Upload
sitrafund
View
229
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Tapaustutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n valituista palveluista.
Citation preview
Sähköisen omahoidon vaikuttavuusselvitys
Tapaustutkimus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n
valituista palveluista
HMV PublicPartner Oy
21.5.2015
i
Johdanto
Tässä työssä arvioidaan sähköisen omahoidon ratkaisujen hyötyjä ja vaikuttavuutta. Selvityk-
sen pääkohteena on ammattilaisen toimintaan liittyvän työajankäytön ja aiheutuvien kustan-
nusten muutoksen tarkastelu.
Työssä keskitytään arvioimaan saavutettuja ja lyhyellä aikavälillä (1-2 vuotta) nähtävissä olevia
hyötyjä. YTHS on uudistamassa keskeisiä tietojärjestelmiään vuoden 2015 aikana, jonka vuoksi
lyhyen aikavälin uusien hyötyjen tarkastelujaksona käytetään vuosia 2016–2017, jolloin nämä
järjestelmät ovat vakiintuneet käyttöön.
Arviointi on tehty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamien ratkaisujen, pilot-
tien ja keskipitkän aikavälin kehityksen alustavien suunnitelmien avulla mahdollisimman suu-
ren konkretiatason saavuttamiseksi. Sitra toimi selvityksen rahoittajana.
Arviointi kohdistuu YTHS:ssä pilotoituihin tai käytössä oleviin sähköisiin omahoidon ratkaisui-
hin.
ii
Esipuhe
Terveydenhuolto on hyödyntänyt omassa toiminnassaan tietojärjestelmiä jo vuosikymmeniä.
Ensimmäiset sähköiset potilastietojärjestelmät on otettu Suomessa käyttöön sairaaloissa
1960-luvun lopussa. Terveyskeskuksissa ensimmäinen sähköinen sairauskertomus otettiin
käyttöön vuonna 1979. Nyt ollaan murrosvaiheen kynnyksellä, koska myös asiakkaat ovat tu-
lossa mukaan näiden järjestelmien käyttäjiksi.
Sähköiset omahoitopalvelut tulevat yleistymään merkittävästi lähivuosina. Tavoitteena on pa-
rantaa asiakaspalvelua, siirtää terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoitamisesta ter-
veyden edistämiseen ja vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa rutiineista. Kysely-
tutkimusten mukaan myös asiakkaat haluavat sähköisiä palveluita. Tämän tulevan muutoksen
laajuutta voidaan verrata aikoinaan pankkipalveluissa tapahtuneen muutoksen.
Muutos on nyt käynnissä, joskin vielä alkuvaiheessa. Suomessa on tehty paljon yksittäisiä pi-
lotteja ja pieniä kokeiluja. Toiminta on usein päättynyt pilottiprojektin myötä, eikä uusia mal-
leja ole muutettu laajasti toiminnaksi. Yksi syy on, että kokemukset ovat olleet positiivisia,
mutta konkreettisia hyötyjä ei ole pystytty osoittamaan, etenkään suhteessa kustannuksiin.
Sitran vuosina 2013-2015 toteuttama ”Hyvinvointia tiedosta” –hankkeen yhtenä tarkoituk-
sena on ollut olla mukana kehittämässä käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluita terveyden edis-
tämiseen. Toteutettujen kokeilujen avulla on pyritty löytämään parhaita käytäntöjä, saavutta-
maan kansantaloudellista hyötyä ja luomaan Suomelle edellytykset kansainväliseen edelläkä-
vijyyteen sähköisissä hyvinvointipalveluissa.
Tämä työ käynnistettiin, koska Sitra halusi selvittää hyötyjen syntyä konkreettisten tapausten
avulla. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on yksi sähköisten omahoitoratkaisujen hyö-
dyntämisen edelläkävijöistä Suomessa. Kaikille uusille opiskelijoille tehtävän terveystarkastuk-
sen esitietokysely on toteutettu sähköisesti jo vuodesta 2009 saakka. YTHS:n etuna on myös,
että sen asiakaskunta heijastaa myös laajemmin tulevaisuuden asiakaskuntaa.
Ennen kun omahoidosta saatavat hyödyt realisoituvat täysimääräisesti, vaaditaan laajoja toi-
mintamallien muutoksia sekä asiakkaiden ja ammattilaisten käyttäytymisen muutosta. Sa-
malla kun uusia palveluita otetaan käyttöön, tulee luopua vanhoista toimintamalleista päällek-
käisyyden välttämiseksi. Sitran arvion mukaan tämä muutos vie kokonaisuudessaan jopa 5-7
vuotta.
Madis Tiik, Vanhempi neuvonantaja ja Eero Raunio, Johtava asiantuntija
SITRA
iii
Terveydenhuollon digitalisaatio - milloin?
Vaikka ihmiset kyselyissä arvostavat hyvää palvelua, arjessa kaikkein eniten arvostaa hyvää itsepalve-
lua. Sitä vain haluaa hoitaa asiansa joutuisasti eikä olla sidoksissa jonkun toisen ihmisen noudattamaan
prosessikaavioon. Lisäksi palvelun tulisi olla paikasta riippumatonta. Siksi digitalisoiduilla palveluilla on
valtava potentiaali.
Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi terveydenhuolto ei tunnu digitalisoituvan, vaikka kaikki muut
toimialat ovat ottaneet haasteen tosissaan. Asiakkaiden kokemus sähköisistä palveluista on erittäin
positiivista, on sitten kyse sähköisistä hoitopoluista tai etäyhteydellä annettavista lääkärikonsultaati-
oista.
Miksi terveydenhuolto digitalisoituu etanan vauhdilla? Yksi syy on, että panostukset sähköisten palve-
luiden kehittämiseen ovat kulueriä, eivät investointeja. Sähköisten palveluiden kehittäminen on kui-
tenkin luonteeltaan investointi, sillä hyödyt tulevat parin vuoden sisällä, ei saman toimintavuoden ai-
kana. Kamreeri ei hyväksy sähköisiä palveluita investointiohjelmaan, koska se ei luota siihen, että in-
vestointi vähentää tulevien vuosien perinteisen toiminnan kustannuksia. Kokemus on opettanut kam-
reerille, että kaikki uudet hankkeet tulevat vanhojen rakenteiden päälle eikä vanhaa rakennetta pu-
reta.
Sinä päivänä, kun terveyspalveluiden johtaja pystyy vakuuttamaan rahoitusjohtajan, että sähköisen
palvelun kustannussäästöt toteutuvat, digitalisaatio alkaa edetä huimin harppauksin.
Nyt rakentamaan business caseja, hyvät terveysjohtajat!
Olli-Pekka Luukko, Talousjohtaja, Sami Raasakka, Johtajaylilääkäri ja
Hanna Kari, Terveyspalvelupäällikkö
YTHS
1
Sisällys
Tiivistelmä ................................................................................................................................. 2
1 Taustaa ja tavoitteet .......................................................................................................... 3 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ..................................................................................................................... 3 1.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ......................................................................................... 3 1.3 Selvityksen toteutus .......................................................................................................................... 3
2 Kohti sähköisiä palveluita .................................................................................................. 5 2.1 YTHS ja sähköiset omahoitopalvelut ................................................................................................. 5 2.2 Kohti virtuaalivastaanottoa ............................................................................................................... 6 2.3 Opiskelijat sähköisten terveyspalvelujen käyttäjinä ......................................................................... 6
3 Hyötyanalyysi ..................................................................................................................... 8 3.1 Tarkasteltavaksi valitut YTHS:n palvelut ............................................................................................ 8 3.2 Lähestymistapa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät ..................................................................... 10 3.3 Sähköinen terveyskysely (sätky) ...................................................................................................... 10 3.4 Ehkäisyasiakkaan hoitopolku ........................................................................................................... 14 3.5 Etäkonsultaatio ................................................................................................................................ 18 3.6 Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta ............................................................................................ 19
4 Virtuaalivastaanotto keskipitkän aikajänteen tavoitteena .............................................23 4.1 Virtuaalivastaanoton toteutusmalli ................................................................................................. 23
5 Yhteenveto ......................................................................................................................26
2
Tiivistelmä
Tässä raportissa tarkastellaan YTHS:n neljää opiskelijoiden omahoitoa edistävää toimintamallimuutosta ja
esitetään niihin liittyvät hyötyanalyysit. Tarkastelun pohja-aineistona on käytetty YTHS:n toiminnan toteu-
tuma-aineistoja ja myös YTHS:n kaavailemia uusia toimintamalleja.
Tehdyt analyysit osoittavat että
― Sähköinen tiedonkeruu terveystarkastuksissa tehostaa merkittävästi YTHS:n toimintaa ja kohdentaa
terveystarkastuksia paremmin niitä tarvitseville
― Ehkäisyneuvonnan hoitopolun sähköistäminen vähentää merkittävästi reseptin uudistamiseen liitty-
viä vastaanottokäyntejä ja opiskelijoiden yhteydenottoja
― Videopohjaisen etävastaanoton hyödyt kohdistuvat vahvasti potilaaseen, jolle palvelun saatavuus
paranee ja hoitoprosessi nopeutuu merkittävästi
― Vaativan matkailuneuvonnan toteuttaminen sähköisesti antaa mahdollisuuden tarjota tehokkaasti
erityisasiantuntemusta koko maahan merkittävästi pienemmällä hoitohenkilökunnan koulutustar-
peella.
Tarkasteltu virtuaalivastaanotto-konsepti kokoaa yhteen YTHS:n eri toiminta-alueiden kehityskohteita kohti
3-5 vuoden päässä olevaa tavoitetilaa. Virtuaalivastaanotto yhdistää tässä erikseen kuvattuja ja analysoituja
toimintamallimuutoksia opiskelijan sähköiseksi palvelukokonaisuudeksi. Virtuaalivastaanoton tunnistetut
hyödyt ovat merkittäviä sekä opiskelijoille että YTHS:lle.
Analysoitujen tapausten perusteella on arvioitu, että jopa puolet terveydenhuollon ensikontakteissa (yhtey-
denotto) voidaan korvata sähköisillä palveluilla ja etävastaanotolla. Samalla säästyy terveydenhuollon am-
mattilaisten aikaa, joka voidaan ohjata kipeämmin palveluita tarvitsevien hoitoon.
Tarkasteltujen palvelujen osalta voidaan tulevaisuudessa jopa 50 %- 80 % opiskelijoiden yhteydenotoista
hoitaa sähköisesti ja etävastaanottoina tai lääkärin etäkonsultaationa ilman lääkärin vastaanottokäyntiä.
YTHS on saanut säästöjä tarkasteltujen palvelujen osalta jo yli 300 000€/v, joka lyhyellä tähtäimellä vähin-
tään kaksinkertaistuu. Opiskelijoiden tavoitettavuus on merkittävästi parantunut ja palvelujen vaikutta-
vuutta voidaan lisätä.
3
1 Taustaa ja tavoitteet
1.1 Tutkimuksen tavoitteet
Tämän työn tavoitteena on arvioida sähköisen omahoidon ratkaisujen vaikuttavuutta. Arvioinnin pääkoh-
teena on ammattilaisen toimintaan liittyvän työajan käytön ja aiheutuvien kustannusten muutoksen tarkas-
telu.
Arvioinnissa keskitytään arvioimaan saavutettuja tai lyhyellä aikavälillä (1-2v) nähtävissä olevia hyötyjä.
Arviointi on tehty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toteuttamien ratkaisujen, pilottien ja keski-
pitkän aikavälin kehityksen alustavien suunnitelmien avulla mahdollisimman suuren konkretiatason saavut-
tamiseksi.
Arviointi kohdistuu valittuihin YTHS:ssä pilotoituihin tai käytössä oleviin sähköisiin omahoidon ratkaisuihin.
1.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palve-
luja yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n palveluita voivat käyttää kaikki Suomen yliopistoissa pe-
rustutkintoa suorittavat opiskelijat.
Säätiö toimii aktiivisesti myös opiskelijoiden terveyden edistämiseksi.
YTHS toimii opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden edistämiseksi sekä opiskeluedel-
lytysten parantamiseksi.
YTHS toimii opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden edistämiseksi sekä opiskeluedellytysten
parantamiseksi. Yksittäisen opiskelijan lisäksi kohteena ovat ryhmät sekä opiskeluyhteisöt ja -ympäristöt.
YTHS:n asiakaskohderyhmä on kooltaan yli 132 000 opiskelijaa. YTHS:n palveluja käyttää vuodessa yli 90 000 opis-
kelijaa, ja opiskelijoiden hoitokontakteja on vuodessa yli 650 000 kappaletta. Vastaanottokäyntejä on yhteensä yli
350 000 kappaletta (toteutumatietoja vuodelta 2014).
Vuoden 2014 alussa YTHS:llä oli neljätoista omaa toimipistettä korkeakoulupaikkakunnilla. YTHS:llä on toimipisteitä
myös kampuksien yhteydessä, joissa opiskelijalla on mahdollisuus päivittäin hakeutua terveydenhoitajan vastaan-
otolle. Erityisesti kampuksilla lääkäripalveluita on tarjolla vain rajatusti omana tai ostopalveluna.
Yleisterveyden yleisimpiä käyntisyitä päädiagnoosikoodien mukaan vuonna 2014 olivat edelleen ennaltaehkäisevä
rokotus/lääkitys, raskaudenehkäisy, nielun oire, yskä, akne ja polven oire. Fysioterapeuttinen tutkimus ja liiketera-
pia olivat toimenpiteistä yleisimpiä.
1.3 Selvityksen toteutus
Tämä tutkimus on tehty Sitran toimeksiannosta aikavälillä helmikuu – toukokuu 2015. Työn toteuttivat
HMV PublicPartner Oy:n konsultit Tapio Huomo, Jari Kinnunen ja Pekka Aavikko. YTHS:n asiantuntijoina oli-
vat Olli-Pekka Luukko, Hanna Kari ja Sami Raasakka. Sitrasta työhön osallistuivat kommentoijina Eero Rau-
nio ja Madis Tiik.
Työhön valittujen palvelujen analysoinnissa käytetty tausta-aineisto on peräisin YTHS:n toteutetuista ja pi-
lotoiduista hankkeista ja suunnitelmista. YTHS on myös tukenut laskelmien tuottamista asiantuntemuksel-
laan ja tekemillään palvelujen prosessianalyyseillä.
4
Työssä on hyödynnetty YTHS:n todellisia sisäisiä ja ulkoisia kustannuksia, prosessimuutoksen vaikutuksia,
asiakastyytyväisyystietoja, käynti- ja asiakasmääriä sekä muuta vastaavaa dataa.
Työssä on arvioitu ratkaisujen kustannus-/hyötysuhdetta, mutta myös muut hyödyt ja haitat on otettu tar-
kasteluissa huomioon, esim. käyttäjätyytyväisyys ja saavutetut tulokset.
Kirjallisen aineiston analysoinnin lisäksi työn toteuttamisen tueksi on haastateltu YTHS:n asiantuntijoita ja
johtoa.
Työssä on käytetty saatavilla olevaa kustannustietoa, tehtyjen projektien dokumentaatioita, käyttäjäohjeita
ja osittain muita arviointidokumentteja. Esimerkiksi YTHS:n etäkonsultaation pilotoinnista on tehty
YTHS:ssä aiempi arviointi, joka sisältää myös käyttäjäkokemusten arvioinnin.
Sitra on tehnyt aihealueella runsaasti erilaisia tutkimuksia, joita on hyödynnetty myös tämän työn puit-
teissa.
5
2 Kohti sähköisiä palveluita
2.1 YTHS ja sähköiset omahoitopalvelut
Sähköiset omahoitopalvelut yleistyvät lähivuosina. Tavoitteena on vapauttaa terveydenhuollon ammatti-
laisten aikaa rutiineista ja aktivoida asiakkaita kiinnostumaan hyvinvoinnistaan. Sähköisiä omahoitoratkai-
suja voidaan tulevaisuudessa soveltaa laajasti erilaisiin tilanteisiin, kuten esimerkiksi terveyden ja hyvin-
voinnin edistämiseen ja elämäntapamuutoksiin, hoitotarpeen arviointiin ja varsinaiseen hoitoon ml. mielen-
terveysongelmien hoitoon.
Tulevaisuudessa opiskelijan terveysasema löytyy jokaisen omasta älypuhelimesta. Terveyden ja hyvinvoin-
nin mobiilisovellukset, omien elintoimintojen mittaaminen ja jopa videovälitteiset lääkärinvastaanotot ovat
jo nyt opiskelijoiden käytössä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä eli YTHS:ssä toiminnassa ennaltaeh-
käisy ja uudet toimintatavat ja palvelut nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi opiskelijoiden tulevaisuuden
terveysongelmien ratkaisijoina. Kehitystä edistävät myös organisaation taloudelliset paineet sekä asiakas-
kunnan vahva odotus saada sähköisiä palveluja. YTHS:n oma tahtotila on tuoda hallitusti palveluvalikoi-
maan uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet. On tunnistettu, että opiskelijoiden elämä on digitalisoi-
tumassa myös terveydenhuollon näkökulmasta.
Sitran 2013 toteuttama kyselytutkimus osoitti, että suomalaiset haluavat lisää sähköisiä terveys- ja hyvin-
vointipalveluita sekä terveyskioskin kaltaisia palvelupisteitä. YTHS on tehnyt sähköisten omahoitopalvelui-
den kokeiluja koko Suomessa jo usean vuoden ajan. Opiskelijat eivät halua jonottaa vastaanotolle ja käyt-
tävät enenevästi ympäri vuorokauden saatavilla olevia digitaalisia palveluja. Omahoidossa opiskelija tekee
terveydenhoidon suunnitelmansa yhdessä ammattilaisten kanssa. Esim. YTHS:ssä etälääkärin videokonsul-
taatio on ollut rajatussa käytössä vuodesta 2014 ja hyvin tuloksin.
Kuva. YTHS:n nykyinen hoitajavetoinen toimintamalli
Tulevaisuuden omahoito on oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tai hoitamista laajasti ammattilais-
ten tarjoaman suoran tai epäsuoran tuen avulla. Omahoidon sähköiset ratkaisut lisäävät mahdollisuuksia
terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon. Sähköiset ratkaisut tuovat opiskelijoiden ulottuville uuden-
laisen itsearvioinnin, nopean palautteen, tutkimuspohjaisen tiedon ja mahdollisuuden säilyttää koko opis-
keluaikana kertyvän henkilökohtaisen terveystiedon.
YTHS:n näkökulmasta sähköisten omahoitopalvelujen lisääminen tulee muuttamaan tapoja, joilla palveluja
järjestetään ja resursseja käytetään. Kun ammattilaisten aikaa vapautetaan työvaiheista, jotka useimmat
opiskelijat voivat hoitaa itsenäisesti, voidaan omia resursseja keskittää hoidon kannalta tärkeisiin työtehtä-
viin ja myös tukea paremmin ihmisten elämänhallintaa. Samalla kun YTHS voi kehittää oman toimintansa
tehokkuutta, saadaan opiskelijoiden näkökulmasta aikaan enemmän vaikuttavuutta.
YTHS kehittää ja ottaa käyttöön opiskelijoille uusia sähköisiä työkaluja, joiden avulla opiskelija voi ylläpitää
omaa terveyttään ja ehkäistä mahdollisia sairauksia yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
YTHS:n kannalta keskeistä on ratkaisujen linkittyminen terveydenhuoltoon, joka mahdollistaa paremman
Hoitotarpeen arviointi
puhelimessaHallittu
ajanvaraus
Hoitotarpeen arvioHoitosuunnitelma
Tutkimus/toimenpideAjanvaraus,Konsultaatio
Lähete
Hoitaja / Lääkäri
TutkimusToimenpide
Lääkäri / Erikois-lääkäri
Sähköinen terveyskysely
Opiskelija
Matkailu/rokotus-neuvonta
6
tiedonkulun opiskelijan ja ammattilaisen välillä, ajanvaraukset, hoitoonohjauksen ja sähköiset reseptit sekä
mm. videota hyödyntävät etäkonsultaatiot.
Meneillään olevia konkreettisia YTHS:n kehityskohteita ovat mm. sähköisten itsearvointien käyttöalueiden
laajentaminen, sähköinen ajanvaraus, erilaiset neuvontakokonaisuudet (ehkäisy, matkailu ym.) ja ammatti-
laisten etäkonsultaatioiden hyödyntäminen koko maan kattavassa hajautetussa organisaatiossa.
2.2 Kohti virtuaalivastaanottoa
Virtuaalivastaanotto on sähköinen vastaanottokäynti. Virtuaalivastaanoton toimintamalli tarjoaa useissa
tapauksissa sähköisen vaihtoehdon terveysasemakäynnille. Virtuaalivastaanotto on opiskelijan henkilökoh-
tainen sähköisen asioinnin kanava, joka analysoi opiskelijan itse antamia terveystietoja ja tietoja oireista.
Yhteys hoitajaan ja lääkäriin otetaan puhelimitse tai videon avulla nopeasti tai kiireettömissä tapauksissa
ajanvarauksella.
Tavoitetilassa opiskelija saa verkkopohjaisen palvelun kautta lääketieteelliseen tietoon perustuvia, auto-
maattisesti analysoituja neuvoja, hoitosuosituksia ja terveydentilasta esiin nousevia havaintoja, jotka on
mahdollista välittää terveydenhoitajalle tai hoitavalle lääkärille. Verkkopalvelun tukemana syntyy myös
alustava oirearvio. Näin terveydenhuollon ammattilaiset voivat tutustua potilaan kokonaistilanteeseen jo
ennen varsinaista yhteydenottoa.
Virtuaalivastaanotto voi tarkoittaa esim. tietojärjestelmän tekemää älykästä ja yksilöityä terveysarviota tai
opiskelijan tai hoitajan mahdollisuutta ottaa videoyhteys lääkäriin kotoa tai vastaanotolta. Tavoitteena on
myös luoda uusia terveyspalveluita, jotka helpottavat niin ammattilaisten kuin opiskelijoiden arkea. Virtu-
aalivastaanotto on aina auki. Opiskelija voi konsultoida sähköistä palvelua vaikka keskellä yötä.
YTHS:n arvioiden mukaan jopa 30 % - 50 % tämän työn tarkastelun kohteena olleista hoitotarpeen arviointi-
puheluista (40 000 kpl) ei vaadi käyntiä yleislääkärin vastaanotolla. Virtuaalivastaanotolla pystytään tulevai-
suudessa neuvomaan asiakkaita luotettavan terveystiedon ja asiakkaan omien tietojen pohjalta.
Tavoite on, että virtuaalivastaanotolle pääsee aina helposti ja vaivattomasti internetin ja kännykän avulla.
Virtuaalivastaanotto ei kuitenkaan jätä asiakasta yksin tietokoneelle terveystiedon kanssa, vaan palvelu oh-
jaa tarvittaessa neuvontaan ja vastaanotolle. Hoitoa tarvitsevaan asiakkaaseen otetaan yhteyttä virka-ai-
kana, mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi alle kolmen tunnin kuluessa. Palvelussa myös suositellaan yh-
teydenottoa oirearvioiden perusteella.
Virtuaalivastaanotto palveluineen nivoutuu tulevaisuudessa osaksi opiskelijan arkea. Se ei ole lisäpalvelu,
vaan keskeinen osa terveydenhuoltoa ja opiskelijoiden elämää. Lisäksi ihannetapauksessa jokainen opiske-
lija tekisi säännöllisesti terveystarkastuksen digitaalisesti ja muutenkin alkaisi seurata terveyttään enem-
män. Tämä olisi etu niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin.
2.3 Opiskelijat sähköisten terveyspalvelujen käyttäjinä
Opiskelijaväestö asiakaskuntana on tottunut käyttämään sähköisiä välineitä ja palveluja eivätkä opiskelijat
arastele juurikaan terveydenhuollon ammattihenkilöihin tapahtuvaa sähköistä yhteydenpitoa, kuten ter-
veyteen liittyvien esitietojen antamista itsestään sähköisesti tai tapaamista videoyhteydellä.
Vuonna 2014 yleisterveydessä vastaanottokäyntien määrä laski noin 5 % vuodesta 2013, mutta kokonaisuutena
kontaktimäärä kasvoi noin 6 %. YTHS:n tietoinen suunta on ollut lisätä sähköistä asiointia käyntien sijasta, ja tämä
trendi on odotetusti jatkunut.
7
Opiskelijoiden ja YHTS:n välillä tapahtuu verkon kautta lisääntyvästi ja rutiininomaisesti erityyppisiä tapahtumia ja
tiedon välittämistä (toteutumatiedot vuodelta 2014):
― terveystiedon hakua YTHS:n sivuilta
― terveystietopankin artikkelien katselua; yli 1,1 miljoonaa kertaa
― verkkoneuvontaa; 16 212 yksilöityä kävijää
― linkityksiä verkossa käytettävissä oleviin terveyttä edistäviin ja itsehoitoa tukeviin verkkopalveluihin
― palvelujen ja yhteystietojen hakua YTHS:n sivuilta
― yhteydenpitoa sähköisesti (kansalaisen asiointitili ja toiminnan salliessa sähköposti)
― sähköinen terveyskysely ensimmäisen vuoden opiskelijoille; lukuvuonna 2013–2014 sähköisesti lähetettiin
14941 kyselyä ja saatiin yhteensä 9 334 vastausta sähköisesti
― sähköinen ruokapäiväkirja, jossa ammattilaisten ohjauksessa olevien opiskelijoiden lataamien aterioiden
sekä omatoimisesti palvelua käyttäen ladattujen aterioiden määrä oli yhteensä 16262 ateriaa
― sähköisen omahoidon hoitopolkujen pilotoinnit (suun hoidon, ehkäisyneuvonnan ja syömishäiriöiden säh-
köiset hoitopolut) vuonna 2011 -2012 ja niistä saadut myönteiset kokemukset
― pilotoidut uudet palvelumuodot, kuten videovastaanotto asioiden sujuvaan hoitamiseen lääkärin kanssa.
Opiskelijoilla on odotuksia YTHS:n sähköisten palvelujen kehitykselle. Jo lukuvuoden 2011 - 2012 aikana
tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä opiskelijat toivoivat jo laajamittaisesti sähköisten palvelumuotojen
kehittämistä. Vuonna 2014 opiskelijoiden antamassa sähköisessä palautteessa on erityisesti toivottu kei-
noja yhteydenottojen helpottamiseksi ja hoitotarpeen arviointiin (906 kpl vuonna 2014).
Sähköisten palvelujen tarjonnan kehittyminen. YTHS toimeenpanee terveystarkastuksia, jotka on jo osit-
tain sähköistetty. YTHS järjestää terveyden- ja sairaanhoitoa sekä hammashuoltoa ja mielenterveyspalve-
luja, harjoittaa terveydenhoidollista valistustoimintaa, ylläpitää terveyspalveluyksiköitä ja toimii muullakin
tavoin sen toimipiiriin kuuluvien henkilöiden terveydellisten olojen edistämiseksi. Useissa edellä mainituista
palveluissa on käytössä sähköisiä toiminnallisuuksia.
Hoitoonohjaus tapahtuu terveydenhoitajan hoidontarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisen hoidon
kiireellisyyden mukaan. YTHS:n tavoitteena on tehdä yhteydenottoon ja hoidontarpeen arviointiin liittyviä
asioita jatkossa sähköisesti aiempaa enemmän. Tavoitteena on myös ammatillisen erityisosaamisen ja re-
surssien hyödyntäminen valtakunnallisesti sekä opiskelijoiden palveluiden yhdenvertaisuuden varmistami-
nen.
YTHS on tarjonnut vuoden 2014 aikana videovastaanottoa rajatusti noin 300 opiskelijalle. Opiskelijapalautteessa
videovastaanottoa piti hyödyllisenä yli 97 % vastanneista (N=212) ja asteikolla 1-10 (”suosittelisitko ystävällesi tai
kollegallesi ”) opiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 8,75. Myös lääkärit arvioivat videovastaanoton tarjoavan lisä-
arvoa suhteessa puhelinkonsultaatioon 93 prosentissa tapauksista ja olleen hoitomuotona tehokas 89 prosentissa
tapauksista.
Töölön toimipisteessä pilotoitiin vuosina 2011–2012 sähköiseen asiointiin perustuvaa vuorovaikutteista hoidon tar-
peen arviointi- ja ajanvarausjärjestelmää. Järjestelmän koekäytössä olivat mukana ne potilaat, joiden tarve koski
raskauden ehkäisyä, hampaan lohkeamista tai syömishäiriöitä. Hankkeen tavoitteena oli muun muassa nopeuttaa
potilaiden yhteydensaantia YTHS:lle, vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa varsinaiseen hoitotyöhön ja
parantaa hoitoon ohjauksen laatua. Palvelu auttoi opiskelijoita itsenäisesti tai ohjatusti tunnistamaan oman tervey-
dentilansa ja käyttämään terveyspalveluita tarkoituksenmukaisemmin.
YTHS:n potilastietojärjestelmän uudistus on käynnissä ja siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu vuoden
2015 aikana. Uuden järjestelmän myötä tavoitteena on saada käyttöön nykyistä enemmän sähköisiä palve-
luratkaisuja.
8
3 Hyötyanalyysi
Julkisen sektorin suorien kustannussäästöjen saavuttaminen on haasteellista, koska toisaalta pitäisi saada
enemmän aikaiseksi samalla rahalla ja lisäksi pysäyttää koko terveydenhuollon nouseva kustannuskehitys.
Tässä hyötyanalyysissä tarkastellaan valittujen palvelukokonaisuuksien uudistamisen vaikutuksia YTHS:n
ammattilaisten työmääriin, ja mahdollisuuksien mukaan myös muihin kustannuksiin.
YTHS:n ja asiakkaan näkökulmasta analysoidaan uuden toimintamallin muu hyötypotentiaali ja vaikutta-
vuus. Vaikuttavuuden tarkastelua on tehty tasapainotetun tuloskortin mukaisella viitekehikolla.
3.1 Tarkasteltavaksi valitut YTHS:n palvelut
Hyötyanalyysissä tarkastellaan seuraavia YTHS:n palveluja sekä niiden pohjalta myöhemmin kehitettävää
virtuaalivastaanottomallia:
― Terveystarkastus on sisältänyt sähköisen esitietojen keruun jo vuodesta 2009. Palvelua tul-
laan kehittämään edelleen.
― Ehkäisyasiakkaan hoitopolkua pilotoitiin laajasti vuonna 2013 ja se otetaan käyttöön poti-
lastietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä.
― Videopohjaista lääkärin etäkonsultaatiota on rajatusti käytetty vuodesta 2014 ja sen käyt-
töä on tarkoitus laajentaa.
― Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta on vakiintunut sähköisenä keskitettynä palveluna jo
useita vuosia.
Virtuaalivastaanotto on tavoitteellinen malli, joka kokoaa yhteen tarkasteltuja erillisiä sähköisiä palvelu-
komponentteja ja yhdistää ja vahvistaa niistä saatavaa kokonaishyötyä.
3.1.1 Palvelu 1: Terveystarkastus (Sätky)
YHTS:n tehtäväksi on säädetty velvollisuus tehdä terveystarkastus kaikille uusille opiskelijoille. Ennen vuotta
2009 YTHS lähetti ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kirjallisen kutsun terveystarkastukseen. Paperi-
muotoinen prosessi oli työläs, ja vastaanotolle saapui terveydentilaltaan sekä terveitä että hoitoa tarvitse-
via. Lisäksi opiskelijoiden saavutettavuus oli huono (arviolta alle 1/3 kutsutuista saapui vastaanotolle).
Vuodesta 2009 lähtien terveystarkastusprosessin esitiedot on kerätty sähköisen terveyskyselyn avulla
(Sätky). Sähköisiä terveyskyselyjä lähetettiin 14 941 opiskelijalle lukuvuonna 2013–2014. Kyselyyn vastasi
9.334 opiskelijaa eli 62,5 %. Terveydenhoitajan arvion perusteella 3.457 opiskelijaa (37 % vastanneista) oh-
jattiin joko terveystarkastukseen tai muulle YTHS:n vastaanotolle. Niille opiskelijoille, joilla esitietojen mu-
kaan ei ollut tarvetta tulla vastaanotolle, lähetettiin vastaus yksinomaan sähköisesti. Osa opiskelijoita sai
sähköisen vastauksen kera kutsun tulla vastaanotolle.
Sähköinen osio terveystarkastusprosessista pohjautuu nykytilassa sähköpostin ja sähköisen palautejärjes-
telmän käyttöön. Lähes 40 % opiskelijoista ei reagoi saamaansa esitietokyselyyn liittyvään sähköpostiin. Li-
säksi suuri osa niistä opiskelijoista, jotka kutsutaan vastaanotolle, ei reagoi pyyntöön. Sähköpostin tavoitet-
tavuus on huono.
YTHS uudistaa palvelun omaan sähköiseen asiakasportaalilleen vuoden 2016 alkuun mennessä. Tavoite on
integroida palvelu YTHS:n perusjärjestelmiin sekä tehostaa mm. asiakastietojen hallintaa ja asiakasyhtey-
denpitoa. Samalla madalletaan kynnystä saapua terveystapaamisiin: Tavoite on nostaa kutsuttujen osallis-
tumisastetta kaksinkertaiseksi (32 % -> 60 %).
YTHS:n näkökulmasta opiskelijoiden saavutettavuus paranee, palvelutuotanto tehostuu, ja kysely mahdollistaa osal-
taan ”vaikeiden” tapausten löytämisen, eli vastaanotolla kävijöiden ”laatu” paranee. Terveyskysely toimii siten
myös ennaltaehkäisevän toiminnan tukena.
9
3.1.2 Palvelu 2: Ehkäisyasiakkaan hoitopolku
Ehkäisyasiakkaan hoitopolun osalta tarkastelu kohdistuu niihin, jotka ovat uusimassa ehkäisyreseptiään.
Kyseessä on asiakkaan kannalta rutiininomainen toistuva tarve, joka kuitenkin edellyttää ammattilaisen te-
kemää arviota.
Aiemmin koko toiminta perustui puhelimella tai muuten ei-automaattisesti tapahtuvaan toimintaan ja vas-
taanottokäynteihin. Tämä ruuhkautti erityisesti puhelinpalvelua.
YTHS:n palveluita käyttää vuosittain noin 135 000 yliopisto-opiskelijaa, joista noin puolet on naisia. YTHS:n
kyselyn mukaan naisopiskelijoita 47 %:lla eli yli 30 000 naisopiskelijalla oli raskauden ehkäisynä ollut ehkäi-
sypillerit.
Ehkäisyasiakkaan hoitopolun viemistä opiskelijan itsepalveluna sähköiseksi on pilotoitu vuonna 2012 -
2013. Palvelussa opiskelijat varasivat omatoimisesti aikoja tai tekivät pyynnön reseptin uusintaan. Tätä ta-
voitti noin 10 000 e-pilleriä käyttävää naista.
Palvelu toteutetaan YTHS:n uuteen portaaliin vuonna 2016. Ehkäisyvalmisteen käyttäjä täyttää kyselyn por-
taaliin. Jos kaikki ok, resepti toimitetaan ilman vastaanottokäyntiä sähköisesti (e-resepti). Jos tarvitaan vas-
taanottoaika, opiskelija varaa ajan itsenäisesti sähköisesti.
YTHS:n näkökulmasta palvelutuotanto tehostuu, ja vastanottokäyntien määrä vähenee merkittävästi. Potilaan nä-
kökulmasta palvelu on täysin sähköistä (merkittävälle) osalle reseptin uusijoista. Reseptin uusiminen ja noutaminen
(e-resepti) tapahtuu nopeasti ilman vastaanottokäyntiä.
3.1.3 Palvelu 3: Etäkonsultaatio
Etäkonsultaatio tarkoittaa videon avulla otettavaa yhteyttä ammattilaisten välillä. YTHS on käyttänyt tablet-
teihin pohjautuvaa videopalvelua seuraavasti:
― Terveydenhoitajan vastaanotolla yleislääkäri osallistui potilaan hoitoon videovälitteisesti.
― Yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolla ihotautilääkäri osallistui potilaan hoitoon
videovälitteisesti.
― Potilas osallistui ohjatusti terveyspalveluyksikön vastaanottotilasta psykologin videovälit-
teiselle vastaanotolle tai seksuaalineuvojan videovälitteiselle vastaanotolle.
Etäkonsultaatiota on ollut saatavilla YTHS:ssä valikoiduissa toimipisteissä vuodesta 2014. Vuoden 2015 al-
kuun mennessä etäkonsultaatioita oli YTHS:ssä tehty lähes 400 kappaletta.
Etäkonsultaatiotapauksissa lääkärin ajankäyttö voi kokemusten mukaan jopa puoliintua. Toisaalta hoitajan ajan-
käyttö lisääntyy, jos hoitaja on läsnä etäkonsultaation aikana. YTHS:n näkökulmasta etäkonsultaatiolla voidaan li-
säksi tuottaa omien erikoislääkärien palvelua koko maahan ja vähentää erikoislääkärien ostopalveluja pienemmillä
paikkakunnilla.
Asiakkaan näkökulmasta etäkonsultaatio voi poistaa tarpeen erilliselle vastaanottokäynnille. Lisäksi erikoislääkärin
vastaanottoja on niukasti saatavilla, erityisesti pienemmillä yliopistopaikkakunnilla. Palvelun avulla voidaan vähen-
tää ostopalveluna hankittuja erikoislääkärin vastaanottoja.
10
3.1.4 Palvelu 4: Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta
Aiemmin YTHS:n eri toimipisteissä annettiin vaativaa matkailu- ja rokotusneuvontaa, johon liittyi reseptien
määräys ja myös rokotukset. Kymmenien asiantuntijoiden kouluttaminen matkailuneuvontaan vaati jatku-
via panostuksia. Palvelu oli henkilösidonnaista, käytänteiltään vaihtelevaa, ja vaati runsaasti henkilöresurs-
seja.
Nykyisin YTHS toteuttaa valtakunnallisena palveluna vaativaa matkailuneuvontaa, johon esitiedot toimite-
taan ja yhteydenotto tapahtuu sähköisesti. Myös aineistot toimitetaan sähköisesti. Osaan opiskelijoista ote-
taan yhteys puhelimitse, ja osa saa vastauksen kansalaisen asiointitilille. Hoitajan ja lääkärin muodostama
tiimi käsittelee tapaukset keskitetysti. Lääkäri määrää sähköisen reseptin. Vaativassa valtakunnallisesti kes-
kitetyssä sähköisessä matkailuneuvonnassa toteutui 3 915 hoitokontaktia vuonna 2014 yhteensä 2 565
opiskelijalle.
Uudessa asiakasportaalissa palvelutuotantoa ja asiakaskommunikaatiota voidaan edelleen tehostaa.
YTHS:n kannalta palvelua voidaan sähköisenä tuottaa tehokkaasti ja keskitetysti. Keskitetty asiantuntijaosaaminen
on mahdollista pitää korkeatasoisena pienemmällä koulutuspanostuksella.
Opiskelijan kannalta palvelun käyttö on vaivatonta ja laatu on korkea. Palvelu on saatavilla koko maassa, eikä edel-
lytä ylimääräisiä vastanottokäyntejä.
3.2 Lähestymistapa ja arvioinnissa käytetyt menetelmät
Arviointityön läpivienti sisälsi seuraavat vaiheet:
1. Perehtyminen kuhunkin arvioitavaan palveluun
2. Omahoitoon kohdistettu kirjallisuuskatsaus
3. YTHS:n dokumentaation analysointi
4. Lähtötietojen keruu YTHS:n tietojärjestelmistä
5. Toimintaprosessin selvittäminen YTHS:n prosessikuvausten ja asiantuntijahaastattelujen avulla
6. Kustannus-hyötymallin rakentaminen jokaisesta palvelusta
o Lähtötiedot
o Toimintaprosessi ennen-nyt-tavoitetilassa
o Hyötyjen syntymisen syy-seuraussuhdekaavio
o Työpanoksen ja volyymien kehitys - vanha ja uusi sähköinen prosessi
o Kehitys- ja herkkyysanalyysi: ennen- nyt- v.2016- v.2020
7. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi
o Työn säästö, taloudelliset hyödyt
o Muut hyödyt
8. Vaikuttavuusanalyysi
o raportit
o kirjallisuus
o asiantuntijanäkemykset
3.3 Sähköinen terveyskysely (sätky)
Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastukseen osalta vanha paperimuotoinen prosessi
uudistettiin sähköiseksi (sähköposti ja sähköinen tiedonkeruujärjestelmä) jo vuonna 2009. Nykymallissa
terveydenhoitaja tekee opiskelijan sähköisesti syöttämien esitietojen perusteella arvion, ohjataanko opiske-
lija terveystarkastukseen tai muulle YTHS:n vastaanotolle. Niille opiskelijoille, joilla esitietojen mukaan ei
11
ole tarvetta tulla vastaanotolle, lähetetään vastaus yksinomaan sähköisesti. Osa opiskelijoita saa sähköisen
vastauksen kera kutsun tulla vastaanotolle.
Kuva. Sähköinen terveyskyselyn vanha ja uusi toimintamalli
Vanha toimintamalli oli erittäin raskas, vaikka koko postitusprosessi hoidettiin keskitetysti. Lisäksi vaikutta-
vuus oli alhainen: opiskelija ei palauttanut esitietoja etukäteen, jolloin vastaanotolle saapui opiskelijoita,
joiden ei esitietojen perusteella olisi ollut tarvetta tulla paikalle.
3.3.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus
Sähköiseen toimintamalliin siirtymisen hyödyt ovat olleet vahvasti taloudellisia ja ne on jo pääosin saavu-
tettu. Jatkossa hyödyt ovat vahvasti laadullisia.
Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista
Yhteydenottoihin ja valmisteluun liittyvä työ on vähentynyt vanhaan toimintamalliin verrattuna lähes ½
tuntia per opiskelija. Terveitä opiskelijoita ei vaivata vastaanotolle, vaan heille annetaan vastaus sähköi-
sesti. Terveydenhoitaja kykenee käsittelemään sähköisiä palautteita ja tuottamaan vastauksia opiskelijoille
noin 6-10 kpl tunnissa.
Paperi-lomakepostitus
Yhteydenotto sähköpostitse
Muu vastaanotto
Hoitajan vastaanotto
Vanha toimintamalli Uusi toimintamalli
Hoitajan arvio
Muu vastaanotto
Sähköiset esitiedot
Hoitajan vastaanottoOK-vastaus sähköisesti
Lomakkeen täyttäminen
Lomakkeen läpikäynti ja arviointi
• Esitiedot itsepalveluna
• Yhteydenpito ja tulokset sähköisesti
• Seulontaan panostaminen
• Kasvanut vastaus-%
• Rutiininomaisen työn minimoituminen
• Keskittyminen asiantuntijuutta edellyttävään työhön
• Panostusta ennalta ehkäisevään toimintaan
• Vaivattomuus
• Sähköinen palaute
• Ei käyntitarvetta, jos esitiedoissa ei hälyttävää
• Kynnyksen aleneminen kontaktin otossa
YTHS:ään
• Merkittävä työn säästö yhteydenpidon ja esitietojen keruun sähköisissä rutiineissa
• Hoitajan työn säästö esiarvioinnissa
• Poistuneet tarpeettomat käynnit
Talous Asiakas
ProsessitOsaami-nen ja kasvu
12
Kehitteillä olevan asiakasportaalin myötä tavoitettavuuden ja asiakaskommunikaation uskotaan tehostuvan
ja vastausprosenttien kohoavan.
Sähköinen kysely mahdollistaa osaltaan ”vaikeiden” tapausten helpomman löytämisen. Kokonaisuutena
kysely helpottaa varhaista puuttumista, mikä lisää toiminnan vaikuttavuutta.
Vaikuttavuus
Lainsäädännön perusteella YTHS:llä on velvollisuus tehdä terveystarkastus kaikille ensimmäisen vuosi-
kurssin opiskelijoille. Sähköisten esitietojen ja palveluportaalin avulla tehdään tavoitetilassa seulonta te-
hokkaasti lähes koko ”opiskelijavuosikerralle”. Terveystarkastuksen kohdentuminen sähköisten esitieto-
jen avulla ensisijaisesti hoitoa tarvitseviin lisää toiminnan vaikuttavuutta. Esitietojen laajentaminen oma-
hoitoa tukevaksi palveluksi (palvelupoluksi) mahdollistaa palvelun suuntaamisen nykyistä vahvemmin
ennalta ehkäisevään toimintaan.
3.3.2 Laskennalliset hyödyt
Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu oheiseen vaikutusten arvioinnin menetelmään. Hyödyt
perustuvat toisaalta terveystapaamisiin käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” terveys-
tapaamisten korvaamiseen sähköisellä palautteella, jossa kerrotaan opiskelijan terveystilanteen olevan hy-
vällä mallilla, mistä johtuen terveystapaamista ei tarvita.
Kuva. Kaavio hyötyjen arvioimiseksi
Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot
Vuosittainen kohdetyhmä on keskimäärin 15 000 opiskelijaa
Ennen
― postitus, osoitteistojen selvittäminen, tapaamisten järjestelyt: ½ tuntia per opiskelija
― kaikilla kutsun saaneilla oli mahdollisuus varata aika terveystarkastukseen
Nykytila
― kaikki vastanneet saavat sähköisen palautteen
― hoitaja käsittelee 6-10 sähköistä esitietovastausta tunnissa
― terveystarkastukseen tulevat vain ne, jotka hoitaja esitietojen mukaan poimii joukosta
13
― sähköpostipohjainen kommunikaatio aiheuttaa edelleen viestien huomiotta jättämistä ja
opiskelijoiden reagointi kutsuun on alhainen
Tavoitetila
― opiskelijaportaali kokoaa esitiedot ja sisältää mielekkään kommunikointikanavan opiskeli-
jalle. Kyselyyn vastanneiden osuus nousee 62,5 %:sta (toteuma 2014) vaiheittain 90 %:iin.
Terveystapaamisiin saapuneiden osuus nousee 30 %:sta (toteuma 2014) 60 %-70 % tasolle.
Kuva. Opiskelijoiden tavoitettavuuden paraneminen sähköisen kyselyn avulla. Terveystapaamiset on voitu
kohdistaa sitä tarvitseville - terveeksi todettua opiskelijaa ei terveystapaamiseen vaivata.
Sähköisen kyselyn avulla on voitu käsitellä yli kaksinkertainen määrä opiskelijoita verrattuna paperikyselyn
pohjalta vastaanotolle saapuneisiin.
Sähköisen portaalin oletetaan lisäävän tavoitettavuutta vaivattomuuden ja toistuvien käyttötilanteiden
vuoksi. Samalla vähennetään sähköpostin roolia yhteydenpidossa, millä on myös keskeinen tavoitetta-
vuutta lisäävä vaikutus.
Kuva. Muutokset työmäärissä.
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
paperikysely 2008-2009 sähköinen kysely 2013-2014
portaalimalli, välitönhyöty
portaalimalli, vakiintunut
Op
iske
lijo
ita
Terveyskyselyllä tavoitetut
Vastanneet ja analysoidut Terveystapaamiseen saapuneet
02000400060008000100001200014000
0200400600800
100012001400
paperikysely2008-2009
sähköinenkysely 2013-
2014
portaali,välitönhyöty
portaali,vakiintunut
Tark
aste
tut
yhte
en
sä
Aja
nkä
yttö
Hoitajan ajankäyttö (htp) jatarkastetut opiskelijat
Hoitajan ajankäyttö (htp) Tarkastetut opiskelijat
14
Hoitajan ajankäyttö putosi lähes kolmannekseen, kun siirryttiin sähköiseen esitietojen kyselyyn. Sähköisen
toimintamallin yleistyessä hoitajan ajankäyttö tulee kasvamaan, mutta samalla terveystarkastettujen opis-
kelijoiden määrä lisääntyy merkittävästi.
Kuva. Kokonaiskustannukset vs. yksikkökustannukset.
Yksikkökustannukset eivät sähköisessä palvelussa kasva, vaikka palvelua hyödyntävä kohderyhmä kasvaa,
koska pelkän sähköisen terveystarkastuksen (ilman tarvetta tulla vastaanotolle) läpäisevien opiskelijoiden
määrän oletetaan kasvavan samassa suhteessa.
Paperipohjaisesta kyselystä sähköiseen siirtymisen laskennalliset säästöt ovat 250 000€ / vuodessa (67 %) ja
hoitajien työtä säästyi yli 800 htp/v.
Tavoitettavuuden parantaminen lisää jatkossa kokonaiskustannuksia, mutta yksikkökustannus per kyselyllä
tavoitettu opiskelija (sähköisesti tehdyt terveystarkastus ja terveystapaamiset yhteensä) pysyy ennallaan
(n. 17€ / opiskelija).
3.4 Ehkäisyasiakkaan hoitopolku
Kun opiskelija tarvitsee raskauden ehkäisypalveluita, keskustelu ehkäisyn vaihtoehdoista tehdään tervey-
denhoitajan vastaanotolla. Keskustelun pohjalta konsultoidaan yleislääkäriä, joka tekee ehkäisyvalmisteen
valinnan. Tarvittaessa yleislääkäri ottaa yhteyttä opiskelijaan.
Ohessa tarkasteltavan sähköisen palvelun (hoitopolun) kohteena ovat opiskelijat, jotka ovat uusimassa eh-
käisyreseptiään. Opiskelija tekee hoitotarvearvioinnin (HTA:n) itsearviona sähköisesti. Hoitaja suorittaa tie-
tojen perusanalysoinnin. Soveltuvissa tapauksissa lääkäri täydentää HTA:n, sekä kirjoittaa tarvittavan resep-
tin. Tarkempia tutkimuksia varten osa opiskelijoista kutsutaan hoitajan vastaanotolle, joita myös voidaan
myöhemmässä vaiheessa laajentaa hoitopoluksi (Kuvan ”Tulevat hoitopolut”).
0 €
20 €
40 €
60 €
80 €
0 €
100 000 €
200 000 €
300 000 €
400 000 €
paperikysely2008-2009
sähköinenkysely 2013-
2014
portaali, välitönhyöty
portaali,vakiintunut
Yksi
kkö
kust
ann
us
Ko
kon
aisk
ust
ann
us
Kokonais- ja yksikkökustannukset
Kustannus yhteensä Yksikkökustannus (€/opisk.)
15
Kuva. Ehkäisyasiakkaan nykyinen uusi toimintamalli
Sähköisen itsearvion myötä osassa tapauksista poistuu hoitajan (20min) ja lääkärin vastaanotto (20 min).
Terveydenhoitajan vastaanotto kohdistuu tavoitetilassa ensikäyntiasiakkaisiin.
3.4.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus
Ehkäisyasiakkaan sähköisen hoitopolun hyödyt ovat sekä taloudellisia että laadullisia. Taloudellisia hyötyjä
saadaan ammattilaisen työn tehostumisesta sekä mahdollisuuksista tehostaa palvelutuotantoa toimintaa
keskittämällä.
Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista
Hoitopolku nopeuttaa opiskelijan saamaa palvelua (jopa 30 päivästä 2 päivään) ja vähentää puhelimitse
tehtyjä yhteydenottoja ja lisää toiminnan tehokkuutta. Lisäksi opiskelija voi hoitaa palvelun sähköisesti il-
man vastaanotolla käyntiä.
Vaikuttavuus
Asiakkaan näkökulmasta keskeistä on omaan tilanteeseen nähden vähämerkityksellisten vastaanotto-
käyntien poistuminen ja palvelun hyvä saatavuus sähköisesti. Hyvin toteutetun sähköisen hoitopolun
Yhteydenotto Sähköinen itsearvio
Lääkärin vastaanotto
Hoitajan vastaanotto
Nykyinen toimintamalli Sähköinen toimintamalli
Lääkärin diagnoosi
Reseptin uusiminen eReseptin uusiminen
Lääkärin vastaanotto
Hoitajan hoito-tarpeen arviointi
Hoitajan vastaanotto
Tulevat hoitopolut
• Työnjako sähköisten esitietojen analysoinnissa
• Yhteydenpito ja tulokset sähköisesti (+puhelin)
• Sähköinen resepti
• Rutiinitapaukset laadukkaasti
• Keskittyminen hoitoa tarvitseviin
• Vaivattomuus
• Esitiedot itsepalveluna
• Ei käyntitarvetta, jos esitiedoissa ei hälyttävää
• Työn säästö esitietojen käsittelyn avulla
• Vastaanottokäynneistä osa poistuu
• Lääkärin työn säästö hoitotarpeen arvioinnissa
Talous Asiakas
ProsessitOsaami-nen ja kasvu
16
avulla myös asiakkaalla on mahdollisuus ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Palvelutuotta-
jan näkökulmasta seulonta toteutuu tehokkaasti ja turvallisesti, ja samalla tuottaa opiskelijoille hyvää ja
tasalaatuista palvelua koko maassa.
3.4.2 Laskennalliset hyödyt
Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu oheiseen vaikutusten arvioinnin menetelmään. Hyödyt
perustuvat toisaalta hoitopolkuun käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” vastaanotto-
käyntien korvaamiseen sähköisellä palautteella ja e-reseptillä.
Kuva. Kaavio hyötyjen arvioimiseksi
Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot
Nykytila
― Yleisterveydessä ehkäisyyn suoraan liittyviä diagnooseja on n. 18 500 (2014)
― Lääkäreiden 12 500 diagnoosiin johtavasta kontaktista 9 500 tulee suoraan ajanvarauk-
sesta ja 3000 terveydenhoitajilta
― Terveydenhoitajille tulevia yhteydenottoja on 15 500
― Diagnooseista noin 6 000 on terveydenhoitajilla
Sähköinen hoitopolku
― aiempien pilot-kokemusten perusteella yli puolet ehkäisy-yhteydenotoista voi nopeasti
siirtyä portaaliin, jossa on älykäs, sähköinen hoidon itsearvio (tavoitetilassa 80 %)
― sähköisen hoitopolun myötä asiakkaiden toiminnan arvioidaan muuttuvan siten, että säh-
köisesti saadaan vähintään 8 000 yhteydenottoa vuodessa ja tavoitetilassa vähintään
12 000 yhteydenottoa vuodessa
17
Kuva. Käyntimäärien vähentyminen hoitopolun käyttöönoton ja käytön vakiintumisen myötä
Sähköisen itsearvion toimintamallissa merkittävässä osassa tapauksista poistuu hoitajan (20 min) tai/ja lää-
kärin vastaanotto (20 min). Pääosalle reseptin uusijoista asia valmistuu ilman vastaanottoa. Vastaanotolle
ei tarvitse myöskään tulla niiden opiskelijoiden, joille sähköisen kartoituksen pohjalta ei suositella e-pille-
reitä.
Kuva. Työmäärien ja yksikkökustannusten kehitys hoitopolun käyttöönoton myötä
Sähköiseen hoitopolkuun ja itsearvioon siirtyminen laskee kokonaiskustannuksia 54 % (250 000€ / v) ja am-
mattilaisen työmäärää noin 500 htp/v. Tavoitettavuuden tehostaminen vähentää edelleen kokonaiskustan-
nuksia yli 10 %.
Yksikkökustannus on lähtötilanteessa n. 28€ /opiskelija, ja laskee sähköiseen hoitopolkuun siirryttäessä ta-
solle n. 13€ /opiskelija.
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
nykytila portaalimallin käyttöönotto vakiintunut
Käy
nn
it
Käyntimäärät
käynnit yhteensä sairaanhoitajakäynnit lääkärikäynnit
- €
10 €
20 €
30 €
40 €
0
200
400
600
800
1000
1200
nykytila portaalimallinkäyttöönotto
vakiintunut
Yksi
kkö
kust
ann
us
Aja
nkä
yttö
(h
tp)
Työmäärät ja yksikkökustannukset
yhteensä hoitaja lääkäri yksikkökustannus (€/opisk.)
18
3.5 Etäkonsultaatio
Etäkonsultaatiolla tarkoitetaan ammattilaisten välistä videoyhteyttä. Perustilanteessa hoitajan vastaan-
otolta otetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan etäkonsultaatioyhteys lääkärille. Hoitaja on paikalla ja
avustaa potilasta, jos etäyhteys otetaan yleislääkäriin. Asiakas toimii itsenäisesti, jos etäyhteys liittyy mie-
lenterveysasioihin. Potilas voi hoitajan vastaanotolla saada myös myöhemmän ajan lääkärin etävastaan-
otolle.
Kuva. Nykyinen vastaanottokäynteihin pohjautuva toimintamalli ja uusi etäkonsultaatiota hyödyntävä toi-
mintamalli
Potilas voi myös tulla yleislääkärin perinteiselle vastaanotolle, jonka aikana yleislääkäri voi pyytää etäkon-
sultaatiota erikoislääkäriltä (mm. ihotaudit).
3.5.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus
Etäkonsultaation hyödyt ovat vahvasti laadullisia. Taloudellisia hyötyjä tulee lääkärien vastaanottotyön te-
hostumisesta sekä mahdollisuuksista tehostaa palvelutuotantoa toimintaa keskittämällä.
Etäkonsultaation kohteena olleen asiakkaan ei myöskään tarvitse käydä erikseen lääkärin vastaanotolla.
Asiakkaalle etäkonsultaatio mahdollistaa myös erikoislääkärin palvelujen hyvän saatavuuden koko maassa.
Myös yliopistoalueiden pienissä ja rajatusti avoinna olevissa toimipisteissä voidaan hoitajan vastaanotoilla
tarjota lääkäripalveluja.
YTHS:n näkökulmasta erikoislääkärien ostopalveluja voidaan korvata keskitetysti tuotettavilla palveluilla.
Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista
Lääkärin vastaanotto
Hoitajan vastaanotto
Nykyinen toimintamalli Uusi toimintamalli
Erikoislääkärin vastaanotto
Lääkärin etävastaanotto
Hoitajan vastaanotto
Lääkärin vastaanottoErikoislääkärin
etäkonsultaatio
• Hoitaja-lääkäri yhteistyö ja työnjako
• Yleislääkäri-erikoislääkäri yhteistyö ja työnjako
• Myös kuvamateriaaliin perustuva konsultaatio
• Hoitajan osaamisen lisääntyminen
• Lääkäreillä mahdollisuuksia erikoistumiseen
•Yleis- ja erikoislääkärin palvelun parempi saatavuus
•Lääkäripalvelujen saatavuus myös pienissä yliopistoalueen toimi-pisteissä
• Lääkärin vastaanottojen tehostuminen ja lyheneminen
• Ostettujen lääkäripalvelujen vähentäminen
Talous Asiakas
ProsessitOsaami-nen ja kasvu
19
Vaikuttavuus
Etäkonsultaatioiden avulla ei saavuteta merkittävää henkilötyökustannusten laskua, vaan ensisijainen
tavoite on palvelun hyvä saatavuus asiakkaalle (lääkäri tai erikoislääkärin saatavuus, pääsy lääkärin vas-
taanotolle nopeasti). Erillisten vastaanottokäyntien väheneminen on myös merkittävä asiakkaan kokema
hyöty. YTHS:n näkökulmasta etävastaanotto purkaa potilasjonoja.
Kun etäkonsultaatio yhdistyy jatkossa osaksi virtuaalivastaanottoa, voidaan myös henkilötyötä organi-
soida uudella tehokkaalla tavalla mm. muodostamalla etäkonsultaatiota antavia palveluryhmiä.
3.5.2 Laskennalliset hyödyt
YTHS on pilotoinut etäkonsultaatioita vuodesta 2014. Laskennallisten hyötyjen arviointi perustuu suoraan
etäkonsultaatioiden määrän kasvuun (noin 300 toteutunutta konsultaatiota vuonna 2014).
Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot
Hoitajan vastaanotto kestää etäkonsultaation yhteydessä 25 min (nykyisellään 20 min). Etäkonsultaatio vie
lääkärin aikaan keskimäärin 10 min verrattuna perinteiseen 20 min kestävään lääkärin vastaanottoon.
Seuraavat askelmat on tehty oletuksella, että noin 2 vuoden kuluttua yhteensä 10 lääkäriä tuottavat kukin
20 etäkonsultaatiota päivässä.
Kuva. Työmäärien väheneminen ja yksikkökustannus etäkonsultaation myötä
Etäkonsultaatioiden myötä kokonaiskustannukset vuodessa henkilötyön osalta laskevat lyhyellä tähtäimellä
luokkaa 5 %. Etäkonsultaatioiden määrän oletetaan lisääntyvän varsin maltillisesti.
3.6 Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta
Vaativa matkailu- ja rokotusneuvonta on toteutettu valtakunnallisena keskitettynä palveluna jo vuodesta
2012 lähtien. Vanhassa toimintamallissa asiakas kävi hoitajan vastaanotolla tai hoitotarvearvio (HTA )
tehtiin puhelimessa. Lisäksi tarvittiin mahdollinen lääkärillä käynti.
Sähköisessä mallissa yhteydenotto ja asiakkaalta edellytetyt laajat esitiedot tapahtuu sähköisesti.
0 €
5 €
10 €
15 €
20 €
25 €
30 €
35 €
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
nykymalli 2016 2020
Yksi
kkö
kust
ann
us
(€/p
oti
las)
Työ
mää
rä (
htp
)
Työmäärä ja yksikkökustannus
hoitaja lääkäri yksikkökustannus (€/potilas)
20
Hoitaja tekee rokotussuunnitelman ja toteuttaa neuvonnan lääkärin tuella. Lääkäri kirjoittaa tarvittavan
rokotereseptin (eResepti). Osaan opiskelijoista hoitaja ottaa yhteyden puhelimitse, ja halutessaan opiskelija
saa hoitajalta vastauksen kansalaisen asiointitilille.
Kuva. Vaativan matkailu- ja rokotusneuvonnan vanha ja nykyinen sähköinen toimintamalli
Palvelu tuotetaan keskitetysti hoitaja-lääkäritiimillä. Vanhan hajautetun toimintamallin edellyttämää jatku-
vaa eri puolilla Suomea olevien ammattilaisten koulutusta ei enää tarvitse tehdä.
Toimintamallia voidaan edelleen tehostaa asiakasportaalin mahdollistaman sujuvan sähköisen kommuni-
kaation myötä.
3.6.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus
Vaativan matkailu- ja rokotusneuvonnan hyödyt ovat vahvasti laadullisia, johtuen siitä, että absoluuttiset
asiakasmäärät ovat pieniä (alle 3000 asiakasta vuodessa). Taloudellisia hyötyjä tulee vastaanottojen vähe-
nemisestä ja keskitetysti tehtävän hoitaja-lääkärityön tehostumisesta.
Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista
Yhteydenotto Esitiedot sähköisesti
Lääkärin vastaanotto
Hoitajan vastaanotto
Vanha malli Nykyinen malli
Lääkärin arvio
Resepti eResepti
Hoitajan tekemä arvio
Yhteydenotto (sähköinen / puhelin)
• Sähköiset esitiedot
• Hoitaja-lääkäri tiimityö
• Keskitetty palvelu mahdollistaa tiimin korkean asiantuntemuksen ylläpitämisen (hoitajat-lääkärit)
•Laadukkaan palvelun saatavuus sähköisesti koko maassa
• Poistuneet hoitajan vastaanottokäynnit
• Tehostunut tilanneanalyysi
• Tehostunut yhteydenpito
• Lääkärin työn säästö
Talous Asiakas
ProsessitOsaami-nen ja kasvu
21
Merkittävin laadullinen hyöty on keskitetysti tuotettavan palvelun mahdollistama korkea asiantuntemus.
Asiakkaan näkökulmasta sähköinen palvelu on nopeaa ja vaivatonta, ja palvelu on saatavilla koko maassa.
Vaikuttavuus
Asiakkaan näkökulmasta erityisasiantuntemusta vaativa palvelu on saatavana korkealaatuisena koko
maassa, ja sähköisesti ilman erillistä vastaanottokäyntiä. Keskitetty palvelutuotanto (hoitaja-lääkäri työ-
pari) mahdollistaa palvelun tehokkaan tuotannon ja korkean asiantuntemuksen ylläpidon.
3.6.2 Laskennalliset hyödyt
Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu oheiseen vaikutusten arvioinnin menetelmään. Hyödyt
perustuvat toisaalta neuvontaan käytetyn ajan tehostumiseen ja toisaalta ”tarpeettomien” vastaanotto-
käyntien poistumisella. Lisäksi hyötyjä on saavutettu sillä, että hajautetun organisaation laaja-alaisesta kou-
lutuksesta on voitu siirtyä valikoitujen asiantuntijoiden täsmäkoulutukseen.
Kuva. Kaavio hyötyjen arvioimiseksi
Hyötyarvioinnin keskeiset lähtötiedot
― hajautetun organisaation koulutuspanostus oli aiemmin n. 30 htp/v
― hajautettu malli edellytti käynnin hoitajan vastaanotolla (20 min), ja osassa tapauksista
myös käynnin lääkärin vastaanotolla (20 min).
― asiakkaita 2 565 (2014)
― hoitokontakteja 3 915 (vuosi 2014)
― hoitajan hoitokontakteja 2 565 (vuosi 2014)
― lääkärien hoitokontakteja 1 319 (resepti tai soitto) (vuosi 2014)
22
Matkailu- ja rokotusneuvonnan sähköistäminen ja keskittäminen muutti koko toimintamallia ja siihen sitou-
tuvaa henkilötyöpanosta radikaalisti.
Kuva. Matkailu- ja rokotusneuvonnan henkilötyöpanoksen muutos
Matkailu- ja rokotusneuvonnassa palvelu on vahvasti hoitajaveroinen, ja lääkärin työpanos on pieni. Hoi-
taja tekee rokotussuunnitelman ja toteuttaa neuvonnan lääkärin tuella. Lääkärin eReseptiin käyttämä työ-
panos on erittäin lyhyt.
0 €
10 €
20 €
30 €
40 €
0
50
100
150
200
250
Aiempi malli Nykyinen malli
Yksi
kkö
kust
ann
us
Työ
mää
rä (
htp
)
Vaativa matkailu-ja rokotusneuvonta
hoitajan työmäärä lääkärin työmäärä
yksikkökustannus (€/hlö)
23
4 Virtuaalivastaanotto keskipitkän aikajänteen tavoitteena
YTHS:n kaavailema kehityssuunta ja sen lähitulevaisuuden toimintatavat edellyttävät mm. toimintamalli-
muutoksia ja uusia työvälineitä ja tietojärjestelmäkehitystä.
Virtuaalivastaanotolla tarkoitetaan sähköisten esitietojen, sähköisten hoitopolkujen sekä videopohjaisten
vastaanottojen ja konsultaatioiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta, jossa opiskelija saa palvelua
soveltuvissa tilanteissa myös ilman vastaanottokäyntiä.
Kuva. Virtuaalivastaanotto- toimintamallin avulla käsittelyä siirretään prosessin alkupäähän, vähennetään
moniportaisuutta, vahvistetaan hoitajavetoisuutta ja tehostetaan lääkärien työtä
Virtuaalivastaanotto edellyttää toteutuakseen toimintamallimuutoksia ja prosessien integrointia (mm. Esi-
tiedot - Itsearviointi-Hoitopolku-Ajanvaraus-Ohjaus-Ammattilaisen konsultointi ja vastaanotot). Keskeisiä
virtuaalivastaanoton perusedellytyksiä ovat palveluun integroitu sähköinen ajanvaraus ja videopohjainen
etäkonsultaatiomahdollisuus, jotka edellyttävät muutoksia henkilöstön resurssienhallinnan prosesseihin.
4.1 Virtuaalivastaanoton toteutusmalli
Virtuaalivastaanotto yhdistä aiemmin tarkasteltuja palveluosuuksia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Virtuaalivastaanotolle asetettavia tavoitteita ovat mm.
― etupainotteinen ja sähköinen palvelutarpeen arviointi
― kotona selviytymisen edellytysten lisääminen
― soveltuvien palvelujen osalta merkittävä osa hoitotarpeesta arvioidaan sähköisesti itsepaleluna ja
automaattisen päätöksentekotuen avulla
― sisältää keskeiset hoitopolut
― sisältää hallitun videoyhteyden (etäkonsultaatiomahdollisuus) ammattilaisten välillä
― sisältää jatkossa myös hallitun videoyhteyden kotoa terveydenhoitajalle
― sisältää asiakkaiden esitiedot ja henkilökohtaisen profiilin
Tavoitetilassa asiakas pääsee älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella etävastaanotolle kotisohvaltaan.
Palvelutuotanto sisältää keskitetysti organisoituja asiantuntijoiden palvelutiimejä.
Älykäs hoidon itsearvioHoitotarpeen arviointi
Sähköinen yhteysAjanvaraus
Opiskelija
Tutkimus/toimenpideHoitotarpeen arvio
Ajanvaraus,Konsultaatio
Lähete
Hoitaja
TutkimusToimenpideAjanvaraus
Lähete
LääkäriTutkimus
Toimenpide
Erikois-lääkäri
Video Video Video
Polut
24
Kuva. Virtuaalivastaanoton sähköinen toimintamalli pohjautuu vahvasti sähköisen portaalin avulla toteutet-
tuun seulontaan, etäkonsultaatioihin ja etävastaanottoihin
4.1.1 Sähköisen toimintamallin hyödyt ja vaikuttavuus
Virtuaalivastaanoton hyödyt ovat vahvasti taloudellisia ja laadullisia. Taloudellisia hyötyjä tulee vastaanot-
tojen vähenemisestä ja keskitetysti tehtävän hoitaja-lääkärityön tehostumisesta. Laadullinen hyöty asiak-
kaalle perustuu koko hoitopolkujen sähköistämisestä, joka mahdollistaa palvelujen hyvän paikkariippumat-
toman saatavuuden ja sisältää myös mahdollisuuden päästä etävastaanotolle omasta kodistaan sähköisesti.
Kuva. Toimintamallin hyödyt eri näkökulmista
Potilas voi tehdä sähköisen hoitoarvion (HTA:n) vaivattomasti ja nopeasti itsepalveluna. Tällöin ammattilai-
sen aikaa ei kulu lainkaan.
Etävastaanotolla potilas voi saada kotoa hoitajan hoitotarvearvioinnissa hyvän neuvonnan ja kotihoito-oh-
jeistuksen tai päästä lääkärin etävastaanotolle.
HTA (hoitaja)
Sähköinen itsearvio
Lääkärin vastaanotto
Hoitajan vastaanotto
Nykyinen malli Uusi malli
Hoitajan etävastaanotto
HTA (hoitaja)
Hoitajan vastaanotto
Lääkärin vastanotto/
etävastaanotto
Kotihoito-ohjeetYhteydenotto
Lääkärin etäkonsultaatio
• Sähköinen HTA itsearvio
• Hoitajan etävastaanotot
• Lääkärien etävastaanotot
• Etätyön mahdollisuus
• Mahdollisuuksia työtehtävien ja osaamisen suuntaamiseen
• Erikoistuminen etävastaanottotehtäviin
•Saatavuus kotoa
•HTA itsearviona ja ohjeet
•Ohjeet sähköisesti hoitajalta
•Pääsy etävastaanotolle kohtuullisen ajan
puitteissa
• Itsearviossa hoitajan HTA-työ puhelimessa poistuu ja muilta osin tehostuu
• Etävastaanottojen tehokkuus (hoitaja, lääkäri)
• Tehostuminen eri hoitopoluissa
Talous Asiakas
ProsessitOsaami-nen ja kasvu
25
Laskelmissa käytetään YTHS:n arvioita etävastaanottojen osuuksista ja työpanoksen muuttumisesta:
― Iho-oireista 90 %, silmäoireista 80 %, tuki- ja liikuntaelinoireista 50 %, mielenterveysasioista 30 % –
50 % , voisi hoitua digitaalisia palvelumuotoja hyödyntäen etävastaanottona
― arvioinnin kohteeksi otettiin pääluokista yhteensä 57 200 toteutunutta hoitokontaktia (2014)
― hoitajan vastaanotto (20min) osassa tapauksia etävastaanotto (10 min)
― lääkärin vastaanotto (20min) osassa tapauksia etävastaanotto (10 min)
4.1.2 Laskennalliset hyödyt
Laskennallisten hyötyjen selvittäminen perustuu etävastaanottojen määrän kasvuun suhteutettuna eri pää-
diagnoosikoodien mukaisiin tapahtumamääriin (2014 toteutumat) ja arvioituun soveltuvuuteen (%).
Kuva. Virtuaalivastaanoton käyttöönoton vaikutukset työmääriin ja yksikkökustannuksiin
Kuvan mukaisesti virtuaalivastaanoton odotetaan vähentävän jatkossa merkittävästi hoitajan työtä. Lääkä-
rien osalta virtuaalivastaanottojen merkitys työmääriin on arvioitu pienemmäksi.
Virtuaalivastaanotto kokoaa tavoitetilassa sähköisen portaalin palvelut (itsearvio, älykkäät hoitopolut, ajan-
varaus, esitiedot, ym.), vastaanottokäynnit ja videolla toteutettavat etävastaanotot tehokkaaksi koko-
naisprosessiksi. Tässä hyötytarkastelussa on kuitenkin otettu mukaan vain yksittäisiä keskeisiä tunnistettuja
ja kvantifioituja osuuksia, eikä lähdetty arvioimaan prosessihyötyjä laajemmin.
4.1.3 Vaikuttavuus
Virtuaalivastaanotto sisältää sähköisiä hoitopolkuja ja videota hyödyntävää etäpalvelua. Asiakkaan näkökul-
masta keskeistä on palvelun hyvä saatavuus ja nopeus sekä mahdollisuus saada palvelua myös ilman fyy-
sistä vastaanottokäyntiä. Palvelutuottajan näkökulmasta jo keskipitkällä aikajänteellä on selkeä mahdolli-
suus tehostaa omaa palvelutuotantoa, lisätä itsepalvelua ja kohdentaa henkilötyötä sisältävää palvelua sitä
eniten tarvitseville. On myös oletettavissa, että virtuaalivastaanotto madaltaa opiskelijan kynnystä hakeu-
tua palvelun käyttäjäksi, joka edelleen mahdollistaa painopisteen siirtämistä myös ennaltaehkäisevään toi-
mintaan.
- €
5 €
10 €
15 €
20 €
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
nykymalli käynnistysvaihe vakiintunut
Kust
annu
kset
/vas
taan
otto
(€)
Työm
äärä
(htp
)
Virtuaalivastaanotto
työmäärä hoitajat (htp) työmäärä lääkärit (htp)
kustannukset/vastaanotto (€)
26
5 Yhteenveto
Säästöpotentiaali. Seuraavassa on tarkasteltu aiemmin käsiteltyjen kohteiden säästöpotentiaalia kokonai-
suutena. Tässä työssä tarkasteltujen kohteiden osalta nykyiset ammattilaisten henkilökustannukset ovat
yhteensä noin 4 M€ /v (2014).
Kuva. Kohteiden säästöpotentiaali
Tarkasteltujen kohdealueiden laskennalliset säästöt henkilökustannuksissa sähköisten palvelujen myötä
ovat noin 290 000 € / vuosi (2014). Näistä merkittävimmän osan muodostaa jo aiemmin toteutunut ter-
veystarkastuksen esitietojen sähköistäminen. On huomattava, että sähköinen terveystarkastus on ainoa
tarkasteltu kohde, jossa oletetaan syntyvän uutta volyymiä, joka tällöin lisää henkilökustannuksia.
Vuosien 2016-2017 laskennalliset säästöt ovat yli 400 000€ / vuosi. Muu säästöpotentiaali keskipitkällä ai-
kavälillä etäkonsultaatio- ja virtuaalivastaanottoihin vaiheittain siirryttäessä on vähintään 300 000€ / vuosi.
Ammattilaisten työpanoksen säästöt ja kohdentuminen. Sähköisten palvelujen ja palvelupolkujen odote-
taan lisäävän itsepalvelua, ja siirtävän palvelua enemmän hoitajavetoiseksi.
Toistaiseksi tarkasteltujen sähköisten palvelujen kehitys YTHS:ssä on vähentänyt eritysesti hoitajien työpa-
nosta. Tuleva kehitys vähentää edelleen hoitajien työpanosta, mutta myös lääkärien osalta arvioitu säästö-
potentiaali on merkittävä.
-100 000 €
0 €
100 000 €
200 000 €
300 000 €
400 000 €
Sääs
töp
ote
nti
aali
Tarkasteltujen kohteiden säästöpotentiaali
toteutuneet lyhyen tähtäimen (1-2v) keskipitkän tähtäimen (v. 2020)
27
Kuva. Ammattilaisen työpanoksen väheneminen lyhyellä 1-2 vuoden aikajänteellä. Terveyskyselyn ja mat-
kailuneuvonnan kuvaavat jo toteutunutta kehitystä.
Tarkasteltujen palvelujen osalta (erityisesti terveyskysely ja matkailuneuvonta) toteutunut työajan säästö
vuonna 2014 oli hoitajien osalta 800 htp ja lääkärien osalta 38 htp. Tulevien vuosien 2016–2017 työajan
säästöpotentiaali tarkasteltujen palvelujen osalta on vuositasolla hoitajien työpanoksen osalta 284 htp ja
lääkärien työpanoksen osalta 500 htp.
Siirtyminen sähköisiin toimintamalleihin ei ole yksinomaan tekninen uudistus, vaan muutoksella on merkit-
täviä vaikutuksia ammattilaisten osaamisvaatimuksiin, työn organisointiin, resursointiin ja mahdollisuudet
tehdä tehokuutta ja palvelun laatua parantavia resurssisiirtoja.
Organisaation osaamisen ja kasvun näkökulma. Toimintamallimuutokset tuovat osaamisen kehittämisen
mahdollisuuksia sekä hoitajille että lääkäreille:
― rutiinityön vähentyminen ja muuttuminen opiskelijan itsepalveluksi
― hoitajien roolin ja osaamisen laajeneminen
― myös hoitajien mahdollisuudet erikoistua
― lääkärien mahdollisuudet erikoistua mm. etäkonsultaatioiden tuottajina
― mahdollisuus uudenlaiseen ja mielekkääseen hoitaja-lääkäri tiimityöskentelyyn
― YTHS:n mahdollisuudet organisoida uudenlaisia osaamistiimejä ja palveluryhmiä
0
500
1000
1500
Terveyskysely Itsearvio Etäkonsultaatio Matkailuneuvonta Virtuaalivastaanotto
Työ
mää
rä (
htp
)
Henkilötyöpanoksen kehittyminen 1-2v tähtäimellä
lähtötilanne (hoitajan työpanos)
sähköinen palvelu (hoitajan työpanos)
lähtötilanne (lääkärin työpanos)
sähköinen palvelu (lääkärin työpanos)
28
Asiakashyödyt. Tarkasteltujen sähköisen omahoidon uudistusten asiakashyödyt voidaan koota kolmeen
pääluokkaan: aika, palvelutaso ja laatu.
Kuva. Tunnistetut asiakashyödyt
Asiakkaan hyödyt muodostuvat merkittäviksi kuitenkin vasta, kun sähköiset omahoitopalvelut laajenevat
koko prosessin kattavaksi (Esitiedot - Itsearviointi - Hoitopolku - Ajanvaraus - Ohjaus - Ammattilaisen kon-
sultointi ja vastaanotot).
Vaikuttavuuden parantuminen. Tässä tarkastellut omahoitoa edistävät toimintamallimuutokset lisäävät
vaikuttavuutta seuraavista näkökulmista:
― opiskelijoiden tavoitettavuus paranee
― opiskelijan omaan terveyteen liittyvän yhteydenpidon lisääntyminen
― palveluja kohdennetaan aiempaa paremmin niitä tarvitseville
― palvelujen saatavuus paranee ja hoitoprosessi nopeutuu
― lisätään opiskelijaterveyden edistämistä ennalta ehkäisevin toimin
― virhemahdollisuuksien väheneminen paremman ja laajemman tietopohjan sekä hoitopolkujen seu-
lonnan ja esianalyysien avulla
― YTHS voi tarjota opiskelijoille korkeatasoista palvelua koko maan laajuisesti
Asiakashyöty
Aika
Vaivattomuus
Saatavuus
Palvelutaso
Palveluprosessin nopeampi aloitus
Palveluprosessin nopeampi läpimeno
Laatu
Vastaavuus asiakkaan
tarpeeseen
Virheiden väheneminen
• Kerralla valmista etäkonsultaatiolla tuettuna• Etävastaanotto jopa kotisohvalta• Sujuva ajanvaraus
• Erityisasiantuntijuutta sisältävää palvelua saatavilla koko maassa
• Hoito-ohjeet sähköisesti
• Omahoitopalvelun aloittaminen 24/7• Ajanvaraus ja pääsy vastaanotolle tarpeen
mukaisesti
• Kokonaiskesto viikoista päiviksi ja tunneiksi• Erikoislääkärin konsultaatio yleislääkärin
vastaanoton yhteydessä
• Tarpeen mukaiset hoitopolut • Itsepalvelujen saatavuus• Tuki ennalta ehkäisevään omaehtoiseen toimintaan
• Esitiedot ja järjestelmän tekemät luokitukset ammattilaisen käytettävissä
• Keskitetyn palvelun tasainen laatu
29
Lähdeaineisto
eHTA – Sähköinen hoidon tarpeen arviointi, YTHS, 2014
YTHS toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014, luonnos, 2015
ODA-projektin kustannus-hyötyanalyysi, Raportti, Espoo, 2014
Omahoito – 8 kokeilua terveyden tulevaisuudesta, Sitra, 2014
Terveyden Tulevaisuudet, Demos Helsinki, 2014
Huomisen terveys ja hyvinvointi, WEWOLWE.US, Sitra, 2014
Healthcare and Life Predictions 2020, Deloitte, 2014
Virtual Home Care, luentoaineisto, Videra Oy, 2008
Innovaatioita julkiseen terveydenhuoltoon, FinnWell väliarviointi, TEKES 2007
Markku Mäkijärvi, Lean menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa, MBA-tutkielma, 2010
Olavi Timonen, Etälääkäripalvelut – kokemuksia, luentoaineisto, 2010
Ari Aimolahti, Erikoislääkärikonsultaatiotoiminnan kehittäminen Helsingin terveyskeskuksissa, 2011
Eila Erkkilä, Omahoitopalvelut - keino asiakkaan roolin vahvistamiseksi, luentoaineisto, 2015
Antto Seppälä ja Pirkko Nykänen, Suomalaisten omahoito- ja terveystaltioratkaisujen tarkastelua kansalli-
sen kehityksen näkökulmasta, Tampereen Yliopisto, 2014
Maija Paukkala, Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla, luentoaineisto, 2014