Stronger together

9I2007 • 50-vuotias LOGY • Lentorahti vetää • Vaihtoehtopolttoaineita Brasiliasta

www.toyota-forklifts.fi

Kansi907 5.12.2007 09:19 Sivu 1

www.finnaircargo.fiJOULUPUKIN V IRALL INEN LENTOYHT IÖ

finnair 3.12.2007 13:40 Sivu 2

Vastakkaiset trendit rasittavat logistiikkaakin. Päättäjät ovat tekemässä säädöksiä, jotka vievät kehitystä eteenpäin.Tai aina-kin niiden tarkoitus on tehdä niin.Tällaisia säädöksiä tehdään yleismaailmallisella tasol-la, kuten terrorismin vaikeuttamiseen tarkoitetut toimenpiteet. Ne vaikeuttavat ennenkaikkea tavallista liikkumista ja kuljettamista. Euroopan tasolla tehdään myös päätöksiäja samoin kansallisella tasolla.

EU-määräykset tuovat meillekin kuorma-autojen ja bussien kuljettajille ammattitai-tovaatimukset, jotka tulevat omalta osaltaan vaikeuttamaan alalle pääsyä. Kysymyksessäei välttämättä ole se, etteikö mainittuja vaatimuksia pystyttäisi täyttämään, vaan halua-vatko tai viitsivätkö kaikki käydä läpi mainitut lisäponnistelut. Alaa vaihtaville veteraa-neille tällaiset uudet vaatimukset voivat olla jopa hieman loukkaavia.

Merenkulun puolella törmättiin jo siihen, että merenkulkuoppilaitoksen kokenut jaehdottoman ammattitaitoinen opettaja sai kuulla tai lukea olevansa nyt epäpätevä,koska uudesta muodollisesta pätevyydestä puuttui jokin merenkulkuun kuulumatonsuoritus.

Nämä ovat ikäviä seikkoja, kun jo muutaman vuoden sisällä ongelma on, mistä saa-daan logistiikkaan käytännön tekijät ja taitajat. Suuret ikäluokat, venytetystä eläkeiästähuolimatta, jäävät lopullisesti työelämästä pois. Alakaan ei ole yksin tulevien rekrytoin-tiongelmiensa kanssa, vaan kamppailu sieluista tulee olemaan kovaa muiden alojenkanssa. Se taas tuo myös kustannuspaineita rekrytoinnin suunnalta.

Päättäjät ovat samoin lyömässä lukkoon budjetointeja, joiden onnistumisella ei oleaina edellytyksiä.Viranomaistaholla tai heidän valtuuttaminaan toimivilla on kyllä sinän-sä ymmärrettävä tarve nostaa maksuja ja korvauksia vähintään inflaation verran ylös-päin. Samalla tulisi muistaa, että inflaatiota ylläpidetäänkin tällä tavoin.Toisaalla samallataholla on tarve ja pitkäaikaislupaus kiristää menopuolta budjetissa.

Seurauksena on monesti budjetti, jonka määrällä ei saada esitettyä kohdetta han-kittua tai toteutettua. Jos hankintaa lykätään tai venytetään, sitoutunut pääoma osoit-tautuu kustannukseksi.

Muun muassa Tiehallinnolle on tullut ongelmia kustannusarvioiden pettämisestä.Osasyyksi on arveltu oman tuotannon ulkoistamista. Tieliikelaitoksen, nykyisenDestian erottaminen Tiehallinnon katon alta, joka oli oikea toimenpide, on vienytsamalla pois tietotaitoa alan urakoiden oikeasta laskemisesta. Näin ei voinut alunperinolla tarkoitus. Molempien osapuolten on kuitenkin osattava tämä kustannuslaskenta.Se on laitoksen hankinnan ydinosaamista, Ulkoistamisesta on puhuttu tämänkinlehden palstoilla hengessä: älä ulkoista ydinosaamistasi tai voi käydähuonosti. Niin tuntuu asia olevan.

Hannu HilloPäätoimittaja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ryISSN 1238-6022LOGY for Competence

12. vuosikertaVuosikerran hinta 70 e Suomeen,105 e ulkomaille.Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2007

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKITelefax 09-631 672email: logistiikka@logy.fi

Vastaava päätoimittajaHannu HilloPuh. (09)6963 752hannu.hillo@logy.fi

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 672logistiikka@logy.fi

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, JaniGranqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, PekkaLöfgren ja Ritva Natunen

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja VuoriPuhelin (09)6963 744e-mail: koulutus@logy.fiwww.logy.fi(Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

TaittoHannu Hillo / Juhani Piipponen

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa 2007fkp@forssankp.fi

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättäedusta Logistiikka-lehden tai SuomenLogistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:Myyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 672logistiikka@logy.fi

Ilmoituskoot:2/1 450 x 307 mm1/1 s. 230 x 307 mm;marginaalein 185 x 262 mm1/2 s. vaaka tai pysty1/4 s. vaaka tai pysty1/8 s. 90 x 64 mmMATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Kuva: Juhani Piipponen

pääkirj907 s3 5.12.2007 09:18 Sivu 3

pääkirjoitus 3uutiset 6Tapasimme Logistiikka-lehdessä 10Logistiikan näköalapaikalla 12LOGYn juhlavuosi antoisa 16lakiasiaa/kurkinen: Hämmentävä sovinto 18Hevosia ja afrikkalaisia kukkia 20Halpalentoyhtiöt pakottavat lentoyhtiöt

erikoistumaan 21Säästöpotentiaalit esiin kuljetusketjun logistiikan

energiakatselmoinnilla 22Low Cost Supply Chain is Not Always

the Cheapest 24suni: Vuosi 2007 oli monessa suhteessa hyvin

poikkeuksellinen 26Göteborgin sataman ylityökielto vaikuttaa Stora

Enson kuljetusreitteihin 27Pitkän juoksun mies 28Sokeria ja etanolia 30Ukrainalaiset hakevat Suomesta mallia

pakettilogistiikkaan 33Logistiikkakeskukset hallitsevat tavaravirrat 34Kontinon teknologiaharppaus 36Helmikuun Logistiikkaseminaarissa yhteistyö

CSCMP:n kanssa jatkuu 38Olemmeko valmiita? 40makasiini 46LOGY ja piirit 50Logistiikkapäiviä vietettiin Forssassa 51nimitykset 52rfid-nurkka: Tägiopas 53kalenteri 54

Stronger together

9I2007 • 50-vuotias LOGY • Lentorahti vetää • Vaihtoehtopolttoaineita Brasiliasta

www.toyota-forklifts.fi

9|07 sisältöLogistiikka

Suomen Logistiikkayhdistys juontaa juurensa vuoteen 1957, joten pian kulunut vuosi on sisäl-tänyt paljon juhlavuoden aiheita, seminaareja, teemapäiviä, juhlia, palkitsemisia, historian ker-tausta ja yhteenvetoja. Niin tässäkin Logistiikan numerossa.

Erityisesti kerätään juhlavuoden asioita yhteen, viimeisen vuoden aikana lehdessä haastatel-tuja henkilöitä – sivulta 10, LOGY:n historiaa, erityisesti nyt eläkkeelle jääneen toimitusjohtajanKari Litjan haastattelussa sivulla 12 alkaen sekä juhlavuoden tapahtumia ja puheenvuoroja si-vulta 16 lähtien.

Vaikka taaksepäinkin on mukava vilkaista, tähdätään toki etupäässä eteenpäin: seuraava suur-tapaus on helmikuun alun Finlandia-talon Logistiikkaseminaari. Siitä antaa vinkkiä CSCMP-juttusivulla 38 ja heti sen jälkeen oleva nelisivuinen seminaariosio.

Han

nu H

illoM

erja

Han

nika

inen

LOGYn juhlavuositarjosi paljon

Kansi: Toyota Tonero nostaa materiaalinkäsit-telyn uudelle tasolle viidellä tärkeimmälläalueella: turvallisuudessa, tuottavuudessa,kestävyydessä, työmukavuudessa ja ympäris-töystävällisyydessä.Ota yhteyttä - niin kerromme lisää.Korpivaarantie 1 • 01450 Vantaa • puhelin010 575 700 • fax 010 575 7999 •www.toyota-forklifts.fi

Han

nu H

illo

Sisältösivut 4-5 5.12.2007 09:27 Sivu 4

sisältö

Cargoluxin myyntijohtaja Stavros Evangelakakis, yllä, luennoi lokakuunlopulla Vantaalla järjestetyssä, seitsemännessä Air Cargo Economics–konferenssissa. Lentorahti on kasvanut matkustajaliikennettäripeämmin. Sivu 20.

Halpalentoyhtiöt ovat heiluttaneet myös rahtiliikennettä. Ovatkoperinteiset yhtiöt kuitenkaan vieläkään käyttäneet kaikkia mahdolli-suuksiaan, kysyy puolestaan tri Chris J. Smith sivulla 21.

Vesa

Tom

puri

Vantaalla pidettiinlentorahtiseminaari

RauhallistaJoulua

jaOnnellista

Uutta Vuotta2008

OsallistummeHyvä Joulumieli -

keräykseen

Sokeria tankkiinBrasilia tuottaa sokeria eniten maailmassa. Samasta raaka-aineesta teh-dään myös etanolia ja se bensiinin seurana pyörittää brasilialaisten au-toja.Tavoitteena maassa on myös tehdä biodieseliä. Raporttia s. 30.

Kyllä, kyllä traktori on Valtra!

Han

nu H

illo

Sisältösivut 4-5 5.12.2007 09:27 Sivu 5

6

uutiset

Logistiikka 9 | 2007

Rail business forum in Latvia

On February 13–15, 2008, Reval Hotel Latvia, Riga will host the Internationalregional rail business forum “1520 Strategic partnership: Baltic region”.

The Forum is organized by Business Dialog company on the initiative andwith the official support of JSC Russian railways (General international partner)and SJSC Latvian Railway (General partner).

Business Forum “1520 Strategic partnership” is a unique communicationplatform for rail sector meant to maintain, establish and develop businessrelations between the parties interested in the development of 1520 mm gaugerailways.

International regional business forum “1520 Strategic partnership: Balticregion” is an important step in development of cooperation between the 1520area partners. Discussion will be devoted to the main topical issues on thedevelopment of transport logistics in the Baltic region, which can by right benamed the European economic outpost.

The key topic of the coming event is increase of the Baltic railwayscompetitiveness within the Euro-Asian transportation system.

Detailed information about the Forum you can find at our website:www.forum1520.com

Puupakkausjätteen kierrättäminen

EU:ja Suomen viranomaiset ovat asetuksillaan ja päätöksil-lään selkeästi ohjaamassa kulutusta ja materiaalin käyttöäympäristöä säästävään suuntaan. Vuoden 2008 alusta tuleeensi kerran myös puupakkausjätteelle yksiselitteinen kierrät-tämistavoite – 15 % markkinoille luovutetuista puupakkauk-sista.Vuonna 2005 keskeisten tuottajavastuullisten järjestöt –Elintarviketeollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Rakennusteolli-suus RT ry, Suomen Kaupan Liitto, Päivittäistavarakauppa ryja Yleinen Teollisuusliitto ry - perustivat tuottajayhteisönPuupakkausten Kierrätys PPK Oy:n – hoitamaan hyödyntä-misen ja kierrättämisen käytännön asioiden järjestämistä, si-ten, että asetetut tavoitteet toteutuvat. Toiminnan oleellisiakumppaneita ovat puupakkausjätteen vastaanottopistever-koston n. 60 yritystä. Yksityiskohtaista lisäinformaatiota toi-minnasta ja vastaanottopisteverkostosta löytyy internetsivuil-ta: www.puupakkauskierratys.fi ja www.logy.fi / lavat

Talvivaaralle kaivosrata

Talvivaara Projekti Oy:n tytäryhtiö Talvivaara InfrastructureOy ja Oy VR-Rata Ab ovat tehneet aiesopimuksen kaivosra-dan rakentamisesta. Urakka sisältää kaivosradan ja luovutus-ratapihan rakennus-suunnittelun ja rakentamistyöt. Urakkakattaa radan alusrakenteen, sillat, tiejärjestelyt, päällysraken-teen, turvalaitejärjestelmän sekä mahdollisesti sähköistyksen.Suunnittelu- ja rakentamistyöt käynnistyvät välittömästi.

Talvivaaran kaivosrata erkanee Iisalmi–Kontiomäki-rata-osalta Murtomäen liikennepaikalta. Noin 25 km:n pituinenrata valmistuu vuonna 2009.

Työryhmä selventämään luotsauslakia

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa työryhmän arvioimaan luotsauslainmahdollisia muutostarpeita. Oikeuskansleri on lähettänyt ministeriölle 28.marraskuuta luotsauslainsäädäntöä koskevan lausunnon. Siinä oikeuskansleriesittää harkittavaksi, olisiko luotsauslakia syytä tarkistaa siten, että siitä selkeämminilmenisi lainsäätäjän tarkoitus. Ministeriön asettama työryhmä selvittää, millätavoin lain selkeyttäminen tulisi toteuttaa. Oikeuskanslerin mukaan nykyisenluotsauslain kokonaistarkastelu osoittaa, että lainsäätäjän tarkoitus on ollut rajataluotsaustoiminnan harjoittajaksi Luotsausliikelaitos. Laintulkinnasta syntynyttäepäselvää tilannetta ei kuitenkaan oikeuskanslerin mukaan voi pitää tyydyttävänäviranomaistoiminnan uskottavuuden kannalta.

Itellalle logistiikkakeskus Osloon

Itella Logistiikan Osloon rakennettu logistiikkakeskus onavattu. Suuruudeltaan 10 000 neliömetrin logistiikkakeskustarjoaa logistiikan palvelukokonaisuuksia, kuten palveluvaras-to- ja jakelutoimintoja sekä kuljetus- ja huolintapalveluita.- Kansainväliset asiakkaamme odottavat meiltä tehokkaita jakattavia logistiikan palvelukokonaisuuksia. Varastoimme tuot-teet Oslon keskukseen ja tarvittaessa yhdistelemme lähetyk-siä tai tuotamme muita lisäarvopalveluja kuten jatkojalostus-ta tai kokoonpanoa. Lähetysten edelleenkuljetus ja jakeluhoidetaan oman tai kumppaniverkostomme kautta, kertoojohtaja Vesa Vertanen Itella Logistiikasta.

Logistiikkafoorum palkitsi tutkielmantekijöitä

Vuoden 2007 Logistiikkatutkimus -palkinnon sai KTT Anu Bask väitös-kirjastaan ”Preconditions of Successful Supply Chain Relationships”.Bask tarkastelee artikkelimuotoisessa tutkimuksessaan toimitusketjujenmenestyksellisen yhteistyön edellytyksiä.Logistiikkaopinnäyte-palkinto myönnettiin DI Ville Pätyselle hänen dip-lomityöstään ”Automaattinen myymälätäydennys erikoiskaupassa”.Työssä tarkastellaan kaupan mahdollisuuksia ylläpitää saatavuutta vali-koimassa oleville tuotteille.

Kunniamainintoja sairaalalogistiikasta

Logistiikkaopinnäyte kunniamaininnan sai KTM Lumikki Tuuri pro gradututkielmastaan ”Kudosteknologisten tuotteiden ja palveluiden logistinenanalyysi”.Työssä tarkastellaan kudosteknologiaan sovellettavaa logistiik-kaa, joka poikkeaa ratkaisevasti kaupallisten tuotteiden logistiikasta.AMK kunniamaininta myönnettiin insinööri Eero Keskivälille hänenopinnäytetyöstään ”Leikkausyksikön logistiikka”. Lahden ammattikor-keakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa hyväksytyssä työssä selvite-tään sairaalan leikkausyksikön logistiikan nykytilaa ja toimintaa, tilaustoi-mintaketjuun liittyviä tavara- ja tietovirtoja, logistiikan organisointia sekävarastointia.

Uutiset 5.12.2007 09:12 Sivu 6

7

uutiset

Logistiikka 9 | 2007

Nuoret ja Media -tutkimus

Aikakauslehdet pärjäävät kilpailussa Internetin kanssa hyvin,sanomalehdet ovat suurien haasteiden edessä. Internet on15–30 -vuotiaille nuorille välttämättömin ja tärkein media 11eri viestintäkanavan vertailussa. Netistä huolimatta aikakaus-lehtien suosio jatkaa kasvuaan. Sen sijaan sanomalehtien ti-lausmäärät alkavat laskea kiihtyvällä vauhdilla alle kymmenes-sä vuodessa, ellei sanomalehdille keksitä uutta roolia nuortenmaailmassa. Näin juuri valmistunut Nuoret ja Media -tutki-mus arvioi nuorten mediakäyttäytymistä.

Netin suosio perustuu yhteisöllisyyteen ja viihteellisyy-teen. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden osallistua ja saadatietoa monipuolisesti.Ylivoimainen enemmistö nuorista suh-tautuu netin välittämään tietoon kriittisesti.

Aikakauslehti ja netti

Aikakauslehtien markkinat ovat voimakkaasti segmentoitu-neet, jolloin aikakauslehti kohtaa hyvin myös nuorten tar-peet. Koska nuori valitsee lehden oman elämäntilanteensa, -tyylinsä tai harrastustensa pohjalta, on valittu lehti lähes yhtävälttämätön netin kanssa. Samalla nuori on lehteen vahvastisitoutunut, jolloin sen hinnastakaan ei tule keskeistä kysymys-tä.

Nuoret kokevat vanhempien ihmisten lailla, että kiireenkeskellä aikakauslehti rauhoittaa, se on aikaa itselle. Silloin kunaikakauslehti on itse valittu, ja sen viihteellinen toteutus vas-taa nuorten odotuksia, lehti toimii myös vahvana informatii-visen mainonnan kanavana.

Sanomalehti ja netti

Sanomalehti joutuu kilpailemaan netin kanssa juuri niilläalueilla, joissa netti on nuorten mielestä vahvimmillaan eli re-aaliaikaisuudessa ja maailmankuvan kokonaisvaltaisessa muo-dostamisessa. Ja tässä kisassa sanomalehti häviää. Netin yhtei-söllisyydessä ja viihteellisyydessä sanomalehdellä ei ole edeskykyä haastaa nettiä. Kuitenkin nuoret pitävät sanomalehteäylivoimaisena luotettavien uutisten välittäjänä.

Lähde: Nuoret ja Media -tutkimus, syksy 2007.Tutkimus-vastuu Itella, yhteistyössä Aikakauslehtien liiton, Sanomaleh-tien liiton sekä useiden mediayritysten kanssa, toteutus15/30 Research, toteutustapana internet, vastaajien määrä2100.

Öljyntorjunnassa pyritään estämään pitkäaikaiset muutokset

Öljykuljetukset Suomenlahdella lisääntyvät jatkuvasti. Mahdollisen öljyonnetto-muuden vaikutuksia luontoon tulisi pienentää suuntaamalla öljyntorjuntatoimetlajeihin, joiden olemassaolo vaarantuu onnettomuuden takia pitkäksi aikaa.Päättymässä oleva Helsingin yliopiston OILECO-tutkimushanke on arvioinutpäätös- ja riskiteorian keinoin öljyvahingon pitkäaikaisvaikutuksia Suomenlahdeneliöihin. Lisäksi hankkeessa on tutkittu öljyntorjuntakeinojen tehokkuutta lajiensuojaamisessa. Hankkeessa myös selvitettiin suomalaisten halukkuutta maksaaöljyntorjunnan parantamisesta ja laadittiin karttaohjelma, jota voidaan käyttäätärkeimpien luontoarvojen suojaamiseksi.

OILECO-hanke on toteutettu yhteistyössä Viron kanssa. Suomessahankkeesta vastaavat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus PalmenianKotkan yksikkö sekä bio- ja ympäristötieteiden laitoksen FEM-tutkimusryhmäprofessori Sakari Kuikan johdolla.Viron osuudesta vastaa Viron merentutkimus-instituutti,Tarton yliopisto. Kolmevuotinen OILECO-hanke toteuttaa Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelmaa ja saa rahoitusta Euroopan aluekehitys-rahastosta (EAKR). Osarahoittajina ovat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus,Kotkan kaupunki ja Viron merentutkimusinstituutti sekä Tarton yliopisto.Lisätietoja: http://hykotka.helsinki.fi/oileco/

Turpeen ilmastovaikutukset

VTT:n selvityksen mukaan turvedieselin tuotanto voidaan ohjata tuotantoketjui-hin, joiden ilmastovaikutukset ovat 10-80 % pienempiä kuin fossiilisen dieselin.Turve on tällöin tuotettava sertifioiduilla tuotantoketjuilla metsäojitetuilta soiltatai suopelloilta.VTT:n tutkimuksessa laskettiin elinkaaritarkastelua käyttäenuseiden turvedieselin tuotantoketjujen kasvihuonevaikutuksia Suomenolosuhteissa.Turvediesel on ilmastovaikutukseltaan vaihtelevassa asemassafossiiliseen dieseliin verrattuna riippuen tarkastelun rajoista, lähtötilanteesta jasuon pohjan jälkikäytöstä sekä käytetyn sähkön tuotantotavasta.

Fossiilista dieseliä pienemmän kasvihuonevaikutuksen sadan vuodentarkasteluajalla aiheuttavat turvedieselketjut, joissa turve on tuotettu suopelloiltaja jalostuksessa on käytetty vähäpäästöistä sähköä.

Kolmensadan vuoden tarkasteluajalla turveraaka-aineeseen perustuvienketjujen asema suhteessa sadan vuoden tarkasteluaikaan paranee verrattaessafossiiliseen dieseliin.

Syksyn 2007 varustamobarometri: osaavan työvoiman puute jarruttaa kehitystä

Merikuljetusten noususuhdanne on jatkunut viimeisen puolen vuoden aikana odotettuavoimakkaampana. Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteita kuvaava, saldolukuun perustu-va aikasarja on ollut voimakkaasti nouseva vuoden 2006 keväästä lähtien.

Uutiset 5.12.2007 09:12 Sivu 7

Transpoint Oy AbAvecon Oy Ab/Sesca SRV Viitoset Oy/KercaNordea Rahoitus Suomi OyJykes, Innoroad Test CenterLC Logistics CentreBridgestone Finland OyYIT Rakennus OyVilant Systems OyOy Scan-Auto Ab

IBX Finland OyHelsingin Satama & co. (Vuosaareen sijoittuvatoperaattorit)LOGY Competence OyEstablish Finland OyTallinkSilja Oy

200823. LOGISTIIKKASEMINAARII osa 7.2.2008 Finlandia-taloII osa 7.-8.2.2008 Tallink Galaxy

KONTAKTIFORUM -yritykset

Järjestäjät:

Kontaktiforumissa mukana mm

Idän kuljetuspartnerinneIdän kuljetuspartnerinneerikoisuutemme rautatiekuljetukseterikoisuutemme rautatiekuljetukset

www.alfatrans.fi www.transpoint.fi

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

Kaikki kuljetuksetVenäjälle, Kaukasiaan,Turkkiin ja EU-maihin

puh. (019) 483 460 | marecap@marecap.com | www.marecap.com

matkahuolto.fi

Tuottava askel logistiikkaan

www.logistep.fi

www.jungheinrich.fi

Soita: 010 616 8585

Alan edelläkävijä...

...vuodesta 1957

HELSINKI TURKU TAMPERE OULU JYVÄSKYLÄ JOENSUU VAALIMAATALLINN RIGA VILNIUS GDYNIA WARSAW BUDAPEST

.com

Linkit 4.12.2007 15:22 Sivu 9

Unelmahommassa osuuskaupan johtajana

Arto Hiltunen on vastikään nimitetty S-ryhmän pääjohtajaksi. Hänoli tullut laajemmin tunnetuksi muutaman vuoden takaisen yllätyk-sellisen HOK-Elannon fuusion arkkitehtinä. Fuusiossa ei tarvinnutirtisanoa ketään, vaikka säästötavoitteet olivat kovat. Hyötytavoite20 miljoonaa euroa ylitettiin reippaasti. Sitä vastoin Spar-myymälöi-den yhdistäminen ei ollut yhtä helppoa ja varsinkin logistiikassa jou-duttiin tekemään muutostöitä.

Hiltusen mielestä on tärkeää, että toimitusketjun hallinta onomissa käsissä. IT-investoinnit eivät ole vain rasite vaan toiminnankehittymisen mahdollisuus. Panostetaan myös logistiikan läpinäky-vyyteen ja rfid:n käytön koulutukseen.

Kauppa on kansainvälistynyt. Lisäksi kansallisen kilpailukyvynmittarina voidaan pitää myymälöiden hyllyjen täyttöastetta.

(Logistiikka 9/2006, Mikko Melasniemi)

Elektrobitin Pertti Korhonen: Kaukaisuuden haitoista löytyy vientituote

Ensimmäiseksi Vuoden Logistikoksi vuonna 2001 valittu Pertti Kor-

honen tuli tunnetuksi 1990-luvun lopulla Nokian ylivoimaisen logis-tisen ja tuotannon tehokkuuden rakentajana. Kesällä 2006 Elektro-bit Group Oyj:n toimitusjohtajana aloittaneen Korhosen mukaanmaantieteellemme emme voi mitään, joskin ainoa maantieteellinenetumme on Pietarin läheisyys.

Elektrobitin ydinliiketoiminta on lähellä toimitusketjun hallin-taa. Korhonen uskoo, että rfid sopii hyvin maailmantalouden kasva-viin tarpeisiin - se ikään kuin rasvaa logistiikan rattaat. Yhtenä mie-lenkiintoisena mahdollisuutena hän näkee rfid:n ja internetin yhdis-tämisen tuottamaan reaaliaikaista tietovirtaa yritysten ohjausjärjestel-miin.

(Logistiikka 1/2007, Kari Litja ja Mikko Melasniemi)

Logistiikkapalvelu on jatkuvaa prosessia

Vuorineuvos Henry Fagerström on Vuoden 2007 Logistikko. Hänon toiminut alalla jo yli 40 vuotta. Ura alkoi tuontihuolitsijanavuonna 1966 silloisessa Finnexpress Oy:ssä.

Fagerströmin mukaan kansainvälistyminen tarkoitti 1960- ja1970-luvuilla lähinnä yhteistyötä ruotsalaisten kanssa. EU-jäsenyy-den myötä Suomen logistiikkapalveluiden markkinat ovat nousseetglobaalille tasolle.

Alan rakennemuutosta Fagerström on seurannut läheltä. Koko1990-luku olikin yritysjärjestelyiden aikaa. Rakennemuutoksentaustalla oli myös tietotekniikan tunnistaminen strategiseksi voima-varaksi.

– Meidän pitää mukautua maailmanmenoon ja muutoksiin, eikähaikailla vanhaa, vuorineuvos toteaa. Hän nostaa esiin työvoimanriittävyyden turvaamisen ja painottaa, että logistiikka-alalla hyvä kie-litaito on perustaito.

(Logistiikka 2/2007, Kari Litja ja Mikko Melasniemi)

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen: Logistiikka on älypeliä

Liikenne- ja viestintäministeriön uuden kansliapäällikön Harri Pur-siaisen mielestä logistiikka on tehnyt kuljettamisesta älypeliä. Hänpitää logistiikkaa yhtenä keskeisenä asiana hallitusohjelmassa.

Hyvät väylät ovat liikennepolitiikan antia logistiikalle. Älypeliksise muuttuu, kun väylärakentamiseen lisätään ajan hengen mukaises-

10Logistiikka 9 | 2007

Tapasimme Logistiikka-lehdessä...Johtajia, virkamiehiä, rehtori - Logistiikka-lehden poimintoja vuodenajalta henkilöjutuista. Henkilöidemme kertomana ajankohtaisimmaksiaiheeksi nousee rfid.

Ensimmäinen Vuoden Logistikko oli vuonna 2001 Elektrobitin toimitusjohtaja PerttiKorhonen, Nokian logistiikan aiempi trimmaaja.

Mer

ja H

anni

kain

en

Tapasimme 10-sivulla 5.12.2007 09:14 Sivu 10

ti liikennejärjestelmien kokonai-suus. Pursiainen korostaa pitkä-jänteisyyttä ja pitkän aikavälinliikennepoliittista ajattelua.

Liikenne on keskeisimpiätietotekniikkaa hyödyntäviä so-veltamisaloja. Esimerkiksi rfidnäyttää olevan yksi mielenkiin-toisimmista mahdollisuuksista.Liikennemaksujen sähköinenperintä on toinen mahdollinensovellus.

Pursiainen nostaa esiin myösympäristöasiat, hiilidioksidi-päästöt etunenässä, sekä tiiviinyhteistyön Venäjän kanssa.

(Logistiikka 3/2007, Kari Litjaja Mikko Melasniemi)

Merenkulkulaitospuskee kohti uuttatoimintamallia

Merenkulku on vahvasti esilläpääministeri Matti Vanhasentoisessa hallitusohjelmassa. Me-renkulkulaitoksen pääjohtajaMarkku Mylly pitää tärkeänä,että merenkulun elinkeinosta,huoltovarmuudesta ja suomalai-sen lipun kilpailukyvystä kanne-taan huolta hallitusohjelmassa.Siinä mainitaan selkeästi myöstonnistoverouudistus ja yleisva-raus. Uusi kauppa-alusluettelo-lakikin on työn alla.

Merenkulkulaitoksen tuo-tantotoiminnot eriytetään. Myl-ly pohtii yhteisen väylävirastonetuja ja haittoja.

Itämeren kuljetusten huimakasvu edellyttää lisäpanostamis-

ta turvallisuuden parantami-seen. Jäänmurron kilpailutta-minen nykymuodossaan ei saaMyllyltä kehuja. – Jos ei ole tar-joajia, niin ei ole kilpailua. Kyl-lähän varustamoliikelaitos osaalaskea, millä hinnalla se voittaatarjouskisan. Lopputulos nostaaMerenkulkulaitoksen kustan-nuksia.

(Logistiikka 4/2007, MikkoMelasniemi)

Kaksinkertaisellavuosibudjetilla kohtihuippuyliopistoa

Teknillisen korkeakoulun rehto-ri Matti Pursula pohtii huippu-yliopistohanketta, jossa yhdis-tettäisiin Teknillinen korkea-koulu, Helsingin kauppakorkea-koulu ja Taideteollinen korkea-koulu.

Pursula ei pidä Innovaatio-yliopisto-nimestä. Hankkeentyönimenä on Visio 2010, mikäkertoo huippuyliopiston olevantulevaisuuden tavoite. Uudenyliopiston pitäisi keskittyä tutki-mukseen ja ylimpään opetuk-seen.

Logistiikan aseman Pursulauskoo jopa paranevan uudessahuippuyliopistossa. Kun Teknil-lisen korkeakoulun ja Helsinginkauppakorkeakoulun logistiik-kaosaamiset yhdistetään, loppu-tulos on vahvempi ja kiinnosta-vampi kuin molemmat erikseen.Lisärahoitusta Pursula kaipaaensin opetukseen ja sitten tutki-mukseen, sillä kansainvälisestivertailtuna opetusresurssit ovatvarsin vähäiset suhteessa opiske-lijamääriin.

(Logistiikka 5/2007, MikkoMelasniemi)

Aasia kasvattaa Finnair Cargoa

Finnair Cargon toimitusjohtajaAntero J. Lahtinen kertoo, ettälentorahtimarkkinat odottavatkovaa kasvua Aasiasta ja samallakilpailu kovenee.

–Yleinen käsitys toimialalla

on, että seuraavien kahdenkym-menen vuoden aikana lentorah-din määrä kaksin- tai kolmin-kertaistuu. Kasvupotentiaalia onAasian sisäisillä rahtimarkkinoil-la, Tyynen Valtameren alueellasekä Aasian ja Euroopan välisis-sä lennoissa, Lahtinen kertoo.

Aasian ja Euroopan välinenyhteys on Finnair Cargon kan-nalta olennaisempi kuin pelkäs-tään Suomen ja Aasian. Yli 75prosenttia Finnair Cargon liike-vaihdosta syntyy Suomen rajo-jen ulkopuolella ja suurin mark-kina-alue on Kiina. Rahtiliiken-ne tosin on yhdensuuntaista.Kysyntää lentorahdille AasiastaEurooppaan on valtavasti, mut-ta rahtitilat Euroopasta Aasiaantäyttyvät heikommin.

(Logistiikka 6/2007, MikkoMelasniemi)

Koneen logistiikassavaaditaan vauhtia javalmiutta

– Silloin kun uusi hissi tai liuku-portaat asennetaan rakennus-työmaalla, meidän on hoidetta-va työmme mahdollisimmannopeasti, sanoo KONE Oyj:ntoimitusprosessien kehityksestävastaava johtaja Antti Salminen.

Salminen kertoo hissien jaliukuportaiden toimittamisen jahuollon erityispiirteistä. Lisä-haasteita huollolle tuovat vanhatja muiden valmistajien laitteet,sillä kaikkia on pystyttävä huol-tamaan ripeästi. Viime vuosi-kymmeniin asti voimassa ollei-den paikallisten normien takiaeri puolilla maailmaa on hyvinerilaisia hissejä.

Hissiyhtiöt ovat muuttuneetpaikallisista toimijoista globaa-leiksi, kun markkinat avautuivat1980-luvulla. Kone on maail-man neljänneksi suurin hissiyh-tiö. Globalisaatio on kuitenkintapahtunut alalla varsin myö-hään. Esimerkiksi yhteinen Ko-neen brändi otettiin käyttöönvasta 1990-luvulla.

(Logistiikka 7/2007, MaaritKauniskangas)

*Maarit Kauniskangas

11Logistiikka 9 | 2007

Merenkulkulaitoksen pääjohtaja MarkkuMylly ruoti pilkotun merenkulun hallinnontuomia uusia pulmia.

Rehtori Matti Pursula ei hurrannutInnovaatioyliopisto-nimelle.

Mer

ja H

anni

kain

en

Mer

ja H

anni

kain

en

Tapasimme 10-sivulla 5.12.2007 09:14 Sivu 11

Yhdistystoimintaa ennen ja nyt vertaillessaan Kari Litjahuomauttaa, että nykyään mukana olevat edellyttävät saavansaenemmän suoraa hyötyä jäsenyydestään. Halutaan oppia uutta javerkostoitua samalla alalla työskentelevien kanssa. Kaiken pitäisi kui-tenkin sujua nopeasti.

– Ajankäyttömme on muuttunut ja siihen vaikutti syvimmin 90-luvun lama. Siten myös yhdistystoiminnalta vaaditaan tehokkuutta.

Logistiikka-alalle Litja tuli omien sanojensa mukaan oikeastaansattumalta. Tuotantotalouden opiskelijana 1970-luvun alussa hän olitehnyt Pöyrylle metsäteollisuuden vientikuljetustutkimusta. Tuol-loin Litja liittyi LOGYn edeltäjän, Suomen KuljetustaloudellisenYhdistyksen (SKY) jäseneksi.

– Pöyryn työpaikan jälkeen siirryin Valiolle. Olin valmistunutdiplomi-insinööriksi Otaniemestä, Litja kertoo. Alan yhdistystoi-minta alkoi kiinnostaa enemmänkin. Litja liittyi toisenkin alan yh-distyksen ja LOGYn edeltäjän Suomen materiaalitalouden yhdistyk-sen (SMTY) jäseneksi vuonna 1977.

Yli kolmen vuosikymmenen takaa

Aivan seitsemänkymmenluvun alussa Suomessa ja koko maailmassaelettiin taloudellisen kasvun aikaa, joka tyssäsi öljykriisiin. Energianhinta ja ympäristöasiat puhuttivat.

Logistiikka-alan yhdistystoiminta tarjosi jäsenistölleen paljon kai-vattuja kontakteja eli verkostoja. Toimittiin aatteelliselta pohjalta japanostettiin alan koulutuksen kehittämiseen sekä julkisuuden hank-kimiseen muun muassa järjestämällä näyttelyitä. SKY oli aloittanutnäyttelytoiminnan jo vuonna 1960. Vuoden 1970 näyttely oli Suo-messa alansa ensimmäinen kansainvälinen Kuljetusnäyttely.

Molemmat LOGYn edeltäjät solmivat suhteita kansainvälisiinjärjestöihin.

– Kansainväliset kontaktit eivät vielä olleet sellaista arkipäivääkuin tämän päivän globaalissa liiketoiminnassa, Litja kertoo. Niinpäesimerkiksi ulkomaille suuntautuneet opintomatkat yleensä alannäyttelyihin keräsivät useita kymmeniä osallistujia. Vuodesta 1974matkoja järjestettiin vuosittain kahdesta neljään kappaletta.

Oma aikakauslehti oli molemmille LOGYn edeltäjäyhdistyksilleyksi keskeisimpiä ja ulospäin näkyvimpiä toimintamuotoja. SKY:njulkaisu oli nimeltään Materiaalitaloudellinen Aikakauslehti Kuljetusja sitä oli julkaistu vuodesta 1958 ensin Kuljetus-nimisenä. SMTY:nlehti Osto- ja Materiaalitalous oli perustettu vuonna 1965 Osto-ni-misenä. 1970-luvulle tultaessa molemmat lehdet olivat vakiinnutta-neet asemansa alansa ammattilehtinä.

Seitsemänkymmenluvulla myös tie tietoyhteiskuntaan alkoiavautua. Nykypäivän itsestäänselvyys – sähköposti – sai alkunsa jovuonna 1972, kun kehitettiin internetin tcp/ip-standardi ja @-mer-kistä tuli sähköpostin tunnus. Samoihin aikoihin Suomen Posti- jalennätinlaitos avasi yleisen arp-verkon. Vuosikymmenen loppupuo-lella Kaliforniassa asennettiin ensimmäinen valokaapeli.

Kuljetuksissa kontit alkoivat yleistyä. Niiden rahtaaminen sata-missa helpottui, kun satamalukit otettiin käyttöön, muun muassaHelsingin satamassa vuonna 1977.

80-luvun kasvuhuumassa

Kahdeksankymmenluvulla Kari Litja oli SKY:n hallituksessa vuosina1980-1982 ja 1986 sekä koulutusvaliokunnassa 1981-1984 ja kulje-tuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana 1983-1986. Vuosikym-menen puolivälissä kuljetuspoliittinen valiokunta ja hallitus hyväk-syivät SKY 2000 –ohjelmaan liittyen kuorma-autojen mittojen japainojen kehittämisohjelman vuosille 1985-2000. Ohjelma luovu-tettiin liikenneministeriölle sekä eduskunnan valtiovarainvaliokun-nan liikennejaostolle ja liikennevaliokunnalle.

1980-lukua leimasivat valtavat harppaukset tietotekniikan ja -lii-kenteen kehityksessä. Suomen puhelinverkko oli vuonna 1980 koko-naan automatisoitu ja parin vuoden päästä nmt-puhelimet otettiinkäyttöön. Vuonna 1981 Microsoft kehitti DOS-järjestelmän, Osbor-nelta saatiin ensimmäinen kannettava tietokone ja IBM:ltä PC. Kah-den vuoden päästä cd-levy tuotiin markkinoille. Yrityksissä ja julki-sella sektorilla alettiin siirtyä atk-aikaan, myös SKY:n toimisto vuon-na 1983. Vuosikymmenen lopulla vuonna 1989 puolestaan Tim Ber-nes-Lee kehitti www:n, josta seuraavana vuonna syntyi Word WideWeb, internet.

– Metsäteollisuus oli ollut jo pitkään verkostoitunut maailmalla,mutta muilla aloilla kansainvälistyminen lähti todella liikkeelle vastaelektroniikkateollisuuden kasvun myötä 1980-luvulla, Litja huo-mauttaa. Myös SKY:n ja SMTY:n jäsenet kaipasivat lisää tietoa kan-sainvälisistä asioista. Jäsenpalautteessa toivottiin muun muassa ”par-haiden kansainvälisten käytäntöjen saamista meidän käyttöömme”.

SKY:n toimitusjohtajaksi nousi vuodesta 1965 yhdistystä johta-neen Martti Vallan jälkeen vuonna 1984 Jorma Taina, joka kuiten-kin jätti yhdistyksen kolmen vuoden päästä siirtyäkseen apulaispro-fessoriksi Turun kauppakorkeakouluun. Siten vuonna 1987 alkoiKari Litjan pesti yhdistyksen johdossa

Vuosi 1987 oli myös SKY:n 30-vuotisjuhlavuosi. Tuolloin käyn-nistyi keskustelu EC-alueen vapaista kuljetusmarkkinoista. Kuljetus-lehti teki pikarahtitestin ja Finnterms 1987 –toimituslausekejulkai-sun valmistelu käynnistyi. Kuormalava-asiat siirtyivät SKY:lle, kunKuormalavayhdistys lopetti toimintansa. Seuraavana vuonna Messu-keskuksessa järjestetty kuljetusalan näyttely rikkoi kävijäennätyksen.Uutuutena lanseerattiin trukinajotaitokilpailut, jotta varastotyöllehankittaisiin enemmän arvostusta ja saataisiin sitä kautta työnteki-jöitä alalle. Lisäksi SKY oli mukana teollisuuden Pyörät pitävät Suo-men pyörimässä -kampanjassa.

Suomessa elettiin aikaa, jota myöhemmin on luonnehdittu niinkasinotaloudeksi kuin kulutusjuhliksi. Talouskasvu näkyi myös yh-distystoiminnassa – yksistään vuonna 1988 SKY:n nettojäsenlisäysoli 171 ja jäsenmäärä ylitti 2000 jäsenen rajan. Toimistossa työsken-

12Logistiikka 9 | 2007

LogistiikannäköalapaikallaKaksikymmentä vuotta Logistiikka-yhdistyksen johdossa ovat pitäneetKari Litjan alan näköalapaikalla. Marraskuussa eläkkeelle jäänyt Litja ehtimyös toimia alan yhdistyksissä vuosia jo ennen toimitusjohtajuutta.

Litja 10-sivu 4.12.2007 10:06 Sivu 12

teli kahdeksan henkilöä. 30-vuotisjuhliaan viettäneen Kulje-tus-lehden alanimi muutettiinLogistiseksi aikakauslehdeksi.Lisäksi toimitus- ja painotyössäsiirryttiin atk-pohjaiseen tiedon-siirtoon.

Kari Litja muistelee vuonna1988 muun muassa osallistu-neensa pääministerin ja liiken-neministerin haastatteluun ra-dio-ohjelmassa. Samoihin aikoi-hin logistiikka-käsite vakiinnu-tettiin toisen parlamentaarisenliikennekomitean työssä.

Syvästä lamasta uuteen kasvuun

Vielä vuoden 1990 alussa Suo-men talouskehitys oli hyvä,mutta tilanne heikkeni nopeastivuoden lopulla. Saksat yhdistyi-vät lokakuussa 1990. Seuraava-na vuonna Neuvostoliitto hajo-si, minkä seurauksena Suomenja Neuvostoliiton välinen bilate-raalikauppa loppui. Taloutta ko-ettelivat niin pankkikriisi, kon-kurssiaalto kuin asuntojen hin-takuplan puhkeaminen. Suo-men bkt:n kasvu meni yli seitse-män prosenttia miinukselle.

Laman keskellä SKY painottikannanotoissaan logistiikan vai-kutuksia kilpailukykyyn. Aiem-mat ehdotukset logistiikan kou-lutuksesta ja tutkimuksesta al-koivat kantaa hedelmää. Aluksialan professuurit perustettiinHelsingin ja Turun kauppakor-keakouluihin. Teknillisessä kor-keakoulussa aloitti logistiikansuuntautumisvaihtoehto jaVTT:hen saatiin tutkimuspro-fessuuri. SKY puolestaan järjestiseminaarimuotoista koulutustajäsenistölleen.

– 1990-luvun puolivälissäSuomen ja Venäjän välisetmaantiekuljetukset alkoivat kas-vaa huomattavasti ja Venäjäntullin toimintaohjeet saattoivatmuuttua useaan kertaan vuodenaikana. Kymmenien kilometrienrekkajonoja rajanylityspaikoillaei kuitenkaan vielä päässyt syn-tymään. Liikenteen kasvu ai-heutti kalustopulaa, mikä heijas-tui muillekin aloille, Litja ker-too.

Matkapuhelimet ja sähköi-

nen tiedonsiirto yleistyivät yh-deksänkymmenluvulla rägäh-dysmäisesti. Gsm-puhelimetotettiin käyttöön Suomessavuonna 1992, ulkomaanpuhelutavautuivat kilpailulle 1993,matkapuhelimiin saatiin teksti-viesti- ja datavälitysmahdolli-suus 1994 ja dvd-levyke kehitet-tiin 1995. Elektroninen tiedon-siirto yleistyi nopeasti sekä kau-pankäynnissä että kuljetuksissa.

Kun Suomi liittyi EU:iinvuoden 1995 alusta, vuoden1789 laki kaupunkien erioi-keuksista satamien pitoon ku-mottiin lailla yksityisistä sata-mista. EU:ssa ns. modulirekka-muotoinen direktiiviehdotusmahdollisti Suomessa käytetty-jen painojen säilymisen. VR yh-tiöitettiin ja Ratahallintokeskusaloitti toimintansa.

Talouskasvu elpyi vuosikym-menen puolivälissä. Vaikka eri-tyisesti IT-ala lähti huimaan kas-vuun, Suomen työttömyysluvutkohenivat vain vähän.

– LOGY perustettiin elo-kuussa 1995, jolloin SKY jaSMTY allekirjoittivat yhdisty-misen sisältävän aiesopimuksen.

Syksyllä alettiin yhdistää alueel-lista toimintaa. JoulukuussaSMTY/SMKK:n henkilöstösiirtyi SKY:n tiloihin. Yhdistys-ten lehdet päätettiin yhdistääLogistiikka-lehdeksi vuoden1996 alusta, Litja kuvailee LO-GYn syntyä. Tosin vasta vuoden1998 alusta kaikki LOGYnedeltäjien toiminnot siirtyivätLOGYlle. Yhdistyksessä työs-kenteli seitsemän henkilöä mu-kaan lukien myös vuonna 1997toimintansa aloittaneen Logis-tiikan Koulutuskeskuksen(ECL) henkilöstö. LOGYlla oli11 alueellista piiriä.

Vuonna 1998 LOGY avasiomat kotisivunsa. ValmisteltiinLogistiikka 2010 -tavoiteohjel-maa, joka jaettiin jäsenille Lo-gistiikka-lehden välissä kom-mentoitavaksi. Materiaalitalousalkoi saada yhä enemmän huo-miota osakseen.

– Materiaalitalouden tieteel-

lisen tutkimussäätiön säännötuusittiin ja nimeksi otettiin Lo-gistiikan Tieteellinen Tutkimus-säätiö, jolle siirtyi tutkimuksenja koulutuksen kehittäminen.SKY ja SMTY olivat tätä ennenmyöntäneet 19 vuoden ajan sti-pendejä ja tutkimusapurahojayhteensä lähes 340.000 euronedestä, Litja kertoo.

LOGY käynnisti vuonna1999 yhdessä Logistiikan Tie-teellisen Tutkimussäätiön, Lo-gistiikan tutkimus ja kehitysLORDA ry:n ja Kuljetustutki-muksen edistämissäätiön kanssaSuomen Logistiikkafoorum-toi-minnan, joka ryhtyi palkitse-maan logistiikka-ansioista. En-simmäinen Vuoden Logistikko -Pertti Korhonen, joka tunnettiinNokian tehokkaan logistiikanrakentajana, palkittiin vuonna2001.

13Logistiikka 9 | 2007

��

Päivät on pulkassa. LOGYn toimitusjohtaja Kari Litja ilmoitti juovansa kahvia eläkkeelleläh-tönsä kunniaksi Katajanokan Kasinolla. Toistasataa vierasta halusi juhlistaa asiaa myös, tässäVehon Mercedes-Benz -hyötyajoneuvo-osastosta johtaja Raimo Hatakka. Eikä näinmerkittävästä tilaisuudesta tietenkään vain kahvilla selvitty.

Merja H

annikainen

Litja 10-sivu 4.12.2007 10:06 Sivu 13

Uuden vuosituhannen asiaa

Uusi vuosituhat vaihtui lähesongelmitta. Y2K-nimellä tun-nettuihin ICT-ongelmiin olikinvarauduttu jo 1990-luvun puo-livälistä lähtien. Syyskuun 2001terrori-iskujen myötä lentoyh-tiöt joutuivat suuriin taloudelli-siin vaikeuksiin. TalouskasvuEuroopassa ja Yhdysvalloissa hi-dastui voimakkaasti jo seuraava-na keväänä. Suomessa elektro-niikkateollisuus alkoi siirtääbulkki-tuotantoaan Kiinaan.ICT-yritysten osakekurssit laski-vat rajusti. Vuonna 2002 Suo-men markka jäi historiaan, kunsiirryttiin euro-aikaan.

Suomen talouskasvu oli hyy-tynyt alle kahden prosentin ta-solle. Yrityksissä oltiin varovai-sia, suuria investointeja ei käyn-nistetty. Logistiikkakustannuk-set olivat 14-15 prosentin luok-kaa suhteutettuna bkt:hen ja 10prosenttia suhteutettuna yritys-ten liikevaihtoon. Muun muassatämä kävi ilmi vuoden 2002alussa valmistuneesta Logistiik-ka 2001 -selvityksestä, jonka te-kemiseen myös LOGY osallis-tui. LOGY järjesti liikenne- javiestintäministeriön kanssa sel-vityksen seurantaseminaarin,jonka seurauksena käynnistet-tiin muun muassa ulkoistamis-käsikirja ja scor-sanaston valmis-telu.

Erilaiset luonnonkatastrofit,kuten Intian valtameren tsuna-mi ja New Orleansia tuhonnutKatriina-hurrikaani, leimasivat2000-luvun alkuvuosia. Myöspandemiat, kuten SARS ja lin-tuinfluenssa nousivat globaalialiikkumista uhkaaviksi tekijöik-si.

– Suomessa alettiin puhuaKiina-ilmiöstä ja pelätä tuotan-

non siirtymisestä lähes koko-naan halvan tuotannon maihin.Vuonna 2003 työpaikkojen net-tovähennys olikin 7000 kappa-letta, Litja huomauttaa. LOGYnja ECL:n henkilöstöä puoles-taan oli pystytty lisäämään seit-semästä kymmeneen. Yhdistyk-seen perustettiin osto-jaosto jascor-jaoston toiminta käynnis-tettiin. LOGY ideoi Hankinta2005 -selvitystä. Logistiikka-lehden päätoimittajaksi rekry-toitiin Mikko Melasniemi ja leh-

ti uudistettiin. Logistiika-päiviäalettiin järjestää yhteistyössäECL:n kanssa.

Vuosikymmenen puolivälis-sä Suomen talouskasvu alkoi jäl-leen saada vauhtia. Vaikka elekt-roniikkateollisuus siirsi toimin-tojaan Aasiaan, erityisesti kone-pajateollisuus kasvatti vientiäänja investointejaan. Tätä kasvuaalkoi rajoittaa työvoimapula.

LOGY osallistui myös vuon-na valmistuneen 2006 logistiik-kaselvityksen tekemiseen. Logis-tiikkakustannukset olivat silloin19 prosenttia suhteutettuinabkt:hen ja 13 prosenttia suhteu-tettuina yritysten liikevaihtoon.Yritykset panostivat tietojärjes-telmien avoimuuteen ja uudenteknologian (rfid) käytön lisää-miseen.

– ECL sai vuonna 2005 uu-den nimen, LOGY Compe-tence. LOGY hankki siitä osake-eemmistön. Sovimme myös, et-tä Logistiikan huippuseminaarisiirtyy LOGY/LOGY Compe-tencelle, Litja kertoo.

Vuonna 2007 LOGYn viet-täessä 50-vuotisjuhlavuotta yh-distys teki jäsenkyselyn, jonkatuloksia hyödynnetään uudenstrategian laadinnassa. Uuttastrategiaa ja LOGYa luotsaa-maan on marraskuun alusta ryh-tynyt Logistiikka-lehteä tähänasti päätoimittanut Mikko Me-lasniemi. Kari Litjalla on mieles-sään vielä muutama ajatus tule-vaisuuden varalle:

– Kaikkiaan meillä Suomessamenee nyt hyvin. Mutta maail-malla näkyy isoja uhkia: öljynriittävyys, veden saatavuus,luonnon katastrofit, terrorisminuhka ja vaaralliset tautiepide-miat. Uuden paremman huomi-sen mahdollistaman teknolo-gian kehittäminen vaatii valtaviasatsauksia. Niinpä myös hankin-noissa ja logistiikassa täytyy pa-nostaa edelleen osaamisen kehit-tämiseen ja uusimman teknolo-gian hyödyntämiseen. Lisäksinäkyvissä on, että kilpailu osaa-vasta työvoimasta sen kun kiih-tyy.

* Maarit Kauniskangas

14Logistiikka 9 | 2007

LOGYn lyhyt historia1957Perustetaan Suomen Kuljetustaloudellinen ja –teknillinen yhdistys:1. puheenjohtaja Eino Lummaa.Perustetaan Kuljetuspäälliköt ry: 1. puheenjohtaja Runar Nyström.

1959Kuljetuspäälliköt ry lopettaa toimintansa ja jäsenet liittyvät Kulje-tustaloudelliseen ja –teknilliseen yhdistykseen, jonka nimi muute-taan Suomen Kuljetustaloudelliseksi Yhdistykseksi (SKY)

1961Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton ostokomitean ni-meämä toimikunta selvittää ostopäälliköiden yhdistyksen perusta-mista.

1962Perustetaan Suomen ostopäälliköiden yhdistys ry: 1. puheenjohtajaRolf Ilvesviita.

1974Suomen ostopäälliköiden yhdistyksen nimi muutetaan Suomenmateriaalitalouden yhdistykseksi.

1994SKY:n ja SMTY:n yhdistymisneuvottelut, jotka johtavat LOGYn pe-rustamiseen, alkavat. Yhdistyminen on ollut puheenaiheena jo 20vuotta, SMTY:n nimenmuutoksesta lähtien.

1995SKY:n ja SMTY:n kevätkokouksissa keskustellaan yhdistymisestä jatoivotaan sen nopeaa etenemistä. SKY:n hallitus ja SMTY:n johto-kunta hyväksyvät kesäkuussa yhdistymistä käsittelevät muistiot. Elo-kuussa pidetään LOGYn perustamiskokous, jolloin SKY ja SMTYallekirjoittavat yhdistymisen aiesopimuksen. SMTY:n henkilöstömuuttaa joulukuussa SKY:n tiloihin.

1996SKY:n ja SMTY:n lehdet yhdistyvät Logistiikka-lehdeksi.

1998SKY:n ja SMTY:n kaikki toiminnot siirtyvät LOGYlle 1.1.1998. LO-GYn 1. puheenjohtaja on Paul Salminen.

YRITYS-VERKOSTO

AVAIN-KOULUTTAJA-VERKOSTO

www.pkylaatu.fi www.QTeam.fi

LAATU-, YMPÄRISTÖ- jaTTT-JÄRJESTELMÄT

LAADUKASTA PALVELUA

maeT maeTQQ

KH FIN OY Puh. 0207 444 500Sotkamo, Helsinki, Oulu, Seinäjoki www.khfin.fi, toimisto@khfin.fi

ISO SFS 9001:2000, 14001:2004OHSAS 18001

www.avainkouluttaja.fi

Litja 10-sivu 4.12.2007 10:06 Sivu 14

www.scania.fi puh. 010 555 010

SCANIAN UUSI MOOTTORIMALLISTO todistaa vääräksi

väitteen, ettei Euro 5 -normin päästötasoja voi saavuttaa ilman pako-

kaasujen jälkikäsittelyä.

Scanian uuden sukupolven 9- ja 13-litraiset moottorit edustavat

alansa huippua. Yhdistämällä erittäin korkeita ruiskutuspaineita käyt-

tävän XPI-polttoaineenruiskutuksen, muuttuvageometrisen turboah-

timen ja Scanian patentoiman EGR-pakokaasujen takaisinkierrätyk-

sen, moottorit saavuttavat Euro 5 -normin päästörajat teholuokassa

230 – 480 hevosvoimaa.

Nämä uudet moottorit eivät ole pelkästään puhtaita. Niiden käyt-

tämän uudenlaisen tekniikan ansiosta ne ovat myös polttoainetalou-

dellisia ja erittäin vääntövahvoja. Esimerkiksi teholuokassa

300 – 500 hevosvoimaa, Scanian uuden sukupolven moottoreiden

vääntömomentin suhde tehoon on korkeampi kuin yhdessäkään

muussa eurooppalaisessa kuorma-automoottorissa.

SCANIAN UUDET 13-LITRAISET MOOTTORIT ovat

niin edistyksellisiä, että ne saavuttavat Euro 5 -päästönormin vaa-

timukset ilman hapetuskatalysaattoria, ilman hiukkassuodatinta ja

mikä tietysti tärkeintä, ilman lisäaineita.

EURO 5 JA EEV ILMAN LISÄAINEITA –

TODELLISUUTTA JO TÄNÄÄN!

SCANIA teki “mahdottomasta” mahdollisen – Euro 5 ilman lisäaineita

Scania 4.12.2007 10:38 Sivu 15

Logistiikkaseminaari Finlandia-talossa 1.2. 2007 ja Kontaktiforum Tallink Galaxy 2.2.2007

Logistiikkaseminaari Finlandia-talossa Helsingissä keräsi ennätys-määrän osanottajia. Ensimmäistä kertaa logistiikkaväkeä oli paikallayli tuhat henkilöä.

LOGYn järjestämässä seminaarissa puhui liikenne- ja viestintä-ministeri Susanna Huovinen. Hän käsitteli esityksessään logistiikaneurooppalaista ulottuvuutta ja liikennepolitiikan ajankohtaisia haas-teita, joista suurin on ilmastonmuutos. Siten myös ympäristöystäväl-listen kuljetusten yleistyminen on välttämätöntä. Suomen viime syk-syinen EU-puheenjohtajuuskausi oli onnistunut: logistiikka nostet-tiin ensimmäistä kertaa EU:n asialistalle. Huovinen toivoi lisää pitä-jänteisyyttä muun muassa liikenneväyläpolitiikkaan.

SOK:n tuleva uusi pääjohtaja Arto Hiltunen kuvaili suurenSOK-Elanto –fuusion opetuksia. Hän korosti, että suurempi koko-naisuus luo tehokkuutta vain hyvällä johtamisella. Lisäksi päivittäis-tavarakaupan logistiikan kehittämisessä jatkuva kehittäminen pieninaskelin on parempi kuin suuri kertauudistus.

IBM:n johtajan Udo Kleemanin esitys käsitteli hankinta- ja toi-mittajasuhteiden tehokkaan hallinnan lisäämisen läpinäkyvyyttä.Esimerkiksi IBM:n hankintatoimi keskittyy nykyään strategiseenhankintaan. Operatiivinen työ on siirretty alhaisen kustannustasonmaihin hankintakeskuksiin Intiaan, Kiinaan ja Unkariin. Kleemankertoi myös, millä tavoin IBM pystyy hyödyntämään suuren ostajanrooliaan alihankkijasuhteissaan sekä kuinka IBM:n uusittu logistiik-karakenne ja –verkosto on tuonut suuret säästöt.

Brittiprofessori Richard Wilding sai yli tuhatpäisen seminaari-yleisön seisomaan ja kokeilemaan käytännössä yhteistyön toimivuut-ta toimitusketjun hallinnassa. Ensin kokeiltiin, millaista on olla I-tyyppi: kädet tiukasti vartalossa kiinni, muista eristäytyvä, joka ei saatukea mistään. Sitten T-henkilö: kädet vaakatasoon ojentava, muihinkosketuksissa oleva, joka ei kaadu tiukankaan paikan tullen. Wildin-gin mukaan T-tyypit hallitsevat ajankäytön (time), läpinäkyvyyden(transparency) ja ovat luotettavia (trust). Juuri näitä T-tyyppejä tarvi-taan yrityksissä.

Amerikkalaisella Rick D. Blasgenilla on yli 20 vuoden kokemusyritysten toimitusketjujen ja niiden ohjausjärjestelmien kehittämi-sestä muun muassa Nabiscossa, Kraftissa ja ConAgra Foodsissa. Ny-kyään Blasgen toimii Council of Supply Chain Management Profes-sionals:in (CSCMP) puheenjohtajana. Hänen sanomansa suomalais-yritysten johtoportaalle oli: lisätkää viestintää toimitusketjuun. Säh-köinen viestintä ei korvaa inhimillistä otetta. Blasgen vertasi toimi-tusketjun hallintaa kapellimestarin työhön, sillä erilaisten jäsentenjohtaminen edellyttää ammattitaitoista ja tehokasta viestintää. Lisäk-si pitäisi toimia proaktiivisesti eli ennakoivasti reaktiivisuuden sijaan.

(Logistiikka 2/2007, Mikko Melasniemi, Virpi Ritvanen)

Mestarit logistiikassa

Logistiikan Suomenmestaruudesta kilpailtiin torstaina 8. maaliskuu-ta 2007 Helsingissä hotelli Radisson SAS:in tiloissa. LOGY oli 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi järjestänyt lajissaan ensimmäisen kil-pailun. Mukaan oli kutsuttu seitsemän joukkueellista logistiikan tai-tajia niin alan yrityksistä kuin järjestöistä ja korkeakouluista.

Peli alkoi noin klo 13 ja kesti runsaat neljä tuntia. Kukin joukkueohjasi Dynamic SCM Game –simulaatiotioturnauksessa kuvitteellis-ta korkean teknologian tuotantotoimintaa harjoittavaa Bio CounterOy:tä. Pelaajat näkivät yrityksensä toiminnan elävän tietokoneenruudulla jatkuvasti tapahtuvina prosesseina. Voittajaksi selviytyisiryhmä, joka oli tehnyt parasta tulosta koko pelin ajan.

Pelin kehittäjä ja simulaation vetäjä Timo Lainema sanoi, että pe-lin avulla pystyy hahmottamaan paremmin prosesseja ja tekemäänratkaisuja, jotka ovat kokonaisuuden kannalta optimaaleja. Voittaja-joukkue Real Business (Juha Pankakoski, Janne Puikko, Risto Sal-minen) noudatti uskollisesti omaa strategiaansa: ”minimoidaan kus-tannukset, maksimoidaan myynti ja nostatetaan tulosta loppumet-reillä, jotta yritys voitaisiin vaikka myydä”.

(Supply Chain Memo 2/2007, Maarit Kauniskangas)

LOGYn teemailtapäivä ja kevätkokous 19.4.2007

Toiminnan- ja toimitusketjun ohjausjärjestelmät ja miten parantaakäyttäjäystävällisyyttä olivat aiheina huhtikuisena LOGYn teemailta-päivänä. Seuraavista esityksistä raportoi myös Logistiikka-lehti.

16Logistiikka 9 | 2007

LOGYn juhlavuosi antoisa Suomen Logistiikkayhdistyksen juhlavuoden anti on ollut melko runsas jamonipuolinen. Se alkoi heti helmikuun alussa ja päättyi oikeastaan tämännumeron ilmestymiseen, jossa on yhteenvedot niin juhlavuoden tapahtumistakuin yhdistyksen eläköityneen toimitusjohtajan ja lehden päätoimittajan KariLitjan summaus yhdistyksen puolivuosisataisesta historiasta ja sen aikanatapahtuneesta alan kehityksestä edellisillä sivuilla.

LOGYn kevätkokouksen osanottajia Wanhassa Satamassa Helsingin Katajanokalla.

Han

nu H

illo

Juhlavuositiivistelmä 4.12.2007 09:38 Sivu 16

Toimitusjohtaja Juha SalmiProfitGear Oy:stä varoitti, ettäisotkaan tietotekniikkahankin-nat eivät paranna yrityksen lii-ketoimintaa, jos yrityksen johtonäkee tietotekniikan irrallaanliiketoiminnasta. Tietotekniik-kaa olisi syytä johtaa kuten yri-tystä muutenkin. Uutta toimin-nanohjausjärjestelmää hankitta-essa pitäisi selvittää, kuinka hy-vin tietotekniikka auttaa pyörit-tämään yritykselle kriittistä nä-kymätöntä koneistoa. Esimer-kiksi jos raportointi on kömpe-löä ja työläästi tulkittavaa, tieto-tekniikka palvelee bisneksenymmärtämistä huonosti.

(Logistiikka 6/2007, VesaTompuri)

Myyntipäällikkö VesaKauppi LawsonFinland Oy:stäperäänkuulutti yksinkertaisuut-ta toiminnanohjausjärjestel-miin. Mitä helpommin järjestel-män voi yhdistää käyttäjäyrityk-sen muihin tietojärjestelmiin,sen parempi. Kauppi korosti, et-tä käyttäjäystävällisyydellä ei tar-koiteta pelkästään helppokäyt-töisyyttä vaan myös vaivatontahankintaa, käyttöönottoa, oppi-mista ja ylläpitoa. Lisäksi järjes-telmää pitäisi pystyä muutta-maan helposti, jos käyttäjäorga-nisaatio tai sen tuotteisto muut-tuu huomattavasti esimerkiksiyrityskaupan myötä. Käytännönesimerkin siitä, kuinka yritys onkehittänyt toiminnanohjaustaan

ja varastoautomaatiotaan, kertoijohtaja Jukka Mäntykivi Atrias-ta.

(Logistiikka 7/2007,Vesa Tompuri)

Logistiikkapäivä6.9.2007

LOGY järjesti kokonaisen syys-kuisen päivän logistiikka-asiaaKalastajatorpalla Helsingissä en-nen illan juhlallisuuksia. Esityk-siä oli täysi tusina. Iltapäivänluento-osuuksia kuultiin kah-dessa salissa: yhdessä teemanaoli logistiikka ja toimitusketjunhallinta sekä toisessa osto ja han-kintatoimi.

”Tulevaisuuden toimitusket-jujen haasteet”

Markku Henttinen, puheen-johtaja, Suomen Logistiikkayh-distys ry

”Logistiikan ja liikenneverk-kojen kehitysnäkymät lähivuosi-na”

Harri Pursiainen, kanslia-päällikkö, liikenne- ja viestintä-ministeriö

”Purchasing’s Future Role:from Cost-Based to Value-BasedSourcing; Part of CompanyStrategy and Relation to SupplyChain Management”

Arjan van Weele, Professor,Dr, NEVI-Chair of Purchasingand Supply Chain Manage-ment, Eindhoven University ofTechnology, Alankomaat

”Toimitusketjun haasteet

globaalissa projektitoiminnassa”Antti Salminen, Vice Presi-

dent, Delivery Process Owner,Kone Oyj

”Markkinoinnin hankintaNokialla indirect sourcing näkö-kulmasta”

Mikko Kivistö, DirectorEMEA Indirect Sourcing, No-kia Oyj

Logistiikka jatoimitusketjun hallinta

”Yritysten joustavuusvaatimuk-set kasvavat – riittääkö henkilös-tö ja osaaminen – case Salo” Ve-sa Harilo, yrittäjä, Salon Vara-miespalvelu

”Automaation täydennysti-laamisen mahdollisuudet varas-tonohjauksen tehostamisessa”

Tuomas Sointu, projektijoh-taja, Tradeka Oy

”Logistiikkapalvelujen laatu– miten TNT Suomi Oy sai laa-tupalkinnon”

Tuija Janakka, laatupäällik-kö, TNT Suomi Oy

Osto ja hankintatoimi

”Driving Change in SupplyChain Management: the increa-sing importance of procurementgovernance”

Arjan van Weele”Hankintojen johtaminen –

ostamisesta toimittajamarkki-noiden hallintaan”

Kari Iloranta, DI, hallituk-sen puheenjohtaja, Leada Oy

”Low Cost CountrySourcing – mahdollisuus liike-toiminnalle, haaste hankintatoi-melle”

Ilkka Nurmi, Sourcing Di-rector, UPM-Kymmene Oyj

Iltapäivän lopuksi yhteinenluento:

”Euroviisut Suomessa 2007– myös suomalaisen logistiikantaidonnäyte”

Jussi Hytönen, projektipääl-likkö, Muuttopalvelu Niemi Oy

Cocktails ja LOGY 50vuotta -juhlabanketti

Juhlapuheenvuoron piti Johan-nes Koroma, TT-säätiön pääsih-teeri asiamies, toimitusjohtaja,emeritus-päätoimittaja, Osto-lehden ensimmäinen toimitus-

sihteeri.Aktiivijäseniä palkittiin tilai-

suudessa Lokero-vadeilla, joitajo juhlavuoden mittaan oli ta-pahtumissa jaettu.

Syyskokous jateemailtapäivä

Neljä alustajaa käsittelivät pal-jon ympäristöteemaa ja esilleotettiin myös alihankinta, jonkavisiojulkaisu on vapaasti saata-vissa.

“Ilmastonmuutosta ilmassa -Tavaraliikenteen uudet haasteet”oli liikenne- ja viestintäministe-riön ylitarkastaja Saara Jääske-läisen aiheena, josta ilmenivätEU-tavoitteet varsin kunnianhi-moisiksi ilmastonmuutoksensuhteen.. Tästä sujuvasti jatkoiTkT Nils-Olof Nylund, TECTransEnergy Consulting Oy:stäesittelemällä

“Haasteet raskaille ajoneu-voille - Energian kulutus ja pääs-töt alas.” Mieleen jäi ainakin, et-tä moottoritekniikka tulee hoi-tamaan muutamat ongelmat,mutta uusia syntyy erityisestivaatimuksia tiukennettaessa.

“Canon ja ympäristövastuul-lisuus” tuli selvitettyä yhtiön ko-timaisen kehitysjohtaja JaakkoMuilun suulla. Esille tuli mm.Kyosei, harmonia ihmisen jamaailman välillä. Canonillakin124 insinööriä miettii vain ym-päristöasioita. Lopuksi “Alihan-kinnan visio 2015 Hankinnanosaaminen kuntoon” sai esittä-jänsä Teknologiateollisuus ry:nasiantuntija Matti Spolanderis-ta. On rivakasti kansainvälistyt-tävä ja synnytettävä 10-20 kan-sainväliseen toimintaan pysty-vää superalihankkijayritystä, olivisioijien manifesti.

*Maarit Kauniskangas

ja 2 viimeisen otsikon sisältö Hannu Hillo

17Logistiikka 9 | 2007

Suomen Logistiikkayhdistyus ja LOGY Competence olivat mukana myös juhlavuodennäyttelytapahtumissa. Tässä Logistics-tapahtuma Wanhassa Satamassa 6.9. Infoa jakamassaTytti Arimo, Marja Vuori ja Marjo Kuukasjärvi.

Han

nu H

illo

Juhlavuositiivistelmä 4.12.2007 09:38 Sivu 17

§ kurkinen

Riita-asioissa syntyviä tilanteitavoidaan tietenkin pyrkiä ratkaise-maan monin eri tavoin. Luonte-vinta ja viisainta luonnollisesti onaikaansaada yhteinen näkemysasiasta ja sen myötä sopuratkaisu,jolloin molemmille osapuolille jää,toivottavasti, hyvä mieli eikä siltojapolteta lopullisesti.Toinen ääripää

lienee sitten mehevä, pitkä ja rankka tuomioistuinprosessi, jossa ratkai-su varmasti saadaan, mutta kalliilla ja tunteita nostattavalla tavalla, minkälisäksi riskinä on, että molemmille parteille tai ainakin toiselle jää asiakaivertamaan pitkäksi aikaa ja ystävyys on ainakin hetkellisesti todellakoetuksella.

Ei voi kieltää sitäkään, että asian käsittely oikeudessa kaikkine todis-tajineen, asiantuntijoineen ja osapuolten esittämine väitteineen voi an-taa asiasta hyvin toisenlaisen kuvan kuin ehkä oli tarkoitettu ja haluttu.Näin silloinkin, kun kukaan ei asiassa puhu muunneltua totuutta. 0n vainvilpittömästi jotakin mieltä ja käsityksensä oikeudelle ilmaisee. Näistä jamonista muista syistä voi sitten aikanaan annettava päätöskin olla yllät-tävä ja odottamaton. Riitelevät osapuolet ovat kuitenkin saaneet sitämitä halusivat ja olivat etsimässä eli ratkaisun.

Ei liene kovin yllättävää, että kautta maailmansivun myös julkinenvalta säännöksillään on pyrkinyt johdattelemaan asianosaisia saamaanasiassa sovinnon. On pidetty oikeana muistuttaa tuomioistuimia siitä,että ne sopivan aktiivisesti yrittäisivät saada riitapukarit sopimaan riitan-sa.Tuomareiden tehtäviin kuuluu osana myös muistuttaa tästä mahdol-lisuudesta.

Tyystin toinen asia on, johtaako maanittelu mihinkään konkreetti-seen. Kun välit ovat tulehtuneet, voi olla vaikea löytää yhteistä näkemys-tä, vaikka siihen suorastaan johdateltaisiin. Yrittää varmaan kuitenkinkannattaa. Joskus se voi onnistuakin. Nykyään on myös käytössä erityi-nen sovintomenettely, jossa virallisesti ja asiantuntijan välityksellähae-taan sopua riitaan.

Ongelmana on sama kuin edellisessäkin: jos et halua sopia, niin ethalua ja pakottaa ei voi. Asianajajillekin on heidän omissa säännöissäänasetettu vaatimus vakavasti kartoittaa mahdollisuudet sovintoon. Tällävoi olla merkityksensä etenkin tilanteessa, jossa molempien osapuoltenkäyttämät advokaatit pyrkivät samaan suuntaan ja ovat keskenään sa-maa mieltä asiasta. Hekin kuitenkin tietenkin ovat vain avustavia asian-tuntijoita ja itsepäisten päämiesten halut ratkaisevat. Sopu syntyy jos onsyntyäkseen.

Kuten edeltä selviää, on yleinen pääsääntö ja toivomus löytää kiis-toihin yhteisesti hyväksyttävä kompromissi kaikissa niissä tapauksissa,joissa lain mukaan sovinto on sallittu. Ja niitähän ovat esimerkiksi suo-malaisessa oikeusjärjestelmässä lähes poikkeuksetta kaikki riita-asiat. Ei-vät kuitenkaan kaikki, mutta rajoitukset ilmenevätlaeista.

Katsotaan eräs oikeustapaus, jossa keskeisenä elementtinä oli juurisovinto ja miten siinä ratkaisu syntyi. Tässä tapauksessa kysymys oli ni-

menomaan asian prosessuaalisesta puolesta, ei itse substanssista. Asia-puoli oli jo aikoinaan käsitelty oikeudessa ja siitä oli saatu käräjäoikeu-desta tuomio. Siinä päätöksessä A Oy oli voittanut juttunsa B Oy:tä vas-taan.

Annettuun ratkaisuun ei B ollut tyytynyt, vaan oli asianmukaisesti il-moittanut tyytymättömyytensä päätökseen.Valitusajan ollessa vieä kes-ken ilmeni, että asianosaiset olivat tehneet asiassa sovinnon, jonka sisäl-tö ei vastannut käräjäoikeuden asiassa antamaa tuomiota. B Oy saattoijutun hovioikeuden, tässä tapauksessa Turun, käsiteltäväksi valituksella,jossa se vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista. Samalla se vaatitehdyn sovinnon vahvistamista. Omassa vastauksessaan A Oy puoles-taan vastusti annetun tuomion kumoamista, koska tästä ei oltu sovittu.Sopimus koski vain riita-asian ratkaisua eikä muuta.

Nyt alkoi mielenkiintoinen oikeusprosessuaalinen pohdiskelu. Joh-toa haettiin lain tulkinnasta ja sen perusteella, että jos sovinto tehdäänsen jälkeen kun alioikeuden päätös on annettu, mutta ennen kuin asias-ta on valitettu hovioikeuteen, aikaansaadun sovinnon vahvistaa kysei-nen käräjäoikeus, jos sitä siltä pyydetään. Jos taas juttu on jo saatettuhovioikeuden käsiteltäväksi eli juristikielellä on jo vireillä siellä, voi hovi-oikeus pyynnöstä sovinnon vahvistaa. Järkeily jatkui nyt niin, että kunosapuolet olivat tehneet sovintosopimuksen ennenkuin asiaa koskevas-ta tuomiosta oli valitettu ja se ei siis ollut vireillä HO:ssa, niin se ei olluttoimivaltainen tutkimaan asiaa eikä vahvistamaan sovintoa.Tästä syystähovioikeus jätti B:n esittämät vaatimukset tutkimatta.

Yksimielinen tämä päätös ei ollut. Kolmesta hovioikeuden jäsenes-tä kaksi oli tutkimatta jättämisen kannalla, kun taas yksi vähemmistöönjäänyt olisi tutkimut jutun, kumonnut käräjäoikeuden päätöksen ja vah-vistanut sovinnon.

B Oy jatkoi pyytämällä valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Lupamyönnettiinkin ja asia otettiin KKO:ssa käsittelyyn. B vaati, että hovioi-keuden päätös kumotaan ja tehty sovinto vahvistetaan. A Oy taas vaa-ti valituksen hylkäämistä.

Asiaa tutkittaessa todettiin ensinnäkin, että kyseisessä asiassa sovin-non tekeminen on lain mukaan mahdollista ja vireillä olevassa asiassasovinto myöskin oikeudessa voidaan vahvistaa. Se on mahdollista ainasiihen saakka, kun asia ylipäätänsä on vireillä.

Kysymys onkin nyt siitä, kuka sovinnon tässä tapauksessa voi vahvis-taa. Toiseksi se tuomioistuin, joka asian jo kertaalleen on ratkaissut, eivoi sitä uudelleen ottaa käsiteltäväkseen. Poikkeuksia tähän periaattee-seen toki löytyy, mutta ne ovat todella poikkeuksia.Tällaisia saattavat ol-la esim. päätöksen välttämättömäksi osoittautuva täydentäminen jaeräät prosessuaaliset erityistapaukset. Mutta ei muutoin.

Käräjäoikeudella ei kuitenkaan ole lainmukaista oikeutta vahvistaasovintoa, joka on tehty sen antaman päätöksen valitusaikana. Hovioi-keudella sen sijaan tämä mahdollisuus on ja niin tässäkin tapauksessa,joten asian tutkimatta jättäminen ei hovioikeuden mainitsemilla perus-teilla ollut oikein.

Mitä sitten tuli tehdyn sovintosopimuksen sisältöön, todettiin, ettäsiinä A ja B olivat sopineet alioikeudessa määrättyjen velvoitteiden kor-

18

LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMateriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.

Logistiikka 9 | 2007

LAKIASIAA KKO 2007:19

Hämmentäväsovinto

Kurkinen s18 4.12.2007 10:04 Sivu 18

vaamisesta detaljitasolla sekä samalla sopineet puolin ja toisin luopu-vansa kaikista esittämistään, toiseen osapuoleen kohdistuneista vaati-muksista. Lisäksi vielä oli sovittu, että B saattaa sovintosopimuksen Tu-ron hovioikeuteen ja pyytää sovinnon vahvistamista. Näin oli tapahtu-nutkin.

Pyyntö oli esitetty ja hovioikeus saanut asianomaiset dokumentit.Epäselväksi KKO:n mielestä oli kuitenkin jäänyt jossain määrin se, mikälopultakin oli koko sovinnon sisältö. Samoin epävarmuutta aiheutti se,miten tulisi arvioida A:n hylkäysvaatimusten merkitystä ja olisiko siinämahdollisesti ollut kysymyksessä tarkoitus peruuttaa B:lle annettu val-tuutus pyytää sovinnon vahvistamista.Asia vaati siis selvästi vielä lisäsel-vityksiä, näyttöä ja aivan ilmeisesti asianosaisten lisäkuulemista asioidenoikeellisuuden varmistamiseksi ja oikean ratkaisun tekemiseksi. KKO:nmielestä ainoa oikea paikka ja instanssi asian jatkokäsittelylle on hovioi-keus, jossa asianosaisia voidaan tarpeen mukaan kuulla vaikkapa suulli-sesti.

Päätöslauselman mukaan hovioikeuden päätös kumottiin ja asia pa-lautettiin hovioikeuteen, jossa se tulee HO:n omasta aloitteesta ottaauudelleen käsiteltäväksi.Varmuuden vuoksi vielä mainittiin erityisesti, et-tä HO:n tulee palauttamisen syyt huomioon ottaen siinä laillisesti me-netellä.

Juridiikkaa kauneimmillaan, voisi sanoa. Paljon kului taas aikaa ja luul-tavasti rahaakin ennen kuin edes löytyi oikea paikka asian käsittelylle;mutta löytyihän se joka tapauksessa. Ainakin maallikosta saattaa tuntuajossain määrin ihmeelliseltä, että vaikka osapuolilla on ollut halu sopiaasia ja sopimuskin on aikaansaatu, joudutaan vielä oikeusprosesseihin.

Jutun olisi voinut hoitaa muullakin tavalla ja paljon yksinkertaisem-min, jos olisi haluttu tai ymmärretty. Probleema syntyi siitä, että ryhdyt-tiin samaan syssyyn valittamaan, pyytämään sovinnon vahvistamista javastustamaan. Näin saatiin koko järjestelmä enemmän tai vähemmänsekaisin ja tarpeettoman monimutkaiseksi. Käytännössä osapuolet olisi-vat voineet pitää sopimuksen keskenään sitovana voimassa ja puolin jatoisin sitovasti sitoutuneet siihen, ettei jo saadusta käräjäoikeuden tuo-miosta valiteta eikä siihen vedota.

Ongelmana tietenkin saataisi olla, kuten aina sopimusten kohdalla,että jos sitä ei toinen halua noudattaa, tulee niinsanotusti katumapäälle,ja rikkoo sovitun, on oikeussuojan saaminen taas äärimmillään oikeus-prosessien takana. Riski siis on olemassa, sitä ei voi kieltää.Tottahan to-ki tehdylle sopimukselle saadaan enemmän painoarvoa, jos ja kun se onoikeuden lainvoimaisella päätöksellä vahvistettu.

Menettely on varsin käyttökelpoinen, mutta samalla tulisi välttääryhtymistä muihin “rinnakkaisiin” toimenpiteisiin sekaannusten ja tulkin-nanvaraisuuksien välttämiseksi. Ja sama, mikä koskee kaikkia sopimuksia– sisällön selvyyteen ja yksiselitteisyyteen kannattaa kiinnittää vakavaahuomiota. Hyvääkin tarkoittava sopimus menettää merkityksensä, jossen sisältö joudutaan arvaamaan tai sitä laajalti tulkitsemaan.

Tällä kerralla esillä oli enemmänkin prosessiin liittyvä sinänsä mieles-täni aika mielenkiintoinen oikeustapaus, joka olkoon opiksi kaikille riitoi-hin joutuville ja niistä sovinnolla irti pyrkiville ja pääseville.

* Jyrki Kurkinen

§ kurkinen

Kurkinen s18 4.12.2007 10:04 Sivu 19

Lentorahdin määrä on kasvanut globaalisti viime vuodetmatkustajamääriä nopeammin. Tämä on avannut menestyksen mah-dollisuuksia pelkkään lentorahtiin erikoistuneille yhtiöille kuten lu-xemburgilaiselle Cargoluxille. Eniten tavaraa ilmassa kuljettavat kui-tenkin Korean Airlines ja Lufthansa.

Maailmanlaajuinen lentorahtibisnes kasvoi vuosina 1975-2005keskimäärin 7,04 prosenttia vuodessa. Vuosina 1993-2003 kasvu olihieman pienempää, keskimäärin 6,1 prosenttia vuodessa. Vuoteen2023 ulottuvan ennusteen optimistisin skenaario povaa 7,4 prosen-tin keskimääräistä vuosikasvua. Pessimistisin vaihtoehto taas merkit-sisi hieman edellä mainittua kymmenvuotisjaksoa pienempää lisäystäkokonaisbisnekseen.

– Sen trendin uskomme joka tapauksessa jatkuvan, että rahtialiikkuu ilmassa yhä enemmän suhteessa matkistajamääriin. Nekinovat toki kasvaneet eli WTC-iskun aiheuttama notkahdus oli väliai-kainen, pohtii Cargoluxin myyntijohtaja Stavros Evangelakakis.

Maailmantalouden suuret muutokset, Aasian talouksien roimakasvu ja tuotantolinjojen siirtyminen sinne, ovat toisaalta olleet omi-aan lisäämään rahtimääriä myös merillä. Merirahti itse asiassa kasvoivuosina 2000-2005 peräti 12 prosenttia vuodessa; WTC-tragedia se-littää tätä vain marginaalisesti.

Evangelakakis myöntääkin, että rahtitoiminnan siirtyminen pii-run verran ilmasta merille on pitkäkestoinen ilmiö. Toisaalta lento-rahtitoiminnankin kasvu avaa mahdollisuuksia pärjätä myös tähänerikoistuneille yrityksille. Kun toimitusaikavaade on tiukka, lento-kuljetus on tietenkin lyömätön vaihtoehto.

Yli 5 miljoonaa tonnia vuodessa ilmateitse

Cargolux on kahdeksanneksi suurin lentorahtaaja maailmanmarkki-noilla. Viime vuonna yhtiö kuljetti 5,2 miljoonaa tonnia. Tuoteryh-missä ovat edustettuina jokseenkin kaikki maailmankaupan merkit-tävät toimialat elektroniikasta ja öljynporauksesta ja kemikaaleihin,lääkkeisiin ja elinrarvikkeisiin.

Elektroniikan osuus liikevaihdosta on noin 17 prosenttia. Autoja-kin Cargoluxin reiteillä liikkuu 7 prosentin liikevaihto-osuutta vas-taavasti. Öljynporaukseen liittyvien komponenttien kuljettaminenon Evangelakakisin mukaan toimitusaikojen kannalta yksi kriittisim-mistä tuoteryhmistä. Tyypillinen kuljetusreitti kulkee esimerkiksiHoustonista Luxemburgiin ja sieltä Bakuun.

Vaativaa kuljetettavaa ovat myös tuoreet hedelmät ja kalatuotteet.– Lämpötilan säilyttäminen oikeana koko kuljetuksen ajan on

tietenkin ensiarvoisen tärkeätä. Sama vaatimus pätee yleensä myöslääke- ja kemikaalikuljetuksiin, Evangelakakis tähdentää.

Cargolux hakee suurien asiakastoimialojen lisäksi tuottoja myöserikoistumalla pienempiin, logistiikan kannalta vaativiin toimialoi-hin. Se esimerkiksi kuljettaa suuria määriä kukkia Keniasta Hollan-nin suurille kukkakauppaketjuille. Toisen elävän luonnon tuoteryh-män muodostavat eläimet; Cargolux kuljettaa sekä koti- että villieläi-miä.

– Kuljetamme Euroopan eri maista paljon hevosia, pääasiassa Ka-liforniaan, Evangelakakis kertoo.

Erikoislentokone tilauksessa

Vuonna 1970 perustettu Cargolux on pärjännyt tähän asti toisiltavuokratuilla lentokoneilla. Osa matkustajareittikoneista soveltuuEvangelakakisin mukaan erinomaisesti myös rahtiin erikoistuneenyrityksen tarpeisiin.

– Ja koska matkustajaliikennenkin on kasvanut, on ollut suhteel-lisen helppo saada tästäkin kasvusta oma rahtisiivunsa. Nyt kuiten-kin olemme investoimasssa ensimmäiseen omaan, pelkästään rahtiakuljettavaan koneeseemme, hän kertoo.

Boeingin uuden erikoismallin ehti ensinnä tilaamaan NipponCargo Airlines; Cargolux on järjestyksessä toinen Boeing B747-8F–rahtikoneen tilaaja. Kuljetuskapasiteetiltaan 20-tonninen kone ku-luttaa matkustajia kiidättäviä sisarmallejaan vähemmän polttoainet-ta.

– Sillä on myös kaikkia tähänastisia Boeing-malleja alhaisemmatpäästöarvot, Evangelakakis kehuu ja kertoo uuden koneen tulevanCargoluxin käyttöön ensi kevääseen mennessä.

Alhaisempi polttoaineenkulutus on yksi keskeinen kilpailuvalttilentoyhtiöiden välisessä markkinaosuuskisassa maailmankaupan len-torahdeista.

– Alalla pärjätäkseen on myös reagoitava nopeasti asiakastoi-mialojen muutoksiin, toisin sanoen luotava oikea, riittävän joustavaliiketoimintamalli. Myös turvallisuus on luonnollisesti otettava isonahaasteena huomioon”, Evangelakakis luettelee.

Turvallisuusvaatimusten kiristyminen on lentorahtiyhtiöille haas-te myös kilpailussa merirahtikuljetuksia vastaan. Vaikka rahdinkäsit-telyjärjestelmät ovat tehostumassa ripeään tahtiin, entistä perusteelli-semmat tarkistukset ’häiritsevät’ lentokuljetusten kykyä venyä asiak-kaiden vaativimpiin JOT-toimituksiin.

* Vesa Tompuri

20Logistiikka 9 | 2007

Cargolux lennättää

Hevosia ja afrikkalaisia kukkia

Cargolux20-21 4.12.2007 09:52 Sivu 20

21Logistiikka 9 | 2007

Ryanair on kuvaava esimerkki halpalentoyhtiöiden viime-aikaisesta rynnistyksestä globaalissa kilpailussa matkustajamääristä.Kymmenen vuotta sitten yhtiö lensi pelkästään reittejä Brittein saa-rilla. Vuosituhannen vaihteessa alkoivat lennot Välimeren maihin;vuonna 2004 niiden määrä oli jo moninkertaistuvat. Nykyisestä,kaikki lennot yhteen kuvaan kokoavasta reittikarttaviidakosta ei otaenää kukaan normaali-insinööri tai -ihminen selvää.

Chris J. Smith ennustaa tämän trendin edelleen jatkuvan, mikäjohtaa hänen mukaansa entistä suurempaan eriytymiseen lentomat-kustaja- ja –rahtiliikenteen välillä.

– Myös lentokoneteollisuuteen tällä kehityksellä on suuri vaiku-tus. Airbus ja Boeing ovat jo kehittäneet ensimmäiset pelkästään rah-tilentoihin tarkoitetut konetyyppinsä. Tämä suuntaus tulee vahvistu-maan, Smith arvioi.

Tohtori Smith neuvoo lentoyhtiöitä parantamaan taloudellistaoloaan hyödyntämällä entistä tehokkaammin rahtibisneksen tarjoa-mia mahdollisuuksia. Totaalisesta bisnesmuutoskuurin laiminlyön-nistä alaa ei nytkään voi moittia, sillä lentorahtiin keskittyvien yritys-ten määräosuus on kasvanut 34 prosentista vuonna 1990 noin 60prosenttiin. Jaettavaa kakussa on jatkossa entistä enemmän, sillä len-torahtien kokonaistonnimäärä kasvaa Smithin mukaan nykyisestävajaasta 200 miljoonasta tonnista yli 440 miljoonaan tonniin vuo-teen 2023 mennessä.

Kenttien välille parempi koordinaatio

Paitsi että halpalentojen yhä kasvava osuus lentomatkustusmarkki-noista nakertaa katteita perinteisestä lentomatkustusliikenteestä, se

myös vaikeuttaa matkustajakoneita hyö-dyntävän rahtibisneksen kehittämistä.Tämä johtuu siitä, että halpalennot so-veltuvat ominaisuluonteensa johdosta huonosti rahdin kuljettami-seen.

– Halpalentojen edullisuus perustuu mahdollisimman nopeaanlentovuorokiertoon. Tähän ripeiden vuorotiheyksien maailmaanrahtitoiminta ei oikein istu, koska rahdin purkaminen ja lastaaminenvie halpalentojen bisnesnäkökulmasta liikaa aikaa, Chris J. Smith sel-vittää.

Tätä kehitystä kuvaa hyvin tilastotieto, jonka mukaan halpalen-toyhtiöiden käyttämien konetyyppien matkustajakapasiteetti on kas-vanut halpalentojen historian aikana keskimäärin 33 prosenttia; sa-mana aikajaksona näiden koneiden rahtitilavuus on lisääntynyt vain13 prosenttia.

Halpalentojen voittokulkua lentomatkustusmarkkinoilla kuvaahyvin myös USAn lentomatkustusta koskevat tilastokehitys. Vuodes-ta 1996 alkaen halpalentojen markkinaosuus oli noin 14 prosenttia,vuonna 2005 jo 26 prosenttia. Aivan viimeaikainen ilmiö on olluthalpalentojen voimakas tulo myös Aasian markkinoille.

– Viimeistään tämä pakottaa perinteiset suuret lentoyhtiöt miet-timään liiketoimintamallejaan uusiksi, Chris J. Smith sanoo.

Yksi käyttämätön mahdollisuus on hänen mukaansa lentokent-tien yhteistyö siinä, että rahti- ja matkustajalentoliikenne ohjattaisiinmahdollisimman tarkoituksenmukaisesti infrastruktuuriltaan sopi-vimmille kentille.

– Tietysti kentät kilpailevat keskenään, mutta kaikkien etu olisimyös niiden selkeämpi erikoistuminen sen mukaan, millaiseen lii-kenteeseen kunkin kentän logistinen infrastruktuuri parhaiten sopii,Smith pohtii.

Lentorahtitoimintaansa kehittävistä lentokentistä vahvoilla ovatlähtökohtaisesti ne, joilla on hyvä rahdinkäsittelykapasiteetti ja joillaon hyvät liityntäyhteydet muuhun logistiseen infrastruktuuriin.

– Koordinaatio kenttien välillä on edelleen kehittymätöntä. Vali-tettavasti jatkossakin tullee olemaan käytössä reittejä, joilla kylläkinon hyvä rahtikapasiteetti, mutta määränpääkentällä rahdinkäsittelyei ole sitä vastaavalla tasolla, Smith ennustaa.

Osatekijän tässä epäsuhdassa hän myöntää löytyvän yhä kiristy-vistä turvallisuusvaatimuksista.

* Vesa Tompuri

Tohtori Chris J. Smith näkee tarpeellisena parantaa lentokenttien logistista infrastruktuuria,jotta sekä rahti- että matkustajaliikenne sujuisivat entistä paremmin ja ohjautuisivatmahdollisimman tarkoituksenmukaisille reiteille.

Halpalentoyhtiöt pakottavat lentoyhtiöitä erikoistumaanPilkkahintaan matkustajia kuljettavien halpalentoyhtiöiden levittäytyminenkaikille tärkeille reiteille muuttaa koko lentoliiketoiminnan perusteita.Tämäilmiö on ohjaamassa perinteisiä yhtiöitä kehittämään myös lentorahtitoimin-taansa. – Silti on edelleen kysyttävä, laiminlyövätkö lentoyhtiöt rahtibisnek-sen tarjoamia mahdollisuuksia, pohtii Vantaalla lokakuussa luennoinut SH&EEuropen toimitusjohtaja, tohtori Chris J. Smith.

Järjestelmienrahdinkäsittelynopeus

toisaalta kehittyy,mutta ei välttämättä

tarpeeksi.

Vesa Tompuri

Cargolux20-21 4.12.2007 09:52 Sivu 21

Trans Veritas on monelle tuttu logistiikan laatu-, ympäris-tö- ja TTT-järjestelmien kehittäjänä ja arvioijana. Inspecta Serti-fiointi Oy:n pääarviointien ohella Trans Veritas on tehnyt myös ym-päristökilpailukyvyn mittauksia sekä ollut mukana erilaisissa logistii-kan ja energiatehokkuuden kehityshankkeissa. Satamien, logistiikka-operaattorien ja kuljetusyritysten lisäksi tutuksi ovat tulleet muunmuassa metsä- ja rakennusteollisuus, tukkukauppa sekä maa- ja vesi-rakennussektori.

– Kuljetusketjun energiakatselmointi on pitkän kehityksen tulos.Sen suunnittelu ja kehitystyö aloitettiin vuonna 2005 Motivan aloit-teesta yhdessä KTM:n ja LVM:n kanssa. Trans Veritas Oy nousi yh-deksi tärkeäksi kehityskumppaniksi, kertoo energiatehokkuuden jaliikenteen asiantuntija Seppo Pyrrö Motiva Oy:stä.

Kuljetusketjun energiakatselmoinnissa keskitytään toimitusket-jun energian kulutukseen, hiilidioksidipäästöihin ja kuljetuskustan-nuksiin. Perinteisen hinnan sijasta huomio ohjataan kustannusten

22Logistiikka 9 | 2007

Säästöpotentiaalit esiinkuljetusketjun logistiikan energiakatselmoinnillaTrans Veritasin tekemät kuljetusketjun energiakatselmoinnit toimivattoimitusketjun tehostamisen työvälineenä.Yhteistyössä KTM:n, LVM:nja Motiva Oy:n kanssa kehitetty katselmus soveltuu kaikille kuljetuksiakäyttäville teollisuuden ja kaupan yrityksille.

Trans Veritas Oy:n toimitusjohtaja Ari Arposalokertoo monien yllättyneen tuotteidenkuljetusten kuluttaman energian määrästä.

Ari

Ryts

y

TransVeritas 4.12.2007 09:59 Sivu 22

muodostumiseen ja niihin liitty-viin ympäristövaikutuksiin.Yleensä tuotannon kulutus onhyvin tiedossa. Sen sijaan moniyritys on yllättynyt tehtaanporttien ulkopuolella palavanenergian määrästä.

– Toimialasta riippuen kulje-tuksiin saattaa kulua yhtä paljonenergiaa kuin itse tuotantoon.Tämä tieto hämmästyttää yri-tyksiä, sillä kuljetukset ovat tä-hän asti olleet eräänlainen ener-giankäytön harmaa alue, kuvai-lee Trans Veritas Oy:n toimitus-johtaja Ari Arposalo.

Energiakatselmointien avullaon yleisesti saavutettu 2 - 5 pro-sentin säästöjä kuljetusten koko-naiskustannuksista. Energiakus-tannussäästöjen puolella puhu-taan 10 - 20 prosentin paran-nuksesta. Lisäksi etuja saavute-taan tehokkuuden kasvuna sekäkuljetusten pienempinä ympä-ristövaikutuksina. Katselmointituottaa myös tietoa yritystenympäristöraportointiin kuljetus-ten osalta.

– Toimintaa voidaan monis-sa tapauksissa kehittää lyhyillätakaisinmaksuajoilla ja nollain-vestointeina, muistuttaa Ar-posalo.

Tukieurot vauhdittavat kysyntää

Ympäristö- ja energia-asioidenkorostuminen on tuonut omanlisänsä energiakatselmoinninkiinnostavuuteen. Imago- ja yh-teiskuntavastuutekijöiden ohellavauhtia on lisännyt KTM:n lu-paus tukea taloudellisesti kaik-kia vuonna 2007 toteutettaviakatselmointeja. Ensi vuonnakannustin tulee todennäköisestiolemaan sidoksissa energiate-hokkuussopimuksen solmimi-seen. Yhtenä hankkeen pilotti-yrityksistä toimineen ParmaOy:n hankintatoimenjohtajaTimo Teräs toivoo tuen säilyvän.

– Ilman kyseistä tukea oli-simme tuskin tehneet kuljetus-ketjun energiakatselmointia kai-kissa viidessätoista tehtaassam-me. Sillä rahalla on valtava mer-kitys yritysten päätöstenteossa.

Syksyllä 2005 toteutetunenergiakatselmuksen myötä Par-

ma nosti tärkeämmiksi kehitys-kohteikseen kaluston ja sen käy-tön suunnittelun sekä logistii-kan työmaakohtaisen kokonais-suunnittelun. Tähän mennessäsuurin osa parannuksista on kes-kittynyt liikennöitsijöiden perä-vaunukaluston optimointiin.Uudistusten myötä vuotuistensäästöjen arvioidaan olevan yh-teensä noin 200 000 euroa. Pi-demmällä aikavälillä yrityksentähtäimessä on tuplata saavute-tut kustannussäästöt sekä pie-nentää kuljetusten ympäristö-kuormitusta kymmenen pro-senttia.

– Tässä asiassa eurot puhut-televat parhaiten ja yleensä nemenevät käsi kädessä ympäristö-asioiden kanssa, Teräs kiteyttää.

Monilla teollisuudenaloillakuljetusten energiatehokkuudentavoitteellisuutta lisäävät ulkoi-set paineet. Uuden energiadi-rektiivin myötä vuonna 2008 al-kava suunnittelukausi tähtääEU:ssa yhdeksän prosentinenergiansäästöön seuraavan yh-

deksän vuoden aikana. Tähäntavoitteeseen sisältyy myös lii-kenteessä ja kuljetuksissa käytet-tävä energia. Vaikka kuljetusket-jun energiakatselmoinnille onteoriassa olemassa laajat markki-nat, ei Arposalo halua tässä vai-heessa puhua globaalista tuot-teesta.

– Toki teemme kuljetusket-jujen energiakatselmuksia myöskansainvälisesti toimiville yri-

tykselle. Maaperä on otollinenerityisesti Pohjois- ja Keski-Eu-roopassa, missä energiansäästöl-lä ja ympäristöasioilla on pitkätperinteet. Tilanne on toinen sel-laisissa maissa, missä painitaanvielä esimerkiksi ihmisoikeus-asioiden kanssa.

* Ari Rytsy

23Logistiikka 9 | 2007

Motiva Oy on jo pitkään toteuttanut energiakatsel-mointeja teollisuuden, kuntien ja kiinteistöjen paris-sa. Saatujen tulosten perusteella herännyt ajatuskuljetusketjuihin sopivan mallin kehittämisestä saialkunsa 2000-luvun alussa.Taloudellisten resurssienvarmistumisen myötä Motiva kilpailutti hankkeenkuljetusalaan erikoistuneilla konsulteilla. Prosessinmyötä yhteistyökumppaniksi valikoitui Trans VeritasOy.

– Projektin pohjana oli Motivan energiakatsel-mointimalli, jonka toteutusohjeet ja raportointinoudattivat muiden alojen katselmointirakennetta,sanoo Pyrrö.

Kuljetuksia tilaaville yrityksille suunnatussa kat-selmointimallissa korostuvat raportointi ja seuran-ta, joiden avulla tapahtuva tilastointi tuottaa kehit-tämisessä tarvittavaa tietoa. Pilotoitu malli poikkeaamuista katselmoinneista vain rajauksen osalta. Yri-tyksen on mahdollista jättää esimerkiksi raaka-aine-kuljetukset energiakatselmoinnin ulkopuolelle.

– Kyseessä on yleensä kuljetusketjun sellainenosa, joka voidaan luokitella yrityssalaisuudeksi. Kul-jetusketjujen energiakatselmointien raportit voi-daankin jakaa julkisiin ja salaisiin. Yrityksen kilpailu-kykyyn liittyvät asiat jäävät vain Motivan, katsel-moinnin tekijän ja yrityksen itsensä tietoon, Pyrrö

muistuttaa.Motiva on myös mukana osittain EU-rahoittei-

sessa hankkeessa. INTERACTION (InternationalTransport and Energy Reduction Action) pyrkii vä-hentämään kuljetusten energiankulutusta, hiilidiok-sidipäästöjä ja kuljetuskustannuksia parantamallakuljetuksia tilaavien yritysten logistiikkaa ja kuljetus-ten tehokkuutta Hanke kuuluu Euroopan komis-sion IEE-ohjelmaan (Intelligent Energy Europe).Sen kimmokkeena on ollut vastaavanlainen kansal-linen hanke Alankomaissa, josta saatiin erittäin hy-viä tuloksia. Yhteensä viisikymmentä yritystä kuu-delta eri toimialalta vähensi kuljetuskustannuksiaankeskimäärin 5 - 10 prosenttia. Hankkeeseen osallis-tuu kuusi maata ja Itämeren energiafoorumi. Jokai-sesta maasta on valittu kolme toimialaa, joista yh-teensä viisitoista kuljetuksia tilaavaa yritystä tai or-ganisaatiota osallistuu INTERACTION-hankkee-seen.Yrityksille tehdään logistiikan ja kuljetusten te-hokkuuden räätälöidyt analyysit ja kehityssuunnitel-mat. Yrityskohtaiset tarkastelut aloitettiin maalis-kuussa 2007. Tulokset ovat valmiina maaliskuuhun2008 mennessä.

* Ari Rytsy

Motiva kannustaa yrityksiä kuljetusten energiansäästöön

LJBBERGMANNA s i a n a j o t o i m i s t o

Kansainväliset transaktiot

www.bjl-legal.com

Eteläranta 4 B 9

00130 Helsinki

p. 09 696207 0

f. 09 696207 10

helsinki@bjl-legal.com

Marraskuussa 2007 ilmestyy uusi tietopakettimme:

Gateway Finland

Lakiasioiden opas suomalaisille kuljetus- ja logistiikka-alan yrittäjille

Maksuton tietovihkonen käsittelee mm.

sopimus-, vastuu- ja verokysymyksiä.

Tilaa meiltä ennakkoon!

TransVeritas 4.12.2007 09:59 Sivu 23

– Chasing the ultimate supply chain efficiency withoutunderstanding and managing the risks can result in huge financialand reputational damage for firms that suffer a supply chain disrup-tion, says Matthew Elkington, Vice President of the Risk ConsultingPractice in Marsh Ltd, a global professional services firm which is theworld leader in delivery of risk and insurance services and solutions.

Most global companies have exposure to and dependency on lowcost country suppliers, but they often do not fully understand therange or severity of risks associated with these countries. This in turnfrequently results in risk management and control measures that areinadequate or poorly planned and executed, meaning that there aresignificant gaps in a company’s ability to detect, avoid or minimisethe impacts of a disruption.

China and India are favourite low cost supply destinations forwestern companies and each present unique operational challengesand risk exposures. Issues with intel-lectual property protection and productsafety in China are well documentedand in India there is a general lack ofphysical infrastructure capacity that canrestrict effective logistics and shipping.

– In many low cost countries healthand safety, labour and environmentallegislation may frequently be ignoredby local firms, particularly where go-vernment enforcement capacity isweak. Consequently, this can exposethe western client to negative publicityand reputational risk if they are seen tobe tolerating and profiting from unet-hical behaviour by their supplier, El-kington adds.

As well as legal compliance, generalstandards of risk management in manydeveloping economies is far less ad-vanced than in the US and Europe. Ifthe low cost country supplier is a criti-cal supplier within a firm’s supplychain, then a lack of risk managementpreparedness and resiliency to businessinterruption can pose significant threats

to the client’s own supply chain integrity.

Costly Disruptions

Supply chain problems can arise from many external and internalsources. An example of an external source could be a global pande-mic or a natural disaster, such as an earthquake, hurricane or flood,which have the ability to halt production and movement of goods forlong periods of time. Geopolitical events that lead to political unrestsuch as border closures or strike action at docks offer another exter-nal source for supply chain disruption. Increases in costs due to hig-her customs duties or higher prices for raw materials, as well as a lackof high quality labour leading to employer competition and wage ap-preciation, has also evolved in some low cost countries, affectingsupply chain efficiency.

Unexpected disruptions can also be caused by an internal failure

24Logistiikka 9 | 2007

Low Cost Supply Chain isNot Always the CheapestMost companies today operate global supply chains in the hope ofdrastically cutting costs, yet cheap sourcing can turn into an expensi-ve experience.

Matthew Elkington, Vice President of the RiskConsulting Practice in Marsh Ltd.

Elkington 4.12.2007 09:57 Sivu 24

to understand all functions andcriticalities in the supply chain.For example, a company mayfeel safe believing that theirsupply chain is domestic basedonly to find out that one of theircritical suppliers source com-ponents from a low cost countryand thus they are indirectly af-fected by events in that low costcountry. Firms that choose toprotect against a disruption bystoring extra buffer stock maysometimes not realise that iftheir warehouse is located inclose proximity to the supplierboth elements could be put outof action by events that have wi-de ranging geographic impactssuch as a flood or typhoon.

According to analysis byAmericans Hendricks and Sing-hal in which they investigated800 supply chain disruptions atpublicly traded firms, theyfound that in the year leadingup to the disruption firms expe-rienced severe decreases in profi-tability, including drops on ave-rage of around 100 per cent inoperating income, return on sa-les and return on assets. Salesfell by seven per cent, costs roseby 11 per cent and growth of in-ventory reached 14 per cent.The companies experiencedover 13 per cent higher shareprice volatility and 33-40 percent lower stock returns over athree year period. Significantly,it took on average at least twoyears to reach pre-disruptionperformance levels. So supplychain disruptions can have acomprehensive negative effecton stock price, profitability andshare price volatility regardlessof cause, industry or timing.

Even if a company suffersjust one major supply chain dis-ruption once in every ten years,the damage caused in terms offinancial and reputational losscan far exceed any savings thatmay have been achieved by ope-rating a highly efficient supplychain, and could even threatenthe viability of the firm. Thuscompanies should not risk wai-ting until a disruption in supplychain occurs and the question

“could it have been avoided” byshareholders arises.

Managing Supply Chain Risk

Elkington comments on how itsurprises him to find that evenin firms with a strong manage-ment culture there can be a lackof communication between tho-se people with responsibility forsupply chain management, theexperts in logistics managementand finally the staff in risk ma-nagement.

– The bigger a company getsthe more people should worktogether to share understandingand expertise. Yet, this can bechallenging for large firms, par-ticularly where there can beconflicting Key Performance In-dicators (KPIs), Elkingtondescribes. Therefore often thebacking of a board or senior ma-nagement member is needed inorder to get the momentum be-hind implementing this type ofapproach.

According to Elkingtonwhen managing the supplychain risk the first step is to qua-litatively and quantitatively un-derstand which of the compa-ny’s key products and servicesprovide the greatest corporatevalue to the firm, from both a fi-nancial and brand perspective.

– You need to look at thesupply chain holistically in or-der to understand it. In our pro-cess we first value map the busi-ness and identify the key re-sources, such as third partysuppliers, that are critical for de-livery of that value.

Also the risk assessment onthe critical supplier should beholistic and it should evaluatethe key threats facing a supplierthat could lead to disruption,and other value metrics such asreputational damage to theclient. The exposures shouldthen be contrasted with thesupplier’s vulnerability and riskmanagement preparedness.

– You cannot rely on supp-lier self-certification, Elkingtonwarns. It is crucial to do site as-sessment and management in-

terviews with a critical supplier,preferably by someone who un-derstands the culture and speaksthe language. For example, inChina there can be a wide gapbetween the perception and im-portance of risk managementwith those of western firms, andanswers given in response toquestions and the reality of thesituation can greatly differ.

Once a clear picture of riskhas been developed the compa-ny can then begin to work withthe appropriate internal andexternal parties within the supp-ly chain to implement risk ma-nagement improvements. Thefinal phase involves putting inplace appropriate monitoringand control systems to ensurethat risk management efforts re-main embedded but can alsoevolve as a supply chain chan-ges.

– There is technology thatallows companies to identify in

real time threats to their globalsupply chain operations and canobviously provide a crucial firstlayer of defence against poten-tial interruptions, Elkingtonconcludes.

*Maarit Kauniskangas

25Logistiikka 9 | 2007

Elkington 4.12.2007 09:57 Sivu 25

suni

Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 2007 vahvana, vaikka elokuussaalkanut luottomarkkinoiden kriisi lisäsi taloudellista epävarmuutta tun-tuvasti. Globalisaatiovetoinen keskimääräinen noin viiden prosentinkasvu oli niin vahvassa vauhdissa, että kolmannen eli syyskuuhun loppu-van neljänneksen kasvut olivat toista neljännestä vahvempia jopa luot-tokriisistä eniten kärsineissä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Myös Japaninkasvu vahvistui tuolloin tuntuvasti. Maailmantalouden kasvu jatkui Aa-sia- ja etenkin Kiina-vetoisesti. Kiinan kasvu ylsi kolmannella neljännek-sellä peräti 11.5 prosentin vauhtiin, vaikka talouskasvua on pyritty hillit-semään talouspoliittisin toimin. Kiinan tilastoluvut ovat tunnetusti poik-keuksellisen epävarmat, mutta kasvun vahvuuden puolesta todistavatmuun muassa raaka-aineiden kalleus.

Raaka-aineiden dollarihinnat ja dollari uusiin ennätyksiin

Vuoden 2002 jälkeen hurjaan vauhtiin kiihtynyt maailman talouskasvuon usean vuoden 2007 keskeisen talousuutisen taustalla. Useiden kehi-tysmaiden teollisen sektorin laajenemiseen liittyvän raaka-aineiden ky-synnän kasvu nosti useissa tapauksissa raaka-aineen hinnan moninker-taiseksi. Hintaennätykset rikottiin kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi nik-kelin hinta oli kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä tuntuvan not-kahduksen jälkeenkin kuusinkertainen vuoden 2001 lopun alhaiseenhintaan verrattuna. Muun muassa metallien hinnat nousivatkin tänävuonna uudelle aiempaan verrattuna huikeasti korkeammalle tasollehyvin alhaisten varastojen kiristämillä markkinoilla.

Raakaöljyn hinta oli kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä nik-kelin tapaan mitattuna lähes nelinkertainen. Sadan dollarin hinta, johonmarraskuussa lähes päästiin, merkitsisi jo hinnan viisinkertaistumistavuoden 2001 lopusta. Raakaöljyllä on muihin raaka-aineisiin verrattunaylivoimainen talouden toimintaan liittyvä strateginen merkitys, muttahinnan nousun talousvaikutukset ovat olleet yllättävän vaimeat.

Öljymarkkinat ovat muiden markkinoiden tapaan hyvin tiukat. Sataadollaria hipovat hinnat selittyvät kuitenkin paljolti Lähi-Itään liittyvienriskien kasvulla. Öljyvarojen sijoittuminen suureksi osaksi räjähdysherk-kään Lähi-Itään tekee öljyn saatavuuden epävarmaksi. Irakin sekava ti-lanne pitää luonnollisesti yllä jännitystä, mutta viime aikoina keskeisin te-kijä on ollut Iranin ydinvoimaohjelma. Ohjelman on pelätty liittyvän ato-mivoiman sotilaallisten sovellusten kehittämiseen, mikä on lisännyt soti-laallisen selkkauksen todennäköisyyttä ajoittain hyvinkin uhkaavasti.Selkkaus saattaisi helposti katkaista öljykuljetukset tärkeässä Hormuzinsalmessa.Arviot öljyn saatavuuden heikentymisestä ovat nostaneet hin-taa rajusti. Hinta on myös vaihdellut rajusti. Kaasun energiasisällön jasen lokakuussa vallinneen hinnan perusteella arvioituna raakaöljyn hin-nan pitäisi (ideaalioloissa) vaihdella vain 55 dollarin tuntumassa, eikä80–100 dollarissa. Energiasisältöjen suuri hintaero heijastaa suurta raa-kaöljyn hinnan riskilisää, vaikka näin laskettua öljyn hintaa ei voikaan pi-tää riskittömänä hintana. Riskilisä on kuitenkin noussut tänä vuonna se-kin luultavasti uudelle tasolle.

Vahva talouskasvu ja tuotannon alueellinen erikoistuminen on mer-kinnyt myös rahtihintojen rajua nousua maailmankaupan laajenemisentakia. Kauppavirrat etenkin Kiinan ja kehittyneiden maiden sekä Kiinan ja

raaka-aineiden tuottajien välilläovat voimistuneet. Malmeja, ener-giaa, ruokaa ja toisaalta teollisuus-tuotteita laivataan tänä vuonnaennätysvilkkaasti. Tämä on mer-kinnyt tiettyjen rahtihintojen rajuavaihtelua ja myös laivojen hinnannousua entiseen verrattuna uusilleennätystasoille.

Raaka-aineiden, rahtihintojenja muiden dollareissa määritetty-jen hintojen nousua on keventä-nyt dollarialueen ulkopuolella dol-larin tuntuva heikkeneminen. Eu-ron hinta nousi marraskuussa use-aan otteeseen ennätystasolle, kor-keimmillaan jo lähelle 1.5 dollaria.

Vuosi 2007 on talouskehityksen käännekohta?

Maailman talouskasvu on vuonna 2007 vielä hyvin vahvaa. Euroopankintalouskasvu on nopeaa. Saksan arvonlisäveron 3 prosenttiyksikön koro-tus vuoden alussa on leikannut Saksan kasvua odotettua vähemmän.Yhdysvaltojen velkavetoinen kasvu on jatkunut vauhdikkaana yksityisenkulutuksen vetämänä.Asuntoinvestoinnit alkoivat tosin supistua jo vuo-den 2006 alussa, mutta asuntojen hinnat pitivät pintansa tähän vuoteenasti. Kuluvan vuoden aikana asuntojen hinnatkin ovat kääntyneet las-kuun. Subprime-lainakriisi eli tavanomaista löysemmin myönnettyjenluottojen maksuvaikeudet alkoivat syventyä jo vuoden alkupuolella.Ti-lanne kärjistyi kansainväliseksi luottokriisiksi elokuussa.

Yhdysvaltain asuntosektorin vaikeudet hidastavat talouskasvua jat-kossakin. Kuluttajien pelästyminen veisi maan taantumaan tuntuvintaannuttavin kansainvälisin seurauksin. Ben Bernanken johdolla tuntu-vasti kevennetty rahapolitiikka syksyn aikana ja muut likviditeettiä tuke-vat toimet pitänevät kuitenkin tilanteen hallinnassa. Euroopassa suh-dannemittarit viestittävät puolestaan heikkenevää kehitystä jo vuodenlopulla supervahvan euron oloissa. Kiinassa pyritään aktiivisesti rajun yli11 prosentin kasvun hidastamiseen. Heikkoa Kiinan renminbia vahviste-taan hallitusti, mutta euron suhteen siitä on tullut erityinen päänsärky.

Kehittyvien maiden taloudet kiitävät Kiinan johdolla rajua vauhtia.Teollisuusmaiden kasvu on sekä niiden kehitysasteen että suhdannesyi-den takia niihin verrattuna hidasta. Jos teollisuusmaat odotetusti välttä-vät taantuman, niin kehittyvien maiden kasvu jatkunee vahvana niidenvälisen lisääntyneen vuorovaikutuksen turvin. Tällöin trendinomainenmaailmantalouden vahva kasvu jatkuisi, mutta vuosi 2007 olisi suhdan-neluonteisen kasvun käännekohta heikompaan.

* Paavo Suni

26

KTM Paavo Suni on kansainväli-

seen talouteen erikoistunut tutkija

ETLA:ssa. Hänen erityisalansa on

kansainvälisen talouden seuranta ja

ennustaminen. Hän on mm. Kan-

sainväliset suhdanteet -aikauskirjan

päätoimittaja, Euroopan suhdanne-

instituuttien liiton (AIECE) raaka-

ainetyöryhmän puheenjohtaja, ja eu-

rooppalaisten taloustutkimuslaitos-

ten muodostaman Euroframe-verkos-

ton jäsen.

Logistiikka 9 | 2007

Vuosi 2007 oli monessa suhteessa hyvin poikkeuksellinen

Suni 26 4.12.2007 10:26 Sivu 26

Ruotsin tärkeimpänä logistisena keskuksena tunnetun Göte-borgin nykyinen pattitilanne sai alkunsa sataman tehostamistoimis-ta. Niistä hermostunut työntekijäosapuoli käynnisti viime kesäkuus-sa työmarkkinatoimet, joiden seurauksena satamassa vallitsee tällähetkellä epävirallinen ylityökielto. Jatkuvista neuvotteluista huoli-matta tilanne ei ole syksyn aikana ratkennut. Nähtäväksi jää kuinkatyönantajaosapuolen irtisanoman Göteborgin liitteen puuttuminentulee muuttamaan asetelmia ensi vuoden alussa. Tosiasia kuitenkinon, että kärjistynyt asetelma heijastuu viime vuosina ennätystuloksiatahkonneen sataman palvelukapasiteettiin. Lastausajat ovat venyneetja pahimmissa tapauksissa laivat ovat seilanneet satamasta lastiruu-mat vajaina.

– Tilanteessa ei ole tapahtunut kesän jälkeen merkittävää edistys-tä. Olemme tehneet siitä omat johtopäätöksemme ja siirtäneet osanGöteborgin sataman kautta kulkevista kuljetuksista muualle, kertooStora Enson Pohjoismaiden systeemiliikenteestä vastaava SystemTraffic Manager Kari Anttila.

Tällä hetkellä osa Stora Enson Oulun ja Kemin tehtailta lähteväs-tä tavaraliikenteestä kulkee edelleenlaivauksina Antwerpeniin vanha-na hansakaupunkina tunnetun Lyypekin kautta Tämä koskee myösAntwerpenista Ouluun kulkevaa selluvirtaa. Pullonkaulaa on myöspurettu Göteborgista muualle maailmaan suuntautuvien kuljetustenosalta. Anttilan mukaan Lyypekki on osoittautunut toimivaksi väy-läksi, jonka avulla sovitut tavarantoimitukset on saatu turvattua. Hä-nen mielestään Göteborgin tilanteen riittävä ennakointi helpotti siir-tymävaiheen toteutusta.

– Hieman liioitellen voisi sanoa, että uusi reitti saatiin käyntiin

yhdessä iltapäivässä.

Vaikutukset heijastuvat operaattoreihin

Stora Enso ei ole yksin Göteborgin kiistan kanssa. Monien muidentoimijoiden ohella tilanne vaikuttaa myös lastitilaa myyviin operaat-toreihin, joiden markkinaponnistelut ovat menneet pahimmassa ta-pauksessa hukkaan. Tietysti on syytä muistaa, että ylityökielto ei olekokonaan lamaannuttanut Göteborgin sataman tavaraliikennettä.Anttila kertoo, että Stora Enso toimittaa edelleen suurimman osansovituista kuljetuksista sen kautta. Yhtiöllä on myös valmius palatatakaisin ensisijaiseen reititykseen heti kun työmarkkinatoimet sensallivat. Anttila ei halua lähteä arvioimaan, miten yhden linjan pois-siirtyminen vaikuttaa satamassa käytäviin neuvotteluihin. Götebor-gin sataman tekemien, Stora Enson SECU-järjestelmää palvelevieninvestointien valossa on kuitenkin vaikea uskoa, että liikenteen ulos-reititys olisi ruotsalaisille täysin yhdentekevää.

– Tietysti se voi lisätä painetta ratkaisun löytämiseen. Stora Ensoei kuitenkaan ole tässä työmarkkina-asiassa sopimusosapuoli.

Isojen tavaravirtojen metsäteollisuudessa Anttila haluaa korostaaennen kaikkea toimitusvarmuudesta huolehtimista. Tehokkuudennimissä luodut suuret kuljetusvirrat tuovat kuitenkin mukanaanmyös riskikeskittymiä, joiden aiheuttamiin yllätyksiin on varaudut-tava.

– Osaavat partnerit ovat tärkeitä. Satamaoperaattorimme selviy-tyi Lyypekin siirrosta erittäin hyvin. Joustoa löytyi, Anttila kiittelee.

Stora Enson kannalta Göteborgin ristiriitaisuuksien suurimmathäiriöt ovat jo takanapäin. Tilanne oli pahimmillaan alkusyksystä,jolloin overseas-kuljetuksissa käytettävien konttien palautumisessaoli ongelmia.

– Uudelleenreitityksen myötä tilanne on palautunut normaalilletasolle, kertoo Anttila.

* Ari Rytsy

27Logistiikka 9 | 2007

Göteborgin ylityökielto vaikuttaaStora Enson kuljetusreitteihinSatamatyöntekijöiden kesäkuussa aloittama mielenilmaisu kasvattaaPohjoismaiden suurimman sataman tavarasumaa. Stora Enso on helpotta-nut tilannetta ulosreitittämällä osan omasta tavaraliikenteestään.

Göteborgin satamassa.

Stor

a En

so

Göteborg27 4.12.2007 15:16 Sivu 27

Konecranes-yhtiön Supply Operations Director JuhaPankakoski, 40, saapui taloon samaan aikaan kun yrityksen toimi-tusketjua lähdettiin uudistamaan vuosina 2002–2003. Suurin työtuotantokoneiston rakenteen muuttamisessa tehtiin Pankakoskenmukaan alle kahden vuoden aikana. Työ jatkuu kuitenkin edelleen: –Toimitusketjun uudistus on prosessi, joka ei ole koskaan valmis, hänmuistuttaa. – Tarkoituksenamme on siirtyä alueellisesta osta – val-mista – myy -formaatista kohti maailmanlaajuista osta – siirrä – val-mista – siirrä – myy kaikkialle -mallia. Toimitusketjumme on kyettä-vä vastaamaan tehokkaasti vaihtelevaan kysyntään ympäri maailmaa.Ollessamme aidosti maailmanlaajuinen toimija myös tuotannonsuhteen pääsemme entistä lähemmäksi tuotteemme loppukäyttäjää,asiakasta. Globaalin toimitusketjun ansiosta myös valuuttakurssienvaihtelun aiheuttamin ongelmiin on helpompi valmistautua. Yhte-näisen tuotealustan ansiosta voimme lisäksi käyttää kapasiteettiam-me ja resurssejamme mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti.Tärkeintä on, että brändilupauksemme asiakkaalle toteutuu riippu-matta siitä missä tuotteemme on valmistettu, Pankakoski toteaa. Te-

hokas, kysyntään pohjautuva toimitusketju kuuluu KonecranesOyj:n strategian kulmakiviin.

Haasteita ennen hyötyjä

Kun toimitusketjuun tehdään suuria uudistuksia, on haasteena luon-nollisesti laadunhallinta. Laajemmin tarkasteltuna kyse on kuitenkinennen kaikkea monimutkaisen kokonaisuuden hallinnasta. Onnistu-nut ratkaisu koostuu monista, usein hyvin vaikeasti ennakoitavistatekijöistä. Pankakoski mainitsee esimerkkinä henkilöstön osaamisen:– Kyse ei niinkään ole yksittäisten tavarantoimittajien hallinnasta,vaan sen kokonaisuuden hallinnasta, joka muodostuu kaikkien tava-rantoimittajien osaamisesta. Hyvin pitkään stabiilina pysynyt raken-nelma, kuten toimitusketju, sisältää valtavan määrän hiljaista tietoasekä osaamista, jota on vaikea mitata ja tunnistaa. Joten aina tulee yl-lätyksiä vastaan. Usein toimitusketjuun liittyvät ongelmat johtuvatyksinkertaisesti tiedon puutteesta puolin ja toisin.

Henkilöstön osaaminen ja motivaatio ovat keskeisiä tekijöitä Ko-necranes-yhtiön menestyksen takana. – Tämän tulisi koskea myösalihankkijoidemme henkilöstöä: olemme riippuvaisia heidän osaa-misestaan, Pankakoski toteaa.

Ulkoistamisen ja toimitusketjun muuttamisen haasteet konkreti-soituivat Konecranes-yhtiön ul-koistaessa moottorilaitevalmis-tuksen vuonna 2003. Kyseessäoli yhtiön ensimmäinen suurenluokan ulkoistamistoimenpide.

Aiemmin Hyvinkäällä jaTammisaaressa sijainneista yh-tiön omista tuotantolaitoksistaluovuttiin ja siirryttiin käyttä-mään uusia, ulkomaisia toimitta-jia. Pankakosken mukaan tie-donkulun merkitys korostuu he-ti, kun toimitaan maan rajojenulkopuolella: – Kuvaan astuvaterityisesti paikallistamisen haas-teet ja hiljaisen tiedon merkitys –kaiken tuotantoon liittyvän tie-don dokumentointi on käytän-nössä mahdotonta. Onnistunutyhteistyö tavarantoimittajankanssa vaatiikin aina avoimuuttaja hyvää tiedonkulkua osapuol-ten välillä.

28Logistiikka 9 | 2007

Pitkän juoksun miesRaskaan teollisuuden alalla toimiville yrityksille tuotannollisten kustannustenminimointi, sujuva toimitusketju ja toiminnallinen tehokkuus ovat ensiarvoi-sen tärkeitä. Konecranes Oyj päätti vastata globaaliin haasteeseen uudistamal-la toimitusketjunsa. Ketjun uudistaminen on keskeinen osa yhtiössä tapahtu-nutta laajempaa rakenteellista muutosta, jonka tavoitteena on muun muassavahvistaa Konecranes-yhtiön asemaa kansainvälisenä nostolaitealan tuotanto-ja palveluyrityksenä. Konsernin palveluksessa on tällä hetkellä noin 7 500työntekijää 41 maassa, ja yrityksen pääkonttori sijaitsee Hyvinkäällä.Yrityksenosake on listattu Helsingin Pörssissä ja konsernilla on laaja kansainvälinenomistajapohja.

Hiljainen tieto, joka on syntynyt alihankintasuhteen aikana, paljastuu, kun vaihdetaankumppania. Muodollisesti voidaan tilaus toteuttaa nyt oikein, mutta edellinen tekikinenemmän Konecranesin laatua, kertoo Supply Operations Director Juha Pankakoski.

Han

nu H

illo

Pankakoski 4.12.2007 10:37 Sivu 28

Alkutaival uusien kiinalais-ten yhteistyökumppanien kans-sa osoitti myös hiljaisen tiedonmerkityksen: – Uuden toimitta-jan tavara oli teknisesti oikean-laista ja myös tilauksemme mu-kaista, mutta laatu ei silti olluttäysin kohdallaan esimerkiksimateriaalin, pintakäsittelyn laa-dun ja toleranssien suhteen.Edelliselle toimittajalle oli vuo-sien mittaan kehittynyt tarkkatuntuma ja kokemus juuri siitämitä Konecranes haluaa. Vierunsaasti aikaa, ennen kuinuusien tavarantoimittajien kans-sa päästään samalle tiedon jatuntemuksen tasolle.

Pankakoski muistuttaamyös, että Konecranes Oyj:nkaltainen yritys on erityisase-massa toimitusketjun suhteen.Hän asettaa vertailuun autoteol-lisuuden ja nostolaiteteollisuu-den: – Auton osien toimittajatovat yleensä oman alansa eri-koisosaajia, ja myyvät valmiitaosia autoihin. Konecranes Oyj:nalihankkijat myyvät pikemmin-kin työtunteja, osaamisen kehit-täminen jää edelleen meille.Nostolaitteen valmistuksessa ko-konaisuus on enemmän kuinosiensa summa. Tätä kuvastaamyös yhtiön missio, Lifting Bu-sinesses: Konecranes nostaa

taakkojen lisäksi kokonaisia lii-ketoimintoja.

Mies ketjun takana

Logistiikassa ja toimitusketjuissaPankakoskea kiehtoo nimen-omaan monimutkaisten koko-naisuuksien hallinta, pientenyksityiskohtien nivoutuminentoimivaksi kokonaisuudeksi. Va-paa-ajallaan Juha Pankakoski oninnokas pitkän matkan juoksija,ja lenkkitossut seuraavat ainamukana työmatkoille. Meriitti-listalla on muun muassa 15juostua maratonia. Pankakoskinäkeekin yhteyden vapaa-ajanharrastuksensa ja työnsä välillä:

– Pitkän matkan juoksussa jatoimitusketjun hallinnassa eikummassakaan ole kyse pi-kasprintistä. Sen sijaan kum-massakin on tavoitteena koko-naistaloudellinen suoritus, jossapäästään mahdollisimman pit-källe mahdollisimman nopeasti- mahdollisimman hyvällä hyö-tysuhteella. Yksi selkeä ero har-rastuksen ja työn väliltä löytyy:– Vapaa-ajalla kilpailen vain it-seäni vastaan, työelämässä tilan-ne on tietysti toinen.

* Mikko Viikilä

Suurin osa toimitusketjunongelmista juontuu vain tiedonpuutteesta puolin ja toisin,luonnehtii asiaa KonecranesinJuha Pankakoski.

On syytä juhlaan:

Loimme alalle uuden palvelun!

www.transpoint.fi

Niinhän se on, että hyvä palvelu saa aikaan molemminpuolista

hyvänolontunnetta. Siksi jatkamme reaaliaikaisen ja proaktiivisen

seurantajärjestelmän jalostamista – asiakkaidemme hyödyksi.

Tule sopimusasiakkaaksi kasvavaan asiakaskuntaamme.

Taataksemme tyytyväisyytesi annamme Sinulle palvelulupauksen.

Ota meihin yhteyttä. Nyt jos koskaan se kannattaa.

Kuljetustilaukset 0307 0300 Asiakaspalvelu 0307 0307

Han

nu H

illo

Pankakoski 4.12.2007 10:37 Sivu 29

Punaisella pellolla kasvavaa sokeriruokoa kerää 340-he-vosvoimainen harvesteri. leikkurin yläosan terät leikkaavat vihreäntuoreen kasvustonosan pois. Alaosan ruuviterät pilkkovat ruo´ot n.30 sentin mittaisiksi pätkiksi ja suoltavat ne kipattaviin keräilyvau-nuihin, joita vetää Valtran traktori.

Toisin kuin valtiosihteeri Raimo Sailas äskettäin lohkaisi, työssäei käytetä orjatyövoimaa. Enemmistö korjuusta, 78 %, tehdään AltaMogiana -yhtiössä koneitse. Koneellinen järjestelmä kerää päivässänäiltä pelloilta 650 tonnia satoa. Pellolla työskennellään keruukau-della 24 tuntia vuorokaudessa 8 tunnin työvuoroissa ja 7 päivänä vii-kossa. Yhtiöllä on harvestereita 28. Käsin korjattu sokeriruoko jääpätkimättä ja pilkkoutuu vasta tehtaan prosessissa. Käsinkorjuu toi-mii pelloilla, joille konetta ei kannata viedä tai voi ottaa käyttöön.Työllistämisen kannalta se on kuitenkin parempi ratkaisu kuin työt-tömyys maassa, jossa asuu 188 miljoonaa asukasta ja kaupungeissaon useita selviä slummialueita.

Keskimääräinen sokeriruo´on tuotto on 90 t/ha, kertoi HilarioAlta Mogianan sokeriyhtiön pellolla. Yhtiön alihankkijat ovat kor-janneet kuitenkin kuluvana vuonna 102 tonnia hehtaarilta. Yhdestätonnista ruokoa saa 90 litraa etanolia tai 2 säkkiä eli 100 kg sokeria.Tämän yhtiön peltoalueen yhteydessä toimiva jalostuslaitos tuottaasokeriruo´osta 44%:sti etanolia ja 56 %:sti sokeria.

Pelto äestetään korjuun jälkeen jälleen ja aikanaan 40 cm syvyy-teen istutetaan n. vaaksan mittaisia ruo´on pätkiä, joiden silmuistaitää uusi sato 12 kuukaudessa. Satokausi on sitten syyskuu – joulu-

kuu ja toinen tammikuu – huh-tikuu. Korjuu tietyllä peltoalu-eella uusitaan vain joka viidesvuosi. Väliajan alue on kesannol-la tai vuoroviljelyssä välilä. Soi-jankasvatusta käytetään lisää-mään typpeä maaperään. Tällähetkellä Alta Mogianalla on4000 hehtaaria soijalla ja 2150hehtaaria sokeriruokopeltoina.

Kuljetus tehtaalle

Yksi kuutiometri sokeriruokoa painaa 700 kg ja lastatun kuljetusyk-sikön kokonaispaino oli 135 tonnia, määrä, jota voi kunnioittaa suo-malainen metsäalan kuljetusyrittäjäkin. Näin voidaan operoida, kos-ka tehdas on peltoalueen välittömässä yhteydessä. Maantieajoon las-taamiseen onkin eri alue. “Paluuliikennettäkin” on, sillä seitsemänScaniaa ajoi Vignasa-lientä maanparannukseen, kun 67 Scaniaa olisokeriruokokuljetuksissa. Toteutus tapahtui 3-vuoroajona ja kuljetta-jilla oli nimikkoautot käytössään.

Ajomatka kerrallaan on sokeriruokokuljetuksissa 25 km keski-määrin, 60 km on pisin matka. Autoilla on 30-50 000 km:n huolto-väli. Liikenteessä olevilla autoilla on keskimäärin viiden vuoden ikäennen kuin ne korvataan. Ajomatkaa kertyy 60 000 km/v. Kapasitee-tiksi saadaan 105 tonnia kahden perävaunun ratkaisulla. Polttoai-neen kulutus on 1,5 l /km. Kuljetuksiin on saatu erivapaus 40 metrinajoneuvopituuksille maanteille, kyseessä on silloin todellinen maan-tiejuna. Näillä kokonaisvetokyvyltään150-tonnisilla on 80 km/h no-peusrajoitus, mutta saavat ajaa moottoritiellä 90 km/h.

Alta Mogiana

Sokeri- ja etanolitehtaaseen tutustuminen alkaa ryhmällämme valvo-mosta, jolla on 5000 kohdetta, kaikki oleellinen tieto ja ohjausmah-dollisuus on kytketty tänne: energia, boilerit, prosessi, siirappi, neste-kierto, sokerin tulo, varapaikat eri tarpeisiin. Monitorinäyttöjä erikohteiden kameroista ja tietokoneiden valvontakaavioita sekä juok-sevia lukemia prosessin mittauskohteista pyörii valvontaryhmäntarkkailtavana.

Käytössä on ranskalainen Fives Lille -laitteisto 50 – 50 -jaolla, jol-loin riski pienenee. Samalla voidaan verrata työporukoiden tuotta-vuutta keskenään.

Prosessiin tutustuessa ilmassa velloo erikoinen tuoksu, hiemanimelä, kuten sokerille sopii, mutta ei välttämättä sellainen, jota ha-luaisi päivittäin haistella. Välillä pöllähtää ylle lämpimässä ilmanalas-sa vielä lämpimämpi hönkäys, kun kuljetaan sokeriruokomassan

lämmitysyksikön ohi.Erikoisin näky oli sokeriruo-

kojen kuitujen murskausrumpu-jen jatkuva hitsaaminen vellovan

30Logistiikka 9 | 2007

Sokeria ja etanoliaSuomessakin on käynnistynyt keskustelu vaihtoehtoisista polttoaineista yhtenäilmastomuutoksen hidastajana. Brasiliassa on ajettu gasoholilla, bensiinin jaalkoholin seoksella jo yli 20 vuotta ja kokemuksia pidetään hyvinä. Sokeriruoko-viljelmät eivät uhkaa sademetsiä, vakuuttaa myös alan spesialisti, professori JoseMoreira.

Sokeriruokopellolla operoiva harvesteri onkuin tieteiselokuvan hirviö. Tehokas sekuitenkin on.

Han

nu H

illo

Etanolia 5.12.2007 09:16 Sivu 30

ruskean nesteen sisällä laitteidenollessa täydessä pyörinnässä!

Maailmanluokan yritys

Alta Mogianan sokeritehtaanteollinen johtaja Fernando Vi-cente kertoi, että tämä perheyh-tiö on tuottajana 10–15. tilallamaailmassa ja tähtäimessä onnousu 7. sijalle, mikä ei kyllävielä 2007 toteudu. Yhtiön lii-kevaihto oli 195 miljoonaa dol-

laria ja henkilökunta tehtaallaon 507 työntekijää. Maatalous-sektorilla on 2131 henkeä ja hal-linnossa 428, yhteensä hiemanyli 3000 ihmistä.

Kristallisokeria tuotetaantehtaalla 325 000 tonnia jaetanolia 93 000 kuutiota. Lisäk-si tehdas tuottaa sähköä 147000 MWh. Suomessa tuotettiinv. 2003 sokeria 161 000 tonnia.Brasilia on maailman suurin so-kerintuottaja.

Ylpeydenaihe oli ISO22000:2005 -sertifiointi ruoanturvallisuuden hallinnassa viimevuodesta lähtien. – Sen teimme

ensimmäisenä maailmassa tälläalalla, kehaisi Vicente. ISO9001:2000 -laatujärjestelmä onollut voimassa vuodesta 1999.Brasilialainen lapsityövoimankieltävä sertifiointi “Selo Ab-rinq” on tehty yhtiössä viisivuotta sitten. Ympäristöserti-fiointi ISO 14000 on tähtäi-messä 2009.

Tuotanto on yhtiössä nous-sut tasaista vauhtia. Vuoden2001 sokerintuotantotaso onkaksinkertaistunut kuluvanvuoden 6,5 miljoonaan tonniinja etanolin tuotanto 2001 42,5tuhannesta kuutiosta kuluvanvuoden 94,6 tuhanteen kuutio-metriin.

Vuonna 1979 tehtaan toi-minta aloitettiin ja viimeinenlaajennus valmistui kaksi kk sit-ten.

Yritys kuuluu alan valmista-jien yhteisöön Grupo LincolnJunqueira´an.

www.algol.fi

Vahvassa huomisessaon aina mukana myösheijastuksia eilisestä.

V U O D E S T A 1 8 9 4

Sokeriruo´on matka pellolta lähistöntehtaalle on alkanut – suomalaismääräys-ten mittapuulla ankarassa ylikuormassa.

Han

nu H

illo

Han

nu H

illo

��

Alta Mogiana jakautuu kahtia: toinen puolion kristallisokeritehdas. Toinen jalostushaaratehtaasta tekee etanolia polttoaineenosaksi.

Etanolia 5.12.2007 09:16 Sivu 31

Leikattua bensiiniä

Kevyillä ajoneuvoilla etanolinkokonaismäärä polttoaineessaon 36,1 %. Se jakautuu 20,8 %hydrattuun etanoliin ja 15,3 %hydraamattomaan etanoliin.

Etanolin hinta Brasiliassa onollut laskevassa trendissä vuo-desta 1980 tähän hetkeen, jos-kin 1999 sillä oli kaikkien aiko-jen matalin hintansa ja sivusi sil-loin Rotterdamin normaaliben-siinin hintaa. 2004 mainittubensiinin hinta oli noussutetanolin Brasilian hinnan yli.Heinäkuussa 2005 kohtasivat joRotterdamin bensiinin hintaEU:n 2001 tuontitullilla (10US-senttiä) rasitettu brasilialai-sen etanolin hinta.

Professori Jose Moreira halu-si painottaa, että sokeriruokovil-jelmät eivät ole elintarvikevilje-lystä pois. 1960-luvun lopullanousi soijan viljely valtavaannousuun 2 miljoonasta hehtaa-rista 16 miljoonaan hehtaariin.Se ei kuitenkaan syönyt kovinpaljon siihen mennessä domi-noineen riisin viljelyalaa, jokapysyi n. 12 miljoonan hehtaarintasossa. Kahvi, papu ja maissi,jotka edustavat kukin määräl-tään enintään kolmannesta edel-lisistä suurista viljelylajikkeista,ovat sokeriruo´on viljelyn kas-vusta huolimatta sen kanssa sa-maa luokkaa.

Kiinnostava on myös tarkas-telutapa, miten työllistävääetanoliteollisuus on muuhun

energiantuotantoon. Jos öljytyöllistäjänä indeksillä yksi, vesi-voima on 3 – Itaipu mm. onmaailman suurin vesivoimala –ja hiili 4, mutta etanoli edustaa152:a.

Tuottavuus etanolin parissaon 11.000 USD työpaikkaakohden, kun kärjessä on petro-kemian teollisuus 220.000USD:llä. Taulukon keskellä ole-van autoteollisuuden luku on91.000 USD.

Professori Moreira esittelimyös sokeriviljelmien ja sade-metsien suhdetta. Amazonin sa-demetsäalueella ei ole näitä vil-jelmiä lainkaan. Toinen sade-metsäalue sijaitsee kapeana reu-nuksena Atlantin rannalla Tälläalueella on vain kaksi pientä vil-jelyaluetta, kun varsinainen so-keriruokoviljelmien keskittymäsijaitsee tästä vyöhykkeestä sisä-maahan päin etupäässä Sao Pau-lon ja Paranan osavaltioissa.

Myös biodieseliä

Gasoholin merkittävän osuudenohella on katse maassa kiinni-tetty myös biodieseliin. Heinä-kuussa -03 presidentti perustityöryhmän selvittämään kasviöl-jyjen käyttöä energialähteenä.Saman vuoden joulukuussa pre-sidentti loi ministeriöidenväli-sen toimeenpanokomission luo-maan toimia biodieselin käyttä-miseksi ja tuottamiseksi. Tästävuoden kuluttua julkistettiinbiodieselohjelma. Marraskuussa2005 Petrobras teki ensimmäi-sen julkisen tarjouksen hank-kiakseen biodieseliä tuottajilta.

Öljytuotteet Brasiliassa v.2004 jakautuivat siten, että die-seliin raakaöljystä kului 39 %,

naftaan 9 %, polttoöljyyn 8 %,kerosiiniin 3 %, LPG:hen 9 %ja bensiiniin 16 %. Tästä havait-see, kuinka alkoholi vähentääbensiinin kulutusta.

Biodieselin lähteinä voisikasvikunnasta olla mm. risiini,auringonkukka, soija, palmuöljyja puuvilla. Paras öljypitoisuusnäistä on risiinissä, 47 ja heikoinpuuvillassa, 15 %. Kohistu pal-muöljy on tässä seurassa omaaluokkaansa hehtaarisadon pe-rusteella: neljä tonnia hehtaaril-

ta, kun seuraavaksi sijoittuva ri-siini saa tihkutettua 705 kiloahehtaarilta. Heikoin hehtaari-tuotto näistä on puuvillalla: 450kiloa hehtaarilta.

* Hannu Hillo

32Logistiikka 9 | 2007

Sokeri Brasiliassa

• Brasilian kokonaispinta-ala 851 milj. ha• Potentiaalinen viljelyala 383 milj. ha• Saatavuus maataloudelliseen laajennukseen 91 milj. ha• Nykyinen alkoholin ja sähköntuotannon pinta-ala 3 milj. ha• Kaikkiaan alkoholia tuotetaan koko Brasiliassa 17,8 mrd litraa.•Brasilia on maailman suurin sokerintuottaja

2005:

• Käsittelylaitoksia 313• Tuotanto 16 miljoonaa kuutiometriä• Käyttöönotettu kapasiteetti 18 miljoonaa • Alkoholia varten viljelty pinta-ala 2,7 miljoonaa ha

2010:• 10 mrd USD:n investoinnit 89 viljelmälle• Alkoholituotannon lisäys kuluneena viisivuotiskautena:8 miljoonaa m3

• Sokeriruo´on viljelyalan lisäys 2 miljoonaa ha.

Professori Moreira tunsi myös Tukholmanvaihtoehtopolttoainekokeilut

Sao Paulon liikenneruuhkaa neljälläkaistalla.

Han

nu H

illo

Han

nu H

illo

Etanolia 5.12.2007 09:16 Sivu 32

33Logistiikka 9 | 2007

Ukrainalaisia siirtolaisia siirtyi 1980-luvulla runsaastimuun muassa Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Etelä-Euroop-paan. Posti vanhaan emämaahan jääneille sukulaisille ja ystäville kul-ki, mutta epäluotettavasti. Usein rahoista tai tavarasisällöstä oli jäljel-lä vain puolet. Tarmokas mies Torontosta nimeltä Rostyslav Kisilpäätti ottaa härkää sarvista ja kehittää takkuilevan julkisen postinrinnalle oman järjestelmänsä.

Kanadassa 1989 perustettu Meest Express aloitti siis liiketoimin-tansa käytännön tarpeiden pohjalta. Alun perin Kisil näki toiminnanlaajemmasta näkökulmasta ja piti käynnistämäänsä palvelua myösliiketoiminnallisesti lupaavana. Atlantin yli molempiin suuntiin vir-tasi tavara- ja rahalähetysten ohella myös kulttuurisia ja liikesuhteitaukrainalaisten ja länsimaiden välillä.

Yhtiö kasvoi muutamassa vuodessa nopeasti, 1992 Rostyslav Kisilperusti Rosan Financial and Industrial Group -konsernin. Sen tär-kein liiketoimintamuoto on edelleen kansainvälisten logistiikkapal-veluiden tarjoaminen Ukrainaan ja Ukrainasta. Vähitellen, Ukrainan

itsenäistyttyä konserni ja nimenomaan sen yhtiö Meest Express onvoittanut markkinaosuuksia myös Ukrainan sisäisissä pakettikulje-tuksissa.

– Markkinaosuutemme on noin 30 prosenttia kaikista Ukrainansisäisistä pakettikuljetuksista eli lähes saman verran kuin valtiollisellapostilla. Kasvu on ollut viime aikoina 30-35 prosenttia vuodessa. Us-komme sen jatkuvan ja kasvun myötä saavuttamamme lähivuosina50 prosentin markkinaosuuden, kertoo Meest Expressin kehitysjoh-taja Viktor Boltruchuk.

Yhteistyötä suomalaisten kanssa

Meest Express on tehnyt tiivistä yhteistyötä suomalaisten logistiikka-asiantuntijoiden kanssa vuodesta 2006 lähtien. Yhteistyötä vauhdit-tanut konkreettinen kehys on tuolloin alkanut ja ensi kesänä päätty-vä, Euroopan jälleenrakennuspankin rahoittama kehitysprojekti.

– Tällaiset Turn Around -projektit pyrkivät tukemaan Ukrainankaltaisten siirtymätalousmaiden talouden kehittymistä. Keinona onkokemusten vaihto ja yhteistyön lisääminen länsimaisten yritystenkanssa, kertoo johtava asiantuntija Erkki Timmerbacka EstablishFinland Oy:stä.

Ruotsalainen Establish tuli Suomeen viime talvena yhtiön ostet-tua ELC Finland –konsulttiyhtiön, jonka perustajia Timmerbackaon.

Timmerbackan mukaan yksi meneillään olevan EBRD/TAM-projektin tavoitteista on auttaa soveltamaan suomalaisia varastologis-tiikan toimintamalleja Ukrainaan. Samalla tavoitteena on auttaa suo-malaisia yrityksiä kehittämään omaa liiketoimintaansa ja sen osanaerityisesti logistisia toimintojaan Ukrainassa.

– Suomen ja Ukrainan asukastiheydet ovat samaa suuruusluok-kaa ja pakettitiheys niin ikään. Erityisen kiinnostavaa Suomessa onse, että maan eri alueille on kehitetty hieman toisistaan poikkeaviapakettilogistiikan toimintamalleja, Viktor Boltruchuk kertoo.

Omaksumisen arvoisena suomalaisen bisneskulttuurin piirteenäMeest Expressin toimitusjohtaja Viktor Kuchma pitää lisäksi yritys-ten innovatiivisuutta kaikinpuolista luotettavuutta.

– Huolimatta perinteisenkin teollisuuden vahvasta asemasta Suo-mi on korkean teknologian maa. Ukrainassa puolestaan raskas teolli-suus ja maatalous ovat edelleen suhteettoman hallitsevassa asemassa,

Ukrainalaiset hakevatSuomesta malliapakettilogistiikkaanUkrainalaisyritys Meest Express on saavuttanut arvostetun asemantavallisten ihmisten pakettilähetysten kuljettajana.Aluksi yritys palvelilähinnä siirtolaisten ja heidän Ukrainassa asuvien sukulaistensa välisiäpostilähetystarpeita. Nyt myös yritysten logistiikkapalveluihin laajentunutyhtiö hakee kokemuksia Suomen pakettikuljetusjärjestelmästä.

Meest Expressin asiantuntijat Valeri Antonov (kuvassa vasemmalla), Viktor Boltruchuk, SergeiKiril ja Viktor Kuchma ovat kiinnostuneita soveltamaan muun muassa Itellalta omaksumiaantoimintamalleja Ukrainan sisäiseen pakettiliikenteeseen.

Vesa Tompuri

��

UkrainanPaketti 4.12.2007 15:32 Sivu 33

Konepajat katkaisivat sahoillaan tankoaihiot, kunnes te-rästukkurit laajensivat toimintojaan katkaisuun ja alkoivat markki-noida sitä asiakkailleen. Monet ovat omaksuneet ulkoistetun paloit-telun. Nykyiset teräspalvelukeskukset ovat investoineet tehokkaisiin

koneisiin, jotka usein ovat jo logistisia järjestelmiä. Automaatio mah-dollistaa kankien miehittämättömän varastoinnin ja mutkattomankäsittelyn, tehokkaan sahauksen ja katkaistujen aihioiden robotoidunlavauksen. Varastojärjestelmiä tarjotaan nykyään kankien lisäksi

myös levyille ja eurolavoille.Tukkurit hakevat tehokkuutta ja auto-

maatiota investoiden järeän luokan laitteis-toihin. Palvelukyvyn ohella investointejavauhdittavat tilan säästö ja työvoiman puute.Seuraavassa kerrotaan näistä logistiikkakes-kuksiksikin kutsutuista laitteistoista.

Sahauskeskuksestavarastoautomaatioon

Kankiterästen käsittelyyn ja katkaisuun tar-jotaan useita ratkaisuja, joiden valinta on ta-pauskohtainen projekti. Saksalainen sahojenja sahausjärjestelmien sekä varastoautomatii-kan toimittaja Kasto (www.kasto.de) toi1980-luvun alussa markkinoille edistykselli-sen ”Sahauskeskukseksi” (Sägezentrum;sawcell) nimeämänsä laitteiston. Kirjoittajakävi sellaista katsomassa ja vaikuttui näke-

mästään.Venttiilejä valmista-

va tehdas oli korvannut12 sahaa käyttäjineenyhden henkilön käyttä-

Logistiikka 9 | 2007

34

Kuchma pohtii.

Suomalaiset perustavat logistiikkaverkostojaUkrainaan

Venäjäänkin verrattuna monensuomalaisen mielikuva Ukrai-nasta on voittopuolisesti takapa-juissävyinen. Maan ja sen bis-neskulttuurin kehittymistä pit-kään seuranneen Erkki Timmer-backan mukaan tämä mielikuvaei enää vastaa todellisuutta.

– Esimerkiksi lähes viidenmiljoonan asukkaan Kiev on ke-

hittynyt erittäin nykyaikaiseksipääkaupungiksi. Ja mitä logis-tiikkaan tulee, Ukrainaan pääseesuoraankin tarvitsematta ope-roida Venäjän kautta. Tätä tosi-asiaa ei lainkaan haittaa se, ettävälissä on bisneksen näkökul-masta toistaiseksi uinuva Valko-Venäjä, hän selvittää.

Establish Finland järjesti lo-kakuun puolivälissä HelsingissäUkraina Forum -seminaarin, jo-ka kokosi runsaat 30 osanottajaaUkrainan markkinoilla toimi-vista ja näistä markkinoista kiin-

nostuneista suomalaisyrityksis-tä.

Yksi Ukrainan markkinoillajo vuosia toimineista yrityksistäon Nokian Renkaat. Yhtiöllä onUkrainassa jo 12 varastopistees-tä koostuva verkosto. Uk-rainalainen tytäryritys yhtiölläon ollut toiminnassa noin vuo-den.

Toinen esimerkki Ukrainassajo toimivista suomalaisyrityksis-tä on Tikkurila, joka osti parivuotta sitten ukrainalaisen maa-litehtaan. Nyt Tikkurila on Erk-

ki Timmerbackan mukaan kiin-nostunut kehittämään jakelujär-jestelmäänsä, ja on siksi kiinnos-tunut EPR-projektin toisen osa-puolen eli Meest Expressin pal-veluista.

*Vesa Tompuri

Logistiikkakeskuksethallitsevat materiaalivirrat

– Kasto sahojen valmistajasta logistiikkajärjestelmien toimittajaksi

Nykyisessä terästen varastoinnissa ja toimituksissa korostetaanmateriaalin mahdollisimman automatisoitua hallintaa ja käsittelyä, jonkaosaksi liitetään tarvittaessa tehokas sahaus.

Pitkän metallitavaranlogistiikkavarasto, johon liittyy sahaussolu.

UkrainanPaketti 4.12.2007 15:32 Sivu 34

mällä saha-varastoyhdistelmällä.Tuotevalikoimaan edelleen – to-ki kehitettynä – kuuluva laitteis-to käsittää halutun kokoisen au-tomaattivarasto-osan ja tehok-kaan sahan. Kanget tuodaan jär-jestelmän sisäänsyöttöhyllyyn,minkä jälkeen niiden asemointivarastoon, sahalle tuominen jajäännöspätkän palauttaminenon automaattista. Numeerisestiohjattu saha valitsee sahauspara-metrit kangen materiaalin mu-kaan. Syntyi sellainen vaikutel-ma, että näin sen pitää mennä.

Automaattisten varastojenkirjo on niistä ajoista huomatta-vasti runsastunut. Toimittajientuotepaleteissa on laaja tarjontayksinkertaisista pinoustelineistätäysautomaatioon. Joissain rat-kaisuissa kanget varastoidaan

suoraan hyllykköön, joissainkäytetään erillisiä kaseteiksi kut-suttuja laatikoita. Automaattiva-rastojen eräs myyntivaltti onhallikorkeuden hyväksikäyttä-minen. Varastoja on saatavissayli 25 metrin korkeuteen saak-ka.

Levyjä käytetään ja varastoi-daan paljon. Levyjen automaat-tiset varastot saivat aluksi jalan-sijaa monitoimisten levytyökes-kuksien syöttövarastoina. Alanedelläkävijöihin kuuluu suoma-lainen Finn-Power. Kiinnostusautomatisoitua levyjen varas-tointia kohtaan on herännytmyös niitä välittävien tukkurienpalvelukeskuksissa – nyt on tar-jolla sekä kankia että levyjä va-rastoivia järjestelmiä. Sama kos-kee eurolavojen varastointia, jo-hon automaattiset korkeavaras-tot sopivat. Sekä konepalettejaettä lavoja liikutellaan ja varas-toidaan myös koneistavissa jous-

tavissa valmistusjärjestelmissä eliFMS:sissä, joissa suomalaisellaFastemsilla on maailmanlaajuis-ta osaamista.

Sahatalostalogistiikkakeskuksientoimittajaksi

Jouni Hyytiäinen Kastoa Suo-messa edustavasta Maxtecistä(www.maxtec.fi) pitää Kastoamaailman ykköstoimittajana,koska tekniikka ohjelmistoineentulee saman katon alta huoltoaunohtamatta. Hyytiäisen näke-myksen mukaan logistiikkakes-kuksiksi mielletään KASTOuni-compactit, joissa varastoidaansekä pitkiä teräksiä että levyjä.Varaston materiaalivirta kulkeepääosin järjestelmän läpi, jostase tulee pienempinä erinä ulos.Pitkä- tai levymateriaali erotel-laan eriksi ja pakataan asiakkaal-le toimitettavaksi. Materiaalilähtee varastosta tavallisesti pilk-komattomana ja se voidaan kää-riä tai pakata automaattisestikin.Maxtec tarjoaa tähän vielä te-hokkaat mekaanisesti heilunta-vaimennetut nosturit magneet-tinostolaitteineen, sanoo Hyy-tiäinen.

Hunajakennovarasto

Levyjen automaattinen ja sitentotuttua vähemmän työvoimaasitova varastointi on nopeastikasvava alue, johon Kastolla onuseita ratkaisuja levynpaksuuk-sille 0,5 – 20 mm. Kaston kehit-tynein logistiikkakeskus on hu-najakennon oloinen Unicom-pact. Siihen on saatavilla 500 –4 000 kasettia 1 – 8 tonnin pai-nolle. Varaston korkeushaaruk-ka on 4 – 26 m. Turvallisen jatyöskentelyolosuhteiltaan miel-lyttävän laitteiston käsittelyno-peudet ovat luokkaa 5 arkkiaminuutissa ja vähintään 45 tar-tuntaa/noutoa tunnissa. Uni-compactia pidetään nopeimpa-na ratkaisuna, kun varastopaik-koja tarvitaan noin 800 taienemmän. Tilaakin säästyy, kunenemmän tonneja saadaan va-rastoitua neliömetrille. Varas-

tonohjaukseen kytketyn järjes-telmän hallinta on helppoa jainventaariotiedot saadaan reaali-ajassa.

Tanskalainen jätti-investointi

Unicompactin eräs referenssi ontanskalainen Lemvigh-MüllerA/S (LMG). Suuri terästukkuritunnetaan perehtymisestäänmarkkinoihin sekä asiakkaisiinja panostuksestaan innovatiivi-seen metallisaha- ja varastotek-niikan kehitykseen sekä laaduk-kaasta palvelusta. Varmistaak-seen asemansa pohjoismaisessaterästen ja metallien kaupinnas-sa LMG:n johto päätti rakentaaKööpenhaminan ulkopuolelleuuden keskusvaraston. Yhteis-työkumppanin valinnan ratkaisiyli 1 000 automaattista varasto-järjestelmää toimittaneen Kas-ton pätevyys ja kokemus, useanvuoden yhteistyö metallien sa-haustekniikassa, laitteisto- ja oh-jelmistotoimitusten saaminenyhdeltä toimittajalta sekä luotet-tavuudesta kertova yrityskoko.Investoinnin tavoite on opti-moida kaikki materiaalinkulku-,komissiointi- ja logistiikkavir-taukset. Automatisointi leikkaamerkittävästi tilauskohtaisentyökustannuksen osuutta.

”LMG Steel Warehouse” si-jaitsee lähellä moottoritietä jasatamaa, jonne on suora junayh-teys. 13 000 m2 rakennuksessaon kolme hallia laitteistoineen:

–tankovarastojärjestelmäUnicompact 3.5

– tanko- ja levyvarastojärjes-telmä Unicompact 5.0

– levyjen erottelu- ja komis-siointijärjestelmä

– kolme heiluntavaimennet-tua erikoisnosturia.

Automaattivarastossa onnoin 2 500 erilaista nimikettä,mikä kokonaisuudessaan tar-koittaa huimaa 15 000 tonninvarastoa. 25 työntekijää käsitte-lee jopa 1 000 noutoa päivässä.Tilauksen integroitu käsittely onpaperiton. Hunajakennovaras-to- ja sahaussolu-konsepti avaa

35Logistiikka 9 | 2007

Sahatut aihiot pakataan laatikoihin taipalleteille.

Lavausta voidaan tehdä myös robotilla. ��

UkrainanPaketti 4.12.2007 15:32 Sivu 35

mahdollisuuden sahojen integ-roinnille.

Poikki ja pinoon

Sahaus on konepajateollisuudentavallinen katkaisutapa, jollakankina toimitettavista perus-teollisuuden tuotteista pätkitääntarvittavat aihiot. Sahauksen jäl-keen ne pakataan joko laatikoi-hin tai paleteille. Koneistettavik-si tarkoitetuissa aihioissa ei tar-vita kulmaan katkaisua, mikätaas on yleinen vaade teräsra-kenteissa. Rakennepalkeissa onmyös usein reikiä, joiden val-mistamiseksi on useita menetel-miä, kuten lävistäminen ja po-rausyksiköt. Teräsrakenteisiinkäytettävien putkiosien valmis-tuksessa käytetään enenevästi la-serleikkausta.

Sahaus on haluttaessa auto-maattisen varastoinnin integroi-tu osa. Nykyiset sahamarkkinatovat jakautuneet kahtaalle. Ko-nepajat ylläpitävät ja hankkivatsen verran katkaisulaitteistoja,että pienempien erien sahaami-nen sujuu omilla koneilla. Tuk-kurit investoivat järeään tekniik-kaan.

Sahauksesta on syystäkin tul-lut aiemman toisarvoisen pak-kopullan sijasta sekä tuotannonettä yrityksen koko logistiikka-ketjun tärkeä osa. Perinteiseensahaukseen ei enää riitä työnte-kijöitä. Materiaalin varastointi,käsittely ja paloittelu ovat har-van yrityksen ydintoimintaa, jo-ten on luontevaa antaa ne logis-tiikan ammattilaisten tehtäväk-si.

Sahan tehokkuutta ilmaiseekoneistuksesta tuttu ”lastustalastuun -aika”. Pelkkä saha vainkatkaisee – valitaan mikä saha-tyyppi hyvänsä. Kankien tuomi-nen koneelle ja katkaistujenkappaleiden käsittely ovat yksi-toikkoista ja raskasta työtä, jotaon järkevää mekanisoida ja au-tomatisoida. Sahausjärjestel-mien automaatiotaso on nous-sut viime aikoina hyppäysmäi-sesti. Valmiskappaleiden käsitte-lyyn on tarjolla myös kappalei-den huuhtelu lastuista sekä au-tomaattinen merkkaus ja lavausmanipulaattorilla tai robotilla.

Automaattiseen varastoonliitetty sahaus on parhaimmil-laan asiakkaan tuotannon al-kuun ulottuva logistiikkaketju,jolla tukkurin kilpailukyky pun-nitaan. Trimmatun logistiikanohella asiakkaat edellyttävät sa-hatuilta kappaleilta haluamaan-sa tasaista laatua, kuten katkai-sun mittatarkkuutta ja suoruut-ta.

Suurien erien sahauksen toi-mivuuden kivijalka on sahan ky-ky toimia mahdollisimman pit-kään varastoon tukeutuen, mis-sä materiaalin syöttölaitteet ovatratkaisevassa asemassa. Syöttö-laitteiden valinta määräytyykangen poikkileikkauksen muo-don ja pinnan varjelemisen tar-peen perusteella. Pyöreät mate-riaalit syötetään yleensä vino- tainippumakasiineista, kun taasneliö- ja erikoismuotojen yleisinsyöttötapa ovat tasomakasiinit,joita käytetään myös haluttaessaestää materiaalin pinnan vau-rioituminen. Kapasiteetiltaanriittoisin on sahaan suoraan yh-distetty automaattivarasto eli”sahauskeskuksen” periaate.

Materiaalin katkaisua on pit-kään pidetty tuotannon tarpeel-lisena, mutta vähämerkitykselli-senä apuvaiheena, joka ei saamaksaa juuri mitään. Terästenkäsittelyn ja katkaisun järeäm-mät laitteet ovat kalliita, joteninvestoinnit valmistellaan huo-lella. Tähänkin on saatavanaapua. Kasto esimerkiksi tarjoaavalmistelun tueksi TCO, TotalCost of Ownership -laskentaoh-jelmaa. Se paljastaa tunnusluku-ja, kuten katkaisun kustannuk-set per sahaus ja per neliömetrikatkaistua pintaa.

* Veijo Kauppinen

36Logistiikka 9 | 2007

Kontinon logistiikkakeskuksen tekniikka:Täysautomaattinen korkeavarasto, joka työmääräyksestä hoitaa:• toiminnan optimoinnin • aihioiden valinnan• sahausjärjestyksen, jota työnjohto voi ohjata• kappaleiden jäljityksen • pakkauksen - soveltuvin osin• raportoinnin valmistuneista töistä

Varasto-osa:• (korkeus, syvyys, pituus) noin 8,2 x 8,5 x 30 metriä• 514 varastopaikkaa• täyteen ladattuna 1778 tankoa nimellismitoituksella• varastoitavien tankojen halkaisija-alue 20 - 320 mm• kapasiteetti noin 1150 tonnia• max kpl-paino varastossa 2,5 tonnia• varastointipituus 0,45 m (lyhin korkeavarastoon palautettava pät-

kä) - 7,2 m• siirtohissi ja pikavaihtoasema molemmille sahoille • neljän tangon latausvaunu• sisään syötössä automaattinen tangon pituuden mittaus

Varastoon liitetyt kaksi sahaa:1. vannesaha KASTOtec SC3, kovametallivarustuksella;• moottoriteho 11 kW• sahattavat tankojen halkaisijat 20 - 320 mm• sahauspituudet 6 – 2 100 mm, pidemmät sahataan

KASTOtec7:lla• sahausnopeus 12 - 120 m/min• kappaleen vaihto “lastusta lastuun” 90 s.• merkkauskaiverrin, jolla kaiverretaan tarvittaessa mm. sulatusnu-

mero ja asiakkaan haluamat merkit (ensimmäinen suoraan sa-haan liitetty Suomessa)

• huuhtelulaitteisto lastunpoistoa varten asiakkaalle toimitetaanlastuttomia kappaleita

• pakkaus-pinontalaite max. 850 mm:n pätkille, jotka ladotaan/pi-notaan euro-lavoille, pitemmät pätkät työnnetään pöydälle, joltamanuaalinen pakkaus

• 17 paikan karusellivarasto valmiille lavoille maksimikuormaltaan 1 000 kg/lava

2. pyörösaha KASTOvariospeed SC15, kovametallivarustuksella:• moottoriteho 18,5 kW• sahattavat tankojen halkaisijat 20 - 150 mm• sahauspituudet 7 - 3 500 mm• sahausnopeus 8 - 150 m/min• kappaleen vaihto “lastusta lastuun” 40 s.• eurolavoille mahtuvien valmiiden tuotteiden lajittelu viidelle laval-

le, pitemmät pöydälle• lavoihin taakkalappu, jossa ovat tuotetiedot ja asiakkaan merkit• sahausmenetelmästä johtuen lastujen määrä jää valmiissa tuot-

teissa vähäiseksi

Automaattivarastosta erillään oleva vannesaha:KASTOtec FC 7, kovametallivarustuksella:• moottoriteho 18 kW• sahattavat tankojen halkaisijat 20 - 730 mm• sahauspituudet noin 8 - 3 200 mm. makasiiniin, pidemmille ma-

nuaalinen poisto• automaattinen syöttömakasiini läpimittaan 430 mm saakka, kan-

tavuus 15 000 kg, rullaradan kantavuus 5 000 kg/metri- sahausnopeus 12 - 120 m/min- eurolavoille mahtuvien valmiiden tuotteiden lajittelu neljälle la-valle, pitemmät pöydälleKovametallisahausta käytetään kaikissa sahoissa aina tarvittaessa,sillä terän vaihtaminen on yksinkertainen toimenpide.

UkrainanPaketti 4.12.2007 15:32 Sivu 36

37Logistiikka 9 | 2007

Kontinon teknologiaharppausKontino on kohta 80–vuotias terästukkuri.Terästen varastointi jakäsittely vaatii tilaa ja rautatieyhteyden. Kontino on nykyorganisaa-tiossaan keskittänyt pyöröterästen käsittelyn Tampereelle. Noinvuoden takainen varasto- ja katkaisutoimintojen automatisointi onollut onnistunut teknologiahyppäys, jonka seurauksena Tampereenteräsvarasto lukeutuu maamme nykyaikaisimpiin.

Pyörötankoja sahattiin aiemmin viidellä perinteisellä sa-halla. Hyvät työjuhdat lähenivät kuitenkin teknisen käyttöikänsäloppua ja samaan aikaan oli näkyvissä volyymien merkittävä kasva-minen. Jotain oli tehtävä.

Projektipäällikkö Kari Röntynen kertoo mietinnän alkaneen aja-tuksesta hankkia uusia sahoja perinteisin syöttölaitteistoin. Markki-noita selvittäessään kontinolaiset vierailivat Kaston vuoden 2003 ko-tinäyttelyssä. Korkeavaraston näkeminen livenä herätti ajatuksia jaautomatisoidun varaston vaihtoehto nousi pinnalle. Suunnitelmienkiteydyttyä pyydettiin tarjoukset oman sahauskartoituksen perus-teella kolmelta johtavalta valmistajalta. Tarjousten tekniset perusrat-kaisut ja sahausnopeudet olivat yllättävän samankaltaiset. Hinnoissa-kaan ei ollut merkittäviä eroja, vaikka hintaa ei Kontinossa ensisijai-sena ratkaisuperusteena pidetty. Toimittajaksi valittiin Kasto, jolloinkokonaisuus saatiin yhdeltä toimittajalta. Kaston tekniikkakin vai-kutti yksinkertaisimmalta ja sen laitteistot mahtuivat pienimpään ti-laan – tilasta kun oli niukkuutta. Vastaavaa referenssilaitteistoa käy-tiin katsomassa Sveitsissä. Laitteistot tilattiin asennuksineen.

Henkilöstön koulutus kannattaa

Ongelmaton laitteiston käyntiinajo ei suinkaan ollut, vaan koettiinmittaville teknisille hankkeille yleinen käyntiinajoviive. Asennus su-jui odotusten mukaisesti ja laitteet käynnistyivät lähes nappia paina-malla. Henkilöstö suhtautuialuksi hieman arkaillen uuteentekniikkaan, jonka käytön opet-telu tosityössä vaati oman aikan-sa. Käyttöönoton jälkeen myöstarvittiin joitain ohjelmatarken-nuksia. Röntynen kertoo puoli-sen vuotta harjoitellun, minkäjälkeen voitiin todeta päästyn vai-keuksien kautta voittoon, arvel-len samalla, että henkilöstön kou-lutukseen olisi jälkikäteen mietit-tynä ollut syytä kiinnittää enem-män huomiota. Hän luetteleelaitteiston tuomiksi eduiksi: jat-kuva miehitys ei ole tarpeen, voi-daan sahata joustavasti mitä tar-vitaan eli haluttujen katkaisu-määrien edellyttämä kapasiteetti,nopeus, sahauksen tarkkuus, kat-

kaistujen osien hyvä jäljitettävyys ja asiakkaan haluamien merkintö-jen saaminen kappaleisiin.

Korkeavarasto on todettu sopivaksi pienen maan pienien sarjojenja tiheiden työnvaihtojen tarpeeseen. Laitteiston kapasiteetti riittäähyvin nykyisten määrien käsittelyyn. Miehittämättömät käyttöjaksotovat mahdollisia. Rajoittava tekijä on valmiiden kappaleiden varas-ton täyttyminen, jolloin työ pysähtyy automaattisesti. Miehittämät-tömän ajan sahauksiin valitaan pitkäkestoisia töitä.

Tänään tilattu toimitetaan huomenna. Tuleva tilaus kirjautuukorkeavaraston tietokantaan. Varasto ohjaa sahoja. Kahdeksankym-mentä prosenttia pyöröteräksistä saapuu Tampereelle rautateitse.Kaikki lähtevä liikenne sen sijaan kulkee kumipyörillä.

Jatkoinvestointien harkinta on käynnistymässä. Kontino onhankkinut Riihimäen seudulta tontin, jonne rakennettavaan uuteenteräsvarastoon keskitetään niin Hakkilan kuin Tampereenkin toi-minnot. Varaston ja katkaisun automaatiosta saadut hyvät kokemuk-set kannustavat uusiin investointeihin.

* Veijo Kauppinen

Kaston nykyaikainen vannesaha. Merkki pyrkii yksinkertaiseen ja kompaktiin ratkaisuuntuotesuunnittelussaan.

UkrainanPaketti 4.12.2007 15:32 Sivu 37

Lokakuussa 2007 pidettiin yhdysvaltalaisen Council ofSupply Chain Management Professionalsin (CSCMP:n) vuosittai-nen logistiikan ja toimitusketjujen hallinnan konferenssi Philadelp-hiassa. Tähän alansa suurimpaan konferenssiin osallistui noin 3400henkilöä yli 50 maasta. Pääosa osallistujista tulee Yhdysvalloista. 26yhdenaikaista teemaa takaavat sen, että mielenkiintoisia esityksiä onkoko ajan kuultavana.

Konferenssin avauspuheenvuoron piti Hewlett-Packardin enti-nen pääjohtaja Carly Fiorina. Fiorina toi esiin, että toimitusketjujenkehittäminen on yksi keskeinen muutosvoima nykyisessä liikemaail-massa. Samalla se on yksi vaikeimmista toteuttaa, koska toimitusket-jun kehittäminen muuttaa koko yrityksen toimintatavan ja edellyt-tää asian ymmärtämistä ja hyväksymistä koko organisaatiossa.

Toimitusketjun kehittämiseen kuuluu 4 osa-aluetta, jotka voihierarkkisesti kuvata seuraavasti:

• Strategia ja tavoitteet• Rakenne, organisaatio ja prosessit• Mittarit ja mittaaminen• KulttuurierotFiorina korosti, että mitään poppakonsteja ei ole olemassa, vaan

kaikki nuo osatekijät on oltava hallinnassa. Hänen kokemuksensamukaan prosessien kehittämi-seen ei useinkaan laiteta tarpeek-si panoksia. Yleistäen voi sanoa,että pitkällä aikavälillä asiakkaan

näkökulmasta suorin ja yksinkertaisin prosessi on paras. Sekä proses-sien että mittaamisen kehittämisessä on tärkeintä tarkastella asiaaloppuasiakkaan näkökulmasta. Kolmas seikka, joka jää helposti glo-baalissa maailmassa liian vähälle huomiolle, on kulttuurierot. Maail-massa on tänä päivänä huomattavasti enemmän kuluttajia kuin 10vuotta aikaisemmin ja määrä kasvaa edelleen nopeasti seuraavankymmenen vuoden aikana. Kasvu tapahtuu muualla kuin perintei-sessä läntisessä maailmassa. Monikulttuurisuus siis kasvaa. Jos tämäasia laiminlyödään asiakkaiden, toimittajien kuin oman organisaa-tionkin suhteen, niin ongelmia syntyy.

Ilmasto ja ikääntyminen

Ilmaston lämpeneminen tuntuu olevan Yhdysvalloissa yhä hyväksy-tympi tosiseikka, joka edellyttää myös toimia. Logistiikkasektorilletämä vaikuttaa huolena energianhinnan jatkuvaan nousuun. Uusinateemoina olivat ”Sustainability: Creating ”Green” Supply Chains se-kä ”Supply Chain 2020”. Supply Chain 2020 -teemassa puheenjoh-tajana toimi Suomessakin SCMF VII -tapahtumassa 10.10.2007esiintynyt MIT:in tutkimusjohtaja Larry Lapide. Teeman sisältö pai-nottui energian hinnan vaikutuksiin. Muun muassa Hewlett Packar-din ja Procter & Cambelin edustajat esittelivät suunnitelmiaan, joil-

la kasvihuonekaasuja aiheuttavanenergian kulutusta vähennetäänkoko tuotteen elinkaaren aikana20 – 30%. Monet toimenpiteet,joilla nämä säästöt saataisiin,koskivat toimitusketjua. Erilaisiatoimenpiteitä ovat mm. pakkaa-misen vähentäminen, kuljetus-ten tehokkuuden lisääminen, va-rastojen kattojen käyttö aurinko-kennoina, omien tuulivoimaloi-den rakentaminen, kylmävaras-tojen tehokkaampi eristäminen,varastojen energiatehokkuudenparantaminen ja hukkalämmönhyödyntäminen sekä energiankulutuksen vähentäminen tuo-tannossa ja sellaisten materiaa-

38Logistiikka 9 | 2007

Helmikuun Logistiikkaseminaarissayhteistyö CSCMP:n kanssa jatkuuTerveiset CSCMP:n vuosiseminaarista Philadelphiasta

Prosessien kehittämisessä edelleen työtä. Energian hinnan nousu logistiikkojenhuolena Yhdysvalloissa. Ikärakenteen muutos muuttaa sekä kysyntätarpeita ettälogistiikan toimintaympäristön vaatimuksia. CSCMP:n (Council of Supply ChainManagement Professionals) ja LOGY:n yhteistyön merkeissä Edward Hulleresiintyy Logistiikkaseminaarissa 7.-8.2.2008

Mary-Lou Quinto (ensimmäinenvasemmalta) ja Thomas W. Speh (toinenoikealta) esiintyivät Finlandia-talonseminaarissa vuonna 2005. Edward Huller(toinen vasemmalta) esiintyy tulevassaFinlandia-talon Logistiikkaseminaarissa7.2.2008. Kuva on otettu CSCMP:nRoundtable-puheenjohtajien jakutsuvieraiden tapahtumasta, johonallekirjoittanutkin (ensimmäinen oikealta)oli kutsuttu. Konferenssin tyyliin kuuluurento pukeutuminen eikä kravatteja juurinäe.

CSCMP-Logistiikkaseminaari 4.12.2007 15:34 Sivu 38

lien valinta, joiden valmistus vä-hentää energian kulutusta.

Väestön ikääntyminen oliyksi yhteisten keynote-puheen-vuorojen aihe. Esiintyjänä toimiMIT:in AgeLabin johtaja JosephCoughlin. Ikääntymisestä puhu-taan paljon Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa, muttatämä ilmiö on tulossa pienelläviiveellä myös Kiinaan, jossa onpitkään harrastettu yhden lapsenpolitiikkaa. Ikääntyminen vai-kuttaa kysynnän muutoksiin.Mm polkupyörien kysyntä on jovähentynyt alueilla, joilla ikään-tyminen on suurinta. Kenellä-kään ei ole enää varaa unohtaakasvavaa yli 50-vuotiaiden ih-misten, joukkoa, jolla on huo-mattavasti enemmän ostovoimaakuin aikaisemmin saman ikäisel-lä väestöllä. Tuotteiden kysyn-nän vuoksi myös työelämässä ontehtävä toimenpiteitä, joilla yhävanhemmat henkilöt voivat sel-viytyä työtehtävistään. Esimer-kiksi kuorma-auton kuljettajien

keski-ikä kasvaa monissa maissaja teknologia voi tuoda helpo-tuksia purkamiseen ja kuormaa-miseen sekä helpottaa ajosuori-tusta.

Tammi-helmikuun Finlan-dia-talon suuren kotimaisen Lo-gistiikkaseminaarin myötä LO-GYlle on syntynyt hyvä yhteis-työ yhdysvaltalaiseen veljesjär-jestöömme CSCMP:hen. Alle-kirjoittanut tapasi Philadelphias-sa aikaisemmissa seminaareis-samme esiintyneitä henkilöistäMary-Lou Quinton, Joel Sut-herlandin, Mark E. Richardsin,Thomas W. Spehin ja Rick Blas-genin. Kaikki lähettivät terveisiäsuomalaisille seminaariosallistu-jille kuten myös tulevan semi-naarimme esiintyjä CSCMP:npuheenjohtaja Edward Huller.

* Pekka Aaltonen

CSCMP-Logistiikkaseminaari 4.12.2007 15:34 Sivu 39

Terminä humanitaarinen logistiikka on yläkäsite erilaisil-le operaatioille. Se käsittää sekä katastrofin jälkeisen hätäavun, ettäjatkuvan tuen kehittyvälle maalle.

Valitettavasti katastrofin jälkeinen hätäapu on nyt ja myös tule-vaisuudessa kasvava markkina-alue. Syynä tähän on oletus, että luon-nolliset ja ihmisten aiheuttamat katastrofit lisääntyvät viisinkertaises-ti seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana. Näin ollen humani-taarisen avun toimittaminen on kasvava maailmanlaajuinen teolli-suudenala.

Logistiikka on aina ollut tärkeä tekijä humanitaarisissa avustus-operaatioissa. Merkittävyydestä kertoo se, että katastrofin hätäavunkustannuksista on sanottu koostuvan 80 % logistisista toiminnoista.Katastrofin sattuessa tavaran mobilisointi alkaa ympäri maailmaa.

Humanitaarisen avun toimitusnopeus on riippuvainen logistikonkyvystä hankkia, kuljettaa ja vastaanottaa avustusta alueelle, jossatyöskennellään humanitaarisen hätäavun parissa. Paikalliset kulje-tukset, varastointi ja jakelu on oltava organisoitu, kun materiaali saa-puu kriisialueelle. Tämän aikaansaaminen on suuri haaste. Katastro-fin hätä-apuoperaatiot kamppailevat hyvin erilaisten olosuhteidenparissa.

Operaatioita suoritetaan useinympäristöissä, joissa on epävakaa

infrastruktuuri. Tämä vaihtelee sähkönjakelun puutoksista rajoittu-neeseen kuljetusinfrastruktuuriin, esimerkiksi tiet, sillat ja lentoken-tät ovat usein tuhoutuneet. Syrjäisiin paikkoihin tarvitaan samaan ai-kaan sekä asiantuntijoita että tavaraa. Kuljetuskapasiteetti voi ollaerittäin rajoitettu tai olematon. Humanitaaristen organisaatioidentäytyy toimia kansallisten ja paikallisten hallitusten kautta.

Pahimmassa tapauksessa yhteistyö ei toimi ja seurauksena voi ollasuuria ristiriitoja. Useillaorganisaatioilla on omatpoliittiset intressinsämukana hätäavun tar-jonnassa. Poliittinen ky-symys voi kärjistää hätä-apuoperaation tilanteen ja jopa estää tavaran toimituksen tietyillealueille. Joissakin sota-alueiden kriiseissä kapinallisjoukot ovat tar-koituksella estäneet hätäapukuljetukset. Lisäksi suurin osa luonnolli-sista katastrofeista on yllättäviä, joten niin on myös tavaran kysyntätämänkaltaisissa katastrofeissa.

On huomattava, että on olemassa luonteenomainen ero humani-taarisen logistiikan ja bisneslogistiikan välillä. Bisneslogistiikka tekeekauppaa usein määrätietoisen kiinteän toimittajan kanssa. Sillä ontoimintaympäristönä tehdasmaisesti valmistetut asemat ja vakaa tai

vähintään odotuksenmukainenkysyntä. Kaikki nämä tekijätpuuttuvat humanitaarisesta logis-tiikasta.

JIT –maailmanlaajuisesti

Humanitaariset organisaatiotjoutuvat käyttämään erilaisia toi-mintamalleja riippuen tilantees-ta. Hätäaputoiminta koskee ta-pahtumia, jotka vaikuttavat uh-reihin laajalla asteikolla. Esimerk-kinä voidaan mainita luonnonka-tastrofit ja sodat. Hätäaputoi-minnalla pyritään takaamaan uh-reille ruokaa, suojaa ja muita ki-peästi tarvittavia palveluja.

Kehitystoiminta on puoles-taan luonteeltaan erilaista. Siinätoiminnalla pyritään saamaan ai-kaan pitkäjänteistä apua, kestävää

40Logistiikka 9 | 2007

Olemmeko valmiita?– Haasteet humanitaariselle logistiikalle

It’s not a matter of ”if” a disasterwill strike, but ”when”.

Logistiset operaatiot ovat kriittisessä asemassa, kun toimitetaanhätäapua katastrofien uhreille. Humanitaarisella logistiikalla tarkoite-taan suunnitteluprosessia, työkalua ja suorituskyvyn hallintaa,kustannustehokasta virtaa ja tavaran ja materiaalin varastointia sekätiedon tarkoituksenmukaista levitystä tiedon alkupisteestä kulutuspis-teelle, jonka avulla lievitetään haavoittuvien ihmisten tuskaa.Tarkoi-tuksena on ympäröidä alue toiminnoilla kuten valmius, suunnittelu,hankinta, kuljetus, varastointi ja tullaus.

Odottamattomia ongelmia.

Humanitaarinen 4.12.2007 14:30 Sivu 40

kehitystä sekä keskitytään yhtei-sön omavaraisuuden kohottami-seen. Tavoitteena erilaisilla toi-mintamalleilla on ihmisten, ta-varoiden ja taloudellisten voi-mavarojen oikea-aikainen toi-mitus tarvitsijoille maailmanlaa-juisesti.

Humanitaariseen logistiik-kaan kuuluu hyvin erilaisia ope-raatioita eri aikoina, ja se vastaamonenlaisiin katastrofeihin.Kaikissa tämän kaltaisissa ope-raatioissa on yhtäläistä se, ettäniiden tavoitteena on auttaa ih-misiä selviytymään.

Humanitaarinen logistiikkaedesauttaa aluetta kehittymään,hoitaa nälänhätää hätäavulla jaturvaa pakolaisleirien laadun.Näiden toimintojen hoitaminenon oleellista luonnollisen suur-onnettomuuden jälkeen. Näinollen voidaan eritellä humani-taarisesta logistiikasta kaksi eri-laista haaraa. Ne ovat avustus-työ, joka on huomattavaa ja jat-kuvaa, sekä suuronnettomuu-den jälkeinen hätäapu.

Asevoimilla on ollut tärkeärooli monissa suuronnetto-muuksissa. Sotilaita on kutsuttuvälitysavuksi, koska he tuovatkriisialueelle viestivälineet ja -yhteydet, logistikot ja suunnit-telukyvyn.

Keskustelu sotilaiden roolis-ta humanitaarisissa operaatioissaon jakautunut kolmeen erilai-seen kategoriaan. Ne ovat soti-lastuki poikkeustilan tai suuron-nettomuuden hätäavussa, soti-lastuen ongelmallinen rooli hu-manitaarisessa interventiossa jahumanitaarinen avustus taiste-

lun aikana. Ensimmäinen kate-goria on vähiten kiistanalainen.Humanitaaristen operaatioidenhätäavussa sotilastuki on käyttö-kelpoista ja halpaa siviileille,vaikka sotilaiden ensisijainentehtävä onkin sotilastoiminta.

Humanitaarisissa interven-tioissa tapahtuva voimankäyttöon monelle ristiriitainen sekä ju-ridisesti että moraalisesti tarkas-teltuna. Asevoimien näkökul-masta tarkasteltuna on ymmär-rettävä YK:n rooli tarjota soti-laallisen toiminnan laillisuus jasiviilien aseellisen valvonnantarve. Sotilaiden toiminta poh-jautuu myös erilaisiin eettisiinperiaatteisiin.

Taistelun aikana tapahtu-vaan humanitaariseen avustuk-seen suhtaudutaan asevoimissanegatiivisimmin. Syynä on se,että hätäavun määräyksistä vas-taavat pääasiallisesti kehitys- jahumanitaariset järjestöt.

Olosuhteet voivat kuitenkinolla sellaiset, että avustusjärjes-töt eivät kykene toimittamaanalueelle apua. Syynä voi olla esi-merkiksi käynnissä olevat taiste-lut. On kuitenkin huomattava,että kriisinhallintatehtävissä toi-mivat asevoimat ja humanitaari-set järjestöt toimivat usein sa-malla alueella. Näin ollen logis-tiset haasteet voivat olla osiltaansamoja joten siviilien ja sotilai-den yhteistyötä on tutkittava.MNE (Multinational Experi-ment) on kansainvälinen suun-nittelu- ja kokeilutoiminta, jossaSuomi on mukana monenmuun valtion ohella.

Tarkoituksena on katsoa tu-

levaisuuteen ja selvittää miteneri maiden siviili- ja sotilasviran-omaiset ja kansalaisjärjestöt voi-vat parantaa kansainvälisen krii-sinhallinnan toimintaansa. Tar-koituksena on estää päällekkäis-tä työtä ja tehostaa toimintaakriisialueella, jossa on useita toi-mijoita. Suomen vastuullaMNE5:ssä on tiedonvaihdonparantaminen kriisialueella toi-mivien yhteisöjen kanssa.

Miksihumanitaarilogistiikantutkimus kiinnostaa

Humanitaarisen logistiikan jär-jestelyt ovat herättäneet suurtahuomioita viime vuosina tapah-tuneiden katastrofien ja konflik-tien vuoksi. Aihealueelta on kui-tenkin tehty varsin vähän aka-teemista tutkimusta. Tämänvuoksi yliopistojen logistiikantutkijat pohjoismaista, Iso-Bri-tanniasta ja Ghanasta ovat pe-rustaneet ohjelman (HUM-LOG), jonka tarkoituksena ontarkastella tehokasta johtamistahumanitaarisen logistiikan alallatekemällä tutkimusta, opetta-malla, verkostoitumalla ja jaka-malla tietoa.

Tutkimuksessa keskitytäänlogistiikkatoimintojen valmis-tautumiseen, vaikuttamiseen jaylläpitämiseen katastrofialueella.Mukana projektissa ovat myösUnited Nations Joint LogisticsCenter (UNJLC), NGOs, erilai-set kaupalliset toimijat ja logis-tisten palveluiden tuottajat. Oh-jelman yhtenä päätarkoituksenaon yhdistää akateemiset tutkijatja käytännön ammattilaiset sa-man projektin piiriin.

HUMLOG-projektin johto

on humanitaarilogistiikan ja toi-mitusketjun tutkimuskeskukses-sa (CHLOG) HANKENILLAHelsingissä. Keskuksen tarkoi-tus on jakaa ja syventää tietoahumanitaarilogistiikkaan liitty-vissä asioissa ja hallinnoidaHUMLOG-projektia.

*Vesa Autere,

Karen Spens, Gyöngyi Kovacs

41Logistiikka 9 | 2007

r

Humanitaariseen logistiikkaan liittyvissä tutkimusasioissa voi ottaayhteyttä alla oleviin osoitteisiin:• Vesa Autere, Major, Researcher, PhD student, National DefenceUniversity Finland. vesa.autere@mil.fiYhteystiedot CHLOG: (lastname@hanken.fi):• Karen Spens, Professor in Supply Chain Management and Corpo-rate Geography• Gyöngyi Kovács,Assistant Professor (acting) in Supply Chain Mana-gement and Corporate Geography.Lisää tietoa HUMLOG-projektiin liittyen on saatavissa osoitteestawww.humloggroup.org.

Haasteita riittää.

Vesa Autere

Karen Spens

Gyöngyi Kovacs

Humanitaarinen 4.12.2007 14:30 Sivu 41

2 0 0 823. LOGISTIIKKASEMINAARI

I osa 7.2.2008 Finlandia-taloII osa 7.-8.2.2008 Tallink Galaxy

Alan johtava kohtaamispaikkaPohjois-Euroopassa

Entistäkin kansainvälisempi ohjelma!Aamupäiväosiossa esiintyjinä mm:

� Maersk Line� IKEA� ABB� Ruukki Group� Patria

Iltapäivällä vaihtoehtoiset ohjelmat:SCM ja hankintasessioTeemoina SCM johtaminen sekä Hankintastrategiat

KuljetussessioTeemoina Kansainväliset kuljetukset ja huolinta sekäKuljetusyritysten rakenteelliset muutokset

Seminaari 4.12.2007 12:03 Sivu 42

Aamupäivä:

KANSAINVÄLINEN VERKOSTOITUMINEN JA PALVELUT

Liikennepoliittinen selonteko ja logistiikkastrategiaLiikenneministeri Anu Vehviläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö

Development and trends of supply chain strategies in US and global marketsChair of the Board of Directors Edward Huller, Council of Supply Chain Management Professionals, CSCMP 2006-2007

Kuljetukset avainasemassa Venäjän markkinoillaHallituksen jäsen Ahti Vilppula, Ruukki Group

Hankintojen strateginen johtaminen monialayrityksessäToimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi, Patria Oyj

Vuoden logistikon ja logistiikkayrityksen palkitseminen

Global container carrier and the Baltic Sea 2008 - trends and observations by Maersk LineVice President Morten Brühl, Area Sales Nordic, Baltic Sea and Russia, Maersk Line,Sweden

Integrating the supply chain and the challenges of making all the players align with the initiatives - case IKEAProject Manager Stefan Holmberg, IKEA, Sweden

Effective global procurement, supplier qualification processes and training - case ABBGroup Senior Vice President, Head of Supply Chain John M. Walker, ABB, Switzerland

Seminaarin I osuus - 7.2.2008, Finlandia-talo

LOGISTIIKKASEMINAARI 2008

Seminaari 4.12.2007 12:03 Sivu 43

Iltapäivän vaihtoehtoiset sessiot:

SCM JA HANKINTA SESSIOSCM JOHTAMINEN

Managing logistics in discount retail President and CEO Stefan Karlsson, Runsvengruppen, SwedenKoko toimitusketju Haltonin strategisena kilpailutekijänä Toimitusjohtaja Heikki Rinne, Halton Group Logistiikka sisäisenä ja ulkoisena palveluntuottajana - case Oriola Logistiikka- ja ostojohtaja Anne Kariniemi, Oriola-KD Oy

HANKINTASTRATEGIAT Strategisen hankintatoimen tulevaisuuden haasteet kansainvälisessämonitoimialayhtiössä - case Fazer konserniHankintajohtaja Anne Mykkänen, Oy Karl Fazer Ab Hankintatoimi - strategiasta käytäntöön globaalissa toimintaympäristössäRegional Sourcing Director Antti Ruutu, Kone Oyj Hankintastrategioiden merkitys ja toteutus fuusiotilanteessa Kehitysjohtaja Ketty Kortelainen, Global Purchasing, Nokia Siemens NetworksPerinteisestä tukkukaupasta asiakkaan hankinta- ja logistiikkayhtiöksiJohtaja, hankinta- ja asiakaspalvelu Eero Raappana, Meira Nova Oy

KULJETUSSESSIOKANSAINVÄLISET KULJETUKSET JA HUOLINTA

Lentorahtiliikenteen haasteita Global Account Director Erkki Tamminen, TNT Suomi Oy Globalisaation antamat haasteet ja mahdollisuudet kuljetuksille - case Kuehne+Nagel Toimitusjohtaja Markus Nyman, Kuehne+Nagel Oy Ltd Suomalainen huolintaliike kansainvälisessä kilpailussa - case Hacklin Johtaja Jyrki Paavola, Oy Hacklin Ltd

KULJETUSYRITYSTEN RAKENTEELLISET MUUTOKSET Rautatieliikenteen vapautuminen VR:n näkökulmastaKehitysjohtaja Eija Kuittinen, VR-Yhtymä Oy Uusien tulokkaiden haasteet Suomen rautateillä - kokemuksia aikaisemmistaliberalisointiprosesseistaProfessori Olli-Pekka Hilmola, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanteiden tavaraliikenne logistiikan tekijänäToimitusjohtaja Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ryKuljetusyrittäjyys murroksessa - case Scandic Trans Hallituksen puheenjohtaja Antti Rahja, Oy Scandic Trans Ab

Seminaari 4.12.2007 12:04 Sivu 44

7.2.2008TAPAAMISFORUM

8.2.2008A) VALMENNUSFORUM: Onko sinusta logistiikka-alan innovaattoriksi?

Toimitusjohtaja Tuula Antola, InnoSpa Consulting Oy Toimitusjohtaja Marko Parkkinen, Seedi Oy

B) Tutustuminen Muugan satamaan ja sen kehitysnäkymiin

KONTAKTIFORUMKontaktiforumista paikan varanneet yritykset esittelevät seminaarin osallistujille uusimpia logistiikan ratkaisuja,palveluja ja tuotteita. Mukana Kontaktiforumissa ovat mm:

� Avecon Oy Ab / Sesca � Transpoint Oy Ab � Bridgestone Finland Oy � Vilant Systems Oy� Jykes, Innoroad Test Center � YIT Rakennus Oy� LC Logistics Center Oy � Tallink Silja Oy� Nordea Rahoitus Suomi Oy � Establish Finland Oy � SRV Viitoset Oy � Suomen Logistiikkayhdistys ry

Palautetta seminaarin aiempien vuosien osallistujilta:“Paras alan seminaari-/messu-/networking-tapahtuma missä olen ollut mukana.”“Aivan mahtava tilaisuus! Anti oli todella hyvä.”“Seminaarissa yrityscaset ja kontaktiforum hyvä, jopa erinomainen.”“Sopiva sekoitus teoriaa ja mielenkiintoisia caseja.”“Seminaarin toinen osa hyvä tilaisuus verkostoitumiselle, paljon tuttuja ja kollegoita paikalla.”

OsallistumismaksuKoko seminaari 7.-8.2.2008 610 euroa (+ alv) + risteilypaketti

Hinta sisältää tarjoilut Finlandia-talollaI osa Finlandia-talolla 7.2.2008 510 euroa (+ alv)

Hinta sisältää tarjoilut Finlandia-talollaII osa Tallink Galaxy 7.-8.2.2008 410 euroa (+ alv) + risteilypaketti

Risteilyn matka- ja tarjoilupaketti 1 hengen hytti 215 euroa / hlö2 hengen hytti 185 euroa / hlöHinnat sisältävät hyttimajoituksen ja ohjelman mukaiset tarjoilut

IlmoittautuminenInternet: www.logy.fi/logistiikkaseminaari Sähköposti: heli.koukkula@establish.fi

koulutus@logy.fi Puhelin: 050 590 3182 (Heli Koukkula-Teixeira, Establish Finland Oy)

09 - 696 3745 (Marjo Kuukasjärvi, Suomen Logistiikkayhdistys ry / LOGY Competence Oy)

Seminaarin II osuus - Tallink Galaxy

Seminaarin hinta ja ilmoittautuminen

Seminaari 4.12.2007 12:04 Sivu 45

makasiiniKäsilukija vähittäiskauppaan

Datalogic Scanning Inc. on tuonut markkinoille vähittäiskau-pan QuickScan® Mobile -POS-käsilukijan, joka sopii käytet-täväksi inventointiin, hinnantarkistuksiin ja hyllyntäyttötoimiin.

QuickScan Mobile -käsilukijassa käytetään Datalogicinlangatonta STAR-System™ -radiotekniikkaa, jolla on 12metrin (40 jalan) radiokantama.QuickScan Mobile -lukijan kohderyhmät ovat pienet ja keski-suuret myymälät, joissa on tärkeää, että eri tehtävät pystytäänsuorittamaan yhdellä laitteella.

Asiakkaan ymmärtävät “langattomaksi siirtymisen” tär-keyden ja edut sekä vähittäiskaupassa että myyntipisteidenautomatisoinnissa. Automaattisten tunnistuslait-teiden sekä tiedonkeruusektorinjohtavan analyysiyrityksen VentureDevelopment Corporationin mu-kaan runsaat 23 % viivakoodilukijoi-den markkinoista on joko jo siirty-nyt tai aikoo siirtyä vuoden sisällälangattomien laitteiden käyttöön.Lisätiedot www.axelgroup.fi

Automaattilavaajia

TS Products Ab markkinoi DAN Palletiserin valmistamia la-vaajia, joista on saatavilla 9 perusmallia.Tarvittaessa DAN Pal-letiser valmistaa myös asiakaskohtaisia mallistoja kohteisiin,joihin perusmallit eivät sovellu.

Lavaajien tehot lähtevät DAN Palletiser MK1:stä, jonka la-vausnopeus on 1 x/min päätyen MK9 -malliin, jossa lavausno-peus nousee 8 kierrokseen minuutissa.

Suomessa DAN Palletiser -tuotteita on valmistettu li-senssillä vuosina 1977–1987. Suomen markkinoille DAN Pal-letiser palasi omalla merkillä 2002. Lisätietoja DAN Palletiser-tuotteista TS Products Ab tai www.dan-palletiser.dk

Volvo Truck Center ja Nissanjälleenmyyntiyhteistyössä

Yhteistyö koskee Nissanin kolmea kevyttähyötyajoneuvomallia, Interstar-pakettiautoluokassa 2,8–3,5 tonnia sekä kevyet tasakuor-ma-autot Cabstar -luokassa 3,5–4,5 tonnia jaAtleon luokassa 3,5–15 tonnia. Nissan-automyyjän Mika Onnelan mukaan Volvo TruckCentereissä kevyiden pakettiautojen kyselijät ohjataan Nissan-liikkeisiin javastaavasti usein Nissan liikkeistä raskaampien tavara-autojen kyselijät ohjataan

Volvo Truck Centereidenvalikoimiin. Onnela kertoilisäksi Volvo Truck Center-huoltopalveluiden pitkienaukioloaikojen kiinnostavanliikennöitsijöitä. KuvassaNissan Interstar varustettunamiehistöohjaamolla ja 2,5 lCommon Rail -dieselmootto-rilla Lisätiedot:www.volvo.com

Turvallisuuttahuoltokatkoihin

Toimitusjohtaja Sakari Sareskoskiesittelemässä riskialueiden suoja-laitteita, joilla voidaan varmistaaLockout/Tagout-menetelmällälaitteiden ja koneistojen tahatonkäynnistäminen mm. huoltokatko-jen aikana.Lisätiedot: www.sareskoski.com

Nedcon Suomen hyllymarkkinoille

Salpomec Oy on käynnistänyt Nedconinhyllyjen markkinoinnin omanatuotealueena Suomessa. Salpomec Oy:nmyyntipäällikkö Toni Kuusiston mukaanNedconin tuotteita on aikaisemminlähes kymmenen vuoden ajan myytyvain osana projektitoimituksia. Lisätiedot:www.salpomec.fi

Biologista osapuhdistusta

Arto Kiviharju A-Incon Oy:stä esittelemässä Bio-Circlen osapuhdistuspuhdistusjärjestelmää. Bio-Circle -osapuhdistus perustuu luonnonmukaiseenbiologiseen vesiliuokseen. Puhdistusallas onvalmistettu syöpymättömästä muovista.Altaanlämmitinyksikkö pitää pesunesteen lämpötilanvakiona 41 ºC asteessa, millä varmistetaanoptimaalinen puhdistustulos ja sopivattyöskentelyolosuhteet.Lisätietoja: www.a-incon.fi

Car components transportation to Kaluga

JSC TransContainer and Volkswagen Rus signed an agreement on transporta-tion of automotive components for Volkswagen and Skoda from the cities ofKosice (Slovakia), Mlada Boleslav (Czech Republic) to the Volkswagen plant inKaluga. It is planned that operations will be running for three years.

Currently JSC TransContainer employs more than 4,5 thousand people andcontinues to solve consistently the tasks concerning the optimization of the Russiancontainer shipping logistics based on the activity of the company’s affiliates operatingat the 17 Russian railways and 47 terminals in all cargo-producing centers of Russia.

46Logistiikka 9 | 2007

Makasiini 4.12.2007 14:02 Sivu 46

47

makasiini

Logistiikka 9 | 2007

Samskip updates itscurtain-sided trailerfleet

Samskip Multimodal ContainerLogistics (Samskip MCL) hasrenewed part of its 13.6m trailerfleet, adding 77 curtain-sided unitsmanufactured by the Dutch trailerspecialist Pacton BV. Samskipoperates in Europe with 45ftpalletwide containers and its fleetnow stands at over 13,000 units.

– While we remain totallycommitted to 45ft containers andthe multimodal concept, werecognise that in certain circum-stances, a 13.6m trailer is the moreappropriate tool for the job in shortdistances or for specific trafficswhere we are unable to usecontainers, explains Samskip MCL’sChief Commercial Officer (CCO)Area Sales, Jacques Kleinkramer.

The 77 new trailers can carry 33Europallets and have a 27-tonneload securing certificate issued bythe German TÜV organisation.

Paperinkeräys laajentaa Päijät-Hämeessä

Paperinkeräys Oy on ostanut enemmistöosuuden Päijät-Hä-meessä toimivasta Kuljetuspiste O Stång Oy:stä. Aino jaOlavi Stång ovat myyneet omistustaan Paperinkeräyksellejääden edelleen Kuljetuspiste O Stångin osakkaiksi ja jatkaenedelleen työskentelyä yrityksen palveluksessa sekä hallituk-sessa.

Kuljetuspiste O Stång Oy on aloittanut toimintansavuonna 1974. Se tarjoaa muun muassa hyöty- ja yhdyskunta-jätekuljetuksia, vaihtolava- ja pakettiautopalveluja, maa-aines-ten kuljetuksia ja viemärinhuoltopalveluja.Yrityksen asiakkaitaovat pien- ja kerrostalot, kauppa- ja teollisuusyritykset sekäkunnat ja kuntayhtymät. Yrityksen liikevaihto on 2,5 miljoo-naa euroa. Se työllistää 22 vakinaisessa työsuhteessa olevaahenkilöä, jotka jatkavat yhtiössä vanhoina työntekijöinä.

Lisätiedot: www.paperinkerays.fi

Jonsered-myyntiuusiutuu

Tammikuusta 2008 alkaen Loglift Jonse-red Oy Ab:n kotimaan laitemyynti in-tegroidaan Hiab Oy Suomen kanssa.Loglift Jonsered -myynnistä vastaavamyyntipäällikkö, aluepäälliköt sekä Sa-lon ja Porvoon huoltopisteiden henki-löstö siirtyvät Hiab Oy Suomen organi-saatioon.

Renault–Nissan Intiaan

Renault-Nissan-allianssi on kertonutuuden liiketoimintakeskuksen perusta-misesta Intiaan Chennaihin. Liiketoimin-takeskus valmistuu vuoden 2008 alku-puolella.

Renault Nissan Technology and Bu-siness Center India Private Limited onmolempien allianssin osapuolten puo-liksi omistama yhteisyritys. Yrityksentarkoituksena on teknisten ja liiketalou-dellisten palveluiden tuottaminen Re-naultin ja Nissanin toimipaikoille eripuolilla maailmaa.

Valtra lisää hankintojaan Turkista

Valtra ja turkkilainen Hema Endüstri al-lekirjoittivat lisenssisopimuksen vuonna2003 koskien Valtran A-sarjan valmis-tusta Turkin markkinoita varten.Trakto-rien toimitukset ovat olleet käynnissävuodesta 2006 alkaen. Sopimus onavannut Valtralle uuden komponenttienhankintalähteen. Lisäksi Hattat Tarim,toinen Hattat Holdingin tytäryhtiö, hoi-taa Valtrojen markkinointia Turkissa.

Turkki on eräs maailman suurimmis-ta yksittäisistä traktorimarkkinoista, jon-ka myynti ylittää 30 000 traktoria vuo-dessa. Hattat Tarim on myynyt maassavajaan viiden vuoden aikana noin 2300Valtraa.

Reachstacker spreaderfor North Americanintermodal market

Kalmar Industries has introduced anew spreader designed specificallyfor reachstacker applications in theNorth American intermodal market.The product, which has beendeveloped with ease of maintenanceand safety in mind, can perform avariety of lifts compliant with thetwistlock positioning of ISO and USdomestic containers as well as sidepin lift containers.The new spreaderdesign will be distributed solely inthe USA and Canada.The new spreader includesgenerous tilting and levellingcapabilities, thus saving time in thework cycle, as well as a maintenance-friendly design, whichcontributes to reduced downtimeand increased productivity.

RFID kertoo kirjeiden kulkunopeuden

Finn-ID Oy toimittaa Itella Oyj:lle RFID:hen perustuvan ratkaisun kirjeiden kulkunopeuden seurantaavarten. Ratkaisun avulla kirjeiden kulkunopeusseuranta toteutetaan RFID-tunnisteella varustetuin testi-kirjein sekä eri prosessivaiheisiin sijoitetuin lukijoin. Seurantaa varten hankitut lukupisteet sijaitsevat pos-tikeskuksissa sekä isoimmissa terminaaleissa. Seurannan avulla raportoidaan kirjeen palvelutason toteu-tuminen koko toimitusketjun osalta eli lähettäjältä vastaanottajalle.

– Kirjeiden kulkunopeusseurannan toteuttamisessa RFID:n avulla pääsemme testaamaan RFID-tek-nologiaa todellisella, tuotantokäyttöön soveltuvalla ratkaisulla aidossa toimintaympäristössä, toteaa Itel-lan teknologiajohtaja Tomi Pienimäki.

Uusi jätteenkeruujärjestelmä

Tehokas ja ekologinen jätteidenkeruu on yksi kaupungistumi-seen ja väestönkeskittymiseen liittyvistä suurista haasteista.Envac-jätteenkeruujärjestelmä on alun perin Ruotsissa kehi-tetty ja nyt maailmanlaajuisesti tunnettu konsepti, jossa jättei-den keruu ja siirtäminen tapahtuu automaattisesti alipaineenavulla. Järjestelmä soveltuu asuinalueille ja kaupunkikeskuksiin,sairaala-alueille, lentokentille ja liikekeskuksiin, eli kaikkiallemissä ihmiset toimivat keskitetysti lähellä toisiaan.

Envac-jätteenkeruujärjestelmä koostuu syöttöpisteistä,siirtoputkistosta ja jäteterminaalista. Jätteiden syöttöpisteetvoidaan sijoittaa ihmisten toiminnan kannalta mahdollisim-man käytännöllisiin ja lähellä oleviin paikkoihin, esim. sisälleasuintaloihin ja toimitiloihin tai ulos ovien ja yleisten reittienlähettyville. Syöttöpisteet voidaan tarvittaessa varustaa hen-kilökohtaisella käyttäjäavaimella.

Envac-järjestelmiä on asennettu 40 vuoden aikana lähes600 kappaletta yli 30 maahan.Lähimmät esimerkit löytyvätNorjasta ja Ruotsista, jossa En-vacin markkinaosuus esim.uusilla asuinalueilla on n. 50 %.Lisätiedot: YIT Kiinteistötek-niikka

Makasiini 4.12.2007 14:02 Sivu 47

48

makasiini

Logistiikka 9 | 2007

Laite joukkoliikenteenmaksusuorituksiin jalipuntarkastuksiin

Handheld Finland on esitellyt M3 eTicket™ -laitteen, joka onerityisesti suunniteltu joukkoliikenteen maksusuorituksia jalipuntarkastuksia varten. M3 eTicketin kestävyys ja liitäntä-mahdollisuudet mahdollistavat sen käytön joukkoliikenteenautomaattisissa rahastusjärjestelmissä.

Sisäänrakennettu älykortinlukija tukee useita ISO14443-standardin A/B-tyyppiä tukevia RFID-laitteita, mukaan lukienkoko MIFARE®-tuoteperheen. M3 eTicketissä on tehokasIntel X-scale PXA 270 520 MHz -suoritin, 128 Mt SDRAM-muistia ja 64 Mt:n Flash-muisti, joka on lisättävissä 256Mt:uun. Lisää tallennustilaa saadaan sisäisen Mini-SD (SecureDigital) -korttipaikan avulla. Käyttöjärjestelmänä on WindowsCE.NET 5.0

SJ- yhtiön käyttöön

Handheld ScandinaviaAB on tehnyt suursopi-muksen SJ- (Statens Järn-vägar, Ruotsin Rautatie-yhtiö) yhtiön kanssa kos-kien kämmentietokonei-den toimitusta SJ:n kaikil-le junahallintojärjestel-mille. Handheld-yhtiönuusi tuote, M3 eTicket,on valittu korvaamaanSJ:n nykyinen järjestelmäelektronista lipunkäsitte-lyä varten. Sopimus on 3vuoden pituinen ja toi-mitukset aloitetaan lähi-tulevaisuudessa.

Pakkausalanyhteiskuntavastuupolitiikka

Kiristyvän kansainvälisen kilpailun, globalisaation mukanaantuoman tuotteiden laadun heikentymisen uhan sekä kiristy-vän lainsäädännön vaatimusten alla Suomen pakkausala halu-aa korostaa rooliaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnas-sa. Toiminnallisesti pakkausten suunnittelussa, valmistuksessaja käytössä varmistetaan, että hyvä pakkaus suojaa tuotetta jasäilyttää sen ominaisuudet, tarjoaa tuotteen helposti avatta-vassa ja sopivassa yksikkökoossa, informoi tuotteesta avoi-mesti ja rehellisesti kuluttajalle, on hygieeninen ja turvallinensekä mahdollistaa tuotteen tehokkaan ja taloudellisen kulje-tuksen.

Pakkauksen valmistaja sitoutuu raaka-aineiden, energiankäytön sekä päästöjen minimointiin. Nämä asiat ovat EU:npuolesta ohjeistettu ja Suomeen rakennettu toimivat hyöty-käyttöjärjestelmät. Tässä on myös hyvä todeta, että MTT:n(Maatalouden tutkimuskeskuksen) mukaan pakkauksen ym-päristökuormituksen osuus koko toimitusketjun kuormituk-sesta on suuruusluokkaa 2-5 %.

10 000. Toyta-trukki luovutuksessa

Suomeen tuotu 10 000.Toyota-trukki on luovutettu Schenker Cargo Oy:llelokakuussa. 42-7FDA50 -sarjan dieseltrukki nostaa 5 000 kg, ja se on varustettuFinnCab-turvaohjaamolla. Juhlatrukkion osa Schenker Cargo Oy:lletoimitetusta yli 40 koneen tilauksesta.Tilauksen muut trukit ovatsähkökäyttöisiä Toyota-vastapaino-trukkeja ja BT-lavansiirtovaunuja.Schenker Cargo Oy:n toimitusjohtajaJouni Sopulan mukaan tämän vuodentrukkihankintoihin vaikutti oleellisestikaluston normaalin uusimisen lisäksiuusi logistiikkakeskus, mikä avattiinviime huhtikuussa Turussa. Uusikeskus on pinta-alaltaan 24 000 m2,ja se vastaa suurelta osin yhtiönvarastointipalveluista Turun seudulla.Logistiikkakeskus on varusteltuToyotan varastonkäsittelylaitteilla jase työllistää yli 30 uutta työntekijää jatoimihenkilöä.

Laatupalkinto 2007 Stora Enso Metsälle

Stora Enso Metsä on voittanut vuoden 2007 Suomen laatupalkinnon yritystentoiminnalliset yksiköt -sarjassa. Stora Enso Metsä saavutti kilpailussa historiankorkeimman pistemäärän yltäen ensimmäistä kertaa yli 600 pisteen rajan. StoraEnso Metsä vastaa yhtiön kotimaan tehtaiden puunhankinnasta. Metsäteollisuus japuunhankinta elävät tällä hetkellä muutoskautta. Stora Enso Metsä on panostanutvoimakkaasti kotimaisen puun hyödyntämiseen.Aikaisempiin vuosiin verrattunakotimaisen puun hankinta on lisääntynyt 3 miljoonaa kuutiota ja kasvu jatkuuedelleen.

10 000. Suomeen toimitetun Toyota-trukin vastaanotti-vat Schenker Cargo Oy:n terminaalipäällikkö Janne Hei-no (1. oik.), kalustopäällikkö Antero Myllynen ja toimi-tusjohtaja Jouni Sopula. Trukin luovuttivat Toyota Mate-rial Handling Finland Oy:ltä toimitusjohtaja Juhani Kaiti-la (3. vas.), aluemyyntipäällikkö Risto Lehtimäki jamyyntijohtaja Heikki Alamettälä.

VTT ja MTT selvittivät maataloudenkorsibiomassojen sopivuutta bioetanolin tuotannon raaka-aineeksi Suomessa

VTT ja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ovat selvittäneetmaatalouspohjaisen, toisen sukupolven bioetanolivalmistuksen edellytyksiäSuomen olosuhteissa.Asiaa tarkasteltiin teknologisesti, taloudellisesti jailmastovaikutusten kannalta, kun valmistuksen pääraaka-aineena käytetäänkotimaista viljojen olkea ja ruokohelpeä.Tulokset osoittavat, että teknologiaaetanolin valmistamiseksi korsibiomassoista on jo olemassa, mutta nykytekniikoillaja käytetyillä lähtöarvoilla investointi osoittautuu taloudellisesti kannattamatto-maksi. Panostus erilaisten toisen sukupolven bioetanolikonseptien ja niihinliittyvien teknologioiden kehittämiseen on toisaalta maailmalla merkittävää.Kannattavaksi osoittautuvat konseptit ja kilpailukykyiset tehtaiden sijoituspaikaterottuvat todennäköisesti lähivuosina menossa olevan kehitystyön kauttaTutkimusraportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2412.pdf

Uusi toiminnanohjausjärjestelmä käytöön

Toyota Material Handling Finland Oy on ottanut käyttöön uuden toiminnanoh-jausjärjestelmän, joka yhdistää myynnin, vuokrauksen, huollon, varaosien sekätaloushallinnon toiminnot. Keskitetty huollonohjausjärjestelmä ja verkkolaskupal-velu kuuluvat järjestelmätoimitukseen. Ohjelmat perustuvat Toyota MaterialHandling Euroopan alueella käytössä olevaan yhtenäiseen järjestelmään.

Makasiini 4.12.2007 14:03 Sivu 48

49Logistiikka 9 | 2007

makasiiniTransito- ja terminaalivarastointipalvelua myyvän yrityksen ATK-ohjelmisto

Ensimmäinen versio MCH Mastering Cargo Handling -ohjelmistosta otettiin tuo-tantokäyttöön vuonna 2000. Geotrack Oy:n toimitusjohtaja Hannu Meriläisen mu-kaan ohjelma kehitettiin kotimaisen tavarankäsittely- ja varastointipalvelua tarjoa-van yrityksen tarpeisiin. MCH-ohjelmalla korvattiin vanha puutteellinen merkki-pohjainen ohjelmisto. Uuden ohjelmiston avulla tehostui tiedon sisään syöttö, se-kä sen hyödyntäminen ja asiakaspalautteen antaminen. Samalla henkilöstömäärälläkäsiteltiin moninkertaistuneet tavaravirrat.

Vuoden 2006 syksyllä julkaistulla uusitulla versiolla MCH2:lla voidaan hoitaatransito- ja terminaalivarastointipalvelua tarjoavien yritysten tarpeet muutamankäyttäjän yrityksistä aina usean toimipisteen asiakkaisiin asti.

Ohjelmiston käyttökielen voi valita käyttäjäkohtaisesti, vaihtoehtoina suomi jaenglant. Tulostettavat raportit voidaan lähettää sähköpostiliitteinä (.pdf-tiedostoi-na). Ohjelmistosta on luettavissa tuote- ja lastaustiedot suoraan myös muihin oh-jelmistoihin. Ohjelmiston tietokantapalvelin voi olla myös ulkoistettu palveluntarjo-ajalle, jolloin yhdestä toimipisteestä voidaan hoitaa kaikkien toimipisteiden varasto-kirjanpito.

Geotrack Oy:n teknologiajohtaja Timo Raunion mukaan ohjelmaan on saatavil-la lisäoptiona MCH XML-pohjainen tiedonsiirto.Tuotetiedot ja tiedot tulevista pu-ruista ja lastauksista vastaanotetaantavaranomistajan järjestelmistä jaMCH XML -palvelinohjelmisto lukeetiedot suoraan tietokantaan ja MCH-käyttäjä näkee tiedot työasemallaan.

Mastering Cargo Handling -ohjel-miston on valmistanut Geotrack Oy.Ohjelmiston voi ostaa tai vuokrata.Ohjelmistosta löytyy lisätietoja inter-netosoitteessa www.mastering.fi.

Geotrack Oy:n toimitusjohtaja Hannu Meriläinen (kuvas-sa oikealla) ja Geotrack Oy:n teknologiajohtaja TimoRaunio (kuvassa vasemmalla)

Terminaalitiloja LogiCityyn

Ammattiautoilijoiden vuonna 1962 perustaman KTK-yritysLäänin Kuljetus Oy:n suunnitelmissa on yhteensä noin 16000 k-m2 terminaalitilojenrakentaminen Turun lento-kentän eteläpuolelle kaavoite-tulle logistiikkapalvelu-,tuotanto-, varastointi- ja toimistoalueelle.– Läänin Kuljetus Oy:n uudenlogistiikkakompleksin rakennus-hanke käynnistyy ensi vuonna ja suunnitelmien mukaanhanke tulee etenemään eri vaiheissa. Ensimmäisessävaiheessa valmistuvat noin 3 000 m2 tilat. Seuraavienrakennusvaiheiden kohdalla suunnitelmien yksityiskohdattulevat vielä hioutumaan tulevien yhteistyökumppaneittem-me tarpeiden mukaan. Maksimissaan alueelle voi rakentaanoin 16 000 m2 toimitiloja, kertoo Läänin Kuljetus Oy:ntoimitusjohtaja Martti Nieminen.

Läänin Kuljetus konserniin kuuluvat emoyhtiön viisialuetoimistoa Turussa, Salossa, Porissa,Vammalassa jaParkanossa, tytäryhtiöt Hämeenkyrön Kuljetus OyHämeenkyrössä ja Veikko Helander Oy Tampereella, sekäkaksi kiinteistöyhtiötä.Vakituisia työntekijöitä on n. 65henkilöä, yhtiön arvioitu liikevaihto vuodelle 2008 on noin35 milj.euroa.

SP Transit Unkariin

SP Transit -konserniin kuuluva SP Transit Eesti on ostanutosake-enemmistön Raksped Kft:stä. Raksped on UnkarinTatassa toimiva logistiikkayritys. Kauppaan sisältyymahdollisuus lunastaa loput osakekannasta kolmen vuodenkuluttua.

Vuonna 1990 perustettu Raksped tarjoaa nk. "supplychain" -ratkaisuja niin paikallisille kuin monikansallisilleyrityksille.Tatassa sijaitseva 3 400 m2 logistiikkakeskuslaajenee yli 5 000 m2 kokonaisuudeksi vielä tämän vuodenloppuun mennessä.Tehty kauppa parantaa SP Transitinpalveluvalikoimaa Unkarissa ja mahdollistaa koko Unkarinkattavan kotimaan jakelujärjestelmän rakentamisen.

MAN:in uutuusmallit palkittiin

MAN TGX- ja MAN TGS -mallit ovat palkittu "Vuoden Kuorma-auto 2008" -titte-lillä European Road Transport Show'ssa 2007 Amsterdamissa. MAN Nutzfahrzeu-ge on siten ensimmäinen kuorma-autovalmistaja, joka on voittanut maineikkaanpalkinnon seitsemännen kerran. Eri maiden nimekkäistä ammattilehdistä koostu-nut 20-henkinen Jury äänesti molemmat uudet Trucknology® Generation -mallit"Truck of the Year 2008“ -tittelin voittajaksi.Vuosina 1978, 1980, 1987, 1995, 2001ja 2006 ja nyt seitsemännen kerran MAN voitti arvostetun “Truck of the Year“palkinnon, jota on myönnetty vuodesta 1977 lähtien.

Hyster -trukeille uusi edustus

KesLift Oy on käynnistänyt Hyster -trukkien maahantuonninja yksinmyynnin Suomessa. KesLift Oy:n toimitusjohtaja AriMiettisen mukaan Hysterin kanssa solmittiin syksyn 2007aikana sopimus edustuksesta. Miettinen kertoi edelleenKesliftin hoitavan koko Suomen myynnin Jyväskylästä käsin.Huoltopalvelut Hyster -trukeille on tarjolla Jyväskylässä sekäsekä sopimukorjaamoilla Itä- ja Länsi-Suomessa. Pääkaupunki-seudulle tulevat myös huoltopalvelut sopimuskorjaamoidenkautta, totesi Ari Miettinen.Lisätiedot: www.keslift.fi

Makasiini 4.12.2007 14:03 Sivu 49

50

yhdistys ja piirit

Logistiikka 9 | 2007

Suomen Logistiikkayhdistyksen syyskokouksen päätöksiä

Helsingissä Kansallissalissa pidetyssä syyskokouksessa valittiin LOGY:n uusi hallitus vuodelle 2008-09:Puheenjohtaja 2008-09

Markku Henttinen, toimitusjohtaja,Transpoint Oy

Hallituksen jäsenet (suluissa kausi):Hannu Asumalahti (07-09), satamajohtaja, Rauman satamaMarita Haaraoja(07-09), supply chain manager, Planmeca OyKari Jalkanen(07-09), yliopettaja,Turun AMKTapio Järvensivu (06-08), logistiikkapäällikkö, Nokian Renkaat OyjKetty Kortelainen (08-10), kehityspäällikkö, Nokia Siemens NetworksReijo Krook (08-10), kehityspäällikkö, Finnlines OyjAntti Malinen (08-10), markkinointipäällikkö,Yourway OyJouni Malmivaara (07-09), johtaja, UPM-KymmeneAnne Mykkänen (08-10), hankintajohtaja, Oy Karl Fazer AbAnssi Pihkala (08-10), toimitusjohtaja, Hansel OyJanne Puikko (06-08), tutkija, Oulun yliopistoRonny Reijonen (07-09), logistiikkajohtaja, Gustav Paulig OyIlkka Seppänen (06-08), tavaraliikennejohtaja,VR Osakeyhtiö,Eino Simonen, (06-08), koulutuspäällikkö, SKALJuhani Tervala, (06-08), ylijohtaja, LVM

Logististen ansioiden palkitseminenSuomen Logistiikkayhdistys 22.11.2007:

LOGYn kunniajäseneksiKari Litja

Piiirien kunniapuheenjohtajiksiAntero Larmi, PohjanmaaKeijo Malin, Helsinki-Uusimaa

Muut ansiomerkit:Kultainen ansiomerkki (Piiri)

Simo Hokkanen (KS)Olli-Pekka Juhantila (HU)Harri Kallberg (HU)Hannu Korjus (Ky)Ahti Myllys (Sai)Aila Postareff-Jurvelin (Pohj)Jouko Santala (HU)Kari Siven (Sat)

Hopeinen ansiomerkkiJorma Eerikäinen (Hä)Jani Granqvist (HU)Jari Gröhn (HU)Juha Heltimoinen (HU)Anne Kariniemi (HU)Krister Kronlund (HU)Reijo Krook (HU)Jouni Nurmi (HU)Jorma Ristiluoma (HU)

Pronssinen ansiomerkkiJarkko Hämäläinen (PH)Jari Immonen (PH)Jani Kakko (PH)Ullamari Tuominen (PH)

Puheenjohtaja Markku Henttinen, onnittelee Kari Litjaa LOGY:n kunniajäsenyydestä.

Osa Kansallissalissa palkituista LOGY:n jäsenistä, vasemmalta Keijo Malin, Olli-Pekka Juhantila, Jorma Eerikäinen, Jani Granqvist, ReijoKrook ja Jorma Ristiluoma.

www.vaaka.fi

Mechaul Vaakalaitteet OyPuh 010 773 1400

Vain 900 euroa + alv

VAAKAVAUNUKARKEAAN PAINONMÄÄRITYKSEEN

logy 4.12.2007 14:08 Sivu 50

51Logistiikka 9 | 2007

Yhdeksännet logistiikan opettajien ja tutkijoidenpäivät pidettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa Forssassa16.–17.11.2007. Päivien teemana oli Supply Chain Management –toimitusketjun hallinta. Forssaan oli saapunut 60 henkilöä verkosto-itumaan ja kuulemaan kiinnostavia alustuksia.

Perjantaina aamupäivän ajan SCM:ia käsiteltiin tutkimuksen jaopetuksen näkökulmasta. Rainer Breite (TTY) alusti koko tapahtu-maa käsittelemällä laajasti ja moniulotteisesti toimitusketjun hallin-nan haasteita, kun tavoitteena on ketterä toimitusketju. LogistranHeikki Kekäläinen puolestaan toimi omien sanojensa mukaan SCMScorecardin evankelistana ja esitteli kehitettyä mittaristoa sekä sillätähän mennessä saatuja tuloksia. Vertailumaina toimivat erityisestiSuomi ja Japani.

Paneelikeskustelussa pohdittiin Anne Kleemolan (SAMK) joh-dolla logistiikan koulutuksen käytännönläheisyyttä. Keskustelussapohdittiin mm. keinoja, joilla saataisiin opiskelija kiinteämmin työ-elämään koko opiskelunsa ajaksi.

Heikki Kekäläinen esitteli SCM-tuloskorttia yhtenä vaihtoehto-na käytännönläheisyyden lisäämiseen. Kekäläinen kertoi, kuinkaopiskelijat ovat jo joillakin paikkakunnilla kiertäneet pk-yrityksissäkeräämässä tuloskortteihin tietoja. Tällaisesta toiminnasta hyötyisi-vät Kekäläisen mukaan niin opiskelijat, yritykset kuin logistiikan tut-kijatkin saadessaan lisää vertailumateriaalia tutkimuksiinsa.

Jukka Mäntykivi Atrialta puolestaan uskoo, että yrityksissä rahaei ole suurin ongelma, kun mietitään, otetaanko opiskelija töihin,vaan useimmiten ongelma on aika. Kun kaikkien kalenterit ovattäynnä liiketoimintaan liittyviä toimintoja, mentorin löytäminenopiskelijaa ohjaamaan on hankalaa.

Mäntykiven mukaan olisi tärkeää, että harjoitteluihin saataisiinjatkuvuutta; opiskelija voisi käydä opiskelunsa aikana useammankerran samassa firmassa. Näin ei tarvitsisi joka kerran aloittaa alusta

käytännön asioiden, kuten kahvilan sijainnin esittelyllä, vaan opiske-lija voisi keskittyä työharjoitteluunsa. Parhaimmillaan opiskelijallemuodostuisi tätä kautta systemaattinen urapolku.

SCM esillä monialaisesti yritysesittelyissä

Iltapäivä oli omistettu yrityscaseille. Tietohallintojohtaja Jukka Män-tykivi valotti Atrian toimitusketjun hallintaa ja tietojärjestelmärat-kaisuja. Inex Partnersin henkilöstöjohtaja Terhi Luomala käsittelikaupan alan suuren logistiikkatoimijan haasteita niin osaavan henki-löstön rekrytoinnin kuin potentiaalisten henkilöiden pitämisen osal-ta. Hankinta- ja logistiikkajohtaja Juha Munne Fenestralta puoles-taan esitteli hanketta, jonka tarkoituksena on luoda simulointityöka-lu. Työkalun avulla pystytään hahmottamaan paremmin vaikuttimiakoko toimintaketjun osalta sekä parantamaan ketjun kustannuste-hokkuutta ja ohjattavuutta. Viimeisenä alustuksena kuultiin processowner Aki Tsuparin esittely KONEen hissien huoltotoiminnan rat-kaisumalleista.

Yritysvierailujen kohteina olivat Forssan Kirjapaino sekä Envi-tech-alue, ympäristöosaamisen keskittymä. Alueella tutustuttiinmuun muassa kylmälaitteiden kierrätykseen. Perjantain virallinenohjelma päättyi kaupunginjohtajan vastaanottoon Forssan kaupun-gintalolla. Lauantaina osallistujat pääsivät tutustumaan oman mie-lenkiintonsa mukaan joko Dynamic SCM -peliin tai logistiikan ope-tuksen virtuaalisuuteen.

Ensi vuonna logistiikan opettajien ja tutkijoiden päivät järjeste-tään Turussa 6.-7. marraskuuta.

*Outi Puolakka

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Logistiikkapäiviävietettiin Forssassa

Logistiikkafoorumin puheenjohtaja HarriKallberg jakoi palkinnot Anu Baskille, VillePätyselle (oik.) ja Eero Keskivälille.

LogistiikkaForssa 4.12.2007 14:28 Sivu 51

Helsingin satama

Helsingin satamalautakunta valit-si 9.11. Helsingin Sataman sata-makapteenin vakinaiseen virkaanja samalla meriliikenne- ja turval-lisuusosaston johtajaksi merikap-teeni Jukka Kallion, 46.

Kallio siirtyy Helsingin Sata-maan Finnpilotilta, jonka palve-luksessa hän on ollut viimeisetneljä vuotta toimien luotsinaHelsinkiin johtavilla väylillä.

Aikaisemmin hän on toimi-nut mm. suomalaisten varusta-moiden sekä kahden eri kansain-välistä risteilyliikennettä harjoitta-van varustamon palveluksessa.

Työt Helsingin Satamassa hänaloittaa 1.12.2007.

VR Osakeyhtiö

Diplomi-insinööri Antti Korhonenja KTM Vilma Moisio on nimitettyasiakaspalvelujohtajiksi 1. joulu-kuuta alkaen.

Antti Korhonen hoitaa tehtä-vää VR Henkilöliikenteessä ja Vil-ma Moisio VR Cargossa. Korho-nen on aiemmin toiminut VRHenkilöliikenteen liikenteen ke-hittämispäällikkönä ja Moisio VRCargon myyntipäällikkönä.

Asiakaspalvelujohtaja vastaaasiakaspalveluketjuista ja niidenkehittämisestä VR Osakeyhtiös-sä.

SuomenHuolintaliikkeidenLiitto

Varatuomari Petri Laitinen (34 v)on nimitetty Suomen Huolinta-liikkeiden Liiton toimitusjohtajak-si 1.1.2008 alkaen. Hän on toimi-nut aiemmin asianajajana Asian-ajotoimisto Castrén & Snellman

Oy:ssä.Laitisen työsuhde Suomen

Huolintaliikkeiden Liitossa alkoi15.10.2007. Hän perehtyy liitontoimintaan aluksi nykyisen toimi-tusjohtajan Krister Kronlundinkanssa, joka jää eläkkeelle vuo-den 2008 alkupuolella.

Oy VR-Rata Ab

Rakennusmestari Markku Haa-visto on nimitetty 1. joulukuutaalkaen rakentamisen liiketoimin-nan projektipäälliköksi Länsi-Suomen alueelle. Hän on toimi-nut aikaisemmin Länsi-Suomenalueella projekti-insinöörinä.

Cramo Instant Oy

Kimmo Rikama on nimitetty pro-jekti-insinööriksi 1.11.2007 alka-en vastuualueenaan kalustohal-lintotiimin vetäminen.

SkandiaAutologistics Oy

KTM Jan Lönnblad on nimitetty15.3.2007 yhtiön toimitusjohta-jaksi. Hän on aiemmin työsken-nellyt John Nurminen Oy:n toi-mitusjohtajana.

KTM Patrik Puskala on nimi-tetty johtajaksi 1.4.2007 vastuu-alueenaan transitoliiketoiminta jaliiketoiminnan kehitys. Hän on ai-emmin työskennellyt liiketoimin-nan kehitystehtävissä John Nur-minen Oy:ssä.

KTM Jyrki Paavolainen on ni-mitetty 1.9.2007 alkaen talous-johtajaksi.

Hän on aiemmin työskennel-lyt vastaavissa tehtävissä JohnNurminen Oy:ssä.

NurminenAutologistics Oy

Simo Ahlgren on nimitetty1.12.2007 alkaen Nurminen Au-tologistics Oy:n toimitusjohtajak-si vastuualueenaan Suomen- jaBaltian-toiminnot. Hän on aiem-min toiminut Oy BMW SuomiAb:n myyntijohtajana.

Kimmo Kantola on nimitetty27.8.2007 myyntineuvottelijaksi.Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluuNurminen Autotrans Oy:n koti-maankuljetusten myynti. Hän ontoiminut kenttämyyntitehtävissäviime 18 vuotta.

Konecranes Oyj

Pekka Lettijeff on nimitetty Ko-necranes Oyj:n hankintajohtajak-si (Chief Procurement Officer,CPO). Hänen vastuualueeseensakuuluvat kaikki Konecranes-kon-sernin suorat ja epäsuorat ostot.Lettijeffistä tulee Konecranes-konsernin johtoryhmän jäsen, jahän raportoi toimitusjohtaja Pek-ka Lundmarkille. Pekka Lettijeffaloittaa uudessa tehtävässään 1.helmikuuta 2008.

Pekka Lettijeff on työskennel-lyt vuodesta 2001 lähtien NokiaNetworksissa. Tällä hetkellä hänjohtaa Nokia Siemens Network-sin maailmanlaajuista materiaa-linhankintaa. Aiemmin Lettijeffon toiminut Astra Zenecan maa-ilmanlaajuisen materiaalihankin-nan ja ostotoiminnan johtajana,useissa eri johtotehtävissä Gene-ral Motorsin maailmanlaajuisessaostotoiminnassa ja Saab Auto-motivessa Yhdysvalloissa, Saksas-sa ja Ruotsissa. Hän on 46-vuo-tias.

– Pekka Lettijeffissä yhdistyyainutlaatuinen kokemus tietolii-kenneverkko-, auto- ja lääketeol-

lisuuden hankinnoista, sanoo toi-mitusjohtaja Pekka Lundmark.– Siksi hän sopii erityisen hyvinkehittämään Konecranes-kon-sernin hankintatoimintaa seuraa-valle tasolle, Lundmark toteaa.

VR-Yhtymä Oy

Jouni Koivuneva on nimitetty VR:nsähköisten kanavien conceptowneriksi. Hän vastaa VR:n säh-köisten kanavien palveluraken-teiden ja toiminnallisuuden ke-hittämisestä.

Koivuneva on toiminut aikai-semmin mm. projektivastaavanaCrasman Co Ltd:ssä ja AbakoMedia Oy:ssä sekä Mainostoi-misto Batesin Internet-yksikönvetäjänä.

Keravan Kerca-hanke

Keravan kaupunki varmistaaosaamistaan Keravan logistiikka-keskus Kercan rakentuessa.Asiantuntijaksi hankkeeseen onpalkattu Senior Adviser, varatuo-mari Juha Silvanto, jolla on pitkäkokemus sekä logistiikka- että ra-kennusalasta. Silvanto on toimi-nut muun muassa Steveco Oy:ntoimitusjohtajana sekä osallistu-nut useiden logistiikkaterminaa-lien suunnitteluun ja projektijoh-toon. Hän on myös toiminutavustajana Vuosaaren satama-hankkeessa.

Silvannon toimenkuvaankuuluu osallistua muun muassahankkeen tavoitteiden asettami-seen, mahdollisuuksien ja riskientunnistamiseen ja hallitsemiseensekä opastaa kaupunkia laaditta-vien sopimusten sisällönohjauk-sessa.

52

nimityksiä

Logistiikka 9 | 2007

Petri LaitinenSuomen Huolinta-liikkeiden Liitto

Kimmo RikamaCramo Instant Oy

Jan LönnbladSkandia Autologistics Oy

Patrik PuskalaSkandia Autologistics Oy

Simo AhlgrenNurminen

Autologistics Oy

Kimmo KantolaNurminen

Autologistics Oy

Pekka LettijeffKonecranes Oyj

Jouni KoivunevaVR-Yhtymä Oy

Nimet0907 4.12.2007 10:30 Sivu 52

rfid

53Logistiikka 9 | 2007

Tägiopas

RFID-tunnistuksen kehitys on ollut viime vuosien aikana melkoista.Olemme tässä koonneet esimerkkejä erilaisista tunnisteista(“tägeistä”), jotka mahdollistavat mitä erilaisimpien tuotteiden ja kulje-tusvälineiden merkinnän.Tunnistamisen mahdollistaminen ei ole useim-miten enää este RFID-pohjaisen järjestelmän toteutukselle.

Kertakäyttötunnisteet

Teollisuuden toimitusketjuissa yleinen käyttö RFID-tekniikalle on kollilä-hetysten seurannassa ja vastaanotossa. Näissä tapauksissa RFID-tunnis-teella varustetulle kollitarralle tunnistenumero sekä tulostetaan paperil-le että koodataan RFID-sirulle. Esimerkki tähän soveltuvasta tunnistees-ta on UPM Raflatacin Rafsec G2 ShortDipole, jonka koko on optimaa-linen kollitarroihin. Jos lukuetäisyys halutaan maksimoida, vaihtoehtonaon isompi Rafsec DogBone-tehotunniste.

Kertakäyttötunnisteiden hinta muodostuu tägistä ja päällyspaperis-ta, eli varsinaisesta kollilapusta. Standardikokoisia kollitarroja saa 4x4” ja4x6” -koossa, mutta asiakaskohtaisia RFID-kollilappuja voidaan tehdäerilaisin painatuksin. Ne toimitetaan 1000 kpl rullissa, jotta tägien ohjel-mointi voidaan tehdä RFID-tulostimella automaattisesti.

Useimmiten kertakäyttötunnisteita käytetään lavatavaran merkin-nässä – joko pelkkänä lavatunnisteena tai tuotepakkausten merkintänä.

Metallitägit

Pysyviä tunnisteita käytetään omaisuuden seurannassa. Kiertävää omai-suutta ovat rullakot, alusvaunut, kuorma-autojen lavat ja jopa junanvau-nut. Myös muovisia yksiköitä voidaan merkitä.Varsinkin metallista tehty-jen tavaroiden seuranta on aiemmin ollut hankalaa, sillä metalli häiritseetunnisteen lukua ja kirjoitusta. Nykyään on kuitenkin olemassa erilaisiapysyviä ns. on-metal tägejä, jotka sopivat tähän käyttötarkoitukseen.Confidexin Ironside on esimerkki kestävästä pysyvästä EPC Gen2 -standardinmukaisesta tunnisteesta, jonka voi kiinnittää metalliin. Eri ko-koisia ja tehoisia vaihtoehtoja löytyy useimpiin käyttötarkoituksiin. Toi-

nen kotimainen valmistaja on Wisteq.

Tunnisteita erikoistarkoituksiin

RFID-tunnisteita on myös kehitetty erikoistarkoituksiin. A. Jalander onesimerkiksi kehittänyt kuljetuslavoja, joissa on sisäänrakennettu tunnis-te. Pienien tuotteiden kuten lääkkeiden seurantaan on olemassa pieni-kokoisia tägejä kuten UPM Raflatacin Mini Gen2, jonka koko on 24x24mm.Tuotteet, jotka sisältävät nestettä, ovat nykyään myös seurattavissatunnisteilla, jotka hyödyntävät lähikenttä-ominaisuutta.Tämä UHF near-field-tekniikka soveltuu kuitenkin vain lyhyiden lukuetäisyyksien tunnis-tukseen.Vaativiin olosuhteisiin on myös tarjolla kestäviä kertakäyttötun-nisteita.Tällaisia käyttökohteita löytyy teollisuudesta, kuten autotehtais-ta. Esimerkkinä Confidexin Corona ja Cruiser -tunnisteet kestävät suur-ta painetta ja vaihtelevia lämpötiloja, mutta ne ovat silti edullisia verrat-tuna koteloituihin tunnisteisiin.

Tunnistevalinta

Tunnistekirjo on laaja, mutta “sovittaminen” on tarpeen aivan samallatavalla kuin kenkäkaupassa.Toteutuksen alkuvaiheessa tulee aina tehdä

mittaukset, jotta varmistutaan, ettäsuunniteltu merkintämenetelmä var-masti sopii tarkoitukseen.

Suomessa pitää esimerkiksi huo-moida myös sääolot, etenkin josmerkityt kohteet viettävät aikaa ulko-ilmassa prosessin eri vaiheissa.

* Ville Saarinen

Product EngineerVilant Systems Oy

A.Jalanderin RFID-tunnistelava.

Rafsec G2 ShortDipole UHF RFID-tunniste.

Rfid-sivu 4.12.2007 14:18 Sivu 53

2007

Joulukuu

11-13. Asia Biofuels 2007, Raffles Plaza Hotel, Singapore.

2008

Tammikuu

31.-2.2. Autotec -2008, ajoneuvo- ja korjaamoalan ammattimessut,Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,Tampere.

Helmikuu

7-8. Logistiikkaseminaari 2008, Finlandia-talo ja Tallink Galaxy.12-14. Talvitiepäivät 2008,Turun Messukeskus,Turku.

Huhtikuu

22-24. Multimodal 2008, UK's only event that will cover the whole range of freight transportation and logistics. NEC Birmingham (www.multimodal.org.uk)

22-26. Metpack 2008, kansainväliset metallipakkausmessut, Esseninmessut, Essen, Saksa.

Syyskuu

23-26. SMM 2008, Shipbuilding, Machinery & Marine Technology,Hamburg Messe und Congress, Hampuri, Saksa (www.smm2008.com)

Logyn piirit:

2007Joulukuu

8. Päijät-Hämeen piirin perinteinen pikkujoulujuhla pidetäänAlex Park Hotellissa klo 19.00.

11. LOGY:n tiloissa Lauttasaaressa, Särkiniementie 3, Helsingin-Uudenmaan piirin jäsenille keskustelutilaisuus LOGY:n stra-tegiasta ja uudesta rakenteesta. Suunnitelmat esitteleeLOGYn uusi toimitusjohtaja Mikko Melasniemi.Tilaisuudessamyös Helsingin-Uudenmaan Piirin syyskokous: sääntömääräi-set asiat, piirin puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2008.

14. Pirkanmaan piiri järjestää perinteisen joulusaunan alkaen klo17.30 Scan-Autolla osoitteessa Lakalaivankatu 12,Tampere.

18. Kymenlaakson piirin syyskokous Kotkassa. Kokouspaikkanaon Kristina Regina -laiva Kantasataman matkustajalaiturissa.Syyskokousasiat ja 2008 toiminnan painopisteet klo 11.00.Kokouksen jälkeen on tarjolla jouluinen lounas.

2008

Tammikuu

19. Varsinais-Suomen piirin 50-vuotisjuhla järjestetään lauantaina19. p. klo 17.00.

29. Päijät-Hämeen piirin vuosikokous on tiistaina klo 18.00 japaikkana Aleks Park Hotel. Illan isäntänä on Fokor Oy.

EAB FINLAND OYHELSINKI 09-4520 170KOKKOLA 06-834 9990

Takanamme on 50 vuoden terästuotteiden myynti, valmistus ja tuotekehittely. Toimitamme laadukkaan tuotteen sekä varmuuden teknisestä tuesta myös vuosien kuluttua.Soita tai pyydä tarjous osoitteessa www.eab.fi

VARASTOKALUSTEETkuormalavahyllyistä automatisoituihin erikoisvarastoihin

Kalenteri 0907 4.12.2007 09:35 Sivu 54

Ke h i t ä a m m a t t i t a i t o a

w w w. l o g y. f i / ko u l u t u s

PA R A N N A K I L PA I LU K Y K YÄ

Varaston ohjaus 15.-16.1.

Logistiikan perusteet 22.-23.1.

Toimitusketjun hallinta ja kehittäminen 5.-6.3.

Kuljetuspalvelujen ostaminen 13.3.

Logistiikan lainsäädäntö 22.-23.4.

Logistiikan kehittäminen 6.-7.5.

Supply Chain Management 21.-22.5. & 10.6.

Varaston suunnittelu 27.-28.5.

Ko u l u t u s � Ke v ä t 2 0 0 8

Strategisen ostajan työmenetelmät 23.-24.1.

Kansainvälinen sopimus- ja kauppaoikeus 29.-30.1.

Oston peruskurssi 12.-14.2. & 4.-6.3.

Palvelujen osto ja ulkoistaminen 12.-13.3. & 13.-14.5.

Neuvottelemalla tulokseen 15.-17.4.

Oston peruskurssi 21.-23.4. & 3.-5.6.

Hankintatoimen taloudellinen ohjaaminen 14.-15.5.

Oston lakiasiat 20.-22.5.

Logistiikkaseminaari 7.-8.2.

LO G I S T I I K K A

S E M I N A A R I

O S TO

Tuontikaupan perusteet 8.-9.4.

T U O N T I

compet 28.11.2007 15:14 Sivu 55

Raumasteve 64 7.12.2004 16:21 Sida 64