YLUONTO JA HYVINVOINTI

HEIDI KIHLSTRÖM-LEHTONENTOIMINTATERAPEUTTI TtM k.2013

MITEN LUONTO VAIKUTTAA

IHMISEN HYVINVOINTIIN

Taustateorioita

HYVINVOINTI: Yksilön näkökulmasta hyvään elämään liittyvät asiat Aiheeseen erilaisia teorioita ja näkökulmia mm:

Nautinto, miellyttävät kokemukset tuottavat hyvinvointia Halujen tyydyttäminen Onnellisuus, tyytyväisyys, omaan elämään positiivisesti

suhtautuminen Itsensä toteuttaminen Kyky ja mahdollisuus ihmissuhteisiin Kokemus terveydestä Kyky leikkiin Kyky huolehtia toisista Turvallisuus Aistimukset, kuvittelu, ajattelu… (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00039)

LUONTO JA IHMINEN:

EVOLUUTION NÄKÖKULMA Biofilia: ihmisellä on luontainen

tarve tutkia luontoa ja olla siihen yhteydessä. Tarve on syntynyt evoluution kautta. Teorian vaikuttajina mm. E. Fromm 1964 (psykologi) ja E. Wilson 1984(biologi)

Ekopsykologia: Luontoyhteys= fyysinen ympäristö, ihmiset ja eläimet sekä ihmisen sisäinen luonto. Ekopsykologian näkökulmasta luontosuhteen häiriintyminen on tuonut ihmisille ongelmia. (Salonen 2005)

Ihmisen suhde luontoon on aikojen kuluessa muuttunut aikaisempaa välineellisemmäksi ja eriytyneemmäksi. Ekopsykologisen näkemyksen tämä on aiheuttanut myös ihmisen eriytymistä itsestään sekä turvattomuuden tunteita.

(Salosen 2005 mukaan Roszak 1995)

LUONTOSUHDE: = Ihmisen kehollisuus ja toiminta Kokemus omasta kehosta biologisien

tarpeineen osana luontoa. luontoyhteyteen kuuluu ihmisen sisäisen

luonto, fyysinen ympäristönsekä ihmiset ja eläimet.

Salosen (2005) mukaan luontosuhteen häiriintyminen näkyy biologisten perusasioiden häiriintymisenä, kuten ruokailuun ja lepoon liittyvinä epätietoisuutena ja ongelmina.

(http://www.yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-718.html?genre=terveys&osannimi=ajassa_mielenterveys&jutunid=5529

STRESSI:

Luonnossa liikkuminen ja sen katseleminen auttavat elpymään stressitilasta sekä antavat myönteisiä kokemuksia. Nämä asiat ovat yhteydessä koettuun hyvinvointiin.

Elpyminen palauttaa tarkkaavuutta, myönteisiä tunteita, normaalia fysiologista toimintaa (esim. verenpaineen lasku) sekä käyttäytymistä

Liikkuminen itsessään edistää terveyttä(Harting, Böök, Garvill, Olsson, Gärlig 1996, Korpelan 2007 mukaan)

TARKKAAVUUDEN VÄSYMINEN: Esim. rankan työviikon jälkeen: Miellyttävän ympäristön avulla on helpompi

käsitellä epämiellyttävänä koettuja asioita ja palauttaa tarkkaavuus

Miellyttävä ympäristö palauttaa keskittymiskyvyn, koska se vetää tarkkaavaisuutta puoleensa ilman pakkoa, eikä täten kuormita tahdonalaista tarkkaavaisuutta

(Korpela 2007) Salonen (2005) ja Korpela (2007) esittävät,

että elpymistä voi kutsua myös psyykkiseksi itsesäätelyksi. Itsesäätely on tietoinen tapa säilyttää mielen tasapaino.

ELVYTTÄVÄ YMPÄRISTÖ: Paikat, joissa mahdollisuus ”ladata akkuja” Salosen (2005) mukaan miellyttävä

ikkunanäkymäkin voidaan kokea elvyttävän ympäristönä

Elvyttävässä ympäristössä voi kokea lumoutumista, jolloin näkymään voi uppoutua niin, että muu maailma tuntuu katoavan. Tämä mahdollistaa olemisen kokemuksen

Uppoutumisen kokemuksessa ihminen voi tuntea myös myönteistä rajattomuutta (vrt. länsimaisen kulttuurin tiukat rajat) jossa paikan hyvää tekevät vaikutukset tulevat osaksi itseä

(Salonen 2005)

ARJESTA IRTAANTUMINEN: Rooleista ja odotuksista irtaantuminen,

vapautumisen tunne(Salonen 2005)

LUONTO JA ELÄMÄNRYTMI Vuodenaikojen vaihteluiden kautta tulee

näkyviin elämän jatkuvuus ja säännöllisyys , mikä tärkeää ihmisen olemassa ololle ja elämän rytmille

LEMMIKKIEN TERVEYSVAIKUTUK

SET

STRESSI Lemmikkien koskettamisen on todettu

vaikuttavan verenpainetta sekä kortisolin (stressihormoni) eritystä laskevasti (Odendaal 2000).

Lemmikkieläimet vähentävät stressiä, koska ne tarjoavat omistajilleen sosiaalista tukea ilman kritisointia (Allen ym. 2002).

Tutkimusten mukaan on olemassa kolme tekijää, jotka vaikuttavat stressin vähenemiseen. Ne ovat kyky vaikuttaa omaan elämään, sosiaalinen tuki sekä yhteys luontoon.

Lemmikin avulla on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin kolmeen osatekijään

Ruotsissa Kerstin Uvnäs-Möbergin ja Linda Handlin (2012) tutkivat oksitosiinin (mielihyvähormoni) eritystä ihmisillä ja koirilla kontaktin aikana

Tutkimuksesssa havaittiin , että kontaktissa sekä koiran, että ihmisen oksitosiinipitoisuus lisääntyy

Japanissa (Nagasawa M, Takefumi K. 2009) tehdyssä tutkimuksessa samansuuntaisia tuloksia

Oksitosiini vähentää kipuja, pelkoja ja aggressiivisuutta, rauhoittaa sekä alentaa stressihormoni kortisolin pitoisuutta kehossa. Se vaikuttaa myös sosiaalisuuteen ja avoimuuteen.

YKSINÄISYYDEN TUNNE Useissa tutkimuksissa lemmikin on

todettu vähentävän yksinäisyyden tunnetta erityisesti lapsilla ja vanhuksilla (McNicholas, Collis 2004, Fine 2000, Tribet ym. 2008)

MYÖNTEISET TUNTEET Lemmikkien on todettu lisäävän

autonomian- ja pätevyyden tunnetta sekä itsetuntoa (Beck, Katcher 1983, Robin, Bensel 1985, Trienbenbecher 1998)

LUKEMISTA LUONNOSTA: Korpela K. Luontoympäristöt ja

hyvinvointi. Psykologia 2007; 42(5): 364–376.

Salonen K. Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki, Edita Prima Oy, 2005.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ont00039

http://www.yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-718.html?genre=terveys&osannimi=ajassa_mielenterveys&jutunid=5529

LUKEMISTA ELÄIMISTÄ RESEARCH IN HUMAN-ANIMAL

INTERACTION http://www.anthrozoology.org RUOTSISSA:http://www.manimalis.se

KIITOS!

HARJOITUS: VALITSE 1-2 KUVAA, JOTKA HERÄTTÄVÄT MYÖNTEISIÄ TUNTEITA