Ilmarinen 1/2013

LUKIJAN MIELIPIDE ON MEILLE TÄRKEÄ.VASTAA KYSELYYN JA VOITA IPAD MINI.

MIELIPIDE ONTÄRKKYSE

A IPAD

EÄ.ELYYN LLD

KOLUMNISTI VIRPI SALMI:SAMASTA TYÖSTÄ ERI PALKKA

1/13ILMARINEN

18

“Edelläkävijänä toimivat yritykset ja toimialat voivat saada konkreettista hyötyä, jos osaavat sovittaa vastuullisuus-kysymykset aktiivisesti omiin bisnestarpeisiinsa.” – Antti Neimala Suomen Yrittäjät s. 24

MICROSOFTIN TYTTI BERGMAN: LÄSNÄTYÖTÄ SIJAINNISTA RIIPPUMATTA 15 31

Jos terveys ei kestäKuntoutuksenkautta uuteen työhön

IHMISEEN ON VOITAVA LUOTTAA

Kuljetusyrittäjä Marko Haavisto

8 KUN TYÖNTEKIJÄT OVAT KAUKANA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2

OLEN ILOINEN, ETTÄ SAAN TEHDÄ SITÄ,

MISTÄ PIDÄN. JENS NYBERG, MYLLYMÄEN KULJETUS

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

Microsoftin läsnätyö palkittiin vuoden henkilöstötekona. Mutta mitä sana läsnätyö tarkoittaa? Ja millaisille yrityksille se sopii?

Tällä merkillä varustetut hyötyjutut löydät Ilmarisen

verkkosivuilta.

Sisältö

6

18

24

15

Työhyvinvointi

Millainen on työeläkekuntoutuksen

polku?

1/13Riittävätkö

eläkevarat? Ovatko eläkevarat turvassa

rahastoissa? Vahvat puskurit turvaavat

tulevat eläkkeet.

Mikä on elinaikakerroin? 5 Ohjeita varhaiseen välittämiseen 13 Terveys ja työkyky vakuutuslääkärin näkökulmasta 14 Lyhyesti: Tietoa vastuullisesta sijoittamisesta, Ilmarisen eläkesijoitusten tuotto, Oma Sairaala avautui 28

Vincitillä kaikki tähtää siihen, että kaikki pitävät työstään.

20

WWW.ILMARINEN

.FI

4

www.ilmarinen.fi

Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto:

Vappu Aura, Päivi Hansio,

Eeva Hukka, Kati Huoponen,

Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen,

Milla Kauppila, Jaakko Kiander,

Sari Leppävuori, Heidi Mannio,

Mari Merilampi, Mika Paananen,

Jukka Welling

Palautteet ja juttuvinkit:

Toimitus & ulkoasu:

Maggie Oy | Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239-

050X (painettu), ISSN 2323-

1165 (verkkojulkaisu)

Painos: 86 000

Painettu maaliskuussa 2013.

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:

Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite:

00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat:

010 195 000

Asiakastietojen muutokset:

Ilmarisen yhteistyökumppaneita

ovat OP-Pohjola-ryhmä

ja Pohjantähti.

oskus kuulee väitettävän, että terve on vain huonosti

tutkittu. Sitä arvokkaampaa on, kun on tutkittu ja

saatu hyvät tulokset. Tammikuussa julkistettiin Elä-

keturvakeskuksen tilaama kansainvälinen arviointi

työeläkejärjestelmästä. Arvioijat, professorit Nicho-las Barr ja Keith Ambatcher, ovat riippumattomia,

arvostettuja eläkealan asiantuntijoita.

Arvioinnissa nousivat esille selkeästi hyvät ominaisuudet. Tie-

dämme nyt, että työeläkejärjestelmämme on terve ja hyväkuntoinen.

Onhan tätä epäilty ennenkin, mutta ei luulo ole tiedon arvoista.

Suomalainen eläkejärjestelmä on kattava ja tasa-arvoinen. Kaikille

kertyy eläkettä samoilla säännöillä: kaikesta ansiotyöstä matalapalkas-

ta korkeimpiin ansioihin maksetaan ja saadaan eläkettä. Kun koko-

naiseläke on näin turvattu, ei Suomeen ole syntynyt monitasoista ja

sirpaleista eläketurvaa erilaisine lisäeläkejärjestelyineen kuten monessa

muussa maassa. Pikemminkin päinvastoin. Eri toi-

mialojen erilliset eläkejärjestelyt yhdistettiin yhden

työeläkelain mukaiseksi vuonna 2007. Myös julkis-

ten alojen eläketurva on vähitellen harmonisoitunut

samaksi kuin yksityisessä palkkatyössä ansaittava

eläke. Tällainen rakenne parantaa työvoiman liikku-

vuutta ja tukee näin kansataloutta.

Kun muualla eri osia ansioista vakuutetaan eri

paikoissa, Suomessa työnantaja voi valita missä

eläkeyhtiössä samanlaisen eläketurvan järjestää. Kun

eläketurvaa toteutetaan näin hajautetusti, myös ris-

kit hajaantuvat. Hajautettu toiminta vaatii eläkelai-

tosten yhteistyötä erityisesti tietojenvaihdossa. Yksi

viesti kansainvälisessä arviossa oli, että yhteistyötä

pitäisi tehdä enemmän ja torjua näin päällekkäisiä kustannuksia.

Työeläkejärjestelmämme pitää kehittyä yhteiskunnan ja talouden

vaatimusten mukaan. Tähän keskusteluun kansainvälinen arvio toi

monia uusia näkökohtia. Nykyisen systeemin vahvuudet ja vakaa pää-

töksenteko eläketurvan muutoksissa antavat kehitystyölle hyvät eväät.

Sini Kivihuhtajohtaja, eläkevakuutukset

Parempaa elämää, ole hyvä.Pääkirjoitus

J

TERVEEN PAPERIT

VASTAA KYSELYYN JA VOITA IPAD MINI

Kerro mielipiteesi, se käy nyt helposti. Kyselyn löydät osoitteesta:

WWW.ILMARINEN.FI/ LUKIJAKYSELY

Lukijoiden mielipide on tärkeä, sillä lehteä halutaan jatkuvasti kehittää lukijoiden työkaluksi heidän omaan arkeensa.

Kaikkien 8.4.2013 mennessä vastanneiden kesken arvotaan iPad mini.

Työn iloa ja nau-rua suomalaisille työpaikoille on tarjolla Ilmarisen selkääntaputtelu-talkoissa Face-bookissa. Kannattaa siis ryhtyä työpaik-kanaurajaksi ja ottaa osaa talkoisiin.

facebook.com/ työpaikkanau-rajat

Mitä mieltä olet Ilmarisen lehdestä?Mitä lehti kertoo Ilmarisesta?

o eläketurvan

Sini Kivihuhtajohtaja, eläkevakuutukset

D MINI

posti.

N.FI/SELY

illä lehteä halutaakaluksi heidän om

stanneiden keske

arisen lehmarisesta?

anmaan

en

hdestä??

www.ilmarinen.fi/lukijakysely

facebook.com/ty�paikkanaurajat

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

VAMMASTA VIIS!

MIKSI PIDÄT TYÖSTÄSI?

Yksikään päivä ei ole samanlainen eikä koskaan tiedä, mitä

uusi päivä tuo tullessaan. Vaikka autoja laittelee, työhön kuu-

luu myös paljon muuta. Tässä työssä ei pääse kyllästymään,

sillä jokainen auto on erilainen haaste. Työ autokorjaamossa on minulle

ainoa oikea vaihtoehto.

MITEN INNOSTUIT AUTOKORJAAMOURASTA?

Ammatinvalinta selkisi jo yläasteella. Olen ollut kiinnostunut

autoista ihan pikkupojasta asti. Yhdeksännellä luokalla pääsin

tänne työharjoitteluun, ja homma oli sillä selvä. Työllistyin jo

ennen valmistumistani. Vapaa-ajallakin laittelen omia autojani, joten koko

elämä pyörii autojen ympärillä.

MITEN PYÖRÄTUOLILLA LIIKKUMINEN ON HAITANNUT ELÄMÄÄSI?

Ei mitenkään. Aina olen mennyt sinne minne muutkin. Jos

olisin ajatellut, että vammasta olisi haittaa, en olisi tässä ja

nyt. Valmentavalla ”kymppiluokalla” ehkä piti todistella, että

pärjään alalla, koska ennakkotapauksia ei ollut ja epäilijöitäkin

riitti. Alavalinta on ehkä erikoinen: en tiedä ketään toista, joka työskentelisi

vastaavassa tilanteessa samalla alalla.

MITEN SINUT ON OTETTU TYÖPAIKALLA VASTAAN?

Täällä kukaan ei katso tuolini perään, kukaan ei ihmettele

eikä kukaan kyseenalaista osaamistani. Tilanne on oikeastaan

päinvastainen. Työnjohtajana kaikki työt kulkevat kauttani ja

minulta kysytään usein apua. Kun muilta töiltäni ennätän,

teen mielelläni kaikenlaisia mekaanikon töitä. Sellaista hommaa ei ole vielä

tullut vastaan, josta en olisi selviytynyt. Pienenä kaverina mahdun joka paik-

kaan, joten siitä on etuakin. Linja-auton renkaat ovat ehkä painonsa takia

vähän haasteellisia, mutta niistäkin on aina selvitty.

MIKÄ MERKITYS ON TYÖKAVEREILLA?

Kyllä työkavereiden tuki on tärkeää. Täällä olen samanlainen

kuin kaikki muutkin eikä minulla ole mitään erikoisasemaa.

Meillä on hyvä yhteishenki ja kaikki auttavat toisiaan. Olen

iloinen, että saan tehdä hyvässä seurassa sitä, mistä pidän.

Automekaanikko Jens Nyberg ei ole koskaan kokenut liikuntarajoitettaan haitaksi.

1

2

3

4

5

Jens Nyberg Myllymäen Kuljetus Oy:ssä Vantaalla työs-kentelevällä Jens Nybergillä on synnynnäinen selkäydinvamma. Vuonna 1991 syntynyt Jens suoritti peruskoulun jälkeen ajoneuvoasen-tajan koulutuksen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa. Pyörätuolilla liikkuva mekaanikko on autokorjaamolla pyörätuoli-neen kuin kala vedessä. Tänä päivänä Jens toimii työnjohtajana, mutta osallistuu autojen korjaamisen aina kuin muilta töiltään ehtii.

KUKA

JU

NN

U L

US

A

4 Innostus

SARI OKKO

MISTÄ LISÄ-TIETOJA? Me Ilmarisessa autamme! Lisätietoja saat verkosta

puhelimitse Ilmarisen asiakaspalvelusta

ELINAIKAKERROIN – ELÄKELEIKKURI?

Asiakaspalvelupäällikkö Arja Flod sel-ventää, miten elinaikakerroin vaikut-taa ja miten voit parantaa eläkkeesi tasoa työskentelemällä pidempään.

Kysymys & vastaus

5

ARJAFLOD

asiakaspalvelu- päällikkö, Ilmarinen

MIKÄ ELINAIKAKERROIN ON?

MITEN ELINAIKAKERROIN VAIKUTTAA?

VAIKUTTAAKO ELINAIKAKERROIN JO MAKSUSSA OLEVIIN ELÄKKEISIIN?

ELINAIKAKERROIN ON mekanismi, joka

käytännössä leikkaa alkavia työeläkkeitä

samassa suhteessa kun keskimääräinen

eläkeikä pitenee. Kerroin hillitsee näin

eläkekustannusten nousua.

Elinaikakertoimen taustalla on

ajatus, että elinvuosien lisääntyessä on

kohtuullista, että osa niistä käytetään

työntekoon. Kertoimen vaikutusta voi

kompensoida työskentelemällä pidem-

pään.

Ensimmäisen kerran elinaikaker-

roin vaikutti eläkkeisiin vuonna 2010.

Se koskee vuonna 1948 tai sen jälkeen

syntyneitä. Elinaikakerroin määritellään

kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä,

eikä se muutu enää eläkkeen alkamisen

jälkeen.

ELINAIKAKERTOIMEN VAIKUTUS lasketaan

vain kerran: eläkkeen alkaessa. Esimerkik-

si vuonna 2011 eläkkeelle jääneen kuu-

kausieläkettä elinaikakerroin jo leikkasi

prosentin verran.

Elinaikakerroin ei vaikuta työeläk-

keen määrään, jos on jäänyt eläkkeelle jo

ennen vuotta 2010 tai on syntynyt ennen

vuotta 1948.

WWW.ILMARINEN

.FI

ELINAIKAKERROIN PIENENTÄÄ kuukau-

sieläkettä eläkkeen alkaessa, jos henkilö

jää eläkkeelle varhaisimmassa mahdolli-

sessa vaiheessa eli 63-vuotiaana.

Esimerkiksi vuonna 1948 syntyneillä

elinaikakertoimen vaikutus vanhuuseläk-

keeseen oli vajaa prosentti. Vuonna 1958

syntyneellä elinaikakerroin pienentää

eläkettä tämänhetkisen arvion mukaan

noin kuusi prosenttia.

Eläkkeen tasoa voi parantaa työsken-

telemällä pidempään. 63–68 -vuotiaille

karttuu työansioista eläkettä 4,5 %

vuodessa.

Esimerkki elinaikakertoimen vaikutuksesta:

-

-telyn ansiosta eläkkeesi nousee 2 000 euroon.

www.ilmarinen.fi

www.ilmarinen.fi

6 Tietokulma

WWW.ILMARINEN

.FI

Ilmarisen eläkerahastot (Ennuste)

Ilmarisen eläkemeno (Ennuste)

RIITTÄÄKÖ ELÄKETTÄ KAIKILLE?

2012

2012

2020

2020

2025

2025

2030

2030

2035

2035

Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen on eläkkeellä ja Ilmarisen maksamien eläkkeiden määrä kasvaa. Mutta samaan aikaan kasvavat myös Ilmarisen eläkerahastot.

Alla olevassa kuvassa näkyy Ilmarisen arvio siitä, miten maksettavien eläkkeiden ja eläke-rahastojen määrät kehittyvät tulevien vuosi-kymmenten aikana. Jokaisesta palkansaajan

tienaamasta eurosta osa siirretään eläkerahas-toihin. Lisäksi rahastoja kasvattavat Ilmarisen sijoitustuotot. Vaikka taloustilanne aika ajoin heilahtelee, Ilmarisen vahvat puskurit ja vakava-raisuus turvaavat nykyiset ja tulevat eläkkeet.

Tällä hetkellä Ilmarinen hoitaa noin joka kolmannen yksityisellä sektorilla työskentelevän suomalaisen eläketurvan.

Huoli pois: työeläkettä karttuu kaikille työtä tekeville, ja tulevaisuutta varten on kerrytetty miljardien suuruiset eläkerahastot.

25,6mrd €

3,8

34,1

6,3

40,5

8,2

48,6

10,3

57,9

12,6

= 10 000 Ilmarisen eläkkeen- saajaa

Suomalaiset juovat kahvia enemmän kuin missään muu-

alla maailmassa eli noin viisi kupillista päivässä. Valtaosa

kahvista nautitaan työpaikoilla. Suomalainen Coffeeplace

Oy on kehittänyt omaa työpaikkojen kahvilakonseptia

pari vuotta. Kokonaisuus sisältää laadukkaat tuotteet,

koneet ja laitteet sekä kalusteet tilasuunnitteluineen.

”Office-konsepti on moduuleista koostuva kokonaisuus.

Se sopii kaikenkokoisille yrityksille, ja sitä voidaan kasvattaa tai

kutistaa yrityksen muuttuvien tilanteiden mukaan. Perimmäisenä

tarkoituksena on lisätä työhyvinvointia ja tehoa tiimityöskente-

lyyn. Samalla kahvila toimii yrityksen käyntikorttina”, kehitys- ja

myyntijohtajana toimiva Parviainen korostaa.

Konsepti perustuu tutkittuun tietoon.

”Sosiaaliset kontaktit ovat vähentymässä ja virtuaalinen yhteydenpito

lisääntymässä. Kasvattamalla sosiaalisten kontaktien määrää luomme luo-

vempia ja viihtyisämpiä työyhteisöjä.”

”Kahvihetken tulee olla elämys. Ei riitä, että kahvi on mustaa ja läm-

mintä.”

Moduulinen kahvipiste muuntuu päivän aikana erilaisiin tarpeisiin

aamiaispisteestä lounaspaikaksi ja asiakkai-

den vastaanottopaikasta vapaamuotoiseksi

kohtaamispaikaksi.

”Työpaikalla vietetään yhä enemmän

aikaa, ja yritykset panostavat yhä enemmän

omiin catering-palveluihin. Tämä on kan-

sainvälinen trendi.”

Uudenajan kahvipaikka on helppo

pystyttää, koska se ei vaadi vesipistettä tai

viemäröintiä. Myös jätteiden lajittelu ja

kierrätys on huomioitu.

Konseptiin kuuluu kahvin lisäksi mehutuotteita sekä erilaisia kaakao-

ja teelaatuja. Eikä tässä vielä kaikki. Vuorovaikutusta

voi syntyä myös koneen kanssa, koska parhaimmil-

laan se tunnistaa käyttäjänsä. Niinpä aamulla latten

nauttineelle työntekijälle kahvikone saattaa suositella

lounaan jälkeen espressoa.

”Haluamme tuoda työpaikoille hyvää mieltä.

Kahvikupin äärellä kenelläkään ei ole tylsää.”

HYVÄ KAHVI, PAREMPI TYÖMIELI

7

New York Times kertoi viime syksynä, että konttorit ovat muuttumassa uusien työ-tapojen myötä kahviloiksi. Petri Parviainen on heittäytynyt paremman kahvittelukulttuurin edistäjäksi suomalaisilla työpaikoilla.

SARI OKKO

PE

TR

I JU

NT

UN

EN

Juuri nyt suunnittelen...

”Onko yhdellä-kään yrityksellä varaa tarjota huonoa kahvia?” Petri Parviainen kysyy.

Hyvä kahvi- hetki lisää yhteisöllisyyttä.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8

Kuljetusalan yrittäjän Marko Haaviston työpäivät vaihtelevat.Yrityksen lisäksi on pidettävä kunnossa myös kalusto.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 9

ARKOITUS ON SOITTAA rek-

kaa ajavalle Olli Sulka-

koskelle Ranskaan, mutta

mies vastaakin Belgian

Kortrijkissa. Tilanne kertoo

paljon rekkakuskin liikku-

vasta arjesta. Maat vaihtu-

vat, mutta rekka kulkee.

Sulkakoskea odottaa

lastin purku iltapäivällä Hollannissa, joten nyt ei ole

oikea hetki haastatteluihin. Illalla tilanne on toinen,

kun rekka on parkissa ja kuljettaja hoitanut päivän ras-

tit aikataulussa.

HUITTISISSA SATAKUNNASSA on samaan aikaan hiljaisen

oloinen harmaa aamupäivä. Jukka ja Marko Haavis-

to Ky:n konttorissa yrittäjä Marko Haaviston, 40,

työpöydällä olevan tietokoneen

ruudussa näkyy Euroopan kartta.

Siinä Sulkakosken rekka liikkuu

sinisenä neliönä.

”Tästä näkyvät dieselin kulu-

tukset, vauhti reaaliaikaisesti,

kiihdytykset ja jarrutukset. Saan

paljon tietoa tien päältä auto-

maattisesti”, Haavisto näyttää.

Hän pyörittää perheyrityksen

paperihommia. Suurin osa fir-

man rekoista sahaa näytön kartalla ympäri Eurooppaa:

Saksassa, Hollannissa, Ranskassa, Espanjassa ja Itali-

assa. Kylmäkuljetuksina siirtyy usein esimerkiksi hedel-

miä, vaikka Haaviston rekoissa kulkee periaatteessa

mitä vaan. Lastina voi olla isoja määriä teollisuustuot-

teita firmoista firmoihin tai yksityisten moottoripyöriä

tai tavaroita pienissä pahvilaatikoissa.

”Vähän aikaa sitten rekkamme kyydissä oli yli sata

vuotta vanha kehto. Se vietiin Barcelonaan vauvalle”,

kuvaa Haavisto kuljetusten monipuolisuutta.

HAAVISTON AUTOT ovat yhtä lukuun ottamatta ajossa.

Huittisissa huollossa ollut keltainen nuppi on lähdössä

illalla kohti Espanjaa. Hiljaisella varikolla käy ovi.

Sisään tulee yrityksen perustaja Matti Haavisto,

70. Hän on mukana remmissä, vaikka virallinen titteli

on eläkeläinen. Piukassa paikassa on mahdollisuus vielä

ison auton rattiinkin, mutta pääosin

roolina on autella juoksevissa asioissa.

”Eilen oli juuri jotain Poriin vie-

täviä papereita, joten Mattihan sinne

lähti”, Marko Haavisto kertoo.

Matti Haavistoa tie on kiehtonut

pienestä pitäen.

”Jo oma isäni hoiteli rahtia hevo-

sella. Naapurinmies ajoi linja-autoa,

johon pääsin jo 15-vuotiaana rahas-

tajaksi.”

Ulkomailla ajavan rekkamiehen on kestettävä yllätyksiä ja pitkillä keikoilla pitää olla sinut itsensä kanssa. Rekan pieni hytti on työpaikka ja koti, joten rattia

kuski joskus kääntää sukkasillaan.

KOTI TYÖMAALLA TYÖ ULKOMAILLA

TEKSTI SOILA OJANEN

KUVAT JUSSI PARTANEN & TAMARA LEHNA

T

Kuljettaja Olli Sulkakoski Lyypekissä.


Nuori rahastaja kiersi täydessä bussissa keräämässä

kyytimaksut isoon nahkalaukkuun. Myös ajaminen kut-

kutti Matti Haavistoa. Tuohon aikaan ammattiajokortin

sai vasta 21-vuotiaana, mutta hän sai sen jo 18-vuotiaana

– presidentin luvalla. Nuorukainen ajoi monien kuljetus-

liikkeiden palveluksessa.

Taitoa oli. Rahtarien kisoissa tuli muun muassa MM-

voitto täysperävaunun käsittelyssä ja taas oli presidentillä

asiaa: Mauno Koivistolta tuli kutsu linnan juhliin.

Sitten 1984 Matti Haavisto hankki oman auton.

”Turun Hankkijan silloinen pomo Toivo Korpela oli

Huittisista kotoisin ja kysyi kiinnostaisiko minua rehun-

kuljetus. Kiinnostihan se”, Matti Haavisto kertoo.

MARKO HAAVISTOKIN lähti ensi ajokeikalleen saatuaan

armeijan harmaat yltään viimeisen kerran.

”Joulukuussa 1993 pääsin puolenpäivän aikaa

armeijasta ja ehtoolla ajoin jo Ouluun.”

Matti Haaviston neljästä lapsesta kolme on tehnyt

töitä perhefirmassa. Pojat ovat ajaneet ja Tarja-tytär on

hoitanut laskutusta ja reskontraa. Jukka-pojalle puhjen-

nut pölyallergia pakotti muuttamaan rehunajoon nojan-

neen bisneksen suuntaa. Yritys alkoi tehdä ulkomaan-

kuljetuksia. Toistakymmentä vuotta sitten Jukka kuoli

sairaskohtaukseen.

Johtovastuu on nyt Markolla.

”Lama-aika lisää räkninkityötä. Kannattavuutta jou-

tuu laskemaan, eikä tulevaisuudesta kukaan tiedä. Aina

joku tinkaa alehintoja, mutta emme lähde siihen peliin

mukaan”, Marko Haavisto linjaa.

Yrityksen kaikki kuskit ovat suomalaisia. Selvä rajaus

on, että ulkomaankuljetukset suuntautuvat läntiseen

Eurooppaan. Itään päin mennessä kuskien niukat palkat

ja epämääräinen kalusto laskevat hintaa.

Isän ja pojan muisteloissa vilahtaa paikkoja: Portu-

galin nokkaa ja Casablancaa.

”Kerran sain saunanlauteille hälytyksen lähteä vie-

mään munamassaa Saksaan. Marko lähti mukaan. Hän

sai alakoulusta vapaata, kun lupasi pitää matkapäiväkir-

jaa”, Matti Haavisto muistelee yhteisreissuja.

NYKYISIN REKKAMIEHET hallitsevat vähintään englannin.

”Jos minä en ongelmatilanteissa huittisilla pärjännyt,

tuli kiire kotiin”, Matti Haavisto myöntää.

Työnantajan pitää luottaa itsenäiseen rekkamie-

heensä, jonka pitää viihtyä hytissään. Se on keikan

Lama-aika lisää räkninkityötä.

Kannattavuutta joutuu laskemaan, eikä tulevaisuudesta kukaan tiedä. MARKO HAAVISTO


aikana työpaikka, keittiö sekä ruokailu-, olo- ja makuu-

huone. Varustelu on kätketty hyllyille, joista löytyvät

mikro, jääkaappi pakastinlokeroineen ja kahvinkeitin.

Takana on sänky. Hytistä poistutaan vain moottoriteiden

läheisyyden palvelupisteille, joissa on ravintolat ja suih-

kut.

Kohta Espanjaan lähtevä Jussi Koponen piipah-

taa konttorilla. Parin viikon reissulle hän pakkaa passin,

lompakon, hammasharjan, vaatteet, tietokoneen ja Reijo

Mäkeä.

”Ja kovalevyillä on 600 leffaa. Niillä pärjää.”

Koponen ajaa sukkasillaan. Kengät hän jättää yläpor-

taalle. Rekan nuppi on koti. Toinen koti on nykyään Sak-

san Lyypekissä, jossa puoliso asuu.

PÄIVÄ ON kääntynyt illaksi.

Toistakymmentä vuotta rekkaa ajanut Olli Sulka-

koski on purkanut lastin Hollannin Borculossa ja on

Zelhemissä teollisuushallin pihassa parkissa. Kello soit-

taa aamukuudelta, sillä paperituotteiden lastaus alkaa

aamulla.

Ennen Sulkakoski työskenteli ilmavoimissa ja liikelen-

täjänä – ja on periaatteessa eläkkeellä.

”Lomitan viisi viikkoa. Joku innostuu golfista tai hiih-

dosta, minä tykkään ajaa.”

Rekkaa ei voi jättää, vaikka lepoa pitää olla 11 tun-

tia vuorokaudessa. Harrastusten on mahduttava hyttiin.

Tällä kertaa matkassa on mukana vaimo, joka parin vii-

kon matkailun jälkeen lentää takaisin Suomeen ja Kau-

havalle.

NÄIN KULJETUSHOMMISSA JAKSAA

Työnantajan pitää n pitääluottaa itsenäiseen srekkamieheensä,

jonka pitää viihtyä hytis-sään. Se on työpaikka, keittiö sekä ruokailu-, olo-ja makuuhuone.

Rekan nuppi on työkeikan aikana myös kuskin koti. Jussi Koponen on lähdössä keikalle Espanjaan. Matti Haavisto tarkistaa, että auton ”keittiössä” on kaikki kohdallaan.


Nyt pariskunta ratkoo ristikoita. Sulkakoski tykkää myös lukea.

Reijo Mäkeäkö?

”Viimeksi luin Sofi Oksasen uusimman. Nyt on menossa

suojelupoliisin historiaa. Täydennystä voi hakea Lyypekin Suomi-

kodin pienestä kirjastosta.”

Joskus matkassa on taitettava polkupyörä, jolla voi tehdä

pientä lenkkiä. Kesällä on mukava lueskella ulkona.

Purku ja lastaus sujuvat yleensä rutiinilla, mutta paljon pitää

miettiä: ajo- ja lepoajan suhdetta, digipiirturiin tallentuvaa aja-

mista. Päivärytmi voi häiriintyä liikennetukoksesta tai lumimyrä-

kästä. Silloin on valmistauduttava uusiin suunnitelmiin.

”Onneksi papereita ei enää tarvitse näytellä joka rajalla.”

Sulkakoski tykkää jutella muiden kuskien kanssa pysähdyspis-

teillä.

”Ajattelen aina, että edustan suomalaisia kuskeja, Haaviston

firmaa ja tietenkin myös heidän asiakkaitaan. Fiksusti pitää olla.

Joka tilanteessa.”

Ajattelen aina, että edustansuomalaisia

kuskeja, Haaviston

heidän asiakkaitaan. Fiksusti pitää olla.Joka tilanteessa.OLLI SULKAKOSKI

VAKUUTUKSET KULJETTAJAN MUKAANIlmarisen ulkomaan palvelupäällikkö Riitta Räsänen

kertoo, että vakuutusasiat ovat helppoja silloin, kun

kaikki työntekijät ovat Suomessa asuvia.

”Silloin kaikki menee pääsääntöisesti Suomen lakien

mukaan”, Räsänen kertoo.

Haavistojen perhefirma on pelkkine suomalaiskus-

keineen aika harvinainen alan toimija. Monet muut pes-

taavat ulkomaisia kuljettajia. Vakuuttaminen mutkistuu,

kun yrityksellä on esimerkiksi Virossa tai Venäjällä asuvia

kuljettajia.

Olli Sulkakosken rekan reitit näkyvät reaaliaikaisina Marko Haaviston tietokoneen ruudul-la Huittisissa.

Sekin on alalla tavallista, että kuljettajilla on monia

työnantajia.

”Venäläisen kuljettajan vakuutuksissa on huomioi-

tava, että hän saattaa ajaa myös Suomen puolella, Venä-

jällä ja ympäri Eurooppaa”, Räsänen huomauttaa.

Monenmaalaisten ja eri maissa ajavien kuljettajien

vakuutukset pitää selvittää kuski kerrallaan.

”Me annamme mielellämme ohjeita. Ilmarinen

myös kouluttaa kuljetusalan yrityksiä aiheesta”, Riitta

Räsänen sanoo.

OLEN MUUTAMAN KYMMENEN HENKEÄ työllistävän miesvaltaisen yrityk-

sen toimitusjohtaja. Työporukkamme on tiivis ja tulemme hyvin ainakin

omasta mielestäni toimeen keskenämme. Olen kuitenkin saanut korviini

viestiä, että eräällä työtekijöistämme olisi ongelmia työn ulkopuolella,

muun muassa alkoholin liikakäytön kanssa.

Pelkään, että nämä työntekijän oletetut ongelmat vaikuttavat hänen

työnsä laatuun, poissaoloihin ja työtiimimme henkeen. Miten voisin

oikealla tavalla ja korrektisti käsitellä ongelmaa työntekijäni kanssa?

RIITTÄVÄ PERUSTE ASIAN puheeksiottamiselle

työntekijäsi kanssa on se, että sinulle on he-

rännyt huoli työntekijästä ja hänen työstään

sen perusteella, mitä sinulle on kerrottu ja

mitä itse olet havainnut. Esimiehenä sinulla

on myös velvollisuus huolehtia työturvalli-

suudesta. Toisin sanoen onko mahdollista,

että työntekijän tilanne aiheuttaa työturval-

lisuusriskin?

Hyvä työpaikkahenkenne auttaa varmasti

ongelmallisen tilanteen käsittelemisessä. Jos-

kus puheeksiottaminen voi tuntua hanka-

lalta, mutta vaikeakin tilanne on helpompi

hoitaa mitä varhaisemmassa vaiheessa siitä

keskustellaan.

ILMARINEN TARJOAA ASIAKKAILLEEN käyttöön

Pidä huolta – Välitä varhain -oppaan. Se toi-

mii tukena, kun työpaikalle ollaan muodosta-

massa varhaisen välittämisen mallia. Oppaan

lisäksi Ilmarisen asiakkaat saavat varhaisen

välittämisen keskustelujen kirjaamiseksi

käyttöönsä mallilomakkeet, joita voi muokata

omalle työpaikalle sopivaksi. Jos työpaikal-

lanne ei ole päihdeohjelmaa tai se kaipaa

päivittämistä, työterveyshuoltonne on hyvä

kumppani sen tekemisessä.

Varhaisen välittämisen oppaan ja keskus-

telulomakkeet saat Ilmarisen työhyvinvoin-

nin verkkopalvelusta. Saat sinne tarvittaessa

tunnukset osoitteesta tyohyvinvointi@ilma-

rinen.fi.

Kannattaa myös osallistua Ilmarisen asi-

akkaille maksuttomaan Varhaista välittämistä

2.0 -seminaariin. Katso lisätietoja koulutuk-

sesta lehden takasivulta.

MITEN OTTAA PUHEEKSI TYÖNTEKIJÄN

ONGELMALLINEN KÄYTÖS?

WWW.ILMARINEN

.FI

MISTÄ APUA?

RATKAISU


Ilmarisenratkaisu

Ongelmallisten asioiden puheeksi-

ottamisessa auttaa työpaikalla tehdyt ja

käytössä olevat yhtenäiset pelisäännöt nor-

maalista poikkeaviin tilanteisiin tarttumi-

seksi. Kyseessä on niin sanottu varhaisen

välittämisen malli. Mallin avulla työpai-

kalle muodostuu yhtenäinen toimintatapa

käsitellä ongelmallisia tilanteita: milloin ja

miten tartutaan työsuoritusta ja työyhtei-

sön ilmapiiriä heikentäviin asioihin sekä

sairauspoissaoloihin. Jos kyse on päihtei-

den väärinkäytöstä, kannattaa toimia työ-

paikkanne päihdeohjelman mukaisesti.

www.ilmarinen.fi

OOTSÄ IHAN TERVE?

14

Puheenvuoro

SEPPO KETTUNENylilääkäriIlmarinen

ISTUN TYÖPÖYTÄNI ääressä. Olen Ilmarisen vakuutuslääkäri ja luen asiak-

kaittemme työkyvyttömyyseläkehakemuksia. Tehtävänäni on lukea lääkä-

rinlausunnot läpi ja arvioida, onko asiakas hoitojen jälkeen työkykyinen.

Keskittymiseni kuitenkin katkaisee avonaisesta ikkunasta kuuluva huuto:

”Ootsä ihan terve?” Vastapäisen koulun pihalla olevat lapset metelöivät.

PAPEREILTANI PIIRTYY eteeni tyypillinen tapaus. Mies, joka on koko ikänsä

ajanut kuorma-autoa. Hän on siirtänyt kuutioittain maata teiden, raken-

nusten ja urheilukenttien alta. Pari vuotta sitten hänelle tuli oikean jalan

iskias. Akuuttivaihe on parantunut, mutta jalka puutuu edelleen ja selkäki-

vut vaivaavat. Vaikka hän saa työpäivänsä auton ohjaamossa tehtyä, on työ

vaivojen vuoksi epämukavaa. ”Ootsä ihan terve?” ”No en kyllä ole.”

TERVEYS ON subjektiivinen juttu. Ihmisen käsitys omasta terveydestä voi

vaihdella eri tilanteissa. Ajokorttitarkastuksessa vaivat eivät tunnu hait-

taavan, kun taas sairauslomatodis-

tusta hakiessa ne ovatkin haitaksi.

Työkyky on vielä mutkikkaampi

asia. Pitäisi jaksaa käydä töissä joka

päivä. Iskias on parantunut, mutta

jalan puutuminen vaivaa edelleen.

Laissa sanotaan, että täyden työky-

vyttömyyseläkkeen saa, jos työkyky

on alentunut vähintään 60 prosent-

tia. Oma tuntemus ei siis kelpaa

perusteluksi, vaan työkyvyttömyys-

eläkepäätöstä tehtäessä tuijotetaan

vain mitattavia ja vertailukelpoisia

lääkärien tekemiä tutkimustuloksia.

TYÖKYKY ON suhteellista. Samalla terveydentilalla yhdessä työssä ei pärjää,

mutta toisessa selviytyy vielä kohtuudella. Kuorma-autonkuljettajan pitää

istua paikallaan ohjaamossa pitkiä matkoja. Taksinkuljettajana hän kenties

pärjäisi, koska ajomatkat ovat lyhyitä ja taksitolpalla voi nousta ja verrytellä

selkää.

ELÄKEYHTIÖT MAKSAVAT kouluttautumisen uuteen ammattiin, jos työky-

vyttömyyseläke uhkaa ja henkilö haluaa vaihtaa terveydentilalle paremmin

sopivaan työhön. Kuorma-autonkuljettaja voi hakea työeläkekuntoutusta

ja saada taksikurssin sekä työkokeilupaikan taksinkuljettajana eläkeyhtiön

rahoittamana.

LASTEN KESKINÄISESTÄ sanailusta sattumalta kuulemaani kysymystä: ”Oot-

sä ihan terve?” ei ole tarkoitettu otettavaksi ihan sananmukaisesti. Työky-

kyisyyskään ei edellytä, että olisi ihan terve. Työeläkekuntoutus on oiva

tapa jatkaa työuraa sairaudesta huolimatta.

Oma tuntemmuus ei kellpaaa

perusteluksi, vaaan päätöstä teehhtääessä tuijotetaann mmiitttavia tutkimussttulooksia.


Microsoftin läsnätyö on vuoden henkilöstöteko. Sen ydinajatus on, että ihminen on työssä tasa-vertaisesti läsnä tekno-logian mahdollistamana. Läsnätyön soveltamiseen ei tarvita suuria investoin-teja eikä prameita puitteita – halu ja rohkeus riittävät.

TEKSTI LOTTA VAIJAKUVAT OLLI URPELA

15

LÄSNÄTYÖSSÄ TYYLI ON VAPAA

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Läsnätyö määritellään uudeksi, joustavammaksi tietotyön muodoksi, jossa työntekijä voi olla työssään läsnä antaen täyden työpanoksensa sijainnistaan riippumatta. Läsnätyön mahdollis-tavat uudet teknologiat sekä yhdessä työpaikalla sovitut pelisäännöt. Mahdollistavia työvälineitä ovat esimerkiksi pikaviestimet, puhelin- ja video-kokoukset sekä jaetut kalenterit ja työtilat.

MITÄ ON LÄSNÄTYÖ?

ICROSOFTILLA

Espoon Kei-

laniemen jo

kulahtanei-

siin tiloihin

kaivattiin

remonttia.

Johtoryh-

mässä mietittiin, mitä uusilta tiloilta

halutaan.

”Tajusimme pian, ettei kyse ole-

kaan pelkästä remonttitarpeesta.

Bisneksemme on teknologiaa ja käy-

tettävyyttä, joten tässä on oikeastaan

kyse syö omaa koiranruokaasi -ajatte-

lusta. Halusimme muuttaa koko työn

tekemisen tapaa ja olla esimerkkinä

muille”, Microsoftin henkilöstöjoh-

taja Tytti Bergman kertoo.

Bergman korostaa, että ennen

muuta muutokseen tarvitaan juuri

halu. Läsnätyön toteuttaminen voi

lähteä pienestäkin muutoksesta. Ei

tarvita laajoja remontteja tai mitta-

via tekniikan investointeja. Avainase-

massa yrityksen johdon ohella on läpi

organisaation vallitseva luottamus.

”Yleisen käsityksen mukaan 98

prosenttia ihmisistä haluaa tehdä

hyvin ja oikein. Miksi järjestelmät

pitäisi luoda 2 prosentin varalle”,

Bergman kyseenalaistaa.

SUOMESSA KAKSI KOLMESTA työnte-

kijää ahkeroi tietotyön parissa. Jos

työ ei ole tiettyyn aikaan tai paikkaan

sidottua, siinä voi mitä todennäköi-

simmin soveltaa läsnätyön periaat-

M


teita. Jos mietit, soveltuisiko

läsnätyö sinulle, voit aloittaa

helposta ajatusleikistä: katso

omaa työpöytääsi. Kuinka

paljon käytät sillä olevia

tavaroita? Mitä jää, jos pak-

kaat laukkuusi kaiken sinne

kuuluvan ja talletat paperit

koneellesi sähköiseen muo-

toon. Aika vähän, eikö?

MICROSOFTISSA MATKA muutokseen aloitettiin ravistelulla.

Omat tavarat minimoitiin ja paikattomuutta harjoiteltiin

puolisen vuotta remontin keskellä. Leiriaika avasi silmät

sille, kuinka tarpeettomia pahvilaatikkoon varastoidut

tavarat olivat. Hyvä kahvi maistuu työnantajankin kupista

ja lemmikin kuva ilahduttaa virtuaalisellakin työpöydällä.

MICROSOFTILLA TOIMISTON TILOJA käyttää noin 280 ihmis-

tä. Samoihin tiloihin mahtuisi vielä neljännes enemmän,

sillä läsnätyö laskee tilantarvetta. Työpisteetön toimis-

toratkaisu on Microsoftilla perusteltu käytäntö, sillä

tietotyöläiset viettävät 60 prosenttia ajastaan tutkitusti

asiakkailla, kumppaneilla, palavereissa tai läsnätyössä

muualta käsin. Ja kyllä, johto on meiningissä mukana.

Kahvikupin ääressä istuu yksi johtoryhmän jäsen ja luurit

korvilla toimitusjohtajan sihteeri. Kenelläkään ei ole

omaa pöytää, mutta kuka tahansa voi varata sellaisen ha-

luamastaan paikasta haluamakseen ajaksi. Pikaviestimeen

päivitetään olinpaikka ja työstatus kollegoiden nähtäville.

Siitä voi kätevästi tarkastaa, missä kukakin on ja onko

hän tavattavissa tai häirittävissä.

MICROSOFTILLA SUURIN OSA vaihtaa päivän aikana paikkaa

useasti. Kaikilla on mukanaan laukku tai reppu. Henkilö-

kohtainen toimisto kulkee kätevästi mukana. Läsnätyön

sivutuotteena on syntynyt lähes paperiton toimisto.

”Kun on muutaman kerran siivonnut laukkunsa tur-

hista printeistä, ymmärtää pyytää ja tallettaa dokumentit

mieluummin sähköisesti”, Bergman sanoo ja jatkaa, että

toinen mukava sivutuote on yleinen siisteys.

”Vaikka sähköposti ja kalenteri pursuavat, on muka-

vaa, että jokaisen päivän voi aloittaa sananmukaisesti

puhtaalta pöydältä. Tuntuu, että mielikin pysyy selkeäm-

pänä, kun ympärillä ei ole perinteistä toimistokaaosta.”

REMONTIN TAVOITTEENA oli tehdä toimistosta houkut-

televa kohtaamispaikka. Erilaisiin työnteon tarpeisiin

rakennettiin erilaisia tunnelmia – tiloja, joissa voi seu-

rustella, pitää palaveria, syventyä hiljaisuudessa, ideoi-

da, neuvotella, haaveilla, kahvitella tai vaikkapa leikkiä.

Tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Mickelsson on

asettunut ”biitsille”, jossa soi letkeä musiikki. Musiikki an-

taa kuulemma hyvää flowta, kun työn alla on presentaatio

sisäiseen palaveriin. Etelään avautuvista ikkunoista näkyy

Länsiväylä. Saila Reinius arvioi Microsoftin 100 päivää

läsnätyötä -blogissa, että jos viidennes suomalaisista työssä-

käyvistä jäisi kotiin tekemään töitä kerran viikossa, vähenisi

työmatka-ajo yhteensä yli miljoona kilometriä päivässä.

SUOSITUIMMAKSI ALUEEKSI on osoittautunut ”tori”. Ul-

kopuolisen silmin se näyttää tavalliselta avokonttorilta.

Silmiinpistävintä on siisteys ja ilmavuus. Paikat ovat myös

positiivisessa mielessä personoimattomia, avoimen oloisia

ja kutsuvia. Tuntuu, että kaikkialle saa mennä.

”Avotilan tyypilliset ongelmat ovat aika helposti vältet-

tävissä. Jos vieressä oleva keskustelu häiritsee, voi siirtyä

muualle. Vaikka niin sanottuun kirjastoon, jossa puhumi-

nen on kiellettyä. Yhdessä luodut pelisäännöt ovat kaikille

hyvin selvät”, Bergman sanoo.

TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA paljon tutkineet amerikkalaiset toh-

torit David Rock ja Daniel Siegel ovat kehittäneet niin

sanotun ”healthy mind platter”-mallin. Siinä yksi terveen

elämän tärkeä osa on leikki, play-time. Bergman allekir-

Läsnätyö-sanan keksi yksi Microsoftin työnteki-jä. Nyt sana on jo vakiin-tunut monien muidenkin muuttuvasta työelämäs-tä puhuvien kielenkan-toihin. Pitkälti samaa asiaa tarkoitetaan myös termeillä älykäs työnte-ko, rytmityö, hajautettu työ ja mobiili työ.


Henkilöstöteko-kilpailu järjestettiin tänä vuonna 13. kerran. Voittajan palkitsevat vuosittain Henkilöstöjohdon ryhmä – HENRY

organisaatioita kehittämään työyhteisöä sekä hyvinvointia työpaikoilla. Voittaja saa 10 000 euron Ilmarinen-palkinnon.

Vuoden henkilöstöteko on hanke, jonka mi-tattavat vaikutukset organisaation toimintaan ovat jo nähtävissä ja jolla on kokonaisvaltaista merkitystä organisaation henkilöstön työhy-vinvointiin sekä liiketoiminnan tavoitteiden

VUODEN HENKILÖSTÖTEKO – PAREMMAN JA PIDEMMÄN TYÖELÄMÄN PUOLESTA

17

joittaa ”leikin” eli hauskuuden tärkeyden täysin ja näkee

työpaikan yhtenä elämän tärkeänä leikkikenttänä.

”Minusta tuntuisi vieraalta ajatus siitä, että leikin aika

koittaa vasta, kun työpäivä on ohi. Miksei jo työssä voi

olla hauskaa? Parhaimmillaanhan työ ja tauko limitty-

vät toisiinsa. Toki on vaarallista, jos työaika ja vapaa-aika

sekoittuvat niin, ettei ihminen enää osaa irrottaa töpseliä

lainkaan. Tasapainon löytäminen vaatii itsetuntemusta,

elämänhallintaa ja vankkaa tukea työnantajan puolelta.”

Microsoftilla panostetaan voimakkaasti tavoitteiden

määrittämiseen ja niiden

saavuttamisen seurantaan.

Itsenäistä asiantuntijatyötä

tuetaan kaikin keinoin.

Bergman korostaa, että

vaikka kukin määrittääkin

omat tavoitteensa työlleen,

esimiehen tärkeä tehtävä

on arvioida, onko työnteki-

jällä tarvittavat edellytykset

onnistumiseen.

”Meillä on hyvin tark-

kaan määritellyt tavoitteet

ja mittarit kullekin työnteki-

jälle. Kunhan tavoitteet täyt-

tyvät, tyyli on vapaa. Tulos

on tärkeämpää kuin tapa.”

Tuntuu, että mielikin pysyy selkeämpänä, kun ympärillä

ei ole perinteistä toimistokaaosta.TYTTI BERGMAN

saavuttamiseen. Lisäksi arvioinnissa huomioi-daan teon tai hankkeen innovatiivisuus, esimer-killisyys, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Tänä vuonna palkinnon jakoi Ilmarisen toimi-tusjohtaja Harri Sailas.

”Haluamme yhdessä HENRY ry:n kanssa edistää Ilmarinen-palkinnolla työhyvinvointia suomalaisissa yrityksissä, jotta työelämässä jatkettaisiin nykyistä pidempään – fyysisesti ja henkisesti hyväkuntoisina”, sanoi Sailas.

LÄSNÄTYÖN VAIKUTUKSIA mitataan Microsoftilla

säännöllisesti. Tulokset puhuvat puolestaan. Tyytyväi-

syys uusiin työtapoihin on ilmeinen. Mahdollisuutta

joustoon hyödynnetään runsaasti: 78 prosenttia kertoo

työskentelevänsä toimiston ulkopuolella 1–3 päivänä

viikossa. Tyytyväisyys työtiloihin on noussut parin vuo-

den takaisesta 63 prosentista 92 prosenttiin. Samoin

92 prosenttia henkilöstöstä on tyytyväisiä osallisuudes-

taan yrityksen päätöksen tekoon aiemman 75 prosen-

tin sijasta.

VINKKI

Jaa kalenterisi. Muut tietävät milloin olet tavoitetta-vissa. Tee tämä myös valittujen yhteistyökumppanei-den ja asiakkaiden kanssa.

Siirrä osa kokouksista pilveen. Voit kutsua kokouk-siin omien työntekijöittesi lisäksi ulkopuolisia käyttäjiä ja saada oikeat henkilöt varmemmin paikalle. Lisäksi vältyt yllättäviltä poissaoloilta, kun voit verkkokoko-uksen avulla välttää kelistä tai liikenteestä aiheutuvat viivästykset.

Jaa dokumenttisi pilvessä. Pystyt jakamaan materi-aalia myös ulkopuolisten käyttäjien kanssa. Viimeisim-mät dokumentit ovat aina kaikkien saatavilla. Doku-

Ota verkko aktiiviseen käyttöön. Näin saat mukaasi sähköpostin, kalenterin ja yhteystiedot sekä Share-Pointissa sijaitsevat dokumentit. Tarvittaessa myös Lyncin verkkokokouksineen.

Tee muistiinpanot pilveen. Voit yhdistää muistiinpa-noihin materiaalia eri lähteistä ja tehdä yhteisiä muis-tiinpanoja kollegoidesi kanssa. Tarvittaessa voit vaikka tallentaa puhetta ja videota osaksi muistiinpanoja. Muistiinpanojen tekeminen automatisoituu. Erinomai-nen hakutoiminto löytää tärkeät asiasi.

1

2

3

4

5

OTA HALTUUN TYÖNTEON UUDET TAVAT:

Lue microsoftilaisten kokemuksista syntynyttä Ensimmäiset 100 päivää läsnätyötä -blogia: http://blogs.technet.com/b/kohtaamispaikka/

Kun työssä selviytyminen on hankalaa tai sairaus poissaoloja kertyy, vaihtoehtoja on. Työjärjestelyt omalla työpaikalla ovat ensisijaisia. Vai toimisiko uusi työnkuva toisella työnantajalla? Ilmarinen voi tarvittaessa kustantaa kuntoutujalle myös koulutuksen uuteen ammattiin.

KUN TYÖN RASITUS

41-vuotiaalla Tiinalla on selkävaivoja ja siksi

vaikeuksia työssään perushoitajana van-

husten palvelukodissa.

KUNTOUTUSPROSESSIN ROOLIT:

KUNTOUTUJAKuntoutuja keskustelee oman työnantajansa ja työterveyshuol-lon kanssa tarvittavista toimen-piteistä kuten työhön paluusta pitkän sairasloman jälkeen tai mahdollisuudesta vaihtaa työtehtävää. Työjärjestelyt ovat aina ensisijaisia. Jos työtehtävän vaihto omalla työpaikalla ei ole mahdollista, selvitetään kuntou-tujan mahdollisuudet saada työtä muualta. Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään mahdollisuudet uudel-leenkoulutukseen.

18

Prosessi

Tiina keskustelee kuntoutussuunnitelmaa tehdessään työnantajansa kanssa.

Ilmarinen tutkii hakemuksen ja

toteaa, että Tiinalla on uhka jou-tua lähivuosina työkyvyttömyys-eläkkeelle. Tiinan vaivat ovat niin vaikeat, että hänen olisi syytä hakeutua fyysisesti kevyempiin työtehtäviin.

Tiina saa Ilmarisesta ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Ennakkopäätös on voimassa 10 kk. Siihen mennessä Tiinan tulee toimittaa Ilmariselle kuntoutussuunnitelma.

Tiina hakee työeläke-kuntoutusta Ilmarisesta.

Työterveyslääkäri arvioi Tiinan terveydentilan ja ohjaa Tiinan

hakemaan kuntoutusta.

PALVELUNTUOTTAJAT Ilmarinen voi harkinnanvarai-sesti ostaa palveluita kuntou-tuksen palveluntuottajilta, jotka auttavat kuntoutujaa laatimaan kuntoutussuunnitelman.

TYÖNANTAJA Työnantaja selvittää työjärjes-telyjen mahdollisuuden: onko kuntoutujalle tarjolla töitä ja millä edellytyksillä. Tarvitaanko lisäkoulutusta?

TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tehtäviä ovat kuntoutustarpeen huo-maaminen, ohjaus kuntoutuk-seen ja työssä selviytymisen seuranta. Yhteistyö työter-veyshuollon, työnantajan ja kuntoutujan välillä työkyvyn ylläpitämisessä on ensiarvoi-sen tärkeää.

työeläkekuntoutukseen osallistuneista palaa työelämään.

yli

% 70

LISÄTIETOJA:Kuntoutuksen hakulomakkeet ja lisätietoa:

Työnantajalla ei ole mahdollisuut-ta työllistää häntä muihin, tervey-dentilalle paremmin sopiviin töi-hin. Tiina päättää etsiä nykyiseen koulutukseensa sopivaa työtä uudelta työnantajalta ja löytääkin uuden työkokeilupaikan.

TIINAN 3 VAIHTOEHTOA

Tiinan onneksi työnantajalla on tarjolla myös kevyempää ohjaustyötä, joka sopisi hyvin Tiinan terveydentilalle.

Ilmarinen tukee Tiinaa 7 kk:n mittaisella työhönvalmennuksella, jossa häntä opastetaan uuteen työtehtävään.

-

Tiina saa opiskelupaikan ammat-tiopistosta. Opintojen rinnalla hänellä on työssäoppimispaikka paikallisella ala-asteella.

Ilmarinen maksaa Tiinal-le kuntoutusrahaa sekä erillissumman opiskelujen kustannuksia varten.

Koska työnantajalla ei ole tarjota Tiinalle kevyempää työtä, Tiina tekee Ilmariselle kuntoutussuun-nitelman uudelleen koulutuksesta. Hänellä on mielessä koulunkäyn-nin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, joka kestää 10 kk.

-

Ilmarinen tukee työkokei-lua 3 kk:n ajan maksamalla Tiinalle kuntoutusrahaa.

-

Ilmarinen hyväksyy Tiinan kuntoutussuun-

nitelman.

Tiina on sopinut työnanta-jansa kanssa, että palkan kuntoutusjaksolta Tiinalle maksaa Ilmarinen. Työ-hönvalmennuksen aikana Tiina siirtyy tekemään virikeohjaajan työtä.

www.ilmarinen.fi/kuntoutus


Veni, Vidi, Vincit

Vincitin toimiston sohvalla pelataan pleikkaria ja jostain kuuluu iloinen naurun-remakka. Miten Vincitistä on tullut hyvää tulosta tekevä yritys ja samalla henkilöstön hyvinvointiin panostava työnantaja?

Vincitin unelma elää

TEKSTI SAMI KELHÄKUVAT MIKKO KÄKELÄ


Kaikki tähtää siihen, että henkilöstö viihtyy töissä ja pitää työstään. Se näkyy asiakkaalle työn laadussa.

VINCIT OY ON vuonna 2007 perus-

tettu tamperelainen it-ohjelmisto-

yritys, jonka liikevaihto on vajaassa

kuudessa vuodessa kasvanut yli

kuuteen miljoonaan ja henkilös-

tömäärä kahdesta nykyiseen 67

työntekijään. Vincitiä ei kuitenkaan

ole perustettu pelkästään tulosta

tekeväksi kasvuyritykseksi, vaan hyväksi työpaikaksi, johon

on kiva tulla töihin.

Vincitin liiketoiminta on erilaisten räätälöityjen ohjelmis-

tojen tuotekehitys asiakkaiden tarpeisiin, esimerkiksi mobii-

lilaitteisiin, verkkopalveluihin ja sulautettuihin järjestelmiin.

Asiakkaita Vincitillä on muutaman hengen startupeista isoi-

hin konserneihin. Ohjelmointityössä vincitiläiset käyttävät

ketterän kehityksen periaatteita. Tähän asti kuulostaa ihan

peruskauralta, kuten alalla tavataan sanoa. Mutta Vincitillä

on unelma.

Unelmasta kertoo Vincitin Passionate Leader eli henki-

löstöjohtaja Johanna Pystynen. Kasvatustieteilijä Pystynen

erottuu Vincitissä joukosta: sukupuolijakauma on 66 miestä

– yksi nainen, ja koulutustausta on valtaosalla tekninen.

”En ole kokenut olevani mitenkään erikoisessa ase-

massa”, nauraa toukokuussa 2012 Vincitissä aloittanut Pys-

tynen ja jatkaa:

”Meille on tärkeää palkata hyvä ja osaava tyyppi töihin.

Sukupuolella ei ole merkitystä. Ohjelmointiala on miehinen,

ja meille töihin hakevista suurin osa on miehiä. ”

YKSI VINCITIN KILPAILUVALTEISTA on 100 prosentin tyytyväi-

syystakuu. Jos asiakas ei ole projektin päätyttyä tyytyväinen

Vincitin työhön, saa asiakas rahansa takaisin. Mahdollisuut-

ta on käytetty vain muutaman kerran yrityksen historiassa.

”Ohjelmistoalalla ei ole ennen ollut vastaavaa tyytyväi-

syystakuuta, koska tutkitusti yli 60 prosenttia projekteista

menee enemmän tai vähemmän pieleen. Takuu asettaa

työmme laadulle ja asiakastyytyväisyydelle kovat kriteerit.

Me olemme projektien aikana tiiviisti yhteydessä asiakkaisiin

varmistaaksemme, että työ menee oikeaan suuntaan.”

Tyytyväisyystakuu erottaa Vincitin kilpailijoistaan, ja se

on tuonut myös yritykselle paljon uutta liiketoimintaa: iso

osa asiakkaista on suositellut Vincitiä.

Vincitin tarjoama tyytyväisyystakuu vaatii myös työnte-

kijöiltä paljon: heidän on oltava sekä ammatillisesti huippu-

osaajia että asiakkaiden kanssa sujuvaan kommunikointiin

kykeneviä. Vincitille tullaankin töihin tiukan rekrytointipro-

sessin kautta. Näin yritys varmistaa, että se saa hyviä ja yri-

tyskulttuuriin sopivia henkilöitä.

”Me emme hae työntekijöitä tiettyyn projektiin, vaan

meillä on käytännössä jatkuva haku. Esikarsintatehtävänä


unelma: Vincit on huippuasiantuntijaorganisaatio, jota

muut yrittävät jäljitellä ja jonka asiakkaaksi kaikki halu-

avat tulla. Alkuperäinen unelma muodostettiin vuosi sit-

ten, mutta se elää ja sitä tarkennetaan jatkuvasti. Parhail-

laan tiimien unelmia ollaan visualisoimassa sarjakuviksi,

jotka maalataan isoksi kokonaisuudeksi Vincitin seinille.

Unelmia on helpompi tavoitella, kun niistä on luotu ensin

yksityiskohtaisia mielikuvia. Visualisointi on tärkeä osa

Vincitin narratiivista prosessia.

Vincitillä muutos on luontaista, koska yrityksen ja

sen henkilöstön täytyy jopa päivittäin reagoida ja mukau-

tua muutoksiin esimerkiksi asiakkaiden liiketoiminnassa.

Vincitin kulttuuriin kuuluu matala kynnys tehdä erilaisia

kokeiluja, joista voidaan myös helposti

luopua.

”Esimerkiksi nykyinen tiimimal-

limme on lähtenyt työntekijän ideasta.

Hän oli asiaa miettinyt joululomalla ja

keksi aiempaa toimivamman mallin, jota

me lähdimme innolla kokeilemaan”,

Pystynen kertoo.

Yksi esimerkki vincitiläisestä kult-

tuurista on syksyllä 2012 julistetut yt-

neuvottelut. Kyseessä ei ollut perintei-

nen yt-prosessi, jonka lopputuloksena

henkilöstöä vähennetään, vaan tarkoi-

tuksena oli lisätä väkeä. Yt-neuvottelut

olivat yksi tapa saada henkilöstö mukaan

miettimään yrityksen tulevaisuutta. Yt-

on ohjelmointinäyte, jonka jälkeen alkavat haastattelut.

Haastatteluissa painotetaan henkilön sopivuutta Vincitin

kulttuuriin ja tiimeihin sekä teknistä osaamista. Kahden

haastattelun jälkeen ovat vuorossa toimitusjohtajan juttu-

tuokio sekä tiimitapaaminen ennen lopullisen rekrytointi-

päätöksen tekemistä”, Pystynen kertoo.

Vincitin rekrytointitekniikka ei ehkä edusta ketterää

toimintatapaa, mutta on perinpohjainen. Se varmistaa

juuri Vincitille sopivien henkilöiden rekrytoinnin.

”Minua haastatteli 12 henkilöä, kun vajaa vuosi sit-

ten halusin tulla Vincitille töihin. Tämä toimii tosin myös

toisinpäin, sillä uusi sukupolvi osaa myös vaatia työnanta-

jalta ja työkulttuurilta paljon.”

VINCITILÄISTEN MIELESTÄ perinteinen tapa

muodostaa yrityksen strategia ja visio

ja jalkauttaa se ylhäältä johdolta henki-

löstölle ei sovi heille. Nopeasti muuttu-

valla it-alalla pitkän tähtäimen suunnitel-

mien teko on myös haasteellista. Vincitin

johto on päättänyt ottaa koko henkilös-

tön mukaan tekemään yhteistä ja helposti

muokattavaa unelmaa ”Vincit Dreamia”

eri tiimien keskuudessaan muodostamien

omien tarinoiden avulla.

Tiimien kehittämät unelmatarinat ovat

sanallisia, kuvakerrontaan perustuvia tai

performansseja, jotka kuvaavat tulevaisuu-

den Vincitiä. Tarinoista on muodostunut

Uusi sukupolviosaa myös vaatiatyönantajalta ja

työkulttuurilta paljon.

Vincitin sisustus noudattaa Sin City -sarjakuvan tummanpuhuvaa maailmaa. Vincityksi nimetyssä konttorissa voi myös palata pleikkarilla työpäivän aikana.

FAKTA VINCIT


Gallup

– Parasta työssä on työs-kentelemisen vapaus ja mahdollisuus oppia uutta, sanoo Antti.

Antti Tolppanen

suunnittelija

– Parasta töissä on luotta-mus. Minulla on vapaus tehdä töitä rauhassa ja johto luottaa siihen, että teen työni kunnolla ilman turhaa byrokratiaa. Myös projektityöskentely sopii minulle hyvin: ympärillä on jatkuvasti osaavia ihmisiä, jotka auttavat tarvittaessa ongelmatilanteissa. Näin opin työssäni jatkuvasti uutta. Lisäksi Vincitin oma kah-visekoitus lisää työhyvinvointia, Tommi nauraa.

Kesällä 2011 Vincitillä aloittanut Tommi Martela saapui yritykseen Tampereen teknillisessä yliopistossa järjestettyjen rekrymessujen innoittamana.

Tommi Martela ohjelmoija

– Lisäksi mielenkiintoinen työ ja mahdollisuus vaikuttaa siihen itse merkitsevät paljon. Johto myös kuuntelee mielipiteitä ja palautetta herkällä korvalla, Jukka täydentää.

neuvottelujen tuloksena on jo palkattu uutta myyn-

tivoimaa yritykseen, tehty opiskelijoille suunnattu

rekrytointikiertue ja muodostettu kaksi uutta liiketoi-

minta-aluetta. Eikä hankkeen saama laaja positiivinen

julkisuuskaan ole varsinaisesti haitannut.

VINCIT ON valittu Suomen parhaat työpaikat -tutkimuk-

sessa Suomen seitsemänneksi parhaaksi työpaikaksi

vuonna 2011 (pienten yritysten sarja) ja Suomen

kuudenneksi parhaaksi työpaikaksi 2012 (yleinen

sarja). Vuoden 2013 sijoitus oli yleisessä sarjassa viides,

mutta henkilöstön mielestä Vincit on Hervannan paras

työpaikka.

Työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä, ja monen

vapaa-ajan harrastuksiin liittyy koodaus. Vincit myös

maksaa erillistä bonuskorvausta työn ulkopuolella

tehtävistä projekteista, jotka kehittävät työntekijän

ammatillista osaamista. Yrityksessä kuitenkin koroste-

taan työn ja vapaa-ajan tasapainoa, varsinkin kun moni

vincitiläinen on perheenperustamisiässä.

TIIMIT PÄÄSEVÄT toteuttamaan itseään Vincityksi-nime-

tyssä konttorissa, jossa voi muun muassa kokoustaa

Panic Roomissa, pelata pleikkarilla ja syödä ilmaista

välipalaa taukohuoneen sohvalla viralliset työkengät eli

Reinot jalassa. Jokaisella työntekijällä on myös henkilö-

kohtainen määräraha käytettävänä oman työpisteensä

sisustamiseen.

Mutta ei yhteinen tekeminen tähän lopu. Vinci-

tiläisillä on 15 harrastuskerhoa, jotka liittyvät liikun-

taan tai kulttuuriin. Kerran vuodessa yrityksen väki

lähtee yhteiseen Team Building-seminaariin, joka tänä

vuonna suuntautuu Saksaan.

”Kaikki tähtää siihen, että henkilöstö viihtyy töissä

ja pitää työstään. Se näkyy asiakkaalle työn laadussa.

Tyytyväiset asiakkaat taas lisäävät yrityksen tulosta.

Kun henkilöstö voi aidosti vaikuttaa yrityksen suun-

taan ja ottaa itsenäisesti vastuusta projekteista, se lisää

omistajuutta omaan työhön ja kasvattaa samalla työn

merkityksellisyyden kokemusta”, Johanna Pystynen

linjaa.

Jukka Hietamäki

suunnittelija

Tampereen ammattikorkeakoulusta valmis-tuneet Antti Tolppanen ja Jukka Hietamäki suunnittelevat ja piirtävät muun muassa erilaisia käyttöliittymämalleja eri projekteille. Kumpikin on viihtynyt hyvin Vincitissä.


Vastuullisuuden tulos ja taakka

TEKSTI RISTO PENNANENKUVITUS HANS EISKONENKUVAT OLLI URPELA


Hyvä yritysvastuu on yhä tärkeämpää pienellekin yritykselle. Vastuullisuuden todistaminen on kuitenkin monelle liian työlästä.


IENENKIN YRITYKSEN on

nykyisin entistä tärkeämpi

varmistaa, että toiminnan

vastuullisuus kestää julkisen

arvioinnin. Vastuuttomalle

polulle eksyvä yritys voi

yllättyä, kuinka nopeasti

myrsky leviää sosiaalisessa

mediassa. Tieto toisella puolella maapalloa paljastu-

neesta törttöilystä voi edetä tekstiviestin nopeudella

valtakunnan suurimpiin medioihin. Sen jälkeen

saattavat kaikota sekä kuluttaja-asiakkaat että omas-

ta maineestaan huolehtivat yritysasiakkaat.

”Tämän tyyppiset ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen.

Siksi edelläkävijänä toimivat yritykset ja toimi-

alat voivat saada konkreettista hyötyä, jos osaavat

sovittaa vastuullisuuskysymykset aktiivisesti omiin

bisnestarpeisiinsa”, sanoo johtaja Antti Neimala

Suomen Yrittäjistä.

Vastuullisuudesta bisnesaseen teh-

neistä yrityksistä legendaarisin on eng-

lantilainen Body Shop, joka alkoi jo

1970-luvulla valmistaa luonnonmukai-

sesti tuotettua kosmetiikkaa. Yhtiö nosti

eläinkokeiden hylkäämisen teemaksi ja

löysi oman asiakaskuntansa nopeasti,

ja sen osakkeesta tuli huikea menestys

listautumisen jälkeen. Suomessa esi-

merkiksi Kemira on kirjannut yritysvas-

tuun liiketoimintansa ytimeen. Vastuul-

lisuusraportointikilpailussa pk-yritysten sarjassa on

palkittu Oilon ja kunniamaininnan on saanut vain

kahden hengen yritys, SportElite Marketing.

Vastuullisuuden kääntäminen positiiviseksi

maineeksi on haaste yrityksille. Esimerkiksi työ- ja

elinkeinoministeriön työolobarometri kertoo vuosi

toisensa jälkeen, että työolot ovat parhaimmassa

kunnossa pienissä yrityksissä. Pienet yritykset eivät

kuitenkaan osaa tästä kertoa.

”Yritysten pitäisi tunnistaa vahvuutensa ja osata

kertoa ulospäin toiminnastaan. Tätä arastellaan jo

Yritysten pitäisi tunnistaa vahvuutensa ja osata kertoa ulos-

päin toiminnastaan. LINDA PIIRTO, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

sen vuoksi, että yhteiskuntavastuu on melko uusi

asia”, sanoo erityisasiantuntija Linda Piirto työ- ja

elinkeinoministeriöstä.

MONET YRITTÄJÄT ajattelevat, että yhteiskuntavastuu

tarkoittaa lakien noudattamista. Kyse on kuitenkin

pikemminkin siitä, että yritys hoitaa vastuunsa pa-

remmin kuin lait edellyttävät. Se tarkoittaa käytän-

nössä muun muassa asiakkaiden, työntekijöiden ja

verkostokumppaneiden huomioimista.

”Olemme valtioneuvostossa yksinkertaistaneet,

että yhteiskuntavastuu tarkoittaa vastuuta omista

yhteiskunnallisista vaikutuksista”, tiivistää Linda

Piirto.

Yhteiskuntavastuuseen kuuluvat monet suuret

kysymykset kuten ympäristökuormitus, ihmisoikeu-

det ja työhyvinvointi. Omaa vastuutaan voi toteut-

taa myös pienillä ja käytännönläheisillä teoilla.

Yrittäjä voi esimerkiksi kantaa vastuutaan nuorista

tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja anta-

malla nuorille harjoittelupaikkoja. Jotkut yrittäjät

mentoroivat toisia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Toi-

set puolestaan tukevat urheiluseuroja tai lahjoittavat

tuotteitaan kouluille tai päiväkodeille.

Suomalainen henkilöstöpalveluyritys Opteam

on kehittänyt yhteiskunnallisesti tärkeästä työurien

pidentämisestä osan liiketoimintaa. Yhtiöllä on elä-

keläisten työnvälityspalvelu, joka välittää työnan-

tajille kokenutta ja joustavaa työvoimaa. Yhtiö on


myös osannut kertoa toiminnastaan nykyaikaisin keinoin,

sillä Youtube-sivustolla on pyörinyt jo kolmisen vuotta video-

tallenne yhtiön 75-vuotiaasta työntekijästä Ilmi Tanska-

sesta.

Parhaimmillaan hyvä yhteiskuntavastuun hoito synnyttää

siis jopa uusia liikeideoita, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja

motivoi henkilöstöä.

”On kuitenkin vaikea kaivaa esimerkkejä, jotka kertoi-

sivat pk-yrityksen katteen parantuneen ja liikevaihdon kak-

sinkertaistuneen hyvän yhteiskuntavastuun ansiosta. Mutta

on selvää, että vastuullisuus vaikuttaa siihen, millainen kuva

yrityksistä syntyy kuluttajille ja millaista sääntelyä yhteiskun-

taan syntyy”, sanoo Antti Neimala.

VASTUULLISUUDEN TODISTAMISESTA voi tulla suuri haaste

etenkin alihankkijoille, joiden pitäisi täyttää monikansallisten

asiakkaidensa code of conduct -ohjeet.

”Monissa tapauksissa vastuullisuudesta raportointi on

vaikeampaa kuin vastuullinen toiminta itsessään”, sanoo

Antti Neimala.

Raportoinnin raskaudesta kertoo jotain sekin, että tilin-

tarkastusyhtiö PwC:n selvityksen mukaan vain puolet suo-

malaisista pörssiyhtiöistä raportoi omasta yhteiskuntavas-

tuustaan.

Raportoinnin vaikeus johtuu muun muassa siitä, että

yksi asiakas edellyttää yhtä ja toinen taas ihan erilaista. Jos

pk-yritys on useamman yrityksen alihankkija, voi se joutua

täyttämään useita erilaisia raportteja.

”Tässä pitäisi toimialajärjestöjen ottaa aktiivinen ote

ja sopia yhteisestä järjestelmästä. Muuten alihankkijalle

ei jää aikaa tehdä töitä, kun koko ajan on jokin auditointi

menossa”, pohtii Linda Piirto.

Pienten yritysten kannattaa byrokratiasta huolimatta

panostaa raportointiin, sillä vaihtoehtona voi olla putoa-

minen alihankintaketjusta. Raportointivelvoitetta ei kan-

nata kasvattaa myöskään liian suureksi omassa mielessään.

Monissa tapauksissa asiakkaiden vaatimat raportit ovat kui-

tenkin melko yksinkertaisia dokumentteja.

”Varsinaisia sertifikaatteja vaaditaan harvoin. Sillä on

luonnollisesti suuri merkitys, pitääkö yrityksen raportoida

vai sertifioida. Tätäkin asiaa kannattaisi pohtia toimialajär-

jestöissä”, sanoo Linda Piirto.

Ylivoimaisten raportointivelvoitteiden noudattamiseen

voi hakea tukea myös kaupallisilta konsulteilta. Lähin apu

löytyy usein kollegalta, joka on voinut kohdata ihan saman-

laisia haasteita.

Hyviä neuvoja löytyy myös FIBS-yritysvastuuverkostosta

(Finnish Business & Society). Verkostossa on

jo yli 200 jäsentä, joille verkosto tarjoaa muun

muassa menetelmiä, vertaistukea ja alan työ-

pajoja.

KOTIMAASSA YRITTÄJÄT ovat mukana yhteis-

kuntavastuuseen liittyvässä kehitystyössä,

mutta EU-tasolla asiat mutkistuvat.

Yrittäjät pelkäävät, että esimerkiksi julkisia

hankintoja säätelevä direktiivi lisää säänte-

lyä, vaikka tavoite on parantaa pk-yritysten

asemaa.

”Prosessi on tehty niin mutkikkaaksi, että

pk-yritysten voi olla vaikea päästä edes tarjo-

amaan tuotteitaan, vaikka niiden tuotteet ja

toiminta olisivat kunnossa”, huolehtii Antti

Neimala.

Vastuullisuus vaikuttaa siihen,

millainen kuva yrityksestä syntyy.

ANTTI NEIMALA

Työ- ja elinkeinoministeriön koti-sivuilta löytyy tietoa varta vasten pienille yrityksille suunnatusta raportoinnista. Ministeriön sivuilla on myös verkkotyökalu, joka tukee nimenomaan pk-yritysten toimitusketjun hallintaa. CSR-kompassi auttaa hallitsemaan riskejä sekä kehittämään yhteis-

työtä omien toimittajien kanssa. Pk-yritysten erityishaasteet on huomioitu myös valtioneuvoston yhteiskuntavastuuta koskevassa periaatepäätöksessä. Hallitus on luvannut rakentaa yhdes-sä järjestöjen kanssa työkaluja pk-yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseen ja raportointiin.

APUA PK-YRITYKSILLE


Alihankkijalle ei jää aikaa tehdä töitä, kun koko ajan on

joku auditointi menossa.LINDA PIIRTO

Yrittäjien näkökulmasta olisikin tärkeää, että sekä julkinen

sektori että suuret yritykset vaatisivat yksinkertaisia raportointi-

malleja, jotka eivät sulkisi pieniä yrityksiä ulos kilpailusta.

Pienille asetettujen vaatimusten tulisi olla johdonmukaisia

myös oman toiminnan kanssa. Esimerkiksi suuret yritykset vaa-

tivat pieniltä vastuullista toimintaa, mutta osa suurista pistää

samaan aikaan pienet tiukoille maksamalla omat laskunsa koh-

tuuttoman hitaasti.

”Suuren yrityksen toiminta ei ole kovin vastuullista, jos se

käyttää pk-yritystä pankkinaan. Kyse on toki laillisesta sopi-

muksesta, mutta sopimustasapaino on usein aika vinksallaan

pienten ja suurten välillä”, pohtii Antti Neimala.

Keskustele päämiehen vaa-timuksista. Alihankkijan kann-attaa kysyä rohkeasti suurem-malta yritykseltä, mitä tämän code of conduct -vaatimukset

käytännössä tarkoittavat. Jos allekirjoittaa sopimuksen ymmärtämättä niiden sisältöä vain päästäkseen toimittajaksi, voi aiheuttaa suurta vahinkoa sekä päämiehelle että itselleen. Suuret yritykset käyvät mielellään keskustelua ja opastavat riskienhallinnassa. Keskustelu auttaa kehittämään myös omaa toimintaa.

Ota yhteiskuntavastuu haltuun paloittain. Yhteiskuntavastuu on iso kokonaisuus. Siksi kan-nattaa arvioida oman toimin-nan vaikutukset ja pohtia,

millä asialla on suurin merkitys. Jossain tapauksessa kannattaa lähteä kehittämään merkittävää ongelmakohtaa, mutta yhtä hyvin kehityskohteeksi voi ottaa asian, jossa yritys on jo hyvä – erityisesti, jos sen avulla voidaan tuottaa liiketoiminnallista etua tai sitouttaa henkilöstöä.

Valitse tavoitteet ja mit-tarit. Kun valitset keskeiset yhteiskuntavastuuteemat, laadi tavoitteet ja mittarit. Ne motivoivat ja ohjaavat koko

henkilökuntaa toimimaan yritykselle tärkeän asian eteen.

Tunnista kansainväliset erityisriskit. Myös pk-yritys voi kohdata kansainväli-sissä alihankintaketjuissaan riskejä, jotka ovat kotimaassa

epätodennäköisiä. Esimerkiksi työoloihin liit-tyvät rikkomukset täytyy tunnistaa, ja omien käytäntöjen pitää olla tällaisissa asioissa yhtä hyviä kuin suurilla yrityksillä.

Vältä ”viherpesua”. Jos raken-nat yhteiskuntavastuusta yritykselle markkinointiteeman, on erityisen tärkeä varmistaa, että asiat ovat siinä vaiheessa

jo erittäin hyvässä kunnossa. Jos viestin ja toiminnan välillä on ristiriita, tulee lunta tupaan.

5 VINKKIÄ VASTUULLI-SUUDESTA

1

2

3

4

5

Fortumin yritysvastuujohtaja Ulla Rehell antaa pk-yrityk-sille viisi vinkkiä vastuulli-seen arkeen.

ksy Talvi

sä KEVÄT

28 LyhyestiLyhyestiLyhyesti

Ilmarisen yhtiökokous

pidetään tiistaina 9.4.2013

klo 10 alkaen Ilmarisessa,

Porkkalankatu 1, Helsinki.

Lisätietoja www.

ilmarinen.fi/yhtiokokous.

Ilmarisen yhtiökokous

Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen hakevat ehdok-kaita Vuoden vanhusteko 2013 -palkinnon saajiksi. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa ja se myön-netään hyvälle vanhus-työn teolle tai hankkeelle. Tule mukaan vanhustyön kehittämiseen ja ilmoita ideasi torstaina 20.6.2013 mennessä.

Lisätietoja: www.vanhus-

TEKEEKÖ SINUN YRITYKSESI VUODEN VANHUSTEON?

ILMARISEN VERKKOPALVELUT ON NYT YHDESSÄ OSOITTEESSA:www.ilmarinen.fi/palvelut

MUISTA NÄMÄ AJANKOHTAISET ASIAT:

MUISTA MYÖS:

SYKSY

palkkasumma

Eläkevakuutusasiat sujuvat mutkattomasti ja pysyvät kunnossa, kun hoidat ajankoh-taiset asiat verkossa.

vuosilaskelma valmistuu

tarkista työeläkeote

KESÄ

kesätyöntekijät

TALVI

palkkasumma

Ilmarinen edistää avointa omistajuutta uudella käy-tännöllä. Tästä vuodesta alkaen yhtiön verkkosi-vuilla tullaan kertomaan, miten Ilmarinen on äänestänyt yhtiökokouk-sissa.

Ilmarinen osallistuu yh-tiökokouksiin ahkerasti. Tänä vuonna osallistu-misprosentti suomalais-ten pörssiomistusten osalta tulee olemaan jälleen yli 90.

ILMARISEN

YHTIÖKOKOUS-

ÄÄNESTYKSET

JULKISIKSI

Paljonko on tuleva eläkkeesi? Tuo-reimman arvion voit tarkistaa touko-kuun alussa sähköisestä työeläke-otteestasi. Löydät sen osoitteesta

VERKKO-OTE ON HELPPO, vaivaton ja aina

käytössäsi. Sitä kannattaa kokeilla myös

siksi, että paperinen työeläkeote postitetaan

jatkossa joka kolmas vuosi. Tänä vuonna

ote postitetaan loka–marraskuussa kaikille

tammi–huhtikuussa syntyneille sekä 60

vuotta täyttäneille.

Uuden verkko-otteen

saat toukokuussa

2

1

www.ilmarinen.fi/elakepalvelu

www.vanhustyonkeskusliitto.fi

SUOMALAISTEN TYÖURAT ovat 2000-luvulla pidentyneet. Viime vuosikymmeninä myös eläk-keellä oloajat ovat kasvaneet. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan vuonna 2011 toteutunut työura oli keskimäärin 32,5 vuotta. Työkyvyttömyyseläk-keelle jääneillä työura on ollut keskimäärin 25,4 vuotta pitkä. Vanhuuseläkkeelle jääneillä työura kesti lähes 36 vuotta.Ikääntyneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä. Naisilla työllisenä vietetty aika on pidentynyt jopa nopeammin kuin elinaika eli työn osuus elämässä on kasvanut. Miehillä työllinen aika on pidentynyt samaa tahtia kuin elinaika.Mitä korkeampi koulutus, sitä pidempään voi odot-taa henkilön jatkavan työelämässä. Miehillä työlli-nen elinaika on kasvanut kaikilla koulutustasoilla, mutta vähän koulutetuilla naisilla se on lyhentynyt.

29

Suomalaisen työura kestää 32,5 vuotta

LyhyestiLyhyestiLyhyesti

Ilmarinen julkisti tilinpäätöksensä 28. helmikuuta. Yhtiö menestyi erin-

omaisesti eläkeyhtiöiden välisessä asiakaskilpailussa. Myynnissä onnistut-

tiin hyvin, ja yhtiön vakuutusmaksutulo ylsi 4,0 miljardiin euroon.

”Hyvän myyntituloksen ansiosta voimme odottaa Ilmarisen markkina-

aseman jälleen vahvistuvan”, sanoo toimitusjohtaja Harri Sailas.

Ilmarisen vakuutuskanta oli hyvässä kasvussa. Ilmarinen vahvisti

markkinajohtajuuttaan yrittäjien eläkevakuutuksissa. Myös työntekijöiden

eläkevakuutusten myynti sujui erinomaisesti.

”Ilmariseen siirtyi viime vuonna ennätysmäärä asiakkaita muista elä-

keyhtiöistä. Myös yhä useampi vasta perustettu yritys päätti valita eläke-

yhtiökseen Ilmarisen. Asiakaskantamme kasvoi erityisesti pienillä ja keski-

suurilla asiakkailla”, Sailas sanoo.

Ilmarisessa vakuutettujen henkilöiden määrä jatkoi kasvuaan. Vuoden

lopussa Ilmarisessa oli vakuutettuna noin 588 000 henkilöä. Ilmarinen

hoitaa noin joka kolmannen yksityisellä sektorilla työskentelevän suoma-

laisen eläketurvan.

Eläkkeensaajia oli 308 000 ja eläkkeitä maksettiin 3,8 miljardia euroa.

HYVÄLLÄ PITKÄN AIKAVÄLIN TUOTOLLA TURVATAAN ELÄKKEET

Sijoitustuotto parani edellisvuoden miinusmerkkisestä tuotosta roimasti

ollen + 7,5 prosenttia. Eläkesijoitusten markkina-arvo paisui 2 miljardilla

eurolla päätyen 29,5 miljardiin euroon. Myös vakavaraisuus vahvistui.

”Sijoitussalkkumme riskit on monipuolisesti hajautettu, ja pystymme tar-

vittaessa joustavasti reagoimaan markkinoiden muutoksiin, sanoo Sailas.

Pitkän aikavälin tarkastelussa Ilmarisen reaalituotot ovat hyvällä 3,7

prosentin tasolla. Tulevien työeläkemaksujen tasoa ennustaessaan Eläke-

turvakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalituotto-oletusta.”

Ilmarisen asiakkaat hyötyvät sijoitustoiminnan onnistumisesta ja

hyvästä kustannustehokkuudesta kilpailukykyisten asiakashyvitysten muo-

dossa. Ne nousivat 62 miljoonaan euroon.

ILMARISEN ELÄKE-

SIJOITUKSET TUOTTIVAT + 7,5 %

KONE OYJ:N Antti Herlin on palkittu Suo-

men Vuoden 2012 hallituksen puheenjoh-

tajana. Herlin palkittiin Ilmarisessa tammi-

kuussa järjestetyssä Chair of the Year 2012

-seminaarissa, jossa käsiteltiin hallitustyön

kasvavia vaatimuksia muuttuvassa talou-

dellisessa toimintaympäristössä. Palkittava

puheenjohtaja valittiin suomalaisten pörssi-

yritysten joukosta.

Antti Herlinin palkitsemisen perusteena

olivat hänen näyttönsä Kone Oyj:n halli-

tuksen puheenjohtajana sekä Koneen hyvä

kehitys yhtiönä. Tuomaristo arvosti myös

Herlinin pitkäjänteistä toimintaa hallituksen

puheenjohtajana sekä näkemystä Koneen

toiminnan suunnasta.

Tuomariston puheenjohtajana toimi

Marina Vahtola. Ilmarisen varatoimitusjoh-

taja Timo Ritakallio oli tuomariston jäsen.

ANTTI HERLIN ON VUODEN 2012 HALLITUK-SEN PUHEENJOHTAJA

Marina Vahtola ja Timo Ritakallio luovuttivat palkinnon Antti Herlinille (keskellä).

TUORE ”VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN” -nimi-

nen kirja antaa vastuullisesta sijoittamisesta

kiinnostuneelle oivallisen mahdollisuuden pe-

rehtyä aiheeseen. Kirja esittelee vastuullisen

sijoittamisen periaatteita ja antaa aiheeseen

erilaisia näkökulmia sekä käytännön työkaluja

sijoittajille.

Kirjassa avataan esimerkiksi YK:n vastuul-

lisen sijoittamisen periaatteita, joita Ilmarises-

sakin noudatetaan. Lisäksi selvitetään eettisen

ja vastuullisen sijoittamisen eroja.

Kirjan kirjoittaneessa asiantuntijajoukossa on Ilmarisen vastuullisen sijoit-

tamisen päällikkö Anna Hyrske. Teoksen on kustantanut Finva.

TIETOA VASTUULLISESTA SIJOITTAMI-SESTA YKSISSÄ KANSISSA

30 LyhyestiLyhyesti

ILMARISEN YHTEISTYÖKUMPPANI OP-Pohjola avasi helmikuussa Omasairaalan Helsingissä.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen vakuutusyhtiön omistama sairaala. Sairaala keskittyy ortopedisten sairauksien ja vammojen tutkimukseen ja hoitoon.

Asiakas saa saman katon alta sekä lääkäripalvelut että vakuutusyhtiön korvauspalvelut. Palvelut ovat yleisesti

saatavilla, eikä niitä ole rajattu vain Pohjola Vakuutuksen

vakuutusyhtiöiden kanssa.

Omasairaalan toimitusjohtajana toimii Harri Aho.Ylilääkärinä toimii Markus Torkki.

Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas toivoo uusia

näkökulmia julkiseen keskusteluun pörssiyhtiöiden halli-

tustyöskentelystä.

”Julkisuudessa huomio keskittyy usein siihen, kuinka

monta hallituspaikkaa henkilöllä on, mitä hän niistä

ansaitsee sekä riippumattomuuskysymyksiin. Nämä

näkökulmat ovat toki tarpeellisia, mutta näkisin mielel-

läni keskustelun laajenevan koskemaan myös hallitustyös-

kentelyn sisältöä, vaativuutta sekä sitä, millaisia tietoja ja

taitoja työssä tarvitaan”, Sailas sanoi.

Sailas painotti, että hallituksissa tarvitaan erilaisia

ihmisiä, joiden erilaisista osaamisista syntyy ihanteellinen

kombinaatio. Toimialatuntemuksen lisäksi hallituksissa

on oltava muun muassa visionääristä ajattelukykyä, mak-

rojohtamisen taitoja ja riskienhallintaosaamista. Pelkkä

substanssiosaaminen ei kuitenkaan riitä.

” Tarvitaan myös tietynlaisia henkilökohtaisia omi-

naisuuksia kuten sitoutumistahtoa, kykyä ilmaista itseään

sekä elämänkokemuksen koulimaa talonpoikaisjärkeä.”

OP-POHJOLA AVASI SUOMEN ENSIMMÄISEN

VAKUUTUSYHTIÖN OMISTAMAN SAIRAALAN

Ilmarinen palkitsi nuorten ja vanhusten yhteismusikaalin

Harri Sailas: Monipuolisempaa keskustelua pörssi-yhtiöiden hallitus-työskentelystä

Ilmastonmuutos huomioidaan sijoituksissa

ILMARINEN ON SIJOITTUNUT HYVIN australialaistutki-

muksessa, jossa vertailtiin, miten isot sijoittajat kuten

eläkevakuuttajat ottavat sijoitustoiminnassaan huomioon

ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmarinen sijoittui 31.

sijalle The Asset Owners Disclosure Project -järjestön

tutkimuksessa, jossa oli mukana yli 900 sijoittajaa 63

maasta. Sijoitus oli suomalaisista eläkeyhtiöistä paras ja

eurooppalaisittain 11. paras.

”On mukava huomata, että Ilmarisen pitkäjänteinen

työ vastuullisessa sijoittamisessa näkyy myös tällaisessa

laajassa tutkimuksessa”, sanoo vastuullisen sijoittamisen

päällikkö Anna Hyrske.

Ympäristökysymysten huomioiminen kuuluu olen-

naisen osana Ilmarisen sijoitustoimintaan ja näkyy myös

omistajapolitiikassa.

”Salkunhoitajamme arvioivat ilmastonmuutokseen

liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tehdessään sijoituspää-

töksiä. Käytännössä pohdimme esimerkiksi sitä, miten

sääolosuhteiden muutokset vaikuttavat tiettyjen toimialo-

jen yritysten liiketoimintaan tai kuluttajien käyttäytymi-

seen”, Hyrske kertoo.

un joku on oikein hyvä työssään, hänet yleensä ennen pitkää ”palkitaan”

ylennyksellä pomohommiin. Tapa on työelämässä niin normaali, että se on

lähes normi.

Palkitsemismenetelmänä se on kuitenkin vähintäänkin omituinen.

Usein se nimittäin tarkoittaa enemmän ja entistä tylsempiä töitä, joihin

alkuperäisessä hommassa loistaneella ei välttämättä ole edes kummoi-

sia edellytyksiä.

Palavereiden määrä moninkertaistuu, tulee loputonta lomakerumbaa, ylityökorvaukse-

tonta kokonaistyöaikaa ja kalliimpi älypuhelin, jonka vikinään on reagoitava iltaisin ja lomalla.

Lisäksi se saattaa irtaannuttaa työntekijän täysin niistä entisistä tehtävistään, jotka hän

todella osasi ja joissa hän oli hyvä.

JOSTAIN SYYSTÄ YLENTÄMINEN on suomalaisessa työelämässä lähes ainoa

hyväksytty keino maksaa ihmiselle enemmän palkkaa. Se tarkoittaa sitä, että

meillä on valtavasti huonoja pikkupomoja, joista olisi erinomaisen paljon

enemmän hyötyä, jos he tekisivät entistä työtään isommalla liksalla.

Toinen keino palkankorotukseen on tietysti se, että nuhjustelee

samassa työpaikassa 40 vuotta ja keräilee itselleen yleiskorotuksia.

Suomalaisessa työelämässä ei useimmiten makseta työn laadusta

eikä edes määrästä vaan ajasta, joka työpaikalla lonnitaan, sisällöstä

viis.

Työelämäpamput puhuvat mielellään siitä, että raha ei ole

ainoa keino kannustaa työssä. Ei se olekaan.

TÄMÄ KAUNIS AJATUS koskee tietysti ainoastaan työntekijöitä,

sillä mitä isommista johtajista puhutaan, sitä vähemmän heitä

houkutellaan virikeseteleillä ja kivalla työympäristöllä, jossa

on somisteena säkkituoleja ja tarjolla ilmaista juhlamokkaa.

Silti suomalainen työläinen nimeää lähes aina pari muuta

asiaa, kuten työn sisällön ja mukavat työkaverit palkan edelle,

kun häneltä kysytään työntekemisen tai työssäviihtymisen

motivoivia tekijöitä. Duunari on vähän turhan hurskas.

Koska tietysti töitä tehdään ensisijaisesti rahan takia. Joka

muuta väittää, on joko hullu tai miljonääri. Raha ei toki ole

ainoa keino palkita, eikä se välttämättä edes motivoi, jos jou-

tuu tekemään jotain omasta mielestään turhaa ja vielä huonon

pomon alaisuudessa. Mutta on se silti pätevin keino, kun ollaan

aikuisten työelämässä. Ja eikö huonossa taloustilanteessa pitäisi

nimenomaan kannustaa niitä hyviä työntekijöitä.

SAMAPALKKAISUUS ON HYVÄ ASIA. Siis periaatteessa sukupuolten

välillä. Mutta kyllä saman työn tekijöille saa maksaa eri palkkaa, jos

toinen tekee sen huomattavasti paremmin kuin toinen.

Eikä vain saa, vaan pitää.

VIRPI SALMI

Samasta työstä eri palkka

31 Virpi Salmi

K

Jostain syystä ylentäminen on suomalaisessa työelämässä lähes ainoa hyväksytty keino maksaa ihmiselle enemmän palkkaa.

KU

VA V

ILLE

JU

UR

IKK

ALA

Kirjoittaja on vapaa toimistotyöläinen, jolla on kipakoita mielipiteitä asiasta kuin asiasta.

Tervetuloa Tilaisuudet

KATSO TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUDU MUKAAN OSOITTEESSA WWW.ILMARINEN.FI/TILAISUUDET

Varhaista välittämistä 2.0 -koulutus on

tarkoitettu sinulle, joka tarvitset varhaista

välittämistä työssäsi. Päivän aikana opit

kuinka nostaa ongelmat esiin työyhteisössä

ja ohjata asiat takaisin oikeille raiteilleen.

Tule mukaan oppimaan ja osallistumaan!

kehittymään

KEVÄÄN KOULUTUKSET JÄRJESTETÄÄN:Turku 11.4.Jyväskylä 16.5.

VARHAISTA VÄLITTÄMISTÄ 2.0

”Varhaisen välittämisen koulutus on kestosuosikki, joka pysyy seminaaritarjonnassamme vuodesta toiseen.” KATJA-MARIA ATSAR, TYÖHYVYINVOINTIPÄÄLLIKKÖ, ILMARINEN

Koulutuksen vetävät Ilmarisen työ-hyvinvointipäälliköt. Apuna työelämän kohtaamisten simuloinnissa ovat Stella Polariksen näyttelijät.

Onko työyhteisössäsi paljon sairauspoissaoloja? Jättääkö alaisen työpanos toivomisen varaa?

Vaivaako työpaikkaasi huono henki ja motivaatio-ongelmat?

Documents

Ilmarinen 1/2013