PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

2/2013

Periytyykö kielellinen erityisvaikeus?

Kielellinen erityisvaikeus ja sukupolvien ketju

Isovanhemmatkin tarvitsevat

tietoa ja tukea

KielipolKu 2/20132

Elisa Niemelä on käynyt lastensa kautta läpi omaa lapsuuttaan.s. 6

Kannen kuva: Eliisa Laine

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.12. vuosikertaISSN-L 1799-5868ISSN 1799-5868 (Painettu)ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 2, 20900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fiwww.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Miia Suoyrjöp. 050 571 4588miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOProfessori Pirjo KorpilahtiTurun yliopisto, puheenjohtajaErityisluokanopettaja Mari JaakkolaVeromäen koulu, Vantaan kaupunkiErikoistutkija Elisa PoskipartaOppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus OnervaYhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja AutioAivoliitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Marjut PaavilainenSuunnittelija Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaTiedottaja Miia SuoyrjöToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Markku Pentikäinen, p. 044 7168 262 markku.pentikainen@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Teema: Sukupolvien ketju

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Kielipolku-lehden aikatauluNO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

3. Varhaiskasvatus pe 9.8. ti 13.8. pe 13.9.

4. Kieli ja kulttuuri pe 11.10. ti 15.10. pe 15.11.

Eliis

a La

ine

32/2013 KielipolKu

s isältö2/2

01

3

aRTIKKeLIT6 Sukupolvien ketju 10 Isovanhemmat ovat tietoa janoava voimavara 13 Läppärit puistossa – itsetunto kovilla 14 Kielellisen erityisvaikeuden periytyvyys ja geneettiset riskitekijät 17 Uudenlaista palveluasumista Hirvensalon Validia-talossa 18 Älä anna puheen hämätä 24 Vakka on löytänyt kantensa 28 Yhteisillä Puheenjohtajapäivillä vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia 29 ADHD-liitto ja Aivoliitto yhdistävät voimansa – syntyy uusi lehti 36 Suomen Aivot ry vetosi eduskuntaryhmiin

PaLSTaT4 Ledare 5 Pääkirjoitus 21 Tutkittua 26 Nuorten palsta 30 Liitto tiedottaa 32 Kirjahylly 34 Tapahtumakalenteri 35 Koulutuskalenteri 40 Yhdessä – postia yhdistyksiltä 41 Yhdistykset alueittain 43 Aivoliiton yhteystiedot Puheen ja kielen kehittymisen

ongelmiin tulee puuttua varhain.s. 18

Lapsenlapsen diagnoosi mietityttää myös isovanhempia.

s. 10

Shut

ters

tock

Elis

a La

ine

KielipolKu 2/20134

LED

ARE

Pir

jo K

or

Pil

ah

ti

Med hjälp av språket knyts barnet närmare till familjen och släktens medlemmar. Vi är kulturella varelser, medlemmar i vårt eget

språksamfund. När barnet lär sig ett språk påverkas inlärningen av individuella faktorer, uppväxtmiljö och ärftlighet. Barnet lär sig använda språket för att kunna kommunicera sina känslor och tankar i enlig-het med den modell hans eller hennes egen upp-växtmiljö ger.

I en del familjer blir man kanske tvungen att göra det överraskande konstaterandet att det annars så pigga och aktiva barnet inte lär sig de språkliga fär-digheterna på ett likadant sätt som barn i samma ålder brukar. Föräldrarna följer med särskilt intresse hur deras barn lär sig de första orden. De märker kan-ske att de flesta ett och ett halvt år gamla barn har lärt sig sina första ord och att två år gamla barn kan ord som används i vardagliga situationer.

Med barnets första ord kan man dock inte för-utspå kommande språkfärdigheter, fastän det två och ett halvt år gamla barnets ordförråd ganska till-förlitligt har konstaterats kunna förutspå den kom-mande språkfärdigheten. Många föräldrar till barn med språksvårigheter berättar att de första orden har kommit i tid, men att barnet har tappat bort de ord han eller hon tidigare har kunnat eller också har barnet fastnat i ett skede där det bara säger enskil-da ord. Barnet kan också leta efter bekanta ord och lyckas inte uttrycka sina tankar.

När misstanken väcks om att barnets språkliga utveckling på något sätt är avvikande börjar föräld-rarna fråga sig: ”Hur lärde du dig prata? Har man i din släkt haft särskilda svårigheter med språk eller med att lära sig tala?” Man kanske minns att försenat tal inte behöver innebära att den övriga kognitiva ut-vecklingen är avvikande, och att det heller inte utgör något hinder för viktiga och betydelsefulla prestatio-ner senare i livet.

Bakom speciella språksvårigheter (Specific Lang-uage Impairment, SLI) finner man ofta problem i språkutvecklingen i familjen eller hos nära släktingar. Ärftligheten har i många undersökningar bedömts vara ungefär femtio procent. Det här antyder ganska starkt att orsaken till att en del av barnen har speci-ella språkliga svårigheter är genetisk.

Under de senaste årtiondena har forskarna klar-lagt det genetiska arvets betydelse för uppkomsten av språksvårigheter. När man hittade en mutation i FOXP2-genen konstaterade man att den var en be-tydelsefull faktor just när det gäller den språkliga för-mågan. Senare forskning har dock visat att de språk-liga färdigheterna ärvs på många olika sätt. Enskilda gener inverkar på språkets delfaktorer i utveckling-ens olika skeden, och å andra sidan kan samma ge-ner ändra sin funktion under barnets tidiga år. Vissa gener kan ha en påverkan redan under den tidiga fosterperioden. Till exempel DCDC2-genens mu-tation har man antagit att kan störa nervcellernas vandring till hjärnbarken under fosterutvecklingen, och att det här är en av orsakerna till senare upp-täckta speciella språksvårigheter.

Men familjebakgrunden har inte med ärftlighet att göra hos alla barn med språksvårigheter. Svårig-heterna med att lära sig ett språk kan till exempel bero på problem med strukturering av sinnesintryck-en. Alltför intensiva sinnesintryck gör det svårt att bestämma vad man vill koncentrera sig på och kan göra livet svårt och tröttande. Barnet blir oroligt och har svårt att koncentrera sig på att lyssna. Att lyssna noga blir speciellt krävande i en bullrig miljö.

När det gäller en del av barnen med språksvå-righeter har man konstaterat att de inte reagerar korrekt på ljudintryck. Talets viktiga ljudfrekvenser förmedlas då inte tillräckligt effektivt till hörselsys-temet. De hörselintryck som är viktiga för språkin-lärningen fungerar inte ändamålsenligt. Många barn med språksvårigheter har en avvikande behandling av hörselinformationen (Central Auditory Prosessing Disorder, CAPD).

När föräldrarna har blivit oroliga för barnets för-måga att lära sig språket bör även experter inom häl-sovården förhålla sig till den här oron med största allvar och erbjuda stödåtgärder tillräckligt tidigt. ■

Pirjo Korpilahti är professor vid Åbo universitet och ordförande för tidningen Kielipolkus redaktionsråd.

Översättning: Susanne Aminoff

Språket kan förena generationer

När barnet lär sig ett språk påverkas inlärningen av individuella faktorer, uppväxtmiljö och ärftlighet.

52/2013 KielipolKu

PÄÄ

KIRJOITU

SP

irjo

Ko

rP

ilah

ti

Kieli yhdistää lapsen perheeseensä ja perheet suvun jäseniin. Olemme kulttuurisia olentoja, oman kieliyhteisömme jäseniä. Lapsen kielen

omaksuminen peilaa yksilönkehityksen, kasvuym-päristön ja perinnöllisyyden osatekijöitä. Lapsi op-pii käyttämään kieltä tunteiden ja ajatusten viesti-miseen oman kasvuympäristönsä tarjoaman mallin mukaisesti.

Joissakin perheissä joudutaan yllättäen totea-maan, että muuten niin vireä ja aktiivinen lapsi ei omaksukaan kielellisiä taitoja ikätovereittensa ta-voin. Erityisen kiinnostuneina vanhemmat seuraavat pienokaisensa ensisanojen omaksumista. Vanhem-mat huomaavat, että useimmat kasvuympäristön puolitoistavuotiaat ovat jo omaksuneet ensisanansa ja kaksivuotiaat tuottavat arjen tilanteissa toistuvia keskeisiä sanoja.

Ensisanojen ilmaantuminen ei kuitenkaan yk-sinään ennakoi lapsen tulevaa kielitaitoa, joskin 2 ½-vuotiaan sanavaraston on todettu ennustavan verrattain luotettavasti tulevaa kielikykyä. Monet kielihäiriöisten lasten vanhemmat raportoivat ensi-sanojen ilmaantuneen ajallaan, mutta lapsen kadot-taneen jo aiemmin tuottamiaan sanoja tai juuttuvan yksisanavaiheeseen. Lapsi saattaa myös haeskella tuttujakin sanoja, eikä tunnu löytävän ilmaisua aja-tuksilleen.

Kun epäilys lapsen kielen kehityksen poikkeavuu-desta herää, alkavat vanhemmat kysellä toisiltaan: ”Miten sinun oma puhumaan oppimisesi eteni? On-ko teidän suvussanne esiintynyt erityisiä vaikeuksia puheen tai kielen omaksumisessa?” Vanhemmat saattavat muistaa esimerkin siitä, että puheen viiväs-tyminen ei tarkoita muun kognitiivisen kehityksen poikkeavuutta, eikä ole esteenä merkittävillekään saavutuksille elämän aikana.

Kielellisten erityisvaikeuksien (specific language impairment, SLI) taustalla todetaan usein perheit-täin tai lähisukulaisilla esiintyviä kielen kehityksen ongelmia. Periytyvyys on useissa tutkimuksissa arvi-oitu noin 50 %:ksi. Tämä luku viittaa vahvasti siihen, että osalla lapsista kielellisten erityisvaikeuksien syy on geneettinen.

Viime vuosikymmeninä tutkijat ovat selvittäneet geeniperimän merkitystä kielihäiriöiden synnyssä. Kun tutkimuksissa löydettiin FOXP2-geenin mutaa-tio, todettiin sen vaikuttavan merkittävästi kielellisiin kykyihin. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kielelliset taidot periytyvät hyvin eri tavoin. Yksittäiset geenit vaikuttavat kielen osateki-jöihin kehityksen eri vaiheissa ja toisaalta samatkin geenit muuttavat toimintaansa lapsen varhaisten kehitysvuosien aikana. Jotkut geenit vaikuttavat jo varhaiseen sikiökehitykseen. Esimerkiksi DCDC2-geenin mutaation arvellaan häiritsevän sikiönkehi-tyksen aikana toteutuvaa hermosolujen vaellusta aivokuorelle, ja olevan näin yhteydessä myöhemmin todettavaan kielelliseen erityisvaikeuteen.

Kaikkien kielihäiriöisten lasten perhetausta ei kui-tenkaan viittaa periytyvyyteen. Kielen omaksumisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi aistitiedon jäsen-tämisen ongelmiin. Yliaktiiviset aistimukset vaikeut-tavat huomion suuntaamista ja tekevät olemisesta tukalan ja väsyttävän. Lapsi vaikuttaa levottomalta ja hänen on vaikea keskittyä kuuntelemaan. Tarkka kuunteminen on erityisen vaativaa hälyisässä ympä-ristössä.

Osalla kielihäiriöisistä lapsista todetaan alireagoi-vuutta ääniärsykkeille. Tällöin puheen keskeiset ää-nitaajuudet eivät välity kuulojärjestelmään riittävän tehokkaasti, eivätkä kielen omaksumisen kannalta tärkeät kuulohavainnot muodostu tarkoituksenmu-kaisesti. Kuulotiedon käsittelyn poikkeavuutta (Cent-ral Auditory Prosessing Disorder, CAPD) esiintyy mo-nilla kielihäiriöisillä lapsista.

Kun huoli lapsen kielen omaksumisesta on syn-tynyt vanhempien mielessä, pitää myös terveyden-huollon asiantuntijoiden suhtautua tähän huoleen tarvittavalla vakavuudella ja tarjota tukitoimia riittä-vän varhain. ■

Pirjo Korpilahti toimii professorina Turun yliopistossa ja on Kielipolku-lehden

toimitusneuvoston puheenjohtaja.

Kieli sitoo sukupolvet toisiinsa

lapsen kielen omaksuminen peilaa yksilönkehityksen, kasvuympäristön ja perinnöllisyyden osatekijöitä.

6KielipolKu 2/2013

Eli

sa

Po

sK

iPa

rta

E lisa Niemelällä on kaksi lasta. Esikoinen Esko käy kolmatta luokkaa samassa erityiskou-

lussa kuin äitinsä aikoinaan. Nuo-rimmainen Katri on yleisopetuksen ensimmäisellä luokalla. Niemelällä on todettu puheen tuottamisen on-gelma samoin kuin hänen kahdella sisaruksellaan ja pojallaan Eskolla. Katrilla vaikeudet ilmenevät lukemi-sessa ja kirjoittamisessa, kuten hänen isoisällään ja isoisän isoäidillä.

Nykyään Elisa Niemelän veli työs-kentelee rekka-autonkuljettajana ja on suorittanut oman alansa ammat-titutkinnon. Samoin sisar, joka työs-kentelee laitosapulaisena.

– Itse odotan pääsyä lähihoitaja-koulutukseen. Minulla on jo suoritet-tuina ravitsemustyöntekijän ja kokin perustutkinnot, Elisa Niemelä kertoo.

Omat kOulumuistOt

Elisa Niemelä on käynyt lastensa kautta läpi omaa lapsuuttaan.

– Kävin koulua 1980-luvun puoli-välissä. Ensin olin kaksi ja puoli vuot-ta yleisopetuksen koulussa ja sen jälkeen Katariinan (ent. Hakamaan) erityiskoulussa peruskoulun lop-puun asti. Ennen koulun aloittamista puheen tuottamisen ongelmaani ei kiinnitetty huomiota. Ainoa muisti-kuvani on r-vika, joka korjaantui esi-kouluvuoden aikana, Niemelä kertoo.

Ensimmäiset luokat yleisopetuk-sessa olivat Elisa Niemelälle vaikeita. Häntä kiusattiin rankasti eikä rehtori yrityksestään huolimatta saanut sitä loppumaan. Äidinkielen kanssa oli jatkuvia ongelmia, eikä erityisope-tusta saanut kuin korkeintaan kerran viikossa.

– Lopulta isäni sai siirrettyä minut samaan erityiskouluun, jota nuorem-pi sisareni kävi. Olen aina ollut isän tyttö ja hän on kannustanut ja tuke-

Sukupolvien ketjuKielen kehityksen erityisvaikeus kulkee toisinaan sukupolvelta toiselle.

Vaikeus saattaa myös muuttaa muotoaan ja syvyyttään sukupolvien ketjussa.

Eliis

a La

ine

Elisa Niemelän lapset ovat saaneet apua kielellisiin erityisvai-keuksiinsa hyvissä ajoin, toisin kuin Niemelä itse aikoinaan.

72/2013 KielipolKu

nut minua eteenpäin. Olen oppinut elämään vaikeuksieni kanssa ja huomannut, että niistä selviää tai ainakin niiden kanssa pärjää, Elisa Niemelä kertoo.

Koulunkäynti erityiskoulussa oli hyvin kodinomaista. Koulussa oli pienet luokat ja tunnelma oli rauhallinen. Opettaja sekä avustaja auttoivat aina tarvittaessa pie-nissäkin asioissa. Erityiskoulun kodinomaisuuden avulla Niemelä oppi tunnistamaan omat vahvuutensa ja ym-märtämään, mihin hän pystyy ja mikä on hänelle parasta.

– Tämä tieto ja koulussa saatu hyvä itsetunto auttoivat pärjäämään myös toisen asteen opinnoissa, Elisa Niemelä painottaa.

Hyppäys peruskoulusta uuteen kouluun oli suuri. Se tuntui pelottavalta ja vaikealta, koska aikaisempi koulun tuki ja turva puuttui. Muutoksen myötä hän ymmärsi no-peasti, että ei voi elää koko elämäänsä pumpulissa.

– Pääsin pikku hiljaa eteenpäin, sain töitä ja mahdolli-suuden kokeilla omia rajojani, Niemelä kertoo.

lasten OpinpOlut

Omien lastensa varhaislapsuutta ja koulunkäyntiä Elisa Niemelä on seurannut tarkasti. Nykyään avun saaminen on aivan toista luokkaa kuin lähes 30 vuotta sitten. Neu-volassa hänen lastensa kehittymistä seurattiin tarkasti ja havaittuihin poikkeamiin puututtiin nopeasti.

Esko oppi puhumaan vasta kolmevuotiaana. Hän pääsi integroituun päiväkotiryhmään ja sai puheterapiaa sekä toimintaterapiaa. Elisa Niemelä onkin tyytyväinen siihen tukeen, jota he ovat saaneet.

Eliis

a La

ine

Eliis

a La

ine

8KielipolKu 2/2013

Esko on käynyt neljä vuotta Kata-riinan koulua ja on nyt kolmannella luokalla. Hän on oppinut lukemaan hyvin ja pärjää reaaliaineissa hienosti, mutta äidinkieli ja englanti tuottavat edelleen ongelmia. Eskon sisko Kat-ri on yleisopetuksen ensimmäisellä luokalla.

– Katrilla on äidinkielessä jonkin verran ongelmia, mutta onneksi hän on saanut alusta alkaen kaiken tar-vittavan tuen. Hän saa kerran viikos-sa yksilöllistä erityisopetusta ja osan äidinkielen tunneista hän opiskelee

pienryhmässä, Elisa Niemelä kertoo tyytyväisenä.

Monet asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Elisa Niemelä muistaa käyttäneensä oranssinvä-ristä lukukonetta, jonka pitkä liuska kulki eteenpäin tavu tavulta tai kirjain kirjaimelta. Nyt lapset pelaavat esi-merkiksi Ekapeliä, joka on Niemelän mielestä todella hyvä opetuksen vä-line. Peli kertoo pelaajan kehityksen ja antaa heti palautteen.

– Olen myös ostanut lapsilleni Luko-pelin, jota itsekin käytin kou-

luaikana lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tukena, hän mainitsee.

puheen tuOttamisen vaikeus kuuluu

Elisa Niemelä kertoo monien ihmis-ten suhtautuvan häneen ennakko-luuloisesti, eikä hän koe olevansa yhdenvertainen muiden kanssa. Lu-kemisen ja kirjoittamisen vaikeudet eivät tule esille samalla tavalla kuin puheen tuottamisen vaikeus. Sitä on vaikea peitellä.

– Kohtaan muiden ennakkoluu-loja melkein joka tilanteessa; työelä-mässä, harrastuksissa, linja-autossa. Se tuntuu ikävältä, mutta toisaalta myös ymmärrän ihmisten reaktiot. Kun kerron syyn puhevaikeuteeni, ihmiset usein unohtavat erilaisuute-ni, Niemelä kertoo.

Elämä on muuttanut Elisa Nieme-lää. Hän on oppinut suuntaamaan katseensa tulevaisuuteen ja tottunut elämään sen kanssa, mitä hänelle on annettu. Hän ei koe enää olevansa sisäänpäin kääntynyt ja ujo kuten ennen.

– Aikuiskoulutuspuolella kokin opinnoissa tunnustin muille opiske-lijoille heti alussa, että minua pelotti. He tukivat ja kannustivat minua hie-nosti. Nyt olen hakeutumassa lähihoi-tajakoulutukseen, koska omalla alalla ei ole töitä. Erityisesti vanhustenhuol-to kiinnostaa ja siihen erikoistumalla voi jatkossa myös työllistyä hyvin. Pi-tää olla haaveita, Niemelä toteaa.

viesti vanhemmille

Luota itseesi, se on kultainen tie. Ku-kaan ei tunne lastasi niin hyvin kuin sinä. Näin vastasi Elisa Niemelä kysy-mykseen: Mitä haluaisit sanoa muille vanhemmille, jotka ovat samanlaises-sa tilanteessa kuin sinä? ■

Elisa Poskiparta toimii erikoistutkijana Oppimistutkimuksen

keskuksessa Turun yliopistossa. Hän on myös Kielipolku-lehden

toimitusneuvoston jäsen.

Eliis

a La

ine

92/2013 KielipolKu

10KielipolKu 2/2013

Oman lapsenlapsen kielelli-nen erityisvaikeus tuntuu Reetta-Kaija Mäkihongos-

ta vaikeasti hahmotettavalta asialta.– Minulla ei ole vielä kovin selke-

ää mielikuvaa siitä, mitä se tarkalleen ottaen on.

Aluksi kielellinen erityisvaikeus -termi tuntui hurjalta. Mäkihonko

etsi netistä tietoa ja selvitti, mistä on kysymys.

– Olen miettinyt asiaa tosi paljon. Mutta kun se ei näy eikä juuri vaikuta tavallisen arjen askareissa, huolikin on pienentynyt.

Kun tyttö oli 3–4-vuotias, päi-vähoidossa kiinnitettiin huomiota siihen, että hän ei vastannut kysy-

myksiin. Saman oli toki huomannut isoäitikin.

– Tyttö ei vastaa, mikäli ei osaa vastata heti, vaan ikään kuin kypsyt-telee ja palaa asiaan jonkin ajan ku-luttua, hän kertoo.

Mäkihonko tiedostaa, että kie-lellinen erityisvaikeus on olemassa, mutta miettii samalla, mikä on lap-sen luonnetta ja persoonallisuutta ja mikä sitten muuta.

– Tyttäreni sanoo näkevänsä tyt-täressään itsensä. Hänkin oli pienenä omissa oloissaan viihtyvä ja ujo, Mä-kihonko kertoo.

tuki tärkeää

Pitkästä välimatkasta huolimatta Reetta-Kaija Mäkihonko ja lapsenlap-set pitävät tiiviisti yhteyttä. Hiihtolo-maviikon tytöt olivat mummolassa. Mäkihonko kertoo kaiken sujuvan mukavasti, kielellistä erityisvaikeutta ei tarvitse ottaa erityisesti huomioon.

Mäkihonko kertoo yllättyneensä terapian ja avun runsaudesta. Pu-heterapiassa ja toimintaterapiassa käynti on pienelle lapselle helppoa, terapeutit ovat tulleet kotiin ja päi-väkotiin.

– On hyvä ottaa vastaan kaikki mahdollinen tuki. Eikä niitä tarjota, ellei ole tarvetta.

Tyttärentyttären koulunaloitus ensi syksynä mietityttää. Mäkihonko luottaa koulun tukeen, mutta tietää entisenä opettajana, että muiden lasten käyttäytyminen ja suhtautu-minen erilaista lasta kohtaan voi olla julmaa.

– Minua jännittää, mutta toivon alun sujuvan pehmeästi, niin ettei tulisi ongelmia.

taiN

a s

aa

riN

EN

Isovanhemmat ovat tietoa janoava voimavara

Reetta-Kaija mäkihongon lapsenlapsen diagnoosi on koko perheelle melko uusi asia. Niin isoäiti kuin vanhemmatkin ovat olleet ymmällään,

mutta avoimin mielin.

Reetta-Kaija Mäkihonkoa mietityttää tyttärentyttären koulunaloitus ensi syksynä.

Eliis

a La

ine

112/2013 KielipolKu

tietOpäiviltä tukea

Reetta-Kaija Mäkihonko osallistui Ai-voliiton järjestämille Isovanhempien tietopäiville viime syksynä.

– Sain todella vahvan tietoiskun. Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neurologi kertoivat kielellisestä eri-tyisvaikeudesta. Selitettiin, mitä se tarkoittaa ja annettiin käytännön vinkkejä arkeen.

Kurssit ovat paikallaan. Vuoden alussa eläkkeelle siirtyneenä perus-koulunopettajana Mäkihonko ehti saada kättä pidempää vielä omaan työhönsäkin. Isovanhempien ja las-tenlasten yhteinen viikonloppukurs-si on toivomuslistalla ja Mäkihonko näkee, että vastaavia koulutuspäiviä tarvitsisivat myös luokanopettajat.

– Tietoa tarvitaan erityisesti nyt, kun integrointi on kouluissa yleistä.

kOkemusten jakaminen tärkeää

Pian viisivuotiaan Petja-pojan iso-vanhemmat Kirsti ja Timo Holgeri kiittävät Suvituulessa järjestettyjä Isovanhempien tietopäiviä.

– En tiennyt viivästyneestä pu-heenkehityksestä entuudestaan mi-tään. Mutta kun siitä tuli omakohtais-ta, asia alkoi kiinnostaa, Timo Holgeri kertoo.

– Saimme tietopäiviltä paljon sel-laista tietoa, jota ei ollut ymmärtänyt ajatellakaan, palaset menivät yhteen. Hauskaakin siellä oli, iltaa istuessa keskusteltiin ja kerrottiin kokemuk-sistamme, Kirsti Holgeri sanoo.

Vapaamuotoisissa iltakeskuste-luissa saatiin havaita, että jokaisen omakohtaisten ja erityisten koke-musten lisäksi kaikilla oli aivan sa-manlaisiakin kokemuksia.

– Tuli tunne, ettei tässä olla yksin. Ja että pojan selviytymismahdolli-suudet ovat hyvät, Timo Holgeri ker-too.

Holgereille oli itsestään selvää lähteä Isovanhempien tietopäiville. Ulkopuolinen apu, tuki ja tieto on heille isovanhempina tärkeää.

– Niin se on, että oli asia mikä hy-vänsä, vertaistuki on erittäin vahva lääke. On arvokasta kuulla muiden

kokemuksia ja saa itse puhua omis-taan, Timo Holgeri korostaa.

kyllä tästä selvitään

Holgerien tyttärenpojan ollessa 1,5-vuotias isovanhemmat alkoivat miettiä, että puheenkehityksessä oli jotain vialla. Tutkimukset vahvistivat arvion.

– Siinä tilanteessa osasin vain aja-tella, että kyllä tästä selvitään, vaikka aluksi tavallaan pahalta tuntuikin, Kirsti Holgeri kertoo.

Nyt kommunikointi pienen pojan kanssa sujuu hyvin. Aivan pienenä Petja ymmärsi, mitä hänelle puhut-tiin, mutta hänen puheensa oli epä-selvää eikä suuresta osasta saanut lainkaan selvää. Pari vuotta nuorem-pi pikkusisko alkoi puhua varhain, jolloin isoveljenkin puhe lisääntyi ja selveni.

Petja on käyttänyt myös tukiviitto-mia, mutta ne ovat jäämässä vähem-mälle puheen lisääntyessä. Holgerit eivät ole tukiviittomia opetelleet.

– Paitsi sen, mitä Petja ja pikku-sisko ovat meille opettaneet, Kirsti Holgeri kertoo.

Lounaissuomalaisen kotikunnan Kaarinan toimia Holgerit kiittävät esi-merkillisiksi. Petja saa kerran viikossa puheterapiaa ja tukiviittomaopetus-ta kotona. Kerran viikossa hänet hae-taan päiväkodista toimintaterapiaan. Kultanummen päiväkodissa työsken-telee oma varhaiskasvatuksen erityis-opettaja lasten, vanhempien ja hen-kilökunnan tukena.

Kun koulunaloitus lähestyy, lähtö-kohtia pyritään tasoittamaan ja kou-luvalmiuksia vahvistamaan.

Kirsti ja Timo Holgeri pitivät Isovanhempien tietopäiviä tärkeinä. Oli arvokasta kuulla myös muiden isovanhempien kokemuksia.

Eliis

a La

ine

12KielipolKu 2/2013

aika On isOvanhempien puOlella

Eläkkeellä olevilla isovanhemmilla on etunaan aika – ei ole kiire mihinkään. Isovanhemmilla on myös usein run-saasti kärsivällisyyttä.

– Asioita ei tehdä yhtäkkiä. Mene-misiä valmistellaan ja ennakoidaan: nyt tätä, sitten sitä, sen jälkeen tätä. Yhtäkkiä tulevista asioista Petja me-nee lukkoon. Papan kanssa menevät kyllä iltarutiinit joskus molemmin-puoliseksi pelleilyksi, mutta muuten päivän kulku ja ohjelma on enna-koivaa, Kirsti Holgeri kertoo.

Petjan kotona on käytössä kuva-kortit päiväohjelmasta ja rutiineista, mummolassa ei.

– Kun hän on meillä, keskitymme häneen kokonaan. Ja keskustelemme paljon, Kirsti Holgeri kertoo.

Isovanhempien ja lastenlasten erityinen suhde on sekä lapselle että hänen perheelleen voimavara. Näin on Holgereillakin.

papan ja pienen pikkuretket

Holgerit asuvat lähellä tyttärensä perhettä ja tapaavat vähintään ker-ran viikossa. Petja viettää välillä myös mökkipäiviä isovanhempien kanssa. Papa ja Petja ovat hyvät kaverukset. He käyvät kalassa, kokevat verkkoja ja tekevät mökkihommia. Aika ei tule pitkäksi.

Timo Holgeri kertoo hyödyntä-vänsä pojan omaa mielenkiintoa.

– Noin pienen kanssa ei tarvitse kuin mennä parin sadan metrin pää-hän retkelle, mehut ja keksit eväänä. Istutaan, syödään ja tutkitaan todella tarkasti kivet ja jäkälät.

Hankalissa tilanteissa auttaa le-vollisuus.

– Omalla rauhallisella käyttäyty-misellään voi vaikuttaa lapsen kiuk-kukohtaukseen. Aina raivariin joku konsti löytyy. ■

Taina Saarinen on freelance-toimittaja.

isOvanhempien tietOpäivät

Aivoliitto järjesti Isovanhem-pien tietopäivät 14.–16.9.2012 Erityisosaamiskeskus Suvituu-lessa Turussa. Päiville osallistui 27 isovanhempaa. Päivien aika-na isovanhemmat saivat tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta sekä käytännön ohjeita ja vink-kejä arkeen.

Seuraavat tietopäivät järjes-tetään 18.–20.10.2013 Erityis-osaamiskeskus Suvituulessa Turussa. Lisätietoja www.aivoliitto.fi/tietopaivat tai palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski, p. 02 2138 271, ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi.

Suvipäivä SuvituulessaAvoimet ovet torstaina 6.6. klo 11–16

Erityisosaamiskeskus Suvituulessa, Suvilinnantie 2, Turku• lapsilleponiratsastustaklo13–15• TurunkaverikoiraryhmäTaikatassutrapsuteltavanaklo12–16• taimienvaihtopöytäviherpeukaloille• Rautatiehanuristit-orkesterinsäestämätiltapäivätanssitklo13–15,

solistinaEeroLaiho• tenoriReijoTamminenesiintyyklo11.30• hauskatehtäväreittiSuvituulessa–luvassapienipalkintokaikille

Talotarjoaakahvitjapullatosallistujille. MahdollisuuslounastaaomakustanteisestiKahvilaLasisydämessäklo12–15.

Ohjelmaansaattaatullamuutoksiajatäydennyksiä.Lisätietojawww.sunnanvind.fi

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

132/2013 KielipolKu

Jo puiston portilla panet merkille, että puistossa on paljon väkeä. Lähestyt leikkipaikan penkkejä, sinul-le hymyillään. Sinäkin hymyilet, tosin ehkä hieman

kireästi, koska ennakoit jo tulevaa. Puristat tyttäresi kät-tä; tiedät, että hänellä on vaikeuksia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Hän ei aina tiedä, miten pyytää muita leik-keihin tai miten ylipäätään ollaan yhdessä.

Nyt lapsesi mennä viipottaakin lähelle punaisissa haa-lareissa kyykkivää tyttöä ja halaa äkkiarvaamatta niin ko-vaa, että tyttö alkaa itkeä. Sitten hän alkaa toistella dvd:ltä oppimaansa fraasia, koska häntä jännittää.

Sinusta tuntuu, että joudut lapsesi kanssa nyt suu-rennuslasin alle. Tunnet jännityksen tunkevan mieleesi ja kehoosi. Ihmisten läsnäolo alkaa tuntua suoranaisena paineena ympärilläsi. Tunnet, että sinulta odotetaan jota-kin. Kaikenlaista sekavaa kulkee mielessäsi. Ehkä tunnet häpeää, kiukkua ja suruakin. Mikä neuvoksi?

Katsotaan tilannetta pienen ajatusleikin kautta.Kuvitellaan puistoissa istuneille tädeille, mummoille ja

muille vanhemmille läppärit käteen. Sinullakin on läppäri ja vieläpä hyvin erikoinen läppäri, sillä siitä on suora yh-teys keskushermostoosi: mieleesi, tunteisiisi ja ajatuksiisi.

Sitten palataan vielä hetkeen, jolloin tulit puistoon. Jos sinulla on ollut aiempia negatiivisia kokemuksia

tällaisista tilanteista, läppärisi sähköpostiin alkoi toden-näköisesti kilahdella viestejä jo ennen kuin lapsesi teki yhtään mitään. ”Kylläpä on hermostuneen näköinen isä”, saattoi olla yhden viestin otsikko. ”Ei osaa ohjata”, julisti toinen. ”Taas menee pieleen”, ennakoi kolmas. Et tieten-kään voinut tietää, millaisia viestejä ihmiset sinulle todella lähettivät, mutta superläppärisi osasi muodostaa viestin pienestäkin vihjeestä. Pelkkä katse tai rykäys sai uuden viestin aikaan. Osa viesteistä oli salamannopeita. Silti ne ehtivät tuottaa kehosi jännittymisen ja epävarmuuden lisääntymisen.

Läppärisi sähköpostiohjelma käytti myös taiten aiem-paa informaatiota hyväksi. Jos sinua on joskus mollattu kipeästi, voi se viestittää ”olen osaamaton”. Jos lapsuu-denkodissasi ei siedetty minkäänlaista huonoa käytöstä, saattoi seuraavassa viestissä lukea ”senkin kakara”. Jos työpaikallasi vieroksutaan erilaisuutta, osattiin tästäkin tavalla tai toisella viestittää.

Toisen lapsen purskahtaessa itkuun käynnistyi läp-pärissä todellinen viestimyrsky. Yhä uusia arvioita ja ke-hotuksia satoi näytölle. Kaikkia niitä et taaskaan ehtinyt lukea, mutta tunsit kyllä ne kehossasi.

Mitä tällaiselle ylitehokkaalle tietokoneelle voisi teh-dä? Selvästikään sen toiminta ei ollut aivan tilanteeseen sopivaa. Osa ongelmaa on se, että viesteihin ylipäätään tartutaan. Tätä on toki vaikea välttää, sillä viestit suoras-

taan pyytävät tulla avatuksi. Niissä voi olla jopa punainen huutomerkki korostamassa niiden tärkeyttä. Mutta juuri tähän kohtaan pystyisit ehkä vaikuttamaan. Nimittäin viestien avaaminen on se, joka usein saa stressihormonit erittymään ja tunteet laukkaamaan.

Oikean ihmismielen – ei siis esimerkkimme tietoko-neen – kohdalla viestin avaaminen tarkoittaa ajatuksen sisällön uskomista. Sitä kutsutaan myös ajatuksiin sulau-tumiseksi. Tällöin ikään kuin hyppäät sisälle ajatukseen tai tunteeseen ja siitä tulee sinulle täyttä totta.

Tätä välttääksesi sinun on tärkeää sisäistää, ettei miele-si ole aina oikeassa. Tilanne on oikeastaan päinvastainen. Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta mielesi ei useinkaan piittaa faktoista, vaikka esittääkin asiat sellaisina. Tutki-musten mukaan se muun muassa yleistää perusteetto-masti, poissulkee positiivisen, tekee mielivaltaisia johto-päätöksiä, rypee mielellään katastrofeissa, suurentelee ja mustavalkoistaa asioita. Älä siis aina usko mieltäsi! Se voi hyvinkin syöttää sinulle roskapostia, jonka avaaminen käynnistää uupumukseen johtavan viruksen.

Ojenna nyt ryhtiäsi penkillä. Ole tässä ja nyt. Ehkä huo-maat selkeämmin lapsesi tunnetilan. Tunnet yhä omien tunteittesi myllerryksen ja kuulet ehkä arvostelut ja epätoi-voiset ratkaisuehdotukset. Mutta jos olet päättänyt antaa mielen pauhata omia aikojaan, niin sinulla saattaa olla jo hiukan tilaa harkita. Kysy itseltäsi, mikä sinusta olisi paras-ta, jos kukaan ei olisi tätä hetkeä katsomassa. Mihin sinä haluaisit käyttää ajan lapsesi kanssa? Lähtisittekö kotiin lihapullia syömään vai jäisittekö sittenkin puistoon? Mikä tuntuisi aidosti oikealta? Tee nyt se ja anna arvoa valinnal-lesi. ■

Timo Teräsahjo toimii psykologina Aivoliitossa.

timo

tEr

äs

ah

jo

Shut

ters

tock

Läppärit puistossa – itsetunto kovilla

tim

o t

Er

äs

ah

jo

14KielipolKu 2/2013

Eli

sa

hE

iKK

iNE

N, l

EE

Na

Er

vas

t, P

aa

vo

h.t

. lE

PP

äN

EN

Kielellisen erityisvaikeuden periytyvyys ja geneettiset riskitekijät

Nainen, ei kielellisiä vaikeuksia tai lukivaikeuksia

Nainen, lieviä kielellisiä vaikeuksia, selkeä lukivaikeus

Mies, ei kielellisiä vaikeuksia tai lukivaikeuksia

Mies, lieviä kielellisiä vaikeuksia, selkeä lukivaikeus

Mies, diagnoosi: kielellinen erityisvaikeus

Puheterapeutin arvioon tullut poika

Lapsen kielellinen kehitys on monimuotoinen prosessi. Suu-rin osa lapsista omaksuu kielen

normaalisti ja tavallisessa aikataulus-sa, mutta ongelmia puheen ja kielen kehityksessä ilmenee jollakin tasolla jopa 20 %:lla lapsista.

Myöhään puhumaan oppivista lapsista suurin osa saavuttaa ikätasoi-set kielelliset taidot 4–5 ikävuoteen mennessä. Kielellisen erityisvaikeu-den diagnoosin saa noin 7 % esikou-luikäisistä lapsista.

Kielellinen erityisvaikeus näyttäy-tyy harvoin pelkästään kieleen ja pu-heeseen liittyvinä pulmina. Tarkkaa-vuuden säätelyn ongelmia esiintyy noin 20–50 %:lla lapsista. Kielelliseen

Kielellisten vaikeuksien esiintyminen eräässä suomalaisessa perheessä.

Puheterapeutin arvioon tulee 3,5-vuotias poika. Terapeutin haastatellen tekemässä kartoituksessa käy ilmi, että pojan lähisu-vussa on runsaasti kielellisiä ongelmia sekä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä pul-mia (ks. kuvio 1).

Pojan kahdella vanhemmalla veljellä on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus. Siskon kielellinen kehitys on sen sijaan sujunut tyypillisen kehityksen mukaisesti. Pojan isä on käynyt lapsena puheterapias-sa ja lukemaan oppiminen on ollut haas-teellista. Isoisä on oppinut vanhempiensa kertoman mukaan puhumaan myöhään ja lukemisen vaikeuksia on vielä aikuisiässä-kin.

Kun haastattelua jatketaan, käy ilmi, että isoisän veljellä, hänen lapsillaan ja lapsenlapsillaan on myös ollut kielellisen kehityksen ongelmia sekä lukivaikeutta. Lähisuvussa esiintyvät kielelliset ongel-mat ovat tärkeä signaali puheterapeutille – poika kuuluu riskiryhmään kielellisten vaikeuksien osalta, joten arviointi on syytä tehdä tarkoin.

erityisvaikeuteen liittyy myös köm-pelyyttä noin 46 %:lla. Suomalaistut-kimuksessa jopa 71 %:lla havaittiin myös motoriikkaan liittyviä ongel-mia.

Heikkoudet visuospatiaalisen prosessoinnin ja lyhytaikaisen muis-tin taidoissa ovat myös yleisiä. Jopa 43 %:lla lapsista on lukemisen ja kir-joittamisen ongelmia vielä 15 vuo-den iässä. Lapsen, jolla on kielellinen erityisvaikeus, lähisuvussa esiintyy lukemisen ja kirjoittamisen ongelmia myös todennäköisemmin kuin sellai-sen lapsen, jonka kielellinen kehitys on sujunut tyypillisellä tavalla.

periytyvyys

Lasten kielellisten vaikeuksien taus-tatekijöitä on tutkittu jo pitkään. Yksiselitteistä vastausta kielellisten häiriöiden aiheuttajista ei ole löy-detty. Kielellisten pulmien taustalla näyttääkin olevan kasautuvia riskite-kijöitä useilla taitojen ja aivojen tie-donkäsittelyn alueilla.

Kielellisen erityisvaikeuden syn-nyssä perinnöllisyydellä näyttäisi olevan suuri merkitys. Perinnöllisyys ei yksistään selitä kielellisen erityis-vaikeuden syntyä, vaan sen taustalla on geenien ja ympäristön yhteisvai-kutus. Lapsi tarvitsee kuitenkin aina myös ympäristöstä tulevia ärsykkeitä,

152/2013 KielipolKu

mukaisuus kielellisen erityisvaikeu-den synnyssä, kun puolestaan epä-identtisillä (ditsygoottisilla) kaksosilla luku on 50–70 %. Pojilla näyttäisi ole-van suurempi riski kielelliseen erityis-vaikeuteen kuin tytöillä, vaikka tutki-mustulokset ovatkin osin ristiriitaisia.

GeenimuutOsten merkitys

Kielellisen erityisvaikeuden syntyyn on havaittu liittyvän poikkeavuuksia useissa geeneissä. Geenien vaikutus-ta tutkittaessa haasteita aiheuttaa etenkin kielellisen erityisvaikeuden monimuotoisuus sekä oirekuvan muuntuminen iän myötä. Kielelliset vaikeudet on yhdistetty ainakin kro-mosomin 12 alueen geeneihin, kro-mosomiin 16, kromosomin 2 (2q22) poikkeavuuteen, kromosomin 13

geenimutaatioon sekä FOXP2-gee-nin pistemutaatioon.

Kielellisten vaikeuksien moni-muotoisuuden huomioon ottaen mitään yksittäistä, kaiken selittävää ’kielivaikeusgeeniä’ ei ole todennä-köistäkään löytää. Kielellinen erityis-vaikeus syntyy mitä todennäköisim-min useamman geenin ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.

Geenit vaikuttavat hyvin moni-mutkaisella tavalla kognitiivisiin tai-toihimme. Ne muovaavat aivojemme ja kognitiivisten (tiedonkäsittelyn) toimintojen ja taitojen kehitystä jo ennen syntymää ja sen jälkeenkin. Tietyt geenit näyttäisivät olevan yh-teydessä tietyn kaltaisiin kognitiivi-siin taitoihin, joiden puutteellinen toiminta liittyy kielellisiin vaikeuksiin. Esimerkiksi FOXP2-geenimutaation ajatellaan vaikuttavan varhaisessa

futu

reim

ageb

ank.

com

mallin omalle kielelleen, jotta kehitys-tä tapahtuisi. Geneettisen perimän osuutta kielellisen erityisvaikeuden syytekijänä on selvitetty esimerkiksi kaksostutkimusten ja laajojen perhe-tutkimusten avulla, mutta tutkimus-tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia.

Erään perhetutkimuksen mu-kaan yli puolella lapsista, joilla on kielellinen erityisvaikeus, on sellai-nen perheenjäsen, jolla on myös kielellisiä vaikeuksia. Sen sijaan ver-tailuryhmänä käytetyistä tyypillisesti kehittyneistä lapsista noin 20 %:lla on perheenjäsen, jolla on kielellisiä vaikeuksia. Kielellisten vaikeuksien esiintyvyydestä perheenjäsenillä on annettu erilaisia arvioita, ja se vaihte-lee noin kolmasosasta jopa 85 %:iin.

Kaksostutkimuksissa on todettu, että identtisillä (monotsygoottisilla) kaksosilla on lähes 100 %:n yhden-

16KielipolKu 2/2013

sikiön kehityksessä niihin aivojen ra-kenteisiin, jotka ovat merkityksellisiä kielen ja puheen kehittymisen kan-nalta. Lyhytaikainen puheäänteisiin liittyvä muisti näyttäisi puolestaan liittyvän kromosomiin 16.

Kaksostutkimuksissa on todettu kielellistä muistia mittaavien merki-tyksettömien sanojen toistamisen sekä verbien taivuttamisen olevan geneettisesti periytyvä piirre. Sen sijaan kuulonvarainen äänneyksiköi-den heikko tunnistaminen ei näyttäi-si olevan perinnöllistä. Tutkimuksen valossa vaikuttaisi siis siltä, että gee-neillä ja ympäristöllä olisi erilainen vaikutus kielen eri osa-alueisiin. Kie-lellistä vaikeutta harvemmin selittää yksi yksittäinen kielellisen osataidon heikkous, vaan ongelmat ilmenevät vasta useamman osataidon heiken-tyessä.

Geenien ja ympäristön keskinäi-nen vuorovaikutus on varsin moni-

mutkaista. Geenit eivät yksin ratkai-se, millaisia taitoja yksilö oppii, vaan myös ympäristö vaikuttaa eri kogni-tiivisten toimintojen kehitykseen. Esi-merkiksi mitä enemmän lapsi kuulee rikasta kieltä, sitä monipuolisem-maksi hänen sanavarastonsa toden-näköisesti kehittyy. Toisaalta lapsen omat geneettiset ja sisäsyntyiset tai-pumukset voivat ohjata ympäristön suhtautumista häneen. Esimerkiksi jos lapsella on geneettisistä syistä johtuvaa puheen hahmottamisen vaikeutta, häntä ei välttämättä kiin-nosta kuunnella kirjojen kertomuksia samassa määrin kuin muita lapsia. Niinpä hänelle ehkä luetaankin vä-hemmän tai hänen annetaan puuha-ta muuta päiväkotien tarinatuokioi-den aikana.

On tärkeää myös huomata, että eri yksilöiden kykyjen ja taitojen pro-fiilimaisema näyttää hyvin erilaiselta. Ihmisillä on eri vahvuuksia ja puuttei-

ta, varsinkin mitä tarkemmalle tasol-le kykyjen analysoinnissa mennään. Kaikilla lapsilla, joille kehittyy kielel-lisiä vaikeuksia, ei ole samanlaista taustatekijöiden profiilia, vaan oire-kuva on yksilöllinen.

varhainen tunnistaminen tärkeää

Geneettinen perimä selittää siis osan kielellisten vaikeuksien synnystä. Tä-män perusteella voisi ajatella, että kielen kehitykseen liittyvät ongelmat kulkevat geeneissä, joten niille ei ole mitään tehtävissä. Ympäristöä muok-kaamalla ja oikeanlaisilla tukitoimilla pystytään kuitenkin vaikuttamaan kielelliseen kehitykseen silloin, kun se on poikkeavaa.

On erityisen tärkeää hyödyntää geenitutkimusten antamaa tietoa kielellisten vaikeuksien riskin varhai-sessa tunnistamisessa. Varhain, jo en-nen kolmen vuoden ikää, aloitetuilla tukitoimilla ja kuntoutuksella pysty-tään tukemaan lapsen kielellistä ke-hitystä ja ehkäisemään myöhempien ongelmien syntyä.

Lopultakin tavoitteena on kieltä oppivien lasten oppimisedellytysten ja esteiden – siis myös geneettisten ja kognitiivisten reunaehtojen – ym-märtäminen sosiaalisessa arjessa. Tärkeää onkin kyetä tukemaan yksi-löllistä oppimista oppijan omien ky-kyjen mukaan. ■

Elisa HeikkinenTohtorikoulutettava, puheterapeutti, FM,

Oulun yliopisto/Logopedia

Leena ErvastTohtorikoulutettava,

erikoispuheterapeutti, FL, Oulun yliopisto/Logopedia

Paavo H. T. LeppänenPsykologian professori,

Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

Artikkeliin liittyvän lähdeluettelon saa toimituksesta:

toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

Shut

ters

tock

172/2013 KielipolKu

Ark

kite

htito

imis

to V

apaa

vuor

i Oy

Neuropsykologisilla oireilla tarkoitetaan vaikeuksia kom-munikoinnissa, muistissa,

hahmotuksessa, tarkkaavaisuudessa sekä ajattelussa ja päättelyssä. Oireet ilmenevät usein arjen perustoimin-noissa. Henkilöillä saattaa olla esi-merkiksi vaikeuksia oikean suunnan löytämisessä, kellonaikojen tunnis-tamisessa, aloitekyvyssä tai puheen ymmärtämisessä ja tuottamisessa.

Neuropsykologiset häiriöt ovat usein seurausta neurologisesta sai-raudesta tai vammasta ja ne ovat yleisiä esimerkiksi aivoverenkierto-häiriön sairastaneilla tai aivovamman saaneilla.

Hirvensalon Validia-talon palve-luasunnot on suunnattu myös hen-kilöille, joilla on neuropsykiatrinen erityisvaikeus kuten Aspergerin oi-reyhtymä.

aivOliittO mukana suunnittelussa

Palveluasunnot valmistuvat Erityis-osaamiskeskus Suvituulen naapuriin. Suvituulessa toimivat sekä Aivoliitto että Suomen Parkinson-liitto. Aivo-liitto onkin ollut alusta alkaen tiiviisti mukana palveluasuntojen suunnitte-lutyössä. Aivoliiton palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski kertoo, että suunnittelussa on huomioitu esteet-tömyyden lisäksi erityisesti kommu-nikointiin ja muihin kognitiivisiin oi-reisiin liittyvät asiat.

– Aivoliitolla on pitkä kokemus ja osaaminen neuropsykologisista on-gelmista, joten yhteistyö uudenlai-sen palveluasumismallin luomisessa on ollut tärkeää, Veneskoski painot-taa.

Aivoliitto ja Aivoliiton omista-ma Suomen Nuortentalo Oy ovat mukana esimerkiksi kouluttamassa palvelutalon henkilöstöä kommuni-kointiongelmiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvissä asioissa.

– Tavoitteena on, että koko hen-kilöstö tuntee kohderyhmien erityis-piirteet ja osaa tukea ja auttaa arjes-sa, Veneskoski kertoo.

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n palvelujohtaja Eija Kosusen mielestä yhteistyöllä on suuri merkitys uusien palveluiden tuottamisessa.

– Validia-palveluiden yli 40 vuo-den kokemus vammaisten asumis-palveluiden tuottamisessa yhdis-tettynä kumppaneidemme erityis-osaamiseen tuottaa kohdennetun asiakasryhmän tarpeisiin palvelua, jota ei aiemmin ole ollut saatavilla, Kosunen toteaa.

hakuaika käynnissä

Palveluasuntoihin voi hakea henkilö, joka on oikeutettu vammaispalvelu-lain mukaiseen palveluasumiseen. Hakuaika on parhaillaan käynnissä ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan tämän vuoden elo-kuussa. Validia-palvelut, Aivoliitto ja Suomen Nuortentalo tekevät yhdes-sä asukasvalinnat.

Palveluasunnot rakentaa Asumis-palvelusäätiö ASPA ja palveluntuot-tajana on Invalidiliiton Asumispal-velut Oy Validia-palvelut, jotka ovat saaneet Yhteiskunnallisen yrityksen merkin osoituksena yhteiskunnalli-sen hyvän tuottamisesta toiminnal-laan. ■

Lisätietoja ja hakuohjeet: Turun Validia-palvelut,

palvelupäällikkö Annukka Teittinen, p. 044 765 0754,

annukka.teittinen@invalidiliitto.fi

Uudenlaista palveluasumista Hirvensalon Validia-talossa

Hirvensalon Validia-talo avaa ovensa Turussa elokuussa. Uudenlainen palveluasumismalli on suunnattu henkilöille, joilla on kommunikointiongelmia,

neuropsykologisia oireita tai muita kognitiivisia vaikeuksia.

Hirvensalon Validia-talossa on yhteensä 20 asuntoa, kooltaan 37,5–50,5m2. Yksi asunnoista (26m2) on varattu lyhytaikaiseen asumiseen kuten valmennukseen tai omaishoitajan lomitukseen.

172/2013 KIELIPOLKU

18KielipolKu 2/2013

Kielen hallinnan perusta muo-dostuu ensimmäisten ikävuo-sien aikana. Se ohjaa olennai-

sella tavalla lapsen myöhempää ke-

ma

rja

as

iKa

iNE

N j

a s

iNiK

Ka

ha

NN

us Varhainen puuttuminen tärkeää

Älä anna puheen hämätäPuheen ja kielen kehittymisen ongelmiin tulee puuttua varhain.

Omassa arkiympäristössä toteutettavat tukitoimet ehkäisevät myöhempiä ongelmia, kuten oppimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä vaikeuksia.

Nykyisen seulontakäytännön myötä tukitoimet aloitetaan usein kuitenkin liian myöhään, jos ollenkaan.

futu

reim

ageb

ank.

com

hitystä. Miten toimii ja kehittyy lapsi, joka riitatilanteissa ei löydä sopivia sanoja? Miten ikään nähden suppea sanavarasto vaikuttaa omien ajatus-

ten ja kokemusten jäsentämiseen?Puutteellinen kielellinen toimin-

takyky haittaa yleisesti muun muassa puhumista, keskustelua ja kertomis-ta, kuullun puheen ymmärtämistä, sosiaalista vuorovaikutusta, tuntei-den käsittelyä ja uusien asioiden op-pimista. Puutteellinen kielellinen toi-mintakyky voi näiden myötä altistaa oppimisvaikeuksille sekä sosiaalisille ja tunne-elämän ongelmille.

käyttösanastO heijastaa kehitystä

Useimmat lapset sanovat ensimmäi-set sanansa noin vuoden ikäisenä. Kun lapsen käyttösanastoon on ker-tynyt noin 50 sanaa, hän alkaa tavalli-sesti tuottaa lyhyitä lauseita. Viimeis-tään tässä vaiheessa käyttösanasto myös laajenee nopeasti.

Käyttösanaston kehittymisen on todettu olevan yhteydessä myöhem-piin kielellisiin taitoihin. Yhteys on selvin lapsilla, joiden kehitys etenee ikäodotuksia hitaammin. Sanojen no-pean lisääntymisen, ns. spurtin, puut-tuminen tai viivästyminen voi viitata ongelmiin.

Suomessa tehdään nykyisin laaja-alainen neuvolatarkastus nelikuisille, puolitoistavuotiaille ja neljävuotiaille lapsille. Näistä erityisesti puolentois-ta vuoden ikä on erinomainen vaihe arvioida lapsen käyttösanaston laa-juutta. Sitä on tässä vaiheessa vielä helppo arvioida ja vanhempien näke-mykset käyttösanaston laajuudesta ovat luotettavia. Puolitoistavuotiaan käyttösanaston laajuuden on myös todettu parhaiten ennustavan kielel-listä toimintakykyä kolmevuotiaana.

192/2013 KielipolKu

hämäävä puhe

Vaikka tiedetään, että puheen kehityksen viivästyminen voi johtua esimerkiksi kielellisestä erityisvaikeudesta, osa ammattilaisistakin arvioi viivästymisen ajan myötä itses-tään korjautuvaksi ongelmaksi, josta ei tarvitse huolestua. Käsitykseen voi vaikuttaa se, että useimmiten lapsi en-nemmin tai myöhemmin alkaa puhua, vaikka hänellä olisi ongelma, joka haittaa huomattavasti arjen toimintoihin osallistumista.

Puheen lisääntyminen ja selkiytyminen ei kuitenkaan ilman muuta tarkoita, että kielellinen toimintakyky on kehittynyt iänmukaiseksi. Puhutut sanat ovat ”jäävuoren huippu”. Puhe voi kuulostaa normaalilta, vaikka kielelli-nen toimintakyky, kielellisen symbolijärjestelmän hallinta tai kognitiiviset taidot olisivat ikään nähden huomattavan heikkoja. Tutuista arkisista asioista voi puhua hyvinkin suppealla sanavarastolla.

Jos lapsi saavuttaa ikäodotusten mukaiset taidot nel-jän vuoden ikään mennessä, arvioidaan, että puheen ja kielen kehityksen viivästyminen on hyvänlaatuista. Oletus perustuu kuitenkin usein arvioon siitä, miltä lapsen puhe arjessa kuulostaa. Puheen lisääntyminen ja osittainenkin selkiytyminen tulkitaan usein merkiksi siitä, että ongelma on korjautumassa tai jo korjautunut. Alkuvaiheen jälkeen ilmeneviä kielellisen toimintakyvyn puutteita saattaa olla vaikea huomata.

seulOntakäytännössä parannettavaa

On siis melko tavallista, että viivästynyttä puheen kehitys-tä pelkästään seurataan, kunnes näyttää siltä, ettei ikäta-

vinkkejä vanhemmille arkeen

• Anna lapselle puhuessasi hyvä malli: puhu selkeäs-ti ja rauhallisesti, painota tärkeitä sanoja. • Lapsen kanssa toimiessasi juttele asioista ja esi-neistä, joita yhdessä tekemiseen liittyy. • Nimeä esineitä ja toimintoja sekä niiden helposti havaittavia ominaisuuksia.• Kun puhut, osoita huomion kohteena olevia asi-oita usein.• Suuntaa oma huomiosi siihen, mistä lapsi on kul-loinkin kiinnostunut. • Katsele ja lue lapsen kanssa hänen ikäänsä sopivia kuvakirjoja ja keskustele kuviin liittyvistä asioista.• Lue lapselle loruja ja laula hänelle ja yhdessä hänen kanssaan. • Rajaa lapsen television katselua ja seuraa lasta kiin-nostavia ohjelmia yhdessä hänen kanssaan. Keskus-telkaa näkemästänne katselun lomassa tai ohjelman päätyttyä. • Nimeä arjen tilanteissa myös tunteita ja pue sa-noiksi lapsen tunnetiloja. • Kun toimit yhdessä lapsen kanssa, minimoi ympä-ristön ylimääräiset ärsykkeet aina kun se on mah-dollista.

Lähde: Duodecim 2013;129:182–8

Shut

ters

tock

20KielipolKu 2/2013

soa saavutettukaan. Käytäntöön voi osaltaan vaikuttaa se, että esimerkiksi useimmat päivähoitotahot ja vanhemmat tietävät lapsia, jotka ovat olleet pitkään puhumattomia ja alkaneet pu-hua 2–3 vuoden iässä.

Myös vaikeutta ymmärtää kuultua puhetta iänmukaisesti on vaikea huomata arjessa. Kokemuksen mukaan lievät kielen ymmärtämisvaikeudet tuleva testeissä esiin usein vasta 5–6 vuoden iässä. Jos ymmärtämistä ei arvioida systemaattises-ti neljävuotiaana tehdyn terveystarkastuksen jälkeen, jäävät ymmärtämisvaikeudet herkästi huomaamatta.

Kouluiässä enemmistö lapsista, joilla on kielellistä erityis-vaikeutta, ymmärtää jo arkipuheen. Siksi monimutkaisem-man ja käsitteellisemmän kielen ymmärtämisen haasteiden voidaan virheellisesti tulkita johtuvan pelkästään esimerkiksi keskittymisvaikeudesta.

On siis mahdollista, että toimintakyvyn puutteita aiheut-tavaa kielellistä ongelmaa ei koskaan tunnisteta. Tällöin myös tarkoituksenmukaiset tukitoimet puuttuvat tai toteutuvat vain osittain. Näillä lapsilla on suurentunut oppimisvaikeuk-sien sekä sosiaalisten ja tunne-elämän ongelmien riski. Myös kaverisuhteet saattavat jäädä niukoiksi.

vuOrOvaikutuksen tukeminen tärkeää

Puheen ja kielen kehityksen viivästymiseen onkin aiheellista puuttua varhain. Varhaiskuntoutuksen perusta on lapsen ja lä-hiympäristön aikuisten välisen vuorovaikutuksen oikea-aikai-

Loukusjärven hirviö

Papunetin uudessa selkotarinassa seikkailevat Eino ja hänen ystävänsä Lauri-hirviö.

www.papunet.net/pelit/selkotarinat

www.papunet.net

Piirros: Arto Törm

änen

nen tukeminen, joka alkaa jo heti syntymän jälkeen.Neuvoloilla on merkittävä rooli vanhempien ja las-

ten vuorovaikutuksen tukemisessa. Vanhempien on tärkeä saada neuvoloista ohjeita ja vinkkejä puheen ja kielen kehittymisen tukemiseksi arjessa.

Kielen kehittymiseen vaikuttavista asioista on tär-keä keskustella vanhempien kanssa.

Puheterapeutin konsultaatiota kannattaa harkita, kun puolitoistavuotiaan lapsen käyttösanastoon kuu-luu vain muutama yksittäinen sana tai kun epäillään vaikeutta ymmärtää kuultua.

Puheterapeutti ohjaa lapsen vanhempia toimi-maan niin, että he voivat tukea lapsen toimintakykyä ja sen kehittymistä. Tavoitteena on myös lisätä van-hempien tietoisuutta niistä keinoista, joilla he voivat arjessa vaikuttaa puheen ja kielen kehittymiseen. ■

LT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen toimii ylilääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.FM, puheterapeutti Sinikka Hannus toimii kuntoutus-

yksikön johtavana puheterapeuttina Vantaan terveyskeskuksessa.

Artikkeli perustuu Marja Asikaisen ja Sinikka Hannuk-sen artikkeliin Kehittyvä puhe, joka ilmestyi Aikakaus-

kirja Duodecimissa 2/2013.

Artikkeli on toimituksen lyhentämä.

suOsitus puheterapeutille Ohjaamisesta

Yksikin alla mainituista riittää perusteeksi.• Puolitoistavuotiaalla tai sitä vanhemmalla lapsella epäillään vaikeutta ymmärtää kuule-maansa puhetta.• Puolitoistavuotiaan lapsen käyttösanastossa on selvästi alle 20 sanaa.• Lapsen sanasto ei ala laajentua kiihtyvällä tah-dilla viimeistään vuoden ja yhdeksän kuukau-den ikään mennessä. • Puolitoistavuotiaan tai sitä vanhemman lapsen tiettyä asiaa tarkoittavien sanamuoto-jen äännekoostumus vaihtelee ilmaisukerrasta toiseen eli sanahahmot eivät ole vakiintuneita. • Lapsella on taipumusta unohtaa aiemmin käyttämiään sanoja. • Kaksivuotiaan lapsen käyttösanasto on keski-määräiseen kehityskulkuun verrattuna suppea. • Kaksivuotias lapsi ei vielä käytä lyhyitä lau-seita. • Kaksivuotias lapsi käyttää vuorovaikutusti-lanteissa ns. omaa kieltä. • Kaksivuotias lapsi turhautuu, kun ei tule ym-märretyksi.

Lähde: Duodecim 2013;129:182–8

212/2013 KielipolKu

TUTKITTUA

N iina Junttila osoitti väitöstutkimuksessaan, et-tä lasten sosiaalinen kompetenssi ja yksinäisyys ovat luotettavasti mitattavissa jo alakouluvuo-

sina. Lapsen sosiaalinen kompetenssi on rakenteeltaan samankaltainen, mutta tasoltaan erilainen lapsen itsensä, hänen luokkatovereidensa, opettajansa ja vanhempiensa silmin katsottuna.

Tutkimuksessa ilmeni, että lähinnä samankaltaisia olivat luokkatovereiden ja opettajien arviot lasten yh-teistyötaidoista, empatiakyvystä, impulsiivisuudesta ja häiritsevyydestä. Toisaalta, kun vertailtiin tyttöjen ja poi-kien tai heikkojen ja taitavien oppilaiden sosiaalista kom-petenssia, olivat erot näiden ryhmien välillä suurimmat opettajien tekemissä arvioissa.

Junttilan mukaan tukitoimia suunniteltaessa olisi en-siarvoisen tärkeää kerätä arviot useammalta taholta, kos-ka näiden pohjalta voidaan päätellä heijastuvatko lapsen sosiaalisen käyttäytymisen tai taitojen ongelmat enem-män koulu- vai kotiympäristössä ja toisaalta vertaisten vai opettajan silmissä.

yksinäisyys ei häviä

Puolen vuoden välein toteutettujen mittausten perusteel-la jo alakouluikäiset lapset kokevat suhteellisen pysyvää yksinäisyyttä. Sosiaalinen yksinäisyys eli itsensä kaveripo-rukasta ulkopuoliseksi kokeminen oli pysyvämpää kuin emotionaalinen yksinäisyys, jolla tarkoitetaan läheisen luotettavan ystävyyssuhteen puuttumisen aiheuttamaa ahdistavaa tunnetta.

Alakouluikäisillä lapsilla yhteys heikon sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden välillä oli vahva. Yläkou-luun siirryttäessä yksinäisyys vahvistui vieläkin pysyväm-mäksi eli jos nuori jäi ensimmäisen puolen vuoden aikana ilman kaveri- ja ystävyyssuhteita oli hän todennäköisesti yksinäinen myös tästä eteenpäin. Samanaikaisesti nuor-ten yksinäisyys linkittyi sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja sosiaalisen fobiaan, jotka molemmat rajoittavat nuoren arkipäiväistä sosiaalista toimintaa.

pOikien emOtiOnaalinen yksinäisyys

Sukupuolten välisissä tarkasteluissa nousi huolestutta-van selkeästi esille poikien kokema vahva emotionaali-nen yksinäisyys. Tämä toistui jokaisessa mittauspisteessä neljänneltä viidennelle ja edelleen seitsemänneltä kah-deksannelle luokalle. Myös aineiston isien yksinäisyys oli äitien yksinäisyyttä tilastollisesti erittäin merkitsevästi korkeampaa.

Lapsen sosiaaliset kyvyt ja yksinäisyys näkyvät jo alakoulussa

Koska yksinäisyydellä on useita vakavia ja kalliita seu-rauksia, olisi Junttilan mukaan poikien emotionaaliseen yksinäisyyteen kiinnitettävä huomiota jo alakouluvuosi-na.

yksinäisten vanhempien yksinäiset lapset

Junttilan väitöskirjassa tarkasteltiin myös yksinäisyyden periytyvyyttä eli siirtymistä vanhemmilta heidän lapsil-leen. Siirtymä tapahtunee suurimmaksi osaksi opittujen ja koettujen sosiaalisten tapojen ja käyttäytymissääntö-jen, esimerkiksi kodin sisäisten vuorovaikutussuhteiden kautta. Myös perityillä ominaisuuksilla, kuten ujoudella sekä alttiudella sosiaaliseen ahdistuneisuuteen lienee merkitystä koetun yksinäisyyden siirtymässä.

Tutkimus osoitti, että vanhemmat, jotka kokevat yk-sinäisyyttä, arvioivat oman kykynsä kasvattaa ja tukea lastaan muita heikommaksi. Nämä ennustivat edelleen lapsen heikompaa sosiaalista kompetenssia ja vahvem-paa yksinäisyyttä sekä toisaalta negatiivisempaa motivoi-tumista oppimiseen ja heikompia akateemisia taitoja. ■

Niina Junttila: Social competence and loneliness during

the school years – Issues in assessment, interrelations and intergenerational transmission.

Annales Universitatis Turkuensis B 325. ISBN 978-951-29-425-1 (PRINT). ISBN 978-951-29-4226-8 (PDF).

Shut

ters

tock

22KielipolKu 2/2013

TUTKITTUA

Tuija Vasikkaniemi selvitti väi-töstutkimuksessaan vanhem-pien työn myönteisten ja kiel-

teisten kokemusten yhteyttä lasten hyvinvointiin. Hän selvitti, toimiko vanhemman kasvatustyyli välittävä-nä tekijänä vanhempien työn koke-musten ja lasten hyvinvoinnin välillä.

Tutkimus osoitti, ettei vanhem-pien kasvatustyyli ollut välittävänä tekijänä vanhempien työn kokemus-ten ja lasten hyvinvoinnin välillä. Sen sijaan työn negatiiviset kokemukset selittivät suoraan lapsen ahdistunei-suutta tai ärtyneisyyttä niin lasten, äitien kuin isien arvioissa. Näyttääkin siltä, että vanhempien työn negatiivi-set tunnelmat vaikuttavat perheessä jo kotiovella tuulikaappikokemukse-na eivätkä kasvatuksen kautta.

Mitä tyytymättömämpi vanhempi oli työhönsä, ja mitä enemmän hän koki uupumusasteista väsymystä, sitä negatiivisemmin työn koettiin heijas-tuvan perheessä. Äideillä myös työn vähäinen itsenäisyys ja koettu aika-

paine työssä ja isillä työssä koettu vähäinen tuki olivat yhteydessä kiel-teisiin työn kokemuksiin perheessä. Tehdyt työtunnit eivät selittäneet kielteisiä työn kokemuksia.

Mitä enemmän lapsi koki myön-teisiä vanhemman työhön liittyviä kokemuksia kotona, sitä myöntei-sempi hänen itsearvostuksensa oli. Tulosten mukaan lapsen myönteinen itsearvostus merkitsi myös vähäisem-piä käyttäytymiseen ja tunteisiin liit-tyviä oireita.

Lasten hyvinvointiin voitaisiin vaikuttaa työpaikkojen perhemyön-teisyyttä kehittämällä ja vanhem-muutta tukemalla. Vasikkaniemen mukaan työtyytyväisyyden lisäämi-nen ja uupumusasteisen väsymyksen vähentäminen ovat avainasemassa. Työn merkitystä perheen hyvinvoin-nille on syytä tarkastella yksilöllisesti, mikä olisi hyvä ottaa huomioon myös johtamiskoulutuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös lapsen tapaa säädellä toimintaan-

sa vanhemman tullessa väsyneenä kotiin. Sekä lapset että vanhemmat olivat samaa mieltä siitä, että lapset reagoivat yleensä tottelevasti ja mu-kautuvasti sekä rakentavasti. Lapset itse kertoivat käyttäytyvänsä myös varautuneesti ja tunneilmaisunsa tu-kahduttaen, mitä vanhemmat eivät tuntuneet havaitsevan.

Vasikkaniemen mukaan on tär-keää auttaa vanhempia näkemään arjen työhön liittyvät vuorovaikutus-tilanteet, kuten tuulikaappihetket, enemmän lapsen näkökulmasta. On myös tärkeää kysyä lapsilta heidän kokemuksistaan. ■

Tuija Vasikkaniemi: Vanhempien työ, työn siirräntä kotiin ja lasten hyvin-vointi – kohtaamisia tuulikaapissa. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä

Studies in Education, Psychology and Social Research nume-

rona 462, 182 s., Jyväskylä 2013, ISSN 0075–4625, ISBN: 978–951–39–8

(nid.), 978–951–39–5080–4 (PDF).

Lapsi aistii vanhemman työpäivän tunnelmat jo

tuulikaapissa

Tue Aivoliiton tärkeää työtä

Aivoliitto tukee perheitä, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

232/2013 KielipolKu

TUTKITTUA

Itä-Suomen yliopisto tutkii Daisy-äänikirjojen käyt-töä perusopetuksessa koko Suomen alueella. Ta-voitteena on saada tietoa lukemis-esteisten oppi-

laiden tarpeista äänioppikirjojen kehittämisen tueksi.Äänioppikirjat on perinteisesti suunniteltu nä-

kövammaisille oppilaille, mutta viime vuosina myös muiden käyttäjien määrä on lisääntynyt. Niitä käyt-tävät muun muassa oppilaat, joilla on luki- ja oppi-misvaikeuksia. Nyt toteutettavan tutkimuksen avulla kehitetään Daisy-äänioppikirjojen sisällöllisiä ja peda-gogisia ominaisuuksia vastaamaan parhaalla mahdol-lisella tavalla käyttäjien tarpeita.

Tutkimus kohdistuu niihin suomen- ja ruotsin-kielisiin perusopetuksen oppilaisiin, jotka käyttävät

tai ovat käyttäneet vuosien 2011–2012 aikana Ce-lian äänioppikirjoja opiskelunsa tukena. Tutkimus toteutetaan postikyselynä vanhemmille ja oppilaille huhti-toukokuun aikana. Lisäksi opettajien ja erityis-opettajia lähestytään sähköisellä kyselyllä. Tutkimus kestää vuoden 2013 loppuun. Toimeksiantajana on Celia-kirjasto. ■

Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa kaikille niille,

jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi voi lukea tavallisia painettuja kirjoja. Valikoimasta löytyy suurin

osa peruskoulun oppikirjoista ja runsaasti lukion oppikirjoja.

Anne-Mari Panula selvitti yhdeksän vuotta kestänees-sä seurantatutkimuksessa

lukemisvaikeuksien esiintymistä, pysyvyyttä ja yhteyttä koulumenes-tykseen sekä osa-aikaisen erityisope-tuksen saamista erään eteläsuoma-laisen kunnan yhdessä ikäluokassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös lukutaidon kehittymistä sekä koulu-menestyksen muutosta osa-aikaista erityisopetusta saaneiden oppilaiden ryhmässä.

Tutkimustulokset osoittavat luku-taidon olevan erittäin merkitykselli-sessä asemassa koulumenestyksen määrittäjänä koko koulupolun ajan. Erityisesti pojilla heikko lukutaito ennustaa kauaskantoisia negatii-visia vaikutuksia. Myös luokalla ja opettajalla on vaikutusta tekniseen lukutaitoon ja sen vaihteluun. Vielä yhdeksännellä luokalla teknisellä lu-kutaidolla on oma positiivinen lisä-arvonsa koulumenestyksen kannalta.

Suomalainen osa-aikaisen eri-tyisopetuksen malli, joka on kan-sainvälisestikin nostettu yhdeksi koulujärjestelmämme positiiviseksi erityispiirteeksi, sai tukea tutkimus-tuloksista. Alakoulun aikana saadulla osa-aikaisella erityisopetuksella pys-tytään tukemaan oppilaan lukutai-don kohentumista alakoulussa sekä

koulumenestyksen paranemista ylä-koulussa. ■

Anne-Mari Panula: Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus: Seuran-

tatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun. Helsingin yliopisto.

ISBN: 978-952-10-7871-2.

Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetusSeurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun

Äänioppikirjojen käyttöä perusopetuksessa tutkitaan

Shut

ters

tock

24KielipolKu 2/2013

Kummankaan nuoren elämä ei ole ollut pelkkää ruusuilla rul-laamista. Mika muistelee, mi-

ten hän muutti lapsuuden kodistaan Kustavista Turun Nuortentaloon.

– Olin asunut isän kanssa jo pit-kään kahden ja meillä oli erittäin lämpimät välit. Minun oli kuitenkin aika lähteä harjoittelemaan itsenäis-tä elämää. Kotoa lähteminen ei ollut minulle helppoa eikä varmasti isälle-kään, Mika kertoo.

Alkuvaiheen ikävän jälkeen Nuor-tentalossa asuminen oli kuitenkin ki-

vaa aikaa. Mika Aalto muistelee yhä vuosien jälkeenkin kavereitaan ja ohjaajia.

– Joskus ohjaaja paistoi aamun varhaisina tunteina sämpylöitä. Nii-den tuoksu ja maku eivät unohdu mi-nulta koskaan. Oli kiva herätä uuteen päivään, kun pöydällä odotti tuoksu-vat lämpimäiset. Pidin myös siitä, että Nuortentalossa sai itse laittaa ruokaa. Nykyinen asumismuotoni on kaikin puolin hyvä, mutta kokkaamista kai-paan, hän kertoo.

Asuttuaan pari vuotta Nuortenta-lossa Mika muutti vuodeksi opiske-lemaan Lehtimäen opistoon. Opin-tojen jälkeen hän palasi asumaan kotiin isänsä luokse. Vuoden kuluttua Mikan isä kuitenkin joutui sairaalaan eikä Mika pärjännyt yksin ilman avus-tajaa. Täynnä olevaan Turun Nuorten-taloon saatiin onneksi järjestettyä vä-liaikainen majoitus.

– Oli hyvä, että sain olla Nuorten-talossa tuttujen ympäröimänä, sillä jo seuraavana päivänä sain suruviestin

ma

ria

NN

E K

ulm

ala Vakka on

löytänyt kantensameri ja mika aalto asuvat Turun Validia-talossa. Heillä on viihtyisä ja kauniisti sisustettu kaksio, jossa tämä tuore aviopari harjoittelee yhteiselämää. Paljon

on kuitenkin tapahtunut ennen kuin tähän on päästy.

Tuore aviopari nauttii yhteisestä arjesta ja odottaa häämatkaa.

Mar

iann

e Ku

lmal

a

252/2013 KielipolKu

sairaalasta. Onneksi ympärilläni oli ystäviä, jotka lohdut-tivat, Mika muistelee.

Nuortentalon väliaikaisen majoituksen jälkeen Mika muutti Validia-taloon.

– Vuokrasopimus tehtiin aprillipäivänä, mutta kyllä se täyttä totta oli, Mika kertoo hymyillen.

ensikOhtaamisesta tahdOn-sanaan

Meri ilmestyi Mikan elämään muutamia vuosia sitten. Pa-riskunnalla on erilaiset tarinat ensikohtaamisesta. Mika kertoo, miten he olivat yhtä aikaa ensimmäisellä luokalla Katariinan koulussa. Hän muistaa ujon ja hiljaisen pikku-tytön tuolissaan. Mika ei ilmeisesti tehnyt vielä tuolloin Meriin suurtakaan vaikutusta, sillä Meri ei Mikaa tuolta ajalta muista. Merin muistot ensimmäisestä kohtaamises-ta ovat aivan erilaiset.

– Kävin silloin tällöin moikkaamassa ystävääni Validia-talossa. Yhtenä kertana aulan tolpan takaa rullasi Mika.

Mikakin muistaa hyvin kyseisen hetken.– Kaunis tyttö ja jotenkin tutun näköinen. Ajattelin,

että tuosta tytöstä pitää ottaa selvää. Siitä se juttu sitten lähti etenemään, Mika kertoo.

Tämän tapaamisen jälkeen Merillä oli toinenkin syy tulla käymään Validia-talossa.

Aika kului ja nuoret huomasivat viihtyvänsä entistä paremmin toistensa seurassa. Tuli hetki, jolloin Mika eh-dotti seurustelun aloittamista.

– Huomasin vain, että Merin kanssa oli hyvä olla, Mika muistelee.

Kun seurustelun alkamisesta oli kulunut vuosi, Mika kysyi Meriltä, että jos tämä vuosi menee meillä hyvin niin mennäänkö ensi vuonna kihloihin. Pariskunta kertoo nau-raen, miten Mika herrasmiehenä ajatteli kysyä Merin isältä lupaa kihlaukseen.

– Isä luki Bilteman kuvastoa, eikä katsonut päinkään. Murahti vain, että päättäkää itse. No, me tulkitsimme sen myönteiseksi vastaukseksi, Meri nauraa.

Varsinainen kosinta tapahtui Kööpenhaminan Grand-hotellissa.

– Kysyin Meriltä, että mitä jos menisimme naimisiin. Meri vastasi, että voisitko toistaa, ja minä toistin. Siihen Meri vastasi, että anteeksi, mutta mä en nyt ymmärrä. Mutta ymmärsi hän lopulta ja sain myöntävän vastauk-sen, Mika tarinoi.

Nuoripari vihittiin lokakuussa 2012 Turun Henrikin kirkossa. Hääjuhlaa vietettiin Erityisosaamiskeskus Suvi-tuulessa sukulaisten ja ystävien seurassa.

– Se oli jännittävää, vaikka ei tarvinnut sanoa kuin yksi sana. Eli ”tahdon”, Mika naureskelee.

yhteinen arki

Merillä ja Mikalla on ollut toinen toisistaan turvaa ja iloa. Heillä molemmilla on paljon sairauksia ja kriittisissä tilan-teissa toisen apu on ollut tarpeen.

– Aina ollaan takaisin jousille noustu, Meri sanoo pyö-rätuolislangia käyttäen.

– Meillä on samanlainen huumorintaju ja hauskaa yh-dessä. Musiikkimaku ei tosin käy aina yhteen. Mika pitää vanhoista iskelmistä ja minä enemmän nykyajan popista. Kuuntelen Junnu Vainiota vain kun hatuttaa tai järki on muuten Ruotsin reissulla, Meri jatkaa.

Pariskunta viettää paljon aikaa yhdessä, mutta heillä on myös omia harrastuksia. Meri laulaa Pihlavat-kuorossa ja kertoo olevansa fanaattinen tietokoneen käyttäjä. Mika sen sijaan harrastaa äänikirjojen kuuntelua, vanhoja elo-kuvia ja historiaa.

– Minä olin viimeksi leffateatterissa katsomassa elo-kuvan 21 tapaa pilata avioliitto. Nyt tiedän, että puuroa ei kannattaisi polttaa pohjaan. Harmi vaan, että se on jo tapahtunut meillä monta kertaa, Meri nauraa.

Pohjaan palanut puuro tuskin tätä liittoa kaataa, niin onnellisia he ovat toistensa seurassa.

– Olin haaveillut murrosiästä asti, että minulla olisi jos-kus vaimo. Mitä minä tekisin ilman Meriä? Istuisin täällä yksin ja odottelisin seuraavaa kauppareissua, Mika pohtii.

Nyt he sen sijaan odottavat yhdessä tulevaa häämat-kaa, joka tehdään tietenkin Kööpenhaminaan! ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana.

Liikuttunut morsian ja onnellinen sulhanen vihkitilaisuuden jälkeen.

KielipolKu 2/201326

NU

ORT

EN P

ALS

TA mangatyyli lumoaa

Yasmina Madmoune on 15-vuotias nuori taiteilija, joka piirtää pääasiassa

mangatyylillä. Vaikka Yasu on iältään nuori, on hän ehtinyt piirtää mangaa jo noin kuuden vuoden ajan.

Kaikilla piirtäjillä on oma persoonallinen tyylinsä ja niinpä Yasminallakin on vuosien myötä hioutunut oma tyyli ja omia hahmoja.

Miten paljon rakkaus merkitsee minulle

Haluan halata sinua aamulla. Haluan halata

sinua illalla. Haluan halata sinua milloin vaan.

Haluan suudella sinua päivällä. Haluan

suudella sinua keskellä yötä. Haluan silti

suudella, vaikka se teettäisi paljon työtä.

Haluan sinun ihoasi lämpimää. Haluan ihoasi,

vaikka se olisi kylmää. Haluan että viereeni

nukkumaan jäät.

Meidän rakkautta ei pilaa mikään.

Arto Suominen

lähetä pOstia

Voit lähettää tekstejä tai kuvia ( jpg-muodossa) toimituksen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvateks-tiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa.

272/2013 KielipolKu

Selkokieliset ohjauskansiot puhtaudesta ja siisteydestä huolehtimiseen

Ohjauskansiot ovat oiva apu ohjaustyöhön ja itsenäiseen käyttöön. Selkeät ohjeet ja kuvat auttavat onnistumaan ja tukevat oppimista. Laminoidut sivut kestävät käytössä.

Puhtaus ja kauneus Sisältää mm. seuraavat aiheet; Vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hiukset, kasvot, kädet, jalat, hampaat ja meikkaus.

Puhtaus ja komeus Sisältää mm. seuraavat aiheet; Vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hiukset, kasvot, kädet, jalat, hampaat, parranajo, finnit ja ihomadot.

Siistii! Opettaa perus- ja erikoissiivoukset vaiheittain kuvien kanssa. Opastaa siivousaineiden ja -välineiden käytössä.

Avuksi ja hyödyksi! Tilaa sinäkin omasi heti!

Pärjää porukassa Pärjää porukassa -kirja on tehty oppaaksi sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Se on selkeäkielinen, ja siinä on paljon kuvia ja pohdintatehtäviä.

Aiheita mm.• Tervehtiminen• Hyvästely• Keskustelu• Puhelimessa toimiminen• Anteeksi pyytäminen ja antaminen• Jämäkkä kieltäytyminen• Ystävyys• Ihastuminen• Seurustelu• Kun suututtaa

Suomen Nuortentalo Oy, Suvilinnantie 10, 20900 Turku

Hinta: 60 €

Lisätiedot ja tilaukset: Anna Airaksinen, p. 050 543 5570, anna.airaksinen@nuortentalo.fiMaksutavat: Yritysasiakkaat laskutuksena. Yksityisasiakkaat postiennakkona.Toimitusaika: 1-2 viikkoa tilauksesta, tuotteet toimitetaan postitse.

Hinta: 50 €

www.nuortentalo.fi

Pärjää porukassa

56

Ei-toivotut ehdotuksetJos ei kykene sanomaan ei, siitä saattaa seurata paljon ongelmia.Omien rajojen puolustaminen on tärkeä ja tarpeellinen taito.Ei on lyhyt, mutta erittäin voimakas sana. Sen avulla kerrot, että et pidä siitä, mitä sinulle tehdään.

Jos koet olosi uhatuksi tai joku kohtelee sinua huonosti, ota ei-sana käyttöön.Kun sanot ei, katso suoraan henkilöä, jolle puhut. Pysy rauhallisena. On tärkeää ilmaista selkeästi, että toisen toiminta ei ole mielestäsi toivottavaa.

Jos toinen ei lopeta, vaikka olet sanonut ei, hänen toimintaansa voidaan sanoa häirinnäksi.Sinun ei tarvitse sietää minkäänlaista henkistä tai fyysistä häirintää. Kerro häirinnästä vanhemmillesi, opettajille tai muille aikuisille. Voit yhdessä heidän kanssaan miettiä,

onko asia sellainen, että teette ilmoituksen poliisille.Sinun ei tarvitse hävetä asiaa, häirintä on aina häiritsijän häpeä.

57

Pärjää porukassa

Pohdintaa

Vieras henkilö pyytää sinua autoonsa, mitä sanot?

Vieras henkilö pyytää sinua autoonsa ja kertoo, että äitisi on joutunut

sairaalaan. Hän lupaa viedä sinut äidin luo. Mitä teet?

Kaverisi tarjoaa sinulle olutta, vaikka olette molemmat alaikäisiä. Mitä sanot?

Jos olet aikuinen ja alaikäinen lapsi pyytää sinua ostamaan hänelle

tupakkaa, mitä sanot?

Toimitusmaksu: 1 kansio 5 €, 2 tai useampi 10 €.

28KielipolKu 2/2013

Aivoliitto ja ADHD-liitto jär-jestivät jäsenyhdistyksilleen Puheenjohtajapäivät 12.–

13.4.2013 Riihimäellä. Päiville osallis-tui yhdistysten puheenjohtajia, sih-teereitä, hallituksen jäseniä ja muita yhdistysten edustajia.

Päivien ohjelma alkoi Aivoliiton valtuustoseminaarilla, jossa käytiin läpi liiton ajankohtaisia asioita. Kes-kustelua syntyi erityisesti jäsenhan-kinnasta. Seminaarin jälkeen pidet-tiin liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous.

Päivän kääntyessä iltaan alkoi yh-teinen ohjelma ADHD-liiton osallistu-jien kanssa. Aivoliiton toiminnanjoh-taja Tiina Viljanen ja ADHD-liiton toi-minnanjohtaja Nina Hovén-Korpela toivottivat osallistujat tervetulleiksi

pienellä katsauksella menneeseen ja luotauksella tulevaan. Varsinaisen ohjelman päätyttyä osallistujat saivat tutustua toisiinsa hauskojen tutustu-misleikkien avulla. Vilkas puheensori-na ja kokemusten vaihto jatkui yhtei-sellä illallisella.

Puheenjohtajapäivien toisen päivän ohjelma oli myös osittain yh-teinen ADHD-liiton kanssa. Päivän ensimmäisestä esityksestä vastasi Piritta Seppälä, joka tempaisi kuu-lijat mukaansa sosiaalisen median ihmeelliseen ja monipuoliseen maa-ilmaan. Osallistujat saivat käytännön vinkkejä ja ohjeita omaan toimintaan-sa. Hauska ja innostava esitys jäi mo-nelle mieleen päivien kohokohtana.

Kansalaisareenan hallituksen jä-sen Liisa Reinman jatkoi kertomalla vapaaehtoistyön mahdollisuuksista ja haasteista omien kokemustensa ja

tom

aN

tho

Ni

Yhteisillä Puheenjohtajapäivillä vaihdettiin ajatuksia ja kokemuksia

pitkän työuransa pohjalta. Reinman kannusti järjestöjä järjestämään yh-teisiä koulutuksia ja vertaisten tapaa-misia yli järjestörajojen.

Yhteisen ohjelman jälkeen ADHD-liiton osallistujat kokoontuivat vuosi-kokoukseen ja Aivoliiton osallistujat kuulivat ajankohtaista asiaa liiton vertaistoiminnasta, yhdistysten vies-tinnästä, varain- ja jäsenhankinnasta sekä Yksi elämä -hankkeista.

Täysipainoisen ohjelman lisäk-si kaksipäiväinen tapahtuma antoi mahdollisuuden tavata toisia yhdis-tysten edustajia ja vaihtaa ajatuksia. Saadun palautteen mukaan osallistu-jat olivat tyytyväisiä Puheenjohtaja-päiviin. Myös ensi vuonna jatketaan yhteisten päivien merkeissä. ■

Tom Anthoni toimii Aivoliitossa järjestöpäällikkönä.

Hel

in V

esal

a

Carit

a Si

nkko

nen

Yhteisillä puheenjohtajapäivillä oli yli 70 osallistujaa.

Aivoliiton liittovaltuuston kevätkokous kokoontui puheenjohtaja Oili Holopaisen johdolla.

Kansalaisareenan hallituksen jäsen Liisa Reinman kannusti järjestämään tapahtumia yli järjestörajojen.

Sosiaalisen median asiantuntija Piritta Seppälä antoi vinkkejä yhdistysten vies-tintään.

Hel

in V

esal

a

Hel

in V

esal

a

292/2013 KielipolKu

Vuoden 2014 alussa ADHD-lehden ja Kielipolku-lehden lukijoiden postiluukusta ti-

pahtaa uusi upea lehti. ADHD-liiton ja Aivoliiton yhteistyössä syntyy astetta laadukkaampi ja nykyaikaisempi lu-kupaketti.

Yhteinen lehti palvelee Aivoliiton ja ADHD-liiton jäseniä sekä muita leh-den lukijoita. Vaikka sisältö uudistuu ja monipuolistuu, lehtijutut käsittele-vät asioita, jotka liittyvät ADHD:hen ja kielelliseen erityisvaikeuteen.

Uusi lehti tehdään, koska lehtien lukijakunta on pitkälti sama ja liit-tojen jäsenillä on runsaasti yhteisiä teemoja.

– Molemmat liitot tekevät muu-tenkin keskenään paljon yhteistyö-tä, joten tuntui luontevalta yhdistää voimat ja luoda jotakin uutta, kertoo Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Vil-janen.

Uusi lehti tulee olemaan enem-män kuin kahden lehden summa.

– Pyrimme sisällössä eroon vakiin-tuneista kaavoista. Joistakin asioista luovutaan, joitakin tulee lisää. Koko konsepti ajatellaan uusiksi. Lähtö-kohtana on se, että lehti palvelee mahdollisimman hyvin jäseniä, ko-rostaa ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela.

Uusi lehti ilmestyy nykyisten leh-tien tapaan neljä kertaa vuodessa. Jäsenille uusi lehti tulee edelleen ko-tiin postitettuna eikä edellytä mitään toimenpiteitä.

sinä vOit vaikuttaa lehden nimeen

Tällä hetkellä uudella lehdellämme ole vielä nimeä. Tarvitsemme nyt tei-dän lukijoiden apua sopivan nimen löytämiseksi.

Erityisesti ilahdumme seuraavanlai-sista nimiehdotuksista:

- lehden nimellä on jokin merkitys- nimi on positiivinen ja ilmaisee aktiivisuutta - nimi ei liity suoraan adhd:hen tai kielelliseen erityisvaikeuteen

Lähetä nimiehdotuksesi viimeistään 1.8.2013 sähköpostitse osoitteella: helin.vesala@adhd-liitto.fi

Arvomme kaikkien nimiehdo-tuksia lähettäneiden kesken kolme Lippupisteen lahjakorttia (arvo 50 €). Jos haluat osallistua palkintojen ar-vontaan, laita mukaan yhteystietosi.

Voit myös lähettää ajatuksia ja ideoita lehden sisällöstä. Teemme lehteä teitä lukijoita varten.

Uudesta lehdestä voit lukea lisää ADHD-lehden ja Kielipolun vuoden viimeisistä numeroista. ■

Helin Vesala toimii ADHD-liiton tiedottajana.

hE

liN v

Es

ala

aDHD-liitto ja aivoliitto yhdistävät voimansa – syntyy uusi lehti

Shut

ters

tock

30KielipolKu 2/2013

Liitto tiedottaaRaY:n edustajia vierailulla aivoliitossa

Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski, tiedottaja Elina

Halme ja Länsi-Suomen aluepäällikkö Mauri Kokkonen olivat huhtikuussa tutustumassa Aivoliiton toimintaan ja ajankohtaisiin asioihin.

Kuvassa vasemmalta Aivoliiton toi-minnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivolii-ton palvelupäällikkö Ann-Mari Venes-koski, RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski, Aivoliiton hallintopääl-likkö Kirsi Haanperä ja Länsi-Suomen aluepäällikkö Mauri Kokkonen. H

anne

Itär

inne

aivoliitto hakee vapaaehtoisia vertaistukiperheitäVertaistuki on sosiaalista tukea,

jossa perheet jakavat keske-nään kokemuksia arjen asiois-

ta ja nikseistä. Se on saman vamman/diagnoosin tai asian kokeneiden perheiden välistä vuorovaikutusta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja tasa-arvoon. Perheet voivat vaikeissa elämäntilanteissa löytää vertaistuen avulla voimavaroja arkeen.

Haemme vertaistukiperheiksi va-paaehtoisia perheitä, joiden lapsella on kielellinen erityisvaikeus. Kou-

lutamme tukiperheet viikonlopun kestävillä koulutuspäivillä tai tarvit-taessa etäkoulutuksena. Koulutukset järjestetään mahdollisesti yhteistyös-sä ADHD-liiton ja Autismi- ja Asper-gerliiton kanssa.

Välitämme tukiperheitä niin sa-notun suojatun välityksen kautta. Kysymme ensin perheeltä, ovatko he valmiit ottamaan kontaktin tuetta-vaan perheeseen. Näin perheellä on mahdollisuus aina harkita onko heil-lä aikaa ja voimavaroja yhteydenot-

toon. Tukiperhe voi tavata tuettavan perheen kasvotusten tai olla yhte-ydessä esimerkiksi Skypen kautta, sähköpostitse tai puhelimitse.

Tukiperhetoiminta on täysin va-paaehtoista ja sen voi lopettaa mil-loin tahansa vain ilmoittamalla asi-asta.

Lisätietoja antaa Aivoliiton järjestösuunnittelija

Risto Lappalainen, p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi

aivOliitOn tOimistO On suljettuna kesällä 1.7.–28.7.2013.

tOivOtamme kaikille aurinkOista ja hyvää kesää!

312/2013 KielipolKu

Liitto tiedottaa

Yksi elämä -hankekokonaisuuden viestintätiimiä on täydennetty rekrytoimalla Aivoliittoon, Diabetes-liittoon ja Sydänliittoon kuhunkin oma digitaalisen

viestinnän tuottaja. Aivoliitossa tehtävässä on juuri aloit-tanut Markku Liukkonen. Hänet esittelemme tarkem-min seuraavassa lehdessä.

Myös hankekokonaisuuden ulkoasu ja tunnus saa-daan valmiiksi kesään mennessä. Ilmeen luomisesta vastaa helsinkiläinen suunnittelutoimisto Tsto, jonka ai-empiin töihin kuuluu muun muassa kansainvälisestikin palkittu Flow-festivaalin uusi visuaalinen ilme.

arvi lind tuntee pulssinsa

Yksi elämä -hankekokonaisuuden Tunne pulssisi -osa-hanke lanseerattiin 15.4. Uuden iloisen teatterin ennak-konäytöksessä Helsingissä. Paikalla oli mediatoimittajia ja kutsuvieraita, jotka pääsivät nauttimaan hulvattomas-ta revyyesityksestä. Esitykseen oli otettu mukaan pulssin tunnustelu.

Tunne pulssisi on saanut myös omat verkko- ja Face-book-sivut, joille on koottu kattavasti tietoa eteisvärinäs-tä, pulssintunnustelusta sekä keskustelupalsta. Verkosta löytyy muun muassa video, jolla Arvi Lind kertoo pulssin tunnustelusta. Verkkosivut löytyvät osoitteesta: www.tunnepulssisi.fi ja Facebook-sivu osoitteesta: www.facebook.com/tunnepulssisi. Facebookissa on muun muassa paljon ajankohtaista tietoa paikallisista ta-pahtumista ja sekä linkkejä videoihin, verkkoartikkeleihin ja muihin materiaaleihin.

tunne pulssisi neulOO Graffiteja…

Åbolands hantverk rf järjestää 18.5. klo 10–17 Aurajoen rannalla Knit’n’Tag Turku -tapahtuman, jossa Aurajokiran-nan puut koristellaan neulegraffiteilla. Tunne pulssisi on neulonnan huumassa mukana ja kaikki halukkaat voivat osallistua tämän kaupunkitaideteoksen tekoon! Myös Ai-voliitolla on Läntisellä rantakadulla oma puu. Lisätietoa osoitteessa: www.gullkrona.fi/articles/1831/ ja Facebookissa: www.facebook.com/KnitnTagTurku.

Tunne pulssisi osallistuu TERVE-SOS-messuille 15.–16.5. Messut järjestetään Turun Messu- ja Kongressikes-

kuksessa. Pulssin tunnustelua esitellään myös Kuljetus 2013 -messuilla 23.–25.5. Jyväskylässä, Farmari-messuilla 3.–6.7. Seinäjoella ja Tangomarkkinoilla 10.–13.7. niin ikään Seinäjoella. Tervetuloa mukaan tapahtumiin!

…ja kOuluttaa ammattilaisia

Jyväskylässä pulssin tunnustelun opettaminen liitetään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jo suunniteltuihin am-mattilaisten koulutuksiin. Oulussa koulutus järjestetään 29.5.

Valtakunnallisen verkkokoulutuksen tuottajaksi valit-tiin Frame Graphics Oy, jonka kanssa tuotetaan myös vi- deomateriaalia opetuksen tueksi www.tunnepulssisi.fi -si-vustolle. Verkkokoulutus Tunne pulssisi – elävä kosketus potilaaseen järjestetään 1.10. Helsingistä ja se on katsot-tavissa internetissä samaan aikaan kaikkialla Suomessa.

Pulssin tunnustelun ABC -oppaasta tehdään selkokie-linen versio, jonka toimittaminen Selkokeskuksen kanssa on alkanut. Ammattilaisten esitteen ja Pulssin tunnus-telun ABC -oppaan ruotsin- ja englanninkieliset versiot ilmestyvät syksyllä.

Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta:Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fiKoulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675,anita.rajala@aivoliitto.fi

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta:Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fiAivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hank-keet edistävät valtimoterveyttä. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Yksi elämä -hankekokonaisuus näkyy ja kuuluu

32KielipolKu 2/2013

Kirjahylly

ruuhkataidOt

Tuntuuko elämä pikkulasten kanssa välillä työleiriltä? Tunnetko syyllisyyt-tä vanhemmuuteen liittyvien ristirii-taisten odotusten keskellä? Kärsitkö ruuhkasta, kun perhe, työ ja omat tarpeet vetävät eri suuntiin? Kirja Ruuhkataidot – Iloa vanhemmuuteen tarjoaa kymmenen ruuhkataidon ohjelman, jonka avulla vanhemmat saavat arjen sujumaan.

Ruuhkataitoja käsittelevän kirjan idea syntyi kirjan tekijöiden LT, VTM Kaisla Joutsenniemen ja FM, kog-nitiotieteilijä Veera Mustosen oma-kohtaisista vanhemmuuden koke-muksista ja havainnoista. Kirja poh-jautuu vahvasti tutkimustietoon sekä Ruuhkataidot-valmennukseen, jonka kirjoittajat ovat kehittäneet pienten lasten vanhempien kanssa.

Kirjan lukuisat käytännön har-joitukset kannustavat vanhempia kehittämään ajattelu-, tunne- ja vuo-rovaikutustaitojaan ja toimimaan ak-tiivisesti omien arvojensa mukaises-ti. Harjoitukset auttavat vanhempia

rauhoittamaan oman mielensä ruuh-kan tunteen keskellä ja nauttimaan enemmän pikkulapsiperheen arjesta.

Kirja soveltuu myös ammattilais-ten lisämateriaaliksi esimerkiksi neu-voloissa ja perheterapiassa.

Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen: Ruuhkataidot – Iloa vanhemmuuteen.

Kustannus Oy Duodecim. 2013.

pienten piirissä

Pienillä lapsilla on kehityksellinen herkkyys sosiaalisiin kontakteihin ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Viime aikojen tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi syrjäytymisen ja kiu-saamisen ilmiöt ovat silti todellisuut-ta jo pienten lasten elämässä.

Nykykasvatus on pedagogisoi-tunut ja keskittynyt yksilön kasvat-tamiseen. Ryhmän merkitys lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen mahdollistajana jää liian vähälle huomiolle, todetaan teoksessa Pien-ten piirissä – Yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille.

Ryhmäkäyttäytymisen perussään-nöt opitaan hyvin varhaisina vuosina. Lasten yhteisö antaa lapselle koke-muksia yhteisön jäsenyyden saavut-tamisesta, jäsenyyden haasteista se-kä yhteisöön kuulumisen tunteesta. Ryhmässä lapsi oppii kohtaamaan myös negatiivisia tunteita.

Kirjassa kerrotaan, miten lasten yhteisöt kehittyvät ja ilmenevät ja millainen merkitys niitä on lapselle. Kirjassa osoitetaan, miksi lasten yh-teisöllisyyttä on tuettava kaikin ta-voin. Se nostaa myös esiin ajatuksia ja välineitä yhteisöllisyyden tuomiseksi varhaiskasvatuksen arkeen.

Päivi Marjanen, Marjaana Marttila ja Marjo Varsa (toim.): Pienten piirissä

– Yhteisöllisyyden merkitys lasten hy-vinvoinnille. PS-kustannus. 2013.

tue lapsesi lahjakkuutta

Missä sinun lapsesi on lahjakas? Mi-ten löytää ujon lapsen lahjakkuus?

332/2013 KielipolKu

Lapsen lahjakkuudesta puhutaan paljon, mutta arastellen ja yleisellä ta-solla. Janne Viljamaa tarttuu aihee-seen rohkeasti ja tarjoaa käytännön ohjeita lasten ja teinien lahjakkuuden tukemiseen.

Viljamaa esittelee lahjakkuuden eri lajit ja edellytykset sekä selvittää, miten niihin liittyvät luovuus, mieli-kuvitus, rohkeus sekä pettymykset. Kirja auttaa tunnistamaan niin ää-nekkään kuin ujonkin lapsen piilevät kyvyt ja kehittämään lahjakkuuden parhaita ystäviä: sinnikkyyttä, epäit-sekkyyttä ja korkeaa moraalia.

Janne Viljamaa on sosiaalipsykologi, tietokirjailija ja viiden lapsen isä.

Janne Viljamaa: Tue lapsesi lahjak-kuutta. WSOY. 2013.

adhd – diaGnOsOinti, hOitO ja hyvä arki

ADHD tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jonka keskei-siä oireita ovat keskittymisvaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Näitä oireita esiintyy useimmilla ihmisillä

joskus ja jossain määrin, mutta tämän diagnoosin saavat ne henkilöt, joilla oireita on runsaasti ja niistä aiheutuu merkittävää haittaa toimintakyvylle. Kouluikäinen ADHD-oireinen lapsi pyrkii liikuskelemaan oppitunnin ai-kana tai voi yhtä lailla olla takapenkin uneksija. Aikuisilla ylivilkkaus usein vähenee ja tarkkaamattomuus ko-rostuu.

ADHD on kehityksellinen neu-ropsykiatrinen häiriö, jonka oireku-van kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä että erilaiset ympäristötekijät. Tuen määrällä voidaan merkittäväs-ti vaikuttaa ADHD-oireisten hyvin-vointiin. Lapset, jotka ovat saaneet runsaasti tukea haasteiden voittami-seksi, ovat oppineet keinoja, joiden avulla pärjätä oireiden kanssa – tai niistä huolimatta.

Tässä kirjassa kerrotaan monipuo-lisesti, miten lasta, nuorta ja aikuista voi tukea, jos hänellä on ADHD, ja mistä ADHD-oireinen löytää itse apua ja tukea. Teoksessa esitellään myös, miten ADHD ilmenee, miten se diagnosoidaan ja millaista hoitoa ja kuntoutusta on saatavilla. Kirja on hyödyllistä luettavaa opetus-, kasva-tus-, sosiaali- ja terveysalan ammat-tilaisille sekä vanhemmille ja muille läheisille, jotka kaipaavat vinkkejä ADHD-oireisen tukemiseen. Teos so-veltuu myös hyvin nuorille ja aikuisil-le, joilla itsellään on ADHD.

Virpi Dufva, Mirjami Koivunen (toim.): ADHD – Diagnosointi, hoito ja

hyvä arki. PS-kustannus. 2012.

villit ja kiltitTyttöjen ja poikien leikit, värit, har-rastukset, kiinnostuksenkohteet… Lokeroimmeko lapsia liikaa?

Suunnitelmien tasolla jokaisessa päiväkodissa ollaan tasa-arvon asial-

la. Silti arjen toimintakäytännöt ovat usein sukupuolittuneita: tyttöjen ja poikien välisiä eroja ja stereotyyppis-tä ajattelua pikemminkin vahviste-taan kuin puretaan.

Tämä kirja herättelee kasvattajia pohtimaan omia toimintamallejaan sukupuolisen tasa-arvon edistäjinä. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuk-sessa pyritään siihen, että jokainen lapsi saa olla omanlaisensa, mutta siinä ei tavoitella sukupuolineutraa-liutta.

Tavoitteena on ottaa huomioon lapsen persoona eikä asettaa häntä tiettyihin sukupuolirooleihin. Kaikki tytöt eivät leiki mieluiten nukeilla ei-vätkä kaikki pojat ole riehuvia rämä-päitä. Tärkeintä on tarjota monipuo-lisia mahdollisuuksia ja tukea myös sellaisia persoonallisuuden piirteitä, joita ei yleensä pidetä tytöille tai po-jille tyypillisinä. Kaikki tarvitsevat roh-kaisua omassa kasvussaan.

Outi Ylitapio-Mäntylä (toim.): Villit ja kiltit – Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille.

PS-kustannus. 2012.

34KielipolKu 2/2013

kesäkuu

Suvipäivä Suvituulessa, Turku

Aika: 6.6. klo 11–16 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvi-tuuli, TurkuAvoimet ovet Suvituulessa. Ohjelmaa koko perheelle. Lue lisää lehden si-vulta 12, www.sunnanvind.fi

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus

–yleisötilaisuus, SaloAika: syyskuuPaikka: SaloAvoin yleisötilaisuus lasten ja nuor-

ten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta.Lisätiedot: elokuussa www.aivoliitto.fi ja suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus

–yleisötilaisuus, HämeenlinnaAika: lokakuuPaikka: HämeenlinnaAvoin yleisötilaisuus lasten ja nuor-ten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta.Lisätiedot: elokuussa www.aivoliitto.fi ja suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi

lOkakuu

Valtakunnalliset Neuvolapäivät, Helsinki

Aika: 9.–10.10.Paikka: Helsinki Congress PaasitorniLisätiedot: www.thl.fi

Varhaiskasvatusmessut, Helsinki

Aika: 11.10.Paikka: Helsingin Wanha SatamaLisätiedot: www.varhaiskasvatusmessut.net

201320132013TaPaHTUmaKaLeNTeRI

syyskuu

Ymmärrä yhdistystä – yhdistystoiminnan verk-kokurssi toteutetaan NV-järjestöjen yhteistyö-nä 2.9.–15.12.2013.

Ymmärrä yhdistystä -verkkokurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat tietoa tai kerrata yhdistys-toiminnan perusasioita. Kurssilla opitaan seuraavia asioita:• Mitä yhdistystoiminta on?• Keitä ovat yhdistyksen luottamushenkilöt ja mi-tä he tekevät?• Mitä toimintaa yhdistyksen vuoteen mahtuu?• Miten kokoukset toimivat?• Miten jäsenistä huolehditaan?

Osallistujat tarvitsevat tietokoneen, nettiyhteyden ja ohjaajien antamat salasanat sekä toimivan säh-

köpostiosoitteen ja tietokoneen käytön perustaidot (tekstinkäsittely, tiedonhaku internetistä).

Verkkokurssin osallistumismaksu on 20 euroa/hlö.

Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijat saavat halutessaan todistuksen 2 opintopisteen arvoisesta opiskelustaan.

Aivoliiton järjestösuunnittelija tukee ja ohjaa opiskelua verkossa koko kurssin ajan.

Ilmoittautumiset viimeistään 19.8.2013 mennes-sä:

Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, veijo.kivisto@aivoliitto.fi,

p. 040 5430 009

Tule hakemaan tietoa ja toimintavalmiutta yhdistystoimintaan

352/2013 KielipolKu

KOULUTUSKaLeNTeRI

erilainen lapsi liikunta- tai harrastusryhmässä (N1113)

Miten voit tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen vaikeuksia toimia ryhmässä.• Keskittyminen, toiminnan ohjaus, ohjeiden ymmärtä-minen• Kömpelyys, aistitiedon käsittelyJärjestäjä: Aivoliitto ry ja Suomen Nuortentalo Oy yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssaAika: 18.10.2013 klo 17.30–20.30Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen valmentajatTavoite: Osallistujat saavat valmiuksia ottaa lapsi mukaan harrastusryhmään ja osaavat tukea hänen selviytymistään.Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla. Liikkumiseen soveltuva asu. Hinta: 40 €, sisältää iltakahvitKouluttajat: Fysioterapeutti, puheterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentajaTarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen 1.10. mennessä Ai-voliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi/koulutukset tai Suomen Nuortentalojen nettisivujen kautta www.nuortentalo.fiLisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040  543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

erilainen lapsi liikunta- tai harrastusryhmässä (N1213)

Sisällöltään sama koulutus kuin N1113.Aika: lauantai 26.10.2013 klo 10.00–13.00Paikka: Kuopio, tarkempi osoite varmistuu myöhemmin. Ilmoittautuminen ja hinta kuten edellä, viimeinen ilmoittautumispäivä 25.9.

miten Ohjaan lasta/nuOrta, jOlla On neurOpsykiatrisia erityisvaikeuksia

(N1313)Järjestäjä: Aivoliitto ry ja Suomen Nuortentalo Oy yhteis-työssä Ok-opintokeskuksen kanssaAika: 12.11.2013Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: Lasten ja nuorten kanssa työskentelevätTavoite: Osallistujat kykenevät ottamaan huomioon lapsen/ nuoren neuropsykiatriset vaikeudet ja tukemaan hänen toimintaansa arjessa.Sisältö: Tietoa neuropsykiatrisista vaikeuksista, tilanteiden pohtimista ja ratkaisujen etsimistä käytännön esimerkkien kautta. Hinta: 70 €, sisältää iltapäiväkahvitKouluttajat: Psykologi, puheterapeutti, neuropsykiatriset valmentajat, kokemuspuhujaOhjelma ja ilmoittautuminen 10.10. mennessä Aivolii-ton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi/koulutukset tai Nuortentalojen nettisivujen kautta www.nuortentalo.fi Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040  543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai www.aivoliitto.fi.

36KielipolKu 2/2013

Suomen Aivot ry on huolissaan aivotutkimuksen ra-hoituksen riittämättömyydestä ja ehdottaa aivosai-raiden potilaiden hoidon kehittämistä. Suomen Ai-

vot ry järjesti huhtikuussa eduskuntaryhmille suunnatun lähetystövastaanoton, joka keräsi lähes 20 osallistujaa.

Suomen Aivot ry nosti esiin, että aivosairautta sairas-tavia ihmisiä on noin kolmannes väestöstä ja niitä sairas-tavat eri-ikäiset ihmiset. Suomen Aivot ry vaati, että aivo- sairauksien asema tulee päivittää nykyaikaan ja terve-ydenhuollon keskeiseksi kiintopisteeksi sekä nostaa ai-voalojen tutkimusrahoitus muiden kansansairauksien tasolle.

Lisäksi Suomen Aivot esitti, että Suomeen perustettai-siin aivosairauksille strateginen asiantuntijaryhmä, joka kartoittaisi aivosairauksien aiheuttamat haasteet palve-lujärjestelmälle ja esittäisi ratkaisuehdotukset poliittista päätöksentekoa varten.

Suomen Aivot ry painotti, että aivosairaudet ovat merkittävä kehittyvien aivojen ongelma ja siten myös keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tiedämme, että aivo-

sairauksien merkitys lisääntyy aikapommin lailla väestön ikääntyessä. Tunnemme yli 10 psykiatrista ja neurologista aivojen sairautta. Samalla henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useampia aivosairauksia liitännäissairauksina, jolloin sai-rauksien aiheuttama taakka usein moninkertaistuu.

Monet kansanedustajat olivat yllättyneitä aivotutki-muksen resursoinnin vähäisyydestä muihin kansansaira-uksiin verrattuna. Mielenkiintoa herätti aivosairauksien taustalla esiintyvät monimuotoiset oireyhtymät ja aivojen sairaudet sekä niiden vaikutukset sairastuneiden toimin-takykyyn. Suomen Aivot ry piti vastaanottoa onnistunee-na ja arvioi vastaanoton lisänneen vuoden toimineen yh-distyksen tunnettuutta. Aivoliitto yksi Suomen Aivot ry:n yli 20 jäsenjärjestöstä. ■

Lisätietoja Suomen Aivot ry:stä: www.neuro.fi/suomenaivot

Sari Tervonen on Suomen Aivot ry:n hallituksen jäsen ja Epilepsialiiton toiminnanjohtaja.

sa

ri t

Er

vo

NE

N Suomen aivot ry vetosi eduskuntaryhmiinLisää rahoitusta aivosairauksien tutkimukseen

Puolueiden vastauksen Suomen Aivot ry:lle antoivat kansanedustajat tai puolueiden edustajat. Kuvassa vasemmalta: Sari Sarkomaa (kok), Annika Saarikko (kesk), Astrid Thors (rkp), Maiju Kaajakari (vas, kansiliasta), Suomen Aivot ry pj Reetta Kälviäinen, Timo Juurikkala (vihr, kansliasta) ja Johanna Jurva (peruss).

Sari

Terv

onen

372/2013 KielipolKu

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTA

USLÄ

HETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Kysy puheterapeutilta!

Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä? Haluatko tukea lapsen kielellistä kehitystä joko vanhempana tai ammattilaisena, mutta et tiedä miten?

Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapeuttiseen kuntoutukseen tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin.

Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla.

Kysymyksiä voi esittää verkkosivullawww.aivoliitto.fi/kielellinenerityisvaikeus/kysy

38KielipolKu 2/2013

Haluan liittyä:SLI-yhdistykseen (aiemmin dysfasiayhdistys)

liiton kannatusjäseneksi.

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt. Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityi-siltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________

Allekirjoitus

henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinenlapsen syntymävuosi ____________________ammattilainenmuu _________________________________

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

✂

Kansio on tarkoitettu perheelle, jonka lapsi tarvitsee pu-heen ja kielenkehityksen tukena viittomia. Kansiota voi käyttää viittomaopetuksen tukena yhdessä viittomaopet-tajan kanssa. Myös muut lapsen kanssa työskentelevät voivat käyttää materiaalia.

Kansiossa on lyhyesti kerrottu kielellisestä erityisvaikeu-desta, vuorovaikutuksesta ja siitä, miten viittomaopetusta haetaan. Pääpaino on kuitenkin piirretyillä viittomakuvilla, joita kansiosta löytyy yhteensä 399. Lisäksi kansiossa on sormiaakkoset sekä 5 kpl ns. toimintakuvia, joita voidaan käyttää viittomaopiskelun tukena.

Hinta: 50 €

Tilaukset numerosta 02 2138 222 tai 02 2138 225, sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi, verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa

Kansio, 4. uudistettu painos 2011, ISBN 952-5058-18-2

www.aivoliitto.fi

VIITTIS - Viittomia perheille

VIITTISViittomia perheille

392/2013 KielipolKu

www.pkssk.fi

Vetelin ApteekkiKoulutie 77, Vetelipuh. 06-862 1419 Korsholms Kommun

Mustasaaren Kunta

Parikkalan 1. apteekki59100 Parikkala

puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekkipuh. 05-435 256

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna

40KielipolKu 2/2013

Yhdessä

pOstia yhdistyksiltä

On tärkeää avata yhdistysten toimintaa uusille ihmisille, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita liittymään jäseniksi. Kun perheet, joiden lapsella

tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus, sekä alan am-mattilaiset saavat konkreettista tietoa, mitä yhdistyksissä tapahtuu, heille on helpompaa ja houkuttelevampaa tulla mukaan. Tästä hyötyvät sekä yhdistykset että perheet ja lapset.

Yhdistyksillä on nyt mahdollisuus kertoa toiminnas-taan Kielipolku-lehden sivuilla. Alla on avuksi joitain kysy-myksiä, joihin voitte vastata kirjallisesti joko sähköpostitse tai perinteisellä kirjeellä. Järjestötiedottaja Hanne Itärinne muokkaa vastausten perusteella lehteen yhdistysesitte-lyjä, joita julkaistaan Kielipolku-lehdissä sitä mukaa, kun saamme vastauksia yhdistyksiltä. Yhteen lehteen mahtuu 1–3 esittelyä.

Mikäli kirjoittaminen tuntuu hankalalta, voitte sopia Hanne Itärinteen kanssa ajan, jolloin hän haastattelee yh-distyksenne edustajaa puhelimitse. Hannen puhelinnu-mero on 050 3623 217. Voitte kysyä tarvittaessa muitakin lisäohjeita Hannelta.

Haluatteko yhdistyksellenne näkyvyyttä Kielipolku-lehdessä?

Liittäkää vastausten oheen 1–2 valokuvaa, jotka on otettu jossain yhdistyksen tapahtumassa, kerhossa tai muun toiminnan yhteydessä. Kuvat saisivat mieluiten ol-la sähköpostin liitteenä jpg-muodossa, mutta myös pa-perikuvia voi postittaa kirjekuoressa (kuvat palautetaan lähettäjälle). Kertokaa, missä kuvat on otettu ja mitä niissä tehdään. Jos kuvissa on selvästi ja tunnistettavasti henki-löitä, muistattehan kysyä heiltä suostumuksen kuvien jul-kaisemiselle. Kuvien julkaisuun pitää olla myös kuvaajan lupa. Kertokaa myös kuvaajan nimi.

Liittäkää mukaan myös kyselyyn vastaajan nimi ja yh-teystieto, jos Hannen pitäisi tarkistaa joku asia. Vastaajan nimi ja tiedot eivät tule lehdessä esille.

Lähettäkää vastaukset ja kuvat järjestötiedottaja Han-ne Itärinteelle:

Aivoliitto, järjestötiedottaja, Suvilinnantie 2, 20900 Turku tai sähköpostitse hanne.itarinne@aivoliitto.fi.

1. Yhdistyksen nimi.2. Millä alueella yhdistys toimii?3. Paljonko yhdistyksessä on jäseniä?4. Minkälaista toimintaa yhdistys järjestää?

- Jos säännöllisiä kokoontumisia, kuinka usein ja mitä siellä tehdään?- Liikunta- tai harrastekerhoja? Minkälaisia?- Retkiä tai matkoja? Minne viimeksi ja minne seuraa-vaksi?- Tapahtumia tai juhlia?- Vertaistukitoimintaa?- Hankkeita tai projekteja?- Yhteistyötä muiden järjestöjen tai virallisen sektorin kanssa?

5. Onko yhdistyksellä aluekerhoja ja jos on niin missä?

6. Minkälaista toimintaa aluekerhot järjestävät?7. Mitä muita etuja tai hyötyjä yhdistyksen jäsenyy-destä on?8. Mitkä ovat jäsenillenne yleensä mieluisimpia, tärkeimpiä ja antoisimpia asioita, minkä vuoksi he haluavat olla yhdistyksessä mukana?9. Joku yhdistykseen liittyvä hauska sattumus tai tarina vuosien varrelta tai joku kohokohta viime ajoilta: jotain erityisen mukavaa, mitä olette yh-dessä tehneet.10. Miten uusi jäsen voi liittyä yhdistykseen? Mistä löytää lisätietoja yhdistyksestä? Kotisivut, sähkö-postiosoite tai yhteyshenkilö.

412/2013 KielipolKu

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten säh- köisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valit-see julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2013 tarkoitetut aineistot 9.8.2013 mennessä.

Yhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285

Vertaistukiryhmä, LappeenrantaHeidi Pautamoheidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410

Vertaisohjausryhmä, Kotka Tiedustelut: Kata Kaukiainen, ks. puheenjohtajan yhteystiedot.

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fiArto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.netSporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fiLiisa Jaakkola (puheenjohtaja)liisa.jaakkola@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiKatja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiHYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.comPäivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.comFacebook: Aada ry. Kata Kaukiainen (puheenjohtaja)p. 040 732 0285puheenjohtaja.aada@gmail.comAnne Uotila (sihteeri)p. 0400 235 512sihteeri.aada@gmail.com

Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola

Kata Kaukiainenkata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka.

Uusi yhdistys Varsinais-Suomen alueelle

Vanhemmat perustivat maalis-kuun alussa uuden yhdistyk-sen, jonka nimi on Varsinais-

Suomen kielellisen erityisvaikeuden tuki ry. Yhdistys on perustettu Turun alueelle tarjoamaan vertaistukea per-heille, joiden lapsella on kielellinen erityisvaikeus.

Tervetuloa iloiseen joukkoomme ke-hittämään yhteistä asiaamme!

Ota yhteyttä:Puheenjohtaja Suvi Reponen, suvi.reponen@gmail.comSihteeri Minna Kankaro, minna.kankaro@luukku.com, p. 045 147 6757

42KielipolKu 2/2013

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fi

Yhdistykset alueittain

Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvai-keus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnitteli-jaan.

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comAnne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261annemaarit.palviainen@gmail.comNoora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792nmikkone@luukku.com

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYIS-VAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fiTulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta)p. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.comTarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comKati Sairanen (pj) p. 050 542 8499puheenjohtaja@puatti.comAnne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat)sihteeri@puatti.com

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@aivoliitto.fiVastuualue: kielellinen erityisvaikeus

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htmpdy@sci.fiPL 11, 33451 TampereHannele Selin, p. 045 2602 141hannele.selin1@gmail.com

Vertaistukiopintokerho (Tampere)Hannele Selin, ks. tiedot yllä

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Hannu Laaja, p. 0500 886 037hannu.laaja@saunalahti.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A, 15140 LahtiJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin)

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fiMinna Lehtinenp. 050 330 5068minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa.

VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI

Suvi Reponen (puheenjohtaja)suvi.reponen@gmail.com

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA

YhteyshenkilötMaaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fiAnne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com

KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna Lehmusoksaj.lehmusoksa@netti.fi

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonen (vertaistapaamiset)maarit.heimonen@elisanet.fi

432/2013 KielipolKu

YhteystiedotAIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

JÄRJESTÖPALVELUTJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Soile Kohvakka p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26 p. 040 543 7287Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Mari Lujala p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Uusi opas vanhemmille

Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vink-kejä lapsesi kielenkehityksen tukemiseen sekä kivaan yhdessäoloon.

Opas on maksuton ja sitä voi tilata verkosta www.aivoliitto.� > Verkkokauppa tai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.�. Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi.

Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.aivoliitto.� > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut.

Pienen kielipolkuvinkkejä lapsen kielenkehityksen tueksi

Opas on maksuton ja sitä voi tilata verkosta www.aivoliitto.� > Verkkokauppa tai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.�. Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi.

Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.aivoliitto.� > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut.