HYVINVOIVA LAPSI

”…että sillä on hyvä olla”

- miten toimimme arjen käytännöissä

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ

ARJEN KÄYTÄNTÖJEN OPAS 2011 Työryhmä:

Kristiina Korpi

Helena Laitila

Kati Mäki

Sari Suhonen

tekninen toteutus: Lapsen hyvä arki-hanke, Elina Kattilakoski

2

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuva

Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma (käytetään myöhemmin myös nimitystä

VASU):

• Kirjataan tähän kansioon.

• Kansio on esillä tiimin palavereissa. Siihen kirjataan tiimin sopimukset,

miten toimimme.

• Yksikön omaleimaisuuden tulee näkyä.

• Käsitteet avataan yhteisissä keskusteluissa.

• Sopimuksia muutetaan toimintakauden kuluessa tarvittaessa.

• Kansio on samalla perehdytyksen väline sijaisille ja opiskelijoille.

3

Sisältö

1. Arvopohja ........................................................................................................................................................... 5

1.1 Kallion arvot ...................................................................................................................................................... 5

1.2 Kallion varhaiskasvatuksen arvot ....................................................................................................................... 6

1.3 Yksikön arvot ..................................................................................................................................................... 7

1.4 Visio - toiminta-ajatus – huoneentaulu .............................................................................................................. 8

2. Toimiva arki –toiminnan suunnittelu ................................................................................................................... 9

2.1.Lapsen varhaiskasvatuspolku........................................................................................................................... 10

3. Hyvinvoiva lapsi .................................................................................................................................................... 13

3.1. Perushoito kasvun tukena .............................................................................................................................. 13

3.1.1. Ruokailu ...................................................................................................................................................... 14

3.1.2. Pukeutumistilanteet ja ulkoilu ..................................................................................................................... 16

3.1.3. Lepo ja hiljentyminen .................................................................................................................................. 18

3.1.4. Henkilökohtainen hygienia .......................................................................................................................... 20

3.2. Lapselle tyypilliset tavat toimia ....................................................................................................................... 22

3.2.1. Leikkiminen ................................................................................................................................................. 22

3.2.2.Liikkuminen .................................................................................................................................................. 24

3.2.3.Tutkiminen ................................................................................................................................................... 26

3.2.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ...................................................................................................... 28

3.3. Oppimisen ilo ................................................................................................................................................. 30

3.4. Oppiminen ja sisällöt ...................................................................................................................................... 30

4. Ammattitaitoinen kasvattaja ................................................................................................................................. 31

4.1.Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus .............................................................................................. 32

4.1.1.Koti-tai pienryhmissä toimiminen ................................................................................................................. 32

4.2. Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde ....................................................................................... 34

4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö .............................................................................................................. 36

4.4. Varhainen puuttuminen -kun huoli herää ....................................................................................................... 37

5. Osallistuva vanhempi ............................................................................................................................................ 39

5.1. Kasvatuskumppanuus ..................................................................................................................................... 39

4

6. Moniammatillinen yhteistyö ................................................................................................................................. 40

Lähteet ..................................................................................................................................................................... 41

Liitteet ...................................................................................................................................................................... 42

”Kuuntele, katsele ja ole vuorovaikutuksessa.”

5

1. Arvopohja

1.1 Kallion arvot

Luottamus

Henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Perheen asioista ei puhuta lasten eikä muiden perheiden tai

ulkopuolisten kuullen. Perheet voivat luottaa siihen, että heidän lastaan koskevat asiat otetaan aina

ensin puheeksi vanhempien kanssa. Vanhemmista ja perheistä puhutaan kunnioittavasti.

Oikeudenmukaisuus

Perheitä ja lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Jokaisella lapsella, perheellä ja

työntekijällä on oikeus tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Jokaisen työyhteisön jäsenen velvollisuus on

ylläpitää hyviä työyhteisötaitoja.

Osaaminen

Varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamista ohjaa perheiden tarpeet. Henkilöstö tuntee päivähoitoa

säätelevät asiakirjat ja oman paikkakuntansa varhaiskasvatuksen palvelut. Jokainen työntekijä

huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä ja osallistuu täydennyskoulutuksiin

vähintään kolme päivää vuodessa.

Vastuullisuus

Toiminnan kehittäminen ja arviointi on koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteinen asia. Kasvattajatiimi

vastaa yhteisönsä pedagogisesta toiminnasta, arvioi ja kehittää sitä jatkuvasti. Palvelun sisäisiä

ongelmatilanteita ei sälytetä vanhemmille.

6

1.2 Kallion varhaiskasvatuksen arvot

Laaditaan Kallion varhaiskasvatuksen arvot

7

1.3 Yksikön arvot

Laaditaan yksikön/ ryhmän varhaiskasvatuksen arvot

8

1.4 Visio - toiminta-ajatus – huoneentaulu

Laaditaan varhaiskasvatuksen visio ja toiminta-ajatus

9

2. Toimiva arki –toiminnan suunnittelu

Rakenteet (ryhmät, toiminnat, käytännöt, vastuut, pienryhmätoiminta jne.)

Palaverikäytännöt, tiimit

Suunnittelu, arviointi, kehittäminen, toiminta (jatkuva prosessi)

Yksikön/ryhmän pedagogiset painopistealueet

10

2.1.Lapsen varhaiskasvatuspolku

PÄIVÄHOIDON ALOITUS

kotikäynti lapsen

kotiin ja

tutustumiskäynnit

lapsen

hoitopaikkaan

molemminpuolinen

tutustuminen ja

tiedon vaihto

LAPSEN

VARHAISKASVATUS-

SUUNNITELMAN

LAATIMINEN (lapsen vasu)

laaditaan 1-2 kk

kuluttua hoidon

aloittamisesta

vanhempien ja

varhaiskasvattajan

huomiot lapsesta

RYHMÄN LASTEN

VASUISTA NOUSEVIEN

VAHVUUKSIEN JA

TARPEIDEN

KOKOKOAMINEN

RYHMÄN / YKSIKÖN

VASUN LAATIMINEN

lapsikohtaiset

vasut pohjana

toiminnan

suunnittelussa

tilaa lasten

omille ideoille

työskentely

pienryhmissä

RYHMÄN VASUN SIIRTÄMINEN

ARKIPÄIVÄN TOIMINNAKSI

ryhmän vasu pohjana

toiminnan suunnittelussa

painopisteet vaihtelevat

sopimukset arjen

käytännöistä ja

toimintatavoista

LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITELMIEN LAATIMINEN

toimii tiedotteena myös

vanhemmille: mitä painotamme arjessa, mitä tapahtumia jne.

VALTAKUNNALLISEN

VARHAISKASVATUS-

SUUNNITELMAN

PERUSTEET

Kallion VASU

Yksikön VASU

Esiopetuksen OPS

ARVIOINTI

11

Päivähoidon aloitus

o Molemminpuolinen tutustuminen ja tiedon vaihto jo ennen varsinaisen hoitosuhteen alkua.

o Kotikäynti lapsen kotona sovittaessa. Vanhemmilla mahdollisuus käydä hoitopaikassa aluksi ilman lapsia.

o Vanhemmille tietoa päivähoidon arjesta, kasvatuskumppanuudesta, vasusta ja sen keskeisistä periaatteista.

o Henkilöstölle tietoa lapsesta, perheestä, toiveista. o Kaavakkeet liitteenä.

Lapsikohtainen havainnointi

Henkilöstön tehtävänä on havainnoida lapsen kehitystä systemaattisesti ja tietoisesti sekä ottaa

havainnointitieto huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhdessä vanhempien kanssa tehtävässä

varhaiskasvatussuunnitelmassa (Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunniltelman perusteet 2005).

o Ensin havainnoidaan ja sitten vasta suunnitellaan:

mitä tietoja ja taitoja lapsella jo on

mitä tietoja ja taitoja lapsi on opettelemassa (lähikehityksen vyöhyke)

mitkä asiat kiinnostavat

missä tuen tarvetta

edellyttää systemaattista havainnointia

toimivat havainnointityökalut (lomakkeet).

Lapsikohtaisten VASU:jen laatiminen

o Kotikäynti on ensimmäinen osa lapsen VASU:a.

o Vasu eli lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan 1-2 kk hoidon aloittamisesta.

o Sen pohjana ovat lasta koskevat havainnot ja niiden pohjalta käytävä keskustelu

vanhempien kanssa.

”Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja

tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja yksilöllisen

tuen ja ohjauksen tarpeet”.

Tavoitteet asetetaan kasvattajille, ei lapselle = miten toimimme edistääksemme

lapsen oppimista ja kasvua kaikissa arjen tilanteissa.

Liitteenä lapsen vasu-lomakkeet

12

Yksikön/ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen

o Ryhmän lasten vasuista nousevien vahvuuksien ja tarpeiden koonti.

o Ryhmävasu on toiminnan suunnittelun ja arjen käytäntöjen perustana. Pedagogiikan

kannalta ei ole oleellista yksittäiset tapahtumat vaan arjen käytännön ratkaisut

kokonaisuudessaan.

o Kasvattaja kokoaa lasten vasuista tavoitteet omalle toiminnalleen, ”näin me sen

teemme”.

o Kasvattaja havainnoi lasten kiinnostuksen kohteita, vahvuuksia tarpeita ja

käyttäytymistä ja jättää tilaa lasten omille ideoille.

o Ryhmän vasun tulee vastata sisällöllisesti valtakunnallista ja kuntayhtymän vasua.

o Kasvattaja suunnittelee, kehittää ja arvioi vasun toteutumista arjessa:

lapsikohtaisissa keskusteluissa vanhempien kanssa

kasvattajatiimeissä

vanhempainilloissa

henkilöstön ja esimiehen välisissä pedagogisissa keskusteluissa.

o Kasvattaja tarjoaa lapselle/ lapsiryhmälle riittävästi oppimiskokemuksia.

o Kasvattaja huolehtii siitä, että sisältöön tiivistyy lapsiryhmän tarpeet ja vanhempien

toiveet suhteessa vasun keskeisiin periaatteisiin.

13

3. Hyvinvoiva lapsi

Jotta lapsi voi hyvin, päivähoidossa tulee olla turvallinen, kiireetön, kannustava ja positiivinen

ilmapiiri:

o Kasvattaja osoittaa ilahtuvansa lapsen tapaamisesta lapsen tullessa päivähoitoon.

o Kasvattaja kuuntelee lasta keskittyen (katse, kosketus, jakamaton huomio) ja vastaa

lapsen kysymyksiin ja pyyntöihin.

o Kasvattaja reagoi lapsen tunteisiin ja tarpeisiin.

o Kasvattaja antaa päivittäin jokaiselle lapselle myönteistä palautetta.

o Kasvattaja ohjaa lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toinen toisensa kunnioittamiseen.

o Kasvattaja puuttuu kiusaamistilanteisiin välittömästi.

o Kasvattaja arvostaa lasta ja hyväksyy hänet omana itsenään.

o Kasvattaja rohkaisee lasta valitsemaan toimintojaan, toteuttamaan ideoitaan,

kokeilemaan ja yrittämään lapselle sopivin haastein.

o Kasvattaja kiinnittää huomion ensisijaisesti lapsen onnistumisiin.

o Kasvattaja vaalii lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja muihin lapsiin.

o Omahoitajuus/pienryhmätoiminta menetelmänä tukee em. tavoitteita.

3.1. Perushoito kasvun tukena

Toteutuminen edellyttää, että:

o Lapsen päivärytmi muodostuu yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Päivän aikana lapsella

on mahdollisuus leikkiä, ulkoilla ja liikkua, levätä, ruokailla ja saada hyvää perushoitoa.

o Lapsi saa toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti oman rytminsä ja

valmiuksiensa mukaan.

o Kasvattaja varmistaa sen, että perushoitotilanteet ovat rauhallisia ja kiireettömiä.

o Perushoitotilanteille on laadittu hoidolliset, kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet

ja ne näkyvät toiminnassa.

o Arki toimii, kun jokaista hetkeä arvostetaan.

o Omatoimisuus, kiireetön päivärytmi, perushoito, tarinat, sylihetket ja lepo ovat

arvokkaita. Jokainen kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne lapsen kanssa on

merkityksellinen.

14

3.1.1. Ruokailu

Päivähoidossa tarjotaan ravintosuositusten mukaiset ateriat.

Valvonta-ateria (KVTES:in mukainen luontaisetuateria) syödään yhdessä lasten kanssa ja

ruokailutilanteessa kasvattaja keskittyy lasten ohjaamiseen.

Kasvattaja ohjaa lasta terveellisiin, monipuolisiin ravintotottumuksiin ja ruuan

kunnioittamiseen. Kasvattaja toimii mallina ohjaten hyviin tapoihin ja toisten

huomioonottamiseen. Lasten, perheiden tai tiimin sisäisistä asioista ei keskustella

yhteisissä ruokailutilanteissa.

Ruokailutilanne on myönteinen yhdessäolotilanne, jossa lapsi kokee mielihyvää ja

turvallisuutta. Ruokailutilanteisiin ei kuulu pakottamista tai rangaistuksia. Lasta ei syötetä

väkisin eikä häntä istuteta pitkiä aikoja ruoka-annoksen ääressä ”maistamassa”.

Kasvattaja ohjaa ruokapöytäkeskusteluja laajentaen lapsen tieto- ja käsitevarastoa.

15

• Miten teemme kaikista aterioista mahdollisimman mukavia ja viihtyisiä?

• Mitä myönteisiä keinoja käytämme, että lapsi oppii maistamaan eri makuja?

• Miten kasvattajat osallistuvat päivän eri ruokailutilanteisiin?

• Miten kasvattaja ohjaa ruokailua? Missä he syövät?

• Mitä lapsi saa tehdä itse?

16

3.1.2. Pukeutumistilanteet ja ulkoilu

Päivähoidossa ulkoillaan päivittäin.

Uloslähtö, vaatetuksen valitseminen ja pukeminen on kohtaamista ja yhdessäoloa sekä

oppimistilanne.

Wc-toimiin, pukemiseen ja uloslähtöön varataan riittävästi aikaa.

Lapsen itsenäistä yrittämistä ja selviytymistä tuetaan antamalla aikaa, kannustusta ja

sopivasti apua.

Ulkoilun aikana toteutuvat kaikki lapselle tyypilliset tavat toimia; leikki, liikkuminen,

tutkiminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen.

Lasta opastetaan luonnon ja elinympäristön vaalimiseen.

Ulkoilutilanteita ja lähiympäristöä käytetään monipuolisesti lapsen motoristen taitojen

harjoittamiseen ja luonnonilmiöitä ja ympäristöä koskevan tiedon lisäämiseen.

Ulkoilla voi myös pienryhmissä ja porrastetusti.

17

Pukeutumistilanteet:

• Miten järjestämme niin, että lapsi saa itse yrittää – omatoimisuuden tukeminen?

• Miten lasta huomioiva ja kiireetön uloslähtö toteutetaan? Miten vältämme kaaoksen?

• Miten uloslähtö toteutetaan porrastaen?

• Miten teemme pukeutumistilanteesta oppimistilanteen?

Ulkoilu:

• Miten järjestämme ulkoilun?

• Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan mahdollistamaan ohjattua leikkiä ja toimintaa myös

ulkona?

• Miten ulkoilun pedagogiset mahdollisuudet toteutetaan?

• Miten kasvattajat suhtautuvat ulkoiluun – onko ulkoilu mahdollisuus vai pakko?

18

3.1.3. Lepo ja hiljentyminen

Lapsella on oikeus riittävään lepoon. Hiljentyminen, rentoutuminen ja päiväunet kuuluvat

pienen lapsen elämään. Kasvattaja huolehtii lapsen riittävästä levosta ja

rauhoittumismahdollisuudesta. Hoitopaikan käytännöistä ja lapsen yksilöllisistä tarpeista

keskustellaan vanhempien kanssa.

Kasvattaja huolehtii lepohetken turvallisesta tunnelmasta ja luo turvallisuutta lapsen

omalla unilelulla ja antamalla jokaiselle lapselle aikuisen läheisyyttä ja hellyyttä.

Lepohetkeen liitetään satujen ja tarinoiden lukemista ja/tai musiikkia.

Kasvattaja ei tarpeettomasti pitkitä tai katkaise lapsen päivälepohetkeä.

19

• Miten päivälepo on järjestetty?

• Miten järjestämme tunnelmaltaan rentouttavan lepohetken?

• Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan valvomaan lepohetkeä?

• Kuinka monta kasvattajaa tarvitaan tekemään lepohetkestä turvallisen ja rauhallisen?

• Millaisia periaatteita noudatamme päivälevon suhteen? Herätetäänkö lapsia kesken

unien?

20

3.1.4. Henkilökohtainen hygienia

Kasvattaja tukee lapsen iän ja taitojen mukaista itsenäistä selviytymistä.

Kasvattaja huomioi lapsen herkkyyskauden kuivaksi oppimisessa toimien tiiviissä

yhteistyössä vanhempien kanssa.

Kasvattaja keskustelee lapsen kanssa käsienpesun merkityksestä, opastaa ja valvoo

käsienpesua.

Kasvattaja kunnioittaa lapsen yksityisyyttä wc-tilanteissa.

Kasvattaja opastaa lasta huolehtimaan vaatteistaan, siisteydestään ja ympäristöstään.

Opastetaan vanhempia pesemään lapsensa kädet päivähoitoon tullessa ja myös kotona

päivähoidon jälkeen.

Käsidesiä voi käyttää valvotusti.

21

• Miten lapsen omatoimisuutta tuetaan eri ikävaiheissa?

• Kuka huolehtii lasten käsienpesusta?

22

3.2. Lapselle tyypilliset tavat toimia

Leikkiminen

Liikkuminen

Tutkiminen

Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu

3.2.1. Leikkiminen

Kasvattaja huolehtii, että lapsella on päivittäin mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin.

Kasvattaja havainnoi lasten leikkiä säännöllisesti, tuntee leikin kehitysvaiheet, lasten

kulttuuria ja lasten ajankohtaisia mielenkiinnon kohteita.

Kasvattaja kuuntelee lasten suoria ja epäsuoria leikkialoitteita ja auttaa lapsia leikkien

toteuttamisessa.

Kasvattaja on aktiivisesti läsnä lasten leikkitilanteissa ja käyttää suoraa mukana

leikkiminen ja/ tai epäsuoraa leikin ohjausta leikkivälineet, materiaalit, tilat, aika, sadut,

retket.

Kasvattaja huolehtii leikkiympäristön tietoisesta luomisesta, rikastuttamisesta,

ylläpitämisestä ja uudistamisesta huomioiden lapsen leikin kehitysvaiheen ja

kiinnostuksen kohteet.

Kasvattaja huolehtii että leikkivälineillä on omat paikkansa, josta lasten on helppo löytää

ne ja palauttaa leikin loputtua takaisin.

Kasvattaja ottaa lapsen mahdollisuuksien mukaan leikkiympäristön suunnitteluun.

Kasvattaja laajentaa leikkiympäristöä myös lähiympäristöön ja luontoon.

Kasvattaja varmistaa tiimi- ja pienryhmätoiminnalla jokaiselle lapselle mielekkäät leikit ja

leikkikaverit.

23

• Kenen ehdoilla toimimme?

• Kuulemmeko lasten aloitteet ja ehdotukset?

• Huomioimmeko lasten erilaiset tarpeet?

• Missä tilanteissa ohjattu toiminta on tarpeellista ja missä ei?

• Mahdollistuuko pitkäkestoinen leikki?

• Annammeko tilaa lasten omille projekteille ja puuhille?

• Miten kasvattajat osallistuvat leikkiin?

• Millaisia teemoja ja projekteja aiomme lasten kanssa toteuttaa?

• Millaisen oppimisympäristön rakennamme?

24

3.2.2.Liikkuminen

Hyvä liikkumisen ympäristö vahvistaa lapsen luontaista halua liikkua ja herättää halua opetella

uusia liikunnallisia taitoja. Ympäristö on sopivan haasteellinen ja liikkumaan ja leikkimään

innostava.

Kasvattaja tarjoaa lapselle mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen, on aktiivisesti läsnä

lasten liikuntatilanteissa ja huolehtii liikkumiseen innostavasta ympäristöstä:

o eri ikäisille sopivia liikuntavälineitä

o tiloja voi muunnella.

Kasvattajan tehtävänä on poistaa liikuntaa rajoittavia esteitä ja opettaa turvallista liikkumista.

Kasvattaja järjestää säännöllisesti myös ohjattu liikunta.

Kasvattaja hyödyntää liikkumiseen pihaa, ympäröivää luontoa ja läheisiä liikuntapaikkoja.

Kasvattaja havainnoi lapsen motorista kehitystä säännöllisesti ja ottaa havainnot huomioon liikunnallisen toiminnan suunnittelussa.

Kasvattaja tukee pienten lasten liikunnallisten taitojen kehittymistä perushoitotilanteissa ja leikin varjolla: lorut, laululeikit, satujumppa, musiikkiliikunta jne.

25

Liikkuminen

26

3.2.3.Tutkiminen

Tutkiminen on lapselle luontaista toimintaa syntymästä saakka. Tutkimalla lapsi tyydyttää

uteliaisuuttaan ja ottaa vähitellen maailmaa haltuunsa.

Kasvattaja innostuu tutkimaan yhdessä lapsen kanssa.

Kasvattaja ihmettelee, pohtii, hämmästelee ja ihastelee maailman monimuotoisia ilmiöitä

yhdessä lapsen kanssa.

Kasvattaja antaa aikaa lapsen omaehtoiselle tutkimiselle ja ihmettelylle.

Kasvattaja kuuntele ja tarttuu lasten kysymyksiin ja ihmettelyn aiheisiin, eikä anna

valmiita vastauksia.

Kasvattaja hyödyntää ympäröivää luontoa ja materiaaleja tutkivan toiminnan

lähtökohtana.

Kasvattajalla on ymmärrys siitä, miten hän voi omalla toiminnallaan herättää tai ylläpitää

lapsen luontaista uteliaisuutta yhteisissä oppimis-, hoito- ja kasvatustilanteissa.

27

Tutkiminen

28

3.2.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Lapsi on luonnostaan luova ja haluaa ilmaista itseään monin eri tavoin.

Lapsi tutustuu itseensä ja ympäröivään maailmaan kaikilla aisteillaan ja on onnellinen

saadessaan ilmaista itseään ja kokemuksiaan.

Kasvattaja antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle.

Kasvattaja antaa lapselle mahdollisuuden toimia monipuolisesti taiteen eri alueilla esim.

maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, tanssia, näytellä, askarrella, ommella,

nikkaroida, kuunnella, keksiä satuja ja runoja ym.

Kasvattaja ohjaa, tarjoaa mahdollisuuksia, materiaaleja ja välineitä.

Kasvattaja arvostaa ja dokumentoi lasten tuotoksia.

Tärkeää on, että kasvattaja tarjoaa toiminnan iloa ja ilmaisun vapautta.

29

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

30

3.3. Oppimisen ilo

Lapsi on syntymästään saakka utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Mielekäs

oppiminen ja oppimisen ilo perustuvat lapsen sisäiseen oppimishaluun, jota säätelee lapsen

aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä mielenkiinnon kohteet.

Kasvattaja sitoutuu lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita

toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan.

Kasvattaja luo ympäristön, jossa:

o Lapsella on mahdollisuus olla aktiivinen ja kiinnostunut.

o Lapsella on mahdollisuus vuorovaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa.

o Lapsi saa toimia itselleen mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla.

o Lapsella on mahdollisuus yrittää ja harjoitella.

3.4. Oppiminen ja sisällöt

Kokemuksellisuus ja tiedon henkilökohtaisuus ovat lapsen oppimiselle tärkeämpää kuin

kasvattajan rakentamat opetukselliset kokonaisuudet. Lapsen tapa havaita asioita ja

kiinnostua niistä on erilainen kuin aikuisella.

Oppiakseen aidosti jotakin uutta, tiedon tulee koskettaa ja puhutella lasta. Päivä on

täynnä tapahtumia ja jokainen hetki synnyttää lapsissa ja kasvattajissa uusia kokemuksia.

Näiden tapahtumien havainnoiminen ja pohtiminen tuottaa tietoisuutta.

Pienen lapsen oppiminen tapahtuu aina vuorovaikutuksen kautta, kun lapsi ja kasvattaja

kohtaavat jakaakseen kokemuksiaan, käsityksiään ja tietojaan.

Lapsen tapa oppia on kokonaisvaltaista ja pitkälle lapsen mielentilojen ja kiinnostuksen

kohteiden sanelemaa.

31

4. Ammattitaitoinen kasvattaja

Kasvattajat ovat osa vasua.

Jotta varhaiskasvatuksessa voi toteutua yksittäisten lasten tarpeiden huomiointi, aikuisen

tulee:

o osata viedä suunnitelmat käytäntöön

o tietää kehityksestä ja suunnittelusta

o olla tietoinen siitä mitä ja miksi tekee

o olla tietoinen omasta roolimallista

o kokeilla erilaisia vaihtoehtoja toiminnalle

- Eeva-Liisa Kronqvist –

32

4.1.Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus

Henkilöstön kasvatustietoisuus ja pedagoginen osaaminen

Työyhteisön tavassa toimia on kyse tietoisista pedagogisista valinnoista. Minkälaisista

kokonaisuuksista lapsen päivä koostuu ja milloin hänellä on aikaa keskittyä tekemisiinsä

kaikessa rauhassa? Miten tuetaan ja mahdollistetaan pitkäjänteistä ja kiireetöntä

toimintaa? -Mikkola & Nivalainen 2010

4.1.1.Koti-tai pienryhmissä toimiminen

”Arki on valintoja”

Pienryhmätoiminnan perustana on vuorovaikutuksen suunnittelu ja mahdollistaminen.

Lapsi saa yksilöllistä huomiota ja tunteen että hänestä välitetään.

Rauhallinen arki pienessä ryhmässä lisää lapsen hyvinvointia. Myös työntekijöiden

hyvinvointi lisääntyy kun voi aidosti keskittyä yksittäisiin lapsiin.

Mitä pienemmässä ryhmässä lapsi voi olla, sen helpompaa ja turvallisempaa hänen on

hallita omaa toimintaansa, tulla yksilönä näkyväksi ja olla oma itsensä.

Pienessä ryhmässä lapsi voi toimia lähikehityksen vyöhykkeellä kasvattajan tukemana ja

kasvattajan on helpompi havainnoida ja suunnata lapsen toimintaa.

Kasvattaja voi keskittyä paremmin yhteen lapseen ja saada kokemuksen siitä, että on

oikeasti ehtinyt kohdata ryhmänsä lapsia. Kasvattajien osaaminen ja ammattitaito

vahvistuvat ja monipuolistuvat, kun jokainen pääsee vastaamaan omasta

pienryhmästään.

Kokemus pienestä ryhmästä saa lapsen tuntemaan yhteenkuuluvuutta.

33

Pienryhmätoiminta päiväkodissa

34

4.2. Vuorovaikutus; Kasvattajan ja lapsen välinen suhde

”Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka

tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.” Vasu 2004

Marjatta Kallialaa mukaillen:

Lapsen toimintaan vaikuttaa:

o Kasvattajan herkkyys huomata, mitä lapsi tarkoittaa.

o Sopivissa kohdissa kasvattajan väliintulo (lapsen aktivointi).

o Kasvattajan antamat mahdollisuudet lapsen omiin valintoihin (autonomia).

o Kts. Itsearviointi lopussa

Kasvattajana onnistuminen voidaan osoittaa tarkkailemalla lapsen hyvää oloa ja toimintaan

sitoutumista:

o Lapsen hyvä olo näkyy:

Lapsi on rentoutunut.

On energinen ja säteilee elinvoimaa.

On avoin ympäristölle ja läsnä oleva.

o Koska:

Tilanne vastaa hänen tarpeitaan.

Hänellä on myönteinen käsitys itsestään.

Hän voi ilmaista omat tunteensa.

Sitoutuneisuus:

o Sitoutuneisuus toimintaan on inhimillisen toiminnan ominaisuus, joka voidaan tunnistaa

keskittymisestä ja sinnikkyydestä.

o Toiminta sujuu kuin leikiten, tekijä nauttii, laittaa kaiken peliin, ajan ja paikan taju

häviää.

o Oppimisen edellytys on tietty määrä sitoutumista.

o Ominaista motivaatio, lumoutuminen ja osallisuus.

o Toiminta joka on sopivalla tavalla haastavaa ja vaikeaa – saa lapsen ponnistelemaan ja

kurkottelemaan.

o Liian vaikea turhauttaa, liian helppo ei myöskään haasta.

35

• Miten autamme lasta liittymään osaksi ryhmää?

• Miten autamme lasta saamaan kavereita?

• Miten toimimme, että jokainen lapsi saa jakamatonta huomiota?

36

4.3. Innostava varhaiskasvatusympäristö

Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus:

o Fyysiset tekijät: rakennetut tilat sisällä ja ulkona, lähiympäristö, toimintaan innostavat

materiaalit ja välineet (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen,

tutkiminen).

o Sosiaaliset tekijät: ryhmän ilmapiiri, vertaissuhteiden toimivuus, sosiaalisten suhteiden

kokonaisuus.

o Psyykkiset tekijät: kasvattajan ja lapsen välinen suhde: sitoutuminen ja herkkyys lapsen

tunteille ja tarpeille, lapsen aloitteiden huomioiminen, aktiivinen läsnäolo

=> emotionaalinen turvallisuus, lapsen hyvinvointi, oppimisen ilo.

Ympäristön muuntuvuus:

o Kasvattaja muokkaa ympäristöä lasten tarpeiden ja ajankohtaisten kiinnostusten

kohteiden mukaisesti.

Jatkuva arviointi:

o Kasvattajat havainnoivat ja arvioivat jatkuvasti ympäristön tarkoituksenmukaisuutta ja

toimivuutta.

Lapset osallistuvat leikkiympäristön suunnitteluun.

Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikki- ja toimintaympäristön suunnittelun

lähtökohtana:

o Kasvattaja huolehtii, että leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen ilmaisu ja kokeminen ja

tutkiminen mahdollistuvat.

o Välineitä ja materiaaleja on tarjolla lapsiryhmän tarpeita vastaavasti sisä- ja ulkotiloissa,

lähiympäristö on käytössä.

Turvallisuus:

o Kasvattaja huolehtii ympäristön emotionaalisesta ja fyysisestä turvallisuudesta (vrt.

turvallisuussuunnitelma).

Kasvattaja huolehtii pienryhmätoiminnan mahdollistumisesta.

Kasvattaja huolehtii ympäristön esteettisyydestä ja viihtyvyydestä erityisesti lasten

näkökulmasta.

37

4.4. Varhainen puuttuminen -kun huoli herää

Kasvattaja:

o Toimii aloitteellisesti, jotta lapsen vanhempien kanssa suunnitellaan tarvittavia

tukitoimia lapsen kehityksen tueksi.

o Kartoittaa tuen tarpeen, seuraa ja arvioi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

o Kirjaa havaintoja lapsen kehitykseen liittyen (lapsihavainnointi).

o Vastaa moniammatillisella työotteella kasvun ja oppimisen tuen tarjoamisesta

erityislastentarhanopettajan tuella kuntoutussuunnitelman mukaisesti.

o Rakentaa oppimisympäristön, joka tukee lapsen kehitystä.

38

PROSESSIKUVAUS LAPSEN KEHITYKSEEN LIITTYEN HUOLEN HERÄÄMISESTÄ JA

TUEN TARJOAMISESTA

Huoli havaitaan

• havannointi • havaintojen kirjaaminen • kasvattajan tai vanhemman

yhteydenotto kiertävään erityislastentarhaopettajaan (kelto) mahdollinen

Keskustelu lapsen vanhempien kanssa • vanhemmat ja kasvattajat yhdessä

suunnittelevat tukitoimia • tarvittaessa kelto mukana • jatkosuunnitelmasta tai –

toimenpiteistä sopiminen • jatkosuunnitelman kirjaaminen

Kasvattajien ja vanhempien

yhdessä sopimat käytännön

tukitoimet

Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma

• vanhemmat, päivähoito ja kelto yhdessä

Yhteys muihin

yhteystyötahoihin esim.

• lastenneuvola • perheneuvola • psykologi • puhe-, toiminta-,

fysioterapeutti • perhetyö • sosiaalityöntekijä • erikoissairaanhoito

Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma

• vanhemmat • päivähoito, kelto ja • muut yhteistyötahot

yhdessä

Tuki lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimisen suunnitelman mukaisesti

• säännöllinen seuranta ja arviointi

Huoli lievenee tai poistuu

• Tiedonsiirto uuteen hoitopaikkaan ja esiopetukseen &

• Tiedonsiirto esiopetuksesta perusopetukseen vanhempien kanssa sovittavalla tavalla

39

5. Osallistuva vanhempi

5.1. Kasvatuskumppanuus

Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja

päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta.

Kotikäyntilomake on päivähoidon aloituskeskustelun pohja. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta

perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi.

Koontilomake kotikäynneistä

Pienten lasten perushoitolomake (päiväkodit). Annetaan perheille koti/ tutustu-

miskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille ja käydään yhdessä läpi.

Perhepäivähoidossa hoitosopimus annetaan perheille koti/tutustumiskäynnillä

täytettäväksi. Lapsen havainnointilomake perhepäivähoidossa on hoitajan työväline, sitä ei

jaeta perheille.

Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös

vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta.

Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 –

vuotiaalle lapselle tyypillisiä tapoja toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden

avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunne-elämä tai kielen kehitys edellä

mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä.

Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus –kaavake

Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa

vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen

suunnittelua varten.

Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön

omaleimaisuus ja painotukset.

40

6. Moniammatillinen yhteistyö

Tähän lisätään myöhemmin tekstiä mm. neuvolasta + lastensuojelusta.

Tekstin kirjoittamisen prosessi työstettävänä ja valmistuu myöhemmin.

Tietoa: Veijola ja Honkanen

Yhteys ja jatkumo esiopetussuunnitelmaan , opetussuunnitelmaan.

41

Lähteet

Eeva-Liisa Kronqvist: Luento 4.6.2008: ”Taustaa ja aineksia vasun tekemiseen”

Mikkola-Nivalainen: ”Lapselle hyvä päivä tänään” 2010

Kuopion kaupunki: Kasvattajan opas

Marjatta Kalliala: ”Kato mua”

42

Liitteet

Lapsen vasu-lomakkeet

Perhepäivähoitajan havainnointilomakkeet

43

Herkkyys/sensitiivisyys eli aikuisen kyky tunnistaa lapsen tunnetiloja ja vastata niihin:

Täydellinen

sitoutuminen

Pääosin

sitoutunut,

jonkin verran

sitoutumaton

Ei oikein

kumpaakaan

Pääasiassa

sitoutuma-

tonta, jonkin

verran

sitoutunei-

suutta

Täydellisesti

sitoutumaton

HERKKÄ 5 4 3 2 1 EI-HERKKÄ

Kasvattaja:

Myönteinen

äänensävy

Negatiivinen

äänensävy

Myönteiset

eleet ja

katsekontakti

Ei tarjoa lapselle

syliä, lohtua,

läheisyyttä

Lämmin,

osoittaa

kiintymystä

Kylmä ja etäinen

Kunnioittaa ja

arvostaa lasta

Ei kunnioita lasta

Rohkaisee ja

kehuu

Kritisoi ja torjuu

lapsen

Tunnistaa

lapsen tarpeet

ja huolenaihet

Ei ole

myötämielinen

lapsen tarpeille ja

huolenaiheille

Kuuntelee ja

vastaa lapselle

Ei kuuntele tai

vastaa lapselle

Rohkaisee

lasta

luottamaan

Puhuu toisille

lapsesta ikään

kuin lapsi ei olisi

paikalla

44

Aktivointi eli kasvattajan kyky ja halu ohjata lapsen oppimisprosessia ja toimintaa aktiivisesti:

Täydellinen

sitoutuminen

Pääosin

sitoutunut,

jonkin verran

sitoutumaton

Ei oikein

kumpaakaan

Pääasiassa

sitoutumatonta,

jonkin verran

sitoutuneisuutta

Täydellisesti

sitoutumaton

AKTIIVINEN 5 4 3 2 1 EI -AKTIIVINEN

Kuuntelee,

havainnoi ja

vastaa lasten

toiminta-

aloitteisiin

Rutiininomai-

nen ote,

puuttuu

energia ja into

Ohjaa, motivoi,

rikastuttaa

lasten

toimintoja

tarkoituksen-

mukaisesti

Lapset leikkii ja

toimii

pääsääntöisesti

keskenään

Kuuntelee

lasten

kysymyksiä,

keskustelee,

pohtii ja

haastaa

pohtimaan,

tutkii yhdessä,

innostuu itse

Ei ole

aktiivisesti

läsnä, ei

rikastuta ja

ohjaa lasten

toimintoja ja

leikkejä

Huomioi lasten

kiinnostuksen

kohteet

ympäristössä ja

toiminnoissa

Ei innostu

yhteiseen

toimintaan,

pohdintaan,

keskusteluihin

On mukana

leikeissä ja

toiminnoissa

Rajoittaa,

vähentää

vuoropuhelua,

aktiivisuutta, ajattelua

45

Autonomia eli lapsille annettava vapaus ja vastuu , jossa toteutuu lapsen itsenäisyyden

asteittainen lisääminen:

Täydellinen sitoutuminen

Pääosin sitoutunut, jonkin verran sitoutumaton

Ei oikein kumpaa-kaan

Pääasiassa sitoutuma-tonta, jonkin verran sitoutunei-suutta

Täydelli-sesti sitoutuma-ton

ITSENÄISYYDEN

KEHITTÄMISTÄ

TUKEVA

ITSENÄISYYDEN

KEHITTYMISTÄ

RAJOITTAVA

Sallii lasten valita ja

tukee valintoja

Ei anna tilaa

lapsen valinnoille

ja kokeiluille

Tuottaa tilaisuuksia

kokeiluille

Ei rohkaise lapsen

ideoita

Rohkaisee lasten

aloitteellisuutta ja

vastuullisuutta

Ei anna lapselle

vastuuta.

Ei salli lasten

arvioida

tuotoksiaan,

oppimistaan,

toimintaansa

Rohkaisee lapsia

neuvottelemaan

riitatilanteista ja

säännöistä

Pakottaa jäykästi

sääntöihin ja

rajoituksiin,

neuvotteluja ei

sallita

46

1. Lapsen vasu muodostaa jatkumon, joka alkaa ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy siihen, kun lapsi jää pois hoidosta. 2. Kotikäyntilomake jaetaan yhteistyön prosessin hyväksi käynnistämiseksi myös niille, jotka eivät ole käyneet kasvatuskumppanuuskoulutusta. Kotikäyntikaavaketta ei jaeta perheille! Lomaketta voi halutessaan muokata yksinkertaisemmaksi. 3. Koontilomake kotikäynneistä 4. Havainnointilomake pienten lasten kotikäyntejä varten. Annetaan perheille kotikäynnillä/tutustumiskäynnillä täytettäväksi. Vanhemmat palauttavat päiväkodille/perhepäivähoitajalle ja käydään yhdessä läpi. 5. Lapsen tarinaa ohjeistetaan kirjoittamaan vapaamuotoisesti, mutta siihen annetaan myös vinkkejä, ettei se tunnu kirjoittamaan tottumattomalle liian hankalalta.

6. Kerätään kaavakkeelle yhdessä vanhempien kanssa (vanh + työntek havaintoja) 3-5 –vuotiaalle lapselle tyypillisiä tavoista toimia. Työntekijällä apukysymyksiä asioiden avaamiseksi. Miettivät myös sisältyykö esim. tunne-elämä tai kielen kehitys edellä mainittuihin vai tarvitaanko erillisiä kysymyksiä.

7. Kasvatuskumppanuus ja vanhemmuus –kaavake 8. Perushoitotilanteista oma sivu, jossa on tilaa kootuille havainnoille ja alapuolella tilaa yhdessä sovittaville tavoitteille ja sopimuksille. 9. Lomake, johon kootaan vanhempien ja työntekijöiden havainnot ja lapsen kanssa vuorovaikutuksessa syntyneet ideat ja ajatukset toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelua varten. 10. Kootaan ryhmän vasu yksittäisten lasten ja perheiden tarpeista. Vasussa näkyy yksikön omaleimaisuus ja painotukset.

47

Koontilomake kotikäynnin jälkeen:_______________________________________________ Päivähoitopaikka:_____________________________________________________________ Lapsi:_______________________________________________________________________ Lapsen sosiaaliturvatunnus:_____________________________________________________

Aika ja paikka__________________________________________________ Vanhemman allekirjoitus_______________________________________________ Työntekijän allekirjoitus________________________________________________

Tietoja ja havaintoja lapsesta:

Vanhempien toiveita ja odotuksia, sovitut asiat hoidon alkaessa:

Muita kotikäynnillä esille tulleita asioita/ huomioita:

48

ALKUHAASTATTELU ALLE 3-VUOTIAAT

Lapsen nimi_________________________________ Ikä___

Lapsen sosiaaliturvatunnus____________________________

PÄIVITTÄISET TOIMINNOT / PERUSHOITO

Ruokailu, lapseni… Ei vielä Harjoittelee Osaa

Syö itse

Juo nokkamukista

Juo mukista/ lasista

Käyttää lusikkaa

Käyttää haarukkaa

Syö hienojakoista ruokaa

Syö karkeaa ruokaa

Istuu omalla tuolilla syötettäessä

Maistelee mielellään uusia makuja

Huomioita:

Onko lapsellasi ruoka-aineallergioita?

Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi ruokailusta? ( Esim. Millainen ruokahalu lapsellasi on? Mistä ruoista

lapsesi pitää / ei pidä? Mistä tunnistaa, että lapsesi on nälkäinen / kylläinen? Onko hän tottunut käyttämään

ruokalappua?)

49

SIISTEYSKASVATUS

Lapseni… Ei vielä Harjoittelee Osaa

Pysyy osan päivästä kuivana

Käy potalla

Käy wc-pöntöllä

Pesee kädet

Huomioita.

Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi wc- ja siisteyskasvatuksesta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi iho erityistä

huomiota mm. atooppinen iho, ontelosyylät? Onko lapsesi maha löysällä / kovalla, johtuuko tämä esim. tietystä ruoka-

aineesta? )

50

LEPO

Lapseni… Ei vielä Harjoittelee Osaa

Nukahtaa itsekseen

Nukkuu yhdet päiväunet

Huomioita:

Mitä muuta meidän olisi tärkeää tietää lapsesi levosta? ( Esim. Tarvitseeko lapsesi nukahtaakseen unilelun , tutin tai

tuttipullon? Nukkuuko lapsesi useammat kuin yhdet päiväunet? Päiväunien pituus? Mistä huomaa, että lapsesi on

väsynyt? Miten lapsesi nukkuu yleensä yöt? Nukkuu päiväunet sisällä/ulkona, kaipaa aikuisen viereen nukahtaakseen?

Fluoritabletti annetaan päivähoidossa.

51

PUKEUTUMINEN JA RIISUUNTUMINEN

Lapseni…

Ei vielä Harjoittelee Osaa

Riisuu

Pukee

Huomioita:

Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi pukeutumisesta? ( Esim. Onko lapsesi tottunut käyttämään

kuravaatteita? Tarvitseeko lapsesi korvia erityisesti suojata ? ) Onko lapsesi viluinen vai tuleeko hänelle helposti

kuuma?

KIELELLINEN KEHITYS JA SOSIAALISET TAIDOT

LAPSEN VUOROVAIKUTUS, KIELELLINEN KEHITYS

Lapseni… Ei

vielä

Harjoittelee Osaa

Osaa kokonaisia sanoja

Puhuu kahden sanan lauseita

Puhuu useamman sanan lauseita

Puhe on ymmärrettävää

Kysyy

Vastaa kysymyksiin

Osaa keskittyä kuuntelemaan

Jaksaa odottaa omaa vuoroaan

Ymmärtää selkeitä lauseita ja ohjeita

Huomioita:

52

Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi vuorovaikutustaidoista ja kielellisestä kehityksestä?

(Esim. Miten lapsesi suhtautuu vieraisiin ihmisiin? )

LIIKKUMINEN

Lapseni… Ei

vielä

Harjoittelee Osaa

Konttaa

Seisoo tuetta

Kävelee

Juoksee kaatuilematta

Hyppää tasajalkaa

Huomioita:

Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi liikkumisesta? ( Esim. Millainen liikkuja lapsesi on: vauhdikas,

rauhallinen, utelias, ennakkoluuloinen? Millainen vaarantaju lapsellasi on? Kiipeileekö hän?)

53

LEIKKIMINEN JA TUTKIMINEN

Lapseni… Ei vielä Harjoittelee Osaa

Leikkii kontaktileikkejä aikuisen kanssa

Tutkii omatoimisesti ympäristöään

Leikkii rinnakkain kaverin kanssa

Leikkii kaverin kanssa yhteisleikkejä

Osaa jakaa tavaroita

Ilmaisee omaa tahtoaan

Osaa ottaa toiset huomioon

On kiinnostunut toisista ihmisistä, ympäristöstä

Kyselee, ihmettelee

Huomioita:

Mitä muuta meidän olisi tärkeä tietää lapsesi leikkimisestä ja tutkimisesta? ( Esim. Mitkä ovat lapsesi mielileikkejä

sisällä ja ulkona? Ketkä ovat lapsesi “parhaita” leikkikavereita?)

54

Mitä muuta tärkeää haluat kertoa lapsestasi tai perheestäsi? (Esim. Onko lapsellasi erityistä hoidon ja tuen tarvetta ja

onko hän jo mahdollisesti saanut hoitoa ja tukea? Onko lapsellasi todettuja allergioita tai sairauksia? Onko lapsellasi

säännöllinen lääkärin määräämä lääkitys ( mm. astma).

Tarina lapsestani.

Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa työntekijää oppimaan ja tuntemaan lapsesi.

Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla. ( Esim. Millainen lapsesi on? Mistä iloitset hänessä? Millainen

lapsesi on luonteeltaan? Mitä puuhaatte yhdessä? Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia hänellä on? Mistä lapsesi

erityisesti pitää ja nauttii? Onko jotain, mistä lapsesi ei pidä tai hän pelkää? Miten lapsesi suhtautuu pettymyksiin?

Lapsellesi tärkeitä ihmisiä? )

Paikka ja aika____________________________

Vanhemman allekirjoitus_____________________________________

Työntekijän allekirjoitus______________________________________

55

PERUSHOITOTILANTEET

Lapsen nimi______________________________ Ikä_______________

Lapsen sosiaaliturvatunnus__________________________________

Lapsen

varhaiskasvatussuunnitelma

Vanhempien

havaintoja

Päivähoidon

havaintoja

Lapsen hyvinvoinnin ja

oppimisen tukeminen

-tavoitteet ja yhteiset

sopimukset Ruokailu

Lepo

Siisteyskasvatus

Pukeminen ja riisuminen

Paikka ja aika____________________________________________

Vanhemman allekirjoitus___________________________________________________________

Työntekijän allekirjoitus____________________________________________________________

56

LAPSENI TAPA TOIMIA:

Lapsen nimi______________________________________ Ikä______________________ Lapsen sosiaaliturvatunnus_______________________________

LEIKKIMINEN:

SOVITTAVIA ASIOITA:

LIIKKUMINEN:

SOVITTAVIA ASIOITA:

PUHUMINEN JA ITSENSÄ ILMAISEMINEN:

SOVITTAVIA ASIOITA:

TUNTEIDEN ILMAISEMINEN:

SOVITTAVIA ASIOITA:

57

TOISTEN KANSSA TOIMIMINEN:

SOVITTAVIA ASIOITA:

…

…

Paikka ja aika____________________________

Vanhemman allekirjoitus_________________________________________________________

Työntekijän allekirjoitus__________________________________________________________

58

Tarina lapsestani / lapsistani

Lapsen nimi________________________________ Ikä___________________ Lapsen sosiaaliturvatunnus__________________________________________

Voit kirjoittaa mitä tahansa lapseesi ja perheeseesi liittyvää, joka auttaa hoitajaa saamaan

mahdollisimman hyvän käsityksen lapsesta. Kirjoita tarina tai kuvaa häntä muutamalla sanalla.

(Esimerkiksi Millainen lapseni on? Mistä iloitsen hänessä? Millaisia vahvuuksia hänellä on? Mitä

lapsi puuhailee kotona? Lapselle tärkeät ihmiset? Perheen mukavat yhteiset hetket? jne.)

59

Kasvatuskumppanuudesta ja vanhemmuudesta Miten toivotte, että lapsenne vastaanotetaan aamuisin? _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Millaisia asioita haluatte tietää lapsenne hoitopäivästä tai olemisesta hoidossa? _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Millaisiin asioihin haluatte vaikuttaa tai osallistua hoitopaikassa ja millä tavalla? _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Millaista yhteistyötä toivotte ryhmän muiden vanhempien kanssa? _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Millaisia vanhempainiltoja toivotte? _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Muita odotuksia ja yhteistyötoiveita? _____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Millaisten arvojen pohjalta toivotte lastanne kasvatettavan? Päivähoidolla on omat arvonsa ja päämääränsä kasvatuksessa ja siksi täytyy neuvotella, että kummankin tahon periaatteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Millaisia kasvatusperiaatteita perheessänne on?

esim. Millaisia sääntöjä ja sopimuksia perheessänne on? Miten toimitaan, kun perheenjäsenet rikkovat niitä? Onko vanhemmilla yhteinen näkemys kurinpidon keinoista? Miten lapsi saa kokea, että hänestä välitetään? Millainen rooli medialla on perheessänne? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Onko perheenne tämänhetkisessä elämäntilanteessa jotain sellaista, mikä vaikuttaa lapseen? Esim. muutto, vauva, ero, parisuhde, päihteet, väkivalta, suru…

_____________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Paikka ja aika________________________________________________ Vanhemman allekirjoitus__________________________________________________________ Työntekijän allekirjoitus___________________________________________________________

60

TIEDONSIIRTO RYHMÄN TOIMINTAA VARTEN

Lapsen nimi__________________________________ Ikä______________________

Lapsen sosiaaliturvatunnus________________________________

Vasu-keskustelussa

esille tulleista asioista:

Työntekijän havaintoja

lapsesta:

Tavoitteet:

Paikka ja aika__________________________________________ Vanhemman allekirjoitus___________________________________________ Työntekijän allekirjoitus____________________________________________

61

Ryhmä:___________________________________ 20__-20__

Lapsiryhmän kuvaus:

Ryhmän toiminnan tavoitteet (pohjautuen yksittäisten lasten tarpeisiin):

62

Miten saavutamme asetetut tavoitteet:

Haasteet/ kehittämisen kohteet:

63

Muuta huomioitavaa:

Paikka ja aika_________________________________

Työntekijän allekirjoitus____________________________________________________

64

HAVAINNOINTILOMAKE, ALLE 3-VUOTIAS (PERHEPÄIVÄHOITAJAN KÄYTTÖÖN)

Lapsen nimi_________________________________________ Lapsen ikä__________________ Havainnoija_________________________________________ PVM___________________________

PÄIVITTÄISTOIMINNOT /PERUSHOITO

Ruokailu:

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa:(lempiruoka, mistä ei pidä, ruuan

määrä, mahdolliset vaikeudet, tottumukset)

syö itse lusikalla

syö itse haarukalla

juo itse nokkamukista

juo itse lasista

maistelee rohkeasti uusia makuja

Siisteyskasvatus:

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa:

käyttää vaippaa

pysyy kuivana osan päivää

pysyy kuivana, käy potalla/pytyllä itsenäisesti

osaa kertoa tarpeensa

pesee kädet autettaessa

pesee kädet itsenäisesti

Lepo:

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa: (esim. unirituaalit, unirytmi…)

nukahtaa itsenäisesti

osaa rauhoittua ja hiljentyä

Pukeutuminen ja riisuutuminen

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa:

pukee itsenäisesti sisävaatteet

pukee itsenäisesti ulkovaatteet

65

riisuu itsenäisesti sisävaatteet

riisuu itsenäisesti ulkovaatteet

KIELELLINEN KEHITYS JA SOSIAALISET TAIDOT

Kielellinen kehitys ja ilmaisu

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa

ilmaisee itseään ääntelyllä ja eleillä

osaa kokonaisia sanoja/puhuu yhdellä sanalla

puhuu kahden sanan lauseita

puhuu kolme tai useamman sanan lauseita

ymmärtää selkeitä lauseita tai ohjeita

juttelee mielellään ja ottaa kontaktia puheen keinoin

osaa keskittyä kuuntelemaan

osaa kertoa päivän tapahtumista

Tunteiden ilmaiseminen ja pettymysten sietokyky

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa:

ilmaisee tunteita ilmeillä ja eleillä

osaa nimetä ja ilmaista tunteitaan sanoilla

osaa ottaa vastaan aikuisen lohdutusta

osaa sietää pettymyksiä aikuisen avulla

osaa hillitä kiukunpuuskia aikuisen avulla

osaa eläytyä toisen lapsen tunteisiin (empatiakyky)

Vuorovaikutus lasten ja aikuisten kanssa

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa:

pyrkii noudattamaan sovittuja sääntöjä

osaa pyytää anteeksi

osaa kiittää

osaa jakaa tavaroita

66

LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA

Leikkiminen: Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa

leikkii kontaktileikkejä aikuisen kanssa

tutkii leikin kautta esineiden käyttötarkoituksia

leikkii esittävillä esineillä yksin/rinnakkain hetken

leikkii pidempään, ketjuttaa esineleikkitoimintoja

käyttää leikissä korvaavia esineitä ja puhetta

harjoittelee mielikuvituksen käyttöä/rooliin eläytymistä

leikkii kuvitteellisia yhteisleikkejä

Liikkuminen Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa (aktiivisuus, harrastuneisuus…)

konttaa ja seisoo tuetta

kävelee itsenäisesti

kävelee taaksepäin

kävelee varpaillaan

juoksee kaatuilematta

pysäyttää vauhdin kaatumatta

muuttaa merkistä suuntaa

hyppää tasajalkaa

heittää ja ottaa kiinni palloa

nousee portaita vuorotahtiin

kierii aikuisen avustamana pehmeällä alustalla

kierii itsenäisesti

riippuu hetken aikuisen riiputtamana

riippuu hetken tangossa, jossa yltää varpaillaan alustaan

67

heilunta pienellä vauhdilla

keinuu istuallaan tavallisessa keinussa

Tutkiminen Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa: (kiinnostuksen kohteet, uteliaisuus, rohkeus…)

tutkii omatoimisesti ympäristöään

osaa esittää kysymyksiä

käyttää eri aisteja ympäristön tutkimiseen

Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen/hienomotoriikka

Osaa Orastava taito

Muuta huomioitavaa: (aktiivisuus, harrastuneisuus…)

piirtelee liituväreillä

piirtelee kynillä/tusseilla

piirtää kuvioita

leikkaa saksilla

tunnistaa perusvärejä

keskittyy kuuntelemaan musiikkia

laulaa mukana tutuja lauluja

liikkuu/taputtaa musiikin rytmissä

68

HAVAINNOINTILOMAKE 3-5 –VUOTIAS (PERHEPÄIVÄHOITAJAN KÄYTTÖÖN) Lapsen nimi ________________________________________________ Lapsen ikä_____________________ Havainnoija________________________________________________ PVM______________________

SOSIAALISET TAIDOT JA VUOROVAIKUTUS

osaa / orastava taito / harjoittelee / muuta huomioitavaa

leikkii yhteisleikkejä ja roolileikkejä toisten kanssa

lapsen asema leikissä (johtaa, myötäilee…)

sääntöjen noudattaminen leikeissä ja peleissä

vuoron odottaminen

erimielisyyksien ratkaiseminen

tavaroista huolehtiminen

suhtautuminen luottavaisesti aikuisiin ja lapsiin

solmii ystävyyssuhteita

huomioi toiset

vuorovaikutus aikuisen ja lasten kanssa

hyvät tavat

auttaa pyydettäessä toista

ilmaisee tunteitaan sanoilla, ilmeillä, eleillä

pettymyksen sietokyky

osaa iloita onnistumisesta

osoittaa myötätuntoa

ilmaisee omat tarpeensa

hillitsee kiukunpuuskansa

lapsen olemus yleensä

miten toimii, työskentelee yksin, pienryhmässä ja isossa ryhmässä

69

lapsen käsitys itsestä

omatoimisuus

itsenäisten päätösten teko

KIELELLINEN KEHITYS JA TIEDOLLISET TAIDOT

osaa ilmaista itseään puhumalla

ottaa osaa keskusteluun

kertoo päivän tapahtumista

kertoo ja kuvailee tapahtumia

kuuntelee keskeyttämättä toista

ymmärtää kuulemansa (sanalliset ohjeet, sadut..)

ymmärtää käsitteitä (ajan, paikan matemaattiset käsitteet)

lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti

laulaminen, loruttelu, rytmi, kielellä leikittely

mahdolliset kielenkehityksen erityspiirteet esim. epäselvä puhe, viivästynyt puheen tai kielenkehitys

TYÖSKENTELYTAVAT JA ILMAISU

keskittyy omaan toimintaan aikuisen kanssa, pienryhmässä ja isossa ryhmässä

antaa työrauhan muille

viihtyy yksikseen

lapsen käyttäytyminen yllättävissä tai erilaisissa tilanteissa esim. juhlat

aloitteellisuus ja luovuus

taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

muu itsensä ilmaiseminen

70

MOTORIIKKA, PÄIVITTÄISTOIMINNOT JA TERVEYS

liikkumisen tarve

kehontuntemus ja kyky käyttää kehoa

kävelee, juoksee, hyppii, kiipeilee mielellään

kestävyys liikkumisessa

halukkuus liikkumiseen ja erilaisten liikuntavälineiden käyttöön

kehon keskiviivan ylitys

kynäote ja kynän käyttö

saksiote ja saksien käyttö

kätisyyden vakiintuminen

kiinnostus ja innostus pöytätyöskentelyyn

osallistuminen iänmukaiseen pedagogiseen toimintaan

piirtää ikätasoisesti hahmoja ja muotoja

tekee palapelejä ikätasoisesti

itsenäisyys päivittäistoiminnoissa(pukeutuminen, ruokailu, siisteyskasvatus, lepo)

sopeutuminen säännölliseen päivärytmiin

lapsen levon/unen tarve

osaa levätä

antaa toisille leporauhan

Muuta huomioitavaa: