Logistiikka-lehti 6/2007

SSI SCHÄFER FINLANDTeknobulevardi 3-5, PL 3501531 VantaaPuhelin 09 25178420S-posti [email protected]

K O K O N A I S U U SR A T K A I S E E

6I2007 • Lentorahdin suunta Itä • Logistiikkakeskusten boomi • Rfid:llä merkkivaate

Kaikille enemmän. Siitä on kysymys Suomen Logistiikkayhdistyksen (LOGY) strategiassa ja rakenteen uudistamisessa. Uudistusta tarvi-taan ensinnäkin, jotta jäsenpalvelut vastaisivat yritysten ja julkisen sektorin nykyisiä ja lä-hitulevaisuuden käytäntöjä ja tarpeita. LOGY ehdottaa jäsenistölleen, että hankinnan-,tuotannon- ja asiakastoimitusten pitkästä ja monimutkaisesta prosessista tunnistettai-siin neljä foorumia: hankinta, toimitusketjun hallinta, varasto ja materiaalinkäsittely sekäkuljetus. Neljän foorumin jäsenneltyjä näkemyksiä tarvitaan kokonaisuuden kehittämi-seen. LOGYn eräs keskeisistä tehtävistä on edelleen ymmärtää laajaa kokonaisuutta jaomalta osaltaan tukea myös sidosryhmiä sen ymmärtämisessä. Näin LOGY haluaa ol-la aloitteellinen tässä keskustelussa.

LOGYn jäsenkyselyssä alan työntekijät nimesivät lähes 20 erilaista ensisijaista työ-tehtävää. Se osoittaa hyvällä tavalla, että alalta löytyy monipuolisia työtehtäviä. Moni-puolisuus on otettava huomioon myös mietittäessä alan yleistä kehittämistä ja jäsenis-tön tarvitsemia palveluja. Uudistetulla rakenteella LOGY haluaa tunnistaa jäsenistön jaalan täsmällisempiä tarpeita. Logistiikka-keskustelu on viime aikoina ehkä muistuttanuttilannetta, jossa puut ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka metsää on hoidettu.Näkökulmaa on tarkoitus muuttaa sen verran, että nyt arvioidaan koivuja, mäntyjä,kuusia ja haapoja myös erikseen unohtamatta koko metsää. Samalla kokonaisuutta ku-vaavasta sateenvarjosta tulee entistä laajempi antamatta osaoptimoinnin mennä koko-naisuuden edelle.

Alan toimijat ovat jo pitkään johdonmukaisesti rakentaneet pitkän ja monimutkai-sen prosessin hallinnasta kilpailukykytekijää. Siihen on tarvittu elinkeinoelämän ja julki-sen sektorin yhteisiä ponnistuksia.Tästä on osoituksena muun muassa se, että logistiik-ka löytyy myös nykyisestä Matti Vanhasen hallitusohjelmasta. LOGYn ei ole kuitenkaansyytä pysähtyä tähän olotilaan. Kokonaisuuteen tarvitaan lisää aineksia, ja niitä LOGYehdottaa etsittävän seuraavaksi pidentämällä prosessin tarkastelunäkökulmaa tulevantavaravirran suuntaan ja painottamalla hankintatoimen näkemyksiä. Sinänsä prosessinpituus ja moniulotteisuus on ollut ja on edelleenkin ajankohtainen.Tavaroiden ja palve-luiden tuottajat tekevät jatkuvasti päätöksiä siitä, mitä ja missä tehdään ja kenelle. Glo-baalit markkinat ovat muuttaneet monien toimijoiden tarvetta ajatella Suomessakinkuten maailmalla.

Olen vakuuttunut, että näkökulman laajentaminen antaa kaikille enemmän. LO-GYlle sopii saluunan ovien rooli. Siinä edestakaisin liikkuva tieto heiluttaa ovia. Hyvinrasvatuilla saranoilla ovet heiluvat molempiin suuntiin. Saluunat yhdistetään helpostimielikuvina villiin länteen. Siitä ei tässä ole kyse, vaan paremminkin innovatiivisiin aja-tuksiin perustuvasta uudisraivauksesta. Foorumirakenne on merkittävä uudistus, jokakannattaa tehdä.

Mikko MelasniemiPäätoimittaja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ry

ISSN 1238-6022

LOGY for Competence

12. vuosikerta

Vuosikerran hinta 70 e Suomeen,

105 e ulkomaille.

Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2007

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKI

Telefax 09-631 672

email: [email protected]

Vastaava päätoimittajaKari Litja

Puh. (09)6963 755

[email protected]

Päätoimittaja Mikko Melasniemi

Puh. (09)6963 748

[email protected]

Toimituspäällikkö Hannu Hillo

Puh. (09)6963 752

[email protected]

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

[email protected]

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, Jani

Granqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,

Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, Pekka

Löfgren, Ritva Natunen ja Risto Salminen

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja Vuori

Puhelin (09)6963 744

e-mail: [email protected]

www.logy.fi

(Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös

mainitulta kotisivulta)

TaittoHannu Hillo / Juhani Piipponen

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa 2007

[email protected]

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättä

edusta Logistiikka-lehden tai Suomen

Logistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:

Myyntipäällikkö Juhani Piipponen

Puhelin (09)6963 751

Telefax (09)631 672

[email protected]

Ilmoituskoot:

2/1 450 x 307 mm

1/1 s. 230 x 307 mm;

marginaalein 185 x 262 mm

1/2 s. vaaka tai pysty

1/4 s. vaaka tai pysty

1/8 s. 90 x 64 mm

MATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää

korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Kuva: Timo Virojärvi

pääkirjoitus 3

uutiset 6

Finnairin rahti nousee idästä 10

Kerava tarjoutuu sisäsatamaksi 14

Suomen suurin logistiikkakeskus 16

Transpointin uusi terminaali vihittiin 20

lakiasiaa/ kurkinen: Vakuutuksella on ehtonsa

-niihin on pitäydyttävä 22

Jungheinrich on työntömastotrukkien Mersu 24

Uusi Citroen tarjoaa lisää vaihtoehtoja 26

Rouenin satama esittäytyi suomalaisille 28

Sourcing Memo-liite

Liiketoimintaprosessin tehokkuutta voi mitata

tietotekniikan avulla 30

räty: Ne jenkkilausekkeet I 32

Rfid haastaa viivakoodin logistisen ketjun apuna 34

rfid-nurkka: Rfid Lab Finland edistää alan

kehitystä 36

Tehokkuutta logistiikkaan kaluston

reittioptimoinnilla 38

Haastavaa tilaus- ja toimitusketjun hallintaa 40

Trackwayltä uusi kuljetusten seurantapalvelu 42

Uusi SAP-versio ottaa logistiikan

paremmin huomioon 44

makasiini 45

nimitykset 50

LOGY ja piirit 53

kalenteri 54

SSI SCHÄFER FINLANDTeknobulevardi 3-5, PL 3501531 VantaaPuhelin 09 25178420S-posti [email protected]

K O K O N A I S U U SR A T K A I S E E

6I2007 • Lentorahdin suunta Itä • Logistiikkakeskusten boomi • Rfid:llä merkkivaate

6|07 sisältöLogistiikka

Finnair Cargoa on runsaat pari vuotta vetänyt Antero J. Lahtinen, joka siirtyi rahdin pariin Yh-dysvaltojen matkustajaliikenteestä. Pian rahtiyhtiö jakautuu myös kahtia. Finnair Cargo keskit-tyy strategiassaan lentoasemien ja niiden lentoterminaalien välisiin kuljetuksiin. Palveluidenpääasiallinen jakelutie kulkee huolintaliikkeiden kautta.

– Finnair Cargo ei ole suoraan yhteydessä teollisuuden ja kaupan yritysten toimitusketjui-hin. Cargon tarjoama lentokuljetus on mukana huolintaliikkeiden kokonaispaketeissa, jotkaovat integroituneet yritysten toimitusketjuihin, kuvailee Lahtinen.

Lue tästä s. 10.

Mkk

o M

elas

niem

i

Finnairin rahti nousee idästä

Kansi: SSI SCHÄFER FINLAND tarjoaa kokonaistoi-

mituksia varasto- ja tuotantokalusteissa, logistiikka-

järjestelmissä, jätehuoltojärjestelmissä sekä toimisto-

kalusteissa.Yritys on perustettu vuonna 1937, sillä

on toimintaa 50 eri maassa ja valmistusta 16 tuo-

tantolaitoksessa.

Lisätietoa: www.ssi-schaefer.fi

sisältö

Edellisen nousukauden aikana perustettiin varastohotelleja ja toisaaltaoli menossa vielä kausi, jolloin varastoinnin tasoja harvennettiin ja alu-eellisesti aluevarastoja lopetettiin. Osittain nämä trendit osuivat yksiineikä kaikkien varastojen purkamistarvetta syntynyt.

Nyt on käynnissä logistiikkakeskusten vihkimisten, rakentamisten jasuunnittelujen aika.Tuotannon, kulutuksen, asutuksen ja väylästön muu-tokset heijastuvat niiden tarpeeseen ja luonteeseen.Tämän numeronsivuilla on vihkimisestä esimerkkinä Transpoint sivulla 20, Rakentami-sesta Tokmanni sivulla 16 ja alkaneesta hankkeesta Keravan Kerca sivul-la 14. Ja muita merkittäviä hankkeita on seitsemän koottu sivulle 18.

Vesa

Tom

puri

Logistiikkakeskuksetkattavat Suomea

Rfid eteneeElektroninen tunnistus, Rfid, etenee, mutta vaatii myös aktiivista toimin-taa. Sitä hoitaa mm. RFID Lab, jonka demohuoneeseen ovat seminaari-osallistujat tutustumassa. Rfid-asiaa sivuilla 34-35 ja 36-37.

6

uutiset

Logistiikka 6 | 2007

Merilogistiikkaan uusi aluejako

Luotsausliikelaitos on uudistanut organisaatiotaan, jossa aikai-semmat luotsausalueet on jaettu seitsemään suurempaankokonaisuuteen. Uudet luotsausalueet ovat Kotka, Helsinki,Saaristomeri, Raumanmeri, Merenkurkku, Perämeri ja Sai-maa.

Luotsausliikelaitos on panostanut toimintansa kehittämi-seen sen perustamisesta lähtien ja kaiken kehitystyön lähtö-kohtana on toiminnan valtakunnallisuus. Palvelua on tarjollavuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä kaikilla Suo-men merialueilla ja Saimaallla.Lisätietoja: www.finnpilot.fi ja www.pilotorder.fi

Kuljetusalan energia- ja ympäristöasiat seurantaan

Yhteistyö Liikenne- ja viestintäministeriön, Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL:nsekä KH FIN OY:n kanssa käynnistyy.Yhteistyössä laatu- ja ympäristöjärjestelmis-tään tunnettu KH FIN OY on 1.5.2007 lähtien toiminut kuljetusalan energia- jaympäristöasioiden seurantajärjestelmän ylläpitäjänä. EMISTRA -nimellä tunnetta-valla järjestelmällä kuljetusyritys voi seurata esimerkiksi autojensa polttoaineen ku-lutusta ja päästä vertailemaan omia tuloksiaan vastaavien autojen keskikulutuk-seen.

- EMISTRA:n käyttö ei välttämättä edellytä voimassa olevaa laatu- ja ympäris-töjärjestelmää vaan se voidaan ottaa myös erillisenä osana käyttöön. Yritys voimyöhemmin edetä laatu- ja ympäristöjärjestelmän tasoille, kertoo toimitusjohtajaMatti Kilpeläinen KH FIN OY:stä. Kuljetusyritykselle EMISTRA ei aiheuta lisäkustan-nuksia. EMISTRA toteutetaan julkisilla varoilla., toteaa Kilpeläiinen edelleen.

– Euroopan Unionille Suomen on pystyttävä energiapalveludirektiivin mukai-sesti näyttämään, että myös kuljetusalalta saadaan tilastoitua tietoa. Kehittämistyö-tä tukevat KH FIN OY:n olemassa olevat, laajat verkostot, jotka sopimuksen kaut-ta saadaan myös EMISTRA:n käyttöön. Lisäksi EMISTRA on tätä kautta mahdollis-ta integroida myös yritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiin. EMISTRA on tiukke-nevassa energiatehokkuuskilpailussa väline, jota ehdottomasti kannattaa hyödyn-tää, painottaa allitusneuvos Kaisa-Leena Välipirtti liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Euroopan Unionissa ollaan tyytyväisiä, jos Suomen teillä liikkuvista kuorma- japakettiautoista 10 000 kappaletta saadaan lähivuosina EMISTRA:n piiriin.Lisätietoa: KH FIN OY, SKAL, Liikenne ja viestintäministeriö

Uusi puheenjohtaja trukkijaostolle

Roclan kotimaan myyntipäällikkö Kari Hämäläinen on valittu Suo-men Teknisen kaupan liiton trukkijaoston puheenjohtajaksi.Teknisenkaupan liitto valvoo ja edistää jäsentensä etuja tukkukauppaan jamaahantuontiin liittyen.

– Ajankohtaista on trukkien käyttöturvallisuus. Sosiaali- ja ter-veysministeriö haluaa trukit määräaikaistarkastuksen alle. Euroopanmaista määräaikaistarkastuksia tehdään Tanskassa ja Saksassa. Suomeen on tuotutrukkeja ohi virallisten väylien. Harmaatuonnin trukit on valmistettu yleensä Aasianmarkkinoille eivätkä välttämättä täytä EU:n direktiivejä. Teknisen kaupan liitto onollut vaikuttamassa siihen, että käyttöturvallisuudesta huolehditaan, toteaa tuorepuheenjohtaja Kari Hämäläinen.

Liikennöitsijöiden digipiirturien tiedot talteen ja hyötykäyttöön

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Ry ja Logistiikan tieto-järjestelmien toimittaja, oululainen Procomp Solutions Oyovat solmineet yhteistyösopimuksen digipiirturitiedon tallen-nukseen ja raportointiin käytettävästä palvelusta. Digipiirturitovat olleet pakollisia uusissa tavara- ja henkilöliikenteessäkäyttöön otetuissa ajoneuvoissa 1.5.2006 lähtien.Tiedot täy-tyy EU-säädösten mukaan tallentaa kuljettajakorteista vähin-tään 3 viikon ja digipiirturilaitteista vähintään 2 kuukaudenvälein.

Procomp Solutions Oy:n tarjoamassa palvelussa digipiir-turin sisältämät tiedot siirretään lukulaitteen avulla tietojär-jestelmän kautta sähköisesti Procomp Solutions Oy:n tarjo-amaan tallennuspalveluun, josta tieto on käytettävissä myösyrityksen omassa taloushallinnassa mm. työajanseurantaan jasuunnitteluun, kertoo toimitusjohtaja Pekka Mikkonen Pro-comp Solutions Oy:stä.

Digipiirturilla varustettuihin autoihin siirtyminen tapahtuuvaiheittain kaluston normaalin kierron myötä.Työnantaja vas-taa kuitenkin siitä, ettäkuljettajalla, joka saa digipiirturilla va-rustetun ajoneuvon kuljetettavakseen, on piirturiin sopivakuljettajakortti. Siksi tietojen tallennustarve on jo nyt ajan-kohtainen kaikille uutta kalustoa käyttäville yrityksille.

– Digipiirturi ja kuljettajakorttien tietojen tallentaminenon koettu monissa SKAL:n jäsenyrityksissä haasteena, koskatietoja pitää pystyä säilyttämään luotettavasti viisi vuotta jasolmitulla yhteistyösopimuksella saavutetaan merkittävääetua, kertoo SKAL Ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.Lisätietoja: Procomp Solutions Oy ja Suomen Kuljetus ja Lo-gistiikka SKAL Ry

Aino Heikkinen winner of Women Inventors & Innovator Awards 2007

Aino Heikkinen, a concrete engineer from Finland, takes top prize in EuropeanUnion Women Inventors &Innovators awards, for recycled building material usedin low-cost housing in Africa.

Aino Heikkinen from Finland, has been voted overall winner in the EuropeanUnion Women Inventors & Innovator Awards 2007, for her patented TEXCEM

process for recycling waste synthetic rag and combi-ning it with microcement. Aino is a concrete engi-neer and director of CT Microtechnology in Varkaus.

The competition’s judges were impressed notonly by Aino’s inventiveness in coming up with thetechnology, but also the innovative way she has de-veloped novel uses for the material, such as provi-ding immediate and economically sound habitats forpeople in developing countries or who are affectedby natural disasters.

7

uutiset


Nokia Oyj:stä Tullin kumppanuusasiakas

Nokia Oyj:stä tuli Tullin kumppanuusasiakas 24. elokuuta 2007, kun Tul-lin pääjohtaja Tapani Erling ja Nokia Oyj:n johtokunnan jäsen Veli Sund-bäck allekirjoittivat yhteisymmärrysmuistion Helsingissä.

– Tehokas logistiikkaketju on yksi globaalin toimintamme kulmakivis-tä. Tämä kumppanuus auttaa meitä ottamaan käyttöön tulliasioinninkannalta parhaat toimintatavat,Veli Sundbäck kertoo Nokian tavoitteis-ta.

– Tulli puolestaan pystyy varmistumaan kumppanin tullitoiminnanlaadusta. Lisäksi saamme tärkeää asiakasnäkökulmaa omien palvelujem-me kehittämistyöhön, vahvistaa Tullin pääjohtaja Tapani Erling.

Tullin ja Nokian kumppanuusohjelma aloitettiin Läntisessä tullipiiris-sä syyskuussa 2006. Sen aikana käytiin läpi yrityksen tullitoimintaa sekäkartoitettiin siihen liittyviä kehittämiskohteita. Yritykselle luotiin tulli-asiointiin omavalvontajärjestelmä ja sujuvoitettiin toimintatapoja.Yrityslaati yhdessä Tullin kanssa omavalvontasuunnitelman ja Tulli nimesi yri-tykselle oman asiakasyhteyshenkilön, joka jatkossa hoitaa yhteydenpi-toa asiakkaaseen.

Tullilla on yhteensä neljätoista kumppanuusasiakasta eri puolillaSuomea. Kumppanuusasiakkuus on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvit-sevat jatkuvasti monipuolisia tullipalveluja ja jotka haluavat kehittää tul-litoimintaansa kokonaisvaltaisesti yhdessä Tullin kanssa ja sitoutuvatnoudattamaan tullisääntöjä.

Ministeriö selvittää yksityisen luotsauksen perusteita

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt selvityspyynnön Baltic Pi-lot -nimiselle yritykselle.Yritys on ilmoittanut ryhtyvänsä tarjoamaan yk-sityisiä luotsauspalveluita.

Ministeriö haluaa selvityksen siitä, mihin säännöksiin yhtiö katsootoimintansa perustuvan. Ministeriö haluaa myös tietää, miten ja kuinkalaajasti luotsaustoimintaa olisi tarkoitus harjoittaa.

Luotsauslaki uudistettiin Merenkulkulaitoksen organisaatiouudistuk-sen yhteydessä vuoden 2004 alusta. Samassa yhteydessä perustettiinvaltion omistama Luotsausliikelaitos, jolle siirrettiin aiemmin Merenkul-kulaitoksen tehtävänä ollut luotsauspalveluiden tuottaminen.

VR:lle toimilupa

Valtioneuvosto myönsi 16. elokuuta VR Osakeyhtiölle toimiluvan rauta-tieliikenteen harjoittamista varten.VR:n toimilupa on voimassa toistai-seksi.Toimiluvan myöntäminen liittyy vuoden 2006 syksyllä tehtyyn rau-tatielain uudistukseen.VR Osakeyhtiön edellinen toimilupa päättyy 31.elokuuta. Uuden rautatielain mukaan toimilupa on uusittava 1.9.2007alkaen. Uuden toimiluvan ehdot ovat vastaavat kuin entisen.

Liikenteen kehitys Helsingin satamassa nousussa

Tammi-toukokuussa yksiköidyn tavaraliikenteen määrä ylitti 5,0 miljoo-naa tonnia Helsingin satamassa. Kasvua oli 18%, tonneina lähes 0,8 mil-joonaa tonnia.Vuoden alkukuukausina liikennemäärä on siten ollut 1,0milj. tonnia/kk. Jos sama kehitys jatkuu, saavutetaan vuositasolla 12,0miljoonan tonnin määrä. Sataman yksiköidyn tavaran markkinaosuus onnoussut 26 %, siis keskimääräistä kasvua nopeammin. Kaikissa satamissayksiköidyn tavaraliikenteen määrä kasvoi tammi-huhtikuussa 6% (Hel-singissä 19%). Kasvu johtuu suurimmalta osalta Superfast-alusten tulos-ta Helsinkiin vuoden alussa. Finnlinesin liikennemäärät ovat kasvaneetuusien alusten ja lisäkapasiteetin myötä 12%, tonneissa 220 000 tonnia.Myös Baltian liikenne on edelleen kasvanut.

Airbus tehostaa toimintojaan RFID-tekniikalla

Airbus aloittaa RFID-tekniikan käyttöönoton tekemien testien tulostenperusteella. RFIDin avulla yhtiö voi tehostaa logistiikkaansa ja tuotanto-aan.

Airbus testasi RFID-tunnisteita Toulousen logistiikkakeskuksessaan.Automatisoidun tietojen haun ansiosta varastokirjanpito on täysin tark-ka ja käsittelyaika lyheni 75 prosenttia.

Toisessa testissä seurattiin konttien liikkeitä A380:n valmistuslinjallaHampurissa. RFID-tekniikan ansiosta konttien määrää voitiin vähentääkahdeksalla prosentilla.

Käynnistymässä on myös uusia testejä, joissa RFID-tunnisteita käyte-tään lentokoneissa. Niissä tekniikan avulla voidaan tehostaa huoltopro-sesseja sekä lastien seurantaa.

Finnair sai ensimmäisen Airbus A340-300E-lentokoneensa

Finnair on vastaanottanut ensimmäisen A340-300E-lentokoneensa.Toi-mitus on ensimmäinen Finnairin joulukuussa 2005 tilaamasta kolmestakoneesta. A340-300E-koneet korvaavat Finnairin MD-11-mallit ja tule-vat käyttöön Finnairin pitkillä Aasian reiteillä. Koneisiin mahtuu 269matkustajaa.

Finnair on lisännyt Airbusin pitkän matkan koneiden tilauksia ja lisän-nyt kolmen A340-mallin rinnalle seitsemän A330/A340-konetta ja yksi-toista A350XWB-mallia. Näistä A350XWB on Airbusin uusin keskiko-koinen pitkien reittien lentokone, joka tulee Finnairin kalustoon vuonna2014.

Finnair on lentänyt käytetyllä A340-300-koneella jo kesäkuusta2006.

– Uuden A340-300E-kone auttaa meitä selviytymään liikenteenkasvusta ja kehittämään Aasian kohteitamme. Samalla varmistamme, et-tä siirtyminen uuden sukupolven A350-lentokoneisiin sujuu saumatto-masti, Finnairin pääjohtaja Jukka Hienonen sanoo.

Finnairilla on jo 30 Airbusin lentokonetta käytössä: yksitoistaA319:ää, kaksitoista A320:ä, kuusi A321:ä sekä yksi A340.

A340-300E-lentokoneessa käytetään viimeisintä tekniikkaa, joka onkehitetty Airbusin uusimpiin pitkän matkan koneisiin. Esimerkiksi neljäCFM56-5C4-moottoria vähentävät merkittävästi polttoaineen kulutus-ta ja siten päästöjä.

Liikenneturvallisuuden ansioituneita tekijöitä palkittiin

Liikenneministeri Anu Vehviläinen palkitsi 12 henkilöä liikenneturvallisuus-alan ansiomitalilla 21.6.2007. Liikenneturvallisuusalan ansiomitali voidaanmyöntää henkilölle, joka vähintään viidentoista vuoden ajan on ansiok-kaasti työskennellyt liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja jonka toimintaon ollut yleisesti arvostettua. Ansiomitalilla palkitut ovat::liikenneopettajaAulis Hannula, Jääli; insinööri Risto Kasala, Kyläjoki; tuotepäällikkö SeppoKopra, Espoo; laboratorion johtaja Pirjo Lillsunde, Tuusula; toimitusjohtajaRauno Mäenpää,Tampere; ylikonstaapeli Pertti Mäkeläinen, Nummela; tie-insinööri Juhani Mänttäri, Helsinki; tiemestari Juhani Saranpää, Hyllykallio;suunnittelija Aulikki Schrey, Espoo; liikenneyksikön päällikkö Reijo Teerioja,Helsinki; opiskelija Jarmo Tolonen, Oulu sekä Slovenian liikenneturvalli-suusneuvoston puheenjohtaja Bojan Zlender, Ljubljana, Slovenia.

uutiset

Tikkurilan logistiikkaa Moskovaan

Kemira-konsernin maaliliiketoiminnasta vastaava Tikkurilavahvistaa strategiansa mukaisesti edelleen asemaansa Venä-jän maalimarkkinoilla. Yhtiö on päättänyt rakentaa Mosko-vaan logistiikka- ja asiakaspalvelukeskuksen pystyäkseen vas-taamaan voimakkaan kasvun ja kysynnän haasteisiin. Inves-toinnin arvo on noin 20 milj. euroa.

Galileo, ilmasto ja merenkulun turvallisuus

Satelliittinavigointijärjestelmä Galileon valmistelua jatketaan uudella toimintamallil-la. Julkisen sektorin vastuu hankkeesta tulee lisääntymään.

Euroopan unionin liikenneministerit hyväksyivät Galileo-hankkeen tulevaisuu-den toimintaperiaatteet ja rahoituslinjaukset kokouksessaan 7.-8. kesäkuuta Lu-xemburgissa. Komissio ehdottaa, että julkisen sektorin vastuuta laajennetaan katta-maan kehittämisvaihe ja rakentaminen kokonaan käyttöönottoon asti. Päätös uu-desta toimintamallista sekä rahoituspäätös pyritään tekemään liikenneministerienkokouksessa lokakuussa.

Galileo-järjestelmään on jo varattu miljardi euroa.Alustavien arvioiden mukaanlisärahaa tarvittaisiin 2,4 miljardia euroa vuosille 2007-2013. Ministerit olivat yhtämieltä siitä, että Galileo on edelleen erittäin merkittävä hanke ja että sen kehittä-mistä pitää jatkaa. Myös Suomi pitää Galileota tärkeänä hankkeena, jolla on olen-nainen merkitys Euroopan korkean teknologian teollisuuden kehittämiselle. Gali-leo-järjestelmän on tarkoitus olla käytössä vuonna 2012.

Ministerit hyväksyivät päätelmät liikennealan energiastrategiasta, jossa esitetäänliikennemuodoittain toimenpiteitä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suomi pi-tää tärkeänä, että päästöjen vähentämiseksi haetaan aktiivisesti kestäviä ratkaisuja.Ilmastonmuutoksen torjumiseksi ministerit hyväksyivät päätelmät, joissa koroste-taan että myös lentoliikenteen päästökauppamallin pitäisi olla globaali.

Ministerit päättivät perustaa lentoliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Eu-roopan laajuisen lennonvarmistusjärjestelmän. Järjestelmän kehitystyöstä vastaahelmikuussa perustettu SESAR-yhteisyritys.

Ministerit kävivät periaatekeskustelun EU:n yhteisen LRIT-tietokeskuksen pe-rustamisesta.Tietokeskus mahdollistaisi alusten tunnistamisen ja seurannan aavallamerellä. Kaikilla EU-mailla pitää olla tällainen tietokeskus vuoteen 2009 mennessä.Suomi ja monet muut maat kannattivat periaatteessa EU:n yhteisen tietokeskuk-sen perustamista. Lisätietoja tarvitaan kuitenkin vielä tarvittavista teknisistä ratkai-suista sekä kustannuksista ja niiden jaosta.

Selvitysmies arvioimaan väylä-hankkeiden kustannusylityksiä

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvitysmiehenarvioimaan, miten tie- ja ratahankkeiden kustannusarvioidenluotettavuutta voidaan parantaa. Selvitysmiehenä toimii Jor-ma Haapamäki, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton pu-heenjohtaja.

Kustannusarvioiden ylitykset vaikeuttavat hankkeiden pit-käjänteistä suunnittelua ja toteuttamista. Talousarviossamyönnetty valtuus ei riitä hankkeen toteutukseen etenkääntiehankkeissa. Selvitysmiehen tehtävänä on tarkastella viimevuosien tie- ja ratahankkeiden kustannusarvioiden pitävyyttä,pohtia ylitysten syitä ja tehdä ehdotus siitä, miten ongelmiavoitaisiin välttää.

Selvitystyön tulee valmistua marraskuun loppuun men-nessä.

Idän kuljetuspartnerinneIdän kuljetuspartnerinneerikoisuutemme rautatiekuljetukseterikoisuutemme rautatiekuljetukset

www.alfatrans.fi www.transpoint.fi

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

Kaikki kuljetuksetVenäjälle, Kaukasiaan,Turkkiin ja EU-maihin

puh. (019) 483 460 | [email protected] | www.marecap.com

matkahuolto.fi

Tuottava askel logistiikkaan

www.logistep.fi

www.jungheinrich.fi

Soita: 010 616 8585Soita: 010 616 8585

Alan edelläkävijä...

...vuodesta 1957

HELSINKI TURKU TAMPERE OULU JYVÄSKYLÄ JOENSUU VAALIMAATALLINN RIGA VILNIUS GDYNIA WARSAW BUDAPEST

.com

10Logistiikka 6 | 2007

Aasia kasvattaa Finnair CargoaLentorahtimarkkinat odottavat kovaa kasvua Aasiasta. Samalla myöskilpailu kovenee. Finnair Cargo on kuljettaja, jonka tavoitteena onkasvattaa ruumatilaa erityisesti Aasian ja Euroopan välisessä lentolii-kenteessä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on vielä Finnairin kotipesä,vaikka lähialueillakin on liikehdintää.

Finnair Cargo painottaa toiminnassaan yhäenemmän Aasia-Eurooppa -lentorahdin

kuljettamista.– Haemme kasvua mitä suurimmassamäärin Aasian kasvavilta markkinoilta,kuten Kiinasta ja Intiasta. Kun tähän

liitetään vielä vahva lisääntynyt kapasiteettiJapaniin, unohtamatta perinteistä

Bangkog:ia, sekä ensi vuodelle jo julkaistuuusi Korean reitti, on valmiina kaikki semistä kasvumme syntyy, toteaa Finnair

Cargon toimitusjohtaja Antero J. Lahtinen.

Matkustajaliikenne vaihtui lentorahtiin, kun Antero J.Lahtinen vähän yli kaksi vuotta sitten aloitti Finnair Cargon toimi-

tusjohtajana. Lentorahdin alalla hän ei itseään vielä kovin kokeneek-

si takametsien mieheksi määrittele, mutta kansainvälisistä tehtävistä

Lahtisella on yli 30 vuoden kokemus. Finnair-konsernissa hän vas-

taa rahtiliikennetoiminnasta ja on Finnairin Oyj:n johtokunnan jä-

sen. Lahtinen on jatkossa myös Finnair Terminal Operations -yhtiön

toimitusjohtaja kun nykyisestä Finnair Cargo Oy:stä osittaisjakautu-

misen kautta muodostuu kaksi erillistä yhtiötä. Finnair on päättänyt

eriyttää terminaalioperaationsa omaksi tytäryhtiökseen. Finnair Car-

go yhtiöitettiin vuonna 2001.

Finnair Cargon toiminnan keskipiste on yhä enemmän Aasian ja

Euroopan välisen lentorahdin kuljettajana. Keskittymisestä Aasian

suuntaan kertoo myös se, että lopettamalla Göteborg – New York v.v.

-reitin yhteistyön Finnair Cargo luopui rahtikonekapasiteetin vuok-

rauksesta Pohjois-Atlantin liikenteessä. Normaali reittiliikenne New

Yorkiin siis tulevaisuudessa vastaa rahdin kuljetustarpeisiin.

– Yleinen käsitys toimialalla on, että seuraavien kahdenkymme-

nen vuoden aikana lentorahdin määrä kaksin- tai kolminkertaistuu.

Kasvupotentiaalia on Aasian sisäisillä rahtimarkkinoilla, Tyynen Val-

tameren alueella sekä Aasian ja Euroopan välisissä lennoissa. Finnair

Cargon kannalta kiinnostavin on Aasian ja Euroopan välisen liiken-

teen kehittyminen.

Aasian ja Euroopan välinen yhteys on Finnair Cargon kannalta

olennaisempi kuin pelkästään Suomen ja Aasian. Yli puolet Aasiasta

tulevasta rahdista jatkaa Helsingistä eteenpäin muualle Eurooppaan.

– Yli 75 prosenttia Finnair Cargon liikevaihdosta syntyy Suomen

rajojen ulkopuolella. Suurin markkina-alueemme on tällä hetkellä

Kiina, joka muodostaa Intian kanssa kasvumme kaksikkoryhmän.

Japaniin on perinteisesti ollut hyvät yhteydet, ja kun tarjontaan vielä

lisätään uudet yhteydet Koreaan, ovat Aasian kaikki merkittävät ta-

lousveturit hyvin mukana verkostossamme.

Finnairin uusin tuleva suora yhteys Aasiaan on Korea, jonne suo-

rat lennot alkavat ensi kesäkuussa. Lahtisen mukaan tämänkin uu-

den reitin kannattavuuslukuja arvioidaan liikemiesmatkustamisen,

vapaa-ajan matkustamisen ja rahdin segmenteillä.

– Asiakas-segmentit täydentävät toisiaan. Jos yksikin niistä on sel-

västi pienempi, kyseisen reitin kannattavuus on heikompi. Toisaalta

nämä segmentit tukevat toisiaan ja tasaavat muun muassa sesonkien

ja vuosisyklien vaihteluja. Kokonaisuus ei ole pelkästään rahtiliiken-

nettä eikä pelkästään matkustajaliikennettä vaan tasapainotetusti

molempia.

Rahtiliikenne on yhdensuuntaista ja kysynnän ja tarjonnan epä-

tasapaino on fakta. Rahtitilat täyttyvät Aasiasta Eurooppaan, mutta

toiseen suuntaan on kysyntä heikompaa.

– Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on koko toimialan ongel-

ma, mikä on seurausta tuotannon siirtymisestä Aasiaan. Finnair Car-

go on onnistunut tasoittamaan tilannetta joillain yksittäisillä tuote-

virroilla kuten Japaniin vietävällä norjalaisella lohella, mutta muu-

toin tilanne vastaa normaalia alalla.

Kansainvälisesti suomalainen

Finnair Cargo keskittyy toiminnassaan lentoasemien välisiin kulje-

tuksiin. Tuotteiden jakelutien muodostavat huolintaliikkeet, joiden

kautta hoituvat myös yhteydet yritysten toimitusketjuihin. Finnair

Cargon tarjoama lentokuljetus on mukana tässä huolintaliikkeen ko-

konaispaketissa.

Finnair Cargon ensisijaisia asiakkaita ovat huolintaliikkeet, joista

suurimmat ovat globaaleja ketjuja. Lahtinen korostaa, että kilpailu-

kykyä mitataan yhä useammin kokonaisvaltaisen palvelun hinta-laa-

tu-suhteena. Tällöin siihen liittyy rahdin kuljettamisen kokonaisuus,

sen toimivuus ja luotettavuus sekä terminaalipalvelut yhtä lailla kuin

jatkokuljetusratkaisut Helsingistä ja Helsinkiin.

– Rahtilentoyhtiökumppaneihimme olemme hyvin tyytyväisiä.

Sitäkin olennaisempaa on kuitenkin menestyminen reittiliikenteen

ruumakapasiteetin markkinoinnissa ja myynnissä, mitä teemme

huolintaliikkeitä jakeluverkostona käyttäen niin Suomessa kuin maa-

ilmalla. Rahtikonekapasiteetin ostaminen on joustava lisä, mutta

varsinaisesti meidän on pärjättävä omassa ydinliiketoimintamme

asiakasrajapinnassa. Totta kai keskustelemme myös teollisuuden ja

kaupan suuryritysten kanssa, mutta ensisijaisesti liiketoimintamme

rakentuu huolintaliike-asiakkuuksiin.

Lahtinen korostaa, että Finnair Cargon toiminnan on oltava mer-

kittävästi kansainvälistä. Kaikilla lentoyhtiöillä on kuitenkin jossain

kotipesänsä ja Finnairilla se on Suomessa.

– Ydinliiketoimintaamme on Finnairin reittilentojen ruumakapa-

siteetin myynti ja markkinointi. Tämän lisäksi ostamme rahtikone-

kapasiteettia tilanne- ja kysyntäkohtaisesti muilta rahtilentoyhtiöltä.

Pitkällä aikavälillä olemme kiinnostuneita lisäämään rahtikonekapa-

siteetin hankkimista muilta rahtilentoyhtiöiltä, mutta sen tulee olla

nykyistä liiketoimintaamme tukevaa ja täydentävää.

Finnair Cargon toinen perusliiketoimintamuoto on terminaali-

palvelujen tuottaminen Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sen kasvu-

tarpeisiin viitaten Lahtinen toteaa kotipesän Helsingin lentokentällä

käyneen ahtaaksi.

– Terminaalipalvelujen tuottamista kehitämme pitkällä aikavälil-

lä. Terminaalin lisäkapasiteetin suhteen olemme jo allekirjoittaneet

esisopimuksen Finavian kanssa uuden tontin vuokrauksesta ja eden-

neet myös muilta osin valmisteluissa Aasian kasvustrategiaamme liit-

tyen.

Lähialueilla liikehdintää

Suomen lähialueilla on hyvin lyhyessä ajassa tullut markkinoille

uusia lentorahtioperaattoreita, jotka tarjoavat palveluja erityisesti Eu-

roopan ja Aasian väliseen liikenteeseen. Lahtinen arvioi näillä olevan

myönteistä vaikutusta alueen painoarvoon rahtimarkkinoilla.

– Venäjällä Aeroflot Cargo on eriytynyt omaksi liiketoiminnak-

seen, jonka Euroopan toiminnan piste on Hahn’issa, Saksassa. Ae-

roflot Cargo operoi Euroopan ja Aasian v.v. välistä rahtiliikennettä.

Ruotsissa on samassa ajassa tullut markkinoille viisi uutta rahtilento-

yhtiötä lähinnä Euroopan ja Aasian väliseen liikenteeseen. Kun nämä

liikennöivät kaksi kertaa viikossa Ruotsista Aasiaan ja takaisin, on se

mittava lisäys koko Pohjois-Euroopan markkinoille, toteaa Lahtinen.

Myös Viroon kohdistuu myönteisiä odotuksia lentorahdin suh-

teen pitkällä aikavälillä. Lahtinen arvioi yleisesti, että Virosta tulee lä-

hivuosina kehittymään merkittävä tekijä lentorahtimarkkinoilla.

– Tallinna on kiinnostava paikka Euroopan lentorahtimarkkinoi-

den kannalta. Siellä on mittavasti lentokenttäkapasiteettia, itse asias-

sa kaksi lentokenttää. Lisäksi Tallinna on “tuuman verran” lähempä-

nä Itä- ja Keski-Eurooppaa kuin Suomi.

Tämän lisätarjonnan ansiosta pohjoinen Eurooppa ei enää ole

niin syrjässä markkinoilta. Lahtinen näkee tulevaisuuden valoisana

näiltä osin vaikkakin rehellisesti toteaa, että lisätarjonta ja kilpailu

luo kustannustehokkuuden parantamiseksi mittavasti paineita ja het-

kellinen syklinen kysynnän heikkeneminen liikakapasiteetin kautta

vaikuttaa lyhyellä aikavälillä tämän hetken markkinatilanteeseen ja

keskihintoihin.

– Kuitenkin rahtimaailman näkökulmasta lähialueilla on tapah-

tunut myönteistä kehitystä, joka on hyvin lyhyessä ajassa nostanut


��

alueen painoarvoa. Nämä viime

aikaiset muutokset kilpailuken-

tässä ovat hävittäneet käsitystä

reuna-alueesta ja nostanut Poh-

jois-Euroopan Euroopan rahti-

kartalle.

eGo hallitsee tietoa

Cargo otti vuoden 2007 alussa

käyttöön uuden eGo-tietojärjes-

telmän. Nyt integroitu järjestel-

mä hallitsee tietoa koko kulje-

tusketjussa tilanvarauksesta,

kuljetukseen ja laskutukseen.

eGo on rahdin historiassa mer-

kittävin järjestelmämuutos, kos-

ka Cargon koko reittiverkoston

tai siihen liittyvien toimipistei-

den sisältämä tieto elää samassa

järjestelmässä. Aiemmin koko-

naisuus oli hajautunut moneen

toiminnalliseen järjestelmään.

Tuloksena on parempi asiakas-

palvelu ja yhtiön sisäisen pää-

töksenteon helpottuminen.

– Järjestelmäprojekti ei sinäl-

lään ollut mitenkään poikkeava,

mutta uuden järjestelmän vaati-

mien prosessien ja työtapojen

osalta vaatimustaso on kasvanut

reilusti. Tietoa on järjestelmän

hallussa huomattavasti aikai-

sempaa enemmän. eGo liittää

integroidusti tavaravirran ja sii-

hen liittyvän paikanvarauksen ja

laskutuksen tiedot sekä asiakkai-

den kanssa tehdyt sopimukset.

Nyt tietoa käsitellään kerran ja

se on sen jälkeen järjestelmässä

kaikkien eri osastojen käytössä.

eGo:n toimintaratkaisu on

“hosted solution” -tyyppinen.

Käyttökulut ovat pitkälti muut-

tuvia kuluja ja järjestelmän vaa-

timat resurssit ovat suurelta osin

talon ulkopuolella.

Antero J. Lahtinen on tyyty-

väinen uuteen Finnair Cargon

tietojärjestelmään, vaikka sen

hienosäätäminen käytännössä

on vielä kesken.

– Liiketoiminnan tiedon ko-

konaisuus elää eGo:n sisällä ja

tarkoitus on näin hallita kulje-

tusketjun eri osia. Järjestelmästä

on hyötyä myös, kun tarvitsee

ohjata joidenkin tavaravirtojen

jatkoyhteyksiä kuljetusmuodos-

ta riippumatta.

* Mikko Melasniemi


Finnair Cargon toimitusjohtaja Antero J. Lahtinen esiintyy

kansainvälisessä lentorahdin seminaarissa“7th Air Cargo Economics Conference”

30. – 31.10. 2007 Hilton AirportHotellissa, Helsingissä. Lahtisen esityksen

aihe on “The competitive edge of theflag-carrier”.

Computer software for companies providingtransit and terminal warehousing services.

Transito- ja terminaalivarastointipalvelua myyvän yrityksen tietokoneohjelmisto.

Nopea oppia ja käyttää. Sopii sekä pienille että suurille varastointialan yrityksille. Käytössä mm. alan suurimmalla yrityksellä jo vuodesta 2000

lähtien. Lisäoptiona asiakkaillenne suunnattu internetpalvelu.Two language alternatives: finnish and english.

Katso lisää http://www.mastering.fi

Pyydä tarjous: puh 030 666 0372, [email protected] Oy on osa VLP konsernia. Konsernin liikevaihto v. 2006 oli lähes 80 M �.

��

��

Nykyisestä Finnair Cargo Oy:stä

muodostetaan osittaisjakautumisen kautta

kaksi erillistä yhtiötä: Finnair Terminal

Operations ja Finnair Cargo. Toimitusjohtaja

Lahtisen mukaan Helsingin kentän

terminaalitoiminnalla on kasvutarpeita.

Cargo on jo allekirjoittanut esisopimuksen

Finavian kanssa uuden tontin vuokrauksesta

ja edenneet myös muilta osin

valmisteluissa.

– Toimintansa 2008 aloittava Vuosaaren satama toi-

mii jo alkuvaiheessa kapasiteettinsa rajoilla, mainitsi Keravan kau-

punginjohtaja Rolf Paqvalin Keravan esitellessä Kerca-logistiikkakes-

kushanketta. Sataman rahtiliikenteestä 63% arvioidaan päätyvän val-

mistumisen jälkeenkin Uudellemaalle.

Nykyisellään Pasilan maaliikennekeskus on toiminut Helsingin

satamien välivarastona. Sen alue tulee kaupungin rakennusmaaksi.

Vuosaaren valmistuessa rautatieliikenteen kilpailukykykin kasvaa pa-

rantuneiden yhteyksien myötä.

Kerca-konsepti

Kercan nimi tulee käsitteestä Kerava Cargo Center ja se äännetään

“kerka”, kuten latinistit Suomessa tekisivät. Alueelle rakennetaan

vienti- ja tuontiterminaalit sekä konttikenttä, jotka täydentävät Vuo-

saaren sataman palveluita tarkoituksella lisätä Vuosaaren sataman kil-

pailukykyä ja kapasiteettia. Kercasta tulee uusi pääkaupunkiseudun

maaliikenteen keskus ja samalla uusi Uudenmaan jakeluliikenteen

keskus. Sillä on suora raideliikenneyhteys Vuosaareen ja Paqvlin ku-

vaa sitä logistiseksi portiksi kaikkialle Suomeen sekä logistiseksi por-

tiksi myös itään.

Alueelle tulee 230 000 kerrosm2 rakennusoikeutta kaupungin il-

moituksen mukaan ja n. 250 000 kerrosm2 SRV:n tiedotteen mu-

kaan. Alueesta130 hehtaaria on kaupungin täysin omistamaa maata,

SRV puhuu yli 160 ha:n kokonaisalueesta.

Kercan kapasiteetti

KERCAn tavaravolyymien arvioidaan kasvavan vaiheittain vuosina

2008–2011. KERCAn terminaalien ja konttikentän kapasiteettien

on arvioitu mahdollistavan noin 250 000 TEU:n käsittelyn vuosit-

tain (Vuosaaren sataman konttikapasiteetiksi on arvioitu noin 800

000 TEU/vuosi, riippuen käsittelyjärjestelmistä ja konteille varatta-

vista kenttätiloista. TEU = twenty foot equivalent unit = tavallinen

20 jalan kontti). Lopullinen tavaramäärä tarkentuu alueen toimijoi-

den liiketoiminnan mukaan. Keskuksen toteutus tapahtuu vaiheit-

tain, jolloin Vuosaaren sataman avautuessa vuoden 2008 lopulla

Kercakin on toiminnassa.

Ajankohtaista

Keravalla alueen kaavat olivat valtuuston käsittelyssä 3.9. Keravan

Lämpövoima oy alkaa rakentaa lämpövoimalaa moottoritien reuna-

mille mahdollisimman pian. Kerca-hankkeen aikataulu ja vaiheistus

ovat nyt selvillä, loput selvitykset ja taloudelliset laskelmat valmistu-

vat tämän vuoden aikana. Rakentamaan Kercaa päästään ensi vuo-

den alusta ja ensimmäiset toimijat ovat alueella, kun Vuosaaren sata-

matoiminta käynnistyy ensi vuoden lopulla.

Moottoritieliittymän rakentamista esitetään nopealla aikataululla

ja hanke on rahoittamassa osaa liittymän kustannuksista. Raidelii-

kennettä ja konttikenttää varten perustetaan niitä operoiva yhtiö, jo-

hon Keravan kaupunki ja SRV osallistuvat vähemmistöosakkaina.

Kercan kolme vaihetta

Vaihe 1 2008-2009: Rakennetaan Alikeravantie 1, Karhuntassuntie-

tä ja osa Sortilantietä tietöiden osalla.

Ratojen ja ratapihan osalta tehdään silta Karhuntassuntien yli, ra-

kennetaan pohjoiset raiteet, konttikenttä sekä pohjoisimmat termi-

naalit ja toimistorakennukset.

Vaihe 2 2010-2012: Katura-

kentamisessa tehdään Myllykor-

ventie, valmiiksi Sortilantie, Tiili-

tehtaankatua, Tiilitehtaanpolku

sekä Karhuntassunpolku

Ratojen ja ratapihan osalta

tehdään eteläpuolen radat, Vuo-


Kerava tarjoutuusisäsatamaksiVuosaaren uusi satama on voimakkaasti työn alla ja aloittaa toimintansaensi vuonna. Uusi iso yksikkö heijastuu ympäristöönsä logistisesti. Kunsatamarata nousee tunnelista päivänvaloon Saviossa, on Kerava nähnytsiinä mahdollisuutensa ja on käynnistänyt suuren logistiikkakeskuksensuunnittelun ja rakentamishankkeen.

Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalinnauratti yleisöä, että Keravan hyvä asemaVuosaaren radan noustessa tunnelistapäivänvaloon juuri Saviolla on Helsingin jaVantaan kollegojen ansiota. Ja puolueistakiittää saadaan pääkaupungin vihreitä janaapurikaupungin demareita.

Han

n u H

illo

saaren satamaradan raide sekälähes kaikki loput terminaalit javarastot sekä huoltoasema

Vaihe 3 2013-2015: Valmis-tuu moottoritieliittymä sekä vii-meiset rakennukset alueen lou-naisosassa.

KERCAn merkitysKeravalle

Logistiikkakeskus kehittää alu-een elinkeinoelämää ja luooheis-palveluineen noin 1000 uuttatyöpaikkaa Keravalle, vakuuttiKeravan kaupungin kehitysjoh-taja Harri Nikander. Keravankaupungille tuloja tonttienmyynnistä ja vuokrauksesta sekäkiinteistöveroista ettäyhteisöve-roista.

Uudet liikenneyhteydetpoistavat alueen ruuhkia ja pal-velevat sekä logistiikkakeskustaettä asukkaita ja alueella nyt toi-mivia yrityksiä.Keravan kau-pungin asema Etelä-Suomenmerkittävänä logistiikkakeskuk-sena vahvistuu.

YhteistyökumppaniSRV

Keravan kaupunginvaltuusto onviime lokakuussa SRV Yhtiöi-den kanssa tehdyn aiesopimuk-sen, jossa SRVlle on annettualueella sen kehittäjän ja raken-

tajan sekä alueen suunnittelunasiantuntijan roolit. Ennen alu-een rakentamista Keravan kau-punki ja SRV tekevät varsinai-sen yhteistyösopimuksen.

SRV:n liiketoiminta-alueista

suurin on toimitilaliiketoimin-ta, 62 %, johon sisältyy eräänäosana logistiikkakeskukset.Kerca edustaa aluerakentamis-mallissa sovellusta “täydennysra-kentaminen ja käyttötarkoituk-sen muutokset”, jolloin uudenliiketoimintaidean mukainentoiminta integroidaan olemassa-olevaan kaupunkirakenteeseen.SRV:llä on Keravalla toinenkinisohko projekti, ensi vuonnavalmistuva 7200 m2:n Keravan-portti-liikekeskus kahden kilo-metrin päässä Kercan toteutus-paikasta.

SRV:n muita logistiikkara-kentamisen kohteita ovat PostinLogistiikka- ja lajittelukeskusVantaan Voutilassa. Sen viimei-nen vaihe valmistuu ensi vuon-

na, jolloin koko kerrosneliöalanousee yli 91 000:n. Muita ovatPostin lajittelukeskus Jyväskyläs-sä; Ahlsellin logistiikkakeskusHyvinkäällä; Pirkkala CLX, ke-hityskohteena lentoasema ja senn. 300 ha:n kehitysvyöhyke, jo-ka hanke käynnistyy lentologis-tiikan logistiikkakeskuksen ra-kentamisella ja Beweshipin toi-mitalo Vantaalla. Mainita kan-nattaa myös tässä yhteydessäVantaan lentokentän läheisyy-dessä sijaitseva Aviapolis.

*Toimittanut Hannu Hillo


Katsellessaan valmistuvaa Vuosaaren sata-maa mereltä Keravan kehitysjohtaja HarriNikanderilla on syytä hymyyn. Vuosaarensatamaa tukeva Kerca-projekti merkitseekaupungille noin tuhatta uutta työpaikkaa.

Hannu H

illo

Pääomasijoitusyhtiö CapManin sekä Kakkosen ja Saasta-

moisen perheen omistama Tokmanni-konserni panee itseään suu-

rempia kaupan keskusliikkeitä paremmaksi, jos mittapuuna käyttää

logistiikkakeskusten suuruusjärjestystä. Tuontiaan voimakkaasti kas-

vattava Tokmanni haluaa sijoittua mahdollisimman lähelle Vuosaa-

ren satamaa ja samalla vaivattomalle etäisyydelle Luoteis-Venäjästä.

– Nämä eivät suinkaan olleet ainoat kriteerit paikkaa valitessam-

me. Työvoiman saatavuuden kannalta Mäntsälä on pääkaupunkiseu-

tua parempi vaihtoehto. Tärkeä vaikutus oli myös sillä, millaisia huo-

menlahjoja sijainnista kilpailevilla kunnilla oli meille tarjottavana,

toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen kertoo.

Hyvinkää putosi Kakkosen mukaan kisasta suhteellisen varhain

lähinnä siksi, että sieltä ei löytynyt sopivaa jo kaavoitettua tonttia.

Riihimäellä taas yhteistyöasenteet olivat joustamattomat.

– Jäljelle jääneistä Turengista, Hämeenlinnasta ja Mäntsälästä vii-

memainittu osoittautui kokonaistaloudellisessa vertailussa parhaaksi.

Myös alusta asti näytetyllä yhteistyökyvyllä oli merkitystä, Kakkonen

tiivistää.

Investoinnin suuruus ei niinkään riipu sijainnista. Sama 40 mil-

joonaa euroa rakentamiseen Mäntsälässäkin kuluu; logistiset hyödyt

ratkaisevat. Niitä maksimoimaan Tokmanni palkkasi hankkeeseensa

– jo ennen totunnaista rakennus- ja suunnitteluorganisaatiota – lo-

gistiikkakonsultin.

Yhdessä konsultin avustuksella valikoitui ensin sijoituspaikka.

Hankkeen rakennussuunnittelussa logistiikkakonsultti EP-Logistics

Oy on tehnyt tiivistä yhteistyötä lähinnä arkkitehdin ja rakenne-

suunnittelijan kanssa.

– Kun paikka oli valittu, oli ratkaistava varastologististen toimin-

tojen perusasiat. Tärkeimpiä kysymyksiä oli ratkaista, missä laajuu-

dessa käytetään automaatiota. Trukkikäsittely ja käsinkeräys valittiin,

kuitenkin niin, että järjestelmä on mahdollisimman joustavasti muu-

tettavissa tulevien tarpeiden muuttuessa, logistiikkakonsultti MarttiPeuransalo kertoo.

EP-Logisticsin selvittämät mitoituskriteerit toimivat puolestaan

lähtötietoina arkkitehtisuunnittelusta vastaavalle Arkkitehtitoimisto

VG-Groupille.

– Logistiset reunaehdot vaikuttivat ratkaisevasti rakennuksen

massoitteluun ja mittojen valintaan, arkkitehti Veikko Gröhn toteaa.

Työmaalogistiikkakin vaativaa

Kolmesta yhtä suuresta hallilohkosta koostuva, kerrosalaltaan

74 000 m2:n laajuinen logistiikkakeskus on paitsi pitkä ja leveä,

myös epätavallisen korkea. Hyllyjä on päällekkäin seitsemän tukku-

varastoissa tavanomaisen viiden asemesta. Tällä on luonnollisesti vai-

kutusta trukkihankintoihin, mutta myös lattiarakenteisiin. Tokman-

nin lattia koostuu tavanomaisen halkeiluraudoitetun betonilaatan

asemesta raudoittamattoman maabetonin, normaalia huokoisem-

man asfaltin ja sementtipohjaisen komposiittipäällysteen yhdistel-

mästä.

– Tällaisen lattian kantavuus on moninkertainen esimerkiksi as-

falttiin verrattuna. Toiminnallisuuden kannalta lattiassa on se etu, et-

tä siinä ei ole lainkaan trukilla ajamista häiritseviä liikuntasaumoja,

kehityspäällikkö Juha Pohjola Lemminkäiseltä sanoo.

Lemminkäinen toimii lattiatöistä vastaavana aliurakoitsijana.

KVR-urakkana toteutettavan hankkeen hankkeen pääurakoitsija on

Lemminkäisen kouvolalainen tytäryritys Oka Oy.

Rakennustyönä kohde on Tokmannin työmaamestari Vilho Jurk-kolan mukaan muutoin joskin poikkeuksellisen laaja, mutta lattiaa

lukuun ottamatta teknisesti tavanomainen. Epätavallisesta laajuudes-

ta antaa kuvan esimerkiksi se, että betonielementtitoimittajaksi valit-

tu Parma Oy toimittaa tuotteita seitsemältä tehtaaltaan, kauim-

maisillaan Haaparannasta.

– Toimitusaikojen pitävyys on tietysti aina tärkeää, mutta tässä

kohteessa täsmällisyysvaatimus on erityisen suuri. Ilman ylivoimaista

liikenteellistä estettä jokaisen päivittäisistä 150 rekasta tulisi olla työ-

maalla 15 minuutin tarkkuudella, Jurkkola sanoo.

Työmaalogistiikan vaikeusaste pysyy jotenkuten kohtuullisena

siksi, että tontilla on runsaasti tilaa eikä kuviota mutkista kaupunki-

kohteissa tavallinen purkujätteen poiskuljetus. Kun kohde logistiik-

karakennusten osalta on huhtikuuhun mennessä valmis, Tokmannin

16


Tokmanni kilpailutti naapuruskunnat ja valitsi Mäntsälän

Suomen suurin logistiikkakeskusJoensuulainen Tokmanni-konserni muuttaa Uudellemaalle ensi

keväänä, kun sen uusi pääkonttori ja logistiikkakeskus ovat valmiit.

Lattia-alaltaan noin viiden ja puolen hehtaarin laajuinen logistiikka-

keskus on Suomen suurin.

Tokmannin uusi logistiikkakeskus valmistuu Mäntsälään ja samalla yhtiön pääkonttorikin

siirtyy Uudellemaalle.

V esa

Tom

puri

oman logistiikan on oltava isku-

valmiudessaan. Samalle tontille

rakenteilla oleva Tokmannin

pääkonttori valmistuu ensi kesä-

kuun lopussa.

Puhdasläpivirtausvarasto

Haipakka tulevassa logistiikka-

keskuksessa tulee olemaan mel-

koinen, sillä lähes kolmannes

varastoon tuotavista tuotteista

siirtyy edelleen jaettavaksi vuo-

rokauden sisällä sisääntulohet-

kestä. Tämä vaatii suunnittelu-

vaiheessa tehdyn logistisen mi-

toituksen mukaan 40 lastauslai-

turia sekä tulo- että vastakkai-

seen lähtöpäähän. Ovia tulee

yhteensä 74 kappaletta, joista 40

sijoittuu lähtevän tavaran puo-

lelle.

– Olemme ottaneet myös tu-

levaisuuden tarpeet huomioon

mahdollisimman tarkoin. Osak-

kuusyhtiömme Pick-Import

Finland Oy Ltd:n tuonti, kuten

suora oma tuontimmekin, kas-

vaa voimakkaasti. Tästä syystä

olisi kannaltamme hyvä, jos

Vuosaaresta Mäntsälään suunni-

teltu pistoraide toteutuisi mah-

dollisimman pian, Kyösti Kak-

konen pohtii.

Kakkonen pitää kolmessa

vaiheessa kuukauden välein val-

mistuvaa hanketta tärkeänä yh-

tiölle paitsi puhtaan logistisesti

myös henkisesti.

– On iso muutos meille

muuttaa pääkonttori Joensuusta

Uudellemaalle. Minulle on

muodostunut tuntu, että uusi

sijainti on onnistunut myös

henkisenä kotina, hän toteaa.

Uusi logistiikkakeskus ja

pääkonttori työllistävät ensi

huhtikuusta alkaen noin 300

työntekijää. Heistä osan Kyösti

Kakkonen uskoo saavansa pää-

kaupunkiseudulta. – Osan

saamme joka tapauksessa Hy-

vinkään päävarastoltamme, vain

24 kilometrin päästä. Mäntsä-

lästä ja Lahden seudulta löyty-

nevät loput tarvitsemamme am-

mattilaiset. Toki toivomme

mahdollisimman suuren osan

vanhaa henkilökuntaa seuraavan

mukanamme Mäntsälään.

*Vesa Tompuri

Okan aluejohtaja Tapani Pöyry muistuttaa

siitä, että kansainväliset sijoittajat ovat

nykyään kiinnostuneita muistakin Suomen

osista kuin pääkaupunkiseudusta.


Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteillanoin 30 logistiikkakeskusta. Hankkeita on tasaisenanauhana kaakkoisrannikolta lounaisrannikolle ja – ku-ten Mäntsälän vetovoima osoittaa – sopivalla etäi-syydellä sisämaassakin. Investointi-innon taustalla onyhtä lailla kunnalliseen ja maakunnalliseen elinkeino-politiikkaan liittyviä syitä kuin maailmantaloudellistentrendien sivuvaikutuksia.

– Logistiikkarakentamisen laajuus liittyy tuotanto-rakenteen muutoksiin, siis siihen, että perinteinentuotanto siirtyy Suomesta halvan työvoiman maihin.Tämä makrotaloudellinen trendi on vasta alussa.Täs-tä seuraa, että logistiikkakeskushankkeita riittää run-saasti jatkossakin, pohtii logistiikka-asiantuntija Vesa-Heikki Heinonen logistiikkaan kehittämiseen keskitty-västä Crescat Service Oy:stä.

Heinonen on ollut ja on mukana konsulttina lu-kuisissa Etelä-Suomen logistiikkakeskushankkeissa.

– Logistiikkakonsultointi lähtee aina liikkeelleasiakasyrityksen toimitusketjun rakenteesta. Lisäksion ymmärrettävä asiakkaan toimialan kehityssuunnatja asiakkaan omat tulevaisuuden tavoitteet, Heino-nen toteaa.

Päätehtävä on kuitenkin löytää kokonaistaloudel-lisesti optimaalinen sijaintipaikka.Yhtenä esimerkkinähän mainitsee Hämeenlinnaan rakenteilla olevan Lo-gistiikkapuisto Moreenin.

– Kun sijainti on selvillä, tilaajat usein antavat toi-meksi optimoida toiminnot itse logistiikkakeskukses-sa. Sitä varten on oltava selvillä kaluston kehityksestäja uusista logistisia toimintoja hyödyttävistä teknolo-gioista.Varastokeruun puheohjaus on hyvä esimerkkitästä, Heinonen sanoo.

Rakentajatkin erikoistuvat

Kasvavassa logistiikkarakentamisessa ovat suhteelli-sesti vahvoilla ne yritykset, jotka ovat tulleet panosta-neeksi tähän sektoriin mahdollisimman varhain. Kou-volalainen Oka Oy on yksi niistä. Hyviä valmiuksialöytyy tosin tällä hetkellä kaikista suurista rakennus-liikkeistä.

– Kymenlaakson seutuhan on kehittänyt tietoi-sesti logistista osaamista. Luontaisina edellytyksinäovat isot satamat ja Venäjän läheisyys. Lisäpotkua onantanut elinkeinorakenteen muuttuminen, pohtiiOkan aluejohtaja Tapani Pöyry.

Pöyry pitää välttämättömänä, että myös logistiik-kakeskushankkeita toteuttava urakoitsija on riittäväs-ti perillä loppukäyttäjän tarpeista.Tämä antaa uskot-tavuutta myös houkuteltaessa sijoittajia keskustenomistajiksi tai osaomistajiksi.

– Yksi trendi on myös se, että kansainvälisten si-joittajien joukossa on myös logistiikkaan erikoistunei-ta rahastoja. Toinen nyt ajankohtainen kehityssuuntaon se, että Suomeen etabloituvat sijoittajat ovat kiin-nostuneita muistakin alueista kuin pääkaupunkiseu-dusta, Pöyry pohtii.

Logistiikkaan perehtymisen Pöyry näkee hyödyt-tävän myös omien työmaiden taloutta.

– Logistisen ajattelun hallitseminen ja soveltami-nen voi säästää parhaimmillaan 7-10 prosenttia työ-maan kustannuksista. Näin suuri summa voi kertyäturhista siirroista ja pilalle menneistä tarvikkeista, josne varastoidaan huonosti tai niitä muuten käsitelläänhuolimattomasti.

* Vesa Tompuri

Yksi työmaamestari Vilho Jurkkolan

haastavimmista työmaatehtävistä on

huolehtia työmaaliikenteen sujumisesta.

Tokmannin logistiikkakeskustyömaalla käy

päivittäin 150 rekkaa.

Tokmannin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen

pitää Mäntsälää sijanniltaan optimaalisena

muun muassa Vuosaaren sataman

läheisyyden ja vaivattomien Venäjän

yhteyksien takia.

Logistiikkarakentamisen buumi vasta alussa?

��

Vesa Tompuri


Osa suunnitteilla olevista ja kaavoitusta odottavista logistiikka-aluesuunnitelmistaHollolan Nostava

– Nostavan raideliikenneselvitys valmistui30.3.2007 Lakesin Inter Baltic -hankkeenrahoituksella

– Logistiikka-alueen kiviainesten ottoon liitty-vä ympäristövaikutusten arviointiohjelmavalmistui 27.4.2007

– Logistiikka-alueen asemakaavan laatimi-seen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunni-telma valmistui 11.5.2007.

– Tavoitteena on saada asemakaava kunnan-valtuuston käsittelyyn toukokuussa 2008.

– Logistiikka-alueen tieyhteyttä eteläiselle ke-hätielle on tarkasteltu kesäkuussa 2007 val-mistuneessa Okeroisten kulttuurialueenosayleiskaavan alustavassa maankäyttötar-kastelussa.

– Lahden eteläisen kehätien suunnittelu onkäynnissä ja hanke kuuluu Hämeen tiepiirintieverkon ja alueiden kehittämisen kannaltatärkeisiin hankkeisiin

– Kiinteistökehittäjän valintaan liittyvä valmis-telutyö jatkuu.

Kunnan omistaman asemakaavoitettavan alu-een koko on noin 100 ha. Lisäksi aluetta voi-daan tarvittaessa laajentaa aina 200 ha:iin tule-van Lahden eteläisen kehätien välittömään lä-heisyyteen.

Kapulin logistiikka-alue,Mäntsälä

Kapulin ensimmäisen vaiheen koko on n. 20ha. Se myytiin kokonaisuudessaan TokmanniOY:lle, jonka logistiikkakeskus valmistuu Kapu-liin huhtikuussa 2008.

Kapulin toinen vaihe eli “Kapuli Läntinen”saa lainvoiman kuluvan syksyn aikana. Alueelleon kaavoitettu 11 tonttia, joiden koot vaihte-levat 4600 neliöstä 9900 neliöön. Yhteensätonttikoko on 6,3 hehtaaria ja koko alueenpinta-ala (tiet +viheral.) 12,5 ha.

Kapulin kolmannen vaiheen kaavoitus eliKapuli Pohjoinen käynnistyy syksyllä. KapuliPohjoisen alueella käyttöön kaavoitukseen tu-lee 70 hehtaaria.

Freeway Logistic City, Sipoo

Pinta-ala 300.000 m2

Vapaa-ala Useita neuvotteluja käyn-nissä

Kaavoitustilanne Kaavoitus valmistumassavuoden loppuun mennessä

Aero Business & LogisticCenter, Vantaa

Yritysten logistiikan tarpeet ovat synnyttäneetkysynnän uudenlaisille Business Parkeille. Van-taan Aviapoliksen alueelle rakennettava AeroBusiness & Logistic Center on esimerkki uu-desta konseptista, jossa yhdistyvät toimisto-,tuotanto- ja varastointitilat. Aero Business &Logistic Centerin rakennustyöt ovat juurikäynnistetty maansiirtotöillä. Valmiiseen kiin-teistöön yritykset pääsevät muuttamaan alku-vuodesta 2009.

Aerossa on 10 000 neliötä varasto- ja lo-gistiikkatilaa ja saman verran toimistotilaa. Toi-minnot sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa,joiden välillä on helppo liikkua yhdyssiltaa pit-kin. Varasto- ja toimistotiloja voidaan yhdistääkunkin yrityksen tilatarpeen mukaan.

Vapaa-ala Useita neuvottelujakäynnissä

Sisämaan logistiikkakeskusHyvinkää-Riihimäki -alueella

Hyvinkään Riihimäen logistiikkakeskus: seudul-le on muodostunut logistiikkakeskusten ja lo-gistiikkapainotteisten yritysten keskusalue.Seudun kunnat ovat valmistelleet ja valmistele-vat logistiikkatoimintoihin soveltuvia yritys-alueita, joilta on hyvät liikenneyhteydet. Seu-dulta löytyy myös rautatieyhteyden mahdollis-tavia tontteja. Logistiikan kehittämistä tukeviahankkeita on useita.

Riihimäellä Railport on logistiikka- ja yritys-alue Riihimäen järjestelyratapihan eteläpuolellasuunnitellun vt 3 moottoritien Riihimäen ete-läisestä liittymästä lähtevän kehäväylän ja ra-dan risteysalueella. Alue on osayleiskaavavai-heessa ja rakentaminen mahdollistuu aikaisin-taan 2009 vuoden alkupuolella. Alueelle onkaavailtu yhdistettyjen kuljetusten terminaalinympärille logistiikka- ja yritystoimintojen 100 –200 ha aluekokonaisuutta. Neuvottelut to-teuttavasta yrityksestä ovat pitkällä.

LIMOWA Logistiikkaklusterin (Lifting, Mo-ving, Warehousing – Clever Logistics Villages)on Teknologiakeskus TechVilla Oy:n koordinoi-ma yritysten ja yhteisöjen verkosto.Verkostontavoitteena on edistää suomalaisen logistiikka-keskusosaamisen kehittämistä, verkostoitumis-ta ja kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuk-sien hyödyntämistä.

LIMOWAn valmistelu on käynnissä yhteis-työssä verkoston mahdollisten osapuoltenkanssa ja myös uusia jäseniä perustettavaanklusteriin etsitään. TechVilla Oy on hakemassaLIMOWA-hankkeeseen projektipäällikköä.Tie-toa pyydetään välittämään eteenpäin ja vinkitsopivista hakijoista otetaan vastaan.

Pirkkala

Pirkkala CLX on neljän osapuolen (Finavia,NCC, SRV ja Pirkkkalan kunta) yhteishankelentokenttävyöhykkeen kehittämiseksi. KokoCLX -alue kattaa noin 9 kilometrin pituisenvyöhykkeeen, jota kehitetään kaupan-teollisuu-den ja logistiikan ehdoilla. Koko CLX -alueenon noin 9 kilometrin pituinen vyöhyke, jota ke-hitetään kaupan-teollisuuden ja logistiikan eh-doilla. Ensimmäisen vaiheen kaavaluonnos kä-sittää 10 hehtaaria, jota on sovittu laajennetta-vaksi 30 hehtaariin. Kaava valmistuu arvioltakeväällä 2008 ja rakentaminen käynnistyy ke-sällä 2008

Osalle CLX-vyöhykttä rakennetaan par-haillaan Tampereen kaupunkiseudun konekau-pan keskusta. Ensi vuoden aikana käynnistyykaupunkiseudun autokaupan keskuksen raken-taminen. Koko vyöhykkeen neuvotteluissa ole-va hankekanta on tällä hetkellä noin 300 000kerrosneliömetriä.

Turun LogiCity

I vaihe: noin 500 ha, noin 400 000 kerrosneliömetriä, kaavoitus on valmisII vaihe: lähes 500 ha, noin 600 000 kerrosneliömetriä, kaavoitus val-

mistuu 2008 -2009.Kaiken kaikkiaan LogiCity-alue tulee siis kattamaan lähes tuhat hehtaariaja rakennusoikeutta on noin 1 miljoona kerrosneliömetriä. Realistinenilmoitettu tavoite rakennettavalle pinta-alalle on noin 500 000 kerros-neliömetriä.

Kaukokiito on tehnyt sijoittumispäätöksen LogiCityyn toukokuussa.30 000 kerrosneliömetrin kokonaishankkeesta toteutetaan enismmäi-sessä vaiheessa 10.000 k-m2.(Kaukokiidon lehdistötiedote liitteenä).Seuraavat sijoittumispäätökset julkaistaan kuluvan syksyn aikana ja lisäk-si neuvotteluja on käynnissä lukuisien potentiaalisten sijoittujien kanssa.

Syys-lokakuun aikana alueen jatkokehityksestä julkaistaan kaksi selvi-tystä, jotka tuovat lisäfokusointia hankkeeseen.

Keravan Kerca-alue-esittelytämän lehden sivulla 14-15.

Osa suunnitteilla olevista ja kaavoitusta odottavista logistiikka-aluesuunnitelmista

Transpoint Oy Ab avasi elokuun alussa uuden logistiik-

katerminaalin Jyväskylän maalaiskuntaan palokärjen yrityspuistoon.

Transpointin liikennejärjestelmässä Jyväskylän terminaalissa kohtaa-

vat sekä poikittaisliikenteen, että etelä-pohjoinen akselin tavaravirrat

ja runkoliikenteen ohjauksen kannalta terminaali on siis yksi tär-

keimmistä.

– Uusi kiinteistö ja piha-alue mahdollistavat sen, että Transpoint

pystyy entistä paremmin vastaamaan kuljetusmäärien jatkuvaan kas-

vuun sekä asiakkaiden asettamiin kuljetushaasteisiin, kertoi Trans-

point Oy Ab:n toimitusjohtaja Markku Henttinen juhlapuheessaan

uuden terminaalin virallisissa avajaisissa kesäkuun alussa.

Avajaisten juhlapuhujaksi oli kutsuttu kauppa ja teollisuusminis-

teriön valtiosihteeri Anssi Paasivirta. Hän muistutti puheessaan Suo-

men olevan kärkisijoilla maailman logistiikkaprosesseissa ja -inno-

vaatioissa.

– Transpoint Oy Ab on yksi näistä Suomen tärkeimmistä logis-

tiikkajärjestelmien innovaatioiden kehittäjistä. Logistisilla valinnoilla

voidaan vaikuttaa myös ympäristön muutokseen ja tässäkin uskon

Transpointin olevan avainasemassa, Paasivirta mainitsi.

Sekä Henttinen että Paasivirta kehuivat logistiikkaterminaalin si-

jainnin Palokärjen yrityspuistossa olevan loistava myös Innoroad-

hankkeen kannalta. Hankkeen tarkoituksena on luoda valtakunnalli-

sesti palveleva maantieliikenteen osaamiskeskittymä ja kehittämis-

verkosto.

Raskas rekkaliikenne pois vilkkailta kaduilta

Uuden terminaalin myötä kapasiteetti lähes kaksinkertaistuu verrat-

tuna Jyväskylän Seppälän Ahjokadulla toimineeseen terminaaliin ja

tavaraa on nyt mahdollista käsitellä lämpimässä. Kokonaisuuteen

kuuluu 4725 neliön terminaalirakennus sekä 3000 neliön varasto-

halli. Pihalla on noin viisi hehtaaria asfalttikenttää, jota Ahjokadulla

ei ollut lainkaan.

Uusimman teknologian hyödyntämisen ansiosta terminaali on

toimiva ympäristön kannalta ja turvallisuuteen on kiinnitetty erityis-

tä huomiota. Saasteiden pääsy ympäristöön on eliminoitu: sade- ja

pihavedet kierrätetään ja puhdistetaan säiliöiden kautta. Transpoint


Transpointin uudessa terminaalissa yhdistyy viimeisin teknologia jaympäristöystävällisyys

Maija Kauppinen

Oy Ab:n tuotantojohtaja PasiMuhosen mukaan tiloissa hyö-

dynnetään energiaa säästäviä

laitteita ja rakennuksen aikana

alueen kaikki maa- ja tarveaine

käytettiin hyödyksi.

Jyväskylän vilkkain kauppa-

katu Seppälässä muuttuu turval-

lisemmaksi, kun suuret ajoneu-

vot poistuvat toisaalle.

– Ennen Transpointin kulje-

tukset tukkivat päivisin Jyväsky-

län Seppälän alueen liikennettä,

mutta nyt rekkaliikenne saadaan

pois sekä sieltä että ahtailta Tou-

rulan silloilta. Kuljetukset saa-

puvat iltaisin ja lähtevät öisin,

Muhonen kertoo.

Työvoiman kysyntä jatarjonta eivät kohtaakuljetusalalla

Transpointissa on tänä vuonna

suunnitteilla merkittäviä kalus-

toinvestointeja, joissa otetaan

huomioon polttoaine- ja ympä-

ristötaloudellisuus. Myös kuljet-

tajia koulutetaan jatkuvasti.

– Uusia kuljettajia koulute-

taan koko ajan taloudellisen ja

turvallisen ajotavan varmistami-

seksi. Taloudellisuudella tarkoi-

tetaan tässä tapauksessa myös

pienempää ympäristökuormi-

tusta, Henttinen kertoo.

Uusien tilojen rakentami-

seen vaikutti myös kilpailu osaa-

vasta työvoimasta. Lähivuosina

saatetaan kärsiä jopa kuljettaja-

pulasta ja uuden terminaalin se-

kä kaluston uskotaan houkutte-

levan uusia työntekijöitä.

Henttisen mukaan myös

Transpointilla on ollut pulaa

ammattitaitoisesta työvoimasta

ja hän toivookin Puolustusvoi-

milta apua tilanteeseen.

– Puolustusvoimat voisivat

kouluttaa vuosittain noin 4000

sotilaskuljettajaa, joista noin tu-

hatkunta päätyisi mahdollisesti

töihin kuljetusalalle, Henttinen

toivoo.

Tulevaisuuspalveluyrityksenä

Kaluston ja työvoiman kehittä-

misen ja kouluttamisen lisäksi

Transpoint Oy Ab panostaa yhä

enemmän palveluun.

– Yhtiöstrategiamme mu-

kaan tavoitteenamme on olla

vuoteen 2010 mennessä logistii-

kan paras palveluyritys. Uudet

palvelutuotteemme selviävät

syksyn aikana. Jatkossa yhtiöm-

me voi esimerkiksi tuotteiden

viennin lisäksi noutaa vanhan

laitteen pois, Henttinen kertoo.

Uusien palveluiden perus-

taksi Transpoint Oy Ab on otta-

nut käyttöön tietojärjestelmän,

joka mahdollistaa lähetysten re-

aaliaikaisen seurannan ja proak-

tiivisen asiakaspalvelun.

– Kuljettajista muovataan

nykyään moniosaajia. Toimen-

piteillämme koetamme nostaa

imagoa ja tarjota näin nuorille

mielenkiintoisen vaihtoehdon

työmarkkinoille, Henttinen

summaa.

* Maija Kauppinen


Transpoint Oy Ab:n toimitusjohtaja Markku

Henttinen sekä Transpointin emoyhtiön,

Pohjolan Liikenne -yhtiöiden toimitusjohtaja

Erik Söderholm ovat tyytyväisiä uuteen

terminaaliin.

Kauppa- ja teollisuusministeriön

valtiosihteeri Anssi Paasivirta sai kunnian

leikata nauhan Transpoint Oy Ab:n uuden

logistiikkaterminaalin avajaisissa.

Rahtari Waybill Lähettämöohjelma! Tulosta Laserilla A4 Rahtikirjat

StandardikollitarratMatkahuollon pakettikortit Postin pakettikortitInex ja Tradekan terminaalitoimitustarrat

JMN-Myynti Ky Kypäräkuja 3 02610 ESPOO

Puh. 0400 701798 Email [email protected] www.jmn.fi

Uusi standardinmukainen kollitarra SSCC Viivakoodilla!

Maija Kauppinen

Maija Kauppinen

§ kurkinen

Kavereiden kesken keksitään kai-kenlaista enemmän tai vähem-män ovelaa, kun halutaan auttaatoista hänen ongelmissaan. Ja ei-hän sellaisessa mitään pahaa ole –päinvastoin toiminta on mitä hu-maaneinta ja ihmisystävällistä.Toi-

selle tulee hyvä mieli ja toiselle ehkä suurikin helpotus, kun asiat on saa-tu kuntoon ja hoidettua. Mutkikkaamaksi asia tulee, kun asiaan liittyykolmansia osapuolia, joiden asema on toisenlainen ja intressit toisen-suuntaiset. Vielä pahempaa on, jos tällaiset ulkopuoliset joutuvat tilan-teessa maksumiehiksi “tietämättään”. Hyvää tarkoittaneella avustamisel-le voi olla varsin mielenkiintoiset seuraamukset ja lopputulos sellainen,jota ei ole tarkoitettu. Näppäryys voi kostautua loppupelissä.

Katsotaan tähän aihepiiriin liittyvä oikeustapaus, joka itsessään onhyvin opettava.

Kysymyksessä oli henkilöauton kauppa ja siihen liittyvä auton va-kuuttaminen. Kanteen oli nostanut Helsingin käräjäoikeudessa autoliikeA ja vastaajana oli vakuutusyhtiö B. Kanteessaan A kertoi, että muuanautoliike C oli elokuun lopulla 2001 myynyt osamaksukaupalla Merce-des-Benz -merkkisen auton yksityishenkilö X:lle, joka oli asianmukaises-ti allekirjoittanut ko. ajoneuvoa koskevan vakuutushakemuksen. Halti-jaksi oli ilmoitettu ostaja X.

Hakemuksen johdosta vakuutusyhtiö B oli sitten myöntänyt liiken-nevakuutuksen ja vapaaehtoisen ns. laajan autovakuutuksen.Vakuutuskattoi ammattikielellä kutsutun rahoitusturvan, tahtoo sanoa: osamak-su-, autokiinnitys- ja leasingvakuutuksen.

Sopimuksen ehtojen mukaan mm. vakuutuksen perusteella makse-taan velkojalle vahinkohetkellä erääntynyt kauppahintasaatava. Tarinajatkui sitten niin, että melko tarkkaan vuotta myöhemmin vakuutuksenkohde tuhoutui siihen kohdistuneen rikoksen seurauksena. Osamaksu-sopimus oli jo ennen tätä onnetonta tapahtumaa siirretty autoliike A:lleja niinpä se esitti korvausvaatimuksen vakuutusyhtiölle vedoten voi-massa olleeseen vakuutussopimukseen. Korvausvaatimus kaikkineen olilähes 17.000 euroa ja sille summalle vaadittiin maksettavaksi lisäksi kor-ko.

Nyt A kokikin yllätyksen – B ei suostunut korvaamaan mitään, kos-ka sen tietoon oli tullut, että auton haltija ei ollutkaan vakuutushake-mukseen merkitty X, vaan hänen tuttavansa, eräs Y.

Maksuhäirikkö oikeana haltijana

B:tä oli siis johdettu harhaan ja syynä mitä ilmeisimmin oli se, että Y:nraha-asiat olivat jokseenkin rempallaan. Hänellä oli julkisia maksuhäiriöi-tä ja niissä olosuhteissa B ei olisi missään nimessä hänelle haltijana va-kuutusta myöntänyt.Vakuutusyhtiö ilmoitti yksikantaan katsovansa ole-vansa vastuusta vapaa.

Tämä selitys ei A:ta vakuuttanut ja niin jouduttiin käräjille asiaa sel-

vittämään. Käräjäoikeus antoi tuomionsa. Se totesi alkuun, että kiistaa eiollut siitä, etteikö B olisi X:n hakemuksesta puheena olevaa vakuutustaaikoinaan myöntänyt. Samoin riidatonta oli, mitä ehtoja vakuutukseensisältyi. Edelleen selvää oli, että missään ei oltu mainittu, että auton to-dellinen haltija olikin Y.

Oikeus totesi, että vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksenotta-jan tulee antaa vakuutusyhtiölle oikeat ja täydelliset tiedot ja vastauksetyhtiön esittämiin kysymyksiin eli toisin sanoen täyttää hakemus kaikiltaosin totuudenmukaisesti. Nyt noin ei ollut, kun X oli valheellisesti ker-tonut itsensä haltijaksi, vaikka todellinen asiantila oli toinen. Käräjäoikeususkoi myös, että Y ei B:ltä vakuutusta olisi saanut taloudellisen tilanteen-sa ongelmien takia. Tietojen oikeellisuuden merkitys vakuutusyhtiölleon suuri, jotta se voi arvioida omat riskinsä oikein.

Kun X oli tässä tapauksessa menetellyt vilpillisesti, ei vakuutusyhtiöollut vastuussa vakuutussopimukseen liittyvästä korvausvelvollisuudes-ta. Tästä seurasi loogisesti, ettei myöskään autoliike A ollut oikeutettusaamaan korvausta. Selvyyden vuoksi vielä mainittiin, ettei Y:llä ollut mi-tään osuutta itse vahingon syntymiseen. Kun näin oli, hylkäsi käräjäoi-keus koko kanteen kaikkine vaatimuksineen.

A valitti Helsingin hovioikeuteen, kuten odottaa sopikin. Hovioikeusvahvisti alioikeuden tuomion asiassa tuomariäänin 2 – 1. Erimieltä ollutja vähemmistöön jäänyt hovioikeuden jäsen kertoi eriävässä mielipi-teessään mm. seuraavaa: Ensinnäkin hän katsoi, että vakuutuksen koh-teen arvoon ei mitenkään vaikuttanut se, kuka oli auton haltija. Näinol-len haltijan persoonaa koskeva vilpillinen tieto ei ollut merkityksellinen,kun vahingon kohdetta tai määrää arvioitiin. Edelleen vakuutusyhtiö eiollut edes väittänyt, että vahingon riski tässä tapauksessa olisi ollut jo-tenkin suurempi, kun haltija olikin Y eikä X. Vakuutussopimuksen sa-moin kuin osamaksusopimuksen maksuvelvoitteista oli asianmukaisestija häiriöttä vastattu, joten tältäkään osin ei muille osapuolille ollut ai-heutunut vahinkoa tai taloudellisia menetyksiä.Vakuutusyhtiön olisi tul-lut osoittaa, että virheellisellä tiedolla auton haltijasta olisi ollut todellis-ta merkitystä asiassa ja tätä se ei ollut tehnyt. Ja lopulta ei niin X kuinY:kään ollut saanut mitään taloudellista hyötyä itselleen esillä olevassatapauksessa. Näillä perusteilla ko. oikeuden jäsen olisi hyväksynyt kan-teen ja velvoittanut B:n maksamaan A:lle sen vaatimat korvaukset kor-koineen. Se ei kuitenkaan tullut hovioikeuden päätökseksi. A sai hake-muksestaan muutoksenhakuluvan korkeimpaan oikeuteen. Valitukses-saan se vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja sen esittämä kan-ne sellaisenaan hyväksytään.

B antoi oman vastauksensa KKO:lle ja tietenkin vaati valituksen hyl-käämistä. Taas käytiin läpi jutun eri vaiheet ja esitetty näyttö. Todettiintehty autokauppa, jossa ostajana oli X, koska Y ekonomisten ongel-miensa takia ei voinut olla, ei ostajana eikä vakuutuksenottajana.Tämänvuoksi oli X merkitty asiakirjoihin ajoneuvon haltijaksi. Kuriositeettinamainittiin, että kaupan fyysisesti paikalla ollen teki itse asiassa Y ja X al-lekirjoitti paperit erikseen jälkikäteen. Nämä asiakirjat oli sitten toimi-

22

LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMateriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.


KKO 2006:79

Vakuutuksella onehtonsa – niihin on

pitäydyttävä

tettu autoliike A:lle tunnetuin seurauksin.

Oikea tieto riskinoton perusteena

X:n allekirjoittaman vakuutushakemuksen perusteella oli vakuutusyh-tiö B myöntänyt vakuutukset, joissa auton haltijaksi oli merkitty X. Olimyös paljastunut, että osamaksut autoliikkeelle, samoin kuin vakuu-tusmaksut vakuutusyhtiölle, olikin todellisuudessa maksanut Y. Kun sit-ten vahinko sattui ja ilmeni, että auton haltija olikin X:n sijasta Y, oli Bkieltäytynyt vakuutuskorvauksesta, koska sille oli annettu virheellisettiedot.

KKO totesi, että lain perusteella vakuutusyhtiölle on annettava oi-keat tiedot, koska niiden pohjalta yhtiö voi arvioida oman riskinsä jakun kysymyksessä on vapaaehtoinen vakuuttaminen, myös päättää,myöntääkö vakuutuksen ylipäätänsä lainkaan. Nyt sitä oli vakuutustahaettaessa erehdytetty ja sillä oli merkitystä. Kun annettuja tietoja onvääristelty ja annettu vilpillisesti, ei vakuutussopimus sido vakuutusyh-tiötä. Tähän ei vaikuttanut se, kuka vakuutusmaksut todellisuudessamaksoi, tai sillä, että annettu väärä tieto ei sellaisenaan vaikuttanut mi-tään itse vahinkotapahtumaan. Merkitystä ei ollut silläkään, että va-kuutettuna oli ollut joku toinen kuin vakuutuksenottaja.

Korkeimman oikeuden tuomio oli yksimielinen ja tuomiolausel-man mukaan hovioikeuden päätöstä ei miltään osin muutettu.

Näin sai tämä tapaus loppupisteensä ja lopullisen tuomionsa.Mitä tästä opimme. Ensinnäkin sen, ettei vilpillisyys kannata, vaikka

tarkoitus varmaankin oli alunperin hyvä: auttaa kaveria hänen ongel-missaan ja saada hänelle ajopeli alle, kun omilla “eväillä” se ei onnistu-nut.

Kaikki olisikin mennyt varmasti hyvin, ellei autoa olisi onnettomas-ti kohdannut vahinko, jolloin totuus paljastui. Mielenkiintoinen oli vä-hemmistöön jääneen hovioikeudenneuvoksen kannanotto, jota si-nänsä ei kukaan asiallisesti riitauttanut. Fakta oli, ettei vahingon tapah-tumisen todennäköisyys ulkopuolisen tahon aiheuttamassa vahingos-sa kasvanut mitenkään sillä perusteella, että vahinkoon vaikuttamatonauton haltija oli asiakirjoihin merkitty valheellisesti ja virheellisesti.Myöskään vahingon määrä oli papereihin merkitystä haltijasta riippu-maton.

Tyystin toinen olisi ollut tilanne, jos “väärä” haltija olisi esimerkiksikolaroinut itse, jolloin todellisella haltijalla olisi varmasti merkitystä.Korvausvelvollisuutta ei tässäkään tapauksessa tietenkään olisi vakuu-tusyhtiöllä. Tapauksen lopputulos olisi vielä selvempi, jos kaveruksetolisivat juonineet tilanteen niin, että toinen heistä olisi saanut nostaakorvaukset itselleen. Tällöin olisi varmasti jo rikosoikeuskin voimak-kaasti kuvassa mukana.

Käytännölle tällaisetkaan tapaukset eivät ole aivan harvinaisia.Täs-sä jutussa kuitenkin ratkaisevaksi otettiin vain se muodollinen perus-te, että vakuutusyhtiötä oli johdettu harhaan, joka riitti vapauttamaansen korvausvelvollisuudesta kolmannelle osapuolelle, vaikka se oli kai-ken järjen mukaan toiminut vilpittömässä mielessä ja oli lopulta varsi-nainen vahingon kärsijä. Totta kai sillä oli mahdollisuus lähteä hake-maan korvauksia eri tahoilta, ainakin itse vahingon aiheuttaneelta, si-käli kuin se ylipäätänsä oli tiedossa ja tavoitettavissa. Tai sitten X:ltäja/tai Y:ltä heidän vilpillisen menettelynsä perusteella.

Mene ja tiedä. Ongelmana joka tapauksessa tulee olemaan kor-vausrahat, vaikka velvoitetuomion saisikin. Varattomilta maksuvelvol-lisilta kun tunnetusti on paha mitään saada, kun usein muiden velko-jien ja saamamiesten jono on pitkä.

* Jyrki Kurkinen

§ kurkinen

Kun Anu Pentik muutti miehensä kanssa vuonna 1969

kelohonkamökkiin keskelle ei mitään, hän ei vielä aavistanut, mitä

kaikkea hänen intohimostaan – savenvalannasta – voisi kehittyä.

Nuori nainen muutti Posiolle, joka sijaitsee noin kahden tunnin ajo-

matkan päässä Oulusta; satamakaupungista, joka yhdistää Pohjois-

Suomen muuhun maailmaan. Idea tehdä keramiikkaharrastuksesta

ammatti oli yhtä yksinkertainen kuin olosuhteet, missä se syntyi.

Tuotteet valmistettiin alakerrassa ja kerrosta ylempänä asui perhe.

Myynti sujui suusta suuhun-markkinoinnilla. Logistiikkaa nykyises-

sä merkityksessään ei ollut.

Paljon on muuttunut tähän päivään mennessä. Pysynyt on sijain-

tipaikka. – Posio on meidän kotimme, kertoo Pasi Pentikäinen, yri-

tyksen perustajan Anu Pentikin poika ja Pentik Oy:n toimitusjohta-

ja. – Me annamme täällä noin 100 ihmiselle toimeentulon. Siinä on

meille vastuuta kerrakseen selvitä niistä logistisista vaatimuksista, joi-

ta liiketoiminta meille päivittäin asettaa. Se on tehty onnistuneesti.

Yritys on edustettuna kaikissa Pohjoismaissa, laajentuu keski- ja itä-

eurooppalaisille markkinoille ja suunnittelee lähitulevaisuudessa liik-

keitä Saksaan ja Sveitsiin. Pentik tuottaa nykyään vuosittain miljoo-

na kappaletta keramiikkaa erilaisissa muodoissaan ja on viime vuosi-

na laajentanut valikoimaa pikkuhiljaa sisustustavaroihin.

Vaikka jakelulogistiikka asettaa yhden suurimmista vaatimuksis-

ta, antavat vastuuhenkilöt Pentikillä yhtä suuren arvon varastologis-

tiikalle. Keskellä metsää – kuvainnollisesti – seisoo uusi 6000 neliö-

metrin logistiikkakeskus, mistä käsin Pentik ohjaa kaikkia jakeluvir-

tojaan. – Täällä on kaikkein kiireisintä vuoden viimeisenä kymmene-

nä viikkona, kertoo Pasi Pentikäinen. – Silloin myydään 30 prosent-

tia kokonaistuotannosta. Toimintaa voisi huoletta verrata muoti-

alaan. Pentikäinen jatkaa: – Melkein heti joulun jälkeen alkavat en-

simmäiset messut ja silloin esitellään seuraavan vuoden jouluvalikoi-

ma.

Joulu starttaa elokuusta

Tavarat, jotka toimitetaan pääasiallisesti jouluksi yksittäisiin liikkei-

siin, valmistetaan omana tuotantona elokuusta lähtien. Ne toimite-

taan logistiikkakeskukseen, missä tavarat tarkistetaan. – Tavaroita ei

tarkisteta pelkästään määrällisesti vaan myös laadullisesti, kertoo Pasi

Pentikäinen. Pentik tarkistaa omat tuotteensa 45 eri parametrin mu-

kaan.

Sen jälkeen kun tavarat on vastaanotettu, ilmoittaa varasto-ohjel-

ma kuljettajalle vapaat varastopaikat ja paletit jaetaan paikoille tuot-

teen volyymimäärän ja koon mukaan. Perusvarastointistrategia on

sama kuin joissakin cash-and-carry-kaupoissa: alemmalla rivillä ovat

avonaiset paletit, josta tavarat keräillään. Täydet paletit sijoitetaan

suoraan jollekin ylemmistä varaston 8000:sta hyllypaikasta.

Tavaroiden keräilyä edeltää tilaus. – 95 prosenttia tilauksistam-

me, kertoo Pasi Pentikäinen, tulee sähköisesti suoraan liikkeistämme.

Ne voidaan tulostaa välittömästi. Toimitusta edeltävänä iltana voi-

daan mahdollisesti ylös sijoitettu, täydessä paletissa oleva tavara, las-

kea alas keräilytasolle. – Se mahdollistaa tehokkaan työnkulun seu-


”Jungheinrich on työntö-mastotrukkien Mercedes”Lapissa, Posiolla, Jungheinrich-työntömastotrukit huolehtivatvarastologistiikan kitkattomasta kulusta. Pohjoissuomalainen Pentikon valmistanut jo lähes 4 vuoden ajan keramiikkaa pohjoismaisillemarkkinoille. Muustakin kuin logistiikasta huomaa, miten ajat ovatmuuttuneet.

Pentikin uusi logistiikkakeskusPosiolla.

raavana päivänä, kertoo Penti-

käinen edelleen.

Varasto-ohjelma listaa kerät-

tävät tavarat siten, että trukki-

kuski voi ajaa varastossa opti-

moidusti. – Kuljettaja ottaa ta-

varat, joiden tyyppi ja laatu on

merkitty lähetysluetteloon, ker-

too varatoimitusjohtaja HarriBergman, ja kerää ne lavalle

trukkiinsa. Jos lava on täysi, se

viedään lähetysalueelle, jossa se

valmistetaan lähetettäväksi ja

lastattavaksi.

Jotta varastologistiikka toi-

misi tehokkaasti, käytetään Pen-

tikillä Jungheinrich 2-sarjan

työntömastotrukkeja. Ne ovat

tyyppiä ETV 214 (nostokyky

1400 kg) ja ETV 216 (nostoky-

ky: 1600 kg). Maksiminosto-

korkeus on 10250 mm. Suori-

tustehokas työntömastotrukki

mahdollistaa maksimaalisen tur-

vallisuuden, kuten myös tehok-

kaan varastonkäytön suuriin

korkeuksiin asti.

– Jungheinrich-masto tarjo-

aa erinomaisen näkyvyyden

kuormaan, sanoo Bergman. Pa-

tentoidun maston kallistuksen

lisäksi niissä on integroitu sivu-

siirto. Nämä takaavat matalat lä-

piajokorkeudet myös suurissa

nostokorkeuksissa ja omaavat

erittäin pitkän eliniän kylmä-

valssattujen profiilien ansiosta.

Tehokas vaihtovirtatekniikka

huoltovapaine moottoreineen

mahdollistaa nopean kiihdytyk-

sen ja suunnanvaihdon ilman

mietintäsekunteja. Junghein-

rich-työntömastotrukit saavut-

tavat raskailla kuormilla jopa 14

km/h nopeuden ja ovat siten

luokkansa nopeimpia. Energian

talteenotto hyötyjarrutuksen –

kuten myös hyötylaskutoimin-

non – avulla pidentävät laitteen

käyttöjaksoja. On tosiseikka, et-

tä varsinkin hyötylaskutoimin-

nossa joka neljäs nosto voidaan

– energian näkökulmasta katsot-

tuna – tehdä yritykselle ”ilmai-

seksi”.

Pentikin työntekijät eivät

tehneet päätöstä Jungheinrich-

työntömastotrukkien hankkimi-

sesta itselleen helpoksi. – Varas-

tohenkilökunta sai itse valita ko-

neet, kertoo Bergman hieman

ylpeänä. Ennen tätä päätöstä

virtasi testaajilla hiki. Useissa

testeissä erilaisissa olosuhteissa

Helsingissä, Oulussa ja Posiolla,

varastohenkilökunta sai kokeilla

sydämensä kyllyydestä eri val-

mistajien laitteita. Mielipide oli

selvä, kertoo Bergman. – Jung-

heinrich on työntömastotruk-

kien Mercedes.

* Jan Kaulfuhs-Berger


PIENYRITYSKESKUSPohjoinen Rautatiekatu 21 B,00100 HelsinkiHelsinki, Mikkeli, Pietari, Tallinna

OSTOTOIMINNAN JALOGISTIIKAN ERIKOISTUMIS-OPINNOT 30 opKehity kustannustehokkaiden materiaali- ja tietovirtojensekä logistiikkapalveluiden osaajaksi!

Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa12.12.2007 alkavat erikoistumisopinnot soveltuvat henki-löille joilla on työssään vastuu operatiivisten logististentoimintojen ja/tai hankintatoimen kehittämisestä.

Opintojen läpäisyteemoja ovat:• muutoksen hallinta• verkostotalouden lainalaisuudet• kustannustehokkuus• prosessien hallinta

Hinta: 4200 € (arvonlisäveroton koulutuspalvelu)

Ilmoittaudu verkossa 23.11. mennessä:www.hse.fi/pienyrityskeskus/koulutus

Kysy lisää ja tilaa esite:• Koulutuspäällikkö anne.gustafsson-

[email protected], p. 010 2178 659

PIENYRITYSKESKUS

Pentikin toimitusjohtaja Pasi Pentikäinenkertoo suurimpien kiireiden keskittyvänvuoden 10 viimeiseen viikkoon.

Jungheinrichin työntömastotrukki valittiin kovan testauksen perusteella,

mutta selvällä erolla Pentikin varastoon.

Citroën Jumpyn moottori-valikoimassa on yksi bensiini-moottori ja kolme HDi-dieseliä.Dieselmallisto alkaa 1,6-litrai-sella 66 kW:n (90 hv) tehoisellaHDi-moottorilla, joka on sää-detty erityisen taloudelliseksikaupunkikäytössä. Vaihteistonaon viisivaihteinen käsivalintai-nen vaihteisto. Lisäksi Jumpyynon tarjolla kaksi 2,0 litran HDi-moottoria teholtaan 88 kW(120 hv) ja 100 kW (136 hv).Moottoreiden suurin vääntömo-mentti on 300 ja 320 Nm käyn-tinopeudella 2000 r/min. Kaksi-litraisten HDi-moottoreidenyhteydessä on kuusivaihteinenkäsivalintainen vaihteisto. Kaik-ki moottorit täyttävät Euro IV

-vaatimukset. Bensiinimoottorion kaksilitrainen ja sen suurinteho on 103 kW (140 hv) javääntömomentti 180 Nm/2500r/min. Tämä moottori on tar-koitettu lähinnä pikkubusseihinja sen yhteydessä on viisivaihtei-nen käsivalintainen vaihteisto.

Ajossa

Uudessa Jumpyssa ohjaus onkaikissa versioissa tehostettu.Pienintä dieselmoottoria lukuunottamatta ohjaus on sähköhyd-raulinen. Lisävarusteena kaik-kiin versioihin saatava ilmajou-situs nostaa ajomukavuuden uu-delle tasolle. Lukkiutumattomatjarrut hätäjarrutehostimellakuuluvat uuden Jumpyn vakio-

varusteisiin. ESP-ajonvakautuson saatavana lisävarusteena.

Muina vakiovarusteina Jum-pyyn löytyvät Webasto-sisätila-lämmitin, kiinnityslenkit tava-ratilassa sekä 12-volttinen vir-ran ulosotto niin tavara- kuinohjaamotiloissa. Ilmastointi se-kä ikkunalliset takaovet ja ikku-nallinen sivuovi ovat varusteluli-siä, joista veloitetaan lisää perus-hinnan lisäksi ellei ostoneuvot-teluissa hyvänä asiakkaana on-nistu tinkimään niitä kauppaansisältyviksi.

* Juhani Piipponen


Uusi Citroën tarjoaalisää vaihtoehtoja

Keväällä Suomen markkinoille esitelty Citroën Jumpy onsaatavana aiempaa useampana versiona, mikä laajentaamalliston käyttömahdollisuuksia. Uuden Jumpyn saakahdella eri akselivälillä sekä kahdella korin korkeudella japituudella.Tavaratilaa uudessa mallissa on versiostariippuen viidestä seitsemään kuutiometriin, kun sitäaiemmin oli neljästä viiteen kuutioon. Suurin sallittukantavuus on tuhannesta 12 kiloon. Jumpy-mallistoonon saatavilla lisäksi viisi- ja yhdeksänpaikkaiset pikkubus-sit.

Ohjaamon yläpuolella lisävarusteena saatava tunnelitila mahdollistaa myös tavaratilaapidempien tankojen kuljettamisen. Pitkässä mallissa tällaiseksi tunnelin ja tavaratilanyhteispituudeksi mitattaessa tuli 3 m.

Citroën Jumpyn ohjaamo lisävarusteilla jaistuinratkaisulla 1+2.

Citroën Jumpy 2.0:n pitkä korimalli, 6-vaihteisena 2.0 l HDi -moottorilla.

Juha

ni P

iippo

nen

Juha

ni P

iippo

nen

Juha

ni P

iippo

nen

Ranskan Suomen suurlähetystön järjestämään ja koollekutsumaan tilaisuuteen tuli kaikkiaan kuutisenkymmentä vierasta.He edustivat pääosin eri kuljetusalan yrityksiä, satamaoperaattoreitaja suomalaissatamia. Paikalla oli myös suomalaisten teollisuusyritys-ten edustajia tutustumassa Rouenin tarjoamiin mahdollisuuksiinvientitoiminnoissa.

Rouenin satama sijaitsee Seine-joen varrella kaukana Atlantin val-tamerestä. Tämä ei ole estänyt sitä nousemasta yhdeksi Ranskan suu-rimmista tuonti- ja vientisatamista. Sataman edustajilla on hyvät pe-rusteet sataman suosiolle. Kahdensadan kilometrin säteellä Rouenis-ta asuu peräti 22 miljoonaa ihmistä. Mukana korkeassa luvussa ovat

Pariisin miljoonat ihmiset.– Rouenista on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet Pariisiin ja

muihinkin Euroopan keskuksiin. Siksi se on monien asiakkaidemmesuosiossa, Rouenin sataman myynti- ja markkinointipäällikkö Mar-tin Butruille toteaa.

Metsäteollisuuden suosiossa

Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat hyödyntäneet Rouenia jovuosikymmenten ajan. Suomen kokonaisvienti Roueniin oli viimevuonna 332 000 tonnia, josta metsäteollisuuden osuus oli huimat 85prosenttia. Paperin osuus kokonaisviennistä oli 51 prosenttia, puun24 prosenttia ja sellun 10 prosenttia. Tuonti Rouenista Suomeen olivain 68 700 tonnia eli viidenneksen verran viennistä.

Kaikesta huolimatta Suomen teollisuus on vielä pieni tekijä Rou-enissa. Viime vuonna sataman kautta kulki tavaraa 23,3 miljoonaatonnia – suurimmat tuoteryhmät olivat vilja ja polttoaineet. Suomenvienti Rouenin kokonaistavaramäärästä on vain reilun prosentin ver-ran.

Martin Butruille vakuutteli kuulijoille, että Rouenin satamaankannattaa luottaa.

– Rouen on asiakkaille edullinen ja monipuolinen satama. Metarjoamme palveluja kaiken tyyppisille aluksille sekä portin Pariisinjättiläismäisille markkinoille, Butruille toteaa.

* Tero Tuisku

Rouenin sataman kautta kuljetetaan eniten viljaa ja polttoaineita.Sen sisäsataman etuna on Pariisin läheisyys.


Rouenin satama esittäytyi suomalaisilleRouenin satamaa esiteltiin toukokuun lopulla Helsingissä.Suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat hyödyntäneet tätäRanskan suurimpiin kuuluvaa satamaa jo vuosikymmenten ajan.Rouenin edustajat toivovat löytävänsä Suomesta muitakinasiakkaita.

Myynti- ja markkinointipäällikkö Martin Butruille kävi toukokuun lopulla Helsingissäkertomassa Rouenin sataman tarjoamista palveluista.

Port

Aut

onom

e de

Rou

en –

B.V

igou

roux

Tero

Tui

sku

Logistisesti ajatellen paras

Vuosaaren uuteen satamaan valmistuu Spondan rakentama PortGate, Euroopan modernein

logistiikkakeskus. PortGate on tehokas ympäristö liiketoiminnalle. Lasti siirtyy satamakoneella

suoraan laivasta terminaaliin ja jatkokäsittelyyn. Uloslastausvyöhykkeeltä avautuu suora yhteys

kaikkialle Suomeen Satamarataa ja teitä pitkin. PortGate säästää aikaa ja rahaa.

Tutustu www.portgate.fi ja soita Perttu Hokkaselle 020 431 3459.

A V A A P O R T T I A J A N S Ä Ä S T Ö Ö N

– Hyvää teknologiaa on riittävästi ja sitä tulee koko ajan

lisää. Kyse on siitä, kuinka saada tämä teknologia palvelemaan sitä

käyttävän organisaation liiketoiminnallisia tarpeita. Tässä on avuksi

toiminnan tehokkuuden prosessilähtöinen mittaaminen. Esimerkik-

si toimitusketjun kokonaisläpimenoaika ja toiminnan ohjattavuus

ovat mitattavissa. Näitä prosessin ominaisuuksia ja myös järjestel-

mien käytettävyyttä voi parantaa lähestymällä asiaa todellisuuden

mittaamisen kautta, sanoo liiketoimintaprosessien hallintaan ja mit-

taamiseen erikoistuneen ProfitGear Oy:n toimitusjohtaja Juha Sal-mi.

Kun yritys hankkii it-

selleen uuden tietotekni-

sen järjestelmän, tehtyyn

valintaan usein kohdistuu

epärealistisia toiveita kaik-

kien tehokkuuden pullon-

kaulojen ratkaisemisesta

kerralla. ProfitGear Oy:n

toimitusjohtaja Juha Sal-

men mukaan tällaisesta

ajatuksesta tulisi päästä

eroon.

– Olisi nähtävä, että

tavoitteellisia liiketoimin-

taprosesseja voi mallintaa

loputtomiin. Prosessien

tehokkuuden kehittämi-

seksi mallintaminen ja tie-

totekniikka eivät sinänsä

riitä; käyttökelpoiset mal-

lit on valjastettava liiketoi-

minnan tarpeisiin asteit-

tain. On olennaista jäsen-

nellä selkeästi liiketoimin-

taprosessit ja etsiä kohdat,

joiden tehostamisella saa-

daan aikaan suurin vipu-

vaikutus. Hyvää teknolo-

giaa sinänsä on aivan riit-

tävästi, Salmi sanoo.

Salmi pitää tavallisena

ongelmana sitä, että yri-

tyksessä saattaa olla käy-

tössään hyvin monenlaisia järjestelmiä, jotka kyllä ovat teknisesti ja

’omalle tontilleen’ sopivia, mutta eivät yhdessä parhaalla mahdollisel-

la tavalla tue yrityksen liiketoimintaprosesseja. Kyse ei ole niinkään

ole käyttäjien puutteellisesta käyttökoulutuksesta, vaan paljon laa-

jemmasta kehittämistarpeesta. Salmi puhuu prosesseista liiketoimin-

nan näkymättömänä koneistona.

– Keskimäärin noin 80 prosenttia yritysten liiketoiminnasta

koostuu rutiininomaisista toiminnoista. Palvelujen ja tuotteiden pa-

remmuuteen pohjaava kilpailukyky ilmenee vain viidenneksessä yri-

tyksessä tehtävistä toiminnois-

ta. Näiden 80 prosentin osalta

on olennaista saada rattaat pyö-

rimään huoletta ja tehokkaasti.

Mainitut 20 prosenttia taas

ovat alueita, joissa innovoimal-

la ja tehostamalla hankitaan

erottumista ja kilpailukykyä,

Salmi arvioi.

Hän ei halua ottaa kantaa

eri toiminnanohjausjärjestel-

mien paremmuuteen tai huo-

nommuuteen; kyse on siitä,

kuinka tarkoituksenmukaisesti

ne valjastetaan yrityksen liike-

toimintaa palvelemaan.

– Jonkinlaisena yleisohjeena

voi silti sanoa, että pk-yrityksen

tuskin kannattaa hankkia itsel-

leen työläästi räätälöitävää jär-

jestelmää, vaan tukeutua ole-

massa olevaan tarjontaan.

Yleensä pk-yrittäjänkin joka ta-

pauksessa kannattaa hyödyntää


Liiketoimintaprosessin tehokkuutta voi mitatatietotekniikan avullaIsotkaan tietotekniikkahankinnat eivät paranna yrityksen liiketoimintaa, josyrityksen johto näkee tietotekniikan irrallaan liiketoiminnasta.

Toimitusjohtaja Juha Salmi ProfitGear

Oy:stä pitää käytettävissä olevaa

tietoteknologiaa riittävän hyvänä, mutta

sen hyödyntämistä esimerkiksi

toimitusketjujen ohjaamisessa

puutteellisena.

Merja H

annikainen

prosessien tehostamiseen tähtää-vää tietotekniikkaa – pelkkänäppituntuma esimerkiksi toi-mitusketjun hallinnan kohen-nuskeinoksi harvoin riittää, Sal-mi sanoo.

Tietotekniikkaajohdettava kuten yritystämuutenkin

Moni yritys käyttää uuden toi-minnanohjausjärjestelmänsähankintaan valtavasti miestyö-tunteja pelkästään eliminoidak-seen virheinvestoinnin riskiä.Juha Salmi rauhoittelee hankin-tapäätösten tekijöitä.

– Hankki minkä tahansa jär-jestelmän, se ei vielä merkitsehuonoa tai hyvää soveltuvuuttayrityksen liiketoiminnan tarpei-siin. Esimerkiksi pelkkä ERP-hanke sinällään ei monesti oletuonut parempaa ohjattavuuttayritykseen, jos asia jätetään sii-hen. Sama pätee yrityksessä jo

pidempään käytössä olleisiin tie-tojärjestelmiin. Niiden tehok-kuutta voi asteittain parantaajärjestelmän liiketoiminnallisenja toisaalta teknisen suoritusky-vyn mittaamisen perusteella,Salmi toteaa.

Salmi näkee mahdollisenasoveltaa tietotekniikan tehok-kuuden arvioimiseen samojakriteereitä kuin mihin tahansamuuhun yrityksen toimintoon.Kyse ei ole niinkään laitetehok-kuudesta, vaan siitä, kuinka hy-vin tietotekniikka auttaa pyörit-tämään yritykselle kriittistä nä-kymätöntä koneistoa. Tältä kan-nalta tietotekniikka itsekin voiolla tehokas tai tehoton; jos ra-portointi on kömpelöä ja työ-läästi tulkittavaa, tietotekniikkapalvelee myös oman bisneksenymmärtämistä huonosti.

– Tietojärjestelmät voivattuottaa valtavan määrän epätar-koituksenmukaisia ja epäha-vainnollisia raportteja. Yksi osa

tietoteknisten prosessien tehos-tamista on tuotettavien raport-tien selkiyttäminen ja visualisoi-minen, Juha Salmi pohtii.

Kun raportointi vastaa yri-tyksen bisneksen prosessiraken-netta ja tarpeita, tietotekniikkaon helpommin miellettävissäkiinteäksi osaksi itse liiketoi-mintaa. Tärkeässä roolissa tä-män vastaavuuden toteuttajanaon Salmen mielestä yrityksenjohto.

– On osin myös sukupolvi-kysymys, että tietotekniikka to-della nähdään luontevana osanaomaa liiketoimintaa. Kun sekäpäättäjät että käyttäjät näkevättietotekniikan mahdollisuudetprosessien tehostajana, yritys voimenestyä 2000-luvulla, Salmiuskoo.

Hän pitää hyvää prosessienhallintaa jopa yrityksen olemas-saoloon pitkällä aikavälillä rat-kaisevasti vaikuttavana tekijänä.

– Hyvin hallitut liiketoimin-

taprosessit ovat toinen kilpailu-kyvyn pääelementeistä tuottei-den ja palveluiden lisäksi. Tu-loksella mitaten menestyvätkin,mutta prosessien hallinnan lai-minlyövät yritykset hiipuvatuseammin jopa kokonaan poiskuin ne, jotka jatkuvasti panos-tavat prosessien ohjattavuuteen,Salmi sanoo ja viittaa Lausan-nen yliopiston professori Ari-Pekka Hamerin johtaman, suur-ten pörssiyhtiöiden tunnusluku-ja pitkältä aikaväliltä analysoi-neen tutkimuksen tuloksiin.

*Vesa Tompuri


ADR-ajolupa-

koulutukset

syksyllä 2007

ADR-peruskurssi10.–13.9.2007, Oulu ja Helsinki, 19.–22.11.2007, Oulu

Hinta on 405 euroa (alv 0), kun ilmoittaudut kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Myöhemmin ilmoittauduttaessa hinta on 715 euroa + alv 22 %.

ADR-täydennyskurssi19.–20.9.2007, Oulu, 24.–25.9.2007, Helsinki27.–28.10.2007, Oulu, 1.–2.12.2007, Oulu


»

»

ADR-säiliökurssi17.–18.9.2007, Oulu, 20.–21.9.2007, Helsinki23.–24.11.2007, Oulu


L I S ÄT I E TO J AProjektipäällikkö Pekka Väisänen, puh. 041 4471 351Koulutusassistentti Katri Kuri, puh. (09) 5307 203

»

Lisätietoa kotisivuiltamme www.ael.fi

AEL , KAARNATIE 4 , 00410 HELS INKI , PUH. (09) 53071 , FAKS I (09) 5663 278 . ILMOITTAUTUMINEN ASIAKASPALVELU@AEL .F I TAI WWW.AEL .F I

ww

w.a

el.fi

Aloitamme varoituksella. Kun asioimme amerikkalaisen kauppakump-panimme kanssa myyjänä tai ostajana, meidän tulee korostetusti tuodaesille se, että käytämme Incoterms 2000-toimitulausekkeita ja että em-me käytä amerikkalaisten omia toimituslausekkeita.

Mitä nämä jenkkilausekkeet sitten ovat? Niitä on parikin eri kokoel-maa.Tarkastelkaamme ensiksi niistä tunnetumpaa.

Revised American Foreign Trade Definitions1941

Kuten lausekkeen nimen osasta ”revised” voi päätellä, tällä kokoelmallaon historiansa. Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa USA:nkauppakamari ryhtyi hankkeeseen ulkomaankaupan menettelytapojenmäärittelemiseksi. Ulkomaankaupalla tarkoitettiin tässä vientiä USAstatai tuontia USAhan, siis kauppaa, jossa toisena osapuolena oli amerikka-laisyritys.Vuonna 1919 valmistui kauppasanakokoelma, joka sai nimek-seen American Foreign Trade Definitions. Muistettakoon, että Kansain-välinen Kauppakamari käynnisti kauppatapojen määrittelyhankkeen1920, ensimmäinen lyhyt versio valmistui 1928 ja ensimmäinen Inco-terms on vuodelta 1936.

Hieman myöhemmin, vuonna 1940, jolloin Euroopassa jo sodittiinja USA:n kauppakumppaneilla Atlantin tällä puolen oli muutakin ajatel-tavaa, kolme amerikkalaista kansainvälisen kaupan organisaatiota edus-tava komitea päätti määritellä kauppatavat uudelleen. Incoterms vuo-delta 1936 oli toki heille tuttu, mutta sitä pidettiin liian eurooppalaisena,sitä eivät yritykset USA:ssa juurikaan tunteneet eikä se tyydyttänytamerikkalaisia.

Uudistustyön tuloksena USA:n kauppakamari, National Council ofAmerican Importers Inc. ja National Foreign Trade Council Inc. hyväk-syivät 30.7. 1941 kokoelman, joka sai nimekseen Revised American Fo-reign Trade Definitions, lyhennettynä RAFTD. Lausekkeita ei ole uudis-tettu sen jälkeen, vaikka asia on ollut ajoittain esillä – viimeksi tänävuonna.

Revised American Foreign Trade Definitions koostuu tulkinnastariippuen seitsemästä tai kahdestatoista kauppasanasta. Ne ovat sisällöl-tään huomattavasti suppeampia kuin Incoterms-lausekkeet. Ne käsitte-levät hinnan määräytymistä, riskin siirtymistä, kuljetusasiakirjaa, tavaranvastanottoa ja muodollisuuksien kustannuksia sekä parissa lausekkeessakuljetusvakuutusta.Artiklojen lisäksi RAFTD varoittaa short ton’in, longton’in ja metrisen tonnin eroista, muistuttaa myyjää ja ostajaa omienetunsa mukaisesta vakuuttamisesta, neuvoo vakuutusehtojen valinnassaja varoittaa muiden ehtojen käytöstä.

Muutamat edellä luetelluista lausekkeista näyttävät lyhenteiltään janimiltäänkin samanlaisilta kuin Incoterms-lausekkeet. Tässä on vaaranpaikka. Yhdennäköisyys on pettävää, sillä lausekkeiden määritelmät janiiden tulkinnat eroavat Incotermsista. Näennäisestä samankaltaisuu-destaan huolimatta RAFTD-lausekkeet ovat tarkemmin tarkastelunaerilaisia, jopa liki päinvastaisia kuin Incoterms-lausekkeeet.

Revised American Foreing Trade Definitions 1941 on vanhentunut,kuten vuosilukukin osoittaa. Määritelmäkokoelma syntyi viisitoistavuotta ennen konttikuljetusten alkua aikana, jolloin käsitteet terminaali-

liikenne tai kansainvälinenkauppalaki olivat vieraita ja ”lo-gistics” oli tuttu ainoastaanUSA:n armeijalle, jossa se tar-koitti töpinää.

Suomalainen ostaja saattaajenkkitoimittajan kanssa asioi-dessaan silti edelleenkin tör-mätä niihin, useimmiten lausek-keisiin 1, 2a, 2d, 2e, 3, 4 ja 5, jot-ka tässä nyt lyhyesti esitellään.Hänen, joka haluaa tietää lisääRAFTD-lausekkeista, on kui-tenkin vaikea löytää niidentarkkaa määritelmää Googlestatai Wikipediasta tai ylipäänsämistään – tuskinpa USA:lainenkauppakumppanimmekaanpystyy siihen. Annamme siksimuutaman kommentin edellä mainittujen useimmin esiintyvien lausek-keiden sisällöstä.

EX...(point of origin)Ostaja noutaa tavara myyjän osoittamasta paikasta ja vastaa sen jälkei-sistä, muodollisuuksista, kustannuksista ja riskeistä. Lauseke on siten hie-man samankaltainen kuin Incoterms’in EXW.

F.O.B.(named inland carrier at named inland point of departure)Lauseketta käytetään kaikkien kuljetusmuotojen, useimmiten auto- jarautatiekuljetusten yhteydessä. Se muistuttaa FCA-lauseketta, paitsi et-tä ostaja hoitaa vientimuodollisuudet.

F.O.B. (named inland carrier at named point of exportation)Lauseke on hieman samankaltainen kuin Incotermsin DAF-lauseke,paitsi että myyjä vastaa vientimuodollisuuksista.

F.O.B.vessel Samankaltainen kuin meille tuttu Incotermsin FOB – paitsi että tässäkinvientimuodollisuudet kuuluvat ostajalle.

F.A.S.Samankaltainen kuin Incotermsin FAS, paitsi että vientimuodollisuudetkuuluvat ostajalle.

C.&F. (named point of destination) Lauseke on periaatteessa Incotermsin CFR:n kaltainen. Myyjä voi toi-mittaa tavaran alukseen. Erona Incotermsiin on mm. se, että myyjä voivaihtoehtoisesti toimittaa tavaran myös varustamon huostaan myö-hempää lastausta varten (received for shipment).

C.I.F.

32

Numerossamme 1/04 alkaneen sarjan

kirjoittaja on valtiotieteen maisteri, joka

on pitkään työskennellyt Stora Ensossa,

nykyisin logistikkona. Räty on jäsenenä

kansainvälisessä sekä kansallisessa

Incoterms-panelissa ja merkittävällä pa-

noksella osallistunut Incoterms-lausek-

keiden uudistamiseen sekä 1990 että

2000. Samoin Räty on osallistunut myös

Finnterms-lausekkeiden ja vakiolaivaus-

ehtojen kehittämiseen.

EXW, FCA, FAS, FOB, CFR, CIF ... asko räty


Ne jenkkilausekkeet 1

Vertaa C.&F. Sen lisäksi myyjä vakuuttaa tavaran ostajan puolesta. Va-kuutusehdoista ei ole määräystä

Edellä olevaa RAFTD-lausekkeiden kuvaus ja niiden vertailu Inco-terms –lausekkeisiin on vain ohjeellinen eikä sitä voi käyttää sopimuk-sen perusteena.

Jos kauppakumppanimme ei suostu Incoterms-lausekkeisiin, toinenja työläämpi vaihtoehto on määritellä yksityiskohtaisesti, missä myyjätoimittaa tavaran ostajalle, miten kustannukset jakautuvat, missä riskisiirtyy ja mitkä ovat osapuolten toimenpidevelvollisuudet.

Palaamme vielä alussa esitettyyn varoitukseen. Emme suosittelemissään tapauksessa amerikkalaisten lausekkeiden käyttöä. USA:lainen

kauppakumppanimme saattaa ymmärtää toimituslausekkeen lyhenteenkuvaavan aivan toisenlaista kauppatapaa kuin eurooppalainen osapuolitarkoitti. Asialla voi olla suurikin taloudellinen merkitys, jos esimerkiksipartnerimme mukaan lausekkeella FOB Chicago myydyn tavaran tuleeolla määräsatamassa valmiina purettavaksi, kun taas eurooppalainenmyyjä olettaa jenkkiostajan tulevan noutamaan tavaran lastaussatamas-ta.

* Asko Räty

33

EXW, FCA, FAS, FOB, CFR, CIF ... asko räty


Revised American Foreign Trade Definitions

koostuu tulkinnasta riippuen seitsemästä tai kahdestatoista kauppasanasta.

1. Ex... (Point of Origin)2. F.O.B.(Free on Board)2a. F.O.B.(named inland carrier at named inland point of departure)2b. F.O.B.(named inland carrier at named inland point of departure) Freight prepaid to (named point of exportation)2c. F.O.B.(named inland carrier at named inland point of departure) Freight allowed to (named point)2d. F.O.B.(named inland carrier at named point of exportation)2e. F.O.B.Vessel(named port of shipment)2f. F.O.B. (named inland point in country of importation)3. F.A.S.(Free Alongside Ship)4. C. & F. (Cost and Freight) (named point of destination)5. C.I.F.(Cost, Insurance, Freight) (named point of destination)6. Ex Dock (named port of importation)

Kuljetus- ja varastotutkinto

Ostotutkinto

Materiaalitoimintojentutkinto, MToOstotoiminnotKuljetustoiminnot

Kansainvälisen kaupan logistiikkatutkinto

Materiaalitoimintojenjohtamisen tutkinto, MTD

UlkomaankaupanammattitutkintoHuolitsijan suuntautumisala

Markkinointi-instituutissa on monia mahdolli-suuksia kehittää omaa ja yrityksen logistiikan osaa-mista. Koulutus toteutetaan joustavana monimuoto-opiskeluna työn ohella. Käytännönläheinen koulutus ja kannustava opiskeluilmapiiri tuottavat tulosta.

Tutustu ja hakeudu www.markinst.fiLisätietoja puh. 010 473 61.

Hyvä logistiikan ammattilainen.Onko tilaus-toimitusketju hallinnassa?

OLET HYVÄ.HUOMENNA VIELÄ PAREMPI.

Hollolalaisyritys Salpomec Oy on yhdessä UPM Raflatacin

ja ADT:n kanssa kehittänyt radiotaajuustunnistukseen perustuvan

vaatteiden tunnistus- ja käsittelyjärjestelmän. Vaateteollisuuden lo-

gistisen ketjun hallintaan erikoistunut Salpomec aikoo kasvattaa ra-

diotaajuusteknologian käyttöä omalla erikoisalallaan. ADT ja Rafla-

tac hakevat RFID-käyttökohteita useilta muiltakin toimialoilta.

Radiotaajuustunnistus kehitettiin alun perin sotateollisuuden tar-

peisiin 1950-luvulla. Tekniikka on nyt yleistymässä teollisuuden ja

kaupan eri toimialoilla. Samalla RFID haastaa pitkään tunnistustoi-

minnoissa käytetyn viivakooditeknologian.

Salpomec valmisteli RFID-tunnistukseen perustuvaa pilottihan-

ketta jo 1990-alussa. Tuolloinen kehitystyö jäi kesken eikä koekäyttö

toteutunut.

– Jälkikäteen ajatellen se oli onni, koska teknologia oli tuolloin

alkeellista. Nyt RFID-tunnistus perustuu kansainväliseen standar-

diin. Suunnittelemamme koko logistisen ketjun käsittävä kokonai-

suus on silti uutta, toimitusjohtaja Jarkko Kuusisto kertoo.

Kuusiston mukaan oleellista oli löytää järjestelmän komponen-

teille ja ohjelmistoille sopivat toimittajat ja saattaa niiden panos pal-

velemaan samaa kokonaisuutta. UPM-konserniin kuuluva, maail-

manlaajuisesti toimiva UPM Raflatac toimittaa järjestelmään tägit eli

varastoitaviin tuotteisiin kiinnitettävät etätunnisteet. Samaa miljar-

diluokkaa edustava amerikkalaisyritys ADT puolestaan vastaa logisti-

sen ketjun eri osiin tarvittavien antennien ja lukijoiden toimituksis-

ta. Ohjelmistotoimittajiin lukeutuu muun muassa hollolalainen

RDN Software; käyttöliittymät ovat suomalaisen Vilant Systemsin

kehittämiä.

Kauppa saa täsmätietoa etukäteen

RFID-tunnistusta hyödyntävä logistinen järjestelmä palvelee käyttä-

jäänsä sitä hyödyllisemmin, mitä suurempi määrä tuotteita logistises-

sa ketjussa kerrallaan siirtyy. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa valmis-

tettava t-paitaerä, joka sisältää eri kokoja, värejä ja malleja, voidaan

etätunnistaa kappaleittain. Järjestelmän avulla koko ketju vähittäis-

kauppa mukaan lukien saa täsmällisen tiedon tehtaalla koostettavas-

ta toimituksesta.

Logistiikkakeskuksessa kukin tuote luetaan ja ryhmitellään kul-

jettimella halutun kriteerin, esimerkiksi värin, mukaan. Samalla luki-

ja tunnistaa joukkoon kuulumattomat tuotteet ja siirtää ne pois lähe-

tettävien joukosta. Yksi nyt kehitetyn RFID-tunnistuspohjaisen jär-

jestelmän eduista on tässä vaiheessa tapahtuvan luennan tehokkuus.

Kuljettimen säädetystä nopeudesta riippuen radiotaajuuden avulla

vaatekappaleiden lukunopeus on enintään 100 000 kappaletta tun-

nissa.

– RFID-tekniikka ei rajoita nopeutta, vaan operoijana toimivan

ihmisen sekä kuljettimien ja muiden mekaanisten laitteiden kapasi-

teetti, Salpomecin kotimaan myyntijohtaja Toni Kuusisto toteaa.

Vähittäiskauppa todennäköisesti hyötyy RFID:n käytöstä suh-

teellisesti eniten. Siellähän erityisesti täsmällinen kysyntätieto ja hä-

vikin minimointitaito vaikuttavat kannattavuuteen.

– RFID-järjestelmän avulla logistiikkayritys tai kauppa saa tar-

kempaa ja varhaisempaa tietoa lähetyksistä. Tämän ansiosta yksittäis-

ten tuotteiden lajittelu, varastointi, inventaari ja muu käsittely no-

peutuvat, Toni Kuusisto sanoo.

Vaateteollisuus ja –kauppa ovat otollisia sovelluskohteita RFID-

tunnistukselle, koska tekstiilimateriaalit eivät aiheuta tekniikan toi-

mivuudelle rajoituksia. Nestemäisissä ja metalleja sisältävissä tuot-

teissa RFID-tunnistus on huomattavasti vaikeampaa.

– RFID-tekniikka mahdollistaa tuotteiden tunnistuksen ja seu-

rannan globaalisti. Vaateteollisuudessa RFID:n avulla voidaan saa-

vuttaa merkittäviä logistiikkahyötyjä sekä estää tuoteväärennöksiä.

Muita RFID-etätunnisteiden käyttökohteita ovat muun muassa kir-

jastot, joukkoliikenne ja lääketeollisuus, kertoo liiketoiminnan kehi-

tyspäällikkö Mikko Immonen UPM Raflatacista.

Salpomec aikoo laajentua uusille toimialoille

Etätunnisteita valmistava Raflatac on noussut alansa johtavaksi glo-

baaliksi toimijaksi. Yhtiö on val-

mistanut RFID-etätunnisteita

teollisesti jo kymmenen vuotta.

Kertaluokkaa pienempi, vaate-

teollisuuden logistisiin järjestel-

miin erikoistunut Salpomec ai-


RFID haastaa viivakoodinlogistisen ketjun apuna

Tuotantoinsinööri Tuomas Huuhka tulostaaRFID-etätunnisteita, joista ilmeneetuotekoodin lisäksi kunkin tuotekappaleensarjanumero.

Vesa Tompuri

koo jatkossakin kehittää osaa-mistaan itselleen tutuimmallatoimialalla.

– Nyt kun toimiva RFID-järjestelmä on käytössä, on siltimielekästä hakea myös muitakäyttökohteita varastoivan teol-lisuuden piiristä, Jarkko Kuusis-

to paljastaa.Vaikka järjestelmä on toimi-

va eikä siinä mielessä ole tarpeenpuhua pilottivaiheesta, neuvot-telut ensimmäisistä tilaajistaovat vielä kesken. Jarkko Kuu-siston mukaan on silti odotetta-vissa, että tämän vuoden kulues-

sa käytössä lähinnä vaatekaupanalalla on puolen tusinaa järjes-telmää.

– Toimituksiin sisältyy ainakoulutus ja ylläpitovastuu. Esi-merkiksi kassapäätteiden tek-niikka osana järjestelmää kehit-tyy koko ajan, ja tämän kehityk-

sen tulemme hyödyntämään ai-ka ajoin julkistettavissa uusissajärjestelmäversioissa, hän toteaa.

* Vesa Tompuri


Tuotantoinsinööri Tuomas Huuhka kertoo, että RFID-tunnistukseen tarvitaan antenni jakuvassa sen alapuolella erottuva lukija.

Jarkko Kuusisto (kuvassa oikealla) ja Toni Kuusisto aikovat moninkertaistaa Salpomecinliikevaihdon lähivuosina.

Vesa

Tom

puri

Vesa

Tom

puri

RFID Lab Finland ( HYPERLINK “http://www.rfidlab.fi”) –kehitysalusta-hanke käynnistettiin vuonna 2004 marraskuussa Logistiikan Osaamis-keskuksen ja Vantaan Hitech -ohjelman sekä Uudenmaan liiton ja jäsen-yritysten toimesta. Ensimmäinen RFID Lab Demohuone avattiin helmi-kuussa 2005 ja samaan aikaan avattiin HYPERLINK .Vuoden 2006 lop-puun mennessä jäseniä oli noin 20 kpl edustaen alan teknologia yrityk-siä ja johtavia T&K-tahoja.

RFID Lab Finland –kehitysalustahankkeen toisen vaiheen alkaessavuoden 2007 alussa uudeksi toteuttajatahoksi valittiin EVTEK-ammatti-korkeakoulu, jonka tavoitteena on muuttaa toiminta pysyväksi osaksiEVTEK Electrian:in toimintaa vuoden 2008 loppuun mennessä. Kakkos-vaiheen ensimmäinen neljännes onkin tuonut RFID Lab -toimintaanpaljon uutta tarjontaa.Vauhtia on lisääntyneen rahoituksen myötä kyet-ty myös lisäämään.

RFID Lab Finland -kehitysalustahanke edistää toiminnallaan suoma-laisten RFID-alueella toimivien jäsenyritystensä kasvua ja kansainvälisty-mistä. RFID Lab tukee kehitysalustatoiminnallaan uuden yritystoiminnansyntymistä sekä tiivistää yritysten ja T&K- toimijoiden välistä yhteistyötä.Samalla RFID Lab auttaa suomalaisia RFID-teknologian potentiaalisiahyödyntäjiä ymmärtämään uuden teknologian tarjoamat mahdollisuu-det ja rajoitteet logistisien toimintojen kehittämisessä. Eräänä tavoittee-na on luoda Vantaalle EVTEK:in yhteyteen alan osaamisen klusteri jakeskittymä Suomessa.

RFID Lab Finland onkin ottanut paikkansa Suomen RFID-sovellus-keskuksena. Jäseniä sillä on nykyisellään jo yli 30 kpl. RFID Lab Demo-huoneessa on tähän mennessä vieraillut yli 1200 kävijää, verkkopalve-lun sessiomäärä on tasolla yli 3200 /kk ja verkkopalveluun rekisteröity-neitä extranet-jäseniä on yli 1340. RFID Lab on lisäksi ollut monin ta-voin julkisuudessa.

Vuoden 2007 alusta RFID Lab on lähtenyt kehittämään toimintaan-sa entistä määrätietoisemmin. RFID Lab -perustoimintaa eli tiedonke-ruuta ja tiedonjakamista jäsenyritysten kanssa luodun demohuoneen ja

verkkopalvelun keinoin on kehitetty entisestään. Uusi suurempi ja pa-remmin varusteltu RFID Lab Demohuone on avattu, verkkopalvelunulkoasu on uudistunut ja sisältöjä on lisätty kaikenaikaa. RFID Lab -uutis-kirje ilmestyy aiempaa useammin ja erityisesti jäsenyrityksille suunnattutiedonvälitys ja tiedon kokoaminen on aiempaa aktiivisempaa mm. ke-hityshanketoimintaan liittyen.

RFID Lab on aloittanut myös alan klusteritoiminnan ja kehityshan-ketoiminnan. Klusteritoiminnan perustana on oma seminaarisarja, jonkaensimmäiset seminaarit pidettiin huhti- ja toukokuussa. Huhtikuussaosallistujia oli noin 80 henkilöä ja toukokuussa jo yli 100 henkilöä. Palau-te seminaarisarjasta on ollut kannustavaa. Seuraava seminaari pidetäänelokuun lopussa Mobiili RFID -teemalla. Klusteritoiminnan toisena pää-elementtinä on RFID Excursio -toiminta. Toukokuussa toteutettiin 10hengen voimin RFID-vierailu Saksaan valikoituihin kohteisiin ja loka-kuussa toteutamme yli 15 hengen vierailun yhdessä VAMOS-ohjelmankanssa Cambridgen alueelle Iso-Britanniaan. Lisäksi yhteistyö NordicRFID Network:in muodostamiseksi yhdessä mm. Tanskan, Ruotsin jaNorjan RFID Lab -toimijoiden kanssa on käynnissä.

RFID Lab -kehityshanketoimintaa on myös rakennettu aktiivisesti.RFID Lab on toteuttanut 8 yrityslähtöistä lyhyttä esiselvitystyyppistä ke-hityshanketta mm. logistiikkaprosesseissa metalliteollisuudessa, tervey-denhuollon ja hyvinvoinnin alueella sekä valmistavassa teollisuudessa.Keskeisenä ajatuksena on tuottaa RFID-asiaa pohtivalle asiakastaholleperustiedot ja tapauskohtaiset arviot ja suositukset RFID:n käytettävyy-destä kyseessä olevassa kohteessa. Luonnollisena jatkumona on sittenyhteistyön luominen ja edistäminen RFID Lab -jäsenyritysten kanssa.

RFID Lab -tyyppiselle toiminnalle onkin olemassa selkeä tilaus, silläRFID-markkinoiden odotetaan kasvavan seuraavien lähivuosien aikananopeasti. IDtechEx-arvion mukaan vuonna 2007 myydään 1.91 miljar-dia tunnistetta. RFID-kokonaismarkkinoiden sisältäen laitteet ja palvelutennakoidaan kasvavan vuoden 2007 USD 4,96 miljardista noin USD26.88 miljardiin vuoteen 2017 mennessä. Markkinoiden kasvu on osal-taan juontanut juurensa mm. nopeasta teknologian kehittymisestä kulu-neiden 5 vuoden aikana, jolloin RFID-tunnisteiden hinta on laskenutmerkittävästi.Vuonna 2001 passiivisen RFID-tunnisteen hinta oli noin 1

36

rfid


RFID Lab Finland edistää RFID-alan kehitystä

RFID Lab Finlandin jäsenet 08/2007.

RFID Lab Finlandin painopisteet toisella kaudella 2007-2008.

euro ja vuonna 2006 tunnisteen perusra-kenteen (inlay) hinta on jo alle 0,1 euroa.

Omalta osaltaan RFID Lab Finland haluaa myös jatkossa edistää tek-nologian hyödyntämistä ja madaltaa kynnystä lähteä demohuonepilot-tien kautta käytännönkokeiluihin. RFID Lab Finland (www-rfidlab.fi) -ke-hitysalustahankkeen rahoittaja- ja jäsentahot ovat:

Anna Digital Oy, Confidex Oy, Consello Consulting Oy/Vamos Oh-jelma, Elektrobit Oyj, Enfucell Oy, Hewlett-Packard Oy, Loginets Oy,Ponsec Finland Oy,TeliaSonera Finland Oyj,Trackway Oy, UPM RaflatacOy,Vilant Systems Oy,Voyantic Oy,ToP-Tunniste Oy, Idesco Oy, Norfel-lo Oy, Identoi Oy, Elisa Oyj,Tamtron Solutions Oy, GS1 Finland Oy, Suo-men Logistiikkayhdistys ry, Oulun ammattikorkeakoulu, Laurea ammat-tikorkeakoulu, Keksintösäätiö, TKK/BIT research Centre, TTY Raumanyksikkö, VTT, Kuopio AMK, Vantaan kaupunki ja Uudenmaan T&E-kes-kus.

* Mikko Punakivi ja Sami Kalliokoski

Yhteystiedot: Sami Kalliokoski, RFIDLab/[email protected] (040-585 4937), Mikko Punakivi, TechnopolisOyj [email protected] (040-5684808)

37

rfid


RFID Lab -seminaaritapahtuma.

FINNPILOT – VAKAASTI VÄYLÄLLÄLuotsausliikelaitos | PL 520, 00101 Helsinkipuh. 0207 54 611 | [email protected]

Finnpilotin luotsien avustamina Suomen rannikkosatamiin ja Saimaalle saapuu ja niistä lähtee kymmeniätuhansia aluksia vuosittain.

Luotsauksen erikoisosaajana Finnpilot varmistaa osaltaan, että laivaliikenne sujuu niin ihmisten, alusten kuin ympäristön kannalta turvallisesti.

FINNPILOTIN LUOTSI LAIVALLA. LAIVA TURVALLISESTI VÄYLÄLLÄ.

TURVALLISEN MERENKULUN AMMATTILAISET

Rfid Lab -demohuoneessa.

Kuljetuskaluston hallinta koostuu lukuisista haastavista osa-

tehtävistä. Kilpailukykyinen asiakaspalvelu vaatii samanaikaisesti se-

kä pienempiä ja täsmällisempiä toimituksia että ympäristöhaittojen

minimoimista. Jakelukeskuksiin saapuvat toimitus- ja hakupyynnöt

reaaliaikaistuvat, ja jokainen pyyntö pitää kohdistaa ajoneuvokohtai-

selle reitille. Kullakin reitillä voi olla useita tarkkaan kellotettuja ja eri

tavoin määriteltyjä toimituksia ja hakuja. Ajoneuvokohtaista kapasi-

teettia ei saa ylittää, mutta kapasiteetin vajaakäyttöäkin on yritettävä

minimoida. Välillä lasti vaatii erikoiskalustoa. Työaikalainsäädäntöä

on noudatettava. Tieverkon kunto ja ruuhkat on huomioitava. No-

peasti muuttuvissa tilanteissa suunnitelmat ja ajo-ohjeet on pystyttä-

vä päivittämään nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Sovelluksia strategisesta operatiiviseen tasoon

Nykyiset kuljetusoptimointiohjelmistot ovat kokonaisvaltaisia logis-

tiikan hallintaan tarkoitettuja tuotteita, jotka sopivat perinteisen

operatiivisen reittioptimointisuunnittelun ohella myös pitkän ja kes-

kipitkän aikavälin suunnittelun apuvälineiksi. Strategista, noin 1–3

vuoden päähän katsovaa, suunnittelua on esimerkiksi palvelutaso-

päätökset sekä toimipisteiden tai kaluston määrän, koon, sijainnin ja

tyypin määrittäminen. Taktisia, keskipitkän aikavälin, päätöksiä ovat

mm. asiakkaiden kohdistaminen toimenpiteille ja toimitusten ajan-

kohtien määrittäminen. Operatiivisella, 1–7 päivää eteenpäin katso-

valla, tasolla reitit sekä niille kohdistettavat tilaukset ja ajoneuvot

suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ohjelmistoil-

la on myös mahdollista turvallisesti ja edullisesti virtuaaliympäristös-

sä analysoida, testata ja vertailla erilaisten palveluverkko-, kapasiteet-

ti-, palvelutaso- ja asiakasrakenteiden ristikkäisvaikutuksia sekä vai-

kutuksia yrityksen kustannusrakenteeseen.

Reitinoptimointiohjelmiston tehokkaan hyödyntämisen edelly-

tyksenä on, että ohjelmisto integroidaan muihin toimitusketjujen

hallinnan ohjelmistoihin, kuten varastonhallintaan, tuotannon oh-

jaukseen ja tilausten järjestelyyn. Sen lisäksi on tärkeää integroida

reitinoptimointi yrityksen muiden tietojärjestelmien, kuten lasku-

tuksen, kanssa.

Koska reititysongelmat koskevat kaikkea liikkuvaa, oli se sitten

kalustoa, ihmisiä tai informaatiota, on reittioptimointiohjelmistoilla

sovelluksia lähes kaikilla merkittävillä elinkeinoelämän alueilla. Mer-

kittävintä ohjelmistojen hyödyntäminen on kaupan ja, teollisuuden

ja julkisen sektorin alueella sekä kuljetuspalveluita tarjoavissa yrityk-

sissä. Henkilöliikenteen, rakennusteollisuuden, julkisen sektorin ja

terveydenhuollon puolella aletaan vähitellen myös tiedostaa opti-

moinnin tuomia mahdollisuuksia. Reittioptimointi soveltuu mai-

niosti myös esimerkiksi robottien ohjaukseen sekä tietoliikenneverk-

kojen suunnitteluun ja reititykseen.

Kaluston reittioptimointiohjelmiston hankinta on yleensä suosi-

teltavaa ajoneuvojen lukumäärän ylittäessä 10 ja/tai päivittäisten toi-

mituspisteiden määrän ylittäessä 100. Ohjelmiston hankintaa puol-

tavat myös usein muuttuvat reitit, tarve nopeisiin ratkaisuihin ja reit-

tien päivittämiseen, ja useampi eri toimipisteessä työskentelevä suun-

nittelija, joiden yhteistoimintaa ohjelmisto parantaa.

Optimointi suunnittelijan apuna

Vaikka kuljetusten suunnittelua ja hallintaa varten on jo pitkään ol-

lut saatavilla erityyppisiä suunnittelua avustavia työkaluja, on varsi-

naisen suunnittelutyön tehnyt ihminen. Reitinoptimointiohjelmis-

toissa sitä vastoin lähtökohtana ovat ongelman määrittävät syöttötie-

dot, joiden pohjalta ohjelmisto muodostaa ratkaisun ja monipuoliset

tulosraportit automaattisesti. Käyttäjällä on tämän jälkeen mahdolli-

suus muokata ratkaisua halutessaan.

Syöttötietoja ovat maantieteellinen data (tieverkko, nopeusrajoi-

tukset, osoitteet sekä reaaliaikaiset tiedot ruuhkista ja nopeuksista),

resurssit (tiedot ajoneuvoista, toimipisteistä, kuljettajista), asiakastie-

dot (sijainti, palvelun laatu ja määritykset) sekä optimointiparamet-

rit. Tarvittavien resurssien määrä voidaan laskea myös optimoimalla.

Tyypillisiä optimoinnin parametreja ovat optimointikriteeri (matka,

aika, kustannukset, täyttöaste jne.), etäisyys- ja nopeusyksiköt, aja-

jien työvuorojen ja taukojen pituudet, tunti- ja ylityökorvaukset, va-

rastojen, varikkojen, terminaalien aukioloajat, suunnitteluperiodin

pituus, työpäivien alkamis- ja päättymisajat ja mahdolliset optimoin-

tialgoritmille annetut parametrit, kuten esimerkiksi laskenta-ajan

maksimipituus.

Optimointi tapahtuu käyttäjästä riippumatta useita eri algorit-

meja hyödyntäen. Koska erilaisia reittivaihtoehtoja voi olla enem-

män kuin atomeja maailmankaikkeudessa, on niiden kaikkien läpi-

käyminen ja optimiratkaisun määrittäminen usein mahdotonta.

Reittiohjelmistot hyödyntävätkin mahdollisuutta yhdistellä erilaisia

älykkäitä peukalosääntöjä, ns. heuristiikkoja, joiden avulla pyritään

löytämään nopeasti hyvä, lähellä optimia oleva ratkaisu. Eri ohjel-

mistojen välillä on täten huomattavia eroja sekä nopeudessa että rat-

kaisujen hyvyydessä.

Nykyohjelmistot kykenevät tuottamaan monentyyppisiä raport-

teja ja graafisia esityksiä saadusta ratkaisusta. Itse reitit aikataului-

neen esitetään yleisesti graafisesti digitaalisella karttapohjalla. Yleensä

käyttäjä voi muokata raportteja sekä vaikuttaa niiden määrään, tyyp-

piin ja ulkoasuun.

38


Tehokkuutta logistiikkaankaluston reitinoptimoinnilla Tietoliikennetekniikan, digitaalisen maantieteellisen datan ja elektronisten

tunnistustekniikoiden kehityksen myötä kuljetuskaluston operaatioiden

suunnittelua ja hallintaa voidaan huomattavasti tehostaa. Optimointityökalu-

ja käyttämällä yritykset voivat säästää selvää rahaa suunnittelun helpottues-

sa ja resurssien käytön tehostuessa. Säästöpotentiaalinsa ansiosta kaluston

reitinoptimointiohjelmistoista onkin viime vuosina tullut yleinen ja ehkä

merkittävin toimitusketjujen hallinnan ohjelmistotyyppi.

Monentyyppisiä hyötyjä

Kaluston reittioptimointi tuomonenlaisia hyötyjä (ks. Kuva1). Yrittäjän kannalta merkittä-vin optimointiohjelmistojenkäytön hyödyistä on 5%–60%välillä liikkuvat kustannussääs-töt. Eniten kustannuksia laskeeyleensä ajetun kokonaismatkanlyhentyminen, mikä puolestaanpienentää polttoainekustannuk-sia, kaluston käyttöä ja kulumis-ta, kuljettajien työaikaa, ja jos-kus jopa myös tarvittavien ajo-neuvojen ja kuljettajien määrää.Merkittäviä kustannussäästöjenaiheuttajia ovat myös tarvittavansuunnittelutyön ja hallinnonkustannusten pienentyminen,ylitöiden vähentyminen ja ajo-neuvojen käyttöasteen parantu-minen. Kustannussäästöjen li-säksi reitinoptimoinnilla voi-daan merkittävästi vähentää ym-päristön kuormitusta ja saavut-taa erilaisia laadullisia hyötyjämm. asiakkaiden palvelukyvynparantumisena.

Merkittävin mahdollisuuspienentää kuljetusten ympäris-tökuormitusta on jo suunnitte-luvaiheessa, ennen kuin kilo-metriäkään on ajettu. Kuljetus-ten optimoinnilla on mahdollis-ta merkittävästi vähentää kulje-tussuoritteen kokonaismäärää jatätä kautta pakokaasupäästöjä,meluhaittoja ja ruuhkia. Reitin-

optimoinnilla on mahdollistatuottaa yksilöllisempää ja luotet-tavampaa palvelua asiakkaille,reagoida nopeammin asiakkai-den toiveisiin, vähentää inhimil-lisiä virheitä, mahdollistaa pa-rempi informaation kulku ja lä-pinäkyvyys toimitusketjussa se-kä parantaa kuljettajien työs-kentelyolosuhteita mm. yhte-näistäen ja tasapuolistaen työai-koja.

Tulevaisuuden haasteet

Operatiivisen tason kalustonreitinoptimointiohjelmistotovat nykyiselläänkin jo erittäintehokkaita suunnittelun apuvä-lineitä, jotka mahdollistavatmerkittäviä säästöjä ja hyötyjä.Siten ne ovatkin käytännössäkilpailukyvyn ylläpitämisenvälttämätön edellytys. Reitinop-timointiohjelmistojen kehittä-jien suurimpana haasteena on-kin kehittää yhä laajempia jamonipuolisemmin koko toimi-tusketjua integroivia sovelluksiasekä reaaliaikaista kuljetusten jatilausten hallintaa. Koska nykyi-set saatavilla olevat optimointi-ohjelmistot eivät vielä pysty tar-joamaan näihin ongelmiin tyy-dyttäviä ratkaisuja, sovellustenyhä lisääntyvä kompleksisuus ta-kaa sen, että reitinoptimointioh-jelmistojen kehittäjillä riittäätöitä jatkossakin.

Suomessa kuljetusoptimoin-

tiin liittyvää tutkimusta tehdäänJyväskylän yliopistossa ja Hel-singin kauppakorkeakoulussa.

* KTT Olli Bräysy,

Agora Innoroad Laboratorio,

Jyväskylän yliopisto


Kaluston reitinoptimoinnilla saavutettavathyödyt.

* KTM Pasi Porkka,

Helsinki School of Economics,

Logistics

- vapaana 36 ha kaavoitettua teollisuusaluetta- maaperä kantavaa ja helposti rakennettavaa soraa- valtatien 12 varrella, tulevan Lahden eteläisen

kehätien liittymän läheisyydessä- alueella maakaasu- tonttien keskihinta 3 e/m2

2 miljoonaa ihmistä noin tunnin etäisyydellä

vs. kaavoitusinsinööri Eero ManerusKunnanjohtaja Päivi RahkonenPuh. (03) 880 111*

KUKONKOIVUNTEOLLISUUSPUISTOLähellä kaikkea

www.hollola.fiwww.lakes.fi

Alueella maaliikenne-, betonielementti-, huonekalu- ja metallialan yrityksiä, mm. Suomen Kaukokiito Oy, Speed Oy, Rakennusbetoni- ja Elementti Oy, PielisenBetoni Oy ja Melektra Oy.

Mikkeli

Jyväskylä

Lappeenranta

Hamina

Kotka

Porvoo

KouvolaLAHTI

KUKON-KOIVU

Tampere

HämeenlinnaForssa

Riihimäki

Turku

LänsisatamaVuosaaren satama

HELSINKI

aama

jiu

N

Kehä I

E18 E18

130 km

mk8

21 mk461

mk0

01mk

06

mk05mk7

11

mk961

mk402

mk611

mk341

mk7

91

Ke

häIII

E75

Kehätielinjaus

mae maeTQQ

Rehuraisiosta lähtee vuosittain satoja miljoonia kilojarehuja suomalaisille maatiloille. Vaikka tilojen määrä on vähentynytroimasti menneistä vuosista ja vuosikymmenistä, menetystä korvaatilojen suurempi keskikoko.

Rehutehtaita yrityksellä on kaikkiaan kolme. Suurin on Raisiossaja kaksi pienempää Anjalankoskella ja Oulussa. Raision tehtaassa onkahdeksan tuotantolinjaa, Anjalankoskella kaksi ja Oulussa yksi. Ke-sällä 2008 Ylivieskaan valmistuu uusi rehutehdas, ja Oulun tehdaslopetetaan parin vuoden kuluessa. Ylivieskan tehdasinvestointi on ar-voltaan noin 17 miljoonaa euroa.

300 toimitusta päivässä

Rehuraisio luottaa sopimussuhteisiin kuljetusyrittäjiin rehujen toi-mituksissa. Tosin osa toimituksista menee noutoautoilijoiden muka-na. Toimituksia tehtailta lähtee päivittäin noin 300.

– Valtaosin samassa autossa menee rehuja useille karjatiloille.Kuitenkin asiakkainamme on esimerkiksi isoja broileritaloja, joilletoimitamme täysiä kuormia, kuljetuspäällikkö Pekka Ahonen Rehu-raisiosta kuvailee.

Kuljetussuunnittelun pyrkimyksenä on, että autot eivät kulkisikovin pitkiä matkoja tyhjällä kuormalla. Autot voivatkin saada pa-luumatkoilleen mukaan kuormia toisista tehtaista.

Taannoinen hullun lehmän tauti asettaa omat haasteensa kulje-tuksille.

– EU:lta tulleen määräyksen mukaan naudanrehua sisältävässäkontissa ei saa olla rehua, jonka raaka-aineena on käytetty kalajau-hoa. Esimerkiksi sikatiloille toimitetaan runsaasti valkuaispitoista ka-lajauhoa sisältävää rehua. Yksittäisellä tilalla voikin käydä perätystenkaksi autoa, joista ensimmäisessä tulee kalajauhopitoista rehua sioilleja toisessa naudoille tarkoitettua rehua. Kuitenkin rehuja voi kuljet-taa samassa ajoneuvoyhdistelmässä, jos tuotteet voidaan sijoittaa erikontteihin, Ahonen sanoo.

Etuna kuljetussuunnittelun kannalta on, että kalajauhopitoistarehua valmistetaan vain Raision tehtaassa eikä siis lainkaan Anjalan-kosken ja Oulun tehtaissa.

Tilauksia puhelimitse ja netissä

Karjatilat tekevät rehutilauksensa pääosin puhelimitse ja osin sähköi-sesti www.rehunet.com:n kautta. Sähköiset tilaukset menevät suo-raan SAP-järjestelmään, mutta tilauskantaan ne tulevat vasta myynti-

neuvottelijan hyväksymänä.Rehuraisio siirtyi pari vuotta sitten vanhasta AS/400:sta uuteen

SAP-toiminnanohjausjärjestelmään.– SAPpiin räätälöitiin meitä varten toimitusaikaikkuna. Siitä nä-

kyy, milloin rehun voi kullekin tilalle viedä. Tilaus voi tulla milloinvain, mutta asiakas saattaa haluta sen toimitettavaksi vaikka vasta pa-rin viikon kuluttua.

Rehuraisiossa on nyt saatu riittävän paljon kokemuksia SAP-jär-jestelmän käytöstä ja ominaisuuksista.


Rehuraisio:

Haastavaa tilaus- ja toimitusketjun hallintaaRehuraisio toimittaa tuotteitaan karjatiloille kolmesta tehtaastaan.Omat haasteensa aiheuttaa se, että samassa kuormassa ei saatoimittaa kaikkia rehuja. Syynä tähän on taannoinen hullun lehmäntauti.

Logistics 2007 -tapahtumassa esiintynyt kuljetuspäällikkö Pekka Ahonen Rehuraisiosta toteaa,että uusi tietojärjestelmä tehostaa merkittävästi kuljetussuunnittelua.

– SAP-järjestelmässä ja AS/400:ssa ei ole juuri mitään eroa, Pekka Ahonen arvioi.

Mer

ja H

anni

kain

en

– Juuri mikään ei muuttunut

kuljetussuunnittelun osalta ver-

rattuna vanhaan AS/400:aan.

Suunnittelua tehdään lähes sa-

malla tavalla kuin aikaisemmin-

kin, Ahonen arvioi.

Kuljetussuunnittelu onvaativaa

Kuljetussuunnittelijan työ on

Ahosen mukaan perin vaativaa.

– Tilauksia voi olla sisässä tu-

hansia. Näistä kuljetussuunnit-

telijat valitsevat seuraavat kulje-

tettavat kuormat. Koko ajan

kuljetussuunnittelijan täytyy

myös pitää silmällä sitä, että

tuotanto pystyy valmistamaan

tilatut rehuerät. Lisäksi tehtailla

on muutamia toimituspäivä-

tuotteita, joita valmistetaan vain

yhtenä tai kahtena päivänä vii-

kossa. Nämä vaikeuttavat osal-

taan kuljetussuunnittelijan työ-

tä.

Käytäntönä on, että päivit-

täin kello 12 mennessä tulleet ti-

laukset toimitetaan seuraavien

kolmen päivän aikana – joskus

jopa jo seuraavana päivänä.

Oman pulmansa muodosta-

vat niin sanotut pikatilaukset.

– Asiakas voi ilmoittaa, että

rehusiilo on tyhjä ja täydennystä

pitäisi saada pikaisesti. Tällainen

tilaus voi kaatua sekä tuotannon

että kuljetusten vaikeuksiin. Tä-

mä on tietysti ikävää asiakkaan

kannalta.

Tuotannonsuunnittelua Re-

huraisiossa tehdään vain vajaaksi

vuorokaudeksi eteen päin. Vas-

taava aika esimerkiksi elintarvi-

keteollisuudessa on kokonainen

viikko.

– Lyhyt aika johtuu siitä, et-

tä meillä on niukasti rehujen va-

rastosiilokapasiteettia. Siksi em-

me pysty varastoimaan suuria

tuotantomääriä. Sekin vaikut-

taa, että toimituspäivä- ja eri-

koistuotteet vievät aina yhden

siilon.

Asiakas voi saada halutessaan

matkapuhelimeensa tekstivies-

tin, joka ilmoittaa rehun lastaus-

ajan sekä liikennöitsijän puhe-

linnumeron.

– Viesti lähtee automaatti-

sesti, kun rehu on kuormattu ja

rahtikirja tulostuu.

Tehoakuljetussuunnitteluun uudellatietojärjestelmällä

Keväällä 2006 Rehuraisio käyn-

nisti irtokuljetusten kehittämi-

seen liittyvän projektin, jonka

tavoitteena oli tehostaa kuljetus-

suunnittelua esimerkiksi järkeis-

tämällä “tyhmää naputtelua

SAP-järjestelmässä”.

– Valitsimme kuljetusten

suunnitteluun Affecton toimit-

taman TransGT Planner -ohjel-

man. Sen etuna on karttapohjai-

suus. Kaikki asiakkaat ja heidän

tekemänsä tilaukset näkyvät nyt

myös kartalla. Samoin selviää

optimaalinen reitti tehtailta

kunkin asiakkaan luokse. Lisäksi

ohjelma ilmaisee esimerkiksi ki-

lometrimäärät tehtailta tiloille ja

jopa kuormakohtaiset kuljetus-

kustannukset. Tehty suunnitel-

ma palautuu aikanaan SAP-jär-

jestelmään, jolloin eri tehtaille

tulostuu lastauslistat kuormatta-

vista tuotteista.

– Kuljettaja voi todeta auto-

päätteessä olevan TransGT Mo-

bile -ohjelman avulla, millainen

rehukuorma autoon on tulossa

seuraavana päivänä. TransGT

Mobile mahdollistaa tilauskes-

kuksen ja kuljettajan keskinäi-

sen yhteydenpidon laajemmin-

kin. Myös asiakkailla on mah-

dollisuus seurata tilauksen kul-

kua viljelijä-Webin kautta. Asia-

kas voi nähdä esimerkiksi sen,

onko tilauksen kuljetus suunni-

teltu tai jo lastattu. Lisäksi asia-

kas voi alustavasti nähdä, mil-

loin rehukuorma tulee tilalle.

Uudistuksen uskotaan pa-

rantavan tilaus-toimituskäytän-

töä laajemminkin.

– Haluamme parantaa koti-

maan kuljetusten tehokkuutta

sekä vähentää logistiikan kus-

tannuksia ja lisätä rahtien läpi-

näkyvyyttä, Pekka Ahonen ar-

vioi.

* Tero Tuisku


Vientiä lähimaihinRehuraisio Oy kuuluu Rehu & Mallas -yksikköön, joka on yksi Rai-sio Oyj:n neljästä tulosyksiköstä. Kolmen rehutehtaan ohella yrityk-sellä on myyntikonttori Nokialla, Ilmajoella, Kokkolassa ja Kuopios-sa.

Rehuraisio on valmistanut rehuseoksia vuodesta 1948 lähtien.Markkinaosuus on kotimaassa maatilarehuissa lähes 40 prosenttiaja kalanrehuissa yli puolet. Kala- ja maatilarehuja viedään myös Ve-näjälle, Baltian maihin ja IVY-maihin.

Rehuraision viimevuotinen liikevaihto oli 132 miljoonaa euroaja rehuseosten volyymi 540 miljoonaa kiloa. Henkilöstöä oli viimevuoden lopulla 180.

Logistiikkakeskus Hangossa vuokrataan kokonaan tai osittain

Keskus sijaitsee strategisesti hyvässä paikassa Hangon

vapaasatamassa, joka on auki vuoden ympäri. Keskuksen

rakennukset sisältävät 8000 neliömetriä lattiapinta-alaa, josta

osa on lämmitettyä ja osa lämmittämätöntä.

Konttoritilaa on noin 2000 neliötä kahdessa tasossa

Keskuksessa on kaksi konttinosturia (30 ja 15 tonnin), vapaa

korkeus 15 metriä.

Kiinteistöön on rautatieyhteys sekä lauttasatama ja

roro-terminaali läheisyydessä. Farocon tarjoaa vuokratilaa

huolinta- ja käsittelypalveluin tai ilman niitä.

Tullivapaa alue mahdollistaa tullittoman ja verottoman

transitovarastoinnin.

FAROCON OY Hangon VapaasatamaTel: 358 (0)19 248 2212 - Fax +358 (0)19 248 2216E-MAIL: [email protected]

YRITYS-VERKOSTO

AVAIN-KOULUTTAJA-

VERKOSTO

www.pkylaatu.fi www.QTeam.fi

LAATU-, YMPÄRISTÖ- jaTTT-JÄRJESTELMÄT

LAADUKASTA PALVELUA

maeTT maeTQQ

KH FIN OY Puh. 0207 444 500Sotkamo, Helsinki, Oulu, Seinäjoki www.khfin.fi, [email protected]

ISO SFS 9001:2000, 14001:2004OHSAS 18001

www.avainkouluttaja.fi

Trackwayn uutuuskonseptista tekee mielenkiintoisen sen

palvelulähtöinen lähestymistapa. Sen sijaan, että yritys hehkuttaisi

järjestelmän teknisiä hienouksia, se pyrkii korostamaan Trackway

Deliveryn kustannustehokkuutta ja helppokäyttöisyyttä. Palvelu pe-

rustuu GPS-teknologiaan ja internet-käyttöliittymän kautta tapahtu-

vaan seurantaan, joka voidaan toteuttaa asiakkaan toimipisteistä kä-

sin. Sen avulla yritys pysyy kärryillä kuljettajien ja autojen liikkeistä

sekä toimitusten oikea-aikaisuudesta ja tehokkuudesta. Palvelusta

näkee reaaliajassa myös jakelupisteiden sijainnin ja historiatiedon.

Tämän avulla selviää, montako jakelua tietty kuljettaja on jo hoita-

nut, mikä on tiettyä jakelupistettä lähinnä sijaitseva ajoneuvo ja mitä

toimituksia sinne on vielä viemättä. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa

automaattiset poikkeamahälytykset, jotka estävät virheelliset toimi-

tukset. Kaiken kaikkiaan Trackway haluaa uudella palvelullaan tarjo-

ta ratkaisun seurantaa kiusanneeseen kustannusongelmaan.

– Yleisesti ottaen seurantaratkaisujen suurin yksittäinen ongelma

on niiden suhteettoman kallis hinta. Tähän saakka vain isoilla yrityk-

sillä on ollut varaa hankkia kattava seurantajärjestelmä. Kokonaisuu-

det ovat olleet ylisuuria, ylikalliita sekä myös yliteknisiä, perustelee

Trackwayn palveluliiketoiminnasta vastaava johtaja TimoNurminen.

Ajatuksensa tueksi Nurminen nostaa tyypillisen seurannassa hyö-

dynnettävän päätelaitteen. Lukuisia eri toimintoja sisällään pitävä

aparaatti kustantaa noin 2.500 euroa, vaikka normaalissa käytössä

kuljettajalle riittäisi keskimäärin neljä toimintoa kattava laite.

– Tällaiset välineet sopivat hyvin tiettyihin tarkoituksiin, mutta

perusseurantaan ne ovat mielestäni yliampuvia, Nurminen kiteyttää.

Käyttöönoton kynnystä madallettu

Trackwayn missiona on tuoda seurantaratkaisut kaikkien ulottuville.

Mahtipontisesta äänenpainostaan huolimatta Delivery-palvelu vai-

kuttaa tekevän juuri sen. Edullisimmillaan seurantapalvelu on mah-

dollista hankkia 42 euron ajoneuvokohtaiseen kuukausihintaan, joka

pitää sisällään tarvittavat päätelaitteet, koulutuksen ja käyttäjätuen.

Trackwayn uskoa omaan tuotteeseensa korostaa se, että Delivery-pal-

velua tarjotaan suomalaisille kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille il-

maiseksi. Kahden viikon kokeilujakson jälkeen on mahdollista tehdä

päätös palvelun lopullisesta käyttöönotosta.

– Delivery-konseptin ideana on tuoda kuljetusseurantaan liitty-

vät kiinteät kulut mahdollisimman alas. Näin seurannasta tulee en-

tistä helpommin osa yrityksen jokapäiväistä liiketoimintaa, sanoo

Nurminen.

Entisestä elämästään logistiikkakonsulttina hän ammentaa no-

peasti useita esimerkkejä, jotka puoltavat Delivery-konseptin kaltais-

ta seurantapalvelua. Vuosittain rullakoita häviää yrityksiltä noin yh-

deksän prosenttia, muovilavojen kohdalla vastaava luku on noin

kuusi. Tämä yhdistettynä jakeluvirheiden kahdeksan prosentin kas-

vuun ja asiakasreklamaatioiden tuplaantumiseen kieltämättä puoltaa

Nurmisen esittämää visiota. Sen mukaan Delivery-palvelu maksaa it-

sensä takaisin, jos sen avulla estetään kuukaudessa yksikin jakeluvir-

he.

– Jos esimerkiksi tuoretuotteita sisältävä rullakko toimitetaan

väärään paikkaan, siitä aiheutuu useita kerrannaisvaikutuksia. Virhe

on korjattava, mutta siihen mennessä tuotteet ovat jo mahdollisesti

pilaantuneet. Lisäksi on huomioitava asiakasreklamaation aiheutta-

mat kustannukset.

Historiatietojen ansiosta järjestelmä tarjoaa työkalun palautteen

saamiseen sekä reklamaatioiden selvittämiseen. Ongelmien enna-

koinnissa tämä on Nurmisen mielestä varsin tärkeää.

– Joissakin yrityksissä ainoa palaute on siinä, tuleeko toimitukses-

ta reklamaatio vai ei. Se ei välttämättä ole kaikkein paras toimintata-

pa.

*Ari Rytsy

42


Trackway Oy:ltä uusi kuljetusten seurantapalveluLogistics 2 -messuilla lanseerattu kokonaispalvelu mahdollistaa

kuljetusten ja ajoneuvokaluston reaaliaikaisen seurannan.Trackway

Delivery -palvelua ovat jo pilotoineet Oriola ja Arla Ingman.

Trackwayn palveluliikenteestä vastaava johtaja Timo Nurminentarjoaa seurantaratkaisua, joka tuo sijoitetut panokset takaisin,jos saadaan estettyä yksikin jakeluvirhe kuukaudessa.

• Konemyynti, huolto, varaosat• Huoltosopimukset, korjaamopalvelut• Peruskorjaukset, modernisoinnit• Rahoitus, vuokraus, leasing• Käyttö- ja huoltokoulutus• Kansainvälinen Kalmar-vaihtokonekauppa

Kalmar Industries Oy Ab Kalmar Suomi, PL 387, 33101 Tamperepuhelin (03) 265 8111, faksi (03) 265 8299, www.kalmarind.com

KOKONAISUUS RATKAISEE

Michelin STABIL'X XZM

Pidämme teollisuuspyörät pyörimässä.Euromasterilta löydät laajankorkealaatuisten teollisuus-tuotteiden valikoiman.

Ainutlaatuinen 24h-rengasrikkopalvelummehuolehtii, että pyöräsipyörivät ympäri vuoro-kauden, vuoden jokaisenapäivänä.

Euromasterilla onkattava 66 palvelupisteenverkosto Suomessa,palvelua saat myös muuallaEuroopassa. Soita alueesiyhteyshenkilölle, niinkerromme lisää.

Teollisuuden parhaatrengasmerkit Euromasterilta:

Meiltä myös henkilö-, paketti- ja kuorma-auton renkaat.

Keski- ja Itä-Suomi: Kari Väli-Tainio 050-549 1700Kaakkois-Suomi: Juha Myöhänen 050-549 1760Tuotepäällikkö: Petri Enges 050-549 1702

Etelä- ja Lounais-Suomi: Jouko Lepistö 050-549 1775Länsi-Suomi: Esa Väinölä 050-549 1756Pohjanmaa: Robert Svens 040-734 0408

Myynti:

makasiiniKonttiostoksille verkkoon

Finncontainersin verkkopalvelui-den ilme sekä taustajärjestel-mät on uusittu.Finncontainers Oy perustettiinvuoden 1996 lopulla ja ensim-mäiset kotisivut avattiin jo muu-taman kuukauden kuluessa pe-rustamisesta.Tällöin pienyrityksissä oli vielä hyvin vähän omiakotisivuja. Nyt avattu kontti.fi -sivustokokonaisuus on täysinuusittu ja siinä on käytetty tekniikkaa, joka mahdollistaa mak-samisen joko Nordean tai Sampo Pankin verkkotunnuksillatai perinteisellä laskulla.

– Nyt avattu kontti.fi-sivustokokonaisuus on täysin uusit-tu ja siinä käytetty tekniikka mahdollistaa verkkoviestinnänmyös asiakkaille tulevaisuudessa, kertoo Finncontainers Oy:nhallituksen puheenjohtaja Sarianne Reinikkala.

Kontteja Habitare 2007 -näyttelyyn

Finncontainers Oy toimittaa kontit Design KonttikyläänHelsingin Messukeskuk-sessa 19.-23.9.2007 pi-dettävään Habitare2007 -messujen Kontti-kylä-tapahtumaan. Ta-pahtumaan osallistuukansainvälinen joukko

arvostettuja muotoilijoita, arkkitehtejä ja taiteilijoita, ja jokai-nen heistä suunnittelee oman installaation toteutettavaksirahtikonttiin. Lisätietoja: http://www.finnexpo.fi/habitare/

Pitkien ajomatkojenrenkaat uudelle tasolle

Goodyearin uudet kuorma-autojenMarathon LHS II- (ohjaaviin pyöriin pit-kille matkoille) ja LHD II -renkaat (pit-kille matkoille) vähentävät polttoai-neenkulutusta, kestävät pidempään jalyhentävät jarrutusmatkaa märällä pin-nalla. Nämä Goodyear -renkaat täyttä-vät myös uusien erittäin tehokkaidenmoottorien, hidastimien ja jarrutusjär-jestelmien vaatimukset.

Pitkien ajomatkojen kuorma-auto-jen renkaat muodostavat noin 30 %kaikista käyttökustannuksista. MercerinSaksassa tekemän tutkimuksen mukaanrenkaat vaikuttavat neljään yhdeksästäkuorma-autoille asetettavasta vaati-muksesta. Kuorma-autoilijat pitävät os-topäätöksen kannalta tärkeinä polttoai-neenkulutusta, varaosien saatavuutta,korjausten kestoa ja kilometrikohtaisiaajokustannuksia. Renkaiden valitsemi-nen vaikuttaa niihin kaikkiin. Lisätietoja:www.goodyear.com/corporate

Marko Haavisto voitti

Marko Haavisto Huittisista voittiSuomen Young European Truck Driver-kilpailun finaalin Suomessa. Voittajajatkaa Euroopan finaaliin, jokajärjestetään Södertäljessä syyskuussa.YETD 2007 – kilpailun tavoitteita ovatliikenneturvallisuuden parantaminensekä nuorten kuljettajien ammattitai-don kehittäminen ja heidän asemansanostaminen. Kilpailun järjestääraskaiden kuorma- ja linja-autojenvalmistaja Scania ja kilpailua tukee EU:nkomissio ja kansainvälinen maantiekul-jetusjärjestö IRU. Kilpailua tukevatmyös kansainväliset yhteistyökumppa-nit. Lisäksi Suomen kilpailussa mukanaoli suomalaisia yrityksiä yhteistyökump-paneina.Lisätiedot: www.scania.fi

Vaivatonta, siistiä lakaisua varastoissa ja ulkoalueilla

Myynti: Kärcher-ammattituotteiden jälleenmyyjät kautta maan. Katso yhteystiedot kotisivultamme www.karcher.fi

SYYSTARJOUS

1495€

Nyt Kärcher on pakannut imulakaisukoneen edut kätevän kokoiseen ja edulliseen pakettiin. Työnnettävän imulakaisukoneen KM 70/30 C Advancen tehokas imu ja suodatus vangitsevat pölyn, estäen sen leviämisen ympäristöön. Sähkömoottorilla toimivien harjojen ansiosta kone liikkuu kevyesti ja lakaisee tarkasti.

Puhdasta asiaa

sis. alv 22%

KM 70/30 C AdvanceTyöleveys sivuharjalla 70 cmSäiliötilavuus 42 L

••

46

makasiini


Roclalta uusiautomaattitrukkimallisto

Rocla tuo tänä vuonna markkinoille uudenlaiset automaatti-trukit, joissa hyödynnetään pitkälle vakiokomponentteihinperustuvaa tuotesuunnittelua sekä palkittuja Roclan varasto-trukkien tuotekehitysmalleja.

Roclan automaattitrukkijärjestelmä hoitaa itsenäisesti va-rastoliikenteen rutiinit, kuten kuormien lastaamisen ja siirte-lemisen. Loppuun asti viedyn automaation ansiosta kuormatliikkuvat ennalta määrättyjen reittien ja aikataulujen mukaantäsmällisesti, turvallisesti, rikkoutumatta ja ilman taukoja.

Tähän asti Roclan automaattitrukkeja on rakennettu pit-kälti projektikohtaisesti. Jatkossa Rocla myy mahdollisimmanpitkälle standardoiduista vakiokomponenteista koostuvia au-tomaattitrukkeja. Lastinkäsittelytoiminnallisuus räätälöidäänasiakkaan tarpeen mukaan.

Uusi liiketoimintamalli lyhentää automaattitrukin valmis-tus- ja toimitusaikaa. Nykyään automaattitrukkitilauksen toi-mitusaika on tyypillisesti yli puoli vuotta, jatkossa vaunuja saanopeimmillaan kahdeksassa viikossa.

Roclan uusien AGV (Automated Guided Vehichle) -truk-kien ensimmäiset asiakastilauskoneet toimitetaan syksyllä. Po-tentiaalisia asiakkaita on erityisesti paperi-, pakkaus- ja paino-teollisuudessa sekä varastoautomaatiossa yleisesti. Markkinatalalla ovat globaalit.

Muotoiltu uusi ohjausaisavarastotrukkeihin

Roclan uusinta tuotekehi-tystä edustaa ohjausaisa h2,jonka suunnittelussa on eri-tyisesti kiinnitetty huomiotaergonomiaan ja iskun kestä-vyyteen. Aisamallistosta toi-nen soveltuu lavansiirtäjille

ja toinen mastokoneille. Uudessa aisassa on käyttäjälähtöi-sesti viimeistellyn ergonomian lisäksi uusi aisa parantaa trukinohjausominaisuuksia ja turvallisuutta.Lisätiedot: www.rocla.fi

Maher Terminalsequips its straddlecarrier fleet positioning systems

Maher Terminals in the Port of NewYork/New Jersey recently outfittedits entire straddle carrier fleet withKalmar’s Smartpath®, a containerposition verification system, andFleetview, a system for monitoringand coordinating container handlingequipment.The installation, whichwas finalised in May 2007, involved183 straddle carriers. MaherTerminals is Kalmar’s largest globalstraddle carrier customer.

Kalmar introduces itsnew generationterminal tractor

Kalmar has ushered in a new era interminal tractor design featuring aCAN-BUS control system.The newgeneration is characterised byoperator comfort, outstandingperformance and easy maintenanceand service.

Developed in cooperation withdrivers and ergonomics specialists,the operator cabin of the iconTT618i,TR618i and TRL618i modelsoffers a significantly enhancedworking environment The CAN-BUS control system, whichintegrates all functions in a singlesystem and shows full operationaland service data on one displaypanel. Its diagnostic capabilities alsoassist in service and maintenanceplanning, saving time, effort and cost.

Kehittämisyhtiö osa yhteistyötä

Keski-Uudenmaan KehittämiskeskusOy Forum on Kuuma-kuntien Järven-pään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven,Pornaisten ja Tuusulan yhteinen kehittä-misyhtiö. Keskus on toiminut vuodesta1998 alkaen ja sen tärkeimmät toimin-tamuodot ovat olleet yrityshautomo-toiminta, kehittämisprojektit sekä seu-dulliset kehittämishankkeet. Kehittämis-keskuksen missiona on toimialueenelinkeinoelämän, kilpailukyvyn ja seu-dullisen yhteistyö vahvistaminen.

– Erityisenä painoalueena on ta-lousalueen elinkeinoelämän kehittämi-nen ja talousalueen kilpailukyvyn paran-taminen, toteaa Keski-Uudenmaan Ke-hittämiskeskus Oy:n hallituksen pu-heenjohtaja Lauri Untamo.

YhteistyötäUudellamaalla

Järvenpään kaupunginhallitus, Mäntsä-län, Nurmijärven ja Tuusulan kunnanhal-litukset tekivät lokakuun 2006 aikanapäätökset kuntien peruskirjanpidon jaulkoisen raportoinnin hoitamisestaseudullisena yhteistyönä vuoden 2008alkuun mennessä.

Projekti käynnistyi kilpailutuksenakoskien seuraavia osa-alueita: peruskir-janpito, laskujen sähköinen kierrätys jaarkistointi, taloussuunnittelu ja seuran-ta, raportointi, sähköinen hankinta sekäjärjestelmien tietotekninen ylläpito jakäyttötuki. Aditro toimittaa maaliskuus-sa tehtyjen päätösten mukaisesti kirjan-pitojärjestelmän lisäksi useimpien järjes-telmien teknisen käyttötuen. Lisätietoa:www.aditro.com

Uusi autotalo Poriin

Oy Scan-Auto Ab rakentaa raskaan kaluston autotalon PorinPormestarinluodolle. Investoinnin arvo kalusteineen ja laittei-neen on n. 3,8 milj. euroa.Toimintavalmiina uusi autotalo onvuodenvaihteen tienoilla 2008.Yhtiö on hankkinut 1,4 heh-taarin tontin Pormestarinluodolta, joka raskaan liikenteenkannalta sijaitsee hyvällä paikalla valtatie 8:n varrella. Tontillerakennetaan asiakaspalvelu, myynti ja korjaamotiloineen n.2000 neliömetrin autotalokiinteistö. Korjaamoon tulee seit-semän huolto- ja korjauspaikkaa, katsastusvarusteltu huolto-syvennys testilaitteineen ja pesupaikka.

– Uuden toimipisteen sijainti on todella hyvä. Tänne onhelppo tulla mistä suunnasta tahansa. Lisäksi uusien tilojenansiosta palvelumme tulevat taatusti paranemaan merkittä-västi, toteaa Oy Scan-Auto Ab:n Länsi-Suomen tulosyksikönjohtaja Frej Svartsjö.

Kannettava tietokone ja käsitietokone

GETAC V100 on pienikokoinen ja te-hokas, rankkoihin olosuhteisiin suunni-teltu kannettavan tietokoneen ja tablet-PC:n yhdistelmä. GETAC V100 on tes-tattu MIL-STD810F-standardin mukai-sesti ja kotelon IP54-luokitus mahdollis-taa laitteen käytön pölyisissä ja kosteis-sa olosuhteissa. Laitteen 10.4” XGA-kosketusnäyttö pyörii kiinnitysakselinsaympäri 180º ja se voidaan lukita asen-toon, jossa laite toimii tablet-tietoko-neena. Lisätietoja: Novotek Finland Oywww.novotek.fi

47

makasiini


Kotkan sataman liikenne vahvaa

Kotkan sataman kokonaisliikenne kuluvan vuoden seitsemän ensimmäisenkuukauden jälkeen nousi lähes 6 miljoonaan tonniin (5,96 Mt), mikä ylittääedellisvuoden vastaavan aikajakson liikenteen 7,0 prosentilla. Kasvaneen liikenteenmukana liikenneruuhkat E18-tiellä ovat näkyneet tänä vuonna myös kesällä. Jononmuodostavat kontti- ja autorekat. Konttiliikenne on Kotkan satamassa seitsemänensimmäisen kuukauden jälkeen 23,1 %:n ja autoliikenne 73,3 %:n kasvussa.

Kasvu näkyy suoraan myös rekkakuljetuksissa ja Kotkan Satama Oy:ntoimitusjohtaja Kimmo Naski pitää liikenne- ja viestintäministeriön toimintaarekkaparkin saamiseksi Vaalimaalle ryhdikkäänä. Sen sijaan valtiovarainministeriönkikkailu E18-tiehen liittyvässä budjetoinnissa uhkaa lamauttaa tiet ja satamatKymenlaaksossa. Kun Suomen vientiteollisuus on riippuvainen transitokuljetuksistakäyttöönsä saamistaan konteista, on selvää, että valtiovarainministeriön viivyttelyhaavoittaa vakavasti myös Suomen vientiä, arvioi Naski edelleen.

Toimialajärjestely nestekuljetuksissa

Nurmijärveläinen Kiitosimeon Oy on ostanut Oy PohjolanLiikenne Ab:n säiliökuljetustoimintoja harjoittavan yhtiön, OyTransuotila Ab:n.Transuotila toimii nestemäisten polttoainei-den ja teollisuuskemikaalien maantiekuljettajana Suomessa,Virossa, Latviassa sekä Liettuassa. Yhtiön liikevaihto on noin19 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on noin 190 henki-löä. Transuotilan kuljetuskalusto käsittää runsaat 70 ajoneu-voyhdistelmää, minkä lisäksi yhtiö hyödyntää myös alihankki-javerkostoa.

– Transuotilan osto vahvistaa Kiitosimeonin asemaa ke-mikaali- ja kaasukuljettajana sekä vahvistaa toimintaa poltto-nestekuljettajana sekä Suomessa että koko Itämeren alueella,sanoo Kiitosimeonin toimitusjohtaja Juha Lehtinen.

Toteutettujen järjestelyjen jälkeen Kiitosimeonin liikevaih-to nousee yli 40 miljoonan euron ja henkilömäärä yli 400:anhenkilöön, joista 330 työskentelee Suomessa. Autojen mää-räksi tulee noin 180 ajoneuvoyhdistelmää.

Maersk Buffalo Kotkassa

Suurin koskaan Suomen satamissa vie-raillut konttialus Maersk Buffalo vierailielokuussa neitsytmatkallaan Kotkan sata-massa. Maersk Buffalo on 294 metriä pit-kä, 32 metriä leveä ja sen konttikapasi-teetti on 4 174 TEU:ta. Kokonsa vuoksialus joutui peruuttamaan Kotkan sata-maan. Kotkasta alus siirtyi Dunkerquensatamaan ja edellee Suezin kanavan kaut-ta Kaukoitään siirtyäkseen Maersk LinenTyynenmeren reitille, johon kuuluu sata-mia Kiinassa, Etelä-Koreassa, Japanissa jaYhdysvaltojen länsirannikolla.

Volvolle suuri tilaus Venäjältä

Venäjän Volvo Trucks on tehnyt kuljetusyritys Sunflowerinkanssa sopimuksen 300 kuorma-auton toimittamisesta. Sopi-mus kattaa myös Volvo Financial Services -rahoituksen kaik-kiin kuorma-autoihin, ja se kuvastaa myynnin nopeaa kasvuaVenäjällä.Sunflower on yksi suurimmista yrityksistä Venäjänautokuljetussektorilla, ja sen tarjontaan kuuluvat logistisetpalvelut kuten kuljetukset, huolinta, varastointi ja tullaus. Sunf-lower kasvattaa kuorma-autojensa lukumäärää pysyäkseenmukana Venäjän autokuljetusalan kasvavilla markkinoilla. Ti-laus kattaa 300 Volvo FM -vetoautoa, joissa on 440 hv:nD13-moottorit. Uusissa Volvo FM -kuorma-autoissa on vii-meisimmän sukupolven I-Shift,Volvon automaattinen vaihta-misjärjestelmä. Sen ansiosta kuljettaja voi keskittyä vain ajami-seen, mikä lisää liikenneturvallisuutta.

Volvolla kasvua Ukrainassa

Vuoden 2006 aikana Ukrainaan toimitettujen Volvo kuorma-autojen määrä kasvoi 62 prosenttia edelliseen vuoteen ver-rattuna ja Volvosta tuli Ukrainan markkinoiden suurin kuor-ma-autojen maahantuoja.

Volvon suunnittelmissa on läsnäolon lisääminen Ukrai-nassa. Uusi Truck Center sijoitettiin Odessaan. Volvo arvioialueen toimivan idän ja lännen välisten kuljetusten keskuksena.

Volvo Trucksin toimitukset Eurooppaan nousivat tämänvuoden tammi–huhtikuussa 16 prosenttia ollen yhteensä 18228 yksikköä. Toimitukset Itä-Euroopaan kasvoivat 67 pro-senttia ollen 5 073 yksikköä.Toimitukset Pohjois-Amerikkaanputosivat 54 prosenttia 5 308 yksikköön.Yhteensä toimituk-set laskivat 8 prosenttia ollen 30 423 kuorma-autoa.

Uusi reitti Suomeen lokakuussa

Saksalais-tanskalainen varustamo Scandlines AG käynnistää liikenteen lokakuussa2007 uudella ro-ro-reitillä Rostockista Hankoon. Reitin matka-aika on 32 tuntia jalähdöt ovat kaksi kertaa viikossa Hangon satamasta. Reitillä käytetään charter-alusta joulukuun loppuun asti ja viikkolähtöjen määrä nousee neljään tammikuus-sa 2008, jolloin MV Aurora sisaraluksineen aloittaa liikenteen. Laivojen rahtikapa-siteetti on 1 800 lastimetriä.

– Scandlines jatkaa toimintansa kehittämistä laajentamalla verkostommeSuomeen, Itämeren toiseksi suurimmille ro-ro-liikenteen markkinoille, toteaaScandlines AG:n johtaja Uwe Bakosch.

Vuonna 2006 Scandlinesin myynti oli 547 miljoonaa euroa ja voitto verojenjälkeen 103 miljoonaa, mikä oli 47 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.Scandlinesillä on noin 2 900 työntekijää.Lisätietoja: www.scandlines.de

Hacklin laajentaa Kokkolaan

Oy Hacklin Ltd laajentaa toimintaansa Kokkolan satamaanperustamalla uuden tytäryhtiön Oy Hacklin Bulk ServiceLtd:n.Yhtiö on aloittanut oimintansa heinäkuussa ja siihenon siirretty myös kesäkuussa tehdyllä liiketoimintakaupallaOnePoint Infra Oy:ltä ostetut ahtaus- ja sisäiset kuljetuspal-velut Kokkolan satamassa.

– Kokkolan sataman vieressä olevalla suurteollisuusalu-eella toimii useita Oy Hacklin Ltd:lle tärkeitä asiakkaita, joi-den tarvitsemien tavarankäsittely-, kuljetus- ja ahtauspalvelu-jen tuottamiseen yhtiö haluaa panostaa, kertoo Oy HacklinLtd:n toimitusjohtaja Esa Haavisto.

Oy Hacklin Ltd on vuonna 1908 perustettu yritys, jonkatoimipaikat sijaitsevat Porissa, Helsingissä, Kokkolassa, Kot-kassa, Haminassa, Moskovassa ja Hampurissa.Yrityksen liike-vaihto on noin 55 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstönlukumäärä noin 270.Lisätietoja: www.hacklin.fi.

Uusi rakennuskonekeskus Rotatorille Pirkkalaan

Rotator Oy:lle valmistuu marraskuussa uudet toimitilat Tampereen läntisen ohitustien varteen Huovin teollisuusalueelle Pirkkalaan.Toimitaloon si-joitetaan myös Rotatorin myynti-, koulutus- ja toimistotilat.Tilaa uudessa rakennuksessa on kaikkiaan 4 500 neliötä.

– Uudet koneet räätälöidään maahantulovarustelussa entistä yksilöllisemmiksi vastaamaanasiakkaiden ja heidän työnsä mitä erilaisimpia vaatimuksia.Varustelun nopea läpimeno ja kustan-nustehokkuus edellyttävät riittävän väljiä tiloja ja asennuksessa tarvittavia työvälineitä niin suurillekuin pienillekin koneille, kertoo Rotator Oy:n toimitusjohtaja Thomas Åhman.

Rotatorin toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudun lisäksi Pirkanmaalle on toimitusjohtajaÅhmanin mukaan harkittua. Toimipaikkaa valittaessa Rotatorille on ollut tärkeää myös työvoimansaatavuuteen liittyvät kysymykset.Yritys rekrytoi jatkuvasti uusia työntekijöitä. – Pirkanmaalla Ro-tator on löytänyt ammattitaitoista työvoimaa suhteellisen helposti, Åhman toteaa.

Rotator on perustettu vuonna 1954.Yrityksellä on tällä hetkellä toimipaikka Tampereella jaVantaalla, korjaamot Raisiossa ja Oulussa sekä koko maan kattava huolto-organisaatio. RotatorOy:n palveluksessa on 112 henkilöä.Vuoden 2006 liikevaihto oli 61,6 miljoonaa euroa.

Liettuan armeijallemaastokuorma-autoja

Sisu Auto –konserniin kuuluva Sisu De-fence on käynnistänyt Liettuan puolus-tusvoimien tilaamien SISU ETP 8x8-maastokuorma-autojen toimitukset.Liettuaan toimitettavat autot on varus-tettu suoraan runkoon integroidullaMultilift-koukkulaitteella ja osassa au-toista on järeä vinssilaitteisto ja moni-puolinen hinauskalusto.

DPD Finland Jyväskylään

DPD Finland Oy on avannut uudenterminaalin Jyväskylään. JyväskylässäDPD Finlandin yhteistyökumppaninaon Keski-Suomen Non-Stop Palvelut,joka on vuonna 1990 perustettu pää-asiallisesti pienkuljetuksiin erikoistunutyritys. Jyväskylän terminaalista käsinoperoidaan laajasti DPD:n Keski-Suo-men aluetta.

– Kansainväliset kuljetuspalvelutovat kotimaan kuljetusten ohella tärkei-tä DPD Finlandin asiakasyrityksille, joi-den tuotannosta merkittävä osa onvientituotteita, kertoo DPD FinlandOy:n toimitusjohtaja Ben Angelvirta.

DPD:n keskeinen asiakaskuntakoostuu pakettikuljetuksia paljon tarvit-sevasta teknologiateollisuuden sekävaate- ja kenkäteollisuuden yrityksistä.

Kuljettajatkoulutukseen

Laki ja asetus kuorma- ja linja-autonkul-jettajan ammattipätevyydestä on astu-nut voimaan 1.8.2007 alkaen Ammatti-pätevyyden ylläpitämiseksi ja täydentä-miseksi kuljettajalle annetaan jatkokou-lutusta kuljettajan kannalta keskeisissäperustason ammattipätevyyskoulutuk-seen sisältyvissä oppiaineissa.

Laki edellyttää, että koulutuksen ko-konaismäärä viiden (5) vuoden aikanaon 35 tuntia.

Ajoneuvohallintokeskus on myön-tänyt GLi Logistics Oy:lle ammattikul-jettajien jatkokoulutusluvan. GLi Logis-tics Oy aloittaa direktiivin mukaiset jat-kokoulutukset välittömästi tulevanasyksynä.Lisätiedot:: www.gli.fi

Tienhoitoautojakäyttöön

Sisu Auto on toimittanut loppukesänaikana kaikkiaan yli 50 heti ajoon val-mista SISU R500- ja SISU C600 Works -monitoimiautoa teiden kunnossapito-urakoinnista vastaaville yrityksille.

SISU-tienhoitoautoon on valittava-na kaksi moottorivaihtoehtoa. Uutuu-tena on Caterpillar C15 ACERT -moottori, joka täyttää Euro 4/5 -vaati-mukset ilman lisäaineita.Toisena vaihto-ehtona on Renault DXi 13 -moottori,joka perustuu AdBlue-lisäainetta käyt-tävään SCR-teknologiaan.

Suurin SISU-tienhoitoautokantaSuomessa on Destialla (entinen Tielii-kelaitos), YIT:llä, AS Teholla ja KoillistieMäättä Oy:llä. Lisäksi SISU-tienhoitoau-toja on lukuisilla pienemmillä urakointi-yrityksillä. Baltiassa Viron ja Latvian tie-laitoksilla on myös käytössään runsaastiSISU-kalustoa.

Hajautetut kohteet valvontaan

ControlMan-kokonaispalvelu on Web-pohjainen tuoteperhehajautettujen kohteiden valvontaan ja kenttähenkilöstön oh-jaamiseen (M2M, Machine to Machine). Langattoman palve-lun avulla valvottavista kohteista saadaan reaaliaikaista tietoavälittömästi oikeille käyttäjille.

ControlMan-palvelun avulla asiakkaat voivat seurata ha-jautettujen järjestelmiensä toimintaa. Kaikki tapahtumat (viat,hälytykset, korjaustoimenpiteet) kirjautuvat tietokantaan.Tie-dot ovat nähtävissä käyttäjittäin, alueittain, tapahtumien pe-rusteella, kohteittain. jne.

Järjestelmässä voidaantehokkaasti yhdistää erimittauksia, hälytyksiä, vika-koodeja ja muita toimen-piteitä, jolloin voidaan op-timoida logistiikkaa, paran-taa kunnossapitoa ja, vä-hentää muita valvontaku-luja.

Lisätietoja: FF-Automation Oy, www.ff-automation.com


makasiini

48

Megamat-varastoautomaateilleoma edustus Suomeen

Pohjoismaisilla varastointijärjestelmämarkkinoilla toi-miva Element Storage Systems on laajentanut toi-mintansa myös Suomeen: yrityksen Suomen ja Bal-tian päätoimipiste on avattu Hyvinkäällä.Element Storage Systems Finland Oy:n (ESS) edus-tamia tuotemerkkejä ovat Megamat ja AutoStore jalisäksi yritys tarjoaa Megamat-varastoautomaateillehuoltopalvelut Suomessa. ESS:n tuote- ja palveluvali-koimaan sisältyy myös kaikenkokoisten varastojenhallintaohjelmisto Element WMS, jota toimitetaanyhdessä ESS:n toimittamien laitteiden kanssa. Mega-mat-varastoautomaatit sekä AutoStore-automaatti-varastot soveltuvat monentyyppiseen ja monipuoli-seen varastointiin: esimerkiksi teollisuuteen, välivarastointiin, jakelijoille ja Internet-kaupoille.

– Element Storage Systems Finland Oy on profiloitunut ratkaisutoimittajaksi,joka tarjoaa asiakkaille kokonaispalvelua alkaen varastointijärjestelmien rahoitus-palveluista, huolto- ja ylläpitopalveluihin, kertoo johtaja Jani W. Leino ESS:stä.

Element Storage Systemsin pääkonttori sijaitsee Norjan Kløftassa ja sillä onmaayhtiöt Ruotsissa,Tanskassa ja Suomessa Hyvinkäällä. Suomen yhtiön toiminta-alueeseen kuuluvat myös Viro, Latvia ja Liettua. Element Storage Systemsin liike-vaihto vuodelle 2007 ylittää 18 miljoonaa euroa. Lisätietoa: www.elementstorage.fi

Element Storage Systemsin Suomenja Baltian maiden toimintojen

johtaja Jani W. Leino.

Uusia tiloja Ekerille käyttöön

Ekerille on valmistunut uudet tilat korjaamo- ja jälkimarkkinointiyksiköiden käy-töön. Uudet tilat Ekeri ottaa virallisesti käyttöön lokakuun ensimmäisenä lauantai-na. Uudisrakennus on UKI Arkkitehdit toimiston suunnittelema, 2480 m2 käsittäväkokonaisuus, johon sijoitetaan korjaamo, maalaamo, varaosamyyntipiste ja -varasto.

Ab EKERI Oy on vuonna 1945 perustettu perheyritys, jonka liikevaihto oli30 milj. EUR (2006).Työntekijöitä yrityksen palveluksessa on runsaat 175. Räätälöi-tyjen perävaunujen ja umpikorien tuotannosta menee vientiin 80 %, pääasiallisestiPohjoismaihin, Hollantiin ja Iso-Britanniaan.

Toimitusjohtaja Mikael Eklundin mukaan Ab Ekeri Oy on ollut puoli vuosisataasananmukaisesti tien päällä. Kehittyminen pohjoismaiseksi umpiperävaunujen jakuorma-autojen umpikorien valmistajaksi on vaatinut määrätietoista asiakasläh-töistä tuotteiden kehittämistä.Lisätietoja: www.ekeri.com

Huoltoliiketoiminta mukaantoiminnanohjaukseen

IBS toimittaa kaivosten ja tunneleiden liikkuvia työkoneitavalmistavan Normet Oy:n toiminnanohjausjärjestelmäänhuoltomoduulin, joka mahdollistaa tehokkaan konekannanylläpidon. Normetin tuotteilla on kymmenen vuodenvaraosatoimitustakuu.Tuotantolinjalta valmistuvaa laitettaseurataan koko sen elinajan.

– Huoltomoduulin avulla vähennämme varaosientoimitusvirheitä, jotka tulevat aina kalliiksi. Järjestelmä tuohelpotusta rutiineihin ja lisää varaston kiertonopeutta,sanoo Normet Oy:n Global LTC Director Heikki Ulvila.

Myymälät ohjaukseen

Aldata on sopinut ranskalaisen Auchan Groupin kanssaAldata G.O.L.D. -järjestelmän toimittamisesta.Toimitussopi-mus kattaa sekä Auchanin kotimaan toiminnot Ranskassaettä valikoidut kansainväliset yksiköt.Auchan Groupilla ontoiminnassa 1118 hypermarkettia ja supermarkettia 12:ssaeri maassa.

Järjestelmä kattaa kaikki päätoiminnot pääkonttori- jamyymälätasolla ja sen käyttöönotto toteutetaan vaiheittainseuraavan kolmen vuoden aikana.Lisätietoja:Aldata Solution Oy (www.aldata-solution.com).

Itse itsensä korjaava kuorma-autonregas

Goodyear on esitellyt Goodyear Omnitrac-kuorma-autonrengasmalliston, jonka renkaat korjaavat itse itsensä,jos niihin tulee pisto. Duraseal-tekniikka on Goodyearinpatentoima ominaisuus, joka estää ilmaa karkaamasta ulos,jos piston läpimitta on enintään 6 mm.

Goodyear valmistaa Duraseal-tekniikalla varustettujayleiskäyttöisiä Omnitrac MSS- ja Omnitrac MSD -renkaita.Molempien koko on 13R22.5. Niitä on saatavanajälkiasennukseen sekä alkuperäisrenkaina Renault- ja Volvo-kuorma-autoihin.Vuoden 2007 lopulla valikoima laajenee315/80R22.5-kokoisilla MSS- ja MSD-renkailla sekä385/65R22.5-kokoisilla MSS-renkailla. Nämä renkaat onsuunniteltu käytettäviksi rakennusalalla ja jätekuljetuksissa,missä autoilla liikennöidään säännöllisesti rakennustyömaillaja louhimoilla. Rengasrikot ovat tällöin jatkuva ongelma.Lisätiedot: www.goodyear.com/corporate

DHL laajentaa Haminassa

DHL Freight (Finland) Oy ja Oka Oy ovat solmineetsopimuksen noin 20.000 m2 laajuisesta terminaalikiinteistös-tä, jonka Oka rakentaa ja vuokraa DHL:lle pitkäaikaisellavuokrasopimuksella. Haminan Syväsatamantien varteennousevaan kiinteistöön sijoittuu Venäjän transitoliikennettäpalveleva terminaali.

– Uuden terminaalin sijoittamista Haminaan puolsimonta seikkaa. Noin 70 % DHL:n transitoliikenteestäsaapuu maahan Haminan sataman kautta., sanoo DHLFreight (Finland) Oy:n toimitusjohtaja Markus Höglund.

Moottori- ja vaihteistoöljysuositukset internetissä

Koivunen Oy tarjoaa kotisivuiltaan, www.koivunen.fi, käyttöön öljysuositustauluk-koa, josta voit hakea oikeat tuotteet automallin mukaan. Palvelu on toistaiseksi tar-jolla vain englanninkielisenä, mutta ohjeita seuraamalla käytön oppii nopeasti.Lisätietoa osoitteesta: www.fi xus.fi ja Koivunen Oy: www.koivunen.fi


makasiini

49

RH Freight

RH Freight, Iso-Britannian johta-va Euroopan kuljettaja, on kutsu-nut KTM Matti Miettusen (43)Suomen yhtiönsä Oy RH FreightAb:n toimitusjohtajaksi.

Kaj Forsman (59), joka onvastannut yhtiön Suomen toi-minnoista sen perustamisestalähtien v. 1999 siirtyy samalla yh-tiön hallituksen varapuheenjoh-tajaksi. Forsman, jolla on 20 pro-sentin omistus yhtiössä siirtyyosa-aikaeläkkeelle v. 2008 aikana.

Matti Miettunen otti tehtä-vän vastaan elokuussa. Hän toimiaikaisemmin viisi vuotta FransMaas Finland Oy:n toimitusjoh-tajana. Miettunen vastasi myöskoko Frans Maas Groupin meri-rahtitoiminnoista. TanskalainenDSV osti Frans Maas -ryhmänkeväällä 2006.

Miettusella on melkein 25vuoden kokemus kansainvälisistäkuljetuksista ja logistiikasta. Häntoimi yli 10 vuotta osakkaana jatoimitusjohtajana GT-TransOy:ssä ennen kuin myi yrityksenyhtiökumppaninsa kanssa FransMaasille vuonna 2001.

Oy Matkahuolto Ab

Matkahuollon Pakettipalvelujenvaltakunnallisesta yritysmyynnistävastaavaksi myyntipäälliköksi onnimitetty 1.8.2007 alkaen ErkkiVehman.

Hän on aikaisemmin toiminutlogistiikkapalvelujen kehittäjänäja myyntijohtajana mm. SuomenPostissa. Matkahuoltoon hän siir-tyy HIT Finland Oy:stä.

DI Seppo Hakanpää on nimi-tetty 1.9.2007 alkaen liikenne-päälliköksi. Hän vastaa asiantunti-jana Matkahuollon valtakunnalli-sesta Kuljetuspalvelujen toimin-nasta. Yhtiön palvelukseen hänsiirtyy Oriola Oy:stä jakelujohta-jan tehtävästä.

Delta Trucks Oy

Tom Niemistö on nimitetty Iveco-kuorma-autojen maahantuontiaja vähittäiskauppaa harjoittavanDelta Trucks Oy:n toimitusjohta-jaksi 26.4.2007 alkaen. Niemistötoimi aiemmin yhtiön varatoimi-tusjohtajana ja vastasi operatiivi-sesta liiketoiminnasta.

Geodis WilsonFinland Oy

Jyri Kjällman on nimitetty GeodisWilson Finland Oy:n BusinessDevelopment Manageriksi14.5.2007. Hän on aiemmintyöskennellyt Varovalla yli 15vuotta Overseas -myyntipäällik-könä.

Oy Hacklin Ltd

Oy Hacklin Ltd on laajentanuttoimintaansa Kokkolan satamaan

hankkimalla omistukseensa One-Point Infra Oy:n siellä olevat ah-tauspalvelut ja sisäiset kuljetus-palvelut. Toiminta on käynnisty-nyt Kokkolassa Oy Hacklin BulkService Ltd:n nimellä 1.7.2007.

Toimipisteestä vastaavaksituotantopäälliköksi on samastapäivämäärästä lukien nimitettylogistiikkainsinööri Kimmo Sato-maa. Hän on aiemmin työsken-nellyt OnePoint Infra Oy:ssätyönjohtajana.

Oy Hacklin Bulk ServiceLtd:n toimitusjohtajana toimiiEsa Haavisto.

Walki Group

Dipl.ins. Leif Frilund on nimitettyWalki Groupin toimitusjohtajak-si.

Walkiin Leif Frilund siirtyysveitsiläisen BTG Groupin toimi-tusjohtajan paikalta. Frilund onaikaisemmmin myös työskennel-lyt Ahlstrom-konsernissa.

Varatoimitusjohtajaksi on ni-mitetty dipl. ins. Ari Rinkinen. Hänvastaa Walki Groupin markki-nointi- ja myyntiverkostosta.

Edellinen varatoimitusjohtajaBjarne Sjöblom jää eläkkeellevuoden 2007 aikana.

Keski-UudenmaanKehittämiskeskus

KM Petri Palovaara on aloittanutKeski-Uudenmaan Kehittämis-

keskus Oy Forumin toimitusjoh-tajana.

Hän on aikaisemmin toiminutRastorin koulutus- ja kehitysjoh-tajana. Koulutukseltaan 40-vuo-tias Petri on kasvatustieteenmaisteri. Hänellä on laaja koke-mus eri organisaatioiden kehittä-mis- ja johtotehtävistä.

John Nurminen Oy

John Nurmisen uudeksi toimi-tusjohtajaksi on nimitetty ekono-mi Lasse Paitsola (s. 1952). Hänottaa tehtävän vastaan viimeis-tään 5.9.2007. Paitsolan ottaessavastaan toimitusjohtajan tehtä-vän siirtyy yhtiön vt. toimitusjoh-tajana toiminut Juha Nurminentakaisin yhtiön hallituksen pu-heenjohtajaksi.

Paitsola on työskennellyt vii-meksi ADR-Haanpää Oy:n toi-mitusjohtajana vuosina 1999-2007.Tuona aikana yritys laajensitoimintaansa erityisesti Pohjois-maihin, Baltiaan ja Venäjälle. Sa-malla yritys kasvoi yhdeksi alansasuurimmista toimijoista Pohjois-Euroopassa. Paitsolalla on vankkakokemus yritysjärjestelyistä ja nii-hin liittyvästä rahoituksesta.

Cimcorp Oy

Tuotannon ja logistiikan auto-maattisia materiaalinkäsittelyrat-kaisuja toimittavassa ulvilalaisessaCimcorp Oy:ssä varatoimitus-

50

nimityksiä


Erkki VehmanOy Matkahuolto Ab

Seppo HakanpääOy Matkahuolto Ab

Tom NiemistöDelta Trucks Oy

Jyri KjällmanGeodis Wilson Finland

Kimmo SatomaaOy Hacklin Ltd

Leif FrilundWalki Group

Ari RinkinenWalki Group

Markku VesaCimcorp Oy

Tero PeltomäkiCimcorp Oy

Jarmo EskolaCimcorp Oy

Tapio KaartinenCimcorp Oy

Jouko PenttiläCimcorp Oy

Ilpo NummelinCimcorp Oy

Sakari MikkolaCimcorp Oy

Jari RautjärviValtra EAME

Juha-Matti MaaninkaOnninen Oy

johtajaksi on 19.6. nimitettymyyntijohtaja Markku Vesa vas-tuualueenaan yhtiön operatiivi-nen toiminta

Tähän liittyen on operatiivi-sessa ryhmässä 27.6. suoritettuseuraavat nimitykset:

Myyntijohtajaksi on nimitettymyyntipäällikkö Tero Peltomäkivastuualueenaan järjestelmä- jalaitemyynti.

Projektinhoidosta vastaavaksijohtajaksi Asiakastuki-liiketoimin-nan johtaja Jarmo Eskola vastuu-alueenaan projektien toteutuk-sen johto ja laitesuunnittelu.

Ohjelmistosuunnittelun joh-tajaksi projektipäällikkö TapioKaartinen vastuualueenaan PLC-ja SW-suunnittelu.

Tuotantojohtajaksi tuotanto-päällikkö Jouko Penttilä vastuualu-eenaan materiaali- ja valmistus-toiminnot.

Asiakastuki-liiketoiminnanjohtajaksi myyntipäällikkö IlpoNummelin vastuualueenaan jälki-hoitoprojektien myynti ja toteu-tus sekä asiakkaiden palvelutoi-minta.

Ohjelmistoratkaisujen asian-tuntijajäseneksi operatiiviseenjohtoryhmään on nimitettydipl.ins. Sakari Mikkola.

Valtra EAME

Valtran uudeksi toimitusjohtajak-si AGCO EAMEn alueelle on7.8.2007 alkaen nimitetty JariRautjärvi. Hän vastaa Valtran toi-minnoista Euroopassa, Afrikassaja Lähi-idässä. Hänen toimipaik-kansa tulee olemaan Valtran teh-das Suolahdessa sekä AGCO-yhtymän uusi Euroopan toimin-tojen pääkonttori Schaffhause-nissa Sveitsissä.

Onninen Oy

Logistiikkainsinööri Juha-MattiMaaninka on nimitetty 4.6.2007alkaen logistiikkaesimieheksi Hy-vinkäälle, vastuualueenaan kap-paletavarahalli.

Tradenomi Jarkko Kankaalaon nimitetty 1.7.2007 alkaen tii-minvetäjäksi Logistiikan mate-riaalinohjaukseen. Hänen toimi-paikkansa on Vantaan Kolohon-ka.

Volvo Finland

Satu Tuominen on nimitetty VolvoFinland Ab:n Marketing Commu-nications and PR-Manageriksi14.5.2007 alkaen. Hän on vii-meksi toiminut myyntijohtajanaTelia Sonera Finlandissa vastatenjakelukanavien kautta tehtävästäyritysmyynnistä pienille ja keski-suurille yritysasiakkaille, ja sitäennen yritysasiakkaiden markki-nointiviestinnästä vastaavanaosastopäällikkönä.

Aiemmin hän on työskennel-lyt mm. Scania -markkinointipääl-likkönä Oy Scan-Auto Ab:ssa.Autoalan kokemusta Tuomisellaon myös Oy Ford Ab:lta sekäEnglannin Ford Motorsportilta,jossa hän vastasi kilpailutiedotuk-sesta ja PR-toiminnoista.

Tuominen tuli 90-luvulla tu-tuksi myös MTV3:n Ruutulippu -ohjelman juontajana ja toimitta-jana.

VR-Yhtymä

VR Yhtymä Oy:n Länsi-Suomenaluejohtajaksi on nimitetty hallin-totieteiden maisteri Pekka Söder-ling 20.6.2007 alkaen. Nykyinenaluejohtaja Alpo Alahäivälä jääeläkkeelle. Söderling jatkaa myös

Helsingin kaukoliikennealueenaluepäällikkönä.

VR Cargo

Tradenomi Pasi Forsman on ni-mitetty kuljetussuunnittelijaksi VRCargolle 20. elokuuta 2007 alka-en.

Oy Ford Ab

Matti S. Koponen on nimitetty1.8.2007 alkaen varaosa- ja huol-tojohtajaksi vastuualueenaan Vi-ron, Latvian ja Liettuan jälkimark-kinointitoiminnot.Aiemmin MattiS. Koponen toimi Oy Ford Ab:nmarkkinointijohtajana.

Uudeksi markkinointijohta-jaksi on nimitetty Janne Kämäräi-nen. Hän on työskennellyt Fordinpalveluksessa viisi vuotta. Kevään2007 hän on toiminut Ford ofEuropen pääkonttorissa Kölnissämyynnin suunnittelutehtävissä.Sitä ennen hän toimi Oy FordAb:n hyötyajoneuvojen tuote-päällikkönä.

Mika Salminen on nimitettyFordin hyötyajoneuvojen myyn-tipäälliköksi.

Uudeksi varaosakoordinaat-toriksi on nimitetty Meeme Kuu-se.

Takuutarkastajaksi ja takuu-kouluttajaksi on nimitetty Vesa-Matti Vainikainen.

Toimitusjohtajan ja tiedotus-johtajan assistentiksi on nimitettyPäivi Hyvärinen.

Miikka Sandholm on nimitet-ty markkinointikoordinaattoriksi.

SKAL ry

Kuljetus- ja logistiikka alan moni-osaaja Sakari Backlund (45)aloitti 15.8. Suomen Kuljetus jaLogistiikka SKAL ry:n logistiikka-

päällikkönä Markku Maukosenjäädessä eläkkeelle.

Sakari Backlund aloitti uransakuljetusalan tehtävissä 1980-lu-vun alussa perheyrityksessä.Opintojensa jälkeen Backlundtoimi Kuljetusliike SE Mäkisenpalveluksessa kuljetusinsinöörinä.Vuosina 1991-1997 Backlundtyöskenteli SKAL:ssa (silloinenSuomen Kuorma-autoliitto) sekäkouluttajana että kansainvälistenja TIR-asioiden parissa.

Viimeiset kymmenen vuottaBacklund on toiminut SE Mäki-sen asiakaspalvelujohtajana Van-taalla. Kotimaan kuljetuspalvelu-jen ja tuotannon lisäksi hän vas-tasi yhtiön Venäjän operatiivisistatoiminnoista ja Baltian liiketoi-mintojen käynnistämisestä.

Liikenne- javiestintäministeriö

Valtioneuvosto on nimittänyt yli-johtaja Juhani Tervalan (56) lii-kenne- ja viestintäministeriön lii-kennepolitiikan osaston päälli-köksi.

Liikennepolitiikan osasto vas-taa liikennejärjestelmien ja -verk-kojen kehittämisestä sekä liiken-neturvallisuudesta. Myös logis-tiikka, ajoneuvosäädökset ja lii-kenteen ympäristöasiat kuuluvatosaston vastuulle.

Tervala on syyskuusta 2006ollut liikenne- ja viestintäministe-riön yleisen osaston päällikön vi-rassa. Ministeriössä hän on työs-kennellyt vuodesta 1992, sitä en-nen Tielaitoksessa. Koulutuksel-taan Tervala on diplomi-insinöö-ri.

Osastonpäällikön virka onmääräaikainen.Valtioneuvosto ni-mitti Tervalan vuoden 2012 lop-

51

nimityksiä


Jarkko KankaalaOnninen Oy

Matti S. KoponenOy Ford Ab

Janne KämäräinenOy Ford Ab

Mika SalminenOy Ford Ab

Vesa-Matti VainikainenOy Ford Ab

Päivi HyvärinenOy Ford Ab

Matti S. KoponenOy Ford Ab

��

Jussi KaresOy Scandic Trans Ab

Nimitykset 607 29.8.2007 14:59 Sivu 51

puun. Hän aloittaa virassa 1. tam-mikuuta 2008.

Liikenne- ja viestintäministe-riön organisaatio muuttui 1. hei-näkuuta. Ministeriössä on jatkos-sakin kolme osastoa: yleinenosasto, liikennepolitiikan osastoja viestintäpolitiikan osasto.Yksik-köjako kuitenkin muuttui.

Liikennepolitiikan osastolletuli neljä yksikköä aiempien kol-men sijaan. Uudet yksiköt ovatliikennejärjestelmäyksikkö, liiken-nepalveluyksikkö, liikenneturvalli-suusyksikkö sekä logistiikka- jaVenäjä-yksikkö.

Viestintäpolitiikan osastolleeli entiselle viestintämarkkina-osastolle tuli kaksi yksikköä: vies-tintäverkkoyksikkö ja viestintä-palveluyksikkö. Tätä ennen osas-tolla oli kolme yksikköä.

Sisäinen hallinto ja valmiusyk-sikkö liitettiin yleiseen osastoon.Ministeriön viestintä jäi ainoaksisuoraan ylimmän johdon alaisek-si yksiköksi.

Liikennepolitiikan ja viestintä-

politiikan osastojen yksikönpäälli-köinä toimivat: Mikko Ojajärvi, lii-kennejärjestelmäyksikkö; MikaelNyberg, liikennepalveluyksikkö;Matti Roine, liikenneturvallisuus-yksikkö; Silja Ruokola, logistiikka-ja Venäjä-yksikkö; Juhapekka Ris-tola, viestintäverkkoyksikkö jaKristiina Pietikäinen, viestintäpal-veluyksikkö.

Tehtävät olivat sisäisessähaussa.

Diplomi-insinööri Leif Beilin-son, 53, on nimitetty neuvottele-vaksi virkamieheksi liikenne- javiestintäministeriön liikennetur-vallisuusyksikköön. Valtioneuvos-to nimitti Beilinsonin 14. kesä-kuuta.

Veho Group

Auto-Bon Oy:n toimitusjohtajanMarkku Tammisen jäätyä eläk-keelle 1.6.2007 on Veho Grou-pin johdossa tehty seuraavat ni-mitykset:

Auto-Bon Oy:n (Citroën-henkilö- ja tavara-autojen maa-

hantuonti) toimitusjohtajaksi onnimitetty Vemic Auto Oy Ab:nnykyinen toimitusjohtaja, KTMLasse Ahlstedt (41 v). Ahlstedtjatkaa Veho Groupin johtoryh-män jäsenenä.

Vemic Auto Oy Ab:n toimi-tusjohtajaksi (Mitsubishi-henkilö-ja pick-up -mallien maahantuon-ti) on nimitetty Vemix Tikkurilanjohtaja, Mitsubishi Brand Mana-ger, ekonomi Klaus Pohjala (40v). Klaus Pohjalasta tulee myösVeho Groupin johtoryhmän jä-sen.

Myös Baltian yksiköiden toi-minnassa on tehty muutos. Yksi-köiden johtaja KTM Timo Seppä(37 v) on nimitetty Veho Grou-pin johtoryhmän jäseneksi ja ra-portoi jatkossa suoraan VehoGroupin toimitusjohtajalle Jan-Martin Börmanille.

Satamaoperaattorit ry

Ekonomi Elsa Ruokosenmäki onnimitetty johdon assistentiksi.

Pohjolan Liikenne - yhtiöt

Heikki Ruuhijärvi on nimitetty1.8.2007 alkaen markkinointi- javiestintäjohtajaksi.

Pohjolan Liikenne -yhtiöt onkonserni, johon kuuluvat Trans-point Oy Ab, Combitrans Oy, SPTransit Finland Ltd Oy, Oy Poh-jolan Henkilöliikenne Ab ja OyPohjolan Kaupunkiliikenne Ab.

Oy Scandic Trans Ab

KTM Jussi Kares (47) on nimitet-ty Oy Scandic Trans Ab:n vara-toimitusjohtajaksi 1.8.2007 alka-en siirtyen toimitusjohtajaksi1.1.2008, jolloin yhtiön pitkäai-kainen toimitusjohtaja Kurt Löf-qvist jää eläkkeelle.

Jussi Kares on viimeksi toimi-nut ADR-Haanpää Oy:n markki-nointijohtajana sekä aikaisemminlogistiikka-alan markkinointi- jajohtotehtävissä mm. KemiraOyj:ssä, Viinikka Oy:ssä ja VictorEk Oy:ssä.

52

nimityksiä


Tämän vuoden Hanasaaressapidettävän SEA FOCUS –merenkulkualan erikois-seminaarin pääteemat:INVESTOINNIT, SIJOITTA-MINEN, OMISTAJUUS-JÄRJESTELYT ja UUDETLIIKETOIMINTAMAHDOLLI-SUUDET.

Tilaisuuden puheenjohtajanatoimii vuorineuvos MartinSaarikangas. Seminaarinpäätteeksi Vuosaaren satama-hankkeen esittely ja cocktail-tilaisuus Vuosaaressa.

M

Seminaarin järjestäjä jayhteistyökumppanit:

Ilmoittautuminen: Lisätietoa: tai Ulla Keino, puh 040 584 1615

[email protected]

yhdistys ja piirit

LOGY:n strategia ja uusi rakenne

LOGYn hallitus on pohtinut LOGYn uutta rakennetta osana uutta strategiaa. Strategia on nähtäväissä net-tisivuilla www.logy.fi/yhdistys.Ajatellussa rakenteessa esitetyt foorumit keskittyisivät oman alueensa tietotai-don lisäämiseen. Ne olisivat osaamis- ja verkottumiskeskuksia ja mahdollistaisivat LOGYn näkökulman laa-jennuksen sekä profiilin noston. Niiden tehtäviä voisivat olla mm. koulutuksen kehittäminen, vaikuttaminenoppilaitoksiin, ministeriöihin, elinkeinoelämään sekä tiedotustoiminta, lausuntojen anto, tutkimustoimintasekä tutkimus- ja tuotekehitysideoiden teko. Foorumit voisivat toteuttaa Round table –tilaisuuksia ja vierai-luluentoja sekä benchmarking-selvityksiä ja kysyntä/tarjonta-indeksejä. Ne voisivat osallistua ulkomaistenhuippuyliopistojen koulutukseen ja alan kattojärjestöjen toimintaanHANKINTA-FOORUMISamanaikaisesti LOGYn strategiatyön kanssa ovat hankintajohtajat pohtineet hankintatoimen osaamistason nostoa kansainvälisestikin huippu-tasolle ja tätä kautta saavutettavaa Suomen yritys- ja julkisen talouden tuloskunnon merkittävää parantamista. He ovat myös miettineet hankin-tatoimen profiilin ja merkityksen nostamista hankintatoimen vaikuttavuutta vastaavalle tasolle tuloksentekijänä sekä alan koulutuksen (huippu-ja keskiasteen) tuntuvaa ja laaja-alaista lisäämistä. Näiden pohdintojen tuloksena hankintajohtajat ovat perustaneet hankinta-foorumin ja nimen-neet sille johtoryhmän.

Eo. johtoryhmä ja LOGY ovat käynnistäneet keskustelut yhteistyöstä ja yhteisestä hankinta-foorumista. LOGY uskoo, että nämä tahot yh-dessä pystyvät viemään edellä todettuja tavoitteita parhaiten eteenpäin.Yhdessä tulee saada käyntiin hankinnan kansantaloudellisen kokonais-merkityksen selvitys, jotta yritysten lisäksi myös valtakunnan hallitustasolle voidaan osoittaa hankintatoimen vaikuttavuus Suomen menestymi-selle. Hankinta-foorumia eteenpäin kehitettäessä tulee varmasti ajankohtaiseksi pohtia myös yhdistyksen nimeä, jotta kaikki osapuolet kokisivatLOGYn omakseen.

Kymenlaakson piirin kesätapahtumassa20.7.2007 tutustuttiin purjelaivoihin Kotkansatamassa. Tall Ships' Race -tapahtumaanosallistuneen meksikolaisen kolmimastofre-gatin Cuauhtemocin ruoria kääntävät LO-GYn tuleva toimitusjohtaja Mikko Melasnie-mi ja Kymenlaakson piirin puheenjohtajaKeijo Petelius. Kapteenien välissä ohjaami-seen osallistuu Lotta Melasniemi.

Mikko Melasniemi uudeksi toimitusjohtajaksi

Suomen Logistiikkayhdistys ry:n (LOGY) hallitus on nimittänyt DI Mikko Melasniemen, 43, LOGYn toimi-tusjohtajaksi. Mikko aloittaa tehtävässä 1.11.2007, jolloin Kari Litja jää eläkkeelle. Hallitus nimitti Mikon vara-toimitusjohtajaksi 1.8.2007 alkaen. Mikko Melasniemi on työskennellyt LOGYssä vuodesta 2003 vastatenjulkaisu- ja näyttelytoiminnasta. Ennen siirtymistään LOGYn palvelukseen hän on työskennellyt muunmuassa Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitossa sekä Merenkulkualan koulutuskeskuksessa. Mikko Melas-niemi on valmistunut diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Oy Hangö Stevedoring Ab on Hangon sataman pää-

operaattori ja lukeutuu alueen suurimpiin työnantajiin.

Yhtiön palveluksessa on 225 työntekijää vakinaisessa

työsuhteessa ja liikevaihto vuonna 2006 oli lähes 31M€.

Tärkeimmät asiakasryhmät ovat varustamot, metsäteol-

lisuus sekä kuljetus- ja huolintayhtiöt. Hangon satama

on liikevaihdolla mitattuna keskisuurten satamien kär-

jessä. Hangö Stevedoringin omistaa 100 % M-real Oyj.

Haemme nyt Hankoon tulevaisuuteen katsovaa ja nykyhetkessä toimeen tarttuvaa

ToimitusjohtajaaHangö Stevedoringin toimitusjohtajana vastaat yhti-ön tuottavuudesta ja tuloksellisuudesta sekä toiminnanpitkäjänteisestä kehittymisestä. Toimintasi kulmakivetrakentuvat: markkinointi- ja myyntityöstä koko Hangonsataman profi ilin ja näkyvyyden edistämiseksi, operatii-visen organisaation rakentamisesta ja kehittämisestäasiakastarpeiden suuntaisesti sekä taloudellisten reu-naehtojen ja liiketoiminnan lukujen hyvästä hallinnasta. Raportoit hallituksen puheenjohtajalle.

Toivomme, että Sinulla on vankkaa kokemusta ja näyttöjä alaan liittyvästä palveluliiketoiminnasta se-kä vahva halu vaikuttaa yhden maamme tunnetuim-man sataman menestykseen. Organisaation johtami-nen sekä asiakas- ja sidosryhmätyö on Sinulle tuttuaja teet sitä mielelläsi eri tasoilla. Kommunikoit suju-vasti ja vakuuttavasti molemmilla kotimaisilla kielilläsekä englanniksi.

Lisätietoja tehtävästä antaa Hangö Stevedoringin hallituksen puheenjohtaja Eeva Kokkonen, puh. 010 469 5059, gsm 050-381 9557. Hakemukset ja CV:t pyydämme toimittamaan 12.9. mennessä osoitteesta www.mercuriurval.com viitenumerolla FI-SM-24843. www.mercuriurval.com

54

kalenteri


2007

Syyskuu

6. Logistiikkapäivä 2007. Kalastajatorppa, Helsinki.8-10. CMP Technology's RFID World 2008, Mandalay Bay, Las

Vegas, Nevada, USA. (www.rfid-world.com)26-28. Alihankinta 2007, Pirkkahalli,Tampere.

Lokakuu

3.-5.10 FinnSec 2007, Helsingin Messukeskus.10. Supply Chain Management Forum VII, Scandic Continental,

Ballroom, Helsinki 10-12. SCC European Conference:The Next Generation Supply

Chain Proactive Management of Risk and Compliance,Sheraton Hotel, Bryssel, Belgia(www.supply-chain.org)

10-14. World Logistics Expo 2007, Jeonbuk, Etelä-Korea.(www.logex.co.kr)

11-12. CIES Supply Chain Conference 2007,Tomorrow´s Supply Chain: Efficient,Transparent, Sustainable. Praha,Tshekki.(www.ciessupplychain.com)

16-18. PacTec 2007, Helsingin Messukeskus.17-19. 24th German Logistics Congress, Efficiency – Responsibility

– Succes, Berliini, Saksa. (www.bvl.de/eurolog)21-24. 2007 CSCMP (Council of Supply Chain Management

Professionals) Annual Conference, Pennsylvania ConventionCenter, Philadelphia, Pennsylvania, USA (cscmp.org)

3 -31. 7th Air Cargo Economics Conference with AirportProperty and Facilities Day, Hilton Helsinki Airport Hotel,Helsinki.

3 -31. 4th European Forum – Logistique Seine-Normandy. LeHavre, Ranska. (www. forum-lsn.com)

2008

Tammikuu

31.-2.2. Autotec -2008, ajoneuvo- ja korjaamoalan ammattimessut,Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,Tampere.

Huhtikuu

22-24. Multimodal 2008, UK's only event that will cover the whole range of freight transportation and logistics. NEC Birmingham (www.multimodal.org.uk)

22-26. Metpack 2008, kansainväliset metallipakkausmessut, Esseninmessut, Essen, Saksa.

Logyn piirit:

2007Syyskuu

5. Pohjoisen piirin jäsentapahtuma , jolla Juhlistetaan LOGYn 50-vuotista taivalta buffet-illallisella, jonka jälkeen nautitaan komediasta ”Suomen hevonen” Oulun kaupunginteatterissa.

6. Logistiikkapäivä 2007 ja LOGY:n 50-vuotisjulat., Kalastaja-torppa, Helsinki.

14-16. Pirkanmaan piiri järjestää perinteisen excursion Viroon.15. Pohjanmaa – Österbotten -piiri järjestää jäsenilleen ja

heidän seuralaisilleen juhlaseminaarin juhlistaakseen 15-vuotista taivaltaan.Seminaari pidetään Seinäjoella Best Western City Hotellissa,Kalevankatu 2HUOM ! Perinteistä piirin syysretkeä ei tänä syksynä järjestetä.

18. Varsinais-Suomen piiri järjestää vierailun Schenker Cargo Oy:n uuteen logistiikkakeskukseen tiistaina klo 18.00.

27. Satakunnan piiri järjestää perinteisen yhteismatkan Alihankintamessuille. Menomatkalla on yrityskäynti Nokian Renkaiden uuteen logistiikkakeskukseen.

27-29. Hämeen piirin matka Pietariin.

Lokakuu

2. Päijät-Hämeen piirin jäsenet on kutsuttu yritysvierailulle Peikko Finland Oy:n toimitiloihin Lahteen klo 17.30.

OY TAVATUR SHIPPING LTDP.O.BOX 91Robert huberin tie 2 (visiting adress) 01511 VantaaTel: +358 (0)207 411 810Fax: +358 (0)207 411 819www.tavatur.fi

Documents

Logistiikka-lehti 6/2007