– S U O M E N E K O N O M I L I I T T O –

– F INLANDS EKONOMFÖRBUND –

Uusi koulutusvähennys - hyvä sijoitus!

Sisältö

Koulutusvähennyksen tai koulutuskorvauksen edellytyksenä oleva

koulutussuunnitelma

Mitä koulutussuunnitelman tulee sisältää

Koulutusvähennyksen ja koulutuskorvauksen ABC:

Minkälainen koulutus oikeuttaa koulutusvähennykseen tai -korvaukseen

Laskeminen ja suuruus

Kahden vuoden seuranta-aika

2

Lakipaketti

Suunnitelmallinen koulutus

Laki taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen kehittämisestä > yleinen soveltamisala

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä > +20 työntekijän yrityksissä

Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa

Taloudellinen kannuste

Laki elinkeinotulon verottamisesta > koulutusvähennys

Laki koulutuksen korvaamisesta > koulutuskorvaus

HE 95/2013 ja HE 99/2013, tarkoitetut astumaan voimaan 1.1.2014.

3

Nykytila

Työnantajan velvollisuutena huolehtia työntekijän koulutuksesta ja työhön

perehdyttämisestä

Myös yrityksen toimintaa, tehtäviä tai työmenetelmiä muutettaessa

Lomautus ja irtisanomistilanteisiin liittyvään uudelleensijoitusvelvoitteeseen

sisältyy velvollisuus tarjota tarkoituksenmukaista koulutusta

Yhteistoimintalain mukainen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Palkansaajista 57 % osallistui koulutukseen (4,8 pv) vuoden 2012 aikana

Ylemmät toimihenkilöt 70 % (6,1 pv), toimihenkilöt 64 % (4,2 pv) ja työntekijät 35 % (3,6 pv)

4

Neuvottelut kolmikannassa

Työmarkkinajärjestöjen keskustelut käynnistetty syksyn 2011

raamisopimuksen yhteydessä

Kolmikantainen lainvalmistelu 12/2011- 10/2012 > ei tulosta

Osaamisen kehittämisen toimintamalli 3/2013

Tavoitteena on edistää työntekijöiden osaamisen kehittämistä,

muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä.

Johtaa työn tuottavuuden kasvuun ja Suomen kilpailukyvyn paranemiseen

Taloudellinen tai verokannuste suunnitelmallisen koulutuksen

järjestämiseksi

5

Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen

kehittämisen tarkoitus

Tarkoituksena edistää työntekijöiden ammatillista osaamisen kehittämistä

tarjoamalla työntekijöille suunnitelmallista koulutusta

Ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn asettamia

vaatimuksia ja ennakoitavia muuttuvia osaamistarpeita

Voidaan varautua erilaisiin muutostilanteisiin sekä parantaa työntekijöiden edellytyksiä pysyä

mukana työelämässä

Lähtökohtana työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet

Työntekijän pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet nykyisen työnantajan palveluksessa

Osaamisen kehittämisen kohteena olevan henkilöpiirin laajentaminen

6

Taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen

kehittämisen soveltamisala

Soveltamisalan piirissä

Yksityinen ja julkinen työnantaja

Työsopimussuhteiset ja julkisoikeudelliset palvelussuhteet

Osa-aikaiset ja määräaikaiset

Ei koske

Suomen Pankin, Kelan, eduskunnan kanslian ja valtiontalouden tarkastusviraston

virkamiehiin ja toimihenkilöihin ym. (yhteisöt joihin ei sovelleta valtion virkamieslakia)

Kotityönantajia ja heidän palveluksessa olevia

Harjoittelijoita tai työkokeilussa olevia jotka eivät ole työsuhteessa

7

Koulutussuunnitelman sisältö

Koulutussuunnitelman sisältö määritelty:

+20 työntekijän yrityksissä > Yhteistoimintalain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Alle 20 työntekijän yritykset > Laki taloudellisesti tuetun ammatillisen osaamisen

kehittämisestä

Koulutussuunnitelman laatiminen on taloudellisen kannusteen ja

verokannusteen edellytys

Alle 20 tt:n yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen vapaaehtoista, mutta edellytys

taloudellisen kannusteen tai verokannusteen saamiseksi.

+20 työntekijän yrityksissä on vuosittain käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä

henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

8

Koulutussuunnitelman sisältö

Arvioitava ammatillisen osaamisen ja vaatimusten muutoksia ja syitä

Suunnitelman tulee kattaa koko henkilöstö

Voidaan toteuttaa henkilöstöryhmittäin tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla

Todettava yleiset periaatteet jolla ylläpidetään työkyvyttömyysuhan

alaisten ja ikääntyvien työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten

työmarkkinakelpoisuutta

Todettava miten toteutetaan ja seurataan toteutumista

9

Työnantajan velvollisuus keskustella ammatillisen

osaamisen kehittämisestä

Jos työnantaja ei ole laatinut koulutussuunnitelmaa niin työnantajalla on

velvollisuus keskustella työntekijän ammatillisen osaamisen

kehittämisestä

Työntekijän pyynnöstä

Työntekijällä oikeus ottaa luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja mukaan

keskusteluun

10

Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja

koulutussuunnitelma

Yhteistoimintalaki velvoittaa yli 20 työntekijää säännöllisesti työllistävät

yritykset käsittelemään vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelman

yhteistoimintamenettelyssä

Suunnitelmassa on huomioitava ennakoitavat yritystoiminnan muutokset,

joilla merkitystä henkilöstön rakenteeseen, määrään ja osaamiseen

1. Henkilöstömäärä ja rakenne mukaan lukien määräaikaisten työsopimusten

määrä ja arvio kehityksestä

2. Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä

3. Yleiset periaatteet joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten

ja ikääntyvien työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden

työmarkkinakelpoisuutta

11

Yhteistoimintalain mukainen henkilöstö- ja

koulutussuunnitelma

4. Arvio koko henkilöstön ammatillisen osaamisen vaatimusten muutoksista ja syistä sekä

tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muuten

tarkoituksenmukaisesti ryhmitelty

5. Suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettely

Huomiota tulee kiinnittää

1. Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin

2. Keinoihin ja mahdollisuuksiin tasapainottaa työtä ja perhe-elämä

3. Osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin

4. Joustaviin työaikajärjestelyihin mm. osa-aikatyö, työaikapankki ja etätyö

Työnantajalla perusteluvelvollisuus jos joustavia työaikajärjestely ei toteuteta

suunnitellusti

12

Neuvotteluvelvoitteen sisältö

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on käsiteltävä vuosittain yt-

menettelyssä henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa

Yhteistoiminnan henki ja yksimielisyyden tavoite

Työnantajalta aloite hyvissä ajoin ja samalla ilmoitus ajasta ja paikasta

Henkilöstöryhmillä oltava riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluun

Työnantajan annettava käytettävissään olevat tarpeelliset tiedot

Myös henkilöstöryhmän edustajalla aloiteoikeus

Työnantajan perusteltava mahdollista kieltäytymistä

Pyydettäessä selvitettävä miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää

pidempään koulutusta vaille jääneiden ammatillisesta kehittämisestä

13

Neuvotteluvelvoitteen sisältö

Vähentämisneuvottelujen yhteydessä tehtävä tarvittavat

muutokset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan

Pöytäkirjaaminen pyynnöstä

Merkitään kokousajankohdat, osallistuneet henkilöt, neuvottelujen

tulokset tai eriävät kannat

Kaikki osallistuneet allekirjoittavat tai sovitaan pöytäkirjan tarkastajista

Tiedottaminen

Jos yrityksessä 20-29 työntekijää voidaan sopia asioiden

käsittelystä henkilöstön yhteisessä tilaisuudessa

Yhteistoiminta-asiamies valvoo lain noudattamista

Uhkasakkomenettely

14

Millainen koulutus?

Yksittäiset koulutuspäätökset tehdään koulutussuunnitelman perusteella

Ei aikaansaa velvollisuutta kouluttaa jokaista työntekijää

Koulutusta ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi

Nykyisissä tai uusissa tehtävissä

Tuotanto- tai palvelurakenteen muutoksiin liittyvää

Työyhteisön omaa tai ulkopuolisen koulutusorganisaation tuottamaa

Esimerkiksi lisä-, täydennys-, oppisopimuskoulutusta tai kielikoulutusta

Ei tavanomaista perehdytystä tai työhön opastusta

15

Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan

tulosta

Koulutuksen perustuttava suunnitelmaan jotta oikeus kannusteeseen

Palkalliselta koulutukseen osallistumisajalta (ei loma-aika tai vapaa-ajalla)

Työntekijän osallistuttava tosiasiallisesti koulutustilaisuuteen

Koulutuksen yhdenjaksoinen vähimmäiskesto 1 tunti

Vähintään tunnin mittaiset jaksot lasketaan yhteen > koulutuspäivä 6 h

Lasketaan työntekijäkohtaisesti vain täydet (6 h) päivät huomioiden

Koulutuspäiviä enintään 3 kpl / työntekijä

Ei jos työntekijän palkkakustannuksiin myönnetty palkkatukea

16

Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan

tulosta

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden

palkkasumma jaetaan keskimääräisellä työntekijämäärällä =

keskimääräinen vuosipalkka

Keskimääräinen vuosipalkka jaetaan 200:lla (jakajassa huomioitu sivukulut

+25%) = keskimääräinen päiväpalkka

Vähennys lasketaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka työpaikan

vähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien yhteismäärällä ja saatu tulo

jaetaan kahdella

17

Laskennallinen lisävähennys elinkeinotoiminnan

tulosta

Jos tilikausi pidempi esim. 15 kk niin suhteutetaan luku 200 tilikauden

pituuteen 200/12*15

Palkkana pidetään työsuhteen perusteella saatua palkkaa, tulospalkkiota

tai muuta vastiketta joka on saatu korvauksena työstä (ei optioita tai

työsuhdeluotosta saatavaa korkoetuutta)

Laadittava kirjallinen työntekijäkohtainen selvitys vähennyksen

edellytysten täyttymisestä

18

Laskennallinen koulutuskorvaus

Koskee työnantajia joihin ei sovelleta elinkeinoverolakia

Valtio, kunnat, kirkko ja kolmas sektori

Koulutuskorvauksen suorittaa työttömyysvakuutusrahasto

Valtion virastoille suorittajana valtionvarainministeriö

Koulutuskorvaus toimeenpannaan työttömyysvakuutusmaksun

suorittamisen yhteydessä

19

Laskennallinen koulutuskorvaus

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden

palkkasumma jaetaan keskimääräisellä työntekijämäärällä =

keskimääräinen vuosipalkka

Keskimääräinen vuosipalkka jaetaan 200:lla (jakajassa huomioitu sivukulut

+25%) = keskimääräinen päiväpalkka

Koulutuskorvaus saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka

korvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien yhteismäärällä josta korvauksen

määrä on 10 %:a

Seuranta ja toimeenpano

Lait on tarkoitettu astuvan voimaan 1.1.2014

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tulisi saattaa vastaamaan uutta lakia

vuoden 2014 aikana

Mahdollisuus ennakoida

Tarkoituksen toteutumisen seuranta 2015 lopussa kolmikantaisesti, jolloin

arvioidaan muutostarpeet

Koulutusmäärät, kohdentuminen ja verokohtelu jne.

21

Työntekijän verotus

Työntekijälle ei verotettavaa etuutta kun työnantaja kustantaa koulutusta

joka ylläpitää tai kehittää ammattitaitoa ja toimeenpannaan työnantajan

tarpeista.

Tämän lain mukainen koulutus tapahtuu siten lähtökohtaisesti työnantajan

intressissä eikä tällaisesta koulutuksesta yleensä muodostu työntekijälle

verotettavaa etuutta (HE 95/2013)

Verohallinto uudistamassa ohjetta työntekijän koulutuskustannusten

verotuksesta

22

Koulutuksen verovapauteen viittaavia tekijöitä

Koulutus tapahtuu työantaja edun vuoksi (”aito hyöty”)

Koulutuksen aihepiiri ja sisältö liittyy työnantajan harjoittamaan toimintaan

Koulutus on alkanut työsuhteen aikana

Koulutuksen tarkempi sisältö on rakennettu työnantajan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti

Työnantaja on sopinut koulutuksesta oppilaitoksen tai muun koulutuksen antajan kanssa

Koulutus liittyy kyseisen työntekijän nykyisiin tai muuttuviin työtehtäviin työnantajan tai

samaan konserniin kuuluvan yhtiön palveluksessa

Koulutukseen on ryhdytty työnantajan aloitteesta ja työnantaja on edellyttänyt työntekijän

sitoutumista työnantajan palvelukseen koulutuksen ajaksi taikka määräajaksi koulutuksen

päätyttyä.

23

KHO 1997:71

Yhtiön tuotepäällikkönä toimiva diplomi-insinööri osallistui kaksi vuotta

kestävään työn ohessa suoritettavaan Teknillisen korkeakoulun Euro MBA-

koulutukseen. Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat 130 000 markkaa.

Yhtiön ja työntekijän kesken oli sovittu, että työntekijän osuus kustannuksista

oli 30 prosenttia. Lisäksi työntekijä oli sitoutunut yhtiön palvelukseen vähintään

puoleksitoista vuodeksi koulutuksen päättymisen jälkeen. Yhtiön esittämän

selvityksen mukaan työntekijän koulutus johtui hänen yhtiössä suorittamiensa

työtehtävien kehittymisestä ja muuttumisesta. Koulutus oli siten tarpeellinen

yhtiön edun vuoksi. Yhtiön maksamista koulutuskustannuksista ei näin ollen

syntynyt työntekijälle palkanluonteista etua. Ennakkoratkaisu. Äänestys 4-3. V

24

KHO 2002:9

Humanististen tieteiden kandidaatti A oli hakenut Helsingin kauppakorkeakoulun osa-

aikaisen, englanninkielisen MBA-opintokokonaisuuden suorittamisoikeutta syksyllä

1999 toimiessaan edellisen työnantajansa palveluksessa asiantuntijatehtävissä ja

suunnittelijana "kielet ja kansainvälistyminen" -osastolla. A aloitti MBA-koulutuksen jo

ennen siirtymistään B Oyj:n palvelukseen henkilöstöpäälliköksi. A:n tehtävien

hoitaminen B Oyj:n palveluksessa henkilöstöpäällikkönä oli lähtökohtaisesti

edellyttänyt kaupallisen koulutuksen, liiketaloudellisen osaamisen ja

esimieskoulutuksen hankkimista. KHO katsoi, että näissä oloissa MBA-koulutus ei

johtunut A:n työtehtävien kehittämisestä ja muuttumisesta. Kun koulutus oli alkanut jo

ennen työsuhteen alkamista, kysymyksessä ei ollut ammattitaidon säilyttäminen tai

kehittäminen.

25

– S U O M E N E K O N O M I L I I T T O –

– F INLANDS EKONOMFÖRBUND –

Kiitos!

26