NUORKESKUSTALAINEN AIKAKAUSILEHTI 1/15

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUURI NYT:#kenubiili | s.6

HENKILÖ::PKN-basisti Sami | s.18

KASVUN PAIKKA::Carita Maisila | s.22|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Nuoret pilaritaloon

PÄÄKIRJOITUS

SÄKKISEN SÄKEET

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

ulssi kiihtyy. Kämmenet hikoavat. On kevään loppuhui-pennus. Ei, ei ole kyse rankkare-

ista lätkän MM-kisojen finaalissa, vaan vaalipäivän tuloslaskennasta. Vaalien voittaja päättää Suomen suunnan. Siksi eduskuntavaalit ovat penkkipolii-tikon kulta-aikaa.Koko kevään mielipidemittauksia ja puheenjohtajatenttejä tulee peräperään. Henkilökohtaisen suosikin pärjäämistä seurataan. Vaalikoneita tehdään heti use-ampia. Pienellä pelolla odotetaan, nousee-ko pinnalle uutinen, joka vahingoittaisi suosikin menestymistä.Penkkipoliitikko miettii, kasvaako jouk-kue yhtenäiseksi puuskittaisesta vasta-tuulesta. Näkyvätkö peli-ilo ja strategia luottamusta herättävinä asioina katsojille eli äänestäjille?Huojentavaa on se, että lopputulokseen voimme vaikuttaa paljon enemmän kuin MM-kiekossa.Nyt kun vaaleihin on aikaa enää muutama viikko, osalla on jo oma ehdokas. Jotkut

tekevät jopa aktiivisesti töitä tämän puolesta. Se onkin erittäin tärkeää kansanvallan toteutumiseksi.Tärkeintä on kuitenkin, että äänestät. Äänestämällä olet mukana vaikuttamassa kotimaamme ja kotiseutusi tulevaisuu-teen.

Jokaisella äänellä on väliä. Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se joukko lähettäisi mon-ta ehdokasta pilaritaloon.Löytämällä ehdokkaan ja seuraamalla tämän teemoja uutisissa pääset kiinni tuohon kihelmöivään vaalikamppailuun.Tässä lehdessä esittelemme nuoret, raikkaat ja maanläheiset ehdokkaat kotiseudultasi. Tutustu heihin ja käy ta-paamassa.

Huolehdi myös henkilökohtaisesta huol-losta: ota kisaevääksi mukaan sivun 29 herkulliseksi todettu kolmioleipä! Innosta vaalipäivästä ystäväsikin sivulta 28 löyty-vän mallin mukaan!Kun tulokset pamahtavat ruutuun, riemu repeää valtaisan huudon pauhuna. Tai

sitten laskeutuu niin syvä hiljaisuus, että siihen voisi vajota, jos lamaantumiselta kykenisi. Aivan kuten siellä MM-finaalis-sa.Etukäteen ei mikään ole varmaa ja se on sekä lajin kauheus että hienous. Osallis-tuneena kuitenkin tiedät, että parhaasi olet tehnyt!

Kevät koittaa ja vaalikausi on päättymässä. Neljän vuoden ai-kana on otettu yksi askel eteen

ja kaksi taaksepäin. Suurhanke tai raken-neuudistus toisensa perään on kaatunut. Tulokseksi jää hyllymetreittäin asiakirjoja ja kulutettuja tunteja, ja hämmennyksen vallassa oleva maa. Samaan aikaan Suomi on täydel-lisen myrskyn keskipisteessä, sumun ympäröimänä. Otamme syömävelkaa seitsemättä vuotta putkeen. Väestö van-henee ja työelämän ulkopuolella olevien, syrjäytettyjen määrä kasvaa. Maa on sa-ranavaiheessa, mahdollisuuden ikkuna muutokselle kapenee.Haasteen mittakaava voi tehdä voimat-tomaksi. Mutta kun olemme sinut tosia-

sioiden kanssa, siitä kumpuaa myös usko tulevaisuuteen. Ja tulevaisuususkossa itää voima muuttaa maailmaa. Vaikeim-matkin asiat ovat lopulta ihmisen kokoi-sia. Muutos kytee kevään vaaleissa. Toisin kuin vuonna 2011, populismi ei pure. Nyt haetaan joukkuetta, jonka kykyyn kääntää kurssi luotetaan. Keskustanuorilla on tehtävä Suomelle. Talouden pohja on väännettävä fossiilital-ouden ruostuvilta jengoilta vihreään kas-vuun, jossa uusiutuvista luonnonvaroista ja uudesta teknologiasta syntyy työtä koko maahan. Pahoinvoinnista ja osattomuud-esta on päästävä jokaisen osallisuuteen ja ihmisarvoon. Moninaisissa perheissä on maailman keskipiste. Voimankäytön

palattua Eurooppaan kaivataan vakautta ja turvaa. Oppositiotaipaleen aikana keskusta on tuulettunut ja koonnut rivinsä. Nuorilla on ollut tässä työssä mittaansa suurem-pi rooli. Nyt katse kääntyy valtakun-nan asioiden hoitoon. Kautta maan 25 nuorkeskustalaista eh-dokasta pyrkii eduskun-taan johtotähtenään luottamusyhteiskun-ta. Sellainen, jossa jokainen voi jatko-ssakin tavoitella onnellista ja tasapainoista elämää.

P

V

Nämä kisat ratkaiset sinä!

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

Juhani Ojalehto | PÄÄTOIMITTAJApaatoimittaja@keskustanuoret.fi

Teppo SäkkinenKESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA

“Tänä vuonna noin 50 000 nuorta pääsee ensi kertaa äänestämään, ja se

joukko lähettäisi monta ehdokasta pilaritaloon. ”

| 2

Muutosvaaleissa kohti luottamusyhteiskuntaa

1 / 15 SISÄLTÄÄ SEURAAVAA:

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

NUORI, ÄÄNESTÄ!/ Juha Sipilä

JUURI NYT / Biili kiertää

KVARTAALIN KOVIMMAT / Politiikan viimeisimmät villitykset

HENKILÖ /Pertti Kurikan nimipäivien Sami Juuren henkilökuvassa

KASVUN PAIKKA / Haastattelussa Carita Maisila

IRTI JUURISTA/ Mirjami Skotlannissa

s.5 s.18s.6 s.22s.8 s.31

| 3

ALKUPÄÄ LOPPUPÄÄ

VAALITalkaen s.10

s.10 s.14

| 4

Nuorten ääni on arvokas

Juuren avustajat

LEHDEN TEKIJÄT |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

KUVITTAJA:

Pilvi HyväriKuvittajamme Pilvi opiskelee Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän kertoo ilmaisseensa itseään kuvallisesti pie-

nestä asti ja jossain vaiheessa nuoruutta alkoi mietttiä, että tästähän voisi tehdä ammatin. - Minua kiinnostaa arki ja ympäristö jossa

elän, muutos ja pienet poikkeamat jokapäiväisessä elämässä. Innostun valosta ja väreistä, Pilvi kuvailee kuvitustyyliään.

Pilvi kertoo Juuren kuvittamisen olleen sopivasti haastavaa. - Tykkäsin kun sain melko vapaat kädet ja kuvien aiheet syntyivät aika

sujuvasti. Aurinkoisten ilmojen innostamana tuli käytettyä paljon väriä, Pilvi kertoo.

Kuvittamispyynnoisstä voit ottaa Pilviin yhteyttä osoitteeseen pilvi.hyvari@uniarts.fi.

TOIMITTAJA

Mirjami Alanko24-vuotias oululainen

Mirjami opiskelee Oulun

yliopistossa englantia ja viettää

tämän kevään Glasgow’ssa

vaihdossa. Tässä lehdessä Mirjami raottaa meille vaihtoaikaansa

kuvien muodossa Irti Juurista -palstalla (s. 31).

- Tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan tai valokuvaan

lehteen. Jutun tekeminen oli mukavaa, mutta pienessä merk-

kimäärässä oli pitkien esseiden kirjoittajalle haastetta, Mirjami

naurahtaa.

TOIMITTAJA

Jaakko Mäki-Petäjä28-vuotias rovaniemeläinen

Suomen ja Skandinavien histo-

rian opiskelija Jaakko kirjoitti

lehteen jutun kyyditykset-myytistä (s. 28).

- Jutun kirjoittaminen oli oikein mieluisaa. HIestorianopiskeli-

jalle menneisyys on aina läheistä ja oli mukavaa vaihtelua päästä

kirjoittamaan vapaampaa tekstiä, Jaakko kuvailee. Jaakko kertoo

olevansa konkari lehtiin kirjoittamisessa, erityisesti mielipidekir-

joitusten ja kannanottojen muodossa.

TOIMITUSPäätoimittajaJuhani Ojalehto

Toimitussihteeri Minna Rantala

AVUSTAJATPilvi Hyväri

Mirjami Alanko

Tuomas Meriniemi

Jari Laukkanen

Hannu Savolainen

Jonne Maaninka

Eeva Kärkkäinen

Maija Tahkola

Samuel Satomaa

Tiila Maaninka

Jaakko Mäki-Petäjä

Hannu Tiusanen

Samuel Satomaa

Venla Kaikkonen

PAINOPAIKKAPunamusta OyLehti on painettu ympäristö-ystävälliselle Suomalaiselle Kuusankosken paperitehtaan UPM Fine paperille.

JULKAISIJASuomen KeskustanuoretApollonkatu 11 A, 00100 HELSINKIinfo@keskustanuoret.fi

JUURI - Nuorkeskustalainen aikakau-silehti ISSN 2341-9350

Keskustanuoret on Suomen suurin poliittinen nuorisojärjestö. JUURI on kulttuuri-, mielipide-, ja tiedelehtien liiton jäsen.

Seuraava lehti ilmestyy kesällä 2015.

| 5

uhtikuun 19. päivänä järjestettävissä eduskunta-vaaleissa on kyse Suomen

suunnasta. Miten pysäytämme velkaki-erteen ja saamme taloutemme kestävälle pohjalle? Miten luomme tulevaisuususkoa työn, osaamisen ja yhdessä tekemisen kei-noin?

Keskusta on rakentanut vaaliohjelmansa – Suomi kuntoon – kestävän tulevaisu-uden vahvistamiseen.

Tarvitsemme nopeita ja kipeitäkin toimia julkisen sektorin kuntoon saattamiseksi ja taloudellisen pohjan vahvistamiseksi. Vain työllä ja yksityisen sektorin työpai-koilla Suomi saadaan taas raiteilleen ja hyvinvointimme turvattua myös tulevina vuosikymmeninä.

Talouden ohella Suomi tarvitsee vas-tuunottoa. Se merkitsee huolenpitoa niin itsestä ja lähimmäisistä kuin ympäristöstämme. Tarvitsemme enem-män luottamusta ja vähemmän normeja.

Keskusta-aatteeseen kuuluu huole-htiminen erityisesti heikoimmassa ase-massa olevista: ikääntyneistä, sairaista ja vammaisista ihmisistä. Nostamme vaal-ikeskustelussa esiin myös jatkuvasti kas-vavan yksinelävien joukon. Heidän pär-jäämisestään on huolehdittava siinä missä perheidenkin selviytymisestä.

Nuorissa on tulevaisuus. Siksi nuorten syrjäytymiselle on pantava kertakaik-kinen stoppi. Tähän eivät mielestämme sovi kaavamaiset mallit, kuten oppivelvol-lisuusiän nostaminen. Tarvitaan räätälöi-tyjä ratkaisuja, jotta syrjäytymisuhan vaarassa oleva nuori saadaan koulutus- tai harjoittelupaikan kautta työelämään.

Vaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden su-unta. Siksi vaalit ovat erityisen tärkeitä nuorten kannalta. Älkää antako muiden päättää teidän puolestanne. Ottakaa ohjat omiin käsiinne ja lähtekää aktiivisesti vaal-iuurnille!

Juha Sipiläpuheenjohtaja

Nuoria keskustalaisia ehdokkaita on ympäri Suomen yhteensä 25 kappaletta. Löydät tästä Juuresta oman vaalipiirisi nuorten ehdokkailen esittelyt.

Keskustanuorten sympaattinen auto, kenubiili, kiertää Suomea aina vaa-lipäivään saakka. Biilissä kulkee mukana muun muassa sähköä tuottava polkupyöä

sekä tuulivoimala. Paikan päällä on aina myös alueen omia ehdokkaita. Katso kiertueaikataulu sivulta 34 ja tarkemmat tiedot osoitteesta keskustnauoret.fi/kenubiili

Ennakkoäänestys järjestetään 8.-14.4. ja virallinen vaalipäivä on 19.4. Ennakkoäänestyksessä voi oman

valinnan mukaan äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa koti-maassa tai ulkomailla. Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoi-tuskortissa.

H

Nuorten ääni on arvokas

Keskustanuoret vaaleissa

JUUREVA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 6

eskustanuoret ovat kampanjoineet ympäri Suomen helmikuusta saakka mitä sympaattisimmalla ilmestyksellä. Kenubiiliksi kutsuttu

kapistustus lähti liikkeelle Helsingistä ja on sen jälkeen seikkaillut jo Lapis-sakin asti. Biili kuljettaa mukanaan uusituvaa energiaa: aurinkopaneeleita, tuulivoimalaa sekä sähköä tuottavaa polkupyörää. Huhtikuussa auton voi bongata vielä Pirkanmaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Uudellamaalla.

Kuva otettu helmikuulla 2015 Ullanlinnan laskiaistapahtumassa Helsingissä.

#Kenubiili on pian nähnyt koko Suomen

K

Kuva: Jari Laukkanen

| 7

| 8

KVARTAALIN KOVIMMAT ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kvartaalin kovimmat -palstalla lehti esittelee politiikan viimeisimmät villitykset.

Turha vaati-mattomuus poisKunnallinen itsehallinto täytti helmikuussa 150 vuotta. 6.2.1865 annettiin Suomen ensimmäinen kunnallisasetus ja se kuului näin:”Me, Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi..” jne.

Hieno muotoilu! Noin sen pitäisi mennä vieläkin!

“Me, Aleksander Stubb, Puoluekok-ouksen armosta, Pääministeri ja Pääporvari koko Suomenmaan yli, Brysselin Juoksupoika sekä Suomen parhaimman NHL-skoutin Suora Jälkeläinen, Suomen Kirjakielen Kehittäjän Vävy ja Lännen Lokarin Kummipoika, Kaikkien vieraiden kielten kävelevä Sanakirja, Selfiekep-pi, y.m., y.m., y.m...”

Kreikka-ilmiöKreikka vaihtoi hallitustaan, eikä enää halua maksaa euro-lainojaan takaisin. Lainat ovat nimittäin vanhentuneet hal-lituksen mukana, joka päästi maan talouden retuperälle.Kreikan uusi hallitus aikookin paikata valtion vajaata kassaa vaatimalla Saksaa maksamaan toisen maailmansodan aikaiset sotakorvaukset.

Alkoho-liongelmaSuomessa alkoholi ei aiheuta häiriökäyttäytymistä juuri kenellekään. Paitsi jos joku ehdottaa, että lasketaan kes-kioluen alkoholipitoisuutta yhdellä prosenttiyksiköllä.

2000-luvun poliittinen termiSe kun Jasper Pääkkönen sa-noo Facebookissa, twitterissä ja instassa kalastuksesta jotain ja maahenkisen kalastuslain puolustaminen pysähtyy. Jopa keskustalaisilta mei-naa unohtua, että vesistöjen äärellä asuvat ja sitä hoitavat ihmiset tuntevat vesistönsä ja tietävät, mitä sille tekevät. Mieleen hiipii oletus, että ehkä se Jasper tietää paremmin.. onhan hänellä niitä tykkääjiä ja seuraajiakin. Hyvästi siis suomettuminen, terve somet-tuminen!

| 9

KVARTAALIN KOVIMMAT||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Vapaa-ehtoisuden rajatKansalaisaloite nosti kes-kusteluun ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että RKP on puolue, joka kannattaa yksilön valin-nanvapauden lisäämistä... ja pakkoruotsia.

Loikkaus-draamaValtion taloudellisen tut-kimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, demaritaustainen Juhana Vartiainen loikkasi kokoomukseen ja suoraan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuinka ollakaan, ei kulunut kuin päivä ja kokoomus hurautti Marxista vasem-malta ohi niin että sora pientareelta lensi puolueen naisjärjestön alkaessa ajaa miehille veroa pelkän suku-puolen perusteella.

@jussisallinenfi Mar 11 Kun illan on istunut demareiden kanssa, lienee ihan oikein aloittaa aamu Eteläranta kympistä #tasapaino

@tepposakkinen Mar 8 Taas yksi #vaalikone runtattu kasaan. Palkitsen itseni katsomalla House of Cardsin loppuun.

@joonaskontta Mar 8 Karstula, Suomi: Aamulla #Jyväskylä kauppakatu, sitten #Petäjävesi ja nyt #tupailta #Karstula’ssa. Tää on nimenomaan #vainkepu-juttuja. #vaalit #ksmlvaalit

@jussisallinenfi Feb 28 Haluaisin että nää äänet annettaisiin maakunnittain. Siellä saisi joku sanoa että “Hei Helsinki, täällä Pohjois-Karjala” #umk

@anssikekkonen Feb 7 Joensuu, Suomi: Hyvää #kepuristeily’ä kaikille! Paatti jaksaa ehkä juuri ja juuri kantaa 1800 kepulaisen poliittisen painoarvon. #vain-kepujuttuja #olisinpa

@anssikekkonen Feb 2 Viimeisimmän tiedon mukaan Sipilältä jää #uutisvuoto välistä @KettunenTuomas vaalitilaisuuden vuoksi. #vainkepujuttuja #politiikka

@AsikainenKatja Jan 24 Toiminnanjohtaja @JanneTarima kouluttaa: “@Keskustanuoret organisaatio äärimmäisen monimutkainen mutta äärimmäis-en helppo” #vainkepujuttuja

@pesunriina Jan 22 Mistä tunnistaa lukio-opiskelijan puoluekannan? Kun se puhuu puheviestinnän päättökokeessa kyläkouluista #vainkepujuttuja

@KKSundberg Jan 21 Onpa mukavaa mennä pitkästä aikaa kyläyhdistyksen kokoukseen #vainkepujuttuja

@eskenut Jan 17 Johtokunta miettii vuoden toimintaa, ensimmäisenä ajatuk-sena navettavierailu. #vainkepujuttuja

@MatiasOjalehto Dec 13 “@juhasipila: @JonnaMuurinen Some-koulutukses-sa:)” Ai, näinkö tää toimii? ;) #vainkepujuttuja mukana #maakunnanmatias

@tepposakkinen Dec 12 Isännöidään tunisialaisnuoria puoluetoimistolla. Lauloivat meille meneviä suufilaislauluja, me vastineeksi Nälkämaan. #vainkepu-juttuja

#vainkepujuttuja

BRUTTOKANSANTUOTEvolyymin vuosimuutos, prosenttia

3,92,8

4,1

5,2

0,7

-8,3

32,6

-1,4-1,3

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Teksti: Jonne Maaninka Kuvitus: Pilvi Hyväri

| 10

Mihin voin äänestämällä

änestäessäni osallistun päätöksentekoon, jolla on vaikutusta päivittäiseen elämääni. Eduskuntavaa-lien tulosten perusteella muodostetaan hallitus,

joka määrittää seuraavan vaalikauden ajan suuntaa, johon Suomea viedään. Hallituksen politiikalla on vaikutusta es-imerkiksi koulutukseen, talouden- ja työttömyyden hoitoon sekä ympäristöasioihin.

Pienet lukiot suurennuslasin alla

Koulujen tulevaisuus on kuulunut polttaviin poliittisen kes-kustelun aiheisiin jo vuosikausia. Koulujen perkaaminen on osa nykyisen hallituksen valtiontalouden tasapainottamisohjel-maa. Tikun nokassa ovat olleet erityisesti lukiot. Säästöjä on etsitty ensisijaisesti lukioverkon karsimisesta ja koulutuksen keskittämisestä.

Opiskelijamäärien vähetessä tarve pienten lukioiden toiminnan kriittiselle tarkastelulle on väistämätön. Hallituksen tavoittele-mat suuret keskitetyt lukiot eivät kuitenkaan ole aina kustan-nustehokkain ja opetuksen laadun kannalta paras vaihtoehto. Esimerkiksi etäopetuksella voitaisiin koulutus järjestää edul-lisemmin.

Hidas talouskasvu kasvattaa nuorisotyöttömyyttä

Viime vuonna EU:n kokonaistuotannon kasvu oli 1,5 prosent-

tia Suomen kasvun laahatessa perässä 0,2 prosentin vauhdissa. Tänä vuonna Suomen kasvuvauhdin odotetaan pysyvän EU:n jäljessä. Kokonaistyöttömyyden ennustetaan Suomessa kasva-van samalla kun se muualla Euroopassa supistuu.

Heikko talouskasvu näkyy kielteisesti työllisyydessä. Mar-raskuussa 2014 kokonaistyöttömyys hypähti 8,3 prosenttiin vuodentakaisesta 7,4 prosentista. 15–24-vuotiaiden työttö-myysaste oli 18,8 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Keskustan tavoiteohjelmassa tavoitellaan Suomeen 100 000 uutta vihreän talouden työpaikkaa ja ylijäämäistä julkista taloutta vuosikymmenen loppuun mennessä. Talouskasvu on ensisijainen keino suitsia työttömyyttä.

Kohti vihreää kasvua ja parempaa kilpailukykyä

Biotalouden, uusiutuvan energian ja materiaalitehokkuuden kehittämisen lisäksi Keskustan tavoitteisiin kuuluu vastaamin-en työelämään ja väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Keskustan keinoja ovat muun muassa perhe- ja työelämän parempi yhteensovittaminen, talouskasvun vauhdittaminen panostamalla osaamiseen, liikenneväyliin ja tietoyhteiskuntaan sekä työurien pidentäminen.

Vasikka

Ävaikuttaa? VALTION BUDJETTIPUU

vuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista

LUKIOTlukioiden jakautuminen

opiskelijamäärien mukaan 2010

| 11

Mihin voin äänestämällävaikuttaa?

Lähteet:ksml.fi, yle.fi, kaleva.fi,lukiolaisopas.fi, tilastokeskus.fi,

taloussanomat.fi, keskusta.fi

VALTION BUDJETTIPUUvuoden 2015 talousarvioesitysesimerkkejä menoista ja tuloista

Arvonlisävero 16 932 000 000 €

Varallisuuden perusteella kannettavat verot (sis. ansiotuloverot ja pääomaverot)12 069 000 000 €

Valmisteverot(sis. mm. polttoainevero)7 163 000 000 €

Muut verot2 853 000 000 €

Valtiovarainministeriön hallnnonala2 751 567 000 €

Nettolainanotto ja velanhallinta4 467 821 000 €

Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuotokset 2 853 000 000 €

Kuntien tukeminen8 487 981 000 €

Eläkkeet ja korvaukset4 692 983 000 €

Eläkkeet4 546 500 000 €

Työttömyysturva2 762 454 000 €

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 648 800 000 €

Korkeakouluopetus ja tutkimus3 204 192 000 €

LUKIOTlukioiden jakautuminen

opiskelijamäärien mukaan 2010

Teksti: Noora Hammar

Suomi tarvitseeihan jokaista nuortaan

Valtion tulisi nähdä nuoret ja lapsiperheet

voimavarana, johon kannattaa sijoittaa,

katsoo porilainen Juha Kantola.

uomella ei ole varaa jättää käyttämättä kaikkia kansalaistensa kykyjä. Opiskelu ja työ ehkäisevätparhaiten nuorten syrjäytymistä, sanoo porilainen

maanmittausinsinööri Juha Kantola. Hän muistuttaa, että Suomi ei välttämättä voi kilpailla muiden maiden kanssa työn hinnalla, muttatyön laadulla kyllä.

- Koulutusjärjestelmäämme on kehitettävä sellaiseksi, että mahdollisimman monella on ammatillinen koulutus eli mahdol-lisimman vähän nuoria jää vain peruskoulun varaan. Nuortenkouluttautumista pitääkin kaikin tavoin tukea, Juha Kantola sanoo.- Osa nuorista haluaa opiskella hyvin pitkälle, ja heitä pitää tietysti kannustaa siihen. Toisaalta pitää tarjota käytännön-läheistä tekemällä oppimista niille, joille oppitunneilla istumin-en ei sovi. Lyhyellä,mutta laadukkaalla opiskelulla voi edelleen saada työtä. Kaikkien suomalaisten panos tarvitaan yhteiskun-nan kehittämiseen, hän jatkaa.

Intohimo vaikuttaa

Nuoren perheenisän, Keskustan Porin kunnallisjärjestön puheenjohtaja Juha Kantolan halu vaikuttaa yhteiskunnalli-sesti on muuttunut intohimoksi vaikuttaa. Hän on nyt ehdolla ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Ehdokkaaksi lähdöstä käy-tiin ensin keskustelut vaimon kanssa, tottakai.- Hanna-Leena oli ajatukselle suopea, koska koki lasten, nuorten ja perheiden asian ajamisen tärkeäksi. Ajankäyttöä piti kuitenkin yhdessä pohtia, Juha Kantola sanoo.Kantolan perheessä puuhaa järjestää kolme tenavaa: Petrus (5), Hilma (2) ja puolivuotias Paulus.

Juha Kantolasta tuli maanmittari, koska hän on aina tykännyt kartoista ja karttojen piirtämisestä. Maanmittausinsinöörin työhön hän törmäsi ensimmäisen kerran lukiolaisena hakies-saan retkeilykarttoja Maanmittauslaitokselta Jyväskylässä. Nyt mies rämpii itse maanmittausinsinöörinä Satakunnan metsissä, pelloilla ja soilla – ja pitää työstään. Hän tekee maanmittausto-imituksia, erottaa ihmisille erilaisista maa-alueista kiinteistöjä, selvittää rajapyykkien paikkaa ja järjestää kulkuoikeuksia.Ihmisten oikeutta asua haja-asutusalueella ei saisi hänen mie-lestään kaavoilla liikaa rajoittaa.- Yleiskaavassa valtavia alueita, joilla rakentaminen torpataan. Asema-, yleis- ja maakuntakaavojen yläpuolella on vielä val-takunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT). Siellä keskeisin periaate tällä hetkellä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen,

mikä tarkoittaa keskittämistä. Miksi kaikki pitäisi keskittää, kyselee Juha Kantola. Hän kummastelee myös lähtökohtaa, jonka mukaan kilometrin päähän rannasta saa rakentaa, mutta ei rantaan. - Alunperin on varmaan ajateltu, että rakentaminen kuormittaa vesistöjä, mutta tänä päivänä jätevedet pitää puh-distaa hyvin, ja aina voi vaatia umpisäiliöitä, huomauttaa Porin jätelautakunnan jäsenenä toimiva Kantola.Hän itse perheineen asuu keskellä entistä työmaataan Porin Söörmarkussa.- Olen lohkonut tämän tontin Noormarkun kunnalle. Silloin mietin, että kukahan näin vetiselle tontille rakentaa. Mutta paikka on ollut hyvä ja lähellä on myös koulu, mikä on lapsiper-heen tärkein palvelu, hymyilee Juha Kantola.

Leikkaukset kuriin

Kolmen pienen lapsen isää ärsyttää lapsiperheiden pompottelu, jota nykyinen hallitus on harrastanut. - Suomen tulevaisuus on lapsissa. Jos Suomessa ei tueta lapsi-perheitä, veronmaksajia joudutaan tulevaisuudessa tuomaan Suomeen muualta, toteaa Juha Kantola. Hän muistuttaa, että hallituksen päätös leikata lapsilisiä 8 prosentilla on iso nipistys siitä, joka taatusti olisi mennyt kulutukseen. Lapsivähennys ei korvaa leikkauksia, koska monet eivät edes voi tehdä vähen-nyksiä. Monilapsiset perheet häviävät joka tapauksessa.- Lapsivähennyksen saa vain neljästä ensimmäisestä lapsesta, mutta ei enää esimerkiksi viidennestä. Antti Rinteen laskutai-to loppui neljään, Juha Kantola huomauttaa. Toinen kummallinen episodi oli yritys ”pakkopuolittaa” kotihoi-dontuki vanhempien kesken. - Se onneksi pystyttiin torjumaan. Lähtökohtaisesti perheen isien pitäisi olla enemmän mukana lastenhoidossa, mutta ei ole yhteiskunnan tehtävä ruveta holhoamaan perheitä ja vauhdit-tamaan näin äitien töihin lähtöä ja lasten päiväkotiin laittamis-ta, painottaa Juha Kantola.- Jos oikeasti halutaan tasata vanhemmuuden kustannuksia, ne pitäisi jakaa tasaisemmin työnantajien kesken. Nykyisin äidin työnantaja kustantaa melkein kaiken, Juha Kantola muistuttaa.Hän kannattaa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ehdo-tusta siitä, että äitiyslomalle jäävän naisen työnantajalle mak-settaisiin äitiyslomasta kertakorvaus, esimerkiksi 2500 euroa.

Teksti: Noora Hammar

Juha Kantola, PoriMaanmittausinsinööriPerhe: Aviovaimo ja kolme alle kouluikäistä lastaHarrastukset: harrastesalibandy, luontoretkeily

www.juhakantola.fi

31

S

| 14

alintansa jälkeen kansanedustajat kokoontuvat val-tiopäiville, joka on eduskunnan vuosittainen työ-jakso. Yleensä valtiopäivät avataan helmikuussa, ja ne

kestävät seuraaviin valtiopäiviin saakka. Käytännössä eduskun-ta on istuntotauolla kesäisin ja jouluisin. Jokainen kansane-dustaja kuuluu eduskuntaryhmään, jotka pääsääntöisesti muodostetaan puolueittain. Oma eduskuntaryhmä on oleel-linen vaikuttamiskanava kansanedustajalle. Ryhmäkokouksissa sovitaan välikysymyksistä, kyselytuntien taktiikoista ja poliit-tisista avauksista.

Edustajien pitää olla yksimielisiä ryhmissään

Yleensä eduskuntaryhmissä on ryhmäkuri eli kansane-dustajien on noudatettava yhdessä sovittua linjaa, esimerkik-si hallituksen esitysten puolustamista ja niiden puolesta äänestämistä. Ryhmäkuria uhmaavat kansanedustajat joutuvat selittämään toimintaansa muulle ryhmälle. Joskus seurauksena voi olla sanktio, kuten varoitus tai määräaikainen erottaminen ryhmästä. Osa eduskunnan käsittelemistä asioista on ns. oman-tunnon kysymyksiä, joissa ei ole yhteistä linjaa, vaan kansane-dustajat saavat äänestää vapaasti.

Istuen ja väitellen päivät pitkät

Näkyvin osa kansanedustajan työtä on eduskunnan täysistun-toihin osallistuminen.Täysistuntoja pidetään yleensä neljä kertaa viikossa Eduskun-nan Suuressa salissa. Niissä säädetään lait, käsitellään hallituk-sen talousarvioesitykset, keskustellaan ajankohtaisista aiheista

ja käydään kiivaita väittelyjä. Täysistunnot ovat keskeisin poli-ittisen keskustelun areena, joita tiedotusvälineet seuraavat ahkerasti.

Torstain täysistunto alkaa suullisella kyselytunnilla, jonka aikana kansanedustajat voivat esittää kysymyksiä ministereille hallituksen ja ministeriöiden toiminnasta. Eduskuntaryhmät sopivat etukäteen, mistä aiheesta aikovat hallitusta hiillostaa. Kysymyksillä nostetaan esille pinnan alla muhivia aiheita tai kansakunnan huulilla olevia uutisia. Päästessään väittelemään ministerin kanssa kansanedustaja voi nostaa kannattajilleen tai vaalipiirilleen tärkeän asian tai epäkohdan politiikan polttopis-teeseen.

Puhemies antaa luvan kysyä

Puhetta täysistunnoissa johtaa eduskunnan puhemies, joka on tasavallan hierarkiassa toinen heti presidentin jälkeen.Kokeneella kansanedustajalla on mahdollisuus päästä puhe-mieheksi tai varapuhemieheksi. Puhemiehistön paikat jaetaan yleensä kolmen suurimman puolueen kesken. Puhemiehillä on keskeinen rooli eduskuntatyön johtamisessa sekä kansliatoimi-kunnassa että puhemiesneuvostossa. Täysistuntoa johtaessaan puhemiehellä ei ole äänestysoikeutta.

Ennen täysistuntoa asioita viilataan valiokunnassa

Eduskunta jakautuu valiokuntiin, joissa hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioaloitteet käytännössä käsi-tellään.

V

Aloitteita, haastamista ja lobbaamistaTeksti: Hannu Savolainen Kuvitus: Pilvi Hyväri

Huhtikuussa pääsee äänestämään eduskuntavaaleissa. Jos hyvin käy, äänestämäsi eh-dokas tulee valituksi Suomen Eduskuntaan. Seuraavasta selviää, miten kansanedustajasi

vaikuttaa kotimaakunnan ja Suomen asioihin.

- mitä kansanedustajasi tekee pilaritalossa?

| 15

Valiokunnat ovat kansanedustajalle tärkeä vaikuttamisen ka-nava. Vaikka puolue olisikin oppositiossa, kansanedustaja voi niissä parantaa lakiesityksiä, kutsua keskeisiä asiantuntijoita kuultavaksi ja tarvittaessa kirjoittaa vastalauseita. Kansan-edustajat pyrkivät jäseniksi valiokuntiin, joissa käsitellään heille tärkeitä asioita, vaikkapa maataloutta tai koulutusta. Valiokun-nat antavat säädettävistä laeista mietinnön tai lausunnon, jotka siirtyvät täysistunnon käsiteltäväksi ja lopulta hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Merkittävimpinä valiokuntina pidetään EU-asioita käsittelevää Suurta valiokuntaa sekä perustuslaki-, val-tiovarain- ja ulkoasiainvaliokuntia.

Oma-aloitteinen edustaja tekee - aloitteita

Kansanedustaja voi pyrkiä muuttamaan lainsäädäntöä tai nos-tamaan asioita poliittiseen keskusteluun aloitteiden avulla.Lakialoitteella kansanedustaja voi ehdottaa kokonaan uuden lain säätämistä tai olemassa olevan lain muuttamista. Lakialoite voi koskea esimerkiksi luokkakoon enimmäismäärää.Talousarvioaloitteella kansanedustaja ehdottaa talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavaa määrärahaa, kuten perustienpidon määrärahojen korottamista valtion budjetissa. Toimenpidealoitteella ehdotetaan, että hallitus käynnistäisi lainvalmistelun tai muun toimenpiteen.

Edustajat ohjailevat hallitusta kyselemällä kiperiä

Kirjallinen kysymys osoitetaan hallituksen ministerille.Sillä kansanedustaja pyytää lisätietoja hallituksen toimista ja valvoo samalla ministerien toimien laillisuutta. Usein kirjallisella kysymyksellä halutaan kuulla hallituksen kanta johonkin asiaan ja samalla nostaa esille kansalaisille tärkeitä teemoja. Kansan-

edustaja voi tentata hallitukselta kantaa esimerkiksi kalastuk-sen byrokratian vähentämiseen.

Välikysymyksellä oppositio pyrkii mittauttamaan hallituksen kannatuksen.Tavoitteena on kaataa hallitus ehdottamalla epäluottamusta jo-honkin poliittiseen kysymykseen liittyen. Välikysymykseen tar-vitaan vähintään 20 kansanedustajan allekirjoitus. Yksittäinen kansanedustaja voi olla keskeisessä roolissa nostaessaan esille teeman, josta päätetään esittää välikysymys. Käytännössä hal-litus kaatuu välikysymykseen erittäin harvoin, mutta kyseessä on järein ja näkyvin keino nostaa jokin yhteiskunnallinen epä-kohta politiikan asialistalle.

Riihessä puidaan raha-asiat

Eduskunta päättää vuosittain valtion meno- ja tuloarviosta eli budjetista.Loppukesän budjettiriihessä hallitus lyö lukkoon talousarvi-oesityksensä. Sitä ennen hallituspuolueen kansanedustajan kannattaa yrittää vaikuttaa siihen, että ministerit osoittaisivat määrärahoja tärkeisiin kohteisiin ja hankkeisiin. Kyse on siis joko oman tai naapuripuolueen ministerin lobbaamisesta. Koko

vaalikauden menokehykset päätetään pian eduskuntavaalien jälkeen kehysriihessä. Tuolloin sovitaan eri hallinnonalo-

jen menojen maksimimäärät neljäksi vuodeksi. Myös tämä on tärkeä vaikuttamisen paikka kansanedustajalle.

| 16

Suomi ja Keski-SuomiTeksti: Jukka Koivula

Luusiksi

Opiskelu ja työelämä lähemmäs toisiaan

Satu PietiläYo-tradenomi, osastovastaavaperhe: parisuhteessa kaksoiskansalaisuuden saaneen yrittäjän kanssaharrastukset: kuntosali, lukeminen ja käsityöt

www.satu-pietila.com 33

Suomi ja Keski-SuomiTeksti: Jukka Koivula

Joonas Könttä, 25Kotipaikka: Jyväskyläläistynyt lieksalainen

Ala: Europarlamentaarikon erityisavustaja, yhteiskuntatieteiden mais-teriSlogan: ”Kaikki yhdessä Köntässä”

www.joonaskontta.fi

uusiksi

53len 33-vuotias yo-tradenomi Raumalta ja työskentel-en osastovastaavana kaupan elintarvikepuolella. Mi-nulle tärkeitä arvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-

arvo ja turvallisuus. Olen lähtenyt ehdokkaaksi puolustamaan tavallisen palkansaajan sekä pienten ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuja. Mielestäni Suomi tarvitsee lisää nuo-ria kansanedustajia, jotka eivät ole vieraantuneet tavallisen ihmisen elämästä. Minulle yhteisten asioiden hoitaminen on kunniatehtävä, jota olen saanut tehdä jo ala- ja yläasteen luot-tamusoppilaana, lukion oppilaskunnan puheenjohtajana sekä järjestötoiminnassa ja nykyisessä työssä työsuojeluvaltuutet-tuna.

Tärkeimpinä teemoinani näissä vaaleissa ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, työ ja koulutus, maakuntien alueellisen elinvoiman ja vetovoimaisuuden turvaaminen, tiestö ja hyvät liikenne-yhteydet sekä energia- ja ruokaomavaraisuuden turvaaminen ja kasvattaminen. Näihin asioihin panostamalla palvelut, työ ja toimeentulo voidaan turvata kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta.

Luottamustoimet: Satakunnan maakuntahallituksen yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtaja, keskustan puo-luevaltuuston jäsen, keskustan Rauman kunnallisjärjestön puheenjohtaja, Rauman Energia Oy:n hallituksen jäsen.

Omassa ammatissani olen aitiopaikalla todistamassa sitä, miten tuloerot, kiire ja pahoinvointi ovat kasvaneet yhteiskunnas-samme. Ihmisillä ei ole varaa syödä terveellisesti ja hyvin, kun rahat eivät riitä korkeiden asumiskustannusten, lääkkeiden, oppikirjojen, työ/koulumatkojen vuoksi enää muihin perusme-noihin. Surkeimmassa asemassa ovat opiskelijat, vanhukset ja yksinhuoltajat sekä yksinelävät. Perheet ovat muuttuneet, eikä perhemuotojen erilaistumista ole huomioitu päätöksenteossa riittävästi.

Leikkaukset koulutuksesta lisäävät syrjäytymisriskiä ja nuorisotyöttömyyttä

Olen itse kuusilapsisen uusioperheen kasvatti ja tiedän, miten erilaisilta lähtökohdilta nuoret ponnistavat tulevaisuu-teen. Olen erittäin huolissani nykyhallituksen 260 miljoo-nan euron leikkaamistoimista koulutukseen. Monen nuoren toiveammatti jää haaveeksi, jos tuijotamme liikaa opiskeli-joiden vanhempien tuloja ja alamme vähentää toisen asteen koulutuspaikkoja. Kun itse olin alle kaksikymppinen, nuoret vielä saivat sekä töitä että kesätöitä. Nyt tilanne on toinen, ja monen nuoren on hankala rahoittaa itse opintojaan.

Työssä käyvien opiskelijoiden oman vapaan tulon rajaa tulisi mielestäni korottaa reilusti. On käsittämätöntä, miten opis-kelijaa rangaistaan kaksinkertaisesta työmäärästä muihin nähden vaatimalla opintotukia takaisin tulojen ylittyessä, kun

monesti vapaan tulon yli menevät rahat tienataan koulujen loma-aikana.

Toisen asteen koulutus on saatava lähipalveluna ja koulutuksen alueellinen saavutettavuus on turvattava! Nuorilla tulisi säilyä vapaus valita, mihin ammattiin kouluttautuu. Saman alan am-matillisen koulutuksen tarjoaminen ympäri maakuntaa täysin identtisellä koulutusohjelmalla ei ole mielestäni yhteiskunnan kannalta järkevin vaihtoehto. Nuoren omanedun kannalta ei myöskään ole järkevää kouluttaa nuoria aloille, joissa työtä ei ole tarjolla.

Monipuolistetaan mieluummin koulutusalojen tarjontaa alueella ja huomioidaan alueen yrityselämän tarpeet nykyistä paremmin.

Työkokemus helpottaa oman alan valintaa

Monesti kuulee yrityksistä viestiä siitä, ettei koulutus vastaa työelämän tarpeisiin, ja osaavista ammattilaisista on pulaa. Mielestäni paras keino vastata kysyntään on tuoda koulutus ja työelämä lähemmäs toisiaan. Kouluilla tulisi olla suurempi vas-tuu nuorten ammattin/harjoittelupaikkojen löytymisestä, ja yhteistyötä yrittäjien kanssa tulisi tiivistää. Opintojen työhar-joittelujaksoja tulisi pidentää jo peruskoulussa. Näin nuoret pääsisivät näkemään ja tutustumaan eri aloihin sekä oppimaan työelämän rytmin ja tavat.

Monille nuorille on vaikeaa peruskoulun jälkeen päättää, mitä alaa lähtisi opiskelemaan. Uskon, että mitä useammasta alasta nuorella on kokemusta, sitä helpompaa on päättää jatko-opin-noista. Saisimme näin nuorille arvokasta työkokemusta, lei-kattua koulutuksen kuluja, ja työnantajat saisivat ammattitai-toisempaa ja edullista työvoimaa.

Koulutuslupaus 2015 on vaalilupaus, johon sitoudun.

Työn tulee olla kannattavaa

Minusta ketään ei pidä pakottaa ottamaan vastaan työtä, jossa töihin kulkemisen kustannukset muodostuvat palkkaa korkeammiksi. On työtehtäviä, joihin tarvitaan kutsumus suo-riutuakseen hyvin. Ketään ei myöskään pidä kouluttaa vasten tahtoaan mille tahansa alalle, vaikka osaajista olisi pulaa.

Monet palvelualat käyttävät nollatuntisopimuksia palkatessaan nuoria töihin. Tämä kuulostaa hyvältä, että tarvittaessa kut-sutaan töihin ja on työpaikka. Valitettavan usein se on kuiten-kin työtä paperilla, joka ei kasvata työntekijän kukkaroa vaan sitoo tekijänsä työsuhteeseen ja estää työpaikan vastaanot-tamisen kilpailijalta. Minusta tällaisen keinottelun mahdol-lisuus tulisi kieltää.

Opiskelu ja työelämä

O

lähemmäs toisiaan

Satu PietiläYo-tradenomi, osastovastaavaperhe: parisuhteessa kaksoiskansalaisuuden saaneen yrittäjän kanssaharrastukset: kuntosali, lukeminen ja käsityöt

www.satu-pietila.com

| 18

N yt pistit pahan, naurahtaa Sami Helle, kun häneltä kysyy kuka hän oikein on.Hetken miettimisen jälkeen vastaus tulee kuitenkin

varmasti.– Kohta 42-vuotias perus suomalainen muusikko. Ja tietenkin keskustalainen. Vaikka Helle vakuuttaa elävänsä normaalia elämää, ihan tav-allisesta tyypistä ei ole kyse. Hän on muun muassa esiintynyt Vähän kunnioitusta –elokuvassa ja maailmalla palkintoja niit-täneessä dokumenttielokuvassa Kovasikajuttu. Ne ovat kuiten-kin pikkujuttuja tammikuiseen uutispommiin verrattuna: Helteen työpaikka, Pertti Kurikan Nimipäivät –bändi, valittiin edustamaan Suomea Euroviisuissa. – UMK:n jälkeen elämä on muuttunut, Helle tunnustaa. Hän kertoo miettivänsä sanomisiaan aiempaa tarkemmin.– Yritän suojella mun perhettä, tyttöystävää ja läheisiä ystäviä,

että ne ei joutuis mun kautta kärsimään mediassa, enkä anna roskalehdille haastatteluja. Helteen musiikki-innostus syttyi 25-vuotiaana Resonaari-musiikkikoulussa. Hän kieltää olleensa erityisen musikaalinen, mutta päättäneensä kokeilla alaa päästyään tutustumaan kuvi-onuottimenetelmään. Menetelmässä nuotit merkitään konk-reettisesti muotojen ja värien avulla. Merkintätavan ansiosta soittaminen onnistuu perinteisiä menetelmiä nopeammin ja motivoivammin.– Huomasin, että tää on hauskaa ja helppoa. Sillä tiellä nyt olen, Helle muistelee. Matkan varrella instrumentti vaihtui pianosta bassoon ja musiikkityyli jazzista punkiin. Uuden Musiikin Kilpailuun osallistuminen oli Helteen mukaan muiden ajatus, mutta hän ei pannut vastaan, kun idea heitettiin ilmoille. Voittoon hän ei kuitenkaan uskonut.

Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa

Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

| 19

– Yritin sanoa, että nyt vähän jarrua päälle.Liikaa jarrua ei onneksi painettu, sillä nyt luvassa on astetta isompi yleisö ja suuntana Itävalta. Euroviisukevät tarkoittaa Helteelle sitä, että hänen toinen ra-kas harrastuksensa, politiikka, jää vähemmälle. 12 vuotta sitten keskustan toimintaan mukaan lähtenyt Helle teki puoluevalin-nan huolellisen harkinnan jälkeen. Hän tutustui puolueisiin netissä, ja tunnisti omat ajatuksensa keskustan tavoitteissa. Tapahtumissa käydessä Helteen valinta varmistui. Hän sanoo tykästyneensä siihen, että sai olla järjestössä oma itsensä.– Tuntui, että nyt olen kotona, tämä on se minun paikka, Helle muistelee puoluevalinnan tekemistä. Vaalitoiminta on tullut vuosien varrella Helteelle tutuksi use-ammista vaaleista. Hän harmittelee, että ehtii tänä keväänä aiempaa harvemmin kampanjoimaan keskustan teltalle.¬– On kivaa olla tuolla ihmisten kanssa ja nähdä politiikka läheltä, Helle perustelee. Aina poliittinen osallistuminen ei ole ollut juhlaa. – Viime eduskuntavaalit oli ne katastrofivaalit, niitä ei unoh-deta, Helle nauraa, mutta vakavoituu sitten. Neljä vuotta sit-ten tapahtuneen rankan vaalitappion jälkeen hän ei ollut ylpeä puolueestaan.– Haluan, että me pärjätään näissä vaaleissa paremmin kuin viime vaaleissa, Helle sanoo.Vaalivoiton povaajia Helle kehottaa laittamaan jäitä hattuun.– En usko sitä ennen kuin näen ne prosentit. Suomi on siitä hassu maa, että tulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, hän muistuttaa. Bändikavereiden kanssa politiikka aiheuttaa välillä sanahark-kaa.– Meille on tullut aika paljonkin riitoja, varsinkin Kartsin kans-sa, Helle tunnustaa tarkoittaen PKN:en laulajaa Kari Aaltoa. Helle sanoo ymmärtävänsä ihmisiä, joita politiikka ei innosta. Se ei kuitenkaan oikeuta puhumaan pahaa poliitikoista. Hän kertoo monen keskustapoliitikon tulleen vuosien varrella tärkeäksi.– Esimerkiksi Laanisen Timo, kunnioitan häntä. Kaikkia poliitikkoja Helle ei kuitenkaan ymmärrä. Hän kertoo arvostuksensa rapisevan, jos poliitikko on negatiivinen es-imerkiksi vammaisia tai vanhuksia kohtaan. Helle ei hyväksy rasismia tai vastakkainasettelua eri ihmis-ryhmien välillä. – Me kaikki asutaan Suomessa. Maahanmuuttajatkin asuu Suomessa. Jos ne on asunut täällä vaikka kymmenen vuotta, silloin ne on mun silmissä suomalaisia, ymmärrätkö, Helle tu-listuu.Hän korostaa etteivät vamma, vanhuus tai etninen tausta tee ihmisestä pahaa tai vähemmän arvokasta. – Jos puhuu kunnioittavasti ja lämmöllä toisista on hyvä ih-minen.

Helle toivoo, että eduskuntaan pyrkivät ja sinne pääsevät sitou-tuisivat tekemään suomesta aidosti tasa-arvoisen maan.– En voi olla tasa-vertainen kansalainen, ennen kuin laki it-semääräämisoikeudesta menee eduskunnassa läpi, Helle ker-too.Hän vaatii että kehitysvammaiset otetetaan mukaan politiik-kaan: töihin ja valmistelemaan heitä koskevia lakeja.– Jos haluatte oikeesti tehdä hyviä päätöksiä, menkää paik-koihin missä ne ihmiset, joita päätökset koskettaa ovat, Helle suosittelee. Vaikka politiikka on välillä vaikeaa, kehottaa Helle jokaista äänestämään. Hänen mielestään ihmiset voisivat katsoa itseään peiliin, kun miettivät miksi Suomella menee huonosti.–Halutaanko, että Suomi on Kreikka kakkonen? Mulla on sel-lainen tunne, että niin käy jos jatketaan tähän suuntaan ja lei-kataan vääristä paikoista, hän ennustaa.Helteen mielestä Suomi on nyt kipeä ja ainoa tapa parantaa Suomi on äänestää.– Jos ei äänestä ei voi valittaa. Mulle on turha tulla valittamaan esimerkiksi työttömyydestä, jos ei ole äänestänyt. Nuorille, jotka kohtaavat syrjintää ja vähättelyä Helteellä on selkeä neuvo.– Tee mitä haluat. Helteen mielestä ihmisillä pitää olla unelmia, ja niitä pitää ak-tiivisesti jahdata.– Mulla oli unelma päästä muusikoksi, enkä todellakaan tien-nyt, että pääsisin vielä euroviisuihin. Nyt unelmoin, että pääsen vielä joku päivä kansanedustajaksi, Helle kertoo. Hän iloitsee, että on saanut ympärilleen ihmisiä, jotka uskovat samoihin un-elmiin.Uraansa aloittelevia Helle kehottaa menemään rohkeasti mu-kaan itseään kiinnostavaan toimintaan, oli se musiikkia tai politiikkaa, ja harrastamaan sitä ahkerasti.– Ei kukaan tule sua sieltä sängystä hakemaan.

Tehkää Suomesta aidostitasa-arvoinen maa

Teksti ja kuvat : Eeva Kärkkäinen

- Suomi on siitä hassu maa, että vaalitulosta ei tiedetä ennen kuin äänestetään, Sami miettii.

| 20

Teksti ja kuvat : Jukka KoivulaNuorten koulutusmahdollisuuksista on ollut paljon puhetta viime aikoina. Keskustelussa vastakkain ovat olleet koulutuks-en hinta ja laatu. Osa päättäjistä haluaisi keskittää koulutuksen suuriin yksiköihin, jolloin oppilaitoksen ylläpitokustannukset opiskelijaa kohti laskisivat. Tavoite kuulostaakin paperilla ihan järkevältä. Tehostaminen on hyvä juttu, kun se toteutetaan oikein. Toiset päättäjät kuitenkin pelkäävät oppilaitoksiin kohdistuvien säästöjen heikentävän koulutuksen laatua. Tämä onkin varsin aiheellinen kysymys. Ovatko säästöt koskaan aiheuttaneet mitään hyvää?

Satakunnassa on toistaiseksi useita lukioita ja ammattikouluja. Lukiot ovat erityisesti olleet säästökeskustelun kohteena. Ope-tusministeri on ehdottanut lukioiden järjestämisluvan ehdoksi 500 opiskelijan minimirajaa. Tämän ehdon toteutuessa Sa-takunnan lukioverkko harventuisi merkittävästi. Toivottavasti ehto ei toteudu ja lukioa voidaan käydä jatkossakin järkevän matkan päässä kotoa. Ammattikoulujen osalta koulutusta on helpompi jakaa useampiin toimipisteisiin koulutussuuntien mukaan. Autoasentajan ja lähihoitajan opintoja ei ole pakko järjestää samassa rakennuksessa. Näin ollen ammattikoulun puolella keskittämispaine ei ole yhtä suuri. Ammattikouluja on Satakunnassa jo muutenkin vahvasti yhtiöitetty säästöjen toivossa.

Satakunnan korkeakouluasteen opetus on alueen kannalta tärkein säilyttää. Te lukijat, tulevaisuuden veronmaksajat, olette oikeutettuja saamaan korkeakouluopetusta omassa koti-

maakunnassanne. Toki monet suuntaavat opintojen perässä kauemmas kotoa, jotkut jopa ulkomaille. Silti mahdollisuus koulutukseen pitää olla myös lähellä. Tällä hetkellä Satakun-nassa on monipuolinen tarjonta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutusohjelmia. Tätä tarjontaa ollaan kuitenkin pyrkimässä tiivistämään. Raumalla korkeakoulujen kampuksiavähennetään ja Porissa koulutustarjonta keskitetään yhteen megaSAMKiin. Ilahduttavasti Kankaanpään taidekoulu säästyi kovista lopetuspuheista huolimatta.

Tulevissa eduskuntavaaleissa saamme äänestämällä vaikuttaa, miten näitä asioita seuraavan neljän vuoden aikana ajetaan eteenpäin. Varmistathan sinäkin, että äänestämäsi henkilö on allekirjoittanutkoulutuslupauksen. #koulutuslupaus on korkeakouluopiskelijoiden valtakunnallinen kampanja, jos-sa kaikilta noin 2000 eduskuntavaaliehdokkaalta kysytään, lupaavatko he ajaa opiskelijoille tärkeitä asioita, mikäli heidät valitaan eduskuntaan. Tutustu sinäkin, mitä #koulutuslupaus pitää sisällään ja varmista itsellesi ja kavereillesi hyvä tule-vaisuus. Näissä vaaleissa voit todellakin vaikuttaa äänelläsi.

Koulutus Satakunnassa

Oletko kiinnostunut vaikuttamisesta? Ovatko sivistys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys Sinulle tärkeitä asioita? Tule mukaan Satakunnan Keskustanuorten toimintaan!

Satakunnan Keskustanuoret on aktiivisesti toimiva poliittinen nuorisojärjestö. Toiminta on kaikille nuorille avointa eli kaikki halukkaat, 15-30-vuotiaat, ovat

tervetulleita mukaan! Vietämme aikaa yhdessä muutenkin kuin vain kokousten yhteydessä. Tutustumiskäynnit Satakuntalaisiin yrityksiin ja yhteisöihin on meille jokavuotista toimintaa. Osallistumme maakunnan tapahtumiin, kuten esimerkiksi

erilaisille messuille. Omien tapahtumiemme lisäksi osallistumme myös Keskustanuorten liiton järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin.

Satakunnan Keskustanuoret tarjoaa Sinulle mahdollisuuden oppia vaikuttamaan, käydä elämyksellisiä keskusteluja, tutustua muihin samanhenkisiin nuoriin ja ennen kaikkea,

loistavan pohjan kaikkiin tuleviin haasteisiisi! Keskustanuoret on Sinun mahdollisuutesi tehdä maailmasta hieman parempi paikka.

TUTUSTU MEIHIN PAREMMIN VIEREISEN SIVUN ESITTELYSSÄ!

PuheenjohtajaEsko Kuusisto, 26-vuotias in-sinööri Eurasta. Teen automaatio-suunnittelijan töitä. Harrastan lii-kuntaa ja erilaisten sähkölaitteiden rakentelua. Politiikassa minua kiinnostaa erityisesti talousasiat. Viihdyn Keskustanuorissa hyvän yhteishengen ja mukavien tyyppien vuoksi. Keskustanuorten tapah-

tumissa kun ei tarvitse istua asiantuntevasti kovat kaulassa, vaan saa olla ihan oma itsensä.

VarapuheenjohtajaRiikka Liedes, 28-vuotias trade-nomi. Työskentelen kirjanpitäjänä ja vapaa-aikanikuluu sekä omien että lasteni harrastusten parissa. Politiikan osalta minua kiinnosta-vat erityisesti koulutus, lapsiper-heet ja yrittäjät. Keskustanuorissa parasta on se, että uusia tuttavu-uksia ja kokemuksia on runsaasti

tarjolla.

Johtokunta:Olen Niina Sandelin, 28-vuo-tias juridiikan tradenomi Poris-ta. Olen kotoisin Harjavallas-ta. Huhtikuussa 2015 aloitan työskentelyn Lounais-Suomen maistraatissa Porissa. Vapaa-ai-kani kuluu kolmen chihuahuapoi-kani, politiikan, ystävien ja perheen parissa. Politiikassa sydäntäni lähellä ovat ihmisoikeudet, erityis-

esti lasten ja naisten oikeudet. Minua kiinnostavat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto, EU-asiat ja yrittäjyys. Ammatin puolesta seuraan tiiviisti perhe- ja jäämistöoikeuden lain-säädäntöä ja sen kehitystä.

Anna Viljanen, 19-vuotias opis-kelija. Opiskelen ensimmäistä vuot-ta liiketaloutta ja vapaa-aikani kuluu politiikan lisäksi pääasiassa ystävien ja liikunnan parissa. Järjestötoimin-nassa ehdottomasti eniten pidän er-ilaisten tapahtumien järjestämises-tä ja uusien ihmisten tapaamisesta!

Juho Paavola, 21-vuotias. Opiskelen Raumalla kansainvälistä kauppaa SAMK:ssa ja vapaa-aika menee pitkälti opiskelijakunta- ja ainejärjestötoimintaan sekä sali-bandyn pelaamiseen ja juniorien valmennukseen. Keskustanuorissa

parasta on ehdottomasti verkostoituminen, sillä näissä hom-missa tapaa mahtavaa porukkaa ympäri Suomen.

Antti Salmio 21-vuotias Huol-toteknikko. Vapaa-aikana sukutilan hoitoa ja metsästystä harrastelen. Politiikassa kiinnostaa maatalou-teen ja yrittäjyyteen liittyvät asiat. Keskustanuorissa mukavaa on eri elämän tilanteissa olevien näkemin-en mutta kuitenkin samalla tavalla ajattelevia ihmisiä.

Annele Korkeamäki, 25-vuotias. Työskentelen huostaanotettujen lasten parissa ohjaajana. Ensim-mäiseen keskustanuorten tapahtu-maani osallistuin jo monta vuotta sitten ja olen saanut vuosien var-rella paljon mahtavia kokemuksia ja monta uutta ystävää.

Soile Tuominen, 27v, Huittinen

varajäsenet:Oscar Silvola, 24-vuotias. Opi-skelen tällä hetkellä Tallinnan Teknillisessä Yliopistossa kauppa-tieteitä ja ensi lukuvuotena tulen opiskelemaan Alicantessa Espan-jassa. Pidän myös Suomessa puhe-tilaisuuksia ulkomailla opiskelusta ja kansainvälistymisestä. Itseäni kiinnostaa politiikassa eniten kansainvälinen talouspolitiikka ja vähemmistöjen asioiden kehit-

täminen. Keskustanuorissa on ehdottomasti parasta yhteisö missä ketään ei jätetä yksin!

Niina Porola 19v, Kokemäki

Jemina Jasu-Näyrä 27v, Eurajoki

Toiminnanjohtaja:Mie olen Sonja Lautamatti, 19-vuotias porilaistunut yliopis-to-opiskelija. Aloitin työsken-telyn Satakunnan Keskustan-uorten toiminnanjohtajana tämän vuoden helmikuussa. Töiden ja opiskelun ohella kulutan aikaani opiskeli jajär jestötoiminnassa. Politiikassa lähellä sydäntäni ovat-kin koulutus- ja nuorisopolitiikka.

Keitä me olemme?

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||KASVUN PAIKKAKasvun paikka -palstalla kerrotaan nuorkeskustalaisia kasvutarinoita.

Carita Maisila on uunituore äiti, kunnanjohtaja ja entinen johtava keskustanuori. Hän joutui puolueen takia työttömäksi, mutta sai nuorisojärjestöltä paljon. Jopa enemmän kuin voisi kuvitella.

Eväitä työelämään,

Teksti : Maija Tahkola Kuvat: Carita Maisilan arkistot

| 22

rinnallakulkija kotielämään

Kevä

ältä

201

0, jo

lloin

Car

ita o

li N

epal

issa

Kesk

usta

nuor

ten

edus

taja

na D

emon

ja

UN

DP:n

keh

itysy

htei

styö

dele

gaati

ossa

.

eskustanuoret toivat puoluepolitiikan elämääni.En ole varma milloin se perusjuttu, vaikuttaminen, as-tui kuvioihin, mutta se johti kuitenkin Keskustanuor-

iin. Vuonna 2005 vietettiin juhlaliittokokousta Turussa, kuten muuten ilmeisesti tulevanakin juhlavuotena... En suoraan sa-noen muista mikä tai kuka minut sinne Turkuun johdatti, mut-ta sieltä itseni kuitenkin löysin.Sitä seurasi sitten Elokoulu Rantasalmella. Muistan istuneeni yksin jollain juna-asemalla, ”kai mut joku tulee täältä hake-maan” -miettein. Ja niinhän ne tuli. Keskustanuoret nimittäin, ja siitä se nyt viimeistään sitten lähti.

Se tuttu tarina – kaikkeen mukaan

Varsinais-Suomessa vaikuttaminen jäi osaltani lyhyeksi, sillä opintoni veivät minut Tampereelle, Pirkanmaalle.Opiskelijapolitiikka ja Keskustanuoret värittivät arkeani melkoisesti. Olin ylioppilaskunnan hallituksessa koulutuspoli-ittisena vastaavana, ja toimin samalla Pirkanmaan nuorissa ja opiskelijoissa. Hallitusvuosi oli äärettömän opettava: oli suo-rastaan hämmentävää nähdä ja kuulla miten ihmiset voivat aja-tella niin eritavoin, olematta kuitenkaan kukaan väärässä.

Tie toiminnanjohtajasta eduskunta-avustajaksi

Hallitusvuoden jälkeen aloitinkin sitten Pirkanamaalla nuorten toiminnanjohtajana. Monta rautaa oli tuolloinkin tulessa, sillä eipä aikaakaan kun olin jo kuntaliitossa projektiluontoisissa töissä. Vauhti jatkui melkoisena, sillä vuonna 2009 tulin val-ituksi Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi, jossa vierähtikin kaksi vuotta.Työt kuntaliitossa vaihtuivat myös kansanedustaja Timo Kauniston eduskunta-avustajaksi. Olin nuorisopolitiikassa siis melkoisen syvällä tuohonkin aikaan.

Kunnanjohtajana tarvitsee erilaisuuden ymmärtämistä

Varapuheenjohtaja vuosina mentiin pitkin Suomenmaata omien kanssa, mutta äärettömän paljon tehtiin myös yhteisiä juttuja muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Erilaisuuden ym-märtäminen sai jälleen ihan uusia ulottuvuuksia ja tuota taitoa olenkin tarvinnut nykyisessä työssäni kunnanjohtajana.Uraani ajatellen Keskustanuoret ovat muutenkin antaneet pal-jon. Olen uskaltanut tarttua käsillä oleviin haasteisiin ja tilaisu-uksiin. Ystävien antama tuki ja kannaustus on ollut liikuttavaa ja eteenpäin vievää. Toisaalta, kyllähän siinä järjestössä to-imiminen tarjosikin töitä ja tekemistä aivan erityisellä tavalla: urapolkuni on mennyt suunnittelemattomasti mutta jatkuvasti eteenpäin. Silloinkin, kun on ajatellut että askelia olisi otettu

taaksepäin...

Vaalitappiossa oli henkilökohtaisen voiton siemen

Vuoden 2011 eduskuntavaalit, tai tarkemmin sanottuna itse se vaali-ilta on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Tunnelma oli lamaannuttava, silloin kyllä oppi miltä tuntuu kun ei menekään niin hyvin. Tietysti koko puolueen tulos oli surullinen, mutta tuo ilta teki minusta myös työttömän. Tähän asti uusia haasteita oli tullut mukavalla tahdilla. Tuolloin päätin, että nyt on minun ai-kana jättää avustajan työt, tehdä gradu ja alkaa etsiä ihan oman alan töitä. Hyvinhän siinäkin siis kävi. Tuo vaali-ilta ei tokikaan tarkoittanut että puoluetta olisin jättänyt. Ei suinkaan, mutta oman uran kannalta tuli tehdä seuraavia siirtoja.

Nuorten nousu varapuheenjohtajiksi jäi mieleen

Jos oli tuo vaali-ilta sellainen huonompi kokemus, löytyy niitä hyviä senkin edestä. Parhaimpana nyt tietysti Lahden puol-uekokous. Nuorten ehdokkaiden menestys varapuheenjohta-javaalissa oli äärettömän mieleenpainuvaa ja hienoa. Oli upeaa saada olla osa sitä, ja kokea siinä hetkessä ja tilanteessa sellaista yhteisöllisyyttä. Nyt virkamiehenä sellaista osallisuutta ja sitä tunnetta - yhteisöllisyyttä - kyllä kaipaakin.

Lumimyrskystä löytyi puoliso

Ikimuistoisten iltojen ja tapahtumien ja mieleenpainuvien keskustelujen lisäksi Keskustanuorista olen saanut paljon ystäviä. Yhtenä tärkeimmistä oman aviomieheni, lapseni isän. Tapasimme ensimmäisen kerran Lumimyrkyssä Himoksella, kutakuinkin viisi vuotta sitten. Että empä olisi oikeastaan en-empää voinut kuvitellakaan...

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| KASVUN PAIKKA

| 23

K

Seinäjoen valtuuskunta vuodelta 2009. Kuvassa lisäkseni Annika Saarikko,

Tarja Anttonen ja Hanna Torvasti

25

26

28

2930

33

37

24

27

3031 32 34

35 3637

| 26

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||LIFESTYLE: HARRASTUS

Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit Teksti ja kuva: Samuel Satomaa

LIFESTYLE: DIY-KITARA|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 27

Snoukka ja mökkeily - maakuntien lajit

Runsaasti lunta ja lämpötila nollan tuntumassa, sähkökiukaan sopivan kuivat löylyt ja lomafiilis. Vasta voideltu lauta liukui hyvin heikosta kelistä huolimat-

ta. Hymy hiipi huulille ihan huomaamatta niin rinteessä kuin mökin sohvalla rötvätessä laskupäivän jälkeen. Ajatuksissa pyöri lähinnä se, että kelkkaileeko vai lasketteleeko seuraavana päivänä, eivät arkiset rutiinit ja työstressi. Vaikka arki kaikessa tasaisuudessaan on mukavaa, pystyy siitä pienen irtioton jäl-

keen nauttimaan paljon paremmin.

Laskettelukeskukset ovat oiva osoitus siitä, että syr-jäisempääkin Suomea tarvitaan. Mielikuvani mukaan pohjois-suomalaista Pudasjärven kaupunkia pyörittävät rakennusyhtiö Kontio ja kuvassa näkyvä hiihtokeskus Iso-Syöte. Näin on var-masti monessa Lapinkin kunnassa, niin kauan kuin lumi pysyy ja päättäjät eivät aja sieltä ihmisiä ulos.

R

| 28

Kyyditykset

yyyditykset ovat terminä varmasti jollainlailla tut-tuja kaikille kouluhistoriansa kohtuullisesti suorit-taneille. Äärioikeistolainen Lapuan liike kyyditti

1930-luvulla vasemmistolaisia ja sellaiseksi kuviteltuja ihmisiä väkivaltaisesti aina itärajalle asti. Kuuluisin kyyditettävä oli tietenkin nuoren tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Myös monia maalaisliittolaisia poliitikkoja uhkailti-in.

Maalaisliitto-keskustankin historiaan kuu-luvat kyyditykset. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin aivan toisenlaisia kuin lapualaist-en. Maalaisliitto-keskustassa kyyditykset ovat olleet paikallisten puolueaktiivien tarjoamia ilmaiskyytejä äänestyspäivinä äänestyspaikalle. Ideana tietenkin on ollut saada nukkuvat uurnille ja parhaimmillaan äänestämään keskustaa.

Oma isänikin tunnustautui olleensa mukana kyydittämässä 1960-1970-luvuilla syrjäkylien asukkaita vaaliuurnille. Vaan täysin onnistunutta tuokaan toiminta ei aina ollut. Joskus kyy-ditettävät vain nauroivat kyyditsijöilleen vaalitoimituksen jäl-keen, kun ääntä ei oltukaan annettu sille oikealle ehdokkaalle. Eikä kyyditseminen itsessäänkään ollut mitenkään pyyteetöntä toimintaa. Taloista joidenka asukkaiden tiedettiin kannattavan muita puolueita ei edes menty kyytiä tarjoamaan.

Kuulemani mukaan vielä nykyäänkin ainakin Pohjois-Pohjan-maalla joissain maalaispitäjissä tämänkaltaista kyyditystä vieläkin harrastetaan.

Sanomattakin on selvää, että vielä muutama vuosikymmen sit-ten kyydityksillä oli maaseudulla vielä merkitystä. Yksityisau-toilu oli vielä harvojen herkkua, tiet olivat huonoja ja osa saattoi vielä asua ihan tiettömän taipaleenkin takana. Nykyään heikot

kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen es-teenä. Henkiset esteet ovat nousseet en-tistä korkeammiksi.

Nykyajan vastine kyydityksille voisi olla vaikka taloyhtiön yhteiskävely äänes-tyspaikalle. Taloyhtiön aktiivinen asukas kävisi vain vaalisunnuntaina kilauttele-massa ovikelloja ja pyytämässä mukaan

äänestämään. Voisipa äänestyksen jälkeen tarjota vaalikahvit-kin mukaan lähteneille naapureille. Ihmetystä, epäilyä ja jopa pilkkaa tällainen nykyajan kyydittäjä varmasti kohtaisi, mutta jokainen ääniuurnille houkuteltu kansalainen on kuitenkin kansanvallan toteutumisen kannalta valtavan tärkeä. Meillä jokaisella kun on vain se yksi ääni. Ja sen äänen arvo on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä värisellä kynällä se on lappuun piirretty.

“Nykyään heikot kulkuyhteydet eivät ole äänestämisen esteenä.

Henkiset esteet ovat nousseet entistä korkeammiksi.”

K

Kepun myytit murtaa tai vahvistaa maalaisliitto-keskustalaisuuteen liittyviä myyttejä. Sarjassa pureudutaan kepeisiin, koviin ja jopa arkoihin aiheisiin.

Teksti: Jaakko Mäki-Petäjä

ITSE TEHDYT KOLMIOLEIVÄT (8 LEIPÄÄ)leikattavaa siemenleipää tai mitä tahansa mieluista

TÄYTE • 1 punainen paprika• ½ kurkkua• 2 tomaattia• 1 prk hyvää tonnikalaa• 50g maustamatonta tuore-juustoa• ½ dl maustamatonta jogurttia• 2 dl raejuustoa• 2 tl rouhittua mustapippu-ria• 1 tl basilikaa, oreganoa tms. maustettasalaatinlehtiä

1. Pilko paprika, kurkku ja tomaatti pieniksi paloiksi (3mm

x 3mm)

2. Valuta ylimääräinen öljy pois tonnikalasta.

3. Sekoita kasvikset, tonnikala, tuorejuusto, jogurtti ja

raejuusto tasaiseksi täytteeksi.

4. Mausta täyte. Maistele ja mausta lisää makusi mukaan.

5. Leikkaa leivästä sopivan ohuita siivuja.

6. Levitä täyte ja salaatinlehtiä kahdelle leipäsiivulle.

7. Paina leipäsiivut toisiaan vasten ja pakkaa mukaan!

MURKINA |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

| 29

TAKE IT

AWAY!

Onko sinulla kiire? Istu hetkeksi nauttimaan kanssani maukkaas-ta kolmioleivästä. Jos et ehdi, nappaa tästä mukaasi.

Takeaway-tiskien kolmioleiville on vaihtoehto. Itse tehden saat edullisia, terveellisiä ja juuri omia makunystyröitäsi hiveleviä välipaloja.

PS. Valitessasi täytteen tonnikalaa varmista, että se on pyy-dystetty eettisesti. Käytä tuotetta, jossa on MSC-sertifikaatin sininen kalamerkki. Se tarkoittaa, että kalajalostamo ei harjoita ryöstökalastusta ja sen vedenalaiselle maailmalle aiheuttamat vahingot on minimoitu. Esimerkiksi JohnWest-merkiltä saa ton-nikalafilétä, joka on kalastettu yksittäin perinteisellä vapakalas-tuksella ja pitämällä tarkasti kiinni kalakannoille asetetuista kiintiöistä.

Teksti ja kuva: Tiila Maaninka

Lehtemme lähti painoon Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3. Puheenjohtajamme Säkkisen taiteilemalla piirroksella haluamme muistaa kaikkia upeita kepumimmejä ympäri Suomen!

Glasgow, Skotlannin suurin kaupunki, jää suotta usein pääkaupunki Edinburghin varjoon. Sopivan pienestä koosta huoli-matta täältä löytyy nähtävää museoista konserttisaleihin ja ulkoilualueisiin. Glas-gowlaiset ovat syystäkin ylpeitä kaikkien saatavilla olevasta kulttuuritarjonnastaan; täällä olevat yli 20 museota ja galleriaa ovat kaikki pääsymaksuttomia. Vaikea-selkoisen aksentin lisäksi täkäläiset ovat tunnettuja ystävällisyydestään, joka ulot-tuu myös suomalaiseen vaihto-opiskeli-jaan.

Opiskelijoiden, pienten kahviloiden ja putiikkien West Endiä kutsutaan usein Glasgow’n toiseksi keskustaksi. Täällä si-jaitsee myös minulle tutuksi tullut yliopis-ton kampusalue, jonka vaikuttavin osa on viktoriaaninen päärakennus kirkkomaisine saleineen ja holvikäytävineen. On helppo ymmärtää, miksi sitä aikoinaan harkittiin Harry Potter -elokuvien kuvauspaikaksi.

Glasgow nimen osuva gaelinkielinen edeltäjä on vapaasti käännettynä Rakas vihreä paikka. Kaupungin yli 90 puistoa ovat näin talvellakin ahkerassa käytössä houkutellen ihmisiä nauttimaan orasta-vasta keväästä, ulkoiluttamaan koiriaan tai ruokkimaan oravia. Retkeilynhaluista mat-kaajaa odottavat lisäksi lähellä aukeavat karun kauniit nummet.

Teksti ja kuvat:

Mirjami Alanko

IRTI JUURISTA:

Glasgow- rakas

vihreä paikka

äjähdys vavisuttaa Saimaan jyrkkiä rantoja. Kaksi mek-sikolaismiestä vetäytyy kulttu-

urihistoriallisesti arvokkaalta maalatulta kalliolta. Paikalle tulevat poliisi ja heidän kanssaan ristiriitoihin ajautuva Räjähdys-tutkimuskeskus. Räjähdystutkija Sandra Niemelle kohde on erityinen, sillä hän on edesmenneiden arkeologivanhempiensa kanssa viettänyt lapsuudessaan paljon aikaa näillä kalliomaalauksilla, jotka nyt kiinnostavat jostain syystä aina Meksiko-ssa asti.Veren jäljet on kirjoittanut nuori esikoiskirjailija Salla Sivula, jonka ker-rotaan takakannessa omaavan vah-vat tunnejuuret. Niistä todistaa kirjan tarkka ja herkkäotteinen ihmissuhdeku-vaus. Päähenkilö Sandran menneisyys ja suhteet muihin henkilöihin nousevat jopa keskeisemmiksi juonenhaaroiksi kuin itse räjähdyksen ja julman meksikolaisen

rikollispomon mysteeri.Lajityypiltään dekkariksi nimetty Veren jäljet ei muistuta perinteisiä salapoli-isijännäreita, kuten Agatha Christien seurapiirimurhia tai Raymond Chandle-rin kovaksikeitettyjä etsivätarinoita. Se on lähempänä kotimaista Ilkka Remestä, jonka tarinoissa yhdistyvät usein taval-liset ihmiset, moderni teknologia ja kan-sainvälinen rikollisuus.Kerronta on hyvin kuvailevaa ja ympäristöä Sivula maalaa varsin roman-tisoidusti. Perehtyneisyys tekniseen tut-kintaan näkyy ja tuntuu. Hän osaa myös lopettaa luvun ammattimaiseen tyyliin niin, että lukijan tekisi mieli jatkaa edel-leen.Joitain ongelmiakin on. Erityisesti alkupäässä Sivula haparoi samoin kuin Remes: mysteeri on syvä ja siitä pal-jastetaan osia niin vähän kerrallaan, että lukija käy malttamattomaksi.

Seuraavalla kerralla Sivulan on tehtävä valinta kirjoittaako ihmissuhdetrilleri vai uskaltaako ottaa ihmisiä hengiltä.

Salla Sivula: Veren jäljetKustannus Ves-Line 2014Sivuja 282

uroopan historian profes-sori Laura Kolbe on kirjoit-tanut mielenkiintoisen kir-

jan, Yläluokka - olemisen sietämätön vaikeus. Käsite yläluokka syntyi ajan-jaksona, jolloin luonnontieteellinen luokittelu todettiin yleisesti hyväksi kei-noksi jäsentää maailmaa. Pohjoismaihin ”yläluokka” tuli 1800-luvulla. Työväenle-htien myötä 1900-luvun alussa jako ala- ja yläluokkaan vahvistui. Varallisuus ja omistaminen nähtiin tuottavan yläluok-kaisuutta.Kolbe käy laajasti läpi yläluokan muo-dostumista: niin vanha aateli, virka-asema, rikastuminen tai julkisuus ovat yläluokkaan pääsemisen tapoja. Nyky-ajassa meritokratia eli koulutus on sii-hen vahvin tae. Kolbe käy läpi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tapahtuvaa verkostoitumista, jossa tulevaisuuden yläluokkaa muodostetaan. Akateeminen ylioppilaskulttuuri on kotimaisen meri-

tokratian perusta.Yhteiskunnassa yleneminen tapahtuu ansioiden eli meriittien perusteella. Hyvä niin, että ennen kaikkea ansiot merkitsevät, eikä vaikkapa peritty ase-ma. Opiskelu yliopistossa ei yksin riitä, vaan pärjäämiseen tarvitaan aktiivisu-utta ja ylioppilaselämässä toimimista. Kokonaisvaltainen ylioppilaselämä on kenties merkittävin yläluokkaan pää-semisen tapa nyky-Suomessa. Vanhaa-kin yläluokkaa Suomessa edelleen on, kuten eräitä sukuja. Vanha yläluokka on aina sopeutunut uuteen aikaan ja luovi-nut kussakin ajassa asemansa säilyttäen.Kolbe kirjoittaa kiehtovasti yläluok-kaisuudessa syntyvästä suhteiden ver-kostosta ja niistä kumpuavasta vallasta. Yläluokkaa tuleekin tutkia juuri vallan näkökulmasta. Vaikka sen rajat ovat häi-lyviä, yläluokkaan ennen kaikkea virka-aseman tai rikastumisen vuoksi lukeutu-vien verkostot hallitsevat Suomea.

Yläluokka voi Suomessa hyvin, mihin Laura Kolbe tarjoaa antoisan tutkimus-matkan. Suosittelen.

Laura Kolbe: Yläluokka – Olemisen si-etämätön vaikeus, Kirjapaja 2014, Sivuja 257

R

E

Rikolliset apuna elämän palapelissä

Yläluokkaisuus syntyy ylioppilaselämässä

KULTTYYRIA ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||Te

ksti

: Ju

hani

Oja

leht

oTe

ksti

: H

annu

Tiu

sane

n

Teksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

yöllisyydestä huolehtiminen on talouspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Työllisyyttä nostetaan karsi-malla byrokratiaa sekä lisäämällä työmarkkinoiden

joustavuutta ja suvaitsevaisuutta. Suomen velkaantuminen juoksevilla menoilla on pysäytettävä. Keskustanuoret näkee yhdeksi taantuman ratkaisuksi rohkean rakentamisen ja uudis-tamisen, investointivelkaa kaihtamatta, strategisesti tärkeisiin kohteisiin.

Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madallettavaYksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkauk-sessa. Vanhemmuuden kustannuksia on tasattava uudistamalla vanhempainvapaajärjestelmä. Yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa tekemästään tuloksesta, mikäli se käytetään inves-tointeihin. Keskustanuoret esittää, että käyttöön otetaan uud-istettu, nykyistä korkeampi ja joustavampi, arvonlisäveron huo-jennus. Perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa.

Ihmisten ja tavaroiden sulava liikkuminen turvattavaEsitämme Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin ja Jäämeren radan toteuttamista. Koko Suomen kattavat, nopeat verkko-yhteydet ovat tulevaisuuden perusedellytys, jotta Suomessa voi jatkossakin asua ja työskennellä siellä missä haluaa. Haluamme Suomesta dataliikenteen solmukohdan. Korkea tietosuojamme on merkittävä kilpailuetu ja mahdollistaa datakeskuksien syn-tymisen.

Tavoitteena perustuloRiittävä, työhön kannustava, yksinkertainen perustulo olisi malliltaan negatiivinen tulovero. Uudistettava sosiaaliturva vaatii rinnalleen toimivat ennaltaehkäisevät ja korvaavat palve-lut. Perheiden tukipalvelut on otettava keskiöön ja sosiaali-työn resursseja lisättävä. Suomalaista eläkejärjestelmä on päi-vitettävä, nuoria ajatellen elinaikakerroin on otettava keinoksi pysyvästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskiössä on oltava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähellä ja su-juvasti. On siirryttävä hyvinvointiasemiin ja tarjottava hyvin-vointireseptejä.

Nuorisotakuuta on uudistettavaKoulutuksen on oltava mahdollista varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Opiskelun tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä elinikäisen oppimisen polulle. Toisen asteen koulutusverkon on pysyttävä riittävän kattavana. Koulutuksen ja työn on kohdat-tava paremmin. Yrittäjyyskasvatuksella tuetaan nuoren sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Digitalisaatio mahdollistaa laaduk-kaat opetussisällöt ja oppimisympäristöt kaikkialla Suomessa.

Kohti todellista demokratiaa ja kansalaisten valtaaÄänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen. Lähikunta-reformissa osa kuntien tehtävistä siirretään maakuntatason demokraattiselle toimijalle. Valtionhallinnon tietojärjestelmien

kokonaisuudistus on toteutettava hetimiten. Kunnanosiin tar-vitaan tunnustettuja toimielimiä, aluelautakuntia.

Suomesta kokeileva yhteiskuntaTavoitteenamme on energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät luonnonvarat. Haluamme eroon fossiilisten polttoai-neiden käytöstä ja hiilineutraalin Suomen vuoteen 2030 men-nessä. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolttoaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan. Tätä tukisi älysähköverkko.

Ensiluokkaista metsänhoitoa ja kokeilevaa metsätalouttaKeskustanuoret esittää arvometsätaloutta. Haluamme koko puusta korkeanjalostusasteen tuotteita. Globaalin kilpailun kiristyessä haluamme Suomen erikoistuvan GMO-vapaaseen tuotantoon maamme olosuhteiden ja sijainnin vuoksi. Suomen tavoitteena maatalouspolitiikassa on oltava ruokaturva kriisiai-kana sekä elinvoimainen maaseutu.

Suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen on muututtavaKehitysyhteistyössä on panostettava voimakkaammin paikallis-ten tuotannon tukemiseen ulkopuolelta tuotavan ruoka-avun sijaan. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen.

Vakautta ja rauhaa edistävää aktiivista ulkopolitiikkaaHaluamme edistää kansalaisten kohtaamista lisäämällä Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja nuorisovaihtoa. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kan-sainvälinen tilanne heijastuu siihen. Ajankohtaisessa kriisissä Suomi toimii yhdessä muiden EU-maiden kanssa, omaten oman äänen yhteisestä linjasta päätettäessä.

Suomen puolustuksen perustana laaja kokonaisturvallisuus Esitämme Suomen ja Ruotsin puolustusliiton solmimista. Suomi on jatkossakin NATO:n aktiivinen kumppanimaa. EU-jäsenyys on myös turvallisuuspoliittinen valinta. Koko ikäluo-kan kutsuntavelvollisuus vastaisi tulevaisuuden haasteisiin. Tavoittelemme kaikkia koskettavaa kansalaispalvelusvelvolli-suutta. Kyberturvallisuus on merkittävä tekijä.

Ruokaturva ja ihmisoikeudet kaikille ja kaikkiallaArktisen alueen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen ja Koil-lisväylän aukeamisen takia. Kehityspolitiikassa keskiössä on hyvän hallinnon periaatteet, sananvapaus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Naisten heikko asema on monien kehitty-vien maiden ongelmien taustalla. Meidän on uskallettava olla kansanliike, joka vaatii maailmanlaajuisesti nälänhädän poista-mista.

Keskustanuorten #suomikuntoon -teesitTeksti : Tuomas Meriniemi, Keskustanuorten liittohallitus

T

Kyllä kiitos!

Haluan ilmaisen näytenumeron Keskustanuorten Juuri -lehdestä

Haluan tietoa Keskustanuorista

Haluan liittyä jäseneksi Keskustanuoriin

Keskusta- nuoret

maksavat postimaksun

Nimi:

Lähiosoite

Postinumero ja postitoimipaikka

Sähköposti Syntymävuosi

Allekirjoitus

Keskustanuoret

Tunnus 5005576

00003 Vastauslähetys

Voit täyttää lomakkeen myös osoitteessa www.keskustanuoret.fi

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||MAAKUNNASTA KAJAHTAA

Kenubiili kiertää vaalipäivään saakka!

Keskustanuorten vaali-ilmestys kenubiili kiertää Suomea. Tule tapaamaan ehdokkaita ja ihmettelemään biiliä!

21.-22.3. Satakunta, Pori: RAK-messut23.-28.3. Keski-Suomi29.3.-5.4. Kaakkois-Suomi6.-8.4. Pirkanmaa9.-10. Häme11.4. Varsinais-Suomi (Turku)12.-14.4. Uusimaa15.-16.4. Helsinki (mm. Appro)17.4. Varsinais-Suomi (mm. Turun saaristolaismarkkinat)18.4. Helsinki

tsekkaa tarkemmat paikat ja lisätiedot osoitteesta:keskustanuoret.fi/kenubiili.

| 35

ETELÄ-KARJALA Pilvi Hyttinen044 020 9866pilvi.hyttinen@gmail.com

ETELÄ-POHJANMAA Elina Pusaa040 913 7340elina.pusaa@gmail.com

ETELÄ-SAVO Pinja Valtanen040 930 9990pinja.valtanen@gmail.com

HELSINKISara Huhtanen040 5609 040sara.huhtanen@helsinki.fi

HÄMEMarkku Karjulamkarjula@gmail.com

ITÄ-SAVOTuukka Suomalainen050 364 7287 suomalainen89@suomi24.fi

KAINUUTommiAnttalainen040 8669 707tommianttalain-en@gmail.com

KESKI-POHJANMAAHannes Torppa040 35 83 759hannestorppa@gmail.com

KESKI-SUOMILiina Hauruliina.o.hauru@student.jyu.fi

KYMEN-LAAKSONiko Heikkilä040 756 9747niko.heikkila@kouvola.fi

LAPPINoora Hammar 044 524 2967noora.hammar@windowslive.com

PIRKAMAASanteri Lampi050 410 1839santeri.lampi@uta.fi

POHJOIS-KARJALASimo Lappalainensimo.lappalainen@kontiolahti.fi

POHJOIS-POHJANMAAJussi Ylitalo045 160 6466jussiytalo@gmail.com

POHJOIS-SAVOToni Viljamaa044 215 6246toni_viljamaa@hotmail.com

SATAKUNTAEsko Kuusistoesko.kuusisto1@gmail.com

UUSIMAAOskari Willman040 587 1587 oskari.willman@kolumbus.fi

VARSINAIS-SUOMIAnna Sirkiä050 917 7640sunnemunne@hotmail.com

Piirien puheenjohtajat 2015

TULEVIA TAPAHTUMIA

Vaalipäivä 19.4.2015

Valtuuskunta 25.-26. 4.2015

Kesäpäivät 13.-14.6.

JUUREVAT KAUTTA MAAN||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

JUHAKANTOLA

SATUPIETILÄ

juhakantola.fi

satu-pietila.com

31 33