FORSSAN SEUDUN KOULUJEN · HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 54 Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla 55 Tukipalvelut ja yhteistyö

FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN

HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI

Päivitetty 2011

SISÄLTÖ JOHDANTO 7 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? 8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 9 Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista 9 HUOLEN PUHEEKSIOTTO 11 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT 12 Ryhmäkoot 12 Opetustunnit 12 Opetushenkilöstö 13 Opettajien peruskoulutus 13 Opettajien täydennyskoulutus 13 Oppilashuolto opettajan työssä 13 Oppilaanohjaus 13 Muu henkilöstö 14 Henkilöstön työnohjaus 15 Oppilashuollon tilaratkaisut 16 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 17 Viranomaisen tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset 18 Lastensuojelulaki 19 Lastensuojeluasetus 20 Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 20 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA 21 Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia 21 Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia 22 Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia 22 Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia 23 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA 25

3

Ryhmän toimintaperiaatteita 25 Kuvio 1: Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet 26 Hyvä oppilashuoltoryhmä 27 Ryhmän kokoonpano 28 Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä 28 Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä 30 Kuvio 2: Oppilaan asioiden käsittelyä koskevan suostumuksen pyytäminen 31 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi 32 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 33 Koulukuljetukset 33 Kouluruokailu 34 Poissaolot 36 Kuvio 3: Poissaolojen seuranta 38 Koulukiusaaminen 39 Päihteet ja huumeet 40 Koulutapaturmat 41 Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta 43 Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää 45 Poliisi ja perheväkivalta 46 Poliisin ja koulun yhteistyö 47 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 48 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 49 Yleinen tuki 49 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus 50 Tehostettu tuki 50 Pedagoginen arvio 51 Erityinen tuki 51 Pedagoginen selvitys 52

4

Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli) 53 Yksilölliset suunnitelmat oppimisen ja koulunkäynnin tukena 54 Oppimissuunnitelma 54 HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 54 Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla 55 Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa 55 ERITYISRATKAISUJA 55 Pidennetty oppivelvollisuus 55 JOPO, joustava perusopetus 56 Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta 56 OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN 57 Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon 57 Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille yläkoulun puolella 57 Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/koulutuksen järjestäjän opetukseen/ koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan 57 OPPILASHUOLLON PALVELUJA 58 Kouluterveydenhoitaja 58 Koululääkäri 58 Koulukuraattori 59 Koulupsykologi 60 Nuorisoneuvoja 61 MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA 62 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 62 Kuvio 6: Oppilaan ohjaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikalle 63 Lastenpsykiatrian poliklinikka 64

5

Kuvio 7: Oppilaan ohjaaminen lastenpsykiatrian poliklinikalle 66 Lastentautien poliklinikka 67 Kuvio 8: Oppilaan ohjaaminen lastentautien poliklinikalle 68 Perheneuvola 69 Kuvio 9: Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan 70 Lastensuojeluprosessi 71 OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS 73

Psykologin tutkimusmenetelmät 73

Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä 73 Kouluongelmien ryhmittelyä 74 Tapausesimerkki Kalle 75 Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa? 76 Toimenpiteet testauksen jälkeen 76 Jos muutosta ei tapahdu 77 Tiedon kulku 77 Kuvio 10: Mitä oppimisvaikeustutkimuksissa voi selvitä? 78 Kuvio 11: Koululaisen ongelmien tutkimusprosessi 79 OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN 80 Salassapito 80 Oppilashuolto 80 Oppilashuoltoryhmä 80 Koulupsykologin asiakasrekisteri 81 Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä 82 Koulukuraattorin asiakasrekisteri 82 Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri 83 Arkistointi 84 LÄHTEET 85

6

LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu) Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 13: Kouluun liittyvän terveydenhuollon toiminnan sisältöä Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011 Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia

JOHDANTO Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa koulussa. Oppilashuol-

to on myös kouluyhteisön perinteisin moniammatillinen työmuoto. Moniammatillisuudella tarkoite-

taan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä.

Moniammatillisuuden tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty.

Oppilashuollon kehittämishankkeen ”Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna” toi-

mesta syntyi Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli. Toimintamallin ta-

voitteena on ollut ja on edelleen yhtenäistää ja selkiyttää seudullista oppilashuoltotyötä.

Toimintamalli on päivitetty syyslukukauden 2011 alkaessa. Mm. perusopetus- ja lastensuojelulain

muutokset sekä yhteystietoja on uudistettu. Toimintamallin toivotaan palvelevan seudun peruskoulu-

jen oppilashuollon monipuolisena käsikirjana myös tulevana lukuvuonna.

8

MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehti-

minen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen

ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen

oppimisen mahdollisuus.

Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia

sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen

ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä

edistää työyhteisön hyvinvointia.

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien

kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja

salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa

oppilashuoltoryhmässä.

Hyvään oppilashuoltoon kuuluu elävä opetussuunnitelma, ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset

opetusjärjestelyt, riittävä, oikein kohdennettu resursointi ja tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet.

Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.

koettu terveys

pitkäaikaissairaudet

psykosomaattiset oireet

kouluruokailu

kouluympäristö

Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.

arvostus

ohjaus

kannustus

vaikuttamismahdollisuudet

Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.

kodin ja koulun yhteistyö

oppimisilmapiiri

opettaja-oppilas -suhde, oppilas-oppilas –suhde, opettaja-opettaja -suhde

vuorovaikutus-vaikutussuhteet: aikuinen-aikuinen, aikuinen-lapsi, lapsi-lapsi

ryhmien toiminta

yhteisöllisyys.

9

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun tärkein yhteistyökumppani on oppilaan perhe. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen

hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoi-

muutta sekä osapuolien kiinnostumista ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuo-

len kunnioittaminen ja tasa-arvoisuuden huomiointi.

Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu sekä lapsen kasvatuksesta että siitä, että oppilas suorittaa

oppivelvollisuutensa, on huoltajilla. Koulun tehtävänä on tukea kotien kasvatustehtävää sekä vastata

oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää oppilaiden

oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee

perustua keskinäiseen luottamukseen.

Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua

vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Se on myös yksi yhteistyön

kulmakivistä. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely lapsen parhaaksi muodostaa

oppilaan ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon.

Kodin ja koulun yhteistyömuotona voi olla esim. huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä sekä osal-

listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen. Yhteistyössä tulee huomioida perheiden erilai-

set tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen.

Koulun moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea perheitä oppilaiden koulunkäyntiin

ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyön kautta huoltajat saavat mahdollisuuden tutustua

huollettavansa koulun kulttuuriin. Huoltajat voivat olla myös vaikuttamassa koulun asioihin.

Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista

Vanhempainillat:

koulu/luokkakohtaisesti

teemoittain, esim. yhteishaku 9- luokkalaisille ja valinnaisaineet 7-8 –luokkalaisille

ongelmatilanteissa, esim. koulukiusaaminen

Tiedotteet tmv.:

syys- ja kevättiedotteet

kuukausitiedotteet (mallina Kuhalan koulun kuukausitiedote, liite 1) tai jaksopalautteet

reissuvihko

Vanhempainvartit ja muut yhteydenotot vanhempiin:

vanhempainvartit ja kehityskeskustelut

arviointikeskustelut ja luokanvalvojan vastaanotot

10

vanhempien tapaamiset ja puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä ja tekstiviestit

HOJKS–keskustelut

Muut tilaisuudet ja toiminta:

juhlien, teemapäivien, tapahtumien, myyjäisten tms. yhteissuunnittelutilaisuudet

yökoulut ja retket

vanhempainyhdistysten toiminta

leirikoulut.

YHTEISELLÄ TYÖLLÄ SYNTYY HYVÄ KOULU!

11

HUOLEN PUHEEKSIOTTO Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin,

kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin

peruslähtökohtana huolen puheeksiottamiselle.

Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksiottoon oppi-

laan, vanhempien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksiottami-

nen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous.

Huolen vyöhykkeet ovat apuvälineenä kartoittaessasi huolesi määrää. HUOLEN VYÖHYKKEET (THL): EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA

VYÖHYKE SUURI HUOLI

1 2 3 4 5 6 7 Ei lainkaan huolta.

Pieni huoli/ ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mah-dollisuuksiin vahva.

Huoli/ ihmettely käynyt toistuvasti mielessä: luottamus omiin mahdollisuuk-siin hyvä. Ajatuksia lisävoimien tarpeesta.

Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuk-siin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimista ja kontrollin lisäämisestä.

Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimien ja kontrollin lisäämisen tarve.

Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimia ja kontrollia saatava mukaan heti.

Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa: muutos tilanteeseen saatava heti.

Ohjeita huolen puheeksiottoon vanhempien kanssa: Ota puheeksi henkilökohtainen huolesi lapsesta, ei lapsen tai perheen ongelmat

Ota huoli puheeksi ajoissa

Pyri yhteistyöhön

Kerro lapseen liittyvistä hyvistä asioista ja hänen voimavaroistaan, joita tilanteessa voisi hyödyn-

tää Pyri ilmaisemaan asiasi niin, että sanomaasi ei tulkita moitteeksi tai syytteeksi

Toimi niin, että lapsi ja perhe kokevat sinun olevan heille tuki, ei uhka

Huolen puheeksiottolomakkeet (liitteenä 2) Lomakkeita voi käyttää apuvälineenä keskustelutilanteissa vanhempien kanssa. Lomakkeita ei tarvitse

täyttää jokaisen oppilaan kohdalla, vaan niitä voi tarvittaessa hyödyntää keskustelun runkona.

12

HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT Ryhmäkoot Perusopetusasetuksen mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituk-

senmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voi-

daan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilai-

toksen oppilaiden kanssa.

Silloin, kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998)17 §:ssä tarkoitetuille oppilailla, jotka saavat

erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppi-

lasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa

käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien

oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppi-

laille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin

kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppi-

lasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä

niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea , määräytyy opetus-

ryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos

tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa

tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla korkeintaan 20 oppilasta.

Lainsäädäntö ei säädä tai määrittele yleisopetuksen ryhmäkokoja. Forssan seudulla opetusryhmien

koot vaihtelevat. Myös yhdysluokkaopetusta on erityisesti pienillä kouluilla.

Opetustunnit Perusopetusryhmän koko ei kerro esim. alakoulun jakotunneista eikä

yläkoulun valinnaisuudesta. Se ei siis välttämättä kuvaa suoraan, minkä

kokoisissa ryhmissä opetus toteutetaan. Isoimmissa kouluissa hyvän

kuvan antaa luku, joka kertoo kuinka monta tuntia opetusta on resurssoitu

oppilasta kohden.

13

Opetushenkilöstö

Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus hyvään opetukseen. Hyvän opetuksen keskeinen edellytys on mo-

tivoitunut ja koulutettu opetushenkilöstö. Opettaja on kasvatuksen ja opettamisen asiantuntija, joka

innostaa ja ohjaa oppilasta oppimaan. Yhteiskunnan muutosten myötä opettaja on lisääntyvässä määrin

myös mm. lasten ja nuorten itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittäjä.

Opettajien peruskoulutus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuoltotyön tulisi olla oma

aihekokonaisuutensa opettajien peruskoulutuksessa.

Opettajien täydennyskoulutus Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan VESO –päivät (kolme päivää

lukuvuodessa) ovat opettajien lakisääteistä täydennyskoulutusta. Opettajalla on muutenkin velvolli-

suus pitää yllä ammattitaitoaan ja kehittää osaamistaan, joka voi tapahtua omaehtoisen tai työnantajan

järjestämän koulutuksen kautta. Kouluttautumista seurataan, ja sen tarvetta arvioidaan kehityskeskus-

teluissa.

Täydennyskoulutuksen olisi tärkeää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä seudullisesti koordi-

noitua. Mm. oppilashuollon tulisi olla osana täydennyskoulutuksen sisältöä. Täydennyskoulutuksen

peruslähtökohtana on opettajien mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Henkilöstön täydennyskoulutus-

ten koordinointivastuu tulisi seudulla keskittää yhdelle henkilölle tai ryhmälle.

Oppilashuolto opettajan työssä Jokainen opettaja, niin luokanopettaja kuin aineenopettajakin, on keskeisessä asemassa huomaamaan

ja puuttumaan lasten ja nuorten ongelmiin. Opettajan tulee oman osaamisensa puitteissa huomioida

niitä merkkejä tai oireita, jotka vaikeuttavat oppilaan jokapäiväistä elämää ja koulutyöstä ja –tehtävistä

suoriutumista. Opettajan on hyvä kertoa huolensa oppilaan vanhemmille. Myös oppilashuoltoryhmä

voi toimia opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta

hänen tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saa-

maan apua.

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa

oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiske-

luun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kyp-

symisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen.

14

Oppilaanohjausta tulee järjestää pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tuolloin oppilaalla on mahdolli-

suus keskustella opintoihin sekä koulutus- ja ammatinvalintaan kuin myös elämäntilanteeseensa liitty-

vistä kysymyksistä.

Koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi oppilaalle tulee järjestää

työelämään tutustumisjaksoja, jolloin oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä

eri ammateista aidoissa työympäristöissä.

Nivelvaiheessa oppilaan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ovat tukemassa oppilaanohjaajat

yhdessä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtoon toiselle asteelle tarvitaan

huoltajien lupa.

Muu henkilöstö Muuhun koulutoimen henkilöstöön kuuluvat kaikki kouluyhteisön aikuiset sekä koulun yhteistyö-

kumppanit (esim. sosiaalitoimesta). He osallistuvat oppilaiden kasvun tukemiseen ja toimivat yhteises-

ti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan.

Koulunkäyntiavustajat /koulunkäynninohjaajat

Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien palveluja on Forssan seudun kunnissa käytössä mel-

ko hyvin. Koulunkäyntiavustajia/koulunkäynninohjaajia käytetään myös iltapäivätoiminnan ohjaajina

seudun kunnissa. Pyrkimyksenä olisi saada kuntiin riittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa olevia

koulutettuja avustajia/ohjaajia. Heidän palveluitaan tulisi suunnata enemmän myös lieviin oppimishäi-

riöihin.

Avustajien koulutusmahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Forssan

seudulla koulunkäyntiavustajan tutkinnon voi suorittaa Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuskou-

lutuksena.

15

Henkilöstön työnohjaus Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on työajalla tai työajan puitteissa tapahtuvaa ammatillista ohjausta oman työn arviointiin,

työongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työnohjaus-

ta antaa yleensä työyhteisön ulkopuolinen, koulutettu työnohjaaja.

Työnohjaaja tukee ohjattavaa pulmallisten työtilanteiden tutkimisessa, uusien ratkaisumenetelmien

kehittämisessä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjaus on luottamuksellinen ja vuorovaiku-

tuksellinen oppimistapahtuma, jossa työhön liittyvistä pulmista keskustellaan tasavertaisesti tunteet

huomioiden. Työnohjaus on myös tavoitteellista, ja se tapahtuu prosessinomaisesti tietyn ajanjakson

ajan.

Työnohjaus ei ole työhön perehdyttämistä

työnopastusta

koulutusta

terapiaa.

Työnohjauksen tavoitteet Työnohjauksen tavoitteena on työntekijöiden ammatillinen kasvu sekä työn kuormittavuuden vähen-

täminen. Työntekijän stressi voi vähetä, kun työntekijä pystyy hallitsemaan omaa työtään, hänellä on

selkeä kuva työroolistaan, ja hän kykenee ennakoimaan ongelmatilanteita. Työnohjauksen tavoitteena

on myös työryhmän ja -yhteisön kiinteys sekä hyvä sosiaalinen toimintakyky. Työnohjauksella pyri-

tään lisäksi epäkohtien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen olemassa olevilla resursseilla.

Työnohjauksen käytäntöjä Työnohjauskeskusteluissa voidaan edetä ohjattavien ehdottamien asioiden perusteella tai voidaan nou-

dattaa myös etukäteen suunniteltua ohjelmaa, jolloin tietyn aikataulun puitteissa ratkotaan ongelmia.

Työnohjaus toimii parhaiten, kun osallistujat hakeutuvat vapaaehtoisesti työnohjaukseen sekä uskovat

mahdollisuuksiinsa ratkoa ongelmat keskenään. Yksilötyöskentelyn etuna on itsensä tuntemisen sekä

vahvistumisen lisääntyminen. Työmotivaation luomisessa ja jaksamisen tukemisessa toimii esimerkik-

si omien työtavoitteiden analyysi.

Ryhmiä puolestaan voidaan käyttää sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisöllisyyden

luomisessa. Ryhmäkeskustelut auttavat ryhmän jäseniä tutustumaan toistensa odotuksiin.

16

Oppilashuollon tilaratkaisut Oppilasnäkökulmasta katsoen tarkoituksenmukaisinta on, että oppilashuollon palvelut saadaan omassa

koulussa. Palveluita antavien kouluterveydenhuollon työntekijöiden, koulukuraattorien ja koulupsy-

kologien työtilojen on hyvä olla sijoitettuna niin, että oppilaat voivat niihin helposti leimautumatta

tulla.

Asianmukaisissa oppilashuollon työtiloissa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn ja tilo-

jen äänierityksen on oltava hyvä. Lisäksi tilojen tulee olla käytännölliset ja riittävän suuret. Myös va-

laistuksen sekä työskentelyvälineiden tulee olla asiaankuuluvat.

Tarkoituksenmukaisia oppilashuollon tiloja voidaan hyödyntää sekä moniammatillisen yhteistyön

käytössä että esim. yhteistyöneuvotteluissa huoltajien kanssa. Tällöin on huomioitava myös neuvotte-

lutilojen sisäänkäynnin ja odotustilojen sijainti. Tiloihin tulee mm. päästä ilman käytävillä jonotusta,

eikä tilojen tule olla suoraan yhteydessä opetustiloihin.

Koulussa tulee olla myös sellainen oppilashuollon tila, jossa oppilas voi tarvittaessa levätä esim. äkil-

lisen sairastumisen yhteydessä odottaessaan kuljetusta kotiin tai hoitoon. Hissittömissä kouluissa oppi-

lashuollon tilojen tulee olla ensimmäisessä kerroksessa. Kouluterveydenhuollon tilojen tulee mahdol-

listaa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin samanaikainen työskentely.

17

OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lainsäädäntö ei aseta esteitä oikein toteutetulle ja välttämättömälle tiedonkululle eri viranomaisten

välillä. Keskeistä tiedonvälityksessä on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien

oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta/nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyö-

tä ohjaavat oppilaan tarpeet, luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen

sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.

Toimivan ja asiallisen tiedonkulun tulisi perustua seuraaviin asioihin:

1. Oppilashuollossa toimivien työntekijöiden tavoitteena tulee olla oppilaan kokonaisvaltainen aut-

taminen. Oman erikoisalan (opetustoimi, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto) asioiden käsittelyn lisäksi

oppilaan kanssa voidaan tarvittaessa sopia yhteydenotoista myös muihin viranomaisiin.

2. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan hoidon, huollon tai

koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten tur-

vaamiseksi ovat asiasta vastaavien viranomaisten käytössä.

3. Oppilashuoltotyötä tehdään hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltaji-

ensa kanssa ja heidän mielipiteitään kuullaan. Jos oppilas tarvitsee koulun ulkopuolisen tahon apua,

oppilasta ohjataan avun hakemisessa. Tarvittaessa oppilaan huoltajilta pyydetään kirjallinen, yksilöity

lupa tietojen välittämiseen. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä ja

yhteydenotoista.

Edellä mainittuun liittyen oppilashuoltotyöhön otetaan käyttöön seudullinen lomake, jolla pyydetään

yksilöity lupa oppilaan tietojen käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (suostumuslomake, liite 3).

Koulujen syystiedotteessa ja sivistystoimen/koulujen kotisivuilla on tietoa oppilashuoltotyöstä ja oppi-

lashuoltoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta.

18

Viranomaisten tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset Tiedonsaantioikeus

Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista

viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin

mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuo-

lisesti (4).

Vaitiolovelvollisuus Viranomaisen palveluksessa oleva/luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa

1. asiakirjan salassa pidettävää sisältöä

2. tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä

3. tai muuta viranomaisessa toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden

piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on

siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta (4).

Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm.

asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/ tuki-

toimesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta

asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan

terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista

asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta

asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä /

soveltuvuuskokeesta (tai sen tuloksesta)

oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset

sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan

henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja (4).

19

Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi terveydenhuollon palveluiden osalta Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Jos ala-

ikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämän hoidostaan, hänellä on oikeus

kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle

edustajalleen. Viime kädessä terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa

(2).

Jos suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/hänen lailliselta edustajaltaan saada (suos-

tumusta on ensin kuitenkin kysyttävä):

Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa salassapitovelvollisuuden estämättä asiakirjasta

tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämisek-

si/järjestämiseksi/ toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kui-

tenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle

tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välitetään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava

(3).

Lastensuojelulaki Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin (5 luku § 25) kuuluva ilmoitus-

velvollisuus. Lainkohdan mukaan

sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan

tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt

sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai

koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskus-

toimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palve-

luksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä

ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toi-

mielimelle (käytännössä sosiaalityöntekijä), jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lap-

sesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma

käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

ja edelleen edellä mainituilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten

estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen pe-

rusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta (rikoslain 39/1889 20

luku). Tämä lastensuojelulain muutos tulee voimaan 1.1.2012.

20

ilmoitusvelvollisen ei tarvitse itse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuo-

jelutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen

tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekemiseen on

ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei

ole siihen velvoitettu (6).

Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Kouluilla tulee olla

lomakepohjat ilmoitusta varten. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikei-

den ja riittävien tietojen välittämisessä.

Lastensuojeluasetus Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja -psykologien tehtäväalueena

yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terve-

ystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapi-

tosäännösten mukaisesti (5).

Sekä lastensuojelulaissa että –asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-

vuotiasta.

Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat

1 Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785)

3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812)

4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621)

5 Lastensuojeluasetus (16.12.1983/1010)

6 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417)

7 Perusopetusasetus (20.11.1998/852)

8 Perusopetuslaki (21.8.1998/628).

21

OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Oppilaan oikeuksia

Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta (4).

Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista

opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen

ilmetessä (4).

Mm. oppikirjat ja muu oppimateriaali ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityis-

tä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus maksutta saada mm. opetukseen osallistumisen

edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle

on annettava jokaisena työpäivänä myös täysipainoinen, maksuton ateria (4).

Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (4).

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (4).

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan

lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (4).

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista

erityisopetusta muun opetuksen ohessa (4).

Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen

tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (4).

Kurinpitoasioissa tulee mm. ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon tai kirjallisen varoituksen

antamista yksilöidä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti ja kuulla oppilasta (4).

Katso myös kappale ”Koulukuljetukset”.

Oppilaan velvollisuuksia

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myön-

netty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti

(4).

Jos oppilas on tahallisesti aiheuttanut toiselle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Jos

vahingon aiheuttanut on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä

22

määrän, joka mm. hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sekä teon laatuun nähden on kohtuullinen (7).

Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia

Jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta

vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon

ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia (4).

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaa-

miseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen

noudattamista ja toteutumista (4).

Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa

luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle (1).

Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia Koulun henkilöstön oikeuksia

Jos oppilas esim. käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsee opetusta, häntä voidaan kurinpidollisesti

rangaista. Jos häirintä tapahtuu esim. käyttämällä jotakin peliä tunnilla, esine voidaan ottaa oppi-

laalta pois työrauhan palauttamiseksi. Esine on palautettava oppilaalle/huoltajalle viimeistään kou-

lupäivän päättyessä. Opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää,

esimerkiksi laukun tai taskujen tutkimista. Tällaisen tutkimuksen voi suorittaa vain poliisi (4, 3).

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta/ muusta opetustilasta/ koulun tilai-

suudesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas tekee vastarintaa,

rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä

voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina mm. oppilaan ikä ja tilanne huomioon ottaen.

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä (4, 3).

Jos opettajaa uhkaillaan ja hänellä on perusteltu syy pelkoon, hänen tulee tehdä asiasta rikosilmoi-

tus tai tutkimuspyyntö. Jos opettaja joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, on asiasta syytä tehdä rikos-

ilmoitus poliisille. Näin on syytä toimia myös silloin, jos teon tekijä on alle 15-vuotias (3, 6).

Koulun henkilöstön velvollisuuksia:

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, opettajat, koulunkäyntiavustajat, muu

henkilöstö tai opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat

tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista

oloista ja taloudellisesta asemasta (4).

23

Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa

harjoittavan yksikön palveluksessa oleva henkilö on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka

hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää

lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on hän velvollinen viipymättä ilmoittamaan

salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (2).

Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia

Huoltajan oikeuksia:

Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja

mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (5).

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (4).

Perusopetuksen päätösvaiheessa huoltajien tulee saada tieto ja tarvittaessa mahdollisuus keskustel-

la oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaa-

jan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (5).

Ennen päätöstä oppilaan jättämisestä luokalle on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuul-

luksi, ellei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppi-

laan yleisen koulumenestyksen vuoksi (4).

Ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaalle on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla

kuulluksi (4).

Huoltajan velvollisuuksia:

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna,

jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on

suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan

on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (5).

24

Lähteet:

1 Laki perusopetuslain muuttamisesta (13.6.2003/477)

2 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417)

3 Opettajan pykäläpankki (OAJ)

4 Perusopetuslaki (24.6.2010/642)

5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

6 Rikoslaki (19.12.1889/39)

7 Vahingonkorvauslaki (31.5.1974)

25

OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA Ryhmän toimintaperiaatteita (kuvio 1) Rehtori tai koulun johtaja vastaa koulun koko oppilashuoltotyöstä sekä oppilashuoltoryhmien toimin-

nasta. Oppilashuoltoryhmät puolestaan toimivat koulujen koko oppilashuoltotyön tukena, ja niiden

tehtävät ovat laaja-alaisia. Ryhmissä neuvotellaan mm. yksittäisten oppilaiden koulunkäynnin erityis-

kysymyksistä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Oppilashuoltoryhmissä paneudutaan myös mm. koulun

kasvatustyön tukemiseen sekä koulun kehittämiseen mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi ym-

päristöksi. Lisäksi oppilashuoltoryhmät edistävät koulujen hyvinvointia yleensä sekä tukevat koulujen

henkilöstön jaksamista. Erityistä huomiota oppilashuoltoryhmät kiinnittävät omassa toiminnassaan

yhteistyöhön oppilaan huoltajan kanssa.

Oppilashuoltotyön merkitys lisääntyy kouluissa edelleen. Oppilashuoltotyölle tulee olla oma toiminta-

suunnitelma, joka on tavoitteellinen ja tähtää koulun ja siellä työskentelevien henkilöiden hyvinvoin-

nin edistämiseen. Toimintasuunnitelma tukee ryhmän toiminnan jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta.

Myös ryhmän toiminnan kehittäminen ja arviointi on helpompaa, kun toiminta on tavoitteellista.

Oppilashuoltotyön suunnitelmasta ilmenee mm. oppilashuoltoryhmien kokoontuminen. Ryhmien tulee

kokoontua säännöllisesti. Koulun omat tarpeet ratkaisevat kokoontumisten määrän. Oppilashuolto-

ryhmän kokousajat tulee sopia jo uuden lukuvuoden alkaessa, ja sopimusten tulee olla sitovia. Forssan

seudulla koulujen rehtoreiden/johtajien ilmoittavat oman kuntansa sivistystoimenjohtajille syysluku-

kauden alussa suunnitelman lukuvuoden aikana pidettävien oppilashuoltoryhmien kokoontumisten

ajankohdista. Sivistystoimenjohtajat seuraavat suunnitelman toteutumista.

Oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa kirjaamisista vastaa rehtori tai koulun johtaja. Kirjaamiskäy-

tössä on hyvä olla yhdenmukaiset ja toimivat lomakkeet (liite 11). YKSITTÄISEN OPPILAAN

ASIOIDEN KÄSITTELYYN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ ON SUOSITELTAVAA PYY-

TÄÄ KIRJALLINEN, YKSILÖITY SUOSTUMUS ( s. 30, kuvio 2) .

26

Kuvio 1 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTAPERIAATTEET

Ennalta-ehkäisevä toiminta

Rehtori/ koulun johtaja

vastuu-henkilönä

Henkilö-kunnan selkeä

ohjeistus OPPILAS-

HUOLTORYHMÄN

TOIMINTA-

PERIAATTEET

Perheiden ja kasvattajien tukeminen

Rohkea

puuttuminen

Moni-

ammatillinen yhteistyö

Toimivan havaitsemis-menetelmän

kehittäminen, ylläpitäminen

ja arvioiminen

Verkostotyö

ja sen hyödyntäminen

Kouluyhteisön

hyvinvointi ja

tukeminen

27

Hyvä oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän toiminnallisia tavoitteita: tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia

omaa toimivan havaitsemisjärjestelmän ja rohkean puuttumisen periaatteen

- kaikki työyhteisössä velvollisia puuttumaan ongelmatilanteisiin koulussa

tukee perheitä ja kasvattajia - tiedottaa oppilashuoltoryhmän työstä (mallina liite 5) - konkretisoi avun, esittää ja hyödyntää vaihtoehtomalleja huomioi ja noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa

- asioiden käsittely asiakkaan/huoltajan luvalla kokoontuu täsmällisesti, säännöllisesti ja moniammatillisella kokoonpanolla

- kaikki osalliset sitoutuvat - rehtori vastuuhenkilönä - vastuunjako selkeä: kuka missäkin asiassa ottaa yhteyden kotiin/sidosryhmiin huomioi ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulman

-varhainen puuttuminen ymmärtää ja arvostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä

- asiakkaan aseman selkiytyminen - yhteydenottokynnyksen mataloituminen seuraa ja arvioi omaa työskentelyään suunnitelmallisesti

- edesauttaa työn pitkäjänteisyydessä ja kehittämisessä ohjeistaa henkilökuntaa - toimintaohjeet mm. koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa.

KUN OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ KÄSITELLÄÄN YKSITTÄISTÄ OPPILASTA KOSKE-VAA ASIAA, KÄSITTELYYN SAAVAT OSALLISTUA VAIN NE OPPILAAN OPETUK-SEEN JA OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUVAT HENKILÖT, JOIDEN TEHTÄVIIN OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELY VÄLITTÖMÄSTI KUULUU (Laki perus-opetuslain muuttamisesta 642/2010). Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

28

Ryhmän kokoonpano Koulun oppilashuoltoryhmä: käsittelee sekä koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita että oppilaskohtaisia asioita

oppilaskohtaisten asioiden käsittelyyn pyydetään suostumus (s. 30, myös liitteenä 3).

kokoonpano ja kokousten ajankohta sovitaan lukukauden alkaessa

ryhmä kokoontuu säännöllisesti.

Ryhmään voivat kuulua mm. rehtori, terveydenhoitaja, opettajia, koulukuraattori-sosiaalityöntekijä,

opo, erityisopettaja, koulupsykologi ja koululääkäri.

Oppilaan oppilashuoltoryhmä: yksilöllinen

kokoontuu tarvittaessa, akuutissa tilanteessa joustavasti ja nopealla aikataululla

paikalla vain ne henkilöt, jotka asiaan liittyvät

asioiden käsittelyyn pyydetään lupa, jos oppilas ja huoltaja eivät ole ryhmässä mukana

Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä Rehtori/ koulun johtaja:

- vastaa oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmistä

- vastaa kirjaamisesta (kirjaa itse tai valtuuttaa kirjaajan)

Opinto-ohjaaja:

- ”yhdyshenkilö” moniin työntekijäryhmiin ja oppilaisiin nähden

- omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista

Erityisopettaja:

- kosketuksissa suureen osaan oppilashuoltoryhmän ”asiakkaista”

- omaa laajimman tiedon oppilaiden erityisvaikeuksista

Terveydenhoitaja:

- tapaa jokaisen oppilaan vuosittain

- yhteydet oppilaisiin ja usein myös vanhempiin monen vuoden ajalta

- tuo oppilashuoltoryhmään terveydenhoidollisen näkökulman

- omaa tietoa jatkohoitomahdollisuuksista terveyden- ja sairaanhoidon eri sektoreilla

Koulukuraattori/sosiaalityöntekijä:

- omaa kokonaiskäsityksen nuoren ja perheen tilanteesta

- yhteyshenkilö sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun

29

- asiantuntija selviteltäessä mm. luokkien ilmapiiriä, koulukiusaamista ja psykososiaalisia ongelmia

yleensä

- omaa laajan tuntemuksen koulun tilanteista

- ohjaa oppilaan jatkohoitoon

Luokanopettaja/luokanvalvoja:

- tuntee luokkansa oppilaat, yhteydenotot koteihin luontevia Koulupsykologi:

- asiantuntija mm. oppilaan kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen kysymyksissä Koululääkäri:

-lääketieteellinen asiantuntija

30

SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot:

Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. � Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. � En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.

� Suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn saatu suullisena _____._____/ 20__. Suostumuksen pyytäjä: _______________________

Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 20 _________________________ Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus ___/___ 20 _________________________ _________________________ Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti.

Kuvio 2

OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYÄ OHR:SSÄ KOSKEVAN SUOSTUMUKSEN PYYTÄMINEN

Oppilaasta on koulussa huolta, jota on tarvetta käsitellä oppilashuoltoryhmässä

Oma opettaja/luokanvalvoja/opo tms. ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin: kertoo oppilaaseen liittyvästä huolesta ja tarpeesta käsitellä sitä ohr:ssä

31

Huoltaja antaa suostumuksen

Huoltaja ei anna suostumusta

reht

Su

allekirjoi

Huoltaja antaa suostumuksen

Huoltajat eivät halua tulla oppil

Huoltaja kutsutaan oppilashuoltoryhmän

kokoukseen

n Huoltajalta pyydetään suostumus asian käsittelyyn Suostumus voidaan saada puhelimitse ja /

suostumuspaperi lähettää oppilaan mukana huoltajalle allekirjoitettavaksi

Uusi yhteydenotto: ori yhteydessä huoltajaan

Huoltaja tulee mukaan ohr:ää

ostumuspaperi uudelleen

tettavaksi huoltajalle

Huoltaja ei anna suostumusta

Kerrotaan huoltajille lain suomista oikeuksista tiedon välittämiseen

ashuoltoryhmään

32

Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi A. asiakirjat (esim. suostumuslomake ja yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa

käytettävä lomake [liite 11]) säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu

”kansio”, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiapaperit. Kansio on oppilaittain aakkostettu.

asiakirjat arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä

B. asiakirjat säilytetään tietojenkäsittelyohjelmassa kun on pyydetty suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn, kirjataan asian käsittelyn yhteyteen

suostumuksen saanti, päivämäärä ja nimikirjaimet.

Itse suostumus -asiakirja säilytetään erikseen kansiossa.

Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa. Tietojärjestelmät suojataan käyttäjätunnuksin ja salasanoin.

Kunkin kunnan arkistonmuodostussuunnitelmassa tulee määritellä asiakirjojen ja tietojärjestelmien

tietojen säilytysajat sekä niiden hävittäminen.

33

KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Koulukuljetukset Jokaisessa seudun kunnassa on oma hyväksytty kuljetussääntö.

Peruskoulun oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus

lähikouluunsa, jos koulumatka on

1-2/3 -luokkalaisella yli 3 km

3-9 -luokkalaisella yli 5 km

koulumatka muuten osoittautuu

oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen

liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Koulukuljetukset järjestetään joko joukkoliikenteen vakiovuoroja kä

nettä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai joukkoliikenteen

dollista. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintää

vuotiailla enintään kolme tuntia. Erityistä tukea saavien, alle 13-v

koulumatka odotusaikoineen saa olla korkeintaan kaksi ja puoli tunt

Koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta aamulla oppilaan saavuttua

tusaikana. Vastuu järjestyksen säilymisestä koulukyydityksen aika

matkalla tapahtuvien tapaturmien varalta koululla on oppilaille vaku

Oppilaita kuljettavalta autoilijalta edellytetään ammattitaitoa, luote

soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulukuljetuksia hoitaville au

lun/kunnan toimesta järjestää yhteinen kokoontuminen ennen syy

voidaan käydä läpi mm. kuljetuksen aikana tapahtuviin järjestyshäir

ta.

yttäen tai käyttämällä tilausliiken-

vakiovuorojen käyttö ei ole mah-

n kaksi ja puolituntia, ja yli 13-

uotiaiden oppilaiden päivittäinen

ia.

kouluun ja koulukuljetuksen odo-

na on auton kuljettajalla. Koulu-

utus. (Lähde: Niemi E.2005).

ttavuutta, täsmällisyyttä ja muuta

toilijoille on suositeltavaa kou-

slukukauden alkua. Tilaisuudessa

iöihin ja kiusaamiseen puuttumis-

34

Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää

maku- ja ruokatottumuksia sekä ylläpitää työtehoa ja edistää hyviä tapoja.

Perusopetuslain (628/1998, 31 §) mukaisesti peruskouluissa tarjotaan

opetukseen osallistuvalle oppilaalle jokaisena työpäivänä maksuton

ateria tavanomaisena lounasaikana. Lisäksi erityisesti pitkinä koulu-

päivinä oppilaille tulisi tarjota välipalaa oppilaiden jaksamisen tukemi-

seksi.

Ruokapalvelujen tuottamisessa sitoudutaan laatuun. Kouluateria on vaihteleva, terveellinen, maukas,

monipuolinen, täysipainoinen ja riittävä. Ruokailutilanteessa oikein koostettu ateria riittää tyydyttä-

mään kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta.

Kouluruokailu on ohjattua toimintaa. Kunkin koulun rehtorilla on päävastuu ruokailun sujuvuudesta ja

sen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamisesta omassa koulussaan. Kouluruokailun tulee olla jous-

tava ja rauhallinen oppimistilanne, ja ruokailutapahtumalle tulee varata riittävästi aikaa (vähintään 30

minuuttia).

Koulun muu henkilökunta, erityisesti opettajat ja koulukeittiöiden henkilöstö, sitoutuvat oheiskasvatta-

jina oppilaiden ohjaamiseen. Ohjausta tarvitaan aterian koostamisessa täysipainoiseksi sekä tapakasva-

tuksessa. Ateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun oppilas syö kaikki ateriakokonaisuuteen

kuuluvat osat. Aterian koostamista voidaan havainnollistaa lautasmallin avulla (Valtion ravitsemus-

neuvottelukunta 1998). Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja opitaan ruokakulttuurin

arvostamista. Käyttäytymistavoitteena on ystävällisyys, joustavuus ja toisen ihmisen huomioiminen.

Kouluruokailun tulee tarjota elämyksellinen ja esteettisesti miellyttävä oppimisympäristö, jota kukin

koulu voi hyödyntää oman toimintakulttuurinsa, oppilaidensa ikärakenteen ja valmiuksiensa mukaises-

ti. Kouluruokailu antaa myös mahdollisuuden oppia arvostamaan toisen työtä. Kulttuuri-identiteetti ja

kansainvälisyys aihekokonaisuutena huomioidaan ruokalistan laadinnassa niin, että se tarjoaa opastus-

ta suomalaisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin oppimiseen.

Kouluruokailun terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä tapakasvatusta tukevaa oppisisältöä on koulun

eri oppiaineissa erityisesti ympäristö- ja luonnontiedossa, kotitaloudessa ja terveystiedossa. Terveys-

kasvatukseen liittyen, oppilaan kokonaishyvinvointia sekä erityisesti suun terveyttä ajatellen, ei kou-

luissa tule sallia makeita välipaloja eikä siten virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä.

Tarvittavista erityisruokavalioista keskustellaan terveydenhoitajan kanssa oppilaan terveystarkastusten

yhteydessä. Kouluuntulotarkastuksen, 5. luokan ja 7. luokan tarkastuksen yhteydessä terveydenhoitaja

käy läpi kaavakkeen ”Ilmoitus erityisruokavaliosta”. Jos oppilaalla on erityisruokavalioita, terveyden-

35

hoitaja toimittaa em. kaavakkeen kouluruuasta vastaavaan ruokahuoltoon, joka puolestaan tiedottaa

opettajille eritysruokavalion käyttäjät. Jos oppilaan ruokavalioon tulee muutoksia, perhe ottaa yhteyttä

terveydenhoitajaan, ja hänen kauttaan tieto välittyy ruokahuoltoon.

Tiedot päiväkodissa olevien lasten erityisruokavalioista ja niiden muutoksista välittyvät neuvolan ter-

veydenhoitajan kautta päiväkotien ruokahuoltoon.

Kouluruokailun laatua arvioidaan elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontajärjestelmän

avulla, keittiöhenkilöstön ja opettajien suorittamalla jatkuvalla havainnoinnilla arjen vuorovaikutusti-

lanteissa ja määräajoin tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Oppilaiden, heidän huoltajiensa ja

koulun henkilöstön antama välitön palaute on hyvän asiakastyytyväisyyden edellytys.

Lisäksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suorittaa säännöllistä elintarvikevalvontaa

kouluilla tehden viranomaistarkastuksia keittiöillä. Tarkastukset kohdistuvat tiloihin, rakenteisiin,

laitteisiin ja toimintaan. Näissä huomioidaan elintarvikehygieeniset sekä muut elintarvikkeisiin koh-

distuvat vaatimukset. Käynneillä tarkastetaan myös omavalvonnan toimivuutta. Säännöllinen viran-

omaisvalvonta riippuu keittiön kohdetyypistä; onko kyseessä keskuskeittiö, laitoskeittiö tai tarjoilu-

keittiö. Em. valvontaa tehdään yleensä 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi elintarvikevalvontaa voidaan to-

teuttaa kouluilla erillisillä projekteilla tai muusta erityisestä syystä tehtävällä tarkastuskäynnillä.

36

Poissaolot Perusopetuslaki 26 § opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja

ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle

huoltajien velvoitteena on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Perusopetuslaki 35 § oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnet-

ty vapautusta.

Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus sekä pyydetyt poissaolot (mm. lomat tai juhlat).

Pyydettäviä poissaoloja varten on lupamalli liitteenä 4.

Luvattomat poissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen.

Lintsaaminen (koulupinnaaminen, kouluhaluttomuus) Lintsaamisella tarkoitetaan poissaoloa koulusta huoltajien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy usein

muihin epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoihin kuten mm. kouluhäiriköintiin. Lintsaaminen voi olla

myös yhteydessä perheen psykososiaalisiin ongelmiin kuten esim. huoltajien mielenterveys- tai päih-

deongelmiin. Lisäksi ankarat ja etäiset suhteet huoltajiin aiheuttavat lintsausta.

Koulupoissaolot kertovat sekä oppilaan hyvin- että pahoinvoinnista. Poissaolot saattavat olla oire mo-

nenlaisista lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä kouluyhteisön ongelmista. Poissaoloja tulee seura-

ta huolellisesti. On esim. hyvä huomioida, ovatko oppilaan poissaolot usein samana viikonpäivänä tai

saman oppitunnin aikana. Poissaoloihin tulee puuttua heti. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä

tulevia ongelmia ja syrjäytymistä.

Runsaat koulupoissaolot voivat johtaa monenlaisiin oppimisen ongelmiin. Toisaalta runsaat poissaolot

voivat liittyä myös psykososiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lisääntyneet

mielenterveysongelmat lisäävät koulupoissaoloja. Runsaiden koulupoissaolojen seurannan kautta voi-

daankin löytää niitä nuoria, joilla on paljon mielenterveydellisiä oireita ja käyttäytymishäiriöitä. Näillä

nuorilla on suurentunut riski sairastua merkittäviin mielenterveyshäiriöihin (Lähde: Koulumiete –

projekti).

Koulukieltäytyminen (koulupelko) Kun lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta tai pelkoa kouluun menoon tai kieltäytyy siitä kokonaan,

on kyse koulukieltäytymisestä. Poissaolojen syinä kieltäytyjällä saattavat olla mm. vatsakipu tai pään-

särky. Koulusta kieltäytymisen voi laukaista esim. oppimisvaikeudet, ongelmat suhteissa opettajaan tai

37

oppilaisiin tai koulukiusaaminen. Koulusta kieltäytyvillä lapsilla esiintyy ahdistuneisuus- ja sopeutu-

mishäiriöitä sekä depressiota. Nämä oppilaat tulee saada mahdollisimman nopeasti hoidon piiriin.

Myös oppimisvaikeudet saattavat johtaa koulupoissaoloihin. Oppilas voi pitää koulunkäyntiä liian

työläänä, raskaana tai vaikeana, jos esim. oppilaan perusopiskelutaidot ovat puutteelliset tai hän kokee

tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Oppilas voi tuntea olevansa ulkopuolinen opetusryh-

mässä, jolloin hän jää pois koulusta. Aikuisella on suuri vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryh-

mään kuulumisen tuesta ja siten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Erityisen merkittävä vastuu koululla on

niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saa tukea kotoaan.

Seudun kouluissa tulee poissaoloihin ottaa välittömästi tiukka seuranta, jota suoritetaan yhteistyössä

kodin kanssa (kuvio 3). Poissaolojen taustalla olevat syyt on selvitettävä viivyttelemättä.

Poissaolot tulee myös tarkkaan kirjata ja tilastoida. Hyvä kirjaamiskäytäntö on poissaolojen jaottelu

sairauspoissaoloihin sekä luvallisiin ja luvattomiin poissaoloihin.

38

Kuvio 3 POISSAOLOJEN SEURANTA

Huoltaja ilmoittaa kouluun

1:nä poissaolopäivänä

Poissaolosta ei tule ilmoitusta

Runsaasti sairauspoissaoloja

L

Käsitellään oppilashuoltoryhmässä

Poissaolojen kirjaaminen ja tilastointi Sairauspoissaolot Luvalliset poissaolot Luvattoma

Luokanvalvoja/ opettaja

ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan

viimeistään seuraavana

koulupäivänä

Kirjallinen selvitys poissaoloistatoimitetaan opettajalle Huoltajia ohjeistetaan

koulun alkaessa koulun

poissaolokäytännöistä

uvattomat poissaolot

t poissaolot

39

Koulukiusaaminen Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamie-

listä käyttäytymistä. Kiusaamiselle ominaista on siis systemaattisuus, toistuvuus sekä osapuolten epä-

tasaväkisyys. Kiusaajalla on valtaa tai voimaa, jota hän käyttää väärin kiusattua kohtaan.

Yleisimmin kiusaaminen on

- sanallista (mm. pilkkaaminen, nimittely)

- henkistä (mm. eristäminen, syrjiminen)

- fyysistä (mm. töniminen, lyöminen)

Koulukiusaamisen erottaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä se, että toinen on alistettu ja nöy-

ryytetty, toinen alistaja ja nöyryyttäjä. Alistajana ja nöyryyttäjänä voi olla yksi oppilas, muutaman

hengen ryhmä tai kokonainen koululuokka (Christina Salmivallia mukaillen).

Koulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan ohjelman koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisek-

si.

Kouluilla tulee olla: Koulukiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa

Ohjeet kiusaamisen ja väkivallan uhriksi joutuneelle

Ohjeet koululle kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittämiseksi

Ohjeet vanhemmille kiusaamistapausten tunnistamiseksi

Forssan seudulla on käytössä valtakunnallinen ”Kiva koulu” kiusaamisen vastainen toimenpideohjel-

ma. Liitteenä on tiivistelmä toimenpideohjelmasta sekä nettiosoite (liite 7).

40

Päihteet ja huumeet Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Lasten ja

nuorten päihteiden käyttöä valvotaan mm. lastensuojelu-, päihdehuolto- sekä rikoslaissa. Koska nuori

viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää

ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee.

Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja

huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimin-

taan. Erilaisten päihdekasvatusmenetelmien

vaikuttavuudesta parhainta näyttöä on saatu

psykososiaalisten mallien käytöstä. On tärkeää

kehittää lasten ja nuorten tunteiden ja elämän

hallinnan, vuorovaikutuksen sekä stressin

hallinnan taitoja. (Lähde: Soikkeli M.)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

mukaan opetussuunnitelmassa tulee kuvata toi-

menpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja

kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Näin tulee olla

mm. tupakoinnin ja päihteiden käytön osalta.

Seudun jokaisesta koulusta löytyy ohjeet

päihteiden käytön tilanteisiin.

Esimerkkinä Jokioisten kunnan ”Toimintaohjeet koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa” (osio, liite 12).

41

Koulutapaturmat Hyvinvoivan kouluyhteisön eräs edellytys on turvallinen kouluympäristö. Turvallisuus on tärkeää niin

koulun lasten kuin aikuistenkin kannalta. Myös lain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus tur-

valliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslaissa (628/1998, 29 §) velvoitetaan opetuksen järjestäjää

hyväksymään sellaiset järjestyssäännöt, joilla koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumis-

ta ja kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistetään.

Useimmiten koulutapaturmat ovat lieviä eivätkä vaadi sairaalahoitoa. Tutkimusten mukaan kouluissa

sattuvat tapaturmat ovat paljolti sellaisia, joiden syntyyn voidaan etukäteen vaikuttaa, ja tapaturmaris-

kejä voidaan poistaa. Turvallisuusriskejä koulujen pihoilla ovat mm. piha-alueen heikko kunnossapito

sekä alueella liikkuvat ajoneuvot. Myös piha-alueella olevat huonokuntoiset koulupihan laitteet ja

telineet ovat vaaran paikkoja.

Kouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yleisimpiin tilanteisiin,

joissa tapaturmia sattuu eli talviolosuhteisiin, liikuntatunteihin sekä

välitunteihin. Tutkimuksen mukaan talvi ja lumiset sekä jäiset kelit

ovat tapaturma-altista aikaa niin liikunnassa, välitunneilla kuin koulu-

matkoillakin.

Koulutapaturmien ennaltaehkäisy tehokas liukkauden torjunta

koulujen talven ajan pihasuunnitelma:

- esim. alueet talviajan pihaleikeille, lumen auraus ja säilytys

liikuntatunneilla yksilöön kohdistuvat toimenpiteet:

- esim. kunnolliset jalkineet ja suojavälineiden käyttö

liikuntatunneilla ryhmiin kohdistuvat toimenpiteet:

- esim. urheiluvälineiden kunto, suojavälineiden käyttö, säännöt

kodin merkitys:

- esim. lajikohtaisten suojaimien käyttö

yhteiskunnan tasolla tehtävät päätökset:

- esim. liikunnanopettajien koulutus.

Koulujen turvallisuuden edistäminen ja koulun turvallisuuskasvatus on h

suutena. Turvallisuuskasvatus tulisi sisältyä eri oppiaineisiin. Hyvänä turva

pidetään mm. opettajan omakohtaisista kokemuksista sekä yleisistä faktois

ohjaamista pohtimaan omia tietojaan ja kokemuksiaan turvallisuuteen liitty

Koulujen turvallisuustyön tulee olla säännöllistä, hyvin johdettua ja vastuu

dittava mm., että opettajat menevät tunnille ajoissa, sillä välitunnin ja –op

yvä nähdä yhtenä kokonai-

llisuuskasvatuksen keinona

ta kertomista sekä oppilaan

en.

llista. Rehtorin on huoleh-

pitunnin välinen aika ilman

42

valvontaa on tapaturma-altista aikaa. Rehtorin lisäksi tärkeitä toimijoita tapaturmien ehkäisyssä ja

vähentämisessä ovat terveydenhoitaja ja oppilashuoltoryhmä.

Kouluilla tulee olla ensiapuvalmius sekä vakavien onnettomuuksien varalta kriisisuunnitelma. Koulu-

jen henkilöstöllä tulee olla myös päivitetyt ensiaputaidot ja mahdollisuus osallistua ensiapukursseille.

Lisäksi koulun ensiapuvarusteiden kuntoon ja tasoon on kiinnitettävä huomiota.

Keräämällä järjestelmällisesti tietoa koululla sattuneista tapaturmista pystytään tarttumaan vaaran-

paikkoihin ja ongelmakohtiin. Oppilaat on tärkeää ottaa mukaan tähän ”turvallisuustyöhön”, joka voi

olla osa turvallisuuskasvatusta. Kouluilla olisi hyvä olla myös selkeä ohjeistus miten toimia, jos tapa-

turma sattuu.

Lähde: Stakes, Ideakortti, Koulutapaturmien ehkäisy

43

Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta Lapsen kaltoinkohtelu on Suomessa yleistä. Todennäköisesti jokaisen opettajan oppilaissa on lapsia tai

nuoria, jotka joutuvat kotonaan itse kaltoinkohtelun uhreiksi tai esim. seuraamaan perheväkivaltaa

kodissaan.

Lapsen kaltoinkohtelulla käsitetään kaikki lapseen kohdistuvat

negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot.

Kaltoinkohtelu voi olla esim. lapsen laiminlyöntiä,

fyysistä, psyykkistä ja kemiallista väkivaltaa tai seksuaalista

hyväksikäyttöä, joista seuraa todellista tai mahdollista

vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle.

Niin kaltoinkohtelu kuin suoranainen väkivaltakin voivat pysyä piilossa pitkään. Kuitenkin ne vaikut-

tavat ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn ja tunne-elämään, uhrin kokemukseen itsestään sekä per-

heen ja uhrin ihmissuhteisiin. Perhe voi eristäytyä pitääkseen piilossa perheen yhteisen salaisuuden.

Forssan seutukunnalla arvioidaan olevan n. 1000 perhettä, joissa perheväkivaltaa ilmenee jossakin

muodossa.

Vaikka lapsi itse ei olisi väkivallan suoranainen uhri voi eläminen ilmapiirissä, jossa jatkuvasti joutuu

pelkäämään tai kokemaan olevansa merkityksetön, aiheuttaa lapselle vakavia traumoja. Nämä traumat

vaikuttavat sekä elämän hallintaan että myöhempiin ihmissuhteisiin. Lisäksi eläminen väkivaltaisessa

elinympäristössä lisää riskiä väkivaltaisen käyttäytymisen siirtymisestä sukupolvelta toiselle.

Kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä tärkeä huomioitava seikka on mm. perheissä käytössä olevat kasva-

tuskäytännöt. Vaikka kuritusväkivalta on lailla kiellettyä, sitä käytetään perheissä yhä kasvatusmene-

telmänä. Perheille tulee korostaa, että henkinen tai fyysinen väkivalta ei ole hyväksyttävää eikä sallit-

tua myöskään kasvatuksellisena keinona. Näiden kasvatusmetodien, henkisen ja kuritusväkivallan,

lopettamiseksi joudutaan edelleenkin aktiivisesti työskentelemään.

Koulun merkitys kaltoinkohtelun havainnoijana on tärkeä

Oppivelvollisuusikäinen lapsi ja nuori viettää suuren osan arkipäivistään koulussa. Kouluilla on tärkeä

tehtävä lapsen elämässä paitsi opinahjona, myös oppilaan sosiaalisena verkostona ja tarvittaessa lapsen

auttajana ja tukijana.

Koulussa oppilaan kaltoinkohtelu ei välttämättä tule esille suoraan, vaan näyttäytyy oppilaan oireiluna.

Merkit huonosta perushoivasta, yleinen pahoinvointi, oppimisvaikeudet, häiriköivä käyttäytyminen,

levottomuus, aggressiivisuus, keskittymisvaikeudet, syrjään vetäytyminen tai masentuneisuus voivat

olla viitteitä kaltoinkohtelusta tai perheväkivallasta. Oppilaalla voi olla myös näkyviä fyysisiä vammo-

44

ja. Oppilaan tilanne saattaa tulla esille ainekirjoituksissa, piirroksissa tai luottamuksellisissa keskuste-

luissa. Joskus vanhempi tai naapuri voi kertoa opettajalle perheen tilanteesta.

Jos koulussa herää huoli lapsen kaltoinkohtelusta, on lapsen edun vuoksi hyvä puuttua asiaan

mahdollisimman pian. On tärkeää, että opettaja uskaltaa ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa

ja selvittää, mistä oppilaan pahoinvointi, fyysiset vammat tmv. johtuvat. Opettaja voi ko. tilan-

teessa myös konsultoida muita oppilashuollon tekijöitä (esim. kouluterveydenhoitaja). Lasten-

suojeluilmoituksen tekemisen kynnys on oltava matala. Onkin harkittava tarkkaan, voiko las-

tensuojeluilmoituksen jättää tekemättä.

Kouluilla tulee antaa oppilaille tietoa kaltoinkohtelusta (esim. oppitunneilla, terveystarkastuksissa), ja

heitä rohkaistaan puhumaan kaltoinkohtelusta. Oppilaita kannustetaan arvostamaan itseään ja suojaa-

maan itseään kaltoinkohtelulta. Jokaisella koululla tulee kriisisuunnitelmissa olla myös suunnitelma

perheväkivaltatilanteiden ilmenemisen varalta.

Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää? (Lähde: Kädestä pitäen – turvaa lapselle)

Oppilas

kertoo kaltoinkohtelusta

Joku muu kertoo

kaltoinkohtelusta

jat

Kuuntele oppilasta, rohkaise häntä puhumaan ja kirjaa saamasi tiedot ylös

Sovi oppilaan kanssa asian viemisestä tarvittaessa oppilashuollon työntekijöiden selvitettäväksi

TO

opKoulun omat kotoimenpiteet

Kirjaa kertojalta saamasi tiedot

Sovi yhteydenottajasta riippuen jatkotoimen- piteistä

( Vie asia eteenpäin oppilashuollon työntekijöille/ oppilashuolto- ryhmään)

(Jos kertoja on huoltaja, sovi yhteydenotosta)

45

IMENPITEET

Asiaa selvittävä työntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan huolestuttavista oireista

Yhteistyö pilaan ja huoltajan

kanssa Jäl

etyö

Konsultoi oppilashuollon työntekijää oppilaasta tekemistäsi havainnoista (esim. muuttunut käytös, psyykkinen oireilu, fyysiset merkit) Keskustele

oppilaan kanssa ja ohjaa hänet kouluterveyden- hoitajalle, -lääkärille, -psykologille tai - kuraattorille

Koulun työntekijä huomaa

merkkejä/epäilee kaltoinkohtelua

Alkukartoitus
Keskusteltuaan
oppilaan ja/ huoltajan kanssa oppilashuollon työntekijä arvioi toimenpiteiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden mahd. mukaan oppilashuolto- ryhmässä tai muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa

Asiaa selvittävä työntekijä arvioi lastensuojeluilmoituksen tarpeellisuuden tarv. lasten- suojelutyön- tekijää konsultoiden

Tieto lastensuojelu- ilmoituksesta huoltajalle

kiseuranta koulussa sim. lastensuojelu-ntekijän pyynnöstä

46

Poliisi ja perheväkivalta ( Lähde: Marja-Liisa Laapio. Poliisi ja perheväkivalta) Perheväkivallan ennalta ehkäisevän työn tueksi tarvitaan nykyistä toimivampaa viranomaisyhteistyötä

ja perheväkivallan tuomitsevaa arvokeskustelua. Poliisin ensisijaisena tehtävänä on välittömän väki-

valtatilanteen päättäminen. Tilanteiden jatkohoitoon tarvitaan yhteistyötä muiden viranomaisten kans-

sa. Perheissä tapahtuvat pahoinpitelyt eivät ole suunnitelmallisia, mutta ne ovat hyvin ennustettavissa.

Poliisien kokemusten perusteella pahimpia väkivaltakierteitä edeltää pariskuntien yhteinen juopottelu

ja tappelut.

Poliisin väliintulo keskeyttää väkivaltaiset perheriidat vain hetkellisesti. Ilman muun viranomaisver-

koston tukea vaiettu perheväkivalta jatkuu ja pahenee kerta kerralta rajummaksi.

Poliisin mukaan perheväkivaltatilanteissa on tyypillistä, että tekijä kiistää tekonsa, uhri ei puhu ja vi-

ranomaiset joutuvat etsimään näyttöä tilanteesta. Uhrit ja tekijät haluaisivat vain mahdollisimman

nopeasti unohtaa häpeällisen tapahtuman. Lapsiperheiden väkivaltaan viranomaiset voivat helpommin

tarttua lastensuojelulain nojalla.

Poliisia huolestuttaa erityisesti perheissä toistuva säännöllinen väkivalta ja sen keskuudessa kasvavat

nuoret. Vanhempiensa väkivaltaa toistuvasti seuraamaan joutuvat lapset altistuvat myös helposti itse

väkivallan uhreiksi. Lisäksi lapset saattavat jopa tottua ajatukseen, että puhelinsoitolla ulkopuolinen

viranomainen saadaan ratkaisemaan tilanne ja kantamaan vastuu.

Yhteistyö poliisin kanssa:

Paikallinen poliisi toivoo, että jos koulussa epäillään oppilaan kotona olevan perheväkivaltaa, asiaa

pyritään aluksi selvittämään koulun omin keinoin (yhteistyö kodin ja koulun toimijoiden välillä) sekä

yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Yhteydenottokynnys poliisin suuntaan tulisi olla

mahdollisimman matala. Poliisia voi esim. konsultoida tilanteesta ja pyytää neuvoja.

Kaikessa toiminnassa pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä omalta osaltaan lisää luottamuk-

sen ilmapiiriä.

47

Poliisin ja koulun yhteistyö Poliisin ja koulun yhteistyön tarkoituksena on se, että poliisi pääsee kohtaamaan nuoret heidän omassa

ympäristössään ja keskustelemaan nuorille tärkeistä asioista ja myös kertomaan poliisin osalta ajan-

kohtaisista asioista.

Poliisi toimii koulujen kanssa yhteistyössä myös erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lähi-/

koulupoliisitoiminnan keskeisin periaate on, että poliisi on aina tavoitettavissa ja kouluilla tiedetään,

kenelle ongelma- ja konsultaatiotilanteissa voi soittaa.

Poliisin toiminnan lähtökohtana on, että kaikkiin nuorten ja lasten tekemiin rikoksiin ja rikkomuksiin

puututaan. Forssan seudulla Ankkuripoliisilla on päätutkintavastuu ja se tutkii kaikki alle 15-

vuotiaiden tekemät rikokset sekä ne rikokset, joiden tekijä jää ensimmäistä kertaa kiinni ja joissa teki-

jän ikä on 15 -17 - vuotta. Lisäksi Ankkuripoliisien tehtäviin kuuluu perhe- ja läheissuhdeväkivallan

jälkihoito. Ankkuripoliisi toimii yhteistyössä moniammatillisen Ankkuritiimin kanssa.

Koulupoliisi toimii yhteistyössä kuntien, koulujen, koulun oppilaiden ja oppilaiden vanhempien kans-

sa. Koulupoliisin tehtäviin kuuluvat mm. eri aihepiirien koulutus- ja valistustuntien pitäminen, van-

hempainiltoihin ja oppilashuoltotyöryhmien palavereihin osallistuminen sekä kaikenlainen muu yh-

teistyö. Koulupoliisi puuttuu myös kouluilla tapahtuviin ongelmatilanteisiin. Tärkeä viesti kouluille

onkin se, että poliisi ei suvaitse missään muodossa koulukiusaamista.

Yhteystiedot

Ankkuri-poliisi Sirkku Nurmi

p. 0718735134

koulupoliisi

Outi Leppäjoki

p. 0718737950

48

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita ovat esimerkiksi viittomakieliset, romani- ja maahan-

muuttajalapset. Opetuksessa lasten tausta tulee ottaa tarkasti huomioon. Opetus voidaan järjestää joko

perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä tai jos se ei ole mahdollista, oppilaat voidaan sijoit-

taa yleisopetukseen ja heitä tuetaan tarpeidensa mukaan.

Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Maahanmuutta-

jien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joissa otetaan huomioon

oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika.

Maahanmuuttajaoppilaan opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kult-

tuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Opetuksessa tulee huomioida myös maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasva-

tus- ja opetusperinteet. Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaneille val-

miuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Siinä on otettava huomioon oppilaan perheen kulttuuri-

tausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Oppilaan huoltajien tulee saada tutustua koulu-

järjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä

oppilaan oppimissuunnitelmaan.

Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmista-

vasta opetuksesta. Tämä opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suo-

men tai ruotsin kielen taito ja/muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemi-

seen. Forssassa valmistava opetus kestää tavallisesti yhden lukuvuoden, mutta aika on yksilöllisesti

joustava. Valmistava opetus järjestetään maahanmuuttajaopetukseen keskitetyllä koululla, joka on

tällä hetkellä Kuhalan koulu Forssassa.

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (muutokset ja täydennykset 29.10.2010) mukaan opetuksen ja tuen

järjestämisen lähtökohtana on sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman

tukimuodon tarpeeseen.

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan

käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä

ihmisenä. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen,

tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää

ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen estei-

den ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen ha-

vaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät te-

kijät.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perus-

opetuslaki 30 § 1 mom. 642/2010). Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida

jatkuvasti, ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat

ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti

suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täyden-

tävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestä-

miseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa

oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnitte-

lussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuolto-

työssä.

Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.

Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä

oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa

(lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle asteelle

tai perusopetuksessa koulusta toiseen).

Yleinen tuki Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja

koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Opettajalla on vastuu opetusryhmän jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien

ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri

asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollol-

lisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetusti-

lanteisiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010).

49

Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus

Perusopetuslain 16 § mukaan :

oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen

opinnoissaan tai muuten tarvitsee oppimisessaan

lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.

Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppilaan oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu. Tukiopetuksella voidaan

myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutu-

misen kannalta on tarpeen. Koulutyö tulee suunnitella niin, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan

mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai

oppituntien ulkopuolella.

Perusopetuslain 16 § mukaan :

oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta

muun opetuksen ohessa.

Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin

liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai

matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutai-

doissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin sa-

manaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.

Osa-aikaisella erityisopetuksella osana yleistä tukea voidaan vahvistaa oppimisessa tarvittavia perustaitoja. Tehos-

tetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvenee. Ennen tehostetun tuen

aloittamista, pedagogisen arvion osana, oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittä-

vyyttä, vaikutusta ja jatkon tarvetta arvioidaan. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan oppilaalle antaa myös erityisen

tuen aikana, ja se kirjataan HOJKSiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

29.10.2010).

Tehostettu tuki

Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään seuraavaa: Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai

koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hä-

nelle annetun oppimissuunnitelman mukaan. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä

tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon.

Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki, ja sen tavoitteena on ehkäistä

ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan

50

kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida

säännöllisesti tuen aikana.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen sekä tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsi-

tellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettäväs-

sä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan

oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.

Pedagoginen arvio

Pedagogisessa arviossa kuvataan

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

arvio millaisilla pedagogisilla/oppimisympäristöön liittyvillä/oppilashuollollisilla/muilla tukijärjestelyillä

oppilasta tulisi tukea.

Oppilaan opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa voi

olla mukana myös muita asiantuntijoita. Arviota laadittaessa yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää. Jos

oppilaalla on jo olemassa osana yleistä tukea laadittu oppimissuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma, niitä voidaan

hyödyntää pedagogista arviota tehdessä.

Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei

toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus suunnitellaan yhdessä vanhem-

pien kanssa. Vanhemmat ja koulu tukevat yhdessä oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarkoi-

tuksena on tarjota oppilaalle suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tukea siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvol-

lisuutensa ja pystyy edelleen jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen.

Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusope-

tuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa

tai laillista edustajaa sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä.

Lisäksi ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava moniammatillisena oppilashuollon yhteis-

työnä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perus-

teella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä

psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen

vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksessä tulee päättää oppilaan

51

pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvit-

taessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen

päätöstä.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista/esi- tai perusopetuksen aikana ilman

sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen

arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-

elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuksen järjestämisessä esiopetus ja koulu toimivat yhteistyössä vaikeuksien

varhaisessa tunnistamisessa, opetuksen suunnittelussa ja tukitoimien jatkumon varmistamisessa. Erityistä tukea

tarvitsevan lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat vanhem-

mat, esiopetuksen opettaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja, perusopetusryhmän opettaja, erityis-

opettaja ja mahdollisesti muut lapsen kuntouttamiseen osallistuvat tahot.

Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa

tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten ope-

tuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii

oppilaan opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä

moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja

oppilaan kokonaistilanteesta.

Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä arvioi oppilaan erityisen tuen tarpeen. Näiden kahden selvityksen ja

niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausun-

toja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen

laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa.

Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.

Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tuen tarve jatkuu, erityisen tuen jatkamisesta teh-

dään päätös. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös erityisen tuen lopettamisesta. Täl-

löin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

52

malli

2. Opettajat jakeskustelevat mongelmista ja s

toimenp

1. Opettajat jaeuraavat opp

mistä ja ks

3. Ongelman

opettaja kollega

EO

4. Oppilashuolalkaa työstä

5. Tarpeelliset

EO koulpsyk

6. Tarpeelliset

perustervey-denhuolto s

P E R H E E N K A N S S A T E H T Ä V Ä Y H T E I S T Y Ö

Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli)

vanhemmat ahdollisista

opivat jatko-iteistä

vanhemmat ilaan edisty-ehitystä

luonteesta riippuen neuvotellaan

OPO rehtori / kouluter-veydenhoit.

kuraattori

sosiaali- ohjaaja

toryhmä ä asiaa

selvitykset ja tutkimukset järjestetään koulussa

u-ologi

OPO kuraat-tori

lisätutkimukset ja -hoito järjestetään

erikois- airaanhoito

perheneuvola

sosiaalitoimi

Tarpeellisista koulun toimista

sovitaan

Tarpeellisista kou-lun ulkopuolisista toimista sovitaan

koulu- lääkäri terveydenhoitaja

OPPILASHUOLLON PROSESSI

Yleinen tuki

Tehostettu tuki

Erityinen tuki

53

YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKENA Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjär-

jestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta tehty suunnitelma. Halutessa jokaiselle oppilaalle voidaan

tehdä oppimissuunnitelma. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea, ja sitä pitää käyttää tehostetun

tuen aikana.

Suunnitelman tavoitteena on turvata oppilaan opiskeluun hyvät

Te

arv

kun

työ

mi

HO Eri

mis

Tar

He

hos

nite

löid

HO

val

HO

edellytykset. Suunnitelman avulla opettajat ja huoltajat ovat pa-

remmin tietoisia oppilaan tilanteesta, ja oppilas oppii suunnitel-

man kautta ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Myös

oppilaan edistymisen arviointiin saadaan tukea suunnitelmasta.

Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineiden oppimääriä voida

yksilöllistää, vaan siihen vaaditaan erityisen tuen päätös.

hostettua tukea saavalle oppilaalle on aina laadittava oppimissuunnitelma. Se pohjautuu pedagogisessa

iossa tuotettuun tietoon. Hyödyntää voidaan myös yleistä tukea varten laadittua suunnitelmaa sekä

toutussuunnitelmaa, jos sellaisia on. Suunnitelma laaditaan opettajien, oppilaan ja huoltajan yhteis-

nä, ja mukana on tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppi-

ssuunnitelmaan.

JKS, Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

tyistä tukea saavalle oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestä-

tä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan opettajien kanssa.

vittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

nkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana te-

tettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä. Jos oppilaalle on laadittu kuntoutussuun-

lma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksi-

yt tiedonsiirtoluvat.

JKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKSiin ei voi hakea muutosta

ittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

JKSiin vaadittavat tiedot ovat liitteenä 8.

54

55

Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla Esiopetus Perusopetus Ennen esiopetusikää erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutus tapahtuu tavallisessa päiväkotiryhmässä/ erityispäiväkotiryhmässä Koulun esiopetusryhmät Koulun erityisopettaja käy opettamassa päiväkodissa 2-3 tuntia viikossa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevia oppilaita Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut

Yleisopetuksen koulut - tarjotaan tarpeelliset tukitoimet: yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki Erityisryhmät yleisopetuksen yhteydessä Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta annetaan Ronnilla, Pääjärven kuntoutuskeskuksessa Lammilla Aistivammaisten opetus tapahtuu integroituna yleis-opetuksen luokkiin Sairaalaopetus - Forssan sairaala (järjestetään tarvittaessa) - Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston hoito- ja kuntoutusjaksot Yksityisopetus Kotiopetus

Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa Koulu tekee tiivistä yhteistyötä oppilasta kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa, kuten fysioterapeuttien, musiikki-,

toiminta-, SI- ja puheterapeuttien kanssa. Terapioita on mahdollisuus toteuttaa kouluaikana ja koulun tiloissa. Kou-

lu käyttää koulupsykologin ja perheneuvolan tutkimus- ja kuntoutuspalveluja tarvittaessa.

ERITYISRATKAISUJA Pidennetty oppivelvollisuus Jos lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ei perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ole ilmeisesti mahdollista

saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus perusopetuslain mukaan vuotta perusopetuslaissa säädettyä

aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (POL 1998/628, § 25). Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole-

ville oppilaille kestää yhden tai kaksi vuotta.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuu-

lovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset.

Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta

tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.

Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä

tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alka-

essa. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvolli-

suuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

56

Joustava perusopetus, JOPO

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan

perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja

ehkäistä syrjäytymistä. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta siirtymises-

sä toisen asteen koulutukseen sekä antamalla valmiuksia selviytyä opiskelusta.

Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu:

7.-9. -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta

oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.

poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudat-

tamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonai-

suutena pitää oppilaan edun mukaisena.

Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista

yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuun-

nitelma tai tarkistetaan jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada

tarvitessaan yleistä tai tehostettua tukea. Jos oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perus-

opetuksen toteutus kuvataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella.

Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Oppilasvalinnasta tehdään hallinto-

päätös, joka valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä.

Forssan seudun JOPO-luokka toimii Tölön koulussa.

Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta

Oppilaan vapauttamiseen jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Jos oppilas

vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimin-

taa niin, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Pohdittaessa oppilaan vapauttamista oppiaineen opiskelus-

ta, on hyvin tarkasti huomioitava, miten vapauttaminen vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin.

57

OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon: Forssan seudun kunnissa järjestetään ns. nivelvaihepalavereja sekä lapsen siirtyessä esiopetuksesta perus-

opetukseen, alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle.

Esiopetuksen ja perusopetuksen välisessä tiedonsiirrossa on käytössä seudullinen tiedonsiirron lomake(liite 14).

Keväällä järjestetään yleisluontoisia oppilashuoltopalavereja alakouluittain. Palaverissa keskustellaan asioista, jotka

saattavat myöhemmin vaatia oppilashuollollisia toimenpiteitä. Samassa yhteydessä sovitaan myös oppilaskohtai-

sista oppilashuoltopalavereista. Palaverissa on mukana luokanopettaja, alakoulun rehtori/johtaja, yläkoulun rehtori

ja opinto-ohjaaja sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva luokanvalvoja.

Henkilökohtaisen oppilashuoltopalaverin tarkoituksena on sopia tarpeellisista käytännön asioista, jotta oppilaan

koulunkäynti yläkoulussa käynnistyisi mahdollisimman kitkattomasti. Palaverin tavoitteena on myös antaa riittä-

västi tietoa yläkoulun puolelle oppilaan vaikeuksista. Mukaan on kutsuttu oppilas huoltajineen, alakoulun puolelta

luokanopettaja ja erityisopettaja, yläkoulun puolelta opinto-ohjaaja, erityisopettaja, luokanvalvoja ja rehtori. Lisäksi

tapauskohtaisesti mukaan voidaan kutsua esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori tai koulupsykologi. Palaverista

kootaan muistio, johon on kirjattu päätetyt jatkotoimenpiteet. Muistio on salassa pidettävä.

Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille yläkoulun puolella Yläkoulun opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vierailevat 6. luokilla keväällä. Luokanopettajan kanssa käytyjen kes-

kustelujen perusteella seitsemännet luokat muodostetaan osittain saatujen tietojen pohjalta erityisoppilaat huomioi-

den. Oppilaan asioista järjestetään palavereja tarvittaessa jo keväällä oppilaan, vanhempien ja muiden asianosaisten

kanssa. Syksyn suunnittelupäivänä opinto-ohjaaja ja erityisopettaja siirtävät tarvittavat tiedot aineenopettajille.

Tarvittaessa järjestetään koulutusta opettajille tai kutsutaan paikalle asiantuntijoita. Arkaluontoisten asioiden ker-

tomiseen tarvitaan lupa vanhemmilta. Tiedon siirtymisestä vastaa koulun rehtori.

Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/ koulutuksen järjestäjän opetukseen/koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja

täydennykset (29.10.2010):

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai aa-

mu- tai iltapäivätoimintaan, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä vii-

pymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja lapsen tai nuoren

uudelle opetuksen järjestäjälle. Tietoja annetaan tilanteissa, joissa opetuksen järjestäjä katsoo tietojen

antamisen olevan ehdottoman tärkeää opetuksen asianmukaisen jatkumisen kannalta. Uudella ope-

tuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.

Ilman huoltajan suostumusta salassa pidettäviä tietoja ei voida antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin pe-

rusopetuslain mukaiseen opetukseen (esim. lukio tai ammatillinen opetus).

OPPILASHUOLLON PALVELUJA Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm. yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon hen-

kilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu säännöllisesti koulun oppilashuol-

toryhmään. Koululääkäri on mukana ryhmässä vähintään muutaman kerran vuodessa. Muulloin oppilashuoltoryh-

mä voi tarvitessaan myös konsultoida koululääkäriä. Sekä kouluterveydenhoitaja että koululääkäri ovat vaitiolovel-

vollisia. Seuraavassa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin työn esittelyä:

Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä

huolehtii seulontatutkimuksista ja rokotuksista

vastaa oppilaiden vuosittaisista terveystapaamisista

antaa terveysneuvontaa osana terveystapaamisia

selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan

tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan

tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille,

tiedottaa kouluterveydenhuollosta oppilaille, heidän van

tekee oppilaskohtaista työtä vanhempien, opettajien ja m

ohjaa oppilaan tarvittaessa koululääkärille tai muiden as

osallistuu oppilashuoltoryhmään

vastaa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä kouluss

osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edist

valmisteluun

osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen

voi osallistua terveystiedon opetukseen.

Koululääkäri vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenh

tarkastaa kaikki 5lk ja 8lk oppilaat

tapaa ja tutkii oppilaita muillakin luokkatasoilla tarvittae

lähettää oppilaita tarvittaessa erikoissairaanhoitoon

tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille

osallistuu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoito- ja k

vastaa opiskeluun ja koulutyöhön liittyvistä lääkärinlaus

on terveydenhoitajan tavoitettavissa ja konsultoitavissa

osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan

osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen

osallistuu opetussuunnitelman valmisteluun.

Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin tehtäväkentät ovat

män läsnä koululla ja siten tutumpi oppilaille. Hän myös tun 58

esim. oppitunnit sovituista aiheista

hemmilleen ja opettajille

uun henkilöstön kanssa

iantuntijoiden jatkotutkimuksiin

a

ämisen asiantuntijana opetussuunnitelman

uollosta

ssa

untoutussuunnitelmien laatimiseen

unnoista

hyvin päällekkäiset. Kouluterveydenhoitaja on enem-

tee koulun olosuhteet lääkäriä paremmin. Yleensä asiat

59

tulevat kouluterveydenhoitajan kautta koululääkärille. Tarkemmasta arjen työnjaosta sovitaan tapauskohtaisesti ja

usein toimitaan työparina.

Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja sosiaalisessa kas-

vussaan, sekä työskentelee muun koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedellytysten ja oppimisympä-

ristöön liittyvien asioiden parantamiseksi. Koulukuraattori vaikuttaa osaltaan muiden lapsi- ja nuorisotyön työnteki-

jöiden kanssa yhteistyössä myös yleisemmin lasten ja nuorten kasvuoloihin. Työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää

lastensuojelutyötä.

Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämäs-

sään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös omaan elämäänsä ja kehityk-

seensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa esim. kotitilanteesta tai kasva-

tusasioista.

Koulukuraattori toimii oppilaskohtaisesti yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja tarvittaessa koulun ulko-

puolisten viranomaisten kanssa. Koulukuraattori osallistuu tarpeen mukaan koulussa järjestettäviin oppilaan asioita

käsitteleviin palavereihin ja toimii kiinteänä osana oppilashuoltoryhmää ja koko oppilashuoltoa.

Kuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. Asioista, jotka ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa, annetaan

tietoa muille vain, mikäli se on välttämätöntä ja vain siinä määrin kuin on sovittu.

Koulukuraattorin oppilas- ja koulukohtaisen työn sisältöä on mm.:

Luottamukselliset keskustelut oppilaan kanssa

Perheen tukemisen kasvatustyössä ja sosiaalisessa selviämisessä

- esim. keskustelut, tapaamiset, kotikäynnit ja yhteisneuvottelut

Kokonaistilanteen arviointi: minkälaista tukea oppilas, perhe ja koulu tarvitsevat;

tarvittaessa ohjaus eteenpäin

Oppilaan edun ja sen toteutumisen edistäminen ja arviointi

Oppilashuoltoryhmissä toimiminen ja kehittäminen

Koulunkäynnin erityisjärjestelyjen suunnittelu yhteistyössä opetushenkilöstön ja koulupsykologin

kanssa

Opettajien konsultointi sosiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä

Koulun ja kodin välisen yhteistyön suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen

Vanhempainiltoihin osallistuminen

Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen

Tarvittaessa hankalien luokkatilanteiden selvittely opettajien kanssa

60

Koulupsykologi Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi

työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempiensa ja opettajien kanssa. Tarvittaessa koulupsykologi

toimii myös muiden oppilasta hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja

terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Koulupsykologi pyrkii toiminnallaan myös edis-

tämään ja kehittämään koko kouluyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä.

Oppilaalla on mahdollisuus tavata koulupsykologi omalla koulullaan esimerkiksi huoltajan, opettajan tai kouluter-

veydenhoitajan välityksellä. Huoltaja saa yhteyden koulupsykologiin puhelimitse. Koulupsykologi ei tutki oppilasta

ilman huoltajan suostumusta. Yhteistyössä opettajan tai muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten kesken sovitaan,

miten kussakin tilanteessa olisi parasta toimia.

Koulupsykologia sitoo vaitiolovelvollisuus.

Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä, jos esim.

lapsen koulun aloitus mietityttää (kouluvalmiuden arviointi)

lapsella/nuorella on oppimisvaikeuksia

lapsella/nuorella on käyttäytymisongelmia (levottomuutta, aggressiivisuutta, pelokkuutta,

masentuneisuutta jne.)

Koulupsykologi voi tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon muualle erityistason tutkimus- ja hoitopistei-

siin.

Koulupsykologi

valmistelee oppilaiden siirtämistä erityis- tai yleisopetukseen

on tarvittaessa apuna HOJKS:n laadinnassa

selvittää/hoitaa luokan työrauhaan, työskentelyilmapiiriin ja kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä

antaa konsultaatioapua opettajille, muulle koulun henkilökunnalle sekä huoltajille pulmatilanteissa.

Käytäntönä on ollut, että Forssassa koulupsykologi on työskennellyt pääasiallisesti perusopetuksen luokilla 0-6 ja

koulukuraattori luokilla 7-9. Myös ympäristökunnissa on oma, seudullinen koulupsykologi, ja tulevaisuudessa käy-

täntöjä voidaan tarvittaessa uudistaa.

Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmien kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Koulupsykologit ja –

kuraattorit tekevät keskenään yhteistyötä.

Nuorisoneuvoja

Peruskoulun loppupuolella sekä opintojensa nivelvaiheessa olevat,

15-24-vuotiaat nuoret voivat saada nuorisoneuvojan kautta

61

henkilökohtaista neuvontaa, ohjausta ja tukea, kun he

ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää perusopetuksen opinnot

eivät ole hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen tai töihin

ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot.

Nuorisoneuvoja auttaa nuoria muun muassa seuraavin

konkreettisin toimenpitein:

on apuna koulutushakuasioissa ohjaa työkokeiluihin, harjoitteluihin, työelämävalmennukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan tukee opiskelussa ohjaa tarvittaviin palveluihin/tukitoimiin tukee muissa tarvittavissa asioissa seuraa nuoren selviytymistä ”kulkee rinnalla”.

MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee Forssan seudun

14-18 -vuotiaita nuoria heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa

liittyvissä kysymyksissä.

Tavallisimpia syitä poliklinikalle hakeutumiseen

nuorella on paha olla eikä vanhempien, ystävien tai esim. kouluterve

nuoruusiän kehitykseen liittyy vaikeuksia tai kriisi kohtaa nuorta ja h

nuorella on masennusta, ahdistusta, pelkoja, itsetuhoajatuksia tai vak

nuorella on vaikeuksia oppimisessa, ihmissuhteissa, suhteessa omaan

Nuorisopoliklinikalla työskentelee lääkäri, psykologi ja kolme sairaanh

nuorta tavataan sekä yksin että yhdessä läheisten kanssa. Arviointijakso

nen perheensä ja tarvittaessa muiden nuoren elämän kannalta merkittävie

Yleisimmät hoitomuodot ovat yksilö- ja perheterapia sekä verkostokesk

sa nuorisopsykiatriselta poliklinikalta voidaan lähettää Kanta-Hämeen k

tutkimuksiin ja/tai hoitoon. Osastojakson aikana nuori voi jatkaa koulunk

Jos koululla herää huoli oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin vaarantumis

lon keinot enää riitä, voi oppilaan ohjata nuorisopoliklinikalle. Oppil

kanssa nuorisopoliklinikalle lähettämisestä ja on yhteydessä vanhempiin

Lähetteen voi kirjoittaa (koulu)lääkäri tai koulukuraattori, -psykologi tai

psykiatriseen hoitoon/tutkimukseen tuloon on suuri, on tärkeää, että opp

Tarvittaessa poliklinikan työntekijä voi osallistua ensimmäiseen neuvotte

Yhteystiedot: Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Pääterveysasema, Kujalan

p. 03 4191 3650.

62

ydenhuollon tuki ja apu ole riittävä

änen perhettään

avampia syömiseen liittyviä pulmia

itseen tai omaan ruumiiseen.

oitajaa. Alussa, kun tilannetta arvioidaan,

n jälkeen suunnitellaan hoitoa nuoren, hä-

n tahojen kanssa.

einen työskentely ja lääkehoito. Tarvittaes-

eskussairaalan nuorisopsykiatrian osastolle

äyntiään sairaalakoulussa.

esta ja tuntuu, etteivät koulun oppilashuol-

ashuollon henkilöstö keskustelee oppilaan

. Poliklinikalle tarvitaan kirjallinen lähete.

-terveydenhoitaja. Mikäli kynnys nuoriso-

ilaan ja vanhempien kanssa työstetään tätä.

luun koululla.

katu 3, 30100 Forssa

Kuvio 6 OPPILAAN OHJAAMINEN

NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE

psyykkisoppilaoppilaoppil

p

Yhteydenotto oppilaan kotiin

(Koulu)lääkäri

Nuorisoppolik

tutkimnuorenkarto

moniammyksilö,

verkosto

(Koulu)lääkäri, koulukuraattori,

-psykologi tai -terveydenhoitaja

tekee lähetteen poliklinikalle

Oppilas ohjataan muualle hoitoon

TAI

Hoito käynuorisop

poliklpsyko

verkostottarv. lä

sykiatrian

linikka, usjakso: tilanne itetaan atillisesti;

perhe- ja tapaamisia

TAI

Oppilaalla ei hoidon tarvetta

nnistetään sykiatrian inikalla: terapia, apaamiset, äkehoito

Koululla huoli oppilaan en hyvinvoinnin vaarantumisesta, shuollon keinot eivät enää riitä shuollon henkilöstö keskustelee aan kanssa nuorisopsykiatrian oliklinikalle lähettämisestä

63

64

Lastenpsykiatrian poliklinikka Toiminta-ajatus:

Lastenpsykiatrian poliklinikka on Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän erikoissairaanhoidon poliklinik-

ka, jonka perustehtävänä on lasten ja lapsiperheiden psyykkisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lasten

psyykkiseen kehitykseen liittyvien ongelmien, häiriöiden ja sairauksien tutkimus, hoito ja ennaltaehkäisy.

Lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä lapsen ja perheen sosiaalisen verkos-

ton kanssa. Tarvittaessa lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee myös yhteistyötä Kanta-Hämeen keskussai-

raalan lastenpsykiatrisen poliklinikan ja osaston sekä lastenneurologisen yksikön kanssa.

Kenelle poliklinikka on tarkoitettu ?

Lastenpsykiatrian poliklinikka on tarkoitettu alle 14-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Poliklinikalle tarvitaan

pääasiallisesti kirjallinen lähete. Lähetteen voi kirjoittaa koululääkäri tai koulupsykologi sovittuaan lähetteen teke-

misestä lapsen perheen kanssa.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan lapsia, joilla on/epäillään:

todellisuudentajun häiriötä

vakavaa masennusta, joka ilmenee vaikeina toimintakyvyn häiriöinä arkielämässä

itsetuhoisia ajatuksia, puheita tai itsetuhoyrityksiä

vakavia käytöshäiriöitä, jolloin lapsi on vaarallinen itselleen tai muille

syömishäiriöitä

pitkäkestoisia fyysisiä sairauksia, joihin liittyy tunne-elämän häiriöitä

psykosomaattisia oireita.

Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä aikuispsykiatrialla hoitokontaktissa olevien perheiden kanssa.

Poliklinikan työryhmä ja työmenetelmät

Lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelee lastenpsykiatri, psykologi ja psykoterapeutti (esh). Lisäksi poliklini-

kalla voidaan tarjota musiikkiterapeutin palveluja.

Lähetteen saavuttua lastenpsykiatrian poliklinikalta lähetetään aika perheelle. Ensikäynnille kutsutaan yleensä koko

perhe. Myöhemmin käynneille voidaan kutsua myös lapsen ja perheen sosiaalista verkostoa. Lapsen tilanteeseen

tutustumisen jälkeen sovitaan perheen kanssa yleensä lastenpsykiatrinen tutkimusjakso, johon voi kuulua yksilö-

psykologiset tutkimukset, vanhempien tapaamiset tai perhetutkimus tai verkostoneuvottelut. Jatkohoito määräytyy

lastenpsykiatrian poliklinikalla yksilöllisen tutkimusjakson jälkeen. Tutkimuksen ja hoidon edetessä järjestetään

tarvittaessa myös seuranta- ja kouluneuvotteluja.

Lastenpsykiatrian poliklinikalla yleisimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe- ja musiikkiterapia, ryhmähoidot,

videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus ja verkostoneuvottelut. Tarvittaessa voidaan tehdä myös koti-

käyntejä.

Yhteystiedot :

Lastenpsykiatrian poliklinikka

Kujalankatu 3, 30100 Forssa

p. 03- 03 4191 3685, 03 4191 3687 tai 03 4191 3688

65

Kuvio 7

OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE

Musiikki- terapia

Verkostotyöskentely

Ensikäynti lastenpsykiatrian poliklinikalla

mukana koko perhe

Tutkimusjakso yksilöpsykologiset tutkimukset/vanhempien tapaamiset/

perhetutkimus- tai verkostoneuvottelut

Palauteneuvottelu

LASTEN PSYKIATRINEN HOITO

Yksilöterapia Perheterapia Ryhmäterapeuttiset

hoidot

Yhteydenotto oppilaan huoltajiin

Koululääkäri/koulupsykologi tekee lähetteen Koululääkäri/-terveydenhoitaja/-psykologi/-kuraattori tekee lähetteen

Psyykkinen toimintaterapia

Tutkimus/hoito ei käynnisty

(ei hoidon tarvetta, perhe ei halua tmv.)

Ohjataan jatko-

selvittelyyn muualle

Koululla huoli oppilaan psyykkisestä

hyvinvoinnista, oppilashuollon keinot

eivät enää riitä

Videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus

Yksilökäynnit

66

Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikalla potilaiden ikäjakauma on vastasyntyneestä 16 - 18 ikävuoteen.

Poliklinikalla hoidetaan pääasiassa somaattisia sairauksia, joista tavallisimpia ovat erilaiset infektiosairaudet, astma

ja allergia, diabetes, keliakia, ummetus yms. Astmapoliklinikan yhteydessä annetaan myös siedätyshoitoja.

Lastentautien poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lähetteen saapumisesta noin kahden viikon päähän annet-

tava aika lähetetään potilaalle kirjeessä kotiin.

Tarvittaessa konsultoidaan tai siirretään potilas kokonaan omassa talossa toimiville muille erikoisaloille kuten ki-

rurgille, korvalääkärille, neurologille ja psyykkisesti oireilevat potilaat lastenpsykiatrille. Vaikeat sairaudet ja var-

sinkin niiden alkuhoito tehdään keskussairaalassa (Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen Keskussairaalassa tai Tampe-

reen Yliopistollisessa Keskussairaalassa). Tällaisia ovat esim. uusi diabetes sekä kaikki syöpäsairaudet.

Lastentautien poliklinikka toimii arkisin klo 9 – 14.

Lääkärin työparina on sairaanhoitaja vaihdellen eri henkilö päivittäin.

Potilaiden jatkohoidosta ollaan tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen, lastensuojeluviranomaisiin, lastenneuvo-

laan ja kouluterveydenhuoltoon.

Yhteystiedot:

Lastentautien poliklinikka Forssan sairaala

Urheilukentänkatu, Forssa

p. 03- 4191 3403

67

Kuvio 8 OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE

Lääkäri (koululääkäri; tk-lääkäri tmv.)

kirjoittaa lähetteen

Tutkimus ja/tai hoito lastenpoliklinikalla:

lastenlääkäri, sairaalalääkäri, sairaanhoitaja

Yhteydenotto oppilaan kotiin

Tarvittaessa konsultointi, jatkohoito

Oppilaalla somaattinen sairaus,

johon hän tarvitsee tutkimusta ja hoitoa

Kirurgi Korvalääkäri KHKS TAYS Lasten psykiatria Lastensuojelu Koulu- Psykosomaattinen pkl Perheneuvola terveyden-

Sosiaalihoitaja hoitaja

68

Perheneuvola Perheneuvola palvelee Forssan seudun lapsiperheitä, jotka haluavat asiantuntija-apua kasvatuskysymyksissä ja

perheen ihmissuhdeasioissa. Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi ilman lähetettä. Vakinaiseen henkilökuntaan

kuuluu psykologeja, perheneuvojia, toimistovirkailija ja konsultoiva lastenpsykiatri. Henkilökunnalla on erikois-

tumiskoulutus perheneuvolatyöhön, ja lisäksi työntekijöillä on monipuolista psykoterapiakoulutusta.

Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan moniammatillisesti:

lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (esim. nukkumisvaikeudet, levottomuus, pelot, itkuisuus,

alakuloisuus, aggressiivisuus) ja niihin liittyviä kehityksellisiä kysymyksiä

perheen ihmissuhdevaikeuksia (esim. ristiriidat perheen sisällä, lasten ja etävanhemman tapaamispulmia jne.)

perheasioiden sovittelua avioeron uhatessa

akuutteja perhekriisejä (mm. avioerotilanne, vanhemman sairaus, kuolemantapaukset)

perheväkivalta –ongelmaa yhdessä muiden hoitotahojen kanssa (perheasiain neuvottelukeskus,

aikuispsykiatria, A-klinikka).

Työskentely on perhekeskeistä ja pääsääntöisesti työparityötä (psykologi ja perheneuvoja). Alkuvaiheessa tilannet-

ta kartoitetaan tapaamalla perhettä eri kokoonpanoissa (yksilö- ja perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset) sekä

tarvittaessa tapaamalla muita perheen elämän kannalta merkittäviä tahoja. Tarpeen mukaan konsultoidaan lasten-

psykiatria. Arviointivaiheen jälkeen sovitaan tarvittaessa jatkotyöskentelystä, joka voi olla esim. ohjausta ja neu-

vontaa, osallistumista hoidollisiin ryhmiin, psykoterapiaa (yksilö-, pari-, perheterapia sekä toiminnalliset terapiat)

ja/tai verkostotyöskentelyä.

Kouluilla opettaja ja oppilashuollon henkilöstö arvioi ensin oppilaan tilannetta ja ohjaa perhettä tarvittaessa perhe-

neuvolaan. Pääsääntöisesti toivotaan, että perhe itse varaisi ajan perheneuvolaan. Perheneuvolan työntekijä voi

myös tulla neuvotteluun koululle siinä vaiheessa, kun mietitään, voisiko perheneuvolatyöskentelystä olla apua.

Perheneuvolasta saa myös puhelinneuvontaa lasten kasvuun ja kehitykseen sekä perhe-elämään liittyvissä kysy-

myksissä. Puhelinneuvontaa tarjotaan sekä vanhemmille että lasten kanssa työskenteleville.

Perheneuvola

Sortohaankatu 3

30100 FORSSA

p. 03 – 4191 2448

69

Kuvio 9 OPPILAAN OHJAAMINEN PERHENEUVOLAAN

Herää tarve tukea oppilasta

Luokanopettaja/-valvoja on yhteydessä kotiin

70

Tarvittaessa lastenpsykiatrin

konsultaatio

Opettaja ohjaa ottamaan yhteyttä

perheneuvolaan

Ohjaus muualle

Tilanne selviää kartoituksella

Oh:n työntekijä ohjaa perheen

perheneuvolaan

Koulu kutsuu perheneuvolan tt:n

koululle neuvonpitoon

Jatkotyöskentely

Tarv. ohjaus esim.

tutkimuksiin K-HKS:aan

Psykoterapia yksilö/perhe/ pariterapia

vuorovaikutusterapia toiminnalliset terapiat

Verkosto

työskente

Ohjaus

ja neuvonta

Opettaja ohjaa perheen oh:n työntekijälle

Tilanne selviää

Tilanteen kartoitus perheneuvolassa:

yksilö- ja perhekeskustelut,

psykologiset tutkimukset

Ohjaus muualle

Hoidolliset ryhmät -

ly

Lastensuojeluprosessi

LsL 25 §: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihen-kilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvit-tämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdol-lisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

Ilmoittajan tehtävänä ei ole sen määrittely, täyttyvätkö edellytykset jollekin lastensuojelutoimenpiteelle, vaan syntyneen huolen välittäminen lastensuojeluun, joka tämän harkinnan tekee. Tarkoitus on näin pitää ilmoituskynnys matalana, mikä mahdollistaa mahdollisemman varhaisen avun tai tuen käynnistä-misen. Toimintaohjeena voisi olla: jos herää kysymys, tulisiko lastensuojelulle ilmoittaa, kynnys on ylitetty.

25 a §(12.2.2010/88) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) pyyntö tehdään viipymättä 2) pyynnön yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. 25 c § (12.2.2010/88) Ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Ennen lapsen syntymää 25 §:n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämät-tä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.

Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen las-tensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuoje-lun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut.

Lastensuojeluasia tulee vireille ja lastensuojeluasiakkuus alkaa lapsen syntymän jälkeen siten kuin 26 §:ssä säädetään.

Kun lastensuojeluilmoitus on vastaanotettu ja käsitelty lastensuojelussa, ja asiakkuus on syn-tynyt, asian hoitamiseksi tarpeellinen viranomaistahojen YHTEISTYÖ voidaan järjestää joko asianosaisten (lapset ja/tai huoltajat) suostumuksella tai viranomaisaloitteisesti sosiaalihuollon asiakaslain perusteella ilman nimenomaista suostumustakin. Toimijat tässä yhteistyössä mää-rittyvät yhteisen tehtävän, ei virka-asemien kautta. Toimintaa johtaa ja koordinoi lastensuoje-lutapauksissa sosiaalityöntekijä.

71

Lastensuojelun työkalupakkiin sisältyvät 1) lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet ja 2) pakkotoimenpiteet. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat tahdonvastaisiin toimenpiteisiin nähden ensisijaisia. Näi-hin toimenpiteisiin voidaan lukea kaikki käyttö- ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, jotka voisivat olla pulmatilanteissa avuksi. Käytetyimpiä avohuollon tukitoimenpiteitä ovat perhe-työ, tukiperheiden ja -henkilöiden järjestäminen lapsille, päivähoito ja terapiapalvelut. Myös harvinaisempia yksilöllisiä räätälöintejä on käytetty. Näistä mainittakoon esim. työtoiminta. Määrä-aikaisia sijoituksia voidaan tehdä avohuollon tukitoimenpiteinä vanhempien ja tietyin edellytyksin myös lapsen suostumuksella. Mikäli avohuollon toimenpiteet eivät auta korjaamaan tilannetta on viimesijaisena toimenpi-teenä mahdollisuus huostaanottoon.

Lastensuojelussa on usein nopeiden toimenpiteiden tarve, jonka seurauksena työote on ”kar-hea”. Myös esimerkiksi huostaanoton kohdalla kysymys on kuitenkin aina lapsen edusta. Eli lapsen edunmukaisuus täyttyy myös silloin, kun toimenpide tuottaa lapselle parempaa kuin sen tekemättä jättäminen.

72

73

OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS Psykologin tutkimusmenetelmät Haastattelu (vanhempien, opettajan, lapsen) Havainnointi (lapsen, perheen, ryhmän ) Testit (kykytestit ja projektiiviset testit) Kouluongelmissa käytettäviä kykytestejä WISC III (kykytason ja –rakenteen perustesti), WPPSI- III on vastaava testi alle

kouluikäisille.

- Testi jakautuu kielelliseen ja ei-kielelliseen alueeseen. Testillä saadaan selville lapsen

peruslahjakkuustaso sekä tietoa siitä, mitkä osa-alueet ovat heikkoja tai vahvoja.

Raven, ei-kielellinen havainnoinnin ja päättelykyvyn testi.

NEPSY II, neuropsykologinen testi (tarkentaa kykyrakennetta)

- Eri kykyalueita tutkitaan tarkemmin useilla eri testiosioilla.

Lukilasse, luku-, kirjoitus- ja matematiikan taitojen arviointi suhteessa luokkatasoon

Bender ja VMI (visuomotoriikan, käden ja silmän yhteistyön testejä).

Projektiivisia testejä MAPS, TAT, CAT, WZT, HTP, SCT

Projektiivisia testejä käytetään lasten tutkimuksissa, jotta saadaan viitteitä, mitä asioita lapsen elämässä on syytä

selvitellä (kognitiiviset/tunne-elämän kysymykset).

Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä (kuvio 10) Oppimisvaikeustutkimuksissa kykytestit ovat aina perustutkimus. Myös muissa kouluongelmissa kykytestit ovat

yleensä osa tutkimusprosessia. On tarpeellista sulkea pois mahdolliset kykyongelmat ja löytää vahvuudet. Kykytes-

teillä voidaan saada kuvaa siitä, miten vaativaa koulutyö on lapselle taidollisesti, ja miten kovilla hän on koulu-

työskentelyssä. Kouluongelmia ratkottaessa on myös tärkeää havainnoida oppilasta vaatimustilanteessa, joka testiti-

lanne on.

Lapsen elämäntilanteen selvittely (tilanne koulussa, kotona, aikaisemmat kokemukset) on aina osa tutkimusproses-

sia. Keskeisellä sijalla se on silloin, kun on kyse muista kuin oppimisvaikeuksista.

Kouluongelmien ryhmittelyä ( Huoltajien kuvauksia ongelmista, kun perhe varaa aikaa perheneuvolaan, koulupsykologille tai –kuraattorille. Ongelmat voivat tulle esille koulussa tai kotona.) Oppimisvaikeuksia oppilaalla vaikeuksia matematiikassa; yksilöllistäminen?

oppilas jää luokalleen; tukitoimet?

oppilaalla oppimisvaikeuksia: 14 v. ei tee läksyjä, äiti tekee läksyjä yhdessä oppilaan kanssa

englanti ja ruotsi vaikeita oppilaalle; lisäksi oppilas on synkkä, ja itsetunto on heikko

oppilaalla oppimisvaikeuksia, luokka kerrattu aikaisemmin; mitä nyt?

oppilaalla nimeämis- ja hahmottamisongelmia

oppilaalla oppimisvaikeuksia englannissa, äidinkielessä ja matematiikassa

oppilaan kohdalla mietitään yksilöllistämistä; oppilas unohtelee läksyjä ja kirjoja

oppilaan (13v.) englannin kielen opiskelu alkutekijöissään

oppilaalla oppimisvaikeuksia; menossa yläasteelle, mahdollisia yksilöllistämisiä

Keskittymis- ja sopeutumisongelmia oppilaalla pulmia koulussa: ei työskentele tunneilla, ei tottele eikä kuuntele opettajaa;

kotona ei saa noudattamaan sovittuja käytäntöjä

oppilas äkkipikainen, räjähtelee, ryhmässä olo vaikeaa, ei ota ohjeita vastaan; myös lukiongelmaa

oppilas käyttäytyy hyökkäävästi, yrittää olla koulussa kovis

oppilaalla levottomuutta, joka estää koulutyötä; oppilas jatkuvasti äänessä

oppilaalla kouluongelmia, motivaation puutetta

oppilaalla keskittymättömyyttä koulussa

oppilas ei sopeudu sääntöihin

oppilas omissa maailmoissaan, levoton, keskittymätön

oppilas häiritsee koulussa, haluaa olla jatkuvasti esillä

Herkkyysoireita koulussa oppilas ei uskalla puhua tunnilla; kiusataan

oppilas koulussa yksinäinen, jää syrjään, itkeskelee

oppilaan vaikea lähteä kouluun, itkeskelee, kiusataan

oppilas ei halua mennä kouluun; vatsakipuja

oppilas ei menisi kouluun, itkee jo illalla

oppilas ei halua mennä kouluun, kiusataan; käy päälle, jos härnätään

74

oppilaan ongelmat esiintyvätkin niin, että oppilas on itse kiusaaja.

75

Tapausesimerkki Kalle (muunneltu niin, että tapaus ei ole tunnistettavissa) Prosessi

(sosiaalityöntekijä mukana työskentelyssä perheen kanssa perheneuvolassa)

Joulukuu: Kallen opettaja ja koulun terveydenhoitaja ottavat yhteyttä perheneuvolaan, jonne Kallen

äiti varaa ajan.

Tammikuu: Kallen perhe tekee kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.

Tammi-helmikuu: Kallelle tehdään yksilötutkimukset. Vanhemmilla on samaan aikaan omat

keskustelut perheneuvolassa. Käyntikertoja on yhteensä kolme.

Helmikuu: pidetään kouluneuvottelu.

Maalis-huhtikuu: Kallen perheellä on kolme perhekäyntiä perheneuvolaan.

Toukokuu: koululla pidetään seurantaneuvottelu.

Elo-syyskuu: perheellä on kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.

Joulukuu: psykologi soittaa seurantapuhelun koululle. Psykologi soittaa myös Kallen kotiin.

Kahden vuoden kuluttua: koululta tulee lausuntopyyntö Kallen siirtyessä yläkouluun.

Kyseessä oli Kalle, 10-vuotias poika, jolla oli koulussa monenlaisia ongelmia. Kalle oli alakuloinen eikä tullut toi-

meen kavereitten kanssa. Hän myös suuttui äkkiä, piti itseään huonona eikä läksyjen tekokaan sujunut. Kalle oli

jossakin tilanteessa jopa lyönyt opettajaa.

Kallen tutkimus- ja hoitoprosessi alkoi perheneuvolassa tammikuussa. Perhekäynneillä todettiin, että Kallella oli

sisko, joka pärjäsi hyvin kaikilla elämän alueilla. Lasten vanhemmat olivat paljon töissä.

Psykologisissa yksilötutkimuksissa selvitettiin Kallen yleistä kykytasoa ja rakennetta, lukemisen ja kirjoittamisen

taitoa sekä tunneasioita (tutkimusmenetelmät: haastattelu, WISC III, WZT, Lukilasse). Kallen vanhemmat kävivät

samaan aikaan keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa.

Tutkimuksissa todettiin, että Kallen peruskykytaso oli vahva. Hänellä oli kuitenkin vaikea-asteinen luki-häiriö.

Kalle koki oman tilanteensa vaikeaksi, ja itsetunnon heikkous nousi vahvasti esiin.

Järjestettiin kouluneuvottelu, jossa olivat mukana vanhemmat, luokanopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja.

Neuvottelussa lähdettiin liikkeelle kartoittamalla Kallen tilannetta koulussa, jossa sattui rajuja tilanteita. Kallen

lukivaikeus oli koulussa hyvin tiedossa, mutta kun hänelle yritettiin antaa erityisopetusta, Kalle ei suostunut työs-

kentelemään edes kahdenkeskisessä tilanteessa erityisopettajan kanssa. Koulussa Kalle myös paiskoi tavaroita.

Psykologi kertoi tutkimustuloksista. Kallella oli hyvä älyllinen taso ja suuri tietomäärä. Hän koki kuitenkin, että

niillä ei ole mitään merkitystä. Neuvottelussa todettiin lukivaikeuden vaikeusaste sekä se, että oppimisen erityis-

vaikeuksilla on suuri merkitys Kallen pahoinvoinnissa. Koululla oltiin sitä mieltä, että Kallen lukivaikeus on tie-

dossa ja sen kanssa tullaan toimeen. Ongelmana oli kuitenkin Kallen käytös ja mieliala. Neuvottelussa psykologi

painotti edelleen vaikuttavan siltä, että oppimisvaikeuteen liittyvillä asioilla oli merkittävä osuus Kallen mielialaan.

76

Kouluneuvottelussa laadittiin yhteinen suunnitelma. Koulussa paneuduttiin etsimään tilanteita, joissa Kalle pääsisi

tuomaan esiin osaamistaan ja tietomääräänsä. Joitakin kokeita hoidettiin suullisesti. Sovittiin, että perhekäyntejä

perheneuvolassa jatketaan tavoitteena Kallen itsetunnon tukeminen. Perhekäynnit perheneuvolassa toteutuivat maa-

lis-huhtikuussa.

Seurantaneuvottelu pidettiin koululla toukokuussa. Kallen käyttäytymisongelmat olivat poistuneet, ja neuvottelussa

keskusteltiin lähinnä oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. Sovittiin, että erityisjärjestelyjä koulussa jatketaan. Pää-

tettiin vielä jatkaa myös perhekäyntejä.

Perhekäynnit toteutuivat elo-syyskuussa. Sen jälkeen perheen kanssa sovittiin, että perheneuvolakäynnit lopetetaan.

Asiaan päätettiin palata seurantamielessä niin, että psykologi soittaa lukukauden lopulla koululle ja sen jälkeen

Kallen kotiin.

Joulukuussa opettaja totesi puhelimessa, että asiat sujuvat hyvin:” Kallen kanssa on mukava tehdä työtä.” Psykolo-

gi soitti myös Kallen kotiin ja kertoi puhelustaan koululle.

Kallen siirtyessä yläasteelle terveydenhoitaja pyysi lausuntoa erityistoimien jatkamista varten. ”Muuten Kallelle

kuuluu hyvää”, kouluterveydenhoitaja kertoi samalla.

Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa ? Psykologisilla tutkimuksilla voidaan saada lisäymmärrystä oppilaan ongelmiin ja tilanteeseen. Tutkimuksissa tulee

kuitenkin vain harvoin esille suoria syy-seuraussuhteita. Tutkimusten pohjalta ei myöskään tule suoria toimintamal-

leja ongelmien ratkaisuun.

Yhteistyöongelmia syntyy helposti siitä, että odotukset psykologisille tutkimuksille ovat liian suuria. Jos tutkimus

ei anna niin selkeitä vastauksia kuin odotetaan, voi olla vaikea hyödyntää sitäkään tietoa, joka on saatu. Yhteistyö

lapsen ja huoltajien kanssa on keskeistä sekä ennen tutkimuksia että niiden aikana ja jälkeen.

Toimenpiteet testauksen jälkeen Psykologinen tutkimusprosessi päättyy palauteneuvotteluun yhdessä perheen ja kouluväen kanssa. Oppilasta kos-

kevat varsinaiset auttamissuunnitelmat syntyvät moniammatillisena yhteistyönä yhteisessä palauteneuvottelussa

tutkimusprosessin lopussa. Neuvottelussa kouluväki tuo pohdittavaksi omat havaintonsa oppilaasta ja sen, mitä

siihen mennessä on yritetty ongelmien ratkaisemiseksi. Psykologi esittää omat tutkimustuloksensa. Vanhemmat

tuovat esiin omia havaintojaan ja ajatuksiaan siitä, miten kouluongelma näkyy kotona ja mitä siellä on tilanteen

auttamiseksi yritetty. Yhdessä mietitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä. Tärkeää on, että oppilasta itseään kuunnel-

laan sekä ennen prosessin alkua että prosessin aikana. Oppilas voi myös itse olla mukana neuvottelussa tilanteesta

riippuen.

Jatkoyhteistyön sujumiseksi on hyvin tärkeää, että näissä neuvotteluissa esiin tuodut tutkimustiedot ja sovitut toi-

menpiteet kirjataan suunnitelmaksi (esim. HOJKS). Seurantaprosessi varsinaisen tutkimusprosessin jälkeen on

erittäin tärkeä. On hyvä sopia ja kirjata, miten seuranta käytännössä tapahtuu ja kuka siitä vastaa.

Varsinaisessa konkreettisessa lapsen auttamisessa lapsen lähi-ihmiset ovat aina avainasemassa. Psykologin tehtä-

vänä on omalta osaltaan auttaa näitä lapsen läheisiä heidän tehtävässään.

Jos muutosta ei tapahdu Jos oppimisvaikeustutkimusten ja niiden perusteella tehtyjen toimenpiteiden jälkeen toivottua muutosta ei tapahdu: lapsen elämäntilanne saattaa olla vaikea eikä alakulttuuri tue koulunkäyntiä

pätemistä haetaan muuta kautta

ympäristön aikuisten toimintamallit voivat olla jäykkiä eikä niissä ole jouston varaa

periaatteet ovat tärkeämpiä kuin avun löytyminen

vaatimustasossa ei ole joustoa

hoito etenee, mutta lyhyellä aikavälillä ongelmat jatkuvat

hoito ei etene.

Tiedon kulku Tiedon kululla on tärkeä merkitys niin koulun ja perheen

kuin psykologin ja koulun välillä sekä koulun sisällä.

On huolehdittava siitä, että opettajan vaihtuessa tieto

siirtyy uudelle opettajalle. Samoin on tärkeää,

että psykologin lausunto toimenpiteitä varten tulee

myös koulun käyttöön, eikä jää vain päättävän viranomaisen tietoon.

77

Kuvio 10 MITÄ OPPIMISVAIKEUSTUTKIMUKSISSA VOI SELVITÄ?

MITÄ

OPPIMISVAIKEUS-TUTKIMUKSISSA

VOI SELVITÄ ?

Kotitehtävien tekoon liittyvät

kysymykset

Miten perhe on oppilaan tukena?

Onko läksyihin käytetty aika kohtuullinen?

Mikä on vanhempien vaatimustaso?

Oppilaan koulu-

oppiminen

Vastaako oppilaan oppiminen

hänen kykyjään vai

onko hän alisuoriutuja?

Missä määrin

sosio-emotionaaliset tekijät vaikuttavat

tilanteeseen?

Kapea-alainen erityisvaikeus?

Yleistaso hyvä,

mutta esim. muistipulmia, havaitsemis-

pulmia...

Keskittymis-

kyky ja sen

vaihtelu eri tilanteissa

Oppilaan oma motivaatio,

vaatimustaso, suoritusjännitys

Psyykkinen tilanne

Elämäntilanne

Oppilaan työskentelytavat

ja käsitys itsestä

oppijana

Kykytaso ja –rakenne

Oppilaan mahdollisuudet

selvitä yleisopetuksessa

Ongelmat ja vahvuudet

Kouluympäristö, -yhteisö

Oppilaan asema ja rooli yhteisössä

Oppilas-opettaja –suhde

Koulun resurssit ja koulun aikuisyhteisön tilanne

Jatkotutkimus-

tarve

koululääkäri perheneuvola

lasten- ja nuorisopsykiatria lastenneurologia

lastentaudit

78

Kuvio 11 KOULULAISEN ONGELMIEN TUTKIMUSPROSESSI

Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja suorittaa muut tarvittavat tutkimukset

79

Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja suorittaa muut tarvittavat tutkimukset

Tutkimuspalaute perheelle

Palauteneuvottelu: 1. Psykologi tuo esiin tutkimustulokset

2. Vanhemmat ja opettajat tuovat esiin omat havaintonsa mitä keinoja neuvotteluun mennessä on yritetty, ja kuka niistä vastaa

Tilanteesta ja kunnasta riippuen neuvottelussa voi olla mukana myös muita oppilash. toimijoita Sovitaan neuvottelun kirjaamisesta

3. Tilanteen arviointi yhdessä vanhempien ja opettajien kesken Yhteisessä keskustelussa etsitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä.

Jatkotoimenpiteistä ja niiden vastuuhenkilöistä sopiminen: opetusratkaisut, toimintatavat, mahdolliset jatkotutkimukset,

mahdollinen työskentely perheen kanssa, tarvittavat lausunnot ja niiden toimittaminen sovituille tahoille

13.1 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN 12 Oppilashuollon tilastointi ja kirjaaminen

Seurannasta sopiminen:

Tarvittaessa pyydetään psykologin arviota ja tutkimuksia

Koulu ja vanhemmat toimivat yhdessä ongelman ratkaisemiseksi

opettaja ja perhe tekevät yhteistyötä

perheneuvola ei mukana yhteistyössä

yhteistyön tekemisen vastuu jää koulupsykologille/ -kuraattorille

perheneuvola mukana yhteistyössä

seuranta-

tapaaminen järjestetään/ ei järjestetä

Opettaja ja/tai vanhemmat huomaavat koululaisen ongelman ---> tilannetta pohditaan yhdessä ja etsitään ratkaisuja

Mukana koulun oppilashuoltoryhmä ( esim. rehtori, erityisopettaja, kuraattori, kouluth, opo)

80

OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN Salassapito

Salassapitovelvollisiksi säädetyt kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat

antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville viranomaisille tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen

asianmukaisen järjestämisen kannalta. Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee tarvitseeko joku muu välttämättä

tietoa opetuksen järjestämiseksi.

Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämi-

seksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveyden-

huollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen on tärkeää. Perusopetuksessa olevalla

oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto.

Opetushallitus päättää valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kodin ja koulun yhteistyön keskeisistä

periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin

ja koulun yhteistyön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta, sekä oppilai-

den henkilötietojen käsittelystä oppilashuoltotyössä.

Oppilashuoltoryhmä

Rehtori vastaa oppilashuoltotyön organisoinnista. Rehtori määrää kuka toimii puheenjohtajana, kenen tehtäviin

kirjaaminen kuuluu, miten kirjaukset tarkastetaan sekä miten niitä säilytetään. Rehtori vastaa siitä, että ryhmän

työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon tai pöytäkirjaan. Pöytäkirjan suositeltava säilytysaika on 10 vuot-

ta oppivelvollisuusajan päättymisestä tai pysyvästi.

Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään kirjaamisesta seuraavaa:

kun käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa oppilashuoltotyössä tulisi kirjata

vireillepanija

aihe

päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut

asian käsittelyyn osallistuneet

mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu

Liitteenä 11 kirjaamismalli

Yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä ja kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettä-

vät tiedot on tarvittaessa eroteltavissa muista. Kirjaukset on säilytettävä lukitussa tilassa.

81

Kun ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevia asioita, ryhmässä voivat olla rehtorin lisäksi vain ne kou-

lun henkilökunnan jäsenet, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen sekä kouluterveydenhuollon

edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

Oppilashuoltoryhmällä tulee olla huoltajien lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta ole,

ryhmä voi käsitellä ja kertoa ryhmässä vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen

järjestämisen kannalta:

opetuksen järjestämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset

välttämättömät taustatiedot.

Koulupsykologin asiakasrekisteri Koulupsykologi pitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, joka on potilasrekisteri

terveydenhuollon toiminnan osalta. Rekisteriin tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot.

Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suos-

tumuksella tai poikkeuksellisesti erityislain perusteella.

Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulupsykologityö muodostaa yhden koulupsykologirekisterin. Tämän

rekisterin osarekistereitä ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulupsykologirekisterit. Rekisterinpidosta on rekis-

terinpitäjänä vastuussa se organisaatio, jonka palveluksessa koulupsykologi on. Saman kunnan alueella tiedot voi-

daan siirtää uudessa koulussa toimivalle psykologille. Tietojen siirtämiseen tarvitaan kuitenkin oppilaan/huoltajan

lupa.

Terveydenhuollon ammattilaisena koulupsykologin tulee noudattaa potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämises-

tä annettuja säännöksiä, vaikka koulussa ei puhutakaan potilaista eikä usein asiakkaistakaan vaan oppilaista. STM

on antanut asetuksen potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämi-

sestä (99/2001). Lisäksi STM on julkaissut asiaa koskevan terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitetun oppaan

(2001:3).

Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia laatimaan asiakasta/potilasta/oppilasta koskevat asiakirjat niin,

että niistä ilmenee miten neuvotteluja on käyty ja ketä on konsultoitu. Pyydettäessä psykologin on näytettävä oppi-

laalle/alaikäisen oppilaan huoltajalle, mitä psykologi on oppilaasta kirjannut asiakastiedostoonsa. Tietojen kirjaa-

minen ja toimenpiteiden seuraaminen ”oppilashuoltokertomuksen” avulla on tärkeää oppilaan/huoltajan ja työnteki-

jän oikeusturvan kannalta.

Kuraattoreiden työtä ohjaa toistaiseksi lastensuojelulaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja sosiaalityön ammatinharjoittamista koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudista-

massa. STM:n ohjeet asiakirjojen dokumentoinnista ovat sovellettavissa myös kuraattorin työssä.

82

Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä Koulupsykologilla on kirjaamisessa käytössään kaksiosainen luokitus: yksilö- ja yhteisötason työ.

Yksilötason työ Psykologiset tutkimukset Oppilaan ja vanhempien tapaamiset Kouluneuvottelut Verkostoneuvottelut Konsultaatiot Opettajien konsultaatiot Yhteenvedot ja lausunnot. Ohjaus muualle Lähetteet (esim. lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka).

Yhteisötason työ Kyselyt, kartoitukset, observoinnit luokissa Työskentely oppilasryhmien tai koko luokan tasolla Työskentely aikuisten kanssa: oppilashuoltoryhmät tai muut koulun ryhmät Eri hallinnonalojen moniammatilliset työryhmät Yhteisötason konsultaatio Yhteisötason vaikuttaminen, oman alan asiantuntijana esiintyminen

Koulukuraattorin asiakasrekisteri

Koulukuraattori ylläpitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, johon tallennetaan

asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa aino-

astaan asiakkaan tai hänen huoltajansa suostumuksella tai poikkeuksellisesti jonkin erityislain perusteella.

Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulukuraattorityö muodostaa yhden koulukuraattorirekisterin (rekisterin-

pitäjänä on vastuussa opetustoimen hallinnosta vastaava lautakunta). Osarekistereinä ovat saman kunnan eri perus-

koulujen koulukuraattorirekisterit. Saman kunnan alueella tiedot voi tarpeellisin osin siirtää uudessa koulussa toi-

mivalle kuraattorille. Tarkoituksenmukaista on luottamuksellisuuden säilyttämiseksi kuitenkin pyytää lupa. (Veh-

kamäki & Tamminen-Dahlman 2004, 64.)

Kuraattorin tekemä kirjaus ja/ tilastointi Effica –asiakastietojärjestelmään (Forssa, Humppila, Ypäjä) Koulukuraattori on kirjannut seuraavia asioita: Oppilaskeskustelut Yhteisneuvottelut Oppilashuoltoryhmien kokoontumiset Vanhempainillat Yhteistyötapaamiset(sos. virasto, perheneuvola) Erilaiset tuki- ja ohjausryhmät Pidetyt oppitunnit

83

Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri Kouluterveydenhuollossa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä potilasrekisteriin.

Kouluterveydenhuollon rekisterit kuuluvat osarekistereinä terveyskeskuksen potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitä-

jänä toimii terveyskeskus.

Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella

suostumuksella. Luovuttaminen voi poikkeuksellisesti olla mahdollista myös jonkin erityislain nojalla.

Kouluterveydenhuollon kirjaamisen käytössä ovat vakiintuneet Kuntaliiton terveydenhuollon ja kouluterveyden-

huollon lomakkeet. Käynnit tilastoidaan ja tapaamisten sisältöä kirjataan. Joitakin mittareita on olemassa.

Terveydenhoitajan kirjaaminen Kouluterveydenhoitaja kirjaa tiedot oppilaistaan sähköiseen Effica –asiakastietojärjestelmään, jossa on käytössä eri

kirjaamislehtiä käyttötarkoitusten mukaan. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä sovitun yhteisen

käytännön mukaan kouluterveydenhoitajalla on käyttöoikeus tiettyihin lehtiin.

Terveyden edistämissuunnitelman mukaan tehdyissä tarkastuksissa kirjataan olennaiset asiat ko. lehdille. Käytän-

nössä lehtiin kirjataan mm. seuraavia tietoja:

TH (terveydenhoito) –lehteen kontrollit ja terveystarkastukset

seuranta-lehteen: näkö, kuulo, rokotukset, kasvu, verenpaine

tarvittaessa perhe-lehteen perhetilanteen kuvausta.

Sähköinen kirjaaminen on käytössä isommilla kouluilla, mutta monella pikkukoululla on vielä käytössä manuaali-

nen kirjaaminen.

HOJKS-palavereihin ja kuntoutussuunnitelmapalavereihin osallistumisesta kouluterveydenhoitaja tekee merkinnät

terveydenhoito –lehdelle: mm. läsnäolijat, käsitellyt asiat, keskeiset suunnitelmat jne. Tavoitteena on, että tervey-

denhoitajan sijainenkin saisi kirjattujen tekstien perusteella mahdollisimman selkeän käsityksen oppilaan asioista.

Näin pyritään turvaamaan hoidon jatkuvuus.

Kouluterveydenhuollosta tilastoidaan seuraavat käynnit: terveydenhoito- ja sairaanhoito-käynnit, pidetyt oppitun-

nit, verkostopalaverit ja vanhempainillat.

Periaatteena kirjaamisessa on: ”mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty”. Lyhyetkin kontaktit, esim. särkylääkkeitten

anto on kirjattu, koska sillä on usein merkitystä oppilaan kokonaistilanteen kannalta.

Arkistointi

84

Asiakirjahallinnan suunnitelmassa

(arkistonmuodostussuunnitelma) määritellään

arkistoinnin rakenne, sisältö, säilytys ja salassapito.

Tietoturvaselosteessa ja henkilörekisteriselosteessa

ilmoitetaan rekisterin sisältö, vastuuhenkilöt ja säilytys.

Rekisteristä informoidaan rekisteröityä (oppilaitoksen oppilasta)

rekisteritietojen käsittelystä ja periaatteista.

Organisaatioilla voi olla yhteisiä asiakasrekistereitä, jolloin näiden

toisen organisaation tietoja, tarvitaan aina asiakkaan lupa rekisteri

mm. koululuokkarekisterit tai lasten ja vanhempien yhteystiedot o

Effica –rekisteristä (väestörekisterikeskus/ väestötietojärjestelmä)

aan liittyvä sopimus. Tietoteknisesti voidaan avata joko oman koul

(käyttäjinä esim. opettajat, rehtorit, koulukuraattorit).

Oppilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon organisaatiossa ty

dään salassapitosopimus. Henkilöstölle määritellään kullekin erikse

det sähköisen tietojärjestelmän asiakastietoihin.

käytöstä on tehtävä sopimus. Mikäli käytetään

n käyttöön. Kirjaamiseen tarvittavat perustiedot

n mahdollista saada joko kunnalta tai FSTKY:n

vasta, kun organisaatioiden kesken on tehty asi-

un tai kaikkien koulujen oppilaiden tietorekisteri

öskentelevien ammattihenkilöiden kanssa teh-

en oppilaan asioiden hoitamiseksi katseluoikeu-

85

LÄHTEET Eriksson, E. & Arnkil, T. 2005. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Helsinki. Heittola Arja & työryhmä. Pysyvän toimintamallin luominen perheväkivallan ehkäisytyöhön Forssan seudulle -hanke 1.10.2003-31.12.2004. Loppuraportti. 2005. Kaltiala-Heino R., Poutanen P., Kilkku N. & Rimpelä M. 2003. Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveyden ongelmiin yläasteikäisillä nuorilla. Suomen Lääkärilehti 2003;58:1677-83. Karlsson M., Kauppala J., Palmroth R., Poutala M. & Pätäri J. Opettajan pykäläpankki. OAJ. Viitattu 27.5.2005. http://www.oaj.fi/dman/Document.phx/OAJ/ML2/Koonti2/sahkoiset+julkaisut/ uusipykalapankki?folderId=%2FOAJ%2FML2%2Fkoonti2%2Fsahkoiset+julkaisut&cmd= download Konu A. & Gråsten-Salonen H. 2004. Koulumiete-projekti. Koululaisten mielenterveyden ja hyvin voinnin edistäminen Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2004. Kouluissa sattuu paljon tapaturmia, mutta useimmat niistä ovat lieviä. 2005. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 10.4.2006. http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2005/16_2005.htm Koulutapaturmien ehkäisy. Ideakortti 5/05. Stakes. Viitattu 10.4.2006. http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/1C5B0B82-C998-4105-9EDB-9219E518FE/0/ideakortti5_05. pdf Kädestä pitäen – turvaa lapselle. Käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville. 2005. Vii tattu 3.4.2006. Saatavilla: http://www.tampere.fi/tiedostot/5aksjES9z/kadesta_pitaen.pdf Laapio, M-L. 2005. Poliisi ja perheväkivalta – Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viran omaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 29.12.2005. Viitattu 3.4.2006. http://www.poliisi.fi/poliisi/pakk/home.nsf/files/Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029/$file/ Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029.12.pdf Nissilä, Leena. 2009. Ajankohtaista maahanmuuttokoulutuksesta. Luentomuistiinpanot 2.10.2009. Opetushallitus. Oppimisen ja opetukseen osallistumisen edellyttämä tuki. 2004. Opetushallituksen artikkeli. Viitattu 12.5.2006 http://www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6980,33197,33212 Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto. 2002. Opetusministeriö. Työryhmämuistio. Viitattu 4.1.2005. http://www.minedu.fi/opencms/opencms/handle404?exporturi=/export/sites/default/OPM/Julkaisut/ 2002/liitteet/opm_492_oppilashuolto.pdf&lang=fi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen ja täydennykset. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys 29.10.2010. Viitattu 27.6.2011 http://www.oph.fi/download/127373_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_291010.pdf Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys 1/011/2004. Viitattu 27.10.2005 http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf Käännä vaikea asia avunpyynnöksi. 2004. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 9.1.2006. http://www2.stakes.fi/dialogi/04/dia42004/20.htm Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PS- kustannus. WS Bookwell Oy. Juva. Söderholm A. & Halila R. & Kivitie-Kallio S. & Mertsola J. & Niemi S. Lapsen kaltoinkohtelu. 2004. Kustannus Oy Duodecim. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2004. Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten. 2002. Opetusministeriö. Taustamuistio. Viitattu 6.9.2005 . http://www.minedu.fi/julkaisut/ julkaisusarjat/27_02opisk_ymp_laatu/27_02opisk_ymp_laatu.pdf (Viitattu 6.9.05).

http://www.oaj.fi/dman/Document.phx/OAJ/ML2/Koonti2/sahkoiset+julkaisut

http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2005/16_2005.htm

http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/1C5B0B82-C998-4105-9EDB-9219E518FE/0/ideakortti5_05

http://www.tampere.fi/tiedostot/5aksjES9z/kadesta_pitaen.pdf

http://www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6980,33197,33212

http://www.minedu.fi/opencms/opencms/handle404?exporturi=/export/sites/default/OPM/Julkaisut

http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf

http://www2.stakes.fi/dialogi/04/dia42004/20.htm

http://www.minedu.fi/julkaisut/

http://www.minedu.fi/julkaisut/julkaisusarjat/27_02opisk_ymp_laatu/27_02opisk_ymp_laatu.pdf

86

Turvatyöryhmän muistio. 2000. Opetusministeriö. Työryhmien muistioita 20:2000. Viitattu 2.8.2005. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/tr20_2000.pdf? lang=fi Vehkamäki P. & Tamminen-Dahlman A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallituksen julkaisuja 2004. Lainsäädäntö Laki perusopetuslain muuttamisesta 24.6.2010/642

Laki perusopetuslain muuttamisesta 13.6.2003/477

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621

Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010

Lastensuojelulaki 13.4.2007/417

Pakkokeinolaki 30.4.1987/450

Perusopetusasetus 20.11.1998/852

Perusopetuslaki 21.8.1998/628

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Raittiustyölaki 19.11.1982/828

Rikoslaki 19.12.1889/39

Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412

Yleissopimus lapsen oikeuksista 20.11.1989

Luennot ja puhelinkeskustelut: Niemi Eero K, opetusneuvos, Opetushallitus. Koulukuljetusten vastuukysymykset. Puhelu 9.9.2005. Soikkeli Markku, erikoissuunnittelija, Stakes. Päihdekasvatuksen menetelmistä. Luento Kouluterveyspäivillä 23.8.2005, Jyväskylä.

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/tr20_2000.pdf

LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu) Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 13: Kouluun liittyvä terveydenhuollon toiminnan sisältöä Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011 Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia

Liite 1

Liite 1

Kaavake palautettava kouluun ________________ (pvm) _____________________________ _________________________luokanvalvojan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus

Viestejä koululle:

Yleistä tiedotettavaa koulun asioista:

Luokanvalvoja tiedottaa:

Stakes/ Arnkil & Eriksson HUOLEN PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAK Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa: - sinulla on huolta lapsesta / nuoresta - et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja - haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi Lomakkeessa on kolme osaa: Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannaiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista. Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa talapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselleaikuisten kanssa. Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen. A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta (kysymykset 1-3)

1a. Perustiedot lapsesta/nuoresta, perheestä (ilman tunnistetietoja) 1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi

2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan?

3a. Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa? 3b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? 3c. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (rastita) Pieni huoli Harmaa vyöhyke Suuri huol

Liite 2

E

etta, jossa

paamaan tärkeiden

i

Liite 2

B. Täytettäväksi ennen tapaamista ( kysymykset 4-8) 4. Missä asioissa (arviosi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja (t) kokee saavansa sinulta

tukea? Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkaavaksi? Tuki: Uhka:

5a. Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet ja mitä voisit niis- tä kertoa huoltajalle/huoltajille? 5b. Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/nuoren tilanteen parantamiseksi?

6. Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä.

7a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten? 7b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa? Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/nuoren tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset huoltajan/huoltajien apua ja b) miten saat tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.

C. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 9-11)

Liite 2

8. Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi?

9. Miten toteutit puheeksiottamisen?

10. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:

a) alla b) aikana

c) jälkeen

11a. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 7. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää? 11b. Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä he- rättää toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen? 11c. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?

SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot: Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. � Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. � En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.

� Suostumus sa suullisena ___.___/ 200 Suostumuksen p � Suostumus sa kirjallisena ___.___/ 20

Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ _________________________ Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, kuluvan lukuvuoden loppuun asti.

Liite 3

atu

5.

yytäjä:

atu

05.

korkeintaan kuitenkin

Liite 4

POISSAOLOLUVAN PYYNTÖ ___________________________________ peruskoulu Lomamatkoja koulun työaikoina ei pidetä suotavina. Koululla ei myöskään ole velvoitetta loman myöntämi-seen kouluaikana. Lukuvuoteen sisältyy jo loma-aikoja, jotka on rytmitetty koulutyötä ja oppilaan jaksamis-ta tukevaksi. Jos lomaa kuitenkin anotaan pidettäväksi koulun työaikana, huoltaja on velvollinen huolehti-maan siitä, ettei oppilas jää jälkeen koulutyössä. Mm. lomajaksoon osuvien kokeiden järjestelyistä ja läksy-jen tekemisestä on sovittava opettajan kanssa. Jos loma kestää alle _______ päivää, luvan myöntää ____________________________. Jos loma kestää yli ________ päivää, luvan myöntää ____________________________. Oppilas, jolle lupa pyydetään __________________________________luokka_________ Poissaoloaika _______________________________________________________________ Poissaolon syy ______________________________________________________________ __________________________________________________________________________ Oppilaan huoltaja ________________________________________Puh. _______________ Huoltajan allekirjoitus __________________________________________________________________________ Päätös □ Myönnetään anomuksen mukaisesti

□ Myönnetään seuraavasti

□ Ei myönnetä. Syy: __________________________________________________________________________ Päätöspäivä _____________________ § _________ Luvan myöntäjä ja virka-asema ________________________________________________

5 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄ TIEDOTE Mitä oppilashuolto on? Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen(mm. arvostus, kannustutu terveys, kouluympäristö, kouluruokailu) terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin oppimisilmapiiri, opettaja-oppilassuhde) edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytykslashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongvaa toimintaa. Oppilashuoltoa toteuttavat kaikki kouluyhteisöissä työskentelevät. Tuloksellinen oppiljoiden väliseen yhteistyöhön. Keskeisiä työntekijöitä tässä työssä ovat mm. rehtorit, oplon työntekijät, psykologit, koulun sosiaalityöntekijät (esim. kuraattori) sekä oppilaankuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esim. koulunkäyntiavustajat). Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, terveystottumukteen sekä ehkäistä koulukiusaamista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensosapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltotyön koordinointia ja kehittämistä varten kouluilla on oppilashuoltoryhmäKoulun edustajien lisäksi ryhmään voi kuulua kouluterveydenhuollon edustaja, koulupTyöryhmän avulla varmistetaan tiedonkulku oppilashuoltotyötä tekevien viranomaisten Oppilashuoltoryhmä tukee huoltajia lapsen kehityksen kriisivaiheissa. Työryhmässä järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Oppilashuoltoryhmä pyytää huoltajalta luvan oppilaan tietojen käsittelyyn ryhmässä. uksissa sovitaan luvan pyytämisen yhteydessä. _______________________________ koulun oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä kokoontuu_____________________________________________ _______________kerran/kertaa viikossa/kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat ______________________________, rehtori, puh. ______________________________, kouluterveydenhoitaja, puh. ______________________________, opinto-ohjaaja, puh. ______________________________, koulukuraattori/koulun sosiaalityöntekijä, puh. Arvoisa huoltaja ja oppilas: Jos mieltänne askarruttaa asia, jota haluaisitte käsiteltävän oppilashuoltoryhmässä, voitnittuihin oppilashuoltoryhmän jäseniin.

Liite

s, ohjaus) ja fyysisen (koet-(kodin ja koulun yhteistyö, iä lisäävää toimintaa. Oppi-elmia ehkäisevää ja korjaa-

ashuoltotyö perustuu toimi-ettajat, kouluterveydenhuol- oppimista, hyvinvointia ja

siin ja koulun työviihtyvyy-

a kunnioittaminen sekä eri

. sykologi ja koulukuraattori. välillä.

käsitellään vain opetuksen

Huoltajan läsnäolosta koko-

___________

te ottaa yhteyttä edellä mai-

Liite 6

KOULUTERVEYDENHUOLLON ESITTELY OPETTAJILLE Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa koulun oppilashuoltoa. Työtä toteuttavat pääasiassa kouluter-veydenhoitaja ja koululääkäri. Hammashuollon maksuttomat palvelut kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille. Kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri työskentelevät yleensä koulun tiloissa. Terveydenhoitaja tapaa oppi-laan vuosittain. Tarkastuksessa kartoitetaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveydenhoitaja pitää yhteyttä huoltajiin mm. tapaamisten, kyselyjen ja tiedotteiden avulla. Tarvittaessa oppilaita tavataan useampia kertoja. Terveydenhoitaja pitää koululla avointa vastaanottoa, jonne oppilaat voivat tulla ilman ajanvarausta esim. seuraavissa asioissa: ensiapu, sairaustapaukset tai elämäntilanteeseen liittyvät ongel-mat. Koululääkäri tapaa 5. ja 8. luokan oppilaat lääkärintarkastuksissa. Viidennen luokan tarkastukseen myös huoltaja on kutsuttu mukaan. Terveydenhoitajan seulonnan perusteella lääkäri voi tarvittaessa tavata oppi-laita muulloinkin. Oppilashuollosta on vastuussa rehtori. Kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi oppilashuoltoa toteut-tavat myös mm. koulukuraattori ja –psykologi. Koulukiusaamis-, poissaoloja kaverisuhdeongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys kuraattoriin. Oppimisvaikeusasioissa yhteydenotto tapahtuu pääasiallisesti koulupsykologiin. Yhteystiedot Kouluterveydenhoitaja _____________________________________________________ on tavattavissa____________________________________________________________ puh. ____________________. Koululääkärinä toimii _____________________________________________________. Yhteys lääkäriin terveydenhoitajan kautta.

KIVA KOULU –OHJELMA (Lähde Opetus- ja kulttuuriministeriö) KiVa Koulu -ohjelma on opetusministeriön rahoittama, Turun yliopistossa kehitet

ja vähentävä toimenpidekokonaisuus. Vahvasti tutkimustietoon perustuva ohjelma

innovaatio.

KiVa Koulu on tarkoitettu perusopetusta antavien koulujen käyttöön. Ohjelman to

ten oppilaiden lisäksi luokkien ja koulujen tasolle – vanhempia unohtamatta. Ohje

tain ja siitä tuotetaan erilliset versiot luokka-asteille 1.–3 ., 4.–6. ja 7.–9. suomen-

kehittämiseen osallistuu yli 30 000 oppilasta eri puolilta Suomea. KiVa Koulua on

perusopetuksen koulujen käyttöön syksystä 2009 alkaen.

Koulujen henkilökunnalle tarjotaan tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. K

kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulun kokouspäiviä ja vanhempainiltoja varten k

telmä, jonka avulla koulu voi arvioida käytäntöjään ja valmiuttaan ottaa KiVan Ko

Lisätietoa sekä KiVa Koulun laatusuositukset osoitteessa

http://www.kivakoulu.fi/

Liite 7

tävä koulukiusaamista ehkäisevä

on suomalainen sosiaalinen

imenpiteet suuntautuvat yksittäis-

lman kehittämistyö etenee asteit-

ja ruotsinkielisinä. Ohjelman

vakiinnutettu valtakunnallisesti

oko kouluyhteisö sitoutetaan

ehitetään materiaaleja ja mene-

ulun toimenpiteet käyttöön.

Liite 8 HOJKSIIN VAADITTAVAT TIEDOT LUETTELONA HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyt-

tää:

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet

oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä

oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin,

arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat,

työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät,

oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä

-kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja

valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän

kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Jos oppilas opiskelee yhdessä/ useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan

edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä

näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajan-

kohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mu-

kaan

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-

alueittain

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajan-

kohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain.

Liite 9

Oppimisen tuki PATONKIMALLI (Jasu)

Tehostettu tuki Erityinen tu-Yleinen tu-

1.Opettajan lisä-ohjeet ja henkilö-koh-tainen ohjaus

2.Opetuksen eriyt-täminen

3.Tukiopetus, myös ennakoiva

4.Harmaa huoli OHRlle

5.Osa-aikainen erityisopetus, myös ennaltaehkäisevä

6. OHR pohdinta, tarkastaa onko edel-liset tehty

7. HOPSin laadinta ja käyttöönot-to

8. OHR pohdinta, tarkastaa onko edel-liset käy-tetty 9. Tutki-

muksiin

10. HOJK-Sin laadinta ja käyt-töönotto

OPPILAS OPPILAALLA OIKEUS SAADA TUKEA OPPIMISESSAAN

Liite 10 Oppimisen tuki, Forssan malli ja lomakkeet

"Frs kansilehti paperinen.doc"

"FRS yleinen tukioppimissuunnitelm

"Frs yleinen tuki oppimissuunnitelma l

"Frs yleinen tuki oppimissuunnitelma l

"Frs pedagoginenarvio op

"Frs oppimissuunnitelma t

"Frs pedagoginen selvitys erityisen tuen

"Frs LAATIKKOMALLIesitys.ppt"

Liite 11 YKSITTÄISEN OPPILAAN OPPILASHUOLLOLLISTEN ASIOIDEN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄ LOMAKE PVM:__________________ KOULU / PAIKKA: __________________________________________________________________________ OPPILAS:_____________________________________________________ LK: _______ OPETTAJA:_______________________________________________________________ ASIAN VIREILLEPANIJA : ________________________________________________________________ ASIA: ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYSTÄ ILMOITETTU HUOLTAJALLE (pvm):_____________________ PÄÄTETYT JATKOTOIMENPITEET PERUSTELUINEEN: ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAA HOITAA: ___________________________________________________________________________ AIKATAULU: ___________________________________________________________________________ PALAUTE:_________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

Liite 11 JATKOTOIMENPITEET (kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee): ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEET ___________________________________________________________________________ JOS OPPILAASTA ON ANNETTU TIETOJA MUILLE KUIN ASIAN KÄSITTELYYN OSALLIS-TUNEILLE HENKILÖILLE, NIIN KENELLE JA MITÄ TIETOJA? ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________

Tämä asiakirja säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu ”kansio”, johon kerätään asian-

omaisen oppilaan asiakirjat. Kansio on oppilaittain aakkostettu.

Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa ja ne arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä.

JOKIOISTEN KUNTA

TOIMINTAOHJEET KOULUN ONGELMA-, TURVALL

JA KRIISITILANTEISSA

PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINTUSSUUNNITELMA

(LIITE)

Liite 12

ISUUS-

EN OPE-

3. PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIA 3.1. Yleistä Nuorten oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä koulu-yhteisössä. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny riskiä päihteiden tarjontaan tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivien kohtaamiseen Perusopetuslaki (628/98) edellyttää, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.. Tavoittee-na on myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi tai nuori sekä puuttumaan tarkoituksenmukaisin keinoin hänen elämäntilanteeseensa. Yhteiskunta pyrkii turvaamaan lasten ja nuorten hyvän elämän edellytykset lainsäädännöllä. Päihde- ja huumeiden vastaisessa työssä sovellettava lainsäädäntö keskittyy rikoslakiin (50.luku), raittiustyölakin (828/82), päihdehuoltolakiin (41/86), yleissopimukseen lasten oikeuksista (1989), lastensuojelulakiin (683/1983). 3.2. Ennalta ehkäisevä toiminta koulussa

• Oppilaille annetaan tietoa päihteiden ja huumeiden vaaroista • Vuosittain järjestetään resurssien puitteissa tiedotus- ja luentotilaisuuksia • Verkostoyhteistyö ja toimintamallit tulee olla ajan tasalla (yhteistyö terveydenhuollon, sosiaali-

toimen ja poliisiviranomaisten kanssa) • Henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnistamaan päihteiden ja huumeiden käyttäjät • Ohjeellinen päihdestrategia ja toimintamalli tulee olla kaikkien työyhteisössä toimivien tiedossa.

Kaikki työyhteisössä työskentelevät ovat velvollisia tarvittaessa puuttumaan huomaamiinsa epä-kohtiin.

• Tuntemattomien henkilöiden oleskeluun työpäivän aikana koulussa tai koulun alueella tulee puut-tua

• Välituntivalvojien tulee erityisesti seurata omilla valvontavuoroillaan koulun piha-alueen tapah-tumia

• Oppilaiden poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen tulee olla ajan tasalla • Oppilaiden poikkeavaa käyttäytymistä tulee seurata ja tarpeen vaatiessa puuttua • Kotien kanssa tulee olla avoimessa, luontevassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä

3.3. Ohjeet päihde- ja huumetapauksissa 3.3.1. Ongelman tunnistaminen ja toimintaohjeet

Jos todetaan, että oppilas esiintyy päihtyneenä kouluaikana:

• Havaitsija ilmoittaa asiasta Rehtorille/koulun johtajalle • Rehtori/koulun johtaja neuvottelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa. Jos kysymyksessä on huu-

meiden käyttö, ohjataan oppilas huoltajan luvalla terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin. • Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaali-

toimeen (lastensuojelulaki 12 § ja 40 §) • Mikäli oppilas esiintyy vaarallisen aggressiivisesti, on tarvittaessa kutsuttava poliisiviranomaiset

paikalle • Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja

luokanvalvojan kanssa

Jos epäillään, että oppilas esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana:

• Havaitsija ilmoittaa asiasta viipymättä rehtorille/koulun johtajalle • Rehtori/koulun johtaja keskustelee asiasta oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan terveydenhoita-

jan kanssa • Jos epäilyt ovat selkeät, kutsutaan huoltaja paikalle • Epäselvissäkin tapauksissa huoltajan kanssa tulee keskustella asiasta • Huoltajan luvalla oppilas ohjataan terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin (huumetapaukset) • Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaali-

toimeen • Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja

luokanvalvojan kanssa Jos epäillään päihteiden välittämistä tai myyntiä koulussa tai koulualueen läheisyydessä:

• Epämääräisten autojen rekisterinumerot tulee kirjata ylös ja ilmoittaa rehtorille/koulun johtajalle • Epämääräisten henkilöiden oleskeluun koulualueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina puuttua • Rehtori/koulun johtaja ottaa epäilyttävissä tapauksissa aina yhteyttä poliisiviranomaisiin • Mikäli oppilaiden keskuudessa epäillään tai todetaan päihteisiin liittyvää kaupankäyntiä, on siitä ilmoitet-

tava rehtorille/koulun johtajalle. Hän keskustelee asiasta huoltajan ja oppilaan kanssa. Huumetapauksissa ilmoitus aina myös poliisiviranomaiselle.

• Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokan-valvojan kanssa

3.3.2. Yhteistyötahot

• Poliisiviranomaiset • Terveydenhoitoviranomaiset • Sosiaalitoimi • Nuorisotoimi • A-klinikka

KOULUUN LIITTYVÄTERVEYDENHUOLLON TOI

SISÄLTÖÄ

2011

Liite 13

N MINNAN

Kouluuntulotarkastus, 6,5-7 v.Tutkitaan :

-paino, pituus, kuulo näkö, rakenneKeskustellaan:

-Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan

Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:

- ”Tulevana syyslukukautena koulunsa aloittavan lapsen huoltajille”

-”Peruskoulun kouluterveydenhuolto Forssan seudulla”

-”Ohjeita koululaisten tartuntatautien hoidosta”

- ”Esikoululaisesta koululaiseksi. Opas lasten vanhemmille. MLL”

Peruskoulu, 1. luokkaTutkitaan :

-paino, pituus, rakenne- verenpaineen mittaus

-puberteettiarvio

Keskustellaan:-Terveyskyselylomakkeen pohjalta

tarpeen mukaan-Perheen hyvinvointiarvio


-Terveyskysely 1. luokan oppilaan huoltajille

-Opettajan arvio oppilaasta haastatellen

-”Vanhemmuuden roolikartta”

Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan

Peruskoulu, 2. luokka

Tutkitaan : -paino, pituus, rakenne


Tutkitaan : -paino, pituus, näkö, rakenne

Keskustellaan:- Terveyskyselylomakkeen

pohjalta tarpeen mukaan

Neuvonnan tukena käytettävä materiaali:

- Terveyskysely 3. luokan oppilaan huoltajille


Tutkitaan:

-paino, pituus, rakenne, kuulo

Peruskoulu, 5. luokkaTutkitaan ja rokotetaan:

-paino, pituus, näkö, rakenne -verenpaineenmittaus

-puberteettiarvio-mielialan arviointi

Keskustellaan:- Terveyskyselylomakkeen ja mielialakyselyn pohjalta tarpeen

mukaan- Perheen hyvinvointiarvio


- Terveyskysely 5. luokan oppilaan huoltajille

- CDI-kysely (alle 12-v.mielialakysely)- ”Täältä tullaan nuoruus”

- terveydenhoitajan pitämä murrosikätunti tytöille

Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan

Peruskoulu, 6. luokkaTutkitaan:

-paino, pituus, rakenneKeskustellaan:

- Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan


-Terveyskysely 6. luokan oppilaalle

-terveydenhoitajan pitämämurrosikätunti pojille


-paino, pituus, rakenne, näkö, värinäkö

Keskustellaan:-Terveyskyselylomakkeen



-Terveyskysely 7. luokan oppilaalle-Terveyskysely 7. luokan oppilaan

huoltajille

- ”Tytöt ja ruoka”- ”Pojat ja ruoka”

Huoltajat kutsutaan mukaan


-paino, pituus, ryhti, näkö, kuulo -verenpaineen mittaus

-puberteettiarvio

-mielialan arviointi

Keskustellaan:-Terveyskyselylomakkeen



-Terveyskysely 8.luokan oppilaalle

-kondomi jaettavaksi jokaiselle-Nuorten päihdemittari (tarv.)

- annetaan Nuorison terveystodistus

Laaja terveystarkastus, terveydenhoitaja ja lääkäri


-pituus, paino, rakenneKeskustellaan:

-ammatinvalinta-asiat-rokotusasiat


-Nuorten terveyspalvelut-Nuorten päihdemittari (tarv.)

-Rokotustodistus

Suun terveydenhuolto, peruskouluikäiset

Tarkastetaan:-hampaiden tarkastus

Keskustellaan:-tarkastus-ravinto

-suun hygienia:harjausopetus, fluorihammastahna,

hammaslangan käyttö tarvittaessa-ksylitolipurkka

-tupakoimattomuus


-hammasharja-lehtiset

tarpeen mukaan

Suun terveydenhuollon ryhmäterveyskasvatus

2. luokka -hampaiden rakenne ja vaihdunta

-nimikkeet hml/hh/shg-piilosokeri, happohyökkäys, ksylitoli,

pesuopetus ja fluorihammastahna

5. luokka-karies:synty, eteneminen, ehkäisy

-ksylitoli, fluori, suuhygienia-tupakan ja nuuskan vaikutus

suun terveyteen-lävistykset

7. ja 9. luokka (1-2 krt)

-suun terveyden edistäminen ja omavastuun korostaminen-hampaiden puhdistus

-ruoka-ja juomatottumukset-ksylitoli

-hammaskivi ja ientulehdukset-karies

-tupakka, nuuska ja lävistykset

Ympäristöterveydenhuolto

Tarkastetaan:

3(-5) vuoden väleinseudun kaikkien

oppilaitosten terveydelliset olot:

mm.-ilmanvaihto

-valaistus-pintamateriaalit

-lämpimyys/kylmyys

Tarkastetaan:

-koulujen piha-alueiden turvallisuus

-piha-alueella olevienvälineiden turvallisuus

Tarkastetaan:

- keskuskeittiöt laitoskeittiöt tarjoilukeittiöt

2-4 kertaa vuodessa

- keittiöiden omavalvontasuunnitelmat

kerran vuodessa

Elintarvikevalvonta

Liite 14 LAPSEN OPPIMISVALMIUDET siirtymävaiheessa esiopetus- alkuopetus _____________________ lapsen nimi _____________________ kunta PERUSVALMIUDET ei vielä harjoittelee kyllä Huolehtii omista tavaroistaan Pukee ja riisuu omatoimisesti Osaa solmia kengännauhat Hoitaa wc-käynnit Ruokailee omatoimisesti Siirtyy joustavasti toiminnasta toiseen Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ SOSIAALISET TAIDOT JA ITSELUOTTAMUS

ei vielä harjoittelee kyllä Osaa kertoa, kysyä ja pyytää aikuiselta tarvittaessa apua Jaksaa odottaa omaa vuoroaan Kuuntelee toisia ja antaa heidän puhua loppuun Hyväksyy ja noudattaa yhteisiä sääntöjä Selviytyy tehtävistä ilman aikuisen jatkuvaa apua Käsittelee pettymyksiä ja häviämistä vahingoittamatta toisia Sietää uusia tilanteita Leikkii yhdessä muiden kanssa Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________

OPPIMISVALMIUDET

ei vielä harjoittelee kyllä Osaa kirjoittaa nimensä ymmärrettävästi Jaksaa keskittyä tehtäviin ja leikkiin Muistaa sanalliset ohjeet ja toimii niiden mukaan Haluaa ja jaksaa tehdä tehtävät loppuun asti Ymmärtää numeroiden ja määrien vastaavuuden lukualueella 0-10

Tunnistaa kirjaimia Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ MOTORISET VALMIUDET

ei vielä harjoittelee kyllä Hienomotoriikka (kynätehtävät, leikkaaminen) Karkeamotoriikka (kävely, juoksu, kiipeäminen) Muuta huomioitavaa _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Suostun, että edellä olevat tiedot voidaan antaa tiedoksi lapseni tulevalle opettajalle päiväys ja paikka huoltajan allekirjoitus esiopettajan allekirjoitus

Liite 15 FORSSAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA OPETUSTOIMEN NIVELVAIHEIDEN YHTEISTYÖ Varhaiskasvatus-perusopetus Lähikoulujen ja –päiväkotien henkilöstö tapaa toisiaan lukuvuoden mittaan. Yhteistyön muodot ja ajankohdat määritellään tapauskohtaisesti (minimi 2 krt). Esi- ja alkuopetuksella on yhteisiä koulutustilaisuuksia (minimi 1/vuosi). SYYS-TOUKOKUU Esiopetuksen hyvinvointiryhmien kokoontumiset syksyn ja kevään aikana. ELOKUU Vanhempainillat kouluissa ja päiväkodeissa. LOKAKUU Kouluilta annetaan palautetta päiväkotien henkilöstölle miten oppilaiden kouluvuosi on lähtenyt alkuun. TAMMIKUU Syksyllä koulunsa aloittavien vanhempainilta HELMIKUU Kouluvalmiustutkimukset HUHTIKUU Siirtymävaihekeskustelut vanhemmat, opettaja, lastentarhaopettaja -voivat olla myös syksyllä koulun alkaessa TOUKOKUU Kouluun tutustumispäivä

Alakoulu-yläkoulu ELOKUU-TOUKOKUU Perusopetuksen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat lukuvuoden aikana. Keväällä järjestetään myös kokoontuminen yläkoulu-syöttävät alakoulut. Kokoonkutsujana toimivat yläkoulujen rehtorit. LOKAKUU ja/ KEVÄT 6.luokkalaisten ensimmäinen tutustuminen yläkouluun järjestetään tet-jakson aikana. Tällöin oppilaat voivat käydä esim. fysiikan, kemian ja kotitalouden tunneilla ja tutustuvat kouluun ja koulun tapoihin. HUHTIKUU Yläkouluilta opo, rehtori ja/erityisopettaja pitävät 6. luokkalaisille oppitunnit yläkoulussa opiskelemisesta. Oppituntien jälkeen käydään keskustelu luokan opettajan kanssa. TOUKOKUU Vanhempainilta 6.luokkalaisille ja heidän huoltajilleen. Näiden lisäksi käydään tarvittavat yksittäisiä oppilaita koskevat oppilashuollolliset palaverit. Yläkoulu-II-aste HOJKS-oppilaat Opinto-ohjaajat pyytävät huoltajalta luvan luovuttaa tiedon II-asteelle. Joustavassa haussa hakeneet sekä 1.sijalle hakutoiveen esittäneet II-aste kutsuu haastatteluun → kun opiskelija on ottanut paikan vastaan, perusopetuksen kuraattorit välittävät tietoa II-asteen kuraattoreilla (luvat kysytty). Opinto-ohjaajat ovat virkansa puolesta tiiviissä yhteistyössä jatko-opintopaikkojen kanssa. LOKAKUU Viikon mittainen teho-tet, jolloin osa 9. luokkalaisista tutustuu II-asteeseen niinä vuosina kuin se on mahdollista. Myös opettajat voivat osallistua tet-jaksolle halutessaan. JOULUKUU II-asteen (opo, rehtori tms.) vierailut kouluilla – oppitunnit. Selvitys mahdollisista opintonsa keskeyttäneistä. HUHTIKUU Perusopetuksen ja II-asteen opojen palaverit

Liite 16

FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN OPPILASHUOLLON VISIO 2011

Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto ovat

opetus- ja kasvatustyön KULMAKIVIÄ

Forssan seudulla

oppilashuolto tukee lasta ja perhettä esiopetuksesta kouluajan loppuun asti.

Toiminta on perhekeskeistä ja oppilaslähtöistä, huomioiden lapsen erityispiirteet.

Hyvän oppilashuollon mahdollistaa ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö,

joka toimii ajantasaisen oppilashuollon toimintamallin mukaan.

Tulevaisuuden oppilashuolto on kuin hyvä aamupala

- tarpeellinen - ravitseva

- monipuolinen - päivittäinen - terveellinen - edullinen

- perheen yhteinen - sopii myös allergikoille

Sen huomaa vasta sitten, kun se jää nauttimatta.

FORSSAN SEUDUN OPPILASHUOLLON TULOSKORTTI

8.12..2008

RATEGIA

ARVOT: Välittäminen, vastuullisuus, luottamus

Liite 17

ST
Toimi-ala/palvelualue: TOIMINTATAVAT: Ennakoiva toimintatapa, moniasiantuntijuus, perhe- ja oppilaskeskeisyys, yhteistyö, osaaminen Suositus
TOIMINTA-AJATUS VISIO 2017 NÄKÖKULMAT KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SEURANTA VASTUU vkt/100 opp.

ASIAKAS/VAIKUTTAVUUS Terveydenh. 6

Lapsen ja nuoren Periaatteet hyväksytty Rehtorit Seudullinen Lääkäri 2 oppimisen perusedel-ly- 1. Hyvinvoiva lapsi/nuori 1. Oppilashuoltomallin mukai- ja niistä tiedotetaan ohjausryhmä Psyk. 4

tyksistä, fyysisestä, nen toimintatapa ja niitä noudatetaan sosiaalit. 4

psyykkisestä ja 16 sosiaalisesta hyvin-voin- Oppilaan hyvinvointi ja 2. Perheläheisyyden Huoltaja/t mukana Rehtorit Seudullinen

nista huolehtiminen oppilashuolto ovat opetus- toteutuminen aina suunnittelussa ja ohjausryhmä yhteistyössä kotien kanssa. ja kasvatustyön toimenpiteissä

kulmakiviä 3. Joustavat erityisen tuen Perusrakenteet ja Erityiskoulun Sivistys-

palvelut erityinen tuki määritelty Rehtorit johtajat

Forssan seudulla PROSESSIT JA RAKENTEET

oppilashuolto tukee lasta 1. Koulun hyvinvointiryhmän 1. Moniammatillisuus Selkeät teht. ja vast. jaot Rehtorit Seudullinen

ja perhettä esiopetuksesta toiminta Säännöllisyys Itsearv. vuosittain ohjausryhmä

kouluajan loppuun asti. - ennakoiva ote Suunnitelmallisuus työsuunnitelmassa

Toiminta on perhekeskeistä Vastuiden rajaaminen

oppilaslähtöistä, huomioiden 2. Palvelupolut/kuvaukset Palvelupolut kuvattu Varhais- Seudullinen

lapsen erityispiirteet. 2. Joustava tiedonkulku 3.Tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt Käytännöt on kasvatus ohjausryhmä

Hyvän oppilashuollon sovittu ja niitä kehitetään päällikkö

mahdollistaa ammattitaitoinen 3. Oppilashuoltotakuu 4.Huolen esilleottaminen, tutkim. Ensitoimenpiteen Rehtorit Seudullinen

ja hyvinvoiva henkilöstö, ja toimenpit.etenevät joustavasti odotusaika max 2 vko Yhtymäjohtaja ohjausryhmä

joka toimii ajantasaisen OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN

oppilashuollon toimintamallin 1. Palvelun laatu 1. Lastensuojelusuunnitelma Tehty Sosiaalitoimen Seudullinen

mukaan. Häiriöpalveluista ennalta- Oppilashuollon toimintamalli Kehittämistyö ja osastopäällikkö ohjausryhmä

ehkäisevään toimintatapaan päivittäminen varmistettu

Erityisen tuen suunnitelma Tehty Erityiskoulun Sivistys-

rehtori johtajat

2. Ammattitait. ja yhteistyökyk. 2. Suunnitelmallinen täydennysk. Koulutussuunitelma laa- Varhais- Seudullinen

motivoitunut henkilöstö dittu kasvatuspääl. ohjausryhmä

Seudullinen ohjausryhmä Säännöllisyys Stj:t Yhtymäjohtaja

RESURSSIT, TALOUS

1. Resurssit mitoitussuositusten 16 vkt/100 oppilasta Stj:t Seudullinen

1 Riittävät, tavoitteiden mukaan ohjausryhmä

edellyttämät ja oikein

kohdennetut resurssit

2. yleiset opetusjärjestelyt Maksimiluokkakoot Rehtorit Sivistys-

erityisen tuen järjestelyt määritelty (kunnittain) johtajat

tukevat oppilashuoltoa

Documents

FORSSAN SEUDUN KOULUJEN · HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 54 Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla 55 Tukipalvelut ja yhteistyö