Embed Size (px)
Citation preview
LAPIN LIITTO
OMAHOITOSEMINAARIOmahoidon työkaluja, apuvälineitä ja tukimenetelmiä
Janne Okkonen
Projektikoordinaattori
Länsi-Pohjan SHP
UULA-projekti
17.11.2010
Esityksessä mm.
• Telelääketiede Suomessa
• Omahoito yhteiskunnan näkökulmasta
• Omahoito – etäterveydenhuolto
• Kansainvälisten tutkimuksien satoa
• Omahoito –kokonaisuuden tavoitteita
• Palveluita, välineitä ja tukea
• Näkökulmaa vaikuttavuudesta
• Omahoidon tukeminen, opas ammattilaisille
Telelääketiede Suomessa
• Telelääketieteellä pitkä historia (1. teleradiologinen kokeilu 1969)
• 2000-luvulla Internetin hyödyntämisen lisääntymisen myötä web-pohjaiset
työvälineet voimakkaasti myös terveydenhuoltoon
• Muutamia poimintoja hankkeista ja ratkaisuista
• kehittämishankkeet: SAINI, eKat
• kansalaisten sähköiset terveydenhuollon palvelut: Oulun Omahoito,
HYVIS, Neuvokas, eKatselu, ”Virtukeskus”
• Ammattilaiselta ammattilaiselle -etäterveydenhuollon palvelut: etäkardiologia
• Teknologiaratkaisut: videoyhteysratkaisut, Internet-puhelut, IP-videoneuvottelu
• Telelääketieteen sovelluksista pitkäaikaisimpia ovat olleet ne, joissa on
lähdetty käytännön tarpeesta käyttäen riittävän kehittynyttä ja edullista teknologiaa
Omahoito ja EU
Sähköisen terveydenhuollon järjestelmä:
parannetaan terveyttä ja terveyspalveluita
tietotekniikan ja viestinnän avulla
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille,
Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden
komitealle 30.4.2004 "eHealth - parempaa terveydenhuoltoa
Euroopan kansalaisille: Eurooppalaista sähköisen
terveydenhuollon aluetta koskeva toimintasuunnitelma”
[KOM(2004) 356]
Sähköisen asioinnin ja demokratian
vauhdittamisohjelma (SADe)
TILANNEKATSAUS JA TARVITTAVAT UUDET LINJAUKSET
Sähköisen ajanvaraus
• on todettu tutkimuksissa järjestelmästä riippuen nopeuttavan hoitoon
pääsyaikaa jopa 39% ja lyhentävän jonotusaikaa jopa 52%.
Hoito- ja palvelusuunnitelmien jakaminen asiakkaalle
• tukee asiakkaan osallistumista hoidon suunnitteluun ja hoidosta sopimista,
parantaen hoitoon sitoutumista, jolloin riskikäyttäytyminen vähenee,
terveys paranee ja terveydenhuollon palvelujen tarve pienenee.
Etähoidon palvelut
• Osa perinteisistä vastaanottokäynneistä voidaan korvata sähköisellä
yksilö- ja ryhmäkonsultaatiolla, osa lääkärikäynneistä voidaan korvata
hoitajakäynnillä ja osa itse suoritetuin toimenpitein. Hyötyjen realisoituminen
edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakäytäntöjen muutosta.
Hyödyt
• Omahoitojärjestelmien on todettu parantavan hoitotasapainoa ja hoitoon
sitoutumista ja vähentävän käyntejä sekä sairaalapäivien määrää
tilastollisesti merkittävästi.
• Omien tietojen katselu edistää potilaan ja lääkärin välistä tiedonvaihtoa sekä
auttaa täsmentämään kirjaamista.
• Järjestelmien on kirjallisuuden mukaan todettu voivan vähentää
terveyskeskus- ja poliklinikkakäyntejä jopa 20 % tai ylikin.
• Vaikutusketju on monivaiheinen ja arvion mukaan säästöjä voidaan
ennakoida erityisesti kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen,
verenpaineen, metabolisen oireyhtymän ja astman käyntimäärien vähetessä.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ
Talouspoliittinen ministerivaliokunta
18.2.1010
Omahoito – etäterveydenhuolto
Etäterveydenhuolto
• toimintaa, jossa tietoliikennetekniikkaa hyödynnetään lääketieteellisen
tiedon ja palvelujen tarjoamiseksi
• kattaa tiedon jakamisen, interaktiiviset asiantuntijapalvelut
terveydenhuollon ammattilaisten kesken tai ammattilaisen ja potilaan
kesken
Etäterveydenhuolto on hyödyllistä, kun
• tiedon saamisella on kiire
• palvelu tarjotaan pitkän tai hankalan etäisyyden päähän
Yhteenvetoa etäterveydenhuollon
kansainvälisistä tutkimuksista
saaduista kokemuksista
• Teknologia on nykyisin jo luotettavaa etäterveydenhuollon soveltamiseen
• Ammattilaisten välisen etäterveydenhuollon parhaat sovellusalueet ovat
toistaiseksi löytyneet päivystyslääketieteen piiristä
• Potilaan ja ammattilaisen välinen etäterveydenhuolto soveltuu parhaiten
kroonisten sairauksien hoidon seurantaan ja vakiintuneeseen hoitosuhteeseen
liittyvään sähköpostikommunikointiin
• Ammattilaisten välisen etäterveydenhuollon edistämisessä keskeistä on
organisaation toimintatapojen muuttaminen ja palvelujen tuotteistaminen
• Ammattilaisten ja potilaiden välisen kommunikoinnin lisäämisen esteenä on
kannustimien vanhanaikaisuus
Esiselvitys etäterveydenhuollon kehittämismahdollisuuksista osana
laadun nostoa niukoilla resursseilla -projekti (2009)
Omahoito –kokonaisuuden tavoitteita (mm.)
• Miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa siten, että niukoista
resursseista huolimatta pystyttäisiin tuottamaan laadukkaita, potilasturvallisia
palveluja asiakkaille asuinpaikasta riippumatta ja jopa niin, että saavutetaan
kustannussäästöä.
• Potilaan sitouttaminen (vastuuttaminen, valtuuttaminen, osallistaminen) osaksi
omaa hoitoansa sekä tähän liittyvää kokonaisprosessia.
• Ammattilaisten työresurssien vapauttaminen
• Tiedonsaatavuuden monipuolistaminen
SAINI – TEKNISEN YMPÄRISTÖN NYKYTILA
Kansalaisen terveydenhuoltoa tukeva sähköinen asiointi ja interaktiiviset verkkopalvelut
23.11.2007
SITRA ja WM-Data Oy
Omahoito - palveluita, välineitä ja tukeaeAjanvaraus
• seuranta- ja kontrolliajat
• seulontatutkimusajat
• saatavilla 24/7
• ohjeistukset ja lisätiedot
Ohjaus- ja neuvonta –palvelut (osa sis. myös yleistä terveysneuvontaa)
• henkilökohtaista, tunnistettua
• erilaisille kohderyhmille
• eTerveyspalvelut ja eResepti (Turku)
• Hyvis (ESSHP)
• Oulun omahoito (Oulu)
• Piste (Kainuu)
• SalpaNet, (SSHP)
• Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus (Lappi)
Omaseuranta, esimerkiksi seurantapäiväkirjat (mm.)
• liikuntapäiväkirja
• ruokapäiväkirja
• unipäiväkirja
Hoitosuunnitelmat
Osmo Saarelma, Yleislääketieteen erikoislääkäri: Pitkäaikaissairaan omahoidon tuki Espoossa, 18.11.2009
Lomakkeet
• seulontaan: Riskipisteytys
• seurantaan: verensokeri, verenpaine, uloshengityksen huippuvirtaus
paino, jne.
Mittalaitteet
• GM, RR, Syke, PEF, KG, EKG, EMG, jne.
• Tietoturvallisesti tietoa erilaisista mittalaitteista hoitoyksikköön käyttäen
matkapuhelimia, älypuhelimia, PDA-laitteita sekä langatonta GSM/GPRS
tietoverkkoa.
Internet-palvelut
• asiakkaille
• Coronaria Oy: Terve Media –hyötyportaalit
• Orion-Yhtymä: lastenlaakari.com
• Helsingin Sanomat ja Medixine Oy: terveyskeskus.fi
• Kustannus Oy Duodecim: terveyskirjasto.fi
• Oy Scanria Ab: terveysinfo.net
• THL:n sisusto: Tietoa terveydestä –sivusto, http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/
• THL:n terveysportaali: tervesuomi.fi
• YLE: Terveys -portaali (päivitys lopetettu)
• ammattilaisille
• Coronaria Oy: Terve Media –hyötyportaalit
• Kustannus Oy Duodecim: terveysportti.fi
• ProWellness Oy: ProWellness-tietojärjestelmät, prowellness.com
Eniten hakuja: diabetes, dementia, masennus, raskaus, verenpaine, astma,
tulehdus, ihottuma, alkoholi ja unettomuus.
Käyttäjistä 22 % koki kirjaston vähentäneen merkittävästi heidän tarvettaan ottaa
yhteyttä terveyskeskukseen.
Käyttäjistä 3,4 % koki kirjaston lisänneen merkittävästi tarvetta ottaa yhteyttä
terveyskeskukseen.
Omahoidon vaikuttavuus
Taina Mäntyranta
neuvotteleva virkamies, STM
091118
Tiedon hankkiminen ja käsittely
Duodecimin Terveyskirjasto
Asiakas- ja potilaslähtöinen toimintatapa
vaatii onnistuakseen terveydenhuollon
kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä ja
toimintakulttuurin muutosta.
”Olemme tässä oppaassa tuoneet esille
tämän uudenlaisen toimintakulttuurin
keskeisiä käsitteitä ja toimintatapoja, sekä
miten ne saadaan toimiviksi yhteistyössä
asiakkaiden ja potilaiden kanssa.”
toimittajat: Pirkko Routasalo ja Kaisu Pitkälä
Opas on tarkoitettu kaikille
terveydenhuollon ammattilaisille oman
toiminnan tarkasteluun ja kehittämiseen.
kustantaja: Suomalainen Lääkäriseura
Duodecim
Omahoidon tukeminen
Ladattavissa osoitteesta:
www.laaketeollisuus.fi/tiedostot/Omahoidon_tukem_opas_12_09.pdf
