Sedu Osahankkeiden yhteenveto Oppia niinku töissä 1.HANKKEEN TAVOITTEET

Koulutuskeskus Sedun tavoitteet

Koulutuskeskus Sedun tavoitteena on lisätä laajennettua työssäoppimista myös sellaisiin perustutkintoihin, joissa sitä ei vielä ole kokeiltu. Hankkeessa luodaan Sedu-tasoisia toimintamalleja laajennettun työssäoppimisen toteuttamiseen. Toimintamallien suunnittelussa ja pilotoinnissa hyödynnetään aiemmissa hankkeissa (TopLaaja –verkosto, SeTreeni) luotuja toimintamalleja sekä hankeverkostoon kuuluvilta muilta koulutuksen järjestäjiltä saatavia kokemuksia. Tavoitteena on edistää OKM:n tiedotteen mukaisesti (tiedote 5.3.2013) työpaikalla tapahtuvaa oppimista kokonaisuutena sekä työn ja koulutuksen joustavaa yhdistämistä esimerkiksi luomalla erilaisia malleja, joissa yhdistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja oppilaitosmuotoista koulutusta.

• Pedagogisten mallien luominen. Pedagogisten mallien avulla mahdollistetaan vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta. Hyödynnetään aiemmin luotuja 2+1-malleja. 2+1 -mallissa viimeinen vuosi voi olla joko oppisopimusmalli tai työssäoppimismalli. Oppisopimusmallin kohdalla kehitettävänä on myös sopimusmenettely oppisopimustoimiston kanssa.

• Työssäoppimiseen sovelletaan erilaisia tvt/some -työvälineitä sekä erilaisia ohjausvälineitä, kuten eTaitava.

• Yhtenä kohderyhmänä on erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Laajennettua työssäoppimista pyritään sovituilta osin opinnollistamaan. Opinnollistamisen myötä esimerkiksi pajalla kerrytetty osaaminen tehdään näkyväksi oppilaitoksen ja työelämän kanssa yhteisellä käsitteistöllä opiskelijalle ja työpajalle sekä ammatillisille oppilaitoksille, työnantajille ja lähettäville tahoille. Työelämäosaamisen kerryttäminen mahdollistaa ammatillisen tutkinnon suorittamisen tutkinnon osa tai osia kerrallaan yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen ja työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Ammatillista osaamista kertyy erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten työpajoilla, työtoiminnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksessa.

• Kehitetään laajennettuun työssäoppimiseen liittyvää dokumentointia, esim. Winha.

1. MITEN HANKKEEN TAVOITTEET OVAT TOTEUTUNEET?

Hankkeen tavoitteena oli 1. pedagogisten mallien luominen,2. erilaisten tvt/some -työvälineiden sekä ohjausvälineiden, kuten eTaitavan, soveltaminen

työssäoppimiseen, 3. työpajakokeilu sekä 4. työssäoppimiseen liittyvän dokumentoinnin kehittäminen.

1. Pedagogisten mallien luominen

Hankkeessa 13 opettajaa kehitti erilaisia laajennetun työssäoppimisen pedagogisia malleja. Sedun kahdeksasta yksiköstä kuudessa yksikössä kehitettiin uusia toimintatapoja.

Oppia niinku ikkuna-asentajaksi –malli: Yhteistyön mallin ajatus ja tarve lähti yritykseltä, eli Skaala Oy:ltä. Ajatuksena on kouluttaa toisen vuosikurssin opiskelijoista ikkuna-asentajia Skaalan tarpeiden mukaan.

Skaalalla on tällä hetkellä noin 200 aliurakoitsijaa ikkuna ja oviasennuksissa. Skaalan tavoite on korvata osa aliurakoitsijoista Skaalan omilla työntekijöillä. Tähän joukkoon meidän mallin opiskelijat tulevat. Opiskelijat ovat noin 6 kuukautta Skaalan ikkuna- ja ovitehtaalla työssäoppimassa ja 2. ja 3. luokan välisen kesän kesätöissä. Tämän jälkeen opiskelijat ovat koulussa lähiopetuksessa. Opetuksen painopiste on Skaalan tarpeissa. Tällä jaksolla esim. Skaalalta tulee kouluttaja koululle ohjaamaan ikkuna-asennuksessa. Tällöin asennetaan yhteen koulun omista omakotitaloista ikkunat. Koulun työsalissa harjoitellaan ikkuna- ja oviasennusta ja nostimien käyttöä, kerrataan työturvallisuutta, asiakaspalvelua treenataan jne.

Tämän jälkeen alkaa työssäoppimisjakso ikkuna- ja ovi asennustyömailla ympäri Suomen, painottuen Etelä-Suomeen. Tämä jakso on noin 3 kuukautta. Opiskelijat pääsevät asennusryhmän mukaan noin kolmeksi kuukaudeksi asennustyömaille työssäoppien harjoittelemaan ikkuna- ja oviasennusta. Tämän lisäksi työssä tulee sisävalmistusvaiheen töitä, korjausrakentamista, ulkoverhoustöitä jne.

Tämän jakson jälkeen opiskelijat valmistuvat ja saavat todennäköisesti jäädä Skaalalle töihin.

Tällä hetkellä on menossa ensimmäinen pilottiryhmä ja seuraava ryhmä aloittavat nyt keväällä, eli nykyiset 2. luokkalaiset. Opiskelijoita tähän mallin otetaan maksimissaan 6/vuosi. Ja tarkoitus on, että joka vuosi valitaan tähän malliin 6 halukasta ja opettajan arvion mukaan sopivaa opiskelijaa.

Aikataulullisesti kuvio menee seuraavalla tavalla:

1. vuosi opiskellaan normaalisti lähiopetuksessa koulussa2. vuoden syksy opiskellaan normaalisti lähiopetuksessa. 2. vuoden kevätlukukaudella

seuraavasti: tammikuussa esitellään tämä Skaalan malli kaikille opiskelijoille Skaalan edustajan, oman ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja vastuuopettajan toimesta. Tammikuussa koko ryhmä on seuraamassa Skaalan asentajan kahden päivän koulutusta ikkuna-asennuksesta koulun omalla omakotityömaalla. Helmikuussa koko ryhmä käy tutustumassa Skaalan tehtaalla Ylihärmässä. Helmikuussa opiskelijat tekevät hakemukset pääsystä tähän projektiin. Maaliskuussa ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja vastuuopettaja haastattelevat ja tekevät ehdotuksen Skaalalle opiskelijoista, joita ehdotetaan tähän malliin. Huhtikuussa Skaala haastattelee opiskelijat ja valitut tutustuvat vielä Skaalan tehtaaseen. Toukokuussa alkaa työssäoppiminen Skaalan tehtaalla. Kesä- ja heinäkuun sekä elokuun alun opiskelijat ovat kesätöissä Skaalalla.

3. Vuoden syyslukukauden opiskelijat ovat työssäoppimassa Skaalan tehtaalla. 3. vuoden tammi-maaliskuussa opiskelijat ovat koulussa lähiopetuksessa. Painopiste on Skaalan tarpeissa. Maalis-toukokuussa opiskelijat ovat työssäoppimassa Skaalan ikkuna ja ovi asennustyömailla ympäri Suomen. Tämän jälkeen opiskelijat ovat valmiita töihin Skaalan ovi- ja ikkuna-asennukseen.

Koko projekti on suunniteltu niin, että tehdasosuus on aika pitkä, koska Skaala haluaa, että asennustyöntekijät osaavat korjata mahdolliset pienet viat ikkunoissa työmaalla. Vikoja voi tulla kuljetuksessa, asennuksessa jne. Opiskelijat ovat eri pisteissä ovien ja ikkunoiden valmistuksessa, että oppivat jokaisen työvaiheen valmistuksesta, sekä ikkunoista, että ovista.

Tällä hetkellä viat jäävät monesti korjaamatta ja on hidasta ja kallista toimittaa ikkunoita takaisin tehtaalle korjattavaksi tai tehdä uusi ikkuna tilalle.

Oppia niinku NAISET LVI-alalla –malli: Talotekniikan alalla kokeiltiin kahta mallia. Toisessa mallissa koulutusta pohdittiin, kuinka tyttöopiskelijoita voidaan sopeuttaa miehiselle tekniikan alalle esim. työssäoppimispaikkojen valinnan kautta. Mallissa kartoitetaan myös jatko-opintomahdollisuuksia, ja miten mahdolliset jatko-opinnot vaativat opinnoilta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Oppia niinku NYssä LVI-alalla –malli: Laajennettu työssäoppiminen toteutetaan NY-yrityksissä, siten että koko ryhmä osallistuu toimintaan. Osa ryhmästä on urakointikohteissa ja osa tekee oppilaitoksessa harjoitustöitä yritysmäisesti. NY-yrittäjät hoitavat tilaustoiminnan, asiakaslaskutuksen, markkinoinnin jne.

Malli syrjäytymisen ehkäisyyn –malli: Mallin tavoitteena on erityisopiskelijan syrjäytymisen ehkäisy ja säännöllisen koulun käynnin turvaaminen. Opiskelumotivaatiota pyritään kohottamaan yksityishenkilön työnohjauksen avulla. Opiskelu toteutetaan siten, että opiskelija on aamupäivät työssäoppimassa työkohteessa ja iltapäivisin teoriaopintoja oppilaitoksessa.

Oppia niinku osuuskunnassa – malli: Mallin tavoitteena on opinnollistaa opintoja osuuskuntatoimintaan. Mallissa kodinhuoltajaopiskelijat voivat suorittaa osia ammatillisista tutkinnon osista osuuskunnassa esim. asiakastöinä.

Osuuskuntatoiminnan opinnollistaminen Ähtärin malliin, Osuuskunta KAMP/ Ähtärin Ahertajat

Osuuskuntatoiminnan yhteiset pelisäännöt

Sedun opiskelijoiden osuuskunta KAMP on perustettuvuodenvaihteessa 2010 -2011. Ähtärin Ahertajat oli ensimmäinen aputoiminimi, joka aloitti toimintansa keväällä 2011. Tällä hetkellä aputoiminimiä on 8. Toimintaa on Ähtärin lisäksi Seinjoella, Kurikassa ja Jurvassa. Osuuskunnan toimialaan sisältyvät kaikki Sedun opintoalat sekä kaikki laillinen liiketoiminta.

Osuuskunta on tehnyt Koulutuskeskus Sedun kanssa kumppanuussopimuksen, sekä sopimuksen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja näytöistä. Osuuskunta on taloudellisesti ja eettisesti vastuussa toiminnastaan ja se on hankkinut tarvittavat lakisääteiset vakuutukset (TyEL, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus) sekä vapaaehtoisen vastuuvakuutuksen.

Osuuskunta toimii Sedun oppimisympäristönä silloin, kun toimitaan työjärjestyksen mukaan. Muulloin toiminta on osuuskunnan liiketoimintaa.

Aputoiminimien toimenkuvat ja työtehtävät ovat niin erilaisia, että jokainen aputoiminimi sopii erikseen millaista korvausta tilojen ja laitteiden käytöstä maksetaan opintojen aikana tapahtuvasta toiminnasta. Toiminnan ollessa pienimuotoista vuokraa ei peritä. Työjärjestyksen ulkopuolella tapahtuvasta toiminnasta osuuskunnan tulee maksaa laitteista ja tiloista vuokraa Sedun kustannusperusteiden mukaan.

Esimerkiksi Ähtärin Ahertajien toiminta on vilkasta ja toiminnassa käytetään paljon vettä, sähköä ja varastotilaa. On sovittu, että korvauksena maksetaan 10 % kaikesta verottomasta myynnistä. Lisäksi tilavuokria maksetaan silloin, kun tiloja käytetään oppituntien ulkopuolella.

Osuuskunnalla on väistämisvelvollisuus. Sedun opetustoiminta on aina etusijalla tilojen ja koneidenkäytön osalta.

Aputoiminimet maksavat myös osuuskunnalle 10 % verottomasta myynnistä yhteisiin kuluihin.

Pääsääntöisesti osuuskunta ostaa itse tarvitsemansa materiaalit ja raaka-aineet. Vähäisiä määriä voidaan ostaa Sedun varastosta.

Asiakastöistä saatu voitto voidaan maksaa opiskelijoille palkkana, tai sitä voi kerryttää yhteisesti isompaan pottiin ja käyttää esim. opintomatkoihin.

Jäsenyys ja opinnot

Osuuskunnan jäseneksi pääsevät ensisijaisesti Koulutuskeskus Sedun opiskelijat ja Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevien työpajojen asiakkaat. Alle 18-vuotiaat voivat liittyä osuuskuntaan huoltajan kirjallisella suostumuksella. Osuuskunnan ja opiskelijan välille solmitaan puitetyösopimus. Opiskelijat liittyvät osuuskunnan jäseniksi pääsääntöisesti ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Heidän tulee hallita ammatilliset perusasiat, ennen kuin pääsevät mukaan toimintaan. Poikkeuksena opiskelijat, joilla on aiemmin suoritettuja opintoja ja heidän osaamisensa tunnistetaan. Jokaiseen opetuspisteeseen nimetään ohjaaja, joka auttaa opiskelijoita erilaisissa osuuskunnan käytännön asioiden hoitamisessa.

Osuuskuntaan liityttyään opiskelijat tekevät oikeita asiakastöitä osana opintoja. Opiskelijoille annetaan vastuuta, mutta tukena ovat opettajat /ohjaajat.

Opiskelija pitää työaikaseurantaa, josta näkee millaisia töitä hän on tehnyt ja kuinka paljon. Lukujärjestyksen ulkopuolella tehdyistä töistä, opettajan on arvioitava kuinka paljon työt kerryttävät opintoja.

Työt joista opintoja ei kerry, opiskelijan on tehtävä omalla ajalla.

Opettajilta tarvitaan uudenlaista ajattelua ja kykyä nähdä opinnot kokonaisuuksina. Tarvitaan myös joustavuutta ja luovuutta yhdistää eri oppiaineita osuuskuntatyön projekteissa. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi tiimityötä opettajien ja ohjaajien kesken on tehtävä paljon.

Tehdystä asiakastyöstä maksetaan opiskelijalle pieni korvaus. Palkkio työstä motivoi opiskelijoita. Palkanlaskennan hoitaa tällä hetkellä KAMPin Seinäjoella toimivaan aputoiminimeen (Talousosuuskunta Tapkom) kuuluva opiskelija. Talousosuuskunta hoitaa myös kirjanpidon ja huolehtii verotukseen ja vakuutuksiin liittyvät asiat, sekä hoitaa aputoiminimienyhteiset maksuvelvoitteet

Kaikki ryhmän opiskelijat eivät aina halua liittyä osuuskuntaan. He tekevät kuitenkin opinnoissaan samoja asiakastöitä kuin osuuskuntaan kuuluvat opiskelijat, mutta eivät saa siitä palkkaa. Osuuskunnan jäseninä opiskelijat voivat olla vielä vuoden valmistumisensa jälkeen. Tämän vuoden aikana heillä on mahdollisuus työllistää itsensä osuuskunnan kautta. Halutessaan opiskelija voi erota osuuskunnasta milloin vain ilmoittamalla siitä hallitukselle. Opiskelija voidaan myös erottaa osuuskunnasta, mikäli hän ei noudata osuuskunnan sääntöjä.

Case Ähtäri

Ähtärissä toiminnassa on mukana noin 50 opiskelijaa joista aktiivisia toimijoita noin puolet. Osuuskuntalaiset ovat eri vuosikursseilta, opintojen eri vaiheissa olevia kodinhuoltaja- ja kokki- sekä puualan opiskelijoita. Opiskelijoiden tiedot, taidot ja valmiudet työn tekemiseen ovat erilaiset ja he tarvitsevat paljon ohjausta. Opetusta ja ohjausta tehdään tiimissä johon kuuluvat opettajat ja ammattiohjaajat.

Ähtärin Ahertajien työtehtäviä:

Pesula- ja tekstiilienhuoltopalvelut, kotisiivoukset, majoitustilojen huolto, Tuomarniemen lomatuvan vuokraus, kahvilatoiminta (Sedu Koulutien toimipisteessä toimiva Cafe Elsa), tilausruokien ja leivonnaisten valmistaminen, pienimuotoinen pitopalvelu, tilaustarjoilut oppilaitoksen tiloissa sekä puutuotteiden valmistus ja korjaus.

Työvaiheet: Koska Ähtärin Ahertajat tarjoavat asiakkaille paljon erilaisia tuotteita ja palveluja, olemme päättäneet, että ammattiohjaajan tehtävä on ottaa asiakastyö vastaan. Näin pystytään paremmin kontrolloimaan tilaustöiden määrää ja asioiden koordinointi helpottuu. Ammattiohjaaja delegoi työn ryhmälle / opiskelijalle jonka opintoihin se parhaiten sopii. Tämän jälkeen opiskelija ottaa yhteyttä asiakkaaseen mahdollisten tarkentavien kysymysten merkeissä, tekee asiakastyön, luovuttaa sen asiakkaalle ja laskuttaa. Opiskelijan hoitaessa asiakastyön alusta loppuun saakka hän oppii kantamaan kokonaisvastuun työtehtävistä. Opiskelijoissa on paljon erityistukea tarvitsevia. Heidän työskennellessään opettajalla/ohjaajalla on suurempi rooli asiakaskontakteissa.

Opiskelijat ovat tehneet myös näyttöjä osuuskunnassa. Osa näytöstä on suoritettu oppilaitoksen tiloissa, jotkut oppilaitoksen ulkopuolella. Esimerkiksi vaatteiden ja tekstiilienhuollon näytössä asiakas

tuo tekstiilit ja ne pestään ja jälkikäsitellään koulun pesulassa. Tilaus ja juhlapalvelujen näytössä asiakastilaus tulee osuuskunnalle ja työ tehdään asiakkaan tiloissa.

Osuuskuntaa on käytetty myös työssäoppimispaikkana. Etenkin erityistukea tarvitseville opiskelijoille tämä on hyvä ratkaisu, koska näin saadaan tarvittava tuki ohjaukseen. Tutussa ympäristössä tapahtuvissa asiakaskontakteissa kynnys kohdata asiakas on matala ja luonteva.

Atto-opinnot osuuskunnassa

Atto-opintojen yhdistämisessä osuuskuntatoimintaan olemme vasta alkumetreillä. Jonkin verran opiskelijat ovat laskeneet esim. myyntikatteita ja raaka-ainehintoja matematiikantunneilla. Tieto- ja viestintätekniikan tunneilla on tehty mainoksia ja käyntikortteja. Taide ja kulttuurin tunneilla on valmistettu erilaisia koristeita ja somisteita. Attojen integroimiseksi osaksi osuuskuntatoimintaa on lukemattomia mahdollisuuksia.

Osuuskuntatoiminnan edut: Osuuskuntatoiminta antaa opiskelijalle hyvän mahdollisuuden tutustua työelämään ja yrittäjyyteen. Hän kohtaa erilaisia asiakkaita ja pääsee toimimaan erilaisissa työympäristöissä. Tämä antaa valmiuksia tehdä töitä erilaisissa työryhmissä. Asiakaspalvelussa toimiminen kehittää sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille osuuskunta on hyvä oppimisympäristö, jossa voi harjoitella työelämän vaatimia taitoja. Toistuvat työt takaavat tarpeeksi harjoituskertoja asioiden omaksumiseen ja uusiin tehtäviin on helpompi lähteä tutun ohjaajan kanssa.

Miten perustutkinnonopintoja voidaan yhdistää Osuuskunta toimintaan.

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto; Kotityöpalvelujen koulutusohjelma Kodinhuoltaja

Kaikille pakollisista opinnoistaAteria- ja kahvituspalvelut 15–4 ovYlläpitosiivous 15 ov 2–4 ov

Kotiyöpalvelujen koulutusohjelmaAsiakkaiden avustaminen 10 ov Kodin perussiivous ja tekstiilienhuoltopalvelut 10 ov 3–6 ovKotiruokapalvelut 10 ov 2–4 ovKaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 ovVaatteiden ja tekstiilienhuolto 10 ov 6─8 ovYrittäjyyttä opiskeluun 10 ov Bed & Breakfast-palvelut 5 ov Yrittäjyyden Oma Polku opinnot 28–38 ( 5 ov läpäisynä )

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osatYritystoiminta 1–4 ovOpetuksessa voidaan hyödyntää todellisena harjoituskohteena osuuskuntaa. Attointegraatiota voidaan toteuttaa mm. matematiikan, äidinkielen, tieto- ja viestintätekniikan, yhteiskunta-, yritys-ja työelämätiedon sekä taide ja kulttuurin opinnoissa.

Vapaasti valittavat opinnot

Osuuskunnassa toimiminen 1–10 ov

Oppia niinku Tuukka –malli: Tuukan malli on suunniteltu perheelliselle opiskelijalle. Mallissa huomioidaan opiskelijan rästiin jääneet opinnot.

Ennen puualalle siirtymistä opiskelija roikkui kaksi vuotta rakennusalalla. Opinnot eivät edistyneet ja poissaoloja kertyi paljon. Myös puualalla alkoi tulla luvattomia poissaoloja. Kolmantena puualan vuotena päätettiin siirtyä laajennettuun työssäoppimiseen.

Syksyllä opiskelija aloitti opinnot oppilaitoksessa. Hän teki pois rästiin jääneitä atto-opintoja pääosin verkko-opintoina. Tekemättä jäi vielä englannin kakkoskurssi, joka on hylätty runsaiden poissaolojen takia. Äidinkielen neloskurssi alkaa loppusyksyllä. Sen voi suorittaa kotoa käsin tehtäviä tekemällä ja verkossa opiskelemalla työssäoppimisen aikana. YYT:n kurssin rästissä olevan loppuosan hän pystyy myös suorittamaan Moodlessa verkkokurssina.

Laajennetussa työssäoppimisessa on tarkoitus suorittaa 20 ov:n levytuotteiden valmistus -kurssista puolet, eli 10 ov. Myös puuttuvan 2 ov:n osuuden CNC-työstö 1:n kurssista hän suorittaa työssäoppien.

Tuukka aloittaa laajennetun työssäoppimisen 20.10.2014. Sitä ennen hän suoritti samassa työpaikassa normaalin työssäoppimisjakson 18.8. – 10.10.2014.

Laajennetun työssäoppimisen aikana hän suorittaa:

Levytuotteiden valmistus, 20 ov:n kurssista laajennetussa to:ssa 10 ov

- 7 ov Puumateriaalilevyjen valmistus 1

- 1 ov Puumateriaalilevyjen valmistus 2, Moodle-kurssin tehtävät - 2 ov Kiintokalusteiden valmistus 2, Moodle-kurssin tehtävät + laajennettu työssäoppiminen

OPSin mukaisten tavoitteiden lisäksi tarkoitus on oppia toimimaan ja kehittymään työyhteisön jäsenenä niin hyvin, että valmistuttuaan saisi jatkaa vakituisena työntekijänä.

Ammattitaitoa täydentävät oppiaineet

- 1 ov Äidinkieli 4Erilaisia kirjallisia asiakirjatehtäviä. Yritystoimintaan liittyvät asiakirjat opiskelija tekee työssäoppimisyrityksensä nimissä sen toimintaan liittyvinä (tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, lasku, kuitti, reklamaatio…). Lisäksi hän tekee oman ansioluettelonsa ja hakemuksen johonkin avoinna olevaan alan työpaikkaan ja kirjallisen raportin tekemästään opinnäytetyöstä. Valmiit työt hän palauttaa sähköpostitse äidinkielen opettajalle.

- 1 ov YYT Moodle-alustalle talletetut tehtävät ilta- ja viikonlopputyönä.

RÄSTITEHTÄVÄT

- puuttuva 2 ov CNC-työstö 1 -kurssista, suorittaa työssäoppien CNC-konetta käyttämällä- 1 ov Englanti 2, Moodle-tehtäviä tekemällä

MALLIN RUNKO

Prosessi

Prosessin käynnisti puualan opettaja. Poissaoloja oli kertynyt paljon ja kursseja jäänyt rästiin. Valmistuminen olisi ollut epätodennäköistä, joten vaihtoehto piti löytää. Opiskelijaa laajennettuun työssäoppimiseen motivoi työnantajan lupaus siitä, että valmistumisen jälkeen hän saisi jatkaa samassa yrityksessä vakituisena työntekijänä. Lisäksi työnantaja lupasi hänelle työstä pienen rahallisen korvauksen, joka on tärkeä perheelliselle opiskelijalle.

Opiskelija löysi itse sopivan työssäoppimispaikan. Jo keväällä oli suunniteltu, että hän aloittaisi siellä syksyllä ”normaalin” työssäoppimisjakson. Puualan opettaja neuvotteli ensin yrittäjän, sen jälkeen kaikkien asianosaisten kanssa ja tarkasti työpaikan, tilat ja laitteet, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja työturvallisia ja että yritys soveltuu tulevan puusepän opiskelupaikaksi. Sen jälkeen hän laati puitesopimuksen ja työssäoppimissopimuksen.

Opettaja laati opintosuunnitelmat keskusteltuaan opiskelijan, yrittäjän, työpaikkaohjaajan ja äidinkielen opettajan kanssa.

OhjausOpiskelijalla on työpaikalla oma työpaikkaohjaaja, mutta myös muut työntekijät opettavat tarpeen mukaan. Opiskelijaa ohjataan työn kaikissa vaiheissa. Hänet perehdytetään kaikkiin koneisiin, ennen kuin hän saa luvan niitä itsenäisesti käyttää. Opiskelijalle opetetaan jokainen työvaihe ennen siihen ryhtymistä. Opiskelijan työtä ohjataan konkreettisesti näyttämällä ja opettamalla ja aluksi vieressä valvomalla sekä opettajan ohjauskäynneillä.

Atto-opintojen ja teorian opiskelussa opiskelija tarvitsee tietokonetta ja Internetiä. Moodle, Some ja sähköposti ovat oleellisessa osassa kurssien suorittamisessa. Verkkokurssien tehtäviin opettaja antaa tukea ja ohjausta kirjallisilla palautteilla. Hän selittää, mikä on mennyt väärin, laatii ohjaavia jatkokysymyksiä ja pyytää opiskelijaa tarvittaessa täydentämään tehtäviään.

ArviointiOpiskelijalle pyritään antamaan sanallista palautetta mahdollisimman paljon. Työn osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä joulu- ja helmikuussa. Näytön arviointitilaisuudessa työpaikan edustaja, opettaja ja opiskelija itse tekevät omat numeeriset arvionsa näytön arviointi -lomakkeella. Arviointiasteikko on 1–3. Arvioinnin kohteet:- työprosessin hallinta - työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta- työn perustana olevan tiedon hallinta- elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Näyttötyöksi valitaan opetussuunnitelman kriteerit täyttävät tilaustyöt, joita tehdään mielellään useampi kuin yksi kappale. Opinnäytetyönsä opiskelija valmistaa yrityksessä. Ammattiteorian ja ammattia täydentävien oppiaineiden osaaminen arvioidaan Moodle-tehtävien ja muiden soveltavien tehtävien arvioimisella ja loppukokeella.

Tutkintoperusteisuus ja tavoitteetTutkintoperusteisuus varmistetaan järjestämällä opiskelijalle riittävän monipuolisia töitä. Verrataan opiskelijan osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Käytetään sen arvioimisessa lisäksi haastatteluja ja tehtäviä sekä opiskelijan päivittäin täyttämää oppimispäiväkirjaa.

Työssäoppimisen tavoitteet määritellään kunkin opiskeltavan tutkinnon osan vaatimuksien avulla. Tavoitteena on lisäksi, että opiskelija harjaantuu noudattamaan työelämän käytäntöjä ja toimimaan työyhteisön jäsenenä sekä järjestämään vuorokausirytminsä työssäkäynnin mukaan. Hän oppii arvioimaan työskentelyään ja kehittämään sitä tehokkaammaksi ja laadullisemmaksi. Hän ymmärtää myös työturvallisuusohjeiden noudattamisen tärkeyden. Koska opiskelija ei viihdy oppitunneilla, yksilöllinen atto- ja teoria-aineiden opiskelu verkossa sopii hänelle hyvin. Käytetään hyväksi tehtäviä, joita olemme jo aiemmin tallentaneet Moodle-oppimisalustalle. Äidinkielen neloskurssiin kuuluva teoriaosuus on mahdollista opiskella Moodleen liitetyn materiaalin ja linkkien avulla. Siellä on myös tehtäviä, jotka opiskelija tekee kotona ja palauttaa sähköpostitse äidinkielen opettajalle.

Mallin käyttöönotto ja edellytyksetToteutuakseen malli vaatii tilanteeseen sopivan alan yrityksen, jossa on vastuunsa tunteva työpaikkaohjaaja. Yrityksen työntekijät, ennen kaikkea työpaikkaohjaaja pitää perehdyttää. Yrityksen henkilökunnan pitää ymmärtää, että opiskelija on tullut opiskelemaan puusepän alaa, ei esim. vain siivoamista tai hanttihommia. Tehdyt työt on dokumentoitava päivittäin. Työpaikkaohjaajalla on oltava riittävästi aikaa opiskelijan ohjaukseen muun työn ohessa sekä arviointikeskusteluihin.

Opiskelijan on suoritettava työturvallisuuskurssi ennen työelämään siirtymistä.

Malli vaatii joustavuutta kaikilta osapuolilta, niin koulutuksen järjestäjältä ja opettajilta kuin työnantajaltakin. Tunnit on suunniteltava niin, että opettaja saisi hoidettua tarpeelliset valvontakäynnit, verkko-opetuksen ym. yhteydenotot. Tietokone ja nettiyhteys ovat tärkeät opetus- ja oppimisvälineet, ja ne pitäisi olla sekä opiskelijalla että opettajalla käytössään.

Aikaa tarvitaan mallin yksilölliseen suunnittelemiseen, työssäoppimispaikan tarkastukseen (jollei ole aiemmin tehty), Moodle- tehtävien tarkastukseen ja palautteiden antamiseen sekä ohjauskäynteihin yrityksessä. Mikäli opettajat hyväksyvät pienet lisätyöt ja lukujärjestys saadaan muokattua sopivaksi, lisähenkilöstöä ei tarvita. Palkkamenoja voi tulla hiukan lisää.

Mallin edutMalli perustuu opiskelijakeskeiseen pedagogiseen ajatteluun. Siinä on otettu huomioon opiskelijan tarpeet ja toiveet. Opiskelija etenee omaa polkuaan hänelle yksilöllisesti tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Toimintamalli antaa ryhtiä opiskelijan elämään. Se auttaa häntä pääsemään säännölliseen rytmiin, koska työpaikalla ei sallita poissaoloja. Tieto, että voisi jatkaa töitä samassa yrityksessä valmistumisen jälkeen, motivoi olemaan työpaikalla säännöllisesti ja tekemään parhaansa. Opiskelija piristyy ja oppii ymmärtämään opintojen merkityksen työelämässä selviytymiseen.

Malli voi ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Työelämä oppimisympäristönä sopii opiskelijalle, joka ei viihdy luokkamuotoisessa opetuksessa ja joka kokee oppivansa asiat käytännön töissä luokkaopetusta paremmin. Malli voi mahdollistaa opintojen etenemisen henkilökohtaisesta elämäntilanteesta huolimatta.

Mallin haitatSopiva työssäoppimispaikka voi olla vaikea löytää. Jos työssäoppimispaikka on kaukana oppilaitoksesta, valvontakäyntejä ei ole resurssien puitteissa mahdollista tehdä usein. Yksilöllisten suunnitelmien teko, Moodle-palautteiden antaminen ja tehtävien tarkistaminen yms. vievät myös aikaa ja resurssia.

Pitkä työssäoppimisjakso samassa yrityksessä voi luoda haasteita opiskelijan laaja-alaiselle oppimiselle. Työt on mietittävä erittäin tarkasti. Työssäoppimisjaksolla opiskelijalta puuttuu vertaistuki ja yhteydet opiskelijatovereihin jäävät vähäisiksi.

Oppia niinku täysi-ikäset –malli: Malli on suunniteltu tietyille täysi-ikäisille epäsäännöllisille opiskelijoille, jotka ovat osoittaneet kyllästymistä opiskeluun ja eivät viihdy koulussa, mutta tekevät mielellään töitä käsillään.

Mallin uskotaan tuovan ryhtiä ja säännöllisyyttä opiskeluun. Se myös opettaa käytännössä, kuinka elämä sujuu. Koska työpaikalla ei sallita poissaoloja ja myöhästelyjä, se auttaa pääsemään säännölliseen rytmiin.

Opiskelijat suorittavat laajennetun työssäoppimisen aikana:

Massiivipuutuotteiden valmistus 20 ov -kurssista 6–10 ov- 0–1 ov teoriaosuus verkko-opintoina Moodlessa - 5–9 ov työssäoppien

ATTO-aineet- 1 ov äidinkieli 3, puuttuva osa maanantaisin teoriapäivinä koululla muun ryhmän mukana tai

vaihtoehtoisesti Moodle-opintoina- englanti 2, puuttuva osa maanantaisin teoriapäivinä koululla muun ryhmän mukana tai

vaihtoehtoisesti Moodle-opintoina- fysiikka ja kemia 2, puuttuva osuus verkko-opintoina joko koululla teoriapäivinä tai iltaisin kotona.

MALLIN RUNKO ProsessiProsessin käynnistää puualan opettaja, kun huomaa opiskelijan ”väsähtäneen” ja innokkuuden ja aktiivisuuden lopahtaneen tai jos poissaolot tai tunneilta myöhästymiset alkavat lisääntyä. Opettaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ehdottaa laajennettua työssäoppimista jo ennen OPSiin kuuluvaa

työssäoppimisjaksoa. Opiskelija ja opettaja ottavat yhteyttä alan yrityksiin ja selvittävät niiden mahdollisuuksia ottaa opiskelija työssäoppimaan.

Kun työssäoppimispaikka löytyy, puualan opettaja neuvottelee ensin yrittäjän, sen jälkeen kaikkien asianosaisten kanssa. Sitten opettaja tarkastaa työpaikan, tilat ja laitteet, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja työturvallisia ja että yritys soveltuu tulevan puusepän opiskelupaikaksi. Sen jälkeen hän laatii puitesopimuksen, mikäli sellaista ei ole ennestään, ja opiskelijalle työssäoppimissopimuksen.

Opettaja laatii opintosuunnitelmat keskusteltuaan opiskelijan, yrittäjän, työpaikkaohjaajan ja yhteisten aineiden opettajien kanssa. Ennen työpaikalle siirtymistä opiskelijan on suoritettava työturvallisuuskurssi oppilaitoksella. Työssäoppiminen tapahtuu neljänä päivänä viikossa. Yhden päivän viikosta, joko maanantain tai perjantain, opiskelija on oppilaitoksella ammattia täydentäviä aineita opiskelemassa. OhjausOpiskelijalla on työpaikalla oma työpaikkaohjaaja, mutta myös muut työntekijät opettavat tarpeen mukaan. Myös puualan opettaja ohjaa valvontakäynneillään. Opiskelijaa ohjataan työn kaikissa vaiheissa. Hänet perehdytetään kaikkiin koneisiin, ennen kuin hän saa luvan niitä itsenäisesti käyttää. Opiskelijalle opetetaan jokainen työvaihe ennen siihen ryhtymistä. Opiskelijan työtä ohjataan konkreettisesti näyttämällä, opettamalla ja aluksi vieressä valvomalla sekä opettajan ohjauskäynneillä.

Lukujärjestys pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan sellaiseksi, että teoriapäivinään opiskelija voisi osallistua mahdollisimman usein ryhmänsä mukana äidinkielen ja englannin oppitunneille. Mikäli se ei onnistu, opiskelija tekee kursseihin kuuluvia tehtäviä verkko-opintoina.

Moodle-oppimisalusta ja kirjallinen oheismateriaali ovat käytössä ammattitaitoa täydentävien aineiden opiskelussa. Käytetään hyväksi aiemmin tekemäämme fysiikan Moodle-kurssia, jonka tehtävät tekemällä kurssi voidaan hyväksyä. Loppukokeella opiskelijalla on mahdollisuus näyttää osaamisensa ja sen perusteella annetaan arvosana. Verkko-opintoihinsa opiskelija saa opettajalta tukea ja ohjausta kirjallisilla tai suullisilla palautteilla.

ArviointiTyön osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Näytön arviointitilaisuudessa työpaikan edustaja, opettaja ja opiskelija itse tekevät omat numeeriset arvionsa näytön arviointi -lomakkeella. Arviointiasteikko on 1–3. Arvioinnin kohteet:- työprosessin hallinta - työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta- työn perustana olevan tiedon hallinta- elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Näyttötyöksi valitaan opetussuunnitelman kriteerit täyttävä tilaustyö. Ammattia täydentävien oppiaineiden osaaminen arvioidaan Moodle-tehtävien ja muiden soveltavien tehtävien arvioimisella ja loppukokeella.

Tutkintoperusteisuus ja tavoitteetTutkintoperusteisuus varmistetaan järjestämällä opiskelijoille tutkinnon vaatimuksia vastaavia töitä. Verrataan heidän osaamistaan kunkin ammatillisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Käytetään sen arvioimisessa lisäksi haastatteluja ja tehtäviä sekä opiskelijan päivittäistä dokumentointia.

Työssäoppimisen tavoitteet määritellään kunkin opiskeltavan tutkinnon osan vaatimuksien avulla. Tavoitteena on lisäksi, että opiskelijat harjaantuvat noudattamaan työelämän käytäntöjä ja toimimaan työyhteisön jäsenenä sekä järjestämään vuorokausirytminsä työssäkäynnin mukaan. He oppivat arvioimaan työskentelyään ja kehittämään sitä tehokkaammaksi ja laadullisemmaksi. He ymmärtävät myös työturvallisuusohjeiden noudattamisen tärkeyden.

Mallin käyttöönotto ja edellytyksetToteutuakseen malli vaatii tilanteeseen sopivan alan yrityksen, jossa on vastuunsa tunteva työpaikkaohjaaja. Yrityksen työntekijät, ennen kaikkea työpaikkaohjaaja, pitää perehdyttää. Yrityksen henkilökunnan pitää ymmärtää, että opiskelija on tullut opiskelemaan puusepän alaa, ei esim. vain siivoamista tai hanttihommia. Tehdyt työt on dokumentoitava päivittäin sovittua menetelmää käyttäen. Työpaikkaohjaajalla on oltava riittävästi aikaa opiskelijan ohjaukseen muun työn ohessa sekä arviointikeskusteluihin.

Malli vaatii joustavuutta kaikilta osapuolilta, niin koulutuksen järjestäjältä ja opettajilta kuin työnantajaltakin. Tunnit on suunniteltava niin, että opettaja saisi hoidettua tarpeelliset valvontakäynnit, mahdollisen verkko-opetuksen ym. yhteydenotot. Tietokone tai tabletti ja nettiyhteys ovat tärkeät opetus- ja oppimisvälineet, ja ne pitäisi olla sekä opiskelijalla että opettajalla käytössään.

Aikaa tarvitaan mallin yksilölliseen suunnittelemiseen, työssäoppimispaikan tarkastukseen (jollei ole aiemmin tehty), teoria- ja atto-aineisiin kuuluvien tehtävien tarkastukseen ja palautteiden antamiseen sekä ohjauskäynteihin yrityksessä. Mikäli opettajat hyväksyvät pienet lisätyöt ja lukujärjestys saadaan muokattua sopivaksi, lisähenkilöstöä ei tarvita. Palkkamenoja voi tulla hiukan lisää.

Mallin edut Malli perustuu opiskelijakeskeiseen pedagogiseen ajatteluun. Siinä voidaan ottaa huomioon opiskelijan aktiivisuus, vahvuudet, taipumukset ja suotuisin tapa oppia asioita.

Toimintamalli antaa ryhtiä opiskelijoiden elämään. Koska työelämä ei salli myöhästymisiä ja poissaoloja, mallin uskotaan auttavan heitä pääsemään säännölliseen rytmiin ja tuovan ryhtiä opiskeluun. Opiskelijat piristyvät, motivoituvat ja oppivat ymmärtämään opintojen merkityksen työelämässä selviytymiseen. Malli antaa täysi-ikäisille opiskelijoille mahdollisuuden tutustua työelämään jo toisena opiskeluvuonna ja opettaa, mitä työelämä on.

Malli voi ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Työelämä oppimisympäristönä sopii opiskelijalle, joka ei viihdy luokkamuotoisessa opetuksessa ja joka kokee oppivansa asiat käytännön töissä luokkaopetusta paremmin. Paikanvaihdos saattaa myös virkistää kyllästynyttä opiskelijaa. Päivä viikossa oppilaitoksella teoriaopinnoissa säilyttää yhteyden kouluun ja opiskelijatovereihin eikä vieraannuta opiskelijoita normaalista opiskelijaelämästä.

Jos teoriapäivä saadaan järjestettyä sellaiseksi, että opiskelijat voivat osallistua ammattia täydentävien aineiden normaaliin tuntiopetukseen, opettajien työmäärä ja kustannukset eivät paljon lisäänny. Ylimääräisiä Moodle-tehtävien tarkastuksia ja palautteiden antamista on tuolloin vähemmän.

Malli auttaa myös oppilaitoksen ja yritysten välisten työelämäyhteyksien ylläpitoa ja kehittämistä. Pitkä työssäoppimisaika voi auttaa opiskelijaa saamaan valmistumisensa jälkeen vakituisen työpaikan.

Mallin haitatSopiva työssäoppimispaikka voi olla vaikea löytää. Opettajan valvontakäynnit vievät aikaa, eikä näitä käyntejä siksi ole mahdollista tehdä usein. Lukujärjestyksen saaminen sellaiseksi, että ryhmän ammattitaitoa täydentävät oppiaineet järjestyvät yhdelle tietylle päivälle voi joskus olla haasteellista, mutta onnistuessaan säästää opettajaresurssia.

Opettajan salassapitovelvollisuus estää opettajaa antamasta ehkä tärkeääkin tietoa työpaikkaohjaajalle työssäoppimisjakson onnistumiseksi, jos opiskelija sen kieltää.

Oppia niinku Tupu, Hupu ja Lupu –malli: Malli on luotu kolmelle opinnoissaan jälkeen jääneelle maaseutuyrittäjäopiskelijalle, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan. Tavoitteena on opintojen eteneminen ja valmistuminen. Työssäoppimalla suoritetaan mm. kasvintuotantoon, markkinointiin, kotieläintuotantoon ja metsänhoitoon liittyviä opintoja, jotka ovat osittain kesken mm. poissaolojen ja hylättyjen kokeiden vuoksi.

Oppia niinku vaatetusalan osaamista maailmalla –malli: Toisen vuoden vaatetusalan opiskelija ja NY-yrittäjä suorittaa pakollisten tutkinnon osien osia 6 viikon työssäoppimisjaksolla ulkomailla. Tavoitteena on lisätä ammattitaitoa ja kielitaitoa sekä rohkeutta niiden käyttämiseen.

Oppia niinku oppisopimuksella –malli: 2+1 -mallissa viimeinen vuosi voi olla joko oppisopimusmalli tai työssäoppimismalli. Oppisopimusmallin kohdalla kehitettiin myös sopimusmenettelyä oppisopimustoimiston kanssa. Oppisopimusopiskelu soveltuu opintojen loppuvaiheenopiskelijalle, jolla määräaikainen työsopimus, sekä opiskelijalle, joka huolehtii asioistaan. Sedusta nimetään opiskelijan,

työpaikan ja Sedun välille oppisopimuksen koordinoija, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti oppisopimuksen toteutumisesta.

Suurin osa oppimistavoitteista saavutetaan työpaikalla työpaikkakouluttajan opastuksella opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Työpaikkakouluttaja on tukihenkilö koko sopimuksen ajan, osallistuu opintojen suunnitteluun ja toimii yhdyshenkilönä työpaikan, opiskelijan ja oppilaitoksen välillä.

Tietopuolisten opintojen määrä riippuu koulutuksen tavoitteista ja opiskelijan henkilökohtaisesta opiskeluohjelmasta. Tietopuoliset opinnot voidaan suorittaa myös monimuoto-opiskeluna: opintoja oppilaitoksessa, oppimis- ja projektitehtäviä, ohjattua etäopiskelua, etätehtäviä, verkko-opetusta.

Opettajat suunnittelevat ja järjestävät tietopuolisen koulutuksen sekä ohjaavat ja arvioivat opiskelijaa.

Opoiskelija saa suoritettuaan opinnot loppuun tutkintotodistuksen, joka sisältää näyttö-todistuksen ammattiosaamisen näytöistä ja tutkintotodistuksen. Liitteenä on opintosuoritusote.

Oppisopimus mahdollisuutena:

Parhaiten oppisopimus soveltuu Koulukadulla kahden vuoden opiskelijoille, koska asiakaspalvelu ja myynnin osaamisalassa tutkinnon osat ovat käytännönläheisiä ja kaupassa hyvin opittavia. Talous- ja toimistopalvelujen osaamisalassa taas monet opiskelijat työllistyvät kevätlukukaudella työssäoppimispaikkoihin. Oppisopimus soveltuu hyvin opiskelijalle, jolla viimeisenä opiskeluvuotenaan on mahdollisuus työllistyä esim. työssäoppimispaikkaansa. Edellytyksenä on, että aikaisemmat opinnot on suoritettu. Oppisopimus vaatii yksilölliset suunnitelmat jokaisesta oppisopimuksesta.

Oppisopimuksen haasteita: ─ Oppisopimuspaikkojen löytyminen─ Tutkinnon osien soveltuvuus oppisopimuskoulutukseen─ Koordinointi, opiskelijan opinnot oppilaitoksessa jatkuvasti jonkun ohjauksessa, resurssit?─ Tietopuolinen koulutus ryhmän mukana, opetus täyspainoista niinä päivinä kun

oppisopimusopiskelija mukana, opettajan tulee asia tiedostaa─ Oppilaitosympäristössä uuden opiskelumuodon omaksuminen

2. Erilaisten tvt/some -työvälineiden sekä erilaisten ohjausvälineiden, kuten eTaitava hyödyntäminen työssäoppimisen ohjaamisessa

Maalis-huhtikuussa 2014 Opinlakeus julkaisi kyselyn Some/TVT -välineiden käytöstä ja tarpeesta Sedussa ja Opinlakeudessa. Siihen vastasi 158 Sedussa (tai kuntayhtymän yhteisissä palveluissa) työskentelevää työntekijää. 140 vastaajaa vastasi työssäoppimisen viestintään ja ohjaamiseen liittyviin kysymyksiin.

Oppia niinku töissä –hanke julkaisi samaan aikaan opiskelijoille samantyyppisen Työssäoppimisen viestinnän ja ohjauksen välineet – kyselyn. Kyselyyn vastasi 361 opiskelijaa. Vastaajista yli 80 % on käytössään tietokone ja/tai kännykkä. 23 % opiskelijoista oli käytössään peruskännykkä ja 21 %

vastaajista oli tabletin käyttäjiä. Opiskelijoiden mukaan opettaja piti yhteyttä työssäoppimisjaksolla eniten käymällä paikan päällä (81 %), soittamalla (63 %) tai lähettämällä sähköpostiviestin (59 %). 36 % opiskelijoista ilmoitti opettajan lähettävän tekstiviestejä. 23 % vastaajista kertoi opettajan pitävän yhteyttä ja antavan ohjeita eTaitava -sovelluksella.

Opiskelijat (n. 80 %) pitivät kännykkää kätevimpänä, helpoimpana ja mieluisampana tapana työssäoppimisjaksolla yhteydenpidossa opettajaan tai ohjeiden vastaanottamisessa ja tehtävien tekemisessä/palauttamisessa. Henkilökohtaista kontaktia (yli 70 % vastaajista) pidettiin myös hyvänä vaihtoehtona. N. 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että asiat hoituisivat myös tietokoneen välityksellä. Vajaat puolet vastaajista ei käyttäisi tablettia työssäoppimisessa. Toisaalta vastaajista vain joka viidennellä oli oma tabletti.

Työssäoppimisjaksolla vastaajat (vajaa 90 %) pitäisivät mieluiten yhteyttä ja/tai vastaan ottaisivat ohjeita ja palauttaisivat tehtäviä henkilökohtaisesti opettajan käydessä työssäoppimispaikalla. Noin 80 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä yhteyden pitoon ja tehtävien tekemiseen ja palauttamiseen myös sähköpostia, tekstiviestejä ja puhelinta soittaakseen. Sen sijaan päiväkirjan pitämistä piti hyvänä noin viidennes vastaajista.

Kyselyn laatija koki yllätyksellisenä opiskelijavastaajien suhtautumisen some-välineiden hyödyn-tämiseen työssäoppimisessa – some-välineitä ei pidetty hyvinä. Ainoastaan WhatsApp koettiin kä-teväksi välineeksi (n. 40 % vastaajista) ja neljännes vastaajista voisi kokeilla sitä jatkossa. eTaitavan kannalla oli n. viidennes vastaajista, ja noin puolet vastaajista olisi halukkaita kokeilemaan eTaitavaa. Vaikka some-välineitä ei pidetty kätevinä, niin kuitenkin n. 15 % vastaajista olisi halukkaita kokeilemaan esim. blogia/wikiä ja/tai Googlen palveluita ja n. neljännestä vastaajista kiinnosti Moodlen, eTaitavan ja Facebookin hyödyntäminen.

Myös työssäoppimista ohjaavilla opettajilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteitänsä ja esittää toiveita työssäoppimisen ohjaamisessa ja yhteydenpidossa hyödynnettävien tvt/some –välineiden koulutukseen. Tämä kysely tavoitti 38 opettajaa. Vastausten perusteella opettajat (n. 50 %) pitävät yhteyttä opiskelijoihin ja ohjaavat työssäoppijoita eniten sähköpostitse ja soittaen ja/tai tekstiviestein. Yli 30 % vastaajista käytti myös perinteistä päiväkirjaa. TVT/some-välineistä eniten käytössä ovat Moodle, eTaitava ja WhatsApp -sovellus. Tässä kyselyssä tiedusteltiin erilaisten välineiden käyttöä, joten työssäoppimispaikalla henkilökohtainen käynti ei ollut valittavana vaihtoehtona.

Vastaajilta tiedusteltiin kiinnostusta tvt/some –välineiden käyttöä kohtaan työssäoppimisen ohjaamisessa ja yhteydenpidossa työssäoppijoihin. Vastaajista 84 % on kiinnostunut hyödyntämään tvt/some –välineitä työssäoppimisessa.

Vastaajat kertoivat pitävänsä yhteyttä ja ohjaavansa työssäoppijoita mielellään työpaikkakäyntien yh-teydessä, mutta sen lisäksi annetuista vaihtoehdoista eniten työssäoppimisen viestintään ja ohjaami-seen valittiin puhelut, tekstiviestit ja sähköpostiviestit. Noin 32 % vastaajista on hyödyntänyt WhatsApp-sovellusta viestien lähettämiseen, ja eTaitavaa käyttää n. 24 % näistä vastaajista.

Vastaajilta tiedusteltiin myös mitä välineitä he voisivat kokeilla ja mahdollisesti ottaa käyttöön. Vastaajista n. 32 % voisi kokeilla blogien ja wikien hyödyntämistä työssäoppimisessa ja saman verran vastaajia kiinnostaisi hyödyntää tablettia. Myös Adobe Connect, Lync/Office Communicator sekä Skype kiinnostavat.

Vastaajista n. 80 % halusi osallistua tvt/some –koulutukseen omassa yksikössä ja n. 37 % osallistuisi Opinlakeuden koulutuksiin. Noin 82 % vastaajista ylipäänsä haluaa hyödyntää tvt/somea ja saada siihen koulutusta.

Kahden kyselyn – opettajille ja opiskelijoille suunnatun kyselyn – perusteella voidaan päätellä, että perinteiset välineet ja tavat, kuten puhelimella soittaminen ja tekstiviestien ja sähköpostien lähettäminen koetaan hyviksi tavoiksi sekä yhteyden pitoon että ohjeiden ja tehtävien vastaanottamiseen ja palauttamiseen. Opiskelijat toivovat kuitenkin opettajien henkilökohtaisia käyntejä työssäoppimisjakson aikana. Muutamat TVT/some-välineet, joita ei vielä hyödynnetä työssäoppimisessa, tuntuvat kuitenkin kiinnostavan molempia osapuolia. Näitä olivat mm. WhatsApp, Skype, ACP/Lync ja Googlen palvelut. Etenkin opiskelijoita kiinnostaa Moodlen ja eTaitavan sekä Facebookin hyödyntäminen.

TVT-some –koulutuksia järjestettiin yhteistyössä Opinpaletin kanssa. Työssäoppimista ohjaavien opettajien oli mahdollisuus osallistua Opinpaletin tarjoamaan koulutukseen sekä yhteistyössä järjestettyihin kahteen koulutukseen (Ähtäri Koulutie ja Seinäjoki Koulukatu). Koulutusten aiheena oli eTaitavan käyttö sekä Moodlen ja erilaisten some-välineiden hyödyntäminen.

Viestintä• yhteydenpito opetusteknologiavastaaviin, joiden tehtävänkuvaan eTaitava kuuluu• yhteydenpito eHR.fi / WellWorks Oy:hin ongelmatilanteissa ja ohjelman kehittämiseksi

Koulutus/esittely• eTaitava vastuuhenkilöpalaveri 30.9.2014

• uusille opetusteknologiavastaaville koulutus eTaitavasta ja ajastuksesta sekä muutoksista ohjelmassa

• TVT/some työssäoppimisen ohjaamisen tukena –koulutukset • Ähtäri 23.10.2014• Seinäjoki 26.10.2014• Kurikka-Kauhajoki peruttiin vähäisen osanottajamäärän takia

• Sedu aikuiskoulutus sosiaali- ja terveysala eTaitava esittely 21.11.2014

Kehittämistoiminta• Vuosikellon tekeminen• Opetusteknologivastaavien tuki ongelmatilanteissa• Olemme olleet tiiviisti yhteydessä ohjelman tekijään ja ohjelmaan on saatu monia parannuksia

• Opiskelijalla näkyy heti etusivulla vastauslinkit• Opiskelija voi lähettää tiedoston:

esim. kuva-, pdf-, word-tiedoston, esim. näyttösuunnitelman. Toimii myös kännykällä• Lähetetyt viestit lähtevät myös sähköpostiin.• Opettaja-ohjaaja näkee lähetetyt viestit• Vanhoja viestejä voi poistaa

• uusia ehdotuksia tehty ohjelman toimittajalle mm opettajalle oma muistiinpanolokero opiskelijan raporttiin

• lyhyiden ohjevideoiden teko opiskelijoille ja opettajille• opiskelijan vastaaminen• opiskelijan viestin lähetys eTaitavassa• opiskelijan tiedoston lähetys eTaitavassa• opettajalle raportin lukeminen¨• opettajalle viestin lähetys eTaitavassa

• kysymyksiä päivitetty• sosiaali- ja terveysalan kaikki perusopinnot ja koulutusohjelmat (3 perusopintoa ja 9

koulutusohjelman työssäoppimisjaksoa)• laboratorioalan perustutkinto (1 työssäoppimisjakso)• turvallisuusalan perustutkinto (6 työssäoppimisjaksoa)• liiketalouden perustutkinto (1 työssäoppimisjakso)• aikuiskoulutus sosiaali- ja terveysala (3 perusopintojaksoa)

3. Työpajakokeilut

Sedu Kurikan yksikössä kehitettiin työpajatoimintaa luomalla työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamallia oppilaitoksen ja työpajojen välillä. Kohderyhmänä mallissa ovat opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja tai opiskelijat, joiden ammatilliset perustutkinto-opinnot toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ovat vaarassa keskeytyä.

Työpajaopintoihin osallistuvan opiskelijan tulee aina olla oppilaitoksen kirjoilla, jolloin oikeudet ja velvollisuudet opintososiaalisiin etuuksiin pysyy ennallaan. Työpajalle opiskelemaan siirtymisestä saattaa syntyä muutoksia esim. matkakulujen tai ruokailujen korvaamisesta.

Oppilaitoksen tehtävät:

• Arvioi työpajaopintojen tarpeen ja ohjaa opiskelijan työpajalle (nimetyt henkilöt)• Tarkistaa pajatyöskentelyn soveltuvuuden puuttuvien opintojen suorittamispaikaksi

• Valmistelee koulutussopimuksen, jonka työpaja ja oppilaitos allekirjoittavat• Tekee yhdessä opiskelijan ja työpajan kanssa suunnitelman pajaopinnoista ja niiden kestosta. • Avaa opetussuunnitelman oppimistavoitteet konkreettisiksi työtehtäviksi ja vastaa työsuoritusten

opetussuunnitelmaperusteisesta arvioinnista • Vastaa työpajaopintojen tunnustamisesta• Vastaa opiskelijan tukipalveluista• Vastaa opiskelijan ruokailusta työpajaopintojen ajan• Huolehtii oppilaan vakuutuksista työpajaopintojen aikana• Tekee opiskelijan kanssa tiedonsiirtolomakkeen• Oppilaitoksella on oikeus keskeyttää työpajaopinnot perustellusti

Työpajan tehtävät:

• Työpaja vastaa työpajaopintojen käytännön järjestelyistä; perehdytys, ohjaus, arvioinnit, dokumentointi

• Työpajalla opiskelijalle annetaan työ- ja yksilöohjausta työpajaopintojen aikana• Työpaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta lakien ja säädösten mukaisesti• Työpaja voi keskeyttää opiskelijan työpajaopinnot työpajalla painavien syiden vuoksi• Työpaja tekee VAT-raportoinnin opiskelijalle ja oppilaitokselle mikäli käyttävät tätä toiminnassaan

Opiskelijan tehtävät:

• Noudattaa laadittua opintosuunnitelmaa ja sovittuja aikatauluja• Huolehtii annettujen tehtävien suorittamisesta• On aina mukana häntä koskevissa neuvotteluissa• Osallistuu arviointiin• Voi itse keskeyttää työpajaopintonsa

Opintojen tukitoimet pajatoiminnan avulla

Attopaja:

• Attoaineiden opetus hojks opiskelijoille ja muille tarvittaessa pienryhmässä omassa attopajassa.• Attopaja avoinna läpi lukuvuoden.• Attopaja toimii myös rästipajana jos opiskelijan osaaminen ei täytä osaamisen vähimmäistavoitteita

poissaoloista johtuen.• Rästeihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnitelmallisesti.• Attoaineiden rästipajatoiminalle raivataan tarvittaessa tilaa hopsaten opiskelijan opinnot

ammatillisten opintojen kustannuksella.

Koulun ammatillinen työpaja:

• Ammatillisten aineiden osaamistavoitteiden jäädessä täyttymättä esim. poissaoloista johtuen pyritään niihin puuttumaan nopealla ja suunnitelmallisella toiminnalla.

• Opiskelijan motivaation ylläpitämiseksi on parempi, että mahdollisiin 0 arviointeihin puututaan suunnitelmallisesti nopealla aikataululla. Pyritään tekemään päättyvä tutkinnonosa valmiiksi ennen uuden aloittamista.

• Opiskelijaryhmän tuleva uusi toiminnallinen kokonaisuus jätetään tarvittaessa opiskelijatasolla väliin, että kertyneet hylätyt arvioinnit voidaan suorittaa pois oppilaitoksen omassa työpajassa.

• Hopsin tavoitteena tulisi olla puuttuvien opintojen keskittyminen saman tutkinnonosan sisään. Tällöin on puuttuvien suoritusten ja osaamistavoitteiden hahmottaminen opiskelijalle ja mahdollisesti vaihtuvalle ohjaajalle selkeämpää. Väliin jääneen tutkinnonosan suorittamista voidaan yrittää sijoittaa kesäajalle työssäoppimisen tai mahdollisen kesäpajatoiminnan avulla.

• Työpajatoimintaa voidaan pyrkiä kokoamaan tiettyihin moduuleihin, jolloin eri vuosikurssien opiskelijoita voidaan kasata mahdollisesti samaan työpajaan säästöjen aikaansaamiseksi.

• Tarvittaessa opiskelija jää suorittamaan puuttuvia opintoja neljännelle vuodelle. Opiskelijan työllistymismahdollisuudet paranevat, mikäli näitä puuttuvia opintoja voitaisiin suorittaa työssäoppimispaikoilla.

4. Laajennettuun työssäoppimiseen liittyvän dokumentoinnin kehittäminen, esim. Winha.

Tilastoinnin ja esim. laajennetun työssäoppimisen opintoviikkojen määrän löytymisen helpottamiseksi opiskelijahallintojärjestelmä Winhaan kehitettiin oma laajennetun työssäoppimisen lokero koordinoivien opintosihteerien kanssa. Työssäoppimista ohjaavat opettajat ilmoittavat opintosihteereille tai merkitsevät itse laajennetun työssäoppimisen viikot Winhaan sille luotuun kohtaan.

5. MITEN HANKE ON KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUTETTU? TYÖNJAKO JA AIKATAULU

Ensimmäisessä hankepalaverissa hankevastaavan ja pedagogisen kehittämisen kehittämispäällikön kanssa katsottiin suunnitelmaa ja aikataulutusta toimenpiteistä ja toteutustavasta, ja mietittiin kuka/ketkä ja miten hanketta aletaan toteuttaa. Tämän suunnitelman mukaisesti koordinaattori aloitti työnsä. Syksyllä 2014 tarkistettiin suunnitelman toteutumista.

Noin kymmenelle halukkaalle opettajalle varattiin mahdollisuus osallistua pedagogisten mallien suunnitteluun. Keväällä 2014 hankkeeseen mukaan lähti vain muutama opettaja, mutta syksyllä halukkaita löytyi jo enemmänkin. Pientä liikehdintää puoleen ja toiseen tapahtui – osa opettajista joutui luopumaan hankkeesta työsuunnitelmien vuoksi, mutta tilalle löytyi sopivia tekijöitä.

TVT- ja some-osiota toteutettiin hyödyntäen Sedussa toimivaa Opinpalettia sekä eTaitavan osalta sen vastuuhenkilöitä. Työ aloitettiin keväällä tarvekartoituksin ja niiden pohjalta koulutuksia järjestettiin syksyllä.

Winha-dokumentoinnin osalta opintosihteerit olivat avainasemassa ja ennen kaikkea koordinoivat opintosihteerit. Winhan osalta työ tehtiin kevään 2014 aikana ja syksyllä sinne oli mahdollista merkitä laajennetun työssäoppimisen opintoviikot omaan lokeroon.

6. MITEN HANKKEEN TULOKSIA JA VAIKUTUKSIA ON ARVIOITU?

Tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu oppilaitoksen sisäisissä ja verkoston yhteisissä hankepalavereissa. Lisäksi Sedussa kokoontuu muutaman kerran vuodessa Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja laajennettu työssäoppiminen -hankkeiden ohjausryhmä, jossa hankkeen tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu. Ohjausryhmän kokouksissa on esitelty hanketoimintaa ja tuloksia.

7. MITEN HANKKEESTA ON TIEDOTETTU SIDOSRYHMILLE?

Hankkeesta on tiedotettu sidosryhmille Sedu-uutisissa (muutaman kerran vuodessa ilmestyvä nettijulkaisu), päättyneen SeTreeni-hankkeen päätöstilaisuudessa marraskuussa 2013 sekä Sedun erityisopettajien kokouksessa. Alkuvuodesta 2014 tiedote hankkeesta lähetettiin koko Seduun. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu Sedun työryhmien kokouksissa. Hankkeella on omat hankesivut. Hanketta käytiin esittelemässä tammi-helmikuussa 2014 jokaisessa yksikössä ja TVT-some –koulutuksista on tiedotettu sekä Opinpaletin kautta että hankkeen toimesta. Koordinoivat opintosihteerit tiedottivat muita opintosihteereitä uudesta laajennetun työssäoppimisen merkintätavasta. Ennen hankkeen päättymistä Sedun henkilökuntaa tiedotettiin, mistä hankkeen tulokset ja materiaalit ovat löydettävissä.

8. MITEN HANKKEESTA SYNTYVIÄ TULOKSIA ON LEVITETTY JA HYÖDYNNETTY?

Hankeverkosto kokoontui säännöllisesti ja levitti kokoontumisten aikana tässä ja aiemmissa hankkeissa luotuja hyviä käytänteitä. Hanketta varten Kpedun www-sivuille tehtiin oma sivusto tulosten levittämistä varten. Opetushenkilöstöä on tiedotettu mm. koulutuspäälliköiden ja eri työtyhmien jäsenten välityksellä sekä hankkeen kotisivujen kautta mm. hankkeessa luoduista työssäoppimisen malleista.Hankkeessa syntyneitä Seduun soveltuvia pedagogisia malleja ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi on levitetty mm. erilaisten työryhmien palavereissa ja verkoston kokouksissa. Pedagogiset mallit ovat käytettävissä hankkeen sivuilla.

Hankkeen tuloksena oppilaitoksessa tapahtuvan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen väliset yhteistyömallit selkeytyivät ja jäsentyivät, jolloin oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta voidaan siirtyä sujuvasti oppisopimuskoulutukseen ja päinvastoin. Hankkeessa luotiin sopimusmenettelymalli oppisopimuksella suoritettaviin opintoihin.

Hankkeen tuloksena syntyi työvaltaisen koulutusmuodon opetus- ja ohjausjärjestelmiä siten, että opiskelijoita voidaan tukea entistä yksilöllisemmin heille sopivan opintopolun löytymisessä.

Opettajien some-työkalujen käyttövalmiudet työssäoppimisen ohjauksen tueksi lisääntyivät.

9. HANKKEEN TOTEUTTAMISEEN OSALLISTUNEET MUUT YHTEISTYÖKUMPPANIT

Laaditun suunnitelman mukaan tavoitteita oli toteuttamassa mm. opoja, opetussuunnitelmavastaavia, opettajia ja opintosihteereitä sekä Opinpaletin tekijöitä koordinaattorin lisäksi. Välillisesti myös työssäoppimispaikat ja hankkeen ohjausryhmä osallistuivat hankkeen toteuttamiseen.

10. SELVITYSKAUDEN TAPAHTUMAT

koulutus- ja kehittämisohjelmat: o tvt- ja somekoulutukset: Ähtäri 22.10.2014, Kurikka 27.10.2014 peruuntui, 29.10.2014

Seinäjoki Koulukatu sekä Opinpaletin järjestämät koulutukset tapahtumat

o Päätösseminaari Kokkolassa 11.12.2014 toimintamallit

o Oppia niinku tarmottomat täysi-ikäiseto Oppia niinku Tuukan malliino Oppia niinku oppisopimuksella liikealallao Oppia niinku tytöt miehisellä LVI-alallao Oppia niinku Skaalan malli Lapuan ja Ylihärmän tapaano Oppia niinku osuuskunnassa: osuuskuntatoiminnan opinnollistaminen Ähtärin malliino Oppia niinku NY-yritystoiminnallao Oppia niinku ulkomaillao Oppia niinku maatalousalalla o Oppia niinku työpajassao Laajennetun työssäoppimisen merkinnät opiskelijahallintojärjestelmä Winhassa