PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

1/2014

Puhelaite leikin tukena

Rytmissä piirtäminen auttaa keskittymään

Kielenkehityksen erityisvaikeuden diagnosointi

KielipolKu 1/20142

Voiko tabletti toimia apuvälineenä?

s. 11

Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.13. vuosikertaISSN-L 1799-5868ISSN 1799-5868 (Painettu)ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 2, 20900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fiwww.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Miia Suoyrjöp. 050 571 4588miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOProfessori Pirjo KorpilahtiTurun yliopisto, puheenjohtajaErityisluokanopettaja Mari JaakkolaVeromäen koulu, Vantaan kaupunkiErikoistutkija Elisa PoskipartaOppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus OnervaYhdistysten edustaja Kata KaukiainenAivoliitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Anna-Kaisa AntilaSuunnittelija Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaTiedottaja Miia SuoyrjöToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT T:mi Marianne Lohilahti, p. 040 708 6640, marianne.lohilahti@netti.fi

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Teema: Kommunikoinnin apukeinot

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

2. Kouluikä pe 11.4. ma 14.4. pe 16.5.

3. Sosiaalinen media pe 8.8. ti 12.8. pe 12.9.

4. Nuoret, opinnot, työllistyminen pe 10.10. ti 14.10. pe 14.11.

Shut

ters

tock

31/2014 KielipolKu

s isältö1/2

01

4

aRTIKKeLIT6 Rytmissä piirtäminen auttaa kuuntelemaan ja keskittymään8 Puhelaite leikin tukena ryhmätilanteissa11 Tablettihuuman keskellä14 Kielenkehityksen arviointi ja kielenkehityksen erityisvaikeuden diagnosointi17 Touhutassut-ryhmästä rohkeutta ja sosiaalisia taitoja20 Itsenäiseen elämään uudessa kodissa22 Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia vuodelle 201426 Kituutuksesta kukoistukseen?

PaLSTaT4 Ledare5 Pääkirjoitus18 Liitto tiedottaa19 Ajankohtaista Yhdestä elämästä25 Kolumni28 Kirjahylly30 Poimittua33 Tapahtumakalenteri33 Yhdistykset alueittain35 Aivoliiton yhteystiedot

Rytmissä piirtämisestä hyötyvät kaikki lapset.s. 6

Ville muutti uuteen kotiin ja sai töitä omalta alalta.s. 20

Shut

ters

tock

Eliis

a La

ine

KielipolKu 1/20144

LEd

ARE

Eir

a J

an

ss

on

-VE

rk

as

alo

Inlärningen av tal, språk och kommunikation är en flerdimensionell process som börjar redan i livmodern. Det har påvisats att foster lär sig att

urskilja tal. Barnet föds alltså in i en delvis bekant ljud- och språkmiljö.

De flesta barn lär sig lätt både tal, språk och kom-munikation. För en del innebär inlärningen dock av-sevärda svårigheter. Ibland kan dessa svårigheter förutses redan genast efter födseln (till exempel vissa syndrom). Hos en del barn observeras proble-men under de två första levnadsåren. Svårigheterna kan också komma fram senare, antingen före eller efter skolstarten. Ibland kan problem med tal, språk och kommunikation vara en följd av en sjukdom el-ler skada.

Tal, språk och kommunikation är förutsättningar för människans självbestämmanderätt, självständig-het och lärande. Många av oss vet hur det är att vistas i en miljö där man inte blir förstådd på sitt moders-mål eller inte själv kan det språk som de andra talar. I sådana situationer använder vi ofta olika kommuni-kationsmetoder med hjälp av kroppen, som gester, mimik och ljud. Ofta tar vi också olika bilder och tek-niska hjälpmedel till hjälp i kommunikationen.

Tekniken går framåt med stormsteg och olika tek-niska redskap utgör en del av vår vardag. De tekniska hjälpmedlen är dock inte alltid särskilt användarvän-liga, och det går inte heller att använda dem i alla si-tuationer. Till exempel i en simhall är den egna krop-pens uttrycksmedel det bästa alternativet. När det är fråga om kommunikationsmetoder som stödjer eller ersätter kommunikationen räcker det inte med ett enda sätt. Tekniken är oftast varken det första eller enda alternativet.

Valet av metod och hjälpmedel för att stödja el-ler ersätta kommunikationen bygger på samarbete och på en överenskommelse mellan användaren, de anhöriga, närmiljön och olika experter. Det finns gott om hjälpmedel: till exempel bilder, symboler (såsom blisspråket), skrift, talapparater. Det är viktigt att ta hänsyn till användarens färdigheter, ålder och behov.

Det är också viktigt att veta vad närmiljön behärs-kar och avtala om ansvaret: vem väljer till exempel ut bilderna till bildpärmarna och vem ser till att hjälp-medlen är i skick och servas. Det är särskilt viktigt att alla parter förbinder sig till att använda de kommuni-kationsmetoder som valts för att stödja och ersätta tal. Inte ens ypperliga metoder och hjälpmedel är till någon nytta om de inte fungerar som de ska eller inte är tillgängliga för användaren. Även i bästa fall är den som utnyttjar kommunikativa hjälpmedel för att stödja eller ersätta tal i underläge i kommunika-tionssituationen.

I en situation där inlärningen av tal, språk och kommunikation inte förlöper som förväntat finns det anledning att snabbt ta reda på vilka hjälpmedel det finns. Modern forskning visar att kommunikations-metoder för att stödja eller ersätta tal främjar ut-vecklingen av talet, språket och kommunikationen. Dessutom har man observerat att fungerande kom-munikativa metoder bidrar till att minska störande beteende och psykiskt illamående. ■

Eira Jansson-Verkasalotf. professor i logopedi, talterapeut

Institutionen för beteendevetenskap och filosofi, Åbo universitet

Hjälpmedel för kommunikation främjar språkutvecklingen

Det är särskilt viktigt att alla parter förbinder sig till att använda de kommunikationsmetoder som valts för att stödja och ersätta tal.

51/2014 KielipolKu

PÄÄ

KIRJOITU

SE

ira

Jan

ss

on

-VE

rk

as

alo

Kommunikoinnin apukeinot edistävät kielenkehitystäPuheen, kielen ja kommunikoinnin oppiminen

on moniulotteinen tapahtuma, jonka kehitty-minen alkaa jo kohdussa. On osoitettu, että jo

sikiöt oppivat erottelemaan kuulemaansa puhetta. Lapsi syntyy siis osittain tuttuun ääni- ja kieliympä-ristöön.

Suurin osa lapsista oppii puheen, kielen ja kom-munikoinnin helposti. Osalle oppiminen tuottaa kuitenkin huomattavia vaikeuksia. Joskus näitä vai-keuksia voidaan ennakoida jo heti syntymän jälkeen (esimerkiksi jotkut syndroomat). Osalla ongelmat ha-vaitaan kahden ensimmäisen vuoden kuluessa. Vai-keudet voivat ilmetä myös myöhemmin joko ennen koulun alkua tai koulun jo alettua. Joskus puheen, kielen ja kommunikaation ongelmat voivat olla seu-rausta sairaudesta tai vammasta.

Puhe, kieli ja kommunikaatio ovat edellytyksenä ihmisen itsemääräämisoikeudelle, itsenäisyydelle ja oppimiselle. Moni meistä tietää, millaista on toimia ympäristössä, jossa ei tule ymmärretyksi omalla äi-dinkielellään tai ei itse osaa kieltä, jota muut puhu-vat. Näissä tilanteissa käytämme usein oman kehon avulla tuotettuja kommunikointikeinoja, kuten elei-tä, ilmeitä ja ääntelyä. Moni täydentää kommunikoin-tiaan myös erilaisilla kuvilla ja teknisillä apuvälineillä.

Tekniikka edistyy vauhdikkaasti ja kaikkien ar-keen kuuluu erilaisia teknisiä välineitä. Teknisten apuvälineiden käyttäjäystävällisyys ei kuitenkaan ai-na ole kohdallaan eikä niiden käyttö onnistu kaikis-sa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi uimahallissa oman kehon keinot ovat paras vaihtoehto. Kun kyse on kommunikointia tukevasta tai korvaavasta kommu-nikointikeinosta, yksi keino ei ole riittävä. Tekniikka ei ole useimmiten ensimmäinen tai ainoa vaihtoehto.

Kommunikointia tukevan tai korvaavan keinon ja välineiden valinta perustuu käyttäjän, läheisten, lä-hiympäristön ja eri asiantuntijoiden yhteistyöhön ja yhteissopimukseen. Keinoja ja apuvälineitä on run-saasti: esimerkiksi kuvat, symbolit (kuten blisskieli), kirjoitus, puhelaitteet. Käyttäjän valmiudet, ikä ja tarpeet on tärkeää ottaa huomioon.

On myös pohdittava lähiympäristön osaaminen ja sovittava vastuusta: kuka valitsee esimerkiksi ku-vakansioiden kuvat, kuka huolehtii apuvälineiden kunnosta ja huollosta. Eri osapuolten sitoutuminen puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikei-nojen käyttöön on erityisen tärkeää. Hienoistakaan keinoista ja välineistä ei ole apua, jos ne eivät ole ajantasaisia tai käyttäjänsä ulottuvilla. Parhaassakin tapauksessa puhetta tukevaa tai korvaavaa kommu-nikointikeinoa käyttävä on altavastaajan osassa kom-munikointitilanteessa.

Tilanteessa, jossa puheen, kielen ja kommuni-koinnin oppiminen ei edisty odotetulla tavalla, on syytä lähteä nopeasti hakemaan vaihtoehtoisia kom-munikointikeinoja. Nykytutkimukset ovat osoitta-neet, että puhetta tukevat ja/tai korvaavat kommu-nikointikeinot edistävät puheen, kielen ja kommuni-koinnin kehittymistä. Lisäksi on havaittu, että toimiva kommunikointikeino vähentää häiriökäyttäytymistä ja psyykkistä pahoinvointia. ■

 Eira Jansson-Verkasalo

logopedian professori ma, puheterapeuttiKäyttäytymistieteiden ja filosofian laitos,

Turun yliopisto

Eri osapuolten sitoutuminen puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käyttöön on erityisen tärkeää.

6KielipolKu 1/2014

Piirtämistä käytettäessä sen vaikutuksista yllättyy kerta toisensa jälkeen. On hienoa

nähdä lasten keskittyneet ilmeet oh-jeita kerrottaessa, tarinaa luettaessa tai jutusteltaessa. Piirtäminen pysäyt-tää lapset kuuntelemaan ja keskitty-mään.

an

na

-ka

isa

an

tila

Ja

Ma

ria

WiD

En

ius

Rytmissä piirtäminen auttaa kuuntelemaan ja keskittymään

Piirtämisen käyttö kommunikoinnin tukikeinona on loistava tapa tehdä puheesta ja kerronnasta

näkyvää. Piirtämällä voi selventää ohjeita, päivän kulkua tai auttaa hahmottamaan konfliktitilanteita.

Aiheessa pysyminen ja kokonai-suuden hahmottaminen on helpom-paa, kun piirretty kuva tekee asioista näkyviä. Arjen tilanteet tulevat usein yllättäen, eikä jokaista tilannetta var-ten voi olla valmiita kuvia. Piirtämi-seen tarvitaan vain kynä ja paperia.

Mitä rytMissä piirtäMinen tarkoittaa?

Tukikeinoista rytmissä piirtäminen on helposti saatavilla, mutta kui-tenkin vähän käytetty keino kom-munikoinnin tukemisessa. Lapsen itse piirtämät kuvat toimivat hienosti kertomisen tukena, mutta rytmissä piirtämisessä on kyse siitä, että aikui-nen tukee omaa tai lapsen kerrontaa piirtämällä.

Moni aikuinen ei uskalla käyttää piirtämistä kommunikoinnin tukena, koska he kokevat, etteivät osaa piir-tää. On kuitenkin tärkeä muistaa, et-tei rytmissä piirtäminen vaadi taiteel-lisia lahjoja. Kyse on oman puheen visualisoinnista eli kuvia piirretään puheen kanssa samassa rytmissä. Tämän vuoksi piirrettävät kuvat ovat hyvin nopeita ja yksinkertaisia luon-noksia. Piirrettyjen kuvien ei tarvitse olla edes jälkeenpäin tunnistettavia, koska kerrottaessa piirretyt asiat ni-metään ja niistä keskustellaan. Kuva tukee näin puheen ymmärtämistä ja asian muistamista.

Piirtämisen käyttö hidastaa puhe-nopeutta, ja visuaalinen tuki auttaa lasta pysähtymään ja seuraamaan, mitä sanotaan. Piirustukseen voi pa-lata myöhemmin ja kerrata siitä esi-merkiksi ohjeita. Piirustus voi myös auttaa lasta ilmaisemaan jotain, mitä hän haluaa kertoa.

Mihin rytMissä piirtäMistä voi käyttää?

Rytmissä piirtämistä voi käyttää mo-nipuolisesti kommunikoinnin tuke-na. Aikuinen voi piirtämällä selventää ohjeita, päivän kulkua tai auttaa lasta hahmottamaan konfliktitilanteita. Si-tä voidaan käyttää, kun keskustellaan

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

71/2014 KielipolKu

päivän tapahtumista tai halutaan jä-sentää lapsen toimintaa.

Valintatilanteissa aikuinen voi piirtää lapselle vaihtoehdot, jolloin valinnan tekeminen on lapselle hel-pompaa. Visuaalisuus ja moniaisti-suus tukevat viestin ymmärtämistä, ja läpikäyty asia jää paremmin mie-leen.

Lasten on usein vaikea ymmärtää syy-seuraussuhdetta omassa toimin-nassaan, koska perustelut ovat usein monimutkaisia. Piirtämistä apuna käytettäessä asioiden läpikäyminen on helpompaa ja havainnollisempaa. Visuaalinen tuki auttaa lasta keskitty-mään tärkeän asian selvittämiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Kuva myös havainnollistaa lapselle oman toiminnan seuraamuksia.

Monelle lapselle arjen muutok-set tai uudet tilanteet aiheuttavat jännitystä tai ahdistusta. Osaksi sik-si, että heidän on vaikea hahmottaa tai pitää mielessä tapahtumia. Usein asioiden tarkka läpikäyminen auttaa, ja lapsen on helpompi osallistua uu-teen toimintaan, kun tilanne on käy-ty yhdessä läpi. Pelkkä puheen avul-la läpikäyminen ei välttämättä riitä. Tilanteiden visualisointi auttaa lasta hahmottamaan tilanteiden kulun.

ketkä hyötyvät piirtäMisestä?

Kuten puhetta tukevista ja korvaa-vista kommunikointikeinoista yleen-sä, rytmissä piirtämisestä hyötyvät kaikki lapset, myös ne, joilla ei ole kielellistä vaikeutta. Kun ohjeiden piirtäminen otetaan tavaksi, tulee toiminnasta selkeämpää ja esteettö-mämpää jokaiselle lapselle. ■

Anna-Kaisa Antila ja Maria Widenius toimivat

puheterapeutteina Aivoliitossa.

oMan toiMinnan seuraaMuksetKuusivuotias Ville on hyvin liikunnallinen ja omia rajojaan kokeileva lapsi. Hän ajautuu helposti tilanteisiin, joissa uhkarohkeus voittaa omi-en taitojen arvioinnin ja sääntöjen noudattamisen. Hänen kanssaan käytetään piirtämistä selventämään syy-seuraussuhdetta. Äidin mu-kaan pelkkään puheeseen pohjautuva viesti menee usein kuin kuuroil-le korville, mutta piirtämisen tuoma visuaalinen tuki pysäyttää Villen kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta. Piirrettyjen kuvien avulla asia pysyy myös paremmin mielessä.

Äiti selittää ja piirtää samalla kuvaa tukeakseen viestin ymmärtämistä: ”Kun hyppäät puusta alas, voit loukata itsesi pahasti. Jalka voi mennä poikki tai voit kaatua ja lyödä pääsi. Minulle tulee myös paha mieli, kun hyppäät kukkien päälle ja ne katkeavat.”

tulevan tapahtuMan läpikäyMinenViisivuotias Jonne juttelee jo paljon, mutta ymmärtämisen vaikeus il-menee erityisesti tilanteissa, joissa pitäisi hahmottaa suurempi koko-naisuus pelkän puheen avulla kerrottuna. Siksi erityisesti kaikki tavalli-sesta arjesta poikkeavat tapahtumat käydään läpi piirtämistä puheen tukena käyttäen.

Seuraavan päivän retki metsään käytiin yhdessä äidin kanssa läpi kohta kohdalta. Äidin piirtämä kuva jäi Jonnelle, jolloin se toimi aluksi muis-tutuksena tulevasta. Retken aikana kuva tuki Jonnen toimintaa ja jä-sensi tapahtumien kulkua. Kuva rauhoitti Jonnea ja retki sujui ilman turhautumista.

8KielipolKu 1/2014

Lapselle, jolla on vaikeutta pu-heilmaisussa, ei ole monesti mahdollisuutta leikin varjolla

tapahtuvaan muiden lasten tai ai-kuisten ohjailuun ja käskyttämiseen. Puhelaite antaa lapselle mahdollisuu-den hallita tilannetta. Leikkiin täysi-valtaisesti osallistuminen vahvistaa lapsen itsetuntoa, tukee oman toi-minnan ohjausta ja antaa rohkeutta osallistua tilanteisiin, joihin pelkän puheen avulla osallistuminen ei vielä onnistu.

Puhelaitteita on tarjolla yhden viestin laitteista aina laajoihin satojen viestien laitteisiin. Toimintaperiaate näissä laitteissa on sama. Viestiruutua painamalla nauhoitettu tai kirjoitettu viesti kuullaan puhuttuna. Viestiruu-dut on merkitty sisältöä kuvaavilla merkeillä, esimerkiksi itse piirretyllä tai graafisella kuvalla.

Kirjoitukseen perustuvissa puhe-laitteissa käyttäjä kirjoittaa sanallisen viestin, jonka puhelaite lukee. Tässä artikkelissa keskitymme kuvaamaan

puhelaitteita, joihin viestit on nau-hoitettu ennakkoon sekä niiden käyt-töä lasten ryhmätilanteissa.

käytön pitää olla hauskaa

Pienillä lapsilla puhelaite toimii har-voin pääasiallisena kommunikoin-tivälineenä. Yleensä se on yksi osa käyttäjän kommunikointia tuoden äänen voiman haluttuihin tilanteisiin. Puhelaitteen käyttäminen vaatii ym-

an

na

-ka

isa

an

tila

Ja

Ma

ria

WiD

En

ius

Puhelaite leikin tukena ryhmätilanteissa

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

Kuvat, tukiviittomat ja kommunikointikansiot ovat jo laajasti käytössä koko maassa, mutta puhelaitteet ovat monelle vielä tuntemattomia. Puhelaitteen avulla lapsi pystyy osallistumaan ryhmän toimintaan

tasavertaisena jäsenenä.

91/2014 KielipolKu

päristöltä mallin antamista ja lapsen innostumista kommunikointiin sen avulla.

Puhelaitteen käytön harjoittelus-sa tärkeäksi tekijäksi nouseekin käy-tön hauskuus ja motivoivuus. Jos pu-helaite sisältää vain lapsen kannalta tylsiä viestejä, se ei riitä motivoimaan lasta puhelaiteen käytön opettelussa.

Liian usein sisällöksi mietitään ar-kisia asioita, jotka saattavat olla tär-keitä aikuisen näkökulmasta, mutta lapsen maailmassa niiden tärkeys on pieni. Esimerkiksi ruokailutilanteissa lapsi voi kokea helpommaksi pyytää asioita vanhaan tuttuun tapaan tuki-viittomilla kuin uudella puhelaitteel-la. Siksi puhelaitteen käytön harjoit-telussa korostuu lapsen motivaation herättäminen hauskoilla ja lasta mo-tivoivilla harjoituksilla. Myöhemmin, kun puhelaiteen käyttö on lapselle tuttua, sen käyttöä on helppo laajen-taa myös muihin tilanteisiin.

äänen voiMa

Kaikilla lapsilla on oikeus tulla kuul-luksi. Leikkitilanteissa kuvat ja viit-tomat saattavat jäädä huomiotta puhelaitetta helpommin. Puhelaite mahdollistaakin paremmin lapsen kuulluksi tulemisen. Lapsen puheil-maisu voi puuttua kokonaan, olla hyvin niukkaa tai epäselvää. Tällöin muiden ohjaaminen puheen avulla ei onnistu ja leikkeihin osallistumi-nen on vaikeaa. Nopeasti etenevissä leikkitilanteissa osallistuminen saat-taa olla haastavaa myös sananlöytä-misvaikeuksien vuoksi.

Puhelaitteen avulla lapselle an-netaan ääni ja sitä kautta mahdolli-suus ohjata muita leikissä. Monesti puhelaite auttaa myös oman toimin-nan ohjaamisessa ja leikin kokonai-suuden hahmottamisessa. Laite ja ääni motivoivat lasta osallistumaan toimintaan. Puhelaitteen avulla lapsi voi osallistua ryhmän toimintaan ta-savertaisena ryhmän jäsenenä.

Puhelaite kiinnostaa usein kaik-kia lapsia. Tätä kannattaa hyödyntää siten, että puhelaitetta käytetään ryhmässä yhteisesti. Esimerkiksi ryh-mäleikeissä leikin johtaja voi vaihtua ja puhelaitetta pääsevät käyttämään

kaikki leikkiin osallistujat. Näin puhe-laitteen käytöstä tulee osa päiväko-din esteetöntä leikkikulttuuria, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

Parhaimmillaan leikki on vuoro-vaikutusta, osallistumista ja kontak-tin ottamista muihin lapsiin. Puhelait-teella osallisuus toteutuu paremmin jokaisen lapsen kohdalla. Muiden

malli auttaa puhevammaista lasta si-säistämään laitteen mahdollisuudet ja motivoi käyttämään laitetta myös itse.

puhelaite innostaa

Puhelaiteen käyttö on helppo aloit-taa valmiista leikeistä. Puhelaitteen

Boardmaker Activity Pad -puhelaite

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Logan Proxtalker -puhelaite

10KielipolKu 1/2014

avulla tapahtuvaa leikkiä ei tarvitse kuitenkaan aina suunnitella etu-käteen. Puhelaitteen spontaania käyttöä voi lisätä suunnittelemalla leikkejä yhdessä lasten kanssa leikki-tilanteen aikana. Esimerkiksi kaptee-ni käskee -leikissä lapset voivat itse keksiä nauhoitettavia käskyjä ja nau-hoitus voidaan tehdä yhdessä koko ryhmän kanssa.

Näin puhelaite tukee myös lasten oman toiminnan suunnittelua ja mie-likuvituksen käyttöä. Samalla harjoi-tellaan vuorottelua, toisten huomioi-mista ja ryhmänä toimimista. Muita hyvin soveltuvia leikkejä ovat esi-

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

merkiksi piiloleikki, maa-meri-laiva, ”liiku niin kuin” -leikki, varjoleikki tai avaimen piilotus.

Lapsen motivointi ja leikkiin hou-kutteleminen onnistuu silloin kun tiedämme, mistä lapsi innostuu ja annamme lapsen olla itse mukana ohjaamassa toimintaa. Yleinen syy siihen, miksi puhelaitteet eivät tule arjessa käyttöön on se, että aikuiset päättävät, mitä laitteeseen nauhoite-taan. Se ei lapsen näkökulmasta mo-tivoi vuorovaikutukseen tai innosta kertomaan kuulumisia.

puhelaite elää tilanteiden Mukana

Puhelaitteen käytön tulee olla haus-kaa ja innostavaa ja sen tulee elää eri tilanteiden mukana. Siihen voi lei-keissä nauhoittaa käskyjä tai tehtäviä. Metsäretken jälkeen voi nauhoittaa, mitä retkellä nähtiin ja tehtiin. Sadu-tuksessa lapset voivat osallistua tari-nan kerrontaan. Tällä tavalla puhelait-teen käytöstä tulee osa arkea.

Päiväkodin aamupiirissä kerro-taan usein viikonlopun tai edellisen päivän tapahtumista. Puhelaitteen avulla myös puhevammaiset lapset pääsevät kertomaan tapahtumista äänen avulla. Muut lapset jaksavat kuunnella usein paremmin näitä ker-tomuksia kuin esimerkiksi tukiviitto-milla kerrottuja juttuja.

Aikuisen on tärkeä muistaa, että puhelaitteeseen nauhoitetut asi-at ovat lapselle itselleen tärkeitä ja merkityksellisiä. Juuri niitä asioita, joita hän haluaa jakaa muiden kans-sa. Lapselle saattaa olla tärkeämpää kertoa muille kuralätäkössä pomppi-misesta kuin perheillallisesta. ■

Anna-Kaisa Antila ja Maria Widenius toimivat

Aivoliitossa puheterapeutteina.

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

2/2013

Periytyykö kielellinen

erityisvaikeus?

Kielellinen erityisvaikeus

ja sukupolvien ketju

Isovanhemmatkin

tarvitsevat

tietoa ja tukea

Tilaukset: Pia Vuoltee

p. 02 2138 222 (ma–ke)pia.vuoltee@aivoliitto.�

www.aivoliitto.�

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

3/2013

Peikkometsästä virikkeitä kaikille aisteille

Laadukas varhaiskasvatus

Kuvat ja tukiviittomat päiväkodin arjessa

Jokaisessa numerossa on uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta:- asiantuntija-artikkeleita- haastatteluja- referointeja tutkimuksista- vanhempien kokemuksia.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

39 €vuosikerta (4 numeroa)

111/2014 KielipolKu

Parin viime vuoden aikana on keskusteltu paljon uusista teknisistä laitteista ja niiden

tarjoamista mahdollisuuksista ihmi-sille, jotka eivät pärjää puheilmaisulla arjessa. iPad on saavuttanut suuren suosion, samoin muut tabletit. Puhe-vammaiset itse, lähi-ihmiset ja am-mattilaiset ovat kaikki samaa mieltä siitä, että laitteissa on paljon hyvää: ne ovat suhteellisen edullisia tai ai-nakin edullisempia kuin monet muut apuvälineenä myytävät laitteet, ne ovat helposti mukana kulkevia, niitä käyttävät muutkin ja niihin saa joita-kin suomenkielisiä kommunikointiin soveltuvia ohjelmia.

Muistoja kansiohuuMasta

Tablettien tulo apuvälinemarkkinoil-le muistuttaa minua ajoista, jolloin elettiin suurta uudenlaisten kommu-nikointikansioiden innostuksen ai-kaa. Kansainvälisissä konferensseissa oli kuultu laajoista, dynaamisista kansioista, jotka poikkesivat Suo-messa käytössä olevista kansioista. Sittemmin Suomessa tehtiinkin pal-jon dynaamisten kansioiden muok-kaustyötä suomen kieleen ja oloihin sopivaksi.

Samaan aikaan keskustelua käy-tiin tietokoneista ja erityisesti kan-nettavista koneista: voiko tietokone olla kommunikoinnin apuväline, mil-lä perusteilla ja kuka sen kustantaa.

Nykyään laajat kansiot ja tietoko-neet varustettuna kommunikointiin soveltuvilla sovelluksilla ovat vakiin-nuttaneet asemansa ja kuuluvat kom-munikoinnin apuvälinevalikoimaan siinä missä esimerkiksi puhelaitteet-kin.  Näin on ainakin suureksi osak-

si. Laajoja kommunikointikansioita myönnetään nykyään apuvälineeksi ehkä turhankin auliisti; myös tilan-teissa, joissa tarvittaisiin tosiasiassa muunlaista apua tai apuvälinettä.

Tablettihuuman keskellä olen miettinyt samaa kuin aikaisemmin muidenkin buumien kohdalla: so-kaisevatko uudet innovaatiot siinä määrin, että unohtuu alkuperäinen syy siihen, miksi apuvälinettä tai lai-tetta alun perin alettiin kaivata? Vai onko niin, että buumeista ei itse asi-assa ole mitään haittaa vaan pikem-minkin hyötyä?  Tilanne rauhoittuu ajan myötä ja uuden apuvälineen

tarvitsijat löytävät sen, mitä oikeasti kaipaavat.

kuMpi ensin – väline vai tarkoitus?

Omaisten ja ammattilaisten kanssa keskustellessa olen törmännyt usein ajatukseen siitä, että uusi laite pelas-taa kommunikoinnin. Näin voikin ol-la, ainakin osittain, mutta automaat-tisesti se ei tapahdu.

Kommunikoinnin apuvälinettä mietittäessä ollaan aina samojen pe-ruskysymysten ääressä, riippumatta siitä mikä apuväline lopulta on. Jot-

ka

isa

lain

E

Tablettihuuman keskelläKommunikoinnin apuvälinettä mietittäessä ollaan aina samojen

peruskysymysten ääressä riippumatta siitä, mikä apuväline lopulta on. Jotta uusi apuväline auttaisi puhevammaista ihmistä tulemaan paremmin ymmärretyksi, tulisi laitteen tuoda arjen kommunikointitilanteisiin selvää

helpotusta ja olla juuri hänelle sopiva.

Shut

ters

tock

12KielipolKu 1/2014

ta uusi apuväline auttaisi puhevam-maista ihmistä tulemaan paremmin ymmärretyksi, tulisi laitteen tuoda arjen kommunikointitilanteisiin sel-vää helpotusta ja olla juuri hänelle sopiva. 

Ihmisten väliseen kanssakäymi-seen pitäisi tulla jotakin, mikä aidosti auttaa puhevammaista ihmistä ilmai-semaan ajatuksiaan, toiveitaan ja tah-toaan kotona, koulussa, työpaikoilla, marketeissa ja nykyään myös yhä enemmän ”etänä”.  

Jokaisen ihmisen tarpeet, arjen tilanteet ja toimintakyky ovat yksi-löllisiä. Toimivat kommunikoinnin apuvälineet löytyvät huomioimalla kaikki moninaiset tekijät. Toimivuus tarkoittaa sitä, että itse laite on sopi-van kokoinen, se kulkee mukana, se on helppokäyttöinen ja siinä on tar-vittavat tekniset ominaisuudet. Myös se, mitä apuvälineellä voi tehdä, on yksilöllisesti tarkkaan harkittu. Siinä tulee olla sopivat ohjelmat ja sisällöt. Kaiken tämän lisäksi tarvitaan vielä jotakin, mitä ilman kommunikointi menettää merkityksensä: keskuste-lukumppani, joka oikeasti haluaa olla kuulolla ja kuunnella.

ipad ei ole koMMunikointikeino

Jos lapsi nauttii tabletilla pelaamises-ta, niin samalla hän oppii ohjaintavan käyttöä. Hän oppii myös katsomaan kuvia ja ymmärtää yhteyden näytön tapahtumien ja omien valintojensa

välillä. Mutta jos lapsi käyttää yksin laitetta, se ei ole kommunikaatiota – se on pelaamista. Vuorovaikutukseksi se voi muuttua, kun vanhempi ja lap-si käyttävät laitetta yhdessä.

Tabletti-aikakauden hurahdettua voimalla käyntiin myös Tikoteekkiin on tullut runsaasti yhteydenottoja omaisilta ja ammattilaisilta, jotka tie-dustelevat sähköpostitse tai puheli-mitse, mikä iPad-ohjelma tai tabletti-malli sopisi heidän omaiselleen.  Pu-helimessa ja sähköpostilla annetut neuvot eivät kuitenkaan voi korvata yksilöllistä apuvälinearviointia.  

Jonot apuvälinepalveluihin ovat pitkät, mikä varmasti aiheuttaa sen, että odotellessa lähi-ihmiset haluavat tehdä jotakin asian hyväksi.  Omais-ten huoli ja tarve tekemiselle on tie-tenkin ymmärrettävää. Kun perhe hankkii itse laitteen, kommunikointi-ohjelman ja rakentaa siihen sisällön,

tikoteekkiKehitysvammaliiton Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki haluaa lisätä puhevammaisten ihmisten kuulluksi ja ymmärretyksi tule-mista omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa.  Tikoteekin tavoitteena on• ratkaisujen löytäminen puhevammaisten ihmisten vuorovaikutukseen ja kommunikoinnin vahvistamiseen arjessa• lähi-ihmisten kommunikointivalmiuksien tukeminen• puhevammaisuuteen, kommunikointikeinoihin, apuvälineisiin, uuteen teknologiaan, toimintamalleihin ja palveluihin liittyvä kehittäminen, koulutus, tiedotus ja neuvonta• lainsäädäntöön ja palveluihin vaikuttaminen• alan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen

www.tikoteekki.fi

tulee muistaa, että näiden laitteiden ja kommunikointiohjelmien ylläpito ja huolto jäävät tällöin myös omalle vastuulle.  Lääkinnällisen kuntou-tuksen apuvälineet taas ovat käyt-täjillään lainassa, jolloin huollot ja korjaukset ovat terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla.

iPad tai muu tabletti ei ole kom-munikointikeino. Laite on vain alusta, jolla viestit välitetään. Keino on löy-dettävä ensin.  Ison ja painavan kan-nettavan tietokoneen korvaaminen tabletilla sopii henkilölle, jonka kom-munikointikeino on kirjoittaminen, ja joka voi käyttää tablettia kosketta-malla tai muulla laitteeseen sopivalla ohjaintavalla.

Jos lapsi ei käytä kommunikointi-kansiotaan, koska kuvien löytäminen vie aikaa tai kansio on raskas kuljet-taa, tabletti voi tuoda tilanteeseen parannusta. Edellytyksenä kuitenkin on, että tabletti pidetään käyttöval-miina, se kulkee aina lapsen mukana ja kuvat löytyvät helposti.  Lisäetuna tableteissa on tietysti mm. puhesyn-teesin käyttömahdollisuus. Ja ennen kaikkea – se näyttää samanlaiselta laitteelta kuin mitä kaikki muutkin ihmiset käyttävät!

Oli apuväline mikä tahansa, sen sujuva käyttö edellyttää aina opette-lua. Manuaalikansio ja tabletti eivät sulje pois toisiaan. Tilanne ratkaisee, mikä väline on käyttäjälle toimivin. ■

Kaisa Laine toimii puheterapeuttina Tikoteekissa.Artikkeli on ilmestynyt Tikonen

2/2013 -julkaisussa.

Shut

ters

tock

131/2014 KielipolKu

Esteetön viestintä yhteinen asiamme

Etsitkö ideoita ja malleja, jotka tukevat kaik-kien lasten vuorovaikutustaitoja. Avain-sää-tiön tuottama DVD ja opas kuvaa asian-tuntevasti ja käytännönläheisesti, miten viestinnän sujuvuutta voidaan tukea mm. kehonkielellä, kuvin, viittomin ja piirtämällä. Julkaisumme soveltuu varhaiskasvatuksen ammattilaisille, vanhemmille, opiskelijoille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.

Hinta: 29 e

Tilaukset: www.avainsaatio.fi tarja.nikkila@avainsaatio.fi puh. 050 5524413

Arjen käytäntöjä – DVD/opas LAPSET

Tee testi

Elämän suola ei ole purkissa

www.pienipaatospaivassa.fi

14KielipolKu 1/2014

Kieli, sen kehitys ja käyttö poh-jautuvat vuorovaikutukseen. Kielen kehitys alkaa herkästä

reagoimisesta lapsen koko olemuk-seen. Kun lapsen tarpeisiin vastataan, lähtee vastavuoroinen vuorovaikutus kehittymään.

Jaetun huomion kohteen äärellä juteltaessa lapsen kielelliset taidot täydentyvät yhä monimuotoisem-maksi ja täsmällisemmäksi symboli-seksi kieleksi. Lapsi opettelee hierar-kisesti toistensa varaan rakentuvat kielen osajärjestelmät: äänteiden tuoton, sanojen muodostamisen ja lauseopin. Samoin opetellaan sano-jen merkitykset (semantiikka). Lapsi harjaantuu koko kielijärjestelmän käyttöön vaihtelevissa sosiaalisissa tilanteissa (pragmatiikka).

Puheen vastaanotto ja ymmär-täminen koostuvat laajasti monen tasoisista päättelyistä. Sanamerkitys-ten lisäksi tulkitaan kasvojen ilmei-tä, äänen sävyjä, eleitä sekä lukuisia ympäristöön tai totuttuihin tapoihin liittyviä seikkoja. Yleisemmän älylli-sen kehityksen puolelta kielenkehi-tykseen liittyy kiinteästi käsitteiden oppiminen.

norMaali kehitys

Ensimmäisten kuukausien aikana lapsi tuottaa ääntelyä, joka sitten monipuolistuu. Aluksi ääntely voi olla kiljahtelua tai murinaa. Reilun puolen vuoden iässä lapsi alkaa tavallisesti tuottaa tavuja, konsonantti-vokaali -yhdistelmiä. Lapsi sanoo ensimmäi-sen merkityksellisen sanansa keski-määrin yhden vuoden iässä. Tämän jälkeen sanojen lukumäärä lähtee kasvuun.

Kun lapsi on saavuttanut noin 50 sanan sanavaraston, yleensä

ull

a s

trö

M Kielenkehityksen arviointi ja kielenkehityksen erityisvaikeuden diagnosointi

Jos lapsen kielenkehityksessä havaitaan jotain huolta herättävää, tulisi lapsen saada

tukea mahdollisimman nopeasti. Lapsen kehitystä tulee arvioida ja tarvittaessa tehdä

kuntoutussuunnitelma.

Shut

ters

tock

151/2014 KielipolKu

1,5–2-vuotiaana, voi sanojen yhdiste-leminen alkaa. Normaalivaihtelu on vielä tässä vaiheessa hyvin laaja: en-sisana voi tulla 8–10 kk iässä tai sitten vasta lähempänä 1 ½ vuoden ikää.

Seuraavaksi alkaa lauseiden tuot-taminen. Kielestä riippumatta 90 % lapsista yhdistää ainakin kahta sanaa 2-vuotiaana. Jotkut lapset voivat il-maista itseään jo pidemmilläkin, ra-kenteellisesti kehittyneemmillä lau-seilla. Osa lapsista oppii puhumaan viiveisessä aikataulussa (ns. late tal-kers), mutta he kirivät puheenkehi-tyksen odotteet kiinni kolmeen vuo-teen mennessä.

Kolmevuotiaan lapsen kanssa voi jo keskustella. Lapsi käyttää useam-man sanan yhdistelmiä, joissa on eri sanaluokkien sanoja. Lapsi voi jopa kertoa omia tarinoitaan, joissa on paljon yksityiskohtia.

Viisivuotias hallitsee suomen kie-len perustaidot. Lapsi tuntee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodos-tamisen perussäännöt. Omatekoiset taivutusmuodot ovat väistyneet. Il-maisut alkavat tarkentua ajan ilmai-suissa sekä paikan ja sijainnin kuva-uksessa. Lapsi osaa kertoa suurem-mista asiakokonaisuuksista.

tutkiMustieto lisääntynyt

Lapsen kielenkehitystä on tutkittu paljon, mutta tarvitsemme koko ajan lisää tietoa. On tärkeä tietää, miten

lasten kielenkehitys etenee normaa-listi ja mitkä taas ovat ne poikkea-vuuspiirteet, jotka todennäköisesti ennustavat ongelmia kielenkehityk-sen taidoissa myöhemmin.

Mitä varhemmin tunnistetaan, et-tä lapsi hyötyisi tuesta kehitykselleen, sitä nopeammin tukea voidaan ohja-ta perheelle tai järjestää sitä esimer-kiksi päivähoidossa. On mahdollista, että puheterapian tarve myöhemmin on tällöin huomattavasti vähäisem-pää tai sitä ei parhaassa tapauksessa tarvita ollenkaan.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisen lapsen kielenke-hitystä on tutkittu erityisen paljon. Tiedämme esimerkiksi, että suomen-kielen äännejärjestelmän kehittymi-nen edistyy eri tavoin kuin esimer-kiksi englannin- tai ruotsinkielen äännejärjestelmä. Äänteelliset tuo-tokset, jotka antavat aiheen seurata tiiviisti englanninkielistä lasta, voivat suomenkieliselle lapselle olla luon-nollinen kehitysvaihe tai päinvastoin.

kielenkehityksen vaikeudet

Kielenkehitys voi olla monin tavoin poikkeavaa. Tavallisin poikkeavuus on viiveinen kehitystahti, jolloin lap-sen kehitystä seurataan. Aistivammat (kuulo- tai näkövamma) vaikeuttavat kielenkehitystä, joten kuulo ja näkö on tärkeä tutkia tarkasti.

Kielenkehityksen vaikeuden tun-nistaminen vaatii erotusdiagnostiset tutkimukset. Jos kehitys on viiveistä kaikilta osin eikä saavuttamista ta-pahdu, on kyseessä kehitysvamma. Tai jos lapsella on kielenkehityksen vaikeuksien lisäksi kontaktivaikeutta ja käyttäytymisen erityispiirteitä, voi kyseessä olla autistisen kirjon häiriö.

Kielenkehityksen vaikeudet jae-taan usein tuoton (ekspressiivinen häiriö) tai vastaanoton (reseptiivinen) ja tuoton häiriöihin. Jos kyseessä ovat tuoton vaikeudet, mutta vastaanot-totaidot vastaavat ikäodotuksia, tätä kutsutaan puheen tuottamisen vai-keudeksi. Ilmaisun muodostaminen voi olla puutteellista tai lapsen puhe voi olla epäselvää äännejärjestelmän poikkeavuuden (fonologinen häiriö) tai motoristen häiriöiden (dyspraksia tai dysartria) takia. Joskus puheen epäselvyys johtuu anatomisista poik-keavuuksista (esim. suulakihalkio).

Kielenkehityksen häiriö sisältää sekä tuoton että vastaanoton on-gelmat. Lapsen puheen vastaanotto, ymmärtäminen, ei saavuta ikäodo-tuksia, ja yleensä puheen tuottami-nen jää vielä heikommin kehitty-neeksi kuin vastaanotto. Mukana voi olla myös sananlöytämisen vaikeutta tai kieliopin hallinta voi jäädä puut-teelliseksi. Lapsella on usein muitakin kehityksellisiä pulmia: muun muassa tarkkaavuuden häiriöitä, käyttäyty-mishäiriöitä tai oppimisvaikeuksia.

Shut

ters

tock

16KielipolKu 1/2014

Kielenkehityksen erityisvaikeus on kyseessä, jos lapsen muut kehi-tysalueet edistyvät odotusten mu-kaisesti, mutta kielenkehityksessä on huomattavia vaikeuksia. Kielenkehi-tyksen erityisvaikeutta (SLI, specific language impairment, aiemmin dys-fasia) voi luonnollisesti olla eri vaike-usasteisena.

Toisinaan kielelliset pulmat ovat tyypiltään semanttis-pragmaattisia. Lapsen on vaikea ymmärtää sa-namerkityksiä samalla tavoin kuin muut. Joskus lapsi osaa ohjatuissa tilanteissa ja testeissä tuottaa oikeita vastauksia, mutta keskusteleminen on vaikeaa, koska kielen käytölliset, pragmaattiset taidot ovat heikot. Jos-kus lapsi käyttää aiemmin kuulemi-aan fraaseja ilmaisussaan.

lapsen kehityksen arviointi

Lapsen tulisi saada tukea kielelliseen kehitykseensä mahdollisimman no-peasti sen jälkeen kun jotain huolta herättävää on havaittu. Jos omassa terveyskeskuksessa ei ole kielenkehi-tystä arvioivaa työryhmää tai lapsen tilanne vaatii laajempia selvityksiä, hän saa lähetteen erikoissairaanhoi-toon, jonka tehtävä painottuu diag-nosointiin ja erotusdiagnostiikkaan.

Työskentelen Turun yliopistolli-sen keskussairaalan lastenneurolo-gisessa työryhmässä, josta vastaa lastenneurologi, ja jossa lapsen ke-hitystä arvioivat neuropsykologi tai psykologi, puheterapeutti, toimin-taterapeutti ja fysioterapeutti. Li-säksi neljäpäiväisen päiväsairaalassa toteutuvan tutkimusjakson aikana omahoitaja seuraa lapsen toimintaa esimerkiksi ruokailutilanteissa tai leikkitilanteissa toisten lasten kanssa leikkihuoneessa. Kuntoutusohjaaja opastaa ja tukee perhettä sekä toimii yhdyshenkilönä.

Vanhempien huolellinen haastat-telu ja päiväkodin palaute antavat tietoa lapsen kommunikaatiosta ja kielellisistä taidoista hänen omassa arkisessa ympäristössään. Puhete-rapeutinkin tutkimustilanteissa arvi-oidaan kontaktia ja yhteistyötaitoja. Strukturoiduilla testeillä ja kartoit-

tavilla tehtävillä tutkitaan puheen ymmärtämistä sekä käsitteiden ja kieliopin hallintaa. Leikinomaisissa tehtävissä selvitetään myös lapsen kielen käytöllisiä taitoja.

Puheen arviointi sisältää sana-varaston tutkimuksia, äännejärjes-telmän ja puheen motorisen tuoton selvityksiä sekä äänen arviointia. Eri-tyisesti psykologin ja puheterapeutin tutkimustulosten huolellinen yhteis-pohdinta on kielihäiriön kohdalla tärkeää.

tukitoiMet käyttöön

Puheterapeutti suosittelee tarvittaes-sa puheterapiaa. Usein hän kannus-taa myös perhettä tukiviittomien, ku-vien tai kuvakansioiden käyttöönot-toon vauhdittamaan lapsen ilmaisun kehitystä. Jos lapsi tarvitsee laajem-paa kommunikoinnin apuvälineiden käytön arviointia, hänet voidaan lä-hettää Tikoteekkiin.

Kuntoutustarvetta arvioivan jak-son tarkoitus on rakentaa lapselle kuntoutussuunnitelma, johon kirja-taan kaikki ne kuntoutussuositukset, joita lapsi tulee tarvitsemaan seu-raavan 1–2 vuoden aikana. Eri tera-pioiden lisäksi siihen kirjataan myös kuntouttavaan päivähoitoon liitty-vät suositukset (esim. erityisryhmä, erityislastentarhaopettajan ohjaus, päivittäiset koritehtävätuokiot, avus-tamisen tarve, 11-vuotinen oppivel-vollisuus). Sopeutumisvalmennus-kursseilla perheet saavat vertaistukea ja esimerkiksi kannustusta tukiviitto-mien käyttöön. ■

Ulla Ström toimii puheterapeuttina Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan lastenneurologisessa

yksikössä.

Artikkeliin liittyvän kirjallisuus-luettelon saa toimituksesta:

toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi

Shut

ters

tock

171/2014 KielipolKu

Toinen opinnäytetöistä oli tut-kimuksellinen ja sen tarkoi-tuksena oli selvittää, tukeeko

motorinen ryhmämuotoinen kun-toutus kielihäiriöisten 5-vuotiaiden lasten sosiaalisia taitoja heidän ar-jessaan. Tutkimushenkilöinä oli viisi lasta. Lapset osallistuivat kahdeksan viikon ajan kerran viikossa tapahtu-vaan motoriseen ryhmätoimintaan Touhutassut-ryhmässä.

Ryhmässä harjoiteltiin leikkien avulla motorisia perustaitoja, kuten hyppimistä, kiipeämistä ja heittämis-tä sekä sosiaalisia taitoja.

sosiaaliset taidot kehittyivät

Lasten sosiaalisia taitoja havainnoi-tiin päiväkodissa ennen ja jälkeen motorisen ryhmän. Lisäksi lasten vanhemmat ja päiväkotien yhteys-henkilöt täyttivät arviointilomakkeet.

Suurin osa arvioi, että lasten so-siaaliset taidot olivat kehittyneet. Työn tuloksista voidaan siis nähdä, että ryhmämuotoisella motorisella harjoittelujaksolla oli positiivista vai-kutusta kielihäiriöisten 5-vuotiaiden lasten sosiaalisiin taitoihin.

Tämä tuli ilmi monilla osa-alueilla, kuten katsekontaktissa ja hyväksyn-nässä muiden lasten keskuudessa. Li-säksi ryhmätoiminnan myötä lasten arkuus väheni ja monista tuli yleises-ti rohkeampia. Koska kohderyhmä muodostui vain viidestä lapsesta, ei tutkielmasta kuitenkaan voida tehdä laajempia yleistyksiä.

toiMivia ohjauskeinoja

Toisen opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä ja kehittää ryhmätoiminnan keinoin toimivia ohjauskeinoja sekä motorisia harjoitteita, jotka tukevat motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Näitä keinoja etsittiin Touhutassut-ryhmän avulla ja kehit-tämistyö tapahtui jatkuvasti ryhmän edetessä.

Kehittämistyön tuotoksena syntyi ohjevihko, johon koottiin Touhutas-sut-ryhmässä toimiviksi havaittuja ohjauskeinoja, leikkejä ja motorisia harjoitteita. Ohjauksen tukena toi-mivat hyvin kuvat, värit ja mallinta-minen. Lasten ymmärtämistä tuki parhaiten sanallisen ja visuaalisen ohjaustavan yhdistäminen. ■

Turun ammattikorkeakoulun fysiote-rapeuttiopiskelijat Sallamari Mettälä, Marianna Mustalammi, Noora Mäkelä ja Jenni Routamaa sekä toimintatera-peuttiopiskelija Ida Sinisalo

Opinnäytetyöt luettavissa osoitteessa www.thesus.fi.

Marianna Mustalammi ja Noora Mä-kelä: Miten lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät motorisen ryhmäkuntou-tuksen avulla? SLI-lasten arviointi hei-dän arjessaan. 2013.

Sallamari Mettälä, Jenni Routamaa ja Ida Sinisalo: Touhutassut. Vinkkejä mo-toristen harjoitteiden ohjaamiseen kun lapsella on sanat sekaisin. 2013.

Touhutassut-ryhmästä rohkeutta ja sosiaalisia taitojaLapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus (SLI), ilmenee usein myös motorista kömpelyyttä ja hankaluuksia sosiaalisissa taidoissa. Tutkimuksissa on todettu,

että motorisia taitoja kehittämällä voidaan tukea myös lasten kielellisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tähän aiheeseen perehdyttiin Turun ammattikorkeakoulun fysio- ja toimintaterapeuttiopiskelijoiden kahdessa

opinnäytetyössä. Sh

utte

rsto

ck

18KielipolKu 1/2014

Liitto tiedottaa

Kelan rahoittamat kurssit uudistuvat tänä vuonna. Jatkossa kursseja on kahdenlaisia: lasten sopeutumis-valmennuskursseja sekä nuorten sopeutumisvalmen-nuskursseja.

Lasten sopeutumisvalmennuskurssit kohdenne-taan joko alle kouluikäisille (4–6 v) tai alakouluikäisille (7–12 v). Kurssit toteutetaan kahdessa 5 vuorokauden jaksossa, ja kuntoutujan perhe osallistuu kuntoutuk-seen koko kurssin ajan. Aivoliitto järjestää ensi vuonna alle kouluikäisille neljä kurssia ja alakouluikäisille viisi kurssia. Kursseille valitaan 6 lasta perheineen.

Nuorten sopeutumisvalmennuskurssit kohdenne-taan joko yläkouluikäisille (13–15 v) tai peruskoulunsa päättäneille (16–18 v). Nämä kurssit kestävät 5 vuoro-kautta ja toinen vanhemmista voi osallistua kurssille kaksi päivää. Aivoliitto järjestää ensi vuonna yläkou-luikäisille kaksi kurssia ja peruskoulunsa päättäneille yhden kurssin. Kursseille valitaan 6 nuorta.

kurssit 2014Kurssiesite ilmestyy tämän lehden välissä. Sieltä löydät tämän vuoden lasten ja nuorten kielellinen erityisvai-keus -kurssit, jotka järjestetään Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa. Esitteessä olevien kurssien lisäksi olemme saaneet kolme Kelan rahoittamaa (Kela 9§, 12§) kurssia li-sää:Alle kouluikäiset lapset perheineen (4–6 v):kurssinro 101 24.3.–28.3. ja 4.8.–8.8.2014 .kurssinro 102 31.3.–4.4. ja 11.8.–15.8.2014 .Alakouluikäiset lapset perheineen (7–12 v):kurssinro 111 6.10.–10.10.2014 ja 12.1.–16.1.2015 .

tuettujen loMien haku käynnissä

Shut

ters

tock

kelan rahoittaMat kurssit uudistuvat

hakeMinen kursseilleKelan kursseille haetaan Kelan uudistetulla hakulo-makkeella KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU 104 (vaikeavammainen kuntoutus). Raha-automaattiyhdistyksen kursseille saat hakemuksen Aivoliitosta tai verkkosivuilta www.aivoliitto.fi. Hake-muksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemuslomakkeiden liitteet eivät saa olla vuotta vanhempia. Kursseille hakiessasi, toimita hakemus liitteineen suoraan Aivoliittoon.

Kaikista kursseihin liittyvistä asioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Venes-koski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 35. Ota rohkeasti yhteyttä!

Muistathan hakea Aivoliiton ja Maa-seudun Terveys- ja Lomahuollon vuo-den 2014 tuetuille lomille.

Lomien tavoitteena on, että loma-lainen kokee yhteisöllisyyttä vertais-ryhmässä, saa tietoa ja ohjeita arkeen sekä voimaantuu. Luontolomilla liiku-taan monipuolisesti luonnossa. Lomi-en omavastuuosuus on 20 €/vrk. Alle 17-vuotiailta lapsilta ei veloiteta oma-

vastuuosuutta. Lomat toteutetaan täysihoidolla.

Lomavaihtoehtoihin voit tutustua liiton verkkosivuilla www.aivoliitto.fi. Lomat on esitelty myös Kielipolku-lehdessä 4/2013.

Lisätietoja: Järjestösuunnittelija Johannes Hietala, p. 040 5437 289, johannes.hietala@aivoliitto.fi

Eliis

a La

ine

191/2014 KielipolKu

Yhden elämän ajankohtaisetneuvokas perhe

Neuvokas perhe tarjoaa iloa, innos-tusta ja kannustusta elintapoihin. Sydänliiton Yksi elämä -hankkeisiin kuuluva Neuvokas perhe tukee per-heiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toi-mimista.

Hankkeessa tuotetun materiaalin avulla perhe löytää arjestaan asioita, jotka jo toimivat. Arjen kiireessä ei riittävän usein ehdi pysähtyä huo-maamaan hyvää ja toimivaa. Neu-vokas perhe tarjoaa myös vinkkejä

pelaa pieni päätös päivässä -peliä

Pieni Päätös Päivässä -verkkosivusto on uudistunut kokonaisuudeksi, joka toimii myös mobiilialustoilla (tabletit ja älypuhelimet). Terveysvinkkien ja -uutisten lisäksi palvelu tarjoaa Pieni Päätös Päivässä -pelin. Pelissä voi tehdä pieniä omaa elämäänsä parantavia päätöksiä ja seurata nii-den etenemistä. Lisäksi pelissä voi seurata muiden tekemiä päätöksiä, poimia niitä itselleen ja kannustaa muita osallistujia onnistumaan pää-töksissään. Peli löytyy osoitteesta: www.pienipaatospaivassa.fi

Verkkopalvelua kehittävät ja yllä-pitävät yhdessä Aivoliitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Sydänliitto, Hammaslääkäriliitto, Mielenterveys-seura sekä Syöpäjärjestöt.

ja ideoita lapsiperheiden yleisimpiin haasteisiin, jotka liittyvät syömiseen, liikkumiseen ja arjen järjestämiseen.

Neuvokas perhe -kokonaisuus koostuu Neuvokas perhe -kortista ja kuvamateriaalista, joka on käytössä äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kou-luterveydenhuollossa. Myös Neuvo-kas perhe -verkkosivuja rakennetaan parhaillaan ja niille on tulossa per-heille suunnattua tietoa ja tukea omi-en valintojen tekemiseen. Lisätietoja: www.neuvokasperhe.fi.• Miltä tuntuisi täyttää lapsen kanssa yhdessä lapsen omaa Minä-kirjaa? • Olisiko kunnassasi Neuvokas perhe ryhmää, johon voit mennä mukaan?• Onko päiväkodissanne tai koulus-sanne järjestetty Neuvokas perhe -suunnistus?Jokainen perhe on ainutlaatuinen ja hyvä, neuvokas omalla tavallaan.

Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumispalveluja nuorille ja nuorille aikuisille Turun ja Kuopion yksiköissä. Jyvässeudun Nuortentalolla on keskitytty elokuun alusta alkaen tarjoamaan avopalveluita.

Avopalveluiden avulla tuetaan yksilöllisin tavoin asiakkaita arjen kaikilla osa-alueilla ja ne räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Avopalvelut sopivat kaiken ikäisille asiakkaille. Avopalvelut koostuvat neuropsykiatrisesta valmennuksesta, ammatillisesta tukihenkilöpalvelusta ja vertaisryhmätoiminasta.

Jyvässeudun Nuortentalon pihapiirissä on edelleen asuntoja, joita voidaan vuokrata ammatillisen tukihenkilöpalvelun asiakkaille. Tukea ja valmennusta annetaan pääsääntöisesti asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristöissä. Avopalveluita on tarjolla myös muissa Nuortentalon yksiköissä.

Suomen Nuortentalolla avopalveluja kaikenikäisille

Kysy lisää palveluistamme yksiköiden vastaavilta ohjaajilta!

Turun seudun asumispalvelut: Anne Ingman p. 050 442 0092Turun seudun valmennuspalvelut: Pia Laverman p. 050 447 8763

Jyvässeudun avopalvelut: Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703Kuopion asumis- ja avopalvelut: Satu Pasanen p. 040 562 9118

www.nuortentalo.fi

20KielipolKu 1/2014

Hirvensalon Validia-talo on Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n uusin asumisyksikkö,

jonka suunnittelussa ja henkilöstön osaamisessa on erityisesti huomioitu asukkaiden neuropsykologiset häiri-öt ja kommunikoinnin ongelmat. Ra-kentamisesta vastasi Asumispalvelu-säätiö Aspa ja hankkeessa olivat mu-

kana Aivoliitto, Suomen Nuortentalo Oy ja Invalidiliiton Validia-palvelut.

Ensin rakennuspaikalla oli vain kurainen pelto ja muutamia mitta-uskeppejä pystyssä. Sitten oli vielä kuraisempi pelto ja hurja määrä työ-koneita. Päivä päivältä ja kuukau-si kuukaudelta rakennus alkoi yhä enenevässä määrin näyttää tulevalta

kodilta. Marraskuussa 2013 asunto oli muuttoa vaille valmis.

– Ei sitä oikein osannut ajatella, et-tä tuossa minä joskus asun, kun kuljin rakennustyömaan ohitse, 21-vuotias Ville kertoo hymyillen uudessa, valoi-sassa asunnossaan.

– Kun tulin ensimmäistä kertaa käymään, huoneisto näytti tilavalta ja hienolta. Hieman se pieneni, kun tuli sisustusta, mutta ihan riittävästi on tilaa. Peili vielä puuttuu ja sitten alkaa olla valmista, Ville pohtii laitta-essaan samalla uutta taulua seinään.

Ville on iloinen, että sai mahdol-lisuuden muuttaa asuntoon. Validia-talon ohjaajat tukevat monissa asi-oissa.

– Ohjaajat esimerkiksi muistut-tavat ottamaan lääkkeet. Tarvitsen apua myös virastoasioiden hoitami-sessa. Mahdollisuus tukeen siis on, mutta koen kuitenkin asuvani huo-mattavasti itsenäisemmin kuin Nuor-tentalossa, Ville kertoo.

töihin kiinteistöalalle

Ville on kotoisin Raumalta, josta hän muutti muutamia vuosia sitten Tur-kuun opiskelemaan. Hän kävi Boval-lius-ammattiopistossa kiinteistöhoi-tajan koulutusalaa ja valmistui sieltä viime keväänä. Kiinteistönhoitajan koulutuksessa opiskellaan kiinteistö-jen, pihojen ja viheralueiden hoitoon liittyviä tehtäviä ja opitaan myös ul-kotöissä tarvittavien koneiden ja lait-teiden käyttöä ja huoltoa.

– Minulla kävi tuuri, kun pääsin Erityisosaamiskeskus Suvituuleen kiinteistöalan töihin. Teen siellä sekä sisä- että ulkohommia. Työ on useim-miten vaihtelevaa ja mielenkiintois-ta. Tietysti joskus on todella tylsiäkin

Ma

ria

nn

E k

ulM

ala Itsenäiseen elämään

uudessa kodissaHirvensalon Validia-talo nousi aivan Suomen Nuortentalon Turun yksikön

naapuriin. Nuortentalossa asunut Ville sai aitiopaikalta seurata uuden kotinsa rakentumista.

Ville on tyytyväinen, että sai kiinteistöalan töitä.

Eliis

a La

ine

211/2014 KielipolKu

päiviä, mutta niin se on varmasti kai-kissa töissä.

– Esimieheni Markku on muka-va ja reilu mies. Hän opettaa minulle lisää kiinteistöalasta ja antaa myös muita neuvoja ja elämänohjeita, Ville kiittelee.

Nuoruus oli Villellä aika hurjaa ai-kaa. Moni kaveri sortui huumeisiin, ja Ville oli vaarassa joutua vääriin kave-riporukoihin.

– Saan kiittää tyttöystävääni Min-naa sekä Markkua ja Nuorentalon ohjaajia siitä, että minulla menee ny-kyään näin hyvin, Ville pohtii.

tulevaisuuden suunnitelMia

Ville ja hänen tyttöystävänsä Minna menivät kihloihin viime elokuussa. Minna sai kihlauksen yhteydessä ihanan ja romanttisen runon Villeltä. Runo on tallessa kauniina muistona.

Minna asuu Nuortentalolla ja osa hänen illoistaan ja viikonlopuistaan kuluu Villen luona.

– Siivoamme yhdessä ja teemme ruokaa. Tänään aiomme tehdä tortil-loja. Joskus katsomme leffoja tai vain löhöämme sängyllä vierekkäin, Min-na toteaa.

Ville kertoo, että hänen tulee ai-ka usein turvauduttua valmisruokiin, varsinkin rankan työpäivän jälkeen. Kun Minna on kaverina ruuanlaitossa, homma sujuu mukavammin.

– Ja tiskeistä huolehtii tietysti Minna, Ville naureskelee Minnan pyö-ritellessä päätään.

Minna on syy siihen, miksi nuoren miehen asunnosta ei puutu kukkia ja kukka-asetelmia. Minna opiskelee viimeistä vuotta Livian Maaseutuo-piston Tuorlan yksikössä ja valmistuu

keväällä puutarhuriksi. Poikaystävä saa usein kukkia koululta tuomisiksi.

– Kun Minna valmistuu puutarhu-riksi, saatamme muuttaa yhteen asu-maan. Meidän molempien tulevista työpaikoista riippuu, asetummeko asumaan Raumalle vai Turkuun. Yh-teinen koti ja kaksi lasta, se on haa-veemme.

Nuoret pohtivat hyvin järkeväs-ti, miten heidän neuropsykiatriset erityisvaikeutensa tulevat mahdolli-sesti vaikuttamaan perhe-elämään. Molemmat tietävät, että erityisyys saattaa olla myös periytyvää. He ovat yhdessä tulleet siihen tulokseen, että vielä ei ole lasten aika. Heille itselleen pitää tulla vielä vuosia ja varmuutta lisää. Vasta sitten on perheenlisäyk-sen aika.

– Tietäisitpä, miten villi lapsi mi-nä olin. Äidilläni oli kauhea homma

Ville kokee, että uuteen kotiin muutto toi enemmän itsenäisyyttä.

Eliis

a La

ine

kanssani, Ville varoittelee Minnaa iloi-sesti nauraen.

Oma koti, työ ja tyttöystävä, mitä muuta nuorimies voisi toivoa. Ville katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskoo, että elämä tuo tullessaan hyviä asioita vielä lisääkin. Tavoittei-ta on paljon ja erityisesti yksi niistä kannattaa nostaa esille.

– Jotta pysyisin terveenä ja jaksai-sin fyysistä työtä, lopetan tupakan-polton viimeistään vuoden sisällä. Nyt kun se on vielä lehteenkin pai-nettu, ei sitä voi perua, Ville toteaa. ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana.

22KielipolKu 1/2014

henkilökohtainen kela-neuvonta

Henkilökohtainen Kela-neuvonta on erityisen tuen tarpeessa olevil-le sairaille ja vammaisille asiakkaille suunnattu uusi palvelu. Kela-neuvo-jan asiakkaat tulevat usein hoitavan tahon, kuten erityisneuvolan ja kes-kussairaalan sosiaalityöntekijöiden ja kuntoutusohjaajien lähettäminä.

Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta ja etuuksista silloin, kun tavalliset palvelut eivät riitä.  Kela-neuvojat haastattelevat asiakkaan ja tapaavat hänet tarvitta-

essa. Jos asiakkaan kanssa sovitaan henkilökohtaisen Kela-neuvonnan palveluista, tehdään asiakkaan kans-sa yhdessä Kelan palvelusuunnitel-ma. Erityisesti kiinnitetään huomiota vammaistukien ja kuntoutusasioiden käsittelyyn sekä mahdollisiin muihin asiakkaan tarvitsemiin etuuksiin.

kelan työkykyneuvonta

Työkykyneuvonta on Kelan  palvelu sairauspäivärahaa saaville asiakkail-le, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea työhön paluuseen. Neuvonnalla te-hostetaan asiakkaan kuntoutustar-peen selvittämistä ja kuntoutukseen

ohjaamista, jotta asiakas voisi mah-dollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön ilman katkoksia toi-meentulossa.

Tehtävään koulutetut työkyky-neuvojat  selvittävät yhdessä asiak-kaan ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuntoutuksen lisäksi myös muita mahdollisia ratkaisuja työhön paluun tueksi ja ohjaavat asiakkaan tarvittavien palveluiden piiriin.

Työkykyneuvojat ottavat asiak-kaan luvalla yhteyttä muihin tahoi-hin, kuten terveydenhuoltoon, TE-toimistoon ja kuntoutuksen järjestä-jiin.

sa

tu l

uk

ka

Sosiaali- ja terveysturvan muutoksia vuodelle 2014

Shut

ters

tock

Vuoden 2014 alussa tuli voimaan useita sosiaali- ja terveysturvan muutoksia. Tässä koosteessa esitellään joitakin näistä muutoksista sekä Kelan

erityispalveluja erityistä tukea tarvitseville asiakkaille.

231/2014 KielipolKu

tulkin tilaaMinen aieMpaa joustavaMpaa

Vammaisten henkilöiden tulkkien vä-litys- ja etätulkkausasioissa palvelee Vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus). Tulkin tilaaminen on vuoden alusta aiempaa joustavam-paa. Tilauksen voi tehdä myös illalla ja viikonloppuna ennakoimattomaan-kin tapahtumaan. Kelan välityskeskus palvelee 7 päivänä viikossa: arkisin klo 7.30–20.00, lauantaisin klo 8–15 ja sunnuntaisin klo 9–13. Puhelin 020 634 2802, tekstiviesti 020 634 2900, sähköposti vatu@kela.fi.

rajat ylittävä terveydenhuolto

Kelassa aloitti toimintansa myös rajat ylittävän terveydenhuollon yhteys-piste. Se kokoaa, tuottaa ja jakaa tie-toa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla. Yhteyspis-teen puhelinpalvelua saa numerosta 020 634 0400 (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi). Yhteyspisteen verkko-sivuille www.kela.fi/yhteyspiste on koottu tietoa mm. terveyspalvelujen käyttämisestä ulkomailla, Suomeen ulkomailta tulevien potilaiden ter-veydenhuollosta ja eurooppalaisesta lääkemääräyksestä.

joustava hoitoraha

Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat tehdä alle 30 tunnin työviikkoa ja saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavan hoitorahan määrään vai-kuttaa keskimääräinen viikkotyöaika. Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 60 % tavanomaisesta, hoitoraha on 240 euroa kuukaudessa. Kun työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % alan kokopäivätyön työajasta, hoitoraha on 160 euroa kuukaudessa.

Joustava hoitoraha korvaa alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen hoi-torahan. Osittainen hoitoraha säilyy kuitenkin vanhemmilla, joiden lapset ovat 1. ja 2. luokalla.

aMMatilliseen kuntoutukseen pääsy

helpottui

Ammatillisen kuntoutuksen myöntä-misedellytyksiä muutettiin niin, että nykyistä useampi työikäinen ja eri-tyisesti nuoret pääsevät aikaisemmin ammatilliseen kuntoutukseen. Kun-toutusta myönnettäessä huomioi-daan aikaisempaa laajemmin sairau-den lisäksi myös muut kuntoutujan elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat.

lääkekatto laski 610 euroon vuodessa

Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavi-en lääkkeiden hinnasta. Lääkekatto laski vuoden alusta 670 eurosta 610 euroon. Lääkekaton täytyttyä potilas maksaa lääkkeistään 1,50 euroa osto-kertaa kohti.

Kela seuraa vuotuisen omavas-tuuosuuden täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun omavastuuosuus on ylittynyt, Kela lä-hettää asiakkaalle tästä ilmoituksen.

eurooppalainen lääkeMääräys

Eurooppalaisella lääkemääräyksel-lä voi ostaa lääkkeitä kaikkien EU-maiden apteekeista. Jotta asiakas voisi ulkomailla hakea lääkkeensä Suomessa kirjoitetulla lääkemäärä-yksellä, hänen on pyydettävä lääkä-riltä nimenomaan eurooppalainen lääkemääräys. Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta saa Kelas-ta sairausvakuutuskorvauksen, jos vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi.

Shut

ters

tock

24KielipolKu 1/2014

Maksukatto nousi

Terveydenhuoltomaksujen maksukatto nousi kansaneläke-indeksin mukaisesti 636 eurosta 679 euroon kalenterivuot-ta kohti. Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen lääkäripalvelujen maksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

hoitopaikan valinta

Vuoden alusta alkaen potilaalla on mahdollisuus valita ter-veysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Potilas voi valita ter-veysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon pal-veluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuo-lella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitel-mansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveys-asemalta.

Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle et-tä vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka vali-taan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien ra-joissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Vaikka asiakas voi tänä vuonna valita hoitopaik-kansa kaikista Suomen terveysasemista ja erikoissai-raanhoidon yksiköistä, Kela korvaa sairauden vuoksi tehdyt matkat edelleen lähimpään hoitopaikkaan. Lähin hoitopaikka on yleensä koti- tai oleskelupaik-kakunnan pääterveyskeskus tai lähin yliopistosairaa-la.

työttöMyysturvaan Muutoksia

Työttömyysturvaan tuli muutoksia, jotka helpottavat työn ja tukien yhteensovittamista.

Sovitellun työttömyysetuuden suojaosa tuli voimaan vuoden alusta. Näin ollen soviteltua työt-tömyyspäivärahaa saava työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentää hänen työttömyysetuuttaan. Kun tulot ylittävät 300 euroa, tuloista 50 prosenttia vähennetään työttömyyspäi-värahasta. Muutos koskee sekä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa että ansiopäivärahaa.

Palkansaajan työssäoloehtoa lyhennettiin 34 vii-kosta 26 viikkoon. Näin nykyistä lyhyemmällä työhis-torialla pääsee peruspäivärahan tai ansiopäivärahan piiriin. Omavastuuaika eli aika, jolta ei työttömyyden alkaessa makseta päivärahaa, lyheni seitsemästä päi-västä viiteen päivään.

Työmarkkinatuen niin sanottu 180 päivän sääntö poistui. Aikaisemmin työmarkkinatukea sai 180 päi-vältä ilman tarveharkintaa, kun perus- tai ansiopäivä-rahan 500 päivän enimmäismaksuaika oli täyttynyt. Nyt työmarkkinatuki on heti alusta alkaen tarvehar-kintainen.

infopankki-verkkopalvelu

Infopankki-verkkosivustoa on uudistettu ja se löytyy osoitteesta www.infopankki.fi. Infopankki on moni-kielinen verkkosivusto Suomeen muuttoa harkitse-ville tai tänne jo muuttaneille. Sivustolla on tietoa mm. Kelan tarjoamasta sosiaaliturvasta 12 eri kielel-lä. Sivustolle on koottu runsaasti tietoa elämisestä ja asumisesta Suomessa sekä suomalaisesta yhteiskun-nasta ja sen palveluista. Infopankki-palvelun ylläpitä-jä on Helsingin kaupunki. ■

Satu Lukka toimii Aivoliitossa järjestösuunnittelijana.

hyödyllisiä linkkejä:www.sosiaaliturvaopas.fi

www.palveluopasperheille.fiwww.aivoliitto.fi

251/2014 KielipolKu

KOLU

MN

IH

an

nE

lE M

Er

iko

sk

i

Paitsi ääntä korvaavana laitteena, puhelaitteet ja tabletit toimivat viestinnän ja oppimisen tukena monin tavoin.

Ensimmäinen sovellus, jonka kanssa aloin tabletilla leikkiä oli TalkingTom. Jopa aikuisia hauskuuttaa se, että kissa toistaa jokaisen ään-

nähdyksen. Kokeilin sitä eri-ikäisten lasten kanssa. Voi sitä ihmetystä, ihania hämmästyksen ilmeitä. Ko-keilua ja ääntelyn kanssa leikkimistä. Ihan pienikin vauva lähti mukaan. Hauskinta on se, että kun lapsi ääntelee ja kissa matkii, niin lapsi katsoo kysyvästi ja kovasti ihmeissään aikuista kuin kysyäkseen, voiko joku näin ihmeellinen asia olla totta!

Oma kokemukseni nyt usean vuoden tablettikäy-tön jälkeen on, että edelleen koen näitä ihmetyksen hetkiä jatkuvasti. Olin äskettäin Prahassa Acessibility Summit -tilaisuudessa. Esitykset saivat aikaan juuri parhaimmillaan tuota ihmetystä. Esimerkiksi intialai-sen opettajan Srini Swaminathanin esitys työstään pienessä koulussa. Hän puhui ilosta, taiasta ja unel-mista. Opettajana Srini on uskomattoman mielikuvi-tusrikas ja kekseliäs. Hän käyttää myös erilaista tek-nologiaa nerokkaasti ja innostavasti opetuksessaan. Koska rahaa ei juuri ole, hän on hankkinut iPadin luokalleen hyväntekeväisyysmaratonia juoksemalla.

Yksi luennoitsijoista kertoi sovelluksesta, jon-ka avulla proteesi osaa taipua nilkan kohdalla juu-ri oikein. Tutustuimme myös sovellukseen, jota voi ohjata pään liikkeillä. Ääniohjaus, askellus, tekstin lukeminen ääneen, äänen muuttuminen tekstiksi. Kaikki mahdollisuudet yhdessä ja samassa laitteessa. Apuvälinemaailma ei ole enää entisensä.

Tablettien ja älypuhelimien käytön yleistyminen ihan tavallisissa kodeissa on ollut ilmiömäisen no-peaa. Sovelluksia on satojatuhansia ellei miljoonia. Tabletit ja älypuhelimet eivät kuitenkaan ole ainoa ratkaisu, kun arvioidaan viestinnän apuvälineitä. Eri-laiset puhelaitteet ovat edelleen suositeltavia. Kaiken kaikkiaan puhelaitteiden ja viestinnän teknologisten laitteiden arviointiin tarvitaan erityisosaamista ja nii-

den valitsemiseen lähdetään aina yksilön ja hänen lähiympäristönsä tarpeista.

Ääntä ei voi ohittaa. Puhumaton lapsi tai aikuinen saa puhelaitteella paremmin huomiota kuin millään muulla esteettömän viestinnän keinolla. Kehonkie-li, ilmeet, eleet, viittomat ja kuvat voidaan ohittaa, ääntä ei.

Jos näillä muilla kommunikoinnin keinoilla ei saa huomiota, saattaa siitä kasvaa suuri käyttäytymisen ongelma. Eräskin tyttö alkoi aina luokkaan päästy-ään riisuutua. Se oli muista oppilaista kovin hauskaa. Tytön isä alkoi laittaa puhelaitteeseen päivän vitsiä. Tyttö ohjattiin kysymään kavereilta heti aamulla: ”Haluatteko kuulla päivän vitsin?” Ajan myötä luok-ka oikein odotti kuulevansa päivän vitsin ja sosiaali-sesti ei-toivottu tapa saada huomiota ei ollut enää käytössä.

Paitsi ääntä korvaavana laitteena, puhelaitteet ja tabletit toimivat viestinnän ja oppimisen tukena monin tavoin. Ne myös edistävät sosiaalisuutta ja niiden käyttöönotto on helppoa kuin lapsen leikki, kun sen osaa ja käyttää mielikuvitustaan. Leikit, pelit ja laulut on hyvä tapa aloittaa näiden apuvälineiden käyttö. Niiden avulla voi tukea ilmaisua ja kerrontaa. Ne toimivat myös muistin tukena. Niihin voi tallen-taa kavereiden äänillä viestejä. Ja ihan kaikki voivat leikkiä niillä.

Aivoliiton kuvat ja viittomat -kurssilla puhelait-teet ovat aina innostaneet lapsia ja vanhempia sekä meitä työntekijöitä. Yksikin pikkuinen tilasi Proxtal-kerilla erisorttisia karkkeja kupin täyteen. Kun hän poistui karkkikioskista, hän lykkäsi purkin aikuisen käteen ja tuumasi: ”En tykkää”. ■

Hannele Merikoski toimii erityisasiantuntijana Avainsäätiössä.

Ääntä ei voi ohittaa

26KielipolKu 1/2014

Järjestöpäivillä mukana oli yhdistysten puheenjoh-tajia ja sihteereitä sekä Aivoliiton johtoa ja järjestö-suunnittelijoita.

Puheenjohtaja Terttu Erilä vertasi avauspuheenvuo-rossaan Aivoliittoa tammeen, lujaan puuhun, joka kestää kaikissa olosuhteissa. Liiton yhdistykset jäsenineen ovat lehtiä, joiden toiminta vahvistaa puuta.

– Yhdessä olemme vahvoja. Meillä on yhdessä sovitut tavoitteet, korosti Terttu Erilä.

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertasi Aivoliiton toiminta-ajatuksen, perustehtävät, mission, vision, arvot ja tavoitteet.

– Vuoden 2014 teemana on Älä jää yksin – älä jätä yk-sin. Painoalueina ovat vertaistuki, nuoret ja yksinäisyys sekä Korvaamaton kovalevy. Jälkimmäinen on Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva osahanke, kertoi Tiina Vil-janen.

trenditietoinen järjestö?

Varainhankinnan ja kampanjoinnin valmentaja Salla Saarinen Radical Soulista opasti yhdistysväkeä kohti trenditietoista järjestöä ja matkalle kituutuksesta kukois-tukseen. Virikkeitä alustukseensa hän oli saanut Martta-liiton toiminnanjohtajalta Marianne Heikkilältä, jonka Kauas menestyvät järjestöt karkaavat -blogikirjoituksen osallistujat olivat saaneet etukäteen luettavakseen.

Salla Saarisen mukaan useilla yhdistyksillä on mo-nenmoisia ongelmia toiminnassaan. Tämä tuli esiin myös osallistujien puheenvuoroissa ja keskusteluissa päivien aikana.

– Yhdistysten toiminta ei uudistu riittävästi ja ne kil-pailevat ihmisten ajasta. Toiminta voi olla sisäänpäin kääntynyttä ja rivijäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat vähäisiä. Jäsenet ovat iäkkäitä, passiivisia ja katoavat, ku-vaili Salla Saarinen.

seitseMän teesiä MenestyMiseen

Ratkaisut löytyvät Salla Saarisen mukaan siitä, että toimi-joilla on tahtoa menestymiseen, määrätietoista muutok-sen johtamista, rohkeutta ja joustavuutta.

Menestyminen kiteytyy Salla Saarisen mukaan seitse-mään teesiin. Hän toi esille vaikuttavuuden, vastavuoroi-suuden ja yhteisöllisyyden, monikanavaisen viestinnän, verkostoitumisen, varainhankinnan ja vastuullisuuden. Myös tasapainoilu virtuaalisuuden ja kasvokkain tapah-

tuvan kohtaamisen välillä on ratkaistava. Suurena kysymyksenä yhdistystoiminnassa on vapaaeh-toisten saaminen mukaan toimintaan.

Menestyvä yhdistys rakennetaan tunteella ja johdetaan järjellä. Yhdistys ei julista, vaan osallis-taa. Se on tapaamispaikka, joka kokoaa ihmisiä yh-teen antamaan jotakin toisilleen. Se ei vain kerää rahaa, vaan kokoaa ihmisiä ideoimaan ja tekemään hyvää.

– Ole rohkea, ole oma itsesi, ole läsnä, pyydä ja kiitä, kiteytti Salla Saarinen neuvonsa yhdistys-toimijoille.

Pä

iVi s

EP

Pä

-la

ss

ila

Kituutuksesta kukoistukseen?aivoliiton jäsenyhdistysten edustajia kokoontui tammikuisena viikonloppuna

Vantaalle järjestöpäivien merkeissä. Ohjelmassa oli ajankohtaista tietoa liitosta sekä eväitä yhdistysten viestintään ja toiminnan voimistamiseen.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Salla Saarinen opasti yhdistysväkeä kohti trenditietoista järjestöä.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Viestinnän haasteet puhuttivat osallistujia.

271/2014 KielipolKu

tonni toiMintaan

Järjestöpäällikkö Tom Anthoni kertoi Raha-automaat-tiyhdistyksen myöntämästä jäsenjärjestöavustuksesta, jonka liitto jakaa edelleen yhdistyksilleen ns. toiminta-tonnina.

– Avustus voidaan hakemuksen perusteella myöntää joko jatkuvaluonteiseen toimintaan tai tiettyyn kampan-jaan tai hankkeeseen liittyvänä avustuksena. Lisätietoja toimintatonnin hakemisesta toimitetaan Yhdistyspostis-sa, kertoi Tom Anthoni.

yhdistyksiin oikeuksienvalvontavastaava

Järjestösuunnittelija Satu Lukka kertoi oikeuksienval-vonnasta Aivoliitossa ja sen paikallisyhdistyksissä. Jäse-nistölle tehdyn sosiaali- ja terveysturvakyselyn mukaan lisää ohjausta ja neuvontaa tarvitaan sosiaali- ja oikeus-palveluista, vammaistukiasioista, eläkkeistä ja Kelaan liit-tyvistä asioista, kuntoutuksesta, sopeutumisvalmennuk-sesta ja monista arjessa selviytymiseen liittyvistä asioista.

– Toiveena on, että jokaisesta yhdistyksestä nimitettäi-siin yksi oikeuksienvalvontavastaava, kertoi Satu Lukka.

vinkkejä viestintään

Järjestötiedottaja Sanna Reuna kertoi esityksessään yh-distysten viestinnästä, erityisesti jäsenkirjeistä. Hänen esi-tyksessään oli runsaasti konkreettisia vinkkejä ja ohjeita viestintään aina selkeää kieltä, otsikointia, kuvien käyttöä ja termejä myöten. Yhdistykset saivat mukaansa muistiti-kun, johon oli koottu käyttökelpoista materiaalia yhdis-tyksen logosta valmiiseen jäsenkirjepohjaan.

Oman yhdistyksensä viestinnästä kertoivat Sari Dun-der Pohjois-Pohjanmaan Aivoyhdistys ry:stä ja Satu Mar-tinez Eijsveikeet ry:stä.

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila kertoi liiton viestinnästä ja sen kehityskohteista. Eniten kuulijoita pu-hutti järjestölehtien tilanne ja suunnitelmat Kielipolku- ja ADHD-lehden yhdistämisestä uudeksi lehdeksi vuonna 2015.

pohdittavaa yhdistykselle:• Tiedätkö mitä yhdistyksesi tekee, miksi ja mitkä ovat saadut tulokset, ja kenelle kerrot niistä?• Miten yhdistyksessäsi hyödynnetään verkostoja?• Ketkä antavat kasvot yhdistyksellesi ja toimivat äänitorvena? Miten yhdistyksesi viestii?• Miten yhdistyksessäsi seurataan muita toimijoita?• Mikä on vapaaehtoisten rooli yhdistyksesi varainhankinnassa?• Miten yhdistyksesi toimii vastuullisesti?• Miten yhdistyksesi toimintaan voi osallistua virtuaalisesti?• Miten saat mukaan vapaaehtoisia – vaikka vain lyhyeksikin aikaa – ja miten palkitset heitä?

Lähde: Salla Saarinen, Radical Soul.

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

Yhdistysten jäsenkirjeet herättivät keskustelua.

tietoa, tuttuja ja tuliaisia

Järjestöpäivien tavoitteena oli jatkaa keskustelua yhtei-sen strategian tavoitteiden toteuttamisesta, välittää ajan-kohtaista tietoa, kuunnella jäsenyhdistyksiä sekä tarjota mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten jakamiseen.

Liiton ajankohtaisasioita esittelivät myös hallinto-päällikkö Kirsi Haanperä, projektipäällikkö Marika Rai-lila, palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja puhete-rapeutti Maria Widenius. Toisen päivän aamupäivällä AVH-yhdistykset ja SLI-yhdistykset kokoontuivat omiin ryhmiinsä.

Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan tavoitteet toteutuivat hyvin. Päivien parasta antia oli Salla Saari-sen esitys, ajankohtainen informaatio liitosta ja tuttujen, toisten aktiivien tapaaminen. Järjestöpäivien terveisinä omaan yhdistykseen viedään erityisesti tietoa niin sano-tusta toimintatonnista ja oikeuksienvalvontatyöstä sekä viestinnän kehittämisestä.

Terttu Erilän vertausta käyttäen liiton työntekijät toi-vovat, että tammen lehdet saivat ravintoa, jonka avulla ne pääsevät kukoistamaan. ■

Päivi Seppä-Lassila on liiton viestintäpäällikkö.

28KielipolKu 1/2014

Kirjahylly

leikki on lapsen eläMää

– Lasten väliset suhteet ovat leikin ydinainesta. Niiden varassa leikki-ideat syntyvät ja kehittyvät, roolit jaetaan ja lasten keskinäinen vuoro-vaikutus toteutuu. Asian merkityksen ymmärtäminen voisi aikaansaada muutoksia päiväkotien käytännöis-sä ja myös varhaiskasvatuksen kou-lutuksissa, toteavat Aili Helenius ja Leena Lummelahti uutuusteokses-saan Leikin käsikirja.

Lasten pitää päivittäin hioa keski-näisiä suhteitaan, sillä muuten suh-teet voivat jäädä ulkokohtaisiksi ja ikätoverit koetaan kilpailijoina, mistä voi syntyä halu kiusata. Päiväkodissa lasten välisten suhteiden syntymi-seen vaikuttavat muun muassa ryh-mäkoot, päiväjärjestykset, tilat sekä leikkitilanteiden aloitustavat. Lasten väliset suhteet vaikuttavat varhais-kasvatuksen tuloksiin, antavat eväitä elämään ja valmistavat kouluun.

Aito leikki ei ehdi toteutua, mi-käli lapsille on tarjolla vain lyhyitä leikkihetkiä. Leikin merkitys lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kog-nitiiviselle kehitykselle on korvaama-ton. Aikuinen vaikuttaa lasten leikki-olosuhteisiin ja leikin kehittymisen edellytyksiin, ja siksi aikuisten osuus leikkivien lasten ohjauksessa on eri-tyisen tärkeää.

– Leikkiin on syytä suhtautua vakavasti, koska leikki ei ole vain

esimakua elävästä elämästä – se on lapsen elämää tässä ja nyt. Millaiseksi tuo elämä muodostuu, riippuu hyvin paljon aikuisista, muistuttavat eme-ritaprofessori Aili Helenius ja varhai-serityispedagogiikan dosentti Leena Lummelahti.

Kirjan tarkoitus on herättää aikuis-ten kiinnostusta leikin kehitykselli-seen merkitykseen, leikin kehityksen kulkuun ja leikkivien lasten ohjauk-seen eri ikävaiheissa.

Aili Helenius ja Leena Lummelahti: Leikin käsikirja. PS-kustannus. 2014.

krokotiilijuoksu

Nyt krokotiilit juoksevat, lohikäärmei-den pyrstöt heiluvat ja kilpikonnat painivat – ja kiven takana vaanii örk-ki! Säännöllinen liikunta ei paranna ainoastaan terveyttä, vaan se edistää myös oppimista. Liikuntatieteiden tohtori Timo Jaakkolan Krokotiilijuok-su-kirjassa esitellyt leikit ja pelit tarjo-avat erinomaisia aktiviteetteja tukea motoristen perustaitojen oppimista ja ylläpitämistä. Pääosassa on silti mukava yhdessä tekeminen.

Kirjassa esitellään 235 harjoitetta, jotka keskittyvät liikkumis-, tasapai-no- ja välineen käsittelytaitoihin. Li-säksi esitellään perinteisiä suomalai-sia leikkejä ja pelejä. Suurin osa kirjan harjoitteista on sellaisia, että ne so-veltuvat kaikille varhaiskasvatuksesta aikuisten ohjaamiseen.

Erityishuomio on motoristen pe-rustaitojen omaksumisen vaiheessa, joka kestää kolmannesta ikävuodesta

aina kahdeksaan ikävuoteen saakka. Tämän vaiheen aikana lapset omak-suvat suurimman osan motorisista perustaidoista, mikäli heillä on elin-ympäristössään mahdollisuus harjoi-tella niitä.

Timo Jaakkola: Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa

motoristen taitojen kehittämiseksi. PS-kustannus. 2014.

pihan linnut ja pöntötHaluatko pihapiiriisi lisää lintuvie-raita? Millaisissa pöntöissä eri linnut pesivät? Mistä materiaaleista linnut tekevät pesänsä, kauanko pesän ra-kentaminen kestää? Montako mu-naa naaraat munivat, minkä kokoisia ja värisiä ne ovat? Hautooko myös koiras, kuinka kauan hautominen kestää? Miten hyvä pönttö tehdään?

Pihapiirin linnunpöntöt tarjoavat hienon mahdollisuuden tarkkailla lintumaailman elämää. Luontotoi-mittaja Juha Laaksosen Pihan linnut ja pöntöt -kirjan avulla lukijat innos-tuvat koko perheen voimin rakenta-maan pesäpönttöjä linnuille, kullekin lajille oikeanlaisia.

WWF palkinnut tämän lintukirjan Vuoden luontokirjana 2013. Kolmen finalistin joukosta voittajan valitsi ru-noilija, tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

– Kirjan lukija ei malta odottaa ke-vättä päästäkseen itse kokeilemaan linnunpönttöjen rakentamista ja jännittämään, millaisia asukkaita itse rakennettu pönttö mahdollisesti saa! Näin teos kannustaa lukijoita kaik-kialla Suomessa välittämään lähiym-päristönsä luonnosta ja kehittämään lintulajien pesimisolosuhteita, sanoi Haukio.

Juha Laaksonen: Pihan linnut ja pöntöt – eloa pihapiiriin.

Kustannusosakeyhtiö Paasilinna. 2013.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

291/2014 KielipolKu

Ojegan asiakaspalvelu/myynti Puhelin 09-849 4400S-posti tilaukset@ojega.fiOsoite Kaakelikaari 4 B, 01720 VantaaAvoinna ma–pe 8.00–16.30

Nyt kannattaa tilata laadukkaat toimisto- ja varastokalusteet Ojegalta. Tutustunettikaupassammewww.ojega.fiOjegan laajaan ja laadukkaaseen valikoimaan.

Toimisto ja varasto edullisesti uuteen uskoon.

Kielipolku-lehden lukijalle myönnämme -15 % alennuksen kaikista normaalihintaisista tuotteista, kun tilausvaiheessa mainitaan kampanjakoodi 206.

Kampanjaetu on voimassa 17.3.2014 saakka.

30KielipolKu 1/2014

Poimittua

Valtakunnallinen julkisen hal-linnon neuvontapalvelu aloit-ti toimintansa marraskuussa

2013. Kansalaisneuvonnassa asiak-kaiden kysymyksiin vastaavat palve-luneuvojat. He auttavat kansalaisia löytämään oikean viranomaisen tai viranomaisen sähköisen palvelun nopeasti ja helposti. Lisäksi palvelu-neuvojat vastaavat yleisluonteisiin kysymyksiin julkisista palveluista.

Neuvontaa saa sähköpostilla, pu-helimitse ja tekstiviestillä sekä palve-lun verkkosivuston kautta sähköisel-

Valtakunnallinen kansalaisneuvonta auttaa ja opastaa

lä lomakkeella. Kansalaisneuvonta ei voi kuitenkaan hoitaa varsinaista asi-ointia, joka hoidetaan viranomaisten omien palvelukanavien kautta.

Kansalaisneuvonta toimii tiiviissä yhteistyössä eri viranomaisten, muun muassa kelan, verohallinnon ja työ-voimahallinnon omien neuvonta-palvelujen kanssa. Eri viranomaisten sähköiset palvelut löytyvät kootusti myös Suomi.fi-sivuston kautta (www.suomi.fi).

Kansalaisneuvonnan tavoitteena on vähentää yleiseen hätänumeroon

tulevia kiireettömiä julkisia palveluja koskevia puheluja. Kiireellisissä hätä-tilanteissa tulee edelleen soittaa hä-tänumeroon 112. ■

kansalaisneuvontaPuhelinnumero: 0295 000Verkkosivusto: www.kansalaisneuvonta.fiPalveluneuvojat opastavat asiakkaita arkisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Papunet järjestää jälleen kuvataidekilpailun kaikille pu-he- ja kehitysvammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Kilpailun tavoitteena on kannustaa kuvalliseen ilmai-

suun. Kilpailussa on kaksi sarjaa: harrastajien sarja ja taide-opetusta saaneiden sarja. Kilpailutyön aihe ja tekotapa ovat vapaat. Kilpailuaika päättyy 31.3.2014. Voittajat palkitaan ra-hapalkinnoilla. ■

Lisätietoja: www.papunet.net/kilpailu

Papunetin kuvataidekilpailu 2014

Mikael Riskin työ Kettu Repolainen.

Papunetin selkokielisten sivujen ulkoasu on uudis-tettu ja sivuilta on nyt entistä helpompi löytää mielenkiintoista luettavaa. Sivuilla on selkokielis-

tä tietoa monenlaisista arjen asioista, kuten terveydestä, asumisesta, vapaa-ajasta ja suomalaisesta lainsäädännös-tä. Lisäksi sivuilla esitellään selkokielisiä kirjoja, esitteitä ja verkkosivustoja. Sivut sopivat kaikille selkokielen käyt-täjille.

Selkosivuilla on julkaistu uudet, laajat kokonaisuudet turvallisesta ruoanlaitosta ja rahankäytöstä. Tekstien li-säksi uusissa materiaaleissa hyödynnetään videoita ja ku-vasarjoja. Sivuilla on myös upouusi Selkopuhetta!-blogi sekä tietoa selkokieleen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Selkosivut toimivat sujuvasti erilaisilla päätelaitteilla, ja kaikki tekstit voi myös kuunnella. Sivujen toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Papunet ja Selkokeskus. ■

www.papunet.net/selko

Papunetin selkosivut ovat uudistuneet

311/2014 KielipolKu

Poimittua

Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun.

Aivoliitto ryTunnus: 5006009

Info: 120000003 VA

STAUSLÄ

HETYS

Pitkäaikaissairaiden ja vam-maisten tarpeisiin tuotettu verkkojulkaisu Sosiaaliturva-

opas on päivitetty vuoden 2014 ta-salle. Opas löytyy netistä osoitteesta www.sosiaaliturvaopas.fi. Kyseessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vam-maisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpaleinen ja sen hahmottaminen on vaikeaa. Palve-luiden tarjoajia on useita, etuudet

Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sosiaaliturvatieto on päivitetty

muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Järjestöis-sä olevan sosiaali- ja terveysturvan asiantuntemuksen yhdistäminen on tuottanut kiitosta saaneen aineiston.

Vuoden 2014 oppaaseen on koot-tu ajantasainen sosiaaliturvaan liitty-vä tieto. Lähteinä on käytetty sosiaa-li- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytännöistä järjes-töille kertynyttä tietoa.

Julkaisun on tehnyt 14 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat

Aivoliitto ry, Hengitysliitto ry, Invalidi-liitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Munuais- ja maksaliitto ry, Näkö-vammaisten Keskusliitto ry, Psoriasis-liitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Syöpäpotilaat ry. ■

www.sosiaaliturvaopas.fiOpas on saatavilla myös yllä

mainittujen järjestöjen verkkosivuilta.

32KielipolKu 1/2014

Haluan liittyä jäseneksikielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Yhdistyksen nimi _______________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Olenhenkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________

ammattilainen

muu_______________________________________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekisterei-hin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Etunimi _______________________________________

Sukunimi ______________________________________

Osoite ________________________________________

Postinumero_________________

Postitoimipaikka ________________________________

Puhelinnumero _________________________________

Sähköpostiosoite _______________________________

Sukupuoli nainen mies

Kieli suomi ruotsi muu

201420142014Kysy puheterapeutilta!

Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä? Haluatko tukea lapsen kielellistä kehitystä joko vanhempana tai ammattilaisena, mutta et tiedä miten?

Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapeuttiseen kuntoutukseen tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin.

Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla.

Kysymyksiä voi esittää verkkosivullawww.aivoliitto.fi/kielellinenerityisvaikeus/kysy

331/2014 KielipolKu

mia yleisötilaisuuksia, joissa kerro-taan neurologisista sairauksista ja vammoista, kuntoutuksesta sekä hoidosta.Lisätiedot: www.nv.fi/fi/aivoviikko.

Suvipäivä Suvituulessa, TurkuAika: 6.6. klo 10–14.30 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, TurkuAvoimet ovet Suvituulessa. Ohjelmaa koko perheelle. Suvipäivän ohjelma

Maaliskuu

kesäkuu

334/2013 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fiArto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.netSporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fiLiisa Jaakkola (puheenjohtaja)liisa.jaakkola@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiKatja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiHYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.comPäivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 5262 855, satu.lukka@aivoliitto.fi

KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY

www.hymyry.netJohanna Lehmusoksaj.lehmusoksa@netti.fi

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285

Vertaistukiryhmä, LappeenrantaHeidi Pautamoheidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410

Vertaisohjausryhmä, Kotka Tiedustelut: Kata Kaukiainen, ks. puheenjohtajan yhteystiedot.

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A, 15140 LahtiJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.comFacebook: Aada ry. Kata Kaukiainen (puheenjohtaja)p. 040 732 0285puheenjohtaja.aada@gmail.comAnne Uotila (sihteeri)p. 0400 235 512sihteeri.aada@gmail.com

Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola

Kata Kaukiainenkata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

Varsinais-Suomen Varhaiskasvattaja 2014

Aika: 8.3.2014Paikka: Turun messukeskusAivoliitto esittelee toimintaansa kou-lutus- ja näyttelytapahtumassa.Lisätiedot: www.varhaiskasvattaja.fi

AivoviikkoAika: 10.–16.3.2014Neurologiset vammaisjärjestöt (NV) järjestävät eri puolilla Suomea avoi-

ilmestyy keväällä Aivoliiton verkko-sivulla www.aivoliitto.fi sekä seuraa-vassa Kielipolku-lehdessä.

Euroopan 3. Sensorisen Integraation kongressi, ESIC 2014 Aika: 11.–13.6.2014Paikka: Naantalin KylpyläLuennoitsijoiden aihepiireinä ais-tisäätely, autismikuntoutus ja leikki.Lisätiedot: www.congress.utu.fi/esic2014 ja www.sity.fi

201420142014TaPaHTUmaKaLeNTeRI

34KielipolKu 1/2014

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fi

Yhdistykset alueittain

Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvai-keus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnitteli-jaan.

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comAnne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261annemaarit.palviainen@gmail.comNoora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792nmikkone@luukku.com

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYIS-VAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fiTulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta)p. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fiVertaistukipuhelin 044 757 9477. (Vertaistukiryhmät ja muut vertaistukiasiat).Neuvontapuhelin 044 721 1127 maanantaisin klo 15–18. Muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille.Facebook: Eijsveikeet ry

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.comTarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comKati Sairanen (pj) p. 050 542 8499puheenjohtaja@puatti.comAnne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat)sihteeri@puatti.com

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@aivoliitto.fiVastuualue: kielellinen erityisvaikeus

PIRKANMAAN KIELIPOLKU RYwww.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htmpdy@sci.fiPL 11, 33451 TampereJohanna Hoikkanen, p. 040 720 0216Riuttonkulmantie 2, 37420 Valkkinen

Muumi-temppukouluSunnuntaisin klo 15.00-15.45Liisanpuiston kouluIlm. Kaisa Purmonen p. 050 430 7839

Perhekahvila (Tampere)Johanna Hoikkanen, ks. tiedot yllä

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Hannu Laaja, p. 0500 886 037hannu.laaja@saunalahti.fi

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin)

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fiMinna Lehtinenp. 050 330 5068minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa.

VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI

Suvi Reponen (puheenjohtaja)suvi.reponen@gmail.com www.keinuva.fi

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA

YhteyshenkilötMaaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fiAnne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonen (vertaistapaamiset)maarit.heimonen@elisanet.fi

351/2014 KielipolKu

Yhteystiedot

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223

JÄRJESTÖPALVELUTJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 33-34

JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKAUSPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHdYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879

Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaVerkostokoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Verkostotyöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiKuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlundks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

112-projektiTiedottaja Liisa Koivulap. 050 568 9263

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OYHenkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUTTurun NuortentaloSuvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094,  0400 539 306 turku@nuortentalo.fiAsumispalvelupäällikkö Anne Ingman p. 050 422 0092Kuopion NuortentaloLitmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fiYksikkövastaava Satu Pasanen p. 040 562 9118

AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Yksikkövastaava Pia Laverman p. 050 447 8763Jyvässeudun avopalvelutYksikkövastaava Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703 jyvasseutu@nuortentalo.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Uusi opas vanhemmille

Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä kouluikäisen lapsesi kielenkehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.� > Verkkokauppatai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.�. Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi.

Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.aivoliitto.� > Kielellinen erityisvaikeus > Julkaisut.

Ilon askeleetvinkkejä kouluikäisen lapsen kielenkehityksen ja oppimisen tueksi

Tutustu Aivoliiton oppaaseen, jossa on vinkkejä kouluikäisen lapsesi kielenkehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Opas on maksuton ja sitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.� > Verkkokauppatai sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.�. Isompia määriä tilattaessa postituskulut tulevat tilaajan maksettaviksi.

Oppaaseen voi tutustua myös sähköisessä muodossa osoitteessa www.aivoliitto.� > Kielellinen erityisvaikeus >

kielenkehityksen ja oppimisen tueksi

Ilonaskeleet_mainos_A4_lehteen.indd 1 27.1.2014 12:39:23