eOps 3.0 semanttinen, linkittynyt ja ilmiöpohjainen opetussuunnitelma eOps 3.0 –työryhmä (Tampereen teknillinen yliopisto & Ylöjärven kaupunki)

Versiohistoriav0.1 (17.2.2015 Ossi) Luonnos Pekan kokoaman aihekokonaisuusluettelon pohjalta, keskustelun pohjaksiv02 (18.2.2015 Pekka) Lisäys Kuva 1. Opetussuunnitelman, aihekokonaisuuksien, asiasanastojen, oppimisaihioiden ja arviointimenetelmien yhteyksiä opettajan toteutussuunnitelmaan.v03 (19.3.2015 Pekka) Lisäys teoreettista viitekehystä johdantoon. Lisäys kysymysosioon.v04 (12.8.2015) Täydennys käsitteistä ja käyttötapauksistav05 (19.8.2015) Täydennys visualisoinneista ja dokumentin yleistäydennysv06 (19.8.2015) Lähteitä, demonstraatio.

Johdanto

eOPS3.0 hanke perustuu Ylöjärven kaupungin sähköisten opetussuunnitelmien ja niiden visualisointien kehityshankkeisiin. Rahoittajana on toiminut Opetushallitus Ylöjärven kaupungin tukemana. Yhteistyötä on toteutettu myös Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan laitoksen kanssa v. 2014. Opetushallitus on hyväksynyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. [1]

TTY:n matematiikan laitoksen strategiaan kuuluvat matemaattinen ja semanttinen mallinnus sekä tieto- ja viestintäteknologia-avusteinen opetus. Tiedon mallinnus ja visualisointi selaimessa esitettävällä ja vuorovaikutteisella tavalla toimii hankkeen perustana.

eOps3.0 -hankkeessa tutkitaan erilaisia malleja, miten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita voidaan hyödyntää paikallisessa opetussuunnitelmatyössä. Hankkeen perusideana on mallintaa ja rikastaa opetussuunnitelmatieto siten, että se voidaan mielekkäästi ja ilmiöpohjaisesti linkittää vuosiluokitetun ja toteutuksen tasolla suunnitellun aineiston kanssa. Kokonaisuuden mallinnustarpeita pyritään ensin ymmärtämään ja sitten osoittamaan hyödyt raportointi- ja visualisointisovellusten avulla.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa semanttisen mallinnuksen ja tapaustutkimuksen periaatteiden mukaan ilmiöpohjaisen opetussuunnitelman käsitemalli, tiedon mallinnuksen prosessivaatimukset sekä käyttäjien tarpeita tukevia visualisointeja. Näillä tarkoitetaan opetuksen suunnittelua ja toteutusta

1

tukevia visualisointeja, joiden avulla voidaan ilmiöpohjaisen opetuksen periaatteiden mukaisesti tiedon mallinnuksen hyötyjä havainnollistaa Laajempana tavoitteena hankkeessa on kuvata ja havainnollistaa tiedon mallinnuksen menetelmiä tarpeitten mukaan.

Tämän hankkeen kannalta keskeinen opetussuunnitelmadata on kuvattu v.2015 päivitetyssä opetussuunnitelman perusteet –normissa. Opetushallitus on julkaissut ePerusteet-palvelun, jossa voi tutustua voimassa oleviin opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteisiin.

Ilmiöpohjaisen opetuksen tietomallia rakentamassa

Hanke perustuu ilmiöpohjaisen oppimisen pedagogiselle mallille. Mitä tarkoittaa pedagoginen mallia sekä ilmiöpohjainen oppiminen?

”Pedagoginen malli on teoriaperustainen työväline verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Pedagogisten mallien taustalla vaikuttaa tämän hetkinen ymmärrys oppimisen luonteesta. Vaikka pedagogisia malleja on erilaisia, ne kuitenkin toteuttavat ainakin joitakin yhteisiä pedagogisia periaatteita. Näitä ovat esimerkiksi ongelmalähtöisyys, pyrkimys herättää kognitiivisia konflikteja (lähtökohtana Piaget), lähikehityksen vyöhykkeellä oppiminen eli ”jo opitun laajentaminen uuteen” (lähtökohtana Vygotsky) sekä sosiaalinen vuorovaikutus ajattelun rikastajana (Salomon, 1993). Collisin ja Moonenin (2001) mukaan pedagoginen malli on aina suhteessa opetus- ja opiskeluprosessiin…. Ilmiöpohjaisella oppimisella tarkoitetaan oppiainerajat ja jopa oppilaitosrajat ylittävää kokonaisvaltaista, todellisen maailman ilmiöitä aidossa kontekstissa tarjoavaa opetusta. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoista koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi (dekontekstualisointi. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa edetään tyypillisesti ongelmalähtöisen oppimisen menetelmien mukaan…Muita pedagogisia malleja ovat esim. Ankkuroitu opetus, kognitiivinen oppipoika, tutkiva oppiminen. ” [2]

Ilmiöpohjaisesta opetuksesta ja siihen liittyvistä tekijöistä on selvitetty varsin kattavasti Eerika Virranmäen pro gradu –tutkielmassa. ”Ilmiöpohjaisuus maantieteen opetuksessa ja oppimisessa. [3]”Opetussuunnitelma voidaan määritellä samaan tapaan kuin oppimisympäristö, formaaliksi ja informaaliksi. Yleensä opetussuunnitelma nähdään formaalina, jolloin huomiota kiinnitetään opetuksen sisältöön, jaksottamiseen ja arviointikriteereihin. Oppimisympäristöihin, opiskelumuotoihin tai oppimateriaaleihin ei tällöin kiinnitetä huomiota. Opetussuunnitelma voidaan kuitenkin nähdä myös informaalina, jolloin opetussuunnitelman määrittely laajentuu. Opetussuunnitelma perustuu silloin teemoihin tai käsitteisiin, joista käsin sisältöä määritellään ongelmalähtöisesti. Opiskeltavat sisällöt ovat siten laajoja kokonaisuuksia ja ongelmia, joiden taustalla vaikuttaa monia eri oppiaineita ja tiedonaloja.

2

Opiskeltavia aiheita voivat olla esimerkiksi ajankohtaiset asiat, omaan kaupunkiin tai kuntaan liittyvät asiat, persoonalliset kysymykset tai historialliset tapahtumat. Tällöin oppiaineet hajotetaan käsiteltävän asian, ilmiön ympärille. Olennaista informaalissa opetussuunnitelmassa on ohjata opettajaa käyttämään monipuolisia materiaaleja ja oppimisympäristöjä, erityisesti lähiympäristöä opetuksessa (Vitikka 2009: 138–139, 141). Informaali opetussuunnitelma voidaankin mieltää ilmiöpohjaiseksi opetussuunnitelmaksi, jossa opetussuunnitelman rakenne muodostuu laajojen oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien ympärille (Ilmiöpohjaisuus-wikisivusto 2013). ” (Virranmäki 2013, s. 26-27)

Seuraava hankkeessa tuotettu käsitemalli havainnollistaa opetussuunnitelman perusteitten, paikallisen opetussuunnitelman, aihekokonaisuuksien, asiasanastojen, oppimisaihioiden ja kokeitten yhteyksiä laajemman informaalin opetussuunnitelman lähestymistavan mukaan. Tämä tieto on tarkoitus linkittää opetuksen toteutussuunnitelman tueksi. Toteutussuunnitelma on opettajan suunnittelun ja toteutuksen työkalu. Tässä lienee peruste kokonaisuuden rakenteistamisen, käsitteellistämisen ja koneluettavuuden rakentamiseen. Monilähdeinformaatiota pitäisi voida jäsentää, linkittää ja visualisoida toimintaa tukevalla tavalla.

Kuva 1. Käsitekartta opetussuunnitelman, aihekokonaisuuksien, asiasanastojen, oppimisaihioiden ja arviointimenetelmien yhteyksiä opettajan toteutussuunnitelmaan.

3

Peruskäsitteitä

Oppiaine, esim. YL tai MA

Aihekokonaisuus, esim. Niityn eliöt

OPS Tavoite, esim. T1 (auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta), T2 (valtakunnallinen OPS tai alueellinen OPS)

OPS Sisältöalue, esim. S1 (kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen…), S2 (valtakunnallinen OPS tai alueellinen OPS)

painotus: 1 läsnä epäsuorasti, 2 osa opetusta, 3 painopistealue

OPS Laaja-alainen osaamiskokonaisuus, esim. L1 (ajattelu ja oppimaan oppiminen), L2 (valtakunnallinen OPS tai alueellinen OPS)

painotus: 1 läsnä epäsuorasti, 2 osa opetusta, 3 painopistealue

Käsite, esim. eliö

Oppimisaihio, esim. PDF-sivu eliöistä tai pistokoe tai fysikaalinen demonstraatio

Käsite voi esiintyä "ilmiön" roolissa joka esim. linkittää aihekokonaisuuden tiettyjen oppiaineiden kanssa

Opetustuokio, esim. "valon vaikutus niityn elämään", tähän voi liittyä suunniteltu kohderyhmä, kesto, opetusmenetelmä, ilmiöitä, oppimisaihioita jne.

Opintojakso, voi olla aineperustainen tai eheytetty, ilmiöperustainen

Opintojakson A toteutussuunnitelma, esim. integroitu, ilmiöpohjainen YL-MA-AI kokonaisuus niityn eliöistä.

eOPS -tietomalli

Taulukko 1 (ks. alla) esittää karkean pohjan eOps-tietomallillle (täsmennettävä). Perusidea on se, että Ylöjärven vuosiluokitettu OPS viittaa valtakunnalliseen OPSiin. Muiden vuosiluokitusten osalta periaate on sama.

Vuosiluokitukseen liittyvät ilmiöpohjaiset aihekokonaisuudet ovat tässä siis aktiivisen määrittelyn tulosta; erityisesti, niitä ei voida lukea esim. valtakunnallisesta OPSista. Yksityiskohtaisia linkityksiä ei ole merkitty näkyville.

Esimerkkipohjaisessa tietomallissa asiaa tarkastellaan lähinnä vuosiluokan 3 ympäristöopin näkökulmasta. (Huom. Tässä on varmasti "subtanssivirhe" mutta

4

nyt tavoitellaan lähinnä ideaa – täsmennetään oikean oppisisällön näkökulmasta.) Oppimateriaaleja tai toteutussuunnittelua ei ole vielä malliin lisätty.

Taulukko 1. Integroiva eOPS-tietomalli eri komponentteineen (intuitiivinen esitys)

1. Integroiva eOPS-tietomalli1.1. Valtakunnallinen OPS

1.1.1. Vuosiluokat 1-21.1.1.1. …

1.1.2. Vuosiluokat 3-61.1.2.1. Oppiaine

1.1.2.1.1. …1.1.2.1.2. Ympäristöoppi

1.1.2.1.2.1. Opetuksen tavoitteet1.1.2.1.2.1.1. T11.1.2.1.2.1.2. T21.1.2.1.2.1.3. …1.1.2.1.2.1.4. T19

1.1.2.1.2.2. Sisältöalueet1.1.2.1.2.2.1. S11.1.2.1.2.2.2. S21.1.2.1.2.2.3. …1.1.2.1.2.2.4. S6

1.1.2.1.2.3. Arviointikriteerit1.1.2.1.2.3.1. ArvT11.1.2.1.2.3.2. ArvT21.1.2.1.2.3.3. …1.1.2.1.2.3.4. ArvT19

1.1.2.1.3. …1.1.3.1.1.4. Vuosiluokat 7-9

1.1.4.1. …1.2. Vuosiluokitettu OPS (Nyt kaupungeittain, oikeasti ilmeisesti

"seutukunnittain" tms.)1.2.1. Akaa

1.2.1.1. …1.2.2. Alajärvi

1.2.2.1. …1.2.3. …1.2.4. Ylöjärvi

1.2.4.1. Vuosiluokka 11.2.4.1.1. …

1.2.4.2. Vuosiluokka 21.2.4.2.1. …

1.2.4.3. Vuosiluokka 31.2.4.3.1. Oppiaine

5

1.2.4.3.1.1. …1.2.4.3.1.2. Ympäristöoppi

1.2.4.3.1.2.1. Opetuksen tavoitteet (liittyvät valtakunnalliseen OPSiin )

1.2.4.3.1.2.1.1. T1'1.2.4.3.1.2.1.2. T2'1.2.4.3.1.2.1.3. …1.2.4.3.1.2.1.4. T19'

1.2.4.3.1.2.2. Sisältöalueet (-"-)1.2.4.3.1.2.2.1. S1'1.2.4.3.1.2.2.2. S2'1.2.4.3.1.2.2.3. …1.2.4.3.1.2.2.4. S6'

1.2.4.3.1.2.3. Arviointikriteerit (-"-)1.2.4.3.1.2.3.1. ArvT1'1.2.4.3.1.2.3.2. ArvT2'1.2.4.3.1.2.3.3. …1.2.4.3.1.2.3.4. ArvT19'1.2.4.3.1.2.3.5. Aihekokonaisuudet (liittyvät tiettyyn

sisältöalueeseen, jne.)1.2.4.3.1.2.3.5.1. Niityt1.2.4.3.1.2.3.5.2. * Niitty on kesäinen kukkameri

(pitäisi olla kohdan "Niityt" alla, mutta Word ei tarjoa enempää numeroituja tasoja …)

1.2.4.3.1.2.3.5.3. ** Käsitteet1.2.4.3.1.2.3.5.4. *** …1.2.4.3.1.2.3.5.5. * Niityn ötököitä (Esimerkki

joka linkittyy "ilmiöpohjaisiin" käsitteisiin)

1.2.4.3.1.2.3.5.6. ** Madot1.2.4.3.1.2.3.5.7. *** …1.2.4.3.1.2.3.5.8. Puistot1.2.4.3.1.2.3.5.9. Ihmisten asuinalue kasvien ja

eläinten elinpaikkana1.2.4.3.1.2.3.5.10. * …1.2.4.3.1.2.3.5.11. Eurooppa1.2.4.3.1.2.3.5.12. * …1.2.4.3.1.2.3.5.13. Ihminen1.2.4.3.1.2.3.5.14. * …1.2.4.3.1.2.3.5.15. Metsät1.2.4.3.1.2.3.5.16. * …

1.2.4.4. Vuosiluokka 41.2.4.4.1. …

1.2.4.5. …1.2.4.6. Vuosiluokka 9

1.2.4.6.1. …1.2.5. …1.2.6. Äänekoski

6

1.3. Ilmiöpohjainen käsitemalli (Yhteinen kaikille oppiaineille, nyt liian laaja (?), oikeasti rajattava YSOsta ja lisättävä oppiaineisiin tarkemmin liittyviä asioita jotka niin ikään linkitettävä YSOon, ks. [4]

1.3.1. YSO-käsitteet1.3.1.1. Abstrakti

1.3.1.1.1. Asymptootti1.3.1.1.2. Determinantit1.3.1.1.3. …1.3.1.1.4. Vektorit (abstrakti)

1.3.1.2. Muuttuva1.3.1.2.1. Prosessit

1.3.1.2.1.1. Tapahtumat1.3.1.2.1.1.1. Alueloukkaukset1.3.1.2.1.1.2. Hätätilanteet1.3.1.2.1.1.3. …1.3.1.2.1.1.4. Virhetilanteet

1.3.1.2.1.2. Toiminta1.3.1.2.1.2.1. …

1.3.1.3. Pysyvä1.3.1.3.1. Ajanjakso

1.3.1.3.1.1. Kalenteriin liittyvä ajanjakso1.3.1.3.1.2. Luonnontieteellinen ajanjakso1.3.1.3.1.3. …1.3.1.3.1.4. Yhteiskunnallinen ajanjakso

1.3.1.3.2. Fyysinen kokonaisuus1.3.1.3.2.1. Asutus1.3.1.3.2.2. Ateriat1.3.1.3.2.3. Biopankit1.3.1.3.2.4. Elollinen fyysinen kokonaisuus

1.3.1.3.2.4.1. Eläinaines1.3.1.3.2.4.2. Istutukset (kasvit)1.3.1.3.2.4.3. Kaislikot1.3.1.3.2.4.4. Kasvillisuus1.3.1.3.2.4.5. …1.3.1.3.2.4.6. Vesakot

1.3.1.3.2.5. …1.3.1.3.2.6. Siemenpankit

1.3.1.3.3. Fyysinen objekti1.3.1.3.3.1. Aine1.3.1.3.3.2. Konkreettinen eloton objekti1.3.1.3.3.3. Orgaaninen rakenne

1.3.1.3.3.3.1. Bakteeri-itiöt1.3.1.3.3.3.2. Eliöt

1.3.1.3.3.3.2.1. Aitotumaiset1.3.1.3.3.3.2.1.1. Alkueliöt1.3.1.3.3.3.2.1.2. Eläimet1.3.1.3.3.3.2.1.3. * Avopesijät1.3.1.3.3.3.2.1.4. * Hyötyhyönteiset1.3.1.3.3.3.2.1.5. …

7

1.3.1.3.3.3.2.1.6. * Madot1.3.1.3.3.3.2.1.7. …1.3.1.3.3.3.2.1.8. * Yksimahaiset1.3.1.3.3.3.2.1.9. Kasvit1.3.1.3.3.3.2.1.10. Limasienet1.3.1.3.3.3.2.1.11. Sienet

1.3.1.3.3.3.2.2. Alkiot1.3.1.3.3.3.2.3. Arkkieliöt1.3.1.3.3.3.2.4. …1.3.1.3.3.3.2.5. Toukat

1.3.1.3.3.3.3. Geenit1.3.1.3.3.3.4. …1.3.1.3.3.3.5. Viherhiukkaset

1.3.1.3.4. Henkiset tuotokset1.3.1.3.4.1. …

1.3.1.3.5. Ilmiöt1.3.1.3.5.1. Kulttuuriset ilmiöt1.3.1.3.5.2. Luonnontieteelliset ilmiöt1.3.1.3.5.3. …1.3.1.3.5.4. Yhteiskunnalliset ilmiöt

1.3.1.3.6. Järjestelmät1.3.1.3.6.1. …

1.3.1.3.7. Ominaisuudet1.3.1.3.7.1. …

1.3.1.3.8. Paikka1.3.1.3.8.1. …

1.4. Oppimateriaalit (vuosiluokitetut OPSit tulisi tietenkin myös linkittää näihin, vähintäänkin ilmiöpohjaisen käsitemallin tasolla)

1.4.1. …

Kohta "oppimateriaalit" on tietenkin täydennettävä.

8

Käyttötapauksia

Käyttötapausten osalta aluetta lähestytään opettajan työn suunnittelun näkökulmasta. Miten opettajalle voidaan tuottaa datalähtöinen, ilmiöpohjaista jakso-/tunti-/opetustuokio-suunnittelua tukeva näkymä? Asiaa lähestyttiin ensimmäisenä aiemmin esitetyn käsitekartan yhteyksistä viikkotasolle monioppiaineisen ja monialaisiin ilmiöihin perustuvan aihekokonaisuuksien näkökulmasta.

Ajatuksena on, että vuosisuunnitelmanäkymään kiinnitetään jaksoja, jotka ovat esim. ”Niittyjen eliöt”, Energia ja sähkö”, ”Luonnon rakenteet” ja ”Aineet ympärillämme”. Nämä liittyvät lähinnä ympäristöopin opetusuunnitelmaan, mutta niihin voidaan integroida myös muita oppiaineita. Opettaja suunnittelee ilmiöpohjaisen opintojakson, joka toimii ydinsolmuna.

Käsitemallin aihekokonaisuusosioon liitetään toteutussuunnnitelmaosio. Nämä linkittyvät osaltaan asiasanastoihin, opetussuunnitelmiin (paikallinen ja valtakunnallinen), oppimisaihioihin sekä arviointimenetelmiin. On huomioitava, että tällaista sähköistä, rakenteiseen tietoon, semanttisiin malleihin sekä monialaisesti linkittynyttä kokonaisaineistoa ei ole. Lisäksi on huomioitava, että sisältöä pitää kuvata, rikastaa, jäsentää ja linkittää, joten tämä ei ole pelkästään tekninen kysymys. Tällä käyttötapauksella voidaan lähestyä tarve- ja datalähtöisesti informaation prosessointia ja tiedon visualisointia.

Esimerkki: Eheytetyn opintojakson YL2014-elokuu toteutussuunnitelma:

Aihekokonaisuus: Niittyjen eliöt (id) Alku- ja loppupvm Oppiaineet: YL, MA, AI OPS-sisältöalueet: (S1:a_1 S2:a_2, …, S6:a_6) [vahvuuden painotus, a_i \in

{1,3} ] OPS-tavoitteet: T1, T5, T6, T10 Opetukseen sisältyvät käsitteet (oikeassa opetuksessa nämä olisi

jäsennetty opetustuokioiksi): niitty, eliö, valo, yhteyttäminen Yhteys oppimisaihiohin

9

Käyttötapauksen avulla voidaan lähestyä, minkälaisia ominaisuuksia tiedon visualisoinnilta odotetaan.

Informaation prosessointi ja käyttötapauksen ominaisuudet

Tämän hankkeen keskeinen datalähde muodostuu ePerusteet –aineistosta, joka on kuvattu yleisen avoimen tiedonvälitysstandardin avulla (JSON, JavaScript Object Notation). Tieto on jäsennetty, yksilöity ja viitattavissa, joten sitä voidaan koneellisesti hyödyntää avoimen rajapinnan avulla. http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/opetushallitus_on_avannut_eperusteet-palvelun

Toteutuksen vuosisuunnitelma –visualisointi on demo "datalähtöisen loppukäyttäjän käyttöliittymästä"

Semanttisen mallin visualisointi puolestaan on enemmänkin "tutkijan analyysityötä”. Työkaluna Gephi (http://gephi.github.io).

1. "Tarkistuslista": Mitkä tavoitteet, sisältöalueet tai osaamiskokonaisuudet eivät mukana lukuvuoden toteutussuunnitelmassa

2. "Yleiskuva": Kuvaa kaikki OPS-sisältöalueet, tavoitteet ym. kuvaan, filtteröi esim. siten että vain sisältöalueet näytetään

3. "Linkitys OPSiin": OPS-tavoitteet ym. toimivat linkkeinä OPS-pdf:ään tai Goforen JSON-palvelun tietoihin.

Seuraava informaation prosessoinnin putkilinja kuvaa miten käyttötapausta on tarkoitus prosessoida, kuvata, rikastaa ja visualisoida.

1. ePerusteet opetussuunnitelman lukeminen->2. Toteutussuunnitelmadatan luonti ja määritys ->3. Excel-mallinnus sekä ohjelmallinen tiedon generointi (python, py gen) ->4. Semanttisen mallin rakentaminen (RDF/XML) -> 5. Muunnos -> 6. Visualisoinnin datarakenne (JSON) -> 7. visualisointi

Toteutussuunnitelma käyttötapausta varten pitää laatia erillinen tietomallidemonstraatio, joka yhdistää käsitemallissa esitettyjä osioita ja tukee koneellista käsittelyä. Esimerkiksi ilmiöpohjaisia aihekokonaisuuksia ei löydy sähköisesti listattuna. Samoin opetusta tukevat käsitteet puuttuvat. Lisäksi sähköiseen oppimateriaaliin voidaan URL- osoitteen mukaan vaihtelevasti viitata. Ilmiöpohjainen opetus vaikuttaa vaativan kaikilta datalähteiltä kokonaisvaltaista kehitystä.

10

Demonstraatiot

Käyttötapauksesta on rakennettu ensimmäinen selainpohjainen demonstraatio. Demonstraatiossa opetussuunnitelman visuaalinen esitys on irrotettu semanttisesta mallista. Näin samaa mallia voidaan hyödyntää myöhemmin useiden erityyppisten sovellusten perustana.

Kuvassa näkyy ilmiöpohjaista opetusta tukevat monioppiaineiset aihekokonaisuudet esitettynä kalenterinäkymässä. ”Painopisteoppiaine” on esitetty vasemmassa sarakkeessa. Vasemmassa yläkulmassa on kuvattu oppiaineeseen ”ympäristöoppi” tavoitteet viittaamalla ePerusteet –opetussuunnitelma-aineistoon. Aihekokonaisuuksiin ei ole vielä linkityksiä.

11

Lähteet:

[1] (http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus). Tämä toimii ohjeistuksena myös paikallistason opetussuunnitelmatyölle.

[2] https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/pedagoginen-malli

[3] http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201312202050.pdf

[4] http://finto.fi/afo/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fyso%2Fp4205 )

12