34 48/2008 Opettaja 48/2008 Opettaja 35

■ Opettaja ei ole enää tiedon jakaja, vii-sasten kivi, vaan sen sijaan keskustelun

herättäjä ja mahdollistaja. Tieto ja oppiminen syntyvät tiiviissä yhteistyössä ajan hermolla tiukasti kiinni olevien, kriittisten ja vaativien opiskelijoiden kanssa, jotka useimmiten työs-kentelevät esimiehinä ja asiantuntijoina.

Katri Ojasalo Laurea-ammattikorkea-koulusta ja Teemu Moilanen Haaga–Helia-ammattikorkeakoulusta allekirjoittavat väit-teen, että opettaminen ylempään ammatti-korkeakoulututkintoon johtavissa koulutus-ohjelmissa on sekä motivoivaa että haasta-vaa. Ojasalo ja Moilanen ovat yliopettajia pal-veluliiketoiminnan koulutusohjemassa, joka on yhteistoteutus Laurean ja Haaga-Helian kesken.

– Nimenomaan opiskelijajoukko on se, joka tässä sekä motivoi että haastaa. Kun tie-

dekorkeakoulun opiskelijat tulevat pääsään-töisesti lähes suoraan lukiosta ilman käytän-nön kokemusta, meillä onkin opiskelijoina asi-antuntijoita ja esimiehiä, jotka peilaavat kaik-kea sanottua omaan kokemukseensa. Keskus-telua ei tarvitse käydä pelkästään teorioiden pohjalta, itse myös tiedekorkeakoulussa pro-fessorina ja tutkijana toiminut Ojasalo vertaa.

Tällaisessa tilanteessa ei enää voida läh-teä siitä, että opettaja tietää asiat ja tuo tie-don opiskelijoille, vaan opettajuudessa on kyse ennen kaikkea siitä, että tieto luodaan

yhdessä opiskelijoiden kanssa. Siinä riittää opettajilla haastetta.

Opettaja onkin kehittäjä

Koska ylempää ammattikorkeakoulututkin-toa opiskelevat eivät ole opettajalle helpoin kohderyhmä, miten senohjaaminen sitten on mahdollista?

Moilanen korostaa, että missään tapauk-sessa opettaja ei voi lähteä neuvomaan opis-kelijoita. Sen sijaan tulee pyrkiä synnyttämään keskusteluja.

Perinteinen opettajuus ei enää riitä ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa

■ Suomen korkeakoulutusjärjestelmään luodut ylemmät ammattikorkeakoulututkin-not herättävät aika ajoin kysymyksiä: Miten ne vaikuttavat työelämään? Mitä opiskelijat hyötyvät tutkinnon suorittamisesta?

Konkreettisten tulosten saamiseksi on vuodesta 2004 alkaen toteutettu kyselyjä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja sen edeltäjän ammattikorkeakoulun jatko-tutkinnon suorittaneille.

Tulosten mukaan tutkinnon suorittami-nen on lisännyt etenkin opiskelijoiden am-matillista osaamista, johtamisosaamista sekä työn kehittämis- ja suunnittelutaitoja. Uusi-en taitojen oppimisen lisäksi opiskelijat ovat arvostaneet moniammatillista opiskelijaryh-mää ja opiskelun myötä muodostunutta asiantuntijaverkostoa. Ongelmallisimmaksi on koettu sitoutumiseen ja ajanhallintaan liittyvä työn, opiskelun ja muun elämän yh-teensovittaminen.

Kolme neljäsosaa vastaajista kertoo tut-kinnon suorittamisen edistäneen uraa hy-vin paljon, paljon tai ainakin jonkin verran. Urakehityksen myötä osa tutkinnon suorit-taneista on myös joko opintojen aikana tai niiden jälkeen vaihtanut työpaikkaa. Suurin osa vastaajista oli kokenut opetuksen kor-keatasoiseksi ja suosittelisi tutkintoa muille.

Käymme mahtavia keskusteluja

Tradenomin pohjakoulutuksella Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liiton – Samok ry:n tiedottajana työskentelevä Kirsi Suominen vahvistaa osaltaan kyselyn tulokset. Työn ohella hän suorittaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa yrittäjyyden ja liike-toimintaosaamisen koulutusohjelmassa.

– Valitsin ylemmän ammattikorkeakou-lututkinnon suorittamisen yliopiston mais-terintutkinnon sijaan sen takia, että pelkkä

teoreettinen opiskelu ei houkutellut. Sen sijaan halusin linkittää opinnot suoraan omaan työhöni. Tämä on mahdollista am-mattikorkeakoulussa.

Oman haasteensa on tuonut työpaikan vaihtaminen opintojen aikana.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat toimivat tyypillisesti

Vauhtia urakehitykselle

ENNI LAINESALO

KIKKA MIILUS, KUVAT

Kun opiskelijaryhmän keski-ikä on yli 30 vuotta ja yhteenlas-kettu työkokemus on lähem-pänä tuhatta kuin sataa henkilö-työvuotta, ylempien ammatti-korkeakoulututkintojen koulu-tusohjelmien opettajilta vaadi-taan nöyryyttä ja opettajan roolin uudelleen mieltämistä.

Kirsi Suominen.

oman alansa asiantuntijoina. Suominen on huomannut tä-män asettavan opettajille uu-sia haasteita.

– Välillä opettajalla on ollut rooli hukassa, jos opiskelijoilla onkin ollut käytännön osaa-minen parempaa kuin opet-tajalla.

Suominen on tyytyväinen valitsemaansa koulutusväylään.

– Käymme opetuksen yh-teydessä mahtavia keskustelu-ja. Työtapani ovat kehittyneet huomattavasti, ja nykyään esitän ajatuksiani entistä roh-keammin.

Duaalimalli tarjoaa vaihtoehdonYlemmät ammattikorkeakoulu-tutkinnot vakinaistettiin 2005 osaksi suomalaista duaalimallin mukaista tutkintojärjestelmää,

jossa ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat euroop-palaisen toisen syklin mukaista ylempään korkeakoulututkin-toon johtavaa korkeakoulu-opetusta. Opiskelija voi suo-rittaa tutkinnon työn ohessa opiskellen. Tutkinto antaa opiskelijalle välineitä toteuttaa ja kehittää työelämäläheistä asiantuntemusta ammatissaan sekä ylemmän korkeakoulu-tutkinnon kelpoisuuden.

Ylempiä ammattikorkea-koulututkintoja kehitetään ver-kostohankkeessa, jota hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulu. Verkostohanke toimii kiinteäs-sä yhteistyössä opetusministe-riön ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen sekä muiden verkostohankkeiden kanssa.

– Opettajan omien, vaikka vain kapeidenkin, erityisosaamis-alueiden tuominen esiin mahdol-listaa keskustelujen viemisen niille alueille, jotka eivät mahdollisesti ole vielä opiskelijoille entuudes-taan tuttuja, Moilanen evästää.

Ojasalo nostaa esiin yliopet-tajien tehtävän luoda itse tie-toa kehittämishankkeissa ja siten kehittää opettamaansa alaa.

– Yliopettajuus ymmärretään usein väärin: yliopettajat ovat ensisijaisesti tutkijoita ja kehittä-jiä, ja opettamista on ainoastaan pieni määrä.

Kuinka ammattikorkeakoulu-maisuus konkretisoituu opetuk-sessa?

Palveluliiketoiminnan koulu-tusohjelmassa on neljä ammat-tikorkeakoululle tyypillistä, kes-keistä periaatetta: työelämäläh-töisyys, osaamisen kehittäminen, yhteisöllisyys ja innovatiivisuus. Kuinka koulutusohjelman opet-tajat käytännössä varmistavat sen, etteivät tavoitteet jää pel-käksi sanahelinäksi?

– Esimerkiksi yhteisöllisyyttä rakennamme toimialarajat ylittä-villä törmäämisillä. Toisin sanoen osallistamme opiskelijat kuunte-lemaan toisten alojen – esimer-kiksi muotoilijoiden – keskuste-luja erilaisissa yhteisöissä, Moila-nen avaa koulutusperiaatteita.

– Tällainen toiminta synnyt-tää opiskelijoille kokonaiskuvan

toisista toimialoista ja parhaassa tapauksessa saa heidät käymään keskenään keskusteluja. Toimiala-rajat ylittäviä innovaatioita ei voi pakottaa, mutta niille voi tarjota puitteet, Moilanen esittää.

Maisteri (AMK)?

Palveluliiketoiminnan koulutus-ohjelmasta valmistuvien opis-kelijoiden tutkintonimike on tällä hetkellä restonomi (ylempi AMK).

– Nykyinen nimike on huono. Se ei ollenkaan kuvaa tutkinnon sisältöä eikä vaativuutta, Moila-nen kritikoi.

– Maisterin nimike toisi arvoa tälle tutkinnolle, joka ei ole yhtään vähempiarvoisempi kuin tiede-korkeakoulujen maisterintutkin-not. Kyseessä on sen sijaan duaa-limallin mukainen, sisällöltään eri-tyyppinen tutkinto, joka itse asi-assa on yhtä vaativa tai jopa vaa-tivampi kuin tiedekorkeakoulujen maisterintutkinto, Ojasalo arvioi ja jatkaa perustelujaan:

– Vaativuus konkretisoituu siinä, että ylempään ammattikor-keakoulututkintoon tähtäävissä opinnoissa pelkkä ilmiön kuvaa-minen tai selittäminen ei riitä. Teoreettisen osaamisen lisäksi opiskelijoilta vaaditaan käytän-nön kehittämistä – myös koko alan kehittämistä – ja innovaati-oiden luomista.

1. Olen rehtorina huipulla, kun...solmut aukeavat ja tulevaisuus hymyilee nuorelle.

2. Olen rehtorina pohjalla, kun...pasmat menevät sekaisin.

3. Kunpa saisin kouluumme...pieniä porkkanoita palkkioksi arjen ahertajille.

4. Millä lauseella tsemppaat alakuloista oppilasta?Asioilla on tapana järjestyä ennemmin tai myöhemmin.

5. Minkä työtehtävän pariin sormesi syyhyävät?Haastattelemaan uusia koulutulokkaita.

6. Minkä säännön haluaisit laittaa opettajainhuoneen seinälle?Anna aikaa kasvamiselle, eli hiljaa hyvää tulee.

7. Mitä teet, kun suutut kovasti opettajalle?Kärtyän.

8. Anna oppilaalle yksi lause elämän evääksi.Uskomalla itseesi ja töitä tekemällä pärjäät aina.

9. Kerro yksi unelma, jonka aiot tässä elämässä toteut-taa.Aion narrata Hugon (4 v) kanssa kiloisen harrin.

10. Näen tähdenlennon. Toivon itselleni rehtorina lisää...sydämen sivistystä.

”Ilmiannan Raija Perttusen, Oulun kansainvälisen koulun reh-torin. Raija, maan mainio reksi. Vahvaa osaamista. Vieraiden kielten, kulttuurin ja koulujen tuntija.”

Rantavitikan yhtenäiskoulun rehtori Esa Pasma matkalla kalaan, josta tuli hukkareissu.

TIINA TIKKANEN

Ilmianto-sarjassa opettajat ilmiantavat kollegoitaan heidän ansioidensa ja/tai mainioiden luonteenpiirteittensä perusteella.

Opiskelijat haaste opettajilleIlmianto

Katri Ojasalo ja Teemu Moilanen.