kardioeqspresi 950000 390000 004 - Medportal.ge · apTd _ aqtivirebuli parcialuri Tromboplastinis dro aPTT ... swmm _ sarqvlis win mimarTuli moZraoba ... va,wamodgoma) ,zrdis Suilis

ooqqttoommbbeerrii

22000066

kk aa rr dd ii oo ee qq ss pp rr ee ss ii ss

JJ uu rr nn aa ll ii

ee qq ii mm ee bb ii ss aa TT vv ii ss

ssaasswwrraaffoo ssaammeeddiicciinnoo ddaaxxmmaarreebbaa

kkaarrddiioollooggiiss vviizziittii bbiinnaazzee

ssaatteelleeffoonnoo uuffaassoo kkoonnssuullttaacciiaa

� 004 �95 00 00

39 00 00

oeqspresdiagnostikakardioeqspresdiagnostikakardioeqspre
















arainvaziuri kardiologiuri kvlevis sruli speqtrigguulliiss eeqqoosskkooppiiaa,, ffeerraaddii,,

uuwwyyvveett--nnaakkaadduurrii ddaa ppuullss ddoopplleerriiTT

gguulliiss rriittmmiiss 2244--ssaaaaTTiiaannii mmoonniittoorriirreebbaa ((hhoolltteerriiss mmeeTTooddiiTT))

aarrtteerriiuullii wwnneevviiss 2244--ssaaaaTTiiaannii mmoonniittoorriirreebbaa

ffiizziikkuurrii ddaattvviirrTTvviiss tteessttii ((ttrreeddmmiillmmeettrriiaa))

eelleeqqttrrookkaarrddiiooggrraaffiiaa

gguulliiss eelleeqqttrrooffiizziioollooggiiuurrii ggaammookkvvlleevvaa ((ttrraannsseezzooffaagguurrii))

llaabboorraattoorriiuullii kkvvlleevvaa

mmoonnaacceemmeebbiiss kkoommppiiuutteerruullii ddaammuuSSaavveebbaa..

misamarTi: vaJa-fSavelas 83/11� 95 00 33; 53 73 00

misamarTi: vaJa-fSavelas

83/11

Jurnali ufasod daurigdeba asobiT eqims sxvadasxva samedicino dawesebulebaSi

2 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

aaaassss _ arasteroiduli anTebis sawinaaRmdego saSualebebi

aavv _ atriaventrikuluri AVaappTTdd _ aqtivirebuli parcialuri Tromboplastinis dro aPTTaaffss _ antifosfolipiduri sindromi

aaffhh _ arafraqciuli heparini

aaww _ arteriuli wneva

ggttoo _ gamomtani traqtis obstruqcia

ddkkmm _ dilataciuri kardiomiopaTia

ddmmhh _ dabalmolekuluri heparini

eekkgg _ eleqtrokardiograma

TTmmii _ TiT-mxris indeqsi

iiee _ infeqciuri endokarditi

ii//vv _ intravenuri _ i/viiii _ iSemiuri insulti

iikkdd _ implantirebuli kardioverter defibrilatori

kkaaddAA_ koronaluri* arteriebis daavadeba _ CADkkkkii _ kiduris kritikuli iSemia

kkmmii _ koW-mxris indeqsi

kktt _ kompiuteruli tomografia

kkttaa _ kompiuterul-tomografiuli angiografia

mmii __ miokardiumis infarqti

mmiiii _ mwvave iSemiuri insulti

mmkkss _ mwvave koronaluri sindromi

mmmmii _ miokardiumis mwvave infarqti _ AMImmppggttoo _ marcxena parkuWis gamomtani traqtis obstruqcia

mmpphh _ marcxena parkuWis hipertrofia

mmrraa _ magnitur-rezonansuli angiografia

ookkpp _ orkameriani peisingi

ppaadd _ periferiuli arteriebis daavadeba

ppppkkmm _ peripartuli kardiomiopaTia

pptt _ parkuWovani taqikardia _ VTrrkkkk _ randomizebuli _ kontrolirebuli kvleva

sswwmmmm _ sarqvlis win mimarTuli moZraoba

ttiiSS _ tranzitoruli iSemiuri Seteva

uukkss _ uecari kardiuli sikvdili

ffaaTTee _ filtvis arteriis Trombembolia

ccnnss _ centraluri nervuli sistema

wwff _ winagulTa fibrilacia _ AFhhkkmm _ hipertrofiuli kardiomiopaTia

AED _ avtomaturi garegani defibrilatori

AHA _ amerikis gulis asociacia

ALS _ intensiuri Terapia

BLS _ ZiriTadi sasicocxlo funqciebis uzrunvelyofa

CABG _ koronaluri arteriebis Suntireba

CPR _ gul-filtvis reanimacia

ECC _ gadaudebeli kardiovaskuluri daxmareba

EMS _ gadaudebeli samedicino momsaxureba

GP IIb/IIIa _ glikoprotein IIb/IIIa inhibitori

Hb Alc _ glikozirebuli hemoglobini

INR _ saerTaSoriso normalizebuli Tanafardoba

PCI _ perkutaneuli intervencia

SCA _ uecari kardiuli aresti

TEE _ transezofaguri eqoskanireba

VF _ parkuWTa fibrilacia

VT _ parkuWovani taqikardia

gamocemaSi gamoyenebuli abreviaturebis nusxa

3kardi o eqspresdiagn o stika 537300 950033 ��

Sinaarsi

hipertrofiuli kardiomiopaTia ------------------------------------------------------------ 4

antiTrombocituli medikamentebi kardiologiaSi ---------------------------------------- 10

kardiovaskuluri daavadebebis menejmenti orsulobis dros ---------------------------- 14

antiTrombuli saSualebebi orsulobis dros ---------------------------------------------- 18

samedicino kvlevebis mokle mimoxilva ----------------------------------------------------- 22

jorjlis arteriebis daavadeba ------------------------------------------------------------- 26

ACC/AHA 2005 wlis gaidlaini qveda kidurebis

periferiuli arteriebis daavadebis Sesaxeb ----------------------------------------------- 36

ZiriTadi cvlilebebi gul-filtvis reanimaciis (CPR)

da gadaudebeli kardiovaskuluri daxmarebis (ECC)

amerikis gulis asociaciis (AHA) 2005 wlis gaidlainebSi ------------------------------- 44

medikamentebi romlebic axangrZliveben QTintervals da iwveven Torsades de Pointes (TdP)-s ----------------------------------------- 48

pasuxebi JurnalSi mocemul kiTxvebze ------------------------------------------------------ 54

** oorrTTooggrraaffiiuullii lleeqqssiikkoonniiss bboolloo ggaammoocceemmiiss mmiixxeeddvviiTT mmiiRReebbuulliiaa `̀kkoorroonnaalluurrii~~,, uuccxxoo ssiittyyvvaaTTaa lleeqqssiikkoonnSSii ggvvxxvvddee--

bbaa `̀kkoorroonnaalluurriicc~~.. CCvveenn vveemmxxrroobbiiTT oorrTTooggrraaffiiuull lleeqqssiikkoonnss..

4 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

SSeessaavvaallii

hipertrofiuli kardiomiopaTia ((hhkkmm)) met-

naklebad gavrcelebuli (1:500) genetikuri dar-

Rvevaa. WeSmariti hhkkmm ganisazRvreba rogorc

marcxena parkuWis hipertrofia ((mmpphh)) sistemu-

ri da kardiuli mizezebis ararsebobisas**. mi-

si gavrcelebis sixSire qalebsa da mamakaceb-

Si Tanabaria. gvxvdeba yvela rasis adamianeb-

Si.

ggeenneettiikkaa

hhkkmm avtosomur-dominanturi memkvidruli pa-

Tologiaa. misi mizezi gulis sarkomeris ci-

lovani komponentis makodirebeli 10 genidan

erT-erTis mutaciaa. yvelaze xSiria beta-mio-

zinis mZime jaWvis, miozin SemakavSirebeli ci-

la C-s da kardiuli troponini T-s makodire-beli genebis mutaciiT ganpirobebuli hhkkmm. rac

Seexeba sxva (miozinis msubuqi jaWvis, titinis,

alfa-tropomiozinis, alfa-aqtinis, kardiuli

troponini I-s da alfa miozinis mZime jaWvis)

makodirebeli genebis mutacias, maTi wili hhkkmm-

is saerTo raodenobaSi SedarebiT mokrZale-

bulia. aRmoCnda, rom arseboben ojaxebi, sadac

aRiniSneba marcxena parkuWis auxsneli hiper-

trofia, WPW sindromi da naadrevi gamtareb-

loba (Premature Conduction). AMP aqtivirebul

proteinazas aqvs gama 2 maregulirebeli su-

berTeuli. aRniSnuli paTologia swored misi

makodirebeli genis mutaciiTaa ganpirobebu-

li. es paTologia miekuTvneba metaboluri da-

grovebis daavadebebs da unda gaimijnos WeSma-

riti hhkkmm-isgan.

ggaammoovvlliinneebbaa

hhkkmm SeiZleba nebismier asakSi gamovlindes.

xSirad daavadeba asimptomurad mimdinareobs

da SemTxveviT, an skriningis dros aRmoaCenen

xolme. simptomur hhkkmm metwilad axasiaTebs qo-

Sini, tkivili gulmkerdSi (anginuri, an atipu-

ri),dabinduli cnobiereba sinkopeTi, an presin-

kopeTi da palpitacia (`gulis friali~).

ddiiaaggnnoozzii

ggeenneettiikkuurrii

genetikuri analizi hhkkmm-s diagnostirebis

gadamwyveti meTodia. isic unda iTqvas, rom aR-

niSnuli meTodi klinikur institutTa didi

umravlesobisTvis xelmisawvdomi ar aris.

kklliinniikkuurrii

ekg: hhkkmm dros pacientTa 80%-s aqvs anomalu-

ri ekg, Tumca cvlilebebi ar aris specifiku-

ri. xSirad aRiniSneba mmpphh repolarizaciuli

darRveviT, paTologiuri Q kbili, marjvena da

marcxena winagulTa gadidebis ekg niSnebi.

eqokardiografia: marcxena parkuWis kedlis

sisqe >15 mm. hipertrofia Cveulebriv asocire-

bulia aradilatirebul da hiperdinamikur

marcxena parkuWTan. pacientTa daaxloebiT me-

sameds aReniSneba marcxena parkuWis gamomtani

traqtis obstruqcia (mmppggttoo) mosvenebul

mdgomareobaSi. isic unda iTqvas, rom pacients

SeiZleba hqondes hhkkmm gamomwvevi genetikuri pa-

Tologia magram ar hqondes daavadebis subieq-

turi (Civilebi) da obieqturi (marcxena parku-

Wis hipertrofia, anomaluri eekkgg) niSnebi. iSvi-

aTad msubuqi eekkgg cvlilebebi da qsovilovani

dopleriT gamovlenili diastoluri disfun-

qcia win uswrebs xolme hhkkmm-is ganviTarebas.

ddiiffeerreenncciiuullii ddiiaaggnnoozzii

bavSvebsa da mozrdilebSi marcxena parku-

Wis kedlis gasqeleba SeiZleba Segvxvdes: nu-

nanis (Noonan) sindromis, mitoqondriuli miopa-

Tiebis, fridraixis (Friedreich) ataqsiis, metabo-

luri darRvevebis, anderson-fabris (Anderson-Fabry) daavadebis, gulis amiloidozis dros.

swored am daavadebebs Sorisaa diferenciuli

diagnostika saWiro.

ppaaTTffiizziioollooggiiuurrii mmaaxxaassiiaaTTeebblleebbii

mmaarrccxxeennaa ppaarrkkuuWWiiss ggaammoommttaannii ttrraaqqttiiss oobbsstt--

rruuqqcciiaa ((mmppggttoo))

hhkkmm daavadebul pacientTa mesamedSi mosve-

nebul mdgomareobaSi aRiniSneba mmppggttoo. obst-

ruqcia SeiZleba lokalizebuli iyos rogo-

rc parkuWis (Rrus) SuaSi, ise subaortulad.

subaortuli obstruqcia asocirebulia sis-

tolaSi mitraluri sarqvlis win mimarTul

moZraobasTan (sswwmmmm) (Systolic Anterior Motion). am

dros mitraluri sarqvlis wina da ukana af-

rebi sistolaSi exeba parkuWTaSua Zgides.

sswwmmmm, Cveulebriv, axlavs afrebis arasruli

dispozicia. da msubuqi an zomieri mitraluri

regurgitacia.

hipertrofiuli kardiomiopaTia*

** aaRRnniiSSnnuullii ggaaiiddllaaiinnii mmoommzzaaddeebbuulliiaa Pocket Guidelines ofHypertrophic Cardiomiopathy, European Society of Cardiology mmiixxeeddvviiTT

**** mmssoofflliiooSSii yyvveellaazzee ggaavvrrcceelleebbuullii WHO/ISFC--ss

kkllaassiiffiikkaacciiiiss mmiixxeeddvviiTT ssppeecciiffiikkuurr kkaarrddiioommiiooppaaTTiieebbSSii

ccaallkkeeaa ggaammooyyooffiillii hhiippeerrtteennzziiuullii kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaa.. hhiippeerr--

tteennzziiuullii kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaa xxaassiiaaTTddeebbaa mmaarrccxxeennaa ppaarrkkuuWWiiss

hhiippeerrttrrooffiiiiTT ddaa zzooggiieerrTTii aavvttoorrii mmooiixxsseenniieebbss rrooggoorrcc

hhiippeerrtteennzziiuull hhiippeerrttrrooffiiuull kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaass.. aaRRnniiSSnnuullii

ppaaTToollooggiiaa hhkkmm mmssggaavvssii ggeenneettiikkuurrii ccvvlliilleebbeebbiiTT aarr aarriiss

ggaannppiirroobbeebbuullii ddaa aarr uunnddaa mmooxxddeess mmiissii aaRRrreevvaa WWeeSSmmaarriitt

hhkkmm--ssTTaann.. Report of the 1995 World Health Organization/International Society and Federation of Cardiology Task Force on theDefinition and Classification of Cardiomyopathies. Circulation 93:841,1996. Copyright 1996, American Heart Association.

mmTTaarrggmmnneelliiss SSeenniiSSvvnnaa..


hhkkmm dros obstruqcia SeiZleba iyos fiqsi-

rebuli (mag.: mosvenebisas), an dinamikuri. dina-

mikuri obstruqciis dros gradienti icvleba

farmakologiuri zemoqmedebiT, an sxvadasxva

fiziologiur situaciaSi, rogorebicaa: Warbi

kveba, alkoholis miReba, varjiSi da fizikuri

aqtivoba. labiluri gradientis gamovlenisT-

vis SeiZleba gamoviyenoT datvirTvis testi

tredmilze, an veloergometrze.

ddiiaassttoolluurrii ddiissffuunnqqcciiaa

hhkkmm dros xSiria miokardiumis anomaluri

relaqsaciiT da kamerebis gazrdili rigidu-

lobiT gamowveuli diastoluri disfunqcia.

diastoluri disfunqciis dros darRveulia

parkuWTa avseba, matulobs marcxena winagulis

da marcxena parkuWis saboloo diastoluri

wneva (dartymiTi da wuTmoculobis daqveiTe-

biT), viTardeba Segubeba filtvebSi da irRveva

fizikuri amtanoba.

mmiiookkaarrddiiuummiiss iiSSeemmiiaa

miokardis iSemiis mizezia anomaluri intra-

muruli koronaluri arteriolebi. rac, Tavis

mxriv miokardis kedlis gasqelebis (medialu-

ri hipertrofia) da sisxlZarRvTa sanaTuris

Seviwroebis bralia. gasaTvaliswinebelia is

garemoebac, rom miokardiumis masis zrdas ko-

ronaluri nakadis zrda adekvaturad ver miyve-

ba da iqmneba garkveuli deficiti. iSemiam SeiZ-

leba gamoiwvios miokardis fibrozi da danawi-

bureba, sabolood ki, viTardeba diastoluri

da sistoluri disfunqcia. gulis iSemia zrdis

parkuWovani ariTmiebisa da uecari sikvdilis

ganviTarebis albaTobas. hhkkmm dros marcxena

parkuWis hipertrofiis arsebobis gamo, miokar-

dis iSemiis Sefaseba arainvaziuri skrining

testebiT (datvirTvis testi, TaliumiT scin-

tigrafia) garTulebulia.

hhkkmm dros xSiria aTerosklerozuli korona-

luri arteriebis daavadebebi ((kkaadd)).. koronalu-

ri arteriografia (koronarografia) naCvenebia

40 welze meti asakis, an kkaadd-is ganviTarebis ma-

Rali riskis pacientebSi.

ggaassiinnjjvvaa

mmppggttoo mqone pacientebSi klinikuri niSnebi

mwiria. SeiZleba iyos gulis saZgeris swrafi

da Zleri cema, Zlieri arteriuli pulsacia,

marcxena parkuWis mZlavri SekumSva, marcxena

winagulis palpirebadi cema, gamoxatuli “a”talRiT sauRle venaze. iSviaTad, moismineba gu-

lis IV toni. mmppggttoo-s dros moismineba midsis-

toluri (an gviani sistoluri) Suili. am dros

iseTi fizikuri manevri, romelic Seamcirebs

postdatvirTvas an venur Camodinebas (valsal-

va, wamodgoma), zrdis Suilis intensivobas. gan-

devnis Suilis mqone pacientTa did nawilSi

moismineba mitraluri regurgitaciuli Sui-

lic.

mmkkuurrnnaalloobbaa

hhkkmm-is dros pacientTa did nawils ara aqvs,

an mcired aqvs gamoxatuli simptomebi da ar

saWiroebs mkurnalobas. simptomur pacientebSi

mkurnalobis mizania simptomebis Semcireba da

fizikuri aqtivobis moculobis gazrda.

mmeeddiikkaammeennttuurrii TTeerraappiiaa

bbeettaa aaddrreennmmaabbllookkiirreebbeellii mmeeddiikkaammeenntteebbii

im pacientebisTvis, romelTac fizikur dat-

virTvasTan asocirebuli qoSini da fizikuri

aqtivobis autanloba (imis miuxedavad, aris Tu

ara mmppggttoo) aReniSnebaT, β-blokerebi pirveli

rigis medikamentebad iTvlebian. β-blokerebis

sasargeblo efeqtebi ganpirobebulia maTi una-

riT - Seamciron gulis cemis sixSire, gazar-

don diastolis xangrZlivoba, relaqsaciis

dro da, saboloo jamSi, gaaumjobeson parkuWTa

pasiuri avseba. es agentebi amcireben marcxena

parkuWis kumSvadobas, zRudaven farul mmppggttoo-

s da amcireben miokardiumis moTxovnilebas

Jangbadze.

vveerraappaammiillii

verapamili (doziT 480mg-mde per os / dRe-Ra-meSi) amcirebs hhkkmm simptomebs, metwilad tki-

vils gulmkerdSi. savaraudod, verapamilis es

Tvisebebi ganpirobebulia misi unariT,gaaumjo-

besos parkuWTa relaqsacia da avseba,rac sabo-

loo jamSi iwvevs miokardiumis kumSvadobisa

da iSemiis Semcirebas. verapamilis gamoyenebas

xandaxan SesaZloa iseTi arasasurveli hemodi-

namikuri efeqtebi axldes, rogoricaa filtve-

bis SeSupeba da kardiogenuli Soki. am yvelaf-

ris mizezi ki vazodilataciiT pirobadebuli

mmppggttoo-s gazrdaa. aRniSnulis gaTvaliswinebiT

verapamilis gamoyenebisas sifrTxilea saWiro,

metadre im pacientebisTvis, visac mmppggttoo mosve-

nebul mdgomareobaSic aReniSnebaT.

ddiizzooppiirraammiiddii

pacientebs, romlebsac aReniSnebaT mosvene-

bis mmppggttoo, dizopiramidi amcirebs swmm, ggttoo-s

da mitralur regurgitacias, Sesabamisad maT

umcirdebaT simptomebi. medikamentis gamoyene-

bas SesaZloa, axldes antiqolinerguli movle-

nebi: pirisa da Tvalebis simSrale, Sekruloba,

6 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

dispefsia, Sardvis gaZneleba. aRniSnuli gver-

diTi efeqtebi mcirdeba preparatis xangrZli-

vad gamoyenebisas. winagulTa cimcimis, TrTo-

lis dros dizopiramidma SeiZleba gamoiwvios

atriaventrikuluri (aavv) gamtareblobisa da

parkuWovani pasuxis gazrda. aseT SemTxvevebSi,

imavdroulad, mcire dozebiT β-blokerebis ga-

moyenebasac urCeven. dizopiramidis daniSvna

amiodaronTan da sotalolTan erTad ar SeiZ-

leba – izrdeba proariTmiis riski.

SSaarrddmmddeenneebbii

hhkkmm dros, gulis ukmarisobis niSnebis arse-

bobisas Sardmdenebis gamoyeneba SesaZlebelia,

magram gasaTvaliswinebelia is garemoeba, rom

hhkkmm dros bevr pacients aqvs diastoluri dis-

funqcia, aseT pacientebs parkuWTa srulfasova-

ni SevsebisTvis SedarebiT maRali avsebis wne-

va sWirdebaT. amitom mocemul kontingentSi di-

uretikebis gamoyeneba unda moxdes sifrTxi-

liT da isic im SemTxvevaSi,Tu gamomtani traq-

tis obstruqcia (ggttoo) ar aris mkveTrad gamo-

xatuli.

mmeeddiikkaammeenntteebbzzee rreeffrraaqqtteerruullii

ppaacciieenntteebbiiss mmkkuurrnnaalloobbiiss mmeeTTooddeebbii

pacientTa refraqteruli nawili romelsac

mosvenebul mdgomareobaSi, an provokaciul

testze gamomtani traqtis mniSvnelovani obst-

ruqcia aqvs (pikuri gradienti >50 mm Hg), fizi-

kuri aqtivobis mkveTri SezRudviT (NYHA III-IV),

agreTve tkiviliT gulmkerdSi, presinkopeTi, an

sinkopeTi maqsimaluri medikamenturi Terapiis

miuxedavad, aramedikamenturi Terapiis kandida-

tad ganixileba.

qqiirruurrggiiaa

parkuWTaSua Zgidis mieqtomia (morous

[Morrow] procedura) oqros standartadaa miCne-

uli mmppggttoo Sesamcireblad bavSvebsa da mozr-

dilebSi. mieqtomia sruldeba aortatomiis

gziT da gulisxmobs Zgidis proqsimaluri na-

wilis winaswar zustad gansazRvruli mcire

monakveTis mokveTas aortis sarqvlovani apara-

tis fuZidan mitraluri sarqvlis afrebis dis-

talur kideebamde, rac afarToebs gamaval

traqts da amcirebs obstruqcias. Tu pacients

erTdroulad aqvs mkveTri mitraluri regurgi-

tacia, SesaZloa saWiro gaxdes mitraluri sar-

qvlovani aparatis sruli Secvla, an SekeTeba

(Repair). Tu kunTovani obstruqcia Rrus Sua

nawilSia lokalizebuli (anomaluri papila-

ruli kunTis arsebobis gamo), saWiroa gavrce-

lebuli distaluri mieqtomiis Catareba, an mit-

raluri sarqvlovani aparatis Secvla. aRniS-

nul proceduras Tan axlavs sikvdiloba, rome-

lic yvelaze kvalificiur centrebSi 1-2%-s ar

aRemateba. sikvdiloba ufro maRalia asakovan

pacientebSi da im pirebTan, visac damatebiT

sxva kardioqirurgiuli Careva utardeba. pro-

ceduris iSviaT garTulebebs miekuTvneba gu-

lis sruli blokada (moiTxovs mudmiv peismei-

kers) da Zgidis iatrogenuli perforacia.

ZZggiiddiiss ppeerriikkuuttaanneeuullii ((kkaannggaavvlliiTTii)) aabbllaacciiaa

aallkkoohhoolliiTT

am proceduris dros LAD-is Zgidis samizne

ubnis perforaciul totSi kontrastuli eqo-

kardiografiis kontroliT SehyavT absolutu-

ri (sufTa) alkoholi: Sedegad Zgidis bazalu-

ri nawilis sisqe mcirdeba (xdeba akineziuri, an

hipokineziuri), gamavali traqtis zoma matu-

lobs, mcirdeba mitraluri sarqvlis sswwmmmm da

mitraluri regurgitacia. Cveulebriv ggttoo

proceduris damTavrebisTanave mcirdeba, Tumca

SeiZleba gradienti etapobrivad, 6-12 Tvis gan-

mavlobaSi Semcirdes. alkoholur ablaciasTan

dakavSirebuli sikvdiloba-avadobis sixSire

qirurgiuli ablaciis msgavsia. garTulebebi

mcirdeba, Tu alkohols gamoviyenebT mcire ra-

odenobiT (mag. mudmivi peismeikeris Canergvis

sixSire mcirdeba 30%-dan 5%-mde). koronaluri

arteriis ganSrevebiT, LAD-is okluziiT, koro-

naluri nakadis SewyvetiT, an alkoholis eqst-

ravazaciiT gamowveuli miokardiumis infarqti

alkoholuri ablaciis iSviaT garTulebebs mi-

ekuTvneba. isic unda iTqvas, rom Zgidis mkveTr

gaTxelebas, SesaZloa, ariTmogenuli efeqtic

hqondes, Tumca rogori potenciuri riski ax-

lavs am ariTmogenul efeqts, an rogoria mas-

Tan dakavSirebuli kardiuli SemTxvevebis six-

Sire – jerjerobiT ucnobia. zemoaRniSnulis

gaTvaliswinebiT Zalze mniSvnelovania Zgidis

alkoholuri ablaciisTvis kontingentis swo-

rad SerCeva.

oorrkkaammeerriiaannii ppeeiissiinnggii ((ookkpp))

ookkpp gamoyenebis sawyisi Sedegebi aCvenebda,

rom mas hqonda unari Seemcirebina mmppggttoo. Sem-

dgomSi Catarebulma randomizebulma kvlevebma

es mosazreba uaryo. amis miuxedavad asakovan,

mkveTrad simptomur, medikamentebze refraqte-

rul pacientebSi, romelTac mkurnalobis sxva

alternativa ar gaaCniaT, SeiZleba ookkpp gamoye-

neba.


mmeeddiikkaammeenntteebbii ““bboolloo ssttaaddiiiissTTvviiss””**

hhkkmm daavadebulTa 5%-s uviTardeba sisto-

luri disfunqcia da gulis ukmarisoba, rac

rogorc wesi parkuWis kedlebis gasqelebas da

kamerebis gadidebas ukavSirdeba. am dros SeiZ-

leba gamoviyenoT aaggff inhibitorebi, an angio-

tenzin II-is receptorebis blokerebi, Sardmde-

nebi, glikozidebi, β-blokerebi,spironolaqto-

ni. hhkkmm mqone pacientebi, romelTac aqvT gulis

ukmarisobis bolo stadia, ganixilebian ro-

gorc gulis gadanergvis kandidatebi.

wwiinnaagguullTTaa ffiibbrriillaacciiaa ((wwff))****

hhkkmm dros wwff (rogorc paroqsizmuli, ise

qronikuli***) pacientTa 20-25%-Si gvxvdeba. mi-

si gavrcelebis sixSire korelaciaSia xandaz-

mul asakTan da marcxena winagulis zomasTan.

hhkkmm dros wwff zrdis gulis ukmarisobiT gamow-

veul sikvdilobas, agreTve fataluri da ara-

fataluri insultebis sixSires. wwff ganviTare-

bidan pirvel 48 sT-Si tardeba kardioversia

(farmakologiuri, an eleqtruli). Tu ariTmia

48 sT-ze meti xandazmulobisaa, maSin aucilebe-

lia adekvaturi antikoagulacia (INR 2-3 farg-

lebSi, 3-4kviris ganmavlobaSi) da mxolod amis

Semdeg ganixileba kardioversiis sakiTxi. amio-

daroni yvelaze ukeT icavs wwff recidivisgan.

qronikuli (persistiuli, permanentuli) wwff

dros parkuWTa SekumSvis sixSiris kontrolis-

Tvis gamoiyeneba beta-blokerebi da verapami-

li****. iSviaTad, SesaZloa saWiro gaxdes aavv

kvanZis ablacia da mudmivi peismeikeris Canerg-

va. antikoagulaciuri Terapia (varfarini) mniS-

vnelovania wwff-s rogorc paroqsizmuli, ise

qronikuli formebisTvis.

iinnffeeqqcciiuurrii eennddookkaarrddiittiiss

((iiee)) pprrooffiillaaqqttiikkaa

hhkkmm dros arsebobs iiee ganviTarebis mcire

riski. pacientebSi mmppggttoo-iT an sarqvlovani

aparatis dazianebiT iiee riski ramdenadme maRa-

lia. aseT pacientebSi zogierTi qirurgiuli

Carevis da stomatologiuri procedurebis win

aucilebelia iiee profilaqtika antibiotikebiT.

oorrssuulloobbaa

Cveulebriv, hhkkmm daavadebuli qalebi itanen

orsulobas da mSobiaroben uproblemod. deda-

Ta absoluturi sikvdiloba Zalze mcirea da

ZiriTadad modis mZime simptomebian da maRali

riskis qalebze. aseT pacientebs orsulobisa

da mSobiarobis dros kardiologi da meani er-

Tad, intensiurad unda akvirdebodnen.

uueeccaarrii kkaarrddiiuullii ssiikkvvddiillii ((uukkss))

hhkkmm xSirad mTavrdeba uukkss-iT. uukkss ZiriTadad

uviTardebaT mcire fizikuri datvirTvis Sem-

deg, an mosvenebul mdgomareobaSi (maT Soris

ZilSi), usimptomo, an mcire simptomebian mozar-

debs, an 30-35w zrdasrul axalgazrdebs, Tumca,

riski Sua wlebSi da Semdegac gazrdilia.

arsebuli monacemebi cxadyofen,rom uukkss -s yve-

laze xSiri mizezi parkuWovani taqiariTmiaa.

sxva xelSemwyob (trigerul) faqtorebs miekuTv-

neba supraventrikuluri ariTmia, iSemia, Seusaba-

mo vazodilatacia da gamtareblobis darRvevebi.

rriisskkiiss SSeeffaasseebbaa

hhkkmm-iT daavadebulTa (metadre 60 wlamde pa-

cientTa) klinikuri Semowmeba unda warmoebdes

yovelwliurad, raTa Sefasdes simptomebi da

riski. arainvaziuri meTodebiT Segrovebuli

klinikuri monacemebiT SeiZleba gamovyoT uukkss-s

Zalze maRali riskis mqone pacientTa jgufi. aR-

niSnul riskTan asocirebulia Semdegi faqto-

rebi:

** ““bboolloo ssttaaddiiaa”” iinngglliissuurreennoovvaann ggaaiiddllaaiinneebbSSii ffaarr--

TToodd ggaammooyyeenneebbuullii tteerrmmiinniiss End Stage ppiirrddaappiirrii TTaarrggmmaanniiaa..

aaRRnniiSSnnuullii tteerrmmiinniiTT ZZiirriiTTaaddaadd gguulliiss uukkmmaarriissoobbiiss uukkaa--

nnaasskknneell ssttaaddiiaass mmooiixxsseenniieebbeenn.. iiss ACC/AHA––ss kkllaassiiffiikkaaccii--

iiTT gguulliiss uukkmmaarriissoobbiiss D ssttaaddiiaass SSeeeessaabbaammeebbaa ddaa aaRRnniiSSnnaavvss

mmoossvveenneebbiiss gguulliiss uukkmmaarriissoobbaass ((mmaaqqssiimmaalluurrii mmeeddiikkaammeennttuurrii

TTeerraappiiiiss mmiiuuxxeeddaavvaadd))..

**** CCvveennSSii aamm aarriiTTmmiiaass xxSSiirraadd mmoocciimmcciimmee aarriiTTmmiiaass uuwwoo--

ddeebbddnneenn

****** ppeerrssiissttiiuull ddaa ppeerrmmaanneennttuull wwiinnaagguullTTaa ffiibbrriillaa--

cciiiiss zzooggjjeerr aasseecc mmooiixxsseenniieebbeenn

******** hhkkmm jjiibbiiss ggaaiiddllaaiinniissaaggaann ggaannssxxvvaavveebbiiTT,, ssrruull tteeqq--

ssttSSii wwff ddrrooss ssiixxSSiirriiss kkoonnttrroolliissTTvviiss β--bbllookkeerreebbTTaann

ddaa vveerraappaammiillTTaann eerrTTaadd ddiiggooqqssiinniicc mmooiixxsseenniieebbaa.. ACC/ESCExpert Consensus Document on Hypertrophic Cardiomiopathy. page20. European Heart Journal (2003) 24, 1965-1991.

mmTTaarrggmmnneelliiss SSeenniiSSvvnnaa..

kkiiTTxxvvaa ## 11.. rroommeelliiaa rraannoollaazziinniiss mmooqqmmeeddeebbiiss mmeeqqaanniizzmmii??

aa.. nnaattrriiuummiiss nneellii aarrxxeebbiiss mmooqqmmeeddeebbiiss SSeeffeerrxxeebbaa

bb.. IKR aarrxxeebbiiss bbllookkiirreebbaa,, rraacc QT--ss ggaaxxaannggrrZZlliivveebbaass iiwwvveevvss

gg.. ccxxiimmoovvaannii mmJJaavveebbiiss JJaannggvviiss ddaaTTrrgguunnvvaa

dd.. yyvveellaa CCaammooTTvvlliillii

ee.. aarrcceerrTTii mmaaTTggaannii

8 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

• gulis gaCerebis da uwyveti (myari) parku-

Wovani taqikardiis (pptt) epizodi anamnezSi;

• adreul asakSi kardiuli sikvdilis (metad-

re, uecari sikvdilis) ojaxuri istoria, gansa-

kuTrebiT uaxloes naTesavebSi;

• auxsneli sinkope, miT ufro,Tu is rekuren-

tulia, Tu viTardeba axalgazrdebSi, an gvxvde-

ba fizikuri datvirTvis Semdeg;

• Sewyvetadi (aramyari) pptt (e.w. `pptt garbeni”,

`mokle paroqsizmi”) (>3 SekumSva, sixSiriT >120wuTSi). misi dafiqsireba SeiZleba ekg-s 24 sT-

iani CaweriT;

• arteriuli wnevis araadekvaturi mateba fi-

zikur datvirTvaze;

• hipotenzia (miT ufro 50 wlamde pacientebSi);

• marcxena parkuWis mkveTri hipertrofia. pa-rkuWis kedlis sisqe >30mm.

aqve unda vTqvaT, rom zogierTi genetikuri

mutaciiT (mag. beta-miozinis mZime jaWvSi tro-

ponini T-s, arg403gli-s da arg719gli-s makodi-

rebeli genebis mutacia) ganpirobebuli hhkkmm aso-

cirebulia cud prognozTan.

zemoaRniSnul klinikur niSnebs dabali da-

debiTi prediqtiuli Rirebuleba aqvT, samagie-

rod aqvT maRali uaryofiTi prediqtiuli Rire-

buleba. anu am klinikuri niSnebis ararsebobis

pirobebSi uukkss ganviTarebis albaToba dabalia.

uueeccaarrii kkaarrddiiuullii ssiikkvvddiilliiss pprreevveenncciiaa

pacientebi, romelTac anamnezSi aqvT gulis

gaCerebis (parkuWTa fibrilaciis),myari da spon-

tanurad ganviTarebuli pptt epizodi, miekuTvnebi-

an Zalian maRali riskis jgufs. aseT kontingen-

tSi meoreuli prevenciisTvis implantirebul

kardioverter defibrilatorebs (ikd) iyeneben.

Tu konkretul pacients aqvs uukkss ganviTarebis

erTi didi riskfaqtori, SeiZleba iikkdd-s gamoye-

neba pirveladi prevenciisTvis. taqtikis gan-

sazRvra mocemul pacientTan unda moxdes misi

asakis, memkvidreobisa (ojaxuri istoriis) da

sxva riskfaqtorebis gaTvaliswinebiT. hhkkmm-is

dros amiodaronis gamoyeneba amcirebs sikvdi-

lobas. misi gamoyeneba unda moxdes pacientTa

mkacrad SerCeul jgufSi. bolos xazgasmiT aR-

vniSnavT,rom iikkdd uukkss-s prevenciis yvelaze efeq-

tiani saSualebaa.

rreekkoommeennddaacciieebbii ffiizziikkuurrii aaqqttiivvoobbiissTTvviiss

intensiuri varjiSi (profesiuli sporti) hhkkmm

dros (gansakuTrebiT axalgazrda pacientebSi)

zrdis uukkss albaTobas. amitom pacientebs ekrZa-

lebaT rogorc intensiuri dinamikuri fizikuri

aqtivoba (sprinti), ise izometruli varjiSi

(simZimeebis aweva).

sskkrriinniinnggii

hhkkmm mqone pacientis pirveli rigis naTesaveb-

sa da ojaxis sxva wevrebs unda CautardeT skri-

ningi. Tu skriningisTvis ver xerxdeba ddnnmm ana-

lizis Catareba, rekomendebulia: fizikuri ga-

sinjva, ojaxis wevrebze informaciis Segroveba,

12 ganxriani ekg-s da 2D (organzomilebiani)

eqoskopiis Catareba. gansakuTrebuli yuradReba

unda daeTmoT 12-18 wlis mozardebs. am kontin-

gentSi zemoTaRniSnuli kvlevebis Catareba yo-

velwliurad xdeba. 18 wlis zemoT mmpphh ganviTa-

rebis riski mcirea (Tumca aris!), amitom gamokv-

levebi aqac aucilebelia (miT ufro,Tu ojaxis

romelime wevrs aqvs gvian ganviTarebuli hhkkmm).

es klinikuri kvlevebi 18 wlis zemoT 5 weliwad-

Si erTxel tardeba.

hhiippeerrttrrooffiiuullii kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaa

mmooxxuucceebbSSii

sarkomeruli cilis mutaciiT gamowveuli

hhkkmm SeiZleba ganviTardes da gamovlindes gvian

– xandazmul asakSi. is unda ganvasxvaoT hiper-

tenziuli kardiomiopaTiisa da asakobrivi cvl-

ilebebisgan.

hhkkmm daavadebul moxuc pacientebs, rogorc

wesi, aqvT marcxena parkuWis msubuqi xarisxis

hipertrofia da sustad gamoxatuli simptomebi.

Tumca, pacientTa nawils didi subaortuli gra-

dienti aReniSneba. hhkkmm-ian moxuc pacientebSi,

sadac marcxena parkuWis hipertrofiacaa (mmpphh)

da arteriuli hipertenziac, diferenciuli

diagnostika rTulia. miT ufro,Tu hipertrofia

<20mm-ze da sswwmmmm ar aris. genetikuri analizis

ar arsebobis pirobebSi, arteriul wnevasTan

Seusabamod mniSvnelovani mmpphh, mmpp umizezo

hipertrofia da mosvenebul mdgomareobaSi

gamoxatuli mmppggttoo mniSvnelovani albaTobiT

adasturebs hhkkmm-s diagnozs.

kkiiTTxxvvaa ## 22.. rroommeellii mmeeddiikkaammeennttii aarr aarriiss TTiieennooppiirriiddiinnii??

aa.. kkllooppiiddooggrreellii

bb.. pprraassuuggrreellii

gg.. AZD 66114400

dd.. ttiikkllooppiiddiinnii

ee.. yyvveellaa CCaammooTTvvlliillii TTiieennooppiirriiddiinniiaa

9537300 950033 ��

ssqqeemmaa ##11.. ppaacciieennttTTaa qqvveejjgguuffeebbSSii hhkkmm--iiss ggaammoovvlliinneebbaa ddaa mmkkuurrnnaalloobbiiss ssttrraatteeggiiaa

**ggaammoonnaakklliissii SSeemmTTxxvveevveebbiiss ggaarrddaa ssppeecciiffiikkuurrii CCaarreevvaa ddaa mmkkuurrnnaalloobbaa aarr aarriiss rreekkoommeennddeebbuullii..

kkiiTTxxvvaa ## 33.. ttaaqqiikkaarrddiiiiTT ggaammoowwvveeuullii kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaa vviiTTaarrddeebbaa rrooddeessaacc:: xxaannggrrZZlliivvii

ddrrooiiss mmaannZZiillzzee gguulliisscceemmiiss ssiixxSSiirree mmiinniimmuumm aarriiss::

aa.. >>225500 bb.. >>115500

gg.. >>220000 dd.. >>112200

ee.. >>110000

kardi o eqspresdiagn o stika

10 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

11.. SSeessaavvaallii

aspirins da sxva antiTrombocitul agen-

tebs ganusazRvrelad didi roli akisriaT

aTeroTrombozis mkurnalobasa da prevencia-

Si. mxolod is faqti rad Rirs, rom aspirinis

efeqti da usafrTxoeba daaxloebiT 70 rando-

mizebul kvlevaSia (monawileobda 115 000-ze

meti pacienti!) dadasturebuli.

aRniSnuli gaidlainis (klinikuri rekomen-

daciis) mizania warmoadginos erTiani Sexedu-

leba antiTrombocitul Terapiaze, axsnas, ra-

tomaa konkretul situaciaSi erTi antiTrom-

bocituli agenti efeqtiani, meore ki – ara; pa-

cientTa romel kategoriaSia antiTromboci-

tuli TerapiiT gamowveuli sargebeli aSka-

rad aRmatebuli sisxldenis riskze da a.S. aq-

vea mocemuli informacia calkeul antiTrom-

bocitul agentebze.

rekomendaciebi specifikuri mkurnalobis

Sesaxeb scildeba aRniSnuli gaidlainis

Tvalsawiers (maTi moZieba SeiZleba specifi-

kur, daavadebaze orientirebul gaidlainebSi).

vfiqrobT, aRniSnuli dokumenti axali da

mniSvnelovani megzuri iqneba praqtikosi kar-

diologisTvis, raTa man sworad gansazRvros

antiTrombocituli strategia konkretul pa-

cientTan gulis iSemiuri daavadebis sxvadas-

xva klinikuri gamovlinebisas.

22.. aaTTeerrooTTrroommbboozziiss pprreevveenncciiiiss uunnaarriiss

mmqqoonnee aannttiiTTrroommbboocciittuullii pprreeppaarraatteebbii

cnobilia daaxloebiT 20 sxvadasxva agenti,

romlebsac gansxvavebuli meqanizmiT SeuZli-

aT Trombocitebis agregaciis inhibicia.

Trombocitebis agregaciis inhibicia ex vivo,aTeroTrombozis prevenciis aucilebel wina-

pirobas ar warmoadgens, anu SesaZloa konkre-

tul medikaments hqondes ex vivo Trombocitebis

agregaciis dadasturebuli inhibiciis unari,

magram ver SeZlos aTeroTrombozis prevencia.

arseboben antiTrombocituli agentebi, ro-

melTa efeqtic dadasturebulia mravali ran-

domizebuli, placebokontrolirebuli kvle-

viT. aseTebia: qronikuli peroraluri dozire-

bisTvis – aspirini, tiklopidini da klopidog-

reli,xolo xanmokle intravenuri SeyvanisTvis

– absiqsimabi**, tirofibani da eptifibatidi.

33.. ppaacciieennttTTaa kkaatteeggoorriiaa,, ssaaddaacc ssaassaarrggeebbllooaa

aannttiiTTrroommbboocciittuullii TTeerraappiiaa

xangrZlivi antiTrombocituli Terapia

arafataluri miokardiumis infarqtis, arafa-

taluri insultis an sisxlZarRvovani sikvdi-

lis (“seriozuli vaskuluri SemTxvevebis”)

ganviTarebis albaTobas maRali riskis pacien-

tebSi saSualod 25%-iT amcirebs.

seriozuli vaskuluri SemTxvevebis riskis

absoluturi Semcireba im 1000 pacientze rom-

lebsac gadatanili hqondaT miokardiumis in-

farqti da mkurnalobdnen 2 wlis ganmavloba-

Si iyo 36; 38 ki maTTvis,romlebic mkurnalob-

dnen mmmmii diagnoziT 1 Tvis ganmavlobaSi; 36 –

insult (an, tranzitoruli iSemiuri Seteva)

gadatanil pacientebSi, mkurnalobis xangrZli-

voba 2 weli; 9 – mwvave iSemiuri insultis 1

Tvian mkurnalobisas; 22 – sxva maRali riskis

(stabiluri angina, periferiuli arteriebis

daavadebebi, mocimcime ariTmia) mqone paciente-

bis 2 wliani mkurnalobisas.

am maRali riskis pacientebis TiToeul

jgufSi antiTrombocituli Terapiis absolu-

turi sargebeli arsebiTad Warbobs didi sis-

xldenebiT garTulebis absolutur risks.

44.. gguulliiss iiSSeemmiiuurrii ddaaaavvaaddeebbiiss ddrrooss

CCaattaarreebbuullii kklliinniikkuurrii kkvvlleevveebbiiss

SSeeddeeggeebbii

aspirini Sedarebulia tiklopidinTanac da

klopidogrelTanac axladgadatanili miokar-

diumis infarqtis dros. orive kvlevaSi aspiri-

nis jgufSi aRiniSna vaskuluri SemTxvevebis

(maT Soris vaskuluri sikvdilis) arasarwmu-

nod, magram naklebi sixSire.

stabiluri stenokardiis dros aspirinis

(75 mg dReSi) xangrZlivi miReba (saSualo xan-

grZlivoba 50 Tve) pirvelad saboloo wer-

tils (miokardiumis infarqti, uecari sikvdi-

li) mniSvnelovnad, 34%-iT amcirebs. aspirinis

ufro xangrZlivi gamoyenebisas misi efeqtia-

noba ar klebulobs, ar xdeba sargeblianobis

Semcireba.

randomizebulma kvlevebma cxadyo,rom aspi-

rinic da tiklopidinic daaxloebiT 50%-iT am-

cirebs sikvdilobis da mmii ganviTarebis sixSi-

res arastabiluri anginis (stenokardiis) dr-

os. amasTan, aspirinis efeqturi dozis SerCevi-

sas oTxma placebo-kontrolirebulma kvlevam

aCvena, rom aspirins efeqtiani dozirebis Zal-

ze farTo intervali aqvs da meryeobs 75-dan

1300* mg-mde. (ix. cxrili 1.)

antiTrombocituli medikamentebikardiologiaSi*

** aaRRnniiSSnnuullii ggaaiiddllaaiinnii mmoommzzaaddeebbuulliiaa Pocket Guidelineson the Use of Antiplatelet Agents. European Society of Cardiology 2004-ssaa ddaa The Seventh ACCP Conference on Antithrombotic and Throm-bolytic Therapy. Chest 2004;126–ss mmiixxeeddvviiTT

**** aamm mmeeddiikkaammeennttiiss ssaaxxeellss ggaammooTTqqvvaammeenn aaggrreeTTvvee rrooggoorrcc

aabbcciiqqssiimmaabbss.. mmeeddllaaiinnSSii iiss mmooiixxsseenniieebbaa,, rrooggoorrcc aabbssiiqqssiimmaa--

bbii,, aammiittoomm CCvveenn mmaass sswwoorreedd aamm ssaaxxeellwwooddeebbiiTT ggaammoovviiyyeenneebbTT..

mmTTaarrggmmnneelliiss SSeenniiSSvvnnaa

* iiyyoo iisseeTTii kkvvlleevvaa ((Dutch TIA Study) ssaaddaacc TIA--ss SSeemmTTxx--

vveevvaaSSii aassppiirriinniiss ZZaallzzee ddaabbaallii ddoozzaacc ((3300mmgg//ddRReeSSii)) aaRRmmooCC--

nnddaa eeffeeqqttuurrii..


aspirinis mier ccoogg 1 – is da klopidogre-

lis mier P2Y12* – is erTdrouli blokireba

klinikurad ufro efeqtiania. aRniSnuli kom-

binacia (aspirini + klopidogreli) aspiriniT

monoTerapiasTan SedarebiT ST – segmentis

elevaciis gareSe mimdinare miokardiumis in-

farqtis dros sawyis pirvelad Sedegs** 20% -

iT amcirebs. sawyis pirvelad Sedegad miCneu-

li iyo kardiovaskuluri sikvdilobis, miokar-

diumis arafataluri infarqtisa da insultis

jamuri maCvenebeli. 12 Tvianma dakvirvebam

cxadyo, rom kombinaciuri Terapiis damatebiTi

efeqtianobis kargva ar xdeboda.

amJamad mimdinareobs kombinaciuri antiT-

rombocituli Terapiis efeqtianobis da usaf-

rTxoebis Sedareba aspirinis monoTerapiasTan

mmmmii-is dros. aRniSnuli daavadebis dawyebidan

pirvel 24 sT-Si micemuli 162.5mg aspirini vas-

kuluri sikvdilobis pirvelad saboloo wer-

tils 23%-iT, xolo arafatalur sisxlZarRvo-

van SemTxvevebs 50%-iT amcirebs.

55.. aannttiiTTrroommbboocciittuullii TTeerraappiiiiss

ssaarrggeebblliiaannoobbiiss ddaa rriisskkiiss TTaannaaffaarrddoobbaa

saSualo da maRali riskis mqone paciente-

bisTvis okluziuri vaskuluri SemTxvevebis

ganviTarebis TvalsazrisiT aspiriniT Terapi-

is absoluturi sargebeli mniSvnelovnad aRe-

mateba didi sisxldenebis absolutur risks

(ZiriTadad, kuW-nawlavis traqtidan). (ix. cxri-

li 2.) amasTan, dabali riskis pacientebSi amg-

vari prevenciuli strategiis sargeblisa da

riskis Sefardeba gaurkvevelia.

pirvelad prevenciaze Catarebulma 4 kvle-

vis meta-analizma cxadyo, rom im pacientebis-

Tvis, romelTac koronaruli SemTxvevebis ris-

ki >1,5% weliwadSi, aspiriniT mkurnaloba

usafrTxo da Rirebulia.

66.. rreekkoommeennddaacciieebbii kkoonnkkrreettuullii

aannttiiTTrroommbboocciittuullii ssaaSSuuaalleebbeebbiiss SSeessaaxxeebb

aspirini

yvela klinikuri mdgomareobis dros, sadac

antiTrombocitul profilaqtikas aqvs sarge-

belianobis riskTan Sefardebis dadebiTi pro-

fili, rekomendebulia aspirini erTxel dReSi.

radgan aspirins axasiaTebs gastrointesti-

nuri toqsikuroba, rac Tavis mxriv moqmedebs

mkurnalobis komplainsze (pacientis amyoloba

samkurnalo procesSi), eqimebma yoveli mocemu-

li mdgomareobisaTvis dadasturebuli efeqti-

ani umciresi dozebi unda gamoiyenon.

sadReisod arsebuli kvlevebis Sedegebi mx-

ars uWeren aspirinis dabali dozebiT (75 – 100

mg) gamoyenebas maRali riskis(>3% weliwadSi)

pacientebTan seriozuli vaskuluri SemTxveve-

bis xangrZlivi prevenciisTvis.

iseT klinikur situaciaSi, rodesac swrafi

antiTrombocituli efeqtia saWiro (mag. mmkkss,

mmiiii), rekomendebulia aspirinis sawyisi, darty-

* P2Y12 – TTrroommbboocciitteebbzzee aarrsseebbuullii ADP ddaammookkiiddeebbuullii

rreecceeppttoorriiaa..

**ssaawwyyiissii ppiirrvveellaaddii SSeeddeeggii –– oorriiggiinnaallSSii mmooiixxsseenniieebbaa

rrooggoorrcc:: First Primary Outcome.

ccxxrriillii 11..

vaskuluri SemTxvevebis Semcireba maRali

riskis pacientebTan aspirinis sxvadasxva do-

zebis gamoyenebisas (arapirdapiri Sedareba).

aassppiirriinniiss

ddoozzaa mmgg//ddRReeSSii

ppaacciieennttTTaa

rraaooddeennoobbaa

rriisskkiiss

SSeemmcciirreebbaa %%

550000 -- 11550000 2222445511 1199 ±± 33

116600 -- 332255 2266551133 2266 ±± 33

7755 -- 115500 66777766 3322 ±± 66

ccxxrriillii 22..

aspirinis antiTrombocituli profilaqti-

kis sargeblianoba/riskis Tanafardoba sxva-

dasxva klinikuri mdgomareobisas.

kklliinniikkuurrii

mmddggoommaarreeoobbaa

ssaarrggeebbeellii

ppaacciieenntteebbiiss

iiss rraaooddeennoobbaa,,

ssaaddaacc TTaavviiddaann

iiqqnnaa aacciilleebbuullii

ddiiddii vvaasskkuulluurrii

SSeemmTTxxvveevvaa.. eess

rraaooddeennoobbaa 11000000

nnaammkkuurrnnaalleebb

ppaacciieennttzzee//

wweelliiwwaaddSSii

rriisskkii**

iimm ppaacciieenntteebbiiss

rraaooddeennoobbaa,,

rroommlleebbssaacc

ggaannuuvviiTTaarrddaaTT

kkuuWW--nnaawwllaavviiddaann

ddiiddii ssiissxxllddeennaa..

eess rraaooddeennoobbaa

ggaammooaannggaarriiSSeebbuu

lliiaa 11000000

nnaammkkuurrnnaalleebb

ppaacciieennttzzee//

wweelliiwwaaddSSii

aaddaammiiaanneebbii

ddaabbaalliiddaann

mmaaRRaall rriisskkaammddee

11--22

11--22 ((ssaarrggeebbeellii

ddaa rriisskkii

TTaannaabbaarriiaa))

eesseenncciiuurrii

hhiippeerrtteennzziiaa11--22


ddaa rriisskkii

TTaannaabbaarriiaa))

qqrroonniikkuullii

ssttaabbiilluurrii aannggii--

nnaa ((sstteennookkaarrddiiaa))

1100


bbeevvrraadd aaRReemmaatt--

eebbaa rriisskkss))

ggaaddaattaanniillii mmii 2200



eebbaa rriisskkss))

aarraassttaabbiilluurrii

aannggiinnaa5500



eebbaa rriisskkss))

** kkuuWW--nnaawwllaavviiss ttrraaqqttiiss zzeeddaa nnaawwiilleebbiiddaann ssiissxxllddeenniiss

rriisskkii zzooggaadd ppooppuullaacciiaaSSii SSeeaaddggeennss eerrTTss yyoovveell 11000000 aaddaa--

mmiiaannzzee wweelliiwwaaddSSii.. aassppiirriinniiTT pprrooffiillaaqqttiikkiiss ddrrooss ffaarrddoo--

bbiiTTii rriisskkii SSeeaaddggeennss 22--33--ss.. aaRRnniiSSnnuullii rriisskkiiss kkooeeffiicciieennttii

ccvvaalleebbaaddoobbss iimmiiss ggaaTTvvaalliisswwiinneebbiiTT,, TTuu rraa aassaakkiissaaaa ppaaccii--

eennttii,, iiyyeenneebbss TTuu aarraa aaaassss--eebbss aassppiirriinnTTaann eerrTTaadd ddaa aa..SS..

12 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

miTi dozis (160mg*) gamoyeneba. aRniSnuli do-

za moqmedebs swrafad da, praqtikulad, sru-

lad ainhibirebs TXA2 damokidebul Tromboci-

tebis agregacias.

sadReisod ar aris rekomendebuli konkre-

tul pacientTan aspirinis antiTrombocituli

efeqtis Sesafasebeli testi**protonis tumbos inhibitorebis, an citopro-

teqtorebis rutinuli gamoyeneba aspirinis dRi-

ur dozasTan (75 – 100 mg) erTad ar aris reko-

mendebuli,rameTu sadReisod aRniSnuli proteq-

toruli kombinaciis efeqtianobis damadasture-

beli randomizebuli kvlevebi ar moipoveba.

arasteroiduli anTebis sawinaaRmdego sa-

Sualebebis (aaaassss) kardiovaskuluri efeqtebi

ar aris srulfasovnad Seswavlili, amitom pa-

cientma, romelic mkurnalobs aaaassss-ebiT

(vTqvaT, arTrits) da, romelsac aqvs raime sa-

xis sisxlZarRvovani problema, ar unda Sewyvi-

tos aspirinis miReba.

vinaidan tradiciuli aaaassss-ebi (mag. ibupro-

feni) potenciurad moqmedebs aspirinis farma-

kodinamikaze, am ori tipis medikamentis erTad

gamoyenebis aucileblobisas,umjobesia aspiri-

nisa da seleqciuri cog-2 inhibitoris erTd-

rouli miReba.

tiklopidini

Tanamedrove Terapiul arsenalSi tiklopi-

dinis roli bolomde garkveuli ar aris. misi

upiratesoba aris is, rom mraval qveyanaSi

xelmisawvdomia, rogorc generiuli wamali.

amasTan, misi fasi klopidogrelTan SedarebiT

bevrad mcirea.

miuxedavad imisa, rom sadReisod ar arse-

bobs farTo kvlevebi, romlebic pirdapir Sea-

darebda am ori Tienopiridinis efeqts, arapir-

dapiri Sedarebebi miuTiTebs, rom Zvlis tvin-

ze toqsikuri efeqtebi klopidogrels ufro

mcired aqvs gamoxatuli, vidre tiklopidins.

klopidogrelisgan gansxvavebiT, tiklopi-

dini ar aris naCvenebi axlad gadatanili mio-

kardiumis infarqtis dros.

klopidogreli

klopidogreli, SesaZloa, odnav ufro efeq-

tiani iyos, vidre aspirini. Tumca ras niSnavs

“ufro efeqtiani”, statistikurad jer bolom-

de garkveuli ar aris. albaT amitom, avtori-

tetuli avtorebi eridebian imis xazgasmas,

rom klopidogreli aspirinze upiratesia.

koronaluri, cerebrovaskuluri, an perife-

riuli arteriebis daavadebaTa maRali riskis

pacientebSi klopidogreli (75 mg dReSi) gani-

xileba, rogorc aspirinis alternativa. e.i.

klopidogrelis gamoyeneba xdeba maSin, roca

aspirumis dabali doziT daniSvnac ukunaCve-

nebia.

ST – segmentis elevaciis gareSe mimdinare

miokardiumis infarqtis dros klopidogrelis

gamoyenebis Cveneba gaCnda CURE kvlevis das-

rulebis Semdeg. 300 mg, rogorc pirveladi do-

za da Semdeg – 75 mg – yoveldRiurad. saWi-

roa eqspertebma gadaxedon gaidlainebs, raTa

miaRwion konsensuss PCI-is Catarebis vadebis,klopidogreliT mkurnalobis xangrZlivobasa

da GPIIb/IIIa-s inhibitorebTan kombinaciis efeq-

tianobis Taobaze.

dipiridamoli

aspirinis dabali dozis da xangrZliv gamo-

Tavisuflebadi dipiridamolis (200mg 2-jer)

kombinacia iTvleba dasaSveb RonisZiebad Ta-

vis tvinis arakardioemboluri iSemiuri Sem-

Txvevebis sawyisi mkurnalobisTvis. aRniSnuli

kombinaciis gamoyenebas gid-is dros aranairi

safuZveli ar gaaCnia.

absiqsimabi, eptifibatidi da tirofibani

mwvave koronaluri sindromis mqone pacien-

tebisTvis, Tu rutinuli adreuli revaskula-

rizacia ar igegmeba, GPIIb/IIIa-s inhibitorebissargeblianobis riskTan Tanafardoba ucnobia.

sapirispiro situaciaa im kontingentSi, sa-

dac PCI tardeba. aq saWiroa maqsimaluri an-

tiTrombocituli Terapia GPIIb/IIIa-s inhibito-rebis CaTvliT, raTa moxdes procedurasTan

dakavSirebuli Trombemboluri garTulebebis

riskis Semcireba.

sxva antiTrombocituli medikamentebi

indobufeni, triflusali da pikotamidi ra-

mdenime evropul qveyanaSi komerciulad xel-

misawvdomia, Tumca maT usafrTxoeba – efeqti-

anobis sakmaod SezRuduli mxardaWera aqvs

sarwmunoobis TvalsazrisiT.

radgan am medikamentebis efeqtianoba ar

aris Sedarebuli aspirinTan, ar aris dadastu-

rebuli maTi efeqti seriozuli sisxlZarRvo-

vani paTologiebis dros, aspirinis nacvlad

maTi gamoyeneba rekomendebuli ar aris.

77.. ddaasskkvvnnaa

Teoriulad, SesaZloa, ramdenime strategia

arsebobdes mmii-s, insultis, sisxlZarRvovani

sikvdilobis riskis Sesamcireblad. erT-erTi

strategiaa is, rom pacientTa im kategoriam,

visTvisac aspirinis gamoyeneba sasargebloa

(ix. cxrili 3.), aucileblad miiRos aspirini.

ukanasknelma dakvirvebebma cxadyo, rom am ka-

tegoriis bevri pacienti aspirins ar iRebs.

Cveni Zalisxmeva unda iyos mimarTuli iqiT,

* ACC/AHA-22000044 wwlliiss ST--ss eelleevvaacciiiiTT mmiimmddiinnaarree mmiiookkaarr--

ddiiuummiiss iinnffaarrqqttiiss mmeenneejjmmeennttiiss ggaaiiddllaaiinnSSii aassppiirriinniiss ssaaww--

yyiiss ((ddaattvviirrTTvviiTT,, ddaarrttyymmiiTT)) ddoozzaadd mmiiCCnneeuulliiaa 116622 mmgg ((mmttkkii--

cceebbuulleebbiiss ddoonnee A)) aann 332255 mmgg ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonnee C).. aass--ppiirriinniiss TTiiTTooeeuullii ddoozziiss ggaammooyyeenneebbaa ffaassddeebbaa rrooggoorrcc II

kkllaassiiss RRoonniissZZiieebbaa ((iixx.. ACC/AHA Guidelines for the Managementof Patients with ST-Elevation Myocardial Infarction; 6.3.1.4. Aspirin))..

** uukkaannaasskknneell ppeerriiooddSSii bbeevvrrii ssaauubbaarriiaa aassppiirriinniiss mmii--

mmaarrTT rreezziisstteennttoobbaassTTaann ddaakkaavvSSiirreebbiiTT,, aarrsseebboobbss ssxxvvaaddaassxx--

vvaa mmeeTTooddii ((mmaagg..,, aaggrreeggoommeettrreebbii)) rreezziisstteennttoobbiiss ggaannssaassaazzRR--

vvrraadd,, TTuummccaa jjeerrjjeerroobbiiTT eess yyvveellaaffeerrii tteeqqnniikkuurraadd ssaakkmmaa--

oodd ddaauuxxvveewwaavviiaa ddaa kklliinniikkuurr pprraaqqttiikkaaSSii ffaarrTToodd ddaanneerrggii--

llii aarr aarriiss..



rom aseTi pacientebis raodenoba SevamciroT.

pacientTa garkveuli kategoria aspirins

iSviaTad iRebs, imis gamo, rom mis gamoyenebas

aseT kontingentSi ara aqvs faqtebze damyare-

buli medicinis adekvaturi mxardaWera. pacien-

tTa aseTi kategoriis magaliTia anamnezSi ok-

luziuri arteriuli daavadebis armqone dia-

betiani pacienti. swored amitom, am mimarTule-

biT kvlevebi gasagrZelebelia.

maRali riskis pacientebisaTvis, romlebic

ukve iReben aspirins, sasargebloa meore antiT-

rombuli medikamentis damateba (garemoebidan

gamomdinare es medikamenti SesaZloa iyos ro-

gorc antiTrombocituli,ise antikoagulanti).

aRniSnul kombinacias ukve aqvs garkveuli

mecnieruli mxardaWera, Tumca saWiroa ufro

meti.

zemodTqmulis sapirispirod, roca erTi an-

tiTrombocituli agenti meore, imave, an analo-

giuri tipis preparatiT icvleba, prevenciis

saboloo Sedegebi erTmaneTisagan mniSvnelov-

nad ar gansxvavdeba.

ccxxrriillii 33..

antiTrombocituli medikamentebis gamoyeneba sisxlZarRvovani daavadebebis sxvadasxva kli-

nikuri gamovlinebisas

aannttiiTTrroommbboocciittuullii mmeeddiikkaammeenntteebbiiss rreekkoommeennddaacciieebbiiss ggrraaddaacciiaa:: 11 aaRRnniiSSnnaavvss,, rroomm ssaarrggeebbeellii TTvvaallssaaCCiinnoodd

aaRReemmaatteebbaa rriisskkss.. 22 nniiSSnnaavvss,, rroomm ssaarrggeebblliissaa ddaa rriisskkiiss TTaannaaffaarrddoobbaa ggaauurrkkvveevveelliiaa,, uuccnnoobbiiaa..

mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonniiss mmeeTTooddoollooggiiuurrii xxaarriissxxii ggaammoossaaxxuulliiaa llaaTTiinnuurrii aannbbaanniiTT:: A -- eeyyrrddnnoobbaa rraannddoomm--

iizzeebbuull -- kkoonnttrroolliirreebbuull kkvvlleevvaass ((rrkkkk)) eerrTTmmnniiSSvvnneelloovvaannii SSeeddeeggiiTT.. B -- rrkkkk--ss aarraaeerrTTmmnniiSSvvnneelloovvaannii

SSeeddeeggiiTT aann ddiiddii mmeeTTooddoollooggiiuurrii nnaakklliiTT.. C -- oobbsseerrvvaacciiuull ((ddaakkvviirrvveebbiiTT)) kkvvlleevveebbss,, aann ggaannssxxvvaavveebbuull

jjgguuffzzee CCaattaarreebbuull rrkkkk--ss SSeeddeeggeebbiiss ggaannzzooggaaddeebbiiTT.. C++ -- C ddoonniissggaann ggaannssxxvvaavvddeebbaa iimmiiTT,, rroomm mmkkuurrnnaalloobbiiss

eeffeeqqttiiaannoobbaa uuffrroo TTvvaallssaaCCiinnooaa ((aannuu,, C++ uuffrroo nnaaCCvveenneebbiiaa vviiddrree C))..

klinikuri mdgomareoba rekomendacia komentari gradacia

gguulliiss iiSSeemmiiuurrii ddaaaavvaaddeebbaa

qronikuli

stabiluri angina

aspirini

klopidogreli rogorc aspirinis alternativa

1A1C+

mmkkss PCI-iT {ST-segmentiselevaciis gareSe}

aspirini

klopidogr. + aspirini

i/v GP IIb/IIIa inhibitorebi

aspirinze ufro efeqtiania

periproceduruli gamoyenebisTvis

1A1A1A

PCI-is gareSeaspirini

klopidogr. + aspirini

i/v GP IIb/IIIa inhibitorebi

aspirinze ufro efeqtiania

tirofibani an eptifibatidi

1A1A2A

mmmmii ST-s elevaciiT

pirveladi PCI-iTaspirini

i/v GP IIb/IIIa inhibitorebi absiqsimabi

1A1A

gadatanili mmiiaspirini


1A1A

CABG-is Semdeg aspirini 1A

arCeviTi PCIaspirini klopid.,

tiklopidini i/v GPIIb/IIIa inhibitorebi

stentis gamoyenebis SemTxvevaSi

meore gradacia stab. pacientebisTvis

1A1A2A

mmiiii//ttiiSS aspirini 1A

gadatanili iiii//ttiiSSaspirini


1A1A

periferiuli

sisxlZarRvebis daavad.

aspirini


1C+1A

ppiirrvveellaaddii pprreevveenncciiaa mmaaRRaallii

rriisskkiiss ppaacciieenntteebbSSii

SSaaqqrriiaannii ddiiaabbeettii aspirini 2B

hipertenzia aspirini 2Amocimcime ariTmia aspirini saSualo riskis pacientebSi, an sadac

varfarinis gamoyeneba ver xerxdeba

1A

sarqvlovani daavadeba aspirini revmat.mitraluri sarqvlis daavad.,

roca varfarinis gamoyeneba ver

xerxdeba

1B

qirurgiuli Careva

sarqvlovan aparatze

aspirini varfarinTan kombinaciaSi meqanikuri

sarqvlovani aparatis arsebobisas

2B

14 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

11.. SSeessaavvaallii

gul-sisxlZarRvTa paTologia orsulobis

dros warmodgenilia mravali daavadebiTa da

orsulobasTan dakavSirebuli sxvadasxva ris-

kiT. Mmenejmenti dafuZnebulia hemodinamikur

principebze: orsulis gulis mdgomareobis

srul diagnostirebasa da orsulobis dros

ganviTarebuli fiziologiuri cvlilebebis

codnaze. aqedan gamomdinare ganisazRvreba Se-

sabamisi prognozi.Kkargi mkurnaloba damoki-

debulia zogadi profilis da kerZo specia-

lobis eqimebs Soris SeTanxmebul, gundur mu-

Saobaze, igi moicavs kardiologebs, meanebsa da

anesTeziologebs da,Tu saWiroa, genetikosebsa

da neonatologebsac.Oorsul qalebs uWirT

zedmeti siaruli, amitom eqimebi da speciali-

zebuli centrebi yovelTvis yuradRebiT unda

iyvnen adgilzeve.

gulis daavadebis mqone qalebis umetesoba

orsulobisas kargad grZnobs Tavs, Tumca, zo-

gierTi mdgomareoba saSiSia.

22.. ffiizziioollooggiiuurrii ccvvlliilleebbeebbii

oorrssuulloobbiiss ddrrooss

sisxlis moculobis gazrdas mosdevs sisx-

lZarRvovani tevadobis gazrda, rac hormonu-

li cvlilebebis gamo gluvi kunTebis relaq-

saciT aris ganpirobebuli. cvlilebebi iwyeba

orsulobis me-5 kviridan.

_ orive, _ sisxlis moculoba da gulis

wuTmoculoba, izrdeba 30%-dan 50%-iT (ufro

metad – mravalnayofiani orsulobisas).

_ dartymiTi moculoba izrdeba ufro me-

tad vidre gulis SekumSvaTa sixSire. mosvene-

bis taqikardia miuTiTebs dartymiTi moculo-

bis gazrdis SeuZleblobaze da saSiSia, roca

marcxena parkuWis avseba aris Seferxebuli, an

koronaluri rezervi Semcirebulia.

_ qveiTdeba diastoluri wneva, udablesia

Sua trimestrSi da izrdeba orsulobis bo-

los, sistoluri wnevis mcire cvlilebebTan

erTad.

_ izrdeba koagulaciuri faqtorebi da

mcirdeba fibrinolizuri aqtivoba. izrdeba

Trombemboliis riski.

_ mSobiarobidan erTi Tvis ganmavlobaSi,

sanam hemodinamikuri maCveneblebi daubrundeba

normas, mSobiarobis Semdgomi (postpartuli)

periodic araa usafrTxo.

33.. zzooggaaddaadd

33..11.. oorrssuulloobbaammddee aarrsseebbuullii mmddggoommaarreeoobbeebbii,,

rroommlleebbiicc mmaaRRaallii rriisskkiiss mmqqoonneeaa ddeeddiissTTvviiss ((mmaa--

tteerrnnaalluurrii mmaaRRaallii rriisskkii))

_ nebismieri genezis pulmonuri hiperten-

zia.

_ marcxena parkuWis Semavali, an gamomtani

traqtis obstruqcia _ mitraluri, an aortuli

stenozi da hipertrofiuli kardiomiopaTiis

zogierTi SemTxveva.

_daavadebuli,dazianebisken midrekili aor-

ta, mag., marfanis sindromis, an koarqtaciis Sem-

TxvevaSi.

_ sarqvlovani proTezi, romelic moiTxovs

antikoagulaciur mkurnalobas.

_ III-IV funqciuri klasis (NYHA) gulis uk-

marisobis mqone nebismieri orsuli.

_ cianoziT mimdinare gulis mZime kongeni-

taluri (Tandayolili) daavadebebi.

33..22 mmaatteerrnnaalluurrii ddaabbaallii rriisskkii

_ nebismieri pacienti, romelsac orsulo-

bamde hqonda I-II funqciuri klasis (NYHA) gu-

lis ukmarisoba, maRali maternaluri riskis

jgufSi CamoTvlilTa garda ( ix.zemoT).

_ Sunti marcxnidan marjvniv.

_ sarqvlovani regurgitacia.

_ marcxena parkuWis gamomtani traqtis zo-

mieri obstruqcia.

_ marjvena parkuWis gamomtani traqtis ob-

struqcia (garda mkveTrisa).

33..33.. oorrssuulliiss mmddggoommaarreeoobbeebbii,, rroommlleebbiicc

nnaayyooffss uuqqmmnniiaann mmaaRRaall rriisskkss

_ nebismieri orsuli III-IV funqciuri kla-

sis mqone (NYHA) gulis ukmarisobiT.

_ hemodinamikis arastabiloba.

_ varfarinis 5mg-ze meti dozis saWiroeba

dReSi.

_ preeklamfsia da eklamfsia.

_ gulis mZime Tandayolili cianozuri da-

avadebebi.

gulis ukmarisobis III-IV funqciuri klasis

(NYHA) mqone orsulebi saWiroeben dauyovne-

bel hospitalizacias da swraf mkurnalobas.

Tu hemodinamikuri gaumjobeseba ar miiRweva,

orsulobis Sewyvetis, an mSobiarobis sakiTxi

unda ganixilon.

k a r d i o v a s k u l u r i d a a v a d e b e b i s m e n e j m e n t i o r s u l o b i s d r o s *

* aaRRnniiSSnnuullii ggaaiiddllaaiinnii mmoommzzaaddeebbuulliiaa Pocket Guidelineson the Management of Cardiovascular Diseases during Pregnancy.European Society of Cardiology-iiss mmiixxeeddvviiTT..



33..44.. mmddggoommaarreeoobbeebbii,, rroommlleebbiicc SSeeiiZZlleebbaa

ggaannvviiTTaarrddeess oorrssuulloobbiiss,,

aann mmSSoobbiiaarroobbiiss ddrrooss

_ hipertenzia da preeklamfsia.

_ peripartuli (mSobiarobis dros ganviTa-

rebuli) kardiomiopaTia.

_ miokardiumis infarqti (ZiriTadad diseq-

ciis gamo).

_ aortis diseqcia (ganSreveba).

_ pulmonuri embolia.

_ taqiariTmiebi (yvela tipis).

44.. gguulliiss kkoonnggeenniittaalluurrii ((TTaannddaayyoolliillii))

ddaaaavvaaddeebbeebbii

44..11.. mmaaRRaallii rriisskkiiss ppaacciieenntteebbii

_ eizenmengeris sindromi an mkveTri pulmo-

nuri hipertenzia septaluri defeqtis gareSe.

AaseT pacientebSi maRalia sikvdiloba, ris ga-

moc maTTvis orsuloba mkacrad winaaRmdegnaC-

venebia. Tu daorsulda da uars ambobs moci-

lebaze, isini unda moTavsdnen stacionarSi

orsulobis meore trimestrSi woliTi reJi-

mis, oqsigenTerapiis, oqsimetriis, profilaqti-

kuri heparinizaciisa da nayofis monitorire-

bis mizniT. mSobiarobis periodSi unda veri-

doT vazodilatatorebs da uzrunvelvyoT

adekvaturi hidratacia. Lletaluri SemTxve-

vebis umetesoba xdeba uecrad, mSobiarobis Se-

mdgom periodSi.

_ marcxena parkuWis gamomtani traqtis

mkveTri obstruqcia.Mmarcxena parkuWis gamom-

tan traqtSi siCqaris gazrdis SeuZlebloba,

taqikardia, angina, an mosvenebiTi mdgomareobis

qoSini, β-blokerebisa da perkutaneuli aortu-

li valvulotomiis, an Tu aucilebelia, qirur-

giuli Carevis saWiroebaze miuTiTebs. Tu de-

disTvis saWiroa qirurgiuli Careva, nayofi sa-

keisro kveTiT kardioqirurgiuli operaciis

Catarebamde unda iqnes amoyvanili.

_ orsulis mkveTri cianozi

orsulobis ganmavlobaSi qveiTdeba Jangba-

dis saturacia, magram maleve normalizdeba

woliTi reJimisa da oqsigenTerapiis fon-

ze.Fferxdeba nayofis zrda. riski damokidebu-

lia cianozis simZimeze. igi maRalia, Tu O2 sa-

turacia 85%-ze naklebia. unda mimdinareobdes

profilaqtikuri heparinizacia.

44..22.. ddaabbaallii aann ssaaSSuuaalloo rriisskkiiss

mmqqoonnee ppaacciieenntteebbii

_ pulmonuri stenozi.

Cveulebriv, pulmonuri stenozi ufro advi-

lad aitaneba, vidre aortuli stenozi, magram

mkveTri pulmonuri stenozis dros, SeiZleba

ganviTardes marjvena parkuWis ukmarisoba, ar-

iTmia, an trikuspiduli regurgitacia. orsu-

lobisas iSviaTad dgeba balonuri valvulo-

tomiis Catarebis saWiroeba.

_ aortis koarqtacia

arakoregirebuli koarqtacia iSviaTad

gvxvdeba. Hhipertenziis mkurnaloba yovelTvis

warmatebuli ar aris woliTi reJimisa da β-blokerebis miRebis miuxedavad. es zrdis in-

sultisa da diseqciis risks. koreqcia amci-

rebs risks, Tumca mis mTlian aRmofxvras ver

uzrunvelyofs.

_ adre Catarebuli qirurgiuli operacia

rezidualuri defeqtebiT, magram kargi parku-

Wovani funqciiT.

falos tetradis koreqciis Semdeg, Tu ope-

racia kargad Catarda, riski dabalia. pacien-

tebs, transpoziciis intraatrialuri koreqci-

is Semdeg arsebuli sistemuri marjvena parku-

WiT (an univentrikuluri cirkulaciiT fonta-

nis koreqciis* Semdeg), SesaZlebelia hqondeT

normaluri parkuWis funqcia. pacientebi, komp-

leqsuri Tandayolili defeqtebiT, saWiroeben

individualur midgomas parkuWovani funqciis,

gamtareblobis darRvevis, pulmonuri sisxl-

ZarRvovani daavadebis, ariTmiebisa da Trombem-

boluri riskis SefasebaSi. nayofis defeqtis

ganviTarebis riski dabalia, maT Soris 22q11defeqtis CaTvliT.

55.. mmaarrffaanniiss ssiinnddrroommii ddaa ssxxvvaa mmeemmkkvviiddrruullii

ddaaaavvaaddeebbeebbii,, rroommlleebbiicc aazziiaanneebbeenn aaoorrttaass

Tu aortis fuZe 4sm-ze naklebi diametrisaa

da ar aris mitraluri da aortuli mniSvne-

lovani regurgitacia, aortis diseqciis, an

rupturis riski Seadgens 1%-s. mitraluri re-

gurgitacia, Cveulebriv, ar warmoadgens prob-

lemas, magram Tu is aris mkveTri, maSin unda

moxdes misi koreqcia orsulobamde.

roca aortis fuZe dilatirebulia da > 4sm,

riski Seadgens 10%, magram riski mcirdeba, Tu

moxda aortis fuZis SerCeviTi gamocvla. β-blokerebis miReba unda gagrZeldes mTeli

orsulobis ganmavlobaSi, maT Soris naopera-

cieb pacientebSic.

66.. gguulliiss SSeeZZeenniillii ssaarrqqvvlloovvaannii ddaaaavvaaddeebbeebbii

_gulis sarqvlebis revmatuli daavadebebi

dRemde mniSvnelovania ganviTarebad qveynebSi.

_ mitralur regurgitacias advilad itanen,

Tu ar ganviTarda winagulTa fibrilacia sw-

rafi parkuWovani ritmiT.

_ aortuli regurgitaciisas taqikardia am-

* qqiirruurrggiiuullii ooppeerraacciiaa,, rroommeelliicc iiTTvvaalliisswwiinneebbss ssiissttee--

mmuurr wwiinnaagguullssaa ddaa ppuullmmoonnuurr ssiissxxlliissmmiimmooqqcceevvaass SSoorriiss

aannaassttoommoozziiss SSeeqqmmnnaass ((uuffrroo xxSSiirraadd mmaarrjjvveennaa wwiinnaagguulliiss

yyuurrssaa ddaa ffiillttvviiss aarrtteerriiaass SSoorriiss)) ppuullmmoonnuurrii ssiissxxlliiss--

mmiimmooqqcceevviiss ggaazzrrddiiss mmiizznniiTT ((rreedd.. SSeenniiSSvvnnaa))..

16 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

cirebs diastoluri regurgitaciis dros da

amitom mas kargad itanen, maSinac ki, roca is

mkveTria.

66..11.. mmiittrraalluurrii sstteennoozzii

_ marcxena winagulSi wneva izrdeba darty-

miTi moculobisa da sisxlis moculobis ma-

tebis, agreTve diastolis Semoklebis Sedegad.

amaze mianiSnebs taqikardiis ganviTareba. saWi-

roa dakvirveba seriuli dopler-eqokardiog-

rafiiT, gansakuTrebiT orsulobis II-III tri-

mestrSi.

_ riski izrdeba, roca mitraluri xvreli

1,5sm2–ze naklebia. seleqciuri β-blokerebi

dawyebuli unda iqnes dispnoes mqone pacien-

tebSi sinusuri ritmis kontrolisTvis sakma-

risi doziT da, Tu saWiroa, unda CairTos di-

uretikic.

_ profilaqtikuri balonuri valvotomia

ar aris rekomendebuli, magram SeiZleba Catar-

des specializebul centrebSi, Tu pulmonuri

Segubeba kvlav grZeldeba, an, Tu medikamentu-

ri mkurnalobis miuxedavad, sistoluri pul-

monuri wneva rCeba 50 mmHg-ze meti.

66..22.. aaoorrttuullii sstteennoozzii

umetes SemTxvevaSi Tandayolilia, an asoci-

rebulia mitralur stenozTan. riski Cveuleb-

riv dabalia, Tu aortuli gradientis mniSvne-

loba orsulobis ganmavlobaSi rCeba 50 mmHg-ze naklebi.

66..33.. gguulliiss pprrooTTeezzuullii ssaarrqqvvlleebbii

hemodinamikuri tolerantoba, Cveulebriv,

kargia. meqanikuri sarqvlis mqone orsulebSi

problemuria antikoagulaciuri Terapiis au-

cilebloba.

aasseeTTii ppaacciieenntteebbiiss mmkkuurrnnaalloobbiissaass uunnddaa

ggvvaaxxssoovvddeess SSeemmddeeggii::

_ orsuloba hiperkoagulaciuri mdgomare-

obaa.

_ K vitaminis antagonistebi gadian placen-

tur bariers, ramac SeiZleba gamoiwvios embri-

opaTia.

_ embriopaTiis ganviTarebis riski dozada-

mokidebulia. is umniSvneloa, Tu antikoagu-

lantis doza 5mg, an naklebia.

_ heparini nakleb efeqtiania.

_ Trombemboliis riski minimumamde dadis,

Tu varfarini grZeldeba mTeli orsulobis

manZilze.

_ 36-e kviraze sakeisro kveTa agvacilebs pa-

cientis heparinze gadayvanas, rac aucilebeli

gaxdeboda, radgan varfarinze myofi orsulis

vaginaluri mSobiarobisas SeiZleba ganviTar-

des neonataluri cerebruli hemoragiebi.

_ gadawyvetilebis miReba SeiZleba mxolod

mas Semdeg, roca orsuli da misi partniori

srulad iqnebian informirebuli.

_ dabalmolekuluri heparinebis usafrTxo-

eba da efeqtianoba ar aris damtkicebuli me-

qanikuri sarqvlis mqone pacientebSi, amitom

dResdReobiT maTi gamoyeneba ar aris mizanSe-

wonili.

77.. kkaarrddiioommiiooppaaTTiieebbii

77..11 ppeerriippaarrttuullii kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaa ((ppppkkmm))

_ es aris marcxena parkuWis eqokardiogra-

fiulad dadasturebuli auxsneli disfunqcia,

romelic viTardeba orsulobis bolo Tves, an

mSobiarobidan 5 Tvis ganmavlobaSi.

_ is vlindeba gulis ukmarisobiT, iSviaTad

embolizmiT, an ariTmiiT.

_ yvelaze mZime SemTxvevebi viTardeba male-

ve, mSobiarobis Semdeg da saWiroebs inotro-

pul saSualebebsa da parkuWis damxmare mo-

wyobilobas. radgan ventrikuluri funqcia,

Cveulebriv, umjobesdeba elviseburad mimdina-

re SemTxvevebSic, mTeli Zal-Rone mimarTuli

unda iyos, transplantaciis Tavidan asaci-

leblad.

_ adreuli biofsia, Cveulebriv, iZleva mio-

karditis suraTs da imunosupresorebi SeiZle-

ba iyos Sedegiani.

_ mniSvnelovania antikoagulacia. aaggff--iinnhhii--

bbiittoorreebbii uukkuunnaaCCvveenneebbiiaa mmSSoobbiiaarroobbaammddee..

_ marcxena parkuWis funqciis sruli aRdge-

nis SemTxvevaSic ki ganmeorebiTi orsulobis

dros arsebobs garTulebebis riski.

77..22 ddiillaattaacciiuurrii kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaa ((ddkkmm))

_ pacientebs, dilataciuri kardiomiopaTi-

iT,unda vurCioT Tavi Seikavon orsulobisa-

gan, radgan maRalia mdgomareobis gauaresebis

riski;

_ orsulobis Sewyveta unda vurCioT paci-

ents, Tu gandevnis fraqcia 45% da naklebia,

an/da marcxena parkuWis zomebi aSkarad aRema-

teba normas;

_eqokardiografia unda Cautardes yvela pa-

cients ppppkkmm da ddkkmm ojaxuri anamneziT;

_orsuloba ar aris sasurveli, roca mar-

cxena parkuWis funqcia daqveiTebulia;

_pacients, ddkkmm ojaxuri istoriiT, aqvs peri-

partuli kardiomiopaTiis ganviTarebis maRa-

li riski;


_ dilataciuri kardiomiopaTiiT daavade-

bul orsulebs aqvT maRali riski.

77..33 hhiippeerrttrrooffiiuullii kkaarrddiioommiiooppaaTTiiaa ((hhkkmm))

_hhkkmm mqone qalebs Cveulebriv kargad gada-

aqvT orsuloba, Tumca aris fataluri SemTx-

vevebic. jerjerobiT ar aris mtkicebuleba

orsulobis dros aseT SemTxvevaSi riskis gaz-

rdis Sesaxeb.

_Tu hhkkmm diagnozi pirvelad orsulobis

periodSi daisva da pacienti asimptomuria, or-

suloba SesaZlebelia gagrZeldes.

_taqikardiis mimarT Zalzed sensitiur pa-

cientebs, mkveTri diastoluri disfunqciiT,

SeiZleba ganuviTardeT filtvebis SeSupeba.

maT emuqrebaT riski da aseT SemTxvevebSi

aucilebelia mosveneba, β-blokerebi da diure-

tikebis frTxili gamoyeneba.

_winagulTa fibrilaciis ganviTarebis Sem-

TxvevaSi, dabali molekuluri wonis heparini

uzrunvelyofs saTanado antikoagulacias.

_Tu winagulTa fibrilacia persistirebs

(xangrZlivdeba), saWiroa kardioversia.

_fiziologiuri mSobiaroba SesaZlebelia

gansazRvrul vadebSi, β-blokerebis Tanxle-

biT, vazodilataciis Tavidan acilebiT da sis-

xlis danakargis frTxili SevsebiT.

_genetikuri riski saWiroebs Semdgom da-

zustebas.

88.. aarriiTTmmiieebbii

_rogorc eqstrasistolia, ise mdgradi

ariTmiebi, SeiZleba pirvelad aRmocendes, an

gaxSirdes orsulobis periodSi.

_mkurnaloba igivea, rac orsulobis gareSe,

magram unda iyos rac SeiZleba konservatiuli.

_orsulobis dros icvleba antiariTmiuli

medikamentebis farmakokinetika, amitom saWiroa

sisxlSi maTi koncentraciis kontroli.

_Tu taqiariTmia xangrZlivdeba da iwvevs

hemodinamikur arastabilobas, unda Catardes

eleqtruli kardioversia,Krac usafrTxoa na-

yofisaTvis.K

_supraventrikuluri ariTmiebis prevenciis-

Tvis upiratesoba eniWeba seleqciur β-bloke-

rebs.

_ supraventrikuluri taqikardiis mkurna-

lobisTvis vagusuri stimulaciis uSedegobis

SemTxvevaSi, adenozini pirveli arCevis prepa-

ratia.

_Tu saWiroa, SesaZlebelia Sesruldes ra-

diosixSiruli ablacia.

_parkuWovani taqikardia bevrad iSviaTia

da, Tu iwvevs hemodinamikur arastabilobas, ku-

pirebul unda iqnes kardioversiiT.

99.. hhiippeerrtteennzziiaa

99..11.. oorrssuulloobbaammddee aarrsseebbuullii hhiippeerrtteennzziiaa

_ ukve arsebuli hipertenziis kontroli na-

yofis Casaxvamde unda daiwyos, rac amcirebs

arteriuli wnevis matebasTan dakavSirebul

risks, Tumca ar iqna nanaxi TandarTuli preek-

lamfsiis, an perinataluri sikvdilobis Semci-

reba.

_unda mimdinareobdes nayofis zrdis moni-

toringi.

_meTildofa rCeba pirveli arCevis prepara-

tad. agreTve β-blokerebi* gamoiyeneba farTod

da usafrTxod (atenololma aCvena nayofis

zrdaSi CamorCena).

__aaggff--iinnhhiibbiittoorreebbii ddaa aannggiiootteennzziinniiss rreecceepp--

ttoorreebbiiss iinnhhiibbiittoorreebbii wwiinnaaaaRRmmddeeggnnaaCCvveenneebbiiaa oorr--

ssuulloobbiiss mmeeoorree ddaa mmeessaammee ttrriimmeessttrriiss ggaannmmaavv--

lloobbaaSSii..

99..22 pprreeeekkllaammffssiiaa

_ar arsebobs specifikuri mkurnaloba.

_preeklamfsia sruliad Seqcevadia da qre-

ba mSobiarobis Semdeg.

_mkurnalobis mizani ufro dedis dacvaa,

vidre nayofis.

_antihipertenziuli mkurnaloba ar iwvevs

nayofis prognozis gaumjobesebas.

99..33 mmwwvvaavvee hhiippeerrtteennzziiiiss mmkkuurrnnaalloobbaa

_gamoiyeneba nifedipini, labetaloli da

hidralazini. Mmagniumis sulfati naCvenebia

mZime xarisxis preeklamfsiisa da eklamfsiis

dros, magram erTaderTi saboloo mkurnaloba

aris mSobiaroba.

_mniSvnelovania dedasa da nayofze meTval-

yureoba da Tu romelimes mdgomareoba uares-

deba, naCvenebia saswrafo mSobiaroba.

**uuppiirraatteessoobbaa eenniiWWeebbaa sseelleeqqcciiuurr bbeettaa--bbllookkeerreebbss ddaa

llaabbeettaalloollss ((rreedd.. SSeenniiSSvvnnaa))..

kkiiTTxxvvaa ## 44.. oorrssuulloobbaassTTaann aassoocciirreebbuullii ppllaazzmmiiss pprrootteeiinnii A aarriiss mmaarrkkeerrii::

aa.. aarraassttaabbiilluurrii ffoollaaqqiiss

bb.. aannTTeebbiiss

gg.. iiSSeemmiiiiss

dd.. aarrcceerrTTii mmaaTTggaanniiss

18 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

filtvis arteriis Trombembolia warmoad-

gens dedaTa sikvdilobis ZiriTad mizezs da-

savleTis qveynebSi. 2004w. gamoqveynda amerikis

pulmonologTa kolegiis rekomendaciebi an-

tiTrombuli Terapiis Sesaxeb, romlebSic gan-

xiluli iyo orsul qalebisTvis antikoagula-

ciuri saSualebebisKgamoyenebis sxvadasxva as-

peqti. qvemoT moyvanilia am rekomendaciebis

ZiriTadi debulebebi.

orsulobis dros antikoagulaciuri Tera-

piis Cvenebebi SeiZleba davyoT sam jgufad: 1

.venuri Trombozebisa da emboliis profilaq-

tika da mkurnaloba; 2. sistemuri Trombembo-

liis profilaqtika gulis xelovnuri sarqv-

lebis mqone qalebSi; 3. orsulobis garTule-

bebis profilaqtika antifosfolipiduri sin-

dromisa da Trombofiliis dros. orsul qa-

lebisTvis antiTrombul saSualebaTa efeqtis

Sesaxeb cnobebi SezRudulia, amitom rekomen-

daciebi maT gamoyenebaze efuZneba calkeul

cnobebs,SemTxvevebs an arafexmZime qalebis ga-

mokvlevis eqstrapolaciis Sedegebs. Trombul

garTulebaTa profilaqtikisTvis SeiZleba ga-

moyenebul iqnes arafraqciuli (aaffhh) da daba-

lmolekuluri heparini (ddmmhh), kumarinis msgavsi

preparatebi da aspirini. orsul qalebSi arCe-

vis preparats warmoadgens heparini, vinaidan

peroraluri antikoagulantebisagan gansxvave-

biT is ver gadis placentur bariers, Sesabami-

sad, ar moqmedebs teratogenulad da ar iwvevs

nayofis sisxldenas. ukanasknel wlebSi xSi-

rad iyeneben dabalmolekulur heparins (ddmmhh),

romelic efeqtiTa da usafrTxoebiT ar Camor-

Ceba Cveulebriv heparins da masTan SedarebiT

aqvs zogierTi upiratesobac (Trombocitopeni-

is dabali riski, dReSi erTxel misi daniSvnis

SesaZlebloba da sxv.).*

aannttiikkooaagguullaacciiuurrii TTeerraappiiiiss

uussaaffrrTTxxooeebbaa oorrssuulleebbiissTTvviiss

kumarinis msgavsi preparatebi gadian pla-

centur bariers da SeiZleba gamoiwvion manki

(cxviris hipoplazia pirvel trimestrSi da

ccnnss-is cvlilebebi nebismier vadaze), agreTve

nayofis sisxldena. gansakuTrebiT mniSvnelo-

vania maTi moqmedeba mSobiarobis periodSi,ro-

desac travmasTan erTad is SeiZleba axalSo-

bilebis sisxldenis mizezi gaxdes.

rogorc zemoT aRiniSna, heparini usafr-

Txoa nayofisTvis, radgan is placentaSi ver

gadis. orsul qalebze Catarebul kohortul

kvlevebSi, Tu isini iRebdnen arafraqciul he-

parins (aaffhh), seriozuli sisxldena Seadgenda

2%-s, araorsuli pacientebis msgavsad. dabal-

molekuluri heparinis (ddmmhh) miRebis dros he-

moragiuli garTulebebi Zalze iSviaTi iyo.

aaffhh mkurnalobis dros, qalebis daaxloe-

biT 3%-s uviTardebaT imunuri IgG-ganpirobe-

buli Trombocitopenia, romelic xSirad rTu-

ldeba Trombis warmoqmniT. is SeiZleba viva-

raudoT,Tu heparinTerapiidan 5-15 dReze Trom-

bocitebis ricxvi mcirdeba 100-109/l-ze metad,

an 50%-iT TavdapirvelTan SedarebiT. imunuri

Trombocitopeniis diferencireba xdeba Trom-

bocitebis gardamaval SemcirebasTan, romelic

SeiZleba aRiniSnos aaffhh daniSvnis Semdeg. ddmmhh

Terapiis dros imunuri Trombocitopenia mniS-

vnelovnad iSviaTia.

aaffhh xangrZlivi mkurnaloba iwvevs osteo-

porozs rogorc cxovelebSi, ise adamianebSi.

Zvlovani qsovilis mineraluri simkvrivis

mniSvnelovani Semcireba aReniSneba avadmyof-

Ta 30%-s, romlebic aaffhh-s iRebdnen. 184 orsul-

ze Catarebul erT-erT kvlevaSi, romelTac

profilaqtikuri mizniT afh eZleodaT, xerxem-

lis malebis motexilobis sixSirem Seadgina

2,2%. ddmmhh mkurnalobisas osteoporozis ganvi-

Tarebis riski ufro dabalia. randomizebul

kvlevaSi, sadac orsulebi iRebdnen aaffhh, an

dalteparins, mSobiarobidan 3 wlis ganmavlo-

baSi fasdeboda welis malebis mineraluri

simkvrive. aaffhh gamoyenebas Tan erTvoda Zvlo-

vani qsovilis simkvrivis Semcireba, rac sakon-

trolo jgufis msgavsad ar dafiqsirda dal-

teparinis miRebis SemTxvevaSi.

Cveulebrivi heparini da ddmmhh ar gamoiyofa

dedis rZis saSualebiT, amitom is SeiZleba da-

eniSnos meZuZur qalebs. or sxva kvlevaSi me-

ZuZuri dedis mkurnaloba varfariniT ar iw-

vevda antikoagulaciur moqmedebas axalSobi-

lebSi, romlebic ikvebebodnen dedis rZiT. aqe-

dan gamomdinare, meZuZur qalebs SeuZliaT ga-

agrZelon am preparatis miReba.

9000 qalis meta-analiziT da didi randomi-

zebuli kvleviT, nanaxi iqna, rom aspirinis da-

bali doziT gamoyeneba (60-150mg dReSi) usafr-

Txoa dedisa da nayofisaTvis orsulobis me-2

da me-3 trimestrSi, maSin rodesac aspirinis

ufro maRali dozebis gamoyenebis usafrTxoe-

ba pirvel trimestrSi misi gamoyenebis msgav-

sad dadgenili ar aris.

a n t i T r o m b u l i s a S u a l e b e b i o r s u l o b i s d r o s

aammeerriikkiiss ppuullmmoonnoollooggTTaa kkoolleeggiiiiss ((aappkk)) rreekkoommeennddaacciieebbii,, 22000044ww..

** TTuummccaa ddmmhh ggaammooyyeenneebbaa TTiirrkkmmlliiss uukkmmaarriissoobbiiss ddrrooss

SSeezzRRuudduulliiaa..


qqaalleebbii,, rroommlleebbiicc xxaannggrrZZlliivvaadd

iiRReebbeenn ppeerroorraalluurr aannttiikkooaagguullaanntteebbss

rogorc zemoT aRiniSna, peroralurad miRe-

bulma antikoagulantebma SeiZleba gamoiwvios

nayofze teratogenuli moqmedeba. es riski mc-

irdeba, Tu maT Seuwyveten orsulobis meeqvse

kviramde. Tu qals esaWiroeba antikoagulaci-

uri Terapia da gegmavs orsulobas, SesaZlebe-

lia orgvari midgoma: 1. regularuli teste-

bi orsulobaze da varfarinis Secvla aaffhh, an

ddmmhh-iT; 2. Casaxvis mcdelobamde varfarinis Se-

cvla hepariniT. meore midgomis uaryofiT mxa-

res warmoadgens xarjebisa da osteoporozis

riskis gazrda (aaffhh gamoyenebis dros mainc).

eqspertebis azriT, pirveli midgoma ufro mi-

saRebia, radgan is ufro mosaxerxebeli da sak-

maod usafrTxoa.

vveennuurrii TTrroommbboozzeebbiissaa ddaa eemmbboolliiiiss

mmkkuurrnnaalloobbaa oorrssuulloobbiiss ddrrooss

orsulobis dros izrdeba venuri Trombo-

zisa da emboliis riski (gansakuTrebiT sakeis-

ro kveTis dros). mravalricxovani randomize-

buli kvleviT dadgenilia, rom ddmmhh kanqveS ga-

moyeneba efeqtianobisa da usafrTxoebis mxriv

ar Camouvardeba aaffhh venaSi infuzias Rrma ve-

nebis Trombozebisa da faTe mkurnalobis dr-

os. Seadares varfarinisa da heparinis xangrZ-

livi Terapiis efeqturoba ganmeorebiTi Trom-

bemboluri garTulebebis profilaqtikisTvis.

Sesabamisad, orsuli qalebis venuri Trombo-

zebisa da emboliis samkurnalod mizanSewoni-

lia gamoyenebul iqnes aaffhh (venaSi infuzia,

ukidures SemTxvevaSi 5 dRiT,Semdeg ki kanqveS)

an ddmmhh (kanqveS). aaffhh dozam unda uzrunvelyos

aqtivirebuli parcialuri Tromboplastinis

drois (aappTTdd) gazrda Terapiul mniSvnelobam-

de. heparinTerapia grZeldeba orsulobis bo-

lomde da mSobiarobidan 6 kviris ganmavloba-

Si. ddmmhh, misi upiratesobebis gaTvaliswinebiT

(ufro maRali bioSeRwevadoba da usafrTxoe-

ba, aappTTdd monitorirebis aucileblobis gare-

Se), warmoadgens arCevis preparats pacientebis

umravlesobisTvis. ddmmhh dozis SerCeva xdeba

sxeulis wonis mixedviT, mwarmoeblis instruq-

ciis Sesabamisad. orsulobis dros mcirdeba

am jgufis preparatebis naxevardaSlis perio-

di, amitom umjobesia maTi gamoyeneba dReSi

orjer. orsulobis bolo periodSi, sxeulis

wonis matebasTan dakavSirebiT SesaZlebelia

ddmmhh dozis gazrda sxeulis wonis proporciu-

lad, an dozis koreqcia anti-Xa aqtivobis ga-

zomvis safuZvelze dilis inieqciidan 3-4 saa-

Tis Semdeg (mizanSewonilia is SevinarCunoT

0,5-1,2 erT/ml doneze). klinikuri gamocdile-

biT ddmmhh dozis xSiri cvlileba orsul qaleb-

Si ar aris saWiro. miuxedavad imisa, rom ddmmhh

sargeblobis dros seriozuli sisxldena

Zalze iSviaTad viTardeba, mis asacileblad

gegmuri mSobiarobis, an sakeisro kveTamde 24

saaTiT adre mizanSewonilia droebiT movxs-

naT aaffhh an ddmmhh. Tu mSobiaroba aaffhh Terapiis

fonze spontanurad iwyeba, aucilebelia aappTTdd

regularuli kontroli. misi mniSvnelovani

momatebis dros, sisxldenis riskis Semcirebis

mizniT SeiZleba gamoviyenoT protaminis sul-

fati.

vveennuurrii TTrroommbboozziissaa ddaa eemmbboolliiiiss

pprrooffiillaaqqttiikkaa oorrssuulloobbiiss ddrrooss

TTrroommbboozzii ddaa eemmbboolliiaa aannaammnneezzSSii.. varaudo-

ben, rom qalebs, romlebsac anamnezSi hqondaT

venuri Trombozi da embolia, aqvT maTi ganvi-

Tarebis momatebuli riski orsulobisas; Tum-

ca es Tvalsazrisi sinamdviles bolomde ar

Seesabameba. prospeqtul kvlevaSi akvirdebod-

nen 125 orsul qals anamnezSi venuri Trombo-

zis erTjeradi epizodiT. orsulobis dros

heparini ar gamoiyeneboda, xolo mSobiarobis

Semdeg 4-6 kviriT uniSnavdnen varfarins (aaffhh,

an ddmmhh Terapiis mokle kursis Semdeg). venuri

Trombozebisa da Trombemboliebis sixSirem

orsulobis dros Seadgina 2,4%. 44 qals, ro-

melTac ar hqondaT Trombofilia, xolo anam-

nezSi Trombozis ganviTareba asocirdeboda

riskis gardamaval faqtorTan, Trombuli gar-

Tuleba ar daregistrirebiaT. imave dros qa-

lebs, romelTac hqondaT Trombofilia, da/an,

idiopaTikuri Trombozi anamnezSi, ganmeorebi-

Ti Trombozebis sixSire orsulobis dros aR-

wevda 5.9%. amrigad, orsulebSi, anamnezSi erTa-

derTi venuri TromboziT, antikoagulaciuri

Terapia naCvenebia Trombofiliis, an,Trombwar-

moqmnis sxva risk-faqtorebis arsebobis dros.

am SemTxvevaSi mizanSewonilia gamoyenebul iq-

nas ddmmhh, an aaffhh orsulobis dros da arapirda-

piri antikoagulantebi _ mSobiarobis Semdeg.

qalebs, ganmeorebiTi Trombemboluri gar-

TulebebiT anamnezSi da qalebs, romlebic iR-

ebdnen peroralur antikoagulantebs,orsulo-

bis dros uniSnaven aaffhh, an ddmmhh sruli doziT,

xolo mSobiarobis Semdeg ganaaxleben mkurna-

lobas arapirdapiri antikoagulantebiT.

TTrroommbbooffiilliiaa.. orsuli qalebis daaxloebiT

50%-Si venuri Trombozi da embolia dakavSi-

rebulia memkvidrul TrombofiliasTan. Tumca

Trombul garTulebaTa ganviTarebis absolu-

turi riski umravles SemTxvevaSi, saSualoa.

gamonakliss warmoadgens antiTrombinis defi-

citi, ormagi heterozogituli mtarebloba

proTrombinis G202I0A alelisa da laidenis

V faqtoris da homozigoturi mtarebloba aR-

niSnuli mutaciisa. 72000 orsuli qalis ret-

rospeqtuli analizis Sedegad Trombozis gan-

viTarebis riskma laidenis V faqtoris muta-

ciis arsebobisas Seadgina 1:437, protein C-1 de-ficitis dros_ 1:113, antiTrombini 1 da 2 tipis

deficitisas_ 1:2,8 da 1:42 Sesabamisad (`fonu-

ri~ sixSire Trombozebisa orsul qalebSi

20 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

utoldeba daaxloebiT 1:1000). sxva gamokvle-

vebSi laidenis V faqtoris mutaciis mqone he-

terozigotebSi Trombuli garTulebebis ris-

ki Seadgenda 1:500, proTrombinis G202I0A ale-

lis heterozigotebSi-1:200, xolo ormag hete-

rozigotebSi-4,6:100. venuri Trombozisa da em-

boliis sixSirem orsulobis dros laidenis

V faqtoris mutaciis mqone homozigotebSi mi-

aRwia 9-16%, xolo laidenis V faqtoris da

proTrombinis genis mutaciis mqone ormag he-

terozigotebSi-4%.

Trombofiliis mqone orsulebis Semdgomi

marTva, romelTac anamnezSi ara aqvT Trombo-

zi da embolia, arasakmarisad aris Seswavli-

li. eqspertTa azriT, aqtiuri profilaqtika

unda CautardeT pacientebs antiTrombinis de-

ficitiT, proTrombinis G202I0AAgenisa da lai-

denis V faqtoris mutaciis mqone ormag hete-

rozigotebsa da aRniSnuli mutaciebis homo-

zigotebs. qalebSi, romelTac aqvT sxva Trom-

bofiluri mdgomareoba, SesaZlebelia dakvir-

veba, an ddmmhh, an aaffhh dabal dozebSi gamoyeneba

(5000 erT. kanqveS, dReSi orjer), antikoagulan-

tebis mSobiarobis Semdeg daniSvniT (varfari-

ni 4-6 kviris ganmavlobaSi, INR-2,0-dan 3,0-mde).

ssaakkeeiissrroo kkvveeTTaa.. sakeisro kveTas Tan erT-

vis venuri Trombozebisa da emboliebis ganvi-

Tarebis maRali riski, gansakuTrebiT ki Trom-

bwarmoqmnis damatebiTi risk-faqtorebis arse-

bobisas (Trombozi anamnezSi, Trombofilia, 35

welze meti asaki, simsuqne, xangrZlivi woliTi

reJimi, Tanmdevi mwvave daavadebebi). zogierTi

avtori saSualo riskis arsebobisas rekomen-

dacias uwevs zemwol windebs sakeisro kveTis

dros,an mis Semdeg. xolo maRali riskis dros

aaffff da ddmmhh profilaqtikur gamoyenebas, Tumca

profilaqtikis msgavsi meTodebi damajerebe-

li ar aris.

TTrroommbbooffiilliiaa ddaa oorrssuulloobbiiss ggaarrTTuulleebbeebbii..

arsebobs mosazreba, rom Trombofilia SeiZle-

ba asocirdes orsulobis arasasurvel gamosa-

valTan,rogoricaa nayofis daRupva, Canasaxova-

ni ganviTarebis Seferxeba, preeklamfsia da

placentis naadrevi acla. 31 kvlevis meta-ana-

liziT, gamovlenilia asociacia nayofis sikv-

dilsa da laidenis V faqtoris mutaciis ar-

sebobasTan, aqtivirebuli C proteinis rezis-

tentobasTan, protein S da proTrombinis genis

G202I0A alelis deficitTan. Tumca msxvil po-

pulaciur gamokvlevebSi asociacia preeklam-

fsiur da sxvadasxva Trombofiliur mdgomare-

obaTa Soris ar aRiniSneboda. miRebuli mona-

cemebis mixedviT genotipis Tavisebureba ar

warmoadgens preeklamfsiis mizezs, magram Se-

uZlia gavlena iqonios mis simZimeze. yuradRe-

bas ipyrobda asociaciis arseboba C677T THFRhomozigotur mtareblobasa da Canasaxovani

ganviTarebis Seferxebas Soris qalebSi, rom-

lebic ar iRebdnen polivitaminebs. ukanask-

nelTa SemadgenlobaSi Sedis foliumis mJava,

romelic gavlenas axdens homocisteinis done-

ze. ar SeiZleba gamoiricxos, rom homociste-

inemia da ara genotipis Tavisebureba warmoad-

gens orsulobis garTulebebis risk-faqtors.

aRniSnuli monacemebi mowmoben, rom orsulo-

bis ganmeorebiTi moSla, aborti meore trimes-

trSi, nayofis sikvdili, an anamnezSi mZime pre-

eklamfsia, Tandayolili Trombofiliis gamo-

ricxvis safuZvels warmoadgens. antifosfo-

lipiduri sindromisgan (aaffss) gansxvavebiT, Tr-

ombofiliuri mdgomareobis dros heparinisa

da aspirinis mcire dozebis efeqti orsulo-

bis garTulebebis prevenciis mizniT ar aris

dadasturebuli. kidev meti, bevr maTgans aRe-

niSneba venuri Trombozisa da emboliis ganvi-

Tarebis momatebuli riski, rasac emyareba an-

tiTrombuli Terapia. amJamad tardeba rando-

mizebuli kvlevebi antiTrombuli saSualebe-

bis efeqturobis Sesaswavlad orsulobis ara-

sasurveli Sedegebis prevenciaSi Trombofi-

liis mqone qalebSi. miuxedavad imisa, rom hi-

perhomocisteinemia ar asocirdeba orsulebSi

Rrma venebis Trombozis ganviTarebasTan, is

warmoadgens ganmeorebiTi abortebis risk-faq-

tors. aseT SemTxvevebSi SesaZlebelia sasar-

geblo iyos foliumis mJavis gamoyeneba.

antifosfolipiduri antisxeulebis (mglu-

ras antikoagulanti, kardiolipinis sawinaaRm-

dego antisxeulebi) aRmoCena SesaZlebelia

sistemuri wiTeli mgluriT daavadebulebSi,

zogierTi preparatis gamoyenebis fonze, aseve

praqtikulad janmrTel adamianebSic. damtki-

cebulia, rom maTi arseboba zrdis Trombozis

ganviTarebas da orsulobis Sewyvetas. qalebSi

ganmeorebiTi abortiT anamnezSi, Casaxvamde, an

orsulobis adreul periodSi unda gamoi-

ricxos aaffss. or randomizebul kvlevaSi kombi-

nirebuli Terapia hepariniTa da aspiriniT, aRe-

mateboda aspiriniT monoTerapiis sargebels

orsulobis garTulebebis profilaqtikaSi.

ramdenime SemTxvevaSi aseve aRiniSna ddmmhh efeq-

ti aaffss mqone orsulebSi. Sesabamisad, qalebs,

antifosfolipiduri antisxeulebiT da ganmeo-

rebiTi abortebiT anamnezSi, orsulobis dros

unda CautardeT Terapia aaffhh dabali, an saSua-

lo dozebiT, an ddmmhh profilaqtikuri dozebiT

aspirinTan erTad. anamnezSi venuri Tromboze-

bisa da emboliis arsebobisas, qalebSi aaffss-iT

Cveulebriv tardeba Terapia peroraluri anti-

koagulantebiT, iTvaliswineben ra ganmeorebi-

Ti Trombuli garTulebebis maRal risks.

orsulobis dros SesaZlebelia maTi Secv-

la ddmmhh an aaffhh-iT aspirinis mcire dozebTan

erTad. mSobiarobis Semdeg unda ganaxldes pe-

roraluri antikoagulantebi. heparinis profi-

laqtikuri gamoyeneba qalebSi antifosfoli-

piduri antisxeulebiT, SesaZlebelia anamnezSi

Trombemboliuri garTulebebis ararsebobis

drosac ki, maTi ganviTarebis maRali riskis

gamo.


gguulliiss xxeelloovvnnuurrii ssaarrqqvvlleebbiiss mmqqoonnee

oorrssuulleebbiiss mmaarrTTvvaa ((mmkkuurrnnaalloobbaa))

amgvari orsuli qalebis samkurnalod

mkveTri rekomendaciebis micema sakmaod rTu-

lia, antiTrombuli saSualebebis usafrTxoe-

basa da efeqturobaze arasakmarisi monaceme-

bis gamo. prospeqtuli da retrospeqtuli ko-

hortuli kvlevebis meta-analiziT Seswavlil

iqna aseTi pacientebis mkurnalobis 3 SesaZlo

sqema: 1. peroraluri antikoagulantebi orsu-

lobis mTeli periodis ganmavlobaSi (aseTi

midgoma farTod gamoiyeneba evropaSi, maSin

rodesac aSS-Si orsulobis dros kumarini ak-

rZalulia). 2. orsulobis me-6-12 kviraze pero-

raluri antikoagulantebis Secvla aaffhh-iT. 3.

aaffhh mTeli orsulobis ganmavlobaSi. pirvel

or SemTxvevaSi mSobiarobamde qalebs uniSna-

ven heparins, raTa Tavidan aviciloT axalSo-

bilTa antikoagulacia.

peroraluri antikoagulantebiT Terapia

xasiaTdeboda yvelaze maRali efeqturobiT

gulis sarqvlebis proTezian qalebSi Trom-

bemboluri garTulebebis profilaqtikaSi.

proTezian da sistemuri emboliiT daavadebul

qalebSi, romlebic mTeli orsulobis period-

Si iRebdnen peroralur antikoagulantebs,

Trombozebis sixSire Seadgenda 3.9%-s. aaffhh ga-

moyenebam orsulobis me-6-12 kviraze gamoiwvia

xelovnuri sarqvlis Trombozis ganviTarebis

riskis zrda 9,2%-mde. Trombozul garTuleba-

Ta sixSirem heparinoTerapiis fonze aappTTdd kon-

troliT Seadgina 25%. Tumca peroraluri an-

tikoagulantebiT Terapiam teratogenuli moq-

medebis gamo gamoiwvia embriopaTiis ganviTa-

reba axalSobilTa 6,4%-Si. orsulobis me-6

kviraze varfarinis aaffhh-iT Secvlam saSualeba

mogvca teratogenuli efeqtis riskis aRmofx-

vrisa. mTlianobaSi, spontanuri abortebisa da

mkvdradSobadobis sixSire msgavsia samive

jgufSi. seriozuli sisxldena aReniSneboda

qalebis 2,5%-s, ZiriTadad mSobiarobis dros.

amrigad, gulis xelovnuri sarqvlebis mqone

orsulebisTvis, kumarinis jgufis preparatebi

efeqtiT aRemateboda aaffhh-s venuri Trombozisa

da emboliis profilaqtikaSi, magram iwvevda

embriopaTiis ganviTarebas.

orsulobis me-6-12 kviraze varfarinis Secv-

la aaffhh-iT amcirebs teratogenul risks, magram

zrdis Trombembolur garTulebaTa risks. ar

gamoiricxeba, rom venuri Trombozebis maRali

sixSire heparinTerapiis fonze, araadekvaturi

dozis Sedegia. Cndeba monacemebi gulis xe-

lovnur sarqvelebian qalebSi ddmmhh gamoyenebi-

sa, magram maTi efeqturoba da usafrTxoeba am

SemTxvevebSi naklebad aris Seswavlili. aappkk

eqspertTa azriT, gulis meqanikuri sarqvele-

bis proTezian qalebSi mTeli orsulobis gan-

mavlobaSi mizanSewonilia gamoyenebul iqnas

ddmmhh (dozis SerCeva xdeba sxeulis wonis, an an-

ti-Xa aqtivobis mixedviT,romelmac unda Sead-

ginos 1,0-1,2 erT/ml inieqciidan 4 saaTis Sem-

deg), an aaffhh (kanqveS dReSi orjer im doziT,

romelic uzrunvelyofs apTd 2-jer gazrdas

sakontrolosTan SefardebiT). alternativad

SeiZleba gamoyenebul iqnes heparini pirveli

13 kviris ganmavlobaSi, misi Secvla varfari-

niT mesame trimestris Suamde, xolo Semdeg he-

parinis ganaxleba. mSobiarobis Semdeg, nebismi-

er SemTxvevaSi unda gagrZeldes Terapia pero-

raluri antikoagulantebiT. Trombwarmoqmnis

maRali riskis arsebobisas SeiZleba daematos

aspirini 75-162 mg/dRe-RameSi.

TTrroommbbooffiilliiaa ddaa oorrssuulloobbiiss

ggaarrTTuulleebbeebbii:: rreekkoommeennddaacciieebbii

orsulobis ganmeorebiTi moSlis SemTxveva-

Si (3 moSla an meti), aseve, mZime recidivuli

preeklamfsiis, placentis naadrevi aclis, an

auxsneli Canasaxovani sikvdilis sxva SemTxve-

vaSi rekomendebulia gamovricxoT Tandayoli-

li Trombofilia da aaffss.qalebisTvis aaffss-iT da orsulobis arasa-

surveli gamosavliT (ganmeorebiTi adreuli

abortebi, ukidures SemTxvevaSi erTi gviani

aborti, preeklamfsia, Canasaxovani ganviTare-

bis Seferxeba, an placentis naadrevi acla) re-

komendebulia aspirinisa da aaffhh gamoyeneba da-

bal, an saSualo dozebSi, an ddmmhh mSobiarobam-

de profilaqtikuri dozebiT.

homozigotebma, Termolabiluri variantebiT

(C677T) MTHFR aucileblad unda miiRon fo-

liumis mJava Casaxvamde da mTeli orsulobis

ganmavlobaSi.

qalebisTvis Tandayolili TrombofiliiT

da orsulobis arasasurveli gamosavliT (gan-

meorebiTi abortebi, gviani aborti, mZime, an re-

cidivuli preeklamfsia, placentis naadrevi

acla), rekomendebulia dabal dozebSi aspiri-

nisa da heparinis erTad gamoyeneba, an ddmmhh pro-

filaqtikuri doziT. aseT SemTxvevebSi mSobi-

arobis Semdeg mizanSewonilia antikoagulan-

tebis daniSvna.

anamnezSi venuri Trombozisa da emboliis

arsebobisas, qalebi aaffss-iT, Cveulebriv, itare-

ben xangrZliv Terapias peroraluri antikoa-

gulantebiT, maRali ganmeorebiTi Trombozu-

li garTulebebis gaTvaliswinebiT. orsulo-

bis dros rekomendebulia maTi Secvla ddmmhh, anaaffhh-iT aspirinis dabal dozebTan erTad. mSo-

biarobis Semdeg mkurnaloba unda gagrZeldes

peroraluri antikoagulantebiT.

anamnezSi Trombemboluri garTulebebisa

da abortebis ararsebobis drosac, orsulebSi

antifosfilipiduri antisxeulebis arseboba

miuTiTebs venuri Trombozis ganviTarebis, ag-

reTve orsulobis Sewyvetis SesaZlo maRal

riskze. aRniSnul SemTxvevaSi midgoma aseTia:

dakvirveba, heparini dabal dozebSi, ddmmhh profi-

laqtikur dozebSi da/an, aspirini dabal do-

zebSi (75-162 mg/dRe-RameSi).

kkiiTTxxvvaa ## 55.. mmoocciimmcciimmee aarriiTTmmiiiiss ddrrooss iiSSeemmiiuurrii iinnssuullttiiss ggaannvviiTTaarreebbiiss yyvveellaazzee ddiiddii rriisskk ffaaqqttoorriiaa::

aa.. SSaaqqrriiaannii ddiiaabbeettii;; bb.. gguulliiss SSeegguubbeebbiiTTii uukkmmaarriissoobbaa

gg.. iinnssuullttii,, aann ttiiSS aannaammnneezzSSii;; dd.. xxaannddaazzmmuullii aassaakkii;;ee.. uukkoonnttrroolloo hhiippeerrtteennzziiaa aannaammnneezzSSii

22 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

CAPRICORN __ kkvvlleevvaa

Carvedilol Post-infarct survival Control in Left ventricular dysfunction

kkaarrvveeddiilloollii mmaarrccxxeennaa ppaarrkkuuWWiiss ppoossttiinnffaarrqqttuullii

ddiissffuunnqqcciiiiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii

ddaaaavvaaddeebbaa:: mmmmii Semdgomi marcxena parkuWis

disfunqcia.

mmiizzaannii:: karvedilolis efeqtianobis Sefase-

ba avadobasa da sikvdilobaze, marcxena parku-

Wis disfunqciis mqone postinfarqtul pacien-

tebSi.

kkvvlleevviiss ddiizzaaiinnii:: randomizebuli, placebo-

kontrolirebuli, ormagad-brma kvleva.

kvlevaSi monawileobda 1959 pacienti (975-

karvedilolisa da 984-placebos jgufSi) mio-

kardiumis infarqtis Sedegad marcxena parku-

Wis gandevnis fraqciiT < 40%; an kedlis moZ-

raobis indeqsiT < 1,3.

kkvvlleevviiss xxaannggrrZZlliivvoobbaa:: saSualod 1,3 weli.

vidre 663 pacienti gardaicvala, an moTavsda

stacionarSi gulsisxlZarRvTa problemebiT.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: mmii Semdeg stacionari-

dan gaweramde, an araugvianes 21 dRisa, 6,25 mg

karvediloli 2-jer dReSi titraciiT 25 mg-mde

2-jer dReSi, an placebo.

TTaannmmxxlleebbii TTeerraappiiaa:: aaggff-inhibitorebi.

SSeeddeeggeebbii:: placebosTan SedarebiT, yvela mi-

zeziT gamowveuli sikvdiloba dabali iyo

karvedilolis jgufSi (12% vs 15%; p=0,03). mag-ram, Tu saboloo wertilad erTad iyo ganxi-

luli yvela mizeziT gamowveuli sikvdiloba

da stacionarSi kardiovaskuluri probleme-

biT moTavseba, maSin mniSvnelovani gansxvaveba

karvedilolsa da placebos Soris pacientTa

jgufebSi nanaxi ar yofila (35% vs 37%; p=0,296)

EUROPA--kkvvlleevvaa

European trial on Reduction of cardiac events withPerindopril in stable coronary disease.

eevvrrooppuullii kkvvlleevvaa ppeerriinnddoopprriilliiTT kkaarrddiiuullii

SSeemmTTxxvveevveebbiiss SSeemmcciirreebbaazzee,, ssttaabbiilluurrii

kkoorroonnaalluurrii aarrtteerriieebbiiss ddaaaavvaaddeebbiiss ddrrooss

kkvvlleevviiss mmiizzaannii iiyyoo:: gguu gareSe stabiluri

koronaluri daavadebis mqone pirebSi Seefase-

binaT, amcirebs Tu ara perindoprili kardio-

vaskuluri SemTxvevebis risks.

kkvvlleevviiss ddiizzaaiinnii:: randomizebuli, placebo-

kontrolirebuli,ormagad-brma, kvleva parale-

luri jgufebiT.

kvlevaSi monawileobda saSualod 60 wlis

12218 pacienti (6110 perindoprilisa da 6108

placebos jgufSi), romlebsac dadgenili hqon-

daT koronaluri arteriebis daavadeba, magram

ar saWiroebdnen revaskularizacias.

kvlevis xangrZlivoba: daaxloebiT 4,2 weli.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: perindoprili 8 mg/dRe-

Si an placebo.

SSeeddeeggeebbii:: pirveladi jamuri saboloo wer-

tilebi _kardiovaskuluri sikvdili, arafata-

luri miokardiumis infarqti, an warmatebiT

reanimirebuli gulis gaCereba 8%-s Seadgenda

pacientebTan, romlebic iRebdnen perindop-

rils da 9,9%-s pacientebTan, romlebic iRebd-

nen placebos (SefardebiTi riski Semcirda

20%-iT; p=0,0003).

RALES __ kkvvlleevvaa

Randomized Aldactone Evaluation Studyrraannddoommiizzeebbuullii kkvvlleevvaa

aallddaaqqttoonniiss SSeessaaffaasseebbllaadd

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: aaggff-inhibitorebs damatebu-

li spironolaqtonis sargeblianobis Sefaseba

gulis ukmarisobis mqone pacientebSi.

kkvvlleevviiss ddiizzaaiinnii:: randomizebuli, ormagad-

brma, placebo-kontrolirebuli kvleva.

ddaakkvviirrvveebbiiss vvaaddaa:: saSualod 24 Tve.

kvlevaSi monawileobda saSualod, 65wlis

asakis 1663 pacienti gulis mZime ukmarisobiT

(NYHA-s klasifikaciis III da IV klasi) da

marcxena parkuWis gandevnis fraqciiT <35%,

romlebic iRebdnen aaggff-inhibitorebs, maryuJo-

van diuretikebs,digoqsins da ββ-blokerebs (882

iRebda spironolaqtons da 841_placebos).

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: damatebiT spironolaq-

toni 25, an 50 mg/dReSi, an placebo. sawyisi 25

mg/dReSi doza 8 kviraSi izrdeboda 50 mg-mde

hiperkaliemiis ararsebobisas, an mcirdeboda

dRegamoSvebiT 25 mg-mde hiperkaliemiis SemTx-

vevaSi.

SSeeddeeggeebbii:: xsenebul pacientebSi mimdinare

Terapiaze spironolaqtonis damatebam gamoiw-

via doza-damokidebuli farmakologiuri efeq-

ti, rac SesamCnevi iyo yvelaze dabali dozis

drosac ki. yvela mizeziT gamowveuli sikvdi-

loba (pirveladi saboloo wertili) aRiniSna

spironolaqtonis jgufSi 35%-Si, xolo place-

bos jgufSi 46%-Si (SefardebiTi riski Sem-

cirda 30%-iT); gulis mizeziT sikvdiloba (me-

oreuli saboloo wertili) _31%-iT, aseve, mniS-

vnelovnad Semcirda sikvdili gulis ukmari-

sobis progresirebisagan da uecari kardiuli

sikvdili. spironolaqtonis jgufSi 35%-iT

naklebi iyo gulis ukmarisobis gauaresebis

gamo hospitalizaciis sixSirec.

ss aa mm ee dd ii cc ii nn oo kk vv ll ee vv ee bb ii ss mm oo kk ll ee mm ii mm oo xx ii ll vv aa


kkoommeennttaarrii:: RALES kvleva Sewyvetil iqna

dawyebidan 24 Tvis Semdeg. radgan drois am

SualedSi analizma aCvena spironolaqtonis

efeqtianoba.

ELITE-II -- kkvvlleevvaa

Evaluation of Losartan in the Elderly-IIlloossaarrttaannii xxaannddaazzmmuulleebbSSii __ mmeeoorree kkvvlleevvaa

ddaaaavvaaddeebbaa:: gulis ukmarisoba

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: simptomuri gulis ukmariso-

biT Sepyrobili pacientebisTvis losartanisa

da kaptoprilis efeqtianobis Sedareba yvela

mizeziT gamowveul sikvdilobasa da, meoreu-

lad, uecar sikvdilsa da gulis gaCerebis sam-

kurnalod Catarebuli Sedegiani reanimaciis

albaTobaze.


brma, kvleva paraleluri jgufebiT.

kvleva gagrZelda saSualod 1,5 wels.

kvlevaSi monawileobda 3152 pacienti (1578

losartanisa da 1574 kaptoprilis jgufSi),

asakiT >60weli (85%>65 welze) gulis simpto-

muri ukmarisobis NYHA II (52%), III (43%), an IV

(5%) klasiT da marcxena parkuWis gandevnis

fraqciiT <40%.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: 12,5mg losartani tit-

raciiT 50mg-mde erTxel dReSi, amtanobis mi-

xedviT, an 12,5mg kaptoprili titraciiT 50mg-

mde 3-jer dReSi, aseve amtanobis mixedviT.

SSeeddeeggeebbii:: mniSvnelovani gansxvaveba yvela

mizeziT gamowveul sikvdilobaze (17,7% vs15,9%; p=0,16), uecar sikvdilsa, an reanimirebul

gulis gaCerebaze (9,0% vs 7,3%; p=0,08), losar-

tanisa da kaptoprilis jgufebs Soris ar iq-

na nanaxi.

MEMOOO--kkvvlleevvaa

Metoprolol-Morphine studykkvvlleevvaa mmeettoopprroolloolliissaa ddaa

mmoorrffiinniiss SSeessaaxxeebb

ddaaaavvaaddeebbaa:: mmmmii

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: gulmkerdSi mmmmii-ze saeWvo

tkivilis mqone pacientebisTvis, intravenurad,

metoprololiT sawyisi Terapiis Semdeg meto-

prololisa da morfinis efeqtebis Sedareba.


brma kvleva, paraleluri jgufebiT;

ddaakkvviirrvveebbiiss vvaaddeebbii:: 24 saaTi da 6 Tve;

kvlevaSi monawileobda 265 pacienti (130 me-

toprololis jgufSi, saSualo asakiT 66,6 ±1,0weli da 135 morfinis jgufSi, saSualo asakiT

66,3 ± 1.1 weli) savaraudo mmmmii-iT.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: randomizaciamde – pa-

cientebs, romlebsac manamde ar utardebodaT

ββ-blokerebiT Terapia, eZleodaT metoprolo-

li 5 mg + 5 mg i/v (Tu asakiT iyo < 75 welze)

an 5 mg + 2,5 mg i/v (75 welze asakovan pacien-

tebSi). ββ-blokerebiT namkurnaleb pacientebs

ki _ 2,5 mg + 2,5 mg i/v.

rraannddoommiizzaacciiiiss SSeemmddeegg:: – metoprololi 5 mg

(<75 wlis pacientebSi) da 2,5 mg (75 welze xni-

er pacientebSi) i/v yovel 5-10 wuTSi, maqsimum

6 inieqcia, an morfini 2,5 mg (< 75 welze) an 2

mg (> 75 welze) i/v, yovel 5-10 wuTSi, maqsimum

6 inieqcia. sawyisi Terapiis Semdeg: peroralu-

rad metoprololi 50 mg 3-jer dReSi.

TTaannmmxxlleebbii TTeerraappiiaa:: Trombolizisi, aspirini,

heparini dabali doziT, nitroglicerini, dama-

tebiT morfini, an metoprololi, atropini da

inhalaciuri ββ-agonistebi mkurnali eqimis Se-

xedulebisamebr.

SSeeddeeggeebbii:: tkivilis intensivoba swrafad

Semcirda orive jgufSi, magram pirvel 80 wuT-

Si tkivilis ufro mkveTri daqveiTeba aRiniS-

neboda morfinis jgufSi. morfinis jgufSi

ufro meti pacienti gaTavisuflda tkivilisa-

gan (p < 0,001). stacionaruli da 6 Tvis ganmav-

lobaSi sikvdiloba orive jgufSi Tanabari

iyo. im pacientebis 59%-s, romelTac dadastu-

rebuli mmmmii ganuviTardaT, randomizaciidan 1

saaTis ganmavlobaSi tkivilis intensivobis

daqveiTeba morfinis jgufSi mniSvnelovnad

aRemateboda metoprololis jgufis maCvene-

bels (p < 0,001).

MDC--kkvvlleevvaa

Metoprolol in Dilated Cardiomyopathy trialmmeettoopprroolloollii** ddiillaattaacciiuurrii

kkaarrddiioommiiooppaaTTiiiiss ddrrooss

ddaaaavvaaddeebbaa:: idiopaTiuri dilataciuri kar-

diomiopaTiiT gamowveuli gulis ukmarisoba.

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: metoprololisa da place-

bos efeqtebis Sedareba sikvdilobasa da gu-

lis transplantaciis saWiroebaze. agreTve Se-

iswavleboda metoprololis gavlena gulis

funqciaze, datvirTvis amtanobaze, sicocxlis

xarisxsa da hospitalizaciaze.


brma, placebo-kontrolirebuli kvleva, para-

leluri jgufebiT.

kkvvlleevviiss xxaannggrrZZlliivvoobbaa:: 12-18 Tve;

kvlevaSi monawileobda marcxena parkuWis

40%-ze naklebi gandevnis fraqciis mqone 16-dan

75 wlamde asakis 383 pacienti (189 placebos da

194 metoprololis jgufSi).

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: 6-7 kviris ganmavloba-

Si sakvlevi preparatis dozis neli matebiT 10

mg-dan 100-150 mg-mde dReSi. yvelaze maRali do-

za, romelic aitaneboda, eZleoda rogorc Sema-

narCunebeli doza (igulisxmeba saSualod_108

mg metoprololi). alternativa _ placebo.

** iigguulliissxxmmeebbaa CCvveeuulleebbrriivvii ddaa aarraa nneellii ggaammooTTaavviissuuff--

lleebbiiss mmeettoopprroolloollii..

24 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

TTaannmmxxlleebbii TTeerraappiiaa:: gulis ukmarisobis sta-

ndartuli Terapia (diuretikebi, aaggff-inhibito-

rebi, digitalisi, an nitratebi).

SSeeddeeggeebbii:: 38 pacients placebos jgufidan

da 25 pacients metoprololis jgufidan aRe-

niSna pirveladi saboloo wertilebi (sikvdi-

li, an gulis transplantaciis aucilebloba).

riski Semcirda 34%-iT (p=0.058) metoprololis

jgufis sasargeblod. kvlevis me-6 da me-12 Tve-

ze aRiniSna gandevnis fraqciis mniSvnelovani

zrda metoprololis jgufSi, imave jgufSi

mniSvnelovnad gaizarda gulis indeqsi dat-

virTvaze da dartymiTi samuSaos indeqsi

(p<0.0001), datvirTvaze sistoluri arteriuli

wneva (p=0.0003) da datvirTvaze Jangbadis

moTxovnis indeqsi (p=0.045). dakvirvebidan 6

TveSi datvirTvis moculoba gaizarda orive

jgufSi, magram me-12 TvisTvis _ mxolod metop-

rololis jgufSi. kvlevis dawyebidan me-18

Tvemde cxovrebis xarisxis analizma aCvena,

rom metoprololis jgufSi, pacientebs hqon-

daT mniSvnelovani gaumjobeseba, fizikuri aq-

tivoba da sxva saerTo maCveneblebic ukeTesi

gaxda, xolo placebos jgufSi ar iyo didi

cvlilebebi. NYHA-klasi mniSvnelovnad gaum-

jobesda me-12 TvisTvis mxolod metoprolo-

lis jgufSi. ganmeorebiTi hospitalizaciisa

da gamwvavebaTa ricxvi mniSvnelovnad Semcir-

da metoprololis jgufSi.

ACCESS--kkvvlleevvaa

Acute Candesartan Cilexetil Evaluationin Stroke Survivours

kkaannddeessaarrttaann cciilleeqqsseettiilliiss SSeeffaasseebbaa

mmwwvvaavvee iinnssuullttiiaann ppaacciieenntteebbSSii

ddaaaavvaaddeebbaa:: mwvave iSemiuri insulti, mkveTri

hipertenzia.

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: mwvave insultiTa da mkveT-

ri hipertenziiT daavadebul pacientebSi ar-

teriuli wnevis zomieri, magram dauyovnebeli

daqveiTebis sargeblianobis Sefaseba.


brma, placebo-kontrolirebuli kvleva.

kvlevis Sefaseba moxda me-7 dRes da 1

wlis Tavze.

kvleva Catarda 5000 pacientze (asakiT <85

welze) mwvave cerebruli iSemiiT, motoruli

dambliTa da mkveTri hipertenziiT (aw>200/

110mmmHg sistoluri, an diastoluri wnevis

SemTxveviTi gasinjvisas, an 30-wuTiani Suale-

diT 2 gazomvis saSulo wneva >180/105mmHg).mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: kandesartan cileqse-

tili 4-16mg\dReSi wnevis cifrebis mixedviT,

7dRis ganmavlobaSi, da, Tu aucilebeli iyo, 1

wlamde, meore jgufs eZleoda placebo. place-

bos jgufSi, im pacientebs,romlebic rCebodnen

hipertenziulebi me-7 dRisTvisac, eniSnebodaT

kandesartani xangrZlivi droiT.

SSeeddeeggeebbii:: 12 Tvis manZilze saerTo sikvdi-

loba da vaskuluri SemTxvevebi mniSvnelov-

nad gansxvavdeboda kandesartanis jgufis sa-

sargeblod (Sansebis fardoba- /Odds Ratio/-0,475; 95%. CI /confidence interval-sarwmunoobis in-tervali/ 0.252-0.895). monacemebis mixedviT mwva-

ve insultis Semdeg kandesartanis 7 dRiani

kursis Sedegad SeimCneva mniSvnelovani gaum-

jobeseba gul-sisxlZarRvovani avadobisa da

sikvdilobis mxriv.

kkoommeennttaarrii:: kvleva Sewyda naadrevad, 342 pa-

cientis randomizaciis Semdeg, vinaidan aqtiur

mkurnalobasa da placebos jgufebs Soris sa-

boloo wertilebis Sefasebisas gamovlinda

mkveTri sxvaoba.

MATTIS--kkvvlleevvaa

Multicenter Aspirin and Ticlopidine Trial after Intracoronary Stenting

mmuullttiicceennttrruullii kkvvlleevvaa kkoorroonnaalluurrii

sstteennttiirreebbiiss SSeemmddeegg aassppiirriinniissaa ddaa

ttiikkllooppiiddiinniiss ggaammooyyeenneebbiiss SSeessaaxxeebb

ddaaaavvaaddeebbaa:: gulis koronaluri daavadeba.

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: maRali riskis mqone pacien-

tebisaTvis koronaluri stentis implantacii-

dan 30-e dRisTvis antikoagulaciuri da an-

tiTrombocituli Terapiis Sedareba, kerZod,

gansxvavdeboda Tu ara kardiovaskuluri sikv-

dilobis, miokardiumis infarqtisa da revasku-

larizaciis saWiroebis sixSire mkurnalobis

reJimis mixedviT, amasTan, rogori iyo vaskulu-

ri da sisxlmdeni garTulebebis safrTxe.

kkvvlleevviiss ddiizzaaiinnii:: randomizebuli, Ria, para-

leluri jgufebiT.

kvlevaSi monawileobda 60,4±9,9 wlis 350 pa-

cienti (177 antiTrombocituli da 173 antiko-

agulaciuri TerapiiT), romelTac koronaluri

stentirebidan 6 saaTis ganmavlobaSi hqondaT

qvemwvave okluziis maRali riski.

kvlevis Sefaseba moxda 30-e dRes da 6Tvis

Tavze.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: aspirini 250mg dReSi +

tiklopidini 250mg 2-jer dReSi, an aspirini

250mg dReSi + oraluri antikoagulantebi sa-

erTaSoriso normalizebuli Tanafardobis

(INR) 2,5_3,0 samizne cifrebamde.

SSeeddeeggeebbii:: kardiovaskuluri sikvdili, mio-

kardiumis infarqti da revaskularizaciis sa-

Wiroeba 30 dRis ganmavlobaSi aReniSna 10 pa-

cients aspirins+tiklopidinis jgufSi, xolo

aspirins+antikoagulantis jgufSi _ 19 paci-

ents (5,6% _ 11%-is sapirispirod. p=0,07). didivaskuluri da hemoragiuli garTulebebi nak-

lebi iyo aspirinisa da tiklopidinis jgufSi

(1,76% _ 6,94%-is sapirispirod. p=0,02).


ABCD--kkvvlleevvaa

Appropriate Blood pressure Control in Diabetesaarrtteerriiuullii wwnneevviiss ssaaTTaannaaddoo kkoonnttrroollii

ddiiaabbeettiiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii

ddaaaavvaaddeebbaa:: Saqriani diabeti tipi _ 2 hiper-

tenziiT, an mis gareSe.

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: ganisazRvros arteriuli

wnevis zomieri da intensiuri kontrolis Se-

degze gavlena ( samizne organoebis garTule-

bebis mxriv) II_tipis Saqriani diabetis mqone

normotenziul da hipertenziul pacientebSi.

moxdes diabetis garTulebebis prevenciisa da

progresirebis parametrebis gaTvaliswinebiT

enalaprilisa da nisoldipinis, rogorc pirve-

li rigis antihipertenziuli saSualebebis, Se-

dareba.


brma, placebo-kontrolirebuli, normotenziu-

li kvleva paraleluri jgufiT.

kvlevaSi monawileobda 950 pacienti. 480 pa-

cienti_normotenziul da 470_hipertenziul

jgufSi, asaki 40-74 weli, II tipis Saqriani di-

abetiTa da diastoluri arteriuli wneviT >80mmHg.

dakvirvebis xangrZlivoba: 5 weliwadi.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: normotenziul jgufSi

_ intensiuri Terapia nisoldipiniT 10mg/dRe-

Si, safexurebrivad mzardi dozebiT 60mg-mde

dReSi + placebo_enalaprili, an enalaprili

5mg/dReSi safexurebrivad mzardi dozebiT

40mg-mde + placebo_nisoldipini 75mmHg sa-

mizne diastolur wnevamde, an zomieri Terapia

placebosTan erTad mxolod 80-89mmHg samiz-

ne diastolur wnevamde.

hipertenziul jgufSi _ nisoldipini 10mg/

dReSi, mzardi dozebiT 60mg-mde + place-

bo_enalaprili, an enalaprili 5mg/dReSi mzar-

di dozebiT 40mg-mde + placebo nisoldipini

75mmHg samizne diastolur wnevamde, an zomie-

ri Terapia imave agentebiT 80-89mmHg samiznediastolur wnevamde.

Tanmxlebi antihipertenziuli TerapiisaT-

vis samizne diastoluri arteriuli wnevis mi-

saRwevad mkurnali eqimis Sexedulebisamebr

iyenebdnen metoprololsa da hidroqlorTia-

zids, magram ara Ca-antagonistebsa da aaggff--in-hibitorebs.

SSeeddeeggeebbii:: hipertenziul jgufSi _ aaww kont-

roli, sisxlSi glukozisa da lipidebis do-

ne msgavsi iyo nisoldipinisa da enalaprilis

jgufSi. Tumca kardiuli riskfaqtorebis mx-

riv miokardiumis fataluri da arafataluri

infarqtebis SemTxvevebi mniSvnelovnad maRali

iyo nisoldipinis jgufSi, enalaprilis jguf-

Tan SedarebiT (25 SemTxveva 5-is sapirispirod;

p=0,001).kkoommeennttaarrii:: hipertenziuli pacientebisaTvis

kvleva dasrulda 67 Tvis Semdeg. vinaidan am

droisTvis or jgufs Soris gamovlinda kar-

diovaskuluri SemTxvevebis ricxvis mniSvne-

lovani gansxvaveba.

ESSENCE--kkvvlleevvaa

Efficacy and Safety of Subcutaneous Enoxaparin in Non-Q-wave Coronary EventskkaannqqvveeSSaa eennooqqssaappaarriinniiss eeffeeqqttiiaannoobbaa

ddaa uussaaffrrTTxxooeebbaa aarraa--Q--kkbbiilloovvaannii

kkoorroonnaalluurrii SSeemmTTxxvveevveebbiiss ddrrooss

ddaaaavvaaddeebbaa:: arastabiluri stenokardia, an

ara-Q-kbilovani mmii

kkvvlleevviiss mmiizzaannii:: dabali molekuluri wonis

heparinisa da arafraqciuli heparinis Sedare-

ba koronaluri arteriebis arastabiluri da-

avadebebis dros; enoqsaparinis efeqtis gan-

sazRvra ST elevaciis gareSe mimdinare iSemi-

is dros.

kkvvlleevviiss ddiizzaaiinnii:: randomizebuli, ormagad_

brma kvleva, paraleluri jgufebiT, ormagi

placebos gamoyenebiT.

kvlevaSi monawileobda 3171 pacienti (1607

pacienti enoqsaparinis jgufSi, maTi saSualo

asaki iyo 64 weli da 1564 pacienti arafraqci-

uli heparinis jgufSi, romelTa saSualo asa-

ki iyo 65 weli) arastabiluri stenokardiiT, an

axali (14-30 dRis) ara-Q-kbilovani miokardiu-

mis infarqtiT.

SSeeffaasseebbiiss eettaappeebbii:: me-14 dRe,30-e dRe da 1 weli.

mmkkuurrnnaalloobbiiss rreeJJiimmii:: enoqsaparini 1 mg/kg

doziT kanqveS yovel 12 saaTSi + placebo _

heparini, an heparini 5000 erTeuli i/v bolusiT,

romelsac mosdevda xangrZlivi i/v infuzia aq-

tivirebuli parcialuri Tromboplastinis 55-

85wm samizne dromde + placebo _ enoqsapari-

ni, 48sT-ze meti da 8 dReze naklebi droiT.

TTaannmmxxlleebbii TTeerraappiiaa:: aspirini, 100-325 mg/dReSi.

SSeeddeeggeebbii:: sikvdilis, mmii,, an ganmeorebiTi an-

ginuri Setevebis riski enoqsaparinis jgufSi

iyo mniSvnelovnad dabali, vidre heparinis

jgufSi rogorc me-14 (16,6% 19,8%-is sapirispi-

rod; p=0,019), ise 30-e dRisaTvis (19,9% 23,3%-is

sapirispirod; p=0,016).revaskularizaciis saWiroeba 30 dRisaTvis

mniSvnelovnad dabali iyo enoqsaparinis

jgufSi (27,0% vs 32,2%; p=0,001).2915 pacientze dakvirvebis erTi wlis Tavze

sikvdilis, mmii,, an rekurentuli stenokardiis

SerwymiT miRebuli sammagi saboloo wertili

enoqsaparinis jgufSi ufro naklebi iyo, vid-

re heparinis jgufSi (32% 35%-is sapirispirod;

p=0,022). enoqsaparinis jgufSi aseve naklebi

iyo sadiagnostiko kaTeterizaciisa (55,8%

59,4%-is sapirispirod; p=0,036) da koronaluri

revaskularizaciis saWiroeba (35,9% 41,2%-is

sapirispirod; p=0,002).

26 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

yvela is mdgomareoba da daavadeba, rome-

lnic saerTod azianeben arteriebs, SeiZleba

Segvxvdes nawlavTa mkvebav arteriebSic. ese-

nia: aTerosklerozi, arteriiti, anevrizma, FMD(fibromuskularuli displazia), diseqcia (gan-

Sreveba), arteriuli embolizmi da Trombozi.

winamdebare rekomendaciebi nawlavis yvelaze

ufro mniSvnelovani paTologiis _ iSemiis sx-

vadasxva mizezsa da mkurnalobas exeba. gaid-

lainSi cal-calke ganixileba nawlavTa mwva-

ve da qronikuli iSemia. nawlavTa mwvave iSe-

mia umetesad gamowveulia arteriuli obst-

ruqciiT,Tumca, aseve SesaZloa ganviTardes ar-

teriuli obstruqciis gareSec (magaliTad,

jorjlis araokluziuri iSemia).

nawlavTa qronikuli iSemia yovelTvis ar-

teriuli obstruqciis Sedegia. vinaidan naw-

lavTa iSemia iSviaTia, ar arsebobs am daavade-

bebis (rogorc mwvave, aseve qronikuli) diagno-

zis, an mkurnalobis randomizebuli, an kont-

rolirebuli kvlevebi. nawlavTa iSemiis etio-

paTogenezis Sesaxeb bevri ram ucnobia, gansa-

kuTrebiT imitom, rom nawlavTa arteriebis

simptomuri obstruqcia Tavidan asimptomurad

mimdinareobs.

aarrtteerriiuullii oobbssttrruuqqcciiiiTT ggaammoowwvveeuullii

nnaawwllaavvTTaa mmwwvvaavvee iiSSeemmiiaa..

eettiioollooggiiaa:: nawlavTa mwvave obstruqciuli

iSemia vlindeba mezenteriuli (jorjlis) sis-

xlZarRvebis gamavlobis uecari daxSobis Se-

degad, roca mTlianad nawlavs, an mis romeli-

me nawils sicocxlisunarianobisTvis sisxli

arasakmarisad miewodeba. SesaZlo mizezTagan

aRsaniSnavia emboliebi (kardiuli, an proqsima-

luri arteriuli, perkutaneuli intervencie-

bis dros miRebuli narCenebis CaTvliT) da ar-

teriuli Trombozi, romelic gamowveulia ar-

teriis qronikuli aTerosklerozuli steno-

ziT, agreTve, arteriis mwvave diseqcia.

nawlavTa mwvave iSemiis mqone pacients aRe-

niSneba muclis Zlieri tkivili, romelic Tav-

dapirvelad ar Seesabameba arsebul fizikur

monacemebs. es imitom,rom abdominaluri tkivi-

lis gamomwvevi peritoneuli iritaciisTvis

(gaRizianebisTvis) ramdenime saaTic ki sakma-

risia. maSin,roca Seberilobis,rigidobis,dac-

viTi defansisa da sisxlZarRvovani kolafsis

sistemuri simptomebis manifestacias dReebi

sWirdeba da ufro nawlavis perforaciisTvis

aris damaxasiaTebeli.

rreekkoommeennddaacciieebbii

II kkllaassii

11.. TTuu aannaammnneezzSSii kkaarrddiioovvaasskkuulluurrii ddaaaavvaaddee--

bbiiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbss aaqqvvTT ffiizziikkuurrii mmoonnaacceemmee--

bbiiss aarraapprrooppoorrcciiuullii mmuucclliiss mmwwvvaavvee ttkkiivviillii,,

nnaawwllaavviiss mmwwvvaavvee iiSSeemmiiaazzee uunnddaa mmiivviittaannooTT eeWWvvii

((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee))..

22.. TTuu ppaacciieenntteebbss mmuucclliiss mmwwvvaavvee ttkkiivviillii aarr--

tteerriiuullii iinntteerrvveenncciiiiss SSeemmddeegg ggaannuuvviiTTaarrddaaTT,,

rrooddeessaacc kkaaTTeetteerrii vviisscceerraalluurr aaoorrttaaSSii,, aann nnee--

bbiissmmiieerr pprrooqqssiimmaalluurr aarrtteerriiaaSSii SSeeiiyyvvaanneebbaa,, aann

TTuu mmaaTT aaqqvvTT aarriiTTmmiiaa ((mmaagg..,, wwiinnaagguullTTaa ffiibbrriillaa--

cciiaa)),, aann aaxxaallii mmii,, eeWWvvii uunnddaa mmiivviittaannooTT nnaawwllaa--

vvuurr mmwwvvaavvee iiSSeemmiiaazzee ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss C ddoonnee).

III kkllaassii

nnaawwllaavvTTaa qqrroonniikkuullii iiSSeemmiiiissaaggaann ggaannssxxvvaavvee--

bbiiTT,, mmuucclliiss RRrruuss dduupplleeqqss__ssoonnooggrraaffiiaa aarr

aarriiss SSeessaabbaammiissii ddiiaaggnnoossttiiuurrii mmeeTTooddii nnaawwllaavv--

TTaa mmwwvvaavvee iiSSeemmiiiiss ddaassaaddggeennaadd ((mmkkiicceebbuulleebbiiss Cddoonnee).

kklliinniikkuurrii ggaammoovvlliinneebbaa:: nawlavTa mwvave

iSemiis mqone pacientTa daaxloebiT ori mesa-

medi saSualod, 70wlis qalia. umetesobas kar-

diovaskuluri daavadeba aqvs. yovelTvis sayu-

radReboa muclis tkivili, misi xasiaTi, loka-

lizacia da mimdinareoba ki cvalebadia (vari-

rebs), magram umetesad, tkivili aris wina na-

wilSi periumbilikalurad da sakmarisad

mwvavea, rac dauyovnebliv saWiroebs eqimis yu-

radRebas. Tavdapirvelad peritoneumis gaRi-

zianebis niSnebi ar aRiniSneba. igi SeiZleba

Sefasdes, rogorc `fizikur monacemebTan arap-

roporciulad didi tkivili~.

llaabboorraattoorriiuullii mmoonnaacceemmeebbii:: laboratoriu-

li cvlilebebi gamoxatulia leikocitoziT

da rZemJava acidoziT. amilazis done iwevs pa-

cientebis daaxloebiT 50%-Si, pacientTa daax-

loebiT 25%-s aqvs faruli sisxldena gana-

valSi. muclis Rrus radiografia umetesad aC-

venebs nawlavis zogierT dilatirebul mar-

yuJs. ar arsebobs raime specifikuri labora-

toriuli, an radiografiuli monacemi nawlav-

Ta mwvave iSemiis dasadgenad.

uullttrraabbggeerruullii ggaammookkvvlleevvaa:: ultrabgeriTi

dupleqs_skanireba aris SesaZlo meTodi naw-

lavTa arteriebis okluziuri dazianebebis am-

osacnobad. mocemuli meTodi Teoriulad naw-

lavTa mwvave iSemiis diagnostirebisaTvis yve-

laze mimzidvelia, praqtikulad ki, is ar aris

mosaxerxebeli, radgan Rrmad arsebuli intes-

tinaluri arteriebis dupleqs_skanireba teq-

nikurad moiTxovs idealur mdgomareobas war-

matebuli vizualizaciisaTvis (mag., pacienti

gasinjuli unda iyos uzmod nawlavuri narCe-

ni airebis Tavidan asacileblad). muclis Rr-

us Seberiloba da gamonaJoni, romelic metwi-

jorjlis arteriebis daavadeba


28 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

11.. iinnssuulltteebbiiss ppiirrvveellaaddii pprreevveenncciiaa

ppaacciieenntteebbSSii,, kkaarrddiioovvaasskkuulluurrii

ddaaaavvaaddeebbiiss ggaarreeSSee

ASCOT-LLAkvlevaSi monawileobda 19 257 pacienti, dadasturebu-

li arteriuli hipertenziiT, 3, an meti kardiovaskuluri

riskfaqtoriT da zomierad momatebuli saerTo qoleste-

rinis maCvenebliT: < 6,5 mmol/l (250 mg/dl). kvleva ASCOT-is pirvel nawils warmoadgenda misi wnevisdamwevi Sto,

romelSiac aw kontroli ori alternatiuli antihiper-

tenziuli Terapiis saSualebiT xdeboda. kvleva ASCOT-islipiddamwevi Sto miznad isaxavda atorvastatini 10 mg

(LIPRIMAR)-is efeqturobis Sedarebas placebosTan, kar-

diovaskuluri daavadebis da maT Soris insultebis pre-

venciaSi. atorvastatini 10 mg (LIPRIMAR)-is statistiku-

rad sarwmuno upiratesobis gamo kvleva ASCOT-is lipid-

damwevi Sto dagegmilze 2 wliT adre iqna Sewyvetili. am

droisTvis insultebis ganviTarebis riskis Semcirebam

27% Seadgina.

am kvlevis Sedegebi mniSvnelovani iyo imiTac, rom pa-

cientebi, romlebic CarTuli iyvnen kvlevis lipiddamwev

StoSi, ukve gadiodnen antihipertenziuli Terapiis kurss,

ris gamoc mniSvnelovani kardiovaskuluri riskfaqtori _

arteriuli hipertenzia, gavlenas ar axdenda saboloo

Sedegebze.

CARDSkvleva CARDS warmoadgenda pirvel kvlevas, romelic

miznad isaxavda statinebiT kardiovaskuluri garTulebe-

bis prevenciis Seswavlas Saqriani diabeti t-2-iT daavade-

bul pacientebSi. CarTvis kriteriumi gulisxmobda avadm-

yofobis istoriaSi gid da mi ararsebobas, 1 an met kv ris-

kfaqtors, dsl-q maqsimalur dones 4,1 mmol/l(160 mg/dl).

2838 monawile daiyo or jgufad: pacientTa erTi nawili

gadioda mkurnalobas atorvastatini 10 mg (LIPRIMAR)-isgamoyenebiT, xolo meore nawili warmoadgenda kontro-

lis, anu placebo jgufs. kvleva dagegmilze 2 wliT adre

iqna Sewyvetili da Semdegi Sedegebi iqna dafiqsirebuli:

kvlevis dasrulebis Semdeg insultebis SemTxvevaTa

diferencirebam gamoavlina iSemiuri insultebis riskis

5555%%-iani Semcireba.

rogorc Cans CarTvis kriteriumidan dsl-q maqsimalu-

ri done 4,1 mmol/l(160 mg/dl) Seadgenda, xolo pacientTa

50%-Si ar aRemateboda 3 mmol/l (116 mg/dl). amgvari zomi-

eri momatebis pirobebSic ki atorvastatinma 10 mg (LIPRI-MAR) kv garTulebebis mniSvnelovani Semcireba moaxdina.

lipiddamwevi Terapiis efeqturoba insultebis ganviTarebis prevenciaSi

iinnssuulltteebbiiss ggaannvviiTTaarreebbiiss yyvveellaazzee mmnniiSSvvnneelloovvaann kkoonnttrroolliirreebbuull rriisskkffaaqqttoorreebbaadd aarrttee--rriiuullii hhiippeerrtteennzziiaa,, SSaaqqrriiaannii ddiiaabbeettii,, mmwweevveelloobbaa ddaa ddiisslliippiiddeemmiiaa aarriiss mmiiCCnneeuullii..

bboolloo wwlleebbiiss ggaannmmaavvlloobbaaSSii ssaaddaavvoo ssaakkiiTTxxss wwaarrmmooaaddggeennddaa ddaammookkiiddeebbuulleebbaa qqoolleesstteerrii--nniiss ppllaazzmmuurr kkoonncceennttrraacciiaassaa ddaa iinnssuulltteebbiiss ggaannvviiTTaarreebbiiss ssiixxSSiirreess SSoorriiss.. mmrraavvaallii eeppiiddee--mmiioollooggiiuurrii kkvvlleevvaa aaddaassttuurreebbddaa hhiippeerrlliippiiddeemmiiiiss ssaarrwwmmuunnoo mmnniiSSvvnneelloobbaass iiSSeemmiiuurrii iinnssuull--tteebbiiss ggaannvviiTTaarreebbaaSSii ((iinnssuulltteebbiiss 8800%%--ss iiSSeemmiiuurrii ssaaffuuZZvveellii aaqqvvTT)).. aarrsseebboobbss kkvvlleevveebbii,, rroommeell--TTaa ddaasskkvvnneebbiiTTaacc qqoolleesstteerriinniiss ddaabbaallii ddoonnee hheemmoorraaggiiuullii iinnssuulltteebbiiss rriisskkiiss mmaatteebbaass iiwwvveevvss,,rraacc TTaavviiss mmxxrriivv lliippiiddddaammwweevvii TTeerraappiiiiss eeffeeqqttuurroobbaass eeWWvviiss qqvveeSS aayyeenneebbss.. TTuummccaa,, ddRReemmddee CCaattaa--rreebbuullii kkvvlleevveebbiiss mmeettaa--aannaalliizziiss ssaaffuuZZvveellzzee SSeessaaZZlleebbeelliiaa ggaakkeeTTddeess wwiinnaasswwaarrii ddaasskkvvnnaa,, rroommssttaattiinneebbiiTT CCaattaarreebbuullii lliippiiddddaammwweevvii TTeerraappiiaa mmnniiSSvvnneelloovvnnaadd aammcciirreebbss iinnssuulltteebbiiss ggaannvviiTTaa--rreebbiiss rriisskkss,, ZZiirriiTTaaddaadd iiSSeemmiiuurrii iinnssuulltteebbiiss SSeemmTTxxvveevvaaTTaa pprreevveenncciiiiss xxaarrjjzzee ddaa aarr iiwwvveevvss hhee--mmoorraaggiiuullii iinnssuulltteebbiiss rriisskkiiss ssttaattiissttiikkuurraadd ssaarrwwmmuunnoo mmaatteebbaass..

statinebis jgufis sxvadasxva warmomadgenlis, kerZod pprraavvaassttaattiinniiss,, ssiimmvvaassttaattiinniissaa daaattoorrvvaassttaattiinniiss gamoyenebiT Catarebuli kvlevebis meta-analizis SedegebiT, dabali

simkvrivis qolesterolis (dsl-q) donis yoveli 10%-iani daqveiTeba insultebis riskis15,6%-ian Semcirebas iwvevs. statiaSi aRwerilia zogierTi kvleva, romelnic eyrdnobod-nen aattoorrvvaassttaattiinniiTT (LIPRIMAR) lipiddamwevi Terapiis efeqturobis Seswavlas insultebis

pirvelad da meorad prevenciaSi.


22.. iinnssuulltteebbiiss ppiirrvveellaaddii pprreevveenncciiaa

ppaacciieenntteebbSSii,, kkaarrddiioovvaasskkuulluurrii

ddaaaavvaaddeebbeebbiiTT

TNTkvlevis mizans warmoadgenda `standartuli~ da `in-

tensiuri~ lipiddamwevi Terapiis Sedegebis Sedareba pa-

cientebSi, dadasturebuli gulis iSemiuri daavadebiT.

dsl-q maqsimaluri done 3,4 mmol/l(130 mg/dl) Seadgenda.

kvlevis 10 001 monawile randomizebuli iyo atorvas-

tatini 10 mg, an atorvastatini 80 mg-is jgufSi. kvlevis

dasrulebisTvis dsl-q-s donem Sesabamisad 2,6 mmol/l

(101 mg/dl) da 2 mmol/l (77 mg/dl) Seadgina. insultebis

ganviTarebis riski 25%-iT Semcirda

MIRACL qqvveekkvvlleevvaamwvave koronaluri sindromis diagnoziT hospitalize-

bul 3086 pacients pirveli 24-96 sT-is ganmavlobaSi eniS-

nebodaT atorvastatini 80 mg (LIPRIMAR) an isini gadiod-

nen placebo-s kurss standartuli Terapiis fonze. kvle-

vis mizans warmoadgenda insultebis ganviTarebis SemTx-

vevaTa Seswavla. 16 kviriani dakvirvebis Sedegad riskis

Semcirebam 6600%% Seadgina atorvastatinis jgufis sasargeb-

lod. insultebis diferencirebam Semdegi Sedegebi gamo-

avlina:

MIRACL-is Sedegebidan gamomdinare, mwvave koronaluri

sindromiT daavadebul pacientebSi atorvastatiniT in-

tensiuri lipiddamwevi Terapia axdens iSemiuri insulte-

bis riskis mniSvnelovan Semcirebas da ar iwvevs hemora-

giuli insultebis ganviTarebas.

33.. iinnssuulltteebbiiss mmeeoorraaddii pprreevveenncciiaa

SPARCLkvleva SPARCL mieZRvna insultebis ganviTarebis ris-

kis Semcirebis Seswavlas statinebiT lipid-damwevi Te-

rapiis fonze im pacientebSi, romelTac avadmyofobis is-

toriaSi aReniSnebodaT insultis an tranzitoruli iSe-

miuri Setevis SemTxvevebi. adre Catarebulma kvleva HPS-ma ver gamoavlina statinebis klinikurad mniSvnelovani

efeqturoba insultebis meorad prevenciaSi,ris mTavar mi-

zezad cerebrovaskulur incindents da statinebiT mkur-

nalobis dawyebas Soris drois xangrZlivi intervali

(saS. 4,3 weli) saxeldeba.

amis gamo kvleva SPARCL-is CarTvis kriteriumi iTva-

liswinebda pacientTa imgvar kontingents, romlebSic in-

sultis, an gardamavali iSemiuri Setevis SemTxvevebi gan-

vlili 6 Tvis ganmavlobaSi fiqsirdeboda. kvlevis diza-

ini:

kvlevis pirvelad saboloo wertils warmoadgenda fa-

taluri da arafataluri insultebis SemTxve-vebi. 5 wli-

ani dakvirvebis Sedegad SemTxvevaTa riskis Semcirebam

1166%% Seadgina atorvastatini (LIPRIMAR)-is sasargeblod:

dsl-q-is saSualo donem atorvastatinis da placebos

jgufSi Sesabamisad 1,9 mmol/l(73 mg/dl) 3,3 mmol/l(129

mg/dl) Seadgina.

SPARCL-is Sedegebidan gamomdinare atorvastatinma

moaxdina iSemiuri insultebisa da sxva kardiovaskuluri

garTulebebis ganviTarebis riskis statistikurad sarwmu-

no Semcireba pacientebSi,romlebsac anamnezSi hqondaT in-

sultis, an gardamavali iSemiuri Setevis SemTxvevebi.

qqoolleesstteerriinniiss ddoonniiss ddaaqqvveeiiTTeebbaassttaattiinneebbiiss ggaammooyyeenneebbiiTT ssttaattiissttiikkuu--rraadd ssaarrwwmmuunnoodd aammcciirreebbss iinnssuullttee--bbiiss ggaannvviiTTaarreebbiiss rriisskkss ppaacciieenntteebb--SSii,, kkaarrddiioovvaasskkuulluurrii rriisskkffaaqqttoo--rreebbiiTT iimm SSeemmTTxxvveevvaaSSiicc kkii,, rrooddeessaaccqqoolleesstteerriinniiss kkoonncceennttrraacciiiiss zzoo--mmiieerrii mmaatteebbaa aaRRiinniiSSnneebbaa..

30 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

31kardi o eqspresdiagn o stika 537300 950033 ��kardi o eqspresdiagn o stika

lad gvxvdeba nawlavTa mwvave iSemiis dros,

xSirad SeuZlebels xdis warmatebul skanire-

bas. mwvave iSemiis gadaudebeli mkurnalobis

aucileblobisa da skanirebis warmoebisaTvis

saWiro drois uqonlobis gamo, testi ukunaCve-

nebia.

kkoommppiiuutteerruullii ttoommooggrraaffiiaa:: muclis mwvave

tkivilis mqone pacientebs xSirad utardebaT

kompiuteruli tomografia kktt. monacemebi, rom-

lebic miuTiTeben nawlavTa iSemiaze, moicavs

nawlavTa arteriebis aTerosklerozul daava-

debasa da intestinuri proqsimaluri arterie-

bis aSkara Trombozebs, aseve nawlavTa Seberi-

lobas, nawlavis kedlis gasqelebas, intraab-

dominaluri siTxisa da nawlavTa perforaci-

is arsebobas. Tumca aseTive monacemebi SesaZ-

loa Segvxvdes nawlavTa iSemiis gareSec. naw-

lavTa iSemiaze saeWvo kktt simptomebia pneuma-tosis intestinalis da karis venis airi, magram orivemogvianebiTi niSania. vinaidan kktt intravenu-

rad iodis Semcveli kontrastis Seyvanas mo-

iTxovs (ramac mogvianebiT, SesaZloa xeli Se-

uSalos arteriografias), aRniSnuli meTodi

nawlavis mwvave iSemiaze saeWvo SemTxvevebSi

sawyisi kvlevisTvis saukeTeso ar aris, miuxe-

davad imisa, rom is xSirad tardeba mezenteri-

uli iSemiis diagnozis ganxilvamde.

aarrtteerriiooggrraaffiiaa:: arteriografia saukeTeso

diagnostikuri testia nawlavTa mwvave iSemiis

saeWvo arsebobisas, Tumca misi gamoyeneba saka-

maToa am gadaudebeli daavadebisTvis, radgan

did dros moiTxovs. nawlavuri iSemiis saeWvo

SemTxvevebSi arteriografia maRali Rirebu-

lebis diagnostikuri meTodia,romelic oklu-

ziuri da araokluziuri iSemiis diferencire-

bis saSualebas iZleva. ufro metic, nawlavTa

mwvave iSemiis zogierT SemTxvevaSi am meTo-

diT invaziuri Terapiac tardeba: intraarte-

riuli vazodilatatorebiT, TrombolizisiTa

da meqanikuri _ Trombeqtomiuri instrumente-

biT.xolo, qirurgiuli Carevis saWiroebis Sem-

TxvevaSi arteriografia intestinuri arterie-

bis dazianebis xasiaTisa da gavrcelebis dad-

genaSi dagvexmareba.

arteriografiis Catarebis gadawyvetileba

individualuria. yvelaze mwvave SemTxvevebSi,

roca arteriis obstruqciis maRali albaTo-

baa da mosalodnelia nawlavis infarqti, kva-

lificiuri qirurgis mier nawlavTa revasku-

larizaciis mizniT gadaudebeli laparotomi-

is Catareba saukeTeso gadawyvetilebaa. nakle-

bad mwvave gamovlinebis, an araokluziuri iSe-

miis SemTxvevebSi Tavdapirvelad arteriogra-

fiis Catarebaa naCvenebi, radgan arteriografi-

iT miRebuli informacia gadawonis am proce-

duraze dakargul dros.

qqiirruurrggiiuullii mmkkuurrnnaalloobbaa

rreekkoommeennddaacciieebbii:

I kkllaassii

nnaawwllaavvTTaa mmwwvvaavvee oobbssttrruuqqcciiuullii iiSSeemmiiiiss qqii--

rruurrggiiuullii mmkkuurrnnaalloobbaa gguulliissxxmmoobbss rreevvaasskkuullaa--

rriizzaacciiaass,, nneekkrroozzuullii nnaawwllaavviiss rreezzeeqqcciiaass ddaa,,

TTuu SSeessaaZZlleebbeelliiaa,, ggaannmmeeoorreebbiiTTii ddaaTTvvaalliieerreebbiiss

ooppeerraacciiaass 2244--ddaann 4488 ssaaaaTTSSii rreevvaasskkuullaarriizzaacciiiiss

SSeemmddeegg ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee).arteriis obstruqciiT gamowveuli nawlav-

Ta mwvave iSemia,miuxedavad mkurnalobisa, ume-

tesad fataluria. sxvadasxva monacemi gviCve-

nebs, rom mkurnalobis Sedegi bolo ramdenime

dekadis ganmavlobaSi umniSvnelod Seicvala

da sikvdilobis saSualo maCvenebeli daaxlo-

ebiT 70%-ia. am arasaxarbielo prognozis mize-

zi, ZiriTadad, diagnozis dayovnebaa, radganac

daavadebis dasawyisSi pacientebi eqims muclis

tkiviliT mimarTaven, fizikuri monacemebi ki

mwiria. im droisTvis ki, roca diagnozi aSka-

raa, gamoxatulia muclis Seberiloba, perfo-

racia,Soki da sxva, iSemia Sors wasulia da ga-

darCena mkurnalobis miuxedavad, saeWvoa.

qirurgiuli mkurnaloba moicavs laparo-

tomias, iSemiuri nawlavis revaskularizacias

emboleqtomiiT, an SemovliTi Suntirebis

gziT, nawlavis sicocxlisunarianobis Sefase-

bas revaskularizaciis Semdeg: usicocxlo

(nekrozuli) nawlavis rezeqciasa da intensi-

ur Terapias. xSirad, zogierTi nawlavi si-

cocxlisunariania, zogi aSkarad nekrozuli,

zogierTis sicocxlisunarianobis sakiTxi ki

gaurkvevelia. ar arsebobs raime intraoperaci-

uli diagnostikuri testi, romelic gamocdil

qirurgebze ukeT Seafasebda nawlavis sicocx-

lisunarianobas. gegmazomieri (dagegmili), pir-

veladi proceduridan 24-48 saaTis ganmavloba-

Si Catarebuli, ganmeorebiTi daTvalierebis

operacia saukeTeso gzaa, raTa Tavidan iqnes

acilebuli rogorc potenciurad cocxali

nawlavis zedmeti rezeqcia, iseve usicocxlo

nawlavis datoveba.

fataluri mizezi SesaZloa gamovlindes

daavadebis nebismier etapze.

kkiiTTxxvvaa ## 66.. ssuullffhhiiddrriilluurrii jjgguuffiiss SSeemmccvveellii aaggff--iinnhhiibbiittoorriiaa::

aa.. eennaallaapprriillii;;

bb.. bbeennaazzeepprriillii;;

gg.. lliizziinnoopprriillii;;

dd.. qqvviinnaapprriillii;;

ee.. aarrcc eerrTTii mmaaTTggaannii

32 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��kardi o eqspresi

eennddoovvaasskkuulluurrii mmkkuurrnnaalloobbaa

rreekkoommeennddaacciieebbii::

IIb kkllaassii

ppeerrkkuuttaanneeuullii CCaarreevvaa ((ttrraannsskkaaTTeetteerruullii

TTrroommbboolliizzuurrii TTeerraappiiiiss,, bbaalloonnuurrii aannggiioopp--

llaassttiikkiissaa ddaa sstteennttiirreebbiiss CCaaTTvvlliiTT)) nnaaCCvveenneebbiiaa

SSeerrCCeeuullii ppaacciieenntteebbiissTTvviiss,, rroommlleebbssaacc aaqqvvTT aarr--

tteerriiiiss oobbssttrruuqqcciiiiTT ggaammoowwvveeuullii nnaawwllaavvTTaa

mmwwvvaavvee iiSSeemmiiaa.. aammggvvaarraadd nnaammkkuurrnnaalleebbii ppaacciieennttee--

bbii,, SSeessaaZZllooaa,, kkvvllaavv ssaaWWiirrooeebbddnneenn llaappaarroottoommii--

aass ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss C ddoonnee).arteriuli obstruqciiT gamowveuli naw-

lavTa mwvave iSemia uxSiresad aris jorjlis

zeda arteriis proqsimaluri nawilis oklu-

ziis Sedegi, aTerosklerozuli ubnis Trombo-

zis, an lokalizebuli arteriuli emboliis

gamo. SesaZloa ganixilebodes Trombolizuri

Terapiis, balonuri angioplastika/stentire-

bis, an orive maTganis roli, rogorc gansazR-

vruli mkurnalobisa. gansakuTrebiT, standar-

tuli qirurgiuli Carevis arasaxarbielo Se-

degebis gaTvaliswinebiT. vinaidan nawlavTa

mwvave iSemiis mqone pacientTa umravlesobas

Semosvlisas nawlavi ukve Seuqcevadad aqvs

dazianebuli, bevr maTgans perkutaneuli in-

tervenciuli mkurnalobis miuxedavad, lapa-

rotomia da nawlavis sicocxlis unaris qi-

rurgiuli Sefaseba mainc dasWirdeba. amasTan,

nekrozuli nawlavis revaskularizaciam SesaZ-

loa, endotoqsinebis ucabedi gamoTavisufleba

gamoiwvios, rasac SeiZleba diseminirebuli in-

travaskuluri koagulacia, mozrdilTa respi-

raciuli distress sindromi da kardiovasku-

luri kolafsi mohyves. amdenad, nekrozuli

(infarqtuli) nawlavis, an mniSvnelovnad moma-

tebuli rZemJavis aRmoCenisas, dasaSvebia, per-

kutaneul intervenciasTan SedarebiT upirate-

soba qirurgiul meTods mieniWos, raTa am uka-

nasknel SemTxvevaSi nawlavis infarqtuli seg-

mentidan venuri modenis (da endotoqsinebis)

gakontroleba moxerxdes.

nnaawwllaavvTTaa mmwwvvaavvee aarraaookklluuzziiuurrii iiSSeemmiiaa

eettiioollooggiiaa

rreekkoommeennddaacciieebbii:

I kkllaassii

11.. nnaawwllaavvTTaa aarraaookklluuzziiuurrii iiSSeemmiiaa ssaavvaarraauu--

ddooaa ssiissxxlliiss SSeemmcciirreebbuullii mmiiddiinneebbiiss,, aann SSookkiiss

((ggaannssaakkuuTTrreebbiiTT kkaarrddiiooggeennuullii SSookkiiss)) mmqqoonnee ppaa--

cciieenntteebbTTaann,, rroommeellTTaacc mmuucclliiss ttkkiivviillii ggaannuuvvii--

TTaarrddaaTT ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee))..

22.. nnaawwllaavvTTaa aarraaookklluuzziiuurrii iiSSeemmiiaa ssaavvaarraauu--

ddooaa vvaazzookkoonnssttrriiqqcciiuullii nniivvTTiieerreebbeebbiissaa ddaa

pprreeppaarraatteebbiiss ((mmaagg..,, kkookkaaiinnii,, WWvvaavviiss rrqqiiss pprreeppaarraa--

tteebbii,, vvaazzoopprreessiinnii,, aann nnoorreeppiinneeffrriinnii)) mmoommxxmmaarree--

bbeell ppaacciieenntteebbTTaann,, rroommeellTTaacc ggaannuuvviiTTaarrddaaTT mmuu--

cclliiss ttkkiivviillii ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee))..

33.. nnaawwllaavvTTaa aarraaookklluuzziiuurrii iiSSeemmiiaa mmoossaalloodd--

nneelliiaa ppaacciieenntteebbTTaann,, rroommeellTTaacc ggaannuuvviiTTaarrddaaTT

mmuucclliiss ttkkiivviillii kkooaarrqqttaacciiiiss aaRRddggeenniiss,, aann aarr--

tteerriiuullii oobbssttrruuqqcciiiiTT ggaammoowwvveeuullii nnaawwllaavvTTaa

iiSSeemmiiiiss qqiirruurrggiiuullii rreevvaasskkuullaarriizzaacciiiiss SSeemm--

ddeegg ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee).nekrozis ganviTarebisTvis sakmarisi naw-

lavTa mwvave iSemia arteriuli obstruqciis

ararsebobis pirobebSic SeiZleba aRmocendes.

is yvelaze xSiria sistemuri SokiT mimdinare

mwvave daavadebis fonze. am SemTxvevaSi intes-

tinuri iSemia nawlavTa mwvave gaxangrZlivebu-

li arteriuli vazospazmis Sedegia. gulis uk-

marisobis Tanamedrove intensiuri movlisa da

vazodilataciuri mkurnalobis SemoRebamde

araokluziuri intestinuri iSemia Zalzed

xSiri iyo. mkurnalobis daxvewasTan erTad ki

igi gaiSviaTda.

iSemiisa da nekrozis warmosaqmnelad sakma-

risi intestinuri vazospazmi kokainis perora-

luri miRebisa da ergotuli (Wvavis rqis) pre-

paratebiT mowamvlis SemTxvevaSic SeiZleba

ganviTardes. samkurnalwamlo saSualebebs in-

testinuri iSemiis gamowveva SeuZliaT vazos-

pazmis gziT, gansakuTrebiT maSin, roca cirku-

laciuri Sokis samkurnalod maT did dozeb-

Si niSnaven. intestinuri iSemia aseve SesaZloa

gamovlindes rogorc mezenteriuli arterie-

bis spazmis Sedegi aortis koarqtaciis koreq-

ciisa da qronikuli mezenteriuli iSemiisas,

revaskularizaciuli proceduris Catarebis

Semdeg. am paradoqsuli spazmis meqanizmi uc-

nobia.

ddiiaaggnnoozzii


I kkllaassii..

aarrtteerriiooggrraaffiiaa nnaaCCvveenneebbiiaa iimm ppaacciieenntteebbSSii,, vvii--

ssaacc aaqqvvss nnaawwllaavviiss ssaaeeWWvvoo aarraaookklluuzziiuurrii iiSSee--

mmiiaa ddaa mmaaTTii mmddggoommaarreeoobbaa sswwrraaffaadd aarr sswwoorrddee--

bbaa ZZiirriiTTaaddii ddaaaavvaaddeebbiiss mmkkuurrnnaalloobbiiTT ((ssaarrwwmmuu--

nnoooobbiiss B ddoonnee))..

rodesac pacients aqvs cirkulaciuri Soki,

gansakuTrebiT, kardiogenuri da mas muclis

tkivili da/an muclis Seberva uviTardeba, sa-

eWvoa araokluziuri saxis mezenteriuli iSe-

kkiiTTxxvvaa ## 77.. CCaammooTTvvlliillii aaggff--iinnhhiibbiittoorreebbiiddaann TTiirrkkmmlleebbiiTT yyvveellaazzee nnaakklleebbaadd ggaammooiiyyooffaa::

aa.. ffoozziinnoopprriillii

bb.. ssppiirraapprriillii

gg.. eennaallaapprriillii

dd.. ttrraannddoollaapprriillii

ee.. zzooffeennoopprriillii


mia. aseTi pacientebi, Cveulebriv, Zalian mZime

mdgomareobaSi imyofebian, aqvT dabinduli

cnobiereba da amis gamo diagnozis dasma xSi-

rad dagvianebulia.

Tanamedrove praqtikaSi TiTqmis yvela er-

gotaminuli mowamvla (ergotamini_alkaloidi,

romelic Sedis Sakikis samkurnalo prepara-

tebSi) gamowveulia Sakikis samkurnalo prepa-

ratebis araswori/ukontrolo gamoyenebiT.

araokluziuri intestinuri iSemia aris saeWvo

im pacientebSi, visac aqvT muclis tkivili da

iyeneben kokains, an amfetaminebs.

ar arsebobs raime fizikuri niSani, an la-

boratoriuli testi, romelic specifikuri iq-

neboda araokluziuri intestinuri iSemiisT-

vis. arteriografia aris `oqros standarti~,

radganac am dros vizualizdeba mezenteri-

uli arteriebis damaxasiaTebeli spazmi, da

SesaZlebelia vazodilatatoris intraarteri-

uli Seyvana.



I kkllaassii

11.. iinntteessttiinnuurrii iiSSeemmiiiiss mmkkuurrnnaalloobbiiss ppiirrvveellii

nnaabbiijjiiaa ZZiirriiTTaaddii pprroobblleemmiiss__SSookkuurrii mmddggoommaarree--

oobbiiss ddaarreegguulliirreebbaa ((ssaarrwwmmuunnoooobbiiss C ddoonnee))..

iimm SSeemmTTxxvveevvaaSSii,, rrooddeessaacc mmkkuurrnnaalloobbiiss mmiiuuxxee--

ddaavvaadd ssiimmppttoommeebbii ppeerrssiissttiirreebbss,, nnaaCCvveenneebbiiaa

llaappaarroottoommiiaa ddaa nnaawwllaavviiss rreezzeeqqcciiaa ((ssaarrwwmmuunnoo--

oobbiiss B ddoonnee)).IIa kkllaassii

vvaazzooddiillaattaattoorreebbiiss ttrraannsskkaaTTeetteerruullii SSeeyy--

vvaannaa vvaazzoossppaazzmmiiss aarreeSSii nnaaCCvveenneebbiiaa iimm SSeemmTTxxvveevvaa--

SSii,, rrooddeessaacc mmddggoommaarreeoobbaa CCvveeuulleebbrriivvii ssiisstteemmuu--

rrii ((ttrraannssffuuzzuurrii)) mmkkuurrnnaalloobbiiTT aarr sswwoorrddeebbaa

ddaa//aann,, rrooddeessaacc iiSSeemmiiaa ggaammoowwvveeuulliiaa kkookkaaiinniiss

aann eerrggoottaammiinniiss SSeemmccvveellii pprreeppaarraatteebbiiTT iinnttooqq--

ssiikkaacciiiiTT.

araokluziuri iSemiis mkurnaloba iwyeba

Sokuri mdgomareobis gamosworebiT. saWiroa

intensiuri hemodinamikuri monitoringi _ Sesa-

bamisi siTxisa Tu farmakologiuri prepara-

tebis gamoyeneba gulis mier gadmosrolili

moculobis gasaumjobeseblad da periferiu-

li perfuziis uzrunvelsayofad. Sedegad _

arasasurveli vazospazmi SesaZloa moixsnas.

vazospazmis adgilas perkutaneulad Cadg-

muli kaTeteriT Seyvanili vazodilatatorebi

aseve, xSirad aumjobeseben mdgomareobas. rad-

ganac kontrolirebuli kvleva am mimarTule-

biT ar Catarebula, Znelia zustad iTqvas, es

gaumjobeseba gamowveulia vazodilatatoris

lokaluri efeqtiT, Tu imavdrouli sistemuri

TerapiiT.

vazodilatatorebis transkaTeteruli Sey-

vana gansakuTrebiT gamarTlebulia im araok-

luziuri iSemiis dros, romelic ganpirobebu-

lia kokainis, an ergot-alkaloidebis intoq-

sikaciiT, radganac SesaZloa am dros sistemu-

ri Soki gamoxatuli ar iyos. Tu simptomebi

vazospazmis moxsnis Semdeg mainc rCeba, naCve-

nebia laparotomia/rezeqcia nekrozuli naw-

lavis mosacileblad. arsebobs mcire I an II

donis monacemebi im mwvave mezenteriuli iSe-

miis mkurnalobis Sesaxeb, romelic gamowveu-

lia mezenteriuli venuri TromboziT,Sinagani,

an garegani TiaqriT, vaskulitiT, aortis ganS-

revebiT. winamdebare statiaSi msgavs SemTxve-

vebs ar ganvixilavT.

nnaawwllaavvTTaa

qqrroonniikkuullii iiSSeemmiiaa

eettiioollooggiiaa:: miuxedavad imisa,rom faSvisa da

mezenteriuli sisxlZarRvebis aTerosklero-

zuli daavadeba xSiria, qronikuli intestinu-

ri iSemiis klinikuri prezentacia _ iSviaTia.

is TiTqmis yovelTvis gamowveulia aTerosk-

leroziT. iSviaTad _ biurgeris (Buerger) daa-

vadebiT, fibromuskularuli displazia/ganS-

revebiT,an aortis ganSrevebiT. faSvis, zeda me-

zenteriuli da qveda mezenteriuli arteriebi

xSiri anastomozebiT aris erTmaneTTan dakav-

Sirebuli, amitom, Cveulebriv, erT-erTis proq-

simaluri aTerosklerozuli okluziac ki, ad-

vilad asatania (arsebiT darRvevebs ar iwvevs).

klasikurad miRebulia, rom sindromis Camoya-

libebisTvis saWiroa sami intestinuri arteri-

idan stenozi an okluzia iyos ganviTarebuli

or maTganSi mainc, Tumca es mTlad swori ar

aris.kargad dokumentirebuli klinikuri Sem-

Txvevebi gviCvenebs, rom intestinuri iSemia Se-

iZleba ganviTardes erTi sisxlZarRvis daava-

debis drosac da TiTqmis yovelTvis es sisx-

lZarRvi zemo mezenteriuli arteriaa. im paci-

entebs, visac qirurgiuli Carevebis gamo muc-

lis Rrus sisxlZarRvebis kolateraluri sis-

tema darRveuli aqvT, gansakuTrebiT xSirad

aReniSnebaT erTi sisxlZarRvis dazianebiT ga-

mowveuli intestinuri iSemia.

qronikuli intestinuri iSemiiT daavadebu-

li pacientebi ufro xSirad arian qalebi

kkiiTTxxvvaa ## 88.. ACC/AHA/SCAI--iiss 22000055 wwlliiss PCI--iiss** ggaaiiddllaaiinniiss mmiixxeeddvviiTT,, sstteennttiirreebbiiss SSeemmddggoomm

yyvveellaazzee xxaannggrrZZlliivv iinntteennssiiuurr,, aannttiiTTrroommbboocciittuull TTeerraappiiaass ((332255mmgg aassppiirriinnii ++ 7755mmgg

kkllooppiiddooggrreellii)) mmooiiTTxxoovvss::

aa.. ssiirroolliimmuussiiss sstteennttii

bb.. SSiiSSvveellii mmeettaalliiss sstteennttii

gg.. ppaakklliittaaqqsseelliiss sstteennttii

dd.. yyvveellaa ssaaxxiiss sstteennttii mmooiiTTxxoovvss TTaannaabbaarrii xxaannggrrZZlliivvoobbiiss aannttiiTTrroommbboocciittuull TTeerraappiiaass

34 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��kardi o eqspresi

(70%-Si) da, rogorc wesi, muclis Zlier tki-

vils Wamis Semdeg uCivian. tkivilis xasiaTi

friad variabeluria, Tumca saWmlis miRebas-

Tan kavSiri xSirad ar aris gamokveTili. er-

Ti ram naTelia _ pacienti Segnebulad Tavs

aridebs kvebas da mniSvnelovnad iklebs wona-

Si. zogjer gamoxatulia gulisreva, Rebineba

da Sekruloba. umravlesobas aqvs kardiovas-

kuluri daavadeba da 30-50%-s aqvs Catarebuli

intervencia aTerosklerozis gamo (ufro xSi-

rad koronaruli da qveda kidurebis sisxl-

ZarRvebis Suntireba).

ddiiaaggnnoozzii


II kkllaassii

11.. qqrroonniikkuullii iinntteessttiinnuurrii iiSSeemmiiaa uunnddaa iivvaa--

rraauuddoonn iimm ppaacciieenntteebbTTaann,, vviissaacc aaqqvvss mmuucclliiss

ttkkiivviillii,, wwoonnaaSSii ddaakklleebbaa ddaa kkaarrddiioovvaasskkuulluurrii

ddaaaavvaaddeebbaa ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee).22.. dduupplleeqqss--uullttrraabbggeerruullii kk tt ,, ggaaddoolliinniiuu--

mmiiTT ggaaZZlliieerreebbuullii mmaaggnniittuurr--rreezzoonnaannssuullii kkvvll--

eevveebbii ssaawwyyiissii tteesstteebbiiaa qqrroonniikkuullii iinntteessttiinnuurrii

iiSSeemmiiiiss ggaammoossaavvlleennaadd ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee).33.. ddiiaaggnnoossttiikkuurrii aannggiiooggrraaffiiaa,, llaatteerraalluurrii

aaoorrttooggrraaffiiiiss CCaaTTvvlliiTT,, xxSSiirraadd ssaaWWiirroo xxddeebbaa

iimm ppaacciieenntteebbTTaann,, vviissTTaannaacc ssaaeeWWvvooaa qqrroonniikkuullii

iinntteessttiinnuurrii iiSSeemmiiaa ddaa aarraaiinnvvaazziiuurrii mmeeTTooddee--

bbiiTT ddiiaaggnnoozziiss ddaaddaassttuurreebbaa vveerr xxeerrxxddeebbaa

((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee).

kklliinniikkuurrii

ggaammooxxaattuulleebbaannii::

umetes SemTxvevaSi diagnozis dasma dagvia-

nebulia, radganac muclis tkivilisa da wonis

daklebis sxva mravali mizezi arsebobs da

amasTan, qronikuli intestinuri iSemia sakmaod

iSviaTi paTologiaa. sanam diagnozi daismeba,

aseT pacientebs Catarebuli aqvT uamravi ara-

saWiro procedura _ kontrastuli R-grafia,endoskopia, mravalricxovani eqoskanirebebi.

wonaSi daklebis gamo xSirad fiqroben, rom am

pacientebs aqvT simsivne, rac kidev ufro meti

gamokvlevebis mizezi xdeba.

llaabboorraattoorriiuullii kkvvlleevveebbii:: bevri testi iqna

mowodebuli nawlavuri qronikuli iSemiis sa-

diagnostikod,Tumca arc erTma maTganma ar ga-

amarTla da sadReisod raime maRalspecifiku-

ri testi am diagnozis dasadastureblad miRe-

buli araa.

ddoopplleerrooggrraaffiiaa

((dduupplleeqqss--sskkaanniirreebbaa))::

aTerosklerozuli dazianeba, romelic naw-

lavis arteriis iSemias iwvevs,rogorc wesi,

lokalizebulia aortidan sisxlZarRvis ganS-

toebis adgilas da, umetes SemTxvevaSi, warmo-

adgens aortis aTerosklerozul folaqs, ro-

melic gamoSverilia gamomavali arteriis sa-

naTurSi. am Tvisebis gamo, SesaZlebelia aRniS-

nuli dazianebis aRmoCena dupleqsuri gamokv-

leviT. visceraluri sisxlZarRvebis dupleq-

suri gamokvleva teqnikurad rTulia, magram

specialuri reJimebis gamoyenebiT 85%-SemTxve-

vaSi SesaZlebeli xdeba. am kvlevis sizuste

uaxlovdeba 90%-s im SemTxvevebSi, Tu stenozi-

rebuli, an daxSulia sisxlZarRvis sanaTuris

70%-ze meti (ZiriTadad faSvis Rerosa da ze-

mo mezenteriul arteriebSi) da procedura

tardeba maRali klasis laboratoriaSi.

kktt / mmaaggnniittuurr--rreezzoonnaannssuullii kkvvlleevvaa:: kont-

rastuli kktt da gadoliniumiT gaZlierebuli

magnituri rezonansi aris saukeTeso saSuale-

bebi aTeroskleroziT dazianebuli sisxlZar-

Rvebis vizualizaciisTvis. Tumca, ufro dista-

luri sisxlZarRvebis gamokvlevisTvis, an iS-

viaTi mizezebis dasadgenad, naklebad gamoiye-

neba.

aarrtteerriiooggrraaffiiaa:: arteriograma iZleva arte-

riebis dazianebis ueWvel diagnozs. latera-

luri aortografia saukeTeso saSualebaa sis-

xlZarRvTa ganStoebis adgilas arsebuli da-

zianebis aRmosaCenad, radganac aseTi daziane-

ba SesaZloa ar gamoCndesFfrontalur proeq-

ciaSi. `raiolanis (Riolan) rkalis” arseboba

anteroposterior QWrilSi, (es aris kargad ga-

moxatuli kolateraluri sisxlis mimoqceva

qvemo da zemo mezenteriul arteriebs Soris),

proqsimaluri mezenteriuli arteriis obst-

ruqciis aortografiuli niSania.

intestinuri sisxlZarRvebis seleqciurma

arteriografiam SesaZloa tipuri aTeroskle-

rozuli folaqi ver aRmoaCinos, imitom rom

seleqciuri kaTeteri dazianebul sisxlZarR-

vSi SeiZleba moxvdes folaqis miRma.

ddiiaaggnnoozziiss CCaammooyyaalliibbeebbaa:: Tumca mravlobiT

diagnostikur saSualebebs SeuZliaT intesti-

nuri sisxlZarRvebis daavadebis demonstrire-

ba da aseTi dazianebebi sakmaod xSiria, magram

simptomuri intestinuri iSemia sakmaod iSvia-

Ti. dResdReobiT ar arsebobs diagnostikuri

testi, romelic zustad gansazRvravs diag-

kkiiTTxxvvaa ## 99.. eevvrrooppiiss kkaarrddiioollooggTTaa ssaazzooggaaddooeebbiiss 22000055 wwlliiss gguulliiss mmwwvvaavvee uukkmmaarriissoobbiiss ggaaiiddllaaiinniiss

mmiixxeeddvviiTT,, aaggff--iinnhhiibbiittoorreebbiiss ggaammooyyeenneebbaa gguulliiss mmwwvvaavvee uukkmmaarriissoobbiiss ssaawwyyiiss ssaaaaTTeebbSSii::

aa.. nnaaCCvveenneebbiiaa

bb.. aauucciilleebbeelliiaa

gg.. aarr aarriiss nnaaCCvveenneebbii

dd.. uunnddaa iiqqnneess ggaammooyyeenneebbuullii bbeettaa--bbllookkeerrTTaann kkoommbbiinnaacciiaaSSii


nozs. umetesad, es aris tipuri klinikuri

mdgomareobebis_muclis tkivilisa da wonis

daklebis erToblioba, sxva kardiovaskuluri

daavadebis SemTxvevis da intestinuri arteri-

ebis obstruqciis monacemebiT, im SemTxvevaSi,

roca ar arsebobs sxva aSkara mizezi simpto-

mebisa, romelic sadavos gaxdida diagnozs.

iinntteerrvveenncciiuullii



II kkllaassii

iinntteessttiinnuurrii aarrtteerriieebbiiss sstteennoozziiss ppeerrkkuuttaa--

nneeuullii eennddoovvaasskkuulluurrii mmkkuurrnnaalloobbaa nnaaCCvveenneebbiiaa

nnaawwllaavvTTaa qqrroonniikkuullii iiSSeemmiiiiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii

((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee))..

nawlavTa simptomuri iSemiis perkutaneuli

mkurnaloba pirvelad 1980 wels aRiwera. mas

Semdeg literaturaSi moyvanili mravali Sem-

Txveva adasturebs, rom intestinuri arterie-

bis obstruqciis mravali SemTxvevis perkuta-

neuli mkurnaloba SesaZlebelia umniSvnelo

garTulebebiT. umetesoba procedurebisa tar-

deba intestinuri arteriebis stenozis samkur-

nalod,naklebi mcdelobebia okluziis mkurna-

lobisa.

qqiirruurrggiiuullii mmkkuurrnnaalloobbaa


II kkllaassii:: nnaawwllaavvTTaa qqrroonniikkuullii iiSSeemmiiiiss qqiirruurr--

ggiiuullii mmkkuurrnnaalloobbaa nnaaCCvveenneebbiiaa qqrroonniikkuullii iinn--

tteessttiinnuurrii iiSSeemmiiiiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii ((mmttkkiiccee--

bbuulleebbiiss B ddoonnee))..

IIIIb kkllaassii:: aassiimmppttoommuurrii iinntteessttiinnuurrii aarrtteerrii--

uullii oobbssttrruuqqcciiiiss rreevvaasskkuullaarriizzaacciiaa SSeessaaZZllooaa

ggaanniixxiilleebbooddeess TTaannmmxxlleebbii aaoorrttiiss aann//ddaa TTiirrkkmm--

lliiss aarrtteerriiiiss ssxxvvaa rraaiimmee mmiizzeezziiTT qqiirruurrggiiuullii

mmkkuurrnnaalloobbiiss SSeemmTTxxvveevvaaSSii ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss Bddoonnee))..

IIIIII kkllaassii:: qqiirruurrggiiuullii rreevvaasskkuullaarriizzaacciiaa aarr

aarriiss nnaaCCvveenneebbii aassiimmppttoommuurrii iinntteessttiinnuurrii aarrttee--

rriieebbiiss oobbssttrruuqqcciiiissaass,, ggaarrddaa iimm SSeemmTTxxvveevveebbiissaa,,

rrooccaa qqiirruurrggiiuullaadd eerreevviiaann aaoorrttaazzee aann//ddaa

TTiirrkkmmlliiss aarrtteerriiaazzee ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee))..

qronikuli intestinuri iSemiis qirurgiu-

li mkurnaloba endartereqtomiiT, an Semovli-

Ti SuntirebiT xorcieldeba. qirurgebi amjo-

bineben ukanasknel midgomas. operacia ZiriTa-

dad Zalze Sedegiania, mcireodeni rekurentu-

lobiT, Tumca aucilebelia xangrZlivi movla.

yvela simptomuri gauareseba aris visceralu-

ri arteriebis, an Suntebis rekurentuli ste-

nozis, an okluziis Sedegi.

kkiiTTxxvvaa ## 1100.. ACC/AHA-ss 22000044 wwlliiss STEMI-iiss**** ggaaiiddllaaiinniiss mmiixxeeddvviiTT,, mmiiookkaarrddiiuummiiss iinnffaarrqqttiiss

ffoonnzzee ggaannvviiTTaarreebbuullii ppeerriikkaarrddiittiiss ssaammkkuurrnnaalloodd iibbuupprrooffeenniiss,, rrooggoorrcc ttkkiivviill--

ggaammaayyuuCCeebbeellii aaggeennttiiss ggaammooyyeenneebbaa iiTTvvlleebbaa::

aa.. II kkllaassiiss ((ssaaWWiirroo)) RRoonniissZZiieebbaadd

bb.. IIIIaa kkllaassiiss ((pprraaqqttiikkuullaadd nnaaCCvveenneebb)) RRoonniissZZiieebbaadd

gg.. IIIIbb kkllaassiiss ((nnaakklleebbaadd nnaaCCvveenneebb)) RRoonniissZZiieebbaadd

dd.. IIIIII kkllaassiiss ((uukkuunnaaCCvveenneebb)) RRoonniissZZiieebbaadd

kkiiTTxxvvaa ## 1111.. rroommeellii ssaaSSuuaalleebbiiss ggaammooyyeenneebbaamm SSeeiiZZlleebbaa ggaammooiiwwvviiooss kkoorroonnaarroossppaazzmmii kkookkaaiinniiTT

ggaammoowwvveeuullii STEMI--iiss ddrrooss??

aa.. aaggff--iinnhhiibbiittoorrmmaa

bb.. ββ--bbllookkeerrmmaa

gg.. aassppiirriinnmmaa

dd.. JJaannggbbaaddmmaa

ee.. mmoorrffiinnmmaa

kkiiTTxxvvaa ## 1122.. aallkkoohhoolliiTT ggaammoowwvveeuullii kkaarrddiioommiiooppaaTTiieebbiiss kkvvlleevviissaass ggaaiirrkkvvaa,, rroomm lluuddiiTT ggaammoowwvveeuullii

kkaarrddiioommiiooppaaTTiiiiss ggaannvviiTTaarreebbaaSSii ddiidd rroollss aassrruulleebbddaa qqiimmiiuurrii eelleemmeennttii,, rroommlliiss nnaaeerrTTiicc

ggaammooiiyyeenneebbooddaa rrooggoorrcc qqaaffiiss ssttaabbiilliizzaattoorrii.. ssaaddRReeiissoodd aamm nnaaeerrTTiiss ggaammooyyeenneebbaa mmkkvveeTTrraadd

SSeezzRRuudduulliiaa.. rroommeellii iiyyoo eess qqiimmiiuurrii eelleemmeennttii??

aa.. nniikkeellii

bb.. kkoobbaallttii

gg.. qqrroommii

dd.. ssiilliicciiuummii

36 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ACC/AHA 2005 wlis gaidlaini qveda kidurebis

periferiuli arteriebis daavadebis Sesaxeb(ibeWdeba SemoklebiT)

ppeerriiffeerriiuullii aarrtteerriieebbiiss ddaaaavvaaddeebbiiss ((ppaadd)) ddiiaaggnnoossttkkiiss ssaaffeexxuurreebbii..

`̀aattiippuurrii~~ ttkkiivviillii nniiSSnnaavvss ddiisskkoommffoorrttss qqvveemmoo kkiidduurreebbiiss aarreeSSii,, rroommeelliicc CCnnddeebbaa ddaattvviirrTTvviissaass,, mmaaggrraamm aarr qqrreebbaa

mmoossvveenneebbiiss ddrrooss,, TTaannddaaTTaannoobbiiTT zzRRuuddaavvss ddaattvviirrTTvvaass mmaannZZiilliiss mmoommaatteebbiissaass,, aann aakkmmaayyooffiilleebbss `̀Rose kkiiTTxxvvaarriiss~~ yyvveellaa

kkrriitteerriiuummss..

** 55 `̀P~~ mmooiiccaavvss iimm kklliinniikkuurr ssiimmppttoommeebbss ddaa nniiSSnneebbss,, rroommlleebbiicc ggvvaaffiiqqrreebbiinneebbss kkiidduurriiss SSeessaaZZlloo ddaazziiaanneebbaazzee.. eessee--

nniiaa:: ttkkiivviillii ((Pain), uuppuullssoobbaa ((Pulslessness), ssiiffeerrmmkkTTaallee ((Pallor), ppaarreessTTeezziieebbii ((Paresthesia) ddaa ppaarraalliizzeebbaa ((Paralysis).


**oorrggaannzzoommiilleebbiiaannii dduupplleeqqssii –– CCvveeuulleebbrriivv ggaammooiiyyeenneebbaa ssiimmppttoommuurr ppaacciieenntteebbSSii,, rroommeellTTaa aannaattoommiiuurr--ddiiaaggnnoossttiikkuurrii

mmoonnaacceemmeebbii yyuurraaddRReebbaass ssaaWWiirrooeebbeenn..

++ ffeexxiiss ttkkiivviilliiss ssxxvvaa mmiizzeezzii SSeessaaZZlleebbeelliiaa iiyyooss wweelliiss ddiisskkoozzuurrii ddaaaavvaaddeebbaa,, rraaddiikkuullooppaaTTiiaa,, kkuunnTToovvaannii ddaaWWiimmuu--

lloobbaa,, nneeiirrooppaaTTiiaa ddaa llaakkuunnaarruullii ssiinnddrroommii..

++++ jjeerrjjeerroobbiiTT aarr aarriiss ddaaddaassttuurreebbuullii,, rroomm ddiiaabbeettiiss mmkkuurrnnaalloobbaa mmnniiSSvvnneelloovvnnaadd aammcciirreebbss ppaadd--iiss ssppeecciiffiikkuurr ssaa--

bboolloooo wweerrttiilleebbss ((kkiidduurriiss iiSSeemmiiaass)).. ddiiaabbeettiiss ssaawwyyiissii mmkkuurrnnaalloobbaa ccnnoobbiillii ggaaiiddllaaiinneebbiiss SSeessaabbaammiissaadd uunnddaa ggaaggrrZZeell--

ddeess..

++++++ aannggiiootteezziinn –– ggaarrddaammqqmmnneellii ffeerrmmeennttiiss ((aaggff)) iinnhhiibbiittoorreebbiiss eeffeeqqttiiaannoobbaa iimm ppiirreebbSSii,, rroommeellTTaacc aarr aaRReenniiSSnneebbaaTT

kkooWWlloobbaa,, pprroossppeeqqttuullii kklliinniikkuurrii kkvvlleevveebbiiTT aarr aarriiss ssppeecciiffiikkuurraadd ddookkuummeennttiirreebbuullii,, TTuummccaa ggaaddmmoottaanniilliiaa rriisskkiiss mmqqoo--

nnee ppooppuullaacciiiiss mmoonnaacceemmeebbii..

HbA1c –– gglliikkoozziirreebbuullii hheemmoogglloobbiinnii

JNC-7_ Seven Report of The Joint National Committee on Prevention, Detection, Evolution and Treatment of High Blood Pressure.NCEP ATP III National Cholesterol Education Program Adult Treatment Panel III

ssqqeemmaa 22.. ppeerriiffeerriiuullii aarrtteerriieebbiiss aassiimmppttoommuurrii ddaaaavvaaddeebbiiss ((ppaadd))

ddaa ffeexxiiss aattiippuurrii ttkkiivviilliiss ddiiaaggnnoossttiikkaa ddaa mmkkuurrnnaalloobbaa..

38 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ssqqeemmaa 33.. kkooWWlloobbiiss ddiiaaggnnoossttiirreebbaa ddaa rriisskkiiss ssiisstteemmuurrii mmkkuurrnnaalloobbaa

** jjeerrjjeerroobbiiTT ddaaddaassttuurreebbuullii aarr aarriiss,, rroomm ddiiaabbeettiiss mmkkuurrnnaalloobbaa mmnniiSSvvnneelloovvnnaadd aammcciirreebbss ppaadd

ssppeecciiffiikkuurr ggaammoossaavvaallss ((kkiidduurriiss iiSSeemmiiaass)),, SSaaqqrriiaannii ddiiaabbeettiiss ssaawwyyiissii mmkkuurrnnaalloobbaa uunnddaa ggaaggrrZZeellddeess

ccnnoobbiillii ggaaiiddllaaiinneebbiiss mmiixxeeddvviiTT..

++ aannggiiootteennzziinn--ggaarrddaammqqmmnneellii ffeerrmmeennttiiss ((aaggff)) iinnhhiibbiittoorreebbiiss eeffeeqqttiiaannoobbaa iimm ppiirreebbSSii,, rroommeellTTaacc aarr

aaRReenniiSSnneebbaaTT kkooWWlloobbaa,, pprroossppeeqqttuull kklliinniikkuurr kkvvlleevveebbSSii ssppeecciiffiikkuurraadd ddookkuummeennttiirreebbuullii aarr aarriiss,,

TTuummccaa ggaaddmmoottaanniilliiaa rriisskkiiss mmqqoonnee ppooppuullaacciiiiss mmoonnaacceemmeebbii..

HbA1c –– hheemmoogglloobbiinnii A1cJNC - 7 Seven Report of The Joint National Committee on Prevention, Detection, Evolution and Treatment of High

Blood PressureNCEP ATP III National Cholesterol Education Program Adult Treatment Panel III


ssqqeemmaa 44.. kkooWWlloobbiiss mmkkuurrnnaalloobbaa

**`̀mmooddiinneebbiiss~~ ddaaaavvaaddeebbaa ssaavvaarraauuddooaa iimm ppiirreebbTTaann,, rroommeellTTaacc aaqqvvTT dduunndduulloossaa ddaa mmeennjjiiss kkooWWlloobbaa

ddaa bbaarrZZaayyiiss aarrtteerriiaazzee ppuullssaacciiiiss SSeemmcciirreebbaa,, aann SSuuiillii.. eess SSeessaaZZllooaa ddaaddaassttuurrddeess aaoorrttoo--iilliiaakkuurrii

sstteennoozziiss aarraaiinnvvaazziiuurrii vvaasskkuulluurrii ssaaddiiaaggnnoossttiikkoo mmttkkiicceebbuulleebbeebbiiTT..

`̀ggaaddiinneebbiiss~~ ddaaaavvaaddeebbaa wwaarrmmooaaddggeennss bbaarrZZaayy--mmuuxxllqqvveeSSaa ddaa iinnffrraa--mmuuxxllqqvveeSSaa aarrtteerriieebbiiss sstteennoozzss ((qqvvee--

ddaa kkiidduurreebbiiss aarrtteerriiuullii xxiiss ookklluuzziiaa aaRRiinniiSSnneebbaa bbaarrZZaayyiiss ssaaeerrTToo aarrtteerriiiiddaann tteerrffiiss ssiissxxllZZaarrRR--

vveebbaammddee ssaazzaarrdduulliiss iiooggiiss qqvveemmooTT))..

40 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ssqqeemmaa 55.. kkiidduurriiss kkrriittiikkuullii iiSSeemmiiiiss ((kkkkii)) ddiiaaggnnoozzii ddaa mmkkuurrnnaalloobbaa

**ddaammookkiiddeebbuulliiaa ppaacciieennttiiss mmddggoommaarreeoobbaazzee..

++ddaammookkiiddeebbuulliiaa ssiissxxllZZaarrRRvvoovvaannii mmiilleebbiiss aarraassaakkmmaarriiss rraaooddeennoobbaassaa ddaa aannaattoommiiaazzee..

++++rriisskkffaaqqttoorrTTaa nnoorrmmaalliizzaacciiaa:: ddaauuyyoovvnneebblliivv SSeewwyyvviittooss mmoowweevvaa,, mmoowweessrriiggddeess hhiippeerrtteennzziiaa JNC--77

ggaaiiddllaaiinniiss mmiixxeeddvviiTT,, mmoowweessrriiggddeess lliippiiddeebbii NCE-Panel IIIIII ggaaiiddllaaiinniiss mmiixxeeddvviiTT,, uummkkuurrnnaalleeTT SSaaqqrriiaann

ddiiaabbeettss HbA1c ((hheemmoogglloobbiinn A1c)) <<77%%;; ((IIIIaa kkllaassii)).. jjeerrjjeerroobbiiTT aarr aarriiss ddaammttkkiicceebbuullii,, rroomm ddiiaabbeettiiss

mmkkuurrnnaalloobbaa mmnniiSSvvnneelloovvnnaadd aammcciirreebbss ppaadd--iiss ssppeecciiffiikkuurr SSeeddeeggss ((kkiidduurriiss iiSSeemmiiaa)).. ddiiaabbeettiiss ssaawwyyiissii

mmkkuurrnnaalloobbaa uunnddaa ggaaggrrZZeellddeess aarrsseebbuullii ggaaiiddllaaiinneebbiiss SSeessaabbaammiissaadd..


ssqqeemmaa 66.. kkiidduurriiss mmwwvvaavvee iiSSeemmiiiiss ddiiaaggnnoozzii

kkmmii __ kkooWW--mmxxrriiss iinnddeeqqssii

kkttaa __ kkoommppiiuutteerruull--ttoommooggrraaffiiuullii aannggiiooggrraaffiiaa

eekkgg __ eelleeqqttrrookkaarrddiiooggrraaffiiaa

mmrraa __ mmaaggnniittuurr--rreezzoonnaannssuullii aannggiiooggrraaffiiaa

TTmmii __ TTiiTT--mmxxrriiss iinnddeeqqssii

TEE -- ttrraannsseezzooffaagguurrii ((ssaayyllaappaavvSSiiddaa)) eeqqookkaarrddiiooggrraaffiiaa..

kkiiTTxxvvaa ## 1133.. rroommeellii aannttiiaarriiTTmmiiuullii mmeeddiikkaammeennttii aarr aarriiss iiooddSSeemmccvveellii,, ssaavvrraauuddoodd mmiiiiCCnneevvaa

aarraattookkssiikkuurraadd,, aammJJaammaadd ggaaddiiss kklliinniikkuurr ggaammooccddaass ddaa jjeerrjjeerroobbiiTT

aarr aarriiss mmiiRReebbuullii ((aaRRiiaarreebbuullii)) FDA––ss mmiieerr??

aa.. aammiiooddaarroonnii

bb.. ddrroonneeddaarroonnii

gg.. ggaammaaddaarroonnii

dd.. aanniiooddaarroonnii

kkiiTTxxvvaa ## 1144.. rroommeellii mmddggoommaarreeoobbiiss ddrroossaaaa uuffrroo xxSSiirrii sstteennookkaarrddiiaa??

aa.. oosstteeooppoorroozziiss bb.. ddeepprreessiiiiss

gg.. mmrraavvlloobbiiTTii mmiieelloommiiss dd.. aarrcc eerrTTii mmaaTTggaanniiss ddrrooss

42 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

ssqqeemmaa 77..


rreekkoommeennddaacciieebbii

mmoowweevviiss SSeewwyyvveettaa

II kkllaassii

qqvveeddaa kkiidduurreebbiiss ppeerriiffeerriiuullii aarrtteerriiuullii

ddaaaavvaaddeebbiiss ((ppaadd)) mmqqoonnee ppiirreebbss,, rroommlleebbiicc eewweevvii--

aann ssiiggaarreettss,, aann ggaammooiiyyeenneebbeenn ssxxvvaaddaassxxvvaa ssaaxxiiss

TTaammbbaaqqooss,, kklliinniicciissttmmaa uunnddaa mmiisscceess rreekkoommeennddaa--

cciiaa mmoowweevviiss SSeewwyyvveettiiss SSeessaaxxeebb.. mmaaTT uunnddaa SSeevvTTaa--

vvaazzooTT CCaannaaccvvlleebbiiTTii ssaaSSuuaalleebbeebbii mmoowweevviiss SSeewwyy--

vveettiiss SSeemmddeegg,, yyooffaa--ccxxoovvrreebbiiss wweessiiss mmooddiiffiiccii--

rreebbiiss,, nniikkoottiinn--CCaannaaccvvlleebbiiTTii TTeerraappiiiiss,, aann bbuupp--

rrooppiioonniiss CCaaTTvvlliiTT ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss B ddoonnee))..

aannttiiTTrroommbbuullii ddaa aannttiiaaggrreeggaacciiuullii

mmeeddiikkaammeenntteebbii

II kkllaassii

11.. aannttiiTTrroommbbuullii mmkkuurrnnaalloobbaa nnaaCCvveenneebbiiaa,, mmii--

ookkaarrddiiuummiiss iinnffaarrqqttiiss,, iinnssuullttiiss,, aann ssiissxxllZZaarr--

RRvvoovvaannii mmiizzeezziiTT ggaammoowwvveeuullii ssiikkvvddiilloobbiiss rriiss--

kkiiss SSeessaammcciirreebbllaadd iimm ppiirreebbSSii,, rroommeellTTaacc aaqqvvTT

qqvveeddaa kkiidduurreebbiiss aaTTeerroosskklleerroozzuullii ppeerriiffeerrii--

uullii aarrtteerriieebbiiss ddaaaavvaaddeebbaa ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss Addoonnee)).

22.. aassppiirriinnii,, ddRRiiuurrii ddoozziiTT 7755--ddaann 332255mmgg--mmddee,,

rreekkoommeennddeebbuulliiaa,, rrooggoorrcc uussaaffrrTTxxoo ddaa eeffeeqqttii--

aannii aannttiiaaggrreeggaacciiuullii mmkkuurrnnaalloobbaa mmii,, iinnssuull--

ttiiss,, aann ssiissxxllZZaarrRRvvoovvaannii mmiizzeezziiTT ggaammoowwvveeuullii

ssiikkvvddiilloobbiiss rriisskkiiss SSeessaammcciirreebbllaadd iimm ppiirreebbSSii,,

rroommeellTTaacc aaqqvvTT qqvveeddaa kkiidduurreebbiiss aaTTeerroosskklleerroo--

zzuullii ppeerriiffeerriiuullii aarrtteerriieebbiiss ddaaaavvaaddeebbaa

((mmttkkiicceebbuulleebbiiss A ddoonnee))..

33.. kkllooppiiddooggrruullii ((7755 mmgg ddRReeSSii)) rreekkoommeennddee--

bbuulliiaa,, rrooggoorrcc aassppiirriinniiss aalltteerrnnaattiiuullii aannttii--

aaggrreeggaacciiuullii TTeerraappiiaa qqvveeddaa kkiidduurreebbiiss aaTTeerrooss--

kklleerroozzuullii ppaadd mmqqoonnee ppiirreebbSSii mmii,, iinnssuullttiiss,,

aann ssiissxxllZZaarrRRvvoovvaannii mmiizzeezziiTT ggaammoowwvveeuullii ssiikkvv--

ddiilloobbiiss rriisskkiiss SSeessaammcciirreebbllaadd ((mmttkkiicceebbuullee--

bbiiss B ddoonnee))..

IIIIII kkllaassii::

qqvveeddaa kkiidduurreebbiiss aaTTeerroosskklleerroozzuullii ppaadd

mmqqoonnee ppiirreebbSSii mmoossaallooddnneellii kkaarrddiioovvaasskkuulluurrii

iiSSeemmiiuurrii SSeemmTTxxvveevviiss rriisskkiiss SSeessaammcciirreebbllaadd aann--

ttiikkooaagguullaacciiuurrii TTeerraappiiaa vvaarrffaarriinniiTT nnaaCCvveenneebbii

aarr aarriiss ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss C ddoonnee)).

kkooWWlloobbaa

ddaattvviirrTTvvaa ddaa qqvveeddaa kkiidduurreebbiiss ppaadd rreeaabbii--

lliittaacciiaa..

rreekkoommeennddaacciiaa

11.. ddaattvviirrTTvviiTT kkoonnttrroolliirreebbaaddii ttrreenniinnggiiss

pprrooggrraammaa rreekkoommeennddeebbuulliiaa xxaannggaammooSSvveebbiiTTii kkooWW--

lloobbiiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii,, rrooggoorrcc ssaawwyyiissii ssaamm--

kkuurrnnaalloo mmooqqmmeeddeebbiiss mmeeTTooddii ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss Addoonnee)).

22.. ddaattvviirrTTvviiss kkoonnttrroolliirreebbaaddii vvaarrjjiiSSii uunn--

ddaa ggaannxxoorrcciieellddeess mmiinniimmuumm 3300--4455 wwTT,, mmiinniimmuumm

kkvviirraaSSii ssaammjjeerr,, mmiinniimmuumm 1122 kkvviirriiaannii xxaannggrrZZllii--

vvoobbiiTT ((mmttkkiicceebbuulleebbiiss A ddoonnee)).

IIII bb kkllaassii::

xxaannggaammooSSvveebbiiTTii kkooWWlloobbiiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbii--

ssaaTTvviiss uukkoonnttrroolloodd mmiimmddiinnaarree ddaattvviirrTTvviiss

pprrooggrraammiiss ssaarrggeebbeellii,, rrooggoorrcc ssaawwyyiissii eeffeeqqttii--

aannii mmkkuurrnnaalloobbaa,, aarr aarriiss ddaaddaassttuurreebbuullii ((mmttkkii--

cceebbuulleebbiiss B ddoonnee)).

kkiiTTxxvvaa ## 1155.. gguulliiss uukkmmaarriissoobbiiss ddrrooss mmaattuulloobbss Tumor Necrosis Factor-αα––ss ((TNF-αα)) ddoonnee..

iiss aassttiimmuulliirreebbss mmiiookkaarrddiiuummiiss hhiippeerrttrrooffiiaass ddaa iimm ffaattaalluurrii ggeenneebbiiss eeqqsspprreessiiaass,,

rroommlleebbiicc aaCCqqaarreebbeenn aappooppTToozziiss pprroocceessss.. TNF-αα--ss ddoonniiss ddaammaaqqvveeiiTTeebbeellii mmeeddiikkaammeenntteebbiiaa

yyvveellaa qqvveemmooTT CCaammooTTvvlliillii,, ggaarrddaa::

aa.. iinnfflliiqqssiimmaabbiiss

bb.. ttaalliiddoommiiddiiss

gg.. ppeennttooqqssiiffiilliinniiss

dd.. BQ112233--iiss

kkiiTTxxvvaa ## 1166.. nneessiirriittiiddii aarriiss::

aa.. Tumor Necrosis Factor-αα ((ssiimmssiivvnniiss nneekkrroozziiss ffaaqqttoorrii-- αα)bb.. Brain Natriuretic Peptid (ttvviinniiss nnaattrriiuurreezzuullii ppeeppttiiddii))

gg.. Atrial Natriuretic Peptid (wwiinnaagguulloovvaannii nnaattrriiuurreezzuullii ppeeppttiiddii))

dd.. Natriuretic Peptid C (nnaattrriiuurreezzuullii ppeeppttiiddii C)

44 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

gadaudebeli kardiovaskuluri daxmarebis

(ECC) Semswavlelma jgufma, romelic monawile-

obda 2005 wlis mtkicebulebaTa Seqmnisa da

2005 wlis AHA gaidlainis gadaxedvis proces-

Si, kritikulad gadasinja CPR-is safexurebis

Tanmimdevroba da prioritetebi, raTa gamoevlina

is faqtorebi, romelTac gadarCenis maCvenebelze

udidesi potenciuri gavlena aqvT. Semdgom man

Camoayaliba rekomendaciebi im intervenciaTa

mxardasaWerad, romlebic SesaZlebeli iqneboda

Catarebuliyo xSirad da kargad. erTsulovnad

daadgina, aqcenti gamaxvilebuliyo maSvelis mier

maRalxarisxovani CPR Catarebaze: maSvelebma un-

da uzrunvelyon kompresiis adekvaturi raodeno-

ba da siRrme, yoveli kompresiis Semdeg gulm-

kerds unda mieces saSualeba daubrundes sawyis

mdgomareobas, gulmkerdis kompresiis Catarebisas

minimumamde unda iqnas dayvanili misi Sewyveta-

Seferxebis epizodebi.

2005 wlis AHA gaidlainebi CPR da ECC-isSesaxeb efuZneba sadReisod gamoqveynebuli Sesa-

bamisi literaturis yvelaze farTo mimoxilvas.

mtkicebulebis Sefasebis procesi aerTianebda

281 saerTaSoriso eqsperts, romlebic 36 Tveze

meti xnis ganmavlobaSi afasebdnen 2005 wlis

konferenciamde arsebul kvlevebs, Temebs, hipoTe-

zebs.

kompresia-ventilaciis Tanafardoba.

efeqtianma CPR unda aRadginos koronaluri

da cerebruli adekvaturi sisxlis mimoqceva.

gulmkerdis kompresiis Sewyveta aqveiTebs koro-

nalur perfuziul wnevas da amcirebs gulis ga-

Cerebis Sedegad gadarCenilTa raodenobas.

aRmoCnda, rom parkuWTa fibrilaciiT gamowveuli

arestis dros, ventilacia ar aris iseTi mniSvne-

lovani, rogorc gulmkerdis kompresia, maSin, ro-

ca ventilacia xels uwyobs gadarCenis maCveneb-

lis gazrdas gaxangrZlivebuli da asfiqsiuri

arestis SemTxvevaSi. ra Tqma unda, ventilaciis

sixSire, romelic CPR-is dros saWiroa norma-luri ventilacia-perfuziis Sefardebis Sesanar-

Cuneblad, aris normaze gacilebiT mcire, radga-

nac pulmonuri sisxlis mimoqceva aris dabali.

2004 da 2005 wlis ramdenime mcire istori-

is ganxilvam gamoavlina, rom CPR dros xSiradaraadekvaturi raodenobisa da siRrmis kompresia

keTdeboda, amasTan, xSiri iyo pauzebi da Warbi

ventilacia, gansakuTrebiT, intubirebuli pacien-

tebisTvis. gadamrCeni Cabervis miwodeba arapro-

fesionali maSvelis mier, rogorc Cans, iwvevda

gulmkerdis kompresiis xangrZliv Sewyvetas.

gulmkerdisAaraadekvaturi da wyvetili kompre-

sia da Warbi ventilacia erTad, amcirebs gulis

wuTmoculobasa da koronalur da cerebrul na-

kads da, Sesabamisad, aqveiTebs warmatebuli reani-

maciuli RonisZiebebis SesaZleblobas.

maTematikurma da cxovelebze eqsperimentulma

modelebma aCvenes, rom sisxlis pulmonuri mimoq-

ceva da ventilacia, SesaZloa iyos ukeTesi, ro-

desac kompresia-ventilaciis Sefardeba aRemate-

ba 15:2-s. gansakuTrebiT, pediatri eqspertebi Si-

Sobdnen, rom araadekvatur ventilaciur sixSires

SeeZlo Seemcirebina gadarCenilTa ricxvi pedi-

atriuli da asfiqsiuri (mag., wyalSi daxrCobi-

sas) arestis dros. imisaTvis, rom mivaRwioT op-

timalur kompresiul sixSires da SevamciroT

kompresiis Sewyvetis momentebi, universaluri

kompresia-ventilaciis sixSired sadReisod miCne-

ulia 30:2, romelic sruldeba martomyofi maSve-

lis mier da exeba Cvilebidan (axalSobilebis ga-

moklebiT) mozrdilebis CaTvliT yvela asakis

dazaralebuls. es rekomendacia efuZneba adamia-

nis, cxovelis, manekenis da Teoriuli saukeTeso

monacemebis integracias. 30:2 Sefardeba rekomen-

debulia Seswavlis gamartivebisTvis 1, an 2 maS-

velis mier Sesrulebuli CPR dros mozrdileb-

Si da araprofesionali maSvelis muSaobis SemTx-

vevaSi. 15:2 kompresia-ventilacia rekomendebulia

2 maSvelis mier Sesrulebuli CPR dros Cvile-

bisa da bavSvebis (pubertatul asakamde) SemTxve-

vaSi. am rekomendaciis Sedegad SesaZlebelia

CPR-is yovel wuTSi gadamrCeni Cabervis ufro

metad miwodeba (asfiqsiuri arestis albaToba

aseT SemTxvevaSi maRalia).

ZiriTadi cvlilebebi gul-filtvis reanimaciis (CPR)

da gadaudebeli kardiovaskuluri daxmarebis (ECC)

amerikis gulis asociaciis (AHA) 2005 wlis gaidlainebSi


maSvelma unda Caataros gulmkerdis efeqtiani

kompresia (Zlieri zewola, swrafi zewola), yo-

veli zewolis Semdeg saSualeba misces gulm-

kerds daubrundes sawyis mdgomareobas da mini-

mumamde Seamciros pauzebi. maSvelebma unda Sec-

valon erTmaneTi CPR dros kompresiis Catare-

bisas, radganac maSveli sul male SesaZloa dai-

Ralos, rac Seamcirebs kompresiisa da modunebis

xarisxs.

jjeerr gguullmmkkeerrddiiss kkoommpprreessiiaa,, TTuu jjeerr eelleeqqttrruu--

llii ggaannmmuuxxttvvaa ppaarrkkuuWWTTaa ffiibbrriillaacciiiiTT ggaannppiirroobbee--

bbuullii gguulliiss aarreessttiiss ((VF SCA)) SSeemmTTxxvveevvaaSSii..

uaxlesi monacemebi ewinaaRmdegeba standar-

tul praqtikas parkuWTa fibrilaciis (VF) ne-

bismieri msxverplisTvis defibrilaciis pirve-

lad Catarebis Sesaxeb, gansakuTrebiT maSin, ro-

desac kolafsidan maSvelis Carevamde 4-5wT-ze

meti droa gasuli. hospitals gareT ganviTare-

buli VF-ganpirobebuli arestis 2 kvlevaSi, ro-

desac darekvidan gadaudebel samedicino momsaxu-

rebas (EMS) da sawyis Sok-Terapiis Catarebas

Soris intervali iyo 4-5wT, an meti, defibrila-

ciamde CPR ganxorcieleba aumjobesebda gadar-

Cenis monacems. Tumca, erT randomizebul kvleva-

Si (sarwmunoobis done 2 / LOE-2/) (ix.cxriligv.47) nebismieri droiTi intervalis SemTxvevaSi,

eleqtruli defibrilacia Catardeboda pirve-

lad, Tu CPR, gadarCenis monacemebi Tanabari iyo.erTsulovnad aRiniSna, rom ar arsebobs sakma-

risi monacemi VF SCA yvela SemTxvevaSi defib-

rilaciamde CPR-is rekomendaciisTvis. saxalxo

defibrilaciur programaSi monawileobisas arap-

rofesionalma (SemTxveviTma) maSvelma unda gamo-

iyenos avtomaturi eleqtruli defibrilacia,

rac SeiZleba swrafad. EMS maSvelebs SeuZliaT

ganaxorcielon CPR daaxloebiT 5 cikli (daax-

loebiT 2wuTi) defibrlaciis Catarebamde hos-

pitalgare VF, an upulso parkuWovani taqikar-

diis (VT) SemTxvevebSi, rodesac EMS-is reagire-bis (darekvidan mosvlamde) intervali aRemateba

4-5wT-s, an, Tu EMS-is personali ar Seeswro

arests. rodesac adgilzea ramdenime maSveli,

erTs SeuZlia Caataros CPR, meorem gaamzados

defibrilatori, rac uzrunvelyofs rogorc ga-

daudebeli CPR, aseve adreuli defibrilaciis

ganxorcielebas.

ar arsebobs sakmarisi monacemi imisaTvis, rom

daedginaT: 1. es rekomendacia miesadageboda Tu

ara hospitalSiga gulis gaCerebas, 2. CPR-is ide-aluri xangrZlivoba defibrilaciis Catarebamde,

3.VF xangrZlivoba, rodesac maSveli unda gadavi-

des pirveladi defibrilaciidan pirveladad CPRCatarebaze. jer CPR unda Caataros da ara de-fibrilacia.

11 SSookk--TTeerraappiiaa ((ggaannmmuuxxttvvaa)) TTuu 33 TTnnmmiimmddeevvrruullii

SSookk--TTeerraappiiaa ((ggaannmmuuxxttvvaa)) ddeeffiibbrriillaacciiiiss CCaattaarreebbii--

ssaass??

2000 wlis ECC-is gaidlainis mixedviT

VF/upulsoVT TerapiaSi rekomendebulia gamoviye-

noT Tanmimdevruli 3 Sok-Terapiis e.w. `jeri~,

maT Soris gulmkerdis kompresiis CarTvis gare-

Se. Tumca, ar Catarebula arc erTi kvleva ada-

mianebsa Tu cxovelebze, romlebic specifikurad

Seadarebda erTjeradi Sok-Terapiis strategias

3 Tanmimdevrul ganmuxtvasTan. sxva faqtebma

warmoSva sakiTxi 3 Tanmimdevruli ganmuxtva Se-

icvalos 1 SokiT, romelsac dauyovnebliv moyve-

ba CPR.3 Sokis mtkicebuleba dafuZnebuli iyo mono-

fazuri sinusoiduri talRis pirveladi Sokis

dabal efeqtsa da im Zalisxmevaze, rom Semcire-

buliyo transTorakaluri winaaRmdegoba swrafi

Tanmimdevruli Sok-Terapiis miwodebiT. Tanamed-

rove bifazur defibrilatorebs aqvT pirveladi

Sokis maRali _ saSualod 90%-ze meti efeqti

(rac gulisxmobs VF dasrulebas Sok-Terapiidan,

sul mcire, 5wm-Si). ase, rom VF SesaZlebelia mox-

snil iqnas erTjeradi Sok-Terapiis saSualebiT.

im SemTxvevaSi, Tu 1 Soki warumatebeli aRmoCn-

daVF moxsnisTvis, savaraudoa, rom VF iyos daba-

li amplitudis da momdevno Sokis mosalodneli

warmatebac iqneba mcire. aseTi pacientebisTvis

dauyovnebeli CPR dawyeba, ZiriTadad gulmkerdis

efeqtiani kompresia, savaraudod, meti mniSvnelo-

bis iqneba, vidre dauyovnebeli momdevno eleqt-

ruli Sok-Terapia.

VF moxsnis Semdeg dazaralebulTa umrav-

lesobas ramdenime wuTs aReniSneba araperfuziu-

li ritmi (upulso eleqtruli aqtivoba, an asis-

tolia). aseTi ritmis Sesabamis mkurnalobas

warmoadgens dauyovnebeli CPR. jer kidev 2005wels, sami Tanmimdevruli Sok-Terapia sruldebo-

da komerciulad xelmisawvdomi AED-is meSveo-biT, rasac Sedegad mosdevda pirveladi Sok-Tera-

46 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

piis Catarebasa da pirvelad postSokur kompre-

sias Soris drois kargva 29-37 wm-iT, an metiT.

ritmis analizisTvis gulmkerdis kompresiebis

aseTi xangrZlivi Sewyveta ver iqneba gamarTle-

buli, miT ufro, rom es ritmi naklebad savarau-

doa, Sok-Terapias iTxovdes.

eqspertebi gvirCeven, rom nacadi defibrilaci-

is Semdgom, maSvelebma dauyovnebliv Caataron

CPR gulmkerdis kompresiis dawyebiT. maSveleb-

ma ar unda Sewyviton gulmkerdis kompresia cir-

kulaciis Sesamowmeblad (mag., ritmis, an pulsis

Sefaseba), vidre ar Catardeba 5 cikli, an daax-

loebiT 2wT-iani CPR. gansakuTrebul SemTxveveb-

Si (mag., hospitalSiga palatebSi uwyveti moni-

torirebis pirobebSi) es Tanmimdevroba SesaZloa

modificirdes eqimis gadawyvetilebiT.

1 Sok-Terapiis strategiis rekomendacia qmnis

axal sirTules: gansasazRvria sawyisi Sokis op-

timaluri energia. SeTanxmdnen, rom gamoyenebul

iqnas 150-200j energiis Soki swrafad progresi-

rebadi bifazuri talRis, an 120j _ sworxazo-

vani bifazuri talRis SemTxvevaSi. imis gaTva-

liswinebiT,rom bevri EMS sistema SesaZloa jer

kidev iyenebdes monofazur defibrilatorebs

(sadReisod saqarTveloSi arsebuli defibrila-

torebis umetesoba monofazuria), sawyisi da mom-

devno monofazuri talRis energiis rekomendebu-

li doza 360j. bavSvebSi SeTanxmebuli rekomen-

dacia aris: sawyisi doza 2j/kg(monofazuri, an bi-

fazuri), meore, an momdvno bifazuri Sok-Terapi-

isTvis mizanSewonilia gamoyenebul iqnas igive an

ufro meti energia (2-4j/kg).

vvaazzoopprreessoorreebbii,, aannttiiaarriiTTmmiiuullii ssaaSSuuaalleebbeebbii ddaa

mmooqqmmeeddeebbaaTTaa TTaannmmiimmddeevvrroobbaa gguulliiss ggaaCCeerreebbiiss mmkkuurr--

nnaalloobbiiss ddrrooss.

miuxedavad epinefrinis farTo gamoyenebisa da

vazopresinze Catarebuli ramdenime kvlevisa, ar-

cerTma placebokontrolirebulma kvlevam ar aC-

vena, rom gulis gaCerebis nebismier etapze ru-

tinulad micemuli romelime preparati, an vazop-

resini zrdis gadarCenis maCvenebels hospitli-

dan gaweris periodisTvis. hospitalsgare kvle-

vebis umravlesobas xels uSlis heterogenuli

populacia, gulis gaCerebis drois gaxangrZlive-

ba, rac Tavis mxriv arTulebs potenciurad war-

matebuli Terapiis dazustebas.

hospitalsgare 5 randomizebuli kvlevis me-

ta-analizma aCvena, rom vazopresinsa da epinef-

rins Soris ar arsebobs mniSvnelovani gansxvave-

ba iseTi parametrebis mixedviT, rogorebicaa

spontanuri cirkulaciis aRdgena 24 saaTSi, an

hospitlidan gaweramde sikvdiloba. ganxiluli

iyo winadadeba, vazopresorebTan mimarTebaSi yve-

la rekomendaciis amoRebasTan dakavSirebiT, imis

gamo, rom ar arsebobda vazopresoris placebos-

Tan Sedarebis kvleva da aseve, laboratoriuli

mtkicebulebebi, romlebic daadasturebda hemodi-

namikasa da mokle periodSi gadarCenis maCvene-

belze vazopresoris warmatebul fiziologiur

efeqts, Tumca, es winadadeba ar miuRiaT.

ar arsebobda mtkicebuleba, rom adamianis gu-

lis gaCerebis dros romelime antiariTmuli

preparatis rutinuli daniSvna zrdida gadarCe-

nis maCvenebels hospitlidan gaweris periodisT-

vis. mxolod erTma _ amiodaronma (kordaronma)

gaaumjobesa gamosavali mokle droSi (gadarCenis

maCvenebeli hospitalSi moTavsebis droisTvis),

magram ar gaaumjobesa gadarCenis maCvenebeli

hospitlidan gaweris periodisTvis, rodesac Se-

darda placebos, an/da lidokains.

gulis gaCerebisas Soreuli Sedegis gaumjo-

besebaSi preparatebiT mkurnalobis efeqturobas-

Tan dakavSirebuli am dokumentirebuli naklis

gamo, CPR Tanmimdevrobam gadafara preparatebis

daniSvnis mniSvneloba da yuradReba gaamaxvila

BLS-ze. 2000 wlis ECC-is gaidlainSi rekomen-

debuli iyo pulsisa da ritmis Semowmeba yove-

li ganmuxtvis Semdgom. es rekomendaciebi iwvev-

da gulmkerdis kompresiebis xangrZlivi droiT

Sewyvetas. am drois minimumamde dasayvanad 2005

wlis CPR da ECC-Tvis miZRvnilAHA gaidlaineb-

Si rekomendebulia, rom maSvelma Sokis Semdgom

dauyovnebliv unda daiwyos CPR gulmkerdis kom-

presiebiT, ritmis (an, pulsis) Semowmebaze drois

kargvis gareSe. vazopresorebi, an antiariTmiuli

preparatebi unda dainiSnos CPR mimdinareobisas,

ritmis SemowmebisTanave. preparati cirku-

laciaSi xvdeba CPR-is Catarebis ganmavlobaSi,

sanam defibrilatori daimuxteba, an im CPR-isdros, romelic eleqtruli SokiT Terapias moy-

veba. Tanmimdevrobis yvelaze mniSvnelovani momen-

tia gulmkerdis kargi kompresia minimaluri pa-

uzebiT. kompresiebi ritmis Sesamowmeblad ar un-

da Sewyviton defibrilaciis Semdeg daaxloebiT

5 ciklis, an 2 wuTis ganmavlobaSi. im SemTxveva-


ssaarrwwmmuunnoooobbiiss

ddoonneeggaannssaazzRRvvrreebbaa

1randomizebuli klinikuri kvlevebi, an klinikuri kvlevebis meta-analizi dadgenili sam-

kurnalo efeqtiT.

2 randomizebuli klinikuri kvlevebi naklebad mniSvnelovani samkurnalo efeqtiT.

3 prospeqtuli, kontrolirebuli, ararandomizebuli kohortuli kvlevebi.

4 istoriuli, ararandomizebuli, an SemTxveva-kontrolis tipis kvlevebi.

5SemTxvevaTa seriebi; pacientebis monacemebi aRebuli iyo seriuli CvenebisTvis, sakontro-

lo jgufis gareSe.

6 kvlevebi cxovelebze da meqanikuri modelebiT.

7 sxva mizniT Segrovebuli informaciis ganzogadeba, Teoriuli analizi.

8 dausabuTebeli mosazrebebi (faqtze damyarebul gaidlainebamde arsebuli praqtika).

ccxxrriillii.. ssaarrwwmmuunnoooobbiiss** ddoonneeeebbii ((Level of Evidence 2)

Si Tu organizebuli ritmi aSkaraa, personals

SeuZlia Seamowmos pulsi.

kvlevebma aCvena, rom kompresiasa da Sokis gan-

xorcielebas Soris intervalis Semcirebas 15wm-

Tac ki, SeuZlia gazardos Sok-Terapiis warmate-

buloba. defibrilatorebs aqvT SesaZlebloba ga-

naxorcielon AED da gaaanalizon gulis ritmi

gulmkerdis uwyveti kompresiebis dros.

reanimaciis Semdgomi mkurnaloba

postreanimaciuli mkurnaloba gadaudebeli

kardiovaskuluri daxmarebis dros TandaTan udi-

des mniSvnelobas iZens, magram amasTan, specifik-

uri Terapiis mxardasaWerad cota faqtia da

mkurnaloba ar aris standartizebuli. sawyisi

reanimaciuli RonisZiebebis Semdeg personalma

unda uzrunvelyos miokardiumisa da organoTa

funqciis dacva. amJamad rekomendebulia sisxlis

wnevis, temperaturisa (gansakuTrebiT hiperTermi-

is sawinaaRmdego mkurnaloba, an misi prevencia)

da glukozis koncentraciis kontroli, aseve, ru-

tinuli hiperventilaciis Tavidan acileba.

Terapiulma hipoTermiam aCvena nevrologiu-

ri Sedegebis gaumjobeseba hospitals gareT gan-

viTarebuli gulis VF gaCerebis mqone gadarCe-

nil zrdasrulebSi, romelTac Tavdapirvelad ko-

muri mdgomareoba hqondaT. asfiqsiiT dabadebul

axalSobilebze Catarebuli kvlevebi miuTiTebs,

rom tvinis hipoTermia pacientebis garkveul

jgufSi, aumjobesebs gadarCenis maCvenebelsa da

nevrologiur Sedegs. Tumca, am Terapiis mniSvne-

loba hospitalSigda gulis gaCerebisas yvela

asakobrivi jgufisTvis da gaCerebis mizezebis mi-

xedviT, met ganmartebas moiTxovs. Terapiuli hi-

poTermiis praqtikuli gamoyenebis sirTuleebis

gamo, saWiroa Semdgomi kvlevebi gaciebis optima-

luri meTodebis, drois da intensivobis gansa-

sazRvravad.

mokle Sejameba

kolegiam Seajama ramdenime sakvanZo cvlileba

reanimaciul RonisZiebebsa da TanmimdevrobaSi,

romlebic rekomendebuli iyo CPR da ECC Sesaxeb

2005 wlis AHA gaidlainis mixedviT. maSvelma

unda ganaxorcielos Zlieri da swrafi zewola,

misces gulmkerds saSualeba daubrundes sawyis

mdgomareobas (gaiSalos), minimumamde Semcirdes

kompresiis Sewyvetis momentebi da Catardes de-

fibrilacia saWiroebisamebr. am cvlilebaTagan

bevri ar miekuTvneba mtkicebulebis pirvel do-

nes, magram miRebul iqna konsensusis Sedegad, rac

efuZneba laboratoriul, klinikur, saswavlo

kvlevebsa da Sedegebs. am mimarTulebiT kvleve-

bis Catareba potenciurad gaaumjobesebs CPR-s.

aucilebelia gagrZeldes Semdgomi kvlevebi

CPR da ECC-is TiTqmis yvela aspeqtSi. saWiroa

yuradReba gamaxvildes CPR Sesrulebaze da mox-

des kardiovaskuluri ALS RonisZiebebis Catare-

bis integrireba gulmkerdis uwyvetad mimdinare

kompresia-ventilaciis TanmimdevrobaSi. udavoa,

rom maRali xarisxis kardiovaskuluriALS damo-

kidebulia maRali xarisxis BLS-ze.

** JJuurrnnaallSSii ggaammooyyeenneebbuullii tteerrmmiinneebbii __ ssaarrwwmmuunnoooobbiiss,, aann mmttkkiicceebbuulleebbiiss ddoonneeeebbii eekkvviivvaalleennttuurriiaa..

48 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

QT intervalis gamaxangrZlivebel medikamentebs SeuZliaT parkuWovani taqi-

kardia _ Torsades de Pointes (TdP) gamoiwvion. aRniSnuli medikamentebi dayofilia

oTx jgufad:

II.. mmeeddiikkaammeenntteebbii TdP rriisskkiiTT

aRniSnul medikamentebs dadgenili aqvT TdP ganviTarebis riski.

IIII.. mmeeddiikkaammeenntteebbii TdP SSeessaaZZlloo rriisskkiiTT

garkveuli kvlevebi aCvenebs, rom am medikamentebs aqvT TdP ganviTarebis riski, Tumca mo-

nacemebi arasakmarisia

IIIIII.. mmeeddiikkaammeenntteebbii,, rroommeellTTaa ggaammooyyeenneebbaassaacc uunnddaa mmoovveerriiddooTT TTaannddaayyoolliillii ggrrZZee--

llii QT iinntteerrvvaalliiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii

IIVV.. mmeeddiikkaammeenntteebbii,, rroommeellTTaa rroolliicc TdP ggaannvviiTTaarreebbaaSSii nnaakklleebbaadd ssaavvaarraauuddooaa

nanaxi iqna susti asociacia am preparatebsa da TdP ganviTarebas Soris. Tumca, es medika-

mentebi Cveul (rekomendebul) dozebSi im SemTxvevebSi, Tu ar aris raime riskfaqtori (QT-sgamaxangrZlivebeli sxva medikamentis gamoyeneba, bradikardia, eleqtrolituri disbalansi,

Tandayolili grZeli QT sindromi, metabolizmis damTrgunavi medikamenturi Terapia), praqti-

kulad ar iwveven TdP.

medikamentebi romlebic axangrZliveben QT intervals da iwveven Torsades de Pointes (TdP)-s

II jjgguuffii.. TdP rriisskkiiss mmqqoonnee mmeeddiikkaammeenntteebbii


IIII jjgguuffii.. mmeeddiikkaammeenntteebbii TdP SSeessaaZZlloo rriisskkiiTT

50 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

IIIIII jjgguuffii.. mmeeddiikkaammeenntteebbii,, rroommeellTTaa ggaammooyyeenneebbaassaacc uunnddaa mmoovveerriiddooTT

TTaannddaayyoolliillii ggrrZZeellii QT iinntteerrvvaalliiss mmqqoonnee ppaacciieenntteebbSSii


52 950000 390000 004 ��kardi o eqspresi


IIVV jjgguuffii.. mmeeddiikkaammeenntteebbii,, rroommeellTTaa rroollii TdP ggaannvviiTTaarreebbaaSSii

nnaakklleebbaadd ssaavvaarraauuddooaa

54 kardi o eqspresi 950000 390000 004 ��

11--aa,,

22--gg,,

33--dd,,

44--aa,,

55--gg,,

66--bb,,

77--dd,,

88--gg,,

99--gg,,

1100--dd,,

1111--bb,,

1122--bb,,

1133--bb,,

1144--bb,,

1155--dd,,

1166--bb..

ppaassuuxxeebbii JJuurrnnaallSSii mmoocceemmuull kkiiTTxxvveebbzzee::

** aammeerriikkiiss kkaarrddiioollooggTTaa kkoolleejjiiss,, aammeerriikkiiss gguulliiss aassoocciiaacciiiiss ddaa gguulliiss aannggiiooggrraaffiiiissaa ddaa

iinntteerrvveenncciiiiss ssaazzooggaaddooeebbiiss eerrTToobblliivvii ggaaiiddllaaiinnii ppeerrkkuuttaanneeuullii kkoorroonnaalluurrii iinntteerrvveenncciiiiss

SSeessaaxxeebb..

**** aammeerriikkiiss kkaarrddiioollooggTTaa kkoolleejjiissaa ddaa aammeerriikkiiss gguulliiss aassoocciiaacciiiiss ST--sseeggmmeennttiiss eelleevvaacciiiiTT

mmiimmddiinnaarree mmiiookkaarrddiiuummiiss iinnffaarrqqttiiss ggaaiiddllaaiinnii..

SSeekkiiTTxxvveebbiiss nnaawwiillii mmoommzzaaddeebbuullii www.theheart.org -- iiss uuwwyyvveettii ssaammeeddiicciinnoo ggaannaaTTlleebbiiss tteessttee--

bbiiss mmiixxeeddvviiTT..

mmoommzzaaddeebbuulliiaa aarriizzoonnaass uunniivveerrssiitteettiiss jjaannmmrrTTeelloobbiiss

ssaammeeccnniieerroo cceennttrriiss 22000066ww.. mmoonnaacceemmeebbiiss mmiixxeeddvviiTT..


ssaarreekkllaammoo mmaassaalleebbii aarr rreeddaaqqttiirrddeebbaa.. mmoowwooddeebbuull iinnffoorrmmaacciiaazzee ppaassuuxxiissmmggeebbeelliiaa aavvttoorrii..

rreeddaaqqttoorrii:: ppaaaattaa qqaavvTTaarriiaa;;

ssaarreeddaaqqcciioo jjgguuffii:: mm.. gguujjaabbiiZZee,, mm.. TTooiiZZee,, zz.. mmaaTTooSSvviillii,, ee.. rruuxxaaZZee,, qq.. ssxxiillaaZZee.. ii.. ttyyeemmaallaaZZee

rreeddaaqqcciiiiss mmiissaammaarrTTii:: vvaaJJaa--ffSSaavveellaass 8833//1111;; tteell:: 000044,, 9955 0000 0000,, 3399 0000 0000,, 9955 0000 3333;; 5533 7733 0000

JJuurrnnaalliiss eelleeqqttrroonnuullii vveerrssiiaa iixxiilleeTT vveebb--ggvveerrddzzee:: www.cardiology.caucasus.net

Documents

kardioeqspresi 950000 390000 004 - Medportal.ge · apTd _ aqtivirebuli parcialuri Tromboplastinis dro aPTT ... swmm _ sarqvlis win mimarTuli moZraoba ... va,wamodgoma) ,zrdis Suilis