%2134%62100%Muissa tehtävissä f%5365%2935%82100%Yhteensä f%38872%15428%542100%Lähes kaikki päällystöön kuuluvat loppukyselyyn vastanneet ovat osallistuneethavahduttamiskoulutukseen ja esimiehet ja kenttätehtävissäkin olevat 70 - 76prosenttisesti. Muissa tehtävissä olevista koulutukseen osallistuneita on jonkin verran ylipuolet ja kansliatehtävissä olevista samoin.Tuloksen perusteella voi päätellä, että koulutus on tavoittanut päällystön ja esimiehet hyvinja muut ryhmät melko hyvin. Pilottiyksiköiden on syytä verrata tulosta omiin seurantoihin,joista voi saada tarkan kuvan siitä, mitkä ammattiryhmät ovat olleet koulutuksessaedustettuina kussakin yksikössä. Tämä tulos kertoo, kuinka paljon heitä on sattunut tähänloppukyselyn otokseen.53Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja koettu päihdehaittatilanne/toimintavalmiudetHavahduttamiskoulutuksen julkitavoitteissa ja sen käytön perusteluissatyöyhteisökoulutuksessa korostetaan ammatillis-kokemuksellista myllyhoidollisenkoulutusmallin merkitystä nimenomaan "ihmisten silmien avaajana" työyhteisössä piilevienpäihdehaittojen havaitsemiselle.Lähtökohtaoletus on, että vaikeasti lähestyttävänä asiana päihdeongelmat ja niidenseuraukset helposti kielletään ja peitetään näkymättömiin. Havahduttaminen on keinokäynnistää aktiivinen havainnointi.Eroavatko havahduttamiskoulutukseen osallistuneiden ja osallistumattomien ryhmät sensuhteen, miten ilmoittavat päihdehaittoja havaitun, on näin ollen erityisen mielenkiintoinenkysymys projektin tavoitteiden kannalta. Tulos osoittaa eron olevan tilastollisesti erittäinmerkitsevän (p=,000).Taulukko 30. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihdeongelmien esiintymisenhavaitseminenEsiintyykö työpaikalla päihdeongelmia?

esiintyy tietääkseni ei yhteensäKyllä f%26465%14636%410100%Ei f%7948%8552%574100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 34360%23140%574100%Tutkimuksen tulos tukee olettamusta, että havahduttaminen lisää mahdollisuuksia havaitapäihdeongelmia ja todella pysähtyä tarkastelemaan vakavaa asiaa, joka usein peitetäänhuumorilla ja vähättelyllä.Pi5/3/101: "… mitä minä olen kuullut, kun kouluttaja veti ton homman, niin kyllä siinä, joskaveri sieltä tullee - että saatathan sinä puhua - mutta kun mies todella puhuu siitä, mistätietää, se on erinomainen ratkaisu, että kyllä se suulaimmankin tilaisuuden häiritsijän suunsulkee … "54Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja tietoisuus päihdetoimintaohjeestaHavahduttamiskoulutukseen osallistuneiden ryhmä on tietoisempi päihdetoimintaohjeenolemassaolosta, mikä on projektin tavoitteen mukaista. Ryhmät eroavat toisistaanmerkitsevästi (p=,005).Taulukko 31. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja tietoisuuspäihdetoimintaohjeestaOnko päihdetoimintaohjetta?kyllä ei yhteensäKyllä f%37793%307%407100%Ei f

%13485%2415%158100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 51190%5410%565100%Tulos on tässä tilanteessa ehkä itsestään selväkin, mutta mainitsemisen arvoinen, koskamuitakin tiedottamisen keinoja kuin koulutus varmasti on olemassa. Sekä projektinjulkitavoitteissa että keskusteluteemoissa koulutuksen korostaminen on myös runsaastinäkyvissä.Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja näkemys toimintaohjeen mukaantoimimisestaMiten sitten vastaajat ovat kokeneet päihdehaittatilanteessa toimitun, jos ovat kuuluneetjoko havahdutuskoulutukseen osallistuneisiin tai osallistumattomiin. Onko toimittupäihdetoimintaohjeen mukaan vai ei? Tässä vertailussa ei havaita ryhmittäistä vaihtelua(p=,123).Taulukko 32. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja onko päihdehaittatilanteissatoimittu toimintaohjeen mukaanOnko päihdehaittatilanteissa toimittutoimintaohjeen mukaan?kyllä ei yhteensäKyllä f%27383%5617%329100%Ei f%8476%2624%110100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 35781%

8219%439100%55Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihdehaittojen havainnointiMuiden päihdehaittojen havainnoinnin osalta näyttää siltä, että ryhmät eroavat toistaanjonkin verran. Esimerkiksi krapulapäivien havainnoinnin osalta ero on lähes merkitsevä(p=,012).Taulukko 33. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja krapulapäivien havainnointiKrapulapäiviä havaittu esiintyneen kuluneen kahdenvuoden aikanapäivittäin viikoittain kuukausittainharvemmin enkertaakaanyhteensäKyllä f%30.8%307,5%7719,3%19548,6%9523,8%400100%Ei f%148,7%2213,7%6540,3%6037,3%161100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 30,5%447,8%9917,6%260

46,4%15527,7%561100%Päivittäisiä krapulapäivähavaintoja ei ole lainkaan havahduttamiskoulutukseenosallistumattomilla - viikoittaisia kuitenkin hieman enemmän kuin koulutukseenosallistuneilla. Koulutukseen osallistumattomilla valinnat painottuvat krapulapäivienharvemman esiintymisen suuntaan kuin koulutukseen osallistuneilla.Myöhästymisten havainnoinnin osalta jakaumissa havaittava ero on merkitsevä (p=,007).Tulos on samansuuntainen kuin edellä kuvatun krapulapäivien havainnoinnin kohdalla. ”Enkertaakaan” -valinta painottuu voimakkaimmin koulutukseen osallistumattomien ryhmässä.Taulukko 34. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihteistä johtuvienmyöhästymisten havainnointiMyöhästymisiä havaittu esiintyneen kuluneen kahdenvuoden aikanapäivittäin viikoittain kuukausittainharvemmin enkertaakaanyhteensäKyllä f%51,3%102,6%5715,1%16142,6%14538,4%378100%Ei f%32,0%1510,0%4932,7%8355,3%150100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 50,9%13

2,5%7213,6%21039,8%22843,2%528100%56Päihteistä johtuvien poissaolojen havainnoinnin osalta ero on erittäin merkitsevä (p=,000).Taulukko 35. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihteistä johtuvienpoissaolojen havainnointiPoissaolopäiviä havaittu esiintyneen kuluneen kahdenvuoden aikanapäivittäin viikoittain kuukausittainharvemmin enkertaakaanyhteensäKyllä f%20,5%153,9%6717,3%16241,7%14236,6%388100%Ei f%42,6%1711,2%4227,6%8958,6%152100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 20,4%193,5%

8415,5%20437,8%23142,8%540100%Havahduttamiskoulutukseen osallistuneet ovat havainneet päihteistä johtuvia poissaolojahuomattavasti useammin kuin ne, jotka eivät ole saaneet koulutusta. ”En kertaakaan” -vaihtoehdon valinneiden ryhmä koulutukseen osallistumattomissa lähentelee 60%, kun sekoulutukseen osallistuneilla on vajaat 40%.Päihtyneenä työpaikalla esiintymisen havainnoin osalta ero jakaumissa on merkitsevä(p=,005). Tulos on kokonaisuudessaan huolestuttava, jo siinä mielessä, että päihtyneenäesiintymistä ylipäätään työaikana esiintyy.Taulukko 36. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja päihtyneenä työpaikallaesiintymisen havainnointiPäihtyneenä esiintymistä havaittu esiintyneenkuluneen kahden vuoden aikanapäivittäin viikoittain kuukausittainharvemmin enkertaakaanyhteensäKyllä f%10,3%41,%9826,1%27372,6%376100%Ei f%42,6%2012,8%13284,6%156100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 10,2%81,5%

11822,2%40576,1%532100%Lähes 85% havahduttamiskoulutukseen osallistumattomista ilmaisee, ettei ole havainnutpäihtyneenä esiintymistä. Koulutukseen osallistuneilla vastaava luku on 73%. Syynä voiolla koulutukseen osallistumattomien vähättelevä asenne, joka ilmenee näkemyksenä,"että pienestä ei vielä oteta lukua". Havahduttamiskoulutus pysähdyttää pohtimaan jahavainnoimaan päihteiden todellisia uhkia.57Pi5/3/82: "… lähes 100% taitaa olla kohta koulutus tavoittanut … ettähavahduttamiskoulutus sinänsä, että kuten näistä tutkimuksistakin (alkumittaus) tuli esiin,että ensin oli alussa vähän naureskelua ja muuta, mutta kun tuo kouluttajan tyyli esittääasiat - että jos se ei ihan lekan isku ollu ottaan, niin kyllä se oli pieni moukari ja kun ite olinkahdessa tilaisuudessa mukana, niin kyllä sieltä yleensä sellanen hiljanen porukka lähti.Ja sanoisin näin, että varmaan siitä saatu semmonen siemen näihin alkoholiasioihin - siismyönteisempään suuntaan - niin itää, ja pidemmälle myös mahdollisuus pohtia omaasuhdettaan alkoholiin - se oli tarpeellinen ja hyvä heräte siitä… "Kokemus asenne- ja keskusteluilmapiiristä ja havahduttamiskoulutukseen osallistuminenAsenne ja keskusteluilmapiiristä tehdyt havainnot eroavat ryhmittäin myös jonkin verran.Ero on lähes merkitsevä (p=,039).Taulukko 37. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja havainnot asenne- jakeskusteluilmapiiristäAsenne ja keskusteluilmapiiri, jos työyhteisönjäsenellä päihdeongelmaavoin jaasiallinenkyräilevä taimuutenkielteinenvälinpitämätönjokin muu,mikäpäihdeongelmiaei esiinnyyhteensäKyllä f%20951.9%5012,4%7117,6%338,2%409,9%403100%

Ei f%6440,3%1911,9%3018,9%1811,3%2817,6%159100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 27348,6%6912,2%10118,0%519,1%6812,1%562100%Havahduttamiskoulutukseen osallistumattomat ovat valinneet useammin vaihtoehdon"työpaikalla ei esiinny päihdeongelmia" kuin koulutukseen osallistuneet. Muutoinjakaumissa on melko pieniä eroja. Kyräilevyyttä ja välinpitämättömyyttä esiintyymolempien ryhmien havainnoissa lähes yhtä paljon.YhteenvetoMyllyhoidollista havahduttamista voidaan pitää päihdetoiminnan oppimista estävään”suojavyöhön” syntyvänä särönä (ks. Malinen 2000). Tämä ”murtumakohta” mahdollistaaomakohtaisen kosketuksen päihdeilmiöön ja avaa mahdollisuuden oman tilanteensa jaammatillisen osaamisensa realistiseen näkemiseen. Vahvistuva päihdetietämys muuttaavähitellen myös asenteita ja sen kautta myös toimintaa (ks. Koponen). Puolustettava alue,jolla taistellaan siitä, että "meidän yhteisössä ei ole päihdeongelmaa” voi vähitellenmenettää hallitsevuuttaan (vrt. Keski-Luopa 2001).586. 5. Poliisien oma päihdekäyttö ja käsitys huumekäytön uhasta tulevaisuudessaLoppukyselyyn oli lisätty poliisien omaa päihdekäyttöä arvioivia kysymyksiä. Mukaankysymyksiin otettiin alkoholin käytön lisäksi päihtymystarkoituksessa käytettävät lääkkeet.Lisäksi esitettiin mielipidekysymys huumekäytön uhasta poliisihenkilöstön keskuudessa.AlkoholiTaulukko 38. Poliisien ilmoittama oma alkoholin käyttöKäyttääkö itse tällä hetkellä alkoholia?Kyllä Ei yhteensä474

82%10118%576100%Puuttuva tieto 2 henkilöä.Loppukyselyn tilanne osoittaa, että alkoholin käyttäjiä ilmoittaa olevan 82 % kyselyynvastanneista poliiseista ja 18% on raittiita. Pilottiyksiköiden poliisihenkilöt ovatkeskimääräistä raittiimpaa väkeä.Suomessa alkoholia käyttää lähes 90% aikuisväestöstä. Miehistä raittiita on noin 10% jaraittiita naisia noin 14% aikuisväestöstä. Raittiiden naisten osuus on pienentynythuomattavasti. Vielä 1970-luvun taitteessa noin 40 prosenttia naisista oli raittiita.(Päihdetilastollinen vuosikirja 2000).Miesvaltaisessa vertailuyrityksessä1 alkoholia käyttäviä ilmoittaa olevan 88%, raittiita 8%ja 4% jättää vastaamatta. Yrityksessä 2, joka on naisvaltainen yritys, alkoholia käyttäviä on75% raittiita, 22% ja 3% jättää vastaamatta kysymykseen (Märkjärvi 1998 ja 1999).Lääkkeiden päihdekäyttöTaulukko 39. Poliisien ilmoittama oma päihteenä käytetty lääkkeiden käyttöKäyttääkö itse tällä hetkellä rauhoittaviaja/tai mielialalääkkeitä?(päihtymystarkoituksessa)Kyllä Ei yhteensä102,5%39097,5%400100%Lääkkeiden päihdekäyttöön antaa suoran vastauksen vain 2,5 % ja ei-vaihtoehdon onvastaajista valinnut 97,5%. Huomattavaa on, että 178 henkilöä eli 31% jättää vastaamattakoko kysymykseen. Vastaamatta jättäminen lääkekysymykseen (päihtymystarkoituksessakäytettävät lääkkeet) toistui myös aiemmassa tutkimuksessa (Märkjarvi 1999).59Yrityksessä 2. tähän kysymykseen antoi kieltävän vastauksen 66% vastaajista javastaamatta jätti 34%. Yhtään kyllä -vastausta ei ollut. Samoille henkilöille esitettiin myössuora kysymys: ”Käyttääkö huumeita” – kyllä ja ei -vastausvaihtoehdoilla ja tulos oli samakuin edellä eli: ei -vastauksia 64%, tyhjiä 32%, eikä yhtään kyllä -vastausta. Tämänperusteella suora huumekysymys jätettiin myös tästä poliisin tutkimuksesta pois, jakorvattiin se huumekäytön uhkaa selvittävällä mielipidekysymyksellä.Jos lääkkeiden päihdekäyttöä tarkastellaan sen valossa, että sadat tuhannet ihmisetkäyttävät Suomessa rauhoittavia- ja mielialalääkkeitä, niin varmasti myös lääkkeidenpäihdekäyttöä esiintyy työssä käyvillä henkilöillä. Tässä tutkimuksessa on muutama poliisimyös ilmaissut näin olevan. Kriittisenä huomiona voidaan mainita, että kysymyksentarkempaan muotoiluun olisi pitänyt kiinnittää huomiota eli korostaa sitä, että kyseessä onnimenomaan päihtymistarkoituksessa tapahtuva lääkkeiden käyttö.Myös alkoholin käyttöä selvittäneen kysymyksen muotoilu: ”Käytätkö itse tällä hetkelläpäihteitä?” antoi mahdollisuuden ”pelaamiseen”. Kysymykseen oli esimerkiksi vastattu,että ”tietenkään, en käytä – ei töissä saa olla kännissä”.Oman alkoholinkäytön arviointiSeuraavaksi tarkastellaan havahduttamiskoulutukseen osallistumisen merkitystä oman

alkoholin käytön arviointiin, mikä oli yhtenä kysymyksenä mukana loppukyselyssä.Taulukko 40. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja oman alkoholinkäytön arviointiOman alkoholinkäytön arviointitäysinhallinnassahyvinhallinnassalipsahteleejoskuson lisääntynythuolestuttavastitunnistanitse selviävaikeuksiayhteensäKyllä f%22058,8%11530,7%338,8%51,3%10,3%374100%Ei f%10674,1%3121,7%32,1%21,4%10,7%143100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 32663,1%14628,2%367,0%7

1,4%20,4%517100%Kaikkiaan loppukyselyssä alkoholin käytön arviointia selvittäneeseen kysymykseenvastanneita on 517 henkilöä. Palautettuja lomakkeita oli yhteensä 578, joten 61 henkilöäon jättänyt tämän kysymyksen väliin. Kysymykseen vastanneista valtaosa eli 63% + 28%ilmoittaa alkoholinkäytön olevan täysin hallinnassa tai hyvin hallinnassa. Vajaallakymmenellä prosentilla vastaajista voi todeta olevan jonkinasteisia ongelmiaalkoholinkäyttönsä hallinnassa.60Onko vastaamatta jättäneiden joukossa alkoholin kanssa vaikeuksissa olevia, jääarvailujen varaan. Näin voisi olettaa ehkä olevan, jos vertaa tulosta projektissa kaikillekoulutukseen osallistuneille suunnatun Mast-testin tulokseen (ks. liite 4). Mast-testissäkyselyyn vastanneista naisista 13,2% ylitti riskirajan ja miehistä 15,7%. Mast-testisuoritettiin aina ennen poliisihenkilöstölle suunnatun koulutuksen aloittamista.Ongelmallinen alkoholinkäyttö ei ole juurikaan noussut esille aiemmissa poliisihenkilöstöönkohdistuneissa tutkimuksissa. Poliisin terveyttä ja toimintakykyä selvittäneen tutkimuksen(Soininen ym.1999) perusteella alkoholinkäytön vähentämistä suositeltiin hyvin harvalle.Edellä mainitussa tutkimuksessa oman ilmoituksen mukaan 4% miehistä käytti alkoholiavähintään kolme kertaa viikossa, ja naiset vastaavasti korkeintaan kaksi kertaa viikossa.Kyselyyn vastanneista miehistä 7% arvioi käyttävänsä alkoholia viikon aikana 10-15annosta (annos= pullollinen olutta, lasi viiniä, 4cl väkeviä) ja vain 1% 16 annosta taienemmän.Kaikki tutkimuksessa mukana olleet naiset puolestaan ilmoittivat käyttävänsä alkoholiavähemmän kuin kymmenen annosta viikossa. Tukea työterveyshuollolta omanalkoholinkäyttönsä hallintaan vuonna 1998 toivoi 12 miestä ja yksi nainen.Työterveyshoitajan kirjallisen suosituksen alkoholin käyttönsä vähentämiseen saiseitsemän miestä ja yksi nainen (Soininen ym. 1999)Yhteenvetona voidaan todeta, että alkoholin todellisen käytön määrää on vaikea arvioida -testeissä voidaan ”huijata” ja haastatteluissa vähätellä ja kaunistella omaa päihdekäyttöä.Tässä tutkimuksessa havahduttamiskoulutukseen osallistuminen näyttää tuottavan eroaoman päihdekäytön arvioinnin jakaumiin. Jakaumat näyttävät eroavan merkitsevästikoulutukseen osallistuneiden ja osallistumattomien ryhmissä (p=,007) ja Mast-testintulokset (liite 4.) osoittavat, että osalla poliiseista on alkoholin kanssa vaikeuksia kutenmuillakin työikäisillä ihmisillä.Huumekäytön uhkaHuumeiden osalta voidaan todeta, että vuonna 1998 vajaa 10% suomalaisestaaikuisväestöstä oli joskus kokeillut kannabista.Huumausaineiden käyttö keskittyy erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkaan: 15-24 -vuotiasta useampi kuin joka viides on joskus kokeillut kannabista. Vuonna 1999 tehdyntutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia 15-16 -vuotiaista oli joskus kokeillut kannabista.Käytön yleisyys oli kaksinkertaistunut vuoteen 1995 nähden (Päihdetilastollinen vuosikirja2000).Merkitsevä ero (p=,003) ristiintaulukoinnissa koulutukseen osallistuneiden jaosallistumattomien ryhmissä syntyy myös muuttujassa, jossa vastaajat saivat arvioidahuumeiden käytön yleistymistä poliisihenkiöiden keskuudessa. Koulutukseenosallistumattomat näkevät tulevaisuuden ruusuisempana kuin havahduttamiskoulutukseenosallistuneet.61

Taulukko 41. Havahduttamiskoulutukseen osallistuminen ja koettu huumekäytön uhkapoliisihenkilöiden keskuudessa tulevaisuudessaHuumausaineiden käyttö saattaamuodostua tulevaisuudessa uhaksi myöspoliisihenkilöstön keskuudessaKyllä Ei yhteensäKyllä f%21753,6%18846,4%405100%Ei f%6339,6%9660,4%159100%OsallistunuthavahduttamiskoulutukseenYhteensä 28049,6%28450,4%564100%Tulos koko aineistossa on kyllä- ja ei -jakaumien suhteen mielenkiintoinen, koskavastaajien joukko kokonaisuudessaan näyttää jakautuvan kahtia. Ainoastaan 14 henkilöäon jättänyt vastaamatta kysymykseen.Vastaajat ovat perustelleet kantojaan huolellisesti. Avoimeen kohtaan on vastattu todellaahkerasti verrattuna lomakkeen muihin vastaaviin kohtiin. Todennäköisesti aika eikuitenkaan ole ollut lomakkeen täyttämiseen kovin rajallista. Tähän kysymykseen onselvästi paneuduttu ja pysähdytty, jos vertaa edellä omaa päihdekäyttöä koskeviin,useammin väliin jätettyihin kysymyksiin.Kaikista 564:stä tähän kysymykseen vastanneista jonkinlaisen merkinnän oli perusteluihintehnyt 289 henkilöä. Osalla perustelu oli monisanaisempi, osalla vain lyhyt toteamus.Yhden vastauksen sisällöstä saattoi löytää useampaan luokkaan kuuluvia perusteluja.Vastausten sisällöllinen luokittelu tuotti seuraavan yhteenvedon."Kyllä" - pidän todennäköisenä, että myös huumausaineiden käyttö saattaatulevaisuudessa muodostua uhkaksi myös poliisihenkilöstön keskuudessa perusteltiinseuraavasti:Kannanottotyyppi Merkintöjen määrä*aineiden yleisyys, levinneisyys, helppo saatavuus, kevyidenhuumeiden lisääntynyt sallivuus69*poliisikin on ihminen, ei eroa muista ihmisistä 40

*liian kova työtahti, työstressi, huumeista piristystä ja voimaa 33*nuoret käyttää, eivät paheksu, tulevissa poliiseissa myös käyttäjiä 27*runsaasta huumaavien lääkkeiden käytöstä on helppo siirtyähuumeisiin, myös runsas alkoholin käyttö edistää siirtymistä18*asenteiden, kulttuurin ja moraalin muutokset yhteiskunnassa 14*taloudelliset syyt, houkutus myös huumebisnekseen huonon palkantakia, huumeet halvempia kuin alkoholi10*huumeiden käyttöä vaikea havaita, haitat eivät näy, ei haise, eikrapulaa9*käyttäjiä on jo nyt 462Seuraavassa näytteinä esimerkkejä siitä, miten kyllä vastauksia on perusteltu:15 Koska poliisien keskuudessa käytetään nyt jo anaboloideja niin miksi ei sitten huumeitakin.16 Poliisikin on ihminen, poliisilla samat heikkoudet ja ongelmat kuin muillakin ihmisillä35 kulttuurin ja moraalin muutokset57 Saatavuus helppoa. Työ on rasittavaa. Vaihtoehto alkoholille, ns. tulevaisuuden in-asia on käyttäämietoja huumeita, kuin ”läträtä” alkoholin kanssa.82 Huumeiden käyttöä vaikeampi havaita; ei krapulaa, viinan hajua83 Huumausaineiden helppo saatavuus ja poliisin rankka työ ( pysyttävä hereillä, jaksettava) Miksi ei olisimahdollista?85 todennäköisyys ja nykyisen nuorison asenteet huumeita kohtaan. Huumejengit yrittävät kanssasoluttautua vastapuolen (poliisin) leiriin.126 Palkkaustason pienuus houkuttelee ehkä vääränlaiseen kauppatoimintaan, huumeet.158 Lääkeaineiden käyttö lisääntyy. (masennus, unettomuus yms. lääkitys)162 Asiasta en mitään tiedä, mutta jos se helpottaa työnkuvan kaikista vaatimuksista selviytymistä, niinennemmin tai myöhemmin, niin kuvittelisin, huumeet tulee avuksi. Omasta mielestäni uskon, ettämeidän talossa aika moni selviytyy kaikista vaatimuksista ja velvoitteista tällä hetkellä rauhoittavien/mielialalääkkeiden kanssa ja avulla.165 Huumausaineet lisääntyvät koko ajan. Ekstaasipillerit auttavat jaksamaan.193 Poliisi on ihminen ja todennäköisesti käyttö vielä lisääntyy ihmisten keskuudessa. Pidän jopa varmana.Tai mitä sitten ”UHKALLA” ymmärretäänkin. Ei kai ne koko järjestelmää tuhoa.196 Huumeet ovat yleistyneet. Uskon, että osa poliisikoulutukseenkin pyrkivistä käyttää/ on käyttänythuumeita. Lisäksi mielialalääkkeiden käytön yleistyminen voi joissakin tapauksissa johtaa lääkkeidenväärinkäyttöön.422 Paineet, hyvä mahdollisuus saada ym.423 Helposti saatavilla, paljon esiintyy asiakkailla, houkutus on suuri kokeilla.424 Jos jokin, niin huumausaineeksi luokiteltavat lääkkeet. Huumeita ei tarvi, koska alkoholi on keksitty.429 Varsinkin kannabistuotteita pidetään jo meidän yhteiskunnassa jopa vaarattomampana kuin alkoholia.Lisäksi ei krapulaa jne...431 kiire, stressi, pelko, talous, tapojen muuttuminen432 Lisääntyvä huumeidenkäyttö, poliisin työtaakan lisääntyminen, yhteisön sairastaminen464 Ongelma ei katsone ammattiakaan.466 Ihminen se on poliisi-rukkakin.533 Kaikenlaisia huumeita on nykyisin saatavilla kaikkialla.535 Kai sitä esiintyy poliisissa yhtä hyvin kuin muualla yhteiskunnassa.536 Ei poliisi ole kummempi kuin muutkaan työpaikat."Ei" - En pidä todennäköisenä, että myös huumausaineiden käyttö saattaatulevaisuudessa muodostua uhkaksi myös poliisihenkilöstön keskuudessa perusteltiinseuraavasti:Kannanottotyyppi Merkintöjen määrä*poliisin lainkuuliaisuus, ammattietiikka, moraali ja hyvä selkäranka 35*tietää aineista ja näkee työssään käytön tuhoisat seuraukset 24*en vain usko, ei tunnu realistiselta, ei ole näyttöä 12

*alalle hakeutuvien valintajärjestelmä tiukka 10*poliisien vahva kielteinen asenne huumeisiin 8*työkaverit tunnistaa käytön ja käyttäjän helposti 563Seuraavassa näytteinä esimerkkejä siitä, miten ei -vastauksia on perusteltu:24 Suomalaisen poliisin moraali on korkea.29 Henkilöstö tiedostaa muita paremmin huumeiden vaarat.32 (ei) valintajärjestelmästä johtuen37 Jaksan vielä uskoa poliisien moraaliin.38 yleinen kielteinen asenne huumeisiin.45 Moraali!64 Poliisin korkea moraali huumausaineasioissa65 Yleensä noudatamme lakia ja huumeiden käyttö on lainvastaista.75 Vielä selkärankaa!86 En vaan usko siihen.100 perusasennoituminen ehdottoman kielteinen124 Poliisilla on tietoa aineista. ”Mällin” käyttö lisääntyy jatkossa.178 Suhtautuminen on todella jyrkästi kielteinen. Potentiaalisten käyttäjien pitäisi karsiutua pois koulussa.Ainoastaan aivan marginaalinen osa voi ehkä tulevaisuudessa sekaantua aineisiin.150 ammattietiikka201 Poliisi näkee päivittäin, mitä kauheuksia huumeet tuovat mukanaan. Tosin lääkkeiden (=tavallaanhuumeet) väärinkäyttö on riskirajoilla.290 En usko, että alalle hakeutuu tällaisia henkilöitä, jo suht. pitkän koulutusjakson takia.297 Se tulisi nopeasti ilmi ja siihen puututtaisiin.304 Jaksan uskoa valintoihin (menettelyyn) alalle pyrkivien osalta.351 En pidä todennäköisenä sen vuoksi, että uskon poliisihenkilöstön moraalin olevan huomattavastikeskitasoa korkeammalla. Rekrytointivaihe jo karsinee mahdolliset riskihenkilöt.352 Ei ole merkkejä sellaisesta.363 Kynnys kokeilla huumausaineita on varmasti todella suuri.369 Asennoituminen, arvot kunnossa.370 Huumausaineiksi laskettavat lääkeaineet voivat olla sellaisia, joilla haetaan apuaalkoholiriippuvuuteen.371 Uskon työntekijöiden ymmärtävän mitä huumausaineisiin sekaantuminen tarkoittaa.372 Henkilöstöön valikoituu sellaisia, joilla ei ole ko. taipumuksia, ja jos on, ne näkyvät jo aikaisemmassavaiheessa.389 Ei tunnu oikein realistiselta.393 Uskon virkamiesten moraaliin ja lainkuuliaisuuteen.395 Huumeiden käytön vaikutukset näkyvät työtehtävissä päivittäin. (vast. EI)398 Mielestäni poliisin kynnys käyttää huumeita on paljon korkeampi kuin muilla ihmisillä.400 Tunnistaminen helppoa.485 Tuntuu siltä, että ammatin puolesta poliisissa toimivat henkilöt ovat valveutuneita.486 Tietoa vaarallisuudesta on.515 Ammatti osin kutsumusammatti, jossa tiedostetaan vaarat ja haitat, sekä ”joudutaan” tutustumaanhaittoihin.519 Ilmapiiri on niin kielteinen ja poliisi jos kuka tunnistaa narkin.Näkemys huumeiden käytön mahdollisesta leviämisestä myös poliisin keskuuteentulevaisuudessa jakavat poliisihenkilöstön kahtia. Miten ehkäisevä työ saadaan todellatoimimaan, jos puolet joukosta on sitä mieltä, että mitään ehkäistävää tai uhkaa ei edesole olemassa?Toinen kysymys, joka vastauksista nousee esiin on se, miten todellinen uhka rauhoittavatja mielialalääkkeet - jos niitä aletaan käyttää väärin - ovat poliisien keskuudessa. Kutenaiemmin voitiin todeta suoraan kysymykseen rauhoittavien ja mielialalääkkeidenpäihdekäytöstä tuli hyvin vähän suoria kyllä vastauksia ja vastaamatta jätti peräti 178henkilöä.64Ymmärretäänkö rauhoittavien ja mielialalääkkeiden käyttöön lääkäriltä saatujen annostenylittäminen ylipäätään päihdekäytöksi? Toisaalta ohjeiden mukaan lääkkeitä käyttävillä

pitää olla itsensä hoitamisen mahdollisuus. Tätä kysymystä on poliisin hyvinvoinnistavastaavien tahojen syytä tarkemmin selvittää.Kolmantena kysymyksenä voitaisiin katsoa sitä, oliko jakaumissa eroja ikäryhmittäin jaammattiaseman mukaan.Ero ikäryhmän mukaisissa jakaumissa on tilastollisesti erittäin merkitsevä (p=,000)Nuoret alle 35 -vuotiaat eivät usko huumeiden leviämiseen: kyllä =36% ja ei =65%, kunvastaavat luvut 35-55 –vuotiailla ovat; kyllä = 55% ja ei =45% ja yli 55-vuotiailla luvut ovat:kyllä=55% ja ei 44%.Ammattiasema näyttää myös vaikuttavan huumausainekysymyksessä. Eroammattiaseman mukaisissa jakaumissa on tilastollisesti merkitsevä (p=,002).Yleisesti ottaen esimiestehtävissä sekä päällystössä (kyllä=57%) ja muissaesimiestehtävissä toimivien henkilöiden ryhmässä (kyllä =69%) nähdään huumeidenuhkaa olevan. Muissa ryhmissä jakaumat ovat lähempänä tasan 50% ja 50%:n jakoa.Havahduttamiskoulutukseen osallistuneista 54% arvioi huumekäytön muodostuvanuhkaksi tulevaisuudessa myös poliisihenkilöstön keskuudessa, kun vastaava lukukoulutukseen osallistumattomilla oli 40%.Projekti mahdollisti pilottiyksiköiden yhdyshenkilöille ja ohjaus- ja johtoryhmään kuuluvilleja oppilaitosten edustajille mahdollisuuden tutustua, miten Yhdysvalloissa onpoliisihenkilöstön huumetestauksen ja yleensä päihdehoitoon ohjaamisen jahoitokäytäntöjen tilanne.Vierailevana luennoitsijana syksyllä 2000 toimi New Yorkin poliisista, poliisipäällikkö J.F.McShane. Tästä saattoi levitä tietoa myös havahduttamiskoulutukseen, mikä saattaaselittää osaksi tulosta, että koulutukseen osallistuneet ovat enemmän sen kannalla, ettähuumeet saattavat olla uhka. Amerikkalaisessa poliisin työyhteisön arjessa se on ollut sitäjo vuosia ja samalla myös ehkäisevät ja kontrolloivat toimet ovat nolla-toleranssintoimintaperiaatteen siivittäminä kehittyneet.656.6. MITÄ PÄIHDEKOULUTUKSELTA ODOTETTIIN JA MITÄ SILTÄ SAATIINKyselylomakkeessa ilmaistuja odotuksia ja niiden täyttymistä avovastausten valossaEnsimmäisessä lomakekyselyssä, joka kohdistettiin poliisien päihdeprojektinpilottiyksiköiden koko henkilöstölle, kysyttiin, mitä tulevalta koulutukselta odotetaan.Kyselyyn vastanneista 665 henkilöstä avovastauskohdan oli täyttänyt 312 henkilöä.Vastaukset luokiteltiin kolmeen luokkaan.Ensimmäinen luokka on "aktiivisuutta ja toimintaa korostavien odotusten luokka". Siinäodotukset heijastavat positiivisia asioita esim. että odotetaan*asiallista tietoa,*avoimuuden lisääntymistä,*oikeaa asennetta,*tunnistamista ja puheeksiottotaitoja,*hoitoa sitä tarvitseville,*välineitä käytännön ongelmien ratkaisemiseksi,*ei turhaa löpinää vaan tekoja jne.Tämän tyyppiset maininnat näyttävät olevan myös koulutushankkeen ja koko projektinjulkitavoitteita. Nämä julkitavoitteet eivät kuitenkin olleet lomakkeen täyttämistilanteessavastaajien tiedossa, kuin ehkä vain joidenkin avainhenkilöiden osalta.Toisen luokan muodostivat havainnot, joita voidaan kuvata neutraalien odotusten luokaksi.Havainnot välittävät tietoa, että vastaaja*ei odota oikein mitään tai*ei tiedä mitä odottaa.Kolmannen luokan muodostavat

*avoimen pessimistisiä ja*yleisemminkin projektivastaisia kommentteja sisältävät vastaukset.Ensimmäiseen luokkaan kertyi noin 80% kaikista 312 avovastauksesta. Neutraalienodotusten luokkaan kerääntyi 9% kaikista avovastuksista. Avoimen pessimistisiä ja ehkäyleisemminkin projektivastaisia kommentteja oli avovastauksista noin 11%.Samalla luokitteluperiaatteella luokiteltiin myös loppukyselyn viimeisen kysymyksenhavainnot, jotka kartoittivat sitä, miten odotukset olivat täyttyneet. Olivatko kokemuksetkoulutuksesta positiivisesti, neutraalisti vai negatiivisesti värittyneitä.Merkintöjä kyseiseen avovastauskohtaan oli loppukyselyssä tehnyt 142 henkilöä. Heistäkymmenen oli kirjoittanut, että ei ole osallistunut koulutukseen, tai ei tiedä koulutuksestamitään. Loput 132 havaintoa jakautuivat niin, että positiivisia havaintoja kertyi 67%,neutraaleja 15% ja kielteisiä 18%.66Taulukko 42. Koulutusodotukset ja niiden toteutumisen luokitteluAlkukysely: lomakkeiden määrä 665 Loppukysely: lomakkeiden määrä 578Avovastauskohta (kys.15) täytetty 47% (312) Avovastauskohta (kys.18) täytetty 25% (132)Mitä odottaa tulevalta työyhteisönpäihdekoulutukselta?Täyttyivätkö päihdekoulutuksen/projektinkurssitoiminnan odotukset?OdotuksetpositiiviaOdotuksetneutraalejaOdotuksetkielteisiäKokemuksetpositiivisiaKokemuksetneutraalejaKokemuksetkielteisiä80% (250) 9% (28) 11% (34) 67% (88) 15% (20) 18% (24)Loppukyselyn kokemuksia tarkastellaan seuraavaksi hieman tarkemmin. Positiivisiakokemuksia ilmentäviä mainintoja (67% kaikista kirjatuista palautteista) olivat mm. hyväjuttu, OK!, koulutus erittäin tarpeellista, hyvä kokonaisuus, odotukset täyttyivät jne. Tämäntyyppisiä lyhyitä luonnehdintoja positiiviseksi luokittuvissa vastauksissa oli noin 75%.Seuraavassa näyte ko. luokkaan luokitelluista vastauksista:8 Oli hyvää, laajaa ja antoi kuvan problematiikasta monesta näkökulmasta.17 Kyllä57 OK!34 Hyvä, että asia on nostettu virallisesti käsiteltäväksi.35 Projektin aikana tapahtunut koulutus on hoidettu erittäin mallikkaasti113 Asiallinen paketti.142 Hieno asia: arka ja vaikea asia tulossa avoimempaan keskusteluun. Suhtautumisen muutoshavaittavissa jo nyt työyhteisössä144 Odotukset täyttyivät. Varsinkin havahduttamiskoulutus oli tosi asiallinen ja hyvä.158 Koulutus ollut erittäin hyvää. Päihdeasia omaksuttu!180 Hyvä, asiantunteva luennointi322 Hieno projekti, jonka tulokset pitää siirtää koko organisaation/ hallinnon käyttöön.345 Odotukset täyttyivät346 Ihan hyvä juttu!347 Hyvä juttu - kiitos koulutuksesta

349 Puoltaa paikkansa muiden koulutusten joukossa351 Tosi hyvä asia. Oikeat ja motivoituneet henkilöt asiassa mukana. Jaksamista - voimia se työ vaatii352 Hyödyllistä356 Herätti ajattelemaan omaa päihdekäyttöä. On ollut helppo keskustella työyhteisössä päihteidenkäytöstä359 Ongelmiin on nyt todella alettu puuttua. Kontrolli tulevaisuudessa vielä tiukemmaksi468 Hyvä kokonaisuutena469 Tarpeellinen asia, tulisi olla itsestään selvä asia ja kuulua työhön.475 Hyvänä pitäisin päihdeasioiden tietämyksen lisääntymistä.478 Havahduttamiskoulutus oli kokonaisuutena hyvä480 Hyvä että asiat puhutaan ja koulutetaan486 Asian ottaminen esille on jo myönteistä545 Ehdin olla mukana vain yhdessä koulutustilaisuudessa työpaikalla ja se oli ainakin herättelevä.565 On hyvä tuoda aika ajoin kissa pöydälle. Ei tää ketään raittiiksi tee, mutta antaa hyvää pohjaa pohtiaasioita omalta ja työyhteisön kannalta.(Kiitos vastauksistasi!) Kiitos ittellenne!561 Hyvällä tiellä ollaan!Jne.67Positiivisten vastausten luokkaan luokiteltiin myös vastaukset joihin oli hyvien kokemustenlisäksi liitetty muuta palautetta ja kriittisiäkin kommentteja. Esimerkkejä tähän luokkaanluokitelluista havainnoista.33 Jäi valitettavasti osa tilaisuuksista väliin, Hyvä asia, mutta "markkinoinnissa" on huomioitavakohderyhmä = aikuisia ihmisiä - suurin osa raavaita miehiä121 Käytännön harjoitukset koulutuksessa hyviä. Koko projekti herätti kokonaisuudessaan ajattelemaantyöyhteisössä jaksamista. Kiitos projektista!142 Hieno asia: arka ja vaikea asia tulossa avoimempaan keskusteluun. Suhtautumisen muutoshavaittavissa jo nyt työyhteisössä.147 Projekti on jäänyt hiukan oudoksi projektiryhmän ulkopuoliselle, jos ei itsellä tai lähimmillä työtovereillaole päihdeongelmia. Kuulopuheisiin perustuen ongelmaisia on kuitenkin saatu tehokkaasti autettua.Mielestäni projekti olisi saanut enemmän näkyä henkilökunnan vapaa-ajan tilaisuuksissa. Vaikkei tälläsuoranaisesti mitään täysraittiutta haeta, niin itse paheksuin projektiryhmäläisten melko runsastaalkoholinkäyttöä joissain tilaisuuksissa.181 Johdon sitoutuminen helpotti projektin eteenpäin viemistä. Projekti on synnyttänyt avoimen ilmapiirinpäihteiden tabun ympärille.187 Pitävät osittain vastenmielisenä. Kuitenkin pirun hyvä asia.215 Kuuluu oleellisesti nykyisen ammatin mukanaan tuomaan paineeseen, jota yritetään poistaaalkoholilla.217 Havahduttamiskoulutus oli hyvä ja ajattelemisen aihetta antava. Muutoin ei tehokas264 Melko hyvää koulutusta. Kouluttajista yhdellä pahoja asenneongelmia.271 Ihan hyvä. Tuntuu olevan samat ongelmat niin kurssitoiminnassa kuin varsinaisessapäihdekeskustelussakin. Menee helpolla kinasteluksi.231 Päihdekoulutus sinällään on hyvä asia. Laatu on ollut kohtalaista ja odotukset ovat olleet juurisellaiset, että koulutus on vastannut niitä.245 On syytä jatkaa samalla linjalla korostaen kuitenkin sitä, että ongelmista kärsivä ei ole yksin, eikähäntä jätetä yksin ongelmansa kanssa. Tuki tässä asiassa on välttämätön ja erittäin tarpeellinen.Varottavia esimerkkejä tässä ammattikunnassa riittää liiankin kanssa.248 Koulutus avartaa tietämystä ja antaa uusia mahdollisuuksia mahdollisen alkoholiongelman puhjetessa.295 Hyvää: -ensinnäkin hyvä tietopaketti päihdeasioista-osaavat luennoitsijat-harjoitukset, joita tehtiin esim. puheeksiottaminenHuonoa: -oman päihdeprojektiporukan toimimattomuus kurssitaukojen välillä306 Keskustelu on aina paikallaan asioista. Helpottanut puuttumiskynnystä ja antanut mahdollisestitoimintamalleja ongelmien ratkaisemiseksi.320 Parasta on, kun ”sairauden” kokeneet tulevat puhumaan ja kertovat, miten ongelmaan pitäisi puuttua.374 Periaatteessa hyvä, ehkä hieman jyrkkä kanta alkoholin käyttöön, joka saattaa johtua luennoijanalkoholinkäytön taustasta.523 Koulutus oli hyvää ja riittävästi. Päihderyhmän osalta olisi voinut olla tiiviimpi. Aiheet olivat kyllä täkeitä567 Kurssit sinällään ovat olleet asiaa valaisevia ja opettavaisia. Päihderyhmäkoulutuksessa on joskustuntunut, että toistoa on ollut liikaa. Ehkä asia on niin vaikeasti omaksuttavissa,että se vaatii toistoa.

Kiireiseen elämänrytmiin joutuneena ”toistot” tuntuivat pitkästyttäviltä joskus. Havahduttamiskoulutusoli hyvä ja asiallinen. Kouluttajat osasivat asiansa. Puheeksiottokoulutuksessa on ollut asiaa ja paljonopettavia harjoituksia.jne.68Neutraalien havaintojen luokkaan (15% kaikista palautteista) luokiteltiin "mitäänsanomattomat" havainnot esim. "no comments", "ei ole juurikaan jäänyt mitään mieleen","en halua ottaa kantaa" jne.Kielteisten kokemusten luokkaan (18% kaikista palautteista) sijoitettiin havainnot, joissailmaistiin, että koulutus ei täyttänyt odotuksia ja jotka oli annettu ilman perusteluja, taikoulutus on ilmaistu turhaksi.Ensiksi kielteisissä kokemuksissa oli sekä itseen liittyviä perusteluja, toiseksi kokoprojektikoulutukseen ja työyhteisön toimintaan liittyvää kielteisyyttä ja kolmanneksikouluttajiin liittyvää kielteistä palautetta. Esimerkkejä kielteisistä kokemuksista voidaanvalaista seuraavilla esimerkeillä tähän luokkaan luokitelluista havainnoista:Omaan itsen kannalta arvioitu kielteisesti värittynyt palaute:26 Ei kosketa kovin paljon itseäni ja lähipiiriäni tai työkavereitani, joten paneutumiseni asiaan ei ole olluttäysipainoista.56 Minulla ei ole ongelmia alkoholin suhteen, joten en ole asiaa juuri huomannut. Mutta on hyvä, ettätukea mahdollisesti on saatavissa jos joku sitä tarvitsee. Se on varma, että viinan juonti ei tässäfirmassa lopu, varmaan lisääntyy jos syitä juomiseen tulee koko ajan lisää. Niihin pitää puuttua.Henkilöstön viihtyvyyteen työssä pitää keskittyä, antaa jotain eikä olla koko ajan vaatimassa lisää jarepiä miehet loppuun. Näin saadaan viinan kulutus aisoihin.170 Itselläni ei ole minkäänlaista päihdeongelmaa, joten ko. koulutus on itselleni mielestäni turhaa jaajanhukkaa (rahojen tuhlausta). Juon korkeintaan 2-3 krt alkoholia vuodessa noin 10 paukkua kerrallaja ehkä n. 1 krt/kk illalla konjakin (2 cl)112 Koin koulutuksen liian paatokselliseksi. Mielestäni kohtuukäyttäjätkin miltei leimattiin alkoholisteiksi.Jopa minä tunsin itseni aikamoiseksi ”alkkikseksi” vaikka käytän alkoholia muutaman kerran vuodessa(noin 2 pulloa siideriä/kerta), enkä edes muista koska olisin viimeksi ollut kännissä. Maltillisuutta lisää.Olin ainakin itse aika ärsyyntynyt tilaisuuden jälkeen.448 Ei tunnu omakohtaiselta vaan kaukaa haetulta, kun ei itsellä eikä lähipiirissä ole alkoholi- taihuumeongelmaa.jne.Projektikoulutukseen ja työyhteisöön yleensä liittyvä kielteinen palaute:25 Tiivistetympi paketti olisi riittänyt. Ei tämä asia ratkea useiden päivien kouluttamisella. Kohdistetaantoimenpiteet siihen ryhmään, mikä on avun tarpeessa.335 Niin lyhyt koulutus, ettei paljon muuta jäänyt kuin tietää sellaisen olevan270 Tulin vailla odotuksia, mutta jos olisin jotain odottanut, tuskin olisi odotukset täyttyneet.Todennäköisesti antiin nähden liian kallis kurssi. Sisältö OK, mutta vetäjä liian ”Täytyy teillä ollaongelmia” –tyyppi.477 Teoriaa, esimiehet ei sitoudu, esimies vanhanaikainen (uskovainen). Päihdekoulutukseen ei pääsekaikki, jotka haluaa.515 Muuttanut keskustelua/ asioimista tarkoitushakuiseksi, hoitoonohjaavaksi. Pienetkin viitteethaluttaisiin heti ohjata hoitoon, eikä voida asioita selvittää/ antaa aikaa itse hoitaa paikan päällä.548 Ei tule mieleen mitään erityistä. Kaikenlaista koulutusta ja kissanristiäisiä on liikaa. Työt jää rästiin japaineet kasvaa, josta johtuu taas mahdollinen päihteidenkäyttö. Stressiä ja epämukavaa työtäpuretaan ilmeisesti viinalla.jne.69Koulutukseen ja kouluttajiin liittyvä kielteinen palaute:6 Olen ollut vain havahduttamiskoulutuksessa. Siitä en saanut paljoakaan irti, päinvastoin ärsytti, sillätuntui että luennon pitäjä piti titteliään ”alkoholisti” jonkinlaisena arvonimenä.226 Havahduttamiskoulutus tuntui hieman lapselliselta269 Turhat esittelyt ja kertaukset pois - tilalle tiivis paketti296 Odotuksia ei ollut, Tilaisuudesta ei jäänyt "käteen" mitään.304 Liian räväkkää esiintymistä.519 Päihdekoulutus on liian ”tätimäistä”.

536 Luennoitsija oli ajoittain inhottavan itseriittoinen. jne.6.7. Pohdinta ja yhteenveto poliisin työyhteisön päihdekoulutuksestaYhteenvetona voidaan todeta, että poliisien päihdeprojektiin liittyvä koulutus japuheeksiottotaitojen kehittäminen onnistui hyvin. Yleisvaikutelmaksi jää, että koulutuksestasaatiin irti enemmän kuin osattiin odottaa. Oma toipumiskokemuksen omaavan kouluttajanote asiaan pitää mielenkiinnon yllä ja näyttää avaavan kuulijoille aivan uusia näkökulmia.Tilanne voi myös hämmentää ja aiheuttaa vastustusta, mutta neutraaliksi myllyhoidollinenkoulutusote ja toimintamalli ei näytä tämän tutkimuksen tulosten perusteella juuri ketäänjättävän.Erilaisia työelämän päihdetoiminta- ja valistushankkeita on ollut tarjolla jo pitkään, muttatoimivia käytäntöjä ei ole välttämättä syntynyt. Myös TYKY- toiminnan toimivienkäytäntöjen ympärillä näyttää tämän tutkimuksen keskusteluaineiston valossa olevanilmaa. Varsinkin päihde-ehkäisyn osalta TYKY-mallit näyttävät jäävän hampaattomiksi jatyöntekijöiden päihdekäyttöön luisuminen saa rauhassa jatkua - jopa kuntoremonttijaksoilla(näistä löytyy lukuisia esimerkkejä pilottien päihderyhmien keskusteluissa). Kattavampaatutkittua tietoa tästä ei kuitenkaan ole.Vaikka päihdekoulutusta on tarjolla, käytäntöön siirtyvää ”todellista” oppimista tapahtuuvähän. Työtapojen muutosta selvittäneet tutkimukset paljastavat usein, että perin harvointapahtuu suoraa siirtymää ohjaus- ja opetustilanteista (luokkahuoneista) käytännöntoimintaan (ks. esim. Tuomi-Gröhn ja Engestöm 2001). Poliisin päihdetoiminnankehittämisen osalta sitä voitaisiin systemaattisesti tutkia, jos päihdetoimintamalliapäätetään levittää koko poliisiorganisaatioon ja poliisien koulutusjärjestelmiin.Myllyhoidollinen koulutustoiminta pyrkii ylittämään tämän käytännön ja teorian välisenristiriidan yhdessä oppimisen periaatteella (ks. Sarala & Sarala 1996, 142). Se valjastaaopetusprosessiin tiedollisten ja taidollisten elementtien lisäksi myös asenteellista muutostapehmittäviä, kokemuksellisen oppimisen välineitä ja käytännön harjoituksia. Näistä onmainintoja mm. edellä esitetyissä palautteissa – simuloiduista puheeksiottoharjoituksista jaoman toipumiskokemuksen omaavan, didaktisen ammattitaidon omaavan kouluttajantaidoista pysähdyttää ihmiset tutkimaan sekä itsessään että ympärillään vaikuttavaapäihdeilmiötä ja sen seurauksia.Tarve uudelleen tulkinnoille syntyy henkilökohtaisen tietämyksen ja ravistelevan,hämmentävän oppimiskokemuksen optimaalisessa yhteentörmäyksessä (ks. Malinen2000). Totuttuun malliin ja omaan ”suojavyöhön” tullut särö tuottaa halun sitoutua uudenoppimiseen ja kehittymiseen. Tällaisia yhteentörmäyksiä näyttää tutkitussa projektissatapahtuneen, mikä kuvastuu sekä kyselystä että prosessiin osallistuneiden kokemuksista.70TUTKIMUKSEN TOINEN OSA1. Kehityksen näkökulmaTutkimuksen ensimmäisen osan raportointini noudattaa perinteistäkyselylomaketutkimuksen raportointitapaa. Näkökulma seurattavaan ilmiöön onmahdollisimman "ulkopuolisen" tarkkailijan tekemä, päihdekoulutuksen tuomaa muutostamittaava näkökulma.Avaan poliisien päihdeprojektin pilottivaiheen tutkimukseen myös kehittämishankkeenprosessia kuvaavan näkökulman. Tähän pilottiin kertynyt kokemus - sekä uudenpäihdetoiminnan vaikutuksia mittaavan että prosessia arvioivan lähestymistavan käytöstä -on tarvittaessa toisen vaiheen tutkimussuunnitelman laatijoiden hyödynnettävissä.Edellytyksenä tietenkin on, että pilotissa tuotettua päihdetoimintamallia ja siihen liittyviävälineitä aiotaan poliisiorganisaatiossa ottaa laajemmin käyttöön. Tämän päätöksentekoon pitäisi tämä pilottitutkimus antaa myös eväitä.Kehittävään raportointitapaan siirtyminen vaihtaa samalla myös kerrontatyylin (ks.Rajavaara ja Lindqvist 1994, 86). Mukaan tähän lyhyeen kehitysanalyysiin tulee

väistämättä siis myös tutkijan subjektiivinen, osallisen näkökulma. Kehittävä tutkija on ainaosallinen prosessissa ja tutkii samalla myös omaa toimintaansa, vaikka aika ajoinasettuukin analyysivälineittensä avulla ikään kuin sivuun prosessista.Keskityn tässä makrotasolla tiivistämään päihdeasenteiden ja toiminnan muutostapilottivaiheessa kokoamani laadullisen tutkimusaineiston valossa melko vapaamuotoisesti.Vaikka tutkimuksen tämän osan tulkinnat ja pohdinnat ovat aineistolähtöisesti analysoituja,kuten ensimmäisenkin osan, ne ovat sekä oman kehittämistyön teoreettisen näkökulmani(kehittävä työntutkimus) että ammatillisen psykodynaamisen lähestymistapani,elämänkokemuksieni ja havaintojeni virittämiä ja kypsyttämiä.Esitetyt johtopäätökset ja ehdotukset muodostavat siis välivaiheen peilin (kehittävässätyöntutkimuksessa = välitason analyysiväline), jonka käyttökelpoisuuden arviointi ja se,miten tästä eteenpäin jatketaan, jää projektissa tuotetun mallin levittämisestä vastaavilletoimijoille. Asetan siis tarjolle seuraavat tulkinnat poliisien päihdeprojektin kehitysvaiheistaja tulevista avoimista kysymyksistä, mutta ennen sitä kannattaa palata alkuun.HaPrj1/1/52: " Ja meidänkin - siis organisaation puolesta - uraa uurtavasta työstä on kyse.Ei me tässä oltas - tavallaan tämä muodostui projektiksi vahingossa. Että erilaisia ihmisiäoli koolla ja joku kerta sitten satuin istumaan jonkun sijaisena MyllyhoitoyhdistykseenOrimattilaan, että mitä siellä tapahtuu. Ja tota siitä tää sitten lähti, että nämä aloitteellisetihmiset - että kyllä mun täytyy sanoa, että asenteet on täälläkin (poliisihallinnossa)muuttuneet. Ennen oli sellainen käsitys, että poliiseilla ei ole päihdeongelmaa ja sillä siisti.Että siitä ei paljon niinkun puhuttu, ja mä sanoin sitten siinä vaiheessa, että sehän onsitten hyvä, jos poliisilla ei ole päihdeongelmaa, mutta käydään nyt kuitenkin katsomassa,että, jos sitä ei oo, niin ei tehdä sitten mitään… "Tuntuma siitä, että muutos on lähtenyt liikkeelle kuultaa projektissa aktiivisena toimijanaolevan poliisihallinnon edustajan puheenvuorosta jo ensimmäisestä ohjausryhmänkokoontumiskerrasta, jossa olivat esillä myös alkukartoituksen tuottamat tulokset ja osittainjo pilottiyksiköille suunnatun havahduttamiskoulutuksen vaikutusta.712. Mitkä tekijät vaikuttivat pilottiyksiköiden edistymiseen?Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esittämäni tulokset osoittavat, että pilottiyksiköt ovatedistyneet projektin tavoitteiden saavuttamisessa eri tavalla. Projektiin oli tarkoituksellisestivalittu hyvin erilaisia yksiköitä, joten vaihtelu on näin ollen myös ymmärrettävää.Seuraavassa esitän karkean luokittelun yleisistä varhaisen päihdetoiminnan kehittämisenedellytyksistä, joiden täyttyminen näyttävää vaikuttavan siihen, miten hyvin projektintavoitteiden suuntaan oli eri pilottiyksiköissä kokonaisuudessaan edetty.Piloteille itselleen jätän haasteeksi selvittää tarkemmin heidän sisäiseen toimintaansa jaerityispiirteisiinsä liittyviä kehittämistyöhön vaikuttaneita tekijöitä. Selvittämistyönapuvälineenä yksiköt voivat käyttää tätä makrotason raporttia ja koko hanketta kuvaavaalaajaa projektiraporttia, johon on liitettynä myös pilottiyksiköiden omat raportoinnit(Virtanen 2002). Käytettävissä on myös aiemmin projektissa mukana olleille välitettyyksikkökohtainen tilastollinen aineisto.Pilottiprojektin aikana, pilottien tuottamien dokumenttien valossa kehittämistyönedistymiseen ovat keskeisesti vaikuttaneet seuraavat tekijät.Organisatoriset tekijät- Projektitoiminnan paikallinen organisoituminen ja johtaminen- Päihderyhmän toiminta- Päällystön ja esimiesten sitoutuminen ja tuki- Läänin hallinnolta saatu taustatukiIntervention toteuttamiseen liittyvät tekijät- Havahduttamiskoulutuksen toteutuminen

- Puheekisottokoulutuksen toteutuminen- Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen toteuttaminen- Tutkimukseen osallistuminen ja välivaiheiden tulosten hyödyntäminenOpitun päihdetoiminnan soveltamiseen liittyvät tekijät- Puheeksiottojen ja hoitoonohjausten toteutuminen- Kuntokurssien hyödyntäminen- Yhteydet työterveyshuoltoon ja työterveyshuollon sitoutuminen- Yhteydet palveluverkkoon ja keskinäisen avun toimintaanTaulukossa 43. esitän pilottiyksiköittäin arvioinnin siitä, miten eri pilottiyksiköiden kohdallaedellä kuvatut kehittämistyön edistymiseen vaikuttaneet tekijät ovat toteutuneet.Taulukko 43. Varhaisen päihdetoiminnan kehittämiseen vaikuttaneita tekijöitä projektin aikana: 72++ = on tukenut ja edistänyt merkittävästi+ = on tukenut ja edistänyt+/- = vähän edistänyt, mutta ajoittainheikentänyt/ei selvää kuvaa tilanteesta- = on heikentänyt ja vaikeuttanut-- = on heikentänyt ja vaikeuttanut merkittävästiARVIOITU VAIKUTTAVA TEKIJÄA-pilottiyksikköB-pilottiyksikköC-pilottiyksikköD-pilottiyksikköE-pilottiyksikköORGANISATORISET TEKIJÄT1. Projektitoiminnan paikallinenorganisoituminen ja johtaminen--+++++++2. Päihderyhmän toiminta+ ++ ++ ++ ++3. Päällystön ja esimiesten sitoutuminen ja tuki-- ++ ++ + +4. Lääninhallinnolta saatu taustatuki+/- + ++ + +/-INTERVENTIOON LIITTYVÄT TEKIJÄT5. Havahduttamiskoulutuksen toteutuminen+/- ++ ++ ++ ++6. Puheeksiottokoulutuksen toteutuminen+/- ++ ++ ++ ++7. Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisentoteuttaminen-- + ++ + ++8. Tutkimukseen osallistuminen ja välivaiheidentulosten hyödyntäminen- + ++ ++ ++OPITUN SOVELTAMISEEN LIITTYVÄTTEKIJÄT9. Puheeksiottojen ja hoitoonohjaustentoteutuminen+/- + ++ ++ +10. Kuntokurssien hyödyntäminen-- + ++ +/- +11. Yhteydet työterveyshuoltoon jatyöterveyshuollon sitoutuminen

+/- +/- ++ ++ +12. Yhteydet palveluverkkoon ja keskinäisenavun toimintaan'+/- +/- ++ ++ +73Analyysin tulos osoittaa, että parhaat edellytykset saavuttaa projektille asetetut tavoitteet onollut pilottiyksiköllä C. Hyvät edellytykset ovat vallinneet myös pilottiyksiköissä D ja E, ja melkohyvät myös pilottiyksikössä B. Selvästi huonoimmat edellytykset saavuttaa projektin tavoitteetovat olleet yksiköllä A. Kuten jo tutkimuksen ensimmäisen osan tulokset osoittivat esim.päihdetoimintaan liittyvän asennemuutoksen kohdalla ei kyseisessä yksikössä ollutasennemuutosta havaittavissa.Projektitoiminnan arvioinnistaPäihdetoiminnan muutos voi siis kariutua moneen kohtaan. Analyysi paljastaa, miten monestakriittisestä tekijästä tämän massiivisen hankkeen onnistuminen on riippuvainen. Pelkkä koulutusja päihderyhmä eivät riitä, vaan tarvitaan monipuolista toimijaverkostoa ja sen valmentamistamuutokseen ja vielä syntymättömien yhteistoiminnan välineiden tuottamiseen. Näinmonitasoinen ja mittava hanke olisi tarvinnut kokopäiväisen projektipäällikön työpanoksen,jonka avulla olisi voitu mittavammin tukea pilottien omaa yksikkökohtaista seurantaa ja arviointiaprojektin aikana. Sivutoimisen projektipäällikkyyden hoiti yksi myllyhoidon kouluttajista omantyönsä ohella.Miten projekteja ja kehittämistyön tuloksia on yleensä tutkittu? Projektien määrään ja 1990-luvun projekti-innostukseen nähden tutkimusta on tehty melko vähän. Mutta poikkeuksiakin on(ks. esim. Kasvio 1999). Erilaisia toimintatutkimuksen lähestymistapoja, jotka hyödyntävättoimijoiden ääntä ja ymmärrystä, on kehittämistyön arvioinnissa sovellettu, mutta niihin on myöstraditionaalisen tieteenteon suunnalta kohdistettu epäilyä (ks. Kosonen ym. 1998, 160-162).Kehittävän työntutkimuksen lähestymistapa, jolla on sekä vahva tieteellinen ja kansainvälinenperusta että laaja tutkimus- ja julkaisutoiminta (ks. Engeström 1995, Virkkunen ym. 1999)vahvistaa kehittävän tutkimusotteen asemaa.Projektitoimintaa arvioiva tutkimus on lisääntynyt EU-rahoitteisten projektien myötä. Myös muutprojektien rahoittajat ovat havahtuneet seuraamaan, mitä avustusprojektit tuottavat (ks. Laine2001 ja Onnistumiset ja kehittämisalueet; TEK 2001). Jos projekteilta ei vaadita tieteellistäseurantatutkimusta, niin vähintään systemaattista arviointiraporttia. Projektin loppuarvioinnissaon tärkeätä siinä tuotettujen mallien kiteyttäminen muotoon, jonka pohjalta uudet toimintamallit

ja työvälineet voivat yleistyä. Aiemmista myllyhoidollisista työelämän päihdetyön hankkeista ontästä esimerkkinä ESR-hanke ”Päihdekoulutus pk-yrityksiin”, jonka arviointi- ja loppuraporttiinvoi tutustua ”www.esr.fi”-sivuilla (ks. myös Juutinen 2000). Poliisien päihdeprojektissa tuotettupäihdehaittojen ehkäisyn malli on onnistuneesti kuvattu liitteessä 5.Projektikoulutuksen vaikuttavuuden arviointi, johon tämä tutkimus on keskittynyt, ei sisälläpoliisin päihdeprojektitoiminnan kokonaisarviota vaan keskittyy työyhteisön päihdetilanteenselvittämiseen ja kehityskysymyksiin. Hankkeesta vastaavat tahot voivat yhdistää tässätutkimusraportissa ja erillisessä projektin loppuraportissa esiin tulleet asiat projektinjatkosuunnittelun avuksi.Kokonaisarviota on syytä tehdä, projektin lähtökohdista, tavoitteista, kohderyhmästä, työnjako javastuukysymyksien toimivuudesta, julkisuudesta ja tiedottamisesta, projektin verkottumisesta jayhteistyöstä, määrällisistä ja laadullisista tuloksista ja niiden hyödynnettävyydestä. Lisäksi olisipysähdyttävä pohtimaan sekä projektin vahvuustekijöitä ja innovatiivisia elementtejä ettäheikkouksia ja ongelmakohtia, jotka voivat vaikeuttaa projektissa tuotetun toimintamallinlevitystyötä.743. Poliisin päihdetoiminnan kehitysvaiheet projektin aikanaHankkeessa on kuljettu kolmen vuoden kehittämismatka. Kehityksen portaat näyttävät hyvinsamanlaisilta kuin aiemmissa päihdetoiminnan muutosta selvittäneissä tutkimuksissa onhavaittu tapahtuneen (Märkjärvi 1995, Koponen 1999).Osaamisen kehittyminen kaikissa muissa piloteissa paitsi pilotti A:ssa on vahvan puuttumisenvaiheessa. Tämä vaihe vie runsaasti energiaa, koska esille nousee hyvin usein jo kauanmuhineita ongelmia ja vaara ylireagointiin tai "käännyttävään" malliin on olemassa (Märkjärvi1995, 194-210). Pilottiyksikkö A on jossain määrin vielä päihdeasian "välttely" -vaiheessa, koskaprojektitoiminta koulutuksineen ei ole päässyt kunnolla juurtumaan kyseiseen yksikköön.Seuraava kuvio 19. kuvaa poliisin päihdetoiminnankehitysvaiheet jonka pohjata on mahdollistatarkastella myös tulevia jatkokehitykseen liittyviä kysymyksiä.Ammatillisen työotteen jayhteistyön lisääntyminenSiirtymisen välineeksiPilotit B,C,D,E kollektiivisesti kehitettyPilotti A päihdehaittojenehkäisyohjelmaKehitystyön välineenä päihdeprojektija siihen liittynytKoulutus ja työvälineiden kokeiluVaihe I Vaihe II Vaihe IIIKuvio 20. Poliisin päihdetoiminnan kehitysvaiheetPäihdetoimintaa

vähättelevä javältteleväPäihdekäyttöönpuuttuvatoimintaEhkäisytyöhönsuuntaava javerkostoituva754. Poliisin päihdetoiminnan kriittiset kohdat ja lähikehityksen haasteetKehittämishankkeen kriittisten kohtien paikantamisessa ja makrotasolle nostamisessa käytänhavainnollistamisen apuvälineenä kehittävän työntutkimuksen tutkijoiden työvälineitäpysähtymättä tässä raportissa tarkemmin niiden taustalla vaikuttaviin teorioihin (ks. esim.Engeström 1995, Virkkunen 1999, Tuomi-Gröhn ja Engeström 2001).Katson koko hanketoiminnan ytimen muodostuvan päihderyhmätoiminnan ympärille.Päihderyhmän toiminnan kohteena on ollut pilottien henkilöstö ja työvälineinä varhainenpuuttuminen ja siihen tuotettu uusi toimintamalli.Kuvio 21. Projektin ydintoiminta pilottivaiheessaTähän projektin ydintoimintaan liittyvä raportointi on muodostanut keskeisen tutkimusaineiston,jonka tuloksia on edellä jo monelta suunnalta kuvattu ja analysoitu.Ydintoiminta on hakeutunut projektin aikana vuorovaikutukseen siihen oleellisesti liittyvientoimintajärjestelmien kanssa. Näillä järjestelmillä on oma toiminnallinen logiikkansa,toimintakulttuurinsa, toimintavälineensä ja mallinsa ja myös työn kohteensa. Laadullisenaineistoni kautta olen päässyt tutkimaan niitä kokemuksia, joita pilottiyksiköt ovat välittäneettästä vuorovaikutuksesta. Kutsun tätä aluetta, joka ydintoiminnan ympärille muodostuusuhteessa ympäristön toimijoihin, rajavyöhykkeeksi (ks. Tuomi-Gröhn 2001).Rajavyöhykkeen käsite lähenee kehityspsykologian kuvaamaa potentiaalisen tilan ideaa, jokasyntyy ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Se on tila, jossa piilevät kuulluksi tulemisen,uuden oivalluksen ja keskinäisen ymmärtämisen mahdollisuudet (ks. Keski-Luopa 2001).Rajavyöhykkeellä käyty keskustelu paljastaa myös hankkeen jatkumisen kannalta keskeisetpulmakohdat ja kätkee dialogiinsa kehityksen idut. Vapaamuotoisesti pilottien, hallinnon jaasiantuntijoiden ääntä kuunnellen olen voinut tavoittaa joitakin näistä pulmakohdista. Kehittäväntyötutkimuksen teorian tasolla käytävää työn kehitysristiriitojen analyysiä tämä kevyt ote eimahdollista.PILOTTIYKSIKÖIDENPÄIHDERYHMÄTPILOTTIYKSIKÖIDENHENKILÖSTÖTOIMINTA-MALLIJA VÄLINEET

76Kuvio 22. Kehittämistyön pulmakohtien paikannusNostan esiin viisi keskeisintä ja eniten esille noussutta pulmakohtaa, joihin projektinpilottivaiheen jälkeen on syytä pysähtyä, jotta toimintamallin levittäminen projektissa mukanaolleiden pilottiyksikköjen ulkopuolelle olisi mahdollista.Koulutuksen kattavuus, päihderyhmien työ tuki ja esimiesten toimintamahdollisuuksien

varmistaminen (1)Läpi tämän tutkimuksen on noussut erittäin vahvasti esiin kattavan koulutuksen merkitystyöyhteisön päihdetoimintakulttuurin muutostyössä (ks. Koponen 1999). Koko henkilöstöllesuunnatun havahduttamiskoulutuksen läpivienti ja päihderyhmälle ja esimiehille ja muilleavainhenkilöille suunnattu puheeksiottokoulutus on välttämätöntä. Jos koulutus laiminlyödäänvaikeuksia tulee heti. Pilotti osoitti hyväksi keinoksi ainakin poliisin organisaatiossa viedäkoulutus työvuorolistoihin ja seurata ja varmistaa, että kaikki saavat koulutuksen.PrjA2/3/101: "Että, miten niihin havahduttamitailaisuuksiin ihmisten saaminen sitten onnistuu?"Ha7/3/101: "Ei kun komentaminen - ei tässä organisaatiossa ei ole muuta mahdollisuuttaPrjA/3/101: "… jos se on vapaaehtoispohjalla niin se ei mene hyvin … miten jos se on omastaorganisaatiosta se havahduttaja esim. oman kokemuksen omaava poliisimies"Pi5/3/101: "Ei se ole sama kuin ammattilaisella - se on vaativa homma kuitenkin - on siinä sekinsitten, että vieras on parempi. Se homma menee paremmin perille."PROJ.RYHMÄOHJ.RYHMÄPALVELUVERKKOPILOTTIYKSIKÖTHALLINTOKOULUTPILOTTIYKSIKÖIDENPÄIHDERYHMÄTPILOTTIYKSIKÖIDENHENKILÖSTÖTOIMINTA-MALLIJA VÄLINEET

RAJAVYÖHYKE:dialogi, pilottien,hallinnon,asiantuntijoiden äänetUUDETYKSIKÖTLÄHIKEHITYS =YHTEENVETO KYNNYSKOHDISTA,RISTIRIIDOISTA,HAASTEISTA1.2.3.4.5.77Jatkon kannalta oleellinen kysymys on se, miten kyseinen kattava koulutus järjestetään jaorganisoidaan. Yhtä mieltä ollaan siitä, että ammatillis-kokemuksellinen työote on työssävälttämätön. Kysymys siitä, miten toipuvia poliiseja voidaan tässä työssä käyttää, jääratkaistavaksi.Pi6/3/102: "… ottaen huomioon sen, että tämmönen koulutus, että se on niinkun hanskassa,mutta ne (poliisit), joilla on oma kokemus ei voi lähtee vetään tällasta koulutusta, muttatukemassa ja antamassa apua ja vetämässä näitä ryhmiä, mutta hän ei ole mikään kouluttaja."Ha1/3/102:"… se poliisihallinnossakin on helposti, että sellainen huono suhtautuminen, ettätäähän on vaan virkaveli, joka puhuu… "

Jos kaikille ei tarjota yhteistä koulutuspohjaa, se johtaa helposti seuraavan tyyppisiin tilanteisiin,josta kuvaavana esimerkkinä seuraava poliisien kuntokurssin vaikuttavuudesta käytykeskustelu.Ha9/1/40: "… mä uskon, mihin te pystytte tän viikon aikana, mutta kun se lähtee sieltä viikonkuluttua kotiin ja tuli paistinpannusta päähän - taas kun mä karrikoin - niin taas se on kapakassaja tähän ongelmaan ei puutu kukaan … että pistetään se ongelmainen kuntokurssille, muttaminkä takia se ryyppää se ongelma on edelleen olemassa ja taustalla, vaikka te puhutte sielläviikon, että jos sitä ei poisteta, ja niihin tää ihminen tarvis sitä tukee.”Pi2/1/40: "Eli ohjaamme avioeroja samalla."(naurua ja päällekkäin puhumista)Ha9/1/40: " Tätähän sä sanoit (Pi2, aiemmin), että ryyppäävät vapaa-aikoinaan ja ne ois niitä,jotka ois parannettavissa, mutta niillä on olemassa joku ongelma, minkä takia se ryyppää."A3/1/40. "Niille asioille me ei voida mitään, jos siellä on vihanen ukko tai akka, niin siellä on.Mutta se ihminen muuttuu, vaikka se ukko ja akka ei muuttu mikskään, siitä meillä onkokemusta - se mikä siinä tulee tueksi on tää työyhteisön tietoisuus, se on esimiehen tuki, sielläon työterveyshuollon tuki, siellä on päihderyhmä. Ja tää on se poikkeuksellinen maailma, jossaon sama tieto tästä ihmisen tilanteesta, kun hänellä itsellään, niin se on huima tuki silleelämänmuutokselle."Dialogissa törmäävät toisiinsa myllyhoidollinen työote ja perinteinen käsitys siitä, mistä päästä -ulkoiset olosuhteet vai ihminen itse - päihdeongelmaa tulisi ryhtyä ratkaisemaan. Toimijattarvitsevat yhteisen kielen, jonka avulla voidaan jäsentää työn kohdetta ja välineitä -havahduttamiskoulutus tarjoaa työlle perustan. Muutoksen agenttina tähän työhönvalmentautuu päihderyhmä sille järjestettävässä erikoiskoulutuksessa.Pi6/1/14: "… päihderyhmä koottiin aika isoksi, koska siihen oli halukkuutta, ja toisaalta siihenkoitettiin saada työnsä puolesta sellaiset henkilöt, jotka jollain tavalla sopivat siihen, se tärkeeasia oli oli se, ettei kukaan kokis niin, että tää on kilpaileva yritys jo jollekin olemassa olevalleorganisaatiolle, että tää olis sellanen, keräävä, kokoava ja uudelleen idoiva ja uusia ajatuksiaesittävä porukka, joka kokois sen ammattitaidon yhteen … se on lähtenyt hyvin menemään… "78Erikoistumisella voi kuitenkin olla myös kääntöpuolensa.Päihderyhmä voi kehittyä taidoissaan, heillä voi olla "kivaa" keskenään, he voivat kouluttautuaeteenpäin, mutta ilman havahtuvaa työyhteisöä, toimivaa työterveyshuoltoa ja esimiesten tukea

heistä muodostuu työpaikan sisälle oma irrallinen alakulttuurinsa. Törmäyksiä valtakulttuurin eivoida estää.Ensimmäiseksi se kolahtaa yhteistyössä esimiehiin. Esimiesten sitoutuminen on avainkysymysuuden toimintamallin käyttöön ottamisen prosessissa. Keskusteluissa todetaan mm. että onselvää epätietoisuutta siitä, että mikä on alipäällystön asema. Koska he ovat ryhmän johtajia, hevoivat havaita alkavat ongelmat paljon aikaisemmin kuin ylempi esimies. Erityisesti ehkäiseväntyön kannalta alipäällystö on ratkaisevalla paikalla.Mutta, mitä vastuullisemmin esimiehet ja johtavat henkilöt asiaan sitoutuvat sitä paremmat ovatonnistumisen mahdollisuudet.Pi2/5/172: "… se esimiehen roolin korostaminen on äärettömän tärkeetä - alipäällystön roolitulee korostumaan tämän projektin jatkotoimenpiteissä noilla työpaikoilla - se (puheeksiotto) onpäällystön välttämätön työkalu - ja se porukka kun me saadaan sitoutettua tähän niin mäsanosin, että puolet työstä on tehty.”Pi2/3/99: "… ainakin meillä esimies on kokenut tän päihderyhmän olemassolonmuodostumisen erittäin tärkeeks hänelle itselleen .. että henkilöstöpolitiikassa hän kokee erittäinvaikeaksi juuri tällaisten ongelmien käsittelyn ja siihen hän esitti selvää avunpyyntöö, että siihenhän nimenomaan tarvii sitä tukea ja apua… "Jos esimiehellä on päihdeongelma tulee tilanne entistä vaativammaksi. Miten paljon tällaisialukkoja on ollut siitä ei tämän aineiston perusteella saa selvää kuvaa, mutta päihderyhmät ovatvarautuneet asiaan, joten piloteilta löytynee jo nyt kehittyneitä malleja asian ratkaisemiseksi.HaPrj1/1/45: "… päihderyhmän pitäs olla täysin riippumaton elin, koska se voi joutuu kohtaanesimiehen - pahimmassa tapauksessa tiimin päällikön päihdeongelman, että sillä onraportointioikeus ja velvollisuus läpi koko organisaation - jos tämmönen ikävä ongelma on niin,niin sitten on se läänin johto on se seuraava porras, ja viimekädessä vaikka poliisiylijohto, jossolmut ei aukee… "Päihdetoiminnan saattamista oleelliseksi osaksi esimiehen toimintaa tulee helpottamaan aiheenliittäminen osaksi henkilöstön kanssa käytäviä henkilöstökeskusteluja. Päihdeprojektihankkeenaikana on käyttöön otettu myös uusi palkkausjärjestelmä ja siihen liittyvä tuloskeskustelu.(Poliisin henkilöstöstrategia 1999-2003)Palaan vielä toimintakulttuurin muuttamisen teemaan, koska se näyttää olevan yksimyllyhoidollisen koulutusintervention julkitavoitteista. Vanhan ja uuden toimintamallintörmäystilanteisiin valmentautuminen ja tietynlaisen kulttuurisensitiivisyyden kehittäminen

näyttää myllyhoidollisessa toiminnassa jäävän toistuvasti kesken. (ks. esim. Bennett 1986)Ehkäisytyöhön verkostoituvaan vaiheeseen ei vielä yksikään kymmenen vuoden aikanaläpiviety laajempi myllyhoidollinen työyhteisöhanke ole näyttänyt pääsevän. Kynnyskohdananalysointi olisi tarpeen, koska esim, konkreettista jo projektivaiheiden aikana tapahtuvaaavainhenkilöiden väsymistä näyttää toistuvasti tapahtuvan.79Pi2/3/99: "Päihderyhmän tärkein tehtävä on ollut kuluneen vuoden aikana viedä tää projektisinne työyhteisöön ja se on vieny meiltä ainaki sitä voimaa… "Pi5/3/99: "Projekti on aika hyvin mennyt, mutta työtä vaatii tänä vuonna se, että näitäpäihdeprojektin jäseniä niinkun pitäs auttaa, että nyt on - jonkun juopottelu olis niinkun ollutpäihderyhmän syy, että asennemuutosta vielä tarvitaan"Prj.As.2/3/99: "Se työstäminen on yks hyvä keino"Mitä kehittämisen käyttöteoriaa ja työvälineitä projektin hallinto- ja koulutus käyttääprojektitoimissaan?(2)Projektikoulutuksen asiantuntija tarjoaa työstämistä. Herää kysymys, millä välineillä työstetään,mikä on käyttöteoria, joka ohjaa työstämistä jne. Yleisellä tasolla puhutaan käsitteestätyönohjaus, mutta sitä eikä sen taustateoriaa määritellä (ks. Keski-Luopa 2001). Tämän jätänpohdittavaksi projektia kehittäville asiantuntijoille. Katson tämän oleellisesti liittyvänyleisemminkin myllyhoidollisen toiminnan metatason analyysien kehittymättömyyteen.Tähän kategoriaan kuuluva jatkokysymys on myöskin se, millaiset ohjeet ja työvälineetannetaan uuden toimintamallin käyttöönoton seuraamiseen mallin siirtovaiheessa. Pilotissayksiköt saivat vapaasti kerätä sitä tietoa, mitä itse katsoivat tarpeelliseksi esim. systemaattisestilaadittua päiväkirjapohjaa ei ollut, kuten esim. monissa työntutkimuksen hankkeissa on olluttapana käyttää.HaPrj1/1/32: "… päällimmäinen mielikuva (piloteista) on tää innostus tähän hommaan jaodotukset on varmaan korkeat joka paikassa, että tota saadaan tuloksia, että sen takiakehottasin pitämään päiväkirjaa … että näette missä mennään ja seuraamaan niitä kylmiämittareita… että onko tällä vaikuttavuutta niihin sairaspoistumien taikka jopa eläköitymisenmäärään noin pitkällä tähtäimellä - siihen vaikuttaa kymmeniä muitakin asioita, mutta joku osavoidaan selittää tällä ja nää eläköitymistapauksethan me tiedetään… "HaPrj1/43: "… ja mitä ryhmä lupaa tehdä tässä välissä, tämä on jatkuvaa niinkun kenttätyötä,päiväkirjan kokoamista ja tuomista tänne meitä varten … "Koska systemaattista seurantavälinettä ei piloteille annettu eikä hallinnon "paimentavat"kehotukset kaikille tehonneet eikä projektihallinnon tuki pitänyt toimintaa vireessä, eipilottivaiheesta myöskään muodostunut kattavaa yhdenmukaista "kovien" mittareidenseurantatietoa, jota voisi sujuvasti verrata keskenään. Tämä kehittämisen kohta tulee ottaahuomioon jatkoa suunniteltaessa.Samaan pulmakategoriaan (projektin ohjaus ja koulutus) liittyvä seikka, joka ei näyohjausryhmän dialogeissa, on läheiskysymys. Sitä ei käsitellä ääneen, mutta siihen kaiväistämättä törmätään kun rekrytoidaan avainhenkilöitä viemään projektin "sanomaa" eteenpäin

tai kun pilottien henkilöt hankkiutuvat yhteistyöhön palveluverkon kanssa. Näistä törmäyksistäsekä päihdehuollon että työterveyshuollon erilaiseen tilanteen hahmottamiseen jatoimintatapoihin on useita tilannekuvauksia ohjausryhmän nauhoiteaineistossa. Useimmitenvastapuolena näyttää olevan työterveyshuolto, jolloin siirrytäänkin jo keskeisimpäänpalveluverkosta nousevaan pulmakohtaan.80Miten avataan työterveyshuollon pullonkaulat? (3)Miksi pilotit eivät ole saaneet työterveyshuoltoa kattavasti mukaan hankkeeseen? Avaintekijä onollut se, että poliisia palvelevilla, hyvin erilaisilla ja hajallaan olevilla työterveyshuolloilla ei ollutsamoja osallistumisen mahdollisuuksia. Osaltaan ei haluttu osallistua tai ei oltu kiinnostuneitapäihdeasiasta – sehän jo osataan. Muutamassa pilottiyksikössä työterveyshuolto oli mukanakiitettävästi, ja se vahvisti päihdetoimintaa.Osalla työterveyshuolloista oli paineita laskuttaa koulutukseen käytetystä työajasta, vaikkapoliisiorganisaatio kustansi koulutuksen ja tarjosi ”poliisikyydillä” matkoja koulutuspaikoille.Projektin suorasukaista päihdetoimintaa saatettiin myös vierastaa, koska se eroaatyöterveyshuoltoon vakiintuneista, vanhoista toimintamalleista (ks. Märkjärvi ym. 1994).Pi14/1/17: "… että tää on kuitenkin sellanen henkilö, joka selvinpäin tekee mahdollisimmanhyvää työtä, ja ei hän nyt päissään tule töihin, mutta on jäänyt muutaman kerran tulematta, ettäilmoittanut, että hän on sairas, ja hankkinut aina sitten lääkärin todistuksen siitä myöskin … ettätää oli ihan yllätys työterveyslääkärille, kun kerrottiin, että kun asia ei ole ihan näin… "Apua työterveyshuollon pulmiin haetaan myös hallinnollisilla ratkaisuilla. Poliisihallintoonperustettavasta "koordinoivan" työterveyslääkärin viran perustamisesta käydään keskusteluja jase toteutunee pikapuoliin:HaPrj1/4/188: "… että meillä olis haaveissa, että tän lääkärin ympärille saatas sellanenverkosto osaajia, että me ei oltas ihan tän hajanaisen työterveyshuollon armoilla.Hallinnolliset askeleetEdellä kuvatun prosessin myötä käynnistyisi myös poliisihallintoa koskevantyöterveyshuoltomallien yhdenmukaistaminen, johon päihdeasiat pitää saada liitettyä. Tähänpulmakategoriaan (4) liittyy myöskin kysymys siitä, miten projektissa kehitetty varhaiseenpuuttumiseen ja päihdehaittojen ehkäisyyn liittyvä toimintamalli ja sen työvälineet tulevatintegroiduksi henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen – TYKY -toimintaan, kuntoutukseen,enneaikaisen eläköitymisen ehkäisytoimiin, esimiesten ja työntekijöiden tukiohjelmiin (ks.Märkjärvi 1999, Työsuojelurahaston hanke 98073; www.tsr.fi ) jne. Näihin kysymyksiin ottivatohjausryhmässä edustettuina olevat sekä läänin että työsuojelun piirivaltuutettujen edustajataktiivisesti kantaa. Lääneistä tulisi löytää päihdetoiminnan integroinnista kiinnostuneet henkilötsaattamaan projektin tulosten valtavirtaistamista eteenpäin. (ks. Juutinen 2000)

Koulut aktiivisiksi toimijoiksiPoliisikoulun ja poliisiammattikorkeakoulun sitoutuminen hankkeeseen oli hyvin löyhää.Keskusteluissa kannettiin huolta siitä, miten päihdetoiminnan perustiedot ja taidot saadaankoulutusohjelmiin sisälle sekä peruskoulutukseen että päällystökoulutukseen. Koulujenpoissaolo yhteistyöstä aiheutti avointa paheksuntaa:Ha7/4 /148/: "… en todellakaan malta olla sanomatta … että kyllä mä jo nyt alan paheksuatätä oppilaitoksen jatkuvaa poissaoloa.”Pi6/4/148: "… että vois todeta että täällä on työryhmä on ollut pettyneenä siitä, että ei olepoliisiammattikorkeakoulun edustaja ollut mukana."PrjA2/4/148: " Meidän organisaation kannalta projekti on maksanut koulujen osuuden täydellähinnalla koko ajan, että rahaa on kyllä tullut, mutta että porukka."81Toisaalta keskusteluista voidaan todeta, että koulujen rooli projektissa ei ollut kovin selkeä.Niillä ei ollut pilotin roolia, jolla koulujen sitoutumattomuutta yhteiseen kehittämiseen jakoulutukseen myös perusteltiin. Jatkossa kuitenkin on syytä varmistaa, että koulut tulevatmukaan kehittämistyöhön ja päihdetoimintaan liittyvä koulutus löytää paikkansatulevaisuudessa myös poliisin koulutusjärjestelmässä. (ks. Poliisikoulutuksen arviointi jastrategiatyöryhmän mietintö 2001)Edellä esitetyt kehityskohdat jäävät peiliksi ja työvälineiksi projektin jatkosuunnittelustavastaaville henkilöille ja tahoille. Yhteenvetona ja työtoiminnan kehittämisen edellytyksistähaluan vielä lopuksi korostaa yhteisen koulutuksen merkitystä.Tässä tutkimuksessa olen keskittynyt kuuntelemaan erityisesti poliisien päihdeprojektinkokeiluyksikköinä toimineiden pilottien ääntä. Tämän tiedon pohjalta voin vetää senjohtopäätöksen, että projektin keskeisen työvälineen ja interventiovälineen eli koulutuksenläpiviemisen laiminlyönti näkyy hankkeen onnistuneisuutta kuvaavissa kokemuksellisissaarvioinneissa. Myöskään laadukasta projektitoimintaa ei synny itsestään, ilman tiedostettuaprosessia ohjaavaa käyttöteoriaa ja työvälineitä ja toiminnan ristiriitojen jatkuvaa analysointia.Hankkeessa mukana olleiden pilottien tulisi saada jatkaa "tien auraamista" mallin levitystyöllevapaaksi ja tuottaa jäljessä tuleville teoreettisesti kestäviä ja testattuja työvälineitä. Kuvatkoonsitä seuraava kuvio 23.Pilottiyksiköiden kehittämistyön prosessi.Päihdeprojektin I vaihe1999 2000 2001 2002 2003 2004 jne.Poliisihallinnon ja poliisien koulutuksen tuki kehittämistyölleProjektin organisaation tuki kehittämistyölleKuvio 23. Kehittämistyön pilotit ja päihdeosaamisen vakiinnuttaminenPäihdeprojektin II vaihe82"Ei ole taitoa ilman työkaluja ja välineitä" – tämä pragmaattinen motto kuvaa hyvin myösmyllyhoidollisen työotteen sisällä kehitettyä työelämän päihdetyön olemusta ja haastaa senmukaan jatkuvaan, myös omien työvälineittensä ja toimintateorioidensa kriittiseenanalysoimiseen. Siihen johdattelee myös John Deweyltä (1999) lainatut loppusanat:"On mahdotonta esittää arvio siitä, miten välinpitämättömyys keinoja kohtaan onhalvaannuttanut ponnisteluja. Keinojen tarkastelun sivuuttaminen tarkoittaa, että niin sanottuja

päämääriä ei ole otettu vakavasti, mikä on looginen selviö. Se on sama kuin joku ilmoittautuisiomistautuvansa taulujen maalaamiselle mutta ylenkatsoisi kangasta, siveltimiä ja värejä, taisanoisi rahastansa musiikkia sillä edellytyksellä, että mitään instrumenttia, ihmisääntä tai muutasoitinta, ei käytetä äänien tuottamiseen. Hyvä työntekijä tunnetaan siitä, että hän arvostaatyökalujaan ja on halukas kehittämään taitojaan. Päämäärien ylistämistä keinojenkustannuksella pidettäisiin käytännön taitojen kohdalla merkkinä täydellisestäepärehellisyydestä tai jopa mielettömyydestä. Keinoista erotetut päämäärät ovat jokosentimentaalisia haavekuvia tai mahdollisesti toteutuessaan puhtaasti satunnaisia. "Ideaalien"tehottomuus toiminnassa johtuu juuri siitä oletuksesta, että keinot ja päämäärät eivät ole aivansamalla tasolla mitä tulee niiden vaatimaan huomioon ja huolenpitoon." (John Dewey, 1929,teoksessa "The Quest for Certainty. A Study of the Relation of Knowledge and Action)83LÄHDEKIRJALLISUUTTA:Bennett, M. J. 1986. A developmental approach to training for intercultural sensitivity. InterculturalJournal of Intercultural Relations 10 (29, 179-95Denzin, N, K. ja Lincoln, Y.S. (ed). 1994. Handbook of Qualitative Research. California. SagePublication.Dewey, J. 1999. Pyrkimys varmuuteen. Helsinki. Caudeamus.Engeström, Y. 1995. Kehittävä työntutkimus. Perusteita, tuloksia, haasteita. Helsinki. Hallinnonpainatuskeskus.ESR 1995-1999 loppuraportteja; www.esr.fi. : Päihdekoulutus pk-yrityksiin (970343). Myllyhoitoyhdistysry. Orimattila/ Leila MärkjärviJuutinen, S. 2000. Pienistä puroista vahvaksi virraksi. Valtavirtaistaminen työllisyysprojekteissa.Toimintamallin kuvaus. Jyväskylä. Gummerus.Kasvio ym. 1999. Kehittäminen arjen voimavaraksi. Tampereen yliopisto.Keski-Luopa, L. 2001. Työnohjaus vai superviisaus. Työnohjausprosessin filosofisten jakehityspsykologisten perusteiden tarkastelua. Oulu. Metanoia Instituutti.Koponen, S. 1999. Päihderyhmästä työyhteisön päihdeasiantuntijaksi. Terveyskasvatuksen pro gradu.Jyväskylän yliopisto.Kosonen, K. ym. 1998. Muutoksen etulinjassa – kirja kehittämiseen. Hämeenlinna. Karisto Oy.Laine, P. 2001. Kehittämisprojektien jäljillä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toteuttamienkuntoutustoiminnan projektien arviointi. Espoo. Raha-automaattiyhdistys.Luoma M. 2001. Laatua lainvalvontaan. Laadun ja osaamisen kehittäminen poliisihallinnossa.Ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja. Tampereen yliopisto.MacShane, J. F. 2000. NYPD Drug testing policy. (luentomateriaali). Orimattila. Myllyhoitoyhdistys.ry.Malinen, A. 2000. Toward the essence of Adult Experinetial Learning. SoPhi. University of Jyväskylä.Aikuiskasvatuksen väitöskirjaMarshall, C ja Rossman, G. B. 1989. Designing qualitative research. California. Sage Publication.Muhli A. ja Kanninen A. SPSS- for Windows. Oulun yliopiston ATK-keskus.Märkjärvi, L (toim.), Nokelainen M. ja Wallin, R. 1994. Työyhteisöt hyvinvoinnin tukena. SHKS.Gummerus. www.tsr.fiMärkjärvi, L. 1995. Työterveyshoitajat päihdetyöverkoston kehittäjinä. Aikuiskasvatuksen alaan kuuluva

väitöskirja. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitos. SHKS. GummerusMärkjärvi, L. 1998. Puhuttaisko? Päihdekoulutuksen alku- ja loppuarviointi. Poricopper Oy 1994-1997.Orimattila. Myllyhoitoyhdistys ry.Märkjärvi, L. 1999. Päihdekoulutuksen vaikuttavuudesta Orionilla. Orimattila. Myllyhoitoyhdistys ry.84Märkjärvi, L. (toim.) 1999. EAP. Työntekijän tuki yrityksen voimavarana. Jyväskylä. Gummerus. JulkaistuTerveyden edistämisen keskuksen ja Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa: Työsuojelurahastohanke no: 98073, www.tsr.fiOnnistumiset ja kehittämisalueet; palaute järjestöjen vuonna 2000 toteuttamista terveyden edistämisenhankkeista. Helsinki. Terveyden edistämisen keskus.Poliisin työsuojelustrategia. Poliisin työsuojelun keskustoimikunta. 1994Poliisikoulutuksen arviointi ja srategiatyöryhmän mietintö. 2001Poliisin henkilöstöstrategia 1999-2003 ja 2002-2005 ja henkilöstötilinpäätökset.Päihdetilastollinen vuosikirja 2000. Alkoholi ja huumeet. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva 2000:2.Sarala, U ja Sarala A. 1996. Oppiva organisaatio. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus jakoulutuskeskus.Silverman, D. 1989. Qualitative Metholdology and Sosiology. Hampshire. Gover.Soininen H. ym. 1999. Tuloskunto kunniaan. Poliisihenkilöstön terveyden, toimintakyvyn ja työkyvynedistäminen Keski- Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Sisäasianministeriö 10/1999.Tasanto, T. 2000. Työpaikan syntipukki. Turvallisuushallinnon pro gradu. Tampereen yliopistoTuomi-Gröhn T. ja Engeström Y (toim.). 2001. Koulun ja työn rajavyöhykkeellä. Uusia työn oppimisenmahdollisuuksia. Helsinki. YliopistopainoVirkkunen J. ym. 1999. Muutoslaboratorio. Uusi tapa oppia ja kehittää työtä. Kansallinen työelämänkehittämisohjelma. Raportti 6. EditaVirtanen, K. 2002. Poliisin päihdeprojektin loppuraportti. Sisäasianministeriön julkaisuja.Vuoria, P. 1999. Jaksetaan yhdessä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan haasteet ja mahdollisuudet.Työturvallisuuskeskuksen julkaisu.85TAULUKOT SIVU KUVIOT SIVUTaulukko 1. Lomakekyselyn otos,palautuneet lomakkeet, ja vastausprosentit.Taulukko 2.. Taustamuuttujat: sukupuoliTaulukko 3. Taustamuuttuja: ikäTaulukko 4. Taustamuuttuja: toimintayksikköTaulukko 5. Taustamuuttuja: asemaorganisaatiossaTaulukko 6. Yksikkökohtaisetsukupuolijakaumat (loppukysely)Taulukko 7. Yksikkökohtaisetsukupuolijakaumat (loppukysely)Taulukko 8. Yksikkökohtaisetammattiasemanjakaumat (loppukysely)Taulukko 9. Esiintyykö työpaikallasihenkilöstön päihdeongelmia?Taulukko 10 . Onko työpaikallasi ohjeitapäihdetoimintaa varten esim.hoitoonohjausasioissa?Taulukko 11. Jos päihdeongelmia onesiintynyt, onko tilanteissa toimittu

toimintaohjeiden mukaan?Taulukko 12. Päihdehaittojen esiintymisenhavainnointiTaulukko 13 . Päihdehaittojen esiintymisenmuutos pilottiyksiköittäinTaulukko 14. Asenne ja keskusteluilmapiiri,jos työyhteisön jäsenellä päihdeongelmaTaulukko 15. Kenelle työyhteisön jäsenenpäihdeongelmaan puuttumisen koetaankuuluvanTaulukko 16. Aktiivinen puuttuminentyöyhteisön jäsenen päihdeongelmaankoetaan ensisijaisestiTaulukko 17. Millaiseksi ilmiöksi työyhteisönjäsenen päihdeongelma mielletään?Taulukko 18. A-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaTaulukko 19. B-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaTaulukko 20. C-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaTaulukko 21. D-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaTaulukko 22. E-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaTaulukko 23. Päihdeosaamisen arviointiTaulukko 24. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja päihdeongelmantunnistamistaidotTaulukko 25. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja päihdeongelmaisen lähelläelävän vaikeuksien tunnistamistaidotTaulukko 26. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja puheeksiottotaidot81111111213141415171922262830333537383940

4143444545Kuvio. 1. Tutkimusaineisto ja senanalysointiprosessi:Kuvio 2. Esiintyykö työpaikalla henkilöstönpäihdeongelmia?Kuvio 3. Onko päihdetoimintaohjetta?Kuvio 4. Onko päihdehaittatilanteissatoimittu ohjeen mukaan?Kuvio 5. Krapulapäiviä esiintynytKuvio 6. Myöhästymisiä esiintynytKuvio 7. Poissaoloja esiintynytKuvio 8. Päihtyneenä esiintymistäKuvio 9. Asenne ja keskusteluilmapiiriKuvio 10. Vastuu puuttumisesta kuuluuKuvio 11. Mitä aktiivisen puuttumisenkoetaan olevan?Kuvio 12. Millaiseksi ilmiöksi päihdeongelmaymmärretäänKuvio 13. Mikä auttaisi päihdeongelmaistaselvittämään ongelmansa?Kuvio 14. A-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaKuvio 15. B-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaKuvio 16. C-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaKuvio 17. D-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaKuvio 18. E-pilottiyksikkö - Asenne jakeskusteluilmapiiri, jos työyhteisön jäsenelläpäihdeongelmaKuvio19. Koulutuksiin osallistumisen tuomamuutos.Kuvio 20. Poliisin päihdetoiminnankehitysvaiheetKuvio 21. Projektin ydintoimintapilottivaiheessaKuvio 22. Kehittämistyön pulmakohtienpaikannusKuvio 23. Kehittämistyön pilotit japäihdeosaamisen vakiinnuttaminen915171922232324293134

35363839404142477475768186Taulukko 27. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja osaako arvioida omaapäihdekäyttöäTaulukko 28. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen pilottiyksiköittäin (loppukysely)Taulukko 29. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ammattiaseman mukaan(loppukysely)Taulukko 30. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja päihdeongelmienesiintymisen havaitseminen (loppukysely)Taulukko 31. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja tietoisuuspäihdetoimintaohjeesta (loppukysely)Taulukko 32. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja onko päihdehaittatilanteissatoimittu toimintaohjeen mukaan?(loppukysely)Taulukko 33. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja krapulapäivien havainnointiTaulukko 34. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja päihteistä johtuvienmyöhästymisten havainnointiTaulukko 35. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja päihteistä johtuvienpoissaolojen havainnointiTaulukko 36. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja päihtyneenä työpaikallaesiintymisen havainnointiTaulukko 37. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja havainnot asenne- jakeskusteluilmapiiristäTaulukko 38. Poliisien ilmoittama omaalkoholin käyttöTaulukko 39. Poliisien ilmoittama omapäihteenä käytetty lääkkeiden käyttöTaulukko 40. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja oman alkoholinkäytönarviointiTaulukko 41. Havahduttamiskoulutukseenosallistuminen ja koettu huumekäytön uhkapoliisihenkilöiden keskuudessatulevaisuudessaTaulukko 42. Koulutusodotukset ja niidentoteutumisen luokitteluTaulukko 43. Varhaisen päihdetoiminnankehittämiseen vaikuttaneita tekijöitä projektin

aikana465052535454555556565758585961667287Tutkimuksen lähtökohta (ote suunnitelmasta) LIITE 1.POLIISIEN PÄIHDEPROJEKTIN 1999-2001 SEURANTATUTKIMUSTehtävät: Kohde: Menetelmät/välineet Toteutuma1999alkukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekysely toteutui (665)osallistuvat (1050)matriisien tekokuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX toteutui (exel)päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet toteutuija toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdys- (yhdyshenkilöhenkilöhaastatteluthaastattelut=nauhoitetuttilanneraportit)ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat mikäli toteutuu niin ei toteutunutopinnäytteiden tekijälle/ yhteistyössä opettajientekijöille kanssaTehtävät: Kohde: Menetelmät/välineet Toteutuma2000päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet toteutuija toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdys- (yhdyshenkilöaineistonkeruuta henkilöhaastattelut haastattelut=nauhoitetuttilanneraportit)ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat mikäli toteutuu niin ei toteutunutopinnäytteiden tekijälle/ yhteistyössä opettajientekijöille kanssa2001loppukartoitus havahdutuskoulutukseen lomakekysely toteutui (578)osallistuvat (1050)matriisien tekokuvaajat ja analyysi palautuneet lomakkeet Exel tai SPSSX toteutui(SPSSX:lleloppuraportointi koko aineisto)päihdeasenteiden projektin ohjausryhmä kokousnauhoitteet toteutuija toiminnan muutos koulutettavat päihderyhmät päiväkirjat/yhdyshenkilö- (yhdyshenkilöanalyysit,tulkinnat haastattelut haastattelut=loppuraportointi nauhoitetut

tilanneraportit)ohjauksellinen tuki poliisiopiston opiskelijat mikäli toteutuu niin ei toteutunutopinnäytteiden tekijälle/ yhteistyössä opettajientekijöille kanssa88LIITE 2.*POLIISIEN PÄIHDEPROJEKTIN 1999-2001 SEURANTATUTKIMUS*Työyhteisön päihdetilanteen arviointilomake (lomake täytetään ennen päihdekoulutusta)Vastauslomakkeiden keruu ja aineiston käsittely tapahtuu ehdottoman luottamuksellisesti niin, ettei yksittäistä vastaajaa voidatunnistaa.VASTAAMISOHJE: VASTAA NIMETTÖMÄNÄ. Lue koko kysymys ennen vastaamista. Ympyröitilannettasi tai käsitystäsi vastaava vaihtoehto tai kirjoita vastaus sille varattuun tilaan.Lomakkeessa on joitakin kysymyksiä, jotka sisältävät arviointiasteikon 1-5. Näissä kysymyksissä 1 ja5 edustavat äärivaihtoehtoja. Päihteiksi ymmärretään alkoholi, huumeet ja päihtymistarkoituksessakäytetyt lääkkeet.*PALAUTA SULJETUSSA KUORESSA PROJEKTIN YHDYSHENKILÖLLE*TAUSTATIEDOT1. Sukupuoli 2. Ikä 3. Toimintayksikkö 4. Toimin organisaatiossa1. nainen 1. alle 35 vuotta 1. A 1. päällystötehtävissä2. mies 2. 35-55 vuotta 2. B 2. muussaesimiestehtävässä3. yli 55 vuotta 3. C (myös kanslia)4. D 3. kenttätehtävissä5. E 4. kansliatehtävissä5. muissa tehtävissäKYSYMYKSET:5. Esiintyykö työpaikallasi henkilöstön päihdeongelmia?1. esiintyy2. tietääkseni ei6. Onko työpaikallasi ohjeita päihdetoimintaa varten esim. hoitoonohjausasioissa?1. kyllä2. ei7. Jos päihdeongelmia on esiintynyt, onko tilanteissa toimittu toimintaohjeiden mukaan?1. kyllä2. eijos vastasit ”ei”, perustele miksi?_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________8. Kuinka usein olet kuluneen kahden vuoden aikana havainnut työpaikallasi seuraavia päihteistä johtuvia haittoja?päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin en kertaakaankrapulapäiviä 1 2 3 4 5myöhästymisiä 1 2 3 4 5poissaolopäiviä 1 2 3 4 5päihtyneenä esiintymistä 1 2 3 4 59. Miten kuvailisit työpaikallasi vallitsevaa asennoitumista työyhteisösi jäsenen mahdolliseen päihdeongelmaan?Keskusteluilmapiiri on mielestäni lähinnä1. avoin ja asiallinen2. kyräilevä tai muuten kielteinen3. välinpitämätön4. jokin muu, mikä _____________________________________________________5. päihdeongelmia ei esiinny6.8910. Kenelle työyhteisön jäsenten päihdeongelmiin puuttuminen mielestäsi omalla työpaikallasi ensisijaisesti kuuluu/kuuluisi?

(valitse yksi vaihtoehto)1. työtovereille2. esimiehille/johtotehtävissä oleville3. työterveyshoitajalle ja työterveyslääkärille11. Onko/olisiko aktiivinen puuttuminen työpaikallasi ilmenevään päihdeongelmaan mielestäsi ensisijaisesti? (valitse yksivaihtoehto)1. työntekijöiden työviihtyvyyden ja työtehon lisäämistä2. ”lopputiliautomaatti” ongelmaiselle työntekijälle3. vaikeuksissa olevan työtoverin auttamista4. puuttumista työntekijän henkilökohtaisiin asioihin5. jotain muuta, mitä:___________________________________________________12. Arvioi, osaatko tällä hetkelläen lainkaan erittäin hyvintunnistaa työyhteisössä 1 2 3 4 5esiintyvän päihdeongelmantunnistaa päihdeongelmaisenlähellä elävänvaikeudet (esim.puoliso) 1 2 3 4 5ottaa päihdeasianpuheeksi työpaikalla 1 2 3 4 5arvioida omaapäihdekäyttöäsi 1 2 3 4 513. Onko/olisiko työyhteisössä kohtaamasi henkilön päihdeongelma mielestäsi lähinnä1. sosiaalinen ongelma2. luonteen heikkoutta3. sairaus, tai sairauden kaltainen tila4. ”selkärangattomuutta”5. jotain muuta, mitä:_____________________________________________________________________________________________________________________14. Mitkä tekijät auttavat/auttaisivat mielestäsi parhaiten päihdeongelmaista työntekijää ratkaisemaan ongelmansa (numeroitekijät tärkeysjärjestyksessä 1:stä 5:een)1. oma tahto ( )2. asiantunteva hoito ( )3. perheen ja ystävien tuki ( )4. työtovereiden tarjoama tuki ( )5. varhainen puuttuminen ( )15. Mitä odotat tulevalta työyhteisön päihdekoulukselta? (jatka tarvittaessa kääntöpuolelle)_____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Kiitos vastauksistasi!90LIITE 3.*POLIISIEN PÄIHDEPROJEKTIN 1999-2001 SEURANTATUTKIMUS*TYÖYHTEISÖN PÄIHDEHAITTOJA EHKÄISEVÄN TOIMINNAN ARVIOINTILOMAKEJos et ole osallistunut projektin järjestämään päihdekoulutukseen vastaa vain kysymyksiin 1-16. Vastauslomakkeiden keruu jaaineiston käsittely tapahtuu ehdottoman luottamuksellisesti niin, ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa.VASTAAMISOHJE: VASTAA NIMETTÖMÄNÄ. Lue koko kysymys ennen vastaamista. Ympyröi tilannettasi tai käsitystäsivastaava vaihtoehto tai kirjoita vastaus sille varattuun tilaan. Lomakkeessa on joitakin kysymyksiä, jotka sisältävätarviointiasteikon 1-5. Näissä kysymyksissä 1 ja 5 edustavat äärivaihtoehtoja. Päihteiksi ymmärretään alkoholi, huumeet japäihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet.*PALAUTA SULJETUSSA KUORESSA/PALAUTUSLAATIKOSSA PROJEKTIN YHDYSHENKILÖLLE *TAUSTATIEDOT:

1. Sukupuoli 2. Ikä 3. Toimintayksikkö 4. Toimin organisaatiossa1. nainen 1. alle 35 vuotta 1. A 1. päällystötehtävissä2. mies 2. 35-55 vuotta 2. B 2. muussa esimiestehtävässä3. yli 55 vuotta 3. C (myös kanslia)4. D 3. kenttätehtävissä5. E 4. kansliatehtävissä5. muissa tehtävissäKYSYMYKSET:5. Esiintyykö työpaikallasi henkilöstön päihdeongelmia?3. esiintyy4. tietääkseni ei6. Onko työpaikallasi ohjeita päihdetoimintaa varten esim.hoitoonohjausasioissa?3. kyllä4. ei7. Jos päihdeongelmia on esiintynyt, onko tilanteissa toimittu toimintaohjeiden mukaan?3. kyllä4. eijos vastasit ”ei”, perustele miksi?_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________8. Kuinka usein olet kuluneen kahden vuoden aikana havainnut työpaikallasi seuraaviapäihteistä johtuvia haittoja?päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin en kertaakaankrapulapäiviä 1 2 3 4 5myöhästymisiä 1 2 3 4 5poissaolopäiviä 1 2 3 4 5päihtyneenä esiintymistä 1 2 3 4 59. Miten kuvailisit työpaikallasi nykyisin vallitsevaa asennoitumista työyhteisösi jäsenenmahdolliseen päihdeongelmaan? Keskusteluilmapiiri on mielestäni lähinnä (valitseyksi vaihtoehto)7. avoin ja asiallinen8. kyräilevä tai muuten kielteinen9. välinpitämätön10. jokin muu, mikä _____________________________________________________11. päihdeongelmia ei esiinny9110. Kenelle työyhteisösi jäsenten päihdeongelmiin puuttuminen mielestäsi ensisijaisestikuuluu? (valitse yksi vaihtoehto)4. työtoverille5. esimiehelle3. työterveyshoitajalle ja työterveyslääkärille11. Onko aktiivinen puuttuminen työyhteisösi jäsenen päihdeongelmaan mielestäsiensisijaisesti? (valitse yksi vaihtoehto)6. työntekijöiden työviihtyvyyden ja työtehon lisäämistä7. ”lopputiliautomaatti” ongelmaiselle työntekijälle8. vaikeuksissa olevan työtoverin auttamista9. puuttumista työntekijän henkilökohtaisiin asioihin10. jotain muuta, mitä:_________________________________________________________________________________________________________________________________________________12. Arvioi, osaatko tällä hetkelläei lainkaan erittäin hyvintunnistaa työyhteisön jäsenenpäihdeongelman 1 2 3 45tunnistaa päihdeongelmaisenhenkilön lähellä elävän vaikeudet 1 2 3 4 5

ottaa päihdeasiat puheeksi 1 2 3 4 5arvioida omaa päihdekäyttöäsi 1 2 3 4 513. Onko/olisiko työyhteisössä kohtaamasi henkilön päihdeongelma mielestäsi lähinnä?6. sosiaalinen ongelma7. luonteen heikkoutta8. sairaus, tai sairauden kaltainen tila9. ”selkärangattomuutta”10. jotain muuta, mitä:___________________________________________________________________________________________________________________________________________14. Käytätkö itse tällä hetkellä päihteitä?alkoholia kyllä ( ) ei ( )rauhoittavia ja/tai mielialalääkkeitä kyllä ( ) ei ( )15. Jos olet alkoholin käyttäjä,A) onko alkoholinkäyttösi mielestäsi tällä hetkellä (ympyröi yksi vaihtoehto):1. täysin hallinnassa2. hyvin hallinnassa3. lipsahtelee joskus4. on lisääntynyt huolestuttavasti5. tunnistan itse selviä vaikeuksiaB) jos koet, että sinulla on tarvetta muuttaa alkoholinkäyttöäsi, kuvaa lyhyestimillaiseen tilanteeseen pyrit ja millä keinoilla: ____________________________________________________________________________________________________________________________16. Pidätkö todennäköisenä, että myös huumausaineiden käyttö saattaa tulevaisuudessamuodostua uhkaksi myös poliisihenkilöstön keskuudessa?kyllä ( ) ei ( )Perustele – miksi? __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________9217. Arvioi seuraavia havahdutuskoulutukseen osallistumisen aiheuttamia muutoksiaitsessäsi tai työyhteisössäsi. Oletko havainnut, että työyhteisön päihdekoulutuksentoteuttaminen onei lainkaan erittäin paljonhelpottanut päihdeongelmastapuhumista 1 2 3 4 5lisännyt varhaisvaiheenpuuttumista työyhteisössä 1 2 3 4 5vähentänyt työtovereidenpäihdekäyttöä 1 2 3 4 5vähentänyt omaapäihdekäyttöäni 1 2 3 4 5auttanut selvittämäänläheisteni päihdeongelmia 1 2 3 4 5selvittänyt läheisenäolemiseni ongelmia 1 2 3 4 5lisännyt esimiestenaktiivisuutta päihdeasioissa 1 2 3 4 5lisännyt työterveyshuollonpanosta päihdeasioissa 1 2 3 4 5lisännyt luottamushenkilöidenpanosta päihdeasioissa 1 2 3 4 5lisännyt työtovereiden antamaatukea päihdeasioissa 1 2 3 4 5liittänyt päihdetoiminnan osaksihenkilöstön kehittämistä 1 2 3 4 5helpottanut työntekijöidenvälistä vuorovaikutusta 1 2 3 4 5tehostanut päihderyhmientoimintaa 1 2 3 4 5

vähentänyt päihdekäyttöätyöyhteisön koulutus/vapaa-ajan tilaisuuksissa 1 2 3 4 518. Kerro mielipiteesi päihdekoulutuksen/projektin kurssitoiminnan laadusta.Täyttyivätkö odotukset, mikä oli hyvää, missä olisi ollut kehittämisen tarvetta jne.?(jatka tarvittaessa kääntöpuolelle)______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________Kiitos vastauksistasi!93LIITE 4.Poliisin päihdeprojektin Malmö MAST-testin tuloksetHavahduttamiskoulutustilaisuuksiin osallistuneet henkilöt vastasivat Malmö MAST-testilomakkeenkysymyksiin, joista 9 kartoitti alkoholin käyttöä. Lomakkeissa kysyttiin myöshuumeiden ja doping-aineiden käyttöä sekä lääkkeiden käyttöä päihtymystarkoituksiin Näitä eivastausten perusteella esiintynyt kenelläkään. Vastaaminen tapahtui nimettömänä. Kaksisivuisistaitsejäljentävistä lomakkeista pitivät vastaajat toisen kappaleen itsellään, ja toiset kappaleetkerättiin Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajan mukaan. Kouluttaja kertoi kaikille yhteisesti, ettäsuomalaisilla riskirajan ylityksestä kertova kyllä-vastausten määrä alkoholin käyttöön liittyvissäkysymyksissä (Malmö MAST-pisteiden määrä) on naisilla 3 ja miehillä 4 pistettä(kansainvälisessä käytössä tässä testissä sovelletaan yhtä pistettä alhaisempia rajoja).708 kyselyyn vastanneesta henkilöstä 151 oli naisia ja 555 miehiä. 2 vastaajaa ei ilmoittanutsukupuoltaan. Näistä kummallakaan ei esiintynyt päihteiden riskikäyttöä. Kyselyyn vastanneistanaisista 20 (13.2 %) ja miehistä 87 (15.7 %) ylitti riskirajan päihderiippuvuuden suhteen.(Kansainvälisin rajoin tarkasteltuna naisista 48 (31.8 %) ja miehistä 172 (30.9 %) saavuttiriskirajan ). Malmö MAST-pisteiden jakaumat ilmenevät taulukoista 1, 2 ja 3.Taulukko 1. Malmö MAST-pisteiden jakauma kaikilla vastanneilla, 708 kplPistettä Määrä %0 204 28.81 168 23.72 144 20.33 100 14.14 58 8.25 26 3.76 4 0.67 3 0.48 1 0.19 - -Yht. 708 100.094Taulukko 2. Malmö MAST-pisteiden jakauma naisilla, 151 kpl

Pistettä Määrä %0 64 42.41 39 25.82 28 18.53 15 9.94 5 3.35 - -6 - -7 - -8 - -9 - -Yht. 151 100.0Taulukko 3. Malmö MAST-pisteiden jakauma miehillä, 555 kplPistettä Määrä %0 140 25.21 128 23.12 115 20.73 85 15.34 53 9.55 26 4.76 4 0.77 3 0.58 1 0.29 - -Yht. 555 100.0Lisäksi selvitettiin riskirajan ylittäneiden henkilöiden ryhmissä esiintyvien yksittäisten vastaustenfrekvenssit. Näiden perusteella miesten ja naisten päihdekäytössä on enimmäkseen vähäisiä eroja,mutta viikonloppujuomista ja krapularyyppyjen ottamista miehet raportoivat huomattavasti naisiaenemmän (taulukot 4 ja 5).95Taulukko 4. Riskirajan ylittäneet naiset, 20 kplVastaus Määrä %7. Omantunnonvaivoja 13 65.01. Lasillinen ennen juhlia 13 65.04. Sietokyky kasvanut 12 60.02. Viikonloppujuomista 11 55.09. Nenänvalkaisuyrityksiä 10 50.03. Päivittäistä käyttöä 3 15.05. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 1 5.06. Muistinmenetyksiä 1 5.08. Krapularyyppyjä 1 5.0Taulukko 5. Riskirajan ylittäneet miehet, 87 kplVastaus Määrä %2. Viikonloppujuomista 77 88.59. Nenänvalkaisuyrityksiä 68 78.21. Lasillinen ennen juhlia 61 70.14. Sietokyky kasvanut 58 66.7

7. Omantunnonvaivoja 50 57.58. Krapularyyppyjä 32 36.83. Päivittäistä käyttöä 20 23.05. Vaikeuksia juoda vähemmän kuin muut 18 20.76. Muistinmenetyksiä 11 12.696LIITE 5Myllyhoitoyhdistys ryKari Virtanen 12. 03. 2001Anne KujasaloPOLIISIPROJEKTIPÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISYOHJELMA –Koekäyttöön valmisteltu malli 2. 1YLEISTÄTämä ohjeistus käsittelee poliisiorganisaatiossa palveluksessa olevien päihdeasioita ja niistä sovittujayhteisiä toimintatapoja.Poliisiorganisaatio on päihdeasioiden suhteen toisaalta samassa tilanteessa kuin muutkin työyhteisöt,toisaalta sille ja sen jäsenille asetetaan jo toimintaa säätelevissä laeissa erityisvaatimuksia. Tämänlisäksi sekä organisaatio itse, että ympäröivä yhteisö asettavat erityisiä vaatimuksia organisaationjäsenen toimintaan sekä työ- että vapaa-aikana. Koska päihteiden käytöstä aiheutuvat ongelmat ovattätä taustaa vasten vaativa ja vakavaa käsittelyä edellyttävä asia, on katsottu tarpeelliseksi sopia näistäyhteisistä ohjeista suhteessa päihdekysymyksiin.Poliisiorganisaatiossa toteutetaan päihdehaittojen ennaltaehkäisyä, varhaista puheeksiottoa javarhaisessa vaiheessa tapahtuvaa kuntoutukseen- tai hoitoonohjausta sekä koulutusta päihdeasioihinosana organisaation normaalia toimintaa.Tässä ohjeistossa keskitytään alkoholiin ja siitä syntyviin haittoihin. Jatkossa poliisiorganisaatio kehittäätätä ohjeistoa ja toimintatapojaan niin, että ne käsittelevät kaikkia päihteitä sekä myös muitahenkilökohtaisen elämänalueen ongelmia.Mikäli poliisiorganisaation jäsenelle on syntynyt päihderiippuvuus, pyritään ensisijaisesti sairaudenpäihteettömyyttä tukevaan hoitoon ja pitkäkestoiseen myös läheisten tarpeet huomioivaan jatkohoitoon.Päihdeasioiden käsittely on poliisiorganisaatiossa normaalia henkilöstöhallinnon toimintaa.ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTAPäihdeongelmien kannalta ennalta ehkäisevää toimintaa poliisiorganisaatiossa ovat:- päihdeasioiden käsittely perus-, jatko-, alipäällystö-, päällystö- ja täydennyskoulutuksessa sekäerityiskoulutuksissa- päihteiden käytön käsittely kehittämiskeskusteluissa- toipumisen tukeminen ja sairauden uusiutumisen ehkäisytyö- tyky-toiminta, jonka osa päihderyhmätoiminta on- työsuojelutoiminta- tiedotus päihdekysymyksistäKolmen viimeksi mainitun sisällä toteutetaan vuosittain sovitun ohjelman mukaisesti erilaisia teemoja,jotka sisältävät päihdeasioiden hyvää hallintaa edistäviä toimenpiteitä. Vastuu näitten toteuttamisesta onyksikön päihderyhmällä, edellyttäen kuitenkin hyvää yhteistyötä yksikön sisällä näistä toiminnoistavastaavien ja työterveyshuollon kanssa.Poliisiorganisaatio edellyttää myös yhteistyökumppaneiltaan näiden pelisääntöjen kunnioittamista.

Nämä ohjeet jokainen hyväksyy jo peruskoulutus ja rekrytointivaiheessa.97PÄIHDEONGELMAN TUNNUSMERKKEJÄEnsimmäinen näkyvä merkki alkavasta ongelmasta on tunneriippuvuuden voimistuminen. Esimerkkejätästä ovat päihteiden käytön liittyminen lähes kaikkiin harrastuksiin, sosiaalinen kanssakäyminenpääasiallisesti päihteitä käyttävän seuran kanssa jne. Tämän havaitsevat ensimmäisinä työyhteisössätyötoverit, joiden vastuulla on suora asiallinen asiasta puhuminen jo tässä vaiheessa. Varhaisetpäihdeongelman, tai muun henkilökohtaisen elämänalueen ongelman merkit ovat meille kaikille tuttuja(liite 1).Päihteiden käytöstä aiheutuu vähitellen joillekin ihmisille ongelmia, jotka näkyvät myös työyhteisössä.Kun näin tapahtuu, näkyy henkilön työkäyttäytymisessä muutoksia (liite 2), joihin esimiehen onreagoitava.Samaan aikaan alkaa kyseisen työryhmän sisäisissä suhteissa näkyä sen toimintaa haittaavia tekijöitä,jotka vaativat yhtälailla esimiehen toimia (liite 3).Esimiehen ei tarvitse diagnosoida ongelmaa, riittää kun hän keskittyy alaisensa työkäyttäytymiseen japuuttuu siihen sopien tavoitteellisesta etenemisestä alaisensa kanssa.PUHEEKSIOTTOMENETTELYPäihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen johdosta käytävässä varsinaisessa puheeksiotossa esimiesnoudattaa sovittua mallia (liite 4).Puheeksioton osana on aina kehittämishaaste ja sille sovittu aikataulu. Sen tarkoituksena on tukeaihmistä muutoksen toteuttamisessa ja antaa itsehallinnan vastuu ihmiselle itselleen.Vaiheesta kaksi eteenpäin puheeksiotot kirjataan (liite 5) ja allekirjoitetaan. Jos vaiheessa kolme eipäästä sopimukseen, kirjataan kielteinen päätös historiatietona.Ensimmäisen päihdehaittojen käsittelyn tapahtuessa suoraan palvelussuhdeasiana, on sen yhteydessäaina myös tarjottava mahdollisuutta tämän mallin mukaiseen hoitoon ja sitä seuraavaa jatkohoitoon.Yksikön päihderyhmän tehtävä on tukea esimiestä puheeksiottotilanteissa ja osallistuaryhmäpuheeksiottoihin sekä toimia aktiivisesti esimiestason päihdeongelmien käsittelyssä.HOITOONOHJAUSMENETTELYHoitoonohjaus tapahtuu (liite 4) mallin mukaan ja se on pääsääntöisesti päällystöön kuuluvan esimiehentehtävä.Jokainen työyhteisön jäsen voi tietysti myös hakeutua hoitoon oma-aloitteisesti esim. työterveyshuollonkautta.Kun esimies suorittaa hoitoonohjauksen, tehdään tarvittavat sopimukset työnantajan, ko. henkilön jatyöterveyshuollon välillä. Tässä yhteydessä tehdään sekä hoitosopimus (liite 6) että soveltuvin osin myöshoitosuunnitelma (liite 7). Hoitosuunnitelmaa tehtäessä oma työterveyshuolto on aina mukana.Tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena jatyökykyisenä jäsenenä.Mikäli henkilö kieltäytyy hoidosta, rikkoo hoitosopimusta tai hoitosuunnitelmaa, käsitellään tilannepalvelussuhdeasiana ja kirjataan siitä sovitun käytännön ja aikataulun sekä vaiheistuksen mukaisesti.

Hoitoonohjatun työryhmä saa tarvittaessa tukea päihderyhmältä tai työnohjauksesta. Työryhmä saamyös opastusta ja tukea hoitoonohjatun töihin paluuseen liittyvissä kysymyksissä sekä toipumisentukemisessa.KUNTOUTUSPäihdeasioiden käsittely liitetään olennaisena osana poliisin kuntoutusohjelmiin esim. ASLAK ja TYKkuntoutus.Työyhteisön vastuulla on käydä neuvottelu työterveyshuollon kanssa Aslak- ja TYK-kurssienpäihdeosioista.98Päihdeasioiden käsittelyn varhaisvaiheen työkaluina käytetään päihdeasiapainotteisia kuntokursseja,joissa on tilaisuus päihdetilanteen tutkimiseen.HOITOYKSIKÖT JA -OHJELMATHoitoyksikkö tai –ohjelma pyritään valitsemaan muualta kuin oman kotikunnan tai virkapaikkakunnankäyttämästä, jotta poliisimiehen nimettömyyden säilyminen ja hoitoon keskittyminen toteutuisivatparhaiten.Hoitoyksikköä tai -ohjelmaa valitessa kiinnitetään huomiota sen suorittamaan diagnoosiin, hoidonrakenteeseen ja tavoitteisiin, hoitotuloksiin, yhteistyöhön työyhteisön kanssa, henkilökunnanmoniammatillisuuteen, toipumiskokemuksen käyttöön, millaiseen jatkohoitoon se ohjaa jne.Työyhteisön tehtävä on yhteistyössä työterveyshuollon ja kunnan edustajien kanssa sopia edellisiinvalintaperusteisiin nojaten hoitopaikasta, menettelytavoista ja maksukäytännöistä.SEURANTA JA JATKOHOITOPäihderiippuvuussairauden vakavuus ja sairauden uusiutumisen mahdollisuus edellyttää pitkäkestoistatoipumisohjelmaa. Poliisiorganisaation erityispiirteet huomioiden edellytetään raittiuteen tähtäävää hoitoaja siihen liitettyä monipuolista jatkohoitoa. Sen osalta käytetään elementtejä sekä ammatillisen hoidonettä keskinäisen avun puolelta.Seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto hoitosopimuksen ja -suunnitelman sisällönmukaan. Seurannan kesto on vähintään kolme vuotta ja sen tarkoituksena on tukea sekähoitoonohjattua että työyhteisöä.Mikäli sairaus kaikesta huolimatta uusiutuu, on hoitoon ohjanneella esimiehellä ja ryhmällä mahdollisuusharkita uusintahoitoa. Jos siitä kieltäytyy on se pääsääntöisesti palvelusuhteen päättämisperuste.Jatkohoidon aikana ja sen jälkeenkin rohkaistaan sekä hoitoonohjattua että hänen läheisiäänkäyttämään monipuolisella tavalla sekä työyhteisön järjestämiä että yhteiskunnan tarjoamia erilaisiaitsehallintaa tukevia itseapuliikkeen, perheneuvonnan, kirkon, sosiaalitoimen jne. palveluita. Sovitunjatkohoitojakson jälkeenkin pyritään esim. kriisihoitojen osalta löytämään asianomaisen ja työyhteisönkannalta hyvä ja kuntoutumista tukeva ratkaisu.( liite 9, hoitoyhteystietoja )PALVELUSSUHDEASIATTämä ohjeistus ei kumoa eikä korvaa mitään säännöksiä, jotka kokevat palvelussuhdeasioiden käsittelyäpäihdekysymyksissä.Palvelussuhdeasioiden käsittelystä vastaa aina nimittävä viranomainen, joka myös käy läpipalvelusuhteen irtisanomisen työyhteisön kanssa.ESIMIEHEN TEHTÄVÄTEsimies vastaa siitä, että työpaikalla olevat henkilöt ovat työkunnossa ja hän myös vastaa senmäärittelemisestä.

Esimiehen tehtävänä on aktiivisesti havainnoida yksikön henkilöstön päihteiden käyttöä.Esimies vastaa ensimmäisen kirjattavan puheeksioton tekemisestä ja luonnollisesti myös tarvittavastapalvelussuhdeasioiden käsittelystä sekä edelleen asian käsittelystä sen jälkeen.Tämän lisäksi esimies vastaa siitä, että työryhmä saa vuosittain riittävästi koulutusta ja tietoaennaltaehkäisevään toimintaan, valmiuksia puheeksiottoihin ja hoitoonohjaukseen sekä toipumisentukemiseen työyhteisössä.99Esimiehen tehtäviin kuuluu lisäksi keskustella jokaisen alaisensa kanssa kehityskeskustelussa myöshenkilön sen hetkinen suhde päihteisiin pyytämällä asianosaista kuvaamaan suhdettaan alkoholiin.Tarvittaessa esimies käyttää tätä tilannetta myös muutoshaasteen esittämiseen suhteessa päihteidenkäyttöön.PÄIHDERYHMÄN TOIMINTAJokaiseen yksikköön nimetään ja koulutetaan 3- 10 hengen päihderyhmä, joka on mielellään sama kuintyösuojelu- tai tyky-toiminnasta vastaava ryhmä. Ryhmän minimi kokoonpano on esimies (esim. tspäällikkö),työterveyshoitaja ja päihdeyhdyshenkilö. Lisäksi mukana voi olla toipuva poliisi,henkilöstöryhmien edustajia jne. Poliisipäällikkö tai yksikön päällikkö antaa vuosittain ryhmästämääräyksen. Ryhmälle annetaan tehtävään tarvittava koulutus.Ryhmän tehtävänä on koordinoida yksikön päihdetyötä, toimia esimiesten tukena päihdekysymyksissä,järjestää teemaviikkoja, tiedotusta ja koulutusta, pitää yhteyttä muihin päihderyhmiin sekä tehdä tästätoiminnastaan vuosittain allakoitu ja vastuutettu suunnitelma jonka toteutumisesta se raportoi yksikönpäällikölle.Mikäli esimiehellä on ongelmia päihteiden kanssa, on hänen alaisillaan velvoite ilmoittaa asiastapäihderyhmälle, jonka vastuulla on käsitellä asia ylemmän esimiehen kanssa.TYÖTOVERIN VASTUUTyötoverit havaitsevat yleensä ensimmäisinä jos jollekin työryhmän jäsenistä alkaa kehittyä ongelmiapäihteiden käytöstä. Siksi ensimmäinen epävirallinen puheeksiottaja on lähin työtoveri. Puheeksiotonperusteena on työtoverista välittäminen sekä haittojen näkyminen ja niiden avoin kahdenkeskinenkäsittely ennen kuin tilanne pahenee.Työtoverin tehtävä on kertoa näkemästään todellisuudesta, ehdottaa muutosta sekä antaa tukea sentoteuttamisessa. Työtoverit samoin kuin esimiehet eivät ole hoitajia, toisen puolesta muutoksen tekijöitä,salaajia tai suojelijoita.Mikäli muutosta ei tapahdu ja haitat jatkuvat, työtovereiden velvollisuus on siirtää asian käsittelylähimmälle esimiehelle tai päihderyhmälle.TYÖTERVEYSHUOLLON TEHTÄVÄTPäihdeasioiden aktiivinen käsittely kuuluu työterveyshuollon tehtäviin. Tästä johtuen voivat työyhteisönjäsenet päihdekysymyksissä kääntyä myös itse työterveyshuollon puoleen oman hoitonsajärjestämiseksi.Työteveyshuolto toimii osaltaan hoitoonohjaajana, seuraa hoidon toteutumista, antaa osaltaanjatkohoitoa ja järjestää sitä. Työterveyshuollolta edellytetään riittävää valmiutta myös päihdeasioidenhoitoon, (esim. vähintään mini-interventitaidot).Työterveyshuollon edustaja osallistuu aktiivisesti päihderyhmän toimintaan. Työterveyshuolto myös

sitoutetaan omalta osaltaan tämän ohjeen sisältöön.Päihderyhmä tiedottaa päihdeasioiden käsittelystä työterveyshuoltoa, joka puolestaan tuottaa tilasto- ym.tietoa (poissaolot, audit-testit, terveystarkastukset) ja jakaa sitä työyhteisölle, kuitenkin huolehtiensamalla potilassalaisuuden säilymisestä.KOULUTUSPäihdeasioiden käsittely liitetään osaksi poliisin peruskoulutusta, ammatillista koulutusta jaesimieskoulutusta.Tämän lisäksi sekä poliisikoulu että poliisiammattikorkeakoulu hankkivat sellaisen päihdeasioidenkäsittelyyn tarvittavan erityisosaamisen mikä vastaa tämän ohjeen sisältöä ja henkeä.100Tavoitteena voidaan lisäksi pitää, että organisaation jotkin jäsenet hankkivat päihdekysymyksissäkoulutusta ja kokemusta voidakseen toimia näissä asioissa sisäisinä kouluttajina ja konsultteina.Sisäisiksi kouluttajiksi rohkaistaan myös riittävän (2-4 v) oman toipumiskokemuksen omaaviapoliisimiehiäRAHOITUSKoulutuksen rahoitus on koulutusbudjetissa. Yksiköissä tapahtuvan koulutuksen kuluista vastaalääni/yksikkö.Hoidon rahoituksesta vastaa pääsääntöisesti kunta, kehysten puitteissa yksiköt itse.Kehittämisen rahoitus: poliisin ylijohto, läänit, yksiköt.Työterveyshuollon kustannuksista vastaa yksikkö. Työterveyshuollon sopimukseen on kuitenkin jatkossaliitettävä kehittäytyminen päihdeasioissa ja yhteistyö yksikön kanssa.LIITTEET1. Päihdeongelman varhaiset tunnusmerkit2. Muutokset työkäyttäytymisessä3. Muutokset työryhmän sisällä4. Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalli5. Puheeksiottomuistio6. Hoitosopimus7. Hoitosuunnitelma8. Varoitus/ilmoitus seuraamuksesta9. Hoitopaikat101Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 1Päihdeongelman varhaiset tunnusmerkit, esimerkkejä:Fyysinen olemusUlkonäön muutoksiaSairasteluaLevon ja läsnäolon ongelmiaMuistikatkoja, unihäiriöitäAlttiutta tapaturmiin ja vahinkoihinVälinpitämättömyyttä ympäristöstäPsyykkinen tilaMielentilan ailahteluaMasentuneisuuttaKielteistä ajattelua, itsetuhoisuuttaMatala ärsytyskynnys, hermostuneisuuttaTodellisuuden kieltoa, harhojaVihamielisyyttä, väkivaltaisuuttaPelko, viha, syyllisyys ja häpeä kasvavatArvomaailmaKapeutuminenElämänarvot päihteen ympärilläEpäluuloisuus, uskonpuute

Omavoimainen elämäntapaOmanarvontunne heikkeneeLuovuuden ja toivon menetys102Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 2Esimerkkejä työkäyttäytymisen muutoksista:Työnteon heikkeneminenPoissaolotJatkuva myöhästelyVahingot ja onnettomuudetSopimaton käytösSääntöjen noudattamattomuusKuluista piittaamattomuusHeikentynyt arviointikykyPäättämättömyysNopeat mielialan muutokset103Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 3Esimerkkejä muutoksista työryhmän sisällä:EpäluottamusKyräilyYhteistyökyvyttömyysÄrtymysKielteisyysItsekkyysJaksamattomuusPoissaolotSairastelu104Päihdehaittojen ehkäisyohjelmaLiite 4/1Puheeksiotto- ja hoitoonohjausmalliItse havaittu tai työtoverin havaitsemahaittoja aiheuttava päihdekäyttö,Oma arviointiTOIPUMINENVarhainen puheeksiottoTavoitteena ongelmakäyttöön luisumisen pysäyttäminenja todellisen tilanteen näkeminen. Tekijänä työtoveri, esimies,päihderyhmän jäsen tai muu työyhteisön jäsen. Tarkoituksenaon henkilön vastuuttaminen antamalla muutoshaasteja sopimalla seuranta.TOIPUMINENHaitat jatkuvat ja pahenevatHavahduttava puheeksiotto.Tavoitteena havahduttaa tiedostamaan ongelman paheneminenja seuraukset. Tekijänä esimies tai ryhmä sekä työterveyshoitaja,tai työterveyslääkäri. Toimenpiteenä keskustelu: terveys, ulkoinen olemus,työkunnon aleneminen ja yksityiselämän täyttyminen päihteillä. Rohkaisuoma-aloitteisen avun hakemiseen raittiutta tukevan avohoidon palveluista,neuvonta ja seuranta. Puheeksiotto kirjataan ja toimitetaan tiedoksityöterveyshuoltoon. Sairauspoissaolot omalta työterveysasemalta.24 kkTOIPUMINENHaitat jatkuvat ja pahenevatVäliin tuleva puheeksiotto

Tavoitteena hoitosopimuksen tekeminen. Tekijät kuten edellä.Perusteena havainnot päihdehaitoista, työkyvystä, työkunnosta ja asiantähänastisesta etenemisestä. Esimiehen kanssa tehdään hoitosopimus,johon liittyvä hoitosuunnitelma (diagnosointi, hoitomuodon määrittelyja jatkohoidon elementit) työterveyshuollon kanssa. Samalla sovitaanseuranta ja hoidon edistymisen arviointi myös ohjaavassa ryhmässä.Sopimus on voimassa 36 kk. Tässä yhteydessä sovitaan myös läheistenrohkaisemisesta hakeutumaan hoidon piiriin.TOIPUMINENMikäli asianosainen kieltäytyy hoitosopimuksen tekemisestä tai rikkoositä käsitellään asia palvelussuhdeasiana.105Liite 4/2Sairauden uusiutuminen (retkahtaminen)Hoito, käytetty hoitomuoto, jatkohoito, sovittu seuranta ja omavastuullisuus ei ollut tarpeeksi tehokas. Mahdollisuus harkita hoidontehostamista uusintahoidolla tai toisella hoitomuodolla sekä tarkistamallajatkohoidon elementtejä raittiutta tukevampaan suuntaan. Omaisten jatyöyhteisön kytkeminen omaan hoitoonsa (työnohjaus, itseapuryhmät jne)Jatkaa sopimusta retkahtamiskohtaan mennessä kuluneella ajalla.TOIPUMINENKieltäytyminen johtaa pääsääntöisesti palvelussuhteen päättämiseen.106Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 5PuheeksiottomuistioHenkilön nimi_________________________________________________Työtehtävä___________________________________________________Yksikkö______________________________________________________Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty mahdollista päihdeongelmaani. Minulle on selvitettypoliisilaitoksen toimintatavat päihdeasioiden käsittelyn suhteen sekä annettu mahdollisuus hakea apuaongelmaan työterveyshuollon kautta ja varattu vastaanottoaika______________________________Paikka___________________________ Aika________/________ 20______________________________________________________________________Ao. henkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitusMyöhemmät keskustelukerrat / keskusteluun osallistuneiden nimetPvm. Nimi_________________________________________/______________________________________________________________________________/______________________________________________________________________________/_____________________________________Käynti työterveyshuollossa / osallistujatPvm_________________________________________/______________________________________________________________________________/_____________________________________Jakelu: asianomainen, poliisipäällikkö, esimies, luottamusmiesTiedoksi: Työterveyshuolto107Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 6Hoitosopimus:Henkilön nimi_________________________________________________Työtehtävä___________________________________________________Yksikkö______________________________________________________

Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty päihdeongelmaani. Lupaudun osallistumaan minulletyöterveyshuollon kautta järjestettyyn hoitoon ja jatkohoitoon hoitosuunnitelman mukaisesti janoudattamaan hoitopaikan antamia ohjeita.Työterveyshuollolla on oikeus saada hoitopaikasta tiedot hoidon toteutumisesta ja hoitosuunnitelmannoudattamisesta.Hoitopaikalla on oikeus ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon hoidon toteutumisesta.Esimiehellä on oikeus saada tietää, käynkö hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa ja jatkohoidossa.Mikäli en hyväksy hoitosopimusta, noudata hoito- ja jatkohoitosuunnitelmaani tai päihteiden käyttöjatkuu, palvelussuhteeni saatetaan päättää.Hoito- ja jatkohoitosopimus on voimassa 36 kuukautta allekirjoittamispäivämäärästä.Hyväksyn tämän sopimuksen / En hyväksy tätä sopimustaPaikka___________________________ Aika________/________ 20______________________________________________________________________Ao. henkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitusLuottamushenkilön / todistaja allekirjoitusPvm. Nimi_________________________________________/______________________________________________________________________________/_____________________________________Jakelu: asianomainen, poliisipäällikkö, esimies, työterveyshuolto108Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 7Hoitosuunnitelma:Henkilön nimi_________________________________________________Työtehtävä___________________________________________________Yksikkö______________________________________________________Hakeudun päihdeongelmani takia hoitoon. Hoito- ja jatkohoitosopimus on allekirjoitettu__________________________ ja on voimassa 36 kk.Keskustelussa olemme sopineet seuraavasta hoito- ja jatkohoitosuunnitelmasta:Käynnit avohoidossa________________________välein________________________________ajanLaitoshoito_______________________________ssa___________________________________ajanalkaen_____________________Käynnit AA:ssa alkaen______________________ ____________________kertaa / viikossaKäynnit tukihenkilön luona____________________välein_______________________________ajanKäynnit työterveyshuollossa___________________välein_______________________________ajanMuu tukitoiminta_________________________________________________________________________________________________________________________________________________Tukihenkilö________________________________________puh___________________________Työterveyshoitaja____________________________________puh__________________________Työterveyslääkäri____________________________________puh__________________________Paikka___________________________ Aika________/________ 20______________________________________________________________________

Ao. henkilön allekirjoitus Työterveyshuollon edustajan allekirjoitusEsimiehen allekirjoitus109Päihdehaittojen ehkäisyohjelma Liite 8Varoitus / ilmoitus seuraamuksesta päihdeongelman toteamisen yhteydessä:Henkilön nimi_________________________________________________Työtehtävä___________________________________________________Yksikkö______________________________________________________Yllämainitun henkilön1. esiintyminen päihtyneenä2. kieltäytyminen hoitosopimuksen tekemisestä3. hoito- ja jatkohoitosopimuksen rikkominen4. työvelvoitteen laiminlyöntiOn johtanut1. Kirjallisen varoituksen antamiseen jolloin edellytetään, ettei edellämainittu menettely toistu.Mikäli näin tapahtuu, tullaan harkitsemaan palvelussuhteen päättämistä.Paikka______________________________________Aika________/________ 20______________________________________Esimiehen allekirjoitusOlen vastaanottanut yllä olevan varoituksen / ilmoituksen____________________________________Asianomaisen allekirjoitusTodistajat________________________________________________________________________Tarvitaan ellei ao. henkilö allekirjoitaJakelu; ao. henkilö, esimies, poliisipäällikkö, työterveyshuolto, henkilöstöosasto. Työsuhteen purku taiirtisanomistilanteessa myös palkkatoimisto.Työsuhteen päättäminen tehdään erillisellä päätöksellä.LIITE 6. Päihdehaittojen esiintymisen muutos pilottiyksiköittäin (t-testi)A-pilottiyksikkö B-pilottiyksikkö C-pilottiykiskkö D-pilottiyksikkö E-pilottiyksikköHAITTA N M S.d p N M S.d p N M S.d p N M S.d p N M S.d pKrapula päiviä*Alkumittaus*Loppumittaus122773,433,421,01,0,94196603,483,880,91,0,0071621523,723,900,90,9,0811411613,953,960,80,8,949

1221113,854,300,80,7,000Myöhästymisiä*Alkumittaus*Loppumittaus3,823,851,00,9,85591563,814,141,01,0,0461621463,994,200,90,8,0381381474,154,200,90,8,6041171064,094,561,00,6,000Poissaoloja*Alkumittaus*Loppumittaus3,783,840,90,9,67593553,664,110,80,9,0021661463,984,340,90,8,0001411524,164,080,90,9,4191151124,084,42

0,90,7,001Päihtyneenäesiintymistä*Alkumittaus*Loppumittaus4,484,590,70,6,27691564,364,590,70,6,0381641454,694,830,50,4,0051431494,714,710,50,5,9751221074,404,850,70,4,000

Leila Märkjärvi, Kasvatustieteiden tohtori. Poliisin päihdeprojektin päätösseminaari 22.1.2002. Tampere. LIITE 7.TIIVISTELMÄVASTUU TYÖKAVERISTA - Poliisin päihdeprojektin 1999-2001 seurantatutkimusPoliisin viidessä toimintayksikössä toteutettiin vuosina 1999-2001 SisäasiainministeriönPoliisiosaston, läänien ja muun poliisiorganisaation sekä Myllyhoitoyhdistyksen yhteisenähankkeena poliisien sisäisen päihdetoiminnan kehittämishanke.Pilottityön tavoitteena oli kehittää poliisihenkilöstön päihdehaittojen ennaltaehkäisyn japäihdeongelmien hoidon toimintamalli ja selvittää päihdehaittatilannetta. Kehittämistyönvälineenä käytettiin koulutusta, joka toteutui koko pilottihenkilöstön koulutuksena,esimiesten puheeksiottotaitoja kehittävänä koulutuksena ja pilottiyksiköihin perustettujenpäihderyhmien koulutuksena.Kehittämistyössä mukana olleiden poliisin toimintayksiköiden alkutilanne ja lopputilannekartoitettiin kyselytutkimuksella. Vuonna 1999 kyselyyn vastasi 665 henkilöä (64 %) javuoden 2001 loppukyselyyn 578 henkilöä (59 %). Tutkimusotos vastaa poliisihenkilöstönsukupuoli- ja ikäjakaumaa. Lähes puolet vastaajista (46 %) toimi kenttätehtävissä. Lisäksitutkimuksessa arvioitiin projektin ohjaus- ja johtoryhmän keskustelunauhoitteiden jakirjallisten dokumenttien avulla hankkeen kokonaistoimintaa ja laadullista prosessiakehittävän työntutkimuksen näkökulmasta.Päihteiden aiheuttamia ongelmia oli työpaikalla havainnut esiintyneen ennen koulutus- jakehittämistoimenpiteitä 62 % ja niiden jälkeen 59 %. Tulos on ongelmien esiintymisensuhteen samansuuntainen yritystyöyhteisöistä saatujen aiempien tutkimustulosten kanssa.Päihdeongelmien esiintymisen ja juurtumisen työyhteisöön voidaan tulkita olevan melkopysyvän eikä muutosta saada hetkessä aikaan. Toisaalta koulutuksen aktivoimanhavahtumisen ja alkavan päihdeongelman varhaistunnistamisen myötä on saatettu

tunnistaa uusia tapauksia, mikä vaikuttaa päihdeongelmien esiintymistä kuvaavaanarviointiin.Tietoisuus päihdetoimintaohjeiden olemassaolosta lisääntyi erittäin merkitsevästi.Alkutilanteessa silloisista toimintaohjeista oli tietoinen 68 % ja lopputilanteessa 88 %pilottien henkilöstöstä ilmaisi olevansa tietoisia toimintaohjeista päihdehaittatilanteissa.Myös ohjeiden mukainen päihdetoiminta oli lisääntynyt erittäin merkitsevästi.Alkutilanteessa ohjeiden mukaista toimintaa oli havainnut 46 % ja lopputilanteessa 62 %vastaajista.Yleisimmät päihdehaitat vähenivät pilottiyksiköissä erittäin merkitsevästi. Krapulapäiviä,myöhästymisiä, poissaoloja ja päihtyneenä esiintymistä havaittiin loppumittauksessaalkukartoitusta selvästi vähemmän. Päihtyneenä töihin tulo hävisi lähes kokonaan.Voimakkaimmin päihdehaittojen esiintymisen harventumista havaittiin kolmessapilottiyksikössä. Kahdessa yksikössä muutos oli vähäisempi.Asennoituminen työyhteisön jäsenen päihdeongelmaan muuttui projektin aikana erittäinmerkitsevästi avoimen asialliseen suuntaan. Muutoksen voimakkuudessa ilmenee erojapilottiyksiköiden kesken. Päihdeongelmaan puuttumisen koettiin sekä alku- ettälopputilanteessa kuuluvan erityisesti esimiehelle ja vähemmän työtovereille jatyöterveyshuollolle. Päihdetoiminnan kehittyminen yhteisvastuun suuntaan ei kyselyntulosten perusteella näytä hankkeen aikana edistyneen. Aktiivinen puuttuminen koetaankuitenkin entistä useammin vaikeuksissa olevan työtoverin auttamiseksi ja päihdeongelmamielletään enemmän sairauden kaltaiseksi tilaksi kuin projektin alussa.Päihdetoimintataitojen kehittymisen seuranta osoittaa, että koulutuksella on merkitystäosaamisen kehittämisessä. Päihdeongelmaisen lähellä olevan - kuten esimerkiksityötoverin - vaikeuksien oivaltamiseen on koulutuksen aikana havahduttu. Seurannantulokset osoittavat, että havahduttamiskoulutus ei riitä vaikean asian kohtaamiseenliittyvien taitojen lisäämiseen. Päihdeongelman tunnistamistaidot lisääntyvät, muttasamalla myös oman toiminnan puutteet ja asenteet paljastuvat. Osaamista vahvistamaantarvitaan lisäksi ehkäisevän työn ja puheeksioton erityistaitoja.Eniten koulutuksen koetaan edistäneen päihdeongelmasta puhumista, varhaisen vaiheenpuuttumista ja työterveyshuollon panoksen lisääntymistä. Koulutuksen vaikutukset omantai työyhteisön jäsenten päihdekäytön vähentymiseen on yleisesti arvioitu melkovähäisiksi, joskin pilottiyksiköittäin on raportoitu huomattavaakin muutosta. Projektinpäihdetoiminta ja koulutus koettiin pääsääntöisesti positiiviseksi. Kielteisiä kokemuksiaesiintyi vähän.Loppukyselyssä tiedusteltiin poliisihenkilöstön alkoholinkäyttöä. Vastaajista 82 % ilmoittikäyttävänsä alkoholia ja 18 % ilmaisi olevansa raittiita. Valtaosa eli hieman yli 90 % arvioialkoholinkäyttönsä olevan täysin tai hyvin hallinnassa. Noin joka kymmenes totesi, ettäalkoholin käyttö lipsahtelee joskus tai on lisääntynyt huolestuttavasti. Myös lääkekäyttöäpäihtymystarkoituksessa ilmeni 2,5 prosentilla vastaajista.Mielipidekysymykseen siitä, koetaanko huumekäyttö poliisihenkilöiden keskuudessatulevaisuudessa uhkaksi, jakoi vastaajat lähes kahtia. Huumausaineiden käytön leviämistämyös poliisien keskuuteen arvioi uhkaksi 49,6 % vastaajista ja kielteisellä kannalla oli 50,4% pilottien henkilöstöstä. Vastausvaihtoehdon valinnan perustelut sisältävät runsaastivastakkaisia kannanottotyyppejä.Pilottien tuottamien dokumenttien valossa eriteltiin kehittämistyön edistymiseen keskeisestivaikuttaneita tekijöitä, jotka jaettiin organisatorisiin, koulutusintervention toteuttamiseen jaopitun päihdetoiminnan soveltamiseen liittyviin edellytyksiin. Mitä kattavimmin japerusteellisimmin edellytykset toteutuivat sitä paremmin varhaisen puuttumisen ja avoimenasenneilmapiirin suuntaan kehittymistä oli havaittavissa. Toimintaedellytysten vaihdellessaprojektin tavoitteiden saavuttamisessa esiintyi huomattavia yksikkökohtaisia eroja.

Pilottiyksiköt olivat kehittämistyön lopussa päihdekäyttöön puuttuvan toiminnan vaiheessaja siirtymässä vakiinnuttamaan projektissa tuotettua päihdehaittojen ehkäisyohjelmaa.Ehkäisytyöhön suuntaaminen ja toimintamallin leviämisen varmistaminen kokopoliisiorganisaatiossa edellyttää tutkimuksessa esiin tulleiden kynnyskohtien ylittämistä.Kehittämiskohteina ja haasteina ovat: havahduttamiskoulutuksen kattavuudenvarmistaminen, päihderyhmien työn tukeminen ja esimiesten toimintavalmiuksienvahvistaminen, työterveyshuollon, poliisihallinnon ja poliisikoulutuksen kytkeminen entistäaktiivisemmin mukaan kehittämistyöhön niin, että ehkäisevän päihdetoiminnan mallijuurtuu osaksi poliisihenkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä.Avainsanat: poliisihenkilöstö, päihdekäyttö, päihdehaitat, päihderiippuvuus, ehkäiseväpäihdetoiminta, havahduttaminen, puheeksisotto, päihderyhmä, kehittäminen