Sitra: Diabeteksen omahoidon hankkeet Suomessa (2013)

Sitra:

Diabeteksen sähköisten omahoitohankkeiden ja -

toimintamallien kartoitus

Loppuraportti

20.12.2013

2

Johdon tiivistelmä

Projekti toteutettiin Sitran toimeksiantona marras-joulukuussa 2013 ja sen tavoitteena oli:

− Identifioida ja analysoida suomessa toteutetut diabeteksen sähköisen omahoidon hankkeet. Arvioida mitä on jo tehty ja millä osa-alueilla olisi vielä tarvetta

lisäkehitykselle.

− Kartoittaa merkittävimmät kansainväliset sähköisen omahoidon hankkeet ja toimintamallit ja analysoida mitä näistä hankkeista olisi mahdollista oppia ja tuoda Suomeen

Selvityksen aikana kartoitettiin laajasti sekä kansallisia että kansainvälisiä diabeteksen sähköisen omahoidon hankkeita ja olemassa olevia

toimintamalleja

− Toteutuksessa hyödynnettiin NHG:n asiantuntemusta sekä haastateltiin yhteensä 24 ulkopuolista asiantuntijaa. Lisäksi hankittiin tietoa julkisista tietolähteistä

− Selvitystyön ja asiantuntijahaastattelujen perusteella valittiin tarkempaan tarkasteluun merkittävimmiksi identifioidut hankkeet ja toimintamallit, joita arvioitiin laaditun

luokittelun perusteella

• Tarkasteluun valitut kansalliset hankkeet ja toimintamallit edustavat mahdollisimman monipuolisesti merkittäviä diabeteksen sähköisen omahoidon aloitteita Suomessa

• Selvityksessä keskityttiin erityisesti tyypin 2 diabetekseen

Suomessa diabeteksen sähköisen omahoidon kehitystyö on ollut hajanaista ja se on pääosin ollut pienten kokeilujen varassa – diabeteksen

sähköiseen omahoitoon tarkoitettuja ratkaisuja ja toimintamalleja ei ole vielä juurikaan juurrutettu osaksi hoitoprosesseja terveydenhuollossa

− Käyttöönoton keskeisimpinä haasteina ovat olleet kokeilujen pienuus, hoitohenkilöstön mukaan saaminen, hyödynnetyjen teknologisten ratkaisujen käytettävyys ja

kustannusvaikuttavuuden todentaminen

Ulkomaiset hankkeet ovat usein keskittyneet teknologiaratkaisuihin ja tiedon hyödynnettävyyteen ja niissä on pyritty rakentamaan alustaa

sähköiselle asioinnille

− Moni hanke on keskittynyt tiedonkulun parantamiseen ja automatisointiin potilaiden ja hoitohenkilökunnan välillä

Diabeteksen sähköisen omahoidon kehittämiseksi tulisi jatkossa edistää nykyistä laajempia, hyväksi koettuja teknologioita hyödyntäviä ja

usean toimijan yhteistyönä toteutettavia hankkeita, joiden tavoitteena on uudistaa terveydenhuollon toimintamalleja sekä sairauden hoidon

että ennaltaehkäisyn näkökulmasta

− Erityistä huomiota tulisi kiinnittää käytettävyyden sekä kustannustehokkuuden varmistamiseen.

Raportti on rakennettu siten, että hankkeiden ja toimintamallien luokittelu sekä tärkeimmät johtopäätökset ja kehitysehdotukset löytyvät

ensimmäisestä kappaleesta. Toinen kappale käsittelee kansallisia kuvatuksi valittuja hankkeita ja toimintamalleja. Kolmannessa kappaleessa

esitellään puolestaan kuvattavaksi valitut ulkomaiset hankkeet.

− Laaja lista tunnistetuista kansallisista ja kansainvälisistä diabeteksen sähköisen omahoidon kehittämishankkeista ja toimintamalleista sekä muut liitteet löytyvät

kappaleesta neljä.

Sisältö

2 Valittujen suomalaisten hankkeiden ja toimintamallien tarkempi kuvaus

3 Valittujen ulkomaalaisten hankkeiden ja toimintamallien tarkempi kuvaus

4

1 Yhteenveto ja johtopäätökset

Yhteenveto ja johtopäätökset

Suomalaiset hankkeet Ulkomaiset hankkeet Liitteet

Liitteet

4

Selvityksen perusteella nostettiin tarkasteluun kuusi eri näkökulmista edistyksellistä omahoitohanketta ja toimintamallia

Yhteenveto suomalaisista hankkeista ja toimintamalleista

Lähteet: Hankkeiden internet-sivut; NHG haastattelut; NHG analyysi



Selvityksen aikana tehtyjen yli parinkymmenen asiantuntijahaastattelun, laajojen tietohakujen ja keskustelujen perusteella valittiin lähempään

tarkasteluun kuusi Suomen mittakaavassa merkittävimmäksi identifioitua diabeteksen sähköisen omahoidon hanketta ja toimintamallia

− Care4Me –pilottitutkimus Sipoon terveyskeskuksessa 2009 - 2013: 24 henkilön pilottitutkimus, jossa otettiin käyttöön esim. itsenäistä monitorointia, automattista

tekstiviestipalautetta, terveyskansiota sekä sähköisiä terveystarkastuksia. Hankkeeseen on oltu tyytyväisiä, mutta kehitetty toimintamalli ei jäänyt käytäntöön hankeajan

jälkeen, koska toiminnan kustannukset koettiin liian korkeiksi ja koska rajallisia henkilöstöresursseja oli tarve priorisoida kiireelliseen työhön kehitystyön sijaan

− eMedic-hanke 2011 - 2014: Keskiössä etälääketieteen sovellusten kehittäminen diabetes-potilaiden omahoidossa, haavanhoidossa ja lastentaudeissa, mutta sisälsi

myös mobiiliratkaisuja sekä terveysvalmennusta. Pilotti on toteutettu 2013 noin 50 potilaalle. Tavoitteena on myös kehittää teknisiä sovelluksia ja välineitä, jotka edistävät

sähköisten terveyspalveluiden tarpeiden ja vaatimusten ymmärtämistä sekä hoitohenkilöstön että potilaiden keskuudessa. Hankkeen tuloksia arvioidaan 2013-2014 ja

jatkosta päätetään keväällä 2014

− Espoon omahoito 2005 - 2010: Espoossa implementoitiin omahoitomalli, joka sisältää uudenlaisen asiakaslähtöisen toimintamallin sekä sähköisen asioinnin.

Toimintamalli tukee omahoitoa ja mahdollistaa hoidon räätälöinnin potilaan tilanteen mukaan. Hankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia ja käytännöt ovat jatkuneet myös

hankeajan jälkeen hankeen laajuudessa, vaikkakin kehitystyö on ollut hitaampaa hankeajan jälkeen. Yhdessä Oulun Omahoidon kanssa Suomen pitkäikäisimpiä ja

tunnetuimpia aloitteita

− Oulun omahoito 2007 - 2011: Palvelu sisältää riskitestit, palveluun ohjaamisen, terveystarkastukset ja –valmennuksen, hoitosuunnitelmat, sähköiset liikunta- ja

ravintopäiväkirjat, ammattilaisten hoito-ohjauksen verkossa, sähköiset ajanvaraukset ja ryhmäohjauksen hyödyntämisen. Oulun omahoito on yksi merkittävimmistä

hankkeista, jossa sähköinen asiointi on onnistuttu juurruttamaan joka päiväiseksi toimintamalliksi omahoidon tueksi. Diabeteksen sähköinen omahoito kuitenkin vain

pienen joukon käytössä perinteisten toimintamallien pyöriessä rinnalla

− Potku-hankkeet 2010 - 2014: Laajempi hankekokonaisuus, joka keskittyy pitkäaikaissairauksien omahoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Osa Potku-hankkeista on luonut

terveyshyötymalliin perustuvia toimivia käytäntöjä diabeteksen omahoitoon. Potku I –hankkeen tuloksiin on oltu tyytyväisiä ja sitä on jatkettu Potku II –

hankekokonaisuutena. Potku II –hankkeessa tuetaan 1-vaiheessa kehitettyjen ja hyväksi havaittujen pitkäaikaissairauksien hoitomallien systemaattista käyttöönottoa

− Eksoten Renewing Health 2011 - 2013: noin 200 henkilön pilottitutkimus diabetes-potilaiden omahoidosta, jossa yhdistetty etämonitorointia sekä terveysvalmennusta.

Terveysvalmennus tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse. Lisäksi potilaille annettiin mittauslaitteet, joiden avulla etämonitorointi tapahtui. Henkilö mittaa verenpaineen

Bluetooth-yhteydellä varustetulla mittarilla. Tulokset lähetetään matkapuhelinsovelluksen kautta Terveyskansioon. Hankkeessa on saatu aikaiseksi lupaavia tuloksia ja

käytännöt ovat jääneet ainakin osittain pysyviksi. Terveysvalmentajien määrää on lisätty hankeajan jälkeen

Valitut hankkeet nousivat useasti esille selvityksen aikana. Suomessa vastaavat hankkeet ovat pääosin pieniä eivätkä niiden tulokset

useinkaan päädy osaksi päivittäistä toimintaa. Erottavana tekijänä valituissa hankkeissa pidettiin erityisesti sitä, että ne ovat joko

hyödyntäneet selkeästi uutta teknologiaa osana hoitoprosessia ja/tai pyrkineet muuttamaan ja/tai jo muuttaneet toimintamalleja sähköistä

omahoitoa tukeviksi ja siten edistäneet kehitettävien toimintamallien hankkeen jälkeistä käyttöönottoa

− Muihin Suomen diabetes-hankkeisiin verrattuna valittujen hankkeiden voidaan myös sanoa olevan Suomen mittakaavassa kooltaan poikkeuksellisen suuria ja/tai niissä

on saatu aikaiseksi omahoitoa tukevia tuloksia

Tarkemman kartoituksen ulkopuolelle jätettyjen hankkeiden ei nähty suoraan kehittäneen diabeteksen omahoidon hoitoprosesseja tai

omahoitomenetelmiä. Moni näistä hankkeista on myös keskittynyt diabetesta laajempiin kokonaisuuksiin

5

Heikko

Hanke keskittyy ensisijaisesti terveydenhuollon

ammattilaisten omien prosessien hiomiseen eikä

niinkään asiakkaan tarpeiden huomioimiseen

Toiminnan muutos ei näy asiakkaalle

Korkea

Palvelu perustuu asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin ja

kehitystyö tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa

Toiminnan muutos näkyy selkeästi ja tuo

helpotusta asiakkaalle

Heikko

Hanke tai projekti toteutetaan yksittäisenä

kokonaisuutena, jolla ei ole liitoskohtia

päivittäiseen käytäntöön ja hoitoprosessiin

Vuorovaikutus on yksisuuntaista esim.

hoitohenkilökunnan standardiohjeet tai tietokanta

omien tietojen tallennukselle

Korkea

Hanke on osa hoitoprosessia ja siinä on

liittymäkohtia koko hoitoprosessin ajalle asiakkaan

ensimmäisestä kohtaamisesta hoitoon

Palvelu perustuu molemminpuoliseen

vuorovaikutussuhteeseen

Heikko

Hanke on irrallinen osa, joka ei keskustele muiden

järjestelmien ja niiden tietojen kanssa

Esim. yksittäinen teknologinen sovellus, joka ei ole

yhteydessä potilastietojärjestelmään

Korkea

Hanke tarjoaa teknisen kokonaisratkaisun, jonka

avulla kaikki tarpeellinen tieto on käytettävissä

oikeaan aikaan oikeassa paikassa tiedon

tallennuspaikasta riippumatta

Heikko

Hanke ei hyödynnä saatavilla olevan teknologian

tarjoamia mahdollisuuksia

Esim. ainoastaan terveysvalmennukseen

keskittyvä hanke

Hankkeet teknologisten ratkaisujen käytettävyys on

heikko

Korkea

Hanke sisältää useita erilaisia teknologisia

sovelluksia, kuten sähköiset terveystarkastukset,

sähköisen asioinnin, etämittauslaitteet,

automatisoidut palauteviestit yms.

Ratkaisun teknologinen käytettävyys on korkea

Hankkeiden ja toimintamallien arvioinnissa on tarkasteltu niiden asiakaslähtöisyyttä, integraatiota ja teknologista toiminnallisuutta

Hankkeiden ja toimintamallien arviointia varten luotu luokitelurakenne

Lähteet: NHG haastattelut; NHG analyysi

Asiakaslähtöisyys

Teknologian

integraatio

Omahoidon

teknologinen

toiminnallisuus

Integraatio

hoitoprosessiin



6

Hankkeet ja toimintamallit tarjoavat hyviksi koettuja ratkaisuja tulevaan kehitystyöhön

Suomalaisten ratkaisujen luokittelu ja vertailu

Asiakaslähtöisyys: Onko hanke toteutettu sisäisen tehostamisen ja työn organisoinnin näkökulmasta vai asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta

Integraatio hoitoprosessiin: Onko hanke yksittäinen hanke ilman monen suuntaista vuorovaikutusta vai tiiviisti päivittäiseen hoitoprosessiin integroitu kiinteä osa toimintaa

Teknologian integraatio: Onko hanke yksittäinen teknologiaratkaisu vai tekninen kokonaisratkaisu, joka linkittyy muiden tietojärjestelmien kanssa

Teknologinen toiminnallisuus: Hyödyntääkö hanke vain vähän/ei ollenkaan teknologiaa vai hyödyntääkö se paljon edistyneitä teknologiasovelluksia

Hankkeen levinneisyydellä tarkoitetaan, onko hankkeen toiminta loppunut hankeajan jälkeen vai onko se jäänyt pysyväksi toimintatavaksi ja levinnyt myös muille maantieteellisille alueille


Hanke

Asia

ka

s-

läh

töis

yys

Inte

gra

atio

ho

ito

pro

se

ssiin

Te

kn

olo

gia

n

inte

gra

atio

Te

kn

olo

gin

en

toim

inn

alli

suu

s

Ha

nkke

en

levin

ne

isyys

Perustelut

Care4Me – Sipoo

Onnistunut hanke, jossa hyödynnetty useita teknologisesti edistyneitä ratkaisuja

Hankkeen jälkeen käytännöt eivät kuitenkaan ole jääneet osaksi päivittäistä

toimintaa

eMedic

Hankkeessa hyödynnetty edistynyttä teknologiaa potilaiden etämonitorointiin

Hankkeen jälkeen käytännöt eivät kuitenkaan ole jääneet osaksi päivittäistä

toimintaa

Espoon omahoito

Toimiva malli, joka parantaa palvelua asiakkaan näkökulmasta ja implementoitu

osaksi päivittäistä toimintaa. Ei kuitenkaan levinnyt laajemmalle alueelle

Käyttöliittymän käytettävyys ja teknologinen toiminnallisuus melko heikkoa

Oulun omahoito

Ensimmäinen laajasti implementoitu sähköisen omahoidon malli, joka on

levinnyt myös Oulun lähialueille

Useita toiminnallisuuksia, mutta ei juuri hyödynnä teknologisesti edistyneitä

ratkaisuja

Potku-hankkeet

Fokus pitkäaikaissairaiden omahoidon menetelmien kehittämisessä asiakkaan

näkökulmasta. Potku I jatkuu Potku II -hankkeena

Ei sisällä juurikaan teknologisia ratkaisuja

Renewing Health - Eksote

Hankkeessa hyödynnetty edistyneitä teknologisia komponentteja

Käytännöt ovat jääneet osittain elämään myös hankeajan jälkeen, mutta eivät

vielä ole levinneet laajemmalle alueelle



7

Omahoidon tueksi tarvitaan ratkaisuja, jotka helpottavat potilaiden arkea ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä

Usein käytetyt diabeteksen omahoitoratkaisut ja niiden teknologiset toiminnallisuudet

*Omahoitoalusta tarkoittaa (sähköistä) kokonaisuutta, joka voi sisältää erilaisia teknologisia ratkaisuja ja jonka tulisi keskustella myös potilastietojärjestelmien kanssa.

Diabeteksen omahoitoa tukevat sähköiset ratkaisut ja uudet toimintamallit tulee integroida yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

**Wireless Body Area Network (WBAN)


Diabeteksen riskitestit ja

sähköinen terveystarkastus

Sähköinen ajanvarausTerveyskansio‒ Potilas voi

tarkastella omia

tuloksia

mobiililaitteella tai

internetissä

Päätöksenteontuki sekä

automatisoitu analyysi ja

palaute‒ Muistutusviestit puhelimeen/

sähköiseen järjestelmään

Tulosten lähetys (automaattinen

/ manuaalinen)‒ Suoraan mittalaitteesta /

manuaalinen tietojen syöttäminen

Sähköiset

vuorovaikutuskanavat lääkäri-

hoitaja-potilas (myös muut

ammattilaiset

‒ Virtuaalivalmennus

(personoitu/yleinen)

‒ Sähköiset konsultaatiot / viestit

Elintapojen ohjauksen ja

seurannan välineet‒ Ravintoseuranta

‒ Liikuntaseuranta

Potilastieto-

järjestelmä

Potilas

Omahoitoalusta*

Tietojen tarkastelu /

syöttäminen

tietokoneen, mobiili-

käyttöliittymän tai

mittalaitteen kautta: ‒ Potilas

‒ Lääkärit ja hoitajat

(julkiset/yksityiset,

pth/esh)

‒ Omaiset

‒ Mahd. vertaisryhmät

Tietoa diabeteksesta ja sen

hoidosta



Mittauslaitteet‒ Perinteiset mittarit: Esim. mittausliuskat

‒ Sensorit: verensokeriarvojen mittaaminen ihon alle asetettavien sensorien

avulla, jotka mittaavat arvot useita kertoja minuutissa rasvakudoksesta

‒ Kehon alueen tietoverkko**: sisältää useita sensoreita, jotka keräävät

tietoa erilaisista fyysisistä muutoksista ja lähettävät ne analysoitavaksi

keskusyksikköön

Potilastieto-

järjestelmä

8

Kansalliset hankkeet ja toimintamallit eroavat toisistaan huomattavasti teknologisten toiminnallisuuksien osalta

Diabeteksen omahoitoratkaisujen teknologinen toiminnallisuus


HankeD

iab

ete

kse

n

riskite

sti/

sä

hkö

ine

n

terv

eysta

rka

stu

s

Tie

toa

dia

be

teksesta

Sä

hkö

ine

n

aja

nva

rau

s

Te

rve

yska

nsio

Sä

hkö

ise

t

vu

oro

va

iku

tus-

ka

na

va

t

Elin

tap

oje

n

se

ura

nta

Mitta

usla

itte

et

Tu

loste

nlä

he

tys

Pä

ätö

kse

nte

on

tuki

se

kä

au

tom

atiso

itu

an

aly

ysi ja

pa

lau

te

Mu

uta

Arvio ratkaisun käytettävyydestä

Care4Me – Sipoo Man.

syöttö Hankkeen teknologinen toiminnallisuus on

ollut hyvä ja toimiva

eMedic Aut.

syöttö

Haavanhoit

o iPad +

video Ongelmia tietoliikenneyhteyksien kanssa

Espoon omahoito

Sähköisellä palvelukanavalla oli hankala

käyttöliittymä, mikä hidasti käyttöönottoa

Hanke toteutettiin melko pitkälti

järjestelmä- ja teknologiaoimittajien

ehdoilla

Oulun omahoito Man.

syöttö

Toimiva ratkaisu ja portaalilla jo 42 000

käyttäjää (2013)

Kehitettävää esim. mittaustulosten

automaattinen syöttö ja päätöksenteon

tuki

Potku-hankkeet Ei teknologiafokusta, vaikka osahankkeet

saattavatkin hyödyntää teknologiaa

Renewing Health - Eksote Aut.

syöttö

Edistyksellinen teknologia, joka toimi hyvin

hankkeen tarkoitukseen

Investoinnit (kännykkä ja siihen liitettävä

mittari) melko suuria ja seurattava pitkällä

aikavälillä saadaanko katettua



9

Kansainväliset esimerkit ovat pääosin laajoja kokonaisuuksia ja keskittyvät teknologisiin innovaatioihin

Yhteenveto ulkomaisista hankkeista ja toimintamalleista




Myös kansainvälisiä diabeteksen sähköisiä omahoitohankkeita on kartoitettu asiantuntijahaastatteluiden perusteella. Selvitykseen on valittu mukaan erilaisia

hankkeita mahdollisimman monipuolisen kuvan aikaan saamiseksi kansainvälisesti käynnissä olevasta kehitystyöstä sekä teknologisten ratkaisujen

hyödyntämisen että toimintamallien muuttamisen näkökulmasta. Kuvatuksi valitut hankkeet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 3. Esimerkkejä muista

ulkomaisista hankkeista on tämän raportin liitteessä 6

Ulkomaiset hankkeet ovat usein keskittyneet teknologiaratkaisuihin ja tiedon hyödynnettävyyteen. Ulkomaisissa projekteissa on pyritty rakentamaan

tietojärjestelmiä sekä alustaa sähköiselle asioinnille. Moni hankeon keskittynyt automatisoituun tiedonvälitykseen ja tiedonvälityksen parantamiseen

potilaiden ja hoitohenkilökunnan välillä

EU on rahoittanut useita diabeteksen sähköiseen omahoitoon teknologiaratkaisuja kehittäviä miljoonien eurojen hankkeita Euroopassa. Selvityksessä

keskitymme tarkemmin neljän laajan EU-hankkeen tarkasteluun (Commodity, Empower, Metabo ja Reaction). Hankkeet sisältävät seuraavia elementtejä:

− Tiedon kokoaminen yhteen paikkaan ja sen helppo käytettävyys tarpeen mukaan (Commodity, Empower, Metabo, Reaction)

− Sensorit, joiden avulla tieto välittyy automaattisesti tietojärjestelmiin (Metabo). Sensorit asetetaan ihon alle ja ne mittaavat verensokeriarvon jopa useita kertoja

minuutissa rasvakudoksesta

− Elektronisella sensorilaastarilla pystytään tarkkailemaan huomaamattomasti erinäisiä elintoimintoja (Reaction)

− Langattomien kehon alueen tietoverkkojen käyttö potilaiden elintoimintojen tarkkailussa (Reaction ja Metabo)

− Ajo- ja työturvallisuutta lisäävät sovellukset, jotka pyrkivät estämään vaaratilanteita tarkkailemalla potilaan hypoglykemisia oireita (Metabo)

Yhdysvalloissa yksityiset palveluntarjoajat ja järjestöt tarjoavat suuren osan ratkaisuista

− Yhdysvaltojen hankkeista on kuvattu tarkemmin Kaiser Permanenten tietojärjestelmän, omahoitoportaalin ja mobiilisovellukset sekä American Diabetes Associationin

Living with type 2 diabetes -hankkeen, joka tarjoaa personoituja hoitomuotoja jaetun portaalin kautta

− Trendejä ovat esimerkiksi yhteisöllisyyden ja sosiaalisen median liitttäminen osaksi hoitokokonaisuutta sekä tiedon jakamisen että hoidon tukemisen näkökulmasta.

− Lisäksi diabeteksen omahoitoon on kehittymässä uusia ulottuvuuksia, kuten (video)pelien yhdistäminen

− Muita esimerkkejä ovat esimerkiksi sovellukset, joiden avulla pystytään mittaamaan verensokeriarvoja ja jotka linkittyvät suoraan älypuhelimiin. Kehitetään on myös

insuliinin annostelu osana sovellusta (Esim. Dario platform ja EU-hanke Reaction)

Näiden hankkeiden lisäksi on tarkasteltu Tanskassa toteutettua hankintakokonaisuutta, jonka tarkoituksena on ollut luoda sähköinen alusta, joka yhdistää

alueen sairaalat, kunnat, yleislääkärit (GP), potilaat ja omaiset ja tukee omahoitoa (Shared Care -Platform)

Muita hyviä käytäntöjä maailmalta ovat esimerkiksi:

− Saksassa kansallisella tasolla kaikille diabetes-potilaille järjestetään lyhyt yhtenäinen koulutus diabeteksen omahoidosta, joka parantaa heidän tietoisuuttaan ja

valmiuttaan aloittaa diabeteksen omahoito

− Ruotsissa on käytössä vapaaehtoinen diabetes-tietokanta / laaturekisteri, johon on saatu mukaan paljon käyttäjiä ja jonka avulla diabeteksen hoitoon liittyvät tiedot ovat

paremmin saatavilla ja vertailtavissa

10

Kansainväliset omahoitoratkaisut rakentuvat usein teknologisten ratkaisujen ja sähköisten alustojen ympärille

Ulkomaisten ratkaisujen luokittelu ja vertailu

Asiakaslähtöisyys: Onko hanke toteutettu sisäisen tehostamisen ja työn organisoinnin näkökulmasta vai asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta

Integraatio hoitoprosessiin: Onko hanke yksittäinen hanke ilman monen suuntaista vuorovaikutusta vai tiiviisti päivittäiseen hoitoprosessiin integroitu kiinteä osa toimintaa

Teknologian integraatio: Onko hanke yksittäinen teknologiaratkaisu vai tekninen kokonaisratkaisu, joka linkittyy muiden tietojärjestelmien kanssa

Teknologinen toiminnallisuus: Hyödyntääkö hanke vain vähän/ei ollenkaan teknologiaa vai hyödyntääkö se paljon edistyneitä teknologiasovelluksia


Hanke

Asia

ka

s-

läh

töis

yys

Inte

gra

atio

ho

ito

pro

se

ssiin

Te

kn

olo

gia

n

inte

gra

atio

Te

kn

olo

gin

en

toim

inn

alli

suu

s

Perustelut

Commodity12

Hanke on melko edistynyt teknologisesti (kehon alueen tietoverkko monitorointi, tiedon keruu

ja edistynyt analyysi algoritmien käytön kautta)

Hankkeen tuloksia ei vielä ole, joten ratkaisujen vaikutukset eivät ole tiedossa

Empower

Hanke pyrkii yhdistämään paljon tietoa ja on onnistunut lisäämään tiedon käytettävyyttä

Hankkeessa asiakkaan valtaistuminen on keskiössä

Hankkeen tuloksia ei vielä ole, joten ratkaisujen tuloksellisuus ei tiedossa

Kaiser Permanente - My

Health Connect ja My

Health Manager sekä

mobiilisovellukset

Kaiser Permanente on kehittänyt laajan tietokannan ja siihen linkittyvän omahoitoportaalin ja

turvallisen tiedonvälitysmenetelmän

Tietojärjestelmän ja omahoitoportaalin avulla asiakas pystyy osallistumaan hoitoon tehokkaasti

Living with type 2 diabetes

–ohjelma, USA

American Diabetes Associationin kehittämä ohjelma, jossa hoitoon liittyviä tietoja pystytään

jakamaan toivottujen tahojen kanssa (Microsoft HealthVault)

Sivusta sisältää myös esim. yhteisön vertaistuen mobiilikäyttöliittymän

Metabo

Hankeen kerätään tietoa potilaista sensoreiden ja kannettavan mobiililaitteen avulla tietoja,

jotta hoidon tasoa ja kommunikointia hoitohenkilökunnan kanssa voidaan parantaa

Keskusjärjestelmään tallennettua tieto arvioidaan ja annetaan automaattista palautetta

Reaction

Teknologisesti edistynyt projekti sisältäen esim. verensokeritasoja tarkkailevat mittalaitteet,

automaattinen insuliinin injektoinnin, sekä automatisoidut viestit järjestelmästä

Hankkeen tuloksia ei vielä ole, joten ratkaisujen tuloksellisuus ei tiedossa

Shared Care -Platform /

South Denmark Region

Toimintamallin tarkoituksena on ollut rakentaa sähköinen alusta, joka yhdistää potilaat,

hoitohenkilökunnan ja muut terveydenhuollon toimijat

Sisältää esim. analyysit, kotimonitoroinnin, sähköiset konsultaatiot ja päätöksenteon tuen



11

Keskeiset johtopäätökset diabeteksen sähköisen omahoidon kehityspotentiaalista Suomessa

Suomessa diabeteksen sähköistä omahoitoa kehitetään pienten alueellisten kokeilujen puitteissa eikä

ratkaisujen leviämistä toimintaan tai laajempaan käyttöön ole juuri tapahtunut

− Ainoastaan Oulun omahoito-alusta on levinnyt käyttöön naapurikunnissa

− Renewing Health ja Espoon omahoito hankkeiden ratkaisuja on otettu käyttöön hankekunnissa, mutta pilotoitua suppeammassa

mittakaavassa

− Potku-hankkeet ovat jatkuneet Potku II –hankekokonaisuutena, jossa tuetaan 1-vaiheessa kehitettyjen ja hyväksi havaittujen

pitkäaikaissairauksien hoitomallien systemaattista käyttöönottoa

− Care4Me hankkeessa pilotoitujen ratkaisujen käyttö on lopetettu hankkeen jälkeen ja eMedicin jatko on yhä epävarma (tulokset

puuttuvat)

Paljon pieniä hankkeita,

joiden ratkaisut eivät ole

levinneet päivittäiseen

toimintaan

*Wireless Body Area Network (WBAN)


Merkittävimmät haasteet, jotka ovat hidastaneet kehitettyjen toimintamallien käyttöönottoa ovat käyttäjien

(hoitohenkilökunta ja potilas) ja johdon sitoutuminen uusiin toimintamalleihin ja kustannusvaikuttavuus-

näyttöjen puute

− Ratkaisujen fokus on usein tekninen ja käyttäjien tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle, jolloin se ei tuota merkittävää

lisäaroa hoitohenkilökunnan eikä potilaan arjen näkökulmasta

• Insentiivit käyttöönotolle puuttuvat, joten potilaiden ja erityisesti lääkäreiden ja hoitajien sitoutuminen uuteen toimintamalliin jää

saavuttamatta, mikä on kriittistä implementoinnin kannalta.

− Hankkeen / pilotoinnin aikana hoidon kustannuksiin ei ole otettu kantaa eikä niiden osalta ole selvitetty kustannusvaikuttavuutta

• Vaikuttavuusnäyttöjä tarvitaan investointipäätösten tueksi (laatu, kustannushyödyt)

Merkittävimmät haasteet

ovat sitoutuminen uusiin

toimintamaleihin ja

kustannusvaikuttavuus-

näyttöjen puute

Kansainväliset omahoitoratkaisut rakentuvat usein teknologisten ratkaisujen ja sähköisten alustojen ympärille

− Alustat mahdollistavat mm. sähköisen asioinnin ja tietojen analysoinnin, joiden avulla pystytään parantamaan tiedon käytettävyyttä

ja kommunikaatiota potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä

Maailmalla kehitettyjä kokeiluja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös Suomessa

− Potilaiden motivoinnin ja hoidon toteutuksen tukena hyödynnetään yhä enemmän erilaisia uusia teknologisia ratkaisuja ja

innovaatioita, kuten (video)pelit ja sosiaalinen media sekä sensorimittarit, laastarit, jne.

− Uusimpien teknologisten ratkaisujen osalta kehitystyö on kuitenkin vielä kesken (kuten ajo- ja työturvallisuutta lisäävät sovellukset,

sensorimittauslaitteet, elektroniset sensorilaastarit, langattomien kehon alueen tietoverkkojen* käyttö potilaiden elintoimintojen

tarkkailussa), joten niiden toiminnallisuudesta ja vaikuttavuudesta ei ole vielä saatavilla näyttöä

Tiedon käytettävyyteen ja

hyödynnettävyyteen oppia

maailmalta



12

Diabeteksen sähköistä omahoitoa tulisi kehittää riittävän laajojen ja toimintamallien muutokseen tähtäävien hankkeiden kautta

Hanketason suositukset diabeteksen omahoidon kehittämiseksi


2) Toimintamallien uudistamiseen

ja ratkaisujen käytettävyyteen

panostaminen

1) Riittävän laajojen hankkeiden

käynnistäminen ja

edistyksellisten teknologioiden

hyödyntäminen hankkeissa

Kehitetään hoitohenkilökunnan työtä sekä potilaan hoitoa helpottavia toimintamalleja

• Käyttäjät tulisi ottaa mukaan ratkaisujen kehittämiseen mm. hyödyntämällä palvelumuotoilua, jotta

pystytään kehittämään palveluita ja ratkaisuja, joiden käyttämiseen hoitohenkilökunta ja potilaat (ja heidän

omaisensa) voivat sitoutua ja motivoitua uuteen toimintamalliin

− Käytettävyyttä parantamalla voidaan parantaa sekä henkilökunnan että asiakkaiden muutosvalmiutta

− Yksittäisten teknologisten ratkaisujen avulla ei saada aikaiseksi muutosta toimintaprosesseissa vaan

toimintamallien kehittäminen tulee tehdä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa samanaikaisesti teknologian

kehittämisen kanssa

• Näin varmistetaan uuden toimintamallin soveltuvuus olemassa olevien rakenteiden kanssa

Toteutetaan hankkeita, jotka ovat käyttäjämäärältään riittävän suuria, ja jotka hyödyntävät

edistyksellisiä teknologioita

− Erityisesti automatisoitu mittaustulosten lähetys sekä päätöksenteon tuki ja automaattiset palauteviestit ovat

teknologioita, joita tulisi testata lisää ja ottaa käyttöön laajassa mittakaavassa

− Hankkeita tulisi toteuttaa yhteistyössä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa, jotta niihin saadaan mukaan

riittävästi osaajia ja käyttäjiä

− Laajat yhteistyöhankkeet mahdollistavat myös hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin

3) Ratkaisun

kustannustehokkuuden

varmistaminen

Hankkeiden ja kehitettyjen ratkaisujen vaikuttavuuden arviointi potilaan terveydentilan ja

hoitoprosessien näkökulmasta sekä kustannushyötylaskelmien tekeminen

− Hankkeiden tuloksia, onnistumisia ja epäonnistumisia tulisi pystyä vertailemaan kattavasti, jotta osataan vetää

oikeita johtopäätöksiä päätöksenteon tueksi

− Liiketoimintaosaaminen tulisi aina varmistaa osana kehittämistyötä, jotta hankkeiden aikana kehitetään

levitettävissä olevia ratkaisuja



13

Kehitettävien ratkaisujen käyttöönottoon tulisi kiinnittää huomiota jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa

Kansallisen tason suositukset diabeteksen omahoidon kehittämiseksi


1) Riittävän laajojen ja

teknologisesti edistyneiden

hankkeiden tukeminen

2) Toimintamallien ja ratkaisujen

kustannusvaikuttavuuden

varmistaminen

Tuetaan laajoja, edistyneitä teknologioita hyödyntäviä hankekokonaisuuksia, jotka toteutetaan

yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa

− Hankkeiden kehittämisessä olisi hyvä kannustaa yhteistyöhön useiden eri toimijoiden kanssa

− Hankkeen toteutuksen tueksi voidaan yhteistyössä toimijoiden kanssa kilpailuttaa tarvittava liiketoiminta- ja

teknologiaosaaminen

− Hyväksi koettuja teknologisia ratkaisuja on jo olemassa. Esimerkiksi Care4Me –hankkeessa hyödynnettyjä

teknologioita voidaan ottaa käyttöön myös suuremmassa mittakaavassa (esim. automatisoidut mittaukset ja

päätöksenteon tuki) kuten liittämällä niitä osaksi Oulun Omahoito-alustaa

Kehittämiseen suunnattavan rahoituksen tulisi ohjata ja tukea myös kehitettyjen ratkaisujen ja

toimintamallien implementointia osaksi päivittäisiä hoitoprosesseja

− Toimintamallien implementointi osaksi jokapäiväistä toimintaa edellyttää kuitenkin erilaisia insentiivejä (esim.

erilaiset kannustimet/ tuki) eri sidosryhmien (potilaat, hoitohenkilökunta, päättäjät) näkökulmasta

− Keskittyminen hyväksi ja toimiviksi todettuihin ratkaisuihin, jotka oikeasti luovat lisäarvoa käyttäjille, helpottaa

implementoida osaksi hoitoprosesseja

− Tavoitteena on tukea toimivien ja implementoitavissa olevien toimintamallien kehittämistä hankkeissa ja

mahdollistaa niiden leviäminen myös muualle

3) Hankeajan jälkeisen

implementoinnin tuki

Kehitettyjen toimintamallien ja ratkaisujen hyötyjen ja kustannusvaikuttavuuden osoittaminen

− Hankkeiden hyödyt tulee osoittaa suhteessa kustannuksiin. Hyötyjä voidaan mitata mm. terveydenhuollon

hoitoprosessien tehostumisen kautta, kuten potilaiden palveluiden käytön muutos suhteessa verrokkiryhmään tai

tavanomaisten lääkäri/hoitaja-kontaktien korvaaminen sähköisellä konsultaatiolla. Erityisesti hyötyjä saadaan

kuitenkin ennalta ehkäisevän toiminnan avulla viivästyttämällä monisairauden syntymistä.

− Kansallisen diabetes-laaturekisterin perustaminen auttaisi hankkeissa kehitettyjen ratkaisujen vertailtavuutta.

Laatureksiterin avulla olisi mahdollista vertailla erilaiset hoitomuotojen vaikuttavuutta. Myös erilaisten

toimintamallien vertailtavuus paranisi.



Sisältö

2 Valittujen suomalaisten hankkeiden ja toimintamallien tarkempi kuvausCare4Me-projekti

eMedic

Espoon omahoito

Oulun omahoito

Potku-hanke

Renewing Health – Eksote


Liitteet4




15

Selvityksen aikana kartoitettiin laajasti kansallisia diabeteksen sähköisen omahoidon hankkeita ja toimintamalleja

Yhteenveto kartoitetuista suomalaisista hankkeista ja toimintamalleista


Hanke Hankeen lyhyt kuvaus

Care4Me Sipoo 2009 - 2013

24 henkilön pilottitutkimus Sipoon terveyskeskuksessa, jossa tutkittiin tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden omahoitoa sähköisten

apuvälineiden avulla. Mittaustuloksia raportoitiin matkapuhelimella Medinet-terveystaltioon, joka oli yhteydessä Mediatri –

potilastietojrjestelmään. Automatisoitu hoidontukijärjestelmä antoi potilaille matkapuhelimeen aktiivisesti palautetta raportoitujen mittausten

perusteella

eMedic-hanke 2011 - 2014Keskiössä etälääketieteen sovellusten kehittäminen diabetespotilaiden omahoidossa, haavanhoidossa ja lastentaudeissa. Sisälsi myös

mobiiliratkaisuja sekä terveysvalmennusta. Pilotti on toteutettu noin 50 potilaalle

Espoon omahoito 2005 - 2010Espoossa implementoitiin potilaan omahoitoa aktiivisesti tukeva ja asiakaslähtöinen hoitomalli, joka sisältää terveysasemien yhtenäiset

toimintakäytännöt pitkäaikaissairauksien hoidossa

Oulun omahoito 2007 - 2011Sisältää mm. riskitestit, hoitoon ohjauksen, terveystarkastukset ja -valmennuksen, hoitosuunnitelmat, sähköiset liikunta- ja ravintopäiväkirjat,

ammattilaisten hoito-ohjauksen verkossa, sähköiset ajanvaraukset ja ryhmäohjauksen

Potku-hankkeet 2010 - 2014Laajempi hankekokonaisuus, joka keskittyy pitkäaikaissairauksien omahoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Potku-hankkeissa on luotu

terveyshyötymalliin perustuvia toimivia käytäntöjä diabeteksen omahoitoon

Eksoten Renewing Health 2011

- 2013

Pilottitutkimus, jossa tutkittiin kuinka terveysvalmennus ja samanaikainen potilaiden etämonitorointi auttavat potilasta sairauden hallinnassa.

Mukana noin 200 2-tyypin diabetes-potilasta

HUS:n T2DM –hanke 2006-

2009

Hankkeessa oli tavoitteena luoda T2DM-tietojärjestelmä, joka parantaa laadun hallintaa ja tehostaa diabeteksen hoitoketjun toimintaa

alueellisesti pääkaupunkiseudulla

Terva – terveysvalmennus

2007-2009

1500 diabeetikkoa sai henkilökohtaista terveysvalmennusta kahden vuoden ajan noin kerran kuukaudessa. Terveysvalmentajan tärkeimpänä

työvälineenä puhelimen lisäksi oli tietojärjestelmä

TurkuDEE –hanke 2008-2009Tavoitteena oli ICT-ratkaisuja käyttäen uudistaa diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoitojärjestelmää ja lisätä yksilön

mahdollisuutta ottaa enemmän vastuuta diabeteksen ennaltaehkäisystä, hoidosta ja seurannasta

Dehko 2000-2010Laaja diabetes-tutkimus 10 vuoden ajalta. Dehkon yhteydessä kokeiltiin mm. diabeteskorttia ja -passia, ensitietolehtiä, suuntaviivoja

diabeetikon hoitoon ja kuntoutukseen -oppaita ja suosituksia omaseurantaan

Kurkiaura-hanke 2011-2014Kurkiaura-hankkeessa luodaan asiakaslähtöinen hyvän hoidon palvelujärjestelmä, joka sisältä hoidon suunnan määrittelevän Suuntiman,

tietoja tallentavan Terveystaltion sekä palveluiden saatavuutta helpottavan Palvelutorin

Nuadu 2006-2009Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisessä tutkimushankkeessa kehitettiin uusia tapoja tukea terveyttä ja työkykyä työpaikan ja

työterveyshuollon avulla. Tulosten perusteellla mm. riski sairastua 2 tyypin diabetekseen väheni osittain

Yksi elämä – hanke 2012-2017Kolmen kansalaisjärjestön yhteinen hankekokonaisuus, jossa mukana myös Diabetesliitto. Tarkoituksena on vaikuttaa kansalaisiin,

yhteisöihin, terveydenhuollon rakenteisiin ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee.

HyvisSADe (Keksi-hanke)

Hankkeen tavoitteena on tarjota monipuolisia ratkaisuja kansalaisten ja ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, parantaa kansalaisten

mahdollisuutta osallistua oman terveytensä hoitoon ja tukea uusien asiakaslähtöisten toimintamallien kehittämistä ilman organisaatiorajoja

(mukana mm. diabetes-riskitesti)



16

Hanke

Asia

kas-

lähtö

isyys

Inte

gra

atio

hoito-

pro

sessiin

Teknolo

gia

n

inte

gra

atio

Teknolo

-

gin

en

toim

innalli

-

suus

Hankkeen

levin

neis

yys

Keskim

ää-

räis

tä

suure

mpi

koko

Care4Me Sipoo 2009 – 2013

eMedic-hanke 2011 - 2014

Espoon omahoito 2005 - 2010

Oulun omahoito 2007 - 2011

Potku-hankkeet 2010 - 2014

Eksoten Renewing Health 2011 - 2013

HUS:n T2DM –hanke 2006-2009

Terva – terveysvalmennus 2007-2009

TurkuDEE –hanke 2008-2009

Dehko 2000-2010

Kurkiaura-hanke 2011-2014

Nuadu 2006-2009

Yksi elämä – hanke 2012-2017


Kartoitetuista hankkeista ja toimintamalleista valittiin tarkempaan tarkasteluun kuusi keskeisintä

Kartoitettujen suomalaisten hankkeiden ja toimintamallien arviointi

Asiakaslähtöisyys: kehitystyö perustuu loppuasiakkaan /-käyttäjän tarpeisiin terveydenhuollon omien toimintaprosessien sijaan

Integraatio hoitoprosessiin: kehitystyöllä on tavoiteltu muutosta myös perinteiseen hoitoprosessiin

Teknologian integraatio: hankkeessa kehitetään teknisiä kokonaisratkaisuja yksittäisten ratkaisujen sijaan tiedon kulun varmistamiseksi

Teknologinen toiminnallisuus: hankkeessa tai toimintamallissa hyödynnetään uusia erilaisia teknologisia ratkaisuja

Hankkeen levinneisyys: hankkeen tuloksia on otettu käyttöön hankkeen jälkeen täysin/osittain tai ne ovat levinneet myös muualle

Keskimääräistä suurempi koko: hanke on kooltaan keskimääräisiä vastaavia suomalaisia hankkeita laajempi tai suurempi

Valintakriteerien on katsottu toteutuneen seuraavasti:




Ta

rka

ste

luu

n v

alitu

t

17

Care4Me-projekti / Sipoon terveyskeskuksen pilottitutkimus

Hankkeen perustiedot ja kuvaus

Lähteet: VTT Omahoitoseuranta ja päätöstuki – Jaakko Lähteenmäki; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

Sipoon terveyskeskus

Hanke 1.6.2009 – 28.2.2013, Pilotti-tutkimus 2011-2012

Kohderyhmä Kohderyhmä on tyypin 2 diabetes-potilaat

Tutkimukseen osallistujien ikä keskimäärin 62 vuotta

Tutkimuksen koko Omahoitoryhmässä 24 tyypin 2 diabetes-potilasta

Perinteisen hoidon kontrolliryhmässä 24 potilasta

Laajuus

Projekti on osa ITEA 2 – tutkimusohjelmaa

Muut osallistuvat maat ovat Alankomaat, Ranska ja

Espanja

Suomen konsortiossa ovat mukana Duodecim,

Mediconsult, Nokia, Pohjola, Prowellness ja VTT

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Tekes ja osallistujat rahoittavat Suomen projektia

Kokonaisuudessa Care4Me-projektin koko oli noin 300

htv, josta Suomen osuus kattoi noin neljänneksen

Euromääräisesti arvioituna Suomen kokonaisbudjetti oli

hieman alle 10 M€

Tavoite

Hankkeen tavoitteena on tukea diagnosoituja tyypin 2

diabetes-potilaita kroonisen sairauden hallinnassa, jotta

voidaan välttää huomattavasti kalliimpi vakavien

sairastapausten hoito

Erityisesti hanke keskittyy kontrollikäynteihin ja

verenpaineen ja verensokerin seurantaan

Keskeiset

komponentit

VTT:n Monica sovellus, jonka avulla potilas tallentaa tiedot

päivittäin/viikoittain ohjelmaan ja saa ohjelman kautta

palauteviestin jatkotoimenpiteistä sekä pystyy seuraamaan

trendejä

Medinet terveyskansio

Duodecim sähköinen terveystarkastus

Asiakaslähtöisyys

Palauteviestit

Käynnit tarvittaessa

Hanke keskittyi erityisesti

teknologiaratkaisuihin, mutta ne

tukivat myös asiakkaan parempaa

hoitoprosessia

Integraatio hoitoprosessiin

Hanke on integroitu

hoitoprosessiin läpi koko

asiakassuhteen

Kuitenkaan integraatio käytäntöön

ei muodostunut vahvaksi

Teknologian integraatio

Teknologia on osana

kokonaisvaltaista hoitoprosessia

prosessin eri vaiheissa

Keskustelu potilastietojärjestelmän

kanssa

Teknologinen toiminnallisuus

Riskitesti, sähk. terveystarkastus

Sähköiset vuorovaikutuskanavat

Terveydentilan monitorointi

Medinet-terveyskansio

Mittaus ja manuaalinen tietojen

lähetys

Automaattiset palauteviestit

Hankkeen perustiedot

Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

Sipoon terveyskeskuksessa toteutettiin diabeteksen omahoidon pilottitutkimus (24

henkeä), jonka tarkoituksena oli tukea diagnosoituja tyypin 2 diabetes-potilaita

kroonisen sairauden hallinnassa

Projektissa keskityttiin asiakkaan koko hoitoprosessin ohjaukseen. Hankkeessa

käytettiin esim. diabeteksen riskitestiä sekä sähköistä terveystarkastusta, joiden

avulla pyrittiin ohjaamaan potilasta hoitoon oikeana ajankohtana

Projektissa myös jaettiin tietoa diabeteksesta ja mahdollistettiin ajanvaraus

sähköisesti. Potilaat pääsevät tarkastelemaan omia tietojaan terveyskansiossa ja

heille tarjotaan sähköiset vuorovaikutuskanavat hoitohenkilökunnan kanssa sekä

elintapojen seuranta. Asiakkailla on käytössä erilaisia mittauslaitteet ja tulokset

mittauksista lähetetään manuaalisen syötön kautta

Hanke sisälsi myös päätöksenteontuen ja automatisoidun tekstiviestipalautteen

asiakkaille mittausarvojen perusteella



18


Tarkempi kuvaus valituista osa-alueista

Lähteet: VTT Omahoitoseuranta ja päätöstuki – Jaakko Lähteenmäki

Duodecimin sähköinen terveystarkastus Medinet terveyskansio

VTT:n Monica sovellus



19


Sipoon hankkeen omahoitoryhmään osallistuneiden näkökulmasta

− Painon pudotus keskimäärin 1,6 kg (tilastollisesti merkittävä)

− Verensokeri kehittyi positiivisesti (HbA1c muutos: -0,37%-yks.) (tilastollisesti merkittävä)

− Verenpaine laski interventioryhmässä

− Interventioryhmän käynnit terveyskeskuksissa vähenivät ja vaihtuivat

puhelinyhteydenotoiksi

− Käyttäjätyytyväisyys on ollut korkea

Etäraportointimahdollisuudet yhdistettynä automaattiseen palautteeseen

todennäköisesti lisäävät potilaiden tuloksia tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi

Hankkeen tulokset ja vaikutukset potilaan ja terveyspalveluiden

näkökulmasta

Lähteet: Orsama, Lähteenmäki et all. (2011). Glycosylated Hemoglobin and Weight in Indivisuals With Type 2 Diabetes: Results of Theory-Based Randomized Trial; VTT

Omahoitoseuranta ja päätöstuki – Jaakko Lähteenmäki; NHG haastattelut; NHG analyysi

Yhteenveto hankkeen onnistumisista ja kehitysalueista

Jatkuminen ja levinneisyys

Terveyden omaseurannasta saatiin selkeitä hyötyjä ja tilastollisesti

merkittäviä tuloksia (paino ja verensokeri)

Tulokset ovat rohkaisevia ja kannustavat lisätutkimusten tekoon

Otos oli pieni – ainoastaan 24 henkilöä 10 kuukauden ajan. Osallistujat

valitsivat itse osallistua suuremmasta joukosta (hyvä hoitomyönteisyys)

Hankkeen jälkeen toimintatapa ei siirtynyt käytäntöön

Hankkeeseen oltiin tyytyväisiä, mutta jatkon suhteen ei tehty päätöksiä. Hankeajan

loppuessa joitain yksittäisiä teknologioita jäi käyttöön, mutta toimintatavat eivät

muuttuneet

− Esimerkiksi Medinet-terveyskansiot jäivät käyttöön, mutta seurantaa ei jatkettu

− Esimerkiksi Monica-sovellukseen liittyvät palauteviestit eivät ole enää käytössä

Syitä, minkä takia hanke ei jatkunut, ovat: (1) kustannukset ja (2)

henkilöstöresurssien priorisointi kiireelliseen työhön kehitystyön sijasta

− Kustannukset liittyivät pääosin ohjelmistojen ja laitteiden (mobiililaitteet) hankintaan ja ne koettiin

ylimääräisinä kustannuksina, joita ei oltu budjetoitu

Sipoon terveyskeskuksessa pyritään jollain aikavälillä ottamaan toimintoja

uudestaan käyttöön ja hankkeen avulla opittiin paljon hyödyllisiä asioita. Käytäntöjä

halutaan käyttää nyt Marevan-potilaiden hoitoon

Johtopäätökset

Kannustimilla ja motivoinnilla on tärkeä merkitys

− Henkilökohtainen laite (askelmittari, matkapuhelin)

− Automaattinen palaute

− Ammattihenkilön palaute

Omahoidon saaminen laajaan käyttöön edellyttää:

− Investointeja (uuden hoitoprosessin edellyttämään teknologiaan ja resursseihin)

− Uuden hoitomallin aktiivista markkinointia asiakkaille

− Terveydenhuollon ammattilaisten aitoa kiinnostusta ja asiakaslähtöistä asennetta

Pilotin tulokset rohkaisevat tekemään lisää tutkimuksia liittyen mobiiliteknologian

mahdollistamaan etäraportointiin sekä mittaustuloksiin perustuvaan motivoivaan

palautteeseen



20

eMedic


Lähteet: Turku Science Park; NHG haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Forssa ja Loimaa ja

Kaarina

1.5.2011 - 30.4.2014

Kohderyhmä Diabetes tyyppi 2 haavapotilaat

Tutkimuksen koko

Suomessa noin 10 potilasta/kunta, yhteensä 40-50

potilasta

10-15 hoitajaa + 3 lääkäriä

Laajuus

Latvia (Pauls Stradins Clinical University Hospital)

Haavanhoidon tiedonsiirto Suomesta Latviaan +

hoitajadelegaatio Suomesta Latviaan. Hankkeessa

mukana 10 sairaanhoitajaa, 53 potilasta

Ruotsi (Karolinska University Hospital )

Viro (eHealth Foundation) 11 perhelääkäriasemaa, 23

potilasta, 12 lääkäriä

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

2,8 miljoonaa koko hankkeelle

Turku Science Parkin osuus 0,14 miljoonaa

Rahoittajana toimii Central Baltic Interreg IVA

Tavoite

Luoda sähköinen toimintamalli erikoissairaanhoidon ja

perusterveydenhuollon välimaastoon

Löytää uusia hoitomenetelmiä ja tapoja diabetespotilaiden

etähoidossa

Säästää kustannuksissa teknologia hyödyntämällä

Haavan hoidon etähoidon metodin soveltamista

itsehoidossa mietitty, mutta ei vielä testattu

Keskeiset

komponentit

IPad tabletti hoitajan käytössä

Turku Science Parkin kehittämä tiedotus ja

viestintätyöpaketti

Mittarit ja automaattinen tiedon lähetys

Elintapojen seuranta

Asiakaslähtöisyys

Hanke on keskittynyt erityisesti

etämonitoroinnin kehittämiseen ja

hoitaja-lääkäri-työn tehostamiseen

Työn tehostaminen on keskeistä,

vaikka potilaallakin on aktiivinen

rooli itsemittauksissa yms,


Keskittyy pääosin haavapotilaisiin

eikä koko diabetespotilaiden

hoitoketjuun


Teknologia integroitu hoitajien

työhön hyvin ja helpottanut töitä


Sisältää elintapojen seurannan,

mittauslaitteet, tulosten lähetyksen

ja haavojen etähoidon

Teknologia ja yhteyden eivät aina

toimi luotettavasti


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

eMedic-hanke tähtää etälääketieteen sovellusten kehittämiseen diabetes-potilaiden

omahoidossa, haavanhoidossa ja lastentaudeissa sekä asiakkaan omahoidon

parantamiseen

Hankkeessa kokeiltiin telekonsultaatiota tyypin 2 diabetes haavapotilaiden

kotihoidossa. Hoitajilla oli mukanaan iPad-laitteet, joilla voitiin ottaa yhteys

terveyskeskuksen erikoislääkäriin. Videon välityksellä voidaan päättää esim.

levitetäänkö salvaa vai tarvitseeko potilas viedä lääkärin vastaanotolle

Lisäksi hankkeessa on mittareita, jotka automaattisesti lähettävät arvot

tietokantaan, mobiiliratkaisuja arvojen tallentamiseksi sekä terveysvalmennusta ja

elintapojen seurantaa

− Esim. diabetespotilaita motivoidaan liikkumaan Sportstrackerin avulla

Hankkeen käytännöt on otettu mukaan myös hoitajien koulutusvaiheeseen



21

eMedic


Lähteet: Turku Science Park



22

eMedic

Suhtautuminen hankkeeseen on ollut myönteinen ja ylipäänsä palaute ollut

positiivista

Projektin kehittäjien mielipide projektin laajemmasta käyttöönotosta

tulevaisuudessa on lupaava

Tuloksia tullaan mittaamaan PENG-mallilla, jonka avulla lasketaan

kokonaisvaltaisesti hyödyt ja kustannukset. Hanke saatettu loppuun, mutta

loppuraportointi ei vielä valmis. Käytännön tuloksia ei siis vielä ole, mutta niiden on

tarkoitus valmistua 2014 keväällä

Toimintamallin tulosten ja vaikutusten arviointi

Toimintamallin tulokset ja vaikutukset potilaan ja

terveyspalveluiden näkökulmasta

Lähteet:: Turku Science Park; NHG haastattelut; NHG analyysi

Yhteenveto toimintamallin onnistumisista ja kehitysalueista


Työskentelytapa on helpottanut päivittäistä työtä ja palaute ollut

positiivista

Malli on otettu mukaan hoitajien koulutukseen

Ensituntuma ollut lupaava ja myös integraatio onnistunut hyvin

hoitoprosessiin

Ajoittaiset tietoliikenneongelmat

Juuri lopetettu pilotteja. Pilottiin on ollut myönteinen suhtautuminen ja

jatkokehittämistä halutaan tehdä

Alustavat tulokset hyviä, helpottaa hoitajien työskentelyä

Laitteita kerätään tällä hetkellä pois ja loppuraportointia tehdään juuri. Virallisia

tuloksia ei ole vielä, mutta valmistuvat keväällä 2014

Loppuraportointi ja seminaarit maalis-huhtikuussa 2014, jolloin tiedetään PENG-

mallin mukaiset tulokset

Jatkosta päätetään tulosten ja kuntien taloustilanteen mukaan

Johtopäätökset

Hankkeen testauksessa tulisi olla mukana laaja osallistuja joukko. Mukana tulisi

olla asiakas, hoitaja ja terveysasema

Hankkeessa on tärkeää ottaa hyvin huomioon potilaan ja hoitajan tarpeet eikä

lähestyä ratkaisua vain yhdestä näkökulmasta. On tärkeää, että

hoitohenkilökunnan työ helpottuu, mutta myös potilaan tarpeet on otettava

huomioon

Koulutustilaisuudet ovat hyödyllisiä ja uudet menetelmät kannattaa ottaa alusta asti

tiiviiksi osaksi koulutuspakettia



23

Espoon omahoito

Toimintamallin perustiedot ja kuvaus

Lähteet: Espoon omahoitohanke - Kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palvelujen kehittäminen – Hankkeen loppuraportti; NHG haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta Espoo 2005-2010

Kohderyhmä Pitkäaikaissairaat (astma, diabetes, sydän- ja

verisuonitaudit) Espoossa

Laajuus

Sähköisellä palvelukanavalla noin 6000 käyttäjää (2013)

Omahoitohanke kuului Tekesin FinnWell-ohjelmaan

Espoon omahoidon kehittäminen oli myös osa laajempaa

kunta- ja sairaanhoitopiiritason yhteistyötä (HyväHoito),

jossa mietittiin mm. HUS:n sekä Oulun ja Turun

kaupunkien kanssa kansallisia ratkaisuja

pitkäaikaissairauksien hoitoon

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Espoon omahoito on Tekesin rahoittama hanke

− 1. rahoituskausi (1.9.2005–31.8.2007): 500 000 €

− 2. rahoituskausi (1.9.2007–28.2.2010): 1 113 000 €

Espoon työntekijät käyttivät hankkeeseen 2.

rahoituskaudella noin 2 330 henkilötyöpäivää (vajaa 11

henkilötyövuotta)

Tavoite

Pitkäaikaissairauksien hoitotasapainon paraneminen ja

sairastumisriskissä olevien terveenä pysyminen

Kansallisten hoitomallien kehittäminen

pitkäaikaissairauksien hoitoon

Keskeiset

komponentit

Uusi asiakaslähtöinen ja omahoitoon kannustava

toimintamalli

Sähköiset asiointikanavat

Asiakaslähtöisyys

Mallissa pyritään ottamaan

asiakas osaksi hoitoprosessia ja

sen suunnittelua


Malli jalkautettiin toimintaan ja

tiivis osa hoitoprosessia

Osana uusien työntekijöiden

perehdytystä


Teknologia oli integroitu osaksi

päivittäistä toimintaa ja linkitetty

potilastietojärjestelmän kanssa


Informaatiosivustot, sähköinen

ajanvaraus, terveyskansio,

sähköiset vuorovaikutuskanavat

Käyttöliittymän toiminnallisuus

heikko

Toimintamallin perustiedot

Ratkaisun luokittelu

Toimintamallin kuvaus

Espoossa implementoitiin potilaan omahoitoa aktiivisesti tukeva ja

asiakaslähtöinen hoitomalli (2005-2010), joka sisältää terveysasemien yhtenäiset

toimintakäytännöt pitkäaikaissairauksien hoidossa

Malli tuo selkeämmin esille potilaan roolin ja vastuun omahoidossa, ja selkiyttää

terveydenhuollon ammattilaisten (hoitajat, lääkärit) välistä työnjakoa. Potilas on

hoitotiimin tasavertainen jäsen ja osallistuu hoitosuunnitelman tekemiseen

Omahoitohankkeessa kehitettiin Espoossa käytössä olevaan

asiakastietojärjestelmään (Effica) integroitu sähköinen asiointi yhteistyössä Effican

toimittajan Tieto Oy:n kanssa

Ratkaisuun kuuluu yhtenäiset toimintakäytännöt, työkalut ja palvelut kuten

sähköiset lomakkeet, informaatiosivustot, asiakastietojärjestelmään integroitu

sähköinen ajanvaraus, terveyskansio, terveysasemien omahoitopisteet ja

sähköiset vuorovaikutuskanavat ja ryhmäneuvonta



24

Espoon omahoito


Lähteet: Espoon omahoitohanke - Kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palvelujen kehittäminen – Hankkeen loppuraportti



25

Espoon omahoito

Hoitomallin ansiosta kuntalainen saa omien elintapojensa parantamiseen ja

terveyden hoitamiseen laadukkaita palveluja, jotka mahdollistavat aktiivisen

pitkäaikaissairauksien omahoidon ja omasta terveydestä huolehtimisen sekä

sitouttavat potilasta paremmin omahoitoon

Vahvuutena on asiakastietojärjestelmään suoraan integroitu sähköinen

asiointimahdollisuus, joka yksinkertaistaa ja helpottaa toimintaa. Hoitomalli tukee

omahoitoa ja mahdollistaa räätälöinnin potilaan tilanteen mukaan

Hankkeessa ei ollut kontrolliryhmää ja tuloksia on vaikea arvioida. Asiasta pyritään

tekemään julkaisu lähiaikoina. Tulokset kuitenkin näyttävät, että verensokeriarvot

laskivat ja sekä asiakkaat että henkilökunta ovat olleet tyytyväisiä




Lähteet: Espoon omahoitohanke - Kroonisesti sairaiden hoitomallin ja omahoitoa tukevien palvelujen kehittäminen – Hankkeen loppuraportti; NHG haastattelut; NHG

analyysi



Potilaiden segmentointi eri ryhmiin hoitotason mukaan, jonka avulla

pystytään etukäteen arvioimaan tarvittava hoito

Asiakastietojärjestelmä integroitu sähköiseen asiointiin

Otettiin osaksi päivittäisiä hoitokäytäntöjä ja myös osana uusien

työntekijöiden perehdytystä

Sähköisellä palvelukanavalla oli hankala käyttöliittymä, mikä hidasti

käyttöönottoa

Pitkäaikaissairauksien hoidosta tingitään akuuttisairauksien hoidon

hyväksi

Malli toteutettiin melko paljon teknisten palveluntuottajien ehdoilla

Espoon omahoitomalli on ollut Oulun omahoitohankkeen kanssa merkittävä

paikallinen kehityshanke, joka on osaltaan edesauttanut mallien kehittämistä myös

kansallisella tasolla. STM:n Toimiva terveyskeskus -hankkeessa ja Kaste-

ohjelmassa painospisteenä oleva ns. "Terveyshyötymalli" on pitkälle Espoon

pitkäaikaissairauksien hoitomallin kaltainen

Hankeajan käytännöt ovat jääneet vahvasti elämään, vaikka kehittämistyö on ollut

hitaampaa

− Hankkeen jälkeen on perustettu kehittämisryhmä (6-7 henkilöä)

− Sähköisellä palvelukanavalla noin 6000 käyttäjää tällä hetkellä, eli määrä on kasvanut,

mutta ei niin nopeasti kuin hankkeen aikana. Hankkeen loppuessa käyttäjiä oli noin

3000-4000

Johtopäätökset

Hankkeen johtoryhmän päätöskokouksessa 17.2.2010 keskusteltiin hankkeen

toteutumisesta: ”erityisesti sähköisen asioinnin edistäminen näin pitkälle on ollut

huikea saavutus. Myös henkilöstö pitää hoitomallia hyvänä, ja malli on käytössä

terveysasemilla. Esimiesten vastuunkannossa on vielä osin omat haasteensa.

Lisäksi seurannassa olisi edelleen kehitettävää, esimerkiksi mittareita puuttuu ja

seuranta olisi tehtävä konkreettisesti näkyvämmäksi. Espoon malli on jo myös

herättänyt paljon ulkopuolista kiinnostusta ja saanut paljon kiitosta”

Oleellista toiminnan jatkumisen kannalta on erityisesti se, että hankkeen

toimintamallin koettiin todella helpottavat jokapäiväistä työtä



26

Oulun omahoito


Lähteet: Oulun valtuustoaloite: Omahoitojärjestelmän käytöstä luopuminen 14.11.2013;THL:Kansalaisen sähköisen asioinnin vaikutukset terveysaseman toimintaan 2010; Omahoitopalvelun

kokemukset- Teknologiasta terveyshyötyä –seminaari – Markku Savusalo; Oulu vei tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon verkkoon – Angeria, Hirvasniemi ja Inget, Kansalaisten sähköiset

itsehoitopalvelut –hanke loppuraportti; NHG haastattelut; NHG analyysi

Asiakaslähtöisyys

Palvelua on lähdetty kehittämään

asiakkaan tarpeista ja

lähtökohtana on, että kaikki voivat

käyttää sähköistä asiointia (Ei

erillisiä allekirjoituksia)


Omahoitoportaali on integroitu

hyvin vahvasti osaksi

hoitoprosessia ja hoitoa siirretään

koko ajan enemmän

omahoitoportaalin suuntaan


Omahoitoportaali on integroitu

tiiviiksi osaksi muita

tietojärjestelmiä, josta löytyy kaikki

tarvittavat tiedot


Riskitesti/sähk. Terveystarkastus &

ajanvaraus, tiedon jakaminen,

terveyskansio, sähk. vuorovaikutus

ja elintapojen seuranta

Automatisointia voisi kehittää


Toimintamallin luokittelu


Oulussa diabetesta ehkäistään laaja-alaisesti perusterveydenhuollossa

Palvelu sisältää riskitestit, palveluun ohjaamisen, terveystarkastukset ja –

valmennuksen, hoitosuunnitelmat, sähköiset liikunta- ja ravintopäiväkirjat,

ammattilaisten hoito-ohjaus verkossa, sähköiset ajanvaraukset sekä

ryhmäohjauksen hyödyntämisen

Oulun omahoitoa on kehitetty usean tahon ja hankkeen avulla:

− Diabeteksen ehkäisyä kehitettiin Terveempi Oulu (tero)- hankkeessa (osa Terveempi

Pohjois-Suomi – hankekokonaisuutta 2009-2011/Kaste)

− Diabeteksen omahoitoa kehitettiin PISARA-hankkeessa (osa Tekesin Innovaatiot

sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmaa 2009-2013)

− Omahoitopalvelua kehitettiin STM:n, Tekesin ja Oulun kaupungin yhteistyössä 2006-

2009. Omahoitopalvelu on osa laajempaa sähköisen asioinnin kokonaisuutta (Oma Oula)

Paikkakunta ja

ajankohta

Oulu

Pilotti 2008 – 2009, Palvelun aloitus 2011

Kohderyhmä Oulun kaupungin (ja Uuden Oulun) asukkaat

Laajuus

Väestöpohja on 180 000 asukasta

Käyttäjiä yli 42 000 (syyskuu 2013)

Oulun omahoito laajeni 2013 alusta Uuden Oulun alueelle

(Kiiminki, Yli-Ii, Oulunsalo, Haukipudas)

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Oulun omahoitoratkaisussa kehitettiin yhteistyössä

Mawellin, ProWellnessin ja Tiedon kanssa

Ei pystytä erikseen määrittelemään resursseja, koska

kehitettynä osana isompia kokonaisuuksia

Tällä hetkellä omahoitopalvelun käyttö

liitännäispalveluineen maksaa Oulun kaupungille n. 520

000 euroa vuodessa (kustannustaso 2013 käytön mukaan)

Tavoite

Vastuuttaa asiakkaita enemmän omahoitoon

Vapauttaa terveydenhuollon resursseja hoitotyöhön ja

parantaa palvelujen laatua ja tehokkuutta

Keskeiset

komponentit

Tehokas seulonta internetissä diabeteksen riskitestillä ja

palveluihin ohjaaminen sen avulla

Duodecimin valmennusohjelma, joka alkaa sähköisellä

terveystarkastuksella

Hoitajan vastaanotolla hoitosuunnitelmasta sopiminen



27

Oulun omahoito


Oulun omahoitoportaali

Lähteet: Oulun omahoitoportaali



28

Oulun omahoito

Hyötyjä omahoitohankkeesta ovat esimerkiksi parempi hoitotasapaino,

hoitohenkilökunnan järkevämpi ajankäyttö, tarpeettomia työvaiheiden ja jonotuksen

väheneminen, ihmisten aktivointi oman terveyden seurantaan

Kuntalaiset ja asiakkaat ovat löytäneet omahoitopalvelun ja ammattilaiset ovat

omaksuneet omahoitopalvelun työvälineeksi

− Kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä omahoitoon esim. kustannuksiin ja käytettävyyteen

Vuoden 2013 aikana käyttöaste on noussut huomattavasti vuoteen 2012

verrattuna, joka kertoo positiivisestä kehityksestä myös hankeajan jälkeen

Omahoidon käyttö on vähentänyt lääkäreiden puhelinkontaktointeja ja

laskennallinen säästö tästä on noin 100 000 €




Lähteet: Oulun valtuustoaloite: Omahoitojärjestelmän käytöstä luopuminen 14.11.2013;Omahoitopalvelun kokemukset- Teknologiasta terveyshyötyä –seminaari – Markku

Savusalo; NHG haastattelut; NHG analyysi



Hanke on muuttunut toimintamalliksi, joka on laajasti käytössä ja jota

kehitetään koko ajan

Asiakkaiden rooli muuttunut passiivisesta tiedon vastaanottajasta

aktiiviseksi oman terveyden ja sairauden asiantuntijaksi

Oulun omahoitomalli oli lähtölaukaus sähköisten palveluiden

kehittämiselle ja yhteistyölle yksityisen sektorin kanssa

Hankkeen haasteena oli yhteiskehittäminen yksityisen sektorin kanssa,

koska julkisen rahoituksen käyttäminen vaatii tarkkuutta siinä, ettei

yksityiselle toimijoille anneta perusteetonta kilpailuetua

Hanke on muuttunut Oulussa toimintamalliksi, jota on pidetty esimerkkinä myös

useissa muissa hankkeissa

Hankkeen jatkuminen onnistui luultavasti sen takia, että sähköiset palvelut olivat

osa Oulun kaupungin strategisia linjauksia ja markkinointia tehtiin paljon heti alusta

alkaen (lehti, televisio, asukastuvat, koulutukset)

− Markkinointi ja koulutus toteutettiin alussa hankerahoituksella ja sitten kehittämistyön

määrärahalla

Lähestymistapa oli erilainen verrattuna muihin hankkeisiin, jossa sähköisen

asioinnin käyttöön tarvitsee allekirjoittaa lomakkeita. Oulussa asiaa lähdettiin

miettimään kuntalaisen näkökulmasta siten, että kaikki voivat käyttää sähköistä

palvelua

Johtopäätökset

Järjestelmä pitää rakentaa vastaamaan kaikkien keskeisten käyttäjäryhmien

(asiakkaat, työntekijät ja palveluntuottajat) tarpeita, jotta se koetaan hyödylliseksi

Hanke-ajan jälkeen mallia on markkinoitava, jotta se saadaan vakiintumaan

päivittäiseen käytäntöön

Käytetyimmät osiot palvelussa ovat ajanvaraus laboratorioihin,

laboratoriotutkimusten lukeminen, viestin välitys, toimeentulotuen hakeminen

(sosiaalipuoli)

Henkilöstöä tulee kouluttaa systemaattisesti, jotta he pystyvät parhaalla

mahdollisella tavalla mahdollistamaan omahoidon



29

Potku-hanke


Lähteet: Potku I loppuraportti; Potku-hankkeen internet-sivut; NHG haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

Hanke toteutettiin vuosina 2010 – 2012

Hankkeeseen osallistui 62 kuntaa, jotka muodostivat

seitsemän osahanketta

Kohderyhmä Pitkäaikaissairaat

Laajuus

Päijät-Hämeen Potku: Päijät-Hämeen kunnat ja

peruspalvelukeskukset. Väestöpohja 202 548 asukasta

(2012)

Pohjanmaan Potku: Kuntia alueella on 22. Yhteensä

alueen väestöpohja noin 266 618 asukasta

Hanke on 62 kunnan laajuinen (7 osahanketta), joista

tarkastelemme yksityiskohtaisemmin Päijät-Hämeen

Potkun ja Pohjanmaan Potkun toteutusta, koska ne ovat

diabeteksen omahoitomenetelmien kannalta olennaisia

hankkeita

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

62 kuntaa ja hankeorganisaatio

Jokaisella osahankkeella on oma projektiorganisaatio

Tavoite Parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa

Keskeiset

komponentit

Potilaan mukaan ottaminen hoitoon

Tiimityö, jossa hoitajan rooli on keskeinen

Yhteistyössä valmistellut hoitosuunnitelmat

Diagnostisen informaation antamisen sijaan keskitytään

omahoidon tukemiseen

Ryhmävastaanotot ja yhdessä tekemisen hyödyntäminen

Asiakaslähtöisyys

Hankkeen tarkoituksena on lisätä

omahoitoa sekä

ennaltaehkäisyssä että hoidossa

asiakkaan näkökulmasta


Hankkeen käytännöt ovat vahvasti

integroituneita jokapäiväiseen

hoitotyöhön


Hanke ei keskity

teknologiaratkaisuihin


Hankerahoitus ei ole tarkoitettu

teknologian kehittämiseen, jonka

takia se ei ole ollut fokuksena

hankkeissa


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

Potku-hankkeen tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja

hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti

Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa

suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa tukevia palveluja

terveyskeskuksissa

Keskeisimmät omahoidon työkalut, jotka on otettu käyttöön koko hankealueella

ovat omahoitolomake, omahoito/ite–pisteet, Ikihyvä, elintaparyhmäohjaus, muut

erilaiset ryhmät sekä ryhmävastaanotot



30

Potku-hanke

Päijät-Potku on lähtökohtaisesti pisimmälle viety malli

omahoitomenetelmien kannalta. Hanke on erityisesti keskittynyt

ennaltaehkäisevään hoitoon

Päijät-Potkussa ovat mukana peruspalvelukeskus Aava, Heinola, Lahti,

peruspalvelukeskus Oiva sekä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

kuntayhtymä

Keskeisiä tavoitteita ovat olleet pitkäaikaisten sairauksien potilaskeskeinen

ja terveysvaikuttava ennaltaehkäisy ja hoito sekä potilaiden hoidon

painotuksen muuttaminen ennakoivaksi ja suunnitelmalliseksi

Hankkeen keskeisinä toimijoina ovat terveyshyötyohjaajat (sairaanhoitajia /

terveydenhoitajia), jotka on palkattu hankevaroilla perusterveydenhuollon

yksiköistä. He työskentelevät 50 % työajalla hankkeessa kehittämistyössä

ja lopun 50 % omassa työssään perusterveydenhuollossa

Terveyshyötyohjaajat perehdytetään terveyshyötymallin mukaiseen

ajattelutapaan ja he koordinoivat terveyshyötymallin mukaista kehittämistä

omassa organisaatiossaan hanketiimin tuella

Päijät-Potkuun on oltu tyytyväisiä ja toimintamallia jatketaan myös Potku II

-hankkeessa


Pohjanmaan Potku -hankkeessa on menty paljon eteenpäin, vaikka

lähtötaso ei olekaan ollut yhtä korkea kuin jollain muilla alueilla

Pohjanmaan Potku II-hankkeen muodostavat Potku I-hankkeessa mukana

olleet Lakeuden Potkun, Pietarsaaren Potkun ja Mustasaaren Potkun

osahankkeiden alueen kuntien terveyskeskukset ja terveyskuntayhtymät.

Pohjanmaan Potku on maantieteellisesti laaja alue ulottuen rannikolta aina

Ähtäriin ja Suupohjaan saakka. Kuntia alueella on 22. Yhteensä alueen

väestöpohja on noin 266 618 asukasta

Omahoidon tavoitteet Pohjanmaalla ovat:

− Omahoitolinkit lisätään ja päivitetään terveyskeskusten kotisivuille

− Selvitetään omahoito-ohjelmien käyttöönottoa tietojärjestelmissä

− Kehitetään korkean riskin asiakkaiden tunnistamisen mallia ja otetaan se käyttöön

− Pitkäaikaissairaille ja riskipotilaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma

− Omahoitotyökalujen käyttöä laajennetaan

Keskeiset menetelmät diabeteksen omahoidossa ovat:

− Diabeteksen riskitestit

− Silmänpohjakuvaukset diabeetikkojen tunnistamiseksi

− Ikihyvä-ryhmät ja niihin ohjaaminen tarpeen mukaan (myös Ikihyvä ohjaajia koulutettu)

− Terveys- ja hoitosuunnitelmat, joissa asiakas itse asettaa tavoitteet ja keinot (näitä tehty

jo tuhansia)

− Hoitokartat ja –polut

− Ryhmätoiminta

Sekä potilaat että henkilökunta ovat olleet hyvin tyytyväisiä hankkeen

tuloksiin. Uudet hoitokäytännöt ja ryhmätoiminta ovat selkeästi jäämässä

osaksi päivittäistä toimintamallia

Päijät-Potku Pohjanmaan Potku -hanke




31

Potku-hanke

Kustannushyötyanalyysia hankkeesta ei ole tehty, mutta Potku I arvioitiin

ulkopuolisen tekijän toimesta

Potku-hankkeen sisäisen analysoinnin mukaan käyntimäärät ovat vähentyneet

omahoitomenetelmien ansiosta, mutta puheluiden määrä on kasvanut

Päijät-Hämeen Potku –hankkeet tuloksia ovat:

− Toimintatavat jääneet osaksi käytäntöä ja implementointi jatkuu Potku II - yhteydessä

Pohjanmaan Potku –hankkeen tuloksia ovat:

− Toimintatavat ovat muuttuneet olennaisesti ja jääneet osaksi käytäntöä

− Elintaparyhmien vaikuttavuutta on mitattu ja alustavat tulokset osoittavat, että

huomattavia painonpudotuksia on saatu aikaiseksi



näkökulmasta




Laaja osanotto ympäri Suomen

Eri kohteissa on kehitetty monia erilaisia ja alueelle sopivia

toimintamalleja ja työntekijät ovat muuttaneet toimintatapojaan

Hoitotyön muutos vaikuttaa pysyvältä

Teknologian käyttö hankkeen yhteydessä on ollut vähäistä, koska

hanke-rahoitusta ei käytetä teknologiaan. Kuitenkin esim. Duodecimin

päätöksenteon tuen järjestelmää on pilotoitu jollain osa-alueilla

Ei kustannus-hyötyanalyysia

Potku-hankkeeseen on oltu tyytyväisiä. Potku II -hanke aloitettiin jatkona Potku I:lle

ja sen tarkoituksena on implementoida ja jalkauttaa kehitetyt toimintamallit

Potku II -hanke loppuu syksyllä 2015 ja tällä hetkellä pohditaan keinoja, jolla

hankkeessa implementoidut hyvät käytännöt saadaan jalkautumaan myös

hankeajan jälkeen

Toimintatavat ovat muuttuneet pysyvästi useilla paikkakunnilla ja Potku-hankkeen

sisäinen yhteistyö levittää onnistuneita käytäntöjä myös muille hankepaikkakunnille

Johtopäätökset

Oleellista hankkeen onnistumiselle on saada työntekijät muuttamaan

toimintatapojaan. Työntekijöiden pitää olla alusta asti mukana hankkeessa ja heille

tulee luoda mahdollisuuksia jatkokehittämiseen

Johdon sitoutuminen hankkeeseen on ensiarvoisen tärkeää samoin kuin hyvien

hanketyöntekijöiden valinta

Tärkeää, että henkilökunta voi käyttää aikaa kehittämistyöhön, jolloin saadaan

hyvä sitoutuminen projektiin kaikilla organisaation tasoilla



32



Lähteet: Eksoten internet-sivut; NHG haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote

Hankkeen kesto 1.2.2010 – 31.8. 2013

Pilotti 2011 – 2012

Kohderyhmä Tyypin 2 diabetes, sydänsairaudet, COPD

Tutkimuksen koko Pilotissa mukana 162+63 diabetes-potilasta ja

kontrolliryhmä

Laajuus

Koko Renewing Health tutkimuksessa mukana 16

Euroopan maata ja noin 8 000 potilasta

Suomen koko pilotissa (myös muut kuin diabetes) mukana

oli 471 potilasta

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Hankkeen kustannusarvio oli 1 254 799 € ja tukiprosentti

50 %. Rahoittajana on Euroopan komissio, ICT PSP,

Competitiveness and Innovation Framework Programme

Projektin oleellinen komponentti oli kuuden

terveysvalmentajan kohdistettu työpanos

Tavoite Terveysvalmennuksen ja etämonitoroinnin käyttöönotto ja

tutkiminen

Keskeiset

komponentit

Nimetyt terveysvalmentajat (6 kpl)

Säännölliset yhteydenotot puhelimitse valmennettaviin (n.

5 vkon välein)

Potilaiden kotimittaukset kerran viikossa ja niiden

etämonitorointi (verenpaine, verensokeri, paino, askeleet)

Asiakaslähtöisyys

Lähtökohtana on asiakkaan

tarpeet ja säännöllinen

yhteydenpito asiakkaan kanssa


Integraatio hoitoon oli oleellista,

koska tutkittiin nimenomaan, miten

terveysvalmennus ja

etämonitorointi yhdessä

vaikuttavat


Teknologia ja etämonitorointi oli

hyvin integroituna muihin

järjestelmiin ja hoitoon


Tiedon jakaminen, terveyskansio,

sähköiset vuorovaikutuskanavat,

elintapojen seuranta,

mittauslaitteet (bluetooth), tulosten

lähetys automaattisesti,

päätöksenteontuki ja automatisoitu

analyysi


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

Hankkeessa tutkittiin, kuinka terveysvalmennus ja samanaikainen potilaiden

etämonitorointi auttaa pitkäaikaissairauden hallinnassa

Projektin aikana koulutettiin terveysvalmentajia, jotka osaavat ohjeistaa

diabeteksen omahoidossa. Potilaisiin oltiin yhteydessä säännöllisesti puhelimitse ja

lisäksi heidän mittaamiaan tuloksia seurattiin jatkuvasti

Potilaille annettiin hankkeen aikana mittauslaitteet, joiden avulla etämonitorointi

onnistui. Henkilö mittaa verenpaineen Bluetoothilla varustetulla mittarilla. Tulokset

lähetetään matkapuhelinsovelluksen kautta Terveyskansioon

Hankkeeseen kuului myös tulosten analysointi ja päätöksenteon tuki sekä

automatisoidut palautteet

Eksoten alueella pilotoitiin konseptia noin 200 tyypin 2 diabetes potilaalle vuoden

ajan



33



Hankkeen arkkitehtuuri

Lähteet: SA-seminaari – Tuula Karhula; NHG haastattelut, NHG analyysi



34



Medixinen terveyskansio

Lähteet: SA-seminaari – Tuula Karhula; NHG haastattelut, NHG analyysi



35


Hankkeen virallisia tuloksia ei ole julkaistu, mutta tulokset vaikuttavat positiivisilta

Hankkeen alustavat tulokset näyttävät positiivisia muutoksia 2 tyypin diabetes-

potilaiden terveydessä

Pilotin kustannuksia ei pystytä kattamaan yhdessä vuodessa, koska sisälsi paljon

laitehankintoja kuten kännykän, johon liitettiin verenpainemittari. Tuloksia pyritään

kuitenkin seuraamaan 5 vuoden päästä, jotta nähdään väheneekö palveluiden

käyttö uusien palvelumuotojen ansiosta



näkökulmasta




Jonkinlainen kustannushyötyanalyysi on valmisteilla ja tarkoituksena

tutkia ainakin palveluiden käytön määrää verrattuna verrokkiryhmään

Hankkeen käytännöt (sekä terveysvalmennus että sähköiset kanavat)

jäivät käyttöön hankeajan jälkeen

Hankeajan jälkeen implementointi ei ole koko ajan ollut helppoa

Hanke on jatkunut hankeajan jälkeen ja terveysvalmentajien koulutusta on

laajennettu pilotin loppumisen jälkeen

Terveyskansiot kilpailutettiin, jonka takia käyttöön tuli tauko. Terveyskansiot ovat

kuitenkin taas käytössä ja näiden avulla halutaan kehittää diabeetikkojen

hoitopolkuja

Kehitystyötä halutaan jatkaa edelleen pilotointiajan jälkeen

Johtopäätökset

Hanke onnistui hyvin ja hankeajan jälkeinen implementointi on onnistunut

kohtuullisen hyvin, koska hankkeeseen oli vahva sitoutuminen ja se helpotti

päivittäistä työskentelyä

Teknologiset edellytysten on oltava olemassa, jotta hanketta pystytään jatkamaan

(Hyvis-fi portaalin kehittäminen samanaikaisesti auttoi Eksoten hankkeessa)

Henkilökunnan ja terveysvalmentajien tulisi olla sitoutuneita ja motivoituneita

projektiin

Asiakkaiden kokema hyöty ja tyytyväisyys ovat keskeisiä hankkeen jatkumisen

kannalta



Valittujen ulkomaalaisten hankkeiden ja toimintamallien tarkempi kuvausCommodity 12

Empower

Kaiser Permanente

Living with type 2 diabetes / American Diabetes Association

Reaction

Shared Care -Platform kroonisten sairauksien hallintaan / South Denmark Region

3

Sisältö





Liitteet4

37

Commodity 12


Lähteet: Commodity internet-sivut; NHG haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta EU-laajuinen, 10/2011 – 09/2014

Kohderyhmä Diabetes tyyppi 1 ja 2 potilaat

18-65 –vuotiaat (kyky käyttää sensoreita ja älypuhelinta

Tutkimuksen koko• Pilotit toteutetaan Sveitsissä ja Puolassa (molemmissa 15

tyypin 2 diabetes-potilasta). Luvat piloteille on saatu

Laajuus

Osa Euroopan Komission 7th Framework –ohjelmaa

Ranska, Saksa, Hollanti, Puola, Slovenia, Sveitsi, Iso-

Britannia, EU-instituutioita

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Koko projektin budjetti 5 M €

EU-rahoitus 3,7 M €

Tavoite

Rakentaa moniparametrinen infrastruktuuri tyyppien 1 ja 2

diabeteksen hoitoon

Tutkia diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien välistä

vuorovaikutusta

Vähentää diabeteksen sairaalahoidon kustannuksia

Vähentää diabetespotilaiden sydän- ja verisuonisairauksia

sekä niihin liittyviä komplikaatioita

Keskeiset

komponentit

Kehon alueen tietoverkko

Henkilökohtaisten tietojen hakeminen järjestelmästä

Hankkeen

vaikutukset

Parantaa moniparametrisen datan hallintaa

Monisairastavuuden ehkäisy

Monisairastavuudesta johtuvien komplikaatioiden (esim.

amputaatio, sokeutuminen) vähentäminen

Opit Suomeen

Sensorien ja kehon alueen tietoverkon käyttö

diabetespotilaiden monitoroinnissa

Tekoälyn ja sisäänrakennettujen lääketieteellisen

algoritmien käyttö tiedonkeruussa ja sovelluksessa

Asiakaslähtöisyys

Tuottaa tietoa sekä

hoitohenkilökunnalle että potilaalle

itselleen


Auttaa kehontoimintojen

automaattisessa valvonnassa

Ei kuitenkaan selkeästi osa

hoitoprosessia


Uusien innovaatioiden integrointi

monitorointiin


Tekoälyn ja lääketieteellisten

algoritmien käyttö moni-

parametrisen datan hallinnassa

Kehon alueen tietoverkon käyttö

monitoroinnissa


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

EU-rahoitteisessa hankkeessa (2011-2014) rakennetaan tietojärjestelmää, jonka

avulla voidaan koota ja analysoida diabeteksen hoitoon liittyvää tietoa oikea-

aikaisesti

Järjestelmä sisältää asiakkaan osallistamista lisäävät ja omahoitoon tähtäävät

toiminnot. Etämonitoroinnin avulla hoitohenkilökunta pystyy seuraamaan

reaaliaikaisesti potilaan tietojen kehitystä. Järjestelmän avulla pystytään myös

tutkimaan yhteyttä diabeteksen ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien välillä

sekä diabeteksen hoidon ja asiakkaiden hyvinvoinnin välillä

Hankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa esimerkiksi kehon alueen tietoverkon

käyttöä diabetespotilaiden monitoroinnissa

Hankkeen keskeisiä komponentteja ovat sensoreiden avulla toteutettava mittaus,

tiedon välitys keskukseen, tiedon käytettävyys ja hakumahdollisuus asiakkaalle

sekä tiedon analysointi ja vertailu



38

Commodity 12


Lähteet: Commodity internet-sivut



39

Empower


Lähteet: Empower nettisivut; NHG haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

Hanke 2012-2015

Pilotti toteutetaan Saksassa ja Turkissa

Kohderyhmä Tyypin 2 diabetes potilaat

Tutkimuksen koko Pilotti Saksassa ja Turkissa. Molemmissa piloteissa on

mukana 50-70 diabetes-potilasta

Laajuus


Turkissa ja Saksassa, mutta mahdollisesti kiinnostusta

levittää projektia myös muihin maihin

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Koko projektin budjetti 4,3 M €


Tavoite

Tavoitteena on parantaa diabetespotilaiden elämänlaatua

ja vähentää palveluiden tarvetta, joka myös vähentää

kustannuksia

Keskeiset

komponentit

Osallistaa potilaita suuremmassa määrin osaksi

hoitoprosessia

Koota kaikki tieto käytettäväksi samaan paikkaan ja

yhdistää tietoja eri tietolähteistä (seuranta-arvot, elintavat,

hoito)

Hankkeen

vaikutukset

Projektista ei ole vielä saatu tuloksia, sillä se on aloitettu

vasta 2012

Opit Suomeen

Keskittyminen asiakkaan oman vastuun ottamiseen

selkeän Frameworkin sekä tämän mahdollistavien

tietojärjestelmäratkaisujen avulla (tieto yhdessä paikassa)

Asiakaslähtöisyys

Asiakkaan osallistaminen on

projektin keskeinen komponentti


Projekti ei ole integroitunut

hoitoprosesseihin, vaikkakin

kommunikaatiota pyritään

parantamaan


Teknologian avulla pyritään

kokoamaan kaikki tieto samaan

paikkaan siten, että käytettävyys

paranee


Projektissa edistyneet

mobiilisovellukset ja tiedon

kerääminen sekä edistynyt

analysointi


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

EU-rahoitteinen hanke keskittyy diabetes-potilaiden itsehoitomenetelmiin

perustuen potilaan valtaistamisen viitekehykseen. Hankkeen avulla potilaat ottavat

itse vastuun diabeteksen hoidosta, ja siitä tulee integroitu osa päivittäistä elämää.

Projekti sisältää personoituja hoitosuunnitelmia sekä esimerkiksi tiedon

tallentamisen yhteen paikkaan, jatkuvan kommunikaation sekä mobiilisovellusten

edistyneen käytön

Empower-hankkeen tarkoituksena on yhdistää useita informaatiolähteitä ja kehittää

tiedon käsittelyyn uusia malleja

Pilotti toteutetaan Saksassa ja Turkissa ja siinä tutkitaan, kuinka paljon menetelmä

lisää potilaan ja lääkärin välistä kommunikaatiota ja asiakkaan voimaantumista



40

Empower


Turkin Empower pilotin arkkitehtuuri Saksan Empower pilotin arkkitehtuuri

Lähteet: Empower interner-sivut



41

Kaiser Permanente


Lähteet: Minet, L. Self-Management in Diabetes Care. The importance of self-care management intervention in chronically ill patients diagnosed with diabetes (2010); NHG

haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

Kaiser Permanenten jatkuva diabetes-hoitomallien kehitys

Yhdysvalloissa

Kohderyhmä

Diabetes-potilaat ja riskiryhmässä olevat

Pääkohderyhmä on 18-75 vuotiaat (yli 75-vuotiaat

tarvitsevat personoidumpaa hoitoa)

Laajuus

9,1 miljoonaa jäsentä (KP Health Connect)

4,1 miljoonaa jäsentä (My Health Manager)

225 000 – 250 000 diabetes potilasta

Tavoite

Yhdistää potilastiedot, mittaustulokset, laboratoriotulokset

ja muut hoitoon tarvittavat tiedot tietokantaan

Parantaa tietoisuutta diabeteksen omahoitomenetelmistä

Parantaa potilaan hoitoa kehittämällä myös lääkäri-hoitaja

yhteistyötä

Keskeiset

komponentit

My Health Connect on laaja potilastietokanta

My Heath Manager –portaali, jonka kautta yhteys

terveydenhuollon ammattilaisiin ja omien tietojen hallinta

Erilaiset mobiilisovellukset

Hankkeen

vaikutukset

Tiedon turvallinen välitys internetin kautta‒ Järjestelmät on haluttu pitää itsellä (ei ulkoisteta), jotta lääkäri ja

hoitaja todella tuntevat potilaan tarpeet

Hoitajasuhteen vahvistuminen (myös lääkärisuhde tärkeä)

Haastatteluiden perustella, potilaat menevät vähemmän

lääkärin vastaanotolle ‒ Palen et al. (2012) mukaan internet-portaalin olemassa

olo lisäsi muiden lääkäripalveluiden käyttöä

Kustannusvaikuttavuutta on hankala laskea, mutta

ennaltaehkäisy sekä terveydentila ovat parantuneet

Opit Suomeen Kehittynyt omahoitoportaali, joka on linkittynyt laajaan

potilastietokantaan, mahdollistaa kokonaisvaltaisen hoidon

Asiakaslähtöisyys

Asiakaslähtöinen toimintamalli,

jossa asiakasta otetaan vahvasti

mukaan omaan hoitoonsa


Suuri osa päivittäisen hoidon

komponenteista on yhdistetty

Kaiser Permanenten

omahoitoportaaliin


Potilastietokanta ja

omahoitoportaali ovat selkeästi

linkitettyjä ja kaikki tieto on

keskitetysti saatavilla


Teknologia mahdollistaa toiminnan

ja tiedon käytön

kokonaisvaltaisesti

hoitoprosessissa




Kaiser Permanante on useiden vuosien ajan kehittänyt edistyneitä menetelmiä

diabeteksen omahoitoon. Kaiser Permanente Health Connect on potilastietokanta,

jossa on mukana yli 611 lääkäriasemaa ja 37 sairaalaa ja jonka avulla potilaat ja

terveydenhuolto henkilökunta saavat tiedot käyttöön oikea-aikaisesti

My Health Manager on internet-portaali, joka on yhdistetty Health Connectiin ja

jossa potilaat voivat seurata tietojaan (esim. laboratorio-tulokset), varata aikoja ja

uusia reseptejä. Sivuston kautta diabetes-potilaat seuraavat arvojaan ja pitävät yllä

hoitotasapainoa. Potilaat saavat myös automaattisia muistutuksia esim.

laboratoriokokeisiin saapumiseksi

Kaiser Permanantella on ollut useita erilaisia mobiilisovelluksia

− Esim. KP Prevent, joka mahdollistaa ennaltaehkäisyn ja riskitestit, yhteydenpidon

lääkäriin sekä ajanvaraukset sekä sovellus, jolla opetetaan Meksikolaisia valmistamaan

terveellisempää ruokaa



42

Kaiser Permanente


Kaiser Permanenten My Health Manager sivusto

Lähteet: Kaiser Permanente internet-sivut



43



Lähteet: American Diabetes Association; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta Yhdysvallat

Kohderyhmä Tyypin 2 diabetes-potilaat

Laajuus Yhdysvallat

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Ohjelman osarahoittajia ovat Boehringer Ingelheim ja Lilly

sekä Voxiva, Inc, jonka palvelu Care4life on.

Tavoite

Living healthier with diabetes –sivusto auttaa potilaita tai

riskiryhmässä olevia hankkimaan tietoa omahoidosta ja

hyvistä käytännöistä diabeteksen hoidossa

Keskeiset

komponentit

Tarjota tukea ja informaatiota diabeteksen hoidosta

Tallentaa ja jakaa tietoja valittujen tahojen kanssa

(Microsoft HealthVault)

Luoda kohtaamismahdollisuuksia ja yhteisöjä muiden

diabetesta sairastavien kanssa

Hankkeen

vaikutukset Enemmän tukea ja tietoa diabeteksen omahoidosta

Opit Suomeen

Tietojen tallentaminen ja jakaminen tehokkaasti valittujen

tahojen kanssa järjestelmän kautta

Yhteisöllisyys diabeteksen hoidossa

Asiakaslähtöisyys

Pyritään tarjoamaan asiakkaalle

monipuolista tukea diabeteksen

hoitoon


Microsoftin HealthVault

mahdollistaa tiedon jakamisen eri

tahojen kanssa


Tietojen jakaminen ja linkittyminen

eri järjestelmien välillä


Microsoftin Health Vault

Mahdollisuus tallentaa tietoja,

jakaa niitä haluttujen tahojen

kanssa sekä sähköiset alustat

yhteisön kohtaamiseen




American Diabetes Associationin 12 kk ajaksi tarjoama ohjelma tarjoaa mm.

personoituja tekstiviestejä, informaatiota, vinkkejä ja muistutuksia sekä online

yhteisön vertaistuen mobiilikäyttöliittymän (Care4life) kautta

Care4Life on personoitu diabeteksen omahoito-ohjelma, jonka tarkoituksena on

tukea ja sitouttaa diabeteksen kanssa eläviä ihmisiä esimerkiksi tekstiviestien ja

henkilökohtaisen internet-portaalin avulla. Ohjelma sisältää mm. informaatiota,

muistutuksia, verensokerin seurantaa, painonpudotus- tai kuntoiluseurantaa sekä

virtuaalivalmennusta

Online Diabetes Management Program “Diabetes 24/7 “on integroitu Microsoft

HealthVault:iin, joka mahdollistaa sinne tallennettujen terveystietojen jakamisen

valittujen tahojen (kuten lääkärin) kanssa

Living Healthier with Diabetes –sivusto sisältää myös diabeteksen hoitoon

keskittyvät yhteisöt ja sivustojen kautta voi kysyä neuvoja asiantuntijoilta



44



Lähteet: American Diabetes Association



45

Metabo


Lähteet: Metabo internet-sivut; Metabo esittelymateriaali; NHG haastattelut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

EU-alue, 1/2008 – 6/2011

Pilotti 2012

Kohderyhmä Diabetes-potilaat (1 ja 2 tyyppi)

Tutkimuksen koko

50 henkilön neljän viikon pilotti (saman kokoinen

verrokkiryhmä) toteutettiin neljässä keskuksessa ympäri

Eurooppaa

Laajuus EU-rahoitettu 7th Frameworkin sisällä (216270)

Hanke on Euroopan laajuinen, lähtöisin Espanjasta

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Koko projektin budjetti 11,4 M €


Tavoite

Parantaa tiedonvälitystä potilaiden ja heitä hoitavan

henkilökunnann välillä

Edesauttaa diabetespotilaiden itsenäistä eloa

Keskeiset

komponentit

Kannettava mobiililaite

Sensorit, joista tieto välittyy automaattisesti

METABO keskusjärjestelmä ja päätöksenteon tuki

Ajoneuvoon yhdistetty On-Board Metabo Platform (OBMP)

Hankkeen

vaikutukset

Sensori ja kannettava mobiililaite tehokkaita tapoja kerätä

paljon tietoa samaan järjestelmään ja käyttää tietoa

yksilölliseen hoitoon

Pilotin perusteella Metabo-järjestelmään oltiin tyytyväisiä

ja hoitotulokset paranivat pilottiryhmällä

Opit Suomeen

Sensorijärjestelmä, joka välittää tiedot automaattisesti

terveydenhoitojärjestelmään ja antaa palautetta tulosten

perusteella

Ajo- ja työturvallisuutta parantava järjestelmä, jossa

potilaan hypoglykemisia oireita seurataan

Asiakaslähtöisyys

Helpottaa asiakkaan tietojen

seurantaa

Lisää asiakkaan kontrollia ja

omahoitomahdollisuuksia


Tarkoitus parantaa tiedonvälitystä

hoitohenkilökunnan ja asiakkaan

välillä


Mittaustulokset siirtyvät suoraan

yhteen paikkaan ja tietoon

reagoidaan nopeasti (erilaiset

algoritmit kehon toiminnoista)


Uudet teknologiat kuten

ajoturvallisuuden valvonta sekä

sensoridatan välitys suoraan

tietojärjestelmiin


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

Tarkoituksena luoda etähoitojärjestelmä, joka tarjoaa paremman

informaationvälityksen potilaan ja lääkärin/hoitajan välillä, mahdollistaen

paremman itsekontrollin potilaalle

Järjestelmä kerää automaattisesti tietoa potilaasta sensoreiden ja kannettavan

mobiililaitteen (Portable Mobile Device, PMD) avulla

Keskusjärjestelmä analysoi tietoja sekä potilaan metabolisen tilan välisiä suhteita

sekä antaa palautetta näihin perustuen. Järjestelmä myös kirjaa ja esittää nämä

tiedot niin, että potilas ja hoitaja voivat käyttää tietoja apuna päätöksenteossa sekä

auttaa heitä kommunikoimaan. Potilaat voidaan myös jaotella erilaisten profiilien

mukaan, jonka kautta pystytään tarjoamaan personoitua hoitoa

Kehitetty myös ajoneuvoon yhdistetty järjestelmä, joka auttaa estämään

vaaratilanteita tarkkailemalla potilaan hypoglykemisia oireita



46

Metabo


Lähteet: Metabo internet-sivut; NHG haastattelut

Metabon kommunikaatiojärjestelmä

Ajoturvallisuusjärjestelmä



47

Reaction


Lähteet: Reaction internet-sivut; NHG analyysi

Paikkakunta ja

ajankohta

EU-rahoitteinen 9 eri maassa

Aloitus 2010, kesto 4 vuotta

Kohderyhmä Erityisesti 1-tyypin diabeetikot

Laajuus


(248590)

15 eri organisaatiota yhdeksästä eri maasta Euroopassa:

Espanja, Ruotsi, Tanska, Saksa, Kreikka, Unkari, Itävalta,

Iso-Britannia, Belgia

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Koko budjetti 16,3 M euroa

EU-rahoitus 11,8 M euroa

Tavoite

Parantaa pitkän tähtäimen etähoitomenetelmiä

diabeteksen hoidossa

Opastaa elämäntapa-asioissa kuten liikunnan tärkeyden

korostamisessa ja ylipainoisuuden hallinnassa

Keskeiset

komponentit

Sensorit

Elektroninen laastari

Tietojärjestelmä

Kehon alueen tietoverkko

Hankkeen

vaikutukset

Toteutusvaihe meneillään, joten ei vielä vaikutuksia

tiedossa

Opit Suomeen Tietojen kerääminen elektronisen laastarin avulla

Hätäviestien automaattinen lähettäminen

Asiakaslähtöisyys

Asiakkaan näkökulmasta

huomaamaton ja helposti

käytettävä tapa mitata arvoja


Pitkäkestoiseen hoitoon

integraatio on korkea. Sisältää

monitorointia sekä

hätätilainterventioita


Automaattinen monitorointi ja

tiedon välitys


Edistyneet teknologiat kuten

insuliinin automaattinen injektointi

ja kehon alueen tietoverkon

hyödyntäminen


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus

Palvelujärjestelmä, joka tarjoaa ammattimaista etämonitorointia ja hoidon hallintaa

Hankkeessa tarkkaillaan jatkuvasti verensokeriarvoja CGM-sensorien (Continuous

Glucose Monitoring) avulla sekä laitos- että ulkopotilailla

Hankkeeseen sisältyy päätöksenteon tuki. Järjestelmä myös voi lähettää dataa

virallisille sekä epävirallisille hoitajille, sekä lähettää hätäviestejä, jos insuliiniarvot

muuttuvat

Järjestelmä voi myös injektoida insuliinia automaattisesti potilaalle

Reaction-järjestelmä integroi eri palveluita verkon välityksellä



48

Reaction


Lähteet: Reaction internet-sivut

REACTION-järjestelmäarkkitehtuuri

ePatch-laastarisensori



49

Shared Care -Platform kroonisten sairauksien hallintaan


Lähteet: Hankkeen esittelymateriaali; South Denmark Regionin nettisivut; NHG haastattelut

Paikkakunta ja

ajankohta

South Denmark Region, Tanska

Osittain järjestelmä on joka päiväistä toimintaa, osaa

toiminnoista pilotoidaan

Kohderyhmä Alueen 1,2 miljoonaa asukasta, joista noin 22%:lla on

krooninen sairaus

Tutkimuksen koko Pilotti tehty muille osa-alueille, mutta ei vielä diabeetikoille

Laajuus Kaikki alueen terveydenhoidon ja sosiaalihuollon toimijat

Useita kroonisia sairauksia, mm. tyypin 2 diabetes

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Rahoitettu Ministry of Healthin tarjoaman rahoituksen

turvin (yhteensä rahoitusta jaettu 80M€, josta vain osa

kohdistunut teknisiin ratkaisuihin ja ko. hankkeeseen)

Tavoite

Parantaa kroonisesti sairaiden potilaiden hoidon laatua, ja

jatkuvuutta

Osallistaa potilaat ja heidän omaisensa hoidon

suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan

Keskeiset

komponentit

Tietokanta, jossa potilaat voivat tallentaa omia tietojaan ja

myös jakaa niitä omaisten kanssa

Analyysejä ja raportteja hoidon ja terveydentilan

kehityksen seuraamiseksi

Kotimonitorointimahdollisuudet

Sähköiset konsultaatiot ja kyselyt

Päätöksenteon tuki

Potilaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma ja ohjaus

Hankkeen

vaikutukset

Standardoinnin ja tiedon integroinnnin avulla hoidon

laadun ja potilaiden elämänlaadun parantuminen

Opit Suomeen

Terveyenhuollon ammattilaisten eri järjestelmistä tulevien

ja potilaan itsensä syöttämien tietojen integroiminen ja

hyödyntäminen hoidon tukena

Tavoitteellisten hoitosuunnitelmien laatiminen ja

tavoitteiden seuranta

Asiakaslähtöisyys

Hoitosuunnitelman suunnittelu ja

toteutumisen seuranta yhdessä

potilaan kanssa


Alusta on integroitu koko

hoitoprosessiin ja kattaa sekä pth,

esh ja sosiaalihuollon toimijat


Teknologia on integroitu osaksi

pth, esh ja sosiaalihuollon

tietojärjestelmiä ja hoitoprosesseja


Terveydentilan kotimonitorointi

Tietojen syöttäminen ja selailu

mobiililaitteiden ja tietokoneiden

kautta

Sähköiset konsultaatiot ja kyselyt

Alusta muokattavissa eri tarpeisiin




Hankekokonaisuuden tarkoituksena on ollut rakentaa sähköinen alusta, joka

yhdistää potilaat, lääkärit ja hoitajat (pth ja esh), apteekit ja muut terveydenhuollon

toimijat ja tukea kroonisten sairauksien hoitoa ja omahoitoa

Hankkeessa on luotu jo toiminnassa oleva perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon

ja erikoissairaanhoidon toimijat yhdistävä sähköinen alusta sekä erilaisia

toiminnallisuuksia kroonisten sairauksien hoitoon

− Ohjelma jakaa potilaat kahteen ryhmään: ne jotka kykenevät omahoidon toteuttamiseen

ja ne, joilla on rajoittunut kyky omahoidon toteuttamiseen

− Toistaiseksi vain sydänsairauksien hoito, laajentuu pian mm. tyypin 2 diabetekseen

Potilaan hoito aloitetaan laatimalla yhdessä lääkärin ja potilaan (ja omaisen)

kanssa potilaalle hoitosuunnitelma ja tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja

tietoja päivitetään sähköisen käyttöliittymän avulla



50

Shared Care -Platform kroonisten sairauksien hallintaan

Järjestelmän kuvaus

Lähteet: Hankkeen esittelymateriaali; South Denmark Regionin nettisivut



Sisältö



LiitteetLiite 1: Haastatellut asiantuntijat

Liite 2: Kuvatuksi valitut suomalaiset hankkeet

Liite 3: Esimerkkejä muista hankkeista Suomessa

Liite 4: Esimerkkejä omahoidossa hyödynnettävistä teknologioista Suomessa

Liite 5: Kuvatuksi valitut ulkomaiset hankkeet

Liite 6: Esimerkkejä muista hankkeista ulkomailla

Liite 7: Terveystalon diabeteksen seurantajärjestelmän kuvaus

4




52

NHG:n omien asiantuntijoiden lisäksi toimeksiannon aikana haastateltiin useita eri asiantuntijoita

Liite 1: Haastatellut asiantuntijat

Haastateltava taho Henkilö

Commodity Oliver Keller, professori

Diabetesliitto Jorma Huttunen, toimitusjohtaja

Diabetesliitto Sari Koski, projektipäällikkö

Duodecim Ilkka Kunnamo

Eksote Katja Rääpysjärvi, projektipäällikkö

eMedic Carl-Johan Åkerblom

Empower Manuela Plößnig, projektikoordinaattori

Espoo Tuomo Lehtovuori, ylilääkäri ja projektiryhmän jäsen

HEMA-instituutti Minni Hietala

HEMA-instituutti Henri Hietala

Kaiser Permanente Rick Dlott, Medical Director: Population Care

Mawell Care Janne Vepsäläinen

Mediq,Tanska Morten Bruun-Rasmussen, toimitusjohtaja, partmero

Medixine Oy Hanna Iisalo, myyntipäällikkö

Oulun omahoito Eila Erkkilä, hallintoylilääkäri

ProWellness Oy Tiina Lahdenperä, kehittämispäällikkö

PwC Consulting Karita Reijonsaari

Potku-hanke Mari Sisso, hankesuunnittelija

Potku-hanke, Pohjanmaa Carita Liljamo, projektipäällikkö

Sipoon terveyskeskus Anders Mickos, johtavat ylilääkäri

Sipoon terveysasema Minna Seppälä, projektiryhmään osallistunut sairaanhoitoja

Terveystalo Esa Asikainen, työterveyshuollon ylilääkäri

THL ja Espoon omahoito Anu Suurnäkki, projektipäällikkö

VTT Niilo Saranummi, professori

VTT Jaakko Lähteenmäki, johtava tutkija



53

Kuvatuissa hankkeissa ja toimintamalleissa on hyödynnetty uutta teknologiaa ja/tai juurrutettu uusia toimintamalleja omahoitoon

Liite 2: Kuvatuksi valitut suomalaiset hankkeet


Hanke Lyhyt kuvaus

Care4Me – Sipoo

Hankkeen tavoitteena on ollut tukea diagnosoituja tyypin 2 diabetes-potilaita kroonisen sairauden hallinnassa. Pilottitutkimus toteutettiin Sipoon

terveyskeskuksessa 2009 – 2013. Projektissa käytettiin esim. itsenäistä monitorointia, automattista tekstiviestipalautetta, terveyskansiota sekä

sähköisiä terveystarkastuksia. Sipoon diabeteksen omahoidon tutkimukseen osallistui 24 diabetes-potilasta. Hankkeeseen on oltu tyytyväisiä,

mutta kehitetty toimintamalli ei jäänyt käytäntöön hankeajan jälkeen, koska (1) toiminnan kustannukset koettiin liian korkeiksi ja koska rajallisia

henkilöstöresursseja oli tarve priorisoida kiireelliseen työhön kehitystyön sijasta

eMedic

eMedic-hanke 2011 - 2014 tähtää etälääketieteen sovellusten kehittämiseen diabetes-potilaiden omahoidossa, haavanhoidossa ja

lastentaudeissa. Hanke kuuluu EU:n Interreg IV A –ohjelmaan, ja on aloitettu toukokuussa 2011. Pilotti on toteutettu 2013 noin 50 potilaalle.

Mukana on kuusi toimijaa neljästä Itämeren ympärysmaasta. Hanke keskittyy erityisesti etäkonsultaatiopalveluiden kehittämiseen, mutta myös

mobiiliratkaisuihin sekä terveysvalmennukseen. Hankkeessa kokeiltiin telekonsultaatiota tyypin 2 diabetestä sairastavien haavapotilaiden

kotihoidossa. Tavoitteena on myös kehittää teknisiä sovelluksia ja välineitä, jotka edistävät sähköisten terveyspalveluiden tarpeiden ja vaatimusten

ymmärtämistä sekä hoitohenkilöstön että potilaiden keskuudessa. Hankkeen tuloksia arvioidaan 2013-2014 ja jatkosta päätetään keväällä 2014

Espoon omahoito

Espoossa implementoitiin omahoitomalli 2005-2010, joka sisältää uudenlaisen asiakaslähtöisen toimintamallin sekä sähköisen asioinnin.

Alkukartoitus potilaille tehdään terveysasemalla, jonka jälkeen hoitokeinoina on sähköinen asiointi ja tapaamiset vähintään kerran vuodessa.

Asiakastietojärjestelmään on integroitu sähköinen asiointimahdollisuus, joka yksinkertaistaa ja helpottaa toimintaa. Toimintamalli tukee omahoitoa

ja mahdollistaa hoidon räätälöinnin potilaan tilanteen mukaan. Hankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia ja käytännöt ovat jatkuneet myös

hankeajan jälkeen hankeen laajuudessa, vaikkakin kehitystyö on ollut hitaampaa hankeajan jälkeen

Oulun omahoito

Oulun omahoito on palvelukonsepti, joka yhdistää sekä ennaltaehkäisyn että hoidon. Konsepti kehitettiin 2007 – 2011. Toimintamalliin kuuluu

internetissä tapahtuva seulonta diabeteksen riskitestillä ja palveluihin ohjaaminen sairauden tason mukaan. Omahoitokonseptiin kuuluvat

hoitosuunnitelmat, terveyskortit, langattomien mittalaitteiden käyttö, painon seuranta, ravintopäiväkirja, liikuntapäiväkirja, ryhmäohjaus ja

hoitoviestit ja ammattilaisten hoito-ohjaus verkossa. Oulun omahoitoa on kehitetty esim. Pisara-hankkeessa, Tero-hankkeessa sekä yksityisten

tahojen kanssa yhteistyössä. Oulun omahoito on yksi merkittävimmistä hankkeista, jossa sähköinen asiointi on onnistuttu juurruttamaan

jokapäiväiseksi toimintamalliksi omahoidon tukena

Potku-hankkeet

Potku-hankkeen 2010 – 2014 tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model)

mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena on potilaiden mukaan ottaminen oman hoitonsa suunnitteluun ja hoidon toteutukseen kehittämällä omahoitoa

tukevia palveluja terveyskeskuksissa. Keskeisimmät omahoidon työkalut, jotka on otettu käyttöön koko hankealueella ovat omahoitolomake,

omahoito/ite–pisteet, Ikihyvä (ikääntyvän väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen), elintaparyhmäohjaus, muut erilaiset ryhmät sekä

ryhmävastaanotot. Potku-hankkeessa on kaiken kaikkiaan mukana 61 kuntaa. Erityisesti selvityksessä on tarkasteltu Päijät-Potkua ja Pohjanmaan

Potkua. Potku 1 –hankkeen tuloksiin on oltu tyytyväisiä ja sitä on jatkettu Potku II – hankekokonaisuutena. Potku II –hankkeessa tuetaan 1-

vaiheessa kehitettyjen ja hyväksi havaittujen pitkäaikaissairauksien hoitomallien systemaattista käyttöönottoa


Renewing Health projektissa on mukana 16 Euroopan maata ja yhteensä noin 8 000 potilasta. Eksoten alueen diabetestutkimuksessa 2011 - 2013

mukana oli 162+63 (verrokkiryhmä). Pitkäaikaissairaat saavat tukea ja tietotaitoa omahoidon toteuttamiseen. Terveysvalmennusta annetaan

pääsääntöisesti puhelimitse sovittuna ajankohtana noin kuukauden välein. Lisäksi potilaille annettiin hankkeen aikana mittauslaitteet, joiden avulla

etämonitorointi tapahtui. Henkilö mittaa verenpaineen Bluetooth-yhteydellä varustetulla mittarilla. Tulokset lähetetään matkapuhelinsovelluksen

kautta Terveyskansioon. Hankkeessa on saatu aikaiseksi lupaavia tuloksia ja käytännöt ovat jääneet ainakin osittain pysyviksi.

Terveysvalmentajien määrää on lisätty hankeajan jälkeen



54

Suomesta löytyy paljon muita hankkeita, jotka keskittyvät usein omahoitoon laajempana kokonaisuutena

Hanke Lyhyt kuvaus

Mu

ut

dia

be

tes-h

an

kkee

t HUS:n T2DM –hanke

HUS T2DM oli osa HyväHoito-hankekokonaisuutta. Hankkeen (2006-2009) tavoitteena oli luoda T2DM-tietojärjestelmä, joka parantaa laadun

hallintaa ja tehostaa diabeteksen hoitoketjun toimintaa alueellisesti pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena oli diabeteshoitojärjestelmän käyttöönotto ja

osaamiskeskuksen perustaminen, mutta tavoitteista jouduttiin luopumaan suurelta osin hankkeen aikana

Terva – Päijät-HämePäijät-Hämeen terveysvalmennus -hankkeessa (2007-2009) 1 500 diabeetikkoa saivat henkilökohtaista terveysvalmennusta kahden vuoden ajan.

Oma valmentajaa tavattiin noin yhden kerran kuukaudessa hankkeen ajan. Hanke perustui Pfizerin omavalmennusohjelmiin

TurkuDEE –hanke

TurkuDEE-hanke (2008-2009) oli osa HyväHoito-hankekokonaisuutta. Tavoitteena oli erilaisia ICT-ratkaisuja käyttäen uudistaa diabeteksen ja

muiden pitkäaikaissairauksien hoitojärjestelmää ja lisätä yksilön mahdollisuutta ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta diabeteksen ehkäisystä,

hoidon toteutuksesta ja seurannasta arkielämässä

La

ajo

jatu

tkim

usko

ko

nais

uu

ksia

DehkoLaaja diabetes-tutkimus (2000-2010). Seuraavia omahoitomenetelmiä kokeiltiin Dehkon yhteydessä: Diabetes kortti ja –passi, ensitietolehdet,

suuntaviivoja diabeetikon hoitoon ja kuntoutukseen –oppaat sekä suositus omaseurantaan

Kurkiaura-hanke

Kurkiaura-hankkeessa (Pirkanmaa 2011-2014, 2,2 M€) luodaan asiakaslähtöinen hyvän hoidon palvelujärjestelmä, joka sisältä hoidon suunnan

määrittelevän Suuntiman, tietoja tallentavan Terveystaltion sekä palveluiden saatavuutta helpottavan Palvelutorin. Kurkiaura-hankkeessa

käytetään esimerkkinä sepelvaltimotautiin sairastuneita

NuaduTutkimus on osa suurempaa EU:n laajuista Nuadu-kokonaisuutta. Työterveyslaitoksen ja VTT:n yhteisessä tutkimushankkeessa on kehitetty uusia

tapoja tukea terveyttä ja työkykyä työpaikan ja työterveyshuollon avulla

Yksi elämä -

hankekokonaisuus

Hankekokonaisuus sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012 - 2017. Tarkoituksena on vaikuttaa kansalaisiin, yhteisöihin,

terveydenhuollon rakenteisiin ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Hanke toteutetaan yhteistyössä Aivolii ton, Suomen

Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton kanssa


ESSHP, ISSHO, Eksote, Carea, KSSHO, Phsote, Medi It ja kunnat osallistuvat yhdessä HyvisSaDe -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on

edesauttaa sähköisten palveluiden yhdenmukaista toteuttamista. Tarkoituksena kansalaisen alueellinen ajanvarausratkaisu (sis.

moniajanvarauksen) ja hoitoon hakeutuminen (avuntarpeen itsearviointi, hoidon tarpeen arviointi, virtuaalinen terveystarkastus)

Liite 3: Esimerkkejä muista hankkeista Suomessa




55

Hankkeiden lisäksi Suomessa on paljon teknologiasovelluksia, joiden avulla parannetaan diabeteksen omahoitoa

Teknologia* Lyhyt kuvaus

Mawell care

Mawell Care eHealth-palvelujen tarjoaja, jonka ratkaisuihin kuuluvat

‒ Terveydenhuollon asiakaspalvelukeskukset (terveysneuvonta, hoidon tarpeen arviointi, ajanvaraus, yms.)

‒ Terveysvalmennus

‒ Ikäihmisten kokonaispalvelut (neuvonta, asiakasohjaus, kotihoito ja kotona asumisen tukipalvelut)

Medixine terveyskorttiSähköinen terveyskortti toimii tietopankkina, johon asiakas voi tallentaa omia terveystietojaan sekä seurata terveydentilansa kehittymistä.

Terveyskortin kokeilu suoritettiin kesällä 2011 viidelle tuhannelle 45-49-vuotiaalle itähelsinkiläiselle

Medixine mobiilimuistutusMedixinen Diabetes Automatic Coaching järjestelmä lähettää tekstiviestin, joka sisältää tietoa sairaudesta sekä muistuttaa lääkkeistä ja testeistä

(terveysvinkit, testimuistutukset, onnitteluviestit)

ProWellness

Suomalainen yritys, joka kehittää tietojärjestelmiä pitkäaikaissairauksien hoitoon sisältäen terveysvalmennusta ja omahoitopalveluita. ProWellness

diabetes management system –ohjelma on onnistunut esimerkki järjestelmästä, jossa kaikilla käyttäjäryhmillä on oma näkymänsä, jossa tiedot

ovat oikeassa järjestyksessä

TaltioniTaltionin liikeideana on tarjota kansalaisille omien terveystietojen säilytys-, tallennus-, jako- ja analysointipalveluita. Taltioni-osuuskunnan

tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää ekosysteemiä, johon sen jäsenet tuottavat palveluita

Duodecim Duodecim tarjoaa sähköisiä terveystarkastuksia ja terveysvalmennuksia

Mediconsult

Mediconsult Oy toimittaa tietojärjestelmiä ja palveluita sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatioille. Omahoitoon liittyvät sovellukset ovat

esimerkiksi terveyskansiot. Medinet on Mediconsult Oy:n tarjoama omaterveyspalvelu, jonka avulla kuka tahansa voi seurata ja edistää

terveyttään. Internetin kautta toimivaa Medinettiä voi käyttää tietokoneella, matkapuhelimella tai tabletilla

MendorMendor on suomalainen yritys, joka kehittää, suunnittelee, ja markkinoi kehittyneitä diabeteksen hallintaan tarkoitettuja tuotteita. Mendor on

kehittänyt kaikkialle kannettavan all-in-one verensokerimittarin ja verkkopohjaisen ohjelmiston diabeteksen päivittäiseen hallintaan

Liite 3: Esimerkkejä omahoidossa hyödynnettävistä teknologioista Suomessa

* Esimerkkejä Suomessa käytetyistä diabeteksen omahoidon teknologioista



56

Kuvatuksi valitut kansainväliset ratkaisut ovat pääosin laajoja kokonaisuuksia ja keskittyvät usein teknologisiin innovaatioihin

Liite 5: Kuvatuksi valitut ulkomaiset hankkeet




Hanke Lyhyt kuvaus

Commodity12

EU-rahoitteisessa hankkeessa (2011-2014) rakennetaan tietojärjestelmää, jonka avulla voidaan koota ja analysoida diabeteksen hoitoon liittyvää tietoa

oikea-aikaisesti. Järjestelmä sisältää asiakkaan osallistamista lisäävät ja omahoitoon tähtäävät toiminnot. Etämonitoroinnin avulla hoitohenkilökunta

pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti potilaan tietojen kehitystä. Järjestelmän avulla pystytään myös tutkimaan yhteyttä diabeteksen ja muiden sydän- ja

verisuonisairauksien välillä sekä diabeteksen hoidon ja asiakkaiden hyvinvoinnin välillä. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa esimerkiksi

kehon alueen tietoverkon kautta diabetespotilaiden monitoroinnissa

Empower

EU-rahoitteinen hanke (2012-2015) keskittyy diabetes-potilaiden itsehoitomenetelmiin erityisesti potilaan voimaannuttamisen näkökulmasta. Hankkeen

avulla potilaat ottavat itse vastuun diabeteksen hoidosta, ja siitä tulee integroitu osa päivittäistä elämää. Empower-hankkeen tarkoituksena on yhdistää

useita informaatiolähteitä ja kehittää tiedon käsittelyyn uusia malleja. Projekti sisältää personoitdun hoitosuunnitelman sekä esimerkiksi tiedon

tallentamisen yhteen paikkaan, systemaattisen yhteydenpidon sekä mobiilisovellusten edistyneen käytön. Pilotti toteutetaan Saksassa ja Turkissa

Kaiser Permanente - My

Health Connect ja My

Health Manager sekä

mobiilisovellukset

Kaiser Permanante on Yhdysvalloissa edelläkävijä sähköisen asioinnin ja sähköisten järjestelmien kehittämisessä. Kaiserilla on käytössään erittäin laaja

sähköinen potilastietojärjestelmä. Lisäksi My Health Manager -palvelu mahdollistaa potilaiden verkkoyhteyden potilastietojärjestelmän potilastietueeseen.

Järjestelmän tavoitteena on saada potilaat mittaamaan verensokeriaan päivittäin, ottamaan lääkkeensä ohjeiden mukaisesti sekä raportoimaan arvot

järjestelmään säännöllisesti. My Health Managerin avulla potilaat saavat apua lääkäriltä internetin välityksellä. Lisäksi Kaiser on kehittänyt useita

mobiilisovelluksia tukemaan sähköistä asiointia

Living with type 2 diabetes

–ohjelma, USA

American Diabetes Associationin tarjoama ohjelma tarjoaa mm. personoituja tekstiviestejä, informaatiota, vinkkejä ja muistutuksia sekä online yhteisön

vertaistuen mobiilikäyttöliittymän (Care4life) kautta. Ohjelman osarahoittajia ovat Boehringer Ingelheim ja Lilly sekä Voxiva, Inc, jonka palvelu Care4life on.

Online Diabetes Management Program “Diabetes 24/7 “on integroitu Microsoft HealthVault:iin, joka mahdollistaa sinne tallennet tujen terveystietojen

jakamisen valittujen tahojen (kuten lääkärin) kanssa.

Metabo

EU-rahoitteinen hanke (2008-2012), jonka tarkoituksena on parantaa diabeteksen hoitoa luomalla sähköinen alusta, jonka avulla hoitohenkilökunta ja

potilas voivat analysoida sekä tietoja diabeteksen hoidosta että potilaan elämäntapoja kuvaavia tietoja. Malli sisältää:

‒ Kannettavan mobiililaitteen kautta kerättävän tiedon (sensoridata ja manuaalisesti syötettävä data), ja henkilökohtaisen palautteen ja hälytykset

‒ Tiedon hallintajärjestelmän sekä analyysimallien luomisen

‒ Tiedon jakamisen, hoitosuositukset ja yhteistyön hoitohenkilökunnan kanssa

‒ Myös esim. ajoturvallisuutta parantavat valvontamenetelmät

Reaction

EU-rahoitteinen hanke (2010-2014) keskittyy diabeteksen pitkän aikavälin hoitoon. Hanke sisältää:

‒ Kannettavan sensorin verensokerin jatkuvaan mittaamiseen

‒ Insuliinin automaattisen injektoinnin

‒ Kommunikaatioalustan, joka mahdollistaa vertaistuen saamisen, ammattilaisten päätöksenteon tuen, turvallisen seurannan, pitkäaikaisen etäpotilaiden

hoidon, akuuttitapausten hoidon sekä itsehoidon ja elämäntapojen muutoksen tuen

Shared Care -Platform /

South Denmark Region

Odensessa Tanskassa on rakennettu laajasti eri tietojärjestelmät kokoava sähköinen alusta, joka tukee paitsi hoitoprosesseja myös omahoidon

tavoitteellista toteutusta. Järjestelmä mahdollistaa hoitohenkilöstön ja potilaan yhteydenpidon sekä kotimonitoroinnin toteuttamisen. Omahoidon tueksi

kehitetty konsepti jakaa potilaat kahteen ryhmään: ne jotka kykenevät omahoidon toteuttamiseen ja ne, joilla on rajoittunut kyky omahoidon toteuttamiseen

Toistaiseksi alusta kattaa vain sydänsairauksien hoidon, mutta laajentuu pian mm. tyypin 2 diabetekseen

57

Kuvattujen hankkeiden lisäksi ulkomailla on paljon erityisesti teknologiaan keskittyneitä hankkeita

Hanke Lyhyt kuvaus

AP@homeEU-rahoitteisen hankkeen (2010-2014) tarkoituksena on parantaa diabetes-potilaiden hoitoa kotona ja kehittää etähälyytysjärjestelmää. Projektissa

kehitetään automaattista tapaa kontrolloida verensokeritasoa (artificial pancreas). Jos verensokeri vaihtelee, niin laite automaattisesti annostelee oikean

insuliinimäärän

AT&T Diabetes ManagerDiabetesManager on sovellus, joka mahdollistaa reaaliaikaisen palautteen ja valmennuksen tyypin 2 diabetes-potilaille. Verensokeritiedot ja muut

omahoidon tiedot voidaan tallentaa mobiilisovelluksen avulla. Reaaliaikainen palaute ohjaa potilaita toimimaan ohjeistuksen mukaisesti arvoista riippuen

Diabetes Connect – Center

for Connected Health

Diabetes Connect on kotimonitorointiohjelma diabetes-potilaille. Tarkoitus on, että potilaat lataavat verensokerimittaustulokset järjestelmään. Potilailla on

myös käytössään personoitu internet-sivu, jonka kautta he voivat seurata mittaustulosten trendejä, keskustella hoidosta muiden kanssa ja saada

hyödyllistä tietoa

Diabetes UK – Type 2

diabetes and meInteraktiivinen koulutusohjelma ja sivusto tyypin 2 diabeteksen potilaille. Sivuston avulla potilaat ymmärtävät ja pystyvät hallitsemaan sairauttaan

paremmin. Koulutusohjelma on suunnattu erityisesti juuri diagnosoiduille potilaille, mutta hyötyä voivat saada kaikki diabetespotilaat ja omaiset

My Diabetes Path (MDP) -

pilottiTerveysvalmennukseen keskittynyt online sivusto. Tarjoaa informaatiota, viihdettä ja opetusohjelmia, myös ammattilaisten tuki 24/7, ja vertaistuki chat. V

2012 tehty pilotti, jossa mukana 18 000 potilasta ja joka hyödynsi laajemmin eri kanavia ja teknologioita

Mission-T2DEU-rahoitteinen hanke (2013-2016), jonka avulla simuloidaan tyypin 2 diabeteksen puhkeamista ja kehittymistä sekä ennakoidaan hoitomuotojen

toimivuutta. Tarkoituksena on tutkia, miten ravitsemus ja aineenvaihdunta vaikuttuvat biologisiin mekanismeihin

Mosaic

EU-rahoitteisen (2013-2016) projektin tavoitteena on kehittää diabeteksen jatkuvaa seurantaa ja ennaltaehkäisyä. Hankkeen tarkoituksena on luoda

matemaattisia malleja ja algoritmeja, joiden avulla pystytään paremmin tunnistamaan tyypin 2 diabeteksen tai sen esiasteiden puhkeaminen sekä

parantamaan kyseisten diagnosoitujen potilaiden hoitoa. Menetelmien avulla pystytään identifioimaan riskiryhmään kuuluvat, personoimaan

hoitokäytäntöjä sekä tukemaan päätöksentekoa

NHS Scotland – My

Diabetes My WayLaaja omahoito portaali, jossa on paljon tietoa diabeteksen hoidosta potilaille sekä omaisille. Portaali sisältää esimerkiksi videoita ja pelejä, jotka tukevat

diabeteksen hoidossa. Portaaliin tallennetaan myös terveystietoja eri lähteistä terveydenhuollon järjestelmistä sekä potilaan itse tallentamia tietoja

Pfizer Health Solutions –

Own HealthBirminghamista alkunsa saanut ohjelma, jossa pitkäaikaispotilaille nimetään Care Manager, joka tasaisin väliajoin soittaa potilaille ja motivoi heitä

omahoitoon. Ohjelman avulla sairaalakäynnit ja siihen liittyvät kustannukset pienenivät. Ohjelma on toteutettu myös esim. Nottinghamissa

Vermont Blueprint Reform

Hankkeeseen sisältyy Medical Home, joka on potilaslähtöinen, koko ihmisen elinkaaren ja elinympäristön huomioonottava hoitomalli, jossa kroonisesti

sairaalla on vastuuomalääkäri. Lisäksi kaikki tiedot ovat keskitetyssä potilastietorekisterissä (DocSite), jonka lisäksi Community Health Team on joustava

kysyntään nopeasti reagoivat tiimi, joka pyrkii tehostamaan sairauksien ja komplikaatioiden ennaltaehkäisyä. Tämä hanke koskee useita kroonisia

sairauksia eikä ainoastaan diabetesta

Veterans Health

Administration

Veterans Health Administration on yksi suurimmista terveystaltioiden kehittäjistä Yhdysvalloissa Kaiser Permanenten kanssa. Veterans Heath

Administrationilla on keskeinen rooli sähköisten sovelluksien ja mobiilisovellusten kehittämisessä kroonisten sairauksien hoitoon. He ovat myös kokeilleen

ryhmä vastaanottoja diabetes-potilaille ja saaneet erittäin positiivisia tuloksia aikaiseksi

WellDocWelldoc on terveysalan yritys, joka on kehittänyt teknologia-alustan diabeteksen hoidon parantamiseksi. Alusta sisältää esim. potilaiden valmennuksen

(reaaliaikainen valmennus, testaus ja muistutukset, tavoitearvojen määrittely), päätöksenteon tuen, alustan perheen ja yhteisön tuelle ja kommunikaatiolle,

Tutkimusten mukaan mobiilisovellukset ovat parantaneet pilottiryhmien verensokeriarvoja

Liite 6: Esimerkkejä muista hankkeista ulkomailla

Lähteet: Hankkeiden internet-sivut; Quinn, C et all. Cluster-Randomized Trial of a Mobile Phone Personalized Behavioral Intervention for Blood Glucose Control. Diabetes

Care 34:2934-2942, 2011; Palen TE, Ross C, Powers J, Xu S. Association of Online Patient Access to Clinicians and Medical Records With Use of Clinical Services. JAMA.

2012;308(19):2012-2019; Reuters: Shared doctor visits may help diabetes self-care; NHG haastattelut; NHG analyysi



58

Terveystalon diabeteksen seurantajärjestelmä on uusi tapa parantaa lääkäreiden hoidon vaikuttavuutta ja vertailtavuutta

Liite 7: Terveystalon diabeteksen seurantajärjestelmän kuvaus

Lähteet: News Civision artikkeli 12.11.2013: Terveystalon uusi seurantajärjestelmä auttaa diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, Terveystalo, NHG haastattelut, NHG

analyysi

Asiakaslähtöisyys

Malli keskittyy ensisijaisesti

lääkäreiden työn vaikuttavuuden

parantamiseen

Asiakas hyötyy ennaltaehkäisyn,

hoidon paremman seurannan ja

hoidon vaikuttavuuden

paranemisen kautta


Malli on integroitu selkeästi

jokapäiväiseen lääkärityöhön ja

auttaa lääkäriä parantamaan

hoitoa reaaliaikaisesti


Tieto generoituu automaattisesti

potilastietojärjestelmästä ja lääkäri

näkee kaikki tiedot samalla kertaa

Potilas näkee tietonsa Oma

Terveys –palvelussa, mutta ei

pääse vertailemaan tietoja


Teknologia tukee uutta toimintaa

hyvin

Malli ei kuitenkaan sisällä

omahoitomenetelmiä Oma

Terveys – palvelun lisäksi


Hankkeen luokittelu

Hankkeen kuvaus



Paikkakunta ja

ajankohta

Terveystalo, Suomi

Seurantajärjestelmä implementoitu keväällä/kesällä 2013

Kohderyhmä Kohderyhmä on tyypin 2 diabetes-potilaat ja riskiryhmät

Laajuus

Ratkaisua hyödyntävät kaikki Terveystalon diabetesta

hoitavat lääkärit (tuhansia lääkäreitä)

Terveystalo on tunnistanut 0,5 M työterveysasiakkaastaan

yli 40 000 diabetesta sairastavaa / riskiryhmään kuuluvaa

Hankkeeseen

kohdistetut

resurssit

Järjestelmän implementoinnin ja käyttökoulutuksen

kustannukset (ei tiedossa)

Tavoite Parantaa hoidon vaikuttavuutta

Parantaa ennaltaehkäisyä ja hoidon jatkuvaa seurantaa

Keskeiset

komponentit

Seurantajärjestelmä, josta lääkäri voi seurata ja verrata

potilaidensa tietoja ja hoidon toteutumista suhteessa

Käypä hoito – suosituksiin sekä Terveystalon keskiarvoihin

Hankkeen

vaikutukset

Malli auttaa diabeteksen varhaisessa tunnistamisessa ja

seurannassa, jonka kautta yhteiskunnalle ja työnantajille

syntyy merkittäviä säästöjä

Lääkärit pystyvät paremmin arvioimaan ja kehittämään

omaa hoitoaan ja tarjoamaan myös potilaalle parempaa

palvelua

Potilaalle hoidon tarkempi seuranta tarkoittaa parempaa

hoitotasapainoa ja vähemmän lisäsairauksia

Opit hankkeesta

Järjestelmän käyttö on vasta aloitettu, joten siitä ei ole

vielä selkeitä tuloksia, mutta se on otettu innostuneesti

vastaan lääkäreiden puolelta

Tutkimusta saatetaan laajentaa koskemaan muitakin

pitkäaikaissairauksia (esim. mielenterveys)

Terveystalo on kehittänyt uuden hoidon vaikuttavuutta analysoivan

seurantajärjestelmän, joka auttaa tunnistamaan riskiryhmiin kuuluvat potilaat ja

tukee ennaltaehkäisyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Järjestelmän ensisijaisena tarkoituksena on tukea lääkäreiden työtä ja auttaa

lääkäreitä arvioimaan hoidon vaikuttavuutta

− Lääkärit näkevät omien potilaittensa diabetesriskit ja diagnosoitujen potilaiden

hoitotasapainon yhdellä silmäyksellä

− Tieto generoituu automaattisesti potilastietojärjestelmästä

− Lääkärit voivat verrata hoitotuloksiaan Käypä hoito – suosituksiin sekä Terveystalon

keskiarvoihin (vertailumahdollisuus vain lääkärillä, ei esimerkiksi johdolla tai potilailla)

Terveystalon mukaan kustannuksista jopa 70 prosenttia johtuu erilaisten

komplikaatioiden hoidosta, jotka pystyttäisiin välttämään ennaltaehkäisyn ja hyvän

hoidon avulla, ja tämä onkin seurantajärjestelmän tavoite

Healthcare

Sitra: Diabeteksen omahoidon hankkeet Suomessa (2013)