lhj ymparistoraportti 2013 · LHJ ja yhteiskunta ..... 11 LHJ:n henkilöstön tunnusluvut Taloudellinen vastuu ... talous-, hallinto- ja viestintäosas-tot, joiden toiminnasta vastaavat

1 | Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | Vuosiraportti 2012

Vuosiraportti 2012 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy

Ympäristössä.


SisällysluetteloToimitusjohtajan katsaus ....................................................................... 3

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ........................................................ 4-10 Perustietoja Toimintapolitiikka LHJ:n palvelut LHJ Group

LHJ ja yhteiskunta ............................................................................. 11 LHJ:n henkilöstön tunnusluvut

Taloudellinen vastuu ..................................................................... 12-13 LHJ:n taloudellinen asema säilyi vahvana LHJ:n tuloslaskelma LHJ:n tase

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle on myönnetty ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifikaatit, jotka kattavat seuraavat toiminnot: kierrätyspolttoaineen

valmistus, sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely, pilaantuneiden maiden ja kiinteiden vaarallisten jätteiden käsittely, vaarallisten jätteiden keräys ja

esikäsittely, hyötyjätteiden keräys ja käsittely, jätteiden loppusijoitus ja tietoturvamateriaalin käsittely.

Ympäristövastuu .......................................................................... 14-21 Materiaali- ja energiahyödyntäminen Jätehuoltojärjestelmä Seka- ja energiajätteen hyödyntäminen polttolaitoksissa Ympäristönäkökohdat Ympäristöorganisaatio Toimintaohjelma Materiaalivirrat Vaikutukset veteen LHJ Groupin hyötykäyttöasteet

Yhteystiedot ...................................................................................... 22


TOIM

ITU

SJO

HTA

JAN

KA

TS

AU

S

LHJ:n toiminta ja talous jatkavat vahvasti

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle (LHJ)

vuosi 2012 oli haasteellinen. Käsittelyyn

tulleen yhdyskuntajätteen määrä laski

edellisestä vuodesta, mikä laski liikevaih-

toa hieman 7,1 M¤. Samalla yleinen kus-

tannustaso jatkoi nousuaan, mikä näkyi

erityisesti kasvaneissa ostettujen materi-

aalien ja palvelujen sekä henkilöstökulujen

kasvuna. Liikevoitto laski viime vuodesta,

mutta LHJ Groupin tytäryritysten mak-

samien osinkojen kasvu nosti tilikauden

tuloksen yli 0,5 M¤, lähes vuoden 2011

tasolle.

LHJ Groupin tytäryritykselle vuosi 2012

osoittautui menestykselliseksi. Ensim-

mäistä kertaa LHJ:n historiassa tytär- ja

osaomistusyhtiöiden yhteenlaskettu liike-

vaihto ylitti emoyhtiön liikevaihdon. Me-

nestys valituilla kapeilla toimintasektoreilla

pilaantuneiden maiden ja erityisjätteiden

käsittelyssä, elektroniikkakäsittelyssä sekä

tietosuojamateriaalien käsittelyssä on vah-

vistanut omalta osaltaan emoyhtiö LHJ:n

taloutta. Tämä osaltaan laskee painetta ko-

rottaa jätteen käsittely- ja palvelumaksuja.

LHJ ei maksa omistajilleen osinkoa vaan

taloudellinen tulos mahdollistaa varautu-

misen tuleviin investointeihin ja toiminnan

kehittämiseen.

Toiminnallisesti vuosi 2012 sujui myön-

teisesti. LHJ onnistui nostamaan hyöty-

käyttöastettaan entisestään vaikka aivan

tavoiteltuun ei vielä päästy. Materiaalikier-

rätystoiminnot jatkuivat vahvasti ja erityi-

sesti LHJ Groupin yrityksissä saavutettiin

jälleen erittäin korkeita materiaalihyöty-

käyttötuloksia. LHJ aloitti yhdyskuntajät-

teen toimitukset laajemmin sekä Ekokem

Oy:n Riihimäen jätevoimalaitokseen että

kierrätyspolttoaineen toimittamisen Lahti

Energian kaasutusvoimalaan. Jatkossa eri-

tyisesti jätevoimalaitos- ja energiahankkei-

den eteneminen Suomessa mahdollistavat

LHJ:n alueella pääsyn yli 90 prosentin hyö-

tykäyttöasteeseen myös yhdyskuntajät-

teiden osalta. LHJ osallistui vuonna 2012

aktiivisesti yhteistyöhön Lounais-Suomen

jätevoimalahankkeessa. Yhteistyö jatkuu

edelleen, kun yhteistyössä olevat yritykset

perustivat hankintarenkaan, joka kilpai-

luttaa hyötykäyttöä vuoden 2013 aikana.

Kilpailussa on mahdollisuus tarjota ener-

giahyötykäytön lisäksi myös materiaali-

hyödyntämisratkaisuja hankintarenkaalle.

Tulevaisuudessa yhdyskuntajätehuol-

lolle riittää haasteita. Kierrätysaste pitää

nostaa yhteistyössä tuottajien ja muiden

alan toimijoiden kanssa nykyisestä kol-

manneksesta puoleen. Jätteen energia-

hyötykäyttöä lisäämällä hyödyntäminen

nostetaan Euroopan kärkimaiden joukkoon yli

90 prosentin. LHJ:n alueella pitää lähivuosina

sitoutua pitkiin sopimuksiin jätteen toimittami-

sesta. Samalla pitää huolehtia siitä, että alu-

eelta syntyvä jäte varmuudella voidaan toimit-

taa. Tämä edellyttää viranomaisvalvontaa ja

omistajakuntien sitoutumista jätetoimituksille.

Näin erityisesti alueen vaikeasti hyödynnet-

tävälle sekalaiselle kotitalousjätteelle voidaan

taata asianmukainen hyödyntäminen. Vuoden

2016 alusta astuu voimaan orgaanisen jätteen

kaatopaikkakielto, jolloin kotitalousjätettä tai

muuta yhdyskuntajätettä kuten julkishallinnon

jätteitä ei voida sijoittaa kaatopaikoille.

Vuonna 2012 käynnistyi LHJ:n yhteistoi-

minta-alueen jätelautakunnan toiminta. En-

simmäinen lautakunta ehti toimia vuoden

loppuun ja alkuvuonna 2013 kokoontui

kunnallisvaalien jälkeen valittu uusi

lautakunta. Hyvä yhteistyö on

edellytys toimivalle jätehuolto-

järjestelmälle alueella. LHJ:n

ja lautakunnan välillä yh-

teistyö on käynnistynyt

hyvässä hengessä ja luo

hyvää pohjaa entistä

paremman jätehuollon

kehittämiselle LHJ:n toi-

mialueella.

Lopuksi haluan kiittää

kaikkia asiakkaitamme, yh-

teistyökumppaneitamme sekä

osaavaa henkilöstöämme vuo-

desta 2012.

Immo Sundholm

Toimitusjohtaja


Perustietoa yhtiöstäLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy on perustet-

tu 1995. Yhtiön päätarkoitus alusta lähtien

on ollut kunnan vastuulle kuuluvan jäte-

huollon palvelutehtävän hoitaminen omis-

tajakuntiensa puolesta. Yhtiö on 100 pro-

senttisesti kuntien omistama yhtiö. Vuonna

2012 kahden omistajakunnan alueella toi-

mi myös toinen jätehuoltoyhtiö. Sastama-

lan pohjoisosassa Pirkanmaan jätehuolto ja

Pöytyällä Turun Seudun Jätehuolto.

Perustehtävän lisäksi LHJ:n yhteyteen

on kasvanut viiden yrityksen muodostama

LHJ Group konserni, jonka yritykset tarjo-

avat palveluita sekä elinkeinoelämälle että

julkishallinnolle elektroniikkaromun, pilaan-

tuneen maan ja erityisjätteiden sekä tieto-

suojamateriaalien käsittelyssä.

YHTIÖN HALLINTO JA

JOHTAMISEN PERIAATTEET

Korkeinta päätösvaltaa yhtiössä käyttävät

omistajat. Jokaisella omistajakunnalla on

edustus yhtiökokouksessa, joka kokoontuu

vähintään kerran vuodessa. Esimerkiksi

yhtiön laajentumisesta tai merkittävistä in-

vestoinneista päätetään yhtiökokouksessa.

Jokainen kunta valitsee edustajan yhtiön

11 henkiseen hallitukseen. Koska halli-

tuspaikkoja on vähemmän kuin omistajia,

on pienemmillä omistajakunnilla edustus

vuorotellen. Vastuut ja valta jakaantuvat

omistajien kesken kuntien asukasluvun

suhteessa. Poikkeuksena tähän on Fors-

san kaupunki, jonka omistukseen on siir-

tynyt alun perin Forssan Energia Oy:llä,

sittemmin Vapolla ollut vajaan 3 % osuus

osakkeista. Tytär- ja yhteisyrityksien halli-

tuksissa on LHJ:n edustus.

Toimitusjohtaja vastaa operatiivisesta

toiminnasta ja laati strategiset suuntavii-

vat yhdessä hallituksen kanssa. Tarpeel-

linen tieto on hallituksen saatavilla ennen

päätöksentekoa. Toimitusjohtaja sekä hal-

lituksen puheenjohtaja ja varapuheenjoh-

taja keskustelevat ja valmistelevat asioita

säännöllisesti hallituksen kokouksia varten.

Yhtiön käytännön toiminta on jaettu vii-

den osaston tehtäväksi. Näitä ovat käyttö-,

palvelu-, talous-, hallinto- ja viestintäosas-

tot, joiden toiminnasta vastaavat osasto-

päälliköt.

LHJ:n ja sen tytäryritysten toimintoja

johdetaan ja kehitetään yhteisen toimin-

tajärjestelmän avulla. Se on rakennettu

kansainvälisen ISO 9001, 14001 ja 18001

standardien mukaisesti. Näistä ISO 9001

laatu- ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmä

ovat myös sertifioituja.

LHJ:N STRATEGIANA ON

TOIMIA MONIPUOLISESTI

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on kehittä-

nyt jätehuoltotoimintaa sekä yhdyskunta-

jätehuollon että ympäristöliiketoiminnan

osalta eturintamassa Suomessa. Yhtiön

toimintastrategiana on tarjota monipuolisia

palveluja ja kehittää monipuolista toimin-

taa. Se ei tukeudu vain yhteen liiketoimin-

taan. Nykyisiä ja uusia toimintoja tehdään

osaavien kumppanien kanssa. Toimintaa

kehitetään eteenpäin avoimin mielin. Yhtiö

huolehtii sekä ympäristön, henkilökunnan

kuin lähiyhteisön hyvinvoinnista. LHJ:n

arvot ovat: Edistyksellisyys, palveluhenki-

syys, vastuullisuus ja tehokkuus.

LHJ:n hallitus2012

Eino Järvinenpuheenjohtaja, Forssa

Heikki Tuomistovarapuheenjohtaja, Somero

Erkki VälimäkiSastamala

Sisko TiusanenAkaa

Teuvo SuominenLoimaa

Jari KesäniemiKoski Tl

Jarmo MäättäJokioinen

Ismo OjansuuTammela

Terttu HiukkamäkiUrjala

Timo MattilaKiikoinen

Petri KoivulaForssa

PA

LVE

LUT

JA

HY

ÖD

YN

TÄM

INE

N


Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakunnat 2012

Akaa

10,8 %

Forssa

18,9 %Humppila

2,2 %

Jokioinen

4,5 %

Koski TL

2,2 %

Loimaa

11,0 %

Punkalaidun

3,3 %

Somero

8,0 %

Tammela

5,0 %

Urjala

4,8 %

Ypäjä

2,2 %

Pöytyä

1,9 %

**Turun Seudun Jätehuolto toimi osissa Pöytyää ja

*Pirkanmaan Jätehuolto osissa Sastamalaa.

**

*

Kiikoinen

1,1 %

Oripää

1,1 %

Sastamala

17,1 %

Avainlukuja

Edistysaskelia matkan varrelta

PERUSTETTU .....................................................................................................1995

OMISTUS ...................................................................................................14 kuntaa

LIIKEVAIHTO 2012 .........................................................................................7,1 M¤

TYÖNTEKIJÖITÄ LHJ .............................................................................................42

TYÖNTEKIJÖITÄ LHJ GROUP................................................................................80

KIINTEISTÖJÄ TOIMIALUEELLA ................................................................... 50 000

ASUKKAITA TOIMIALUEELLA ....................................................................115 000

1996 >> Suomen ensimmäinen EU-tason kaatopaikka avattiin

1997 >> Biojätteen erilliskeräys aloitettiin yhtenä ensimmäisistä alueista Suomessa

1997 >> Yhtenäisen kierrätyspisteverkoston rakentaminen alueelle aloitettiin

1999 >> REF-kierrätyspolttoainelaitos käynnistyi

2003 >> Tytäryritys Suomen Elektroniikkakäsittely Oy käynnisti ensimmäisenä maa

ilmassa lasertekniikkaan perustuvan kuvaputkien kierrätyslaitoksen

2004 >> Tytäryritys Suomen Erityisjäte Oy:n käsittelykeskus avattiin Forssassa

2005 >> Yhteisyritys Cool Finland Oy:n kylmälaitteiden kierrätyslaitos käynnisti

toimintansa

2007 >> Tytäryritys Suomen Tietoturva Oy aloitti toimintansa

2009 >> Noutopalvelu Pärinä käynnisti toimintansa

2010 >> Yhdyskuntajätteen toimitukset jätevoimalaitokseen aloitettiin

2012 >> Yhdyskuntajätteen toimitukset jätevoimalaitokseen laajeni koskettamaan

koko toimialuetta. Energiajätteestä valmistetun kierrätyspolttoaineen

toimitukset kaasutusvoimalaitokseen aloitettiin.


1 3

96

PA

LVE

LUT

JA

HY

ÖD

YN

TÄM

INE

N

3 1

33

2 9

36

3 0

57

10

86

7

11

75

1 13

19

4

Forssa Loimaa Akaa Sastamala Urjala Somero

2 000

7 1

28

3 5

27

873 1 3

72

6 6

82

4 3

30

777 1

287

7 0

05

4 7

24

856 1

612

15 0

12

14 8

15

5 2

11

4 1

65

7 5

10

8 0

03

4 3

72

4 9

44

1 3

93 2

300

2 3

26

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

2008 2009 2010

2011 2012

Jäteasemien asiakasmäärät 2008-2012


Keräyspisteet 2012

Keräyslasi ............................................................. 204

Keräysmetalli ....................................................... 204

Vaarallisen jätteen vastaanottopisteitä ..........15

Ekotekotempauspysäkkejä .................................94

..................571

..................571

............. 7 768

............. 1 240

pisteitä asukasta/piste

PA

LVE

LUT

JA

HY

ÖD

YN

TÄM

INE

N

Kunnanjätehuollontehtävät

YHTEISTYÖ

Jätehuollon

palvelutehtävät

Loimi-Hämeen

Jätehuolto Oy

Kunnat

>> omistajaohjaus

Alueelliset

ELY-keskukset

Jätehuollon

valvontatehtävät

Kuntien

ympäristötoimet

Jätehuollon

viranomaistehtävät

Jätelautakunta


PA

LVE

LUT

JA

HY

ÖD

YN

TÄM

INE

N

Toimintapolitiikka

• EDISTYKSELLISESTI Kehitämme, uudistamme ja monipuolis-

tamme toimintojamme varmistaaksemme

niiden korkean tason.

• PALVELLEN Teemme vuorovaikutteista yhteistyötä si-

dosryhmiemme kanssa tavoitteenamme

toimintojemme jatkuva parantaminen ja

asiakastyytyväisyys. Toimintojemme ym-

päristövaikutuksista tiedotamme kaikille

sidosryhmillemme avoimesti ja rehellisesti.

• VASTUULLISESTI Päämäränämme on lisätä jätteen hyö-

tykäyttöä ja toteuttaa käsittelytoiminnot

ympäristövaikutukset minimoiden. Nouda-

tamme ja seuraamme lainsäädäntöä ja vi-

ranomaismääräyksiä sekä valtakunnallisia

ja alueellisia tavoitteita. Käsittelypalvelujen

suunnittelussa ja toteutuksessa pyrimme

täyttämään asettamamme ympäristö-,

laatu- ja työturvallisuustavoitteet, joiden

täyttymistä katselmoimme säännöllisesti.

Huolehdimme henkilöstömme koulut-

tamisesta ja ammattitaidon ylläpidosta ja

siitä, että jokainen on tietoinen työnsä ai-

heuttamista ympäristö- ja työturvallisuus-

vaikutuksista. Jokainen työntekijä vastaa

omalta osaltaan asetettujen tavoitteiden

saavuttamisesta.

• TEHOKKAASTIResursseja tehokkaasti hyödyntäen pyrim-

me luomaan hyvät edellytykset toiminto-

jen kehittämisen ja kannattavan jätteenkä-

sittelyn jatkamiselle.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja

sen yhteisyritykset tarjoavat asi-

akkailleen Loimi-Hämeen Jäte-

huolto Oy:n ympäristöluvan mu-

kaisia jätteenkäsittelypalveluja,

jotka tahdomme toteuttaa:

PA

LVE

LUT

JA

HY

ÖD

YN

TÄM

INE

N


LHJ tuottaa monipuoliset palvelut

JÄTEASEMATLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy:llä on kuu-

si jäteasemaa: Kiimassuo Forssa, Akaa,

Sastamala, Loimaa, Somero ja Urjala. Li-

säksi Yläneeltä ja Punkalaitumelta löytyvät

yksityiset jäteasemat. Asemilla asiointi on

helppoa. Jokaisella asemalla on aseman-

hoitaja, joka neuvoo kuorman purkupaikat

ja antaa lajitteluohjeet. Jäteasemilla ote-

taan vastaan sekä kotitalouksien että yri-

tysten jätteitä.

KIERRÄTYSPISTEETJäteasemien lisäksi LHJ ylläpitää yli 200

kierrätyspistettä. Kierrätyspisteelle palau-

tetaan lasi, metalli ja paperi.

EKOTEKOPISTEETVaarallisia jätteitä otetaan vastaan jätease-

mien lisäksi myös ekotekopisteissä, joita on

yhdeksän kappaletta yhtiön toimialueella.

ALUEKERÄYSLiittyminen jätteenkuljetukseen koskee jo-

kaista kiinteistöä ja jätteen tuottajaa. LHJ:n

kotitalousjätteen aluekeräys palvelee niitä

kiinteistöjä, joilla ei ole omaa sopimusta

yksityisen jätteenkuljettajan kanssa. LHJ:n

aluekeräyksessä kiinteistölle toimitetaan

oma jäteastia. Vuonna 2012 muutamassa

LHJ:n toimialueen kunnassa oli vielä käy-

tössä aluekeräyskontit kotitalousjätteen

keräämiseen. Aluekeräyksessä luovutaan

isoista jätekonteista ja siirrytään pienem-

piin astioihin kaikkien omistajakuntien alu-

eella.

EKOTEKOTEMPAUSEkotekotempaus (aiemmin Ongelmajäte-

tempaus) järjestetään vuosittain kevään ja

alkukesän aikana kaikissa Loimi-Hämeen

Jätehuolto Oy:n omistajakunnissa. Koti-

talouden ja maatilojen vaaralliset jätteet

(aiemmin ongelmajätteet) otetaan vastaan

maksutta. Vaarallisia jätteitä voi tuoda ko-

titalouksista myös pitkin vuotta suoraan

jäteasemille.

BIOJÄTEKERÄYSBiojätekeräykseen liittyminen kannattaa,

sillä biojätteen erilliskeräyksellä vältetään

biohajoavan materiaalin päätyminen kaa-

topaikalle sekä vähennetään haitallisen

metaanikaasun muodostumista. Biojätteen

erilliskeräily toimii kaikissa LHJ:n toimialu-

een kunnissa.

ENERGIAJÄTEKERÄYSEnergiajätekeräyksen piiriin liittyminen

kannattaa, sillä lajitellun energiajätteen

käsittelyhinta on asiakkaalle sekajätettä

edullisempi. Samalla asiakkaamme edis-

tävät ympäristön hyvinvointia, sillä mikään

energiajäteastiaan kuuluva jäte ei päädy

kaatopaikalle. Energiajätteen erilliskeräi-

ly toimii Forssan, Tammelan ja Jokioisten

alueella.

LASINKERÄYSLasinkierrätykseen osallistuminen on

ympäristöteko, sillä kierrätyslasin käyttö

vähentää uusien materiaalien tarvetta,

energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Palvelu on saatavilla koko LHJ:n toimialueel-

la.

PIENMETALLIKERÄYSSuomessa valmistettujen metallituotteiden

raaka-aineesta noin puolet on kierrätettyä.

Kierrätysmetallien käyttö vähentää uusien

materiaalien tarvetta ja vähentää hiilidiok-

sidipäästöjä sekä energiankulutusta jopa

90 %. Palvelu on saatavilla koko LHJ:n toi-

mialueella

PÄRINÄPALVELUPärinä noutopalvelun idea on ratkaista

sekä jätteen kuljetus että hyödyntäminen.

Pärinä tarjoaa mahdollisuuden jätteiden la-

jitteluun jo niiden syntypaikalla, esimerkiksi

muuttojen ja suursiivousten tai remontoin-

nin ja rakentamisen yhteydessä. Synty-

paikkalajittelu hyödyttää ympäristöä, kun

kaikki mahdolliset jätejakeet ohjautuvat

hyötykäyttöön.

NEUVONTA, KOULUTUS, TIEDOTUS JA TAPAHTUMATAjankohtaisista jäteasioista tiedottaminen,

neuvonta sekä kouluttaminen ovat jäte-

huoltoyhtiön perustehtäviä. LHJ:lle mikään

kysymys ei ole liian helppo tai vaikea. Jos

emme osaa kertoa johonkin asiaan vas-

tausta suoraan, otamme siitä selvää. Ti-

laisuuksia ja vierailukäyntejä järjestämme

yhdessä esimerkiksi erilaisten yhdistysten

ja ryhmien kanssa.

LHJ tuottaa omistajakuntiensa alueel-

la palveluja sekä kotitalouksille että

yrityksille. Tyypillisimmät palvelumme

ovat jätteen vastaanotto- ja keräyspal-

velut jäteasemilla, jätepisteissä ja tem-

pauksissa. LHJ tarjoaa kattavat neu-

vonta-, tiedotus- sekä käsittelypalvelut.

Jätteen kuljetuksia hoitavat pääasiassa

alueella toimivat jätteenkuljetusyri-

tykset. Keräysjärjestelmää asukkaille

täydentävät myös monet tuottajavas-

tuuorganisaatioiden ja -järjestöjen pal-

velut, joista esimerkkejä ovat paperin,

kartongin ja vaatteiden keräys.


Suomen Elektroniikkakäsittelyllä on vahvaa osaamista niin televisioiden ja monitorien kuin

pienelektroniikankin käsittelyssä. Yritys pystyy tarjoamaan käsittelyratkaisun käytännössä

kaikille sähköllä toimiville laitteille. (LHJ 100%)

Suomen Tietoturva tuottaa LHJ Groupin tietoturvapalvelut. Asiakkaan dokumentit, elekt-

roniikkalaitteet ja sähköiset tallenteet käsitellään hallitussa prosessissa tunnistamatto-

maan muotoon. (LHJ 51%)

Suomen Erityisjäte on erikoistunut käsittelemään ongelmajätteiksi luokiteltuja kiinteitä jät-

teitä, pilaantuneita maita ja käsiteltävyydeltään ongelmallisia voimakkaasti pilaantuneita

maita. Yrityksen taustalla on vahvaa jätehuollon ja pilaantuneen maan käsittelyosaamista.

(LHJ 51%)

MYYTÄVÄT OPASTEET JA TARRATLajitteluohje kertoo, mikä jäte kuuluu

minnekin. Loimi-Hämeen Jätehuolto on

julkaissut uudet, selkeät ja säänkestävät

lajitteluohjekyltit. Kyltti voidaan myös rää-

tälöidä taloyhtiön tarpeiden mukaan.

Lajitteluohjetarra kertoo, mikä astia on

tarkoitettu millekin jätejakeelle. Lisäksi tar-

ra vielä muistuttaa, mitkä jätteet kuuluvat

mihinkin jätejakeeseen.

REF-LAITOKSEN TOIMINTA JA LOPPU-

TUOTTEEN MYYNTI VOIMALOILLE

REF-laitos valmistaa REF I- ja REF III -luo-

kan polttoaineita. Raaka-aineita ovat ener-

giajäte ja yhdyskuntajäte. Laitos tarjoaa

myös murskaus- ja materiaalinkäsittelypal-

veluita.

PA

LVE

LUT

JA

HY

ÖD

YN

TÄM

INE

N

LHJ Groupin yhteydessä toimivat yritykset tarjoavat korkeatasoisia kierrätysratkaisuja

yrityksille, julkishallinnolle ja tuottajayhteistöille. Palvelut ovat tarjolla asiakkaille valtakun-

nallisesti ja kylmälaitteiden osalta myös kansainvälisesti.

Cool Finland Oy on erikoistunut kierrättämään kylmälaitteita Suomessa ja Baltiassa. Yri-

tyksen sisarlaitoksia toimii eri puolilla Eurooppaa. (LHJ 50%)

LOPPUSIJOITUSHyötykäyttöön kelpaamaton kaatopaikka-

kelpoinen erityis- tai yhdyskuntajäte voi-

daan loppusijoittaa Forssan Kiimassuon

loppusijoitusalueille.

ÖLJYISTEN JÄTTEIDEN KÄSITTELYKiimassuon Jätekeskuksessa otetaan vas-

taan öljyisiä vesiä ja öljyvahinkojätteitä.

TOIMITUKSET HYÖTYKÄYTTÖÖNLHJ:n käsittelyistä syntyvät uusioraaka-

aineet ja vastaanotetut hyötyjätteet toimi-

tetaan teollisuuden raaka-aineeksi.


YH

TE

ISK

UN

TA

LHJ ja yhteiskuntaJätehuolto on yhteiskunnallinen peruspalvelu, jonka pitää toimia aina. LHJ huolehtii jä-

tehuollon palveluista nyt ja varautuu huolehtimaan jälkihoidosta myös kymmeniä vuosia

toimintojen päättymisen jälkeen. Henkilöstöstä huolehtiminen on oleellista ympäristötoi-

mialalla. Siksi henkilöstön hyvinvointiin ja koulutukseen panostetaan järjestelmällisesti.

LHJ osallistuu monin tavoin ympäristökasvatustyöhön ja kestävää kehitystä tukevaan

toimintaan. Erityisesti ympäristökasvatus yhteistyössä koulujen kanssa on ollut tärkeää.

NEUVONTA JA TIEDOTUSLHJ:n ulkoisen viestinnän tavoitteena on vaikuttaa alueella lajittelun paranemiseen ja

jätehuollon toimivuuteen. Keinoja ovat neuvonta, tiedottaminen ja ympäristökasvatus.

Asiakaskohtaamisten määrä kasvoi edelleen vuonna 2012. Interne-sivujen käyttö nousi

25 prosenttia noin 45 000 kävijään. Neuvontapuheluiden määrä kasvoi 8 prosenttia ja

sähköisten kysymysten määrä 27 prosenttia. Kaikkiaan kysymyksiä yhtiön lajittelu- ja jä-

tehuoltoneuvonnalle esitettiin vuoden aikana 1 800 kappaletta. Erilaisissa tapahtumat ja

jätekeskuksen vierailuryhmät keräsivät kaikkiaan noin 4 500 henkilöä.

2008 2009 2010 2011 2012

Henkilöstö yhteensä 37 37 40,5 41 42

Naisten osuus, % 33 37 32 31 29

Miesten osuus, % 67 63 68 69 71

Henkilöstön keski-ikä 43,5 43,9 44 45 45

Vakituisten työsuhteiden

osuus, % 91 86 84 92 88

Henkilöstön keskimääräinen

vaihtuvuus, % 8 8 16 3 20

Työtapaturmien lukumäärä 4 4 4 7 7

Sairaspoissaolojen suhteellinen

osuus kokonaistyöajasta, % 3,8 3,9 3,5 4,1 5,1

Työterveys, ¤/hlö 444 477 519 700 595

Vapaa-ajantoiminta, ¤/hlö 209 585 648 763 519

Koulutus, ¤/hlö 588 424 562 516 546

Koulutuspäiviä/hlö 2,4 3,1 3,2 3,2 4

Työsuhteen keskim. pituus (vuosia) 7,0 7,3 7,8 8,6 8,7

Loimi-HämeenJätehuolto Oy:nhenkilöstöntunnusluvut2008-2012


LHJ:n taloudellinen asema säilyi vahvanaVuonna 2012 käsittelyyn tuleva sekajätteen

määrä laski hieman edelliseen vuoteen

verrattuna. Tämä vaikutti yhtiön liikevaih-

toon 7,1 M¤ ja toiminnalliseen tulokseen,

jotka laskivat hieman. Tästä huolimatta

yhtiön tulos pysyi hyvällä tasolla erityisesti

LHJ Group konsernin tytäryritysten on-

nistumisen johdosta. Tytäryritykset jakoi-

vat emoyhtiö LHJ:lle selvästi suuremmat

osingot edelliseen vuoteen verrattuna. Ti-

likauden tulos päätyi lopulta edellisvuoden

tasolle 0,5 M¤:oon. Yhtiön vakavaraisuus

ja maksuvalmius olivat tilikauden lopussa

erinomaisella tasolla. Vieraan pääoman

määrä on pienentynyt ja sitä oli tilikauden

lopussa enää 640 000 euroa. LHJ toimii

omakustannusperiaatteella. Yhtiö ei jaa

osinkoa, vaan kattaa toiminnastaan aiheu-

tuvat kulut jätemaksujen ja muiden palve-

lutuottojen kautta.

TALO

US

Tulojen jakautuminen (%)

Yhteensä: 7 598 861

Jätteenkäsittelymaksut (sis. jätevero) Aluekeräysmaksut

Ekomaksut Palveluiden myynti

Tuotteiden myynti Liiketoiminnan muut tuotot Rahoitustuotot

58,4 7,9 10,4 12,6 4,2 3,3 3,2

Kulujen jakautuminen (%)

Yhteensä: 7 060 176 | Tulos: 538 685

Ostetut kuljetuspalvelut: 1 043 519

Hankinnat ja ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut

Poistot Jätevero Jälkihoitovaraus

Muut liiketoiminnan kulut Rahoituskulut Verot

Yhtiön taloudellinen tilanne on vahva.

Omavaraisuusaste on noussut 71 %:iin.

Merkittäviä suuria investointeja ei ole nä-

köpiirissä. Lähinnä investoinnit liittyvät

kaatopaikan pintarakenteisiin ja muihin

jälkihoitotoimenpiteisiin. Jätemaksut ovat

valtakunnalliseen tilanteeseen verrattu-

na kilpailukykyisiä. Jatkossa jätemäärien

alenemisen aiheuttama taloudellinen riski

kasvaa eritoten, kun LHJ joutuu sitoutu-

maan pitkäaikaisin sopimuksin energia-

hyödyntämiseen. Nämä ratkaisut ovat

välttämättömiä, kun biohajoavan jätteen

kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna

2016.


TALO

US

2012 2011 2010

Liikevaihto 7 144 325 7 250 815 6 810 841

Liiketoiminnan muut tuotot 254 383 265 600 250 167

Materiaalit ja palvelut -1 875 754 -1 712 087 -1 686 448

Henkilöstökulut -1 773 410 -1 633 252 -1 566 118

Poistot ja arvonalennukset -772 928 -887 947 -919 077

Liiketoiminnan muut kulut -2 554 440 -2 706 902 -2 384 561

Liikevoitto 422 176 576 227 504 804

Rahoitustuotot ja -kulut 200 153 42 244 -33 375

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 622 329 618 471 471 429

Tilinpäätössiirrot 69 107 86 101 61 901

Tuloverot -152 751 -129 203 -161 195

Tilikauden voitto 538 685 575 369 372 135

2012 2011 2010

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet 39 970 5 769 17 911

Aineelliset hyödykkeet 5 018 296 5 453 226 6 206 376

Sijoitukset 1 574 001 1 524 821 1 520 503

Pysyvät vastaavat yhteensä 6 632 267 6 983 816 7 744 790

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 11 331 15 979 13 980

Myyntisaamiset 944 657 887 218 785 725

Muut saamiset 10 070 53 910 44 026

Rahoitusarvopaperit 123 262 123 262 123 262

Rahat ja pankkisaamiset 1 901 507 1 702 889 1 497 510

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 990 826 2 783 258 2 464 503

VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 623 093 9 767 074 10 209 293

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma 1 684 066 1 684 066 1 684 066

Ylikurssirahasto 70 908 70 908 70 908

Edellisten tilikausien voitto 4 220 505 3 645 135 3 273 000

Tilikauden voitto 538 685 575 370 372 135

Oma pääoma yhteensä 6 514 164 5 975 479 5 400 109

Tilinpäätössiirtojen kertymä 425 592 494 699 580 800

Pakolliset varaukset 714 976 684 119 974 121

Vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 451 100 1 565 028 2 321 617

Ostovelat 467 346 466 596 393 115

Muut velat 244 559 339 085 248 162

Siirtovelat 248 399 242 068 291 369

Vieras pääoma yhteensä 1 968 361 2 612 777 3 254 263

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 623 093 9 767 074 10 209 293

LHJ:n tase

LHJ:ntuloslaskelmat2010-2012


YM

PÄ

RIS

TÖ

Materiaali- ja energiahyödyntäminenTalteen saadut jätteet voidaan hyödyntää

joko materiaalina tai energiana. Jätteenpol-

ton lisääminen Suomessa ei tarkoita sitä,

että kierrättämisestä oltaisiin luopumassa.

Itse asiassa jäteasetus on edellyttämässä

Suomelta erityisesti materiaalihyötykäytön

lisäämistä.Suomessa käytössä oleva jäte-

hierarkia edellyttää ensisijaisesti vähen-

tämään jätteen syntymistä ja toissijaisesti

etsimään jätteelle sopivaa uudelleenkäyt-

tö- tai kierrätyskanavaa. Energiahyöty-

käyttö on vaihtoehto vain sellaisille jätteille,

EnergiajäteTieto-suoja

Elektro-niikka

Voimalaitos

Jätevoimala

sähkö/lämpö

sähkö/lämpö

Kaukolämpöä

Vaarallinen jäte Paperi

KIERRÄTYSPISTEET

Metalli Lasi Biojäte Sekajäte

Uusioraaka-aineita ja valmiita tuotteitaKompostituote

BiokaasuUusioraaka-aineita Kompostituote

Metalliteollisuus

REF-laitos

Kierrätyspolttoaine

Rejekti

EU-tasoinenkaatopaikka

Jätehuoltojärjestelmä

joille ei ole sopivaa tai kustannuksiltaan tai

ympäristövaikutuksiltaan järkevää kierrä-

tyskanavaa.

Kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt

ovat rakentaneet maahamme kattavan

kierrätyspisteiden verkoston, jonka kautta

saadaan talteen merkittäviä materiaalivir-

toja. Tavoitteena on kierrättää noin puolet

jätteestä materiaalina ja vajaa puolet ener-

giana. Jätelaitosyhdistys JLY:n asettama

tavoite jätteen kokonaishyötykäytölle on

90–95 prosenttia jätteen kokonaismäärästä.

MATERIAALIHYÖDYNTÄMINEN LHJ:SSÄ

• Kierrätyspisteissä kerätään materiaali-

hyötykäyttöön toimitettavia jätteitä:

lasia, metallia ja paperia

• Jäteasemat ja noutopalvelu Pärinä anta-

vat erittäin laajat mahdollisuudet asuk-

kaille lajitella hyötykäyttöön edellä mai-

nittujen lisäksi monia muita jätelajeja,

kuten kartonkia, sähkölaitteita, isot me-

talliromut, vaarallisen jätteen ja puutar-

hajätteet

• Erilliskeräys mahdollistaa esimerkiksi

taloyhtiöille biojätteen sekä metallin ja

lasinkeräyksen

• Käsittelytoiminnan tuloksena syntyy

materiaalina hyödynnettäviä jakeita ku-

ten rautaa ja alumiinia sekä runsaasti

kierrätyspolttoainetta

• LHJ Groupin yrityksissä muun muassa

sähkö- ja elektroniikkaromu voidaan

hyödyntää yli 90 prosenttisesti materi-

aalina.


1

3 7

8

9

10

12

1316

14

17

18

15

11

4

56

2

1. Jätteen vastaanotto

2. LHJ Group toimisto

3. Pientuoja-alue

4. REF-laitos, energiajätteen valmistus

5. Suomen Elektroniikkakäsittely Oy

6. Cool Finland Oy, kylmälaitteiden käsittely

7. Öljyisten vesien keräysallas

8. Täyttöalue

9. LHJ puutarhajätteen kompostointi

10. Forssan Ympäristöurakointi, asfaltointiasema

11. Suomen Erityisjäte Oy, tavanomainen pilaantunut maa

12. Suomen Erityisjäte Oy, toimisto ja itäkenttä

13. Suomen Erityisjäte Oy, vaaralliset pilaantuneet maat

14. Vapo Oy Forssa, kaukolämpövoimala

15. Envor Group Oy, toimisto

16. Envor Biotech Oy, biokaasuvoimala

17. Envor Biotech Oy, kompostointilaitos

18. Forssan Ympäristöurakointi, lietekomp.


YM

PÄ

RIS

TÖ

Sekajätteen ja energiajätteen

hyödyntäminen polttolaitoksissa vuonna 2012Kotitalouksissa syntyvästä jätteestä noin

60 prosenttia on energiajätteeksi ja pol-

tettavaksi kelpaavaa. Loimi-Hämeen

Jätehuollon alueella on mahdollista ero-

tella ja kierrättää jätettä energiajätteenä.

Energiajätettä kerätään LHJ:n alueella

Forssan, Jokioisten ja Tammelan kunnis-

sa erilliskeräyksellä ja kaikilla jäteasemilla

otetaan vastaan kotitalouden, julkishallin-

non ja yritysten energiajätettä pienkuor-

mina. Pärinäpalvelu noutaa energiajätettä

tilauksesta. Kaikki erilliskerätty energiajäte

hyödynnetään. LHJ:n keräämä energia-

jäte käsitellään Forssan REF-laitoksella

kierrätyspolttoaineeksi. Laitoksella ener-

giajätteestä erotellaan metallit ja mahdolli-

sesti joukossa oleva palamaton aines ja se

murskataan sopivaan palakokoon. Valmis

kierrätyspolttoaine kuljetetaan voimalai-

tokseen, jossa tuotetaan lämpöä ja sähköä.

Vuonna 2012 REF-polttoainetta toimitet-

tiin UPM:n Rauman polttolaitokseen noin

1 000 tonnia. Vuonna 2012 aloitettiin toimi-

tukset myös Lahti Energian uuteen kaasu-

tusvoimalaitokseen. Lahteen REF-polttoai-

netta vietiin yli 4 000 tonnia vuonna 2012.

Loimi-Hämeen Jätehuollon alueelta ke-

rättävää sekajätettä ryhdyttiin viemään

Ekokemin Riihimäen voimalaitokseen

vuonna 2012. Laitoksessa poltetaan kä-

sittelemätöntä sekajätettä, joka tuottaa

LHJ:n energiahyödyntämisen käytännöt:

Energiajäte

Kompostituote Metalliteollisuus

Sekajäte LHJ

Jätteen siirtokuormaus

LHJ:n REF-laitos

Rejekti

Kierrätyspolttoaine

>

> >

>>

>>

Ekokemin

jätevoimala

Lahti Energian

kaasutusvoimalaitos

Sähkö/lämpö

Sähkö/lämpö

>

>

kaukolämpöä ja sähköä valtakunnan verk-

koon. Toimitukset Loimi-Hämeen Jäte-

huollolta Ekokemille alkoivat vuoden 2012

lokakuussa ja poltettavaa jätettä kertyi

noin 3 000 tonnia vuoden 2012 loppuun

mennessä. Jätepolttoaineella voidaan

korvata fossiilisia polttoaineita ja hidastaa

ilmastonmuutosta.


YM

PÄ

RIS

TÖ

LHJ Groupin hyötykäyttöasteet2007-2012 (%)

2007 2008 2009 2010 2011 2012

39 %

97 %

76 %

47 %

97 %

71 %

58 %

99 %

82 %

63 %

96 %

78 %

60 %

95 %92 %

62 %

96 %

84 %

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Suomen Elektroniikkakierrätys Cool Finland

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

100 %

90 %

80 %

70 %

18 | Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | Vuosiraportti 2012118188818881 || LLLLLLL| LLL| L| L| ||| oiiimimoimmmoimmoimoimoimimimoimoimmmoimmmi Hi HHHHHi HHHHHi-i Hi Hi-HH-Hi Hi Hi Hi Hämämemeämämämämämämemmmemeeämämmemeämäämemeämeämeeneneeneneeneneneeeneneneneeneenen eenen en JäJääJätJätJätJätätJätäJätJJätJätJJätätJäJätätätt hhehehuehuhuehuehuehuhehuehuehuehuehuehuehuhuhuhuoltoltoltoltoltoltoltoltoltoltto Oo Oo Oo Ooo OOo Oo Oo Oo Oo Oo Oo Oo OOOyyyyyyy y yy ||||||| ||| VVVVuoVuoVVVVuoVuoVuoVuoVuoVVuoV ssirssirsirsirrsirsirappoapopoapapapapoapapopop rttrttttrttrtrttrttii 2i 22i 2i 2i 2i 20001201201201212

YmpäristönäkökohdatLHJ tunnistaa toimintaansa vaikuttavat ja

siitä aiheutuvat merkittävät ympäristönä-

kökohdat, hallitsee niitä ja tekee jatkuvasti

ympäristöön vaikuttavia parannuksia. LHJ

Group on rakentanut ympäristöjärjestel-

mänsä kansainvälisen ISO 14001 -stan-

dardin mukaisesti.Konsernin yrityksille

myönnettiin ISO 14001-sertifikaatti vuonna

2004. Tytäryrityksistä Suomen Erityisjäte

ja Suomen Tietoturva liitettiin sertifiointiin

keväällä 2009. Uudelleensertifiointi tehtiin

vuonna 2012.Ympäristöjärjestelmä kattaa

konsernin ja sen urakoitsijoiden toiminnan

Kiimassuon Jätekeskuksen alueella. Sen

ulkopuolella järjestetyt palvelut ovat sertifi

oinnin ulkopuolella, mutta niitä kehitetään

yhteisen toimintajärjestelmän avulla.

YMPÄRISTÖLUPAHämeen ympäristökeskus myönsi ympä-

ristöluvan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle

31.3.2004. Lupa kattaa kaikki LHJ Groupin

ja sen käyttämien urakoitsijoiden toiminnot

Kiimassuon Jätekeskuksen alueella. Uuden

luvan hakuprosessi on käynnissä.

SISÄISET JA ULKOISET AUDITOINNITYmpäristöjärjestelmän tehokkuutta ja sen

vastaavuutta sisäisiin ohjeistuksiin ja stan-

dardin vaatimuksiin arvioidaan sisäisillä ja

ulkoisilla tarkastuksilla. Kaikki järjestelmän

sisällä olevat toiminnot auditoidaan vähin-

tään kolmen vuoden välein auditointisuun-

nitelman mukaisesti. Niiden tulokset käsi-

tellään säännöllisesti pidettävissä johdon

katselmuksissa. Vuonna 2012 tehtiin viisi

sisäistä auditointia. Ulkoisessa auditoinnis-

sa tarkasteltiin ISO 14001 päivitystä sekä

laatusertifikaatin (ISO 9001) käyttöönottoa.

VIRANOMAISRAPORTOINTILHJ raportoi ympäristölupapäätöksessä

edellytetyllä tavalla vuosittain toimintaan-

sa valvovalle viranomaiselle, Hämeen elin-

keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

LHJ raportoi vuositietojaan ympäristövi-

ranomaisen toivomalla tavalla sähköises-

ti. Lisäksi LHJ toimittaa omasta ja osak-

kuusyritystensä toiminnasta Kiimassuon

Jätekeskuksessa sekä alueelliselle että

paikalliselle ympäristönsuojeluviranomai-

selle kirjallisen vuosiraportin. Vuosiraportti

antaa viranomaiselle hyvät pohjatiedot lai-

toksen valvontaa varten.

YM

PÄ

RIS

TÖ

Ympäristö-organisaatio 2012

Toimitusjohtaja

Immo Sundlholm

Ympäristöpäällikkö

Niina Honkala

Erityisjätteen loppusijoitus

Immo Sundholm

Suomen Erityisjäte Oy

Käyttö

Mika Helkearo

Loppusijoitus

Kompostointi

Pilaantuneet maat

REF tuotanto

Murskaus

Kiinteistöt

Viestintä

Pasi Kaskinen

Neuvonta

Tiedotus

Markkinointi

Suhdetoiminta

Palvelut

Anne Sjöberg

Keräyspisteet

Jäteasemat

Ongelmajätteet

Hyötyjätteet

Tilastot

Ympäristöjärjestelmä

Hallinto

Niina Honkala

Henkilöstöhallinto

Työterveys

Tietohallinto

Elektroniikkakäsittely

Keijo Väänänen

Suomen Elektroniikkakäsittely Oy

Kylmälaitekäsittely

Rauno Partanen

Cool-Finland Oy

Tietoturvapalvelut

Pasi Kaskinen

Suomen Tietoturva Oy

19 | Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | Vuosiraportti 2012uolto Oy | Vuosiraportti 2012

LHJ kehittää ja johtaa ympäristötoimintaansa kaksivuotisten toimintaohjelmien avulla. Vuoden 2012 tavoitteet ja tulokset on vedetty yhteen alla.

Kaiken kaikkiaan suunniteltuja toimenpiteitä vuodelle 2012 kirjattiin ohjelmaan 24 kappaletta.

Toimintaohjelma 2012-2013

PÄÄMÄÄRÄ 1Jätekeskuksen toiminnan ympäristöhaittojen ennal-

taehkäisy ja vähentäminen.

TAVOITE 1:

Alueen ympäristövaikutusten seurannan parantaminen.

A) Alueellisten ympäristövaikutusten seurantaa alettiin

hallinnoimaan yhteistarkkailuohjelmalla

B) Käyttötarkkailuohjelmaa päivitettiin ja täydennettiin

C) Päästömittaukset tehtiin laitoksittain

D) Virtaustietoja selvitettiin uusilta alueilta

TAVOITE 2:

Ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen.

A) Soveltuvia välipeittomateriaaleja hyödyntämällä

tullaan vähentämään tuulen aiheuttamaa roskaan-

tumista ja lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia

B) Tehtiin Envitech-alueen yhteinen vesiselvitys

C) Kaatopaikkakaasujen keräämiseksi täyttöalueelle

rakennettiin kaasunkeräysputkistoa. Kaasunkeräyksen

aloittamista suunnitellaan vuonna 2013

PÄÄMÄÄRÄ 2Jätteen keräily-, käsittely- ja asiakaspalveluiden

kehittäminen.

TAVOITE 1:

Jätteen hyötykäytön lisääminen.

A) Jätteen energiahyötykäyttöä lisätään tekemällä

sopimustoimituksia voimalaitokseen

TAVOITE 2:

Keräily- ja käsittelymenetelmien kehittäminen.

A) Lcd-näyttöjen käsittelymenetelmien suunnittelu ja

kehittäminen aloitettiin

TAVOITE 3:

Palveluiden kehittäminen.

A) Noutopalvelutoiminta Pärinän toiminnan

tehostaminen alkoi

B) Henkilöstölle järjestettiin asiakaspalvelukoulutusta

C) LHJ:lle laadittiin palvelulupaus: ”Me pidämme

palveluillamme huolta ympäristöstämme, jotta sinä

voisit tehdä samoin”

PÄÄMÄÄRÄ 3Turvallisuuden ja tietoisuuden parantaminen.

TAVOITE 1:

Työsuojelutoiminnan kehittäminen.

A) Toteutettiin työilmapiirikysely sekä tasa-arvo- ja

palkkakartoitukset

B) Cool Finlandille hankittiin typenilmaisin

C) Laitoksissa tehtiin työhygieenisiä mittauksia

TAVOITE 2:

Sidosryhmien ja henkilöstön tietotason nostaminen.

A) Järjestetty tilaisuuksia mm. omistajapäivät

YM

PÄ

RIS

TÖ


282 t

324 t

43 171 t39 664 t 38 874 t 38 787 t

58 857 t

35 731 t

22 728 t

15 287 t

2 889 t

9 793 t

2 586 t

2 418 t

11 298 t

14 204 t

23 304 t

18 072 t 21 380 t

2 825 t

13 244 t

38 307 t

352 t 334 t 343 t 321 t

264 t257 t

267 t293 t

* Poislukien Nummen kaatopaikan massat. ** Jätemäärät esitetty JLRAP II –ohjeistuksen mukaan.

Yhdyskuntajäte Rakennusjäte

Maa- ja kiviaines Tuotantotoiminnan jäte

Lasi Metalli

2008 2009 2010 2011 20125,2 5,5 5,2 5,1 5,0

Lasi ja metalli yhteensä (kg/asukas)

Kierrätyspisteiden materiaalit2008-2012

Vastaanotettu jäte 2008-2012**

YM

PÄ

RIS

TÖ

2008 2009 2010 2011 2012

2008 2009* 2010 2011 2012

100 000

20 000 t

200 000

40 000 t

300 000

60 000 t

400 000

80 000 t

500 000

100 000 t

600 000

120 000 t

700 000

140 000 t MateriaalivirratMateriaalivirrat vuonna 2012 olivat tavanomaiset. Vastaanotetun jätteen

kokonaismäärä nousi hieman. Eniten kasvuun vaikuttivat tuotanto- ja ra-

kennustoiminnan kasvut. Yhdyskuntajätteen määrä laski hieman.


Vaikutukset veteenLHJ:n Kiimassuon jätekeskuksen suoto- ja

valumavedet johdetaan Forssan kaupun-

gin jätevedenpuhdistamolle. Viemäröidyn

alueen pinta-ala kasvoi vuonna 2012 noin

25 hehtaariin. Jätekeskuksen päästö ve-

sistöihin määritetään kaatopaikkavesien

pumppaamon K1 veden laadun ja jäteve-

denpuhdistamolle pumpatun vesimäärän

perusteella.

Vuonna 2012 siirryttiin Kiimassuon

jätekeskuksen osalta yhteistarkkailuun

Envitech-alueen muiden yritysten kanssa.

Vuodelta 2012 vaikutukset veteen rapor-

toidaan yhteisesti ensimmäistä kertaa.

Jätekeskuksen vaikutuksia pintavesiin tut-

kitaan neljästä pintavesihavaintopisteestä.

Näytteitä otetaan viranomaisen hyväksy-

män tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna

2012 tehtiin ohjelman lisäksi myös ylimää-

räisiä ohjelman vaatimukset ylittäviä tark-

kailutoimenpiteitä.

JÄTEKESKUKSEN SUOTO- JA

VALUMAVEDET

Jätevedenpuhdistamolle johdettiin 123 970

m3 jätevettä. Kasvua edelliseen vuoteen

kertyi yli 40 000 kuutiota. Edelliseen vuo-

teen ja koko tarkkailuhistoriaan verrattuna

kuormitus jätevedenpuhdistamolle oli poik-

keuksellisen voimakasta. Erityisen voima-

kasta oli jätekeskuksen fosforikuormitus,

joka kasvoi 2-3-kertaiseksi aikaisempien

vuosien arvioista. Kuormituksen kasvu joh-

tuu kasvaneen viemäröintialueen, tasaus-

altaassa tehtyjen puhdistustoimenpiteiden

sekä keskimääräistä sateisemman vuo-

den yhteisvaikutuksesta. Jätevesimäärien

vaihteluun on selvästi vaikuttanut voimak-

kaimmin vuoden sademäärien ja valumao-

lojen vaihtelu.

PINTAVEDET

Jätekeskuksen alueelta laskettu vesitase

osoittaa, että viemäröidyltä alueelta ker-

tyvät vedet saadaan johdettua hyvin jä-

tevedenpuhdistamolle. Tästä huolimatta

pintavesien tarkkailupisteissä alueen etelä

puolella on havaittavissa jätekeskuksen

vaikutusta. Vuonna 2012 Loimi-Hämeen

Jätehuolto Oy ryhtyi konkreettisiin toimiin

kuormituslähteen löytämiseksi. Kesän

2012 aikana suoritettiin laajamittaisia poh-

javeden suojapumppauksia sekä merkkiai-

nekoe, joka osoitti tasausaltaassa olevan

vuodon. Säännöllinen tarkkailu ja havain-

nointi mahdollistivat nopean reagoinnin ja

korjaustoimenpiteiden aloittamisen kesä-

kaudella 2013.

POHJAVESI

Pohjavesiputkista saatuja näytteitä ei voida

pitää kovin edustavina pohjavesinäytteinä,

sillä putkissa ei ole selvää pohjaveden tuot-

toa ja veden pinta on useimmissa putkissa

lähellä maan pintaa. Kyse on siten parem-

minkin orsivesistä kuin varsinaisista pohja-

vesistä.

Pohjavedet virtaavat alueella luoteesta

itäkaakkoon. Jätekeskuksen pohjavesi-

kuormitusta ja vaikutuksia ympäristön poh-

javeden laatuun tarkkaillaan jätekeskuksen

läheisyyteen asennetuista pohjavesiput-

kista. Envitech-alue ei sijaitse varsinaisella

pohjavesialueella, joten alueen pohjave-

det eivät useimmiten luonnontilassakaan

soveltuisi esimerkiksi talousvesikäyttöön.

Soisilla alueilla pohjaveden pinta on lisäksi

hyvin lähellä maan pintaa, jolloin pohjavesi

on yleensä humuspitoista ja alttiina hygi-

eeniselle likaantumiselle. Pohjaveden laatu

on heikentynyt alueella, mutta likaantunut

alue rajoittuu Envitech-alueelle. Lähialueen

näytteenottopaikoissa ei ole todettavissa

pohjaveden likaantumista.

YM

PÄ

RIS

TÖ


2012 2011 2010

Viemäriin johdettu

kokonaistyppikuormitus (kg/a) 16 386 12 032 12 240

Typpi AVL** 3 200 2 692 2 594

Viemäriin johdettu

kokonaisfosforikuormitus (kg/a) 297 106 118

Fosfori AVL 370 143 163

Orgaanisen aineksen

kuormitus, BOD7 (kg/a) 7 773 3 492 3 403

* Taulukon luvut on korjattu edellisvuoden (2011) raporttiin verrattuna vastaamaan tarkis-

tettuja ja lopullisia Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen raportoimia lukuja.

Vuosien 2010 ja 2011 luvut poikkeavat siksi vuoden 2011 raportissa esitetyistä luvuista.

** AVL eli asukasvastinluku havainnollistaa kuinka monen asukkaan jätevesikuormitusta

määrä vastaa.

YM

PÄ

RIS

TÖ

2008 2009 2010 2011 2012

20 000 m3

40 000 m3

60 000 m3

80 000 m3

100 000 m3

120 000 m3

130 000 m3

113 242 m3

70 814 m3

67 111 m3

83 109 m3

123 970 m3

Kaatopaikkaveden määräjätevedenpuhdistamolle 2008-2012 (m3)

Jäteveden-puhdistamollejohdettu vesi-määrä jakuormitus*


Yhteystiedot LHJ Group

Kiimassuontie 127

30420 Forssa

www.lhjgroup.fi

VASTUU RAPORTIN TOIMITTAMISESTA

Viestintäpäällikkö Pasi Kaskinen

[email protected]

Palveluneuvoja Marja Peltonen

[email protected]

YMPÄRISTÖVASTUUN TIEDOT

Palvelupäällikkö Anne Sjöberg

[email protected]

SOSIAALISEN JA TALOUDELLISEN VASTUUN TIEDOT

Talouspäällikkö Leena Kuusela

[email protected]

KONSERNIN JOHTO

Toimitusjohtaja Immo Sundholm

[email protected]

050 553 0709

Ympäristössä.

Documents

lhj ymparistoraportti 2013 · LHJ ja yhteiskunta ..... 11 LHJ:n henkilöstön tunnusluvut Taloudellinen vastuu ... talous-, hallinto- ja viestintäosas-tot, joiden toiminnasta vastaavat