PUHeen- Ja KIeLenKeHITYKSen erIKOISLeHTIKIELIPOLKU

3/2011

Myönteisyys kuntoutuksen apuna

Neuropsykiatrinen valmennus

Kuntoutuskurssilta varmuutta

tulevaisuuteen

Sopeutumisvalmennuskurssit 2012

KielipolKu 3/20112

No TeeMAT AiNeiSToT ilMoiTuKSeT ilMeSTYY 4 Minäkuvan tukeminen 3.10.2011 17.10.2011 18.11.2011

Kielipolku-lehden aikataulu

Kannen kuva: Sopeutumisvalmennuskurssilla/Vesa-Matti Väärä

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä dysfasia)

lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.10. vuosikertaiSSN 1799-5868Aikakauslehtien liiton jäsenlehti

JULKaISIJaAivoliitto ry

YHTeYSTIedOTSuvilinnantie 2, 20900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.stroke.fi /www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

TOImITUSpäätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö päivi Seppä-lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimittaja Miia Suoyrjöp. 050 5714 588, 02 2138 231miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

TOImITUSneUVOSTOprofessori pirjo KorpilahtiTurun yliopisto, puheenjohtajaerityisluokanopettaja Mari JaakkolaVeromäen koulu, Vantaan kaupunkiYhdistyksen jäsen Maarit Koivumäkipirkanmaan dysfasiayhdistys ryerikoistutkija elisa poskipartaoppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoerityisopettaja Tiina SiiskonenNiilo Mäki instituutti ja Haukkarannan kouluAivoliitto ry:n edustajat:puheterapeutti Anna-Kaisa AntilaSuunnittelija elina SaloViestintäpäällikkö päivi Seppä-lassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen Suomen Nuortentalo oy:n edustaja:Johtaja Marjatta laakso

PaInO Ja ULKOaSUpainotalo Miktor oy Taitto Marko Vuorio, painotalo Miktor oyKuvat futureimagebank.com jaScandinavianStockphoto, ellei toisin mainita

ILmOITUSmYYnTI Ja -aIneISTOTTJM-Systems oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSenPaLVeLUT, OSOITTeenmUUTOKSeT,TILaUKSeT Ja JaKeLUHÄIrIÖTSanna Reuna, p. 02 2138 225 sanna.reuna@aivoliitto.fi

TILaUSHInnaT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

TEEMA: Kuntoutus

Syksyn tapahtumakalenterissa monenlaisia menovinkkejä.s. 24

PUHeen- Ja KIeLenKeHITYKSen erIKOISLeHTI

päiv

i Sep

pä-

lass

ila

33/2011 KielipolKu

s isältö3/2

01

1

ARTIKKELIT6 Aivot voivat hyvin, kun hymyilet

8 Neuropsykiatrinen valmennus

kuntoutuksen tukena

14 Kesän kurssikuulumisia Summassaaresta

16 Kuntoutuskurssilta varmuutta

tulevaisuuteen

18 Nuori sarjakuvapiirtäjä

30 perusopetuslakiin muutoksia

elokuusta alkaen

31 Koulumatkatukeen muutoksia

PALSTAT4 ledare

5 pääkirjoitus

15 Kolumni

20 Tutkittua

22 liitto tiedottaa

24 Tapahtumakalenteri

34 poimittua

38 Kirjahylly

40 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

41 Yhdistykset alueittain

43 Aivoliiton yhteystiedot

Aivoliiton liittokokous kokoontui ke-säkuussa. Liittovaltuuston puheen-johtajuus siirtyy ensi vuonna Sirpa Kuukkaselta (vas.) Oili Holopaiselle.

s. 22

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

päiv

i Sep

pä-

lass

ila

Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 liitteenä. Tutustu kurssitarjontaan ja hae!

Sivujen 4–13 sisältö on tuotettu yhteistyössä ADHD-liiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa.

KielipolKu 3/20114

Led

ar

eV

irp

i Du

fVa

, Mir

jaM

i Ha

gM

an

oc

H T

iina

Vil

jan

en

Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna.

ADHD-förbundet, Hjärnförbundet (tidigare Stro-ke- och dysfasiförbundet) samt Autism- och Aspergerförbundet har redan i åratal haft ett

trepartssamarbete. Nu har vi för första gången pro-ducerat gemensamma artiklar till våra medlemstid-ningar. Temat för artiklarna är rehabilitering.

Trots att diagnoserna varierar sysslar våra med-lemmar med liknande ämnen. Barn, ungdomar, vuxna och familjer behöver stöd under många olika skeden för att förutsättningarna för ett självständigt liv ska kunna skapas. Samarbetet har med tiden bli-vit närmare utgående från den lokala verksamhetens behov. Gemensamma föreningar har grundats i olika delar av landet. Många lokalföreningar som tidigare fungerat var och en på sitt håll har funnit varandra, samlat krafter och bildat en gemensam förening. Av de här samarbetsföreningarna hör en del medlems-föreningar till förbunden.

Verksamheten koncentrerar sig på utmaningar i vardagslivet, och i andra hand på diagnoserna. När det är fråga om ett litet barn som man söker en di-agnos för på grund av problem med kommunika-tion och annan social samvaro finns alternativen ofta i våra tre förbund. Familjerna behöver stöd och råd, de professionella och beslutsfattarna behöver kunskap när de tilldelar resurser för service. också ungdomarna och de vuxna behöver rehabiliterande åtgärder. Viktigt för rehabiliteringen i alla livsskeden är uppmuntran till en egen självförsörjande verksam-het och att möjliggöra den. Här har förbunden och medlemsföreningarna en utmanande uppgift.

Förbunden har påverkat både undervisningspla-ner och specialundervisning både gemensamt och vart och ett för sig. i april år 2004 blev samarbetet närmare när man under den dåtida grundservicemi-nistern Liisa Hyssäläs beskydd startade en kommu-nal informationskampanj som hette Gör det osynliga synligt. Kampanjen riktar sig till tjänstemän och kom-munala beslutsfattare inom social- och hälsovård

samt undervisningsväsendet i olika delar av Finland. De första informationskampanjerna genomfördes i Helsingfors, Kuopio, Tammerfors, Åbo och uleåborg.

orter och teman har varierat med åren. i år är kampanjen redan på sitt åttonde år på olika orter i Finland.

i samband med den kommunala kampanjen har vi uppmärksammat lokala idéer, bett de professio-nella på området hålla föreläsningar om fakta och dessutom berättat om tankar och behov i förening-arna. Saker kan utvecklas genom samarbete, och såtillvida är gemensamma diskussioner ett utmärkt tillfälle att ta fram aktuella frågor. i anslutning till in-formationsmötena har det ibland anordnats utbild-ningar, och utbildningssamarbetet har dessutom ökat under de senaste åren.

Med samarbete när det gäller spridande av in-formation har man uppnått omfattande påverkan, såväl på riksnivå som lokal nivå. Tillgången på stöd-åtgärder och service är mycket olika i kommunerna. Att lyfta fram saker och ting i vidare sammanhang är alltid effektivare än att handla enskilt, men också det är viktigt. Senaste sommar förverkligades för första gången ett samarbete med en gemensam familjese-mester på Konferenshotellet och centret för välbefin-nande i Sjundeå.

Tillsammans kan vi åstadkomma mera – också när vi förmedlar kunskap.

Med hopp om givande läsupplevelser och en trevlig början på hösten! ■

Virpi Dufva är verksamhetsledare i ADHD-förbundet, Mirjami Hagman är verksamhetsledare i Autism- och

Aspergerförbundet och Tiina Viljanen är verksamhetsledare i Hjärnförbundet.

Översättning: Susanne Aminoff

Tillsammans kan vi nå längre

53/2011 KielipolKu

PÄÄ

KIr

JOITU

SV

irp

i Du

fVa, M

irja

Mi H

ag

Ma

n ja

Tiina

Vilja

ne

n

Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielämässä ja toissijaisesti diagnooseihin.

Jari

Häm

äläi

nen

Kolmikantayhteistyötä ADHD-liiton, Aivolii-ton (aiemmin Aivohalvaus- ja dysfasialiitto) ja Autismi- ja Aspergerliiton kesken on tehty jo

vuosia. Nyt olemme ensimmäistä kertaa tuottaneet yhteisiä artikkeleita jäsenlehtiimme, joiden teemana on kuntoutus.

Jäsentemme asiat ovat yhteisiä, vaikka diagnoo-sit vaihtuvat. lapsi, nuori, aikuinen ja perhe tarvitsee tukea monissa vaiheissa, jotta eväät itsenäiseen elä-mään rakentuvat kunnolla. Yhteistyö on tiivistynyt aikanaan paikallisten toimijoiden tarpeesta. on pe-rustettu yhteisiä yhdistyksiä eri puolille maata. Jot-kut aiemmin erillisinä toimineet paikallisyhdistykset ovat löytäneet toisensa, koonneet voimavaransa ja liittyneet yhdeksi yhdistykseksi. Näitä yhteisyhdis-tyksiä on osa liittojemme jäsenyhdistyksistä.

Toiminta keskittyy yhteisiin haasteisiin arkielä-mässä ja toissijaisesti diagnooseihin. Kun kysymyk-sessä on pieni lapsi, jolle vasta haetaan diagnoosia kommunikoinnin ja muun sosiaalisen kanssakäymi-sen ongelmiin, on usein kysymys kolmikantaryhmäs-tämme. perhe tarvitsee tukea ja neuvoja, ammatti-laiset ja päättäjät kaipaavat tietoa kohdentaessaan resursseja palveluihin. Myös nuoret ja aikuiset tarvit-sevat kuntouttavia toimia. omavoimaisen toiminnan rohkaisu ja mahdollistaminen ovat tärkeitä kuntou-tumiselle kaikissa elämänvaiheissa. Tässä on liitoilla ja jäsenyhdistyksillä haastava tehtävä.

liitot ovat olleet vaikuttamassa yhdessä ja erik-seen niin opetussuunnitelmiin kuin erityisopetuk-seenkin. Vuonna 2004 huhtikuussa yhteistyö tiivistyi, kun silloisen peruspalveluministeri Liisa Hyssälän suojeluksessa käynnistyi Näkymätön näkyväksi -tie-

dotuskampanja. Kohteena olivat kuntien sosiaali-, terveys- ja opetustoimen virkamiehet ja päättäjät eri puolilla Suomea. ensimmäiset tietoiskut tehtiin Hel-sinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Turkuun ja ouluun.

paikkakunnat ja teemat ovat vaihdelleet vuosit-tain. Tänä vuonna olemme liikkeellä jo kahdeksatta kertaa eri puolilla Suomea.

Kuntakampanjassa olemme kuulleet paikallisia ajatuksia, pyytäneet alan ammattilaisia luennoimaan faktoista ja lisäksi kertoneet järjestökentän ajatuksia ja tarpeita. Asioita voidaan kehittää yhteistyössä, jo-ten tämä yhteinen keskustelu on oiva paikka tarttua ajankohtaisiin asioihin. Kuntakampanjan tiedotus-tilaisuuksiin on välillä liitetty oma koulutusosio ja viime vuosina on koulutusyhteistyötä lisätty muu-tenkin.

Viestintäyhteistyön kautta on haettu laaja-alaista vaikuttamista valtakunnallisesti ja paikallisesti. pal-velujen saatavuus ja tukitoimet ovat erilaisia kun-nissa, joten asioiden esiin nostaminen nimenomaan laajemmassa yhteistyössä on aina tehokkaampaa kuin yksin toimiminen, joka toki sekin on tärkeätä. Kuluneena kesänä toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä perheloma Siuntion Hyvinvointikeskuk-sessa.

Yhdessä saamme aikaan enemmän – myös tietoa jakaessamme.

Antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkavaa syksyä! ■

Virpi Dufva on ADHD-liiton, Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliiton ja

Tiina Viljanen Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Yhdessä – enemmänToiminnanjohtajat Mirjami Hagman (vas.), Virpi Dufva ja Tiina Viljanen.

6KielipolKu 3/2011

päätyökseen Anne Lehtokoski toimii kuntoutuspsykologina Karjalohjan päiväkummussa.

Hän on myös työnohjaaja, aivotutkija ja AD/HD-valmentaja.

– Kiinnostuin neurologisista sai-rauksista ja aivotutkimuksesta jo varhain, sillä isäni suvussa ne ovat tuttuja muun muassa MS-taudin ja parkinsonin taudin osalta. luen edel-leenkin aivoihin liittyviä asioita kuin jännitystarinoita, sillä koen, että aivot ovat aivan yhtä tutkimaton alue kuin esimerkiksi avaruus, Anne lehtokoski sanoo.

Anne lehtokoskella on oma yri-tys, jonka nimi on Koulutustoimisto Tunne-Aivot oy. Hän on kirjoittanut mm. kirjan Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus (Tammi 2004) ja hänen pi-tämänsä yleisöluennot ovat yleensä täynnä viimeistä paikkaa myöten.

Myönteisyys ja aivojen vireystaso

Mitä mieltä olet väittämästä: Hyvät käytöstavat ja myönteinen asenne peritään?

– Se on enemmän totta kuin ta-rua, Anne lehtokoski sanoo.

– Myönteinen, positiivinen, asen-ne liittyy ainakin osittain perittyyn ai-vojen vireys- eli aktivaatiojakaumaan. eräässä tutkimuksessa todettiin, että jos etuotsalohkojen vireystaso on vasemmassa aivopuoliskossa korke-ampi kuin oikeassa puoliskossa, niin ihmisellä on taipumus kokea asiat myönteisinä eli positiivisviritteisinä.

– lisäksi uskotaan, että myöntei-syys säilyy tyypillisenä reaktiotaipu-muksena läpi elämän ja on näkyvissä jo aivan vauvaiässä. Käänteisesti voisi ajatella, että tätä ominaisuutta on tär-

keä ylläpitää myös silloin, kun jokin neurologinen sairaus muuttaa aivo-jen toimintaa. eli niin kauan kuin on mahdollista, kannattaa tietoisesti aja-tella ensiksi asian myönteistä puolta.

Anne lehtokoski korostaa, että kun pyrkii tietoisesti ajattelemaan myönteisesti, ei stressitasoa lisääviin ahdistaviin ajatuksiin jää niin helposti kiinni.

– ihminen, joka ei ole juuttunut ahdistukseensa, on monella tapaa vapaampi. Silloin esimerkiksi muisti toimii paremmin.

tunteet virittävät aivot

Kysymykseen, mitä aivoissa tapahtuu, jos ilahtuu, Anne lehtokoski vastaa:

– Aivoissa aktivoituu alueita sekä tunnealueilla että etuotsalohkolla, missä ilahtuminen saa juuri aivojen

Ma

ar

iT H

uo

Vin

en

Aivot voivat hyvin, kun hymyilet

Myönteisyys, mielihyvä, ilo, nauru ja huumori auttavat oppimisessa – ja myös kuntoutuksessa. Näin toteaa kuntoutuspsykologi Anne Lehtokoski.

Anne Lehtokoskella on paljon harrastuksia, mutta mieluisimpia ovat meri ja purjehdus sekä kirjat ja ruuanlaitto.

Mar

jo H

aap

io

73/2011 KielipolKu

Kohti hyvää oloa: Anne Lehtokosken neuvoja

Lähde aina liikkeelle siitä, mitä on.Kysy, ”Mitä pystyn tekemään?” ja etsi toimintamalli sitä kautta.On turhaa hokea ”En pysty.”Aivokuorella liian tiuhaan kierrätetty kielteinen ajatus lisää ahdistusta ja ahdistus lisää ajatuksissa kehää kiertäviä ikäviä asioita.Mieti siis ”Mitä pystyn?” ja ”Millä tavoin asian voi tehdä?”Asioita on usein totuttu tekemään vain tietyllä tavalla, vaikka olisi mo-nia muita yhtä oikeita ja helppojakin tapoja toimia. Sairauden myötä voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa toimintatapojaan.Ajattele myönteisesti.Voit nähdä väistämättömät arkiset kommellukset joko vaikeutena tai suhtautua niihin huumorilla. Jos pystyt jälkimmäiseen, on koko tilan-teen kuormittavuustaso erilainen. Kyse on samasta asiasta kuin työssä jaksamisessa: tylsempääkin hommaa jaksaa, jos on hyvä mieli ja hyvä yhteishenki.Kuntoutujan läheinen: muista huolehtia myös omasta hyvinvoin-nistasi.Joskus jonkin asian muuttaminen vähemmän kuormittavaksi on hel-pompaa, kun apuna on ulkopuolinen ihminen, joka kertoo asian sai-rastuneelle. Vanha hyvä ystävä tai vaikkapa sairastuneen aikuiset lapset voivat olla tällaisia.

Anne lehtokoski kertoo esimerkin puhe- ja toimintaväylästä: – oma MS-tautia sairastava isäni oli tottunut pitämään kolme kerrosta housuja kesähelteelläkin, vaikka ei niitä kaikkia tarvinnut eikä itse pystynyt enää pukeutumaan. omaishoitajana toimivalle äidilleni isä kiukutteli, mutta meille tyttärille ei. Kun otimme asian esille, tilanne ratkesi ja muuttui äidin kannalta vähätöisempään suuntaan.

vasemman puolen oikeaa viritty-neemmäksi. Näin ollen voisi ajatella, että ilahtumiskokemukset vahvista-vat mahdollista synnynnäistä myön-teisyyttä. Tai jos geenit eivät ole ol-leet suotuisat, ilahtuminen kääntää ainakin hetkellisesti synnynnäisen ei-myönteisen vireystasapainon myön-teisen voitoksi.

Kun tapahtumaa tarkastellaan solutasolla, esille nousee solusta toi-seen viestiä vievän välittäjäaine do-pamiinin määrä.

– on havaittu, että dopamiinin määrä ja reagointiherkkyys liittyvät onnellisuuden tunteeseen samoin kuin motivoituneeseen tavoitteeseen suuntautumiseen. Sama järjestelmä näyttää siis liittyvän hyvään mieleen ja auttavan keskittymään. Tämä taas on välttämätöntä muistiin painami-selle – asioita opitaan helpommin, kun mieli on hyvä.

tunteiden kokeMisen haasteet

Asettavatko neurologiset sairaudet esteitä esimerkiksi juuri ilon kokemi-selle?

– Aivot ovat instrumentti, joka soi ja keho on kaikupohja. Keho vahvis-taa soinnin, Anne lehtokoski sanoo.

– Jos kaikupohja puuttuu eli her-moradoissa on vaurioita, eivät tun-teetkaan tule takaisin aivoihin tulkit-taviksi, vaan hiipuvat matkalla. Mikäli ne alueet, joita tarvitaan tunteiden tuntemiseen, ovat vaurioituneet, ei tunteita koeta tai ne ovat latistuneet.

– ilo ei eroa tässä asiassa muista tunteista. Vaikka neurologiset sai-raudet voivat laimentaa tunteiden ulospäin näkymistä, ne eivät aina vai-kuta itse tunteiden kokemiseen. esi-merkiksi parkinsonin taudissa voivat kasvot muuttua osin ilmeettömiksi, mutta silti ihminen voi kokea sisäl-lään monenlaisia tunteita.

ajattele onnellisia ajatuksia

Voiko aivoja hoitaa yrittämällä tietoi-sesti löytää onnellisia ajatuksia?

– onnelliset ajatukset eivät sido ja jumiuta aivoja käsittelemään jotakin

tiettyä asiaa, jolloin esimerkiksi muis-ti toimii paremmin kuin ikävien asi-oiden yhteydessä. lisäksi onnelliset ennakkoajatukset ohjaavat toimintaa yleensä suotuisaan suuntaan.

– Kyse on samasta ilmiöstä kuin mentaalivalmennuksessa, jossa py-ritään luomaan mahdollisimman vahva onnistumisen mielikuva. Aina-kin motoriikan ja somatosensoriikan eli liikkeiden ja tuntoaistin puolella on osoitettu, että aivoihin syntyvät muistijäljet muokkaavat toimintaa.

Anne lehtokoski kertoo esimer-kin amputaatiopotilaiden aavesäryis-tä. Jos amputoitava raaja on pystytty pitämään kivuttomana jonkin aikaa välittömästi ennen amputaatiota, ovat aavesäryt hänen mukaansa pie-nempiä, koska aivoissa on muistijälki kivuttomasta raajasta.

Myönteiset tunteet kuntoutuksen apuna

Aivot ovat ihmisellä kaikkein eniten muotoutuva elin. Tämä antaa myös

kuntoutukselle mahdollisuuden pa-lauttaa toimintoja tai ohjata aivoja korvaavien toimintojen kehittämi-seen.

entä millaisia aivoihin ja tunteisiin kohdistuvia keinoja voidaan käyttää kuntoutuksessa?

– uusien asioiden oppimista ja vanhojen säilyttämistä voidaan hel-pottaa herättämällä myönteisiä tun-teita. Käytännössä tämä merkitsee vaikkapa mukavien tapahtumien muistelemista, huvittavien juttujen kertomista ja naurua kirvoittavien harjoitusten tekemistä.

– Kuntoutukseen kuuluvat lisäksi erilaiset monipuoliset toiminnalliset menetelmät ja ns. kompensoivat toi-minnot, Anne lehtokoski sanoo.

– esimerkiksi puhekyvyn menet-tänyt saattaa pystyä laulamaan tai ih-minen, joka ei pysty enää oppimaan uusia tietoja, voi silti oppia uudet tanssiaskeleet. ■

Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.

8KielipolKu 3/2011

Ma

ria

nn

e K

ulM

ala

Neuropsykiatrisen valmennuk-sen toimintaa ohjaavat sosi-aalipedagogiset toimintape-

riaatteet sekä ratkaisukeskeinen ja ekokulttuurinen lähestymistapa.

Valmentautujaa motivoidaan ja ohjataan ponnistelemaan elämän suuntaamiseksi uusiin päämääriin ja saavuttamaan uusia elämäntaitoja. Valmennus tapahtuu valmentautu-jan omia voimavaroja etsien ja tuki-en. Valmentautujan päämäärä onkin, että hän jatkossa oppii itsenäisesti ratkaisemaan ongelmia ja löytämään keinoja arjen esteiden raivaamiseen. Valmentajan päämäärä puolestaan on tehdä itsensä tarpeettomaksi.

Ratkaisukeskeinen lähestymis-tapa on tietynlaista asennetta haas-teellisiin tilanteisiin – siinä pyritään tavoitteiden ja ratkaisujen löytämi-seen, katse suunnattuna menneisyy-den sijasta tulevaisuuteen. uusien näkökulmien avulla saadaan aikaan muutostoiveita ja -tavoitteita, jotka kannustavat eteenpäin. Tiedetään-hän toiveikkuuden ja unelmien in-nostavan ihmisiä enemmän kuin on-gelmiin syventymisen.

valMennusta yksilölle tai perheelle

ekokulttuurisella lähestymistavalla

puolestaan pyritään kohtaamaan valmentautujia/perheitä yksilöllisesti ja heidän omilla ehdoillaan. perheen omien arvojen, käsitysten ja usko-musten kautta autetaan heitä tavoit-teiden asettelussa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Suomen Nuortentalo Oy on tarjon-nut neuropsykiatrista valmennuspal-velua nyt kolmen vuoden ajan. Sen tarjoamaa neuropsykiatrista yksilö- ja perhevalmennusta on saatavilla Tu-run ja Kuopion alueilla sekä Jyväs- ja pääkaupunkiseudulla.

perhevalmennusta tarjotaan perheille, joissa jollakin tai joillakin jäsenillä on neuropsykiatrinen eri-tyisvaikeus. Tällöin asiakassuhteessa on koko perhe. Yksilövalmennus taas on kohdistettu tiettyyn perheenjäse-neen ja se sisältää lähes aina kuiten-kin myös lähiverkoston tukemisen. Neuropsykiatrinen valmennus vie tuen juuri sinne, missä asiakas sitä tarvitsee, kuten esimerkiksi päiväko-tiin, kouluun, työpaikkaan, kotiin tai harrastuksiin.

Neuropsykiatristen asiakkaiden joukko ei ole mikään vähäinen, sillä kielellisen erityisvaikeuden omaavia henkilöitä katsotaan olevan jopa 7 % väestöstä, ADHD:n esiintyvyys on noin 5 % ja autististen häiriöiden kir-joon kuuluvan Aspergerin oireyhty-män esiintyvyydeksi on arvioitu 0,8 %. Touretten oireyhtymää puoles-taan on noin 0,1–1 %:lla väestöstä. Asiakkaita on jokaisessa ikäluokassa.

Neuropsykiatrinen valmennus kuntoutuksen tukena

neuropsykiatrinen valmennus on asiakkaan kuntoutusta tukevaa, tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. se perustuu kunkin

valmentautujan yksilöllisiin tuen tarpeisiin. valmennus ei ole irrallaan asiakkaan muusta palveluketjusta, vaan se nivoutuu kuntoutuskokonaisuuteen toimivan verkostoitumisen kautta.

Mar

iann

e Ku

lmal

a

93/2011 KielipolKu

valMennuksella on kysyntää

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten tietous neuropsyki-atrisesta valmennuksesta on lisään-tynyt paljon viime vuosien aikana. Valmennusta kysytään yhä useam-min ja myös lääkärit suosittelevat sitä yhä enemmän. Asiakkaatkin osaavat pyytää valmennusta joko itselleen tai läheiselleen. Tällä hetkellä neu-ropsykiatrista valmentajakoulutusta järjestetään useilla paikkakunnilla, joten päteviä valmentajia saadaan koko ajan lisää.

Suomen Nuortentalo oy haluaa tehdä oman osuutensa valmennuk-sen tunnettavuuden lisäämiseksi. Yksi palvelumuotomme onkin viedä tietoa ja asiantuntemusta mm. päivä-koteihin, työyhteisöihin ja kouluihin. Nuortentalo tarjoaa myös luentoja eri aiheista. Aiheisiin voi tutustua netti-sivuilla www.nuortentalo.fi.

Teemme työtä sen eteen, että asi-akkaiden tuen saanti ei riippuisi siitä, mikä heidän kotikuntansa on. Vielä tänä päivänäkin joissakin kunnissa neuropsykiatriset asiakkaat kuuluvat niin sanottuun väliinputoajaryhmään eli heidän ei katsota liittyvän selkeäs-ti minkään lainmukaisen hoidon tai palvelun piiriin – ei siitäkään huoli-matta, että he tarvitsisivat ehdotto-masti ammatti-ihmisen tukea selvi-täkseen jokapäiväisessä elämässä.

aineistot apuna

Neuropsykiatrisessa valmennukses-sa käytettävää materiaalia ei ole aina valmiina saatavilla, joten valmenta-jalta vaaditaan mielikuvitusta ja ide-ointikykyä, kun hän pyrkii keksimään ja toteuttamaan kullekin asiakkaalle toimivat aineistot.

Kalenterit ja erilaiset lukujärjes-tykset ovat neuropsykiatriselle asi-akkaalle hyvin tärkeitä struktuurin luomiseksi. Niiden avulla esimerkiksi päiväjärjestys ja ajankäytön hallinta selkiytyvät konkreettisesti.

Valmennuksessa hyödynnetään lisäksi erilaisia korttipakkoja, joita löytyy esimerkiksi elämän tärkeistä

asioista, tunteista, kasvatuksesta, ra-joista ja vanhemmuudesta. Vahvuus-korttien avulla etsitään valmentautu-jan voimavaroja, tuetaan itsetuntoa ja opetellaan selviytymiskeinoja eri tilanteisiin. Kortit ovat usein oivalli-nen pohja keskusteluille.

Mikäli asiakkaalla on aggressii-vista käyttäytymistä, hän voi hyötyä, kun askartelemme ns. ankkurikortit. Kortit ovat pieniä, taskuun mahtuvia ja niissä on asiakasta rauhoittavia ja miellyttäviä kuvia, esimerkiksi oman lemmikin kuvia. Hän voi opetella käyttämään ankkurikortteja suuttu-muksen tai ärtymyksen hillitsemi-seen. Kortteja selaamalla hän voi saa-da ajatuksensa muualle ja mielensä rauhoittumaan.

Asiakkaiden kanssa harjoitellaan myös matkapuhelimen hyödyntä-mistä. Matkapuhelimeen voi laittaa muistutuksia: missä ja milloin pitää olla ja mitä pitää tehdä. Matkapuheli-mella voi ottaa kuvia jostakin tietystä, valmentautujalle tärkeästä reitistä ja seuraavan kerran hän osaa suunnis-taa oikeaan paikkaan kuvien avulla. Joskus matkapuhelimen kautta myös valmennetaan. Joitakin arimpia asi-oita valmentautujan saattaa olla hel-pompi puhua puhelimen kautta kuin kasvokkain.

Suomen Nuortentalo oy valmis-taa ja myy Puhtaus ja kauneus - sekä Puhtaus ja komeus -kansioita ja nyt uutuutena on myös Siistii! -siivous-kansio. Näitä kansioita käytämme

Mar

iann

e Ku

lmal

a

Mar

iann

e Ku

lmal

a

10KielipolKu 3/2011

valmennuksessa hyödyksi, kun aihee-na on hygienian hoito tai kun harjoi-tellaan oman kodin siivousta. Kaikki kansiot ovat selkokielisiä ja runsaasti kuvitettuja, joten valmentautujan on helppo käyttää niitä myös itsenäisesti valmennustapaamisten ulkopuolella.

Valmennuksessa käytettäviä me-netelmiä ovat muun muassa keskus-telu, aktiivinen kuuntelu, yhdessä tekeminen ja mallittaminen. Yhdessä valmentautuja ja valmentaja etsivät uusia malleja toiminnalle, valmen-nuksen avulla tuetaan ja vahviste-taan itsetuntoa, opetellaan erilaisia muististrategioita, selvennetään syy-seuraussuhteita ja harjoitellaan sosi-aalisia taitoja.

Monipuolisia MenetelMiä

puheen tukena käytetään paljon ku-via, piirtämistä, sarjakuvittamista se-kä miellekarttojen ja analyysiketjujen piirtoa. piirrokset, samoin kuin kuvat, ovat tehokas ja puolueeton ohjaus-keino, koska niistä puuttuu henki-lökohtainen ulottuvuus. Sarjakuvin voidaan selventää tulevia tilanteita, esimerkiksi Kelaan, lääkäriin tai mui-hin uusiin tilanteisiin menoa.

Kuvia piirretään myös sosiaalisis-ta tilanteista. Käyttämällä sekä aja-tus- että puhekuplia selvennetään asiakkaalle, kuinka ihminen voi aja-tella muuta kuin hän sanoo. Kynän ja paperin käyttö on siinäkin mielessä suotavaa, että paperille piirretty in-formaatio jää, sen sijaan kuin pelkäs-tään puhuttu informaatio tapahtuu nopeasti ja on sen jälkeen poissa.

Draaman kautta voidaan harjoitel-la monia erilaisia sosiaalisia tilanteita. Tulevia tapahtumia voidaan ”kylmä-harjoitella” jo etukäteen yhdessä val-mentajan kanssa ja kun oikea tilanne tulee, on käyttäytymismalli valmiina. Valmennustapaamisissa saatetaan lisäksi tehdä esimerkiksi nukketeat-teria, jossa nukkejen avulla käydään läpi erilaisia vuorovaikutustilanteita. Näytelmät videoidaan ja niitä voi-daan valmentautujan kanssa yhdessä jälkeenpäin analysoida.

Rooli- ja pantomiimileikit ovat ai-na hyviä, koska niihin ei sisälly liikaa persoonallista otetta, joka saattaisi aiheuttaa valmentautujassa ärtymys-tä tai hän saattaisi kokea, että häntä syyllistetään sosiaalisesta taitamatto-muudesta.

Lisätietoja:www.nuortentalo.fi.Suomen Nuortentalo oy/valmennuspalvelutSuvilinnantie 10, 20900 TurkuVastaava ohjaaja pia lavermanpia.laverman@nuortentalo.fip. 050 447 8763

Mar

iann

e Ku

lmal

avalMennuksen hyödyt

ensimmäisen toimintavuoden jäl-keen Suomen Nuortentalo oy lähetti neuropsykiatrisen valmennuksen asiakkaille kyselyn, miten he katsoi-vat hyötyneensä valmennuksesta. Tärkeimmäksi ja hyödyllisimmäksi asiaksi valmentautujat nostivat kes-kustelemisen arjen ongelmista sekä sen, että valmentaja kannusti ja us-koi valmentautujaan silloinkin, kun hänen oma uskonsa tahtoi loppua.

Tärkeänä koettiin myös se, että valmentajalle sai soittaa tai laittaa sähköpostia heti kun joku ongelma ilmeni, eikä ongelma näin päässyt kasvamaan mittasuhteiltaan liian suureksi.

Valmentajalle suurin kiitos on se, että näkee valmentautujan ottavan oman elämänsä haltuunsa ja löy-tävän omat voimavaransa. Saattaa olla, että valmentautujalla tulee ai-na olemaan joissakin elämänpiiriin kuuluvissa asioissa vaikeuksia, mutta tällöin valmennus keskitetään kom-pensoivien vahvuuksien toimivuu-teen ja vahvistetaan niitä.

Suurin maksajataholta – kuntien terveys- tai sosiaalitoimelta (vam-maispalvelut, lastensuojelu), työ- ja elinkeinotoimistolta tai vakuutuslai-tokselta – saatu kiitos neuropsykiat-riselle valmennuspalvelulle on se, että saamme aina uusia asiakkaita ja toimintamme on heidän taholtaan katsottu luotettavaksi, turvalliseksi ja tuloksia tuottavaksi. ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentaja

Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

113/2011 KielipolKu

Aistien merkitys arjessaArvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutusTiistaina 22.11.2011 klo 9.00 - 16.00 Valkea talo, auditorio, Helsinki

OHJELMApuheenjohtaja Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry

8.30 - 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi

9.00 - 9.15 Tilaisuuden avaus Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry

9.15 - 10.45 Aistimuksista tuntemuksiin, tuntemuksista tunteisiin – aivojen ja mielen teoriasta Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto

10.45 - 11.00 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen

11.00 - 12.15 Aistisäätelyn merkitys lapsen arjessa Jaana Ylönen, varhaiskasvatuksen ohjaaja Saila Seppänen, fysioterapeutti, SI

12.15 - 13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

13.15 - 14.30 Aistitiedon käsittelyn ongelmat lapsuudesta nuoruuteen – kannattaako kuntoutus? Taina Nieminen-von Wendt, LT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri

14.30 - 15.00 Kahvitauko ja näyttelyyn tutustuminen

15.00 - 15.45 Miten erilainen aistiminen haastaa valta-aistikulttuurin? – Tyttären, äidin ja sosiologin näkökulma Sari Näre, sosiologian dosentti

15.45 - 16.00 Tilaisuuden päätössanat Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry

16.00 Tilaisuus päättyy

Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään

Autismi- ja Aspergerliitto ry

Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Alan toimijoita esittäytyy koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä.Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille. Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi )Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe 14.10.2011 mennessä. Verkossa www.adhd-liitto.fi /toiminta tai ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325, sähköposti adhd@adhd-liitto.fi Ilmoittautuminen on sitova. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää. Tarkistathan laskutustiedot, mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa.Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi , www.aivoliitto.fi ja www.autismiliitto.fi

12KielipolKu 3/2011

ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012

Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja

5-7-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen 21.-25.5.2012 Paikka vielä avoin RAY7-10-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen 4.-8.6.2012 Luovi, Liperi Kela9-12-vuotiaat adhd-oireiset lapset perheineen 11.-15.6.2012 Luovi, Liperi Kela13-16-vuotiaat adhd-oireiset nuoret perheineen 22.-26.10.2012 Paikka vielä avoin RAY17-20-vuotiaat adhd-oireiset nuoret varmistuu myöhemmin Paikka vielä avoin RAYAdhd-oireisten aikuisten parisuhdekurssi 25.-29.6. tai syyskuu 2012 Paikka vielä avoin RAYAdhd-oireiset aikuiset (alle 40 v) 6.-10.8.2012 Luovi, Liperi KelaAdhd-oireiset aikuiset 24.-28.9.2012 Paikka vielä avoin RAYTeemakurssi 10.-11.11.2012 Paikka vielä avoin RAYLisätiedot www.adhd-liitto.fi

Aivoliiton sopeutumisvalmennuskurssit 2012

Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja

Alle kouluikäiset lapset perheineen 20.-25.2.2012 Suvituuli KelaAlle kouluikäiset lapset perheineen 4.-9.6.2012 Summassaari KelaAlle kouluikäiset lapset perheineen 11.-16.6.2012 Summassaari KelaAlle kouluikäiset lapset perheineen 2.-7.7.2012 Summassaari KelaAlle kouluikäiset lapset perheineen 15.-20.10.2012 Suvituuli KelaAlle kouluikäiset lapset perheineen 12.-17.11.2012 Suvituuli KelaKuvat ja viittomat lapsille 27.2.-2.3.2012 Suvituuli KelaKuvat ja viittomat lapsille 11.-15.6.2012 Suvituuli KelaKuvat ja viittomat lapsille 6.-10.8.2012 Suvituuli KelaKuvat ja viittomat lapsille 5.-9.11.2012 Suvituuli KelaKoulunsa aloittavat lapset perheineen 21.-26.5.2012 Suvituuli KelaKoulunsa aloittavat lapset perheineen 25.-30.6.2012 Summassaari KelaKoulunsa aloittavat lapset perheineen 9.-14.7.2012 Summassaari KelaKoulunsa aloittavat lapset perheineen 16.-21.7.2012 Summassaari KelaKoulunsa aloittavat lapset perheineen 30.7.-4.8.2012 Suvituuli KelaKouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen 25.-30.6.2012 Suvituuli KelaKouluikäiset 7-9-vuotiaat lapset perheineen 9.-14.7.2012 Suvituuli KelaKouluikäiset 10-12-vuotiaat lapset perheineen 2.-7.7.2012 Suvituuli KelaKouluikäiset 10-12-vuotiaat lapset perheineen 23.-28.7.2012 Suvituuli KelaKouluikäiset 12-14-vuotiaat lapset perheineen 16.-21.7.2012 Suvituuli KelaAktivointi- ja elämyskurssi 14-16 vuotiaille nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus 9.-14.7.2012 Summassaari Kela

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja

133/2011 KielipolKu

Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Paikka Rahoittaja

Yli 18-vuotiaiden nuorten aikuisten kurssi 16.-20.7.2012 Suvituuli RAYTietopäivät isovanhemmille 14.-16.9.2012 Suvituuli RAYKurssi perheille, jossa vanhemmalla on kielellinen erityisvaikeus 23.-28.7.2012 Suvituuli RAYLisätiedot www.aivoliitto.fi

Autismin kirjon kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2011

Kurssin nimi/kohderyhmä Ajankohta Järjestäjä/Paikka Rahoittaja

Asperger-, ADHD- nuorten kurssi, 3.-9.10.2011 ja Oulun Kelayli 17 v (neuropsyk.diag.) 25.-27.11.2011 Diakonissalaitoksen Säätiö

Lasten neurologisen kehityksen 10. - 15.10.2011 ja MLL:n Lasten ja Kelaerityisvaikeudet -perhekurssi 27.2.- 3.3.2012 Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus

Asperger lasten, murrosikäiset 24.- 29.10.2011 ja Suomen Kela(12-16 v.) perhekurssi 26.- 29.4.2012 lastenhoitoyhdistys, Loma- ja kurssikeskus Högsand

Murrosikäisten autismi-/ 6.-12.11.2011 Lehtimäen opisto Kelaaspergernuorten perhekurssi

Aspergerin oireyhtymä, 13.- 19.11.2011 MLL:n Lasten ja Kelakouluikäisten lasten perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus

Autististen kouluikäisten lasten ja 27.11. - 3.12.2011 MLL:n Lasten ja Kelanuorten perhekurssi Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus HuvitusLasten neurologisen 05.- 10.12.2011 ja MLL:n Lasten ja Kelakehityksen erityisvaikeudet -perhekurssi 16.- 21.04.2012 Nuorten Säätiö, Kuntoutuskeskus Huvitus

Lisätietoja kurssien järjestäjästä www.autismiliitto.fi

Vuoden 2012 kurssit päivitetään marraskuun alussa Kelan kurssihaku-sivustolle http://asiointi.kela.fi/kz_app/KZInternetApplication

14KielipolKu 3/2011

Kesä on tänäkin vuonna tuonut Saarijärven Summassaareen paljon vikkeliä jalkoja, laulua

ja naurua, keskustelua ja uusia tut-tavuuksia. Järvien ja metsien ympä-röimä kurssipaikka on tarjonnut lois-tavan ympäristön niin prinsessojen, ritareiden kuin merirosvojen seik-kailuille. onpa metsässä nähty myös summassauruksia ja peikkoja.

Maanantaista lauantaihin kah-deksan erilaista ja erikokoista per-hettä ympäri Suomen pääsevät tu-tustumaan toisiinsa sekä jakamaan kokemuksiaan. Vertaistuen lisäksi viikon aikana saadaan paljon lisää tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta.

Kurssilaisten viihtymisestä ja mo-nipuolisesta ohjelmasta vastaavat kurssinjohtajan lisäksi ryhmätyönte-kijä, puheterapeutti, erityisopettaja tai fysioterapeutti sekä lastenohjaa-jien joukko. Aikuisten istuessa kes-kusteluryhmissä ja luennoilla lapsilla on monipuolista toimintaa sisällä ja ulkona. Aamupäivisin osa lapsista toimii puheterapeutin ja erityisopet-tajan tai fysioterapeutin ohjauksessa

lastenohjaajien vastatessa muun lap-siryhmän ohjelmasta.

iltapäivät koostuvat kaikille lapsil-le yhteisestä askartelusta, seikkailuis-ta, peleistä ja leikeistä. Yksi iltapäivä kokoaa kaikki perheet ja työntekijät yhteen – perheiden toiminnallinen iltapäivä voi alkaa!

Kesään on mahtunut myös metsä-retkiä ja tutustumista läheiseen Kivi-kauden kylään.

Toukokuun ja heinäkuun välille on mahtunut kuusi hyvin erinäköis-tä kurssia. Aurinkoiset säät, iloiset

perheet, hiekkaveistokset, päivittäin raikaavat kurssilaulut ja mustikkaiset kasvot ovat tuoneet paljon kivoja muistoja niin isoille kuin pienillekin. Summassaari hiljenee tältä kesältä.

Kurssien työntekijät kiittävät kuluneesta kesästä ja toivovat mie-leenpainuvia kurssipäiviä myös ensi kesälle! ■

Lastenohjaajat Milla Arikka ja Minna Knuutila ja muut Summassaaren

kurssityöntekijät.

Mil

la a

riK

Ka

ja

Min

na

Kn

uu

TTil

a

Kesän kurssikuulumisia Summassaaresta

Kesän 2011 aikana on Keski-Suomen kauniissa maisemissa järjestetty sopeutumisvalmennuskursseja sekä alle kouluikäisten että

koulunsa aloittavien lasten perheille.

hae vuoden 2012 sopeutuMisvalMennuskursseille

Tämän lehden liitteenä on esite Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 – lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus. Tutustu kursseihin ja hae!

Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään alle kouluikäisil-le, koulunsa aloittaville, kouluikäisille 7–9-vuotiaille, kouluikäisille 10–14-vuotiaille, kouluikäisille 12–14-vuotiaille lapsille perheineen. lisäksi järjestetään Kuvat ja viittomat lapsille -kurssi sekä aktivointi- ja elämyskurssi 14–16-vuotiaille nuorille, yli 18-vuotiaiden aikuisten kurssi sekä kurssi perheille, jossa vanhemmalla on kielellinen erityis-vaikeus. isovanhemmille on tarjolla tietopäivät.

Mil

la a

riK

Ka

ja

Min

na

Kn

uu

TTil

ala

sten

ohja

ajat

153/2011 KielipolKu

KO

LUm

nI

lee

na

Ha

aTa

ja

lapsen kuntoutumismahdollisuuksien perusta on varhainen diagnoosi ja kuntoutuksellisen tukitoimien välitön käynnistäminen.

Tänä keväänä erityiskoulussa peruskoulun oppi-määrän hyvin arvosanoin suorittanut 16-vuo-tias nuori kysyi minulta: ”onko tämä minun

kielijuttuni todella näin vakava asia?” Nuorella oli kie-lellinen erityisvaikeus, mikä oli kevään yhteishaussa katsottu ehdottomaksi esteeksi nuoren ensisijaiselle ammatinvalintatoiveelle.

Varhaisen 4-vuotiaana saadun diagnoosin, pit-käjänteisen kuntoutuksen ja erityiskoulun antaman tuen myötä nuori oli oppinut kompensoimaan kie-lelliset ongelmansa arjessa siinä määrin, että samalle viivalle asetettuna kielellisesti normaalisti kehittynei-den nuorten kanssa toivotun opiskelupaikan saami-sessa eteen noussut seinä tuntui kohtuuttomalta.

Suomessa sadat vanhemmat kysyvät vuosittain, onko heidän lapsensa poikkeava kielellinen kehitys vakavaa. ilmaisulla ”vakava” viitataan usein siihen, tuleeko lapsi lainkaan kommunikoimaan selkeällä puheella ja kuinka paljon poikkeavuus tulee vaikut-tamaan lapsen kaverisuhteisiin, koulunkäyntiin ja aikanaan itsenäiseen elämään.

Kielellinen ongelma on kiistatta vakava asia. Kieli on keskeinen keino vuorovaikutuksen luomiseen, sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja kognitiiviseen oppimisprosessiin. Kielelliset taidot ovat nyky-yh-teiskunnassa yhä enenevässä määrin se väline, millä selviydymme arjessa ja minkä perusteella meitä ar-votetaan jopa ihmisinä. Jos kielellinen tuottaminen on hidasta ja sisällöltään epäselvää, riski yksilön mie-lipiteiden huomiotta jättämiselle ja sosiaaliselle syr-jimiselle että syrjäytymiselle kasvaa huomattavasti.

lapsen kuntoutumismahdollisuuksien perusta on varhainen diagnoosi ja kuntoutuksellisen tuki-toimien välitön käynnistäminen. Suomalainen neu-volajärjestelmä on keskeisessä asemassa kielellisten

vaikeuksien tunnistamisessa ja häiriön luonteen määrittämisessä.

Kuntoutuksen kulmakivi on ongelman vakavuu-den ymmärtäminen, lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on sekä lapsen kommunikaation ja vuoro-vaikutusmahdollisuuksien aktiivinen tukeminen ar-jen kaikissa toimintaympäristöissä (koti, päivähoito, harrastukset, koulu).

Kullekin lapselle tulee tehdä yksilöllisiin ongel-miin ja vahvuuksiin perustuva tavoitteellinen kun-toutussuunnitelma, mihin vanhemmat, arjen toimin-taympäristön avainhenkilöt ja kehityksellisen kypsy-misen salliessa myös lapsi itse sitoutuvat.

onnistuneen kielellisen kuntoutuksen tavoit-teena on löytää kullekin yksilölle soveltuvat keinot ilmaista tahtoaan ja ajatuksiaan sosiaalisessa vuoro-vaikutuksessa, tukea yksilön kielellistä ja kommuni-katiivista kehitystä sekä mahdollistaa tarkoituksen-mukainen koulun oppimisympäristö.

Varhain alkanut kuntoutus ja ympäristön tuki kan-toivat alussa mainitsemani nuoren opiskelupaikan oven sulkeutumisen aiheuttaneen ongelmatilanteen yli. Nuori oli vuosien kuluessa oppinut käsittelemään tunteitaan kielellisesti ja joutunut useaan kertaan pohtimaan kielellisten vaikeuksiensa aiheuttamia rajoitteita. parin päivän kuluttua valintatulosten jul-kaisusta nuori kiitti saamastaan kuntoutuksellisesta tuesta vuosien varrella ja totesi rauhallisesti, että pääsy toiselle sijalle asetettuun opiskelupaikkaan on hänen ominaisuutensa huomioiden varmasti paras ovi tulevaisuuteen. ■

Leena Haataja toimii lastenneurologian professorina ja ylilääkärinä Turun yliopistossa ja Turun

yliopistollisessa keskussairaalassa.

Kielellinen häiriö on vakava asia

Mar

i Män

nist

ö

16KielipolKu 3/2011

Savon Vammaisasuntosäätiön ja Honkalampi-säätiön yhteistyö-nä toteutuva elämänlanka-pro-

jekti kehittää kuntoutuskurssimallia 13–20-vuotiaille neurologisia erityis-vaikeuksia tai neuropsykiatrisia on-gelmia omaaville nuorille ja heidän perheilleen.

projektin tarjoamalla kuntoutuk-sella tarkoitetaan sosiaalista kuntou-tusta, jonka avulla tuetaan ja vahvis-tetaan nuoren ja hänen perheensä elämäntaitoja. Kuntoutuksen tavoit-teena on, että nuori pystyy toteutta-maan elämäänsä eteenpäin itselleen

mielekkäällä tavalla ja hyväksymään oman erityisyytensä sekä sopeutu-maan elämään sen kanssa.

Kehittämistyötä tehdään Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella itä-Suomen alueella vuosina 2008–2013. Tavoitteena on, että kuntou-tuskursseja olisi tarjolla pysyvästi projektin päätyttyäkin.

vuoden prosessi perheille ja nuorille

projektin kuntoutuskurssikokonai-suudella tarkoitetaan noin vuoden

mittaista prosessia, johon kuuluu perheille ja nuorille suunnattuja ryh-mäjaksoja, palveluohjauksellisia ko-tikäyntejä sekä verkostotapaamisia yhteistyötahojen kanssa.

Ryhmäjaksoilla nuorille, vanhem-mille ja sisaruksille toteutetaan niin omaa kuin yhteistäkin ohjelmaa. Nuorten ryhmäjakson tavoitteena on arjen taitojen opettelun lisäksi sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toi-mimisen harjoittelu sekä myönteisen minäkuvan ja omatoimisuuden vah-vistaminen.

Tällä hetkellä projektissa on toteu-

eV

eli

ina

Ha

nn

on

en

Kuntoutuskurssilta varmuutta tulevaisuuteen

Elämänlanka-projektin kuntoutuskurssi oli kaikin tavoin positiivinen kokemus Anssi ja Ulla Immoselle. Kurssikokonaisuus tarjosi vertaistukea, tietoa

tukimahdollisuuksista, arjen taitojen harjoittelua ja uusia kavereita.

Aina kannattaa pyytää apua, eikä jäädä asioiden kanssa yksin, toteaa kurssilla mukana ollut Anssi Immonen.

eläm

änla

nka-

pro

jekt

in k

uva-

arki

sto

173/2011 KielipolKu

tettu kolme kuntoutuskurssikokonai-suutta. Neljäs kurssikokonaisuus al-koi kesällä 2011 ja jatkuu kevääseen 2012.

vertaistukea ja selkeyttä

tulevaisuuteen

Siilinjärveläiset Anssi ja Ulla Immo-nen kertovat kokemuksestaan elä-mänlanka-projektin kuntoutuskurs-sikokonaisuuteen osallistumisesta. 17-vuotias Anssi immonen on yksi seitsemästä nuoresta, jotka osallis-tuivat perheensä kanssa projektin kolmanteen kurssikokonaisuuteen.

Kurssikokonaisuuden aikana Ans-si opiskeli ammattiopisto luovissa valmentavalla ja kuntouttavalla lin-jalla. Anssin äiti ulla immonen muis-telee kurssikokonaisuuden alkaessa olleensa epävarma tuki-verkostossa tapahtuvien muutosten vuoksi.

– Aiemmin, kun oli yhteistyötä lastenpsykiatrian poliklinikkaan, siel-lä oli aina joku, jolla oli langat käsissä niin yhteydenpidon kuin tapaamis-ten sisällönkin suhteen. Sitten alettiin puhua siirtymisestä nuorisopuolelle. Huoletti, että miten asiat jatkossa järjestyvät, kun ihmiset vaihtuvat. Sii-hen asiaan toivottiin tukea ja eväitä elämänlanka-projektista.

ulla kertoo odottaneensa elämän-lanka-projektin kuntoutuskurssilta myös vertaistukea ja kokemusten-vaihtoa toisten vanhempien kanssa.

– Sitä ei jotenkin osannut kysyä kenenkään ”normaalinuoren” van-hemmalta, että miten voisin opet-taa vaikka rahankäyttöä tai muita käytännön asioita. ehkä sitä jollain lailla peitteli koko asiaa. ensimmäi-sellä kotikäynnillä käytiin läpi Anssin toimintakyky. oli helpottavaa tietää, että kurssilla nuoret harjoittelevat myös arjen taitoja. Ja sekin on hyvä, että niitä opetellaan vieraampien ai-kuisten kanssa. Sehän on ihan eri asia kuin että oma äiti on niistä koko ajan muistuttamassa, ulla pohtii.

adhd:n kanssa pärjää

Anssille arjen taitojen opettelu oli tär-keä kokemus.

– Varsinkin nuorten ryhmäjaksolla oli tilanteita, jolloin oli osattava pyy-tää apua toisilta esimerkiksi ruoan-laitossa. on hienoa, että jos homma ei etene, niin pystyy auttamaan mui-ta, eikä ajattele vain omaa etuaan. Muiden kurssilla olleiden nuorten kanssa hommat, kuten vaikkapa tis-kaaminen ja kaupassa käynti sujuivat, eikä esimerkiksi työnjaosta tarvinnut kinata.

Hän muistelee, että kurssikoko-naisuudesta jäi parhaiten mieleen vertaisohjaajan tapaaminen.

– Vertaisohjaaja kertoi omasta elämästään ADHD:n kanssa. oli hel-pottavaa tietää, että aikuisillakin on samoja ongelmia, ettei vieläkään pys-ty keskittymään pitkiä aikoja, muttei silti ole mitään hätää ja elämässä pys-tyy kyllä pärjäämään, Anssi kuvailee.

Tapaamisten sijoittuminen pit-källe aikavälille toi perheille mah-dollisuuden tutustua paremmin toi-siinsa ja seurata elämäntilanteiden muutosta.

– Kun oltiin kurssilla mukana ko-konainen vuosi, oli antoisaa tietää, mitä kullekin perheelle on tapahtu-nut ryhmäjaksojen välillä. ihmiset jäi-vät myös mieleen paremmin ja Anssi-kin sai ikäisiään kavereita, ulla kertoo.

Anssin mielestä nuorten ryhmä-jaksolla nuoret tutustuivat vielä pa-remmin toisiinsa. Hän on vieläkin yh-teydessä muutamiin kurssilla olleisiin nuoriin Facebookin kautta.

henkistä kasvua

Anssi ja ulla listaavat kurssikokonai-suuden parhaimmiksi hyödyiksi ver-taistuen ja tietoisuuden tukimuoto-jen jatkumisesta.

– Tietoisuus siitä, että tukimuoto-ja on tarjolla aikuiseksi asti, tuo var-muutta elämään. Kurssilla saikin pal-jon tietoa tukimuodoista. parhaiten mieleen jäivät kunkin perheen arjen haasteelliset tilanteet, joita purettiin auki keskustelemalla vanhempien ryhmässä. Siinä käytiin huumorin säestyksellä läpi vaikeitakin asioita ja ryhmässä vallitsi keskinäinen luotta-mus.

ulla oppi myös suhtautumaan eri tavalla arjen haasteisiin.

– Jos Anssi ei esimerkiksi herää 10–15 minuuttiin ensimmäisestä he-rätyksestä, on muistettava, että jollain toisella heräämiseen saattaa mennä paljon pidempi aika. Jos jokin asia su-juu helpommin, siitä saa voimaa, ulla kertoo. Hän koki hyödyllisenä myös sen, että omaohjaaja toimi kurssiko-konaisuuden aikana yhteyshenkilönä verkoston eri tahojen kanssa.

Anssi kannustaa muitakin eri-tyisnuoria perheineen hakemaan kuntoutuskurssille, sillä ongelmien kanssa ei hänen mukaansa tarvitse olla yksin. Hän muistelee kulunutta vuotta positiivisin ajatuksin.

– onhan ne asiat kurssin aikana muuttuneet. olen tämän vuoden aikana jotenkin kasvanut henkisesti. Ja nyt on koulupaikkakin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, Anssi kertoo vii-taten tänä syksynä alkaneisiin liiketa-louden opintoihin.

– Hyvä vaan, jos minustakin on ollut apua toisille kurssilaisille. olen tosi tyytyväinen siihen, että pystyin olemaan ihan oma itseni. ■

Eveliina Hannonen toimi kuntoutus-ohjaajana Savon Vammaisasunto-

säätiön Elämänlanka-projektissa.

Lisätietoa Elämänlanka-pro-jektin kuntoutuskurssitoi-minnasta saa osoitteesta www.savas.fi/elamanlanka/tai ottamalla yhteyttä projek-tin työntekijöihin.

Marjo Hodju Kuopio projektipäällikkö p. 040 721 0752 marjo.hodju@savas.fi

leila Ryynänen Joensuu Kuntoutusohjaaja p. 044 022 8937 leila.ryynanen@savas.fi

Tuula MatikainenJoensuuKuntoutusohjaajap. 040 509 3614tuula.matikainen@savas.fi

18KielipolKu 3/2011

Yasmina on käy uudenkaupun-gin Viikaisten yläkoulua. Koulu on suuri ja joskus Yasmina

muisteleekin pientä kyläkouluaan.– Mielestäni on tosi väärin, kun

pieniä kyläkouluja lakkautetaan. pie-nissä kouluissa oppilas voidaan edes jollakin lailla ottaa huomioon yksi-lönä. isossa koulussa olet vain yksi massan joukossa. opettajat eivät näe, eivätkä pysty puuttumaan kiusaami-seen.

Yasmina onkin erittäin huolissaan kotikuntansa aikeista lopettaa yhden alakoulun.

– Sitä virhettä ei saisi mielestäni

missään tapauksessa tehdä. Vaikka alakoulu oli minulle koulukiusaami-sen takia vaikeaa, on minulla sieltä kuitenkin monia hyviäkin muistoja, kertoo Yasmina.

leMpiaineet kiinnostavat

Yasminan lempiaineita koulussa ovat kuvaamataito ja englanti, joissa kum-massakin hän on hyvin taitava.

Yasmina on pohtiva ja idearikas tyttö. Hänellä on monia melko radi-kaalejakin ajatuksia.

– Joskus minua harmittaa, et-tä koulussa joudun opiskelemaan

aineita, joita en tule koskaan myö-hemmässä elämässäni tarvitsemaan. Minä haluaisin opiskella itseäni kiinnostavia aiheita. Jos ei tarvitsisi opiskella näitä ns. turhia aineita, jäisi aikaa paljon enemmän niille asioille, jotka kiinnostavat minua ja joista on minulle hyötyä tulevaisuudessa. Jos oppilas tietää, mitä aikoo tehdä aikui-sena, miksi hän ei voi opiskella juuri tuohon ammattiin tähtääviä oppiai-neita? Muissa aineissa menee vain aikaa hukkaan. Siitä on mielestäni tehokkuus kaukana, toteaa Yasmina.

sata sivua Mangaa

Yasmina on ollut jo pitkään kiinnos-tunut mangasarjakuvapiirtämisestä. Hänellä on valmiina monen sadan si-vun pituinen mangasarjakuva, jonka tekemisen hän aloitti 10-vuotiaana. Kun sarjakuvan lukee alusta loppuun, näkee kuinka Yasminan piirustustaito on vuosien varrella kehittynyt.

– Japani kiinnostaa minua kovasti ja suurin haaveeni onkin päästä jos-kus käymään siellä. Joudun todennä-köisesti kuitenkin vielä odottamaan muutamia vuosia ennen kuin haa-veeni toteutuu, Yasmina miettii.

Japanissa oppilailla on koulupu-vut ja ne olisivat Yasminan mielestä Suomessakin käytännölliset.

– Se vähentäisi arvostelua siitä, mitä kenelläkin on päällä. Jos ei ole muotivaatteissa, joutuu helposti syr-jityksi. Kun kaikki kulkisivat saman-laisissa koulupuvuissa, tämä poistaisi erilaisuuden tunnetta ja koulukiusaa-minen vähenisi tältä osin.

Yasminan mielestä koulupuvut voi-sivat olla tytöillä ja pojilla samanlaiset. – Myös tytöillä voisi olla pitkät hou-sut, sillä hame rajoittaa liikkumista. Jos kuitenkin tytöillä pitää olla hame, se voisi olla vaikka polviin ulottuva vekkihame. Mangasarjakuvahah-

Ma

ria

nn

e K

ulM

ala Nuori sarjakuvapiirtäjä

Yasmina Madmoune on 13-vuotias mangafani ja sarjakuvapiirtäjä.

193/2011 KielipolKu

moilla olevia minihameita en haluaisi käyttää, pohtii Yasmina.

haMstereita ja kaneja leMMikkeinä

piirustusharrastuksen lisäksi Yas-minan sydäntä lähellä ovat hänen hamsterinsa Muffinsi ja pulla.

– Ne ovat aivan ihania ja menen-kin aina koulusta tullessani suoraan katsomaan, mitä niille kuuluu. Ruokin ne ja leikin niiden kanssa.

Yasminalla on myös kaksi kania, Kaze ja lumi.

– Toisen kanin erikoisuus on se, et-tä se rakastaa sisustusohjelmia. Kun se on katsonut televisiosta sisustus-ohjelman, alkaa sen omassa häkissä todellinen järjestykseen laitto! Tai-danpa joskus tehdä vielä lemmikeis-tänikin sarjakuvan. ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentaja

Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

Mar

iann

e Ku

lmal

aTekstiä on toimituksen käytössä

Yasmina Madmounen vapaa-aikaan kuuluu piirtämisen lisäksi huolenpitoa lem-mikkihamstereista ja -kaneista.

20KielipolKu 3/2011

TUTKITTUA

ll Nina Vuorelan lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja aihees-ta Ylipaino, lihavuus ja painoin-

deksi suomalaisilla lapsilla tarkastettiin 1.6.2011 Tampereen yliopistossa.

lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden on raportoitu lisäänty-neen maailmanlaajuisesti. Nina Vuo-relan väitöstutkimuksessa selvitettiin 2–15-vuotiaiden lasten alipainon, yli-painon ja lihavuuden esiintyvyyden sekä 0–15-vuotiaiden lasten kasvun ja painoindeksijakauman (BMi, kg/m²) ajallisia muutoksia neljän viimeisen vuosikymmenen aikana pirkanmaan alueella.

Tutkimuksessa käytettiin vuosina 1974, 1981, 1991, 1995 ja 2001 synty-neiden lasten neuvola- ja koulutervey-denhuollossa mitattuja kasvutietoja. lisäksi tutkittiin vanhempien kykyä arvioida 5- ja 11–12-vuotiaiden las-

KM Marjatta Mikolan kasvatustieteen väitöskirja Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset tarkastettiin Jy-

väskylän yliopistossa 10.6.2011.oppilaiden moninaisuus ja heterogeeniset luokat

koulussa edellyttävät pedagogiikkaa, joka ottaa huomi-oon jo lähtökohtaisesti monenlaisten oppijoiden tarpeet. Hajanaiset opetusjärjestelyt ja oppilaan tuen järjestämi-sen tapa vähentävät oppilaiden osallistumisen mahdolli-suuksia. osa perusopetuksen oppilaista käy koulua kuu-lumatta luokkayhteisöön jo alakoulussa.

Marjatta Mikola selvitti, mikä koulussa estää tai mah-dollistaa kaikkien oppilaiden yhdessä oppimista ja koulun

Ylipaino, lihavuus ja painoindeksi suomalaisilla lapsilla

tensa painoluokka verrattuna kliinisin kriteerein tehtyyn luokitukseen.

Kaksivuotiaana ylipainon ja liha-vuuden yleisyys oli 2000-luvulla syn-tyneillä pojilla 6 % ja tytöillä 11 %. Viimeisten vuosikymmenien aikana viisivuotiaiden ikäryhmässä lasten ylipainon ja lihavuuden yleisyys säi-lyi vakaana (10 % pojilla ja lähes 20 % tytöillä).

lasten keskimääräisen painoin-deksin kasvu alkoi viiden ikävuoden jälkeen. Murrosiän lähestyessä erityi-sesti pojista kasvoi pidempiä ja paina-vampia verrattuna 1974 syntymäko-horttiin. 2000-luvulla joka neljäs 12- ja 15-vuotias poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava.

Varhaislapsuuden lihavuudella oli taipumus jatkua teini-ikään. Van-hempien oli vaikeaa arvioida lapsensa painoluokka. useimmat 5-vuotiaiden

lasten vanhemmista ja joka toinen 11-vuotiaiden lasten vanhemmista aliarvioivat lapsensa ylipainon.

Terveydenhuoltoon tarvitaan liha-vuuden ehkäisyohjelma ja olisi suo-siteltavaa aloittaa ohjaus jo varhais-lapsuudessa. Terveydenhuoltohen-kilöstön taitoa tarvitaan auttamaan vanhempia rakentamaan realistinen käsitys oman lapsensa koosta. ■

Nina Vuorela: Body Mass Index, Over-weight and Obesity Among Children in Finland – A Retrospective Epide-

milogical Study in Pirkanmaa District Spanning Over Four Decades. Acta

Universitatis Tamperensis; 1611, Tam-pere University Press, Tampere 2011.

ISBN 978-951-44-8445-2, ISSN 1455-1616.

Koulun arki liian hajanaista ja kiireistä

pedagogiikan soveltuvuutta kaikille oppilaille. Tutkimus toteutettiin eräässä perusopetuksen alakoulussa, jossa tutkija havainnoi koulun arkea kahden lukuvuoden aikana

– oppilaat, jotka tarvitsevat eniten jäsentynyttä tur-vallista arkea, joutuvat usein erityisopetuksen ja muun tuen antamisen tavan vuoksi kohtaamaan eniten vaih-tuvia aikuisia ja oppilasryhmiä koulussa, Mikola havaitsi.

usein unohdetaan, että hyvin toimiva luokkayhteisö voi myös toimia oppilaan tukena. oppilas ei välttämättä pysty liittymään ryhmään alati vaihtuvien opetusryhmi-en vuoksi. opetussuunnitelmassa määritellyt sosiaalisen kasvun tavoitteet eivät tällöin toteudu.

Tutkimus osoitti, ettei pedagogiikka koulussa muutu

213/2011 KielipolKu

TUTKITTUA

KM Erika Puron erityispedago-giikan väitöskirja Peruskoulun erityisopetuksen laatu oppilai-

den, huoltajien, koulunkäyntiavustaji-en, opettajien ja rehtorien arvioimana tarkastettiin 19.8.2011 Jyväskylässä.

erika puro tutki väitöskirjassaan peruskoulun erityisopetuksen laatua erityisopetukseen siirrettyjen tai otet-tujen oppilaiden, heidän huoltajiensa, koulunkäyntiavustajiensa, opettajien-sa ja rehtoreidensa näkökulmasta.

Tutkimustulokset osoittivat eri-tyisopetuksen laadun pääsääntöisesti hyväksi. Arvioijat kohdistivat erityis-opetukseen korkeita odotuksia, mutta olivat myös tyytyväisiä siitä saatuihin kokemuksiin. Vaikka odotukset koho-sivat kokemuksia korkeammiksi, oman koulun erityisopetukselle annettiin ar-vosanaksi 8.

Erityisopetukseen ollaan tyytyväisiä

parhaiten toimiviksi osa-alueiksi arvioitiin oppilaiden kouluviihtyvyys, oppimistulokset, opetus ja yhteistyö. Kunnan tuen sekä opetustilojen ja -vä-lineiden osalta laatu oli heikompaa.

erityisopetuksen laatu näyttäytyi eri ryhmien näkökulmista erilaisena. odotukset olivat yhdenmukaisem-pia ryhmien välillä kuin kokemukset. esimerkiksi oppilaat kokivat oman kouluviihtyvyytensä huomattavasti paremmaksi kuin mitä muut arvioit-sijaryhmät olettivat sen olevan. Tytöt viihtyivät koulussa paremmin kuin po-jat ja alaluokkien oppilaat paremmin kuin yläluokkien oppilaat.

erityisopetuksen laatu vaihteli kou-lujen välillä. eniten vaihtelua löytyi opetustilojen ja –välineiden, kunnan tuen, henkilöstön sekä koulun arvo-pohjan osa-alueilla. Näissä koulujen

väliset erot selittivät jopa 16-31 pro-senttia arviointien systemaattisesta kokonaisvaihtelusta.

Tutkimus toteutettiin opetushal-lituksen ja Jyväskylän täydennyskou-lutuskeskuksen koordinoiman LATU-hankkeen (2002-2004) yhteydessä. erityisopetuksen laatua mitattiin odo-tusten ja kokemusten vastaavuutena kymmenen koulun arkeen liittyvän osa-alueen avulla. ■

Erika Puro: Peruskoulun erityisope-tuksen laatu oppilaiden, huoltajien, koulunkäyntiavustajien, opettajien ja rehtorien arvioimana Jyväskylä

Studies in Education, Psychology and Social Research, no 417.

ISSN 0075-4625; 417, ISBN 978-951-39-4380-6 (nid.).

itsestään oppilaiden tarpeiden muuttuessa. pedagogii-kan muutos kaikille oppilaille sopivaksi edellyttää opet-tajien yhteistoimintaa ja pedagogista johtamista. Hetero-geenisen ryhmän opettamiseen eivät välttämättä sovellu aiemmin käytetyt pedagogiset ratkaisut.

opetuksen eriyttämisen käytännöt ovat osalle opet-tajista vieraita ja opettaja kokee usein opetuksen eriyt-tämisen työlääksi. Yksi opettaja ja yksi luokka -malli on väistymässä ainoana mallina järjestää opetusta. Koulun-käyntiavustajien lisäksi luokissa nähdään yhä useammin kaksi opettajaa.

oppilaan ja koulun henkilöstön hyvinvointi tarvitsee koulun arjen eheyttämistä. Tutkimus osoittaa, että opet-tajien ja oppilaiden arki on varsin pirstaleista. opettajat kokevat kiirettä ja opetussuunnitelman sisällöt laajoiksi. Koulussa tarvitaan lisää eheyttä ajankäyttöön, opetus-suunnitelmaan, opetusjärjestelyihin ja oppilaan tuen järjestelyihin.

Mikola korostaa, että pedagogisesti, sosiaalisesti, psy-kologisesti ja fyysisesti esteetön oppimisympäristö kuu-luu kaikille oppilaille. eräs keino eheyden lisäämiseksi on tuoda tukitoimet oppilaan luo omaan luokkaan.

– Kiirekulttuuri koulussa ei synnytä hyvää oppimista. Koulun kehittämisessä tulisi keskittyä sellaisten pedago-gisten ratkaisujen etsimiseen, jotka soveltuvat hyvin he-terogeenisten luokkien oppimisen ohjaamiseen, Mikola painottaa. ■

Marjatta Mikola: Pedagogista rajankäyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä

Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 412, 304 s., Jyväskylä 2011, ISSN: 0075 4625,

ISBN: 978 951 49 4309 7.

KielipolKu 3/201122

puheenjohtajapäiväterityisosaamiskeskus Suvituulessa Turussa järjestet-tiin puheenjohtajapäivät jäsenyhdistysten puheen-johtajille ja muille yhdistysaktiiveille 10.–12.6.2011. Tilaisuus oli ajoitettu liittokokouksen kanssa samaan viikonloppuun.

liiton puheenjohtajan Terttu Erilän avauspuheen-vuoron jälkeen liittovaltuuston puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen esitteli toimintakauden 2008–2011 tu-loksia ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen toiminta-kauden 2012–2015 haasteita. Kouluttaja Kari Loimu evästi yhdistyksiä ja liittoa luennossaan, jonka aiheena oli haasteena jäsenläheisyys.

puheenjohtajapäiväväen oli mahdollisuus osallis-tua liittokokoukseen ja tutustua liiton palveluihin Suvi-tuulen aulassa olevassa näyttelyssä. Toiminnanjohtaja Tiina Viljasen ja järjestöpäällikkö Marika Raililan joh-dolla pohdittiin liittokokousten päätösten merkitystä yhdistyksille ryhmätöiden avulla. Yhdistysten vetäjät saivatkin osallistujilta tukun ideoita eteenpäin välitet-täväksi.

Sunnuntain ohjelmassa oli teematyöpajoja useis-ta eri aiheista. ennen lounasta ja kotiinlähtöä Marika Railila käsitteli päivien palautetta ja päätti tilaisuuden. ensi vuonna uudestaan?

esitys hallitusohjelMaan

2011–2015Aivoliitto ry, Diabetesliitto ry ja Suomen Sydänliitto ry tekivät keväällä yhteisen esityksen hallitusohjelmaan. liitot esittivät hallitusohjelmaan seuraavia toimia:

Suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-ar-von edistämiseksi hallitus

– valmistelee eduskunnalle sosiaali- ja terveyden-huollon järjestämisen ja rahoituksen uudistamisen siten, että järjestelmästä tulee selkeä ja johdon-

Liitto tiedottaa

uusi liittovaltuusto 2012–2015

Aivoliiton liittokokous pidettiin Turussa erityisosaamis-keskus Suvituulessa 11.6.2011.

Kokouksessa valittiin uusi liittovaltuusto vuosiksi 2012–2015. uuden liittovaltuuston puheenjohtajana toimii Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyh-distyksestä. Varapuheenjohtajana jatkaa Rauno Veija-nen etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja dysfasiayhdistyk-sestä.

liittovaltuuston varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Pekka Lehtonen, AVH Länsi-Uudenmaan afasia- ja aivohalvausyhdistys ry Eija Pyötsiä, AVH Kymenlaakson afasia ja aivohalvausyhdistys ry Ari-Pekka Klami, Sli Kymenlaakson Aada ry Maire Valli, AVH Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistys ry Risto Ahlman, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Hannu Kuusela, Sli Afasialasten tuki ry (valtakunnallinen yhdistys) Kauko Vesanto, AVH Satakunnan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Marja Paavonkallio, AVH Pohjois-Karjalan aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry Armi Parviainen, AVH Pyhä- ja Kalajokilaaksojen aivohalvausyhdistys ry Seija Jokela, AVH Lapin aivohalvausyhdistys ry

liittovaltuuston varajäseniksi valittiin:Marja Sundström-Pullinen, AVH Pirkanmaan AVH-yhdistys ry Taito Puttonen, Sli Afasialasten tuki ry

liittokokous hyväksyi tärkeimpänä asianaan liiton strategiat ja tavoitteet 2020 -asiakirjan, joka ohjaa seu-raavien vuosien toimintaa.

päiv

i Sep

pä-

lass

ila

päiv

i Sep

pä-

lass

ila

233/2011 KielipolKu

Liitto tiedottaa

mukainen ja että se takaa tarkoituksenmukaisen, katkeamattoman hoidon ja kuntoutuksen ihmisen tervehtymiseen, työ- ja toimintakyvyn palautu-miseen asti. Samalla vahvistetaan valtion ohjaus-ta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

– uudistaa lääkekorvausjärjestelmän sosiaali- ja terve-ydenhuollon järjestämis- ja rahoitusuudistuksen yh-teydessä siten, että lääkkeiden korvattavuus ja käyt-tö ovat osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta.

– sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatot, tarvitta-essa perhekohtaisesti, yhdistetään ja kohtuullistetaan.

– tekee kestävää arvopohjaista, yli vaalikausien ulottu-vaa kansalaisten terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta edistävää politiikkaa ja kytkee kansalaisten hyvinvoin-tia ajavat järjestöt suunnitteluun, päätöksentekoon ja eri hallinnon aloilla toteutettaviin ohjelmiin, kuten Kaste ii.

kokeMuskouluttajat välittävät tietoa aMMattilaisille

Kokemuskouluttaja on pitkäaikaissairas, vammautu-nut, jonkin diagnoosin saanut tai heidän läheisensä, joka pitää alustuksia tuleville sosiaali-ja terveyden-huollon ammattilaisille. Tämä toiminta antaa opiske-lijoille mahdollisuuden oppia, mitä on elää sairauden tai vamman kanssa. Tulevien ammattilaisten oma näkemys työhönsä syvenee, kun kokemustieto antaa tieteellisen tiedon rinnalle toisenlaisen näkökulman asiaan.

Reumaliiton hallinnoimassa hankkeessa on mu-kana 24 kolmannen sektorin toimijaa ja opetusyksik-köverkostossa 32 oppilaitosta. Hankkeen aikana on järjestetty useita kokemuskouluttajien koulutuksia ja perustettu ohjausryhmiä ympäri Suomea.

Kokemuskouluttajien tiedot on kerätty hankkeen sivustolle Kokemuskouluttajapankkiin. Sinne pääsevät kirjautumaan oppilaitosten opettajat sekä järjestöyh-teyshenkilöt, joilla on tarvittavat tunnukset. Sivuilta löytyy monipuolista tietoa kokemuskouluttaja-asiasta ja tulevista koulutuksista.

Aivoliitto on ollut mukana Kokemuskoulutuksesta pätevää/pysyvää -hankkeissa vuodesta 2008 lähtien. liitolla on 15 kokemuskouluttajaa.

lisätietoja löytyy osoitteesta www.kokemuskou-lutus.fi .

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

vertaistukiarvat Myynnissä

Aivoliitto ry järjestää yhteistyössä kuuden muun järjes-tön kanssa Vertaistukiarpajaiset koko maan alueella Ah-venanmaata lukuun ottamatta ajalla 29.8.–31.12.2011. Arpajaisten tuotto jaetaan järjestöjen kesken niiden myyntiosuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertaistukityöhön.

Kultareuna ry lähettää liiton jäsenille 10 kpl 3 eu-ron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-, palau-tus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat, että myymättömät tai lunastamattomat arvat palautet-taisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi tilisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on opel Astra 1.4 T -hen-kilöauto. Muina voittoina on muun muassa matka-lahjakortteja, kuntolomia, risteilyjä, veitsitukkeja, ve-renpainemittareita, navigaattoreita, henkilövaakoja, tekstiilejä ja paljon muuta. Voittojen yhteisarvo on yli 560 000 euroa.

puhetta-sivusto Facebookissa

lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löy-tyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja kes-kustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella kos-kettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vaikutta-maan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu osoitteessa www.facebook.com puhetta-sivustoon.

Tervetuloa!

KielipolKu 3/201124

Syyskuu

13.9.Neurologisten

vammaisjärjestöjen NV-cafe, Tampere

Tiistaina 13.9. NV-cafe on NV-järjes-töjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskusteluilta yhteistyön suunnitte-lemiseksi. paikka. Buff et & Cafe linko-suo, Näsilinnankatu 26, Tampere. lisä-tiedot järjestösuunnittelija Carita Sink-konen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi , p. 050 308 9095.

14.9.Dysfasialla on uusi nimi

-yleisötilaisuus, RovaniemiKeskiviikkona 14.9. klo 18.00–20.00, Ti-roli-sali, Rovakatu 2. Aivoliiton järjestä-mä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuor-ten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. Tilaisuuden avaa suunnittelija elina Salo, Aivoliitto ry, luennoitsijana erikoispuheterapeutti, Fl leena ervast. Vanhemman puheen-vuoro Heli Hänninen. lisätiedot elina.salo@aivoliitto.fi , p. 040 543 7292.

20.9.Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Turku

Tiistaina 20.9. klo 18.00–20.00, Turun kaupunginkirjasto, Studio, linnankatu 2. Aivoliiton järjestämä avoin yleisöti-laisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistami-sesta. Tilaisuuden avaa toiminnan-johtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry, lu-ennoitsijana puheterapeutti, FM ulla Ström. paikallinen yhdistys esittelee toimintaansa. lisätiedot elina.salo@aivoliitto.fi , p. 040 543 7292.

syyskuu 23.–25.9.Terveys- ja hyvinvointipäivät,

Varkausperjantaista sunnuntaihin 23.–25.9, Vammeltalo, Ahlströminkatu 12. pai-kallistoimijoiden järjestämä kaikille avoin messu- ja koulutustapahtuma. lauantain luento-ohjelmassa tietois-kut mm. kielellisestä erityisvaikeudes-ta, autismista, Aspergerista, ADHD:sta sekä Tourettesta. päivien ohjelma ko-konaisuudessaan löytyy osoitteesta www.varkaudenvammel.net. lisätiedot satu.lukka@aivoliitto.fi , p. 040 526 2855.

24.–25.9.Valtakunnalliset

lastentarhanopettajapäivät, Joensuu.

liiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti on päivillä näytteilleasettaja-na.

26.9.Tuli uusi terveydenhuoltolaki – mikä muuttuu? -seminaari,

SeinäjokiMaanantaina 26.9. 15.00–18.00, Kir-konkrannin auditorio, Ala-Kuljunkatu 1 D, Seinäjoki (käynti takakautta). pu-hujina peruspalveluministeri paula Risikko, johtava ylilääkäri Tiina perä Seinäjoen terveyskeskuksesta ja sai-raanhoitopiirin johtaja Göran Honga Vaasan sairaanhoitopiiristä. Seminaa-riin ovat tervetulleita neurologisten järjestöjen jäsenet, päättäjät, viran-haltijat ja muut asiasta kiinnostu-neet. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: aluesihteeri Jorma lahikainen, p. 040 5110109, jorma.lahikainen@epilepsia.fi ja järjestösuunnittelija Carita Sink-konen, p. 050 3089095, carita.sinkko-nen@aivoliitto.fi. ilmoittautuminen maksuttomaan tilaisuuteen 12.9. mennessä. Kahvitarjoilu. Järjestäjinä NV-järjestöjen aluetyöntekijät. Ks. tar-kempi ohjelma www.nv.fi -sivuilta.

27.9.Dysfasialla on uusi nimi

-yleisötilaisuus, JyväskyläTiistaina 27.9. klo 18.00–20.00, Jyväs-kylän kaupunginkirjaston pieni luen-tosali, Vapaudenkatu 39–41. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeu-desta ja sen tunnistamisesta. Tilaisuu-den avaa suunnittelija elina Salo, Aivo-liitto ry, luennoitsijana puheterapeutti, erityisopettaja, FT Ritva Ketonen. Afa-sialasten tuki ry esittelee toimintaan-sa. lisätiedot elina.salo@aivoliitto.fi , p. 040 543 7292.

lokakuu

1.10.Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät,

JyväskyläADHD-liiton, Aivoliiton sekä Autis-mi- ja Aspergerliiton järjestämä päivä jäsenyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille lauantaina 1.10. klo 10.00–16.00. paikka: Haukkarannan koulu, Haukkalantie 56, Jyväskylä.

4.10.Erilaisen oppimisen hullut päivät,

HelsinkiTiistaina 4.10. klo 11.00–18.00 eri-lai-sen oppimisen keskuksessa, Vilhon-katu 4, Helsinki (Kaisaniemi). Toimin-nallinen erilaisen oppimisen päivä. luentoja, tietoiskuja, näytetunteja, tai-detuokioita, lukineuvontaa, näytteil-leasettajia ja paljon muuta. Tilaisuus on tarkoitettu erilaisille oppijoille, van-hemmille, ammattilaisille ja kaikille, joita erilainen oppiminen kiinnostaa. Järjestäjät: erilaisten oppijoiden liitto ja Helsingin seudun erilaiset oppijat. lisätiedot: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi tai p. 09 4763 6666.

lokakuu

TAPAHTUMAKALENTERI

253/2011 KielipolKu

4.10.Neurologisten sairauksien

huomioiminen palvelujärjestelmässä, Kotka

Tiistaina 4.10. klo 9.00–15.00, Kotkan pääkirjaston auditorio, Kirkkokatu 24. Neurologisten vammaisjärjestöjen järjestämä yleisötilaisuus, erityisenä kohderyhmänä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Tilai-suudessa kokemuspuheenvuoroja sekä sosiaaliasiamies Sirkku pilalet-din. päivän ohjelma kokonaisuudes-saan löytyy osoitteesta www.nv.fi . lisätiedot satu.lukka@aivoliitto.fi, p. 040 526 2855.

6.10.Ajankohtaista kielellisestä erityisvaikeudesta, Turku

Torstaina 6.10. klo 10–16 erityisosaa-miskeskus Suvituulessa koulutuspäivä kuntoutusohjaajille, ks. ilmoitus s. 42.

7.10.Varhaiskasvatusmessut 2011,

Helsinki.Koulutus- ja messutapahtuma. lii-ton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti on messuilla näytteilleaset-tajana osastolla B19a. lisätiedot www.varhaiskasvatusmessut.net.

Lokakuu Kuntakampanja, Pohjois-Suomi,

Varkaus ja Länsi-UusimaaNäkymätön näkyväksi -kampanjan järjestävät Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry. Kuntakampanjan paikkakunnat vaih-televat vuosittain ja nyt jo kahdeksat-ta kertaa järjestettävän kampanjan alueina/paikkakuntina ovat pohjois-Suomi, Varkaus ja länsi-uusimaa. Tilaisuudet on suunnattu kuntien päättäjille, sosiaali-, terveys- ja ope-tustoimen viranhaltijoille. Kampan-jatilaisuuksien tarkoitus on tiedottaa

vähemmän tunnetuista neurologi-sista oireyhtymistä ja niiden aihe-uttamista toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päällepäin.

Lokakuu Kuntakampanja-tilaisuus,

Pohjois-SuomiAivoliiton järjestämä tilaisuus.

Lokakuu Kuntakampanja-tilaisuus, Varkaus

ADHD-liiton järjestämä tilaisuustiistai-na 4.10. klo 14.30–16.30.

Lokakuu Kuntakampanja-tilaisuus,

Länsi-UusimaaAutismi- ja Aspergerliiton järjestämä tilaisuus.

12.10.Neurologisten

vammaisjärjestöjen NV-cafe, Lahti

Keskiviikkona 12.10 klo 17.00–19.00, Ravintola Wanha Herra, (Metelin-mäki-kabinetti, 2. krs.) laaksokatu 17, lahti. NV-cafe on NV-järjestöjen yhdistysaktiivien kontakti- ja keskus-teluilta yhteistyön suunnittelemisek-si. päivän ohjelma kokonaisuudes-saan löytyy osoitteesta www.nv.fi . lisätiedot satu.lukka@aivoliitto.fi, p. 040 526 2855.

18.10.Kielellinen erityisvaikeus

-koulutustilaisuus, HelsinkiKoulutuksen aiheena on kielellinen erityisvaikeus ja kielenkehityksen tukeminen arjessa. paikka: Valkea Ta-lo, ilkantie 4, Helsinki. lisätiedot ja ilmoittautuminen www.aivoliitto.fi/koulutukset tai koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi , p. 040 543 7288. ok-opintokeskuksen tukemaa koulutusta.

20.–21.10.Valtakunnalliset neuvolapäivät,

Helsinki liiton Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti on päivillä näytteilleasettaja-na. lisätiedot www.thl.fi .

21.–23.10.Terveysmessut, Helsinki

Aivoliitolla on oma messuosasto Ter-veysmessuilla Helsingin Messukeskuk-sessa. osaston numero on 6m41. Mes-sut Avoinna 21.–23.10. pe klo 10–19, la ja su klo 10–18.

Marraskuu

9.11.Dysfasialla on uusi nimi

-yleisötilaisuus, LahtiKeskiviikkona 9.11. klo 18.00–20.00 lahden kaupunginkirjasto, auditorio os. Kirkkokatu 31. Aivoliiton järjes-tämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeu-desta ja sen tunnistamisesta. luen-noitsijana on lT, foniatrian erikoislää-käri Marja Asikainen. päijät-Hämeen dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry esittelee toimintaan-sa. lisätiedot suunnittelija elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi , p. 040 5437 292.

10.–12.11.Apuväline, Hyvinvointi & Koti 11 -messut, Tampere

Apuväline, Hyvinvointi & Koti 11 -messut ovat maan ainoa apuväline-alan messu- ja kongressitapahtuma. paikka: Tampereen Messu- ja urheilu-keskus. Avoinna 10.11. klo 9–17 (vain ammattilaisille), 11.11. 9–17 (myös yleisölle), 12.11. 9–16 (myös yleisölle). Aivoliitto ry on näytteilleasettajana osastolla 924.

TAPAHTUMAKALENTERI

Marraskuu

26KielipolKu 3/2011

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa! Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta. Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys. Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino. Koko ohjelma samalla lipulla!

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi: www.terveysmessut.fi , facebook.com/terveysmessut

Liput: 14/10 ¤, kokoaikalippu 25/18 ¤.Samalla lipulla myös Kauneus-, Muoti-, Nordic Hair- ja Gold Silver Watch -messuille.

Järjestäjä: Suomen Messut, p. 040 4503250

H

yödynnä 4 euron alennuksesi, l

eikkaa...Helsingin Messukeskus

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta. Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys. Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi:

Nordic Hair- ja Gold Silver Watch -messuille.

Kaikki terveydestä alan suurtapahtumassa!Huippu luentoja, maksutonta terveyden testausta. Uusimmat hoitomuodot ja liikuntalajit. Terveelliset herkut ja super foodit. Seksuaalisuus ja terveys. Stressinhallinta, hidastaminen ja tasapaino.

Ohjelma, esiintyjät ja ilmainen messuklubi:

H

yödyynnä 4 euron alennuksesi, l

eikkaa...

... k

uponki ta

lteen ja tuo messuille!✁

4¤Avoinna pe klo 10–19, la–su klo 10–18

Oikeuttaa 4 euron alennukseen normaali-hintaisesta aikuisen pääsylipusta (14 ¤).

Tämä edun Sinulle tarjoaa Aivoliitto ry.

21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus21.–23.10.2011 Helsingin Messukeskus

(erilliseen inforuutuun)

lisätietoja tapahtumista ja koulu-tuksista hintoineen ja sisältöineen sivuiltamme www.aivoliitto.fi . Neu-rologisten vammaisjärjestöjen (NV) tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa www.nv.fi .

22.11.Aistien merkitys arjessa

-koulutus, HelsinkiArvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus ii tiistaina 22.11., Valkea talo klo 9–16.15. Järjestäjinä ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry. Ks. ilmoitus s. 11.

23.11.Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Espoo

Keskiviikkona 23.11. klo 18.00–20.00, Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, auditorio, puustellinmä-ki 4–6, espoo. Aivoliiton järjestämä avoin yleisötilaisuus lasten ja nuor-ten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta. luennoitsijana

lisätietoja

TAPAHTUMAKALENTERIon lT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asikainen. pääkaupunkiseudun dys-fasiayhdistys ry esittelee toimintaan-sa. lisätiedot suunnittelija elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi , p. 040 5437 292.

23.11.Kielellinen erityisvaikeus

-koulutustilaisuus, Lappeenranta

Koulutuksen aiheena on kielellinen erityisvaikeus ja kielenkehityksen tu-keminen arjessa. paikka: Hotelli Cu-mulus. lisätiedot ja ilmoittautuminen www.aivoliitto.fi /koulutukset tai kou-lutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi , p. 040 543 7288. ok-opintokeskuksen tukemaa koulu-tusta.

273/2011 KielipolKu

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi

14.9.2011 Rovaniemi klo 18.00–20.00

Tiroli-Sali, Rovakatu 2

•Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry

•Luennoitsijana Leena Ervast, erikoispuheterapeutti, FL

•Vanhemman puheenvuoro Heli Hänninen, Rovaniemi

20.9.2011 Turkuklo 18.00–20.00

Turun kaupunginkirjasto, Studio, Linnankatu

•Avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivoliitto ry

• Luennoitsijana Ulla Ström, puheterapeutti, FM

• Paikallinen yhdistys esittelee toimintaansa

27.9.2011 Jyväskyläklo 18.00–20.00

Jyväskylän kaupunginkirjasto, pieni luentosali, Vapaudenkatu 39 - 41

•Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry

•Luennoitsijana Ritva Ketonen, puheterapeutti, FT, erityisopettaja

•Afasialasten tuki ry esittelee toimintaansa

9.11.2011 Lahtiklo 18.00–20.00

Lahden kaupunginkirjasto, auditorio, Kirkkokatu 31

•Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry

•Luennoitsijana Marja Asikainen, foniatrian erikoislääkäri, LT

•Päijät-Hämeen dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten tuki ry esittelee toimintaansa.

23.11.2011 Espooklo 18.00–20.00

Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan toimipaikka, auditorio, Puustellinmäki 4–6

• Avaus Elina Salo, suunnittelija, Aivoliitto ry

•Luennoitsijana Marja Asikainen, foniatrian erikoislääkäri, LT

•Pääkaupunkiseudun dysfasiayhdistys ry esittelee toimintaansa.

Kielellistä erityisvaikeutta on Suomessa aiemmin kutsuttu dysfasiaksi. Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen.

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen/nuoren kielellinen oppiminen on hidasta ja hä nen kielellinen toimintakykyn-sä on ikään nähden puutteellinen, vaikka näönvarainen päättelykyky on normaali.

Kielellinen erityisvaikeus voidaan diagnosoida leikki-iässä, mutta tukitoimet tulee aloittaa jo epäilyvaiheessa. Varhain aloitetut, riittävät ja oikein kohdennetut tukitoi menpiteet pienentävät erityisvaikeuden haittaa.

Kielellisen erityisvaikeuden syy on usein perinnöllinen. Sen esiintyvyys on noin seit semän prosenttia. Suomessa on siten noin 70 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä eri-tyisvaikeudesta valmistui tou kokuussa 2010. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suo-men Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä on koonnut suosituksen.

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus

Tervetuloa Aivoliiton yleisötilaisuuteen kuulemaan lisää kielellisestä erityisvaikeudesta

Lisätietoja: Suunnittelija Elina Salo/Aivoliitto ry p. 040 5437 292 elina.salo@aivoliitto.fi

KielipolKu 3/201128

Kuntorannantie 14, Varkaus

www.kuntoranta.fi

Vaihtelu virkistää!Vaihtelu virkistää!

Tarjoukset voimassa 31.12.2011 saakka, ei juhlapyhinä.

Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelusta(017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.fi

Hyvinvointi-päivä 1 vrkpuolihoidollaSis. yhden vapaavalintaisen 25 min. hoidon ja aquatarkylvyn

alk./perhehuone

Perheloma 2 vrk(2 aikuista ja 2 lasta 4-17 v) 199,–

/hlö/2 hh

Tanssi-viikonloppu 2 vrkpuolihoidollaSis. tanssilipun lauantain orkesteritansseihin

129,–

/hlö/2 hh109,–

Marjatta-koulu perustettu 1972, hoitopedagoginen koulu(steinerpedagoginen erityiskoulu) keskellä Helsinkiä.Erityisopetusta varten suunniteltu koulu on tarkoitettu esi-ja peruskouluikäisille, kehitysvammaisille ja psyykkistä jasosiaalista tukea tarvitseville oppilaille.

os. Poutuntie 12, 00400 Helsinki (Pohjois-Haaga)Iltapäivätoimintaa ja loma-aikoina päivystys.Tiedustelut Pirjo Kostiainenp. 09-4777 1221marjatta-koulu@pp.inet.fi

Tervetuloa tutustumaan!

TERVETULOA KOULUUN!

Työeläke.fi on Suomen työeläkejärjestelmän

yhteinen verkkopalveluportaali.

Sieltä löytyvät yhteydet oman

eläkelaitoksen palveluihin,

työeläkeote ja eläkkeen

hakemispalvelu.

Työeläke.fi

293/2011 KielipolKu

Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, kotihoitoa, siivous- ja ateriapalvelua, vanhainkoti, ryhmäkoteja sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti.

HAVUKOSKEN PALVELUKESKUSEteläinen Rastitie 12, 01360 Vantaa

puh. (09) 874 141, fax (09) 8741 4555www.vanhustenkotiapu.fi

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään hoitoon.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ryRatamestarinkatu 12, 00520 Helsinki

Puhelin (09) 2727 910, faksi (09) 2727 9120

www.superliitto.fi

Keski-Pohjanmaanerikoissairaanhoito- ja

peruspalvelukuntayhtymäMariankatu 16-20, 67200 Kokkola

Puh. (06) 826 4111www.kpshp.fi

30KielipolKu 3/2011

Valtioneuvoston asetus perus-opetusasetuksen 2§:n muutta-misesta tuli voimaan 1.1.2011.

lain tavoitteena on vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeut- ta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. sekä lisätä annettavan tuen suunni-telmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia ja monia-mmatillista yhteistyötä.

eli

na

Sa

lo Perusopetuslakiin muutoksia elokuusta alkaen

Opetuksen järjestäjien tuli ottaa muutettujen opetussuunnitelmien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat käyttöön viimeistään

elokuun alussa 2011.

Tuen muodot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki.

yleinen tuki

Yleinen tuki on kaikkien oppilaiden oikeus ja se rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantunti-joiden yhteistyönä ja vuorovaikutuk-sessa oppilaan huoltajan kanssa.

• opetuksen eriyttäminen, opetta- jien yhteistyö ja opetusryhmien joustava muuntelu• Tukiopetus ja lisäksi voidaan käyt- tää oppimissuunnitelmaa, osa- aikaista erityisopetusta tai avusta- jaa.

Nämä ovat keinoja vastata opetus-ryhmän tai yksittäisen oppilaan tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

tehostettu tuki

Tehostettua tukea annetaan oppi-laalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tu-kimuotoja silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki on suunnitel-mallista ja se ehkäisee ongelmien kasvamista. Se voi sisältää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, paitsi erityisen tuen päätöksellä annettavaa erityisopetusta. Myöskään oppiainei-den oppimääriä ei voida yksilöllistää.

• Kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuu.• perustuu pedagogiseen arvioon ja oppilaalle laaditaan oppimis- suunnitelma.• oppilaan opettaja/-t laativat kir- jallisen pedagogisen arvion, voi- daan tarvittaessa käyttää myös muita asiantuntijoita.• Arvion laadinnassa hyödynne- tään mahdollista yleistä tukea varten laadittua oppimissuunni- telmaa (sekä huoltajan luvalla lap- sen kuntoutussuunnitelmaa).• Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppi- laan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogi-

313/2011 KielipolKu

seen arvioon perustuen moniam- matillisessa oppilashuoltoryh- mässä tai -työssä.

oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan op-pimissuunnitelmaan.

erityinen tuki

erityinen tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteet ei toteudu muilla tukitoimilla.

• Tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä.• Muodostuu erityisen tuen pää- tökseen perustuvasta erityisope- tuksesta sekä muista perusope- tuksen tukimuodoista.• Käytössä perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Tuen antamiseksi tehdään kirjalli-nen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymis-tä. erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitse-mis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut.

erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka niiden alettua ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen anta-mista, jos psykologisen tai lääketie-teellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksen viivästymi-sen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuok-si voida antaa muuten.

ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa sekä tehtävä oppi-laasta pedagoginen selvitys. erityisen

tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.

Mikäli oppilas ei enää tarvitse eri-tyistä tukea, tulee tuen lopettamises-ta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuun-nitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HoJKS).

HoJKSn laatimisessa hyödynne-tään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä sekä kuntoutussuunnitelmaa, jos huolta-ja antaa luvan. HoJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

lisätietoja perusopetuslaki ja -asetus www.finlex.fi ja opetushalli-tuksen sivuilta www. oph.fi. ■

Elina Salo toimii suunnittelijana Aivoliitossa.

Aikaisemmasta käytännöstä poiketen koulumatkatuki myönnetään lukuvuoden

opiskeluajan todellisen keston mu-kaan 1–12 kuukaudeksi. Aikaisempi yhdeksän tukikuukauden enimmäis-määrän rajoitus poistui käytöstä. Jos lukuvuoden opiskeluaika on esimer-kiksi 13.8.–30.5. (9 täyttä kuukautta ja vähintään 18 päivää), koulumatkatu-ki voidaan myöntää 10 kuukaudeksi.

Muutoksen myötä myös yli sata kilometriä ylittävältä yhdensuuntai-selta koulumatkan osuudelta aiheu-tuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää joukkoliikennet-tä tai koulutuksen järjestäjän järjestä-

mää kuljetusta. Jos opiskelija kulkee koulumatkan omaa matkustustapaa käyttäen, kuten esim. omalla autolla, matkakustannukset korvataan edel-leen enintään sadalta kilometriltä.

Koulumatkatuki voidaan opiske-lijan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaih-tuu useita kertoja lukuvuoden aika-na. Koulumatkatuen oma matkustus-tapa tarkoittaa, että koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijan tilille.

Jos tuki voidaan myöntää oman matkustustavan perusteella, opiske-lija saa käyttää koulumatkallaan mitä tahansa matkustustapaa. Mahdolli-set joukkoliikenteen liput opiskelija ostaa tällöin normaaliin opiskelija-

hintaan ja koulumatkatuen ostoto-distusta ei käytetä lippua ostettaessa.

oman matkustustavan ja koulu-kuljetuksen mukaiseen koulumatka-tukeen tuli 1.8.2011 lukien korotus. oman koulumatkatuen suuruuden voi laskea Kelan sivuilla olevalla kou-lumatkatuen määrän laskurilla.

Muutoksen myötä koulumatka-tuki voidaan myöntää myös näyttö-tutkintona suoritettavaan ammatilli-seen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen pelastusopistos-sa ja Rikosseuraamusalan koulutus-keskuksessa.

lisätiedot ja lähde: www.kela.fi. ■

Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana

Aivoliitossa.

Sa

Tu lu

KK

a

Koulumatkatukeen muutoksia

1.8.2011 lähtien koulumatkatukeen on

tullut joitakin muutoksia.

32KielipolKu 3/2011

333/2011 KielipolKu

Rahapelienuusi ikäraja on18 vuottaRahapelien uusi ikäraja on 18 vuotta. Alle 18-vuotias ei saa pelata edes vanhempiensa seurassa tai luvalla.

Pidetään yhdessä huolta, että uusi ikäraja tiedetään ja sitä noudatetaan. Rahapelaaminen on aikuisten juttu.

79258_Ainala_RAY_K18_Jarjestokampanja_pohja_0107_A4.indd 1 5.8.2011 12.54

34KielipolKu 3/2011

PoimittuaOikeus puhua

Papunet-sivustossa on avattu uusi kokonaisuus puhevammaisuudesta. Sivuilla kerrotaan mitä on puhevam-maisuus, keitä ovat puhevammaiset ihmiset ja miten kommunikointi-kumppanin ilmaisua voidaan tukea. Sivuilla tarkastellaan puhevammai-suutta myös ihmisoikeuksien, lain-säädännön ja vammaispolitiikan näkökulmista sekä tutustutaan kom-munikoinnin esteettömyyteen ja tie-toyhteiskunnan saavutettavuuteen.

Sivuille on jatkossa tulossa tietoa, mistä saa apua, jos läheisellä on puhevamma.

Puhevammaisuus-sivut löytyvät osoitteesta www.papunet.net/tietoa/puhevammaisuus/ ■

Tekstiä on toimituksen käytössä

Lietolaiset Aistitalon pojat Jari-Matti Hiltunen ja Marko Koivisto Ruisrockissa.

pekk

a el

omaa

353/2011 KielipolKu

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTA

USLÄ

HETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

PoimittuaEkapeleihin uudistuksia

Maksuttoman Ekapeli-oppi-mispelin esiopetukseen ke-hitettyä versiota, Ekapeli-Es-

karia, on nyt mahdollista pelata myös ilman käyttäjäksi rekisteröitymistä. uudistus nopeuttaa harjoitusmene-telmän käyttöönottoa ja helpottaa peliin tutustumista. ekapeli-eskarin voi nykyisin ladata suoraan lukiMat-sivuilta osoitteesta http://www.luki-mat.fi /ekapeli.

pelin käyttäjäksi rekisteröitymi-nen tuo kuitenkin pelaajan ohjaajan käyttöön lisäpalveluja, kuten työka-luja lapsen etenemisen seurantaan,

sekä mahdollistaa pelin pelaamisen useammalla eri tietokoneella esimer-kiksi koulussa ja kotona. ekapeli-har-joittelun on havaittu tuovan lisätukea lukemisen perustaitojen oppimiseen. Tällä hetkellä ekapeliin rekisteröityjä pelaajia on yli 90 000.

Myös muita ekapeli-oppimispelin versioita on uudistettu. Suomenruot-sinkielisen Ekapeli-SpelEttin sisältöjä on laajennettu ja pelin mukautumis-ta pelaajan taitotasoon on parannet-tu. ekapeli-Spelett ja muut ekapelin versiot ovat maksutta saatavilla osoit-teesta http://www.ekapeli.fi . Muiden

kuin ekapeli-eskarin käyttöönotto edellyttää kuitenkin käyttäjäksi re-kisteröitymisen.

ekapelistä on saatavilla myös ver-sio matematiikan perustaitojen har-joitteluun.

lukemisen perustaitojen harjoit-teluun tarkoitettua ekapeli-oppimis-peliä kehitetään Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön tu-kemassa valtakunnallisessa LukiMat-hankkeessa. ■

36KielipolKu 3/2011

Haluan liittyä:SLI-yhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt. Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityi-siltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________

Allekirjoitus

henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinenlapsen syntymävuosi ____________________ammattilainenmuu _________________________________

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

✂

Aktuellt

Styrka genom nätverk är ett för-äldrarnätverksprojekt 2011–2013 (2016) där målgruppen är

föräldrar till barn och unga med funk-tionsnedsättning. projektet förvaltas av Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV) och har som samarbets-part Hjärnförbundet.projektet har som mål:

- att öka föräldrarnas egenmakt (empowerment) och stöda dem i att formulera sina egna mål

- att samarbeta med kommunala myndigheter och serviceproducen-ter och få dem att ta i bruk nya stöd-former för familjer

- att stöda anhöriga i förhållande

till myndigheter- att bilda nätverk mellan olika för-

äldragrupper.Gruppen bestämmer själv på vil-

ket sätt den träffas, hur ofta, vad som

diskuteras och hur man vill påverka.inom projektet bildas två regio-

nala grupper i Österbotten, en i mel-lersta Nyland och en i Åboland.

Är du intresserad av att delta i den regionala gruppen närmast dig eller är du intresserad av att fungera som gruppledare?

Ta kontakt med: projektkoordinator Tina Holms, t. 06 319 56 53, e-post: tina.holms@fduv.fi (Österbotten) projektkoordinator Marita Mäenpää, t. 09 434 236 13, e-post: marita.maenpaa@fduv.fi (Nyland och Åboland). ■

Styrka genom nätverkvill du påverka ditt barns stöd och service?

373/2011 KielipolKu

www.pkssk.fi

KAAVIN APTEEKKIKeskustie 2, 73600 Kaavi

puh 017-662 014

APILA APTEEKKIAjokatu 83, Lahtipuh. 03-876 220

KORTESJÄRVENAPTEEKKI

Jääkärintie 53, Kortesjärvipuh. 06-488 0300

Paraisten ApteekkiRantatie 24, Parainenpuh. 02-454 4001

Luuniemenkatu 4, 74100 IISALMI

puh. 029 000 1050(017) 838 5232

Avoinna maanantai-perjantaiklo 10-15

PANIMOMUSEO

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

Simon ApteekkiRatatie 8, Simo

puh. 016-266 009

KEMIN I APTEEKKIAsemakatu 1, Kemi

puh. 050 505 2561

WIKLUNDIN APTEEKKIKauppiaskatu 7-9, 20100 Turku

SOKOS WIKLUNDPuh. 02-214 4400

KIURUVEDEN KAUPUNKIwww.kiuruvesi.fi

www.ipty.fi

Malmin asematie 6, 00700 Helsinkipuh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380www.kiinko.fi

Varsinais-SuomenErityishuoltopiirin Ky

Myllyojantie 2 21520 Naskarla

puh. 0400 929 220 www.v-suomenehp.fi

LUMON OY

Pesutupa ViherpeippoKavallinpelto 13, 02710 Espoo

puh. 09-509 3115, 0400 631 182

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Sievin ApteekkiHaikolantie 18, Sieviwww.sievinapteekki.fi

FEORA OY ABIndustriområdet

66900 NykarlebyTel. 06-781 7430, fax 06-722 0404

ALFA BAG OYVasarakuja 19, 67100 Kokkola

puh. 06-8245 100

Invataksi Riitta Ylitalo

Hämeenlinna, puh. 0400 481 090

TURUN SEUDUNINVATAKSIT

Tilauskeskus 02-233 22331 + 8 tilataksit

Kangasniemen ApteekkiOtto Mannisentie 12, Kangasniemi

puh. 015-431 631

HAKUNILAN APTEEKKI

Laukkarinne 6, Vantaapuh. 09-877 0580

38KielipolKu 3/2011

unihiekkaa etsiMässä

lähes kaikilla lapsiperheillä on ko-kemuksia repaleisista, huonosti nu-kutuista öistä. Silti unikoulut nostat-tavat vahvoja tunteita ja herättävät kiivaita keskusteluja nettipalstoilla. Todellisuudessa useat erilaiset uni-koulumenetelmät on tieteellisesti to-dettu toimiviksi, tehokkaiksi ja täysin turvallisiksi.

Hyviä suomenkielisiä neuvoja lapsen nukuttamiseen ja unikoulu-tukseen ei ole ollut saatavissa. Suo-malaisen lääkärin ja kokeneen toimit-tajan kirja Unihiekkaa etsimässä – Rat-kaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin antaa vanhemmille käytännöllisiä neuvoja vauvojen ja taaperoiden uni-vaikeuksien korjaamiseen.

Kirja perustuu tuoreimpaan ulko-maiseen ja kotimaiseen tieteelliseen tutkimustietoon, jota elävöittävät perheiden tositarinat. Hyvät neuvot ovat tarpeen, sillä huonoilla yöunilla on laajoja fyysisiä ja psyykkisiä hait-tavaikutuksia niin aikuisille kuin lap-sillekin.

Kirjassa esitellään unipulmien ratkomiseen monta erilaista lähesty-

Kirjahyllymistapaa, jotka usein parantavat ko-ko perheen hyvinvointia. Kukin per-he voi valita omaan tilanteeseensa ja arvomaailmaansa parhaiten sopivat keinot. eri menetelmien tehokkuu-desta, hyödyistä ja mahdollisista hai-toista kerrotaan tasapuolisesti.

Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu: Unihiekkaa etsimässä

– Ratkaisuja vauvan ja taaperon uni-pulmiin. Duodecim. 2011.

taaperosta taitavaksi toiMijaksi

lapsen kyky säädellä tunteita ja käyt-täytymistä kehittyy päivähoitoiässä kovaa vauhtia. itsesäätelytaitojen ke-hittymisessä vaikuttavat kognitiiviset taidot, lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja kasvatuskeinot.

Jos itsesäätelytaidoissa on puut-teita, lapsi voi olla levoton ja impulsii-vinen tai toisaalta arka, vetäytyvä tai aggressiivinen. itsesäätely on perusta lapsen sosiaalisten taitojen ja suhtei-den syntymiselle ja onnistumiselle. itsesäätelyn pulmat tuovat ongel-mia kaverisuhteisiin ja kuormittavat myös vanhempia ja päivähoidon am-mattilaisia. Aikuiset voivat kuitenkin omalla käyttäytymisellään vahvistaa lapsen itsesäätelytaitojen hyvää ke-hitystä.

Taaperosta taitavaksi toimijaksi -kirjassa kuvataan itsesäätelytaitojen kehitystä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja tukea lasta. Kirjassa tarkas-tellaan, miten itsesäätelyn puutteet heijastuvat lapsen hyvinvointiin, sosiaalisiin taitoihin sekä ryhmässä toimimiseen ja kuvataan keinoja tu-kea lapsen lisäksi myös vanhempia ja päivähoidon henkilökuntaa. Kirja on suunnattu alle kouluikäisten lasten ja alaluokkalaisten parissa työskentele-ville ammattilaisille.

lapsen ylivilkkaus ja impulsiivi-nen käyttäytyminen on iso haaste vanhemmuudelle. Vanhempien var-hainen tukeminen ehkäisee ongel-

mien kasaantumista ja auttaa löytä-mään ohjauskeinoja, jotka opettavat lapselle oman toimintansa säätelyä. Vanhempien ja lapsen välisen myön-teisen vuorovaikutuksen tukeminen auttaa perheitä pois kielteisen vuo-rovaikutuksen kehältä. Toiminnan suunnittelu, etukäteen sovitut sään-nöt sekä välittävä ja johdonmukai-nen läsnäolo muodostavat hyvän pohjan arjen kohtaamisille ja itsesää-telytaidon kehittymiselle.

Aro, T. & Laakso, M.-L. (toim.). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itse- säätelytaitojen kehitys ja tukeminen.

Niilo Mäki Instituutti. 2011.

loikkiksella ketteräksi

Motorisen oppimisen vaikeudet ovat yleisiä. Ne vaikeuttavat usein niin ar-jen toimintoja kuin koulutaitojen op-pimista. Motoriikan ongelmat voivat ilmetä motoristen suoritusten hitau-tena, epätarkkuutena sekä vaihtele-vuutena ikäisiin nähden. usein on-gelmat tulevat ilmi päivähoitoiässä monimutkaisempia motorisia taitoja harjoitellessa.

Loikkiksella ketteräksi -julkaisussa perehdytään motorisessa oppimi-sessa ilmeneviin vaikeuksiin, niiden havainnointiin ja oppimisen tukemi-seen. Kirjassa esitellään motoriseen oppimiseen liittyvän teoriatiedon lisäksi motorisen oppimisen vaike-uksien havainnointiin suunniteltu Ketteräksi-havainnointimenetelmä sekä motorisen oppimisen tukemi-seen suunniteltu loikkis-kerhoidea.

Materiaalit auttavat aikuisia ym-märtämään lasten motoriikan on-gelmia ja kehittämään niiden ha-vainnoimisen ja tukemisen taitoja. Kirja on tarkoitettu erityisesti esi- ja alkuopetusikäisten kanssa työsken-televille sekä eri alojen terapeuteille. Kirjassa esitetyt tukitoimet on helppo järjestää niin yleisopetuksen tunneil-la, tehostettuna tukena tukiopetuk-sessa kuin erityisenä tukena erityis-

393/2011 KielipolKu

Kirjahyllyopetuksessa.

on varsin tyypillistä, että moto-risen oppimisen ongelmat jäävät havaitsematta tai peittyvät muiden kehityksen ongelmien taakse. Mo-torisen oppimisen vaikeudet olisi kuitenkin tärkeää tunnistaa mahdol-lisimman varhain, sillä vaikeudet ra-joittavat lapsen toimintakykyä ja ta-savertaista osallistumista vaikuttaen edelleen itsetunnon ja tunne-elämän kehitykseen sekä kaverisuhteisiin. Tu-kitoimien alkaa heti, kun huoli lapsen motorisesta kehityksestä herää.

Viholainen, H., Hemmola, P.-M., Suvikas, J. & Purtsi, J.: KUMMI 7 – Arvi-ointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaa-leja. Loikkiksella ketteräksi. Niilo Mäki Instituutti & Suomen CP-liitto ry. 2011.

unikoulu aikuisille

Kärsitkö nukahtamisvaikeuksista? onko unesi luonteeltaan katkonais-ta? Haaveiletko virkistävistä yöunista ja tehokkaista työpäivistä?

unettomuus on yleisin unihäiriö, josta tutkimusten mukaan kärsii jo yli miljoona suomalaista. unettomuu-den seurauksena elämänhalu vähe-nee, mieliala heittelee ja stressi, kes-kittymisvaikeudet sekä tapaturma-riskit lisääntyvät. Huonosti nukuttua yötä seuraava päiväväsymys haittaa

merkittävästi arjen toimia ja heiken-tää elämänlaatua. unettomuudesta onkin tullut 2000-luvun työikäisten painajainen.

Unikoulu aikuisille -kirja ohjaa sel-vittämään unettomuuden syitä ja ris-kitekijöitä. Kirja tarjoaa ajantasaista tietoa unettomuuden tutkimuksesta, ehkäisystä ja hoidosta sekä riittävän ja laadukkaan yöunen merkityksestä. uni on herkkä hyvinvoinnin mittari ja voit itse tehdä paljon unesi paranta-miseksi. Huolehdi unestasi, niin uni huolehtii sinusta. Anna unelle aikaa!

Kirjoittajista Markku Partinen on neurologian dosentti ja unitutkija ja Maarit Huovinen työskentelee lää-ketieteen toimittajana ja tietokirjai-lijana. Työparilta on ilmestynyt myös WSoY:n Miten voit -sarjassa käytän-nönläheinen teos Terve uni (2007).

Markku Partinen ja Maarit Huovi-nen: Unikoulu aikuisille. Opi selättä-

mään unettomuus. WSOY 2011.

tyhjenevä pesä - täysi sydän

Tyhjenevä pesä - täysi sydän on kirja naisille naisista, jotka elävät elämäs-sään tärkeää elämänvaihetta, jossa on monta palloa samaan aikaan il-massa. lapset lähtevät kotoa, mutta samaan aikaan keskielämää elävien

naisten elämässä on kyse paljosta muustakin: ikääntymisestä, vaihde-vuosista, terveydestä ja työstä.

Kirjoittajat avaavat tätä elämän-vaihetta rohkeasti tyhjenevän pesän teemojen kautta, eivät kaihda elä-mänvaiheen kipeitäkään puolia. He tuovat näkyville myös elämän posi-tiivisen perustotuuden: Kun suljet takanasi yhden oven, löydät edestäsi uuden oven, josta kulkea. luopues-sasi jostain, vaikka kuinka rakkaasta, saat aina jotain muuta tärkeää tilalle.

Kirjassa tarkastellaan sekä äidin ja aikuistuvan nuoren suhdetta, van-hempien parisuhdetta että naisen suhdetta omaan elämäänsä. Kirjaan kootut tarinat täydentyvät asiantun-tijapuheenvuoroin ja tarjoavat oival-luksen hetkiä naisen elämän kasvu-vaiheessa. Tyhjenevän pesän aikaan on aika pohtia miten elää omaa elä-mää täydesti, mitkä haaveet on tär-keä vielä täyttää, miten nainen halu-aa elämänsä iltapäivää viettää.

Vuoden 2010 tiedetoimittaja Tuu-la Vainikainen ja elämäntaidonval-mentaja Johanna Muuraiskangas elävät itse elämänvaihetta, josta kir-joittavat. parivaljakon ihmisläheinen, kansantajuinen ja käytännöllinen opas auttaa itsenäistyvien lasten van-hempia kohtaamaan uusia haasteita sisältävän tulevaisuutensa.

Tuula Vainikainen, Johanna Muu-raiskangas: Tyhjenevä pesä - täysi sy-dän. Naisena ja äitinä uuden elämän

kynnyksellä.WSOY. 2011.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

40KielipolKu 3/2011

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää teks-tejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoittee-seen paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi . Kuviin mukaan tiedot kuvateks-tiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. lehteen 4/2011 tarkoitetut aineistot 3.10.2011 mennessä.

Yhdessä

postia yhdistyksiltä

Kymenlaakson Aada ry järjestää päivä Helsingissä -bussiretken lauantaina 29.10. Bussi 1 reitillä lap-peenranta (8.00)–Kouvola (9.15)–Helsinki–itäkes-

kus–keskusta. Bussi 2 reitillä Karhula (9.00) – Helsinki–itäkeskus–keskusta. paluumatkalle lähdetään klo 16.00. Hinta jäsenille ja heidän perheilleen meno-paluu 5 euroa/henkilö.

Myös yhdistyksen ulkopuoliset ovat tervetulleita mu-kaan, heiltä meno-paluumatka 25 euroa/henkilö.

ilmoittautumiset 14.10. mennessä Aada ry, puhelin 045 121 9331. Aikataulu- ja reittimuutokset mahdollisia.

lisätietoja yhdistyksestä: www.kymenlaaksonaada.org.

Vieläkö muistat Vertaisvirran?

Vertaisvirta-hanke oli Aivoliiton ja Ok-opintokeskuksen yhtei-nen koulutushanke 1.1.2009–

31.12.2010. Hankkeen aikana koulu-timme määräaikaisten vertaisryhmi-en ohjaajia Kajaanissa ja lahdessa sekä AVH-yhdistysten aluekerhojen ohjaajia Turussa, Rovaniemellä, Mik-kelissä ja Kuopiossa.

Muistuttaisin vielä, että voitte pi-tää myös yhteyttä muihin koulutuk-sessa olleisiin henkilöihin sähköpos-tin kautta (jaoimme koulutuksessa yhteystiedot) ja vaihtaa kuulumisia sekä saada itselle vertaistukea ryh-män ohjaamisen iloissa ja karikoissa. Myös Aivoliiton järjestösuunnitteli-joilta saa apua ryhmien käynnistämi-sessä.

Antoisaa matkaa määräaikaisten vertaisryhmien maailmassa.

Järjestösuunnittelija Heli Taskinen

Määräaikaisella vertaisryhmällä on selkeä aloitus ja lopetus. Ryhmä kokoontuu 5–6 kertaa ja ryhmän tar-koituksena on tuoda jotakin uutta yh-distyksen toimintaan. Ryhmä voi olla keskusteluryhmä tai sitten toiminnal-linen ryhmä (esimerkiksi liikunta-, kä-sityö- tai retkeilyryhmä). Tiedän, että ainakin kalastusryhmä on ollut kovin suosittu. Toivottavasti te koulutetut määräaikaisten ryhmien ohjaajat in-nostuisitte vaikkapa työparin kanssa kokeilemaan näin syksyllä jotakin uutta ryhmää yhdistyksessä.

Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry toimii autismin kirjon, ADHD-tyyppisten, dysfaattisten sekä lukivaikeushenkilöiden eduksi

yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä kerhoja, koulutusta, vertaistukea ja virkis-tystä.

Yhteystiedot: SAMDY ry, Satakunnan yhteisökeskus, isolinnankatu 16, 28100 poRi. päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan. puh. 044 346 0898.Sähköposti: sam-dy@samdy.info.

Tarkempia tietoja toiminnasta (kerhot, vertaistuki) ja tapahtumista (tilaisuudet, leirit, retket, koulutukset) koti-sivuilla: www.samdy.info.

SAMDY ry Kymenlaakson Aada ry

413/2011 KielipolKu

Yhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HelSiNKiveijo.kivisto@aivoliitto.fi

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTiarto.o.maenpaa@gmail.comAila peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTiarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fi Jäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMpeReelina.salo@aivoliitto.fi Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY

elina Salo, p. 040 543 7292, elina.salo@aivoliitto.fi

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/dyma@dyma.infoKalevantie 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino lemmetyinen, p. 0400 720 460reino.lemmetyinen@tuakk.fi

ETELÄ-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYJuhani Kari (pj), p. 06 512 0183 (k), 050 305 2392ourannevantie 177, 63400 Alavus asjuhani.kari@pp1.inet.fi

Alavuden keskustelukerhoJuhani Kari, ks. tiedot yllä

Härmänmaan-Kortesjärven keskustelukerhoTuula Mäki-Fränti, p. 06 488 7126, 040 865 7606Saarijärventie 371, 62420 Kortesjärvituula.maki-franti@netikka.fi

Kyrönmaan keskustelukerhoMarjo Kari, p. 050 576 7619potilantie 23, 66400 laihiaMarjokari73@gmail.comAnita Somppi, p. 044 035 0394Santaloukontie 203, 66400 laihiaanita.somppi@gmail.com

Seinäjoen keskustelukerhoHeli Vainionpää p. 06 414 9584, 040 822 4733

pikkukuja 3 B 3, 60320 Seinäjokihvainionpaa@luukku.comheli.vainionpaa@netikka.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, isolinnankatu 16, 28100 poRi p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fi Minna lehtinenp. 050 330 5068Minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoouti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

ÖSTERBOTTENS DYSFASIFÖRENING RF-POHJANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RY

Kaksikielinen dysfasiayhdistysHannele Holm, p. 040 7349286hannele.holm@netti.fi

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KouVolAsatu.lukka@aivoliitto.fi Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFA-SIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.com

Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,kata.vertsikka@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAM-MAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 lAHTiJäsenasiatTuomo leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), p. 040 877 3404Nina.HSDY@gmail.compäivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi /~hkuusela/Maarit Heimonenmaarit.heimonen@elisanet.fi

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fi paula immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 loimaapaula.immonen1@luukku.com

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi /pdypdy@sci.fi pl 11, 33451 Tampereelina el-Sayed, p. 040 512 7009

Lasten ja vanhempien kerhoHannele Selin, p. 045 260 2141hannele.selin1@luukku.com

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Marjaana laaja, p. 050 331 3306marjaana.laaja@jippii.fi

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna lehmusoksal.lehmusoksa@netti.fi

42KielipolKu 3/2011

Yhdistykset alueittainETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.com/Tarja lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comSaku linnamurto saku.linnamurto@isshp.fi .

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYS-FASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.com

Anne-Maarit palviainen (pj.) p. 050 306 8261annemaarit.palviainen@gmail.comNoora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792nmikkone@luukku.com

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

KAINUUN JAPOHJOIS-POHJANMAAN ALUE Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fi Vastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SUOMEN ALUEEIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 RoVANieMivirpi.lumimaki@aivoliitto.fi Vastuualue:liikunta

Suvilinnantie 2, 20900 TURKU • puh. 02 2138 200 • info@aivoliitto.fi • www.aivoliitto.fi

Ajankohtaista kielellisestä erityisvaikeudesta

Aika: Torstai 6.10.2011, klo 10.00–16.00 Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Kohderyhmä: Kuntoutusohjaajat Järjestäjä: Aivoliitto ry

Ohjelma:10.00–10.15 Aamukahvi 10.15–10.30 Tervetuloa Suvituuleen,

toiminnanjohtaja Tiina Viljanen 10.30–11.15 Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta,

palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski 11.15–12.15 Tutustumiskierros Suvituuleen ja Nuortentaloon 12.15–13.00 Lounas 13.00–13.45 Neuropsykiatrinen valmennus, neuropsykiatrinen valmentaja Marianne Kulmala 13.45–14.30 Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projekti, suunnittelija Elina Salo 14.30–14.45 Iltapäiväkahvi 14.45–15.00 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluopas perheille, järjestösuunnittelija Satu Lukka 15.00–15.30 Kielellinen erityisvaikeus – yhdyshenkilöverkosto, koulutussuunnittelija Riitta Tuusa 15.30–16.00 Päivän yhteenveto

Aivoliitto ry tarjoaa osallistujille kahvit ja lounaan, matkakuluista osallistuja vastaa itse.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Satu Lukka järjestösuunnittelija puh. 040 5262 855 satu.lukka@aivoliitto.fi

Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 23.9.

Kaveripiiri on tapaamispaikka verkossa puhe- ja kehitysvammaisille.

Siellä voi jutella, tavata uusia ihmisiä ja viestiä kuvilla ja kirjoittamalla.

www.kaveripiiri.fi

Löydä ja tapaa kavereita verkossa

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto lappalainenks. tiedot yllä

Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

433/2011 KielipolKu

aIVOLIITTO rYSuvilinnantie 220900 TuRKu p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi info@aivoliitto.fi , www.aivoliitto.fi .

aLUeeLLInen TOImInTaJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HelSiNKi p. 040 543 7287Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSenPaLVeLUTJäsenasioidenhoitaja Sanna Reuna p. 02 2138 225, 040 8450 430

LaKIPaLVeLUa JÄSenISTÖLLelakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi .

KUnTOUTUSPaLVeLUT JaKOmmUnIKaaTIOKeSKUSpalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri pirkko pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti eliisa laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti päivi liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi lönnqvist p. 02 2138 275puheterapeutti piia Aro-pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359puheterapeutti Salla pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

TULKKIPaLVeLUTpuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPaLVeLUT Ja aVH-YHdYSHenKILÖTOImInTaKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMpeRe p. 040 5437 288

KIeLeLLInen erITYISVaIKeUS -TOImInTaSuunnittelija elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMpeRe p. 040 543 7292

PrOJeKTITovet auki afaattisille – Juttu-tupaprojektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904projektityöntekijä pirjo laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

onnistunut työhönpalaaminen -projektipalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOImISTO Ja HaLLInTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222

VIeSTInTÄViestintäpäällikköpäivi Seppä-lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOmen nUOrTenTaLO OYJohtaja Marjatta laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnat p. 040 5583 410Nuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TuRKu p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne ingman p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio litmasenkaari 1 C 13 70820 Kuopio p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASAlMi p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja pia laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi

LIITTOVaLTUUSTOn PUHeenJOHTaJaSirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys rysirpakuukkanen@windowslive.com.

LIITOn Ja LIITTOHaLLITUKSen PUHeenJOHTaJaAsiantuntija, lKT Terttu eriläTampereen yliopistollinen sairaalaterttu.erila@pshp.fi

erITYISOSaamISKeSKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 taisuvituuli@sunnanvind.fi .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509 taitoptreat@toptreat.fi .

Yhteystiedot

M3 Itella Oyj

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Suomen Nuortentalo Oy

Tarjoamme neuropsykiatrista valmennusta henkilöille, joilla on neuropsykiatrinen erityisvaikeus (esimerkiksi kielellinen erityisvaikeus, ADHD, Aspergerin tai Touretten oireyhtymä).

Valmennuksesta saa apua ja tukea – arjen- ja elämänhallintaan – itsenäistymiseen – itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen – opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.

Valmennus tapahtuu asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristössä valmennustapaamisissa, joita on yleensä 1–2 kertaa viikossa. Lisäksi yhteyttä pidetään sähköpostitse ja puhelimella.

Neuropsykiatrista valmennusta tarjotaan myös perheille, joissa jollakin perheenjäsenellä on neuropsykiatrinen erityisvaikeus. Valmentaja auttaa perhettä löytämään keinoja ja toimintamalleja arkeen.

Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa valmennuspalveluita Turussa, Kuopiossa sekä Jyvässeudulla.

Lisätietoja:www.nuortentalo.fi .Suomen Nuortentalo Oy/valmennuspalvelutSuvilinnantie 10, 20900 TurkuVastaava ohjaaja Pia Lavermanpia.laverman@nuortentalo.fi p. 050 447 8763

Neuropsykiatrista valmennusta