2I2008 • Seminaari ennätykseen • Ostaako Venäjällä? • Rautatiekilpailusta väitös

Kansi208 20.2.2008 15:38 Sivu 1

Eurooppa kasvaa, mutta etäisyydet kutistuvat.Jätä maantiepikakuljetukset huoleksemme. Voit luottaa päivän-tarkkoihin toimituksiin kaikkialla Euroopassa. Laajentuneen DHL EUROPLUS -palvelumme avulla pääset kannattavammin pidemmälle. Katso, miten pitkälle: www.dhltime.fi/europlus.

Yksi tie koko Eurooppaan ja takaisin.

dhltime.fi/europlus

DHL_AD_DD_220x297_LOG.indd 1 2/12/08 2:51:19 PM

Maankäyttö on kiinnostava kysymys myös logistiikan kannalta. Maanomistaja haluaa riittävästi rakennusoikeutta, mutta samallasäilyttää miellyttävän ympäristön. Maanmyyjä haluaa riittävän hinnan maasta, josta luo-puu, koska sitä ei valmisteta enää. Kaupunki ja kunta haluaa edullista rakennusmaataasuntoja varten mm. kunnan henkilöstön asumiseen. Arkkitehti haluaa kauneusarvojaja luonnonläheisyyttä. Ajoneuvoja ei havainnekuviin sijoiteta, niitä tuo mukanaan vainelävä elämä. Parkkipaikkoja, lastauslaitureita ja huoltoasemia ei juurikaan asemapiirrok-siin tehdä, poikkeuksena erityisesti suunnitellut terminaalialueet. Niille joudutaan rai-vaamaan tilaa vasta muun rakentamisen jälkeen.

Maan omistaminen tai siitä määrääminen jakautuu vähintään kolmelle tasolle.Ton-tin omistaa yksityinen, yritys tai muu oikeushenkilö tai sitten yhteiskunta, valtio tai kun-ta. Maanomistajan pyhänä pidetty oikeus jää jalkoihin, kun kaavoitusmonopoli määräätontin kaavan mukaan uuteen käyttöön ja viimeksi toteutuu lopullisena ratkaisuna pak-kolunastus. Kaavoitusmonopolistakaan ei taas ole edes hypisteltäväksi, kun korkein hal-lintovalitusinstanssi ilmoittaa alueen siirtyvän toisen kunnan hallintaan. Neljäs taso on-kin sitten valtioiden välinen, eikä siinäkään alueomistuksien muutoksissa aina moraali jaoikeus toteudu.

Kun omistus ja tosiasiallinen määräysvalta maa-alueesta jakautuu eri tasoille jamyös samanarvoisten toimijoiden välisin rajoin, ei liian usein saada helpolla infrasta so-pimista.Tiet, radat, väylät, kentät ja satamat ovat syntymässä aina väärin paikkoihin javalituskierre alkaa. Valmiiden väylien varteenkaan ei kaikille sovi lisärakentaminen taiuusien elinkeinokeskittymien syntyminen.Yksi viranomainen esittää ja toinen vastustaa.Sama henki jakaa myös asukkaiden joukot.

Kun kuntia nyt taas Suomessa yhdistyy, toivottavaa on, että muutamat vanhoille ra-joille syntyneet pussinperät saadaan purettua, kun niiden läpikulku ei kohdistukaanenää naapurikunnan hyväksi, vaan uuden yhteisen kunnan parhaaksi.Toivottavasti myösasemakaava-arkkitehdit ja muutkin suunnittelijat ottavat logistiikan vaatimukset kor-keammalla huomioarvolla mukaan. Arkkitehtien sanaparsi tosin kuulemma sanoo, että”Gud vet, men arkitekten vet bättre”.

Hannu HilloPäätoimittaja

pääkirjoitus

LOGISTIIKKA

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ryISSN 1238-6022LOGY for Competence

13. vuosikertaVuosikerran hinta 70 e Suomeen,105 e ulkomaille.Lehti ilmestyy 9 kertaa vuonna 2008

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 3; 00210 HELSINKITelefax 09-631 672email: logistiikka@logy.fi

Vastaava päätoimittajaHannu HilloPuh. (09)6963 752hannu.hillo@logy.fi

Ilmoitukset ja laskutusMyyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 672logistiikka@logy.fi

Toimitusvaliokunta:Tomi-Pekka Juha (pj.), Kari Cairenius, JaniGranqvist, Mikael Hellström, Krister Kronlund,Erja Kuokkanen-Kraft, Pekka Laaksonen, PekkaLöfgren ja Ritva Natunen

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja VuoriPuhelin (09)6963 744e-mail: koulutus@logy.fiwww.logy.fi(Materiaalintoimitusohjeet löytyvät myös mainitulta kotisivulta)

TaittoForssan Kirjapaino Oy

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa 2008fkp@forssankp.fi

Yksittäisen kirjoittajan mielipide ei välttämättäedusta Logistiikka-lehden tai SuomenLogistiikkayhdistyksen kantaa.

Mediatietoja:Ilmoitusmääräykset ja tiedustelut:Myyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09)6963 751Telefax (09)631 672logistiikka@logy.fi

Ilmoituskoot:2/1 450 x 307 mm1/1 s. 230 x 307 mm;marginaalein 185 x 262 mm1/2 s. vaaka tai pysty1/4 s. vaaka tai pysty1/8 s. 90 x 64 mmMATERIAALI * PDF-tiedostona, joka sisältää korkearesoluutiokuvat sekä fontit.

Painopaperi

Galerie One Silk 115 g/m2

Kuva: Juhani Piipponen

LOG0802_03 pääkirjoitus 28.2.2008 15:12 Sivu 3

pääkirjoitus 3uutiset 6Supply Chain Management - globaalia jo nyt 10Tuloksellinen logistiikan ja oston kouluttaja 12Vuoden 2008 logistiikkahanke: GOFREP 14Rautatiekilpailun syntymisen vaikeuksia tutkittu 16lakiasiaa/kurkinen: Esisopimuksen esittelyä 20Onnistunut osto Venäjällä ei ole itsestäänselvyys 22Hankintatoimen rooli korostuu projekteissa 24

Supply Chain Forum: teemana koulutusks. Forumin omaa sisällysluetteloa

Vaakahyllyjärjestelmä tuo vauhtiatilausliikenteeseen 27

räty: Tieto vähentää luuloa 30hillo: Keisarin historialliset vaatteet 32nykänen: Yhteensovittavuus sovittavissa -

tietojärjestelmienkin osalta? 34makasiini 36nimitykset 42LOGY ja piirit 45kalenteri 46

2I2008 • Seminaari ennätykseen • Ostaako Venäjällä? • Rautatiekilpailusta väitös

2|08 sisältöLogistiikka

Sakista seulottiinvuoden logistikko

(Kuv

a:H

ans

Koist

inen

)

(Kuv

a:H

ans

Koist

inen

)

Element Storage Systems on johtava pohjois-mainen dynaamisten varastoratkaisujen japalveluiden toimittaja teollisuudelle ja eri-laisille varastoille Pohjoismaissa ja Baltiassa.Tuotteina ovat AutoStore, ratkaisu kompak-

teihinkin varastoihin sekä Megamat:in valmis-tamat dynaamiset varastointilaitteet ja -jär-jestelmät. Element Storage Systemsillä on mo-nia logistiikkaoperaattoreiden, auto- ja kulje-tuskaluston varaosa- ja tarvikejakelijoiden se-kä internet-kauppojen pohjoismaisia referens-sejä ja esimerkkejä ja myös elektroniikkateol-lisuudesta ja -komponenttivarastoista, tuotan-tolinjoilta, lääketeollisuudesta jne.

Seminaari uuteen ennätykseenFinlandiatalon 23. Logistiikkaseminaari koki uuden osallistujaennätyksen - yli 1100osallistujaa seurasi seminaarin yleistä osaa ja joko SCM ja hankinta- tai Kuljetussessiota.Seminaarin kakkososaan risteilylle Galaxyllä osallistui neljäsataa henkeä. Seminaarin antiaon tässä numerossa olevassa SCM Forum -liitteessäkin ja aiheisiin palataan seuraavassanumerossammekin.

Jouni Sakin nimitys vuoden 2008Logistikoksi sai juhlallisenjulkistamisensa Logistiikkasemi-naari 2008:ssa Finlandiatalossa.

Jouni Sakin nimi tunnetaanSuomen logistikkojen parissavarsin hyvin. Jounin haastattelulöytyy sivulta12. Kuvassa LOGY.npuheenjohtaja MarkkuHenttinen kiinnittää palkitunrintapieleen Logyn kultaistaansiomerkkiä rubiinin kera.

LOG0802_04-5 Sisältösivut 28.2.2008 15:11 Sivu 4

sisältö

Toista vuotta on Suomessa ollutmahdollista harjoittaarautatierahtausta VR:n toiminnanohella. Miksi tämä kilpailu ei olevielä käynnissä, on ollut MiikaMäkitalon, Ratahallintokeskus,väitöskirjan aiheena. Haastatte-limme tuoretta tohtoria sivulla16 ja palaamme vielä teemaanseuraavassa numerossa.

Kauppalaivastokasvaa

Suomalaiset rahtilaivat ovat saaneet tonnistonlisäystä. Kuvassa onMeriauran uuden raskaskuljetuslaivan sivupiirros ja uutisista löytyy senvalokuva samoin kuin tieto Suomen suurimman kauppalaivanmanttelin siirtymisestä uuden aluksen peitoksi. Uutiset s. 6-8.

Rautatiekilpailustaväitös

Enter the E-zone, Electricity, Energy, Efficiency, Economy

www.trukkeja.com, trukit@wihuri.fi

Trukkeja moneksi!

Käyttäjäystävällistä tehokkuutta varastointiin ja kuormaukseen. Huippulaatua ja laaja

tarjonta maailman johtavalta trukkivalmistajalta. Soita 020 510 10 kerromme lisää.

T 20 APLavansiirtotrukki”Lavat tanssii.”

L14 APPinontatrukki”Kevyttä ohjausta sähköllä.”

H 25Polttomoottoritrukki

”Pihi polttoaineesta.”

R 14 XTyöntömastotrukki”Kuljettajan näköalahuoneisto...”

E 12– 20Sähkövastapainotrukki

”Jotain ihan uutta.”

Vantaapuh. 020 510 10

Tamperepuh. 020 510 2449

Turkupuh. 020 510 2529

Oulu/Vaasa puh. 020 510 3841

Kuopiopuh. 020 510 2408

(Kuv

a:H

annu

Hillo

)

Forum-liiteon lehden keskelläomalla hakemistolla jateemana on koulutus.Löytyy sivujen 24 ja 25 välissä.

LOG0802_04-5 Sisältösivut 28.2.2008 15:11 Sivu 5

6

uutiset

Logistiikka 2 | 2008

NaisWay, naisenergiaa kuljetukseen ja logis-tiikkaan -hanke valittiin Euroopan parhaaksiyhdenvertaisia työmarkkinoita edistäväksihankkeeksi EU:n alueiden komitean järjestä-mässä kilpailussa- Palkinto on hieno tunnus-tus vuosien työstä kuljetusalan ja erityisestisen naisien eteen tehdystä työstä, sanoo pro-jektipäällikkö Auli Toivonen. - Hyvä yhteistyöuseiden eri tahojen kanssa on mahdollistanuttämän voiton.Yhteen hiileen ovat olleet pu-haltamassa kuljetuslogistiikka-alan toimijat,yrittäjä- ja ammattijärjestöt, elinkeinoelämänedustajat sekä alalla jo työskentelevät suku-puolesta riippumatta.

JAKKin koordinoiman NaisWay-projektintavoitteena on innostaa naisia kuljetus-logis-tiikka-alalle sekä opastaa näissä ammateissatoimivat naiset kehittymisen moottoritielle.Projekti pyrkii tuomaan kuljetusalaa esille pil-ke silmäkulmassa. Mottona on ”minkä ilottaoppii, sen surutta unohtaa”. NaisWay jatkuuosana JAKKin toimintaa. Toivosen mukaansaadut hyvät kokemukset ovat käyttökelpoisiaratkottaessa asiakasyritysten rekrytointiongel-mia.

Suomen suurin kauppalaiva vaihtui

Neste Shippingin ja ruotsalaisen Stena-varustamon yhdessä omistama 1A Super-jääluokan 250-metrinen Stena Arctica on siirtynyt Suomen lipun alle. 117 100 dwt:n öljysäiliöalus on raken-nettu v. 2005 ja siinä on kaksoisrunko.

Ennakkoluuloton työkuljetusalan rekrytoinninpuolesta toi palkinnonJAKKille

Valtiolle uusi hankintaratkaisu renkaiden ja rengaspalveluiden hankintoihin

Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy on kilpailuttanut hankintasopimusratkaisun valtionhal-linnon ajoneuvojen renkaiden ja rengaspalveluiden hankintaan. Uusi puitejärjestely on valtion-asiakkaiden hyödynnettävissä 31.12.2011 saakka.

Kilpailutuksen perusteella ensisijaiseksi sopimustoimittajaksi on valittu Dekk Partner -ketju,jonka ketjukoordinoinnista vastaa Rengascenter Oy. Puitejärjestely tarjoaa valtiolle monipuoliset,valmiiksi kilpailutetut ratkaisut renkaista ja rengaspalveluista. Puitejärjestely kattaa muun muassahenkilö- ja pakettiautojen kesä- ja talvirenkaat ja kuorma- ja linja-autojen renkaat.

Hansel Oy:n ajoneuvo- ja kuljetuspalvelut yksikön päällikön Mika Saarisen mukaan puitejär-jestelystä hyötyvät valtionhallinnon piirissä erityisesti ne tahot, joilla on omaa kuljetuskapasiteet-tia. Saarisen mukaan puitejärjestely helpottaa esimerkiksi puolustusvoimien ja poliisiviranomais-ten asiaan liittyviä hankintaprosesseja.

Toistakymmentä uutta työpaikkaa

TNT:n laskelmien mukaan uudet tilatriittävät tyydyttämään yhtiön tilatarpeenTurussa seitsemäksi vuodeksi eteenpäin.Yhtiö palkkaa ensivaiheessa seitsemänlisätyöntekijää ja kahden vuoden sisälläuusia työntekijöitä tulee pitkälti toista-kymmentä. Tällä hetkellä TNT:n palve-luksessa on Turussa 53 henkilöä.

– Suomessa TNT:n liiketoiminta onjo useamman vuoden peräkkäin kasva-nut yli kymmenen prosentin vuosivauh-tia. Turun alueella on päästy samoihinkasvulukuihin ja viime vuonna Turun alu-een liikevaihto nousi yli 30 miljoonaneuron, Ervasalo kertaa.

– Aiomme jatkossakin kehittää toi-mintaamme Lounais-Suomessa ja ollaosa alueen vahvaa kasvua. Erityisen hy-villämme olemme siitä, että liiketoimin-tamme vahvistuminen tuottaa uusiatyöpaikkoja alueen ihmisille, Ervasalopäättää.

Uusi terminaali TNT:lle Turkuun

Pikakuljetusyritys TNT Suomi Oy otti helmikuun alussa käyttöön uuden rahtiterminaalin Turunlentokentällä. Laajennus tuplasi TNT:n terminaalitilat Turussa 5400 neliömetriin. Investoinnin en-nakoidaan luovan useita työpaikkoja.

Finavian rakennuttama ja SRV Yhtiön toteuttama terminaali kasvatti TNT:n tilat Turussa yh-teensä 5400 neliöön.

– Pikakuljetusten määrät ovat jatkuvassa kasvussa. Neljässä vuodessa TNT Suomi Oy:n kul-jettaman tavaran määrä on liki kaksinkertaistunut Turun ja Lounais-Suomen alueella. Kaikki mer-kit viittaavat, että tästäkin vuodesta on tulossa erinomainen,TNT Suomi Oy:n aluejohtaja PeterErvasalo iloitsee. Ervasalon mukaan uusi terminaali ei ainoastaan nopeuta tavaran käsittelyä ilta-ja aamuruuhkien aikana, vaan myös vahvistaa TNT:n kykyä tarjota entistä enemmän lisäarvopal-veluja asiakkailleen.

– Ulkoistetun maksimiturvaluokituksen varastotilan kysyntä kasvaa koko ajan.Asiakkaat eivätyksinkertaisesti enää halua varastoida tavaroitaan omissa varastoissaan, vaan antavat ne suoraanlogistiikkayhtiön varastoon. Sieltä ne on helppo saada maailmalle nopeasti.

Kuva

:Nes

te S

hipp

ing

LOG0802_06-9 28.2.2008 14:49 Sivu 6

7

uutiset

Logistiikka 2 | 2008

Meriaura Oy sai uuden raskaskuljetuslaivan

Turkulaisen Meriaura Oy:n rahtaukseen ja operointiin on valmistu-nut erikoisrakenteinen, raskaisiin projektikuljetuksiin tarkoitettu alusRemontowan telakalla Puolan Gdanskissa. Pääosin Suomessa suun-niteltu laiva on 101 m pitkä, 18,8 m leveä ja 4700 dwt:n monitoimi-kansilastilaiva, joka on rakennettu suomalais-ruotsalaiseen 1 A -jää-luokkaan. Investoinnin kokonaisarvo on noin 15 miljoonaa euroa.Laiva aloittaa liikenteen kuljettaen laivalohkoja Aker Yardsin telakoil-le. Alus on rekisteröity Suomen lipun alle ja siinä on seitsemän hen-gen miehistö. Lippuvalinta on tehty uskoen, että suomalaisen me-renkulun toimintaedellytykset saatetaan viivyttelemättä kilpailijamai-den tasolle.

Laivan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota lohkokul-jetusten turvallisuuteen, laivan merikelpoisuuteen ja jäissäkulkuky-kyyn sekä kuljetustehokkuuteen. Laivalohkojen kuljettaminen uudel-la aluksella vähentää lohkokuljetusten jää- ja sääriskejä huomattavas-ti. Samalla voidaan lohkokuljetukset suorittaa selvästi aiempaa talou-dellisemmin. Laivalohkot lastataan ja puretaan pääasiassa raskaskul-jetuksiin tarkoitetuilla erikoisajoneuvoilla. Lohkot kiinnitetään merikuljetuksen ajaksi erikoisvalmisteisella välineistöllä. Laivan teknisestä hoidosta jamiehityksestä vastaa Meriaura Oy:n kanssa samaan yhtiöryhmään kuuluva VG-Shipping Oy.

Turkulainen Meriaura Oy on erikoistunut teollisuuden, kaupan tuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiinYhtiön rahtauksessa on uusi alus mukaan lukien kymmenen kuivalastialusta ja yhtiö on yksi merkittävistä suomalaisista merikuljettajista.Yrityksenrahtaamien alusten kuljetussuorite on noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Alukset liikennöivät pääasiassa Itämerellä ja Pohjanmerellä.Yhtiö onperustettu 1986. Meriaura-yritysryhmän liikevaihto on noin 30 milj. euroa ja se työllistää noin 250 henkilöä.Yhtiö hoitaa myös erilaisia hinaus- jajäänmurtopalveluja, laivanselvitystoimintaa ja merikuljetuskonsultointia.

Meriauran uusi raskaskuljetusalus on rekisteröity Suomen lipun alle.

Kuntasektorille uusi toiminnanohjausratkaisuAditro, johtava kuntasektorin hallintoa tukevien tietoteknisten ratkaisu-jen ja palveluiden toimittaja Suomessa ja Ruotsissa, rakentaa yhteis-työssä asiakkaidensa kanssa kunnille ja kaupungeille suunnatun toimin-nanohjausratkaisun, jonka avulla kunnat voivat tehostaa talous- ja hen-kilöstöohjauksen, materiaalihallinnon sekä hankkeiden ja projektien hal-linnan prosesseja.

Aditron ratkaisukokonaisuus pohjautuu Microsoft Dynamics AX - tuotteeseen ja Aditron kuntasektorin tarpeisiin kehittämiin toiminnal-lisuuksiin, joita kehitettäessä on luonnollisesti hyödynnetty Aditron pit-kää kunta-alan kokemusta. Konseptissa korostuvat myös MicrosoftinDynamics AX - sovelluksen vahvuudet, kuten integroidut prosessit jalaaja toiminnallisuus.

– Toiminnanohjauksen järjestelmille on kysyntää julkisella sektorilla,koska toimintoja täytyy entisestään tehostaa ja yhtenäistää, kertoo joh-taja Urpo Roti Aditrosta.

– Aditro osaavana kumppanina ja Microsoft Dynamics AX vastaa-vat hyvin niihin muutostarpeisiin, joita kunnilla on nykyaikaisissa johta-misjärjestelmissä, kertoo julkishallintoyksikön johtaja Eero NoroviitaMicrosoft Oy:stä.

– Aditrolle tämä on luonteva askel, koska meillä on paljon kunta-sektorin asiakkaita, ja olemassa olevat ratkaisumme sopivat nyt raken-nettavaan toiminnanohjauksen kokonaisuuteen täydellisesti. Voimmepalvella asiakkaitamme heidän valintansa mukaisesti joko Microsoft Dy-namics AX - toiminnanohjaukseen pohjautuvalla ratkaisulla tai integ-roidulla, eri ohjelmistoista koostuvalla kokonaisuudella, kertoo Roti. -Olemme panostaneet merkittävän määrän työtä tämän ratkaisukoko-naisuuden kehittämiseen juuri suomalaisten kuntien tarpeisiin.

Ensimmäinen asiakashanke käynnistyy kesän 2008 alussa ja ratkai-su valmistuu kokonaisuudessaan syksyn 2008 kuluessa.

Kuva

:Mer

iaur

a O

y

LOG0802_06-9 28.2.2008 14:49 Sivu 7

8

uutiset

Logistiikka 2 | 2008

KyAMK:n opiskelijalle stipendi työelämän kehittämishankkeesta

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelija Hanna Oilinki on saa-nut 2. kunniamaininnan ja 500 euron stipendin yhdestä parhaasta työ-elämähankkeesta Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:ltä. Pääpalkin-to meni Savonia-AMK:n opiskelijaryhmälle ja toinen kunniamainintaHaaga-Helian opiskelijalle.

Hanna Oilinki opiskelee liiketoiminnan logistiikan koulutusohjel-massa Kotkassa kolmatta vuotta. Hänen Logibox-projektin tarkoitukse-na oli kehittää uusi logistinen tuote/järjestelmä. Hän analysoi työssäänerästä uutta kuljetuskonseptia kiertävine laatikkoineen ja niiden pesui-neen: laatikkojen käyttö- ja kuljetusmahdollisuuksia, hyötyjä sekä sopi-vuutta erilaisille tuotteille. Hän kartoitti myös potentiaalisia asiakkaitatuotteelle ja oli mukana kuljetuslaatikon promootiomateriaalien suun-nittelussa. Hanna Oilinki oli hankkeessa mukana Kymenlaakson AMK:nToimivat työelämäsuhteet -projektin kautta.

Raati arvioi kaikki kilpailuun lähetetyt hankkeet hankeraportin sekälausuntojen perusteella. Hakemuksia jätettiin 17, kahdestatoista am-mattikorkeakoulusta ja kymmenestä eri koulutusohjelmasta. Hakemus-ten taso oli raadin mielestä hyvä. Hanna Oilinki onnistui raadin mieles-tä hyvin uuden tuotteen, kuljetus-/varastointilaatikon, lanseerausta kos-keneen logistiikkaselvityksen toteutuksessa. Oilingin työskentely oli laa-ja-alaista ja vuorovaikutteista ja sen tuloksia hyödynnetään tuotteenmarkkinoinnissa. ERTOn stipendit jaettiin ammattikorkeakoulujen T & K -päivillä 24.1.2008.

Lawson Software sopimukseen Milkon kanssa

Lawson Software on solminut sopimuksen ruotsalaisen Milkon kanssaLawson M3 -järjestelmän käyttöönotosta. Lawson M3 -ratkaisukoko-naisuus tulee korvaamaan useita yhteensopimattomia liiketoimintajär-jestelmiä ja auttaa yritystä saamaan tärkeimmät liiketoimintaprosessit,kuten talous, hankinta, suunnittelu ja toimitusketjun hallinta yhä parem-min hallintaan.

Milko on yksi Ruotsin suurimmista meijeriyrityksistä, ja sen omistaji-na on yli 1 000 maidontuottajaa. Meijerit sijaitsevat etelässä Värmlantiinja pohjoisessa Jämtlantiin ulottuvalla alueella.Yrityksellä on yli 900 työn-tekijää.

Milkon investointipäätös perustui tarkkaan tutkimukseen siitä, mi-ten Lawson M3 -sovellukset tukevat Milkon kilpailukykyä, tehokkuutta,suunnittelua ja toimintojen hallintaa. Uusi järjestelmä sisältää edistyksel-liset raportointitoiminnot, ja sen avulla voidaan edistää Milkon vähit-täismyyntiasiakkaiden verkkopohjaisia tilauksia.

– Keskeisenä tekijänä näimme Lawsonin meijerialan kokemuksenvalitessamme toimittajaa, sanoo Milkon projektipäällikkö Eva Aronsson.

– Tuoretuotteita käsittelevän yrityksen, jossa liiketapahtumia on pal-jon, toiminta edellyttää pitkälle automatisoitua ja vakaata järjestelmää.Lawson on vahva toimittaja, jolla on hyväksi todettu ratkaisu.

– Tämän sopimuksen myötä saimme jälleen yhden tärkeän asiak-kaan elintarvikealalta, toteaa Lawsonin toimitusjohtaja Juha Snellman.

– Milkon kanssa solmittu sopimus osoittaa, kuinka tärkeitä toimiala-kohtaiset yritysohjelmistoratkaisut ovat organisaation liiketoimintata-voitteiden tukijoina.

IBS vahvistaa asemiaan Venäjän ERP-markkinoilla

International Business Systems IBS AB (IBS) ja AstroSoft aloitta-vat yhteistyön Venäjän markkinoilla. Sopimuksen puitteissa Astro-Soft edustaa ja markkinoi kumppanin tuotteita Pietarin ja Luo-teis-Venäjän alueella.

IBS on maailman johtava toimitusketjun hallintaratkaisujen ja-palvelujen toimittaja, jolla on yli 30-vuotinen kokemus ja yli 5000asiakasta yli 40 maassa.Yritys tarjoaa Venäjän markkinoille lokali-soidun ERP-ratkaisun, joka on integroitu 1C:n kanssa. 1C on suo-sittu laskentatoimen ja liiketoimintaprosessien automaatiotuoteVenäjän markkinoilla.

1C-tuoteperheeseen kuuluu ratkaisuja tuotantoyrityksilleteollisuuden ja kaupan toimialoilla, ja se tarjoaa ohjelmistotuot-teet kirjanpitoon, palkanlaskentaan ja henkilöstöhallintaan. Astro-Soft on yksi johtavista ohjelmistotuotteiden toimittajista sekä oh-jelmistojen kehittämispalvelujen tuottajista Venäjällä. AstroSoftinydinosaamista on laskentatoimen automatisointi 1C-tuotteidenavulla. IBS:n ja AstroSoftin yhteistyön tavoitteena on yhdessä lo-kalisoidun ERP-ratkaisun jälleenmyynti ja implementointi Venäjänmarkkinoilla. Tästä näkökulmasta nyt solmittu yhteistyösopimuson luonnollinen toimenpide.

Venäjän markkinoille räätälöity IBS-ratkaisu tarjoaa kattavanERP-järjestelmän, joka soveltuu erityisesti suurille toimitusketjuil-le sekä tuotantoyrityksille, joilla on tuhansia transaktioita. Tuotetarjoaa toimialaratkaisut autoalalle, lääketukkukauppaan, kirjakus-tannukseen sekä paperi- ja toimistotarvikkeiden tukkukauppaan,jotka ovat kaikki merkittäviä toimialoja Venäjän markkinoilla. Uu-den, integroidun ratkaisun päähyödyt ovat konkreettisimpia kan-sainvälisille yrityksille, joita pyrkivät Venäjän markkinoille ja ha-luavat samat toimintamallit koko yrityksen käyttöön. IBS:n lokali-soitu ERP-ratkaisu tarjoaa monia hyviä ominaisuuksia, kuten Venä-jän kielen käyttö, parempi sivukonttorien ohjaus, Venäjän lakienerikoisuuksien huomioonotto jne.

– AstroSoft on hyvin ylpeä kumppanuudesta IBS:n kanssa se-kä Venäjällä että kansainvälisillä markkinoilla. AstroSoft on raken-tanut vahvoja yhteistyösuhteita jo toimintansa alusta lähtien sekämaailman että Venäjän johtavien IT-yrityksien kanssa, esim. Micro-softin ja 1C:n sekä muiden IT-markkinan huippupelaajien kanssa.Kumppanuuden rakentaminen IBS:n kanssa jatkaa tätä perinnettä.Näemme hyvissä kumppanuussuhteissa myös uusia mahdolli-suuksia muille liiketoiminta-alueillemme, AstroSoftin toimitusjoh-taja Pavel Vasiljev huomauttaa.

IBS Nordicin Venäjän toiminnoista vastaava johtaja Ilkka Mik-konen on erittäin tyytyväinen uuteen kumppaniinsa. - Olemmetehneet systemaattista työtä jo muutaman vuoden ajan Venäjällä,lähinnä Moskovan alueella, jossa meillä on vakiintunut kumppani.Uusi AstroSoft-yhteistyö avaa meille mahdollisuuden päästä laa-jentumaan Pietarin aktiiviselle talousalueelle. Meillä on selkeä kas-vustrategia Venäjän markkinalla - uuden kumppanuuden avullapyrimme tukemaan nykyasiakaskannan kasvua sekä lisäämäänmyös uusasiakasmyyntiä venäläisille yhtiöille Pietarin alueella.

LOG0802_06-9 28.2.2008 14:49 Sivu 8

Logistiikka-lehden internet-osoitteisto, paikkavaraukset puh 09 6963 3751

Kaikki kuljetuksetVenäjälle, Kaukasiaan,Turkkiin ja EU-maihin

puh. (019) 483 460 | marecap@marecap.com | www.marecap.com

matkahuolto.fi

Paikkavarauksetpuh 09-6963751email:logistiikka@logy.fi

9Logistiikka 2 | 2008

VTT: Uusi vyöhyketerminaali helpottaisi jonotusta Suomen ja Venäjän rajoilla

VTT:n ja Merikotkan selvityksen mukaan uu-della vyöhyketerminaaliratkaisulla voidaan vä-hentää rekkojen turhaa odottelua Suomen jaVenäjän rajanylityspaikoilla. Arviolta noin 30 %kalusto- ja kuljettajaresursseista tuhlaantuuodotteluun.Uusi malli mahdollistaisi kuljetusyk-sikön siirron ajoneuvosta toiseen ja voisi näinvapauttaa vetokaluston ja kuljettajan turhaltaodottelulta.

Suomen ja Venäjän välisten maantiekulje-tusten rajanylitys- ja tullausongelmista johtuvatrekkojen pitkät odotusajat ovat yhä pahenevapulma ja taloudelliset menetykset ovat mitta-vat. VTT:n mukaan kyseisen kuljetuskäytävänlogistiikan palvelutasoa voitaisiin parantaa uu-denlaisella, innovatiivisella terminaaliratkaisulla.Kuljetusoperaattori voisi jättää Suomen puolel-ta rajalle kuljetettavan yksikön (traileri tai kont-ti) vyöhyketerminaaliin, ottaa siitä mahdollisenpaluuyksikön ja palata heti takaisin, käymättäVenäjän puolella lainkaan. Mallissa terminaa-lioperaattori organisoi tullaustoimenpiteet javenäläinen kuljetusoperaattori noutaa kuljetus-yksikön terminaalista Venäjän puolelle.Vaihto-

ehtoisesti terminaalioperaattori voi myös vetääyksikön rajan yli Venäjän puolelle. Periaatteentulee olla harmoninen, eli järjestelmän tuleetoimia samoin myös Venäjältä päin katsottuna.

TIR-sopimusjärjestelmä ei ole tarpeeksijoustava. Sen vuoksi TIR-järjestelmän rinnalletulisi kehittää uusi vastuujärjestelmä. Myös vyö-hyketerminaaliin liittyviä tulli- ja rajavalvontatoi-mia tulisi joustavoittaa samaan suuntaan kuinesimerkiksi Baselissa Sveitsin ja Saksan rajalla(EU:n ulko-rajalla) toteutetussa ratkaisussa.

VTT selvitti uuden vyöhyketerminaalikon-septin edellytyksiä Suomen ja Venäjän väliselläraja-alueella yhden tai useamman rajanylitys-paikan yhteydessä. Tarkastelut kohdistettiinkansainvälisille Vaalimaa - Torfjanovka, Nuijamaa- Saimenski ja Imatra - Svetogorsk -rajanylitys-paikoille.

Myönteisimmin palvelukonseptin käyt-töönottoon suhtautuvat alueelliset toimijat.Kunnalliset organisaatiot ja paikallisalueen elin-keinoelämän kehittämisorganisaatiot kokevatvyöhyketerminaalihankkeen piristävän alueenelinkeinoelämää. Nämä tahot ovat myös kiin-

nostuneita osallistumaan hankkeen eteenpäinviemiseen.

Myös aluehallinnon käsitykset hankkeentoimivuudesta ovat pääosin positiiviset.Valtion-hallinnossa suhtautuminen on ollut varaukselli-sempaa. Kansainvälisten tavarakuljetusten ope-raattoritahojen näkemykset vyöhyketerminaa-lista ovat kaksijakoiset. Mitä lähempänä yritys-ten toiminta on puhdasta kuljetusta, sitä positii-visempia käsitykset ovat konseptin edullisuu-desta ja toimivuudesta. Mitä lähempänä toimi-jat ovat pelkkää huolintaa, sitä varauksellisem-pia näkemykset ovat konseptin mielekkyydes-tä. Rahoitukseen ilmeni myös kiinnostusta jahalukkuutta.

Kuljetuskäytävän tavaraliikenteeseen liitty-viä uusia uhkia on mm. kalusto- ja kuljettajapu-la, jota rajanylitysten kasvaneet odotusajat en-tisestään pahentavat.

Työ toteutettiin VTT:n ja Merikotkan yh-teishankkeena, jonka koordinaattorina toimiVTT. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomi - Venäjä naapuruusohjelma, Cursor Oy jaSKAL Suomen kuljetus ja logistiikka.

LOG0802_06-9 28.2.2008 14:49 Sivu 9

10Logistiikka 2 | 2008

– Globalisaatio on vaikuttanut syvästi toimitus-ketjun hallintaan. Niin hankinta kuin kysyntäovat globalisoituneet, mitä edustaa esimerkiksikehittyvien maiden mukaantulo ja että hankinto-ja tehdään yhä enemmän halvan tuotannon mais-ta, Edward Huller sanoo.

Niinpä globalisaation myötä toimitusketjutovat pidentyneet ja monimutkaistuneet ja sitenmuuttuneet vaikeammin hallittaviksi. Onhan ai-van eri asia tehdä hankintoja naapurimaasta kuintuhansien kilometrien päästä. Pitkiin toimitus-ketjuihin liittyy myös ongelmia, joita välttämättäei ensi silmäyksellä huomaa.

Riskit syyniin!

– Kun komponentteja hankitaan alihankkijoilta,pitäisi tuntea myös näiden käyttämät toimittajat,Huller huomauttaa. Esimerkiksi tänä vuonnaEtelä-Kiinaa vaivannut poikkeuksellisen kylmä jaluminen talvi on saattanut vaikeuttaa alihankki-jan toimintaa, vaikkei tämä Kiinassa toimisikaan.Tällaisia piiloriskejä piilee juuri monimutkaisissatoimitusketjuissa.

Kestävän toimitusketjun luominen (sustaina-bility of supply chain design) edellyttää ajanta-saista riskienhallintaa. On syytä selvittää sekä toi-mintaympäristön että ketjussa toimivien toimin-taa uhkaavat riskit. Toimintaympäristön riskejävoivat olla luonnonkatastrofit kuten maanjäristystai tulva ja poliittiset levottomuudet, pahimmassatapauksessa sodat. Kaukaisessa maassa toimivallaalihankkijalla saattaa myös olla erilaiset käsityksetesimerkiksi työturvallisuudesta tai laatutasostakuin komponentin tilaajalla. Joissakin maissa tul-limääräykset hidastavat tavarankulkua huomatta-vasti. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen torju-minen tuo mukanaan esimerkiksi päästökaupanja energian säästötavoitteet.

– Kuinka kaikki nuo riskitekijät vaikuttavatyhtiöömme, on olennainen kysymys. Seuraavakysymys kuuluu, kuinka monta tuntia ehtii ku-lua, ennen kuin saamme back-up -suunnitelmantoimimaan, Huller kysyy.

Ennen kuin varautumissuunnitelmia voi alkaatehdä, selvitetään mitkä ovat ne toimitusketjunosat, joista yhtiö on riippuvainen ja jotka ovat toi-minnan kannalta elintärkeitä. Suunnittelussa pi-täisi edetä niin pitkälle, että mietitään kuinka pit-kään toimitusketjun pettäminen mahdollisestivaikuttaisi koko yhtiöön, kuinka usein sellaista

Supply Chain Management– globaalia jo nyt

Amerikkalainen SCM strategiakonsultti

Edward Huller kertoi Logistiikkapäivillä

Helsingissä toimitusketjun hallinnan tulevaisuuden

näkymistä. Perspektiiviä näkemyksiin tuovat tämän

Supply Chain Management Councilin entisen

puheenjohtajan yli 40 vuoden mittainen

ura kemianteollisuudessa.

CSCMP:n viimevuotinenjohtokunnan puheenjohtajaEdward Huller selvittelihankintaketjujenstrategioiden kehitystä jasuuntauksia USA:ssa jamaailmanmarkkinoilla.

LOG0802_10-11 28.2.2008 14:40 Sivu 10

11Logistiikka 2 | 2008

yhtiö kestäisi ja minkä-laisia vaikutuksia silläolisi henkilöstöön.Myöskään kilpailijan ti-lannetta ei saa unohtaa,sillä kilpailijahan saattaavallata markkinoita sillävälin, kun yhtiö yrittäätoipua tapahtuneesta.

Puhukaammesamaa kieltä

On kiistatonta, että yh-tiön menestyksessä toi-mitusketjun hallintanäyttelee merkittävää roolia.Huller mainitsee esimerkkinätoimitusketjun innovatiivisuu-desta ja joustavuudesta Nokian.Kuitenkin hän kertoo, että useinlogistiikka-alan ammattilaisetkokevat, ettei yhtiön ylin johto,erityisesti toimitusjohtaja, ym-märrä asian tärkeyttä. Toimitus-ketjun hallintaa pidetään jona-kin takahuoneen taktisena kulu-jen seuranta -toimintona.

– Ei mikään ihme, sillä em-me puhu samaa kieltä, Hullerväittää. Kaiken lisäksi useimmatmittarit kuten tuloskortit (ScoreCards) ja SCM-analyysit eivätkata koko yhtiötä eivätkä ole yh-teismitallisia muiden mittarei-den kanssa. Lääkkeeksi Hullerpatistaisi logistiikka-alan am-mattilaiset opiskelemaan talous-termistöä.

– Logistiikka-henkilöstönpitäisi pystyä keskustelemaan jaajattelemaan käyttämällä samaabisnes-sanastoa kuin muutkin.Esimerkiksi hyvin monesti kunpuhumme hankinnoista, varas-toinnista ja tuottavuudesta tar-koitamme oikeastaan kulujenhallintaa (cost management).

Huller ehdottaakin, että lo-gistiikkahenkilöstö - hyvin useinkoulutukseltaan insinöörejä -

otettaisiin mukaan yrityksenbisnes-koulutusohjelmiin aivankuten esimerkiksi markkinointi-väkeä koulutetaan ymmärtä-mään talousasioita. Silloin myöslogistiikan osaajille voisi avautuatie ylimpään johtoon.

– Siten voisi olla mahdollis-ta, että ylimpään johtoon kuu-luvasta logistiikkajohtajasta voisitulla yhtiön seuraava toimitus-johtaja, Huller sanoo.

Talousasioiden haltuunotonlisäksi Huller arvostaa erityisestikansainvälistä kokemusta hank-kineita.

– Kun on asunut jonkin ai-kaa ulkomailla, näkee asiat laa-jemmin. Siinä missä toimitus-ketjujen hallinta on globali-soitunut, vaaditaan logistiikka-alan henkilöstöltäkin globaaliaosaamista.

Toisaalta myös Huller kiin-nittää huomiota lähiaikoinaeläkkeelle lähteviin suuriin ikä-luokkiin. Samalla saattaa siirtyäpaljon ”hiljaista tietoa” yhtiöi-den ulottumattomiin. Pystyisi-kö tuota tietoa jotenkin siirtä-mään työelämään jäävien nuo-rempien ammattilaisten hyö-dyksi?

� Maarit Kauniskangas

Kilpailijahan

saattaa vallata

markkinoita

sillä välin, kun

yhtiö yrittää toipua

tapahtuneesta.

Logyn Hankintafoorumi on hankintajohdon asiantuntijaverkko, jonkatavoitteena on hankintatoimen osaamistason nosto kansainvälisellehuipputasolle. Tilaus tällaiselle toiminnalla hankinta-ammattilaisten pii-rissä ilmeisesti oli, sillä mukaan toimintaan on ilmoittautunut 61 yritystäja yhteisöä.

Hankintafoorumi on järjestäytynyt johtoryhmänsä organisoimanakuuteen ajankohtaiseen tiimiin, joiden järjestämissä tapahtumissa japrojekteissa on mahdollisuus oppia ja vertailla muiden käytäntöjä. Ta-voite on auttaa jäseniä ratkomaan ongelmia, voittamaan aikaa, säästä-mään rahaa ja löytämään parhaat tavat, prosessit ja järjestelmät tehdähankintoja laajasti ja tehokkaasti.

Johtoryhmään muodostavat vuonna 2008 puheenjohtajana JouniMalmivaara, UPM-Kymmene Oyj sekä jäseninä Olli-Pekka Juhantila,Cargotec Oyj, Ketty Kortelainen, Nokia Siemens Networks, Jouni Kukko,Espoon kaupunki, Anne Mykkänen, Oy Karl Fazer Ab, Jorma Ruikka,Va-lio Oy, Manu Salmi, Nokian Renkaat Oyj, Hannu Siltanen, OutokumpuOyj, Kari Tuominen, Konecranes Oyj, Riku Venhola, Laatusuhde SuomiOy ja Logyn edustajana sihteerinä Tomi-Pekka Juha.

Käynnistetyt tiimit ovat: organisaatiotiimi, prosessi-, systeemi- ja mit-taustiimi, koulutus- ja tutkimustiimi, CCC-tiimi (Cost CompetitiveCountries), benchmarking-tiimi ja viestintätiimi. Osa tiimeistä on tar-koitettu pysyviksi ja toiset on muodostettu lyhyemmäksi aikaa jonkinajankohtaisen ja kiinnostavan aiheen ympärille.

Vaikka hankintafoorumi tuottaa palveluita ensisijaisesti jäsenilleen,parantaa toiminta kaikkien Logyn jäsenten palveluja vaikkapa seminaa-riesityksinä ja lehtiartikkeleina ajankohtaisista hankinta-asioista. Esimer-kiksi huhtikuisen Logyn kevätkouksen yhteydessä järjestettävässä tee-mailtapäivässä jäsenistöä informoidaan hankintafoorumin Hollantiintehtävän opintomatkan tuloksista.

Hankintafoorumi toimii samalla pilot-hankkeena Suomen Logistiik-kayhdistyksessä.Tarkoituksena on käynnistää kolme muuta samanlaistafoorumia, joiden työniminä on Logyn Kuljetusfoorumi, Logyn Varasto-ja materiaalinkäsittelyfoorumi sekä Logyn SCM-foorumi. Niin hankinta-foorumista kuin käynnistettävistä muista foorumeista antaa lisätietoaprojektipäällikkö Tomi-Pekka Juha.

Logyn Hankintafoorumialoitti

LOG0802_10-11 28.2.2008 14:41 Sivu 11

12Logistiikka 2 | 2008

Tilaus-toimitusketjun hallintaanerikoistunut konsultti Jouni Sakkion kehittänyt logistiikan ja ostonkoulutusta merkittävästi eri tahoilla.Suomen Logistiikkafoorum myönsihänelle näistä ansioista Vuoden 2008Logistikko -tunnustuksen. Sakki toteaa,että perinteinen JOT-ajattelu ei sovisuomalaisyrityksille.

Jouni Sakki sai ensituntuman logistiikkaanjo kesätyössään lukiolaispoikana Haminan sata-massa ahdatessaan sellupaaleja laivoihin. Myöhem-min hän hakeutui opiskelijaksi Helsingin kauppa-korkeakouluun. Jouni Sakin graduohjaajaksi tuliMika Kaskimies, jonka erikoisalana oli jakelu. Sak-ki itse teki ohjaajalleen gradun ostamisesta. Tämäkaikki on myöhemmin vaikuttanut hänen elä-mänuraansa merkittävästi.

– Valmistuttuani ekonomiksi toimin mate-riaalitoimintojen päällikkönä Helios Oy:ssä, jokaoli siihen aikaan maan suurin fotoalan ketju. Sinnehankittiin tuotteita paljon esimerkiksi Kaukoidäs-tä, Sakki sanoo.

Myöhemmin 1970-luvun puolivälissä Sakki tu-li töihin Suomen materiaalitaloudelliseen yhdistyk-seen.

– Käynnistin siellä hankintatoimen koulutuk-sen ja vedin koulutusta myöhemmin useita vuosia.

Seuraavaksi hän siirtyi Markkinointi-instituut-tiin ostamisen asiantuntijaksi.

– Etäopetukseen ei ollut aikaisemmin tehty so-pivaa materiaalitoimintojen oppimateriaalia, jotenlaadin sitä itse. Tässä työssä jouduin tai sain kirjoit-taa paljon ostotoiminnasta.

Yrittäjäksi 1986

Vuonna 1986 Jouni Sakki ryhtyi liikkeenjohdonkonsultiksi ja hän perusti yrityksen nimeltä JouniSakki Oy. Jo aikaisemmin alkanut ostamista käsit-televien kirjojen kirjoittaminen jatkui. Jouni Sak-kia onkin kutsuttu kansanvalistajaksi. Lähes jokai-nen logistiikkaa opiskellut on lukenut hänen kirjo-jaan. Sakin ensimmäinen kirja ”Yrityksen ostotoi-

Vuoden 2008 Logistikko Jouni Sakki:

Tuloksellinen logistiikanja oston kouluttaja

– JOT on tarkoitettu lähinnä autotehtaille ja muille megaluokan yrityksille eikä juurikaansuomalaisyrityksille, Vuoden 2008 Logistikko Jouni Sakki toteaa.

Kuva: Hans Koistinen

LOG0802_12-13 28.2.2008 14:51 Sivu 12

13Logistiikka 2 | 2008

minnot” ilmestyi 1979. Hän onkirjoittanut kymmenkunta kir-jaa ostotoiminnasta, materiaali-hallinnosta, logistiikasta, arvo-ketjuanalyysistä sekä tilaus-toi-mitusketjun hallinnasta.

– Konsultointi urautuu hel-posti, jos omaa ajattelua ei yritäuudistaa. Kirjoittaminen on sii-hen hyvä tapa. Työssäni näen,miten asioita yrityksissä hoide-taan. Näin saan paljon käytän-nön tietoa, josta pyrin rakenta-maan synteesiä kirjoihin.

Uuden termin keksijä

Jouni Sakki toi 1995 suomenkieleen termin tilaus-toimitus-ketjun hallinta. Se on käännös1980-luvun alussa syntyneestämenetelmästä Supply ChainManagement. Sakki toteaa vaa-timattomasti, että käännös onankeaa ja kankeaa suomen kiel-tä. Se on kuitenkin kelvannutjopa hänen kirjansa nimeksi.”Tilaus-toimitusketjun hallinta”ilmestyi ensimmäisen kerran1997. Kirjasta on tehty myö-hemmin uusintapainoksia, vii-meisin vuonna 2003.

Tilaus-toimitusketjun hal-linnan pulmat liittyvät Sakinmukaan tuotteiden toimituk-siin.

– Tilausliikenne kulkee tänäpäivänä valtaosin sähköisesti.Mutta itse tuotteet kulkevatmyyjältä asiakkaalle perinteiseentapaan fyysisesti. Jonkun täytyytarttua tuotteeseen, jonkun pi-tää sitä kuljettaa ja jonkun taasottaa se vastaan. Tavarantoimi-tuksia käsittelevissä ulkomaisissakirjoissa puhutaan lähinnä me-galuokan yrityksistä, kuten esi-merkiksi autotehtaista. MeilläSuomessa ei tällaisia yrityksiäjuuri ole. Tästä seuraa, että meil-lä on hyvin ohuet tavaravirrat jakeskimäärin hyvin pienet toimi-tuserät, Sakki toteaa.

– Tällaisesta toimintavastaaiheutuu paljon kustannuksia.Oletetaan, että toimituksen arvoon 500 euroa. Tuotteiden kul-

jettaminen ja laittaminen hyllyi-hin maksaa sekin jopa joitain sa-tasia. Monet pienet tapahtumatmaksavat suhteellisen paljon.Siksi on tarpeen pyrkiä vähentä-mään tapahtumien määrää. Tä-mä johtaa siihen, että Suomentapaisessa maassa varastoiminenon välttämätöntä.

JOT sopii huonostiSuomeen

JOT-ajattelu (Juuri OikeaanTarpeeseen) opettaa, että tuot-teiden pitää tulla oikeaan aikaaneikä varastoja enää juuri tarvita.

– JOT on tarkoitettu lähinnäautotehtaille ja muille megaluo-kan yrityksille. Suomen koko-luokan yrityksissä varastointia eipidä katsoa absoluuttisena paha-na. Edelleen tänäkin päivänä ontäysin järkevää pyrkiä optimoi-maan toimituserien määrää sekätasapainottamaan varastokus-tannuksia ja käsittelykustannuk-sia.

Internet tarjoaa Jouni Sakinmukaan suunnattoman hyvänmahdollisuuden parantaa osto-toimintaa.

– Esimerkkinä voidaan mai-nita raportointi hankituistatuotteista. Kaiken tiedon oste-tuista tuotteista tai tuote-eristäpystyy tallettamaan webbisivuil-le, josta yrityksen muut henkilötsaavat sen näkyviin käyttäjätun-nuksella ja salasanalla. Siellä voi-daan ilmoittaa, mitä on ostettu,millä hinnalla, kuinka suuriaeriä ja niin edelleen. Raportointiei ole enää sidottu paikkaanvaan netin kautta päästään seu-raaman sitä mistä tahansa.

Ostotoiminta vaatiiyhteispelin hallintaa

Ostotoiminta hallitaan Sakinmukaan Suomessa hyvin.– Bisnesmaailma on kovaa. Siel-lä mukana olevat ovat käyneetläpi tiukan seulan. Siksi täälläon ammattitaitoa eikä ostotoi-minnan onnistuminen ole kiin-

ni tiedon tai osaamisenpuutteesta. Ei ole kuiten-kaan helppoa saada yhteis-peliä toimimaan niin, ettäosaaminen hyödyttäisi ko-ko yritystä parhaalla mah-dollisella tavalla.

Sakki korostaa, että os-taminen ei ole erillinentoiminto yrityksessä.

– Vastustan kovasti sitänäkemystä, että ostaminenlokeroitaisiin omaan laa-tikkoon. Ostaminen onosa yrityksen liiketoimin-taa ja siinä on omanlaistaammattitaidon tarvetta. Yleis-johdollakin pitää olla ostamisenosaamista. Ei riitä, että yrityk-siin palkataan pelkästään am-mattiostajia vaikka toki heitäkintarvitaan.

Yritykset ja muut yhteisötkäyttävät Jouni Sakkia useinkonsulttina ja kouluttajana. Hä-nen kehittämänsä SCM BestPractice -analyysimenetelmämittaa yritysten nykytilaa ja ku-vaa kannattavuuteen vaikuttaviatekijöitä.

– Konsultti ei yleensä kohtaayritystä, jolla menee erittäin hy-vin. Silti kehittämisen tarvettaon monissa yrityksissä. Toisaaltaon vaikea mitata, meneekö yri-tyksellä hyvin vai huonosti. Mo-ni yrittäjä on tyytyväinen, kunhän saa pari prosenttia liikevoit-toa ja pysyy ylipäätään plussanpuolella. Toisaalta pitää huoma-ta, että näin pienellä liikevoitollaiso osa myydyistä tuotteista ontappiollisia. Siksi joidenkin mie-lestä liikevoiton pitää olla vähin-tään 20 prosenttia. Mutta se,meneekö yrityksellä hyvin vaihuonosti - siihen ei pysty vastaa-maan kuin itse yrityksen omista-ja.

On sanottu, että Suomessaon paljon elämäntapayrittäjiä,joille riittää että pärjätään jotenkuten eikä kasvua juuri haeta.

– Itse en tuomitse tätäkäänelämänasennetta. Kuitenkin tiu-kan bisneksen näkökulmastakannattavuuden tulisi olla pa-

rempi. Muuten ei kestetä huo-nompia aikoja. Mediaa seuraa-malla tuntuu, että yrityksiä taiainakin tuotantolaitoksia lope-tetaan jatkuvasti Suomesta.Oma kokemukseni on aivanpäinvastainen. Yrittäjä on opti-mistinen ihminen, joka pitkittääviimeiseen asti ikäviä ratkaisuja.Lähes jokainen yrittäjä uskoo,että ensi vuosi on parempi kuintämä vuosi. Optimismin ohellatarvitaan näinä aikoina kuiten-kin myös realismia. Uudistuksiavoisi tehdä paljon rivakammin!

� Tero Tuisku

Mutta se, meneekö yrityksellä hyvin

vai huonosti – siihen ei pysty vastaamaan

kuin itse yrityksen omistaja.

LOG0802_12-13 28.2.2008 14:51 Sivu 13

14Logistiikka 2 | 2008

– Se vastaa lentoliikenteestä tuttua lennonjohtoa.GOFREP on kolmen Suomenlahden ympärysval-tion merenkulkuviranomaisten yhteinen hanke.Meriliikenteessä valvojat istuvat kunkin maanVTS-keskuksessa (Vessel Traffic Service), joka onSuomen osalta Helsingin Katajanokalla. Vironvastaava keskus on Tallinnassa ja Venäjän keskustaas Pietarissa, Merenkulkulaitoksen pääjohtajaMarkku Mylly kuvailee.

Kaikissa kolmessa keskuksessa meriliikennettävalvoo pääsääntöisesti kaksi ihmistä 24/7-periaat-teella.

– Merellä liikkuvien alusten valvonta perustuuVHF-taajuudella toimivien AIS-transpondereiden(Automatic Identification System) käyttöön. Kan-sainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määräys-ten mukaan jokaisessa kauppalaivassa pitää ollatällainen AIS-transponderi. Se lähettää automaat-

Vuoden 2008 Logistiikkahanke:

GOFREP turvaa Suomenlahden meriliikennettä

Logistiikkaseminaari 2008:n yhteydessämyönnettyä Logistiikkahanke-palkintoa,Linjataulu-maalausta olivatMerenkulkulaitoksen puolestanoutamassa pääjohtaja Markku Mylly(oik.) ja meriliikenteen ohjauksenjohtaja Matti Aaltonen.

Suomenlahden merionnettomuuksiapyritään estämään Merenkulkulaitoksensekä Viron ja Venäjän merenkulku-viranomaisten kehittämällä ja ideoimallaGOFREP-järjestelmällä (Gulf of FinlandReporting). Suomen Logistiikkafoorumvalitsi GOFREP:in Vuoden 2008Logistiikkahankkeeksi.

GOFREP on Suomenlahdenkansainvälisen vesialueen

meriliikenteen seuranta- jailmoittautumisjärjestelmä.

Kuva

:Han

s Ko

istin

en

LOG0802_14-19 28.2.2008 15:06 Sivu 14

15Logistiikka 2 | 2008

tisesti tietoa aluksen sijainnista,liikkeistä, lastista ja monestamuusta asiasta. Nämä tiedot tu-levat samanaikaisesti kaikkiinkolmeen valvontakeskukseen.Kaikissa valvontakeskuksissa oniso seinänkokoinen tutkakuvaSuomenlahden meriliikenteestä,Mylly toteaa.

Kun alus on tulossa lännestäSuomenlahdelle, sen on seurat-tava lahden etelärannikon kais-taa.

– Tässä vaiheessa alus on Tal-linnan VTS:n valvonnassa. Sa-maan aikaan kun tieto aluksestamenee Tallinnan VTS:ään, tietoon myös Venäjän ja Suomenkäytettävissä, koska meillä onyhteinen tietokanta.

Vastaavasti kun alus on me-nossa Suomenlahdella idästälänteen, se seuraa pohjoista lii-kennekaistaa. Näin varmiste-taan, että alukset eivät kohtaakeulat vastakkain.

Pulmana vilkaspoikittaisliikenne

Suomenlahdella on kuitenkinpaljon myös risteävää liikennet-tä. Esimerkiksi Helsingin ja Tal-linnan välillä kulkee vuosittainlaivoissa kuutisen miljoonaanmatkustajaa.

– Tältäkin osin valvojien

tehtävänä on varmistaa, että vaa-ratilanteita ei pääse syntymään.Jos jokin alus uhkaa törmätä toi-seen alukseen tai on vaarassaajautua karikolle, valvojat voivatzoomata kohdetta lähemmäksija tarkentaa tilannetta. Tarvitta-essa he ottavat yhteyden aluk-seen ja opastavat sen turvallisellereitille. Jos alus ei noudata val-vontakeskuksen ohjeistuksia,laaditaan poikkeamaraportti jasen pohjalta päätetään alukseenkohdistuvista jatkotoimenpiteis-tä.

On laskettu, että liikennettävalvomalla kahden tankkialuk-sen yhteentörmäyksen todennä-köisyyttä saadaan vähennettyäjopa 80 prosentilla. Vuonna2007 Suomenlahden alusliiken-ne oli noin 90 500 alustapahtu-maa. Kuljetettavan öljyn määränarvellaan nousevan vuoteen2015 mennessä runsaaseen 200miljoonaan tonniin. Öljykulje-tusten määrään vaikuttaa tule-vaisuudessa merkittävästi BalticPipeline System 2 -öljyputkis-ton mahdollinen toteutuminen.Se lisäisi öljykuljetuksia 50-70miljoonalla tonnilla vuodessa.

Kaikissa kauppa-aluksissa onviralliset merikartat paikanmää-rityksineen. Niiden avulla aluk-sen henkilöstön täytyisi aina tie-tää, missä oikea reitti menee ja

toisaalta aluksen pitäisi pysyäautomaattisestikin oikealla rei-tillä. GOFREP turvaa myös ta-varaliikenteen häiriöttömyyttäja sujuvuutta.

Kiinnostusta muissakinmaissa

Muuallakin maailmassa on vas-taavanlaisia valvontajärjestelmiä.Esimerkiksi Englannin kanaalis-sa sitä hoitavat Englannin jaRanskan viranomaiset.

– Toisaalta meidän järjestel-määmme on käyty tutustumassajopa Aasian maista asti. Japaninja Korean väliseen meriliikentee-seen aiotaan rakentaa vastaavan-lainen järjestelmä. GOFREPkiinnostaa myös siksi, että Suo-menlahdella voi olla hyvinkinjäiset olot talviakaan. Se lisäävalvonnan tarvetta.

Huviveneet eivät ole GOF-REP-seurannassa eivätkä pie-nimmät veneet edes välttämättänäy meritutkassa.

– Huviveneilijät on ohjeis-tettu väistämään kauppa-aluk-sia. Veneilijöiden on itse huo-lehdittava turvallisuuden säily-misestä.

GOFREP-järjestelmä hyö-dyntää myös kansallisen VTS-järjestelmän eli alusliikenteenohjaus- ja valvontajärjestelmän

tietoja.– Täällä Suomessa VTS on

rakennettu Rajavartiolaitoksen,Merivoimien ja Merenkulkulai-toksen yhteistyönä. Ulkomailtaon käyty ihmettelemässä, mitenkolme eri viranomaista voi teh-dä yhteistyötä näin tärkeässähankkeessa ja vieläpä täysin va-paaehtoisesti.

AIS-palvelin laajentaavalvonta-aluetta

Kaikkiin Itämeren maihin onrakennettu maapohjainen AIS-palvelinten verkosto.

– Kukin palvelin kerää asian-omaisen maan meriliikennetie-dot ja lähettää ne Tanskassa ole-vaan keskuspalvelimeen. Sieltämuutkin maat saavat reaaliaikai-sena meritilannekuvaa koko Itä-mereltä lähtien Tanskan salmistaja ulottuen pohjoisessa Peräme-relle ja idässä Pietarin rannikolleasti, Mylly toteaa.

GOFREP:in aiheuttamatkustannukset on kytketty kiin-teästi VTS:n kustannuksiin.

– GOFREP-valvonnan jaVTS-valvonnan yhteiskustan-nus on kymmenkunta miljoo-naa euroa vuodessa. Kuluihin si-sältyy muutakin viranomaistoi-mintaa. Itse GOFREP:in osuuskokonaiskuluista on vähäineneli alle puolet. Rahamäärää voiverrata siihen, kuinka suuretkustannukset voi aiheuttaa pahamerionnettomuus mahdollisineöljypäästöineen. Nämä kustan-nukset voivat nousta mittaamat-toman suuriksi, Markku Myllykorostaa.

� Tero Tuisku

Suomen osalta GOFREP:invalvontakeskus sijaitseeHelsingissä Katajanokalla.Ku

va:Merenkulkulaitos

LOG0802_14-19 28.2.2008 15:06 Sivu 15

16Logistiikka 2 | 2008

saatiin myös pragmaattisia ha-vaintoja markkinoista esimer-kiksi radanpidon ja kapasiteetinkäytön tasapuoliseksi jakamisek-si. Esille tuli myös ongelmiaasioiden ketjuuntuessa. Jos saa-daan uutta liikennettä, kilpailuaja rahtihinnat laskevat, tulee li-sääntyvää tarjontaa nykyverkolleja seurauksena on vaikeampaasaada sujuvia aikatauluja synty-mään.

Rautatieliikenteenkansallisia erikoisuuksia

– Monissa liikennemuodoissaon laajoja kansainvälisiä stan-dardeja kuten ilmaliikenteessä jamerenkulussa. Rautatieteknii-kassa on omia kansallisia piirtei-tä, jotka vaihtelevat maasta toi-seen ja Euroopan Unionin ko-missio onkin herännyt näihin,kertoo Mäkitalo. - Eurooppalai-sia rautatiestandardeja kehite-tään, jotta saataisiin luotua yh-teentoimivia kalustoja ja toisiin-sa liittyviä verkkoja, vakio-osia.

Yhteentoimivuustyöryh-mäillä on todella haasteita. -Ranskan SCNCSF-rautatieyh-tiö muodostettiin aikanaan kuu-

Rautatiekilpailunsyntymisen vaikeuksiatutkittu

Joulukuussa diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaattiMiika Mäkitalo väitteli Tampereen teknillisessäyliopistossa rautatieliikenteen vapautumisen ongelmistaSuomessa. Esillä oli erityisesti kaksi asiaa: tutkittiinuusien rautatieliikenteen markkinoille tulijoidenkynnyksiä ja esteitä toisaalta ja toisaalta Delfoi-menetelmän soveltuvuutta ja tieteellistä uutuusarvoatämän kysymyksen ja skenaarioiden selvittämisessä.Delfoi on aineistonkeruuhaastattelumenetelmä, jossaasiantuntijat saivat ottaa kantaa asiaan anonyymeinäasiantuntijoina. Toisella kyselykierroksella he saivat nähdäkseen ensimmäisen kysely-kierroksen tulokset.

Tohtori Miika Mäkitalon näkemys on, ettäuudet tulijat aliarvioivat markkinoilletulonongelmia.

– Hallinnollisen toiminnan yh-teisvaikutus aiheuttaa paradok-saalisesti käytännössä myös kes-keisen markkinoilletulon esteen,vaikka viranomaiset ovat avaa-massa kilpailua, luonnehtii ti-lannetta tutkimuksesta väitellytMiika Mäkitalo, joka on leipä-työssään Ratahallintokeskuksenliikenteenhallintayksikön pääl-likkö.

Opinnäytetyössä Delfoi-me-netelmälle saatiin uutta käytet-tävyyttä. Liikennepoliittisesti

Kuva

:Han

nu H

illo

LOG0802_14-19 28.2.2008 15:06 Sivu 16

17Logistiikka 2 | 2008

desta eri ranskalaisyhtiöstä, jot-ka eivät kaikki pystyneet operoi-maan keskenään. Ja tämä oli 20-luvulla, muistutti Miika Mäki-talo. Täydellistä yhteensopi-vuutta näiden välille ei ole saatuvieläkään aikaan, vaikka kysy-myksessä on vain yksi ja samavaltio. Sähköjärjestelmät ovaterilaisia, raideleveydet voivatpoiketa ja turvallisuusjärjestel-millä on eroja eri maissa. Kan-sainvälinen operointi vaikeutuuja vetureita voidaan joutua vaih-tamaan, kun pari kolme rajaajoudutaan ylittämään ajettaessaSuomen rautatieliikenteessä tyy-pillisiä matkapituuksia. Euroo-pan Yhteisössä pyritään rautatie-kuljetusten parempaan toimi-vuuteen. - Aika näyttää, milloinkalusto on samaa standardeil-taan, pystytään ajamaan koh-tuullisia nopeuksia ja veturi-henkilöstö sekä liikenteenohjauspuhuu keskenään englantia, us-koo Mäkitalo.

Venäjän rautatieliikennettäei kuitenkaan ole avattu kilpai-lulle. Ja vaikka avattaisiinkin,tällä hetkellä venäläistä kalustoavoi käyttää Suomessa vain sil-loin, kun se liittyy itäiseen yh-dysliikenteeseen Venäjän sisäi-sessä liikenteessä. Sitä ei voikäyttää Suomen sisäisessä liiken-teessä. Tekniikkaa tarkasteltaessase keskittyy ongelmiltaan tele-matiikkaan ja vetureihin. Vau-nuihin liittyvät pulmat on hel-pompi ratkaista.

Tohtori Mäkitalo kertoo ko-kemuksen liittyen yhteiseenoperointikieleen. Kun hän meniensimmäisen kerran Kansainvä-lisen Euroopan RautatieliittoUIC:n kokoukseen, kieliksiosoittautuivat ranska ja saksa.Kun hän kysyi aluksi englannik-si kokoustilan sijaintia, ei vas-tausta saanut. Kielessä piti siir-tyä saksaan tai ranskaan. NäinPariisissa.

Yli 10 kiinnostunuttatoimijaa - tulevaarautatieoperoijaa?

Kun nyt on vuosi kulunut kil-pailun vapauttamisesta, niinovatko prosessit lähteneet käyn-tiin? Onko turvallisuustodistuk-

sia haettu jne.? - Keskusteluja onkäyty yli kymmenen tahonkanssa, kertoo Mäkitalo.

Mainitut tahot ovat olleeterityyppisiä; teollisuutta, jokapohtii kustannuslaskennan taimake or buy -pohjalta tilannet-ta, konsultteja, jotka selvästätoimeksiannosta tekevät selvi-tyksiä lähempänä käytännön ta-soa, jopa jotkut tulevaisuudenbusinessmahdollisuuden haista-vina ja kolmantena markkinoilletulemista harkitsevat tai jopa to-teuttavat käytännön toimijat,joiden kohdalla viime kaudellakeskustelut huomattavasti kiih-tyivät.

– Kuinka moni keskusteluis-ta realisoituu todelliseksi toi-minnaksi tai hakemuksiksi, onvaikea sanoa, myöntää MiikaMäkitalo.

Markkinoilletulovaihe alkaasiten, että Rautatievirastolta ha-etaan turvallisuustodistus, Li-ViM:n myöntämä on myösedellytetty toimilupa ja Ratahal-lintokeskukselta voi näiden jäl-keen hakea ratakapasiteettia.Viimeisenä markkinoilletulonvaiheena on Ratahallintokes-kuksen kanssa tehtävä rataver-kon käyttösopimus. Käyttöso-pimuksessa otetaan kantaamuun muassa rataverkon käy-tettävyyteen ja RHK:lta ostetta-viin palveluihin.

Ratakapasiteettia saanut si-toutuu hankkimaan Ratahallin-tokeskukselta tiettyjä palveluja,mikä täten epäsuorasti sitouttaamyös liikenteen aloittamiseen.RHK lähtee siitä, että vähintään80 % myönnetystä ratakapasi-teetista on käytössä ja kaupunki-radoilla yli 90 %.

Pitkä juna läpi”kuoleman laakson”

Pitkä markkinoilletuloaika onongelmallinen asia, vakuuttaaMäkitalo. Että juna on valmislähtemään liikkeelle, edellyttääse runsaasti ratkaisujen ja han-kintojen tekoa jo ennen lupiensaamista, vaikka kaikki hake-mukset olisivat yht´aikaa laitet-tu vireille.

Mäkitalo käyttää markki-noilletulosta ja siihen liittyvänliiketoiminnan kassavirrastaluonnehdintaa pitkän ”kuole-man laakson” läpikulkusta. Ka-luston takaisinmaksuajat voivatolla pitkiä, sillä kaluston käyttö-ikä on noin kolmekymmentävuotta. Turvallisuustodistuskinvoi yllättää vaativuudellaan.VR:lläkin, joka alalla on toimi-nut jo puolitoista vuosisataa,uuden rautatielainsäädännönmukaisen ensimmäisen turval-lisuustodistushakemuksen käsit-telyyn ja todistuksen saamiseenkului neljä kuukautta.

Rautatieviraston osuutta eitutkimuksessa edes voitu arvioi-da, koska sitä ei kyselyjä tehdes-

sä ollut vielä perustettu, kuvaileeMiika Mäkitalo markkinoidenvapautumisen prosessin kehyk-sienkin samanaikaisia merkittä-viä muutoksia.

– Viranomaiset, kuten Rau-tatievirasto ja Ratahallintokes-kus, pyrkivät priorisoimaanasiakkaitaan eli vapautuvillemarkkinoille tulevia toimijoita.Pyritään esimerkiksi takaamaanmahdollisimman nopea hake-muksen käsittely. RHK on laati-nut mm. oppaan liikennöinninaloittamiseksi uudelle tulokkaal-le, Rautatievirastolta löytyy tur-vallisuushakemuspohjat sekä ha-kuohjeet viraston nettisivuiltajne.

Eri tulijoiden erilaisetskenaariot

Eräs analyysimenetelmä oli tut-kimuksessa skenaariot. Siinä ku-vattiin kolme erityyppistäskenaariota, joilla esitettiinmarkkinoilletulemisen vaihto-ehtoja. Nimiltään ne olivat Jus-sin juna, Elinkeinoelämän Rau-tatiekuljetus ja EuropeanRailway-logistics Services. Näis-

Tutkimuksessa oli toiminta-analyyttinen käsittelytapa, ei menetelmäanalyyttinen. Tutkimus-menetelmän analyysiote oli narratiivinen, kertova. – Suomi onollut johtava maa tutkimuksessakäytetyn delfoi-tekniikan käytössä,muistuttaa Mäkitalo.

Kuva

:Han

nu H

illo

LOG0802_14-19 28.2.2008 15:06 Sivu 17

18Logistiikka 2 | 2008

tä ensimmäinen edusti pientäkotimaista, toinen suurta koti-maista ja kolmas suurta ulko-maista rautatieyritystä. Pienellesuomalaisyritykselle esimerkiksiturvallisuustodistuksen edellyt-tämä turvallisuusjohtamisjärjes-telmän tarkka kuvaus oli yllätys.Vanhalla toimijalla on kysymysvain siitä, miten mainitut toi-minnassa olevat asiat kirjoite-taan ulos, mutta uudella tulok-kaalla on myös mietittävä, mi-ten nämä seikat alunalkaensuunnitellaan ja järjestetään.

Viranomaisilta edellytetääntietynlaista aktiivisuutta markki-noilletulon edellytysten toteut-tamiseksi. Tutkimuksen puit-teissa viranomaisille oltiin hie-man sovittamassa passiivisuudenleimaa.

Delfoi-tutkimuksen luonnemahdollistaa anonyymien vas-tausten kautta henkilökohtai-sempia näkemyksiä vastauksissakuin organisaatioiden virallisetkannanotot. Kun näitä vielä toi-sella kysymyskierroksella peilau-tetaan toisiaan vastaan, asian-tuntijoiden näkemysten ääri-päätkin saadaan helpomminesille.

Mäkitalo esitteli vastaajaryh-

mien tyyppejä, joita hän oliluonnehtinut argumentaatiolo-giikan perusteella nimikkeillä”maltillinen epäilijä”, ”toiveikasodottaja” ja ”muutokseen usko-va”.

Tasapuolisuus on haaste

Suomen rataverkon kapasiteettiei mahdollista kovin jyrkkiä vo-lyymimuutoksia, ei ainakaan,jos samalla kysytään optimaali-sia aikatauluja eri toimijoille.Radanpidon tasapuolisuus onpulma, kun investointeja taikunnossapitoa suunnataan. Sa-moin kysymys erilaisten juniennopeuksista samalla rataosuu-della.

Sähköverkko rautateillä onsamalla tavalla RHK:n vastuullakuin rataverkkokin. Kuka myysähkön käyttäjälle, on vielä auki

oleva kysymys. Joko RHK onsähkön käyttäjälleen myyvä säh-kölaitos tai sitten kaikki veturitvarustetaan sähkömittareilla jaoperoijat voivat ostaa haluamal-taan sähkölaitokselta sähkön,jonka Fingrid sitten syöttää rata-verkon sähkönkäyttäjille. Nyton olemassa sähkön käytössäpooli, johon esimerkiksi sisältyymyös vaihteiden lämmittämi-seen tarvittava sähkö.

Vuokraa veturinkuljettaja!

Markkinoilletulosäädökset Eu-roopan maissa vaihtelevat. Suu-ressa osassa maita on asia - ns.rautatiepaketit - ajettu paikalli-siin lainsäädäntöihin, muttaEU:n komissio haluaa tarkistaa,että mainitut säädökset vastaa-vat komission lausumia tarkoi-tuksia täydellisesti. Toimintakie-

li on edelleen kansallinen. Keski-Euroopassa on mah-

dollisuus käytetyn kalustonpooleihin tai kaluston liisauk-seen. -Voidaan myös vuokratatoimivalta yritykseltä veturin-kuljettajia, joilla on pätevyys jakielitaito useamman maan alu-eella toimimiseen, kertoo Mäki-talo. Aiemmin vaihdettiin rajallaveturin lisäksi myös kuljettajaa.

– Kaiken ei tarvitse löytyä ta-seesta, vaan vuokraamisella jaliisaamisella voidaan myös toi-mia.

Siitä, mikä voi olla valtio-omistajan suhde rautatieliiken-teeseen, kertoo tohtori Mäkitaloesimerkkinä, että muutamissaEuroopan maissa valtio on pitä-nyt hallussaan henkilöliiken-teen, mutta yhtiöitetty tavaralii-kenne on myyty ulkopuoliselle.

� Hannu Hillo

Miika Mäkitalo:Market Entry and the Change in Rail Transport Market when DomesticFreight Transport Opens to Competition in Finland.Markkinoilletulo ja rautatiemarkkinoiden muutoskotimaisen tavaraliikenteen avautuessa kilpailulle Suomessa.Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 702.Tampere 2007.

– Rautatieliikenne on kulkenut tietyllätavoin lentoliikenteen jalanjälkiä.Lentoliikenteessä turvataan nykyisille toimijoille myös seuraavalle toiminta-kaudelle samat aikataulut. Tätä ei oleluvattu rautatieliikenteessä, painottaa tohtori Mäkitalo.

Kuva

:Han

nu H

illo

LOG0802_14-19 28.2.2008 15:06 Sivu 18

Tie logistisen ketjun hallintaan.

Järjestäjä:Päämedia:Pääyhteistyökumppani:

Aika:Torstai 17.4.2008 klo 8.30–17.00

Paikka:Wanha SatamaPikku Satamakatu 3–5, 00160 Helsinki

Sisäänpääsy:Veloituksetta kutsukortilla tai ilmoittautumalla ennakkoon osoitteessa www.wanhasatama.com

www.wanhasatama.com

LOGISTICS 2008 tarjoaa jälleen viimeisimmät ratkaisumallit tilaus- ja toimitusketjun johtamiseen ja informaation hallintaan. Alan johtavat yritykset esittelevät laadukkaita palvelujaan sekä terävintä osaamista tiedonsiirrossa.

Miten uusi Vuosaaren satama siirtää liikenteen painopisteitä ja muuttaa tavaravirtojen käsittelyä? Miten liikenne tulee kulkemaan Kehä III:lla? Entä kuinka hallita Venäjälle suuntautuvat toiminnot ja niiden jatkuva kehitys? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia LOGISTICS-seminaareissa.

Löydä toimiva tie logistisen ketjun hallintaan!

17.4.2008 Wanha Satama

20

§ kurkinen

Logistiikka 2 | 2008

Sopimuksia tehtäessä – ja varsinkin kun kysymyksessä on monimutkai-sempia tai mittavia järjestelyjä – tapahtuu prosessi useassa eri vaihees-sa. Se voi alkaa varsin vapaamuotoisesti ”juttelemalla”, jatkua ehkä ke-hotuksella tarjouksen tekemiseen, jakamalla esitteitä tai mainoksia yksi-tyisesti tai julkisesti jne. Kun kontaktit on aikaansaatu ja molemmin-puoleinen kiinnostus asiaan on herännyt, aloitetaan varsinaiset sopi-musneuvottelut, jotka voivat tapauksesta riippuen jatkua pitkäänkin.Syntyy ehkä neuvottelumuistioita, osapuolten omia muistiinpanoja jaosapuolten välistä kirjeenvaihtoa. Myönteisessä tapauksessa saatetaansitten päätyä seuraavassa vaiheessa aie- tai esisopimukseen, jota eng-lanninkielellä sanotaan ”Letter of Intentiksi”. Ja jos kaikki menee suunni-tellun mukaisesti, lopulta allekirjoitetaan lopullinen sopimus asiassa. Ku-ten kuvitella saattaa, tällainen moniportainen ja pitkäkestoinen proses-si tuo mukanaan myös juridisia ongelmia, jos osapuolten näkemykseteri asioista poikkeavat toisistaan, mikä ei käytännössä aivan tavatontaole.Yleisperiaatteena voidaan todeta, että sopimusneuvottelut eivät si-do, toisin sanoen niihin ei voi perustaa sopimusoikeudellisia vaatimuk-sia ja sitovuuksia.Tämä ei tarkoita sitä, etteikö niidenkin perustella voisisyntyä hankalia seuraamuksia, esim. sen vuoksi, että asiassa on menetel-ty tietoisen vilpillisesti ja toista osapuolta harhaan vahinkoa aiheuttaen.

Myöskään mainoksilla ei vielä sitovuutta saavuteta, mutta on syytämuistaa, että harhaanjohtava tai suorastaan valheellinen mainonta voijohtaa sekin haitallisiin seuraamuksiin. Näin etenkin ns. kuluttajakaupas-sa, jossa yksityistä kuluttajaa pyritään viimeisen päälle suojaamaan elin-keinonharjoittajien virheellistä toimintaa vastaan.

Oikeustoimilain sitovaa tarjousta ja siihen annettua hyväksyvää vas-tausta koskevat periaatteet ovatkin jo sitten eri juttu ja ne sitovat anta-jaansa. Poikkeuksia tietenkin tässäkin on, kuten niin usein juridiikassa: onpääsääntö ja sen poikkeukset. Oman erityispiirteensä muodostaa esi-sopimus.Tähän problematiikkaan perehdymme tällä kerralla. Esisopi-mus on nimensä mukaisesti osapuolten välinen sopimus, jolla on tar-koitus sitoa partit asiaan.Tästä aihepiiristä on paljon oikeustapauksia jasitä on käsitelty oikeuskirjallisuudessa runsaasti. Erilaisia teorioita onesitetty esisopimuksen oikeudellisesta luonteesta ja sen sitovuudesta,sen rikkomisen seurauksista ja kaikesta muusta.Syy mainita esisopimuk-sen syy Oleellista kuitenkin tässä on se, että esisopimuksia tehdään sik-si, että valmius lopullisen sopimuksen tekemiseen vielä syystä tai toises-ta puuttuu. Tyypillisiä syitä saattavat olla esimerkiksi kaupan ehdoissaedelleen oleva ”avonaisuus”, rahoitusjärjestelyjen keskeneräisyys, tar-

vittavien hyväksymispäätösten puuttuminen, viranomaislupien saami-nen tai jokin muu sopimuksen syntymiselle tarvittavan seikan selvittä-minen. Oleellisen tärkeää on esisopimuksessa kertoa, miksi se on tehtyja mitkä ovat ne oleelliset ehdot, joiden täytyttyä varsinainen sopimusvoidaan ja tulee tehdä. Katsotaan taas oikeustapaus käytännöstä.Tälläkertaa oikeusprosessi alkoi silloisessa Valkealan kihlakunnanoikeudessa.Siellä osakeyhtiö A Oy vaati Kouvolan kaupunkia vastaan ajamassaankanteessa oikeutta tapauksessa, jossa A oli kertomansa mukaan tehnytkaupungin kanssa aiesopimukseksi otsikoidun asiakirjan. Allekirjoitus olitapahtunut kesäkuussa 1991. Aiottu oli tehdä kauppa, jossa kaupunkiolisi ostanut A:lta erään kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannan 9,8miljoonalla markalla kauppakirjalla, joka oli sovittu tehtäväksi seuraavanvuoden tammikuun loppuun mennessä. Sopimus oli hyväksytty kau-punginhallituksessa jo ennen aiesopimuksen allekirjoittamista. Aiesopi-mukseen oli liitetty luonnos lopulliseksi kauppakirjaksi. Sittemmin joulu-kuussa 1991 osapuolet olivat kaupungin aloitteesta sopineet eräistäkäytännön järjestelyistä, tavoiteaikatauluista jne.Aivan vuoden 1991 lo-pulla asiaa käsiteltiin uudelleen kaupunginhallituksessa, jossa sen pu-heenjohtaja oli esittänyt sopimuksen lopullista hyväksymistä sovituinehdoin. Asia oli kuitenkin jätetty tuolloin käsittelemättä.Tästä suivaan-tuneena A Oy vaati tammikuussa 1992 kaupunkia täyttämään aiesopi-muksen mukaiset velvoitteensa ja tekemään sopimuksen sovitun mu-kaisesti. Asiaa käsiteltiin taas kaupugin puolella ja nyt päätettiin, etteisopimukseen mennä, koska olosuhteiden muututtua se ei enää olluttarkoituksenmukaista. Aiesopimuksen sitovuutta ei sinänsä kiistetty. A:nmukaan vetäytyminen asiassa ei ollut lainmukaista eikä Suomen oikeus-käytäntöön soveltuvaa. Aiesopimuksen liitteenä ollut luonnos kauppa-kirjaksi oli riittävän yksiselitteinen ja kattoi kaikki tarvittavat elementitlopullisen sopimuksen tekemiselle.

Jälkeenpäin esille tuotu epäedullisuus tai epätarkoituksenmukaisuusei ole hyväksyttävä syy. Myöskään epäselvyyttä ei ollut siinä, etteikä kau-punginhallitus olisi ollut oikea ja pätevä toimielin päätöksen asiassa te-kemään. Niinpä A vaati, että kaupunki velvoitetaan allekirjoittamaankauppasopimus kuten sovittu oli,Vaihtoehtona oli, että kaupunki velvoi-tetaan korvaamaan A:lle koko kauppahinta viivästyskorkoineen. Kau-punki vastaajana vastasi ja kiisti vaatimukset. Sen mukaan aiesopimuk-sella ei oltu sitouduttu kaupan lopputulokseen, vaan ainoastaan tavoit-teeseen. Asia oli lisäksi osa suurempaa kokonaisratkaisua kaupunginpuolella. Eikä kaupunginvaltuusto ollut edes myöntänyt kaupan maksa-

Lakiasiaa KKO 1996:7

LOGY:n aktiivijäsen varatuomariJyrki Kurkinen on kirjoittanutLogistiikka-lehteen sen alusta astivuodesta 1996 ja sitä ennen SuomenMeteriaalitalous -lehteen vuodesta1985. Kurkinen toimii Stora EnsoOyj:n lakiasiainjohtajana ja yhtiönhallituksen sihteerinä.

Esisopimuksenesittelyä

LOG0802_20-21 28.2.2008 14:33 Sivu 20

21

§ Kurkinen

Logistiikka 2 | 2008

miseen tarvittavia budjettivaroja. Sopimusrikkomusta ei siis ollut, sanoikaupunki. Oikeus tutki ja ratkaisi. Sen mukaan aiesopimuksella oli olluttarkoitus vain pyrkiä kauppaan, mutta se ei ollut sitova. Esiin tuotiin se-kin, että sopimustekstit oli laatinut A:n palveluksessa ollut lakimies. Esil-le oli niinikään tullut, että kaupungin edustaja oli kirjallisesti A:lle jo syys-kuussa 1991 ilmoittanut, että kauppa oli mahdollista tehdä vasta tam-mikuussa 1992, koska se edellytti budjettiratkaisuja. A ei ollut viestiätulkinnut niin, ettei tarvittavia varoja olisi ollut käytettävissä. Asioista olijatkettu neuvotteluja ja oli mm. laadittu uusi luonnos aiesopimukseksiliitteineen. Oikeus katsoi, ettei kaupunki ollut voinut tehdä sitovaa sopi-musta, kun hankkeeseen ei ollut edes osoitettu tarpeellisia varoja. Edel-lä olevan perusteella ja ottaen huomioon, että aiesopimus nimensämukaisesti oli löyhempi kuin varsinainen sitoumus ja kun A:n edustajaoli laatinut sopimustekstit oikeus katsoi, ettei aiesopimus sitonut vas-taajaa ja hylkäsi kanteen vaatimuksineen.Tähän ei A Oy tyytynyt. Kou-volan hovioikeus sai jutun käsittelyynsä.Asiaa puitiin perusteellisesti seneri puolia arvioiden ja asiainkulkua selvittäen. Tapahtumisen kulku si-nänsä oli melko selvä. HO totesi, että päätösvalta periaatteessa oli ollutkaupunginhallituksella, mutta ongelmana oli olut budjettivarojen puut-tuminen, josta vastapuoli oli asianmukaisesti informoitu. Lopullista sito-vaa kauppaa ei oltu tehty, vaan aiesopimuksella oli osapuolten tarkoi-tuksena ollut vain pyrkiä sitoviin ratkaisuihin.Tämä ei ollut toteutunut,mutta kaupunki ei asiassa ollut rikkonut aiesopimusta. Kihlakunnanoi-keuden tuomiota ei muutettu.Päätös ei ollut yksimielinen siinä mieles-sä, että jutun esittelijä oli toista mieltä. Hänen mietintönsä mukaan kau-pungin kirje budjettiasiassa oli ymmärretty vain aikataulumuutokseksi,ei varsinaiseksi kaupan tekemisen ehdoksi. Ja kun kirje oli kaupunginlaatima, se oli vastuussa vastapuolen mahdollisista väärinymmärtämisis-tä. Sen vuoksi kaupunki olisi tullut velvoittaa allekirjoittamaan kauppa-kirja tai maksamaan vaadittu vahingonkorvaus korkoineen.

Kahden oikeusasteen käsittelyn jälkeen A Oy oli edelleen häviäjänroolissa. Juttu jatkui korkeimpaan oikeuteen, jonne A sai valitusluvan.Epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet kirjoittajansa vahingoksi Taas käy-tiin läpi tapahtumien kulku juurta jaksain.Todettiin, että asiaa oli käsitel-ty useaan kertaan kaupungin eri elimissä. Mistään ei ilmennyt – eikä ol-lut edes väitetty – etteikö kaupunginhallitus olisi ollut oikeutettu asiaakäsittelemään ja siinä päätöstä tekemään. Kaupugin kirje A:lle syyskuus-sa 1991 oli ollut tukinnanvarainen eikä sillä saatu allekirjoitettua aieso-pimusta ehdolliseksi.

Sensijaan aiesopimus itsessään ja sen liitteenä ollut kauppakirjaluon-nos olivat sanamuodoltaan yksiselitteisiä. KKO katsoi, ettei tässä vai-heessa ollut mahdollista antaa suoritustuomiota, vaan ainoastaan vah-vistustuomio.Tämä tarkoitti selkokielellä sitä, että kun aiesopimus kat-sottiin osapuolia, siis myös kaupunkia, sitovaksi, oli sen velvollisuus alle-kirjoittaa aiottu kauppakirja sovituin ehdoin. Mikäli asiaan liittyy muitavaatimuksia, kuten vahingonkorvauksia, korkoja tms., saavat asianosaisetniistä erikseen riidellä – niin halutessaan.

Ratkaisu oli yksimielinen. Alioikeuksien tuomiot kumottiin. Sanoisin,että tärkeä tapaus kaiken kaikkiaan. Siinä vedettiin nyt rajaa siihen, mi-hin aiesopimus velvoittaa ja millä edellytyksillä. Oleellista on, että aie-tai esisomimuksissa selkeästi sovitaan asian luonne ja puolin ja toisin neehdot, joilla siitä voi vapautua tai mitä erityisesti edellytetään lopullisensopimuksen tekemiselle. Ja hyvä taas kerran on muistaa sekin periaate,että tulkinepäselvien dokumenttien tulkinta menee laatijansa vahingok-si, joten tässäkin kannattaa olla tarkkana ja pyrkiä vilpittömin mielin joennakolta oikaista vastapuolen väärät käsitykset, jos sellaisia epäilee.

� Jyrki Kurkinen

Hankinta strategisena menestystekijänä- hallitse toimittajasuhteesi, tee tulosta!

Kansainvälisen oston ja alihankinnan valmennukset:• Sourcing Contracts and Negotiations 10.4.–9.5.2008• Import in Practice 21.–22.5.2008 • Global Supply & Sourcing Management 23.10.–8.12.2008

Mahdollisuus myös ulkomaankaupan erikoisammattitutkinnon suorittamiseen.

Move on!

Ota yhteyttä!Puh. 0207 220 555, faksi 0207 220 510,Atomitie 2b, PL 300, 00371 Helsinki, sähköposti: myynti@fintra.fi, www.fintra.fi

LOG0802_20-21 28.2.2008 14:34 Sivu 21

22Logistiikka 2 | 2008

- Scania oli pitkään yrittänyt etsiä tavarantoimittajaa Venäjäl-tä onnistumatta, sanoo Richard Werthén. - Sen vuoksi yritys kysyi,kiinnostaisiko opiskelijoita tehdä lopputyö aiheesta.

Werthén ja Johan Öhlén hakivat tehtävään, koska halusivat tutkiaVenäjää läheltä. Osittain siksi, että ostaminen ja ulkomaiset markki-nat kiinnostivat, osaksi siksi, että kyseessä oli todellinen ongelma.

Aluksi lopputyön kysymyksenasettelu oli ”miten onnistut Venä-jällä?”, mutta muuttui muotoon ”kannattaako Venäjältä etsiä ali-hankkijoita?” Opinnäytteen nimeksi tuli How to source from Rus-sia? - A multiple case study of six companies experience of purcha-sing in Russia.

- Me suosittelimme Scanian osalta paremman hetken odottele-mista, sanoo Richard Werthén.

Scania teki näin.Lopputulokseen ”odottaminen” päästiin vertaamalla viittä muuta

Onnistunut osto Venäjällä ei ole itsestäänselvyys

yritystä, jotka olivat olleet mukana Venäjän kaupassa: rakennusliikeSkanskaa, teollisuuskonserni Alfa Lavalia, kodinkonevalmistajaElectroluxia, huonekaluliike Ikeaa ja panimokonserni BBH:ta.

- Oikeastaan mikään näistä, Ikeaa lukuun ottamatta, ei ole onnis-tunut erityisen hyvin, sanoo Richard Werthén.

Osallisuutta koko ketjun matkalta

Miksi Ikea sitten erottuu joukosta? Sen ostoprosentti Venäjällä on tä-nä päivänä kaksi prosenttia, ja sillä on venäläisiä männyn ja kuusentoimittajia jo muutaman vuoden ajalta.

- Ikea on lähtenyt auttamaan alihankkijoita jo tuotantoketjun al-kupäässä. Se rahoittaa metsäyhtiöitä ja sahoja aina lopputoimittajaamyöten, selventää Richard Werthén.

Investointiin tarjottu taloudellinen tuki on onnistumisen avainte-kijä. Se on tutkimuksen yksi päätelmä.

Kaksi opiskelijaa Lundista sai ajoneuvovalmistaja Scanian lykkäämäänaiottuja Venäjän sijoituksiaan. Opinnäytetyössään he antavat neuvojakuinka Venäjän kaupoissa voi onnistua - esimerkkinä Ikea.

Johan Öhlén (vas.) ja Richard Werthén ovat Lundin opiskelijoita, jotka selvittivätlopputyössään onnistuneesti ruotsalaisyritysten alihankintakohtaloita Venäjällä.Vain IKEA näytti menestyneen ja Scania kehotettiinkin harkitsemaan.

LOG0802_22-24 28.2.2008 14:51 Sivu 22

23Logistiikka 2 | 2008

- Mutta yksityisille markki-noille tarkoitetun Ikea-pöydänlaadun ei ehkä tarvitse täyttääniin tarkkoja vaatimuksia kuinkuorma-auton komponentin,toteaa Johan Öhlén.

Ikea on kuitenkin muuten-kin kiinnostava. RichardWerthén ja Johan Öhlén mai-nitsevat tutkimuksessaan, ettäIkea teki yhden epäonnistuneenyrityksen Venäjällä neuvostohal-linnon kukistuessa. Silloin se in-vestoi puutavaralaitokseen,mutta projekti epäonnistui. Tä-mä maksoi Ikealle 60 miljoonaaRuotsin kruunua. Muutamanvuoden hiljaiselon jälkeen yri-tettiin uudestaan. Tällä kertaatilanne oli otollisempi, koskapresidentti Putin oli allekirjoit-tanut sopimuksen, joka puolittitullimaksut. Tänään huonekalu-valmistajalla on osto-osastojaMoskovassa, Pietarissa, Irkuts-kissa ja Novosibirskissä.

Tutkimuksessa haastateltiinMikael Franzénia, tuolloistaIkean Trading Area Manageria.

Hänen neuvonsa Venäjän mark-kinoilla ovat:• Työskentele pitkäjännitteisesti• Älä epäröi investoida päästäk-

sesi eteenpäin• Ole kärsivällinen• Jos edellä mainitut onnistuvat,

toimi nyt, sillä kymmenenvuoden kuluttua kaikki ovatVenäjällä.

Johan Öhlén huomauttaamyös, että Venäjän asema toi-mittajamaana ei välttämättä olestatus quo. Nopeat muutoksetovat mahdollisia ja yritystenkannattaa tarkkailla omia intres-sikohteitaan.

Toimitusketjuista jahankinnasta myösleipätyöt

Heti tutkimuksen valmistuttuaÖhlén työskenteli puoli vuottaScanialla. Tänään hän on töissäTukholmassa kansainvälisessäohjelmistoyrityksessä, Syncro-nissa, jonka tarkoituksena onmaksimoida globaalien toimi-tusketjujen suorituskyky.

Richard Werthén työskenteleekansainvälisellä osto-osastollaIkeassa Älmhultissa, jossa hänentehtävänään on myynnin suun-nittelu.

Tämä on vähän aiheenne ul-kopuolelta, mutta voiko Venäjääverrata muuhun Itä-Euroop-paan?

- Maalla ei ole samoja intres-

sejä kuin Itä-Euroopalla harmo-nisoitua Länsimaiden kanssa.Meille jäi sellainen käsitys Venä-jästä, että se näkee itsensä vielä-kin suurvaltana, jolla on oma ta-loudellinen ja poliittinen agen-dansa, sanoo Richard Werthén.

� Torbjörn Hallgren� Suomennos: Mia Hillo

XZY 3 BYleiskäyttöön• Sekä veto- että vapaasti pyöriviin akseleihin

Tavarankäsittelyn ja -siirron työkoneisiin tarkoitetut Recamic-pinnoitustuotteetvalmistetaan laadukkaasta Michelin-kumiseoksesta. Se takaa erinomaisen pidonalustalla kuin alustalla.

XZHKaikkiin pyöriin• Vetäville ja vapaasti pyöriville akseleille

XDY 3Kaikkiin pyöriin• Vetäville ja vapaasti pyöriville akseleille

Keski- ja Itä-Suomi Kari Väli-Tainio 050 549 1700Kaakkois-Suomi Juha Myöhänen 050 549 1760Pohjois-Suomi Aulis Nevala 050 549 1716Tuotepäällikkö Petri Enges 050 549 1702

Etelä-Suomi Ari Tenhunen 0400 855 353Lounais-Suomi Jouko Lepistö 050 549 1775Länsi-Suomi Esa Väinölä 050 549 1756Pohjanmaa Robert Svens 040 734 0408

Myynti:

TIETORUUTU:Yhteenveto - Alihankkija Venäjältä?

Tutkimus osoitti, että Venäjän teollisuudelle on tyypillistä alhainenkilpailu ja vanhentunut laitteisto. Muutos kommunistisestatuotantomallista markkinatalouteen ei ole vielä valmis ja sitä hidastavatmm. negatiiviset poliittiset interventiot ja heikko finanssirakenne.Tämän lisäksi tutkimuksemme osoittivat, että ruotsalaiset yritykseteivät tee suuria hankintoja Venäjällä ja mahdolliset hankinnat ovatpääasiassa paikallisia ostoja.

Tuloksesta huolimatta, suositellaan että Scanian ei kannataaktiivisesti etsiä alihankkijoita Venäjältä.Aktiivisen etsinnän kustannuksetja riski, että alihankkijaa ei löydy, ovat suuremmat kuin mahdollinensaavutettava hyöty. Scanian kannattaa kuitenkin seurata Venäjänteollisuuden kehittymistä.

Öhlén - Werthén

LOG0802_22-24 28.2.2008 14:51 Sivu 23

24Logistiikka 2 | 2008

Puolustus- ja ilmailuteollisuuteenkeskittyvä, Suomen valtion pääosin omis-tamalla Patrialla on henkilökuntaa Suo-men lisäksi seitsemässä maassa. Yhtiönkeskeisiä tuotteita ovat panssaroidut pyö-räajoneuvot, kranaatinheitinjärjestelmätja ammukset. Lisäksi Patrian avain-alueisiin kuuluvat muun muassa sotilas-lentokoneiden ja helikopterien elinkaari-ja koulutuspalvelut sekä tiedustelu-, val-vonta- ja johtamisjärjestelmien kehittämi-nen.

- Kun liiketoimintayksikköjä on kaik-kiaan yhdeksän ja jokaisella omat toisis-taan poikkeavat hankintatarpeensa, han-kintastrategian merkitys osana johtamis-strategiaa korostuu, Wiitakorpi pohtii.

Wiitakorpi korostaa toimintaympäris-tön poikkeuksellista merkitystä yhtiön lii-ketoiminnan tuloksellisuutta ohjaavanatekijänä. Tämä on tuotteen hinnan ja laa-dun ohella kolmas, yhtä tärkeä tekijäkauppojen toteutumisen kannalta. Kul-loisenkin projektin toimintaympäristö onWiitakorven mukaan erilainen. Tästäsyystä on suunniteltava paikallisesti, mitäosia toiminnoistaan yhtiön kannattaa ulkoistaa ja mitä taas toteuttaaomalla organisaatiolla.

- Ydinkysymys hankintojenkin ulkoistamisessa on se, kuinka sa-malla säilytämme oman osaamisemme. Keskeinen teknologia ja nii-hin liittyvien komponenttien tuotanto on pidettävä omissa käsissä,hän toteaa.

Tulosvastuullisella on vastuu myös hankinnoista

Jorma Wiitakorpi pitää Patrian johtamiskulttuurin mukaisesti tär-keänä määritellä kunkin liiketoimintayksikön vastuut mahdollisim-man yksinkertaisesti. Tämä merkitsee hänen mukaansa muun muas-sa sitä, että kunkin liiketoimintayksikön vetäjä, siis yksikön tulos- ja

tasevastaava on vastuussa myös yksikkönsä tekemistä hankinnoista.- Vaikka näin on, meidän on seurattava hankintatoimen teho-

kuutta myös konsernitasolla. Tätä varten meillä on yhteinen tietojär-jestelmä helpottamassa tehokkuuden mittaamista.

Wiitaheimo korostaa, että hankinnan tehokkuutta mittaavia seu-rattavia muuttujia saa olla vain muutama. Projektiliiketoiminnoissaja tuotteen elinkaaren hallintaan liittyvissä toiminnoissa näiden mit-tareiden tavoitetasot ovat erilaiset.

Oleellista on, että johto kykenee löytämään kolme tai neljä avain-mittaria, joiden trendin kehittymistä seurataan.

� Vesa Tompuri

Kuva

:Han

s Ko

istin

en

Patrian Wiitakorpi:

Hankintatoimen rooli korostuu projekteissa

Patria Oyj:n toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi tähdentää hankintatoimen tärkeyttäprojektibisneksessä jo hankkeiden alussa. - Kaltaisessamme monialayrityksessä lisähaas-tetta syntyy siitä, ettei kaikkia yksikköjä palvelevaa hankintatiimiä ole. Silti on oltavayhteiset hankinnan tehokkuutta koskevat mittarit ja tietojärjestelmät,Wiitakorpi toteaa.

Toimitusjohtaja Jorma Wiitakorpi pohti Logistiikkaseminaari 2008:ssa monialayrityksen hankintastrategioiden merkitystä.

LOG0802_22-24 28.2.2008 14:51 Sivu 24

SUPP LYCHAIN M

UR

OF

Logistiikka-lehden erikoisliite N:o 2 � 2008 � Koulutus

Huomio hankintatoimen koulutukseen

Englanninkieliset koulutuslinjat Suomessa

ABB – globaalia SCM-koulutusta

KOULUTUS

Kansi(220) 28.2.2008 15:37 Sivu 1

Auto- ja kuljetustekniikka Sepänkatu 1 20700 TURKU p. 02 - 263 350

TYÖPAIKKA SUOMESSA VAI KIINASSA?

Turun ammattikorkeakoulu Auto-ja kuljetustekniikka

Useimmat suomalaiset halua-vat ansaita elantonsa Suomes-sa. Siksi ei ole yhdentekevää, minkä ammattialan valitsee. Auto- ja kuljetusala on varma työllistäjä kotimaassa, ja erityi-sesti alan insinööreistä on pu-laa.

Auto- ja kuljetusalan monipuoliset tehtävät ovat palvelutoimintaa, jota ei siirretä pois Suo-mesta. Ala tarvitsee insinöörejä, jotka suunnit-televat ja toteuttavat kuljetuksia sekä toimitta-vat tarvitsijoille kuljetuskalustoa ja pitävät sen turvallisessa ja ympäristöystävällisessä kun-nossa.Turun ammattikorkeakoulun Auto- ja kuljetus-tekniikan koulutusohjelma kouluttaa auto- ja logistiikkainsinöörejä. Alan insinöörikoulutuk-sen saaneet työllistyvät varmasti auto- ja kul-jetusalan moninaisiin kiinnostaviin asiantunti-ja- ja esimiestehtäviin, usein jo opiskeluaika-na.Valittavanasi ovat autotekniikan, käyttöpainot-teisen autotekniikan sekä kuljetustekniikan opintosuunnat. Neljässä vuodessa suoritta-masi tutkinto on insinööri (AMK), ja tehtä-vänimikkeesi esim. rakennesuunnittelija, kul-jetussuunnittelija, jälkimarkkinointipäällikkö, katsastaja tai huoltoneuvoja.

Koulutuksessa käytämme ajanmukaista ope-tusvälineistöä sekä käytännönläheisiä, nyky-päivän työelämän vaatimuksiin valmentavia opetusmenetelmiä. Näin toteutamme työelä-mälähtöisyyttä. Myös tutkimus- ja kehitys-hankkeet sekä lisääntyvä kansainvälistymi-nen, esim. opiskelija- ja harjoitteluvaihdot ul-komailla, ovat koulutuskäytäntöjemme tun-nusmerkkejä.Kiinnostavatko mielenkiintoiset tehtävät ja varma työllistyminen? Valitse yhteishaussa Turun ammattikorkeakoulun Auto- ja kuljetus-tekniikan koulutusohjelma!

Forum0802_02-3 28.2.2008 15:40 Sivu 2

Supply Chain ForumLogistiikka-lehden erikoisliite

JulkaisijaSuomen Logistiikkayhdistys ryLOGY for Competence

Lehden ja toimituksen osoiteSärkiniementie 300210 HELSINKITelefax 09-631 672email: logistiikka@logy.fi

PäätoimittajaHannu HilloPuh. (09)6963 752hannu.hillo@logy.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetMarja VuoriPuhelin (09)6963 744e-mail: koulutus@logy.fiwww.logy.fi(Materiaalintoimitusohjeetlöytyvät myös mainitultakotisivulta)

PainopaikkaForssan Kirjapaino, Forssa 2008fkp@forssankp.fi

TaittoForssan Kirjapaino Oy

MediatiedotIlmoitusmääräykset ja tiedustelut:Myyntipäällikkö Juhani PiipponenPuhelin (09) 6963 751Telefax (09) 631 672logistiikka@logy.fi

Yksittäisen kirjoittajan mielipide eivälttämättä edusta Supply ChainForumin, Logistiikka-lehden taiSuomen Logistiikkayhdistyksenkantaa.

KansiEduca2007Kuvaaja:Markku Ojala

Logistiikka on työvoiman kohdalla osin samojen ongelmien edessä kuinmuutkin alat. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Pienehköjen ikä-luokkien nuoret, koulutus ja työpaikat muodostavat kolmion, jonka sisällesyntyy sekin resurssi, jonka avulla tulevaisuuden hankinta ja logistiikka hoide-taan.

Yritykset tekevät kyselyjä opiskelijoiden keskuudessa omasta rankingis-taan. Mikä firma milloinkin on varsinainen toivetyöpaikka, kun muut saavattyytyä heikompaan sijoitukseen.

Imago ja brändi ovat kuitenkin työpaikan valinnassa ainoina perusteina pe-tollisia.Tunnettu nimi saattaa ollakin saita palkanmaksaja ja toiminnan loppu-minen voi uhata niin tuotantolaitoksia kuin kokonaisia yhtiöitäkin.

Logistiikka-ala on pärjännyt näissä asioissa vähintään hyvässä keskiryhmäs-sä. Kuljetuksia, varastointia, ostoa ja niiden tukitoimintoja tarvitaan jatkuvas-ti. Samoin tarvitaan niiden kehittämistä, uusia tekniikoita ja menetelmiä.

Suomi on saanut kiitosta peruskoulutuksestaan. Logistiikan koulutus on ai-nakin tällä nimellä meillä kuitenkin suhteellisen uutta.Tämänkin koulutuksenperusta juontaa kuitenkin koulutukseen vuosikymmenten ajalta, usein jonkinmuun kyltin alla.

Nykyisin on logistiikkaa ja toimitusketjun asioita vain lisätty joko ominaopintosuuntinaan tai opiskeltavina aineina muun tutkinnon oheen. Samointäydennyskoulutusta tarjotaan useammankin koulutusyksikön toimesta, jois-ta meitä lähellä on erityisesti Logy Competence.

On muistutettava, että yhä voimakkaammin tulee todeksi ennakko-oletta-mus meidän jokaisen joutumisesta opiskelemaan elämänsä aikana toisen taikolmannenkin uuden ammatin, ehkä vieläkin useamman.

Logistiikka-alan on tarjottava edelleen myös elämänuraa niin nuorille kuinalaa vaihtavillekin. Olemmehan nähneet, että edustamme välttämätöntätyötä nykyaikaisella, nopeasti muuttuvalla ja kiinnostavalla alalla.

Hannu Hillo

Koulutus on hyvä perusta

Forum0802_02-3 28.2.2008 15:41 Sivu 3

Degree Programme in International BusinDegree Programme in Plastics TechnologyDegree Programme in Human Ageing andDegree Programme in Media Managemen

rjalan ammattikorkeakoulu Degree Programme in Mechanical EngineProduction Technology (Kone- ja tuotant

rjalan ammattikorkeakoulu Degree Programme in Tourism (Matkailu)rjalan ammattikorkeakoulu Degree Programme in International Busin

Helia AMK Export/Import TechnicsUniversity of Applied Sciences Degree Programme in Supply Chain ManBusiness College Vocational Qualification in Business and

Marketing in Customer Services & Markeän ammattikorkeakoulu Logistics Engineering (B.Eng.) Insinööri AMän ammattikorkeakoulu Degree Programme in Logistics Engineeri

k ik k k l D P i D i M t ilij

6 ABB - globaalia SCM-koulutusta:Koulutus sinne, missä sitä tarvitaan

Maarit Kauniskangas

8 Englanninkielisiä koulutuslinjoja

9 Roclan koulutusmalli

10 Huomio hankintatoimen koulutukseenSeppo Nieminen

Ilmoitukset ja yritysinformaatiosivut:12 HAMK Hämeen Ammattikorkeakoulu12 JAKK7 Jyväskylän ammattikorkeakoulu5 Kainuun ammattiopisto

10 Koulutusrahasto5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

11 Lappeenrannan teknillinen ylipisto11 Laurea Ammattikorkeakoulu Oy2 Turun ammattikorkeakoulu

6

8

9

Forum0802_04-5 28.2.2008 15:44 Sivu 4

Forum0802_04-5 28.2.2008 15:44 Sivu 5

6

Oikeasti sisäistä koulutusta

Lähtöideana oli tuoda koulutus sinne, missäsitä tarvitaan, jotta koulutettavien ei tarvitsematkustaa pitkiä matkoja mahdollisesti vie-läpä maasta toiseen. Itse koulutus päätettiintehdä osallistujille maksuttomaksi. Ainoatkustannukset koituvat matkoista ja majoi-tuksesta siinä tapauksessa, että valmennus eisatu olemaan henkilön työpaikkakunnalla.

Koulutusta koordinoi ABB:ssä hankin-tapäällikkönä lähes 30 vuoden työuran teh-

ABB – globaalia SCM-koulutusta:

Koulutus sinne,missä sitä tarvitaan

ABB kouluttaa logistiikan ammattilaisiaan globaalisti muunmuassa Suomessa, Intiassa, Kiinassa, Brasiliassa, USA:ssa,Ruotsissa ja Etelä-Afrikassa. Toisin sanoen kaikkialla, missä yhtiötoimii.– Olemme järjestäneet toimitusketjun hallinnan valmennustaABB-paikkakunnilla vuodesta 2005 lähtien. Tuolloin kursseja olikaksi ja niihin osallistui 30 henkilöä. Muutamassa vuodessa sekäkurssien että kurssitettavien määrä on moninkertaistunut, kertoojohtaja John Walker, joka vastaa ABB:n globaalista toimitusket-jun hallinnasta. Walker arvioi, että vuoden 2007 loppuun men-nessä yhteensä yli 400 henkilöä oli osallistunut SCM-koulutuk-seen ja 300 Supplier Quality –koulutukseen.

ABB:n johtaja John Walkerin vas-tuulla on globaalin toimitusketjunhallinta. Hän tietää, miten tärkeääon koulutus, kuten kävi ilmi hänenesityksestään Logistiikkaseminaa-rissa Finlandiatalolla 7. helmikuuta. Kuva: Hans Koistinen

nyt saksalainen Heinrich Orths. Kursseillakäsitellään Supply Chain Management -asioita käytännönläheisesti periaatteella”opitaan tekemällä” (learning by doing).Workshopit ja keskustelut tuovat luennoillakäsiteltyjä asioita käytännön tasolle.

Valtaosa kouluttajista on ABB:n omaaväkeä, jotka jakavat työssään hankkimaansakokemusta koulutettaville. Logistiikan am-mattilaisten lisäksi kaikilla kursseilla onABB:n analyytikkoja kouluttajina. Analyyti-kot myös keskustelevat kurssilaisten kanssaja saavat suoraa palautetta ja parannuseh-dotuksia tulevia kursseja silmällä pitäen.

– Tässä koulutuksessa myös kouluttajatoppivat. Saamme tuntuman siihen, mitkäasiat missäkin päin maailmaa yksiköissäm-me ovat pinnalla. Koulutustilaisuuksistaolemme saaneet hyviä ideoita, kuinka voi-simme hoitaa toimitusketjun hallintaa pa-remmin. Parhaat ideat yleensä tulevatkinkentältä, Walker huomauttaa.

Forum0802_06-12 28.2.2008 15:50 Sivu 6

Oman henkilöstön käyttöä kouluttajina puoltaa Walkerin mielestä seik-ka, että ulkopuoliset eivät tunne yhtiön sisäisiä asioita ja ongelmakohtia ei-vätkä myöskään yhtiön omaa kulttuuria. Lisäksi kursseilla uskalletaan pu-hua asioista avoimemmin, kun mukana ei ole ulkopuolisia. Toisinaan kui-tenkin tarvitaan ulkopuolista kouluttajaa.

– Esimerkiksi talous- ja rahoitusasioita voivat ihan hyvin opettaa yhtiönulkopuoliset kouluttajat. Lisäksi ulkopuoliset voivat haastaa meitä katso-maan asioita uusista näkökulmista.

Räätälöinti tarpeen mukaan

ABB:n toimitusketjun hallinnan koulutuksessa ei ole ollut kahta täysin sa-manlaista kurssia. Osa kursseista on suunnattu perustietoja tarvitseville,osa jo urallaan pitemmälle edenneille. Kursseja on järjestetty niin toimitus-ketjun hallintaan liittyvistä juridisista asioista kuin investoinneista sekähankintojen tekemisestä halvan tuotannon maista. Jokaista kurssia suunni-teltaessa otetaan huomioon paikalliset erityispiirteet. Tänä vuonna ABBjärjestää keskimäärin kaksi koulutusta kuukaudessa lomakausia lukuun ot-tamatta. Valmennus kestää normaalisti kahdesta neljään päivää.

– Keräämme järjestelmällisesti palautetta kursseista ja otamme palaut-teen huomioon heti seuraavilla kursseilla. Jokaisen kurssin jälkeen kurssi-laiset antavat arvosanoja koulutukselle sekä kokonaisuutena että yksityis-kohtaisesti. Palautteen voi toimittaa myös anonyymisti yhtiön nettisivunkautta. Lisäksi liiketoimintayksiköiden toimitusketjun hallinnasta vastaavatjohtajat arvioita kurssien opetussuunnitelmia, Walker kertoo.Osallistujientarpeiden mukaan räätälöity koulutus, joka on tuotu heitä lähelle, viestiiWalkerin mukaan myös yhtiön tavoitteesta tuoda enemmän päätöksente-koa liiketoimintayksiköihin.

Maarit Kauniskangas

SCM Basic Training,Vadodara, Intia

Intiassa koulutettiin toimitusketjun hallinnan perusteita tammi-kuussa 2007. Kurssilaisia oli 22, Vadoradarasta ja Nashikista.Kurssilaiset opiskelivat seuraavia asioita:

• Global SCM Structures

• Compliance

• Negotiation and Power Skills

• Commodity Strategies

• One ABB Quality

• Inventory Management and reliable Supply

• Value Analysis

• Use of Sourcing Collaboration Portal and Spend Analysis Tools

• Supplier Collaboration Portal

• Inbound and Outbound Transportation (Freight Calculator)

Osaaminen kilpailukyvyksi

Syvennä logistiikanasiantuntijuuttasi

Hakuaika aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen 14.4.-2.5.2008

Ylempi ammattikorkeakoulututkintoLogistiikan koulutusohjelmaLogistiikan opinnot luovat valmiuksia motivoi-vaan ja tuloksekkaaseen esimiestyöhön logis-tiikka-alalla.

Insinööri AMK-tutkintoLogistiikan koulutusohjelma

Hakulomakkeet koulutusohjelmiin sekä lisä-tietoja: hakutoimisto@jamk.fi www.amkhaku.fi

Tutustu koulutustarjontaamme ja osallistu kilpailuun netissä!

www.jamk.fi /teli

Forum0802_06-12 28.2.2008 15:50 Sivu 7

Englanninkielisiä koulutuslinjoja

Oppilaitos Opintolinja Paikkakunta aloitus www

Arcada Degree Programme in International Business Helsinki syksy 2008 www.arcada.fiArcada Degree Programme in Plastics Technology Helsinki syksy 2008 www.arcada.fiArcada Degree Programme in Human Ageing and Elderly Service Helsinki syksy 2008 www.arcada.fiArcada Degree Programme in Media Management Helsinki kevät 2009 www.arcada.fiEtelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Degree Programme in Mechanical Engineering and Lappeenranta September 2008 www.scp.fi

Production Technology (Kone- ja tuotantotekniikka) Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Degree Programme in Tourism (Matkailu) IImatra September 2008 www.scp.fiEtelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Degree Programme in International Business Management Lappeenranta September 2008 www.scp.fiHaaga-Helia AMK Export/Import Technics Helsinki-Vallila Syyskuu 2008 www.omnia.fiHAMK University of Applied Sciences Degree Programme in Supply Chain Management Forssa Syksy 2008 www.hamk.fiHelsinki Business College Vocational Qualification in Business and Helsinki August 2008 www.hbc.fi

Marketing in Customer Services & MarketingJyväskylän ammattikorkeakoulu Logistics Engineering (B.Eng.) Insinööri AMK Jyväskylä Syksy 2008 www.jamk.fiJyväskylän ammattikorkeakoulu Degree Programme in Logistics Engineering Jyväskylä Syksy 2008 www.jamk.fiKymenlaakson ammattikorkeakoulu Degree Programme in Design, Muotoilija (AMK), Kouvola September 2008 www.kyamk.fi

Bachelor of Culture and ArtsKymenlaakson ammattikorkeakoulu Industrial Management and Logistics 60 ECTS Kotka September 2008 www.kyamk.fiKymenlaakson ammattikorkeakoulu Degree Programme in International Business, tradenomi, Kouvola January 2009 www.kyamk.fi

Bachelor of Business AdministrationLaurea ammattikorkeakoulu Degree Programme in Business Management Espoo 2008 www.laurea.fi

(Tradenomi, Bachelor of Business Administration)Metropolia Ammattikorkeakoulu Environmental Engineering Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu Information Technology Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu Media Engineering Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu European Management Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu European Business Administration Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu International Business and Logistics Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu Social Services Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu Information Technology Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu Industrial Management Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMetropolia Ammattikorkeakoulu Nursing Espoo Elokuu 2008 www.evtek.fiMikkelin ammattikorkeakoulu Degree Programme in Information Technology Mikkeli Elokuu 2008 www.mikkeliamk.fi

(Bachelor of Engineering)Mikkelin ammattikorkeakoulu Degree Programme in Environmental Engineering Mikkeli Elokuu2008 www.mikkeliamk.fi

(Bachelor of Engineering)Mikkelin ammattikorkeakoulu Degree Programme in Business Management Mikkeli Elokuu 2008 www.mikkeliamk.fi

(Bachelor of Business Administration)Oulun seudun ammattikorkeakoulu Business Engineering- erikoistumisopinnot, Oulu Syyskuu 2008 www.oamk.fi

laajuudeltaan 30 ects creditsOulun seudun ammattikorkeakoulu Degree Programme in Industrial Management Oulu Syyskuu 2008 www.oamk.fi

-jatkotutkinnot, laajuudeltaan 60 ects creditsSAMK Satakunnan ammattikorkeakoulu IBML (International Business and Rauma Syyskuu 2008 www.samk.fi

Marketing Logistics, 210 ECTS credits)SAMK Satakunnan ammattikorkeakoulu BME (Business Management and Rauma Syyskuu 2008 www.samk.fi

Entrepreneurship, 90 ECTS credits, ylempi AMK-tutkinto)Seinäjoki University of Applied Sciences Degree Programme in International Business, BBA (210 ECTS) Seinäjoki www.seamk.fiSeinäjoki University of Applied Sciences Degree Programme in International Seinäjoki www.seamk.fi

Business Management, MBA (90 ECTS)Seinäjoki University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing Seinäjoki www.seamk.fiSuomen liikemiesten kauppaopisto- Atk-instit.Merkonomin tutkinto kokonaan englanniksi Helsinki Elokuu 2008 www.slk.fiTampere University of Applied Sciences TAMK BBA Tampere Elokuu 2008 www.tamk.fiTeknillinen korkeakoulu Master's in Service Engineering and Management Espoo Syksy 2009 www.tkk.fiVaasan ammattikorkeakoulu -Information Technology Vaasa Elokuu 2008 www.puv.fi

(Bachelor of Engineering), 240 opVaasan ammattikorkeakoulu -International Business Vaasa Elokuu 2008 www.puv.fi

(Bachelor of Business Administration), 210 opVaasan ammattikorkeakoulu -Toursim (Bachelor of Hospitality Management), 210 op Vaasa Elokuu 2008 www.puv.fi

8

Forum0802_06-12 28.2.2008 15:50 Sivu 8

9

Rocla kannustaa henkilöstöään yhtiön arvo-jen mukaisesti oma-aloitteiseen kehittymi-seen ja uusiutumiseen tukemalla työnteki-jöittensä kouluttautumista. Yksilötasonkoulutustarpeet tuodaan esiin pääsääntöi-sesti kehityskeskusteluissa ja niitä toteute-taan yhteisesti laaditun suunnitelman ja tar-peiden mukaan. Rocla tukee työntekijöidenammattia kehittävää itseopiskelua myösesim. työväenopistoissa.

Keskitetysti ja tyypillisesti räätälöidystijärjestettäviä valmennuksia tuotetaan yri-tyksen henkilöstöhallinnosta. Koulutuksiajärjestetään omin voimin talon sisällä sekäulkopuolisten järjestäjien vetäminä. Roclakäyttää valmennuksissa yhteistyökumppa-neita, jotka ovat perehtyneet Roclan tavoit-teisiin.

Henkilöstöresurssipankki

Roclalla kannustetaan sisäisiin siirtoihin.Tehtäväkierrossa on viime vuosina ollutkymmeniä henkilöitä. Myös uralla etenemis-mahdollisuuksia on ollut tarjolla useille hen-kilöille. Sisäisissä siirroissa apuna on henki-löresurssipankki. Kyse on toimintamallista,jossa voidaan hallinnoida Roclan henkilöre-sursseja entistä paremmin esim. tehtäväkier-rossa ja työkuorman tasaamisessa.

Roclalla kehityskeskusteluja on käyty joparikymmentä vuotta. Tällä hetkellä kes-kustelut ovat yksi esimiehen tärkeimmistäsuorituksen ja osaamisen johtamisen työka-luista. Keskusteluissa arvioidaan saavutetut

tulokset, sovitaan tavoitteista seuraavallekaudelle, määritellään kehittämistarpeet jatehdään henkilökohtainen kehittymissuun-nitelma, kehitetään esimiehen ja alaisen vä-listä yhteistyötä sekä yleisiä työskentelyolo-suhteita ja työilmapiiriä.

Osa keskusteluista on ryhmäkeskustelu-ja. Keskustelujen pitoon on panostettu jaka-malla tietoa valmistautumisesta ja koulutta-malla sekä esimiehiä että alaisia. Kaikillevuosittain jaettavassa kehityskeskusteluop-paassa käydään yksityiskohtaisesti läpi ke-hityskeskustelun tarkoitus, kulku ja tavoit-teet..

Hyvän esimiestyön merkitys henkilös-tön hyvinvoinnille ja motivoinnissa onolennaista. Esimiestaidot ovat avainasemas-sa yrityksen toiminnan ja osaamisen suun-taamisessa. Hyvällä esimiestyöllä strategiatoteutuu käytännön toiminnassa, henkilös-tö on sitoutunut ja motivoitunut, työilma-piiri on hyvä, työhyvinvointi kasvaa ja pois-saolot vähentyvät, jolloin organisaatio me-nestyy. Rocla on panostanut systemaattiseenesimiestyön kehittämiseen räätälöimälläoman valmennuskokonaisuuden perusesi-miesvalmennuksesta keskijohdon valmen-nukseen. Aihepiireinä ensin mainitussa ovatperusesimiesvalmiudet työlainsäädännöstätyöyhteisön ongelmatilanteisiin. Keskijoh-don valmennuksessa keskitytään johtami-seen eri näkökulmien kautta (muutos, tieto,viestintä, innovaatiot). Lisäksi johtotasollaon käytössä henkilökohtaisia valmennusoh-jelmia, kuten MBA-tutkinnot.

Myös Roclalla mentoroidaan

Rocla on pohtinut myös ikääntymisen tuo-mia haasteita. Osaavia ja pitkän työkoke-muksen omaavia henkilöitä siirtyy eläkkeel-le ja tieto voi mennä heidän mukanaan.Roclalla tähän haasteeseen on yhtenä toi-mintamallina vastattu ottamalla käyttöönkokeiluna mentorointiohjelma. Tässä ohjel-massa kokenut roclalainen jakaa osaamis-taan nuorille asiantuntijoille. Mikäli malliosoittautuu toimivaksi, laajennetaan men-torointia koskemaan suurempaa henkilö-määrää. Tähänastiset mentoroinnin koke-mukset ovat olleet erittäin positiivisia.

Jo tätä aiemmin olemme on yhtiössähyödyntäneet hyödynnetty tärkeän sisäisentiedon siirtoa tarjoamalla ikääntyville asian-tuntijatehtäviä, joissa he pystyvät esim. do-kumentoimaan omaa hiljaista tietoaan taijakamaan sitä kouluttamalla.

Aloitteet erilaisiin valmennuksiin tulevatstrategian myötä johdolta, kehityskeskuste-lujen kautta, henkilöiltä itseltään ja esimie-hiltä.

Rocla kehittää älykkäitä ratkaisuja ja pal-veluja asiakkaiden ja kumppaneiden liike-toiminnan menestykseksi. Rocla on mate-riaalinkäsittelyn edelläkävijä ja sen myötäoston ja logistiikan ymmärtämisen merkityson Roclalla työskenteleville olennaista osaa-mista.

Roclankoulutusmalli

Osaamisen kehittäminen Roclassa perustuu liiketoimintastrate-gian määrittelemään muutos tarpeeseen ja osaamisen arviointiin.Roclan strategia painottaa kansainvälistä verkottumista, asiakas-keskeisyyttä, palvelu- ja tuotekehitystä ja älykkäiden ratkaisujentuottamista.

Forum0802_06-12 28.2.2008 15:50 Sivu 9

10

Ammattitaitoinen ostaja onpalkkansa ansainnut

Ongelmaksi on muodostunut ammattitai-toisten ostajien löytäminen. Ostotehtäviinsiirretään yleensä muista tehtävistä mietti-mättä juuri millainen ostajan tulisi olla, mi-tä taitoja häneltä edellytetään.

Pelkkä tinkimisen hallitseminen ei tänäpäivänä riitä, vaan ostajien on oltava moni-alaosaajia jotka hallitsevat koko logistisenketjun. Ostajan tärkeimmät vaatimukset tä-nä päivänä ovat; neuvottelutaidot, toimitus-ketjun hallinta ja hankintatoimen taloudel-linen ohjaus. Ostajan pitää olla myös ulos-päin suuntautuva, osattava käsitellä toimit-tajia, nähtävä koko laajempi kustannuksia

aiheuttava kokonaisuus kuin vain hinta jatehdä oikea ostopäätös oikeaan aikaan.

Ostajan pitää osata myös myydä alantärkeys muille omassa yrityksessään ja tähänhän tarvitsee myös yritysjohdon tuen. Myy-jiä on kautta aikojen koulutettu ja unohta-matta sen tärkeyttä, nyt aika nostaa esillehankintatoimen koulutus.

Mistä koulutusta?

Ongelmana tällä hetkellä on peruskoulu-tuksen puuttuminen eri oppilaitoksista. Yli-opistotason koulutus on myös vähäistä jatähän on kiinnittänyt huomiota myös Lo-gistiikkayhdistyksen hankintafoorumi jokanäkee yhtenä ratkaisuna tähän ostotoimin-

nan professorien määrän lisäämisen. Fooru-mi tulee tekemään myös osaamiskartoituk-sen jonka yhteydessä suoritetaan koulutus-tarpeiden kartoitus.

Ostajien kansainvälinen kattojärjestöIFPSM (International Federation ofPurchasing and Supply Management) on jovuosien saatossa sertifioinut eri maidenkoulutusorganisaatioiden koulutusohjel-mia. Suomessa ainoastaan LOGY Compe-tencen ostajien koulutusohjelma täyttääCertificate of Competence in Purchasing–sertifikaatille asetetut vaatimukset. IFPSMon 42 kahden kansallisen ja alueellisen han-kintatoimen organisaation muodostamakansainvälinen organisaatio. joka jäsenorga-nisaatioidensa kautta edistää oston ja han-kintatoimen tehtävien kehittämistä ja tie-don jakamista kaikkialla maailmassa. Tähänyhteisöön kuuluu noin 200 000 hankinta-toimen ammattilaista.

Eräs kouluttamamme ostaja totesi viimesyksynä alihankintamessuilla käydessään,että hyvin koulutetun ammattitaitoisen os-tajan on nyt hyvä olla, sillä työmarkkinoillaon ostajan markkinat. Tähän mielipiteeseenon hyvä yhtyä.

Seppo Nieminenkoulutuspäällikkö

LOGY Competence Oy

Huomiohankintatoimen koulutukseen

aikuiskoulutustukeaomaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen, jos� jäät palkattomalle opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi,� olet ollut työelämässä yhteensä vähintään viisi vuotta,� olet ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja� et saa opiskeluun muuta tukea.

ammattitutkintostipendiverottomana euroa, jos� olet suorittanut näyttötutkintojärjestelmän mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon ja� olet ollut työ- tai virkasuhteissa suomalaiseen työnantajaan yhteensä vähintään viisi vuotta.

www.koulutusrahasto.fi

Hae Koulutusrahastosta

Kuluneen vuoden aikana olemme havainneet selvästi sen, että osto/hankinta-

tehtäviin etsitään entistä enemmän uusia ihmisiä. Syitä tähän on tietysti

monia. Päällimmäisinä näistä nousevat esille kaksi tekijää; sukupolven vaih-

dos / hankintatoimen arvostuksen kasvu. Ei voi olla sattumaa se, että yhä

useampi yritys miettii keinoja millä parantaa kannattavuuttaan.

Teknologiateollisuuden Alihankinta 2015 -selvitys nostaa esille neljä asiako-

konaisuutta joihin tulee jatkossa erityisesti kiinnittää huomiota. Yksi näistä

neljästä on hankintatoimen kehittäminen. Kun viiden prosentin säästö han-

kintakustannuksissa voi parantaa yrityksen kannattavuutta lähes 50 prosent-

tia, pitäisi sen herättää jo laajempaakin mielenkiintoa.

Forum0802_06-12 28.2.2008 15:50 Sivu 10

Laurea – Uuden edellä

Lisätietoja hausta:

www.laurea.fihakutoimisto@laurea.fi

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä:

Petri.Oikkonen@laurea.fipuh. 046 856 7791

Logistiikan erikoistumisopinnot 30 op

VAHVISTA OSAAMISTASI TYÖN OHELLAKERAVAN LAUREASSA!

Logistiikan erikoistumisopinnot ovat lisä- ja täydennyskoulu-tusta alalla toimiville asiantuntijoille, jotka haluavat syventää ja päivittää ammatissaan tarvittavaa osaamistaan. Opinnot on tarkoitettu ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkin-non suorittaneille logistiikka-alan ammattilaisille.

Logistiikan erikoistumisopinnot suorittanut henkilö hallitsee:tilaus-toimitusketjun suunnitteluprosessin, sen kuvaamisen sekä suorituskyvyn ja palvelutason mittaamisen.

aikuiskoulutushaku 16.4. – 4.5.2008

11

������������������������������������������������������������������������������������������������������

���������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������

�����

���

��

�����

� ���������

�����

�

Forum0802_06-12 28.2.2008 15:51 Sivu 11

��������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������ �������������� �������� ������������������������� ������������������������������� ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������������� ������������������������������������������ �������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������

���������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������

12

TYÖELÄMÄN KOULUTTAJA JA KEHITTÄJÄ www.jakk.fi

JAKK YRITYSTEN KEHITTÄJÄNÄ

PALAPELISTÄ KOKONAISUUTEEN

Meidän kokemuksemme mukaan ei ole pahitteeksi, jos vahvoja ammattilaisia on vähän enemmän saman aiheen äärellä.

Mikä parasta, meidän ammattilaisemme seuraavat logistiikka-alan kehitystä ympäri Suomea. Oulussa asiat näyttävät vähän erilaisilta kuin Vantaalla.

Olemme palveluksessanne, yli 70 kuljetus-logistiikka-alan asiantuntijaa seitsemällä paikkakunnalla; Jalasjärvellä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla

Kun haluat koulutukselta muuta, kuin yksittäisiä päiviä, ota yhteyttä. Suunnitellaan yhdessä yritys-tänne pitkällä tähtäimellä palveleva kokonaisuus.

Tutustu tarjontaamme nettisivuillamme osoittees-sa www.jakk.fi tai ota yhteyttä p. 0201 458 00

Forum0802_06-12 28.2.2008 16:07 Sivu 12

Steveco etsii Cascadelta ratkaisuja paperirullien nopeaan ja vauriottomaan käsittelyyn

YhtiöSteveco on Suomen johtava metsäteollisuuden satamaoperaattori ja kansainvälisten kuljetus- ja logistiikkapalveluiden tuottaja. Yhtiö tarjoaa maantie-, meri- ja rautatiekuljetusta. Palveluihin kuuluvat ahtaus, purku ja varastointi. Steveco käsittelee 40 % Suomen paperituotannosta, noin 4,7 miljoonaa tonnia. Yhtiöllä on 12 toimipaikkaa Euroopassa, ja se hoitaa kuljetuksia kaikkiin maailman kolkkiin. Satamakaupunkeja ovat muun muassa: Bilbao, Tilbury, Hampuri, Lyypekki, Antverpen, Zeebrugge, Philadelphia ja monet muut ulkomaiset kaupungit. Yhtiön vaikuttavaan asiakasluetteloon kuuluvat esimerkiksi Stora Enso, UPM-Kymmene, Myllykoski, Finnlines, Transfennica. Firma on toiminut jo yli sata vuotta ja jatkaa positiivista kasvuaan.

Stevecon toimintaperiaate on: Ei vaurioita. Steveco ei laivaa vaurioituneita rullia asiakkaille. Arkojen paperirullien kuormaaminen kontteihin ja rekkoihin asettaa Stevecolle useita haasteita. Stevecon kehitysinsinööri Ahti Turkia sanoo, että “tarvitsemme paperirullapihdin, joka on rakennettu kestämään ja joka pystyy käsittelemään erilaisia rullakokoja ja -laatuja. “ Cascaden Suomen aluepäällikkö Pentti Kekäläinen päätti, että Steveco olisi loistava testauskenttä uudelle H-sarjan paperirullapihdille.

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA

Ylin kuva: Ahti Turkia, Stevecon kehitysinsinööri, ja Pentti Kekäläinen, Suomen myyntipäällikkö, tapaavat keskustellakseen Stevecon tarpeista.Yllä: H-sarjan paperirullapihti toiminnassa Steveco merkitsee pihdit väreillä, jotka vastaavat niiden käsittelemien rullien max. halkaisijaa. Pun-ainen on max. halkaisijaltaan 1300mm rullaa käsittelevän pihdin väri. Alla: Kekäläinen ja Turkia tutkivat H-sarjan ohutta leukalappuprofiilia.

Cascade ilmo 28.2.2008 13:05 Sivu 1

Cascaden ratkaisuCascaden uusi H-sarjan paperirullapihti vastaa Stevecon haasteisiin. Ohuen leukaprofiilin ansiosta se pystyy siirtämään rullia ahtaimmissakin oloissa vahingoittamatta niitä. H-sarjan optimoitu leukalapun korkeus maksimoi rullakoot, joita pihti voi käsitellä. Cascaden H-sarjan paperirullapihtien erinomainen näkyvyys pihdin läpi, leukojen nopeus sekä lyhyen leuan säätö 45° kulmassa auttavat käyttäjää käsittelemään kuormia nopeasti ja turvallisesti.

VastausAhti Turkia kertoo, että “olemme tyytyväisiä H-sarjan paperirullapihtien suunnitteluun, jonka ansiosta laite on yksinkertainen ja silti lujatekoinen”.

Stevecon vaatimukseen tuotteen käyttöiästä vastaa H-sarjan raskaan sarjan kääntömekanismin ylivoimainen kestävyys. Tätä paperirullapihtien kääntömekanismia on jatkuvasti kehitetty aina siitä asti kun se tuli markkinoille 1965. Siitä lähtien tuote on todistanut olevansa saatavissa olevista kääntömekanismeista kestävin ja joustavin. Cascaden kääntölaitteisto on suunniteltu nimenomaan trukkikäyttöön ja kestämään raskaissakin olosuhteissa. Kääntökoneisto on hyvinsuojatulla alueella ja siinä on tehokas hydraulimoottori. Se tarjoaa helpon huollon ja pitkän käyttöiän, joita Steveco tarvitsee paperirullien käsittelyyn ja kuljettamiseen asiakkaalle saakka ilman vaurioita.

ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA

Cascade Europe • Damsluisweg 56 • P.O. Box 3009 • 1300 El Almere • The Netherlands • Puh: +31 (0)36 5492950

www.cascorp.com

“Olemme tyytyväisiä H-sarjan paperirullapihtienyksinkertaiseen mutta lujaan rakenteeseen”

Cascade ilmo 28.2.2008 13:05 Sivu 2

27Logistiikka 2 | 2008

Mercantilen toimittama MercaOnline-järjestelmällä yllä-pidetään niin sanottujen C-tuotteiden eli Mercantilen toimittamienkiinnitystarvikkeiden tilaustapahtumia.

– Uudessa järjestelmässä olevat tuotteet ovat meillä hyllyssä omis-sa laatikoissaan, joiden kunkin alla on oma vaakansa. Kun tuotteidenyksikköpaino tiedetään, pystyy järjestelmä laatikon painon perusteel-la päättelemään siinä olevien tuotteiden lukumäärän. Painon pudo-tessa alle asetetun grammamäärän lähtee järjestelmästä automaatti-sesti Mercantilelle tilaus tuotetäydennyksestä, hankintapäällikköTom Wingren ABB Pienkojeista kuvailee.

Uudessa vaakatilausjärjestelmässä on mukana kuutisenkymmentätuotetta ja tuotelaatikkoa.

– Meneillään on pilottivaihe eli päätimme ensin kokeilla uuttajärjestelmää. Valtaosa Mercantilen tuotteista tulee meille edelleen pe-rinteiseen tapaan eli yrityksen edustaja käy kaksi kertaa viikossa pai-kan päällä tarkistamassa eri tuotteiden lukumäärän ja tekee silmä-määräisen arvion perusteella täydennystilauksen lukemalla tuotelaa-

tikoiden viivakoodit. Hän myös huolehtii tuotteiden hyllyttämisestä.Wingrenin mukaan perinteisessä tilauskäytännössä on omat

puutteensa.– Varsinkin uudet tuotteet, joiden volyymit kasvavat vauhdik-

kaasti, voivat loppua jostain laatikosta ennen kuin edustaja tulee käy-mään täällä seuraavan kerran. Toisaalta sitäkin voi tapahtua, ettätuotteita tilataan varmuuden vuoksi aivan liikaa. Uusi vaakahyllyjär-jestelmä seuraa tuotteiden määrää reaaliaikaisesti ja lähettää tilauk-sensa juuri oikeaan aikaan, joten tällaisia ongelmia ei ilmene.

Vaakahyllyjärjestelmä on ollut ABB Oy, Pienjännitekojeiden ti-loissa nyt reilut puolisen vuotta.

– Neuvottelemme myöhemmin Mercantilen edustajien kanssajärjestelmän mahdollisesta ulottamisesta yhä useampiin tuoteryh-miin. Selvää on, että uusi järjestelmä tuo etuja Mercantilelle verrattu-na perinteiseen tilauskäytäntöön. Keskeinen etu on se, että Mercan-tilen edustajan ei enää tarvitse arvioida manuaalisesti ja visuaalisestituotteiden lukumäärää. ABB:lle uusi järjestelmä on tuntunut hyvin

luotettavalta. Se tekee tilauksetoikeaan aikaan emmekä ole ko-keneet sen käytössä tämän pilot-tivaiheen aikana ongelmia, TomWingren toteaa.

Reaaliaikaistavarastonseurantaa

Mercantile on antanut uu-delle vaakahyllyjärjestelmälle ni-men MercaOnline. Sen on alku-jaan kehittänyt sveitsiläinen yri-tys Bossard. Ulkomailla järjes-telmä tunnetaan nimellä Smart-Bin.

Vaakahyllyjärjestelmä tuovauhtia tilausliikenteeseenVaakahyllyjärjestelmä vauhdittaa tilausliikennettä tuntuvasti verrattunaperinteiseen manuaaliseen tilaustenkeräystapaan. Se myös varmistaa, ettätuotantolinjoilla tarvittavat tuotteet eivät lopu kesken. Vaasassa toimiva ABB Oy, Pienjännitekojeet on ottanut ensimmäisenä yrityksenä Suomessakäyttöön vaakahyllyihin perustuvan tilausjärjestelmän.

ABB Oy, Pienjännitekojeidenvaakahyllyjärjestelmän piirissäon 60 tuotetta.

Tero

Tui

sku

LOG0802_27-29 28.2.2008 15:19 Sivu 27

28Logistiikka 2 | 2008

– MercaOnline soveltuuerinomaisesti asiakkaan C-tuot-teiden eli esimerkiksi kiinnitys-ja sähkötarvikkeiden tilaus- jatoimitusketjun hallintaan. Tar-vittaessa samaa vaakajärjestel-mää voidaan soveltaa myösasiakkaan A- ja B-nimikkeiden

hankintaketjun osana. Edelly-tyksenä tuotteille tietysti on, et-tä niiden lukumäärää on miele-kästä mitata painolla, myynti-ryhmäpäällikkö Antero Manni-la Mercantilesta toteaa.

MercaOnlinessa on tallen-nettuna tilauspisteet ja täyden-

nysmäärät kullekin tuotteelle.Järjestelmä määrittelee ABB:nkohdalla tuotteiden painon jasamalla lukumäärän kerran vuo-rokaudessa. Tämä tapahtuu öi-sin kello 03.00, jolloin tuotan-totiloissa ei ole kokoonpanoa.

– Käytännössä järjestelmänanturit kertovat tuotteiden pai-non ohjelmistolle. Sen jälkeenohjelmisto vertaa saatua paino-tietoa asetetun tilauspisteen pai-notietoon. Jos tilauspisteraja(kg/kpl) on alittunut, ohjelmis-to lähettää täydennystilaustie-don suoraan Mercantilen järjes-telmään, joka puolestaan muo-dostaa automaattisesti keräys- jatoimituspyynnön Hakkilan va-rastolta asiakkaan tuotantolin-jalle. Näin varmistetaan, ettätuotteita on aina käytössä riittä-västi ja oikea määrä, palvelu-päällikkö Veijo Vainio Mercan-tilesta toteaa.

Järjestelmän käyttöönottovaatii asiakkaalta vain tavan-

omaisen laajakaistaisen tiedon-siirtoyhteyden. Mahdollista onhyödyntää myös langatontagprs-yhteyttä.

– Tehdasympäristöjen ratkai-suista suurin osa on vielä tällähetkellä langallisia yhteyksiä.Langatonta yhteyttä voidaankäyttää muun muassa ”liikku-vien” ja tilapäisten varastojen so-velluksissa, Antero Mannila sa-noo.

Kumppanina VTT

Mercantile osallistui VTT:n ve-tämään TEMO-projektiin, jossaselvitettiin teollisuuden hylly-tyspalvelumalleja sekä niihin so-

Mercantile Oy Ab

� Perustettu 1901.

� Kaksi toimialaa: teollisuustarvikkeet ja turvallisuustuotteet.

� Vuoden 2006 liikevaihto 25 miljoonaa euroa, josta teollisuustarvikkeiden osuus 86 prosenttia.

� Henkilöstöä noin 80.

� 500 asiakasta.

� 430 aktiivista tavarantoimittajaa.

� Sopimusnimikkeitä varastossa 17 000.

� Toimintakeskus Vantaan Hakkilassa, jossa on myös 8,5 metrin korkuista varastotilaa 5 500 neliötä.

Myyntiryhmäpäällikkö AnteroMannila Mercantilesta toteaa, ettäMercaOnline-vaakahyllyjärjestelmätehostaa tilaus- ja toimitus-liikennettä merkittävästi.

Tero

Tui

sku

LOG0802_27-29 28.2.2008 15:19 Sivu 28

29Logistiikka 2 | 2008

veltuvia mobiiliteknologiarat-kaisuja.

– Olemme vieneet läpi useitahankintalogistiikkaan keskitty-viä tutkimushankkeita teknisentukkukaupan ja metalliteol-lisuusyritysten kanssa. Kumppa-neina meillä on ollut MercantileOy:n ohella muitakin tekniseentukkukauppaan erikoistuneitayrityksiä kuten Wurth Oy,Elektroskandia Oy ja Etola Oy,erikoistutkija Kai HäkkinenVTT:stä toteaa.

Häkkisen mukaan Mercanti-le on ainoa yritys Suomessa, jo-ka tarjoaa vaakahyllyjärjestelmääasiakkailleen edustaen sveitsi-läistä Bossardia.

– Meidän tutkimustulostem-me perusteella jonkin suomalai-sen yrityksen kannattaisi lähteävalmistamaan vastaavanlaistakilpailevaa järjestelmää. Olem-me VTT:ssä perehtyneet vaaka-hyllyjärjestelmän ideologiaansyvällisesti. Me tunnemme asianhyvin ja meillä on teoreettinenja käytännöllinen perusta pää-telmillemme.

Häkkisen mukaan vaakahyl-lystön tarjoama automaattinentuotteiden määrän seuranta sekäautomaattinen tilausviestien vä-litys antavat selkeitä kustannus-

säästömahdollisuuksia.– Lisäksi järjestelmän avulla

saadaan luotettavaa dataa tuote-nimikkeiden kulutuksesta ja senperusteella pystytään analysoi-maan toimintaa ja kehittämäänentistä parempia ohjausmallejahankinta- ja toimituslogistiik-kaan.

”Panostustahankintalogistiikkaan”

Bossardin vaakahyllyjä käyttääeri puolilla maailmaa kaikkiaannoin 500 yritystä. Näissä on päi-vittäisessä seurannassa 75 000Bossardin toimittamaa vaakayk-sikköä.

– Suomessa pitäisi panostaahuomattavasti nykyistä enem-män hankintalogistiikkaan.Täällä ei hyödynnetä juurikaanvaakahyllyn tapaista automaat-tista tilausjärjestelmää eikä mui-takaan vastaavanlaisia järjestel-miä. Tämä johtuu osin siitä, ettähankintatoimen koulutus onSuomessa melko vähäistä. Yli-opistoissa on perin vähän han-kintatoimen opetusta. Ainoahankintatoimen professuuri onLappeenrannan teknillisessä yli-opistossa.

Vaakahyllystön tarjoamatkustannussäästöt ovat Häkkisen

mukaan merkittäviä.– Perinteinen käytäntö, jossa

tavarantoimittajan lukuisatmyyntiedustajat käyvät paikan

päällä manuaalisesti ja visuaali-sesti havainnoimassa tuotteidenlukumäärän, on kallis toiminta-tapa.

VTT on selvittänyt vaaka-hyllyjärjestelmän teoriaa ja tek-nologiaa tutkimusraportissa ni-meltä ”VMI teollisuudessa” (te-kijöinä Kai Häkkinen, JukkaHemilä, Mikko Uoti, Erno Sal-mela, Ari Happonen, Harri Hä-mäläinen, Eero Siniluhta, JukkaNousiainen ja Mikko Kärkkäi-nen). Raportin sähköinen versioon luettavissa VTT:n kotisivuil-ta.

� Tero Tuisku

- autojen, konttien, työkoneiden ja ihmisten seuranta- paikannus- karttajärjestelmät- langaton tiedonsiirto- ajoneuvotietokoneet- vaa’at joka lähtöön

TAMTRONratkaisut kaluston seurantaan

ISO 9001:2000 sertifioitu organisaatio

Ylivoimainen hinta-laatusuhdeSoita ja pyydä tarjous !

Puh. 03-31435000www.tamtron.fi

Tero

Tui

sku

– Yksittäisten tuotteiden loppumisenehkäiseminen tuotantolinjalta on yksimerkittävimmistä lisäarvoista mitäMercaOnline-järjestelmän avulla voidaansaavuttaa, palvelupäällikkö Veijo VainioMercantilesta toteaa.

LOG0802_27-29 28.2.2008 15:19 Sivu 29

30

EXW, FCA, FAS, FOB, CFR, CIF ... asko räty

Logistiikka 2 | 2008

Parilla aikaisemmalla palstalla vilkaisimme jenk-kiehtoja. Palaamme takaisin päiväjärjestyk-seen ja katsomme, mitä Inco-terms sanoo osapuolten väli-sestä ilmoitus- ja tiedonanto-velvollisuudesta.

Tieto lisää tuskaa, sanotaan.Kaupanteossa se ei pidä paikkaan-sa, ei ainakaan kansainvälisessä kaupassa. Kauppasopimuksen osapuolet– myyjä ja ostaja – eivät aina tunne toisiaan ja kumpikin heistä tarvitseealihankkijoita kaupan toteuttamiseksi. Erot kielessä, kulttuurissa ja ta-voissa tuovat oman lisänsä kauppatapahtumaan. Mieluummin liikaa kuinliian vähän oikeaa tietoa on hyvä nyrkkisääntö, joka vähentää luuloa.

Incotermsin artiklat A7/B7 ja A8/B8 käsittelevät nimenomaan myy-jän ja ostajan välistä tiedonkulkua tavaran toimittamisessa, tosin vähäneri tavoin ja eri syistä. Keskitymme seuraavassa artiklojen A7/B7 tar-koittamaan tiedottamiseen, joka käsittelee toimituspaikkaa, määräpaik-kaa, toimitusaikaa ja tavaraan sekä sen lähettämiseen tai sen vastaanot-toon liittyviä erityisvaatimuksia.

Artiklan A7 mukaan myyjän on ilmoitettava ostajalle, että hän ontäyttänyt tai valmis täyttämään omat velvollisuutensa. Kauppatavasta jatoimituslausekkeesta riippuen myyjä kertoo ostajalle, mistä ja milloin ta-vara on noudettavissa, milloin se on luovutettu rahdinkuljettajalle tai seon lähtenyt vastaanottajalle. Sen lisäksi myyjän on annettava ostajalle ta-varan vastaanoton kannalta tarpeelliset tiedot. Ne koskevat paitsi tava-raa, myös sen lastausta, asiakirjoja, käsittelyohjeita ym. Tämä jälkimmäi-nen unohtuu helposti.

Toimitusajan ja -paikan määrittelyssä oikea tiedottaminen on tärke-ää erityisesti silloin, kun myyjä tai ostaja on jättänyt asian täsmentämisenvaraan. Se on osa paikan valintaa. EXW:n mukaan myyjän on ilmoitet-tava, mistä ja milloin tavara on ostajan noudettavissa, Jos ostaja on pi-dättänyt itsellään oikeuden täsmentää paikka ja aika, hän voi tehdä sen,muutoin myyjän valinta on ratkaiseva. F-lausekkeissa ostajan on ilmoi-tettava, mistä ja milloin hän tai hänen alihankkijansa tulee noutamaantavaran. F-lausekkeiden mukainen kauppatapa ei toimikaan, ellei myyjäsaa ostajalta etukäteen tietoa siitä, missä ja milloin hänen on luovutetta-va tavara ostajan rahdinkuljettajalle joko laiturille (FAS), lastaamalla sealukseen (FOB) tai ylipäänsä luovuttamalla se rahdinkuljettajalle (FCA).Vastaavasti myyjän on ilmoitettava ostajalle, milloin hän – siis myyjä –on täyttänyt toimitusvelvollisuutensa.

Haluaisin tavaranautokuljetuksena

Selvä. SopiikoDDU Hampuri?

DDU Hampurisopii.

Tavarat ovat nytHampurissa xxx:nterminaalissa.

Tieto vähentääluuloa

Miksi en täsmentänytosoitetta ajoissa?

Numerossamme 1/04 alkaneen sarjan

kirjoittaja on valtiotieteen maisteri, joka

on pitkään työskennellyt Stora Ensossa,

nykyisin logistikkona. Räty on jäsenenä

kansainvälisessä sekä kansallisessa

Incoterms-panelissa ja merkittävällä pa-

noksella osallistunut Incoterms-lausek-

keiden uudistamiseen sekä 1990 että

2000. Samoin Räty on osallistunut myös

Finnterms-lausekkeiden ja vakio-

laivausehtojen kehittämiseen.

Toimituspaikka ja määräpaikka

C-ryhmän lausekkeissa kyse on kahdesta paikasta. Ensimmäinen ontoimituspaikka eli lastaussatama (CFR, CIF) tai lastauspaikka (CPT, CIP),jossa myyjä toimittaa tavaran ostajalle. Toinen on määräpaikka, johonmyyjä tekee kuljetussopimuksen. Käytännössä näistä kahdesta jälkim-mäinen eli määräpaikka tai tarkennettuna tietty kohta määräpaikalla onostajan kannalta tärkeämpi. Jos ostaja on C-ryhmän lausekkeissa pidät-tänyt itsellään oikeuden määritellä määräsataman tai kohteen määrä-paikkakunnalla, ostaja voi nimetä toimitusosoitteen sovitulla paikkakun-nalla. Myyjä ja ostaja ovat saattaneet sopia määräpaikasta väljästi, esi-merkiksi CIP Sao Paulo. Ostajalla on sen jälkeen oikeus määritellä, mihinSao Paulossa myyjän on tehtävä kuljetussopimus. Myyjä on siis tavallaanantanut blankovekselin ostajalle.Toisaalta jos ostaja ei käytä oikeuttaanja täsmennä määräpaikkaa, myyjä voi valita haluamansa kohdan määrä-paikkakunnalla, tässä tapauksessa Sao Paulossa.

D-ryhmän lausekkeiden mukaista kauppatapaa noudatettaessa os-tajan on pystyttävä varautumaan tavaran vastaanottoon. Niinpä myyjänon kerrottava, minne ja milloin hän aikoo toimittaa tavaran Toisaalta os-taja voi täsmentää määräpaikkaa, jos hän on jättänyt itselleen oikeudenmääritellä tarkan toimitusajan ja toimituskohteen sovitulla määräpaikka-kunnalla.

LOG0802_30-33 28.2.2008 14:42 Sivu 30

31

EXW, FCA, FAS, FOB, CFR, CIF ... asko räty

Logistiikka 2 | 2008

Myyjä ja ostaja sopivat alumiinielementtien viennistälausekkeella DDU Marseille. Ostaja täsmensi myöhemminkohteeksi satamavaraston, joka oli toisessa päässä satama-aluetta kuin myyjän käyttämän laivalinjan terminaali.Myyjä joutui järjestämään ylimääräisen maakuljetuksen.

Toimitusaika liittyy tiedottamiseen. Ostajalla on lausekkeesta riippuenvelvollisuus kertoa myyjälle, milloin hän tulee noutamaan tavaraa taimilloin tavaran tulee olla perillä. EXW, C-ehdot ja D-ehdot määrittele-vät kauppatavan, jossa ostaja voi täsmentää ajankohdan. EXW:ssä täs-mennyksen kohteena on tavaran noutoaika, C-ehdoissa sen lähettä-misaika ja D-ehdoissa saapumisaika.

Puuttuva tiedonmuru voi käydä kalliiksi

Tiedon antaminen saattaa koskea paikan ja ajan ohella myös tavaranominaisuuksia, pakkausta, käsittelytapaa, kuljetusvaatimuksia, vastaanot-toa ym. Nuo muut tiedot näyttävät kenties vähäpätöisiltä, mutta niidenpuuttuminen voi tulla kalliiksi.

Kyllä DDU Hampuri sopii.

Tavara tuleeautokuljetuksena

Miksi en tarkistanutosoitetta ennen hinnasta sopimista?

Ostaja vastaanotti rautateitse saapuvia metalliaihioita. Hän unohti mainita myyjälle, että vaunu on purettavissavain tulosuunnasta katsoen vasemmalta puolelta. Myyjälastasi vaunun oikealta puolelta. Ostaja joutui lähettämäänvaunun lähimmälle risteysasemalle käännettäväksi.

Kauppasopimusten varsinaisten osapuolten lisäksi erilaista tietoa saatta-vat kaivata myös kolmannet osapuolet kuten pankki, vakuutusyhtiö, vi-ranomaiset tai alihankkijat.

Myös artikla 10 sisältää maininnan tiedonantovelvollisuudesta. Jostoisella osapuolella on hallussaan tietoja, joita vastapuoli tarvitsee omanetunsa mukaisen vakuutusturvan hankkimiseen, nuo tiedot on annetta-va. Sama artikla sisältää myös yleisen avustamisvelvoitteen.Taustalla onse ajatus, että kummankin kauppakumppanin edun mukaista on se, ettätoimitus kaikkine muodollisuuksineen käy sujuvasti.

Edellä mainituilla tiedoilla ja niiden antamistavalla ei ole mitäänmuotovaatimusta. Englanninkielinen teksti käyttää ilmaisua ”sufficientnotice”, suomalaisen version kääntäjä on säästänyt sanoja ja jättänyt ad-jektiivin kääntämättä.Viesti on silti selvä, riittävä tieto on annettava jol-lain tavalla.

Velvollisuus tietojen antoon ja oikeus niiden saamiseen on sekämyyjällä että ostajalla. Jos jompikumpi osapuoli laiminlyö toimituksenkannalta olennaisten tietojen antamisen, se saattaa johtaa jopa kaupanperuuntumiseen ja korvausvaateisiin.Vähäisetkin tiedot voivat osoittau-tua kalliiksi, jos ne puuttuvat. Siis mieluummin liikaa kuin liian vähän oi-keaa tietoa.

� Asko Räty

LOG0802_30-33 28.2.2008 14:44 Sivu 31

Pankkiiriliike Evlillä on ollut näyttävä ilmoitussarja parin teollisuusmag-naatin taustavaikuttajasta. Toinen on pari Ford - Flanders ja toinenRockefeller - Andrews.Ajatus paljastaa hyvä vinkinantaja menestyjän ta-kaa on kaunis. Ongelmalliseksi asian tekee, että joudutaan kirjoittamaankeksintöjen ja teollisuuden historiaa uusiksi; ehkä samalla tavalla kuinDisney-yhtymä hyväksikäyttää lastenklassikoita, historiallisia romaanejatai historiallisia tapahtumia.

Evlin tai sen mainostoimiston mukaan Henry Ford aloitti autojenmassatuotannon 1913. Singeriltä Fordille palkattu Walter E. Flandersesitti uudelle pomolleen villin idean käsin tehtyjen autojen osien kor-vaamisesta täysin identtisillä osilla.Voitaisiin rakentaa liukuhihna tuotta-maan sellaisia osia, jotka sopivat kaikkiin autoihin. Menetelmän käyt-töönotolla menopelien valmistushinta putosi dramaattisesti ja Ford tie-nasi valtavan omaisuuden. Kolmessa vuodessa joka toinen USA:ssa os-tettu auto oli T-Ford... ”kiitos nerokkaan Flandersin” vetelee mainos.

Flanders on ollut todella olemassa. Ja Singerilläkin hän oli toiminut.Mistä Henry Ford hänet elokuussa 1906 vuokrasi, oli kuitenkin työstö-konepaja, joka alihankinnassa toimitti Fordin tuhannen kampiakselin ti-lauksen annetussa ajassa, mikä oli tuolloin harvinaista.

Kovaääninen, viinaakestänyt ja erittäin kookas Walter E. Flanders saiFordilta lupauksen 20 000 dollarin bonuksesta, mikäli saisi tuolloin sar-javalmistuksessa olleen A-mallin tuotannon nousemaan Piquetten teh-taassa yli 10 000 autoon vuodessa.Vaadittu määrä ylittyi pari päivää en-nen määräajan täyttymistä.

Flanders ei ainoastaan esittänyt osien vakioimista, vaan lisäsi työstö-koneiden hyödyntämistä, siirteli niitä parempiin paikkoihin valmistus-prosessin kannalta ja siirsi työtä alihankintaan, madalsi valmistusosake-koja takaisin tuottajiensa varastoon sekä leikkasi muitakin kustannuksia,usein rahaa säästämättä. Osien tekemistä ei toki suoritettu liukuhihnal-la, vaan siinä sitten koottiin osista auto. Massavalmistuksen periaatteenkokoamislinjan avulla oli esittänyt GM:n Reynold E. Olds jo 1901.

Henry Ford ehti jo olla huolissaan Flandersista, epäillen hänen vieläkaappaavan koko toiminnan tai yhtiön ja tämän uran pituudeksi jäikinFordilla 18 kuukautta. Puoli vuotta sen jälkeen alkoi T-mallin valmistus.Senkin ensimmäisen vuoden tuotanto oli 10 600 autoa.

Flanders jatkoi kyllä autoalalla, ensin Everett-Metzger-FlandersCo:lla 1908 lähtien ja 1913 alkaen Maxwell Motorilla. Jälkimmäinen oli1915 USA:n 5. tehokkain autonvalmistaja. Flanders ehti ideoimaan vielätyyppitaloteollisuuteenkin.

Fordin valtava omaisuus ei toki tullut pelkästään Flandersin ideasta,vaan myös monista muista. Fordin satavuotiskirjassa The Ford Centurykerrotaan tuotantoinsinöörin keksineen huhtikuussa 1913 jakaa mag-neeton kokoonpanon 29 vaiheeseen, jonka jokaisen teki eri työntekijäja sijoittaa prosessin hihnalle. Siihen saakka 20 minuutissa tehty työ veialuksi 13 minuuttia ja lopuksi 5 minuuttia.

Moottoriasennuspuolen esimies William C. Klann oli nähnyt teuras-tamolla liukuhihnan, jolla ruhoja paloiteltiin ja oli pohtinut, toimisikoidea autotehtaassa myös toiseen suuntaan. Lokakuussa 1913 otettiinuuden Highland Parkin tehtaan ensimmäinen 50-metrinen asennuslinjakäyttöön köysivetoisena. Auton valmistuminen nopeutui 12,5 tunnistavajaaseen kuuteen tuntiin. Jo seuraavana vuonna aikaa yhden autonvalmistumiseen kului enää 93 minuuttia. 10 000 auton vuosituotantonousi seitsemässä vuodessa yli 300 000:een.

Ja miksi Henry Ford sanoi kuuluisat sanansa, että auto sai olla minkävärinen tahansa, kunhan se on musta? Sanonnan aikana musta auto-maali oli nopeimmin kuivuvaa. Kun muut värit kehittyivät nopeamminkuivuviksi, saatiin niitäkin käyttää.

Mainoksen yksinkertaistetun lähtötekstinkin löysin sivultawww.schooleymitchell.com, case study # 4. Siitä näytettiin työstettäes-sä vedetyn vielä pitemmälle meneviä johtopäätöksiä.

Entä sitten Rockefeller ja Andrews?Kemisti-keksijä Samuel Andrews ideoi ja toteutti aivan uuden tavan ja-lostaa öljyä. Koneella pystyttiin kyllä poraamaan öljyä maasta, mutta öl-jyn jalostaminen käyttökelpoiseksi oli äärettömän hidasta. Mainoksenmukaan Andrews esitteli Rockefellerille jakotislauksen ideanaan ja hel-pompana ja nopeampana tapana saada öljystä eri ainesosia ja myynti-kelpoista tuotetta. Hän kysyi, voidaanko rakentaa öljynpuhdistamo. Me-netelmä osoittautui ylivertaiseksi ja sen avulla Rockefeller sai liike-toimensa huimaan kasvuun ja ansaitsi myöhemmin valtavan omaisuu-den.

Jakotislauslaitteen ja viskosimetrin oli keksinyt hieman aiemmin Sak-sassa Karl Engler, maaöljytieteen isä. Andrewsin ansio oli, että hän no-peasti oppi hyödyntämään ja kokeilemaan jakotislausta erilaisten raaka-öljyjen jalostamiseen sekä kehittämään niistä saaduille tuotteille sopiviakäyttökohteita ja tarkoituksia. Kaikkein tärkein ominaisuus Andrewsinjalostuksessa oli se, että hän sai jalostettua eniten tuotetta raakaöljylit-rasta. Kauppatoiminnassaan myös lamppuöljyä myynyt Rockefeller si-

32

hillo

Kirjoittaja Hannu Hillo on Logistiik-

ka-lehden toimituspäällikkö. Hän tuli

Navigatorista v. 1985 Kuljetuksen toi-

mitussihteeriksi ja on toiminut Logis-

tiikan toimituspäällikkönä lehden pe-

rustamisesta v. 1996 lähtien.

Logistiikka 2 | 2008

Keisarinhistoriallisetvaatteet

LOG0802_30-33 28.2.2008 14:45 Sivu 32

Laajassa (450 s.) sidotussa neliväriku-vin varustetussa teoksessa selvitetäänlaajasti eri kuljetusmenetelmien sekävarastointijärjestelmien toimintaperi-aatteet. Teoksessa esitellään nelivä-rikuvin Suomessa ja muualla käytössäolevaa kalustoa. Kirja sopii käsikirjaksi niin alalla toi-mivalle ammattilaiselle kuin alaanperehtyvälle opiskelijalle ja työnteki-jälle. Kirjan sisällysluetteloon voi tutustuaSuomen Logistiikkayhdistyksenwww -sivulla www.logy.fi

Hinta 47,- € +toimituskulut sekä alv

Kirjatilaukset suoraan kustantajalta: fax: 09-177 675email: koulutus@logy.fi

Saatavilla myös hyvinvarustetuistakirjakaupoista!

Jouko Santalan, Reijo Pourin ja JouniKarhusen teos:

Kuljetukset javarastointi- järjestelmät, kalusto ja toi-mintaperiaatteet

33

hillo

Logistiikka 2 | 2008

joitti 1862 nimenomaan Andrewsin puhdistamoon noin 30 Clevelan-din alan muun yrityksen joukosta.Vuonna 1865 Rockefeller myi osuu-tensa kaupastaankin ja tuli osakkaaksi Andrewsin yritykseen. Johnin veliWilliam perusti oman jalostamonsa samoihin aikoihin, jonka hän osti jaliitti Rockefeller & Andrewsiin v. 1867.

Mainostoimistolle tiedoksi:Andrews ei ollut varsinainen bisnesmies,mutta sitä oli Rockefeller. Hän sai hajanaisen jalostamokentän koottuaja jopa oman tunnuksensa Standard Oilin alle. Kun rautateitä rakennet-tiin runsaan kilpailun vallitessa öljyalueelle ja ratayhtiöt osallistuivat ja-lostamojen luototukseen, lähti Rockefeller puolestaan mukaan rautatie-alalle, hankki ensimmäiset metalliset säiliövaunut, teki Vanderbiltin rauta-tieyhtiön kanssa salaisia sopimuksia, vuokrasi omia vaunujaan kalliilla jalopuksi oli kahminut itselleen 95 % USA:n öljyntuotannosta. Kunin-gasajatus oli kuitenkin rakentaa joutomaana pidettyjen ratavallien vie-reen satojen kilometrien putkilinjat, joissa öljyn kuljetus pumppauksi-neenkin tuli maksamaan alle 7 % rautatiekuljetuksen hinnasta. Maa-alueista oli kuitenkin tehty maanomistajien kanssa yksinoikeussopimuk-set, jotka pitivät kilpailijat loitolla. Maksuna oli käytetty Standard Oilinosakkeita. 1877 hän sai pahimman kilpailijansakin selätettyä ja ostettuamerkittävimpien rautatieyhtiöiden säiliövaunut halvalla. Ja kaikki tämätapahtui juuri ennen auton keksimistä.

Standard Oil oli nykyarviolla osto- ja myyntikartelli, jolla oli vielä yh-teinen kuljetusinfra.

Yhdysvalloissa säädettiin viimein 1887 trustienvastainen laki. Viisivuotta tämän jälkeen Ohion korkein oikeus lakkautti Standard Oilin.Viisitoista vuotta myöhemmin määrättiin Standard Oilille 29 miljoonandollarin sakot, kun se ei ollut päätöstä noudattanut! Neljä vuotta myö-hemmin Liittotuomioistuin vahvisti tämänkin päätöksen. Mutta eipäsakkoja sittenkään maksettu.Trustin purkaminenkin johti vain konserninsyntymiseen. Trustin 39 osakasjalostamoa myi kukin osake-enemmis-tönsä Standard Oil of New Jerseylle, jonka johdossa oli eräs John D.Rockefeller.

Tuskin Andrewsista olikaan Rockefellerin neuvojaksi. Tämä oli to-dennäköisesti nähnyt mahdollisuuden jo ennen Andrewsin tapaamista.Ja valtava omaisuus syntyi organisointikyvyn, ruhtinaallisen häikäilemät-tömyyden ja oikean historian vaiheen kohtaamisesta.

LOG0802_30-33 28.2.2008 15:47 Sivu 33

Työn ja perheen yhteensovittaminen koetaan yleensä haasteelliseksi. Ei-kä käy kieltäminen, nuorehkon perheen isänä on välillä hieman vaikeuk-sia löytää aikaa tasapainoisesti molemmille. Ai miten tämä muka liittyyaiheeseen? No siten, että edellä mainittu taitaa olla kuitenkin lastenleik-kiä verrattuna tietojärjestelmien yhteensovittamiseen.

Tietotekniikkayritykset mielellään myyvät ohjelmistotuotetta, jokaon heti valmis käyttöönotettavaksi. Kehityskustannukset on jo maksettuja lisenssimaksut juoksevat. Ja tuotekin on ensimmäisten käyttäjien toi-mesta testattu eli lastentaudit on parannettu. Mikäs siinä, ostajallekin seon helppoa, luotettavaa ja edullista.

Mutta auta armias, jos asiakas sattuu tarvitsemaan lisätoimintojaolemassa olevaan pakettiin.Viimeiseen asti yritetään kääntää asiakkaanpää huomaamaan, että itse asiassa ohjelma tekee kaiken tarvittavan niinkuin pitääkin, asiakkaan toimintamalli vain on väärä tai kummallinen. Jakun viimein todetaan, että tarttis todella tehrä jotain, niin alkaa seuraa-va vaihe - tietojärjestelmien yhteensovittaminen.

Tehdään liittymä. Ja toinen. Ja niin monta kuin on tarpeen, kyllä oh-jelmat siihen taipuvat. Niin kuin taipuvatkin, kunhan osataan tehdä oi-kein liittymien määrittely, järjestelmien kommunikointi tietojen lähettä-misineen ja sisäänlukuineen sekä tietysti järjestelmien sisäinen tietokan-tojen päivitys tietojen muuttuessa. Mitä useampi yhteen liitetty tietojär-jestelmä, sitä useampi liittymä tarvitaan.

Isot toiminnanohjausjärjestelmät ovat hyvä esimerkki järjestelmistä,joilla esitteiden ja myyntipuheiden mukaan voidaan tehdä kaikki, mitä yri-tyksen tarvitsee tietoteknisesti hallita. Ostoreskontrasta työvuorosuun-nittelun kautta laskutukseen, unohtamatta yrityksen logistisia tarpeita. Nojoo, me kaikki tiedämme, että joku toiminto jää väkisinkin ulkopuolelle jasitten tarvitaan rinnakkaisjärjestelmä. Ellei muuta, niin logistiikkakumppa-nin järjestelmä, jonne ja josta pitäisi siirtää tietoa jatkuvasti.

On monia tapoja järjestää järjestelmien välinen kommunikointi.Yri-tyksen sisällä voi olla viisasta valita data warehouse -tyyppinen ratkaisu,

joka on eräänlaista informaatiologistiikan ulkoistamista.Tällöin järjestel-mät voivat olla mahdollisimman vakioituja ja niistä on liittymät vain kes-kusvarastolle eli tietokantaan, jossa on hyllypaikka jokaiselle tai mahdol-lisimman monelle eri järjestelmistä löytyvälle tiedolle.Tällaiseen keskus-tietokantaan on suhteellisen helppo rakentaa ohjelmia, joiden avullavalvotaan tietojen siirtoa ja päivittymistä kohdejärjestelmiin.Tai oikeas-taan niillä tehdään koko tiedonsiirto, koska usein pääjärjestelmissä eiole ko. toimintoja.

Yritysten välillä - ainakin logistiikan alalla - suosittua on EDI/OVT.EDI-yhteyksien avaamisajoista tosin ei voi vielä arvata, että se on suo-sittua; avausprojektit kestävät yllättävän kauan ollakseen vakiintunut tie-donsiirtotapa organisaatioiden välillä. Syitä tähän on monia, mutta sa-nomien osaoptimointi lienee yleisimpiä. Eli yritykset mielellään sisällyt-tävät EDI-sanomaansa vain ne kentät, joihin on tietoa tarjolla. Jos ei oletietoa, jätetään koko kenttä pois. Niinpä sanoma ei ole enää standardi-muotoinen ja joudutaan EDI-projektin kurimukseen, jossa muuntimetovat lujilla. Ja usein projekteissa on mukana vain tietohallinnon edusta-jia, kun sanomissa esiintyvien tietojen nopeassa tulkinnassa olisi tärkeäätietää myös operatiivisista asioista.

Helmikuinen uutinen (HS 5.2.) Eduskunnan Sali 2007 -projektin ve-nymisestä ja kustannusten karkaamisesta oli erikoinen esimerkki järjes-telmien yhteensovittamisessa kohdattavista yllättävistä ongelmista. Vaimitä sanotte siitä, että istuntosalin uusi äänestysjärjestelmä ei sovellus-ohjelman ja palvelimen varusohjelman yhteensopimattomuudesta joh-tuen kestänytkään 200:a yhtäaikaista käyttäjää? Liekö sielläkin optimoitutiedon määrää, tässä tapauksessa toteutuneiden läsnäolojen perusteel-la? Joka taas voi olla merkki siitä, että siellä se työn ja perheen - tai jon-kun muun - yhteensovittaminen on jo hieman pidemmällä.

� Kimmo Nykänen

34

nykänen

Logistiikka 2 | 2008

Tämänkertainen kirjoittaja Kimmo

Nykänen toimii Transpoint Oy Ab:n

kehityspäällikkönä pääasiallisena vas-

tuualueenaan yhtiön tuotanto-organi-

saation käytössä olevien tietojärjestel-

mien kehittäminen. Nykänen on Jy-

väskylän Tekun kasvatteja seitsemän-

toista vuoden takaa, hän kuuluu myös

Logistiikkayhdistyksen koulutusvalio-

kuntaan.

Yhteensovittavuussovittavissa – tietojärjestelmienkinosalta?

LOG0802_34-35 28.2.2008 15:13 Sivu 34

N A V I R A I LN A V I R A I L

Naviralilmo 28.2.2008 12:29 Sivu1

36

makasiini

Logistiikka 2 | 2008

PVC-hallit osana Olkiluodonlogistiikkaketjua

Krafanlagen ARGE Olkiluoto 3, KAO on otta-nut käyttöönsä kaikkiaan 10 Janus Oy:n toi-mittamaa pvc-hallia. Suurin halleista on kool-taan 25 x 96 metriä. Halli on jaoteltu välisei-nillä kuuteen eri osaan erilaisten materiaalienvarastointia varten. Eri kokoiset hallit (koko-naispinta-ala 7200 m2) on sijoitettu Olki-luodon sataman alueelle, mistä hoidetaannoin 100 kilometrin putkiston ja 30000 put-kistokannakkeen esivalmistelut.

Osa halleista on lämpöeristettyjä ja kaikkihallit on mitoitettu 40m/s tuulikestävyydellesekä 2,0 kN/m2 lumikuormalle.

Krafanlagen ARGE Olkiluoto 3, KAO:nprojektipäälikkö Markku Kuitusen mukaannopea toimitus oli avaintekijä hallitilauksenohjaamiselle Janus Oy:lle.

Kouvolan logistiikka-alueelle valmistuu ajan-mukainen ja tehokas elintarvike- ja tavarater-minaali. Kolmen logistiikkayrityksen yhteister-minaalin uskotaan tuovan alueella uutta puh-tia etenkin elintarvikkeiden käsittelyyn ja kul-jetuksiin.

Pohjolan Liikenne -yhtiöihin kuuluvat jamaanlaajuisesti toimivat Transpoint Oy Ab jaCombitrans Oy sekä lähinnä Keski-, Etelä- jaKaakkois-Suomen alueella operoiva Kaks PlusKuljetus Oy lähtivät suunnittelemaan yhteis-työkuviota, joka mahdollistaisi niin tehokkaattavarankuljetus- kuin erityiskäsittelyä vaativatelintarvikekuljetuspalvelutkin.

Kouvolan Yritysmagneetti Oy on raken-nuttanut terminaalin, jonka vuokralaisiksi yri-tykset ovat tammi-helmikuun vaihteessamuuttneet.

– Elintarviketeollisuus ja kauppa toimivatusein valtakunnallisesti, ja suunnitelmat logis-tiikan kehittämiseksi tapahtuvat usein koko-naisuuksia rakentamalla.Vain riittävän suuri jatehokas terminaali voi jatkossakin olla kilpai-lukykyinen, toteaa Jyri Suominen, elintarvike-kuljetuksiin erikoistuneen Plus Kaks Kuljetuk-sen toimitusjohtaja Uudessa elintarviketermi-naalissa tullaan käsittelemään kuukausittain

yhteensä noin 4,5 miljoonaa kiloa elintarvik-keita. Myös työllistämisvaikutukset ovat mitta-vat: suoranaiset ja välilliset työpaikat yhteen-laskettuina terminaalin arvioidaan työllistävänkokonaisuudessaan runsaat sata henkilöä.

Kouvolan maantieteellinen sijainti ja senlogistiikkapalvelut tekevät siitä yhden maam-me logistiikan keskuksista ja Kouvolassamaantieliikenne kohtaa idästä tulevan raidelii-kenteen.Tämä tarjoaa hyviä mahdollisuuksiaiyhteistyön lisäämiseen Transpointin, Com-bitransin ja VR Cargon välillä, toteaa Trans-pointin toimitusjohtaja Markku Henttinen.

Kerrosneliöitä yhteisterminaalissa on kaik-kiaan noin 11000. Näistä Transpointilla onkäytössään noin 2500 m2 puolilämmintä(+10-+15C) terminaalitilaa, joka on pääasias-sa varattu kappaletavaran terminaalitoimin-toihin. Osaa tiloista on mahdollisuus käyttäämyös lyhytaikaiseen varastointiin. Pääasiassaelintarvikkeiden kuljetuksessa ja lyhytaikaises-sa terminaalityössä tarvittavaa viileää (+2-+8C) tilaa elintarvike- ja tavaraterminaalistalöytyy noin 3000 m2. Lisäksi terminaalissa onkäytössä noin 200 m2:n pakkastiloja (-25C).ja niin sanottuja tiivisperälastauspaikkoja onkaikkiaan 71 kpl.

Elintarvikelogistiikka tehostuu Kymenlaakson alueella

Konecranes sai neljännen RTG-nosturitilauksen Petrolesportilta Venäjältä

Konecranes allekirjoitti tammikuussa 2008sopimuksen neljän kumipyöräkonttinosturin(rubber tired gantry, RTG) toimittamisestaOJSC Petrolesportin rahtiterminaaliin Pie-tariin. Nosturit toimitetaan vuoden 2008 lo-pussa ja vuoden 2009 alussa. Osapuolet ovatsopineet, ettei kauppasummaa julkisteta.

Tämä on Petrolesportin neljäs Konecra-nes RTG -nosturitilaus. Konecranes on tähänmennessä toimittanut Petrolesportille viisiRTG-nosturia, ja uusimman tilauksen lisäksikuutta RTG-nosturia valmistetaan parhaillaan.Petrolesport on yksi suurimmista Pietarin sa-tamassa toimivista lastinkäsittely-yrityksistä. Seon osa Severstaltrans-konsernia, joka on joh-tava kuljetuspalveluiden tarjoaja Venäjän sekäCIS-maiden ja Baltian maiden markkinoilla.

Petrolesport lisää terminaalinsa kapasiteettiaVenäjän rahtiliikenteen jatkuvan kasvun takia.

Tilattuja RTG-nostureita käytetään jousta-vaan ja tehokkaaseen kontinkäsittelyyn. 16-pyöräisten RTG-nostureiden nostokapasi-teetti on 50 tonnia. Ne voivat pinota kuusikonttia päällekkäin, ja pukin jalkojen väliinmahtuu ajotien lisäksi kuusi konttia rinnak-kain.

– Olemme erittäin tyytyväisiä saatuammetämän tilauksen, joka todistaa että Petroles-port on tyytyväinen tuotteeseemme ja yh-teistyöhömme, sanoo Aku Lehtinen, johtaja,RTG-nosturit. - Vuonna 2007 Venäjän no-peasti kasvaviin konttisatamiin myymämme20 RTG-nosturia ovat menestyneet hyvin, jatämä tilaus tukee jatkuvaa menestystämme.

Pakettien kotiinkuljetukset lisääntyneet yli puolella

Itellan kotiin kuljettamien pakettien määrä lisääntyi yli puolella vuoden 2007 aikana. Erityisestiisokokoisten tuotteiden, kuten huonekalujen ja kylmälaitteiden kotiinkuljetukset lisääntyivätjopa yli 60 prosenttia. Myös kuluttajien lähettämistä paketeista yhä useampi toimitettiin peril-le kotiinjakelupalveluna.

Pakettien kokonaisvolyymit kasvoivat viime vuonna noin 9 prosenttia. Itella on säilyttänytmarkkina-asemansa koko ajan koventuvassa pakettien kuljetuskilvassa. Itellan lisäksi paketti-kuljetuksista kilpailee niin kotimaisia kuin ulkomaisia yrityksiä.

Varamiespalvelu laajenee Ruotsiin

Varamiespalvelu-Yhtiöt/VMP-Group on osta-nut ruotsalaisen Prima Bemanning Ab -henki-löstöpalveluketjun. Oston jälkeen Varamies-palvelu toimii Suomessa, Ruotsissa ja Virossayhteensä 66 toimipisteen voimin.Viimeisin Va-ramiespalvelun toimipiste avattiin Itä-VironJõhviin noin viikko sitten.

– Kansainvälistyminen on päivän sanamyös henkilöstöpalvelualan markkinoilla.Olemme menestyneet Virossa ja laajentaneetsiellä konttoriverkostoa tasaiseen tahtiin, jo-ten katseet oli aika suunnata länteen. Monetasiakasyrityksemme toimivat myös Ruotsissa,joten Priman liittyminen Varamiespalveluunmahdollistaa näiden asiakkaiden palvelunmyös Ruotsissa. Sama toimii tietysti toisin-päin, kertoo Varamiespalvelun toimitusjohtajaJukka Antila.

Lisätietoja:www.varamiespalvelu.fi

LOG0802_36-41 28.2.2008 15:32 Sivu 36

37

makasiini

Logistiikka 2 | 2008

Huonekalut Transpointinlogistiikkaketjun osaksi

Transpoint Oy Ab ja Vepsäläinen Oy ovat so-pineet pitkäjänteisestä logistiikkayhteistyöstä.Sopimuksen myötä Transpoint vastaa jatkossaVepsäläinen Oy:n ja Koti-Idea Oy:n operatii-visen logistiikan johtamisesta ja kehittämisestäsekä siihen liittyvien palveluiden kilpailutuk-sesta ja hankinnasta. Yhteistyö käynnistyy vä-littömästi. Sopimus mahdollistaa Vepsäläiselleja Koti-Idealle keskittymisen omaan ydinliike-toimintaansa, ja se tukee hyvin Transpointintavoitetta laajentaa asiakaslähtöisesti palvelu-tarjontaansa.

Vepsäläisen varatoimitusjohtaja SeppoLaine kertoo logistiikkayhteistyön tavoitteenaolevan Koti-Idea- ja Vepsäläinen -ketjujen vä-listen synergioiden löytäminen ja hyödyntä-minen sekä uusien toimintamallien käyt-töönotto koko toimitusketjussa.

New links with Russia and the Baltics

APL has launched a new feeder service lin-king Tallinn and St Petersburg with North Eu-rope, Asia and the Americas via APL-opera-ted services. The new service - the NorthBaltic Express (NBX) - operating two vessels,on a 14 day rotation, calling on a weekly basisat Rotterdam, Zeebrugge, Tallinn and St Pe-tersburg (Petrolesport Terminal), is startingon 14th February 2008 with the sailing ofMV Uppland from Rotterdam. In con-junction with the second vessel, the MV Nor-deroog, the NBX will provide fixed-dayweekly sailings on the route, with arrivals de-signed to ensure on-time cargo delivery at StPetersburg (Petrolesport).

Konecranes sai STS-nosturinlisätilauksen suomalaiseltaStevecolta

Konecranes sai helmikuussa 2008 satama-operaattori Stevecolta yhden satamakontti-nosturin (ship-to-shore, STS) lisätilauksen.Nosturi toimitetaan Stevecon Vuosaaressa si-jaitsevaan konttiterminaaliin kevään 2009 ai-kana. Nyt tilattu STS-nosturi on samanlainenkuin Stevecon heinäkuussa 2007 tilaama nos-turi, joka toimitetaan Vuosaaren terminaaliinkesällä 2008. Osapuolet ovat sopineet, ettäkauppahintaa ei julkisteta.

Steveco on Konecranes-konsernin pitkä-aikainen asiakas, ja yrityksellä on useita erilai-sia Konecranes-nostureita konttiterminaalis-saan Mussalossa. Stevecon uusi Vuosaarenkonttiterminaali avataan liikenteelle marras-kuussa 2008. Steveco uskoo Vuosaaren sata-man konttiliikenteen kasvavan voimakkaasti jainvestoi siksi uusiin laitteisiin. Konecranes STS-nosturit ovat olennainen osa terminaalin toi-mintaa.

- Olemme todella tyytyväisiä saamastam-me tilauksesta, sanoo Konecranes STS -nostu-reista vastaava johtaja Juha Aatola. - Tämä vah-vistaa entisestään asemaamme Itämeren alu-een johtavana STS-nostureiden toimittajana.

Nyt tilattu Panamax-luokan satamanostu-ri on tyypiltään BoxHunter-nosturi, joka mah-dollistaa konttien nopean ja tarkan asemoin-nin ja näin lisää toiminnan tehokkuutta. Nos-turin nostokapasiteetti on 50 tonnia, ja senulottuvuus on 39 metriä. Nosturi on suunni-teltu niin, että kontteja voidaan välivarastoidakiskojen väliin.

Rocla Venäjälle

Rocla laajentaa toimintaansa kasvavilla Venä-jän markkinoilla avaamalla oman toimipisteenMoskovaan. Laajentamisen taustalla on yrityk-sen strategia vahvistaa jakelutietään erityisestiVenäjällä. Yrityksellä on ollut tytäryhtiö Pie-tarissa kolmisen vuotta.

Helmikuun alussa toimintansa aloittanutMoskovan yksikkö koostuu reilun kymmenenhengen myyntitiimistä, jolla on vahva koke-mus trukkialalta. Myyntiorganisaatiota täyden-netään kevään kuluessa huolto- ja korjaamo-henkilökunnalla. Myös Roclan Moskovan jäl-leenmyyjät jatkavat toimintaansa.

- Alueella on varastotiloista miljoonienneliömetrien patoutunut tarve, jota puretaanvoimakkaalla uudisrakentamisella,ja trukki-markkinoiden kasvun ennustetaan olevanvoimakasta tulevinakin vuosina, kertoo toimi-tusjohtaja Tapio Rummukainen Roclasta.

Variable Reach Truck from Meclift

Oy Meclift Ltd has launched its VariableReach Truck ML 5012R for heavy lift applica-tions.The first truck is delivered to an Italiancustomer for in-ship stone handling.

The Variable Reach Truck ML 5012R has alifting capacity of 50 tonnes at a load centerof 1.2 meters. It is characterized by a reachfeature which enables it to handle heavy lo-ads from locations impossible for thestraight-masted trucks. The compact truck iscapable of operating in confined space in-doors or outdoors. Thanks to its telescopictwin booms, the truck has a relatively lowoverall height. Combined with a toplift con-tainer spreader it could be used for on-board

ro-ro activities. The direct hydraulic lifting isalso simpler to maintain._ The truck is equip-ped with electrically controlled, low emissionVolvo engine, ZF transmission and electricallycontrolled load sensing hydraulics and variab-le displacement pumps, combined with Can-Bus technology for reliable operation._Themachine has a maximum lift height of 6.55 mwith forks and outreach of 2.25 m.With themachine length of 7.7 m (without forks),width of 3.8 m and turning radius 7 m it isthe most compact lift truck on the market inits lifting capacity range.

Further information: www.meclift.fi

LOG0802_36-41 28.2.2008 15:32 Sivu 37

38

makasiini

Logistiikka 2 | 2008

Suomalaiset yrityksetkäyttävät yhä enem-män vuokrattua varas-totilaa. Lähes 60 pro-senttia yrityksistä arvioivarastointitarpeensakasvavan muun muassasuotuisan talouskehi-tyksen myötä seuraa-van 3-5 vuoden ku-luessa. Yrityksistä vii-desosa aikoo vastata li-sääntyvään varastotilantarpeeseen lisätiloja vuokraamalla.

Tällä hetkellä 86 prosentilla suomalaisistayrityksistä on oma ja 28 prosentilla vuokrattuvarasto. Niistä yrityksistä, joilla on jo vuokrat-tuja varastotiloja, peräti 53 prosenttia aikoovuokrata niitä lisää. Tulevaisuudessa vuokra-halleihin aikoo turvautua 14 prosenttia niistäyrityksistä, jotka eivät niitä tällä hetkellä käytä.

Varastoratkaisun valintaan vaikuttavat eni-ten hinta sekä tilojen joustavuus ja muunnel-tavuus. Oman varaston omistavat nimesivätsuurimmiksi ongelmikseen vääränlaisen tilan

83 prosenttia vastaajista sanoi yrityksensähuomioivan ympäristönäkökulman strategi-sella tasolla. Suurin osa yrityksistä piti tärkeim-pänä perusteena imagoarvoa. Amerikkalaisis-ta yrityksistä 71 prosenttia käyttää ympäristö-argumenttia markkinoinnissaan, globaalistivastaava luku on 59 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan ympäristön huo-mioivien yritysten kilpailukyky on noussut janiiden asiakkaat ovat selvästi muita tyytyväi-sempiä. Lisäksi yritysten toimintakustannuksetovat laskeneet ja ne ovat etulyöntiasemassalainsäädännön muuttuessa.

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavis-sa osoitteessa: <http://www.bearingpoint.com/greensupplychainsurvey2008>http://www.bearingpoint.com/greensupplychainsur-vey2008

Uusi vaihtoehto rahdilleHelsingistä Tallinaan

Navirail liikennöi Suomen lipun alla jäävahvis-teisella ( A1 Super) RO-RO alus M/S Ahtelal-la Sompasaaren ja Muugan satamien välilläkaksi kertaa päivässä. Aluksessa on yhdistel-mille lastitilaa, yhteensä 1 600 m kolmellakannella. Laiva lähtee Sompasaaresta joka päi-vä aamulla klo 10.00 ja illalla 22.00.

Lasse Sandgren Navirailistä kertoo turval-lisuuden olevan taattu:Aluksen yläkannella onsääsuoja, joka suojaa jäätä ja suolaa vastaan jalisäksi yläkansi on tarkoitettu vaarallisten ai-neiden kuljetukseen. Muille kansille voidaanlastata yhdistelmät, puoliperät ja jopa auton-kuljetusautot. Lisäksi kaikki ajoneuvot ja perä-vaunut kuvataan neljästä suunnasta Navirailinvastuualueella. Näin vältytään epäselvyyksiltävahinkotilanteissa.

Uusi laivayhteys käynnistyi maaliskuunalussa 2008 ja yhteys on suunniteltu ja tehtypalvelemaan kuljetusyhtiöitä vaihtoehtoisenareittinä Suomenlahden yli. Navirail palveleeSompasaaren lipunmyyntipisteestä ja lisätie-toja saa Navirailin kotisivuilta osoitteessa:www.navirail.com

Itella Logistiikka osti Kauko Groupin Myyjinä kaupassa ovat Juuranto-yhtiöihinkuuluva UB Kaukohuolinta Invest Oy, KaukoGroupin toimiva johto sekä Ilmo KoskisenSpedex Oy. Kauko Groupilla on 110 työnteki-jää. Tuusulassa sijaitsevan pääkonttorin lisäksitoimipisteitä on Turussa,Tampereella, Lahdes-sa,Tallinnassa, Riikassa sekä edustusto Mosko-vassa. Kauko Group -konsernin liikevaihtovuonna 2007 oli noin 56 miljoonaa euroa.Kaupan yhteydessä Itella Logistiikan Suomenuudeksi maajohtajaksi on nimitetty KaukoGroupin nykyinen toimitusjohtaja Jarmo Ha-lonen.

- Tavoitteeni on tuoda kansainvälinenmaantie-, meri- ja lentorahdin osaamisemmeosaksi Itella Logistiikan Suomen palvelukoko-naisuutta ja lisätä näin Itella Logistiikan edelly-tyksiä olla johtava palvelulogistiikan toimijaPohjois-Euroopassa, Jarmo Halonen vakuut-taa.

Yrityskaupan yhteydessä Itella Logistiikkaon myös sopinut Kauko Groupin ruotsalaisenosakkuusyhtiö Hansar Logistics Ab:n kokoosakekannan ostosta. Hansar Logisticsin pää-toimipaikka on Boråsissa. Sen palveluksessaon 35 työntekijää ja liikevaihto vuonna 2007oli noin 15 miljoonaa euroa.

Tehdyn tutkimuksen mukaan yritykset eivätota ympäristöä riittävästi huomioon toimitus-ketjunsa hallinnassa. Yli 600 yritysjohtajaamaailman suurimmista yrityksistä vastasi kysy-myksiin liittyen ympäristövaikutusten huo-mioimisesta toiminnassaan.

Toimitusketjulla tarkoitetaan kokonaisuut-ta alkaen tuotteiden ja palveluiden suunnitte-lusta aina toimitukseen asiakkaalle. Yritystentoimitusketjuilla on merkittävä ekologinen ja-lanjälki.

Vain 35 prosenttia vastanneista yrityksistäsanoi ympäristönäkökulman vaikuttavan toi-mitusketjunsa hallintaan. Tärkeimmäksi syyksimiksi ympäristönäkökulmaa ei oteta huomi-oon vastaajat nimesivät tiedonpuutteen. Vain11 prosenttia vetosi ympäristönsuojelun ai-heuttamiin kustannuksiin.

Yritykset eivät huomioi ympäristöä toimitusketjussaan

ja muutostöihin vaadittavan korkean hinnan.Näihin ongelmiin vuokratilat vastaavat hyvin,sillä PVC-hallien pystyttäminen on nopeaa jaedullista ja yritykset voivat ostaa hallin jokoomakseen tai vuokrata sen aina tarpeen mu-kaan.

Tiedot käyvät ilmi Lainapeitteen, markki-nointiyritys meXtin ja viestintätoimisto Cone-xion tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksessakysyttiin varastointitarpeen kehityksestä, erivarastointiratkaisujen käytöstä ja valintakri-teereistä varastointiin vaikuttavilta päättäjältä.

Vuokravarastojen käyttö kasvussa suomalaisyrityksissä

Raskoneelle ABB:n trukkien myynti- ja huoltotoiminnot

Raskone Oy on ostanut ABB Oy Serviceltä trukkien myynti- ja huoltotoiminnot Helsingissä,Kotkassa, Lahdessa, Oulussa, Pietarsaaressa,Turussa, Seinäjoella ja Vaasassa. Kaupan yhteydes-sä siirtyi noin 30 henkilöä

Raskoneen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä 1.2.2008. – Siirtyvä liiketoiminta sisäl-tää huollon lisäksi myös trukkien leasing- ja vuokrauspalvelut, jotka vahvistavat merkittävästitytäryhtiömme Easy Km Oy:n asemaa johtavana hyötyajoneuvojen ja työkoneiden asiakasrat-kaisujen tuottajana, toteaa Raskoneen toimitusjohtaja Jyrki Kaskinen.

Lisätiedot: www.raskone.fi

LOG0802_36-41 28.2.2008 15:32 Sivu 38

39

makasiini

Logistiikka 2 | 2008

Mitsubishi Forklift Trucks on esitellyt uudenistuen ajettavan pinontatrukin, jota valmistajakuvailee ‘joka paikan’ varastotrukiksi. Mitsu-bishin SBS15-20N-sarjan trukeilla voidaan pi-nota kuormia hyllyihin, joiden korkeus on jo-pa 6,5 metriä. Trukkeja voidaan käyttää ka-peammilla käytävillä kuin työntömastotrukke-ja ja niiden avulla kuormien kuljetus sujuu te-hokkaasti pitemmilläkin matkoilla.

Mallistoon kuuluu kolme mallia, 1,5 ton-nin SBS15N; 1,5 tonnin SBS15NIperusnostolla, joka mahdollistaasuuremman maavaran kaltevillapinnoilla; sekä 2,0 tonnin SBS20N,joka soveltuu käytettäväksi ras-kaampien kuormien ja korkeam-pien hyllyjen yhteydessä.

Uusin AC-tekniikka mallistossamahdollistaa suuremman ajonopeu-den sekä tehokkaan kiihdytyksen -myös kuorman kanssa - sekä tasaisen,hiljaisen ja hallitun käytön, pidemmät työ-vuorot ja alhaiset huoltovaatimukset.

Käyttömukavuutta lisää täysin jousitettu jasäädettävä istuin, jossa on säädettävät kä-sinojat sekä ergonomisesti sijoitetut hallinta-laitteet.

Automaattinen portaaton nopeudensää-din valvoo nostokorkeutta ja ohjauskulmaamuuttaen ajonopeutta tarvittaessa.

Trukin käyttöparametrit voidaan ohjel-

moida kullekin käyttäjälle yksilöllisesti sopivik-si. Lisätietoja: Berner Osakeyhtiö, Trukkiosas-to, www.bernertrukit.fi

Meriliikenne vilkasta vuonna 2007

Merikuljetukset Suomen ja ulkomaiden välillälisääntyivät vuonna 2007 yli 3 miljoonaa ton-nia edellisestä vuodesta. Ulkomaan merilii-kenteessä kuljetettu tavaramäärä ylitti ensim-mäisen kerran 100 miljoonan tonnin rajan jaoli kaikkiaan 102,6 miljoonaa tonnia. Tuontiaoli 57,9 miljoonaa ja vientiä 44,7 miljoonaatonnia. Tuonti kasvoi 6,2 prosenttia, kun taasvienti jäi lähes edellisen vuoden tasolle. Mer-kittävimmät tekijät tuonnin kasvussa olivatraakapuun tuonnin sekä tuontitransiton li-sääntyminen.

Suomalaisen tonniston osuus ulkomaantavaraliikenteen merikuljetuksista kasvoi vuo-sikausia jatkuneen laskusuunnan jälkeen noinyhdellä prosenttiyksiköllä - viime vuoden ta-varaliikenteestä hoidettiin suomalaisilla aluk-silla 29 prosenttia.Tuontikuljetuksissa suoma-laisten alusten osuus nousi 37,9 prosenttiin javientikuljetuksissa 17,5 prosenttiin.

Suomen ulkomaan merikuljetuksia hoi-dettiin viime vuonna 52 eri satamasta, joista

suurimman, Kilpilahden (Sköldvik) kautta kul-jetettiin 16,3 miljoonaa tonnia tavaraa. Kilpi-lahden jälkeen seuraavaksi suurimmat sata-mat olivat Helsinki (13,1 milj. tonnia) ja Kotka(10,2 milj. tonnia). Suomen kymmenen suu-rimman sataman osuus koko ulkomaan tava-raliikenteestä oli 75 prosenttia. Suurimatvientisatamat olivat Helsinki ja Kilpilahti sekäseuraavina Kotka, Rauma ja Hamina.Tuontisa-tamien kärjessä olivat Kilpilahti, Helsinki,Naantali, Kotka ja Raahe.

Transito- eli kolmansien maiden välisetkuljetukset Suomen satamien kautta lisääntyi-vät noin 400 000 tonnilla edellisvuodesta jaolivat lähes 7 miljoonaa tonnia.

Yksityiskohtaisempia lukuja Merenkulku-laitoksen Internet-sivuilla osoitteessa:www.merenkulkulaitos.fi/palvelut/tilastot/mlt/mlt_kk_0712.pdf

Helsingin satamantavaraliikenne kasvoi reippaasti

Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteenmäärä kohosi 11,9 miljoonaan tonniin, kasvuaoli 16% edelliseen vuoteen verrattuna. Kas-vua lisäsivät uusi laivalinja Helsingin ja Ros-tockin välillä ja uusi laivakalusto Helsingin jaTravemünden välillä. Konteissa kuljetetun ta-varan määrä kasvoi 2% ja kumipyörillä kulje-tetun tavaran määrä 18%. Kontteja kuljetettiin435 000 TEUta sekä rekkoja ja perävaunujakaikkiaan 550 000 kpl.

Helsingin sataman kautta matkustaneidenmäärä oli edellisvuoden tasolla, matkustajia olilinjaliikenteessä kaikkiaan 8,5 miljoonaa.Suosituimmat matkailulinjat olivat edelleenHelsingin ja Tallinnan laivalinjat, joilla matkasi5,8 miljoonaa matkustajaa sekä Helsingin jaTukholman laivalinjat, joilla matkasi 2,5 miljoo-naa matkustajaa. Saksan suunnan matkailukasvoi 250 000 matkustajaan. Lisäksi kesänkansainvälisen risteilyliikenteen myötä Hel-singissä vieraili 260 000 matkustajaa.

Vuosaaresta varattu alueNurminen Autologistics Oy:lle

Helsingin Satama on varannut Vuosaaren sa-tamakeskuksesta noin 7 700 m”:n alueenNurminen Autologistics Oy:lle maahantulo-kunnostustoiminnan kehittämistä varten.

Alue sijaitsee satamakeskuksen eteläosas-sa entisen telakka-altaan länsipuolella. Varauson voimassa 31.8.2008 saakka, johon men-nessä selviää onko edellytyksiä perussopi-muksen ja maanvuokrasopimuksen tekemi-selle.

Optiscan sai ensimmäisenäVocollectin uuden sertifikaatin

Optiscan on saanut ensimmäisenä yrityksenäEuroopassa Vocollectin uuden Voice Total So-lution Provider -sertifikaatin.Tämän sertifikaa-tin saaminen edellyttää mittavan koulutusoh-jelman suorittamista. Optiscanin toimittamiapuheohjausratkaisuja käyttävät muun muassaTuko Logistics, Inex, ICA Norge, NorgesG-ruppen, Onninen ja Nanso.

Optiscan Groupin toimitusjohtaja MikkoMertjärven mukaan Vocollectilla on vain yksihuoltopartneri Pohjoismaissa. Optiscan tarjo-aa huoltopalvelua paikallisesti pohjoismaisilleasiakkailleen omalla kielellään. Lisätietoja:www.optiscangroup.com

Mitsubishin uusi pinontatrukki

LOG0802_36-41 28.2.2008 15:34 Sivu 39

40

makasiini

Logistiikka 2 | 2008

HKR osti kaksi Mercedes-Benz NGT-Econiciavuoden vaihteessa. Nämä vaihtolava-kouk-kuautot ovat ensimmäisiä tämän tyyppisiämaakaasulla toimivia jäteautoja Suomessa.

Panostaminen luontoystävälliseen ima-goon ja turvallisempaan työympäristöön ovatkasvavia trendejä. Maakaasun käyttö polttoai-neena parantaa pääkaupunkiseudun ilmanlaa-tua merkittävästi. Puhdas hengitysilma on ih-misille tärkeä terveystekijä. Kuljettajankaanhyvinvoinnin kannalta ei ole yhdentekevää,millä hän ajaa.

Suomessa maakaasutankkausverkosto onvielä harva, mutta kehittymässä. Naapuri-maassamme Ruotsissa maakaasu-kuorma-au-tot ovat huomattavasti yleisempiä. Tankkaus-pisteitä on tiheässä ja myös biokaasua on tar-jolla. Suomesta puuttuvat toistaiseksi biokaa-suja jalostavat laitokset.

Maakaasutekniikalla minimoidaan kuljetta-jaa kuormittavat terveydelle haitalliset hiuk-kas- ja typenoksidipäästöt. NGT-Econic täyt-tää jo nyt syksyllä 2009 tulevan Euro-5 pääs-

tö¬rajoituksen ja vieläkin tiukemmat EEV-vaatimukset (erittäin ympäristöystävällinenajoneuvo).

Mercedes-Benz valmistaa ainoana maail-massa tehdasvalmisteisia raskaita maakaasu-kuorma-autoja. NGT-Econiceja valmistetaanjo viidettä vuotta. NGT-Econicissa on 270 he-vosvoimaa ja vääntöä 1000 Newtonmetriä,joten tehoa löytyy kuin diesel¬moottorista.Maakaasutekniikan etuna ovat pienet päästötja alhainen melutaso.

Econicin kaasusäiliöiden yhteiskoko on640 litraa, joten yhdellä tankkauksella ajaa ko-vakulutteista jäteajoa 200-300 kilometriä, jo-ka riittää hyvin yhden päivän ajoihin pääkau-punkiseudulla. Säiliöt ovat sijoitettu siten, ettäne eivät häiritse kuormatilaa.

Econic on luonteva valinta vaativaanajoon, jossa kuljettaja liikkuu paljon autostaulos ja sisään. Matala istuinasento, mukava au-toon astuminen ja sieltä poistuminen ja help-po käsiteltävyys ovat vain muutamia Econicineduista.

Ajoneuvojen tuulilasinpesuun tarkoitettu KingArtic lasinpesuneste ei sisällä myrkylliseksiluokiteltua metanolia. Se on valmistettuetanolista sekä isopropanolista. Etanoli ontuttu alkoholijuomien raaka-aineena jaisopropanoli on yleisesti käytetty mm. kulut-tajatuotteissa puhdistus- ja desinfi ointiainee-na. Lasinpesukäytössä niistä ei aiheudu ter-veydellisiä haittoja. Viime aikoina paljon kes-kustelua herättäneet myrkylliset metanoli-pohjaiset lasinpesunesteet ovat aina riski, niinitse käytössä kuin varastoidessakin. Metanolion hyvin myrkyllistä pieninäkin annoksina japitoisuuksina, nieltynä tai hengitettynä. Semyös imeytyy ihon läpi, jolloin aineen suojaa-maton käsittelykin on vaarallista. Tästä onmerkkinä lain vaatimat pääkallovaroitusmer-kinnät osoittamassa välitöntä myrkyllisyyttä.Varmista pakkauksen merkinnöistä, ettet altis-ta itseäsi tai lähimmäisiä myrkyille. Tuotteitaon saatavana hyvin varustetuilta jälleenmyyjil-tä, kuten Fixus-liikkeistä Lisätietoja maahan-tuojalta: www.koivunen.fi

Turvallinen lasinpesuneste

Fruit handling in Rotterdam

Fruit handling in Rotterdam is to be given a place on the south bank of the port area.Tothis end, the Port of Rotterdam Authority signed a letter of intent at the beginning of theweek with stevedoring companies Seabrex and Kloosterboer. In connection with the re-location, the stevedores have already joined forces, when Kloosterboer took over a 50%interest in Seabrex.The agreement forms the basis for the continuity of the fruit cluster interms of investment, logistical innovation and more long-term commercial contracts.

At the moment, fruit handling is concentrated in ‘Fruitport’ in the Merwehaven areaon the north bank. A million tonnes of fruit are handled there annually. Rotterdam, toget-her with Antwerp, are the most important fruit ports in Northern Europe.

A new location on the south bank would allow for more container handling, the spa-ce could be used more intensively and there would be more opportunity for transit trans-port using coasters (shortsea), inland shipping and rail.

Mersun pakettiautot menestyivät

Daimler AG:n transportereita myytiin289.076 kappaletta (256.895 v. 2006), mikämerkitsi uutta ennätystä. Ennätysvuosi kirjat-tiin lähes kaikilla markkinoilla ja kaikkien mal-lien osalta.

Suurin kasvu 179 % (165.000 kappaletta)kirjattiin uudelle Sprinterille, jota valmistetaanSaksassa Düsseldorfin ja Ludwigsfelden teh-tailla. Maailmanlaajuisesti Vitoja ja Vianojamyytiin 99.270 kappaletta (v. 2006 94.051).

Vario-mallia myytiin vuonna 2007 5.291

kappaletta (v. 2006 4.706).Tämä oli paras tu-los kuuteen vuoteen ja vahvistaa tämänLudwigsfeldessä valmistettavan tuotteen jat-kuvan menestyksen.

Näillä näkymin tulee voimakas pakettiau-tojen kysyntä jatkumaan vuonna 2008. Suu-rimmat myyntiluvut tulee jälleen saavutta-maan Sprinter-mallisto, joka on tarjolla kaikillamarkkinoilla. Lisäksi Sprinteristä tulee tänävuonna 2008 markkinoille uusi ympäristöys-tävällinen maakaasuversio.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto valitsi maakaasun.

Vuosaaren tietunneli avattiin uudelleen

Tunneli suljettiin lokakuussa 2007kamerajärjestelmän tietoteknisenlaitevian takia pian juhlallisten ava-jaisten jälkeen.Vika on nyt korjattuja järjestelmää testattiin joulu- jatammikuussa. Jotta vastaavaltatilanteelta vältytään tulevaisuudes-sa, on järjestelmän varsinaisenohjaustietokoneen rinnalle hankit-tu varalaite.

LOG0802_36-41 28.2.2008 15:34 Sivu 40

ViaNordica ilmo 28.2.2008 12:31 Sivu 1

LT Finland Oy/Renault kuorma-automyyntiToni Selin (34) on nimitetty Re-nault kuorma-automyyjäksi. Selinvastaa uusien Renault kuorma-autojen ja vaihtokuorma-autojenmyynnistä pääkaupunkiseudulla.Hänen toimipaikkansa on SisuAirport Vantaalla.

Ennen LT Finland Oy:n palve-lukseen siirtymistä Selin on toi-minut mm. yhdistelmäajoneuvonkuljettajana R.Stenvall Ky:ssä jaKey Account Managerina Conti-nental Rengas Oy:ssä.

Oy Beweship AbVaasan konttorin toiminnan kas-vaessa on Forwarding & SalesAssistanteiksi Vaasaan nimitettyJonna Ahkila 6.7.2007 alkaen jaRiikka Harju alkaen 1.12.2007.Sales Manageriksi Vaasaan on ni-mitetty Soile Salomäki alkaen1.12.2007.

Liikenne- javiestintäministeriöDiplomi-insinööri Juhani Puuru-nen (42) on nimitetty yli-insinöö-riksi liikenne- ja viestintäministe-riön liikenneturvallisuusyksik-köön.Valtioneuvosto nimitti Puu-rusen 17. tammikuuta.

Juhani Puurunen valmistuidiplomi-insinööriksi vuonna1994. Liikenne- ja viestintäminis-teriöön Puurunen siirtyy Ajo-neuvohallintokeskuksesta, jossahän on vuodesta 2001 lähtientoiminut teknisen hyväksynnäntehtävissä ylitarkastajana ja kan-sallisia ajoneuvotyyppihyväksymi-siä hoitavan tiimin vetäjänä.

Liikenne- ja viestintäministe-riössä Puurunen aloitti 1. helmi-kuuta

Liikenneturvallisuusyksikönyli-insinööri toimii raskaan liiken-teen ajoneuvotekniikkaan pereh-tyneenä asiantuntijana, jolla onhyvä kokemus kansainvälisestä jaEU-työskentelystä sekä lainsää-dännön valmistelusta.

Oy Hacklin LtdEsa Sulameri jää eläkkeelle ja hä-nen viimeinen työpäivänsä on29.8.2008. Sulameren seuraajaksikontti-, projekti- ja sahatavaran

tuotantopäällikön tehtäviin onnimitetty DI Harri Kankaanpää.Hän aloittaa Oy Hacklin Ltd:npalveluksessa 25.2.2008 ja siirtyytehtäväänsä Sulameren jäätyäeläkkeelle. Kankaanpää raportoiHannu Peltoselle.

Harri Kankaanpää on aikai-semmin työskennellyt SchenkerCargo Oy:n palveluksessa Porissa.

Posten Logistik AB,FinlandRuotsin Postin omistamat neljäsuomalaista tytäryhtiötä DPDFinland Oy, HIT Finland Oy, Sal-Trans Oy ja Suomen Logistiikka-talo Oy ovat muodostaneet 1.12008 alkaen yhteisen maaorgani-saation. Maaorganisaatio koostuukahdesta liiketoimintayksiköstä;Solutions ja Standard Services.

Maaorganisaation käynnistyk-sen yhteydessä on toteutettuseuraavat nimitykset:

Suomen maajohtajaksi on ni-mitetty Jari Rinnekoski nimikkeel-lä Country Manager. Hän on ai-emmin toiminut Suomen Logis-tiikkatalo Oy:n toimitusjohtajana.Rinnekoski toimii oman toimen-sa ohella myös Solutions liiketoi-mintayksikön johtajana.

Ben Angelvirta on nimitettyjohtoryhmän jäseneksi nimik-keellä Director of Standard Ser-vices & Marketing. Hän on aiem-min toiminut DPD Finland Oy:ntoimitusjohtajana.

Kim Friman on nimitetty johto-ryhmän jäseneksi nimikkeellä Di-rector of Sales and KAM. Hän onaiemmin toiminut HIT AB:n Busi-ness Area Managerina Ruotsissa.

Piritta Häkkinen on nimitettyjohtoryhmän jäseneksi nimik-keellä Director of IT and Deve-lopment. Hän on aiemmin toimi-nut DPD Finland Oy:n BusinessControllerina.

Juhani Salminen on nimitettyjohtoryhmän jäseneksi nimik-keellä Director of TransportationOperations. Hän on aiemmintoiminut Sal-Trans Oy:n ja HITFinland Oy:n toimitusjohtajana.

Minna Österberg on nimitettyjohtoryhmän jäseneksi nimikeel-lä Director of Finance and Admi-nistration. Hän on aiemmin toi-

minut Suomen LogistiikkataloOy:n hallinto- ja talousjohtajana.

Esa Pöysti on nimitetty Cont-rolleriksi.

Petri Karjalainen on nimitettyIT Business Support Manageriksi.

Harry Österberg on nimitettyCustomer Project Manageriksi.

Antti Aaltonen on nimitettyLogistics Directoriksi.

Jarmo Lahti on nimitetty Busi-ness Area Manageriksi.

Toni Palmumaa ja Bert Wet-terstein on nimitetty KeyAccount Managereiksi.

Vesa Pennanen on nimitettySales Manageriksi.

Markus Haapanen on nimi-tetty Operative Manageriksi.

Laura Turunen on nimitettyMarketing and CommunicationsCo-ordinatoriksi.

Rotator Oy Piiripäälliköksi on nimitetty1.2.08 alkaen Jouko Salomäki vas-tuualueenaan Hitachi-maaraken-nuskoneet, Bomag-maantiivistys-koneet, Furukawa-iskuvasarat ja -purkutyökalut sekä Ljungbymas-kin-pyöräkuormaajat.

Juha Penttilä on nimitetty va-raosavastaavaksi vastuualuee-naan varaosamyynti ja kauhat, til-tit yms. lisävarusteet. Hän aloittitehtävässä 18.2.08.

Combitrans OyCombitrans Oy:n logistiikka- jakehitysjohtajaksi on 1.2.2008 ni-mitetty Ilkka Laine. Hänen tehtä-vänään on kehittää, johtaa jakoordinoida Combitransinasiakashallinnan toimintoja sekäkehittää yhtiön prosesseja vastaa-maan asiakkaidemme kehitys-haasteita. Hän osallistuu myöskonsernin kansainvälistymisen ke-hitysasioihin. Laine siirtyy Com-bitransin palvelukseen GeodisWilson Finland Oy:n palvelukses-ta, jossa hän on toiminut merilii-kenneosaston operatiivisena joh-tajana sekä meri- ja lentoliiken-teen myyntii/markkinointijohtajantehtävissä. Laineen asemapaikka-na on Combitransin Tampereen-toimipiste, ja hän raportoi toimi-tusjohtaja Harri Keihäselle.

Niko Paakkonen on nimitetty

Combitrans Oy:n varastopäälli-köksi 1.3.2008 alkaen vastuu-alueinaan Kouvolan alueen va-rastotoiminnot. Aiemmin hän ontoiminut varastoesimiehenäCombitransin Cargo East Ter-minalissa Kouvolassa. Paakkonenjatkaa työskentelyä samassa ter-minaalissa ja raportoi tuotanto-johtaja Jarmo Jalkaselle.

SP Transit Finland LtdOySP Transit Finland Ltd Oy:n apu-laisjohtajaksi on nimitetty16.1.2008 alkaen Janne Koivisto.Hänen tehtävänään on vastata jakehittää SP Transitin kansainväli-siä liikenteitä. Koivisto siirtyi SPTransitin palvelukseen KaukoGroupin liikennepäällikön tehtä-västä. Sitä ennen hän on työs-kennellyt mm. Wilson LogisticsOy:ssä ja DFDS TransportOy:ssä myynti- ja liikennetehtä-vissä. Koiviston asemapaikka onHelsinki, ja hän raportoi toimi-tusjohtaja Kari Voutilaiselle.

Tom Färm on nimitetty myyn-tipäälliköksi SP Transit FinlandLtd Oy:hyn 14.1.2008. Färm onaiemmin toiminut Transpointinmyyntipäällikkönä. Hänen ase-mapaikkanaan säilyy Helsinki.

Jani Karvinen on nimitetty1.2.2008 alkaen SP Transit Fin-land Ltd Oy:n jaospäälliköksi Bal-tian trailerdispo-osastolle. Aiem-min hän on toiminut yhtiössä lii-kenteen koordinoijana Baltianosastolla. Karvisen asemapaikkaon Helsingissä, ja hän raportoi lii-kennepäällikkö Leif Dahlgrenille.

Transpoint Oy AbTranspoint Oy Ab:n logistiikka-johtajaksi on nimitetty DI MarkoMykkänen tehtävänään johtaa jakehittää yhtiön Logistiikka-liike-toimintaa. Tehtävän tärkeimmätvastuualueet ovat varastointi- jalisäarvopalvelujen operatiivinenjohtaminen, konseptien ja järjes-telmien kehittäminen sekä logis-tisten ratkaisujen myynti ja to-teutus. Mykkänen vastaa johta-mansa liiketoiminnan tuloksestaja toimii logistiikan asiantuntijana.Marko Mykkänen aloitti tehtä-vässään 1.12.2007. Hänen toimi-

42

nimityksiä

Logistiikka 2 | 2008

LOG0802_42-43 28.2.2008 14:54 Sivu 42

paikkansa on Transpoint Oy Ab:npääkonttori, ja hän raportoi toi-mitusjohtaja Markku Henttiselle.Aikaisemmin Mykkänen on työs-kennellyt Nokia Oyj:n palveluk-sessa erilaisissa logistiikan kehit-tämis- ja johtotehtävissä.

Transpoint Oy Ab:n logistiik-kaliiketoiminnan tuotantopäälli-köksi on nimitetty DI Jarmo Häkli.Tehtävän tärkein vastuualue onlogistiikkaliiketoiminnan asiakkai-den toimitusketjujen operatiivi-nen johtaminen ja kehittäminen.Lisäksi Häkli toimii varastointi- jalisäarvopalvelujen asiantuntijana.Jarmo Häkli aloitti tehtävässään21.1.2008. Hänen toimipaikkansa

on Transpoint Oy Ab:n pääkont-tori Pasilassa ja hän raportoi lo-gistiikkajohtaja Marko Mykkäselle.Aikaisemmin Häkli on työsken-nellyt vaativissa logistiikan kehitys-ja johtotehtävissä mm. WärtsiläOyj:n, Sako Oy:n sekä BorealisPolymers Oy:n palveluksessa.

Pohjolan LiikenneOy Pohjolan HenkilöliikenneAb:n Länsi-Uudenmaan alueenaluejohtajaksi on nimitetty1.3.2008 alkaen merkonomi JuhaKunnala. Hän on viimeksi toimi-nut Suomen Euromaster Oy:npaikallispäällikkönä Lohjalla. Kun-nala raportoi toimitusjohtaja

Heikki Alangolle, ja hänen asema-paikkansa on Lohja. Länsi-Uu-denmaan alue perustettiin loka-kuussa, kun entinen Etelä-Suo-men alue jaettiin kahtia.

Oy Pohjolan Liikenne Ab:nliiketoiminnan kehitysjohtajaksion nimitetty Pasi Koivu 1.3.2008alkaen. Hänen vastuualueenaanon Pohjolan Liikenne -yhtiöidenliiketoiminnan ja hallinnon kehit-täminen. Koivu siirtyy yhtiön pal-velukseen huolinta- ja logistiikka-yritys Geodis Wilson FinlandOy:n talousjohtajan tehtävästä.Koivu on aiemmin toiminutuseassa eri logistiikka- ja kuljetus-yrityksessä. Tehtävässään Pasi

Koivu raportoi konsernin toimi-tusjohtaja Erik Söderholmille. Koi-vun asemapaikka on konserninpääkonttorissa Helsingissä.

Varova OyUuden johtoryhmän jäsenetovat toimitusjohtaja Pekka Laiti-nen, varatoimitusjohtaja Kaj Sö-derström, johtaja Jasmin Tainio, ta-lousjohtaja Tapio Hyyppä, lento-rahtijohtaja Jari Merilahti, myynti-ja markkinointijohtaja Petri Rou-hiainen sekä liikennejohtaja PirjoOrava. Camilla Karhunen on ni-mitetty henkilöstönkehittämis-päälliköksi. Jaana Rautanen on ni-mitetty huolintapäälliköksi.

43

nimityksiä

Logistiikka 2 | 2008

Toni SelinLT Finland Oy

Jonna AhkilaOy Beweship Ab

Soile SalomäkiOy Beweship Ab

Jari RinnekoskiPosten Logistik AB

Ben AngelvirtaPosten Logistik AB

Kim FrimanPosten Logistik AB

Piritta HäkkinenPosten Logistik AB

Juhani SalminenPosten Logistik AB

Minna ÖsterbergPosten Logistik AB

Esa PöystiPosten Logistik AB

Petri KarjalainenPosten Logistik AB

Harry ÖsterbergPosten Logistik AB

Antti AaltonenPosten Logistik AB

Jarmo LahtiPosten Logistik AB

Toni PalmumaaPosten Logistik AB

Bert WettersteinPosten Logistik AB

Vesa PennanenPosten Logistik AB

Markus HaapanenPosten Logistik AB

Laura TurunenPosten Logistik AB

Jouko SalomäkiRotator Oy

Ilkka LaineCombitrans Oy

Niko PaakkonenCombitrans Oy

Janne KoivistoSP Transit Finland

Tom FärmSP Transit Finland

Marko MykkänenTranspoint Oy Ab

Jarmo HäkliTranspoint Oy Ab

Juha KunnalaPohjolan Liikenne

Pasi KoivuPohjolan Liikenne

Pekka LaitinenVarova Oy

Tapio HyyppäVarova Oy

Jari MerilahtiVarova Oy

Petri RouhiainenVarova Oy

Pirjo OravaVarova Oy

Camilla KarhunenVarova Oy

Jaana RautanenVarova Oy

Kaj SöderströmVarova Oy

Jasmin TainioVarova Oy

Riikka HarjuOy Beweship Ab

LOG0802_42-43 28.2.2008 14:55 Sivu 43

14.00 Avaus Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, Manager, Sourcing CompetenceOlli-Pekka Juhantila, Cargotec Oyj

14.05 Hankinnan uudet tuulet – Terveisiä HollannistaHankintafoorumin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jouni Malmivaara, Sourcing Net Oy

14.35 Asejärjestelmähankkeiden monitahoisista haasteista jamenetelmistä siviilihankkeiden tehostamiseenDI John Schultz, Pääesikunta

15.05 Keskustelu ja tauko

15.30 Yhteistyöverkoston rakentamisen haasteet ja mahdollisuudet TkT Päivi Iskanius, Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto

16.00 Wulffin uusi logistiikkakonseptiLogistiikkajohtaja Marko Helin, Wulff/Beltton Group ja operatiivinen päällikkö Mika Larinen Itella Logistics

17.00 KEVÄTKOKOUS

Kontaktitilaisuus

Ilmoittautumiset 10.4.2008 mennessäfax 09-177 675, e-mail: logy@logy.fi tai puh 09-6963 743

Teemapäivä

Haasteena strateginen kumppanuusTorstai 17.4.2008

Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, 00160 Helsinki, Sali F

Kev08Caslon 18.2.2008 15:37 Sida 1

45

yhdistys ja piirit

Logistiikka 2 | 2008

Varsinais-Suomi juhlii

LOGYn Varsinais-Suomen piiri viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa.Piiri perustettiin 9.1.1958. Juhlavuosi alkoi komealla iltajuhlalla Turunvanhalla raatihuoneella 19.1.2008. Illan viihdyttävä ohjelma huipentuitanssiin, joka aika ajoin muistutti raatihuoneen aikaisempaa käyttötar-koitusta. Se on toiminut myös poliisien jumppasalina. Illan monistaesiintyjistä Veepee Lehto esitti tuoreen logistiikka-aiheisen sanoituksen-sa.Varsinais-Suomen juhlavuosi huipentuu Turussa 6.-7.11.2008 pidet-täviin valtakunnallisiin logistiikan opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoidenyhteiseen logistiikkatapahtumaan.

ELÄMÄ ON LOGISTIIKKAA

ENNEN VANHAAN MENTIIN JUHLIIN PÄÄLLÄ SUKSENNYKYÄÄN ME TILAAMME KULJETUKSENJOS JOKU UUPUU, ETT HÄNET PITÄIS KANTAAHYVÄT KAVERIT APUANSA ANTAA

TÄMÄ ELÄMÄ ON PELKKÄÄ LOGISTIIKKAAKULJETUKSET KOSKEVAT JOKA IIKKAAJOSKUS PELKKÄ MENO, JOSKUS MENO-PALUULIIKEKANNALLA KAIKKI OLLA HALUU

RUOKAJUOMA MENEE SUUHUN, SITTEN MAHAANSIELLÄ PIENEMMÄKSI SITÄ HETKEN SAHAANILMAN LOGISTIIKKAA KAIKKI JÄISI SUOLEENEI VIINA PÄÄHÄN MENIS – OLIS SYYTÄ HUOLEEN!

TÄMÄ ELÄMÄ ON PELKKÄÄ LOGISTIIKKAA … …

TANSSIESSA LIIKUTAAN PAIKASTA TOISEENMISTÄ SAADAAN TARVETTA LIIKUNTAA MOISEEN?SOITTAJAT KUN SOITTIMELLE KÄTTÄ OHJAASEHÄN LOGISTIIKALLE LUO JO POHJAA

TÄMÄ ELÄMÄ ON PELKKÄÄ LOGISTIIKKAA … …

TAPPELUSTA LOGISTIIKKAA TUUN MYÖS SAAMAANSUN KÄTES VIE SUN NYRKKIÄS MINUN NAAMAANJOS EI KINA IHAN HETI LOPPUNUTKAANPOLIISIT KULJETTAVAT SINUT PUTKAAN

TÄMÄ ELÄMÄ ON PELKKÄÄ LOGISTIIKAA … …

Turussa 19.1.2008Veepee Lehto

(Esitetty Suomen Logistiikkayhdistys ry:n Varsinais-Suomen piirin 50-vuotisjuhlassa,Turun Vanhalla Raatihuoneella, 19.1.2008)

Kuvassa etualalla oikealla Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Rikumatti Levomäki piiriniltajuhlassa Turun vanhalla raatihuoneella.

LOGYn Pirkanmaan piirinperinteiset Härkäjuhlat vie-tettiin 15.2.2008 Tampereella.Tämän vuoden teema ”Kris-tallikruunujen alla HämäläisenKartanoromantiikan henges-sä” toteutui upealla tavallaHatanpään Kartanossa. Ruo-ka oli herkullista kuten aina jahärkänä toimi tällä kerrallaKartanon mailta saalistettuvalkohäntäpeura. Mukavanjuhlatunnelman takasivattanssi, arvonta sekä pukujenloisto ja jäsenten ilonpito.

Kuvassa puhetta pitämässä Pirkanmaanpiirin puheenjohtaja Orhan Nasib.

Juhlahärkää nauttimassa LOGYn hallituksen varapuheenjohtaja Tapio Järvensivu, LOGYn puheenjohtaja MarkkuHenttinen, Pirkanmaan piirin kunniapuheenjohtaja Simo Nieminen ja LOGYn toimitusjohtaja Mikko Melasniemi.

Pirkanmaan piiri

LOG0802_44-46 28.2.2008 15:16 Sivu 45

46Logistiikka 2 | 2008

OY TAVATUR SHIPPING LTDP.O.BOX 91Robert huberin tie 2 (visiting adress) 01511 VantaaTel: +358 (0)207 411 810Fax: +358 (0)207 411 819www.tavatur.fi

2008Maaliskuu

4-9. CeBIT, IT-, toimisto- ja tietoliikennetekniikkamessut,Hannover, Saksa

6-7. Conference on Climate Change, Green Logistics,SustainableMobility,Valencia, Espanja (www.greenlogisticsforum.net)

11-14. Manutention & SITL Paris,Villepinte, Pariisi, Ranska (www.sitl.eu)

12-13. Softworld, Supply Chain & Logistics,The Pavilion, NEC Birmingham, Englanti (www.softworld.co.uk/sc)

Huhtikuu

2-3. Metsäteollisuuden vientilogistiikka -koulutusseminaari, Helsinki,Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskes-kus

14-16. ProcureCon Indirect, Hilton Amsterdam, Hollanti.(www.procurecon-indirect.com)

14-16. LogiChem, Hilton Düsseldorf, Saksa.(www.logichemeurope.com)

15-17. Intermodal South America 2008,Transamérica Expo Center,Sao Paulo, Brasilia. (www.intermodal.com.br)

17. Logistics 2008,Wanha Satama, Helsinki.21-24. NA 2008 Material Handling and Logitics Show & Conference,

Cleveland´s I-X Centre, Ohio, USA.

Logyn piirit:

2008

Maaliskuu

4. Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylänammattikorkeakoululla: Kuntalogistiikka – henkilökuljetuksethaasteiden ja mahdollisuuksien edessä. Hankintajohtaja EsaMutanen, Jyväskylän kaupunki.

6. Varsinais-Suomen piirin kevätkokous pidetään torstaina 6.3.alkaen kello 18.00. Kevätkokouksen pitopaikka onVaramiespalvelu-Yhtiöt, Maariankatu 6 b,Turku. Kokouksessakäsitellään sääntömääräiset asiat kuten vuoden 2007 toimin-takertomus ja piirin tilinhoitoasiat.Kokouksen jälkeen tilaisuuden isäntä, aluepäällikkö VesaSuominen, esittelee osallitujille Varamiespalvelu-Yhtiöidentoimintaa ja kilpailuasetelmia.

11. Keski-Suomen piirin logistiikan vierailuluentosarja Jyväskylänammattikorkeakoululla: Automaattisten tunnistusjärjestel-mien uusia sovelluksia. Kumppanuuspäällikkö Tapio Orava,Finn-ID Oy.

Huhtikuu

4-5. Satakunnan ja Varsinais-Suomen piirien yhteinen laivasemi-naari Viking Linella.

21-25. Hannover Messe, mm. alihankinta, Deutsche Messe,Hannover, Saksa. (www.hannovermesse.de)

22-24. Multimodal 2008, UK's only event that will cover the whole range of freight transportation and logistics. NEC Birmingham (www.multimodal.org.uk)

22-25. Transrussia, XIII International Exhibition and Conference,Expocentre, Moskova,Venäjä. (www.transrussia.ru)

22-26. Metpack 2008, kansainväliset metallipakkausmessut, Esseninmessut, Essen, Saksa.

Toukokuu

20-22. RORO 2008, Svenska Mässan, Göteborg, Ruotsi.(www.roroex.com)

21-22. Logistics Link live, Magna Park, Lutterworth, UK.(www.logisticslink.co.uk)

3-7. SIL International Logistics Exhibition, Barcelona, Espanja

Kesäkuu

17-19. Transport Logistic China, Shanghai New international Expo Centre, Shanghai, Kiina (www.transportlogistic-china.com)

24-26. Asia Maritime & Logistics Conference and Exhibition, KualaLumpur, Malesia.

kalenteri

LOG0802_44-46 28.2.2008 16:23 Sivu 46

Ke h i t ä a m m a t t i t a i t o a

w w w. l o g y. f i / ko u l u t u s

PA R A N N A K I L PA I LU K Y K YÄ

Oikean toimituslausekkeen valinta selkeyttää vastuukysymykset ja kertoo myös senkuka huolehtii kustannuksista. Seminaarissa Incoterms ja Finnterms -lausekkeidensisällöt ja käyttötilanteet ja paljon käytännön esimerkkejä.

Huhtikuun koulutukset :

Ohjeita tuontiprosessin eri osa-alueiden hoitamiseen. Koulutuksessa perehdytäänmm. tilauksen tekemiseen, kuljetusmuotoihin ja -ehtoihin ja kuljetuskustannuksiinsekä tuontitullaukseen ja tullien ja muiden tuontiverojen määräytymiseen.

Suositulta kurssiltamme saa kattavan kuvan hankintatoimen monipuolisesta kentästä.Koulutuksessa oppii ymmärtämään koko ostoprosessin, päätöksentekoon vaikuttavattekijät ja hankinnan aseman yrityksessä sekä kehittämään toimintaa.

Toimituslausekkeet tutuik si 3.4.

Os ton peruskurssi 21.-23.4. & 3.-5.6.

Tuont ikaupan perus teet 8.-9.4.

Taitava ostaja hallitsee koko neuvotteluprosessin valmistautumisesta seurantaan,huomioi neuvottelujen erityistilanteet ja ihmisten käyttäytymistavat ja reagoirakentavasti ongelmatilanteisiin. Mm. näitä tekijöitä käsitellään kurssillamme.

Neuvottelemal la tulokseen 15.-17.4.

Lisätietoja kevään koulutustarjonnasta nettisivuitamme:

Koulutuksessa kuullaan mm. miten määritellään logistiikan eri osapuolten oikeudet javelvollisuudet ja sopimuksessa huomioitavat tekijät. Kuljetusten osalta perehdytäänesim. rahdinkuljettajan vastuuseen ja yhdistettyjen kuljetusten erityiskysymyksiin.

Logis t i ikan la insäädäntö 22.-23.4.

Koulutuksel la!

Ammattitaitoinen ja uusimman tiedon hallitseva henkilökunta on yrityksenehdoton voimavara. Oston ja logistiikan kehittäminen edistää kilpailukykyä ja tuo tehokkuutta.

2/2008 LOGY C 21.2.2008 10:05 Sivu 1

Raumasteve 64 7.12.2004 16:21 Sida 64