Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Kiuruveden asuttamisesta, ja Kainuun
Meriläisten sukukokous 25.7.2015KiuruvedelläSeppo Remes
Asumatonta metsää
Tai ei oikeastaan asumatonta ….
• Luelahden ukko löytyi 1947• Valmistettu 3 000 v. eKr• Ukkosen jumalan kuva?• Ainutlaatuinen Euroopassa
Kaskitalous elinkeinona
Kasvatettiin puskaruista eli juureista
Perunaa ei vielä ollut – syötiin kaskesta nauristaPerunaa ei vielä ollut – syötiin kaskesta naurista
Sininen ja keltainen kaskinaurisSininen ja keltainen kaskinauris
Puskaruis kasvoi miehen
korkuisiksi pensaiksi.
Puskaruis kasvoi miehen
korkuisiksi pensaiksi.
Yhdestä jyvästä kasvoi puska, jossa saattoi olla yli sata tähkää
Puskarukiin tähkässä saattoi
olla jopa 60 jyvää
Puskarukiin tähkässä saattoi
olla jopa 60 jyvää
Puskarukiin jyvät säilyivät pitkiä aikojaPuskarukiin jyvät säilyivät pitkiä aikoja
Asuntoina olivat savupirtitAsuntoina olivat savupirtit
Kaskikulttuurin tyyppirakennukset: savupirtti, savusauna ja riihi
Kaskikulttuurin tyyppirakennukset: savupirtti, savusauna ja riihi
JohtopäätöksiäJohtopäätöksiä
• Kaskenviljely antoi runsaita satoja• Savolaiset lisääntyivät nopeasti ja tuli tilan
ahtautta• Hyvinvointi näkyi mm suurina lapsikatraina• Pohjois-Savoa viljeltiin kaskina ja asutus levisi
nopeasti pohjoiseen ja länteen• Verotus ei ollut aina rankkaa, kun kasket
saattoivat olla kaukana asunnoista. Verotus perustui peltoviljelyyn
• Kaskenviljely antoi runsaita satoja• Savolaiset lisääntyivät nopeasti ja tuli tilan
ahtautta• Hyvinvointi näkyi mm suurina lapsikatraina• Pohjois-Savoa viljeltiin kaskina ja asutus levisi
nopeasti pohjoiseen ja länteen• Verotus ei ollut aina rankkaa, kun kasket
saattoivat olla kaukana asunnoista. Verotus perustui peltoviljelyyn
1500-luvun alussa liikkui Kiuruveden alueella, jolla ei silloin
vielä ollut nimeä, hämäläisiä, lappalaisia ja savolaisia.
1500-luvun alussa liikkui Kiuruveden alueella, jolla ei silloin
vielä ollut nimeä, hämäläisiä, lappalaisia ja savolaisia.
Kiuruveden pysyvä asutusKiuruveden pysyvä asutus
• 1540-luvun puolivälissä oli 7 taloa Kiuruvedellä• Niko Pietikäinen• Mikko Kiiskinen, Juva• Niko Kaikkonen• Pekka Kärkkäinen• Heikki Heikurinen• Tuomas Hyvärinen• Tuomas Tihinen• Väkimäärä ehken noin 30-40 henkeä
• 1540-luvun puolivälissä oli 7 taloa Kiuruvedellä• Niko Pietikäinen• Mikko Kiiskinen, Juva• Niko Kaikkonen• Pekka Kärkkäinen• Heikki Heikurinen• Tuomas Hyvärinen• Tuomas Tihinen• Väkimäärä ehken noin 30-40 henkeä
RemeksetRemekset
• Tulivat Rantasalmelta• Ihanus Remeksinen oli samassa arviokunnasa
sekä Kaikkosen että Kärkkäisen kanssa• Heillä voi olla joku sukulaisuussuhde• Remekset häviävät Kiuruvedeltä 1555, mutta
palaavat takaisin 1625.• Jakoivat maat Hyväristen kanssa perimätiedon
mukaan
• Tulivat Rantasalmelta• Ihanus Remeksinen oli samassa arviokunnasa
sekä Kaikkosen että Kärkkäisen kanssa• Heillä voi olla joku sukulaisuussuhde• Remekset häviävät Kiuruvedeltä 1555, mutta
palaavat takaisin 1625.• Jakoivat maat Hyväristen kanssa perimätiedon
mukaan
Talollisten (maanomistajien) lisäksi Kiuruvedellä mainitaan 1548
Talollisten (maanomistajien) lisäksi Kiuruvedellä mainitaan 1548
• Lars Kota Lauri Kota• Nils Lohi Niilo Lohi• Staphan Herskeine Tahvo Härkönen• Hen Härkeine Heikki Härkönen
• Lars Kota Lauri Kota• Nils Lohi Niilo Lohi• Staphan Herskeine Tahvo Härkönen• Hen Härkeine Heikki Härkönen
Mistä ensimmäiset ”kiurukkaat” tulivat?Mistä ensimmäiset ”kiurukkaat” tulivat?
• Kiuruveden alue hämäläisten nautintoaluetta• Savolaisia alkoi liikkua siellä 1540-luvulta• Useimmat Kiuruveden kantasuvut tulivat Suur-
Savosta: Rantasalmelta, Säämingistä ja Juvalta • Suur-Savoon tultiin yleisesti Kannakselta ja
Laatokan ympärykseltä
• Kiuruveden alue hämäläisten nautintoaluetta• Savolaisia alkoi liikkua siellä 1540-luvulta• Useimmat Kiuruveden kantasuvut tulivat Suur-
Savosta: Rantasalmelta, Säämingistä ja Juvalta • Suur-Savoon tultiin yleisesti Kannakselta ja
Laatokan ympärykseltä
Savolaisten muutto kohdistui 1500-luvulla hämäläisten ja
satakuntalaisten eräalueille.Savolaisista ei näinollen pidetty,
mutta käräjäjuttuja oli aniharvoin.Osa muutti Kainuuseen.
Savolaisten muutto kohdistui 1500-luvulla hämäläisten ja
satakuntalaisten eräalueille.Savolaisista ei näinollen pidetty,
mutta käräjäjuttuja oli aniharvoin.Osa muutti Kainuuseen.
Mitä paikannimet kertovatMitä paikannimet kertovat
• Savonniemi – Hämeenniemi• Lapinsaari, Savonsaari, Hämeensaari• Kota-alkuiset paikannimet = saamelainen• Sahinperä (sahi on pieni mylly)• Heimorajasta Kiuruveden alueella sovittiin
1446 ja lähes koko pitäjä jäi savolaisten puolelle
• Savonniemi – Hämeenniemi• Lapinsaari, Savonsaari, Hämeensaari• Kota-alkuiset paikannimet = saamelainen• Sahinperä (sahi on pieni mylly)• Heimorajasta Kiuruveden alueella sovittiin
1446 ja lähes koko pitäjä jäi savolaisten puolelle
Asutuksen merkkejäAsutuksen merkkejä
• 1500-luvun puolivälissä syntyi arviokuntia (verotiloja)
• Asukkaista johtui monia paikannimiä• Vain suurimmilla maastonkohdilla oli jo nimet• Uudet tulokkaat risti pienemmät maaston
yksityiskohdat omilla nimillään.
• 1500-luvun puolivälissä syntyi arviokuntia (verotiloja)
• Asukkaista johtui monia paikannimiä• Vain suurimmilla maastonkohdilla oli jo nimet• Uudet tulokkaat risti pienemmät maaston
yksityiskohdat omilla nimillään.
Kiuruveden sukuja vuonna 1600Kiuruveden sukuja vuonna 1600• Hyvärinen, 4 ruokakuntaa• Silvennoinen, 1 ruokakunta• Kärkkäinen, 2 ruokakuntaa• Kaikkonen, 2 ruokakuntaa• Tenhunen, 1 ruokakunta• Pärnänen, 1 ruokakunta• Rytkönen, 1 ruokakunta• Tihinen, 1 ruokakunta• Lappalainen, 1 ruokakunta• Kiiskinen, 1 ruokakunta• Pietikäinen, 1 ruokakunta• Niiranen, 1 ruokakunta• Nousiainen, 1 ruokakunta• Partanen, 1 ruokakunta• Juntunen, 1 aviokunta• Yrjänäinen, 1 arviokunta
Varhaisimpien sukujen joukosta olivat jo hävinneet:
HeikurinenRottinenKaartinenMerskaKolehmainen
Varhaisimpien sukujen joukosta olivat jo hävinneet:
HeikurinenRottinenKaartinenMerskaKolehmainen
Vuonna 1660 oli Iisalmen pitäjässä yhteensä 1885 henkeä
Vuonna 1660 oli Iisalmen pitäjässä yhteensä 1885 henkeä
Ruokakuntien määrä vuonna 1625 Lähde: Myllytulliluetteot
Ruokakuntien määrä vuonna 1625 Lähde: Myllytulliluetteot
• Kylän nimi Ruokakuntia Aikuisia• Luupujärvi(Lupue) 12 27• Sulkava(njärvi) 6 14• Hautajärvi 7 21• Niemisjärvi 7 21• Kiuruvesi 6 16• Yhteensä 38 99• Varhaisimmat kylien nimet olivat (1557) Sulkaffua ja Nemisjeffwi
Kiuruveden asukasluvun kehitys 1775 - 1875Kiuruveden asukasluvun kehitys 1775 - 1875
• 1287 1821 2306 2818 4525 5710• 1775 1790 1815 1835 1855 1875
Sitten vuodet 1900 – 2010
• 10 000 12 000 13 000 16 523 12 050 10 357 9 157• 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2010
• 1287 1821 2306 2818 4525 5710• 1775 1790 1815 1835 1855 1875
Sitten vuodet 1900 – 2010
• 10 000 12 000 13 000 16 523 12 050 10 357 9 157• 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2010
Pähkinäsaaren rauhan, 1323,
raja jätti Kiuruveden
Ruotsin ulkopuolelle
Pähkinäsaaren rauhan, 1323,
raja jätti Kiuruveden
Ruotsin ulkopuolelle
Kiuruvesi sijaitsee
nimikäytännön rajalla
Kiuruvesi sijaitsee
nimikäytännön rajalla
Kiuruveden sijoittuminen
”Erämaa-alueelle” Tuulikki
Kärkkäisen mukaan.
Kiuruveden sijoittuminen
”Erämaa-alueelle” Tuulikki
Kärkkäisen mukaan.
Kiuruvedelläkin vanhaa (luonto-)uskoaKiuruvedelläkin vanhaa (luonto-)uskoa
• Ensimmäisten sukujen mukana tuli vanhaa luontouskoa
• Tunnetaan uhri- eli kuppikiviä• Paaranniemessä oli vielä 1900-luvun alussa
tiedossa paikka, jossa puihin oli naulattu karhun pääkalloja
• Heinäkylässä on Karsikko- niminen tila• 1800-luvulta alkaen tunnetaan Kiuruvesi
herännäispitäjänä
• Ensimmäisten sukujen mukana tuli vanhaa luontouskoa
• Tunnetaan uhri- eli kuppikiviä• Paaranniemessä oli vielä 1900-luvun alussa
tiedossa paikka, jossa puihin oli naulattu karhun pääkalloja
• Heinäkylässä on Karsikko- niminen tila• 1800-luvulta alkaen tunnetaan Kiuruvesi
herännäispitäjänä
Hallinnon kehitysHallinnon kehitys
• Tavisalmen neljänneskunta ja hallintopitäjä 1548• Kuopion kirkkopitäjä perustettiin 1552• Savonlinnan lääni perustettiin 1571• Iisalmen emäseurakunta perustettiin 1627• Kiuruveden kappeliseurakunta perustettiin 1763• Kiuruvesi on itsenäinen seurakunta 5.2.1862
alkaen
• Tavisalmen neljänneskunta ja hallintopitäjä 1548• Kuopion kirkkopitäjä perustettiin 1552• Savonlinnan lääni perustettiin 1571• Iisalmen emäseurakunta perustettiin 1627• Kiuruveden kappeliseurakunta perustettiin 1763• Kiuruvesi on itsenäinen seurakunta 5.2.1862
alkaen
Savonlinnan lääni 1595 ja Savonlinnan ja Viipurin lääni 1635
Savonlinnan lääni 1595 ja Savonlinnan ja Viipurin lääni 1635
Kiuruvesi on aina sijainnut Hallintoalueiden rajaseudulla
Savonlinnaa alettiin rakentamaan jo vuonna 1475
Esimerkki: Romppaisten leviäminen Suomessa
Esimerkki: Romppaisten leviäminen Suomessa
Kulkuyhteydet
• Ensimmäiset tiet rakennettiin Kiuruvedelle vasta 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa
• Talvitiet yleisiä• Yhteyksiä sekä Viipuriin ja Pietariin sekä myös
Ouluun• Kievareita rakennettiin teiden varsille• Vanha kauttatie Kuopiosta Ouluun kulki Iisalmen
kautta• Oli myös tie Kajaaniin päin
• Ensimmäiset tiet rakennettiin Kiuruvedelle vasta 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa
• Talvitiet yleisiä• Yhteyksiä sekä Viipuriin ja Pietariin sekä myös
Ouluun• Kievareita rakennettiin teiden varsille• Vanha kauttatie Kuopiosta Ouluun kulki Iisalmen
kautta• Oli myös tie Kajaaniin päin
Kainuun asuttamisestaKainuun asuttamisesta
• Linnanisäntä Kustaa Fincken (1510–1566), kehotuksesta vuonna 1552 Kainuuseen muutti 140 savolaista talonpoikaa saatuaan kolmen vuoden verovapauden. Savolaisen uudisasutuksen mukana Kainuuseen saapui monta sukua, joilla oli nen- päätteinen sukunimi.
• Sitä ennen Kainuussa asui lappalaisia ja muutama karjalainen, joiden leviämistä haluttiin rajoittaa.
• Karjalaisilla ”väärä” uskonto• Savolaiset pelkäsivät venäläisiä
• Linnanisäntä Kustaa Fincken (1510–1566), kehotuksesta vuonna 1552 Kainuuseen muutti 140 savolaista talonpoikaa saatuaan kolmen vuoden verovapauden. Savolaisen uudisasutuksen mukana Kainuuseen saapui monta sukua, joilla oli nen- päätteinen sukunimi.
• Sitä ennen Kainuussa asui lappalaisia ja muutama karjalainen, joiden leviämistä haluttiin rajoittaa.
• Karjalaisilla ”väärä” uskonto• Savolaiset pelkäsivät venäläisiä
Kainuuta asuttivat savolaisetKainuuta asuttivat savolaiset
• Olavinlinnan päällikkö Kustaa Fincke johti• Sakkoja jos ei totellut määräyksiä• Ensimmäiset 1552: Olli Tuppurainen, Erkki ja Olli
Karjalainen, Olli Sopanen, Olli Hallikainen, Olli Lattuinen, Paavo Karppinen, Pekka Montaneuvoinen ja Paavo Raappanainen sekä eräs Hiltunen.
• Venäläisten omille alueille ei savolaisia hyväksytty ja rappasodat alkoivat 1570-luvulla
• Aluksi suuri osa Kainuusta kuului Limingan pitäjään
• Olavinlinnan päällikkö Kustaa Fincke johti• Sakkoja jos ei totellut määräyksiä• Ensimmäiset 1552: Olli Tuppurainen, Erkki ja Olli
Karjalainen, Olli Sopanen, Olli Hallikainen, Olli Lattuinen, Paavo Karppinen, Pekka Montaneuvoinen ja Paavo Raappanainen sekä eräs Hiltunen.
• Venäläisten omille alueille ei savolaisia hyväksytty ja rappasodat alkoivat 1570-luvulla
• Aluksi suuri osa Kainuusta kuului Limingan pitäjään
Limingan hallintopitäjä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla
Lähde: Markku Kuorikoski
Martini valitti 1759 maaherralle, että Pohjanmaalla vallitsee toisten (s.o.savolaisten) sorroksi sellainen
suitseton vapaus, että tämän läänin lähimmissä rajapitäjissä on hädintuskin enää edes talojen pystyssä pitämiseen miehistä väkeä saatavana, puhumattakaan
niiden hyödyllisten tointen edistämiseen, ja epäkohta on päivittäin meidän vahingoksemme lisääntynyt. Renkimies
Heikki Kaikkosta, Sotamiehen poika Hemminki Aspia eli Remestä, reservisotamies Erkki Summania eli Lappalaista ja
Juhana Ullmania ynnä piikatyttö Rikiina Ryynätärtä Pohjanmaan puolella silloin ”suojeltiin”, vaikka näitä jo itse
maaherrakin oli vaatinut sieltä takaisin”.
Martini valitti 1759 maaherralle, että Pohjanmaalla vallitsee toisten (s.o.savolaisten) sorroksi sellainen
suitseton vapaus, että tämän läänin lähimmissä rajapitäjissä on hädintuskin enää edes talojen pystyssä pitämiseen miehistä väkeä saatavana, puhumattakaan
niiden hyödyllisten tointen edistämiseen, ja epäkohta on päivittäin meidän vahingoksemme lisääntynyt. Renkimies
Heikki Kaikkosta, Sotamiehen poika Hemminki Aspia eli Remestä, reservisotamies Erkki Summania eli Lappalaista ja
Juhana Ullmania ynnä piikatyttö Rikiina Ryynätärtä Pohjanmaan puolella silloin ”suojeltiin”, vaikka näitä jo itse
maaherrakin oli vaatinut sieltä takaisin”.
Muutosta Pohjanmaalle 1750-luvullaMuutosta Pohjanmaalle 1750-luvulla
Kainuun asutuksen muistomerkki Paltamossa Kiehimänvaaralla
Kainuun asutuksen muistomerkki Paltamossa Kiehimänvaaralla
Ensimmäinen kirkko oli Manamansalossa. Kello on nyt Solovetskissa (oikeanpuoleinen)
Ensimmäinen kirkko oli Manamansalossa. Kello on nyt Solovetskissa (oikeanpuoleinen)
Kiitoksia mielenkiinnosta!
Kiitoksia mielenkiinnosta!