FORSSAN SEUDUN · hyvä kilpailuttaja ja ostopalveluiden arvioitsija. FSTKY:n jäsenkunnat ovat tyytyväisiä palveluihin ja terveydenhuollon kunta-yhtymä koordinoi kuntien terveydenhuoltomenoja

1 FSTKY Strategia 2004-2010

Forssa

Humppila

Jokioinen

Tammela

Ypäjä

2

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. PL 4230101 FORSSA

Puh (03) 41911Fax (03) 4221 166

http://www.fstky.fi


Strategian tavoitteena on viitoittaa tulevien vuosien kehittämistyön suuntaa ja sisältöjä. Strategiassa esitetyt asiat ovat niitä, joihin tullaan keskittymään ja joiden perusteella toimintaa ja taloutta suunnitellaan. Strategiaa myös arvioidaan ja siihen tehdään tarvittavia tarkistuksia.

4

Tavoiteskenaario s. 7

Visio 11

Perustehtävä 16

Strategia 18

Strategian toteuttaminen 26

SISÄLLYSLUETTELO


Seneca n. v. 50

6

TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT– Mikä niistä valitaan? – Miten niihin päästään?


Suomen terveydenhuoltoalueiden edelläkävijä

Terveydenhuollon julkinen rahoitus kasvaa reaalisesti ja se käytetään järke-västi, samalla toiminta tehostuu. Verotus säilyy rahoituksen pohjana ja kansa-laisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon säilyy, jos palveluiden laatu ja saatavuus voidaan turvata. Näin pystytään vastaamaan suurten ikäluokkien ja vanhustenhoidon tarpeisiin.

Priorisointi onnistuu ja sillä on hyvät eettiset perusteet. Julkinen sektori hoi-taa pääasiassa kaikki lääketieteellisesti merkittävät sairaudet ja yksityissek-tori täydentää sen toimintaa. Järjestämisvastuu säilyy kunnilla tai niiden yhteenliittymillä. Lakiin tulevat määräykset ja siitä annettavat ohjeet takaa-vat asiakkaiden pääsyn palvelujen piiriin kohtuullisessa ajassa ja palvelutuo-tanto perustuu epidemiologisesti selvitettyyn, väestön terveydentilasta sekä elämänlaadusta lähtevään, tarpeeseen.

Hoitokäytäntöihin löytyy uusia mahdollisuuksia. Erityisesti hyvinvointi- ja in-formaatioteknologia ja näyttöön perustuvat hoidot vakiintuvat. Invasiivisten toimenpiteiden tarve voi vähentyä. Terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä lähestytään seudullisella yhteiskuntapolitiikalla luomalla eri hallintokuntien välinen kattava hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia.

TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT– Mikä niistä valitaan? – Miten niihin päästään?

8

Telelääketieteestä tulee laajasti käytetty apuväline ja työkalu. Yhtenäinen val-takunnallinen sairauskertomusjärjestelmä on valmis ja se toimii. Järjestelmään on kytketty hyvät, tarkat ja reaaliaikaiset laadun ja toiminnan arviointimit-tarit. Kuntayhtymän omat tietojärjestelmät ovat tehokkaat ja niitä käytetään toiminnan rationalisoimiseen. Samalla ne muodostavat vuorovaikutteiset, sisäiset informaatiokanavat omistajakuntiin ja niiden sosiaalitoimeen ja avoi-men sähköisen yhteyden asiakkaisiin, jotka voivat aidosti olla uutta tekno-logiaa hyväksi käyttäen yhteydessä palvelujen tuottajiin. Erilaiset tieduste-lut, palvelujen tilaukset tai ajanvaraukset hoituvat sähköisessä verkossa. Tätä kautta tarjotaan väestölle myös laaja-alaista tietoa sairauksien hoidosta ja niiden ennaltaehkäisystä.

Lääketieteellisessä teknologiassa tapahtuu suuria läpimurtoja ja niitä pystytään rahoituksen parantuessa ottamaan käyttöön. Teknologian hinta hal-penee suhteellisesti. Kansanterveys edistyy myönteisesti, eri sosiaaliryhmien terveydelliset erot tasoittuvat ja geeniteknologia antaa huomattavia uusia mahdollisuuksia terveydenhuollolle.

Perusterveydenhuolto rakentuu laajaan osaamiseen, perusterveydenhuollon omalääkäritoiminta vahvistuu ja se vastaa hoitojen koordinoinnista. Oma-hoitajarooli kehittyy arvostetuksi ja tärkeäksi, vastuulliseksi palveluntuotta-


jaksi erityisesti suurten kansansairauksien hoidossa, ohjauksessa ja ennal-taehkäisyssä. Omalääkäri ja omahoitaja muodostavat avopalveluissa tiiviin yhteistyöparin. Heillä on keskeinen ja itsenäinen rooli suuren asiakasjoukon huolenpidosta.

Vanhuksille tarjotaan monenlaisia asumisvaihtoehtoja, päivätoimintapalve-lut sekä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä. Kotisairaalatoiminta on saavuttanut vankan jalansijan seudulla sekä kansalaisten että henkilökunnan luottamuk-sen. Näiden palveluiden toteutumisessa tarvitaan monenlaista terveydenhuol-lon asiantuntemusta, jonka tuottamisesta vastaa kuntayhtymä. Seudullinen vanhustenhuollonstrategia on toimiva ja työnjako seudullisten palveluiden ja kuntien tuottamien palveluiden kesken on selkeä. Perusterveydenhuollon vuo-deosastohoito keskittyy yleislääkärijohtoiseen akuuttihoitoon erityisenä koh-teena ikääntyneen väestön terveydentila ja intensiivinen kuntoutus, mutta myös päihdekatkaisuhoito.

Erikoissairaanhoito keskittyy erityisesti polikliinisiin avohoitopalveluihin, konsultointiin ja vaativiin tutkimuksiin, toimenpiteisiin ja hoitoepisodeihin. Vaativa erikoissairaanhoito keskittyy järkevällä tavalla, mutta myös yleis-osaajia saadaan perustason erikoissairaanhoitoon. Kirurginen vuodeosas-totoiminta painottuu viikkosairaalatyyppiseen päivä- ja lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan. Rationaalinen työsuunnittelu ja päivystys mahdollistavat myös nykyisen raskaan kirurgian ylläpitämisen. Sisätaudeilla pystytään vastaa-maan vanhusten ja suurten ikäluokkien tarpeisiin ja sen tukena on toimiva takapäivystysjärjestelmä.

Psykiatriassa palveluvarustus on monipuolinen ja avohoitopainotteinen. Las-ten ja nuorten psykososiaaliset palvelut on järjestetty uudelleen tehokkaasti. Perheneuvolan rooli on tässä toiminnassa keskeinen. A-klinikka vastaa laa-jasti päihde- ja huumehoitojen organisoimisesta seudulla sekä päihde- ja huu-mestrategian toteuttamisesta. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten, kehitys-vammaisten ja muiden vajaatyökykyisten päivätoiminnat ja avohoitopalvelut sekä asumispalvelut on ratkaistu monipuolisesti. Terveydenhuolto osallistuu aktiivisesti omalla ammattitaidollaan näiden palveluiden tuottamiseen ja tukemiseen. Seudullinen mielenterveysohjelma on ajan tasalla.

10

Vuodeosastohoito on asiakaslähtöistä, yksilön tarpeista lähtevää, tehokasta ja vaikuttavaa toimintaa. Hoito perustuu tehokkaaseen kuntouttavaan toi-mintaan, hyvän tavan mukaiseen tiedonvälitykseen ja potilaan oman tahdon kunnioittamiseen.

Näkyvissä olevaan lääkäreiden vähenevään halukkuuteen sitoutua normaaliin virkatyöhön vastataan kehittämällä lähempänä perinteistä ammatinharjoitta-jan roolia olevia työsuhdemalleja.

Näihin palveluroolien muutoksiin on päästy asiakashallintaa ja tulevaisuutta ennakoivalla uudella palveluidealla, eri työntekijäryhmien yhteisen ja saman-aikaisen menestymisen varmistamisella ja ammatillisen vastuun laajentami-sella. Henkilöstön motivaatio kasvaa kannustimien lisääntyessä, toiminta tehostuu ja ammattiryhmäkeskeisestä ajattelutavasta päästään aitoon ver-kostoitumiseen ja luottamukseen. Henkilöstö on vakituista, työkykyistä, tyy-tyväistä ja työhönsä sitoutunutta. Sillä on aito vaikutusmahdollisuus omaan työhönsä, toisten ammattiryhmien työtä arvostetaan ja työkykyä pidetään yllä monipuolisesti.

Koulutuksessa suuntaus hyvin kapeasta spesialisoitumisesta kääntyy takaisin laaja-alaisemman osaamisen suuntaan. FSTKY on organisoinut oman, hyvin toimivan terveydenhuollon täydennyskoulutuksen koko terveydenhuol-lon henkilöstölle.

Palvelujen laatua ja kohdentavuutta arvioidaan systemaattisesti. Hoidon laadun määrittämiseen kuuluu oleellisesti asiakkaiden näkemysten ja tarpei-den kartoittaminen. Palveluiden käyttäjien ja työntekijöiden syvähaastattelut ovat käytössä. Tämän ansiosta terveydenhuollon kuntayhtymässä on selkeä näkemys siitä, mitä palveluja tuotetaan itse ja mitä tilataan. Kuntayhtymä on hyvä kilpailuttaja ja ostopalveluiden arvioitsija.

FSTKY:n jäsenkunnat ovat tyytyväisiä palveluihin ja terveydenhuollon kunta-yhtymä koordinoi kuntien terveydenhuoltomenoja. Yhteistyö kuntien sosiaali-toimien ja muiden palvelunjärjestäjien kanssa on aidosti verkostoitunut.


Visionsa toteuttamisessa FSTKY keskittyy erityi-sesti:

Perusterveydenhuollon laaja-alaiseen osaamiseen, johon muodostuu kolmen lääketieteellisen tiedekunnan ympäröimä valtakunnallisesti merkittävä osaa-miskeskittymä. Toiminnan runko muodostuu omalääkäritoiminnassa, jossa on kuitenkin huomioitu yksilölliset halukkuudet yleislääketieteen eri suuntautu-misvaihtoehdoissa. Omalääkäri ja -hoitaja muodostavat kiinteän työparin.

Somaattisen erikoissairaanhoidon tarkasti mietittyyn, laadukkaaseen palve-luvalikoimaan, jossa korostuu avohoito, vaativat tutkimukset, toimenpiteet ja tehokkaasti tuotetut sairaalan hoitoepisodit.

12

Operatiivisella alueella toiminta on viikkosairaalatyyppistä, erityisen teho-kasta on päivä- ja lyhytjälkihoitoinen kirurgia. Leikkaustoiminnan tehokas suunnittelu ja rationaaliset päivystysjärjestelyt sekä tarvittaessa ostopalvelut mahdollistavat alkuviikosta myös pidempää sairaalahoitoa vaativat leikkauk-set. Somero ja Urjala ostavat edelleen erikoissairaanhoidon palveluita.

Sisätaudeilla pystytään vastaamaan vanhusten ja suurten ikäluokkien akuut-teihin sairaalahoitopalveluihin. Tämä edellyttää aukotonta sisätautien päi-vystystä. Perusterveydenhuollon ja sisätautien työnjako on sovittu selkeäksi.

Psykiatriassa palveluvarustus on monipuolinen, avohoito- ja terapiapainot-teinen. Uudet akuutit sairastumiset ja kriisihoito järjestetään tasokkaasti ja hoidetaan vaikuttavasti. Pitkäaikaissairauksien seuranta ja kuntoutus on järjestetty uudelleen, tähän liittyvät myös kuntayhtymän tuottamat tuetut asumispalvelut.

Lasten ja nuorten erityistason psykososiaaliset palvelut ovat osa mielen-terveystyön vastuualuetta, joka toimii kiinteässä yhteistyössä perheiden hyvinvointineuvoloiden kanssa. Kasvatus- ja perheneuvola on tärkeä osa mielenterveystyön vastuualueella. Hyvinvointineuvolat ovat muodostuneet perinteisistä perhesuunnittelu-, lasten ja äitiysneuvoloiden toiminnoista. Toi-minta on perhekeskeistä, ennaltaehkäisyä painottavaa ja konsultaatiopai-notteista, mutta myös vastuulliseen hoitoon pystyvää. Asiakkaiden liikuttelu ja lähettäminen hoitopaikasta toiseen on mahdollisimman vähäistä ja vas-tuunsiirtoa portaalta toiselle vältetään. Tiedon liikkumista eri hoitopisteiden välillä sen sijaan korostetaan. Lastenosaston yhteydessä toimii lastenpsykiat-rinen perheyksikkö.

Sairaanhoidollisissa palveluissa FSTKY tarjoaa kaikki keskeiset peruserikois-sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarvitsemat kokeet ja tutkimukset, jotka ovat laadukkaan oman palvelutuotannon toteuttamisen edellytyksenä. Kuntoutus keskeisissä kansansairauksissa sekä niiden hoitoon liittyvissä toimenpiteissä on tehokasta. Kuntoutuksen vaikuttavuus on erityisen tarkasti perusteltu ja vähemmän vaikuttavat kuntoutushoidot on jätetty yksityisen palvelutuotannon vastuulle. Tutkimus- ja kuntoutusstrategia on sellainen, että asiakkaille ei muodostu kohtuuttomia aika- ja toimintakykymenetyksiä. Kal-


liit investoinnit ovat tehokkaassa käytössä. Lääkekeskuksen roolia turvallisen ja taloudellisen lääkehoidon tuottajana tuetaan.

Päivystysjärjestelyt perustuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don yhteistyöhön. Perusterveydenhuollon omalääkärit vastaavat virka-aikana omien potilaidensa päivystysvastaanotosta, erikoissairaanhoidossa on ympä-rivuorokautinen etupäivystys. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset toimivat iltaisin ja viikonloppuisin samassa pisteessä, yöaikaisesta päivystyksestä vastaavat sairaalalääkärit tai palvelut ostetaan ulkopuolelta. Takapäivystyksessä pyritään sisätautien aukottomaan päivystykseen, leikkaus-salipäivystystä ei ole, mutta operatiivinen takapäivystys on järjestetty. Viikon-loppuisin voidaan hyväksyä kevennettyjä päivystysjärjestelyjä, mutta sisätauti-osastojen erikoislääkärikierroista huolehditaan sekä siitä, että etupäivystäjällä on aina mahdollisuus vanhemman kollegan konsultointiin.

Hammashuollon toiminta on arvioitu. Toiminta on tehokasta ja taloudellista optimaalisesti verrattuna vastaavanlaisiin paikkakuntiin. Myös työnjako ham-mashuoltajien ja hammaslääkäreiden kesken on hyvä. Toiminnan arvioinnissa käytetään uusia mittareita.

14

Kuntayhtymän alueen vanhuksilla on monenlaisia asumisvaihtoehtoja, päivä-toimintapalvelut sekä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä. Terveydenhuolto on asi-antuntijana mukana näissä palveluvaihtoehdoissa ja kotisairaanhoidon palve-luketjut ovat toimivat. FSTKY:n kotisairaalatoiminta on saavuttanut vankan jalansijan ja laajan hyväksynnän, se voi vastata myös kotona tapahtuvasta erikoissairaanhoidosta eri ikäryhmille.

FSTKY:n uusi henkilöstöstrategia on onnistunut. Käytännön tuloksina hen-kilöstön motivaatio on kannustimien lisääntyessä kasvanut. Henkilöstö on vakituista, tyytyväistä ja työhönsä sitoutunutta. Ammattiryhmien kesken on päästy aitoon verkostoitumiseen ja luottamukseen. Hoitopalvelujen kehittä-misstrategia on tuottanut hyviä tuloksia ja hoito-työntekijät ovat yhteistyön vetureita.

FSTKY on panostanut ennaltaehkäisyyn yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa laaja-alaisen hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian avulla. Ympäris-töterveydenhuolto on toimiva ja sen yhteydet kuntien ympäristönsuojeluun ovat hyvät. Tietojärjestelmissä FSTKY on osakkaana valtakunnallisessa sai-rauskertomusjärjestelmässä. Informaatioteknologian alalla on neuvoteltu yh-teistyösopimukset parhaiden laite- ja ohjelmistotoimittajien kanssa. Kuntien, erityisesti niiden sosiaalitoimien, kanssa tapahtuva asiointi, raportointi ja pa-lautejärjestelmä toimivat sähköisessä verkossa. Telelääketiede on päivittäi-sessä käytössä.

Kuntayhtymässä on selkeä näkemys siitä, mitä palveluita tuotetaan itse ja mitä tilataan. FSTKY onkin Suomen huippua terveydenhuollon palveluiden kilpailuttajana ja ostopalveluiden arvioitsijana.

Omalääkäripalvelut ja hyvinvointineuvolat sekä hammashuollon palvelut on edelleen hajautettu jokaiseen jäsenkuntaan, mutta peruserikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan seudullisesti keskitettyinä samoin kuin muut erityisosaa-mista vaativat palvelut. Konsultaatiopalveluita tuotetaan kuitenkin hajaute-tusti niin, että tekijät ja tieto liikkuvat, eikä aina vain potilas.


Tavoitteena tasapainotettu toimintatapa

16

Forssan seudun terveydenhuollon ky:n arvot:

ASUKKAIDEN TERVEYS

OPPIVA JA TEHOKAS ORGANISAATIO

OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ

”Sitoudumme terveydenhuollon kuntayhtymänä tekemään kaikkemme väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tietäen, että parhaaseen tulokseen pystyy vain itseensä uskova, hyvin koulutettu ja motivoitunut henkilöstö.”


Arvoihin liittyvät toimintaperiaatteet:

• Palveluissa kuntalaiset ovat tasa-arvoisia • Työn laatua kehitetään asiakaslähtöisesti ja sitä arvioidaan

jatkuvasti • Toiminta vastaa väestön todellisia terveystarpeita • Organisaatiossa luodaan puitteet henkilöstön suoriutumiselle • Henkilöstöpolitiikka on oikeudenmukaista • Vaitiolovelvollisuus on toiminnan kulmakivi • Työyhteisön toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen

ja aitoon yhteistyöhön

18

Strategiset päämäärät

PIDÄ JA PUOLUSTA ASEMIA, MUTTA SAMALLA JATKUVASTI ARVIOI VAIKUTTAVUUTTA: • Maantieteellisesti nykyinen terveysasema- ja sairaalaorga-

nisaatio • Sisätautipalvelut kattavasti, takapäivystys mahdollisimman

hyvin • Nykyinen lastentaudit ja gynekologia, työnjako perinteisen

neuvolatoiminnan kanssa arvioidaan uudelleen • Nykyinen raskas kirurgia, säilytetään toiminnan suunnitel-

mallisuutta lisäämällä ja järkevillä päivystysjärjestelyillä • Nykyinen ympäristöterveydenhoito, arvioidaan elintarvikela-

boratorion tulevaisuuden merkitys


• Nykyinen radiologia ja laboratoriotoiminta, niiden investoin-tien käyttöä tehostetaan yrittäjähenkisyyttä korostaen

• Nykyinen fysioterapia, vaikuttavuus tarkennettu, tähtäimenä erityisesti kotona asumisen turvaaminen

• Nykyinen päivystystoiminta, luomalla sinne uusia toimintata-poja

• Nykyinen neurologia, yhteistyö shp:n kanssa • Nykyinen lääkekeskus, tavoitteena tarkoituksenmukainen,

tehokas, turvallinen ja taloudellinen lääkehoito

KEHITÄ, LAAJENNA JA PARANNA TOIMINTAA: • Asiakaslähtöisyydessä ja palvelukulttuurissa • Neuvotteluvoimassa, sopimusohjauksessa ja yhteistyöverkos-

toissa • Johtamisessa ja johtamisjärjestelmissä • Hoitopalvelujen toimintastrategiassa • Henkilöstöstrategiassa • Omassa koulutustoiminnassa • Lasten ja nuorten psykososiaalisissa palveluissa • Neuvoloiden kokoamisessa hyvinvointineuvoloiksi • Psykiatrian terapeuttisessa avohoidossa • Geriatriassa, kotisairaalassa ja kotisairaanhoidossa • Korva- , silmä- ja ihotautien avohoitopalveluissa • Terveyskeskuksen avohoitopalveluissa ja hammashoidossa • Vaativissa tutkimuksissa, erityisesti kuvantamisessa • Viikkosairaalatyyppisessä tehokkaassa päivä- ja lyhytjälki-

hoitoisessa kirurgiassa • Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon konsultoin-

nissa • Palvelujen tilauksessa ja ajanvarauksessa sähköisessä ver-

kossa • Erikoissairaanhoitopalveluiden myynnissä yhteistyöverkossa

oleville kunnille • Perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon vuodeosasto-

paikkojen joustavassa käytössä

20

KEVENNÄ, VÄHENNÄ TAI MUUTA TOIMINTAA OLEELLISESTI: • Pitkäaikaisessa laitoshoidossa • Eri erikoisalojen tarkasti rajatuissa osastojaoissa • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon turhissa raja-

aidoissa • Paperisairauskertomusten käytössä

ARVIOI TOIMINTAA: • Kokonaistaloudellinen arviointi tukipalveluiden organisoin-

nista kuntayhtymässä sekä mahdollisuudet seudulliseen yhteistyöhön

• Kokonaistaloudellinen arvio informaatioteknologian laite- ja ohjelmistoratkaisuista

• Elintarvikelaboratorion tulevaisuus • Työterveyshuollon järjestäminen; liikelaitos / maakunnallinen

yhteistyö / palvelujen ulkoistaminen


RISKIANALYYSI – ASIAT, JOTKA UHKAAVAT STRATEGIAN TOTEUTU-MISTA: • Taloudellisten ja hoidollisten mahdollisuuksien kuilu syvenee • Vaikuttamattomien hoitojen taakse saadaan poliittinen kan-

natus, jolloin omakin henkilökunta innostuu niistä laajasti • Budjettikuri pettää, taloudellista vastuuta ei todellisuudessa

kanneta • Toiminta on tehotonta, annettuja voimavaroja ei käytetä te-

hokkaasti • Toisten työn aliarviointi lisääntyy, työtyytyväisyys laskee, hie-

rarkisuus lisääntyy • Investoinnit tehottomassa käytössä • Huono työilmapiiri • Poliittiset ristiriidat • Kuntien epäluottamus • Rekrytoinnin epäonnistuminen • Sektoroitumisen korostuminen • Yhteinen edunvalvonta ei toteudu • Riskienhallinta pettää • Asiakastyytyväisyys laskee • Näkemys terveydenhuollon sisäisestä kokonaisuudesta hä-

märtyy ja jopa katoaa; kiire, hektiset tilanneanalyysit ja tois-ten työntekijöiden ja asiakkaiden arvostelu saa työkeskeisen sisällön ja arvon

22

Miten strategian onnistumista arvioidaan

TOTEUTETUN STRATEGIAN ONNISTUMISEN ARVIOINTI PERUSTUU SIIHEN, ONKO STRATEGIAN AVULLA LUOTU UUTTA ARVOA. FSTKY:n STRATEGIA MERKITSEE TOTEUTETTUNA ERI SIDOSRYHMILLE SEU-RAAVAA: 1. Kuntayhtymän jäsenkunnille ja niiden asukkaille tarjotaan

monipuolisia terveydenhuollon palveluja omalla alueella. Taloudellisten panostusten tehokkaampaa käyttöä ja parem-paa panos-tuotossuhdetta. Kokonaistaloudellinen etu seutu-kunnalla kasvaa. Palvelut osataan ostaa laatu- ja kustannus-tehokkaasti.

2. Toimialueen asukkaille lähellä olevaa, asiakaslähtöistä, kii-reetöntä ja laadultaan parempaa, monipuolista palvelua.

3. FSTKY:n henkilöstölle parempaa johtamista, oikeudenmu-kaista palkitsemista ja parempia kehitysmahdollisuuksia sekä lisääntynyttä työmotivaatiota ja ammatillisuutta.

4. FSTKY:n yhteistyökumppaneille luotettavaa ja ammattinsa osaavaa liittolaista.

Strategian onnistumisen arviointiin käytettävät mittarit

TASAPAINOTETUN MITTARISTON LUOMINEN STRATEGIAN TOTEUT-TAMISEN SEURAAMISEKSI AINAKIN SEURAAVILLLE ULOTTU-VUUKSILLE:

TALOUDEN JA TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN: • Toimintakate kunnossa • Suoritearvio oikea


TYÖPAIKKOJEN ITSEARVIOINTI: • Toteutetaan säännöllisellä itsearvioinnilla, jossa arvioidaan

johtamista, ilmapiiriä, osaamista, jaksamista ja työkykyä sekä prosessien toimivuutta

ASIAKASTYYTYVÄISYYS: • Syvähaastattelut säännöllisiksi, n. 20 vuodessa • Muut asiakaspalautejärjestelmät kuntoon

TERVEYDENTILAN EDISTYMINEN: • Hyvinvointimittarit, hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian

osana olevat väestön hyvinvointia kuvaavat mittarit

TOIMINNAN LAADULLISET TAVOITTEET: • Vastuualueiden ja tulosyksiköiden toiminnan laatua kuvaavat

mittarit

24

Strategian vaikutus organisaatioon

Strategian toteuttaminen edellyttää, että kuntayhtymän organisaatio pidetään mahdollisimman dynaamisena ja sitä pystytään aina tarvittaessa tarkastele-maan uudestaan. Tämä merkitsee sitä, että jokainen sitoutuu päätehtävään eli strategisten päälinjauksien toteuttamiseen eikä organisaatiorakenteen säilyttämiseen.

Isot organisaatiomuutokset vievät huomattavasti energiaa, joka on pois asian-tuntijoiden perustyöstä, asiakaspalvelusta. Kuntayhtymä on toiminut vasta vajaat kolme vuotta tällä organisaatiolla. Vaikka organisaation toimivuu-dessa – kuten aina – on parantamisen varaa, ei ole täysin selvää millä kokonaisvaltaisella organisaatiouudistuksella päästäisiin selkeästi parem-paan lopputulokseen, kun huomioidaan, että hoitoprosessin mukaan kulkevaa organisaatiomallia lienee mahdotonta luoda – ainakaan vielä.

ORGANISAATIOTA KEHITELTÄESSÄ ON YLEISESTI KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA SEURAAVIIN ASIOIHIN: • Johtamisvalmiuksien parantaminen • Toiminnan läpinäkyvyyden parantaminen • Hallituksen ja johtoryhmän strategisen johtamisen ja seuran-

nan parantaminen • Tulosyksikköjen keskinäisen yhteistyön parantaminen vastuu-

alueista riippumatta • Tulosyksikköjohtamisen autonomian lisääminen


STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI ORGANISAATIOTA TULISI MUUT-TAA SEURAAVASTI: • MIELENTERVEYSTYÖ OMAKSI VASTUUALUEEKSI Kuntayhtymä vastaa jo nyt A-klinikan palveluista ja tulevai-

suudessa myös kasvatus- ja perheneuvolapalveluista. Nämä ovat seudullisia sosiaalitoimen erityispalveluita, psykososiaa-lista toimintaa, joka parhaiten nivoutuu ja kehittyy aikuis- ja lastenpsykiatrian kanssa yhteisellä vastuualueella. Tämä ratkaisu helpottaa myös somaattisen erikoissairaanhoidon vastuualuetta keskittymään omaan perustehtäväänsä ja eri-tyisesti tilaaja-osaamisen kehittämiseen. Myös perustervey-denhuollon vastuualue selkiytyy sen vastatessa selkeästi omalääkäri ja -hoitaja palveluista eikä niinkään erityispal-veluista. Mielenterveystyö on mukana kaikessa ky:n pal-velutuotannossa, mutta sen sisällön kehittäminen ja roolin korostuminen toteutuu parhaiten oman vastuualueen kautta. Suunnitteluprosessi käynnistetään v. 2004 ja oma vastuualue toteutetaan v. 2005.

• TUKIPALVELUIDEN TEHOSTAMINEN Tukipalveluiden toimintaa tehostetaan aloittamalla laaja seu-

dullinen selvitys- ja yhteistyöhanke omistajakuntien kanssa tukipalveluiden organisoinnista. Mikäli omistajakunnat eivät lähde laajasti mukaan tähän hankkeeseen, kuntayhtymä si-sällään etsii mahdollisuudet tuottaa tai tilata tukipalvelut mahdollisimman tehokkaasti.

• TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon autonomiaa lisätään muodostamalla siitä

mahdollisimman nopeasti nettobudjettiyksikkö ja sitten oma tai yhteistyössä muiden julkisten tai yksityisten palveluntuot-tajien kanssa omistettava liikelaitos.

26

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN EDELLYTTÄÄ SELKEÄTÄ TOIMINTA-OHJELMAA SEKÄ YHTEISEN TAHTOTILAN LÖYTYMISTÄ: • Omistajat sitoutuvat varauksettomasti ”tavoitteena kärki-

joukko” -strategiaan • Koko henkilöstön valmennusohjelma strategian toteuttami-

seksi ja siihen sitouttamiseksi • Strategian jatkuvaa arviointia • Riskianalyysin pitämistä timantinkirkkaana • Kuntayhtymän yrityskuvan vahvistamista


Toimintaohjelma strategian toteuttamiseksi – kevään 2003 strategiaprosessin keskeiset tu-lokset

TAVOITE EDELLYTTÄÄ STRATEGISTEN PÄÄMÄÄRIEN TOTEUTTA-MISTA:

VASTATAAN VANHUSTEN JA SUURTEN IKÄLUOKKIEN LISÄÄNTYVÄÄN PALVELUTARPEESEEN. • Kouluttautuminen • Geriatria kuntoon • Merkittävien kansantautien uudenlainen hoito- ja seuranta-

malli • Päivystyspalveluista huolehtiminen • Vanhustenhoidossa ennaltaehkäisy kunniaan

LAPSILLE JA NUORILLE KUNNOLLISET PSYKOSOSIAALISET PALVE-LUT. • Psykososiaalinen yksikkö • Lasten ja nuorten psykiatria • Oppilashuolto • Kouluterveydenhuolto

PARANNETAAN JOHTAMISTA JA LISÄTÄÄN YHTEISTOIMINNAN SUUN-NITTELUA. TURHAT RAJAT POIS PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON VÄLILTÄ, MUTTA MYÖS AVO- JA VUODE-OSASTO-HOIDOSTA. • Yksilöllisesti suunniteltu johtamiskoulutus vastuualueen joh-

tajille • Jatkuva johtamisvalmennus tulosyksikköjen johtajille • Kunnollinen raportointi yhtymäjohtajalle ja hallitukselle • Arvioidaan koordinaatioryhmien toimivuus, kokoonpanot ja

tehtävät uudelleen. • Käydään perusteellinen keskustelu vastuualueiden ja tulosyk-

siköiden määrästä

28

• Johtoryhmätyötä jämäköitetään • Hallitustyöskentelyssä korostetaan strategian toteuttamisen

tärkeyttä • Kaikille työntekijöille kehityskeskustelut

PERUSTERVEYDENHUOLLON OSAAMISTA. • Omalääkäreille ja omahoitajille uusi työnjako • Yksilölliset erityisosaamiset ja uudenlaiset työsuhteet

käyttöön • Hyvinvointineuvolat toimintaan • Työterveyshuollolle uusi toimintamalli yhteistyössä maakun-

nallisesti tai ainakin seudullisesti, autonomiaa lisätään

SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUVALIKOIMAN TAR-KENTAMISTA. • Operatiivisella puolella viikkosairaalatoiminta keskeiseksi • Päivä- ja lyhytjälkihoitoinen kirurgia vahvaksi • Vaativat tutkimukset ja toimenpiteet suunnitelmalliseksi • Sisätautien päivystys kunnossa • Erikoissairaanhoidon avopoliklinikoiden lisääminen • Nykyisten erikoisalojen toiminta perustuu tuloksiin, kysyntään

ja jatkuvaan toiminnan arvioon


MIELENTERVEYSTYÖHÖN TARVITAAN OMA VASTUUALUE. • Akuutti kriisihoito kuntoon • Terapiaosaamista lisätään • Asumispalveluiden tuottaminen aloitetaan • Palvelurakennetta muutetaan avohoitopainotteiseksi • Lapset ja nuoret, psykososiaalinen työ • Psykogeriatrisen yksikön suunnittelu käyntiin

LABORATORION JA RÖNTGENIN PALVELUT HOIDETAAN EDELLEEN KUNNOLLA VERKOSTOITUMALLA MUIDEN TUOTTAJIEN KANSSA. • Investointien tehokas käyttö • Sisäistä yrittäjyyttä kehitetään erityisesti näillä aloilla

KUNTOUTUKSEN PROFIILIA TERÄVÖITETÄÄN. • Kotona selviytymisen tukeminen • Vaikuttavuuden arviointi • Hyvinvointiteknologian osaamisen parantaminen

PÄIVYSTYSTOIMINNAN TURVAAMISEKSI LUODAAN YHTEINEN TAH-TOTILA. • Sisätautien päivystys • Operatiivinen päivystys • Etupäivystys • Psykiatria • Senioripäivystys

HAMMASHUOLTO VALTAKUNNALLISESTI VERRATTUNA TEHOK-KAAKSI JA TYÖNJAKO TOIMIVAKSI.

HOITOHENKILÖSTÖN ROOLIA VAHVISTETAAN JA SIITÄ KEHITETÄÄN YHTEISTYÖN JA LAATUTYÖN VETURI.

VÄLINEHUOLTO JÄRJESTETÄÄN UUDELLEEN LAADUKKAAKSI JA TEHOKKAAKSI KOKONAISUUDEKSI.

30

KOTISAIRAALASTA, PÄIVÄTOIMINNASTA, TEHOSTETUSTA KOTIHOI-DOSTA TOIMIVA KOKONAISUUS KUNTIEN KOTISAIRAANHOIDON TUEKSI JA LAITOSHOIDON VASTAPAINOKSI.

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET SELKEIKSI. • Elintarvikelaboratorion arviointi • Yhteistyö kuntien ympäristötoimistojen kanssa

TEHDÄÄN UUSI HENKILÖSTÖSTRATEGIA. • Oppiva organisaatio • Täydennyskoulutus • Kehittyneet vuorovaikutustaidot • Aktiivinen tykytoiminta • Hyvät erikoistumismahdollisuudet • Urakehitysmallit selkeiksi • Palkitsemisperiaatteet sovitaan ja niiden toteuttamiseen

panostetaan

TILAAJAOSAAMISEN PARANTAMINEN. • Kilpailuttamisen opiskelu • Ostopalveluiden arviointi • Neuvotteluosaamisen vahvistaminen

ENNALTAEHKÄISYYN LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA JA TIETOPOH-JAA. • Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia uusille valtuustoille • Mielenterveyssuunnitelma toteutukseen • Päihde- ja huumestrategia toimivaksi käytännöksi • Ympäristöterveysohjelma tavoitteelliseksi • Vanhustenhuolto-ohjelma kuntoon ja käytäntöön

OMAN PALVELUTUOTANNON HAJAUTTAMIS- JA KESKITTÄMISPOLI-TIIKAN SELKIYTTÄMINEN. • Tieto liikkuu, ei potilas


kuvat: Jaana Lindforsulkoasu: Riina Eskolapainatus: Painotalo Auranen Oy

TUKIPALVELUIDEN MAHDOLLISIMMAN TEHOKAS JÄRJESTÄMISTAPA SELVITETÄÄN YHDESSÄ PERUSKUNTIEN KANSSA. • Toimintolaskennan avulla tehtävä tuotteistus aloitetaan

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN KÄYTÖSTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA TARVITAAN KUNNOLLINEN SELVITYS JA NÄKEMYS TULEVISTA TAR-PEISTA.

Documents

FORSSAN SEUDUN · hyvä kilpailuttaja ja ostopalveluiden arvioitsija. FSTKY:n jäsenkunnat ovat tyytyväisiä palveluihin ja terveydenhuollon kunta-yhtymä koordinoi kuntien terveydenhuoltomenoja