Upload
kai-kortelainen
View
177
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
Kolmannen sektorin osuus Kolmannen sektorin osuus kunnallisen sosiaalipolitiikan kunnallisen sosiaalipolitiikan
toteuttamisessatoteuttamisessaKunnallisen sosiaalipolitiikan iltapäivä
tiistai 12.11.2013 Projektikoordinaattori Heini Maijanen
MontEri-hanke, Socom Oy
Yhdistysten määrä Kaakkois-Yhdistysten määrä Kaakkois-SuomessaSuomessa
Yhteensä 7 497 rekisteröitynyttä yhdistystä, joista
3 289 toimii Etelä-Karjalassa ja 4 208 Kymenlaaksossa
(Patentti- ja rekisterihallituksen alueen yhdistyslistaus 2013)
Monimuotoinen kolmas sektoriMonimuotoinen kolmas sektori
Perinteinen järjestötoiminta Palveluja tuottava järjestötoiminta
Vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys
Jäsen- ja palveluorientoitunut yhdistys
Palvelutuotantoon suuntautunut yhdistys
Käsitys perus-tehtävästä
Sääntöjen mukaisen toiminnan tarjoaminen jäsenistölle
Säännönmukainen toiminta jäsenistölle + palvelutoimintaa
Asiakaslähtöinen palvelutoiminta
Arvot Arvostetaan jäsenistölle tuottavaa perustoimintaa ja siihen liittyvää osaamista
Jäsenistölle kohdistuva toiminta ja osaaminen sekä palvelutoiminta vastakkainasettelua esiintyy
Asiakkaiden tarpeisiin vastaavat laadukkaat palvelut, joilla riittävä kysyntä
Ohjautuminen
Säännöt, jäsenistön tarpeet ja avustuslinjaukset
Säännöt, jäsenistön tarpeet ja avustuslinjaukset. Toisaalta palvelujen käyttäjien ja tilaajien tarpeet
Palvelujen käyttäjien ja tilaajien tarpeista ja säännöistä
Toiminta-alue
Paikallisesti, koska jäsenistö ohjaa toimintaa
Jäsenlähtöinen toiminta paikallisesti, voi laajentua alueellisesti palveluntuottajan roolissa
Paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti kysyntälähtöisesti
Tulovirrat Jäsen-, osallistumis- ja pääsymaksut sekä erilaiset avustukset, talkoot
Jäsentulot, avustukset, talkootoiminta ja palvelutoiminnan tuotot
Kohdennetut avustukset, yritysyhteistyö ja palveluiden tuotot
Näkemykset tulevaisuuden roolista
Perustoiminnan pysyminen laadukkaana
Perustoiminta yhdistyksen kivijalka. Palvelutoiminta tukee tätä. Mitä suuremmaksi palvelutoiminta kasvaa, sitä vähemmän yhdistys pystyy toimimaan äänitorvena alkuperäisessä tarkoituksessa
Toiminnan tarkoitusta tukevat palvelut ja asiakkaan tarpeisiin vastaaminen
Ammatillinen identiteetti
Motivaation lähteenä yhdistyksen perustarkoitus ja siihen liittyvä osaaminen
Uudet osaamisvaatimukset voivat aiheuttaa epävarmuutta ja tyytymättömyyttä
Kytkeytyy palvelujen tuottamiseen ja siihen liittyvään osaamiseen
Lähde: mukaillen http://www.kolmaslahde.fi/tukea/tyokalut
Miltä kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö näyttää
Kaakkois-Suomessa? •Selvitys pohjautuu yhdistyksille ja kuntatoimijoille suunnattuihin sähköisiin kyselyihin Kaakkois-Suomessa
• Yhdistysvastaajia 196, joista 70 % toimii vapaaehtoisen resurssin varassa
• Kuntavastaajia 7/16
•Raportti luettavissa osoitteessa:
www.socom.fi/julkaisut
Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö
Yhteistyön haasteet järjestöjen näkökulmasta
Yhteiset tavoitteet, mutta erilaiset keinot
JÄRJESTÖT
HYVINVOIVAT JA TERVEET ASUKKAAT
KUNTA
palvelut
Monipuolista arkipäivän tukea: tietoa ja ohjausta, vertaistukea
Yhdessä tekemistä
- Tavoittaa niitä ihmisiä, jotka eivät hakeudu palvelujen piiriin
- ”Ihmisten arjen asiantuntijoita” - tuntee jäsenistön ja myös laajemmin paikallisen yhteisön tarpeet ruohonjuuritasolla
- Asukkaiden äänen esiintuojia
- Alueen kehittäminen: kunnan elinvoima ja viihtyisyys parantunut – kunta tuntuu kokonaiselta
- Monipuolisemmat, täydentävät ja uudet palvelut, jotka lisäävät kunnan vetovoimaisuutta
- Työllistämisvaikutukset
‒ Fyysinen pääoma (resurssit, välineet, toimitilat):
‒ kustannussäästöt, voimavarojen tehokkaampi käyttö, suuremmat tapahtumat
‒ Henkinen pääoma (toimijoiden osaaminen ja osaamisen kartoittaminen):
‒ tiedon jakaminen ja laajentaminen molemmin puolin
‒ Sosiaalinen pääoma (luottamus, varavuoroinen kunnioittaminen ja toisten arvostus):
‒ Päällekkäisyyksien välttäminen‒ Alueen yhteisöllisyys ja yhteishenki
vahvistuu
‒ Symbolinen pääoma (maine ja identiteetti):
‒ Yhteistyöllä enemmän näkyvyyttä‒ Tieto meistä lisääntyy‒ vaikuttaminen
Huomioita yhteistyökyselyn pohjalta Paikoittain yhteistyö kuntien ja järjestöjen välillä vireää,
mutta sitä leimaa sattumanvaraisuus ja riippuu pitkälti henkilötason suhteista
Järjestöt hyvin heterogeeninen joukko ja järjestöjen välinen yhteistyö on myös satunnaista
Laajenevat kunnat ja paikalliset yhdistykset eivät välttämättä kohtaa
On tärkeää erottaa toisistaan vastikkeeton (vapaaehtoistyö) ja vastikkeellinen (palvelutuotanto) järjestötyö
Uusia avauksia Kohtaamispaikat/kansalaistoiminnan keskus tukemaan
seudullisia/kuntakohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja toimintamalleja?
Yhteistyön onnistuminen vaatii koordinoivaa panosta - kenelle se kuuluu – voiko sitä jakaa?
Miten kuntien kirjoitetusta kunta-järjestöyhteistyöstrategioista huomio saataisiin itse prosessiin – eri toimijoiden väliset keskustelut?
Yhteistyön kehittäminen arvoverkon avulla
kokoaa tiedon Kaakkois-Suomen järjestöistä ja yhdistyksistä
YKSIN VAI YHESSÄ? –järjestöpäivä
la 30.11. klo 10-15
• Missä asioissa kansalaisjärjestöjen yhteistyö on tarpeellista? Miten yhteistyöhön päästään? Tarvitaanko tähän rakenteita?
• Mitä konkreettisia välineitä tarvitaan järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiselle ja vahvistamiselle?
Ilmoittaudu mukaan 18.11. mennessä www.socom.fi/ilmoittautuminen
Lappeenrannassa, Saimaan
ammattikorkeakoululla, osoitteessa
Skinnarilankatu 36
Yhteystiedot:
Projektikoordinaattori Heini Maijanen puh. 050 434 2443,
www.socom.fi/MontEriwww.yhdistysinfo.fi
www.facebook.com/MonteriHanke