FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN
HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI
Päivitetty 2011
SISÄLTÖ JOHDANTO 7 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? 8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 9 Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista 9 HUOLEN PUHEEKSIOTTO 11 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT 12 Ryhmäkoot 12 Opetustunnit 12 Opetushenkilöstö 13 Opettajien peruskoulutus 13 Opettajien täydennyskoulutus 13 Oppilashuolto opettajan työssä 13 Oppilaanohjaus 13 Muu henkilöstö 14 Henkilöstön työnohjaus 15 Oppilashuollon tilaratkaisut 16 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 17 Viranomaisen tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset 18 Lastensuojelulaki 19 Lastensuojeluasetus 20 Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 20 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA 21 Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia 21 Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia 22 Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia 22 Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia 23 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA 25
3
Ryhmän toimintaperiaatteita 25 Kuvio 1: Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet 26 Hyvä oppilashuoltoryhmä 27 Ryhmän kokoonpano 28 Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä 28 Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä 30 Kuvio 2: Oppilaan asioiden käsittelyä koskevan suostumuksen pyytäminen 31 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi 32 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 33 Koulukuljetukset 33 Kouluruokailu 34 Poissaolot 36 Kuvio 3: Poissaolojen seuranta 38 Koulukiusaaminen 39 Päihteet ja huumeet 40 Koulutapaturmat 41 Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta 43 Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää 45 Poliisi ja perheväkivalta 46 Poliisin ja koulun yhteistyö 47 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 48 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 49 Yleinen tuki 49 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus 50 Tehostettu tuki 50 Pedagoginen arvio 51 Erityinen tuki 51 Pedagoginen selvitys 52
4
Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli) 53 Yksilölliset suunnitelmat oppimisen ja koulunkäynnin tukena 54 Oppimissuunnitelma 54 HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 54 Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla 55 Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa 55 ERITYISRATKAISUJA 55 Pidennetty oppivelvollisuus 55 JOPO, joustava perusopetus 56 Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta 56 OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN 57 Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon 57 Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille yläkoulun puolella 57 Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/koulutuksen järjestäjän opetukseen/ koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan 57 OPPILASHUOLLON PALVELUJA 58 Kouluterveydenhoitaja 58 Koululääkäri 58 Koulukuraattori 59 Koulupsykologi 60 Nuorisoneuvoja 61 MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA 62 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 62 Kuvio 6: Oppilaan ohjaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikalle 63 Lastenpsykiatrian poliklinikka 64
5
Kuvio 7: Oppilaan ohjaaminen lastenpsykiatrian poliklinikalle 66 Lastentautien poliklinikka 67 Kuvio 8: Oppilaan ohjaaminen lastentautien poliklinikalle 68 Perheneuvola 69 Kuvio 9: Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan 70 Lastensuojeluprosessi 71 OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS 73
Psykologin tutkimusmenetelmät 73
Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä 73 Kouluongelmien ryhmittelyä 74 Tapausesimerkki Kalle 75 Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa? 76 Toimenpiteet testauksen jälkeen 76 Jos muutosta ei tapahdu 77 Tiedon kulku 77 Kuvio 10: Mitä oppimisvaikeustutkimuksissa voi selvitä? 78 Kuvio 11: Koululaisen ongelmien tutkimusprosessi 79 OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN 80 Salassapito 80 Oppilashuolto 80 Oppilashuoltoryhmä 80 Koulupsykologin asiakasrekisteri 81 Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä 82 Koulukuraattorin asiakasrekisteri 82 Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri 83 Arkistointi 84 LÄHTEET 85
6
LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu) Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 13: Kouluun liittyvän terveydenhuollon toiminnan sisältöä Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011 Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia
JOHDANTO Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa koulussa. Oppilashuol-
to on myös kouluyhteisön perinteisin moniammatillinen työmuoto. Moniammatillisuudella tarkoite-
taan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä.
Moniammatillisuuden tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty.
Oppilashuollon kehittämishankkeen ”Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna” toi-
mesta syntyi Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli. Toimintamallin ta-
voitteena on ollut ja on edelleen yhtenäistää ja selkiyttää seudullista oppilashuoltotyötä.
Toimintamalli on päivitetty syyslukukauden 2011 alkaessa. Mm. perusopetus- ja lastensuojelulain
muutokset sekä yhteystietoja on uudistettu. Toimintamallin toivotaan palvelevan seudun peruskoulu-
jen oppilashuollon monipuolisena käsikirjana myös tulevana lukuvuonna.
8
MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehti-
minen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen
ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen
oppimisen mahdollisuus.
Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia
sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen
ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä
edistää työyhteisön hyvinvointia.
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien
kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja
salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa
oppilashuoltoryhmässä.
Hyvään oppilashuoltoon kuuluu elävä opetussuunnitelma, ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset
opetusjärjestelyt, riittävä, oikein kohdennettu resursointi ja tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet.
Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.
koettu terveys
pitkäaikaissairaudet
psykosomaattiset oireet
kouluruokailu
kouluympäristö
Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.
arvostus
ohjaus
kannustus
vaikuttamismahdollisuudet
Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm.
kodin ja koulun yhteistyö
oppimisilmapiiri
opettaja-oppilas -suhde, oppilas-oppilas –suhde, opettaja-opettaja -suhde
vuorovaikutus-vaikutussuhteet: aikuinen-aikuinen, aikuinen-lapsi, lapsi-lapsi
ryhmien toiminta
yhteisöllisyys.
9
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun tärkein yhteistyökumppani on oppilaan perhe. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen
hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoi-
muutta sekä osapuolien kiinnostumista ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuo-
len kunnioittaminen ja tasa-arvoisuuden huomiointi.
Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu sekä lapsen kasvatuksesta että siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa, on huoltajilla. Koulun tehtävänä on tukea kotien kasvatustehtävää sekä vastata
oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää oppilaiden
oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee
perustua keskinäiseen luottamukseen.
Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua
vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Se on myös yksi yhteistyön
kulmakivistä. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely lapsen parhaaksi muodostaa
oppilaan ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon.
Kodin ja koulun yhteistyömuotona voi olla esim. huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä sekä osal-
listumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen. Yhteistyössä tulee huomioida perheiden erilai-
set tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen.
Koulun moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea perheitä oppilaiden koulunkäyntiin
ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyön kautta huoltajat saavat mahdollisuuden tutustua
huollettavansa koulun kulttuuriin. Huoltajat voivat olla myös vaikuttamassa koulun asioihin.
Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista
Vanhempainillat:
koulu/luokkakohtaisesti
teemoittain, esim. yhteishaku 9- luokkalaisille ja valinnaisaineet 7-8 –luokkalaisille
ongelmatilanteissa, esim. koulukiusaaminen
Tiedotteet tmv.:
syys- ja kevättiedotteet
kuukausitiedotteet (mallina Kuhalan koulun kuukausitiedote, liite 1) tai jaksopalautteet
reissuvihko
Vanhempainvartit ja muut yhteydenotot vanhempiin:
vanhempainvartit ja kehityskeskustelut
arviointikeskustelut ja luokanvalvojan vastaanotot
10
vanhempien tapaamiset ja puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä ja tekstiviestit
HOJKS–keskustelut
Muut tilaisuudet ja toiminta:
juhlien, teemapäivien, tapahtumien, myyjäisten tms. yhteissuunnittelutilaisuudet
yökoulut ja retket
vanhempainyhdistysten toiminta
leirikoulut.
YHTEISELLÄ TYÖLLÄ SYNTYY HYVÄ KOULU!
11
HUOLEN PUHEEKSIOTTO Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin,
kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin
peruslähtökohtana huolen puheeksiottamiselle.
Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksiottoon oppi-
laan, vanhempien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksiottami-
nen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous.
Huolen vyöhykkeet ovat apuvälineenä kartoittaessasi huolesi määrää. HUOLEN VYÖHYKKEET (THL): EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA
VYÖHYKE SUURI HUOLI
1 2 3 4 5 6 7 Ei lainkaan huolta.
Pieni huoli/ ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mah-dollisuuksiin vahva.
Huoli/ ihmettely käynyt toistuvasti mielessä: luottamus omiin mahdollisuuk-siin hyvä. Ajatuksia lisävoimien tarpeesta.
Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuk-siin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimista ja kontrollin lisäämisestä.
Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimien ja kontrollin lisäämisen tarve.
Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimia ja kontrollia saatava mukaan heti.
Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa: muutos tilanteeseen saatava heti.
Ohjeita huolen puheeksiottoon vanhempien kanssa: Ota puheeksi henkilökohtainen huolesi lapsesta, ei lapsen tai perheen ongelmat
Ota huoli puheeksi ajoissa
Pyri yhteistyöhön
Kerro lapseen liittyvistä hyvistä asioista ja hänen voimavaroistaan, joita tilanteessa voisi hyödyn-
tää Pyri ilmaisemaan asiasi niin, että sanomaasi ei tulkita moitteeksi tai syytteeksi
Toimi niin, että lapsi ja perhe kokevat sinun olevan heille tuki, ei uhka
Huolen puheeksiottolomakkeet (liitteenä 2) Lomakkeita voi käyttää apuvälineenä keskustelutilanteissa vanhempien kanssa. Lomakkeita ei tarvitse
täyttää jokaisen oppilaan kohdalla, vaan niitä voi tarvittaessa hyödyntää keskustelun runkona.
12
HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT Ryhmäkoot Perusopetusasetuksen mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituk-
senmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voi-
daan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilai-
toksen oppilaiden kanssa.
Silloin, kun opetusta annetaan perusopetuslain (628/1998)17 §:ssä tarkoitetuille oppilailla, jotka saavat
erityistä tukea, saa opetusryhmässä olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppi-
lasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa
käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetusryhmässä opiskelevien
oppilaiden opetuksen tavoitteiden saavuttamista.
Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppi-
laille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin
kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppi-
lasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä
niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea , määräytyy opetus-
ryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos
tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa
tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla korkeintaan 20 oppilasta.
Lainsäädäntö ei säädä tai määrittele yleisopetuksen ryhmäkokoja. Forssan seudulla opetusryhmien
koot vaihtelevat. Myös yhdysluokkaopetusta on erityisesti pienillä kouluilla.
Opetustunnit Perusopetusryhmän koko ei kerro esim. alakoulun jakotunneista eikä
yläkoulun valinnaisuudesta. Se ei siis välttämättä kuvaa suoraan, minkä
kokoisissa ryhmissä opetus toteutetaan. Isoimmissa kouluissa hyvän
kuvan antaa luku, joka kertoo kuinka monta tuntia opetusta on resurssoitu
oppilasta kohden.
13
Opetushenkilöstö
Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus hyvään opetukseen. Hyvän opetuksen keskeinen edellytys on mo-
tivoitunut ja koulutettu opetushenkilöstö. Opettaja on kasvatuksen ja opettamisen asiantuntija, joka
innostaa ja ohjaa oppilasta oppimaan. Yhteiskunnan muutosten myötä opettaja on lisääntyvässä määrin
myös mm. lasten ja nuorten itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittäjä.
Opettajien peruskoulutus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuoltotyön tulisi olla oma
aihekokonaisuutensa opettajien peruskoulutuksessa.
Opettajien täydennyskoulutus Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan VESO –päivät (kolme päivää
lukuvuodessa) ovat opettajien lakisääteistä täydennyskoulutusta. Opettajalla on muutenkin velvolli-
suus pitää yllä ammattitaitoaan ja kehittää osaamistaan, joka voi tapahtua omaehtoisen tai työnantajan
järjestämän koulutuksen kautta. Kouluttautumista seurataan, ja sen tarvetta arvioidaan kehityskeskus-
teluissa.
Täydennyskoulutuksen olisi tärkeää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä seudullisesti koordi-
noitua. Mm. oppilashuollon tulisi olla osana täydennyskoulutuksen sisältöä. Täydennyskoulutuksen
peruslähtökohtana on opettajien mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Henkilöstön täydennyskoulutus-
ten koordinointivastuu tulisi seudulla keskittää yhdelle henkilölle tai ryhmälle.
Oppilashuolto opettajan työssä Jokainen opettaja, niin luokanopettaja kuin aineenopettajakin, on keskeisessä asemassa huomaamaan
ja puuttumaan lasten ja nuorten ongelmiin. Opettajan tulee oman osaamisensa puitteissa huomioida
niitä merkkejä tai oireita, jotka vaikeuttavat oppilaan jokapäiväistä elämää ja koulutyöstä ja –tehtävistä
suoriutumista. Opettajan on hyvä kertoa huolensa oppilaan vanhemmille. Myös oppilashuoltoryhmä
voi toimia opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta
hänen tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saa-
maan apua.
Oppilaanohjaus
Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa
oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiske-
luun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kyp-
symisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen.
14
Oppilaanohjausta tulee järjestää pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tuolloin oppilaalla on mahdolli-
suus keskustella opintoihin sekä koulutus- ja ammatinvalintaan kuin myös elämäntilanteeseensa liitty-
vistä kysymyksistä.
Koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi oppilaalle tulee järjestää
työelämään tutustumisjaksoja, jolloin oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä
eri ammateista aidoissa työympäristöissä.
Nivelvaiheessa oppilaan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ovat tukemassa oppilaanohjaajat
yhdessä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtoon toiselle asteelle tarvitaan
huoltajien lupa.
Muu henkilöstö Muuhun koulutoimen henkilöstöön kuuluvat kaikki kouluyhteisön aikuiset sekä koulun yhteistyö-
kumppanit (esim. sosiaalitoimesta). He osallistuvat oppilaiden kasvun tukemiseen ja toimivat yhteises-
ti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan.
Koulunkäyntiavustajat /koulunkäynninohjaajat
Koulunkäyntiavustajien/koulunkäynninohjaajien palveluja on Forssan seudun kunnissa käytössä mel-
ko hyvin. Koulunkäyntiavustajia/koulunkäynninohjaajia käytetään myös iltapäivätoiminnan ohjaajina
seudun kunnissa. Pyrkimyksenä olisi saada kuntiin riittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa olevia
koulutettuja avustajia/ohjaajia. Heidän palveluitaan tulisi suunnata enemmän myös lieviin oppimishäi-
riöihin.
Avustajien koulutusmahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Forssan
seudulla koulunkäyntiavustajan tutkinnon voi suorittaa Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuskou-
lutuksena.
15
Henkilöstön työnohjaus Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on työajalla tai työajan puitteissa tapahtuvaa ammatillista ohjausta oman työn arviointiin,
työongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työnohjaus-
ta antaa yleensä työyhteisön ulkopuolinen, koulutettu työnohjaaja.
Työnohjaaja tukee ohjattavaa pulmallisten työtilanteiden tutkimisessa, uusien ratkaisumenetelmien
kehittämisessä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjaus on luottamuksellinen ja vuorovaiku-
tuksellinen oppimistapahtuma, jossa työhön liittyvistä pulmista keskustellaan tasavertaisesti tunteet
huomioiden. Työnohjaus on myös tavoitteellista, ja se tapahtuu prosessinomaisesti tietyn ajanjakson
ajan.
Työnohjaus ei ole työhön perehdyttämistä
työnopastusta
koulutusta
terapiaa.
Työnohjauksen tavoitteet Työnohjauksen tavoitteena on työntekijöiden ammatillinen kasvu sekä työn kuormittavuuden vähen-
täminen. Työntekijän stressi voi vähetä, kun työntekijä pystyy hallitsemaan omaa työtään, hänellä on
selkeä kuva työroolistaan, ja hän kykenee ennakoimaan ongelmatilanteita. Työnohjauksen tavoitteena
on myös työryhmän ja -yhteisön kiinteys sekä hyvä sosiaalinen toimintakyky. Työnohjauksella pyri-
tään lisäksi epäkohtien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen olemassa olevilla resursseilla.
Työnohjauksen käytäntöjä Työnohjauskeskusteluissa voidaan edetä ohjattavien ehdottamien asioiden perusteella tai voidaan nou-
dattaa myös etukäteen suunniteltua ohjelmaa, jolloin tietyn aikataulun puitteissa ratkotaan ongelmia.
Työnohjaus toimii parhaiten, kun osallistujat hakeutuvat vapaaehtoisesti työnohjaukseen sekä uskovat
mahdollisuuksiinsa ratkoa ongelmat keskenään. Yksilötyöskentelyn etuna on itsensä tuntemisen sekä
vahvistumisen lisääntyminen. Työmotivaation luomisessa ja jaksamisen tukemisessa toimii esimerkik-
si omien työtavoitteiden analyysi.
Ryhmiä puolestaan voidaan käyttää sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisöllisyyden
luomisessa. Ryhmäkeskustelut auttavat ryhmän jäseniä tutustumaan toistensa odotuksiin.
16
Oppilashuollon tilaratkaisut Oppilasnäkökulmasta katsoen tarkoituksenmukaisinta on, että oppilashuollon palvelut saadaan omassa
koulussa. Palveluita antavien kouluterveydenhuollon työntekijöiden, koulukuraattorien ja koulupsy-
kologien työtilojen on hyvä olla sijoitettuna niin, että oppilaat voivat niihin helposti leimautumatta
tulla.
Asianmukaisissa oppilashuollon työtiloissa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn ja tilo-
jen äänierityksen on oltava hyvä. Lisäksi tilojen tulee olla käytännölliset ja riittävän suuret. Myös va-
laistuksen sekä työskentelyvälineiden tulee olla asiaankuuluvat.
Tarkoituksenmukaisia oppilashuollon tiloja voidaan hyödyntää sekä moniammatillisen yhteistyön
käytössä että esim. yhteistyöneuvotteluissa huoltajien kanssa. Tällöin on huomioitava myös neuvotte-
lutilojen sisäänkäynnin ja odotustilojen sijainti. Tiloihin tulee mm. päästä ilman käytävillä jonotusta,
eikä tilojen tule olla suoraan yhteydessä opetustiloihin.
Koulussa tulee olla myös sellainen oppilashuollon tila, jossa oppilas voi tarvittaessa levätä esim. äkil-
lisen sairastumisen yhteydessä odottaessaan kuljetusta kotiin tai hoitoon. Hissittömissä kouluissa oppi-
lashuollon tilojen tulee olla ensimmäisessä kerroksessa. Kouluterveydenhuollon tilojen tulee mahdol-
listaa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin samanaikainen työskentely.
17
OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lainsäädäntö ei aseta esteitä oikein toteutetulle ja välttämättömälle tiedonkululle eri viranomaisten
välillä. Keskeistä tiedonvälityksessä on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien
oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta/nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyö-
tä ohjaavat oppilaan tarpeet, luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen
sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset.
Toimivan ja asiallisen tiedonkulun tulisi perustua seuraaviin asioihin:
1. Oppilashuollossa toimivien työntekijöiden tavoitteena tulee olla oppilaan kokonaisvaltainen aut-
taminen. Oman erikoisalan (opetustoimi, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto) asioiden käsittelyn lisäksi
oppilaan kanssa voidaan tarvittaessa sopia yhteydenotoista myös muihin viranomaisiin.
2. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan hoidon, huollon tai
koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten tur-
vaamiseksi ovat asiasta vastaavien viranomaisten käytössä.
3. Oppilashuoltotyötä tehdään hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltaji-
ensa kanssa ja heidän mielipiteitään kuullaan. Jos oppilas tarvitsee koulun ulkopuolisen tahon apua,
oppilasta ohjataan avun hakemisessa. Tarvittaessa oppilaan huoltajilta pyydetään kirjallinen, yksilöity
lupa tietojen välittämiseen. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä ja
yhteydenotoista.
Edellä mainittuun liittyen oppilashuoltotyöhön otetaan käyttöön seudullinen lomake, jolla pyydetään
yksilöity lupa oppilaan tietojen käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (suostumuslomake, liite 3).
Koulujen syystiedotteessa ja sivistystoimen/koulujen kotisivuilla on tietoa oppilashuoltotyöstä ja oppi-
lashuoltoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta.
18
Viranomaisten tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset Tiedonsaantioikeus
Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista
viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin
mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuo-
lisesti (4).
Vaitiolovelvollisuus Viranomaisen palveluksessa oleva/luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa
1. asiakirjan salassa pidettävää sisältöä
2. tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä
3. tai muuta viranomaisessa toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden
piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on
siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta (4).
Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm.
asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/ tuki-
toimesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta
asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan
terveydenhuollon ja kuntoutuksen palveluista
asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta
asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä /
soveltuvuuskokeesta (tai sen tuloksesta)
oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset
sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan
henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja (4).
19
Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi terveydenhuollon palveluiden osalta Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Jos ala-
ikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämän hoidostaan, hänellä on oikeus
kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle
edustajalleen. Viime kädessä terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa
(2).
Jos suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/hänen lailliselta edustajaltaan saada (suos-
tumusta on ensin kuitenkin kysyttävä):
Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa salassapitovelvollisuuden estämättä asiakirjasta
tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämisek-
si/järjestämiseksi/ toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kui-
tenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle
tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välitetään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava
(3).
Lastensuojelulaki Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin (5 luku § 25) kuuluva ilmoitus-
velvollisuus. Lainkohdan mukaan
sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan
tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt
sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai
koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskus-
toimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palve-
luksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä
ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toi-
mielimelle (käytännössä sosiaalityöntekijä), jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lap-
sesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma
käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
ja edelleen edellä mainituilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten
estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen pe-
rusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta (rikoslain 39/1889 20
luku). Tämä lastensuojelulain muutos tulee voimaan 1.1.2012.
20
ilmoitusvelvollisen ei tarvitse itse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuo-
jelutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen
tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekemiseen on
ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei
ole siihen velvoitettu (6).
Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Kouluilla tulee olla
lomakepohjat ilmoitusta varten. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikei-
den ja riittävien tietojen välittämisessä.
Lastensuojeluasetus Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja -psykologien tehtäväalueena
yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terve-
ystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapi-
tosäännösten mukaisesti (5).
Sekä lastensuojelulaissa että –asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-
vuotiasta.
Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat
1 Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa
2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785)
3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812)
4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621)
5 Lastensuojeluasetus (16.12.1983/1010)
6 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417)
7 Perusopetusasetus (20.11.1998/852)
8 Perusopetuslaki (21.8.1998/628).
21
OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Oppilaan oikeuksia
Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta (4).
Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista
opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen
ilmetessä (4).
Mm. oppikirjat ja muu oppimateriaali ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityis-
tä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus maksutta saada mm. opetukseen osallistumisen
edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle
on annettava jokaisena työpäivänä myös täysipainoinen, maksuton ateria (4).
Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (4).
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (4).
Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (4).
Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista
erityisopetusta muun opetuksen ohessa (4).
Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen
tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (4).
Kurinpitoasioissa tulee mm. ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon tai kirjallisen varoituksen
antamista yksilöidä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti ja kuulla oppilasta (4).
Katso myös kappale ”Koulukuljetukset”.
Oppilaan velvollisuuksia
Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myön-
netty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti
(4).
Jos oppilas on tahallisesti aiheuttanut toiselle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Jos
vahingon aiheuttanut on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä
22
määrän, joka mm. hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sekä teon laatuun nähden on kohtuullinen (7).
Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia
Jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta
vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon
ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia (4).
Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaa-
miseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen
noudattamista ja toteutumista (4).
Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa
luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle (1).
Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia Koulun henkilöstön oikeuksia
Jos oppilas esim. käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsee opetusta, häntä voidaan kurinpidollisesti
rangaista. Jos häirintä tapahtuu esim. käyttämällä jotakin peliä tunnilla, esine voidaan ottaa oppi-
laalta pois työrauhan palauttamiseksi. Esine on palautettava oppilaalle/huoltajalle viimeistään kou-
lupäivän päättyessä. Opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää,
esimerkiksi laukun tai taskujen tutkimista. Tällaisen tutkimuksen voi suorittaa vain poliisi (4, 3).
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta/ muusta opetustilasta/ koulun tilai-
suudesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas tekee vastarintaa,
rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä
voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina mm. oppilaan ikä ja tilanne huomioon ottaen.
Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä (4, 3).
Jos opettajaa uhkaillaan ja hänellä on perusteltu syy pelkoon, hänen tulee tehdä asiasta rikosilmoi-
tus tai tutkimuspyyntö. Jos opettaja joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, on asiasta syytä tehdä rikos-
ilmoitus poliisille. Näin on syytä toimia myös silloin, jos teon tekijä on alle 15-vuotias (3, 6).
Koulun henkilöstön velvollisuuksia:
Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, opettajat, koulunkäyntiavustajat, muu
henkilöstö tai opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat
tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista
oloista ja taloudellisesta asemasta (4).
23
Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa
harjoittavan yksikön palveluksessa oleva henkilö on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka
hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää
lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on hän velvollinen viipymättä ilmoittamaan
salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle (2).
Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia
Huoltajan oikeuksia:
Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja
mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (5).
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (4).
Perusopetuksen päätösvaiheessa huoltajien tulee saada tieto ja tarvittaessa mahdollisuus keskustel-
la oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaa-
jan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (5).
Ennen päätöstä oppilaan jättämisestä luokalle on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuul-
luksi, ellei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppi-
laan yleisen koulumenestyksen vuoksi (4).
Ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaalle on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla
kuulluksi (4).
Huoltajan velvollisuuksia:
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna,
jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on
suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan
on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (5).
24
Lähteet:
1 Laki perusopetuslain muuttamisesta (13.6.2003/477)
2 Lastensuojelulaki (13.4.2007/417)
3 Opettajan pykäläpankki (OAJ)
4 Perusopetuslaki (24.6.2010/642)
5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
6 Rikoslaki (19.12.1889/39)
7 Vahingonkorvauslaki (31.5.1974)
25
OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA Ryhmän toimintaperiaatteita (kuvio 1) Rehtori tai koulun johtaja vastaa koulun koko oppilashuoltotyöstä sekä oppilashuoltoryhmien toimin-
nasta. Oppilashuoltoryhmät puolestaan toimivat koulujen koko oppilashuoltotyön tukena, ja niiden
tehtävät ovat laaja-alaisia. Ryhmissä neuvotellaan mm. yksittäisten oppilaiden koulunkäynnin erityis-
kysymyksistä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Oppilashuoltoryhmissä paneudutaan myös mm. koulun
kasvatustyön tukemiseen sekä koulun kehittämiseen mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi ym-
päristöksi. Lisäksi oppilashuoltoryhmät edistävät koulujen hyvinvointia yleensä sekä tukevat koulujen
henkilöstön jaksamista. Erityistä huomiota oppilashuoltoryhmät kiinnittävät omassa toiminnassaan
yhteistyöhön oppilaan huoltajan kanssa.
Oppilashuoltotyön merkitys lisääntyy kouluissa edelleen. Oppilashuoltotyölle tulee olla oma toiminta-
suunnitelma, joka on tavoitteellinen ja tähtää koulun ja siellä työskentelevien henkilöiden hyvinvoin-
nin edistämiseen. Toimintasuunnitelma tukee ryhmän toiminnan jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta.
Myös ryhmän toiminnan kehittäminen ja arviointi on helpompaa, kun toiminta on tavoitteellista.
Oppilashuoltotyön suunnitelmasta ilmenee mm. oppilashuoltoryhmien kokoontuminen. Ryhmien tulee
kokoontua säännöllisesti. Koulun omat tarpeet ratkaisevat kokoontumisten määrän. Oppilashuolto-
ryhmän kokousajat tulee sopia jo uuden lukuvuoden alkaessa, ja sopimusten tulee olla sitovia. Forssan
seudulla koulujen rehtoreiden/johtajien ilmoittavat oman kuntansa sivistystoimenjohtajille syysluku-
kauden alussa suunnitelman lukuvuoden aikana pidettävien oppilashuoltoryhmien kokoontumisten
ajankohdista. Sivistystoimenjohtajat seuraavat suunnitelman toteutumista.
Oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa kirjaamisista vastaa rehtori tai koulun johtaja. Kirjaamiskäy-
tössä on hyvä olla yhdenmukaiset ja toimivat lomakkeet (liite 11). YKSITTÄISEN OPPILAAN
ASIOIDEN KÄSITTELYYN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ ON SUOSITELTAVAA PYY-
TÄÄ KIRJALLINEN, YKSILÖITY SUOSTUMUS ( s. 30, kuvio 2) .
26
Kuvio 1 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTAPERIAATTEET
Ennalta-ehkäisevä toiminta
Rehtori/ koulun johtaja
vastuu-henkilönä
Henkilö-kunnan selkeä
ohjeistus OPPILAS-
HUOLTORYHMÄN
TOIMINTA-
PERIAATTEET
Perheiden ja kasvattajien tukeminen
Rohkea
puuttuminen
Moni-
ammatillinen yhteistyö
Toimivan havaitsemis-menetelmän
kehittäminen, ylläpitäminen
ja arvioiminen
Verkostotyö
ja sen hyödyntäminen
Kouluyhteisön
hyvinvointi ja
tukeminen
27
Hyvä oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän toiminnallisia tavoitteita: tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia
omaa toimivan havaitsemisjärjestelmän ja rohkean puuttumisen periaatteen
- kaikki työyhteisössä velvollisia puuttumaan ongelmatilanteisiin koulussa
tukee perheitä ja kasvattajia - tiedottaa oppilashuoltoryhmän työstä (mallina liite 5) - konkretisoi avun, esittää ja hyödyntää vaihtoehtomalleja huomioi ja noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa
- asioiden käsittely asiakkaan/huoltajan luvalla kokoontuu täsmällisesti, säännöllisesti ja moniammatillisella kokoonpanolla
- kaikki osalliset sitoutuvat - rehtori vastuuhenkilönä - vastuunjako selkeä: kuka missäkin asiassa ottaa yhteyden kotiin/sidosryhmiin huomioi ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulman
-varhainen puuttuminen ymmärtää ja arvostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä
- asiakkaan aseman selkiytyminen - yhteydenottokynnyksen mataloituminen seuraa ja arvioi omaa työskentelyään suunnitelmallisesti
- edesauttaa työn pitkäjänteisyydessä ja kehittämisessä ohjeistaa henkilökuntaa - toimintaohjeet mm. koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa.
KUN OPPILASHUOLTOTYÖSSÄ KÄSITELLÄÄN YKSITTÄISTÄ OPPILASTA KOSKE-VAA ASIAA, KÄSITTELYYN SAAVAT OSALLISTUA VAIN NE OPPILAAN OPETUK-SEEN JA OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMISEEN OSALLISTUVAT HENKILÖT, JOIDEN TEHTÄVIIN OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELY VÄLITTÖMÄSTI KUULUU (Laki perus-opetuslain muuttamisesta 642/2010). Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.
28
Ryhmän kokoonpano Koulun oppilashuoltoryhmä: käsittelee sekä koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita että oppilaskohtaisia asioita
oppilaskohtaisten asioiden käsittelyyn pyydetään suostumus (s. 30, myös liitteenä 3).
kokoonpano ja kokousten ajankohta sovitaan lukukauden alkaessa
ryhmä kokoontuu säännöllisesti.
Ryhmään voivat kuulua mm. rehtori, terveydenhoitaja, opettajia, koulukuraattori-sosiaalityöntekijä,
opo, erityisopettaja, koulupsykologi ja koululääkäri.
Oppilaan oppilashuoltoryhmä: yksilöllinen
kokoontuu tarvittaessa, akuutissa tilanteessa joustavasti ja nopealla aikataululla
paikalla vain ne henkilöt, jotka asiaan liittyvät
asioiden käsittelyyn pyydetään lupa, jos oppilas ja huoltaja eivät ole ryhmässä mukana
Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä Rehtori/ koulun johtaja:
- vastaa oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmistä
- vastaa kirjaamisesta (kirjaa itse tai valtuuttaa kirjaajan)
Opinto-ohjaaja:
- ”yhdyshenkilö” moniin työntekijäryhmiin ja oppilaisiin nähden
- omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista
Erityisopettaja:
- kosketuksissa suureen osaan oppilashuoltoryhmän ”asiakkaista”
- omaa laajimman tiedon oppilaiden erityisvaikeuksista
Terveydenhoitaja:
- tapaa jokaisen oppilaan vuosittain
- yhteydet oppilaisiin ja usein myös vanhempiin monen vuoden ajalta
- tuo oppilashuoltoryhmään terveydenhoidollisen näkökulman
- omaa tietoa jatkohoitomahdollisuuksista terveyden- ja sairaanhoidon eri sektoreilla
Koulukuraattori/sosiaalityöntekijä:
- omaa kokonaiskäsityksen nuoren ja perheen tilanteesta
- yhteyshenkilö sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun
29
- asiantuntija selviteltäessä mm. luokkien ilmapiiriä, koulukiusaamista ja psykososiaalisia ongelmia
yleensä
- omaa laajan tuntemuksen koulun tilanteista
- ohjaa oppilaan jatkohoitoon
Luokanopettaja/luokanvalvoja:
- tuntee luokkansa oppilaat, yhteydenotot koteihin luontevia Koulupsykologi:
- asiantuntija mm. oppilaan kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen kysymyksissä Koululääkäri:
-lääketieteellinen asiantuntija
30
SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot:
Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. � Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. � En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.
� Suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn saatu suullisena _____._____/ 20__. Suostumuksen pyytäjä: _______________________
Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 20 _________________________ Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus ___/___ 20 _________________________ _________________________ Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti.
Kuvio 2
OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYÄ OHR:SSÄ KOSKEVAN SUOSTUMUKSEN PYYTÄMINEN
Oppilaasta on koulussa huolta, jota on tarvetta käsitellä oppilashuoltoryhmässä
Oma opettaja/luokanvalvoja/opo tms. ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin: kertoo oppilaaseen liittyvästä huolesta ja tarpeesta käsitellä sitä ohr:ssä
31
Huoltaja antaa suostumuksen
Huoltaja ei anna suostumusta
reht
Su
allekirjoi
Huoltaja antaa suostumuksen
Huoltajat eivät halua tulla oppil
Huoltaja kutsutaan oppilashuoltoryhmän
kokoukseen
n Huoltajalta pyydetään suostumus asian käsittelyyn Suostumus voidaan saada puhelimitse ja /
suostumuspaperi lähettää oppilaan mukana huoltajalle allekirjoitettavaksi
Uusi yhteydenotto: ori yhteydessä huoltajaan
Huoltaja tulee mukaan ohr:ää
ostumuspaperi uudelleen
tettavaksi huoltajalle
Huoltaja ei anna suostumusta
Kerrotaan huoltajille lain suomista oikeuksista tiedon välittämiseen
ashuoltoryhmään
32
Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi A. asiakirjat (esim. suostumuslomake ja yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa
käytettävä lomake [liite 11]) säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu
”kansio”, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiapaperit. Kansio on oppilaittain aakkostettu.
asiakirjat arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä
B. asiakirjat säilytetään tietojenkäsittelyohjelmassa kun on pyydetty suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn, kirjataan asian käsittelyn yhteyteen
suostumuksen saanti, päivämäärä ja nimikirjaimet.
Itse suostumus -asiakirja säilytetään erikseen kansiossa.
Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa. Tietojärjestelmät suojataan käyttäjätunnuksin ja salasanoin.
Kunkin kunnan arkistonmuodostussuunnitelmassa tulee määritellä asiakirjojen ja tietojärjestelmien
tietojen säilytysajat sekä niiden hävittäminen.
33
KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Koulukuljetukset Jokaisessa seudun kunnassa on oma hyväksytty kuljetussääntö.
Peruskoulun oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus
lähikouluunsa, jos koulumatka on
1-2/3 -luokkalaisella yli 3 km
3-9 -luokkalaisella yli 5 km
koulumatka muuten osoittautuu
oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen
liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.
Koulukuljetukset järjestetään joko joukkoliikenteen vakiovuoroja kä
nettä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai joukkoliikenteen
dollista. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintää
vuotiailla enintään kolme tuntia. Erityistä tukea saavien, alle 13-v
koulumatka odotusaikoineen saa olla korkeintaan kaksi ja puoli tunt
Koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta aamulla oppilaan saavuttua
tusaikana. Vastuu järjestyksen säilymisestä koulukyydityksen aika
matkalla tapahtuvien tapaturmien varalta koululla on oppilaille vaku
Oppilaita kuljettavalta autoilijalta edellytetään ammattitaitoa, luote
soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulukuljetuksia hoitaville au
lun/kunnan toimesta järjestää yhteinen kokoontuminen ennen syy
voidaan käydä läpi mm. kuljetuksen aikana tapahtuviin järjestyshäir
ta.
yttäen tai käyttämällä tilausliiken-
vakiovuorojen käyttö ei ole mah-
n kaksi ja puolituntia, ja yli 13-
uotiaiden oppilaiden päivittäinen
ia.
kouluun ja koulukuljetuksen odo-
na on auton kuljettajalla. Koulu-
utus. (Lähde: Niemi E.2005).
ttavuutta, täsmällisyyttä ja muuta
toilijoille on suositeltavaa kou-
slukukauden alkua. Tilaisuudessa
iöihin ja kiusaamiseen puuttumis-
34
Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää
maku- ja ruokatottumuksia sekä ylläpitää työtehoa ja edistää hyviä tapoja.
Perusopetuslain (628/1998, 31 §) mukaisesti peruskouluissa tarjotaan
opetukseen osallistuvalle oppilaalle jokaisena työpäivänä maksuton
ateria tavanomaisena lounasaikana. Lisäksi erityisesti pitkinä koulu-
päivinä oppilaille tulisi tarjota välipalaa oppilaiden jaksamisen tukemi-
seksi.
Ruokapalvelujen tuottamisessa sitoudutaan laatuun. Kouluateria on vaihteleva, terveellinen, maukas,
monipuolinen, täysipainoinen ja riittävä. Ruokailutilanteessa oikein koostettu ateria riittää tyydyttä-
mään kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta.
Kouluruokailu on ohjattua toimintaa. Kunkin koulun rehtorilla on päävastuu ruokailun sujuvuudesta ja
sen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamisesta omassa koulussaan. Kouluruokailun tulee olla jous-
tava ja rauhallinen oppimistilanne, ja ruokailutapahtumalle tulee varata riittävästi aikaa (vähintään 30
minuuttia).
Koulun muu henkilökunta, erityisesti opettajat ja koulukeittiöiden henkilöstö, sitoutuvat oheiskasvatta-
jina oppilaiden ohjaamiseen. Ohjausta tarvitaan aterian koostamisessa täysipainoiseksi sekä tapakasva-
tuksessa. Ateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun oppilas syö kaikki ateriakokonaisuuteen
kuuluvat osat. Aterian koostamista voidaan havainnollistaa lautasmallin avulla (Valtion ravitsemus-
neuvottelukunta 1998). Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja opitaan ruokakulttuurin
arvostamista. Käyttäytymistavoitteena on ystävällisyys, joustavuus ja toisen ihmisen huomioiminen.
Kouluruokailun tulee tarjota elämyksellinen ja esteettisesti miellyttävä oppimisympäristö, jota kukin
koulu voi hyödyntää oman toimintakulttuurinsa, oppilaidensa ikärakenteen ja valmiuksiensa mukaises-
ti. Kouluruokailu antaa myös mahdollisuuden oppia arvostamaan toisen työtä. Kulttuuri-identiteetti ja
kansainvälisyys aihekokonaisuutena huomioidaan ruokalistan laadinnassa niin, että se tarjoaa opastus-
ta suomalaisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin oppimiseen.
Kouluruokailun terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä tapakasvatusta tukevaa oppisisältöä on koulun
eri oppiaineissa erityisesti ympäristö- ja luonnontiedossa, kotitaloudessa ja terveystiedossa. Terveys-
kasvatukseen liittyen, oppilaan kokonaishyvinvointia sekä erityisesti suun terveyttä ajatellen, ei kou-
luissa tule sallia makeita välipaloja eikä siten virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä.
Tarvittavista erityisruokavalioista keskustellaan terveydenhoitajan kanssa oppilaan terveystarkastusten
yhteydessä. Kouluuntulotarkastuksen, 5. luokan ja 7. luokan tarkastuksen yhteydessä terveydenhoitaja
käy läpi kaavakkeen ”Ilmoitus erityisruokavaliosta”. Jos oppilaalla on erityisruokavalioita, terveyden-
35
hoitaja toimittaa em. kaavakkeen kouluruuasta vastaavaan ruokahuoltoon, joka puolestaan tiedottaa
opettajille eritysruokavalion käyttäjät. Jos oppilaan ruokavalioon tulee muutoksia, perhe ottaa yhteyttä
terveydenhoitajaan, ja hänen kauttaan tieto välittyy ruokahuoltoon.
Tiedot päiväkodissa olevien lasten erityisruokavalioista ja niiden muutoksista välittyvät neuvolan ter-
veydenhoitajan kautta päiväkotien ruokahuoltoon.
Kouluruokailun laatua arvioidaan elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontajärjestelmän
avulla, keittiöhenkilöstön ja opettajien suorittamalla jatkuvalla havainnoinnilla arjen vuorovaikutusti-
lanteissa ja määräajoin tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Oppilaiden, heidän huoltajiensa ja
koulun henkilöstön antama välitön palaute on hyvän asiakastyytyväisyyden edellytys.
Lisäksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suorittaa säännöllistä elintarvikevalvontaa
kouluilla tehden viranomaistarkastuksia keittiöillä. Tarkastukset kohdistuvat tiloihin, rakenteisiin,
laitteisiin ja toimintaan. Näissä huomioidaan elintarvikehygieeniset sekä muut elintarvikkeisiin koh-
distuvat vaatimukset. Käynneillä tarkastetaan myös omavalvonnan toimivuutta. Säännöllinen viran-
omaisvalvonta riippuu keittiön kohdetyypistä; onko kyseessä keskuskeittiö, laitoskeittiö tai tarjoilu-
keittiö. Em. valvontaa tehdään yleensä 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi elintarvikevalvontaa voidaan to-
teuttaa kouluilla erillisillä projekteilla tai muusta erityisestä syystä tehtävällä tarkastuskäynnillä.
36
Poissaolot Perusopetuslaki 26 § opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja
ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle
huoltajien velvoitteena on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.
Perusopetuslaki 35 § oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnet-
ty vapautusta.
Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus sekä pyydetyt poissaolot (mm. lomat tai juhlat).
Pyydettäviä poissaoloja varten on lupamalli liitteenä 4.
Luvattomat poissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen.
Lintsaaminen (koulupinnaaminen, kouluhaluttomuus) Lintsaamisella tarkoitetaan poissaoloa koulusta huoltajien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy usein
muihin epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoihin kuten mm. kouluhäiriköintiin. Lintsaaminen voi olla
myös yhteydessä perheen psykososiaalisiin ongelmiin kuten esim. huoltajien mielenterveys- tai päih-
deongelmiin. Lisäksi ankarat ja etäiset suhteet huoltajiin aiheuttavat lintsausta.
Koulupoissaolot kertovat sekä oppilaan hyvin- että pahoinvoinnista. Poissaolot saattavat olla oire mo-
nenlaisista lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä kouluyhteisön ongelmista. Poissaoloja tulee seura-
ta huolellisesti. On esim. hyvä huomioida, ovatko oppilaan poissaolot usein samana viikonpäivänä tai
saman oppitunnin aikana. Poissaoloihin tulee puuttua heti. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä
tulevia ongelmia ja syrjäytymistä.
Runsaat koulupoissaolot voivat johtaa monenlaisiin oppimisen ongelmiin. Toisaalta runsaat poissaolot
voivat liittyä myös psykososiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lisääntyneet
mielenterveysongelmat lisäävät koulupoissaoloja. Runsaiden koulupoissaolojen seurannan kautta voi-
daankin löytää niitä nuoria, joilla on paljon mielenterveydellisiä oireita ja käyttäytymishäiriöitä. Näillä
nuorilla on suurentunut riski sairastua merkittäviin mielenterveyshäiriöihin (Lähde: Koulumiete –
projekti).
Koulukieltäytyminen (koulupelko) Kun lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta tai pelkoa kouluun menoon tai kieltäytyy siitä kokonaan,
on kyse koulukieltäytymisestä. Poissaolojen syinä kieltäytyjällä saattavat olla mm. vatsakipu tai pään-
särky. Koulusta kieltäytymisen voi laukaista esim. oppimisvaikeudet, ongelmat suhteissa opettajaan tai
37
oppilaisiin tai koulukiusaaminen. Koulusta kieltäytyvillä lapsilla esiintyy ahdistuneisuus- ja sopeutu-
mishäiriöitä sekä depressiota. Nämä oppilaat tulee saada mahdollisimman nopeasti hoidon piiriin.
Myös oppimisvaikeudet saattavat johtaa koulupoissaoloihin. Oppilas voi pitää koulunkäyntiä liian
työläänä, raskaana tai vaikeana, jos esim. oppilaan perusopiskelutaidot ovat puutteelliset tai hän kokee
tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Oppilas voi tuntea olevansa ulkopuolinen opetusryh-
mässä, jolloin hän jää pois koulusta. Aikuisella on suuri vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryh-
mään kuulumisen tuesta ja siten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Erityisen merkittävä vastuu koululla on
niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saa tukea kotoaan.
Seudun kouluissa tulee poissaoloihin ottaa välittömästi tiukka seuranta, jota suoritetaan yhteistyössä
kodin kanssa (kuvio 3). Poissaolojen taustalla olevat syyt on selvitettävä viivyttelemättä.
Poissaolot tulee myös tarkkaan kirjata ja tilastoida. Hyvä kirjaamiskäytäntö on poissaolojen jaottelu
sairauspoissaoloihin sekä luvallisiin ja luvattomiin poissaoloihin.
38
Kuvio 3 POISSAOLOJEN SEURANTA
Huoltaja ilmoittaa kouluun
1:nä poissaolopäivänä
Poissaolosta ei tule ilmoitusta
Runsaasti sairauspoissaoloja
L
Käsitellään oppilashuoltoryhmässä
Poissaolojen kirjaaminen ja tilastointi Sairauspoissaolot Luvalliset poissaolot Luvattoma
Luokanvalvoja/ opettaja
ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan
viimeistään seuraavana
koulupäivänä
Kirjallinen selvitys poissaoloistatoimitetaan opettajalle Huoltajia ohjeistetaan
koulun alkaessa koulun
poissaolokäytännöistä
uvattomat poissaolot
t poissaolot
39
Koulukiusaaminen Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamie-
listä käyttäytymistä. Kiusaamiselle ominaista on siis systemaattisuus, toistuvuus sekä osapuolten epä-
tasaväkisyys. Kiusaajalla on valtaa tai voimaa, jota hän käyttää väärin kiusattua kohtaan.
Yleisimmin kiusaaminen on
- sanallista (mm. pilkkaaminen, nimittely)
- henkistä (mm. eristäminen, syrjiminen)
- fyysistä (mm. töniminen, lyöminen)
Koulukiusaamisen erottaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä se, että toinen on alistettu ja nöy-
ryytetty, toinen alistaja ja nöyryyttäjä. Alistajana ja nöyryyttäjänä voi olla yksi oppilas, muutaman
hengen ryhmä tai kokonainen koululuokka (Christina Salmivallia mukaillen).
Koulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan ohjelman koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemisek-
si.
Kouluilla tulee olla: Koulukiusaamiseen ja väkivaltaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa
Ohjeet kiusaamisen ja väkivallan uhriksi joutuneelle
Ohjeet koululle kiusaamis- ja väkivaltatapausten selvittämiseksi
Ohjeet vanhemmille kiusaamistapausten tunnistamiseksi
Forssan seudulla on käytössä valtakunnallinen ”Kiva koulu” kiusaamisen vastainen toimenpideohjel-
ma. Liitteenä on tiivistelmä toimenpideohjelmasta sekä nettiosoite (liite 7).
40
Päihteet ja huumeet Alaikäisten eli alle 18-vuotiaiden päihteiden käyttöön on puututtava heti sen ilmentyessä. Lasten ja
nuorten päihteiden käyttöä valvotaan mm. lastensuojelu-, päihdehuolto- sekä rikoslaissa. Koska nuori
viettää koulussa suuren osan päivästä, on koulun henkilöstö aitiopaikalla seuraamassa nuoren elämää
ja puuttumassa tilanteeseen, jos aihetta ilmenee.
Kouluissa tulee panostaa myös päihteiden ja
huumeiden käytön ennalta ehkäisevään toimin-
taan. Erilaisten päihdekasvatusmenetelmien
vaikuttavuudesta parhainta näyttöä on saatu
psykososiaalisten mallien käytöstä. On tärkeää
kehittää lasten ja nuorten tunteiden ja elämän
hallinnan, vuorovaikutuksen sekä stressin
hallinnan taitoja. (Lähde: Soikkeli M.)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden
mukaan opetussuunnitelmassa tulee kuvata toi-
menpiteet ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja
kriisitilanteiden ehkäisemiseksi. Näin tulee olla
mm. tupakoinnin ja päihteiden käytön osalta.
Seudun jokaisesta koulusta löytyy ohjeet
päihteiden käytön tilanteisiin.
Esimerkkinä Jokioisten kunnan ”Toimintaohjeet koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa” (osio, liite 12).
41
Koulutapaturmat Hyvinvoivan kouluyhteisön eräs edellytys on turvallinen kouluympäristö. Turvallisuus on tärkeää niin
koulun lasten kuin aikuistenkin kannalta. Myös lain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus tur-
valliseen opiskeluympäristöön. Perusopetuslaissa (628/1998, 29 §) velvoitetaan opetuksen järjestäjää
hyväksymään sellaiset järjestyssäännöt, joilla koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumis-
ta ja kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistetään.
Useimmiten koulutapaturmat ovat lieviä eivätkä vaadi sairaalahoitoa. Tutkimusten mukaan kouluissa
sattuvat tapaturmat ovat paljolti sellaisia, joiden syntyyn voidaan etukäteen vaikuttaa, ja tapaturmaris-
kejä voidaan poistaa. Turvallisuusriskejä koulujen pihoilla ovat mm. piha-alueen heikko kunnossapito
sekä alueella liikkuvat ajoneuvot. Myös piha-alueella olevat huonokuntoiset koulupihan laitteet ja
telineet ovat vaaran paikkoja.
Kouluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yleisimpiin tilanteisiin,
joissa tapaturmia sattuu eli talviolosuhteisiin, liikuntatunteihin sekä
välitunteihin. Tutkimuksen mukaan talvi ja lumiset sekä jäiset kelit
ovat tapaturma-altista aikaa niin liikunnassa, välitunneilla kuin koulu-
matkoillakin.
Koulutapaturmien ennaltaehkäisy tehokas liukkauden torjunta
koulujen talven ajan pihasuunnitelma:
- esim. alueet talviajan pihaleikeille, lumen auraus ja säilytys
liikuntatunneilla yksilöön kohdistuvat toimenpiteet:
- esim. kunnolliset jalkineet ja suojavälineiden käyttö
liikuntatunneilla ryhmiin kohdistuvat toimenpiteet:
- esim. urheiluvälineiden kunto, suojavälineiden käyttö, säännöt
kodin merkitys:
- esim. lajikohtaisten suojaimien käyttö
yhteiskunnan tasolla tehtävät päätökset:
- esim. liikunnanopettajien koulutus.
Koulujen turvallisuuden edistäminen ja koulun turvallisuuskasvatus on h
suutena. Turvallisuuskasvatus tulisi sisältyä eri oppiaineisiin. Hyvänä turva
pidetään mm. opettajan omakohtaisista kokemuksista sekä yleisistä faktois
ohjaamista pohtimaan omia tietojaan ja kokemuksiaan turvallisuuteen liitty
Koulujen turvallisuustyön tulee olla säännöllistä, hyvin johdettua ja vastuu
dittava mm., että opettajat menevät tunnille ajoissa, sillä välitunnin ja –op
yvä nähdä yhtenä kokonai-
llisuuskasvatuksen keinona
ta kertomista sekä oppilaan
en.
llista. Rehtorin on huoleh-
pitunnin välinen aika ilman
42
valvontaa on tapaturma-altista aikaa. Rehtorin lisäksi tärkeitä toimijoita tapaturmien ehkäisyssä ja
vähentämisessä ovat terveydenhoitaja ja oppilashuoltoryhmä.
Kouluilla tulee olla ensiapuvalmius sekä vakavien onnettomuuksien varalta kriisisuunnitelma. Koulu-
jen henkilöstöllä tulee olla myös päivitetyt ensiaputaidot ja mahdollisuus osallistua ensiapukursseille.
Lisäksi koulun ensiapuvarusteiden kuntoon ja tasoon on kiinnitettävä huomiota.
Keräämällä järjestelmällisesti tietoa koululla sattuneista tapaturmista pystytään tarttumaan vaaran-
paikkoihin ja ongelmakohtiin. Oppilaat on tärkeää ottaa mukaan tähän ”turvallisuustyöhön”, joka voi
olla osa turvallisuuskasvatusta. Kouluilla olisi hyvä olla myös selkeä ohjeistus miten toimia, jos tapa-
turma sattuu.
Lähde: Stakes, Ideakortti, Koulutapaturmien ehkäisy
43
Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta Lapsen kaltoinkohtelu on Suomessa yleistä. Todennäköisesti jokaisen opettajan oppilaissa on lapsia tai
nuoria, jotka joutuvat kotonaan itse kaltoinkohtelun uhreiksi tai esim. seuraamaan perheväkivaltaa
kodissaan.
Lapsen kaltoinkohtelulla käsitetään kaikki lapseen kohdistuvat
negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot.
Kaltoinkohtelu voi olla esim. lapsen laiminlyöntiä,
fyysistä, psyykkistä ja kemiallista väkivaltaa tai seksuaalista
hyväksikäyttöä, joista seuraa todellista tai mahdollista
vaaraa lapsen terveydelle, elämälle, kehitykselle tai ihmisarvolle.
Niin kaltoinkohtelu kuin suoranainen väkivaltakin voivat pysyä piilossa pitkään. Kuitenkin ne vaikut-
tavat ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn ja tunne-elämään, uhrin kokemukseen itsestään sekä per-
heen ja uhrin ihmissuhteisiin. Perhe voi eristäytyä pitääkseen piilossa perheen yhteisen salaisuuden.
Forssan seutukunnalla arvioidaan olevan n. 1000 perhettä, joissa perheväkivaltaa ilmenee jossakin
muodossa.
Vaikka lapsi itse ei olisi väkivallan suoranainen uhri voi eläminen ilmapiirissä, jossa jatkuvasti joutuu
pelkäämään tai kokemaan olevansa merkityksetön, aiheuttaa lapselle vakavia traumoja. Nämä traumat
vaikuttavat sekä elämän hallintaan että myöhempiin ihmissuhteisiin. Lisäksi eläminen väkivaltaisessa
elinympäristössä lisää riskiä väkivaltaisen käyttäytymisen siirtymisestä sukupolvelta toiselle.
Kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä tärkeä huomioitava seikka on mm. perheissä käytössä olevat kasva-
tuskäytännöt. Vaikka kuritusväkivalta on lailla kiellettyä, sitä käytetään perheissä yhä kasvatusmene-
telmänä. Perheille tulee korostaa, että henkinen tai fyysinen väkivalta ei ole hyväksyttävää eikä sallit-
tua myöskään kasvatuksellisena keinona. Näiden kasvatusmetodien, henkisen ja kuritusväkivallan,
lopettamiseksi joudutaan edelleenkin aktiivisesti työskentelemään.
Koulun merkitys kaltoinkohtelun havainnoijana on tärkeä
Oppivelvollisuusikäinen lapsi ja nuori viettää suuren osan arkipäivistään koulussa. Kouluilla on tärkeä
tehtävä lapsen elämässä paitsi opinahjona, myös oppilaan sosiaalisena verkostona ja tarvittaessa lapsen
auttajana ja tukijana.
Koulussa oppilaan kaltoinkohtelu ei välttämättä tule esille suoraan, vaan näyttäytyy oppilaan oireiluna.
Merkit huonosta perushoivasta, yleinen pahoinvointi, oppimisvaikeudet, häiriköivä käyttäytyminen,
levottomuus, aggressiivisuus, keskittymisvaikeudet, syrjään vetäytyminen tai masentuneisuus voivat
olla viitteitä kaltoinkohtelusta tai perheväkivallasta. Oppilaalla voi olla myös näkyviä fyysisiä vammo-
44
ja. Oppilaan tilanne saattaa tulla esille ainekirjoituksissa, piirroksissa tai luottamuksellisissa keskuste-
luissa. Joskus vanhempi tai naapuri voi kertoa opettajalle perheen tilanteesta.
Jos koulussa herää huoli lapsen kaltoinkohtelusta, on lapsen edun vuoksi hyvä puuttua asiaan
mahdollisimman pian. On tärkeää, että opettaja uskaltaa ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa
ja selvittää, mistä oppilaan pahoinvointi, fyysiset vammat tmv. johtuvat. Opettaja voi ko. tilan-
teessa myös konsultoida muita oppilashuollon tekijöitä (esim. kouluterveydenhoitaja). Lasten-
suojeluilmoituksen tekemisen kynnys on oltava matala. Onkin harkittava tarkkaan, voiko las-
tensuojeluilmoituksen jättää tekemättä.
Kouluilla tulee antaa oppilaille tietoa kaltoinkohtelusta (esim. oppitunneilla, terveystarkastuksissa), ja
heitä rohkaistaan puhumaan kaltoinkohtelusta. Oppilaita kannustetaan arvostamaan itseään ja suojaa-
maan itseään kaltoinkohtelulta. Jokaisella koululla tulee kriisisuunnitelmissa olla myös suunnitelma
perheväkivaltatilanteiden ilmenemisen varalta.
Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää? (Lähde: Kädestä pitäen – turvaa lapselle)
Oppilas
kertoo kaltoinkohtelusta
Joku muu kertoo
kaltoinkohtelusta
jat
Kuuntele oppilasta, rohkaise häntä puhumaan ja kirjaa saamasi tiedot ylös
Sovi oppilaan kanssa asian viemisestä tarvittaessa oppilashuollon työntekijöiden selvitettäväksi
TO
opKoulun omat kotoimenpiteet
Kirjaa kertojalta saamasi tiedot
Sovi yhteydenottajasta riippuen jatkotoimen- piteistä
( Vie asia eteenpäin oppilashuollon työntekijöille/ oppilashuolto- ryhmään)
(Jos kertoja on huoltaja, sovi yhteydenotosta)
45
IMENPITEET
Asiaa selvittävä työntekijä ottaa yhteyttä huoltajaan huolestuttavista oireista
Yhteistyö pilaan ja huoltajan
kanssa Jäl
etyö
Konsultoi oppilashuollon työntekijää oppilaasta tekemistäsi havainnoista (esim. muuttunut käytös, psyyk- kinen oireilu, fyysiset merkit) Keskustele
oppilaan kanssa ja ohjaa hänet kouluterveyden- hoitajalle, -lääkärille, -psykologille tai - kuraattorille
Koulun työntekijä huomaa
merkkejä/epäilee kaltoinkohtelua
Alkukartoitus
Keskusteltuaanoppilaan ja/ huoltajan kanssa oppilashuollon työntekijä arvioi toimenpiteiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden mahd. mukaan oppilashuolto- ryhmässä tai muiden oppilashuollon työntekijöiden kanssa
Asiaa selvittävä työntekijä arvioi lastensuojelu- ilmoituksen tarpeellisuuden tarv. lasten- suojelutyön- tekijää konsultoiden
Tieto lastensuojelu- ilmoituksesta huoltajalle
kiseuranta koulussa sim. lastensuojelu-ntekijän pyynnöstä
46
Poliisi ja perheväkivalta ( Lähde: Marja-Liisa Laapio. Poliisi ja perheväkivalta) Perheväkivallan ennalta ehkäisevän työn tueksi tarvitaan nykyistä toimivampaa viranomaisyhteistyötä
ja perheväkivallan tuomitsevaa arvokeskustelua. Poliisin ensisijaisena tehtävänä on välittömän väki-
valtatilanteen päättäminen. Tilanteiden jatkohoitoon tarvitaan yhteistyötä muiden viranomaisten kans-
sa. Perheissä tapahtuvat pahoinpitelyt eivät ole suunnitelmallisia, mutta ne ovat hyvin ennustettavissa.
Poliisien kokemusten perusteella pahimpia väkivaltakierteitä edeltää pariskuntien yhteinen juopottelu
ja tappelut.
Poliisin väliintulo keskeyttää väkivaltaiset perheriidat vain hetkellisesti. Ilman muun viranomaisver-
koston tukea vaiettu perheväkivalta jatkuu ja pahenee kerta kerralta rajummaksi.
Poliisin mukaan perheväkivaltatilanteissa on tyypillistä, että tekijä kiistää tekonsa, uhri ei puhu ja vi-
ranomaiset joutuvat etsimään näyttöä tilanteesta. Uhrit ja tekijät haluaisivat vain mahdollisimman
nopeasti unohtaa häpeällisen tapahtuman. Lapsiperheiden väkivaltaan viranomaiset voivat helpommin
tarttua lastensuojelulain nojalla.
Poliisia huolestuttaa erityisesti perheissä toistuva säännöllinen väkivalta ja sen keskuudessa kasvavat
nuoret. Vanhempiensa väkivaltaa toistuvasti seuraamaan joutuvat lapset altistuvat myös helposti itse
väkivallan uhreiksi. Lisäksi lapset saattavat jopa tottua ajatukseen, että puhelinsoitolla ulkopuolinen
viranomainen saadaan ratkaisemaan tilanne ja kantamaan vastuu.
Yhteistyö poliisin kanssa:
Paikallinen poliisi toivoo, että jos koulussa epäillään oppilaan kotona olevan perheväkivaltaa, asiaa
pyritään aluksi selvittämään koulun omin keinoin (yhteistyö kodin ja koulun toimijoiden välillä) sekä
yhteistyössä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Yhteydenottokynnys poliisin suuntaan tulisi olla
mahdollisimman matala. Poliisia voi esim. konsultoida tilanteesta ja pyytää neuvoja.
Kaikessa toiminnassa pyritään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä omalta osaltaan lisää luottamuk-
sen ilmapiiriä.
47
Poliisin ja koulun yhteistyö Poliisin ja koulun yhteistyön tarkoituksena on se, että poliisi pääsee kohtaamaan nuoret heidän omassa
ympäristössään ja keskustelemaan nuorille tärkeistä asioista ja myös kertomaan poliisin osalta ajan-
kohtaisista asioista.
Poliisi toimii koulujen kanssa yhteistyössä myös erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Lähi-/
koulupoliisitoiminnan keskeisin periaate on, että poliisi on aina tavoitettavissa ja kouluilla tiedetään,
kenelle ongelma- ja konsultaatiotilanteissa voi soittaa.
Poliisin toiminnan lähtökohtana on, että kaikkiin nuorten ja lasten tekemiin rikoksiin ja rikkomuksiin
puututaan. Forssan seudulla Ankkuripoliisilla on päätutkintavastuu ja se tutkii kaikki alle 15-
vuotiaiden tekemät rikokset sekä ne rikokset, joiden tekijä jää ensimmäistä kertaa kiinni ja joissa teki-
jän ikä on 15 -17 - vuotta. Lisäksi Ankkuripoliisien tehtäviin kuuluu perhe- ja läheissuhdeväkivallan
jälkihoito. Ankkuripoliisi toimii yhteistyössä moniammatillisen Ankkuritiimin kanssa.
Koulupoliisi toimii yhteistyössä kuntien, koulujen, koulun oppilaiden ja oppilaiden vanhempien kans-
sa. Koulupoliisin tehtäviin kuuluvat mm. eri aihepiirien koulutus- ja valistustuntien pitäminen, van-
hempainiltoihin ja oppilashuoltotyöryhmien palavereihin osallistuminen sekä kaikenlainen muu yh-
teistyö. Koulupoliisi puuttuu myös kouluilla tapahtuviin ongelmatilanteisiin. Tärkeä viesti kouluille
onkin se, että poliisi ei suvaitse missään muodossa koulukiusaamista.
Yhteystiedot
Ankkuri-poliisi Sirkku Nurmi
p. 0718735134
koulupoliisi
Outi Leppäjoki
p. 0718737950
48
Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita ovat esimerkiksi viittomakieliset, romani- ja maahan-
muuttajalapset. Opetuksessa lasten tausta tulee ottaa tarkasti huomioon. Opetus voidaan järjestää joko
perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä tai jos se ei ole mahdollista, oppilaat voidaan sijoit-
taa yleisopetukseen ja heitä tuetaan tarpeidensa mukaan.
Suomessa vakinaisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Maahanmuutta-
jien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joissa otetaan huomioon
oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika.
Maahanmuuttajaoppilaan opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kult-
tuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Opetuksessa tulee huomioida myös maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasva-
tus- ja opetusperinteet. Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaneille val-
miuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää. Siinä on otettava huomioon oppilaan perheen kulttuuri-
tausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Oppilaan huoltajien tulee saada tutustua koulu-
järjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä
oppilaan oppimissuunnitelmaan.
Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmista-
vasta opetuksesta. Tämä opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suo-
men tai ruotsin kielen taito ja/muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemi-
seen. Forssassa valmistava opetus kestää tavallisesti yhden lukuvuoden, mutta aika on yksilöllisesti
joustava. Valmistava opetus järjestetään maahanmuuttajaopetukseen keskitetyllä koululla, joka on
tällä hetkellä Kuhalan koulu Forssassa.
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (muutokset ja täydennykset 29.10.2010) mukaan opetuksen ja tuen
järjestämisen lähtökohtana on sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.
Tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman
tukimuodon tarpeeseen.
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan
käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä
ihmisenä. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen,
tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää
ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen estei-
den ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen ha-
vaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät te-
kijät.
Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perus-
opetuslaki 30 § 1 mom. 642/2010). Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida
jatkuvasti, ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat
ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti
suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täyden-
tävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestä-
miseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa
oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnitte-
lussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuolto-
työssä.
Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.
Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä
oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta nivelvaiheissa
(lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle asteelle
tai perusopetuksessa koulusta toiseen).
Yleinen tuki Jokaisen oppilaan oikeus on saada laadukasta opetusta sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja
koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Opettajalla on vastuu opetusryhmän jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien
ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri
asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollol-
lisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetusti-
lanteisiin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010).
49
Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus
Perusopetuslain 16 § mukaan :
oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen
opinnoissaan tai muuten tarvitsee oppimisessaan
lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta.
Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppilaan oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu. Tukiopetuksella voidaan
myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutu-
misen kannalta on tarpeen. Koulutyö tulee suunnitella niin, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan
mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai
oppituntien ulkopuolella.
Perusopetuslain 16 § mukaan :
oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta
muun opetuksen ohessa.
Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin
liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai
matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutai-
doissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin sa-
manaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena.
Osa-aikaisella erityisopetuksella osana yleistä tukea voidaan vahvistaa oppimisessa tarvittavia perustaitoja. Tehos-
tetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvenee. Ennen tehostetun tuen
aloittamista, pedagogisen arvion osana, oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittä-
vyyttä, vaikutusta ja jatkon tarvetta arvioidaan. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan oppilaalle antaa myös erityisen
tuen aikana, ja se kirjataan HOJKSiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset
29.10.2010).
Tehostettu tuki
Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään seuraavaa: Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai
koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hä-
nelle annetun oppimissuunnitelman mukaan. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä
tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon.
Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki, ja sen tavoitteena on ehkäistä
ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan
50
kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida
säännöllisesti tuen aikana.
Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen sekä tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsi-
tellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettäväs-
sä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan
oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.
Pedagoginen arvio
Pedagogisessa arviossa kuvataan
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
arvio millaisilla pedagogisilla/oppimisympäristöön liittyvillä/oppilashuollollisilla/muilla tukijärjestelyillä
oppilasta tulisi tukea.
Oppilaan opettaja tai opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa voi
olla mukana myös muita asiantuntijoita. Arviota laadittaessa yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää. Jos
oppilaalla on jo olemassa osana yleistä tukea laadittu oppimissuunnitelma tai kuntoutussuunnitelma, niitä voidaan
hyödyntää pedagogista arviota tehdessä.
Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei
toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus suunnitellaan yhdessä vanhem-
pien kanssa. Vanhemmat ja koulu tukevat yhdessä oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarkoi-
tuksena on tarjota oppilaalle suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tukea siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvol-
lisuutensa ja pystyy edelleen jatkamaan opintojaan peruskoulun jälkeen.
Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusope-
tuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.
Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa
tai laillista edustajaa sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä.
Lisäksi ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava moniammatillisena oppilashuollon yhteis-
työnä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perus-
teella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä
psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä.
Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen
vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätöksessä tulee päättää oppilaan
51
pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvit-
taessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen
päätöstä.
Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista/esi- tai perusopetuksen aikana ilman
sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen
arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-
elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuksen järjestämisessä esiopetus ja koulu toimivat yhteistyössä vaikeuksien
varhaisessa tunnistamisessa, opetuksen suunnittelussa ja tukitoimien jatkumon varmistamisessa. Erityistä tukea
tarvitsevan lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat vanhem-
mat, esiopetuksen opettaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja, perusopetusryhmän opettaja, erityis-
opettaja ja mahdollisesti muut lapsen kuntouttamiseen osallistuvat tahot.
Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa
tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten ope-
tuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii
oppilaan opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja
oppilaan kokonaistilanteesta.
Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä arvioi oppilaan erityisen tuen tarpeen. Näiden kahden selvityksen ja
niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi.
Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausun-
toja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen
laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa.
Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.
Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä oppilaan tuen tarpeen muuttuessa.
Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tuen tarve jatkuu, erityisen tuen jatkamisesta teh-
dään päätös. Mikäli oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös erityisen tuen lopettamisesta. Täl-
löin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.
52
malli
2. Opettajat jakeskustelevat mongelmista ja s
toimenp
1. Opettajat jaeuraavat opp
mistä ja ks
3. Ongelman
opettaja kollega
EO
4. Oppilashuolalkaa työstä
5. Tarpeelliset
EO koulpsyk
6. Tarpeelliset
perustervey-denhuolto s
P E R H E E N K A N S S A T E H T Ä V Ä Y H T E I S T Y Ö
Kuvio 5: Oppilashuollon prosessi (Tammelan malli)
vanhemmat ahdollisista
opivat jatko-iteistä
vanhemmat ilaan edisty-ehitystä
luonteesta riippuen neuvotellaan
OPO rehtori / kouluter-veydenhoit.
kuraatto- ri
sosiaali- ohjaaja
toryhmä ä asiaa
selvitykset ja tutkimukset järjestetään koulussa
u-ologi
OPO kuraat-tori
lisätutkimukset ja -hoito järjestetään
erikois- airaanhoito
perhe- neuvola
sosiaali- toimi
Tarpeellisista koulun toimista
sovitaan
Tarpeellisista kou-lun ulkopuolisista toimista sovitaan
koulu- lääkäri terveyden- hoitaja
OPPILASHUOLLON PROSESSI
Yleinen tuki
Tehostettu tuki
Erityinen tuki
53
YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKENA Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä, siinä tarvittavista opetusjär-
jestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta tehty suunnitelma. Halutessa jokaiselle oppilaalle voidaan
tehdä oppimissuunnitelma. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea, ja sitä pitää käyttää tehostetun
tuen aikana.
Suunnitelman tavoitteena on turvata oppilaan opiskeluun hyvät
Te
arv
kun
työ
mi
HO Eri
mis
Tar
He
hos
nite
löid
HO
val
HO
edellytykset. Suunnitelman avulla opettajat ja huoltajat ovat pa-
remmin tietoisia oppilaan tilanteesta, ja oppilas oppii suunnitel-
man kautta ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Myös
oppilaan edistymisen arviointiin saadaan tukea suunnitelmasta.
Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineiden oppimääriä voida
yksilöllistää, vaan siihen vaaditaan erityisen tuen päätös.
hostettua tukea saavalle oppilaalle on aina laadittava oppimissuunnitelma. Se pohjautuu pedagogisessa
iossa tuotettuun tietoon. Hyödyntää voidaan myös yleistä tukea varten laadittua suunnitelmaa sekä
toutussuunnitelmaa, jos sellaisia on. Suunnitelma laaditaan opettajien, oppilaan ja huoltajan yhteis-
nä, ja mukana on tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppi-
ssuunnitelmaan.
JKS, Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
tyistä tukea saavalle oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelman sijaan henkilökohtainen opetuksen järjestä-
tä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilaan opettajien kanssa.
vittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.
nkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana te-
tettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä. Jos oppilaalle on laadittu kuntoutussuun-
lma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksi-
yt tiedonsiirtoluvat.
JKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. HOJKSiin ei voi hakea muutosta
ittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.
JKSiin vaadittavat tiedot ovat liitteenä 8.
54
55
Erityisen tuen järjestämismuotoja Forssan seudulla Esiopetus Perusopetus Ennen esiopetusikää erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutus tapahtuu tavallisessa päiväkotiryhmässä/ erityispäiväkotiryhmässä Koulun esiopetusryhmät Koulun erityisopettaja käy opettamassa päiväkodissa 2-3 tuntia viikossa pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevia oppilaita Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut
Yleisopetuksen koulut - tarjotaan tarpeelliset tukitoimet: yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki Erityisryhmät yleisopetuksen yhteydessä Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta annetaan Ronnilla, Pääjärven kuntoutuskeskuksessa Lammilla Aistivammaisten opetus tapahtuu integroituna yleis-opetuksen luokkiin Sairaalaopetus - Forssan sairaala (järjestetään tarvittaessa) - Kanta-Hämeen keskussairaalan lasten- ja nuoriso- psykiatrian poliklinikan ja osaston hoito- ja kuntoutusjaksot Yksityisopetus Kotiopetus
Tukipalvelut ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa Koulu tekee tiivistä yhteistyötä oppilasta kuntouttavien asiantuntijoiden kanssa, kuten fysioterapeuttien, musiikki-,
toiminta-, SI- ja puheterapeuttien kanssa. Terapioita on mahdollisuus toteuttaa kouluaikana ja koulun tiloissa. Kou-
lu käyttää koulupsykologin ja perheneuvolan tutkimus- ja kuntoutuspalveluja tarvittaessa.
ERITYISRATKAISUJA Pidennetty oppivelvollisuus Jos lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ei perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ole ilmeisesti mahdollista
saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus perusopetuslain mukaan vuotta perusopetuslaissa säädettyä
aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (POL 1998/628, § 25). Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole-
ville oppilaille kestää yhden tai kaksi vuotta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuu-
lovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset.
Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta
tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.
Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä
tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alka-
essa. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvolli-
suuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.
56
Joustava perusopetus, JOPO
Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan
perusopetuksen toimintaa. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja
ehkäistä syrjäytymistä. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta siirtymises-
sä toisen asteen koulutukseen sekä antamalla valmiuksia selviytyä opiskelusta.
Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu:
7.-9. -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta
oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.
poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudat-
tamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonai-
suutena pitää oppilaan edun mukaisena.
Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista
yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuun-
nitelma tai tarkistetaan jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada
tarvitessaan yleistä tai tehostettua tukea. Jos oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antamisesta, joustavan perus-
opetuksen toteutus kuvataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella.
Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Oppilasvalinnasta tehdään hallinto-
päätös, joka valmistellaan moniammatillisesti oppilashuoltotyössä.
Forssan seudun JOPO-luokka toimii Tölön koulussa.
Oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta
Oppilaan vapauttamiseen jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Jos oppilas
vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänelle tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimin-
taa niin, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Pohdittaessa oppilaan vapauttamista oppiaineen opiskelus-
ta, on hyvin tarkasti huomioitava, miten vapauttaminen vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin.
57
OPPILASHUOLLOLLISET ASIAT SIIRRYTTÄESSÄ KOULUASTEELTA TOISELLE TAI TOISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OPETUKSEEN Työmuotoja oppilashuollollisten asioiden siirtoon: Forssan seudun kunnissa järjestetään ns. nivelvaihepalavereja sekä lapsen siirtyessä esiopetuksesta perus-
opetukseen, alakoulusta yläkouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle.
Esiopetuksen ja perusopetuksen välisessä tiedonsiirrossa on käytössä seudullinen tiedonsiirron lomake(liite 14).
Keväällä järjestetään yleisluontoisia oppilashuoltopalavereja alakouluittain. Palaverissa keskustellaan asioista, jotka
saattavat myöhemmin vaatia oppilashuollollisia toimenpiteitä. Samassa yhteydessä sovitaan myös oppilaskohtai-
sista oppilashuoltopalavereista. Palaverissa on mukana luokanopettaja, alakoulun rehtori/johtaja, yläkoulun rehtori
ja opinto-ohjaaja sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva luokanvalvoja.
Henkilökohtaisen oppilashuoltopalaverin tarkoituksena on sopia tarpeellisista käytännön asioista, jotta oppilaan
koulunkäynti yläkoulussa käynnistyisi mahdollisimman kitkattomasti. Palaverin tavoitteena on myös antaa riittä-
västi tietoa yläkoulun puolelle oppilaan vaikeuksista. Mukaan on kutsuttu oppilas huoltajineen, alakoulun puolelta
luokanopettaja ja erityisopettaja, yläkoulun puolelta opinto-ohjaaja, erityisopettaja, luokanvalvoja ja rehtori. Lisäksi
tapauskohtaisesti mukaan voidaan kutsua esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori tai koulupsykologi. Palaverista
kootaan muistio, johon on kirjattu päätetyt jatkotoimenpiteet. Muistio on salassa pidettävä.
Yksittäisen oppilaan oppilashuollolliset asiat ja tarpeellisen tiedon siirto aineenopettajille yläkoulun puolella Yläkoulun opinto-ohjaaja ja erityisopettaja vierailevat 6. luokilla keväällä. Luokanopettajan kanssa käytyjen kes-
kustelujen perusteella seitsemännet luokat muodostetaan osittain saatujen tietojen pohjalta erityisoppilaat huomioi-
den. Oppilaan asioista järjestetään palavereja tarvittaessa jo keväällä oppilaan, vanhempien ja muiden asianosaisten
kanssa. Syksyn suunnittelupäivänä opinto-ohjaaja ja erityisopettaja siirtävät tarvittavat tiedot aineenopettajille.
Tarvittaessa järjestetään koulutusta opettajille tai kutsutaan paikalle asiantuntijoita. Arkaluontoisten asioiden ker-
tomiseen tarvitaan lupa vanhemmilta. Tiedon siirtymisestä vastaa koulun rehtori.
Yksittäisen oppilaan asioita koskevan tiedon siirto oppilaan siirtyessä toisen opetuksen/ koulutuksen järjestäjän opetukseen/koulutukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja
täydennykset (29.10.2010):
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän järjestämään perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai aa-
mu- tai iltapäivätoimintaan, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä vii-
pymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja lapsen tai nuoren
uudelle opetuksen järjestäjälle. Tietoja annetaan tilanteissa, joissa opetuksen järjestäjä katsoo tietojen
antamisen olevan ehdottoman tärkeää opetuksen asianmukaisen jatkumisen kannalta. Uudella ope-
tuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.
Ilman huoltajan suostumusta salassa pidettäviä tietoja ei voida antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin pe-
rusopetuslain mukaiseen opetukseen (esim. lukio tai ammatillinen opetus).
OPPILASHUOLLON PALVELUJA Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii mm. yhteistyössä oppilaan huoltajien, koulun muun oppilashuollon hen-
kilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhoitaja osallistuu säännöllisesti koulun oppilashuol-
toryhmään. Koululääkäri on mukana ryhmässä vähintään muutaman kerran vuodessa. Muulloin oppilashuoltoryh-
mä voi tarvitessaan myös konsultoida koululääkäriä. Sekä kouluterveydenhoitaja että koululääkäri ovat vaitiolovel-
vollisia. Seuraavassa kouluterveydenhoitajan ja –lääkärin työn esittelyä:
Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä
huolehtii seulontatutkimuksista ja rokotuksista
vastaa oppilaiden vuosittaisista terveystapaamisista
antaa terveysneuvontaa osana terveystapaamisia
selvittelee oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan
tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan
tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille,
tiedottaa kouluterveydenhuollosta oppilaille, heidän van
tekee oppilaskohtaista työtä vanhempien, opettajien ja m
ohjaa oppilaan tarvittaessa koululääkärille tai muiden as
osallistuu oppilashuoltoryhmään
vastaa ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä kouluss
osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edist
valmisteluun
osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen
voi osallistua terveystiedon opetukseen.
Koululääkäri vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenh
tarkastaa kaikki 5lk ja 8lk oppilaat
tapaa ja tutkii oppilaita muillakin luokkatasoilla tarvittae
lähettää oppilaita tarvittaessa erikoissairaanhoitoon
tekee terveydenedistämistyötä yksilöllisesti ja ryhmille
osallistuu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoito- ja k
vastaa opiskeluun ja koulutyöhön liittyvistä lääkärinlaus
on terveydenhoitajan tavoitettavissa ja konsultoitavissa
osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan
osallistuu koulun terveydellisten olojen tarkastukseen
osallistuu opetussuunnitelman valmisteluun.
Kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin tehtäväkentät ovat
män läsnä koululla ja siten tutumpi oppilaille. Hän myös tun 58
esim. oppitunnit sovituista aiheista
hemmilleen ja opettajille
uun henkilöstön kanssa
iantuntijoiden jatkotutkimuksiin
a
ämisen asiantuntijana opetussuunnitelman
uollosta
ssa
untoutussuunnitelmien laatimiseen
unnoista
hyvin päällekkäiset. Kouluterveydenhoitaja on enem-
tee koulun olosuhteet lääkäriä paremmin. Yleensä asiat
59
tulevat kouluterveydenhoitajan kautta koululääkärille. Tarkemmasta arjen työnjaosta sovitaan tapauskohtaisesti ja
usein toimitaan työparina.
Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee oppilasta hänen koulunkäynnissään ja sosiaalisessa kas-
vussaan, sekä työskentelee muun koulun henkilökunnan kanssa yleisten koulunkäyntiedellytysten ja oppimisympä-
ristöön liittyvien asioiden parantamiseksi. Koulukuraattori vaikuttaa osaltaan muiden lapsi- ja nuorisotyön työnteki-
jöiden kanssa yhteistyössä myös yleisemmin lasten ja nuorten kasvuoloihin. Työ on suurelta osin ennaltaehkäisevää
lastensuojelutyötä.
Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämäs-
sään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös omaan elämäänsä ja kehityk-
seensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa esim. kotitilanteesta tai kasva-
tusasioista.
Koulukuraattori toimii oppilaskohtaisesti yhteistyössä oppilaan vanhempien, opettajien ja tarvittaessa koulun ulko-
puolisten viranomaisten kanssa. Koulukuraattori osallistuu tarpeen mukaan koulussa järjestettäviin oppilaan asioita
käsitteleviin palavereihin ja toimii kiinteänä osana oppilashuoltoryhmää ja koko oppilashuoltoa.
Kuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. Asioista, jotka ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa, annetaan
tietoa muille vain, mikäli se on välttämätöntä ja vain siinä määrin kuin on sovittu.
Koulukuraattorin oppilas- ja koulukohtaisen työn sisältöä on mm.:
Luottamukselliset keskustelut oppilaan kanssa
Perheen tukemisen kasvatustyössä ja sosiaalisessa selviämisessä
- esim. keskustelut, tapaamiset, kotikäynnit ja yhteisneuvottelut
Kokonaistilanteen arviointi: minkälaista tukea oppilas, perhe ja koulu tarvitsevat;
tarvittaessa ohjaus eteenpäin
Oppilaan edun ja sen toteutumisen edistäminen ja arviointi
Oppilashuoltoryhmissä toimiminen ja kehittäminen
Koulunkäynnin erityisjärjestelyjen suunnittelu yhteistyössä opetushenkilöstön ja koulupsykologin
kanssa
Opettajien konsultointi sosiaaliseen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä
Koulun ja kodin välisen yhteistyön suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen
Vanhempainiltoihin osallistuminen
Koulun työrauhaan ja viihtyvyyteen vaikuttaminen
Tarvittaessa hankalien luokkatilanteiden selvittely opettajien kanssa
60
Koulupsykologi Koulupsykologi auttaa lasten ja nuorten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi
työskentelee yhteistyössä oppilaan sekä hänen vanhempiensa ja opettajien kanssa. Tarvittaessa koulupsykologi
toimii myös muiden oppilasta hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja
terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Koulupsykologi pyrkii toiminnallaan myös edis-
tämään ja kehittämään koko kouluyhteisön psykososiaalista hyvinvointia ja oppimisympäristöä.
Oppilaalla on mahdollisuus tavata koulupsykologi omalla koulullaan esimerkiksi huoltajan, opettajan tai kouluter-
veydenhoitajan välityksellä. Huoltaja saa yhteyden koulupsykologiin puhelimitse. Koulupsykologi ei tutki oppilasta
ilman huoltajan suostumusta. Yhteistyössä opettajan tai muiden oppilashuoltoryhmän jäsenten kesken sovitaan,
miten kussakin tilanteessa olisi parasta toimia.
Koulupsykologia sitoo vaitiolovelvollisuus.
Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä, jos esim.
lapsen koulun aloitus mietityttää (kouluvalmiuden arviointi)
lapsella/nuorella on oppimisvaikeuksia
lapsella/nuorella on käyttäytymisongelmia (levottomuutta, aggressiivisuutta, pelokkuutta,
masentuneisuutta jne.)
Koulupsykologi voi tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin tai hoitoon muualle erityistason tutkimus- ja hoitopistei-
siin.
Koulupsykologi
valmistelee oppilaiden siirtämistä erityis- tai yleisopetukseen
on tarvittaessa apuna HOJKS:n laadinnassa
selvittää/hoitaa luokan työrauhaan, työskentelyilmapiiriin ja kiusaamiseen liittyviä kysymyksiä
antaa konsultaatioapua opettajille, muulle koulun henkilökunnalle sekä huoltajille pulmatilanteissa.
Käytäntönä on ollut, että Forssassa koulupsykologi on työskennellyt pääasiallisesti perusopetuksen luokilla 0-6 ja
koulukuraattori luokilla 7-9. Myös ympäristökunnissa on oma, seudullinen koulupsykologi, ja tulevaisuudessa käy-
täntöjä voidaan tarvittaessa uudistaa.
Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmien kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Koulupsykologit ja –
kuraattorit tekevät keskenään yhteistyötä.
Nuorisoneuvoja
Peruskoulun loppupuolella sekä opintojensa nivelvaiheessa olevat,
15-24-vuotiaat nuoret voivat saada nuorisoneuvojan kautta
61
henkilökohtaista neuvontaa, ohjausta ja tukea, kun he
ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää perusopetuksen opinnot
eivät ole hakeneet tai päässeet toisen asteen koulutukseen tai töihin
ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot.
Nuorisoneuvoja auttaa nuoria muun muassa seuraavin
konkreettisin toimenpitein:
on apuna koulutushakuasioissa ohjaa työkokeiluihin, harjoitteluihin, työelämävalmennukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan tukee opiskelussa ohjaa tarvittaviin palveluihin/tukitoimiin tukee muissa tarvittavissa asioissa seuraa nuoren selviytymistä ”kulkee rinnalla”.
MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA Nuorisopsykiatrian poliklinikka
Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee Forssan seudun
14-18 -vuotiaita nuoria heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa
liittyvissä kysymyksissä.
Tavallisimpia syitä poliklinikalle hakeutumiseen
nuorella on paha olla eikä vanhempien, ystävien tai esim. kouluterve
nuoruusiän kehitykseen liittyy vaikeuksia tai kriisi kohtaa nuorta ja h
nuorella on masennusta, ahdistusta, pelkoja, itsetuhoajatuksia tai vak
nuorella on vaikeuksia oppimisessa, ihmissuhteissa, suhteessa omaan
Nuorisopoliklinikalla työskentelee lääkäri, psykologi ja kolme sairaanh
nuorta tavataan sekä yksin että yhdessä läheisten kanssa. Arviointijakso
nen perheensä ja tarvittaessa muiden nuoren elämän kannalta merkittävie
Yleisimmät hoitomuodot ovat yksilö- ja perheterapia sekä verkostokesk
sa nuorisopsykiatriselta poliklinikalta voidaan lähettää Kanta-Hämeen k
tutkimuksiin ja/tai hoitoon. Osastojakson aikana nuori voi jatkaa koulunk
Jos koululla herää huoli oppilaan psyykkisen hyvinvoinnin vaarantumis
lon keinot enää riitä, voi oppilaan ohjata nuorisopoliklinikalle. Oppil
kanssa nuorisopoliklinikalle lähettämisestä ja on yhteydessä vanhempiin
Lähetteen voi kirjoittaa (koulu)lääkäri tai koulukuraattori, -psykologi tai
psykiatriseen hoitoon/tutkimukseen tuloon on suuri, on tärkeää, että opp
Tarvittaessa poliklinikan työntekijä voi osallistua ensimmäiseen neuvotte
Yhteystiedot: Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Pääterveysasema, Kujalan
p. 03 4191 3650.
62
ydenhuollon tuki ja apu ole riittävä
änen perhettään
avampia syömiseen liittyviä pulmia
itseen tai omaan ruumiiseen.
oitajaa. Alussa, kun tilannetta arvioidaan,
n jälkeen suunnitellaan hoitoa nuoren, hä-
n tahojen kanssa.
einen työskentely ja lääkehoito. Tarvittaes-
eskussairaalan nuorisopsykiatrian osastolle
äyntiään sairaalakoulussa.
esta ja tuntuu, etteivät koulun oppilashuol-
ashuollon henkilöstö keskustelee oppilaan
. Poliklinikalle tarvitaan kirjallinen lähete.
-terveydenhoitaja. Mikäli kynnys nuoriso-
ilaan ja vanhempien kanssa työstetään tätä.
luun koululla.
katu 3, 30100 Forssa
Kuvio 6 OPPILAAN OHJAAMINEN
NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE
psyykkisoppilaoppilaoppil
p
Yhteydenotto oppilaan kotiin
(Koulu)lääkäri
Nuorisoppolik
tutkimnuorenkarto
moniammyksilö,
verkosto
(Koulu)lääkäri, koulukuraattori,
-psykologi tai -terveydenhoitaja
tekee lähetteen poliklinikalle
Oppilas ohjataan muualle hoitoon
TAI
Hoito käynuorisop
poliklpsyko
verkostottarv. lä
sykiatrian
linikka, usjakso: tilanne itetaan atillisesti;
perhe- ja tapaamisia
TAI
Oppilaalla ei hoidon tarvetta
nnistetään sykiatrian inikalla: terapia, apaamiset, äkehoito
Koululla huoli oppilaan en hyvinvoinnin vaarantumisesta, shuollon keinot eivät enää riitä shuollon henkilöstö keskustelee aan kanssa nuorisopsykiatrian oliklinikalle lähettämisestä
63
64
Lastenpsykiatrian poliklinikka Toiminta-ajatus:
Lastenpsykiatrian poliklinikka on Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän erikoissairaanhoidon poliklinik-
ka, jonka perustehtävänä on lasten ja lapsiperheiden psyykkisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä lasten
psyykkiseen kehitykseen liittyvien ongelmien, häiriöiden ja sairauksien tutkimus, hoito ja ennaltaehkäisy.
Lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee tarpeen mukaisesti yhteistyötä lapsen ja perheen sosiaalisen verkos-
ton kanssa. Tarvittaessa lastenpsykiatrian poliklinikan työryhmä tekee myös yhteistyötä Kanta-Hämeen keskussai-
raalan lastenpsykiatrisen poliklinikan ja osaston sekä lastenneurologisen yksikön kanssa.
Kenelle poliklinikka on tarkoitettu ?
Lastenpsykiatrian poliklinikka on tarkoitettu alle 14-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Poliklinikalle tarvitaan
pääasiallisesti kirjallinen lähete. Lähetteen voi kirjoittaa koululääkäri tai koulupsykologi sovittuaan lähetteen teke-
misestä lapsen perheen kanssa.
Lastenpsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan lapsia, joilla on/epäillään:
todellisuudentajun häiriötä
vakavaa masennusta, joka ilmenee vaikeina toimintakyvyn häiriöinä arkielämässä
itsetuhoisia ajatuksia, puheita tai itsetuhoyrityksiä
vakavia käytöshäiriöitä, jolloin lapsi on vaarallinen itselleen tai muille
syömishäiriöitä
pitkäkestoisia fyysisiä sairauksia, joihin liittyy tunne-elämän häiriöitä
psykosomaattisia oireita.
Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä aikuispsykiatrialla hoitokontaktissa olevien perheiden kanssa.
Poliklinikan työryhmä ja työmenetelmät
Lastenpsykiatrian poliklinikalla työskentelee lastenpsykiatri, psykologi ja psykoterapeutti (esh). Lisäksi poliklini-
kalla voidaan tarjota musiikkiterapeutin palveluja.
Lähetteen saavuttua lastenpsykiatrian poliklinikalta lähetetään aika perheelle. Ensikäynnille kutsutaan yleensä koko
perhe. Myöhemmin käynneille voidaan kutsua myös lapsen ja perheen sosiaalista verkostoa. Lapsen tilanteeseen
tutustumisen jälkeen sovitaan perheen kanssa yleensä lastenpsykiatrinen tutkimusjakso, johon voi kuulua yksilö-
psykologiset tutkimukset, vanhempien tapaamiset tai perhetutkimus tai verkostoneuvottelut. Jatkohoito määräytyy
lastenpsykiatrian poliklinikalla yksilöllisen tutkimusjakson jälkeen. Tutkimuksen ja hoidon edetessä järjestetään
tarvittaessa myös seuranta- ja kouluneuvotteluja.
Lastenpsykiatrian poliklinikalla yleisimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, perhe- ja musiikkiterapia, ryhmähoidot,
videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus ja verkostoneuvottelut. Tarvittaessa voidaan tehdä myös koti-
käyntejä.
Yhteystiedot :
Lastenpsykiatrian poliklinikka
Kujalankatu 3, 30100 Forssa
p. 03- 03 4191 3685, 03 4191 3687 tai 03 4191 3688
65
Kuvio 7
OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKALLE
Musiikki- terapia
Verkostotyöskentely
Ensikäynti lastenpsykiatrian poliklinikalla
mukana koko perhe
Tutkimusjakso yksilöpsykologiset tutkimukset/vanhempien tapaamiset/
perhetutkimus- tai verkostoneuvottelut
Palauteneuvottelu
LASTEN PSYKIATRINEN HOITO
Yksilöterapia Perheterapia Ryhmäterapeuttiset
hoidot
Yhteydenotto oppilaan huoltajiin
Koululääkäri/koulupsykologi tekee lähetteen Koululääkäri/-terveydenhoitaja/-psykologi/-kuraattori tekee lähetteen
Psyykkinen toimintaterapia
Tutkimus/hoito ei käynnisty
(ei hoidon tarvetta, perhe ei halua tmv.)
Ohjataan jatko-
selvittelyyn muualle
Koululla huoli oppilaan psyykkisestä
hyvinvoinnista, oppilashuollon keinot
eivät enää riitä
Videoavusteinen perhe- ja vuorovaikutuksen ohjaus
Yksilökäynnit
66
Lastentautien poliklinikka Lastentautien poliklinikalla potilaiden ikäjakauma on vastasyntyneestä 16 - 18 ikävuoteen.
Poliklinikalla hoidetaan pääasiassa somaattisia sairauksia, joista tavallisimpia ovat erilaiset infektiosairaudet, astma
ja allergia, diabetes, keliakia, ummetus yms. Astmapoliklinikan yhteydessä annetaan myös siedätyshoitoja.
Lastentautien poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Lähetteen saapumisesta noin kahden viikon päähän annet-
tava aika lähetetään potilaalle kirjeessä kotiin.
Tarvittaessa konsultoidaan tai siirretään potilas kokonaan omassa talossa toimiville muille erikoisaloille kuten ki-
rurgille, korvalääkärille, neurologille ja psyykkisesti oireilevat potilaat lastenpsykiatrille. Vaikeat sairaudet ja var-
sinkin niiden alkuhoito tehdään keskussairaalassa (Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen Keskussairaalassa tai Tampe-
reen Yliopistollisessa Keskussairaalassa). Tällaisia ovat esim. uusi diabetes sekä kaikki syöpäsairaudet.
Lastentautien poliklinikka toimii arkisin klo 9 – 14.
Lääkärin työparina on sairaanhoitaja vaihdellen eri henkilö päivittäin.
Potilaiden jatkohoidosta ollaan tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen, lastensuojeluviranomaisiin, lastenneuvo-
laan ja kouluterveydenhuoltoon.
Yhteystiedot:
Lastentautien poliklinikka Forssan sairaala
Urheilukentänkatu, Forssa
p. 03- 4191 3403
67
Kuvio 8 OPPILAAN OHJAAMINEN LASTENTAUTIEN POLIKLINIKALLE
Lääkäri (koululääkäri; tk-lääkäri tmv.)
kirjoittaa lähetteen
Tutkimus ja/tai hoito lastenpoliklinikalla:
lastenlääkäri, sairaalalääkäri, sairaanhoitaja
Yhteydenotto oppilaan kotiin
Tarvittaessa konsultointi, jatkohoito
Oppilaalla somaattinen sairaus,
johon hän tarvitsee tutkimusta ja hoitoa
Kirurgi Korvalääkäri KHKS TAYS Lasten psykiatria Lastensuojelu Koulu- Psykosomaattinen pkl Perheneuvola terveyden-
Sosiaalihoitaja hoitaja
68
Perheneuvola Perheneuvola palvelee Forssan seudun lapsiperheitä, jotka haluavat asiantuntija-apua kasvatuskysymyksissä ja
perheen ihmissuhdeasioissa. Perheneuvolaan voi hakeutua asiakkaaksi ilman lähetettä. Vakinaiseen henkilökuntaan
kuuluu psykologeja, perheneuvojia, toimistovirkailija ja konsultoiva lastenpsykiatri. Henkilökunnalla on erikois-
tumiskoulutus perheneuvolatyöhön, ja lisäksi työntekijöillä on monipuolista psykoterapiakoulutusta.
Perheneuvolassa tutkitaan ja hoidetaan moniammatillisesti:
lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia (esim. nukkumisvaikeudet, levottomuus, pelot, itkuisuus,
alakuloisuus, aggressiivisuus) ja niihin liittyviä kehityksellisiä kysymyksiä
perheen ihmissuhdevaikeuksia (esim. ristiriidat perheen sisällä, lasten ja etävanhemman tapaamispulmia jne.)
perheasioiden sovittelua avioeron uhatessa
akuutteja perhekriisejä (mm. avioerotilanne, vanhemman sairaus, kuolemantapaukset)
perheväkivalta –ongelmaa yhdessä muiden hoitotahojen kanssa (perheasiain neuvottelukeskus,
aikuispsykiatria, A-klinikka).
Työskentely on perhekeskeistä ja pääsääntöisesti työparityötä (psykologi ja perheneuvoja). Alkuvaiheessa tilannet-
ta kartoitetaan tapaamalla perhettä eri kokoonpanoissa (yksilö- ja perhekeskustelut, psykologiset tutkimukset) sekä
tarvittaessa tapaamalla muita perheen elämän kannalta merkittäviä tahoja. Tarpeen mukaan konsultoidaan lasten-
psykiatria. Arviointivaiheen jälkeen sovitaan tarvittaessa jatkotyöskentelystä, joka voi olla esim. ohjausta ja neu-
vontaa, osallistumista hoidollisiin ryhmiin, psykoterapiaa (yksilö-, pari-, perheterapia sekä toiminnalliset terapiat)
ja/tai verkostotyöskentelyä.
Kouluilla opettaja ja oppilashuollon henkilöstö arvioi ensin oppilaan tilannetta ja ohjaa perhettä tarvittaessa perhe-
neuvolaan. Pääsääntöisesti toivotaan, että perhe itse varaisi ajan perheneuvolaan. Perheneuvolan työntekijä voi
myös tulla neuvotteluun koululle siinä vaiheessa, kun mietitään, voisiko perheneuvolatyöskentelystä olla apua.
Perheneuvolasta saa myös puhelinneuvontaa lasten kasvuun ja kehitykseen sekä perhe-elämään liittyvissä kysy-
myksissä. Puhelinneuvontaa tarjotaan sekä vanhemmille että lasten kanssa työskenteleville.
Perheneuvola
Sortohaankatu 3
30100 FORSSA
p. 03 – 4191 2448
69
Kuvio 9 OPPILAAN OHJAAMINEN PERHENEUVOLAAN
Herää tarve tukea oppilasta
Luokanopettaja/-valvoja on yhteydessä kotiin
70
Tarvittaessa lastenpsykiatrin
konsultaatio
Opettaja ohjaa ottamaan yhteyttä
perheneuvolaan
Ohjaus muualle
Tilanne selviää kartoituksella
Oh:n työntekijä ohjaa perheen
perheneuvolaan
Koulu kutsuu perheneuvolan tt:n
koululle neuvonpitoon
Jatkotyöskentely
Tarv. ohjaus esim.
tutkimuksiin K-HKS:aan
Psykoterapia yksilö/perhe/ pariterapia
vuorovaikutusterapia toiminnalliset terapiat
Verkosto
työskente
Ohjaus
ja neuvonta
Opettaja ohjaa perheen oh:n työntekijälle
Tilanne selviää
Tilanteen kartoitus perheneuvolassa:
yksilö- ja perhekeskustelut,
psykologiset tutkimukset
Ohjaus muualle
Hoidolliset ryhmät -
ly
Lastensuojeluprosessi
LsL 25 §: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihen-kilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvit-tämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdol-lisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
Ilmoittajan tehtävänä ei ole sen määrittely, täyttyvätkö edellytykset jollekin lastensuojelutoimenpiteelle, vaan syntyneen huolen välittäminen lastensuojeluun, joka tämän harkinnan tekee. Tarkoitus on näin pitää ilmoituskynnys matalana, mikä mahdollistaa mahdollisemman varhaisen avun tai tuen käynnistä-misen. Toimintaohjeena voisi olla: jos herää kysymys, tulisiko lastensuojelulle ilmoittaa, kynnys on ylitetty.
25 a §(12.2.2010/88) Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) pyyntö tehdään viipymättä 2) pyynnön yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. 25 c § (12.2.2010/88) Ennakollinen lastensuojeluilmoitus
Ennen lapsen syntymää 25 §:n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämät-tä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.
Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen las-tensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuoje-lun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut.
Lastensuojeluasia tulee vireille ja lastensuojeluasiakkuus alkaa lapsen syntymän jälkeen siten kuin 26 §:ssä säädetään.
Kun lastensuojeluilmoitus on vastaanotettu ja käsitelty lastensuojelussa, ja asiakkuus on syn-tynyt, asian hoitamiseksi tarpeellinen viranomaistahojen YHTEISTYÖ voidaan järjestää joko asianosaisten (lapset ja/tai huoltajat) suostumuksella tai viranomaisaloitteisesti sosiaalihuollon asiakaslain perusteella ilman nimenomaista suostumustakin. Toimijat tässä yhteistyössä mää-rittyvät yhteisen tehtävän, ei virka-asemien kautta. Toimintaa johtaa ja koordinoi lastensuoje-lutapauksissa sosiaalityöntekijä.
71
Lastensuojelun työkalupakkiin sisältyvät 1) lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet ja 2) pakkotoimenpiteet. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat tahdonvastaisiin toimenpiteisiin nähden ensisijaisia. Näi-hin toimenpiteisiin voidaan lukea kaikki käyttö- ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet, jotka voisivat olla pulmatilanteissa avuksi. Käytetyimpiä avohuollon tukitoimenpiteitä ovat perhe-työ, tukiperheiden ja -henkilöiden järjestäminen lapsille, päivähoito ja terapiapalvelut. Myös harvinaisempia yksilöllisiä räätälöintejä on käytetty. Näistä mainittakoon esim. työtoiminta. Määrä-aikaisia sijoituksia voidaan tehdä avohuollon tukitoimenpiteinä vanhempien ja tietyin edellytyksin myös lapsen suostumuksella. Mikäli avohuollon toimenpiteet eivät auta korjaamaan tilannetta on viimesijaisena toimenpi-teenä mahdollisuus huostaanottoon.
Lastensuojelussa on usein nopeiden toimenpiteiden tarve, jonka seurauksena työote on ”kar-hea”. Myös esimerkiksi huostaanoton kohdalla kysymys on kuitenkin aina lapsen edusta. Eli lapsen edunmukaisuus täyttyy myös silloin, kun toimenpide tuottaa lapselle parempaa kuin sen tekemättä jättäminen.
72
73
OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS Psykologin tutkimusmenetelmät Haastattelu (vanhempien, opettajan, lapsen) Havainnointi (lapsen, perheen, ryhmän ) Testit (kykytestit ja projektiiviset testit) Kouluongelmissa käytettäviä kykytestejä WISC III (kykytason ja –rakenteen perustesti), WPPSI- III on vastaava testi alle
kouluikäisille.
- Testi jakautuu kielelliseen ja ei-kielelliseen alueeseen. Testillä saadaan selville lapsen
peruslahjakkuustaso sekä tietoa siitä, mitkä osa-alueet ovat heikkoja tai vahvoja.
Raven, ei-kielellinen havainnoinnin ja päättelykyvyn testi.
NEPSY II, neuropsykologinen testi (tarkentaa kykyrakennetta)
- Eri kykyalueita tutkitaan tarkemmin useilla eri testiosioilla.
Lukilasse, luku-, kirjoitus- ja matematiikan taitojen arviointi suhteessa luokkatasoon
Bender ja VMI (visuomotoriikan, käden ja silmän yhteistyön testejä).
Projektiivisia testejä MAPS, TAT, CAT, WZT, HTP, SCT
Projektiivisia testejä käytetään lasten tutkimuksissa, jotta saadaan viitteitä, mitä asioita lapsen elämässä on syytä
selvitellä (kognitiiviset/tunne-elämän kysymykset).
Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä (kuvio 10) Oppimisvaikeustutkimuksissa kykytestit ovat aina perustutkimus. Myös muissa kouluongelmissa kykytestit ovat
yleensä osa tutkimusprosessia. On tarpeellista sulkea pois mahdolliset kykyongelmat ja löytää vahvuudet. Kykytes-
teillä voidaan saada kuvaa siitä, miten vaativaa koulutyö on lapselle taidollisesti, ja miten kovilla hän on koulu-
työskentelyssä. Kouluongelmia ratkottaessa on myös tärkeää havainnoida oppilasta vaatimustilanteessa, joka testiti-
lanne on.
Lapsen elämäntilanteen selvittely (tilanne koulussa, kotona, aikaisemmat kokemukset) on aina osa tutkimusproses-
sia. Keskeisellä sijalla se on silloin, kun on kyse muista kuin oppimisvaikeuksista.
Kouluongelmien ryhmittelyä ( Huoltajien kuvauksia ongelmista, kun perhe varaa aikaa perheneuvolaan, koulupsykologille tai –kuraattorille. Ongelmat voivat tulle esille koulussa tai kotona.) Oppimisvaikeuksia oppilaalla vaikeuksia matematiikassa; yksilöllistäminen?
oppilas jää luokalleen; tukitoimet?
oppilaalla oppimisvaikeuksia: 14 v. ei tee läksyjä, äiti tekee läksyjä yhdessä oppilaan kanssa
englanti ja ruotsi vaikeita oppilaalle; lisäksi oppilas on synkkä, ja itsetunto on heikko
oppilaalla oppimisvaikeuksia, luokka kerrattu aikaisemmin; mitä nyt?
oppilaalla nimeämis- ja hahmottamisongelmia
oppilaalla oppimisvaikeuksia englannissa, äidinkielessä ja matematiikassa
oppilaan kohdalla mietitään yksilöllistämistä; oppilas unohtelee läksyjä ja kirjoja
oppilaan (13v.) englannin kielen opiskelu alkutekijöissään
oppilaalla oppimisvaikeuksia; menossa yläasteelle, mahdollisia yksilöllistämisiä
Keskittymis- ja sopeutumisongelmia oppilaalla pulmia koulussa: ei työskentele tunneilla, ei tottele eikä kuuntele opettajaa;
kotona ei saa noudattamaan sovittuja käytäntöjä
oppilas äkkipikainen, räjähtelee, ryhmässä olo vaikeaa, ei ota ohjeita vastaan; myös lukiongelmaa
oppilas käyttäytyy hyökkäävästi, yrittää olla koulussa kovis
oppilaalla levottomuutta, joka estää koulutyötä; oppilas jatkuvasti äänessä
oppilaalla kouluongelmia, motivaation puutetta
oppilaalla keskittymättömyyttä koulussa
oppilas ei sopeudu sääntöihin
oppilas omissa maailmoissaan, levoton, keskittymätön
oppilas häiritsee koulussa, haluaa olla jatkuvasti esillä
Herkkyysoireita koulussa oppilas ei uskalla puhua tunnilla; kiusataan
oppilas koulussa yksinäinen, jää syrjään, itkeskelee
oppilaan vaikea lähteä kouluun, itkeskelee, kiusataan
oppilas ei halua mennä kouluun; vatsakipuja
oppilas ei menisi kouluun, itkee jo illalla
oppilas ei halua mennä kouluun, kiusataan; käy päälle, jos härnätään
74
oppilaan ongelmat esiintyvätkin niin, että oppilas on itse kiusaaja.
75
Tapausesimerkki Kalle (muunneltu niin, että tapaus ei ole tunnistettavissa) Prosessi
(sosiaalityöntekijä mukana työskentelyssä perheen kanssa perheneuvolassa)
Joulukuu: Kallen opettaja ja koulun terveydenhoitaja ottavat yhteyttä perheneuvolaan, jonne Kallen
äiti varaa ajan.
Tammikuu: Kallen perhe tekee kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.
Tammi-helmikuu: Kallelle tehdään yksilötutkimukset. Vanhemmilla on samaan aikaan omat
keskustelut perheneuvolassa. Käyntikertoja on yhteensä kolme.
Helmikuu: pidetään kouluneuvottelu.
Maalis-huhtikuu: Kallen perheellä on kolme perhekäyntiä perheneuvolaan.
Toukokuu: koululla pidetään seurantaneuvottelu.
Elo-syyskuu: perheellä on kaksi perhekäyntiä perheneuvolaan.
Joulukuu: psykologi soittaa seurantapuhelun koululle. Psykologi soittaa myös Kallen kotiin.
Kahden vuoden kuluttua: koululta tulee lausuntopyyntö Kallen siirtyessä yläkouluun.
Kyseessä oli Kalle, 10-vuotias poika, jolla oli koulussa monenlaisia ongelmia. Kalle oli alakuloinen eikä tullut toi-
meen kavereitten kanssa. Hän myös suuttui äkkiä, piti itseään huonona eikä läksyjen tekokaan sujunut. Kalle oli
jossakin tilanteessa jopa lyönyt opettajaa.
Kallen tutkimus- ja hoitoprosessi alkoi perheneuvolassa tammikuussa. Perhekäynneillä todettiin, että Kallella oli
sisko, joka pärjäsi hyvin kaikilla elämän alueilla. Lasten vanhemmat olivat paljon töissä.
Psykologisissa yksilötutkimuksissa selvitettiin Kallen yleistä kykytasoa ja rakennetta, lukemisen ja kirjoittamisen
taitoa sekä tunneasioita (tutkimusmenetelmät: haastattelu, WISC III, WZT, Lukilasse). Kallen vanhemmat kävivät
samaan aikaan keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa.
Tutkimuksissa todettiin, että Kallen peruskykytaso oli vahva. Hänellä oli kuitenkin vaikea-asteinen luki-häiriö.
Kalle koki oman tilanteensa vaikeaksi, ja itsetunnon heikkous nousi vahvasti esiin.
Järjestettiin kouluneuvottelu, jossa olivat mukana vanhemmat, luokanopettaja, erityisopettaja ja terveydenhoitaja.
Neuvottelussa lähdettiin liikkeelle kartoittamalla Kallen tilannetta koulussa, jossa sattui rajuja tilanteita. Kallen
lukivaikeus oli koulussa hyvin tiedossa, mutta kun hänelle yritettiin antaa erityisopetusta, Kalle ei suostunut työs-
kentelemään edes kahdenkeskisessä tilanteessa erityisopettajan kanssa. Koulussa Kalle myös paiskoi tavaroita.
Psykologi kertoi tutkimustuloksista. Kallella oli hyvä älyllinen taso ja suuri tietomäärä. Hän koki kuitenkin, että
niillä ei ole mitään merkitystä. Neuvottelussa todettiin lukivaikeuden vaikeusaste sekä se, että oppimisen erityis-
vaikeuksilla on suuri merkitys Kallen pahoinvoinnissa. Koululla oltiin sitä mieltä, että Kallen lukivaikeus on tie-
dossa ja sen kanssa tullaan toimeen. Ongelmana oli kuitenkin Kallen käytös ja mieliala. Neuvottelussa psykologi
painotti edelleen vaikuttavan siltä, että oppimisvaikeuteen liittyvillä asioilla oli merkittävä osuus Kallen mielialaan.
76
Kouluneuvottelussa laadittiin yhteinen suunnitelma. Koulussa paneuduttiin etsimään tilanteita, joissa Kalle pääsisi
tuomaan esiin osaamistaan ja tietomääräänsä. Joitakin kokeita hoidettiin suullisesti. Sovittiin, että perhekäyntejä
perheneuvolassa jatketaan tavoitteena Kallen itsetunnon tukeminen. Perhekäynnit perheneuvolassa toteutuivat maa-
lis-huhtikuussa.
Seurantaneuvottelu pidettiin koululla toukokuussa. Kallen käyttäytymisongelmat olivat poistuneet, ja neuvottelussa
keskusteltiin lähinnä oppimiseen liittyvistä kysymyksistä. Sovittiin, että erityisjärjestelyjä koulussa jatketaan. Pää-
tettiin vielä jatkaa myös perhekäyntejä.
Perhekäynnit toteutuivat elo-syyskuussa. Sen jälkeen perheen kanssa sovittiin, että perheneuvolakäynnit lopetetaan.
Asiaan päätettiin palata seurantamielessä niin, että psykologi soittaa lukukauden lopulla koululle ja sen jälkeen
Kallen kotiin.
Joulukuussa opettaja totesi puhelimessa, että asiat sujuvat hyvin:” Kallen kanssa on mukava tehdä työtä.” Psykolo-
gi soitti myös Kallen kotiin ja kertoi puhelustaan koululle.
Kallen siirtyessä yläasteelle terveydenhoitaja pyysi lausuntoa erityistoimien jatkamista varten. ”Muuten Kallelle
kuuluu hyvää”, kouluterveydenhoitaja kertoi samalla.
Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa ? Psykologisilla tutkimuksilla voidaan saada lisäymmärrystä oppilaan ongelmiin ja tilanteeseen. Tutkimuksissa tulee
kuitenkin vain harvoin esille suoria syy-seuraussuhteita. Tutkimusten pohjalta ei myöskään tule suoria toimintamal-
leja ongelmien ratkaisuun.
Yhteistyöongelmia syntyy helposti siitä, että odotukset psykologisille tutkimuksille ovat liian suuria. Jos tutkimus
ei anna niin selkeitä vastauksia kuin odotetaan, voi olla vaikea hyödyntää sitäkään tietoa, joka on saatu. Yhteistyö
lapsen ja huoltajien kanssa on keskeistä sekä ennen tutkimuksia että niiden aikana ja jälkeen.
Toimenpiteet testauksen jälkeen Psykologinen tutkimusprosessi päättyy palauteneuvotteluun yhdessä perheen ja kouluväen kanssa. Oppilasta kos-
kevat varsinaiset auttamissuunnitelmat syntyvät moniammatillisena yhteistyönä yhteisessä palauteneuvottelussa
tutkimusprosessin lopussa. Neuvottelussa kouluväki tuo pohdittavaksi omat havaintonsa oppilaasta ja sen, mitä
siihen mennessä on yritetty ongelmien ratkaisemiseksi. Psykologi esittää omat tutkimustuloksensa. Vanhemmat
tuovat esiin omia havaintojaan ja ajatuksiaan siitä, miten kouluongelma näkyy kotona ja mitä siellä on tilanteen
auttamiseksi yritetty. Yhdessä mietitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä. Tärkeää on, että oppilasta itseään kuunnel-
laan sekä ennen prosessin alkua että prosessin aikana. Oppilas voi myös itse olla mukana neuvottelussa tilanteesta
riippuen.
Jatkoyhteistyön sujumiseksi on hyvin tärkeää, että näissä neuvotteluissa esiin tuodut tutkimustiedot ja sovitut toi-
menpiteet kirjataan suunnitelmaksi (esim. HOJKS). Seurantaprosessi varsinaisen tutkimusprosessin jälkeen on
erittäin tärkeä. On hyvä sopia ja kirjata, miten seuranta käytännössä tapahtuu ja kuka siitä vastaa.
Varsinaisessa konkreettisessa lapsen auttamisessa lapsen lähi-ihmiset ovat aina avainasemassa. Psykologin tehtä-
vänä on omalta osaltaan auttaa näitä lapsen läheisiä heidän tehtävässään.
Jos muutosta ei tapahdu Jos oppimisvaikeustutkimusten ja niiden perusteella tehtyjen toimenpiteiden jälkeen toivottua muutosta ei tapahdu: lapsen elämäntilanne saattaa olla vaikea eikä alakulttuuri tue koulunkäyntiä
pätemistä haetaan muuta kautta
ympäristön aikuisten toimintamallit voivat olla jäykkiä eikä niissä ole jouston varaa
periaatteet ovat tärkeämpiä kuin avun löytyminen
vaatimustasossa ei ole joustoa
hoito etenee, mutta lyhyellä aikavälillä ongelmat jatkuvat
hoito ei etene.
Tiedon kulku Tiedon kululla on tärkeä merkitys niin koulun ja perheen
kuin psykologin ja koulun välillä sekä koulun sisällä.
On huolehdittava siitä, että opettajan vaihtuessa tieto
siirtyy uudelle opettajalle. Samoin on tärkeää,
että psykologin lausunto toimenpiteitä varten tulee
myös koulun käyttöön, eikä jää vain päättävän viranomaisen tietoon.
77
Kuvio 10 MITÄ OPPIMISVAIKEUSTUTKIMUKSISSA VOI SELVITÄ?
MITÄ
OPPIMISVAIKEUS-TUTKIMUKSISSA
VOI SELVITÄ ?
Kotitehtävien tekoon liittyvät
kysymykset
Miten perhe on oppilaan tukena?
Onko läksyihin käytetty aika kohtuullinen?
Mikä on vanhempien vaatimustaso?
Oppilaan koulu-
oppiminen
Vastaako oppilaan oppiminen
hänen kykyjään vai
onko hän alisuoriutuja?
Missä määrin
sosio-emotionaaliset tekijät vaikuttavat
tilanteeseen?
Kapea-alainen erityisvaikeus?
Yleistaso hyvä,
mutta esim. muistipulmia, havaitsemis-
pulmia...
Keskittymis-
kyky ja sen
vaihtelu eri tilanteissa
Oppilaan oma motivaatio,
vaatimustaso, suoritusjännitys
Psyykkinen tilanne
Elämäntilanne
Oppilaan työskentelytavat
ja käsitys itsestä
oppijana
Kykytaso ja –rakenne
Oppilaan mahdollisuudet
selvitä yleisopetuksessa
Ongelmat ja vahvuudet
Kouluympäristö, -yhteisö
Oppilaan asema ja rooli yhteisössä
Oppilas-opettaja –suhde
Koulun resurssit ja koulun aikuisyhteisön tilanne
Jatkotutkimus-
tarve
koululääkäri perheneuvola
lasten- ja nuorisopsykiatria lastenneurologia
lastentaudit
78
Kuvio 11 KOULULAISEN ONGELMIEN TUTKIMUSPROSESSI
Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja suorittaa muut tarvittavat tutkimukset
79
Psykologi haastattelee opettajaa, vanhempia, oppilasta ja suorittaa muut tarvittavat tutkimukset
Tutkimuspalaute perheelle
Palauteneuvottelu: 1. Psykologi tuo esiin tutkimustulokset
2. Vanhemmat ja opettajat tuovat esiin omat havaintonsa mitä keinoja neuvotteluun mennessä on yritetty, ja kuka niistä vastaa
Tilanteesta ja kunnasta riippuen neuvottelussa voi olla mukana myös muita oppilash. toimijoita Sovitaan neuvottelun kirjaamisesta
3. Tilanteen arviointi yhdessä vanhempien ja opettajien kesken Yhteisessä keskustelussa etsitään ratkaisuja ja jatkotoimenpiteitä.
Jatkotoimenpiteistä ja niiden vastuuhenkilöistä sopiminen: opetusratkaisut, toimintatavat, mahdolliset jatkotutkimukset,
mahdollinen työskentely perheen kanssa, tarvittavat lausunnot ja niiden toimittaminen sovituille tahoille
13.1 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN 12 Oppilashuollon tilastointi ja kirjaaminen
Seurannasta sopiminen:
Tarvittaessa pyydetään psykologin arviota ja tutkimuksia
Koulu ja vanhemmat toimivat yhdessä ongelman ratkaisemiseksi
opettaja ja perhe tekevät yhteistyötä
perheneuvola ei mukana yhteistyössä
yhteistyön tekemisen vastuu jää koulupsykologille/ -kuraattorille
perheneuvola mukana yhteistyössä
seuranta-
tapaaminen järjestetään/ ei järjestetä
Opettaja ja/tai vanhemmat huomaavat koululaisen ongelman ---> tilannetta pohditaan yhdessä ja etsitään ratkaisuja
Mukana koulun oppilashuoltoryhmä ( esim. rehtori, erityisopettaja, kuraattori, kouluth, opo)
80
OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN Salassapito
Salassapitovelvollisiksi säädetyt kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat
antaa sekä toisilleen että koulutuksesta vastaaville viranomaisille tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen
asianmukaisen järjestämisen kannalta. Salassa pidettävän tiedon haltija ratkaisee tarvitseeko joku muu välttämättä
tietoa opetuksen järjestämiseksi.
Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämi-
seksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveyden-
huollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.
Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen on tärkeää. Perusopetuksessa olevalla
oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto.
Opetushallitus päättää valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa kodin ja koulun yhteistyön keskeisistä
periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin
ja koulun yhteistyön ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta, sekä oppilai-
den henkilötietojen käsittelystä oppilashuoltotyössä.
Oppilashuoltoryhmä
Rehtori vastaa oppilashuoltotyön organisoinnista. Rehtori määrää kuka toimii puheenjohtajana, kenen tehtäviin
kirjaaminen kuuluu, miten kirjaukset tarkastetaan sekä miten niitä säilytetään. Rehtori vastaa siitä, että ryhmän
työskentelystä tehdään nämä kirjaukset muistioon tai pöytäkirjaan. Pöytäkirjan suositeltava säilytysaika on 10 vuot-
ta oppivelvollisuusajan päättymisestä tai pysyvästi.
Laissa perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) säädetään kirjaamisesta seuraavaa:
kun käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa oppilashuoltotyössä tulisi kirjata
vireillepanija
aihe
päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut
asian käsittelyyn osallistuneet
mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu
Liitteenä 11 kirjaamismalli
Yksittäistä oppilasta koskevat kirjaukset ovat salassa pidettäviä ja kirjaukset on tehtävä niin, että salassa pidettä-
vät tiedot on tarvittaessa eroteltavissa muista. Kirjaukset on säilytettävä lukitussa tilassa.
81
Kun ryhmässä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevia asioita, ryhmässä voivat olla rehtorin lisäksi vain ne kou-
lun henkilökunnan jäsenet, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen sekä kouluterveydenhuollon
edustaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.
Oppilashuoltoryhmällä tulee olla huoltajien lupa käsitellä oppilaan salassa pidettäviä tietoja. Ellei suostumusta ole,
ryhmä voi käsitellä ja kertoa ryhmässä vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä opetuksen asianmukaisen
järjestämisen kannalta:
opetuksen järjestämiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset
välttämättömät taustatiedot.
Koulupsykologin asiakasrekisteri Koulupsykologi pitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, joka on potilasrekisteri
terveydenhuollon toiminnan osalta. Rekisteriin tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot.
Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suos-
tumuksella tai poikkeuksellisesti erityislain perusteella.
Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulupsykologityö muodostaa yhden koulupsykologirekisterin. Tämän
rekisterin osarekistereitä ovat saman kunnan eri peruskoulujen koulupsykologirekisterit. Rekisterinpidosta on rekis-
terinpitäjänä vastuussa se organisaatio, jonka palveluksessa koulupsykologi on. Saman kunnan alueella tiedot voi-
daan siirtää uudessa koulussa toimivalle psykologille. Tietojen siirtämiseen tarvitaan kuitenkin oppilaan/huoltajan
lupa.
Terveydenhuollon ammattilaisena koulupsykologin tulee noudattaa potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämises-
tä annettuja säännöksiä, vaikka koulussa ei puhutakaan potilaista eikä usein asiakkaistakaan vaan oppilaista. STM
on antanut asetuksen potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämi-
sestä (99/2001). Lisäksi STM on julkaissut asiaa koskevan terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitetun oppaan
(2001:3).
Terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia laatimaan asiakasta/potilasta/oppilasta koskevat asiakirjat niin,
että niistä ilmenee miten neuvotteluja on käyty ja ketä on konsultoitu. Pyydettäessä psykologin on näytettävä oppi-
laalle/alaikäisen oppilaan huoltajalle, mitä psykologi on oppilaasta kirjannut asiakastiedostoonsa. Tietojen kirjaa-
minen ja toimenpiteiden seuraaminen ”oppilashuoltokertomuksen” avulla on tärkeää oppilaan/huoltajan ja työnteki-
jän oikeusturvan kannalta.
Kuraattoreiden työtä ohjaa toistaiseksi lastensuojelulaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja sosiaalityön ammatinharjoittamista koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudista-
massa. STM:n ohjeet asiakirjojen dokumentoinnista ovat sovellettavissa myös kuraattorin työssä.
82
Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä Koulupsykologilla on kirjaamisessa käytössään kaksiosainen luokitus: yksilö- ja yhteisötason työ.
Yksilötason työ Psykologiset tutkimukset Oppilaan ja vanhempien tapaamiset Kouluneuvottelut Verkostoneuvottelut Konsultaatiot Opettajien konsultaatiot Yhteenvedot ja lausunnot. Ohjaus muualle Lähetteet (esim. lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka).
Yhteisötason työ Kyselyt, kartoitukset, observoinnit luokissa Työskentely oppilasryhmien tai koko luokan tasolla Työskentely aikuisten kanssa: oppilashuoltoryhmät tai muut koulun ryhmät Eri hallinnonalojen moniammatilliset työryhmät Yhteisötason konsultaatio Yhteisötason vaikuttaminen, oman alan asiantuntijana esiintyminen
Koulukuraattorin asiakasrekisteri
Koulukuraattori ylläpitää asiakkaistaan koulun muista rekistereistä erillistä asiakasrekisteriä, johon tallennetaan
asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa aino-
astaan asiakkaan tai hänen huoltajansa suostumuksella tai poikkeuksellisesti jonkin erityislain perusteella.
Saman kunnan peruskouluissa toteutettu koulukuraattorityö muodostaa yhden koulukuraattorirekisterin (rekisterin-
pitäjänä on vastuussa opetustoimen hallinnosta vastaava lautakunta). Osarekistereinä ovat saman kunnan eri perus-
koulujen koulukuraattorirekisterit. Saman kunnan alueella tiedot voi tarpeellisin osin siirtää uudessa koulussa toi-
mivalle kuraattorille. Tarkoituksenmukaista on luottamuksellisuuden säilyttämiseksi kuitenkin pyytää lupa. (Veh-
kamäki & Tamminen-Dahlman 2004, 64.)
Kuraattorin tekemä kirjaus ja/ tilastointi Effica –asiakastietojärjestelmään (Forssa, Humppila, Ypäjä) Koulukuraattori on kirjannut seuraavia asioita: Oppilaskeskustelut Yhteisneuvottelut Oppilashuoltoryhmien kokoontumiset Vanhempainillat Yhteistyötapaamiset(sos. virasto, perheneuvola) Erilaiset tuki- ja ohjausryhmät Pidetyt oppitunnit
83
Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri Kouluterveydenhuollossa kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät oppilaasta merkintöjä potilasrekisteriin.
Kouluterveydenhuollon rekisterit kuuluvat osarekistereinä terveyskeskuksen potilasrekisteriin, jonka rekisterinpitä-
jänä toimii terveyskeskus.
Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella
suostumuksella. Luovuttaminen voi poikkeuksellisesti olla mahdollista myös jonkin erityislain nojalla.
Kouluterveydenhuollon kirjaamisen käytössä ovat vakiintuneet Kuntaliiton terveydenhuollon ja kouluterveyden-
huollon lomakkeet. Käynnit tilastoidaan ja tapaamisten sisältöä kirjataan. Joitakin mittareita on olemassa.
Terveydenhoitajan kirjaaminen Kouluterveydenhoitaja kirjaa tiedot oppilaistaan sähköiseen Effica –asiakastietojärjestelmään, jossa on käytössä eri
kirjaamislehtiä käyttötarkoitusten mukaan. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä sovitun yhteisen
käytännön mukaan kouluterveydenhoitajalla on käyttöoikeus tiettyihin lehtiin.
Terveyden edistämissuunnitelman mukaan tehdyissä tarkastuksissa kirjataan olennaiset asiat ko. lehdille. Käytän-
nössä lehtiin kirjataan mm. seuraavia tietoja:
TH (terveydenhoito) –lehteen kontrollit ja terveystarkastukset
seuranta-lehteen: näkö, kuulo, rokotukset, kasvu, verenpaine
tarvittaessa perhe-lehteen perhetilanteen kuvausta.
Sähköinen kirjaaminen on käytössä isommilla kouluilla, mutta monella pikkukoululla on vielä käytössä manuaali-
nen kirjaaminen.
HOJKS-palavereihin ja kuntoutussuunnitelmapalavereihin osallistumisesta kouluterveydenhoitaja tekee merkinnät
terveydenhoito –lehdelle: mm. läsnäolijat, käsitellyt asiat, keskeiset suunnitelmat jne. Tavoitteena on, että tervey-
denhoitajan sijainenkin saisi kirjattujen tekstien perusteella mahdollisimman selkeän käsityksen oppilaan asioista.
Näin pyritään turvaamaan hoidon jatkuvuus.
Kouluterveydenhuollosta tilastoidaan seuraavat käynnit: terveydenhoito- ja sairaanhoito-käynnit, pidetyt oppitun-
nit, verkostopalaverit ja vanhempainillat.
Periaatteena kirjaamisessa on: ”mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty”. Lyhyetkin kontaktit, esim. särkylääkkeitten
anto on kirjattu, koska sillä on usein merkitystä oppilaan kokonaistilanteen kannalta.
Arkistointi
84
Asiakirjahallinnan suunnitelmassa
(arkistonmuodostussuunnitelma) määritellään
arkistoinnin rakenne, sisältö, säilytys ja salassapito.
Tietoturvaselosteessa ja henkilörekisteriselosteessa
ilmoitetaan rekisterin sisältö, vastuuhenkilöt ja säilytys.
Rekisteristä informoidaan rekisteröityä (oppilaitoksen oppilasta)
rekisteritietojen käsittelystä ja periaatteista.
Organisaatioilla voi olla yhteisiä asiakasrekistereitä, jolloin näiden
toisen organisaation tietoja, tarvitaan aina asiakkaan lupa rekisteri
mm. koululuokkarekisterit tai lasten ja vanhempien yhteystiedot o
Effica –rekisteristä (väestörekisterikeskus/ väestötietojärjestelmä)
aan liittyvä sopimus. Tietoteknisesti voidaan avata joko oman koul
(käyttäjinä esim. opettajat, rehtorit, koulukuraattorit).
Oppilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon organisaatiossa ty
dään salassapitosopimus. Henkilöstölle määritellään kullekin erikse
det sähköisen tietojärjestelmän asiakastietoihin.
käytöstä on tehtävä sopimus. Mikäli käytetään
n käyttöön. Kirjaamiseen tarvittavat perustiedot
n mahdollista saada joko kunnalta tai FSTKY:n
vasta, kun organisaatioiden kesken on tehty asi-
un tai kaikkien koulujen oppilaiden tietorekisteri
öskentelevien ammattihenkilöiden kanssa teh-
en oppilaan asioiden hoitamiseksi katseluoikeu-
85
LÄHTEET Eriksson, E. & Arnkil, T. 2005. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Helsinki. Heittola Arja & työryhmä. Pysyvän toimintamallin luominen perheväkivallan ehkäisytyöhön Forssan seudulle -hanke 1.10.2003-31.12.2004. Loppuraportti. 2005. Kaltiala-Heino R., Poutanen P., Kilkku N. & Rimpelä M. 2003. Runsaiden koulupoissaolojen yhteys mielenterveyden ongelmiin yläasteikäisillä nuorilla. Suomen Lääkärilehti 2003;58:1677-83. Karlsson M., Kauppala J., Palmroth R., Poutala M. & Pätäri J. Opettajan pykäläpankki. OAJ. Viitattu 27.5.2005. http://www.oaj.fi/dman/Document.phx/OAJ/ML2/Koonti2/sahkoiset+julkaisut/ uusipykalapankki?folderId=%2FOAJ%2FML2%2Fkoonti2%2Fsahkoiset+julkaisut&cmd= download Konu A. & Gråsten-Salonen H. 2004. Koulumiete-projekti. Koululaisten mielenterveyden ja hyvin voinnin edistäminen Pirkanmaalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2004. Kouluissa sattuu paljon tapaturmia, mutta useimmat niistä ovat lieviä. 2005. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 10.4.2006. http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2005/16_2005.htm Koulutapaturmien ehkäisy. Ideakortti 5/05. Stakes. Viitattu 10.4.2006. http://groups.stakes.fi/NR/rdonlyres/1C5B0B82-C998-4105-9EDB-9219E518FE/0/ideakortti5_05. pdf Kädestä pitäen – turvaa lapselle. Käsikirja kaltoinkohdellun lapsen kanssa työskenteleville. 2005. Vii tattu 3.4.2006. Saatavilla: http://www.tampere.fi/tiedostot/5aksjES9z/kadesta_pitaen.pdf Laapio, M-L. 2005. Poliisi ja perheväkivalta – Tapaustutkimus poliisin toimintakulttuurista ja viran omaisverkostosta. Poliisiammattikorkeakoulun tiedote 29.12.2005. Viitattu 3.4.2006. http://www.poliisi.fi/poliisi/pakk/home.nsf/files/Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029/$file/ Laapio,%20lehdist%C3%B6tiedote%2029.12.pdf Nissilä, Leena. 2009. Ajankohtaista maahanmuuttokoulutuksesta. Luentomuistiinpanot 2.10.2009. Opetushallitus. Oppimisen ja opetukseen osallistumisen edellyttämä tuki. 2004. Opetushallituksen artikkeli. Viitattu 12.5.2006 http://www.edu.fi/page.asp?path=498,527,6980,33197,33212 Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto. 2002. Opetusministeriö. Työryhmämuistio. Viitattu 4.1.2005. http://www.minedu.fi/opencms/opencms/handle404?exporturi=/export/sites/default/OPM/Julkaisut/ 2002/liitteet/opm_492_oppilashuolto.pdf&lang=fi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen ja täydennykset. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys 29.10.2010. Viitattu 27.6.2011 http://www.oph.fi/download/127373_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_291010.pdf Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Opetushallitus. Opetushallituksen määräys 1/011/2004. Viitattu 27.10.2005 http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf Käännä vaikea asia avunpyynnöksi. 2004. Stakes. Verkkoartikkeli. Viitattu 9.1.2006. http://www2.stakes.fi/dialogi/04/dia42004/20.htm Salmivalli, C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja. PS- kustannus. WS Bookwell Oy. Juva. Söderholm A. & Halila R. & Kivitie-Kallio S. & Mertsola J. & Niemi S. Lapsen kaltoinkohtelu. 2004. Kustannus Oy Duodecim. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu 2004. Terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön laadun arvioinnin perusteet perusopetusta varten. 2002. Opetusministeriö. Taustamuistio. Viitattu 6.9.2005 . http://www.minedu.fi/julkaisut/ julkaisusarjat/27_02opisk_ymp_laatu/27_02opisk_ymp_laatu.pdf (Viitattu 6.9.05).
86
Turvatyöryhmän muistio. 2000. Opetusministeriö. Työryhmien muistioita 20:2000. Viitattu 2.8.2005. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/tr20_2000.pdf? lang=fi Vehkamäki P. & Tamminen-Dahlman A. 2004. Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opas koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallituksen julkaisuja 2004. Lainsäädäntö Laki perusopetuslain muuttamisesta 24.6.2010/642
Laki perusopetuslain muuttamisesta 13.6.2003/477
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621
Lastensuojeluasetus 16.12.1983/1010
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
Pakkokeinolaki 30.4.1987/450
Perusopetusasetus 20.11.1998/852
Perusopetuslaki 21.8.1998/628
Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41
Raittiustyölaki 19.11.1982/828
Rikoslaki 19.12.1889/39
Vahingonkorvauslaki 31.5.1974/412
Yleissopimus lapsen oikeuksista 20.11.1989
Luennot ja puhelinkeskustelut: Niemi Eero K, opetusneuvos, Opetushallitus. Koulukuljetusten vastuukysymykset. Puhelu 9.9.2005. Soikkeli Markku, erikoissuunnittelija, Stakes. Päihdekasvatuksen menetelmistä. Luento Kouluterveyspäivillä 23.8.2005, Jyväskylä.
LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: KiVa koulu- toimintaohjelma Liite 8: HOJKSiin vaadittavat tiedot luettelona Liite 9: Koulunkäynnin tuki, Patonkimalli (Jasu) Liite 10: Koulunkäynnin tuki, Forssan malli ja lomakkeet Liite 11: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 12: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 13: Kouluun liittyvä terveydenhuollon toiminnan sisältöä Liite 14: Esiopetuksen ja perusopetuksen välisen tiedonsiirron lomake Liite 15: Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen ja opetustoimen nivelvaiheen yhteistyö Liite 16: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio 2011 Liite 17: Forssan seudun esi- ja perusopetuksen oppilashuollon strategia
Liite 1
Kaavake palautettava kouluun ________________ (pvm) _____________________________ _________________________luokanvalvojan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus
Viestejä koululle:
Yleistä tiedotettavaa koulun asioista:
Luokanvalvoja tiedottaa:
Stakes/ Arnkil & Eriksson HUOLEN PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAK Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa: - sinulla on huolta lapsesta / nuoresta - et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja - haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi Lomakkeessa on kolme osaa: Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannaiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista. Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa talapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselleaikuisten kanssa. Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen. A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta (kysymykset 1-3)
1a. Perustiedot lapsesta/nuoresta, perheestä (ilman tunnistetietoja) 1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi
2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan?
3a. Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa? 3b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? 3c. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (rastita) Pieni huoli Harmaa vyöhyke Suuri huol
Liite 2
E
etta, jossa
paamaan tärkeiden
i
Liite 2
B. Täytettäväksi ennen tapaamista ( kysymykset 4-8) 4. Missä asioissa (arviosi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja (t) kokee saavansa sinulta
tukea? Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkaavaksi? Tuki: Uhka:
5a. Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet ja mitä voisit niis- tä kertoa huoltajalle/huoltajille? 5b. Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/nuoren tilanteen parantamiseksi?
6. Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä.
7a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten? 7b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa? Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/nuoren tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset huoltajan/huoltajien apua ja b) miten saat tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.
C. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 9-11)
Liite 2
8. Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi?
9. Miten toteutit puheeksiottamisen?
10. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:
a) alla b) aikana
c) jälkeen
11a. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 7. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää? 11b. Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä he- rättää toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen? 11c. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?
SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot: Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. � Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. � En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä.
� Suostumus sa suullisena ___.___/ 200 Suostumuksen p � Suostumus sa kirjallisena ___.___/ 20
Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus ___/___ 200 _________________________ _________________________ Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, kuluvan lukuvuoden loppuun asti.
Liite 3
atu
5.
yytäjä:
atu
05.
korkeintaan kuitenkin
Liite 4
POISSAOLOLUVAN PYYNTÖ ___________________________________ peruskoulu Lomamatkoja koulun työaikoina ei pidetä suotavina. Koululla ei myöskään ole velvoitetta loman myöntämi-seen kouluaikana. Lukuvuoteen sisältyy jo loma-aikoja, jotka on rytmitetty koulutyötä ja oppilaan jaksamis-ta tukevaksi. Jos lomaa kuitenkin anotaan pidettäväksi koulun työaikana, huoltaja on velvollinen huolehti-maan siitä, ettei oppilas jää jälkeen koulutyössä. Mm. lomajaksoon osuvien kokeiden järjestelyistä ja läksy-jen tekemisestä on sovittava opettajan kanssa. Jos loma kestää alle _______ päivää, luvan myöntää ____________________________. Jos loma kestää yli ________ päivää, luvan myöntää ____________________________. Oppilas, jolle lupa pyydetään __________________________________luokka_________ Poissaoloaika _______________________________________________________________ Poissaolon syy ______________________________________________________________ __________________________________________________________________________ Oppilaan huoltaja ________________________________________Puh. _______________ Huoltajan allekirjoitus __________________________________________________________________________ Päätös □ Myönnetään anomuksen mukaisesti
□ Myönnetään seuraavasti
□ Ei myönnetä. Syy: __________________________________________________________________________ Päätöspäivä _____________________ § _________ Luvan myöntäjä ja virka-asema ________________________________________________
5 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄ TIEDOTE Mitä oppilashuolto on? Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen(mm. arvostus, kannustutu terveys, kouluympäristö, kouluruokailu) terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin oppimisilmapiiri, opettaja-oppilassuhde) edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytykslashuolto on myös oppimisvaikeuksia sekä terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongvaa toimintaa. Oppilashuoltoa toteuttavat kaikki kouluyhteisöissä työskentelevät. Tuloksellinen oppiljoiden väliseen yhteistyöhön. Keskeisiä työntekijöitä tässä työssä ovat mm. rehtorit, oplon työntekijät, psykologit, koulun sosiaalityöntekijät (esim. kuraattori) sekä oppilaankuntoutusta edistävät erityistyöntekijät (esim. koulunkäyntiavustajat). Hyvin toimivalla oppilashuollolla voidaan mm. puuttua poissaoloihin, terveystottumukteen sekä ehkäistä koulukiusaamista. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensosapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltotyön koordinointia ja kehittämistä varten kouluilla on oppilashuoltoryhmäKoulun edustajien lisäksi ryhmään voi kuulua kouluterveydenhuollon edustaja, koulupTyöryhmän avulla varmistetaan tiedonkulku oppilashuoltotyötä tekevien viranomaisten Oppilashuoltoryhmä tukee huoltajia lapsen kehityksen kriisivaiheissa. Työryhmässä järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Oppilashuoltoryhmä pyytää huoltajalta luvan oppilaan tietojen käsittelyyn ryhmässä. uksissa sovitaan luvan pyytämisen yhteydessä. _______________________________ koulun oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä kokoontuu_____________________________________________ _______________kerran/kertaa viikossa/kuukaudessa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat ______________________________, rehtori, puh. ______________________________, kouluterveydenhoitaja, puh. ______________________________, opinto-ohjaaja, puh. ______________________________, koulukuraattori/koulun sosiaalityöntekijä, puh. Arvoisa huoltaja ja oppilas: Jos mieltänne askarruttaa asia, jota haluaisitte käsiteltävän oppilashuoltoryhmässä, voitnittuihin oppilashuoltoryhmän jäseniin.
Liite
s, ohjaus) ja fyysisen (koet-(kodin ja koulun yhteistyö, iä lisäävää toimintaa. Oppi-elmia ehkäisevää ja korjaa-
ashuoltotyö perustuu toimi-ettajat, kouluterveydenhuol- oppimista, hyvinvointia ja
siin ja koulun työviihtyvyy-
a kunnioittaminen sekä eri
. sykologi ja koulukuraattori. välillä.
käsitellään vain opetuksen
Huoltajan läsnäolosta koko-
___________
te ottaa yhteyttä edellä mai-
Liite 6
KOULUTERVEYDENHUOLLON ESITTELY OPETTAJILLE Kouluterveydenhuollon palvelut ovat osa koulun oppilashuoltoa. Työtä toteuttavat pääasiassa kouluter-veydenhoitaja ja koululääkäri. Hammashuollon maksuttomat palvelut kuuluvat kaikille alle 18-vuotiaille. Kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri työskentelevät yleensä koulun tiloissa. Terveydenhoitaja tapaa oppi-laan vuosittain. Tarkastuksessa kartoitetaan oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveydenhoitaja pitää yhteyttä huoltajiin mm. tapaamisten, kyselyjen ja tiedotteiden avulla. Tarvittaessa oppilaita tavataan useampia kertoja. Terveydenhoitaja pitää koululla avointa vastaanottoa, jonne oppilaat voivat tulla ilman ajanvarausta esim. seuraavissa asioissa: ensiapu, sairaustapaukset tai elämäntilanteeseen liittyvät ongel-mat. Koululääkäri tapaa 5. ja 8. luokan oppilaat lääkärintarkastuksissa. Viidennen luokan tarkastukseen myös huoltaja on kutsuttu mukaan. Terveydenhoitajan seulonnan perusteella lääkäri voi tarvittaessa tavata oppi-laita muulloinkin. Oppilashuollosta on vastuussa rehtori. Kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi oppilashuoltoa toteut-tavat myös mm. koulukuraattori ja –psykologi. Koulukiusaamis-, poissaolo- ja kaverisuhdeongelmissa otetaan ensisijaisesti yhteys kuraattoriin. Oppimisvaikeusasioissa yhteydenotto tapahtuu pääasiallisesti koulupsykologiin. Yhteystiedot Kouluterveydenhoitaja _____________________________________________________ on tavattavissa____________________________________________________________ puh. ____________________. Koululääkärinä toimii _____________________________________________________. Yhteys lääkäriin terveydenhoitajan kautta.
KIVA KOULU –OHJELMA (Lähde Opetus- ja kulttuuriministeriö) KiVa Koulu -ohjelma on opetusministeriön rahoittama, Turun yliopistossa kehitet
ja vähentävä toimenpidekokonaisuus. Vahvasti tutkimustietoon perustuva ohjelma
innovaatio.
KiVa Koulu on tarkoitettu perusopetusta antavien koulujen käyttöön. Ohjelman to
ten oppilaiden lisäksi luokkien ja koulujen tasolle – vanhempia unohtamatta. Ohje
tain ja siitä tuotetaan erilliset versiot luokka-asteille 1.–3 ., 4.–6. ja 7.–9. suomen-
kehittämiseen osallistuu yli 30 000 oppilasta eri puolilta Suomea. KiVa Koulua on
perusopetuksen koulujen käyttöön syksystä 2009 alkaen.
Koulujen henkilökunnalle tarjotaan tietoa kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta. K
kiusaamisen vastaiseen työhön. Koulun kokouspäiviä ja vanhempainiltoja varten k
telmä, jonka avulla koulu voi arvioida käytäntöjään ja valmiuttaan ottaa KiVan Ko
Lisätietoa sekä KiVa Koulun laatusuositukset osoitteessa
http://www.kivakoulu.fi/
Liite 7
tävä koulukiusaamista ehkäisevä
on suomalainen sosiaalinen
imenpiteet suuntautuvat yksittäis-
lman kehittämistyö etenee asteit-
ja ruotsinkielisinä. Ohjelman
vakiinnutettu valtakunnallisesti
oko kouluyhteisö sitoutetaan
ehitetään materiaaleja ja mene-
ulun toimenpiteet käyttöön.
Liite 8 HOJKSIIN VAADITTAVAT TIEDOT LUETTELONA HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyt-
tää:
oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin,
arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat,
työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät,
oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä
-kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja
valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän
kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Jos oppilas opiskelee yhdessä/ useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan
edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä
näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajan-
kohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mu-
kaan
Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi
kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-
alueittain
edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajan-
kohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain.
Liite 9
Oppimisen tuki PATONKIMALLI (Jasu)
Tehostettu tuki Erityinen tu-Yleinen tu-
1.Opettajan lisä-ohjeet ja henkilö-koh-tainen ohjaus
2.Opetuksen eriyt-täminen
3.Tukiopetus, myös ennakoiva
4.Harmaa huoli OHRlle
5.Osa-aikainen erityisopetus, myös ennaltaehkäisevä
6. OHR pohdinta, tarkastaa onko edel-liset tehty
7. HOPSin laadinta ja käyttöönot-to
8. OHR pohdinta, tarkastaa onko edel-liset käy-tetty 9. Tutki-
muksiin
10. HOJK-Sin laadinta ja käyt-töönotto
OPPILAS OPPILAALLA OIKEUS SAADA TUKEA OPPIMISESSAAN
Liite 10 Oppimisen tuki, Forssan malli ja lomakkeet
"Frs kansilehti paperinen.doc"
"FRS yleinen tukioppimissuunnitelm
"Frs yleinen tuki oppimissuunnitelma l
"Frs yleinen tuki oppimissuunnitelma l
"Frs pedagoginenarvio op
"Frs oppimissuunnitelma t
"Frs pedagoginen selvitys erityisen tuen
"Frs LAATIKKOMALLIesitys.ppt"
Liite 11 YKSITTÄISEN OPPILAAN OPPILASHUOLLOLLISTEN ASIOIDEN HOIDOSSA KÄYTETTÄVÄ LOMAKE PVM:__________________ KOULU / PAIKKA: __________________________________________________________________________ OPPILAS:_____________________________________________________ LK: _______ OPETTAJA:_______________________________________________________________ ASIAN VIREILLEPANIJA : ________________________________________________________________ ASIA: ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYSTÄ ILMOITETTU HUOLTAJALLE (pvm):_____________________ PÄÄTETYT JATKOTOIMENPITEET PERUSTELUINEEN: ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAA HOITAA: ___________________________________________________________________________ AIKATAULU: ___________________________________________________________________________ PALAUTE:_________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________
___________________________________________________________________________
Liite 11 JATKOTOIMENPITEET (kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee): ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ASIAN KÄSITTELYYN OSALLISTUNEET ___________________________________________________________________________ JOS OPPILAASTA ON ANNETTU TIETOJA MUILLE KUIN ASIAN KÄSITTELYYN OSALLIS-TUNEILLE HENKILÖILLE, NIIN KENELLE JA MITÄ TIETOJA? ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________
Tämä asiakirja säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu ”kansio”, johon kerätään asian-
omaisen oppilaan asiakirjat. Kansio on oppilaittain aakkostettu.
Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa ja ne arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä.
JOKIOISTEN KUNTA
TOIMINTAOHJEET KOULUN ONGELMA-, TURVALL
JA KRIISITILANTEISSA
PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINTUSSUUNNITELMA
(LIITE)
Liite 12
ISUUS-
EN OPE-
3. PÄIHDE- JA HUUMESTRATEGIA 3.1. Yleistä Nuorten oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön edellyttää päihteiden vastaisen työn kehittämistä koulu-yhteisössä. Tavoitteena on turvata kaikkien kouluyhteisön jäsenten oikeus ympäristöön, jossa ei esiinny riskiä päihteiden tarjontaan tai päihteiden vaikutuksen alaisena toimivien kohtaamiseen Perusopetuslaki (628/98) edellyttää, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.. Tavoittee-na on myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi tai nuori sekä puuttumaan tarkoituksenmukaisin keinoin hänen elämäntilanteeseensa. Yhteiskunta pyrkii turvaamaan lasten ja nuorten hyvän elämän edellytykset lainsäädännöllä. Päihde- ja huumeiden vastaisessa työssä sovellettava lainsäädäntö keskittyy rikoslakiin (50.luku), raittiustyölakin (828/82), päihdehuoltolakiin (41/86), yleissopimukseen lasten oikeuksista (1989), lastensuojelulakiin (683/1983). 3.2. Ennalta ehkäisevä toiminta koulussa
• Oppilaille annetaan tietoa päihteiden ja huumeiden vaaroista • Vuosittain järjestetään resurssien puitteissa tiedotus- ja luentotilaisuuksia • Verkostoyhteistyö ja toimintamallit tulee olla ajan tasalla (yhteistyö terveydenhuollon, sosiaali-
toimen ja poliisiviranomaisten kanssa) • Henkilökuntaa tulee kouluttaa tunnistamaan päihteiden ja huumeiden käyttäjät • Ohjeellinen päihdestrategia ja toimintamalli tulee olla kaikkien työyhteisössä toimivien tiedossa.
Kaikki työyhteisössä työskentelevät ovat velvollisia tarvittaessa puuttumaan huomaamiinsa epä-kohtiin.
• Tuntemattomien henkilöiden oleskeluun työpäivän aikana koulussa tai koulun alueella tulee puut-tua
• Välituntivalvojien tulee erityisesti seurata omilla valvontavuoroillaan koulun piha-alueen tapah-tumia
• Oppilaiden poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen tulee olla ajan tasalla • Oppilaiden poikkeavaa käyttäytymistä tulee seurata ja tarpeen vaatiessa puuttua • Kotien kanssa tulee olla avoimessa, luontevassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä
3.3. Ohjeet päihde- ja huumetapauksissa 3.3.1. Ongelman tunnistaminen ja toimintaohjeet
Jos todetaan, että oppilas esiintyy päihtyneenä kouluaikana:
• Havaitsija ilmoittaa asiasta Rehtorille/koulun johtajalle • Rehtori/koulun johtaja neuvottelee asiasta oppilaan huoltajan kanssa. Jos kysymyksessä on huu-
meiden käyttö, ohjataan oppilas huoltajan luvalla terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin. • Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaali-
toimeen (lastensuojelulaki 12 § ja 40 §) • Mikäli oppilas esiintyy vaarallisen aggressiivisesti, on tarvittaessa kutsuttava poliisiviranomaiset
paikalle • Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja
luokanvalvojan kanssa
Jos epäillään, että oppilas esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana:
• Havaitsija ilmoittaa asiasta viipymättä rehtorille/koulun johtajalle • Rehtori/koulun johtaja keskustelee asiasta oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan terveydenhoita-
jan kanssa • Jos epäilyt ovat selkeät, kutsutaan huoltaja paikalle • Epäselvissäkin tapauksissa huoltajan kanssa tulee keskustella asiasta • Huoltajan luvalla oppilas ohjataan terveyskeskukseen jatkotoimenpiteisiin (huumetapaukset) • Asiasta keskustellaan kuraattorin kanssa ja tehdään mahdollinen lastensuojeluilmoitus sosiaali-
toimeen • Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja
luokanvalvojan kanssa Jos epäillään päihteiden välittämistä tai myyntiä koulussa tai koulualueen läheisyydessä:
• Epämääräisten autojen rekisterinumerot tulee kirjata ylös ja ilmoittaa rehtorille/koulun johtajalle • Epämääräisten henkilöiden oleskeluun koulualueella tai sen välittömässä läheisyydessä tulee aina puuttua • Rehtori/koulun johtaja ottaa epäilyttävissä tapauksissa aina yhteyttä poliisiviranomaisiin • Mikäli oppilaiden keskuudessa epäillään tai todetaan päihteisiin liittyvää kaupankäyntiä, on siitä ilmoitet-
tava rehtorille/koulun johtajalle. Hän keskustelee asiasta huoltajan ja oppilaan kanssa. Huumetapauksissa ilmoitus aina myös poliisiviranomaiselle.
• Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu päättämään jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan huoltajan ja luokan-valvojan kanssa
3.3.2. Yhteistyötahot
• Poliisiviranomaiset • Terveydenhoitoviranomaiset • Sosiaalitoimi • Nuorisotoimi • A-klinikka
KOULUUN LIITTYVÄTERVEYDENHUOLLON TOI
SISÄLTÖÄ
2011
Liite 13
N MINNAN
Kouluuntulotarkastus, 6,5-7 v.Tutkitaan :
-paino, pituus, kuulo näkö, rakenneKeskustellaan:
-Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
- ”Tulevana syyslukukautena koulunsa aloittavan lapsen huoltajille”
-”Peruskoulun kouluterveydenhuolto Forssan seudulla”
-”Ohjeita koululaisten tartuntatautien hoidosta”
- ”Esikoululaisesta koululaiseksi. Opas lasten vanhemmille. MLL”
Peruskoulu, 1. luokkaTutkitaan :
-paino, pituus, rakenne- verenpaineen mittaus
-puberteettiarvio
Keskustellaan:-Terveyskyselylomakkeen pohjalta
tarpeen mukaan-Perheen hyvinvointiarvio
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
-Terveyskysely 1. luokan oppilaan huoltajille
-Opettajan arvio oppilaasta haastatellen
-”Vanhemmuuden roolikartta”
Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan
Peruskoulu, 2. luokka
Tutkitaan : -paino, pituus, rakenne
Peruskoulu, 3. luokka
Tutkitaan : -paino, pituus, näkö, rakenne
Keskustellaan:- Terveyskyselylomakkeen
pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävä materiaali:
- Terveyskysely 3. luokan oppilaan huoltajille
Peruskoulu, 4. luokka
Tutkitaan:
-paino, pituus, rakenne, kuulo
Peruskoulu, 5. luokkaTutkitaan ja rokotetaan:
-paino, pituus, näkö, rakenne -verenpaineenmittaus
-puberteettiarvio-mielialan arviointi
Keskustellaan:- Terveyskyselylomakkeen ja mielialakyselyn pohjalta tarpeen
mukaan- Perheen hyvinvointiarvio
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
- Terveyskysely 5. luokan oppilaan huoltajille
- CDI-kysely (alle 12-v.mielialakysely)- ”Täältä tullaan nuoruus”
- terveydenhoitajan pitämä murrosikätunti tytöille
Laaja terveystarkastus, terveydenh. ja lääkäri, huoltajat kutsutaan mukaan
Peruskoulu, 6. luokkaTutkitaan:
-paino, pituus, rakenneKeskustellaan:
- Terveyskyselylomakkeen pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
-Terveyskysely 6. luokan oppilaalle
-terveydenhoitajan pitämämurrosikätunti pojille
Peruskoulu, 7. luokkaTutkitaan:
-paino, pituus, rakenne, näkö, värinäkö
Keskustellaan:-Terveyskyselylomakkeen
pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
-Terveyskysely 7. luokan oppilaalle-Terveyskysely 7. luokan oppilaan
huoltajille
- ”Tytöt ja ruoka”- ”Pojat ja ruoka”
Huoltajat kutsutaan mukaan
Peruskoulu, 8. luokkaTutkitaan:
-paino, pituus, ryhti, näkö, kuulo -verenpaineen mittaus
-puberteettiarvio
-mielialan arviointi
Keskustellaan:-Terveyskyselylomakkeen
pohjalta tarpeen mukaan
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
-Terveyskysely 8.luokan oppilaalle
-kondomi jaettavaksi jokaiselle-Nuorten päihdemittari (tarv.)
- annetaan Nuorison terveystodistus
Laaja terveystarkastus, terveydenhoitaja ja lääkäri
Peruskoulu, 9. luokkaTutkitaan:
-pituus, paino, rakenneKeskustellaan:
-ammatinvalinta-asiat-rokotusasiat
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
-Nuorten terveyspalvelut-Nuorten päihdemittari (tarv.)
-Rokotustodistus
Suun terveydenhuolto, peruskouluikäiset
Tarkastetaan:-hampaiden tarkastus
Keskustellaan:-tarkastus-ravinto
-suun hygienia:harjausopetus, fluorihammastahna,
hammaslangan käyttö tarvittaessa-ksylitolipurkka
-tupakoimattomuus
Neuvonnan tukena käytettävämateriaali:
-hammasharja-lehtiset
tarpeen mukaan
Suun terveydenhuollon ryhmäterveyskasvatus
2. luokka -hampaiden rakenne ja vaihdunta
-nimikkeet hml/hh/shg-piilosokeri, happohyökkäys, ksylitoli,
pesuopetus ja fluorihammastahna
5. luokka-karies:synty, eteneminen, ehkäisy
-ksylitoli, fluori, suuhygienia-tupakan ja nuuskan vaikutus
suun terveyteen-lävistykset
7. ja 9. luokka (1-2 krt)
-suun terveyden edistäminen ja omavastuun korostaminen-hampaiden puhdistus
-ruoka-ja juomatottumukset-ksylitoli
-hammaskivi ja ientulehdukset-karies
-tupakka, nuuska ja lävistykset
Ympäristöterveydenhuolto
Tarkastetaan:
3(-5) vuoden väleinseudun kaikkien
oppilaitosten terveydelliset olot:
mm.-ilmanvaihto
-valaistus-pintamateriaalit
-lämpimyys/kylmyys
Tarkastetaan:
-koulujen piha-alueiden turvallisuus
-piha-alueella olevienvälineiden turvallisuus
Tarkastetaan:
- keskuskeittiöt laitoskeittiöt tarjoilukeittiöt
2-4 kertaa vuodessa
- keittiöiden omavalvontasuunnitelmat
kerran vuodessa
Elintarvikevalvonta
Liite 14 LAPSEN OPPIMISVALMIUDET siirtymävaiheessa esiopetus- alkuopetus _____________________ lapsen nimi _____________________ kunta PERUSVALMIUDET ei vielä harjoittelee kyllä Huolehtii omista tavaroistaan Pukee ja riisuu omatoimisesti Osaa solmia kengännauhat Hoitaa wc-käynnit Ruokailee omatoimisesti Siirtyy joustavasti toiminnasta toiseen Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ SOSIAALISET TAIDOT JA ITSELUOTTAMUS
ei vielä harjoittelee kyllä Osaa kertoa, kysyä ja pyytää aikuiselta tarvittaessa apua Jaksaa odottaa omaa vuoroaan Kuuntelee toisia ja antaa heidän puhua loppuun Hyväksyy ja noudattaa yhteisiä sääntöjä Selviytyy tehtävistä ilman aikuisen jatkuvaa apua Käsittelee pettymyksiä ja häviämistä vahingoittamatta toisia Sietää uusia tilanteita Leikkii yhdessä muiden kanssa Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________
OPPIMISVALMIUDET
ei vielä harjoittelee kyllä Osaa kirjoittaa nimensä ymmärrettävästi Jaksaa keskittyä tehtäviin ja leikkiin Muistaa sanalliset ohjeet ja toimii niiden mukaan Haluaa ja jaksaa tehdä tehtävät loppuun asti Ymmärtää numeroiden ja määrien vastaavuuden lukualueella 0-10
Tunnistaa kirjaimia Muuta huomioitavaa __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ MOTORISET VALMIUDET
ei vielä harjoittelee kyllä Hienomotoriikka (kynätehtävät, leikkaaminen) Karkeamotoriikka (kävely, juoksu, kiipeäminen) Muuta huomioitavaa _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Suostun, että edellä olevat tiedot voidaan antaa tiedoksi lapseni tulevalle opettajalle päiväys ja paikka huoltajan allekirjoitus esiopettajan allekirjoitus
Liite 15 FORSSAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA OPETUSTOIMEN NIVELVAIHEIDEN YHTEISTYÖ Varhaiskasvatus-perusopetus Lähikoulujen ja –päiväkotien henkilöstö tapaa toisiaan lukuvuoden mittaan. Yhteistyön muodot ja ajankohdat määritellään tapauskohtaisesti (minimi 2 krt). Esi- ja alkuopetuksella on yhteisiä koulutustilaisuuksia (minimi 1/vuosi). SYYS-TOUKOKUU Esiopetuksen hyvinvointiryhmien kokoontumiset syksyn ja kevään aikana. ELOKUU Vanhempainillat kouluissa ja päiväkodeissa. LOKAKUU Kouluilta annetaan palautetta päiväkotien henkilöstölle miten oppilaiden kouluvuosi on lähtenyt alkuun. TAMMIKUU Syksyllä koulunsa aloittavien vanhempainilta HELMIKUU Kouluvalmiustutkimukset HUHTIKUU Siirtymävaihekeskustelut vanhemmat, opettaja, lastentarhaopettaja -voivat olla myös syksyllä koulun alkaessa TOUKOKUU Kouluun tutustumispäivä
Alakoulu-yläkoulu ELOKUU-TOUKOKUU Perusopetuksen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat lukuvuoden aikana. Keväällä järjestetään myös kokoontuminen yläkoulu-syöttävät alakoulut. Kokoonkutsujana toimivat yläkoulujen rehtorit. LOKAKUU ja/ KEVÄT 6.luokkalaisten ensimmäinen tutustuminen yläkouluun järjestetään tet-jakson aikana. Tällöin oppilaat voivat käydä esim. fysiikan, kemian ja kotitalouden tunneilla ja tutustuvat kouluun ja koulun tapoihin. HUHTIKUU Yläkouluilta opo, rehtori ja/erityisopettaja pitävät 6. luokkalaisille oppitunnit yläkoulussa opiskelemisesta. Oppituntien jälkeen käydään keskustelu luokan opettajan kanssa. TOUKOKUU Vanhempainilta 6.luokkalaisille ja heidän huoltajilleen. Näiden lisäksi käydään tarvittavat yksittäisiä oppilaita koskevat oppilashuollolliset palaverit. Yläkoulu-II-aste HOJKS-oppilaat Opinto-ohjaajat pyytävät huoltajalta luvan luovuttaa tiedon II-asteelle. Joustavassa haussa hakeneet sekä 1.sijalle hakutoiveen esittäneet II-aste kutsuu haastatteluun → kun opiskelija on ottanut paikan vastaan, perusopetuksen kuraattorit välittävät tietoa II-asteen kuraattoreilla (luvat kysytty). Opinto-ohjaajat ovat virkansa puolesta tiiviissä yhteistyössä jatko-opintopaikkojen kanssa. LOKAKUU Viikon mittainen teho-tet, jolloin osa 9. luokkalaisista tutustuu II-asteeseen niinä vuosina kuin se on mahdollista. Myös opettajat voivat osallistua tet-jaksolle halutessaan. JOULUKUU II-asteen (opo, rehtori tms.) vierailut kouluilla – oppitunnit. Selvitys mahdollisista opintonsa keskeyttäneistä. HUHTIKUU Perusopetuksen ja II-asteen opojen palaverit
Liite 16
FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN OPPILASHUOLLON VISIO 2011
Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto ovat
opetus- ja kasvatustyön KULMAKIVIÄ
Forssan seudulla
oppilashuolto tukee lasta ja perhettä esiopetuksesta kouluajan loppuun asti.
Toiminta on perhekeskeistä ja oppilaslähtöistä, huomioiden lapsen erityispiirteet.
Hyvän oppilashuollon mahdollistaa ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö,
joka toimii ajantasaisen oppilashuollon toimintamallin mukaan.
Tulevaisuuden oppilashuolto on kuin hyvä aamupala
- tarpeellinen - ravitseva
- monipuolinen - päivittäinen - terveellinen - edullinen
- perheen yhteinen - sopii myös allergikoille
Sen huomaa vasta sitten, kun se jää nauttimatta.
FORSSAN SEUDUN OPPILASHUOLLON TULOSKORTTI
8.12..2008
RATEGIA
ARVOT: Välittäminen, vastuullisuus, luottamus
Liite 17
ST
Toimi-ala/palvelualue: TOIMINTATAVAT: Ennakoiva toimintatapa, moniasiantuntijuus, perhe- ja oppilaskeskeisyys, yhteistyö, osaaminen SuositusTOIMINTA-AJATUS VISIO 2017 NÄKÖKULMAT KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SEURANTA VASTUU vkt/100 opp.
ASIAKAS/VAIKUTTAVUUS Terveydenh. 6
Lapsen ja nuoren Periaatteet hyväksytty Rehtorit Seudullinen Lääkäri 2 oppimisen perusedel-ly- 1. Hyvinvoiva lapsi/nuori 1. Oppilashuoltomallin mukai- ja niistä tiedotetaan ohjausryhmä Psyk. 4
tyksistä, fyysisestä, nen toimintatapa ja niitä noudatetaan sosiaalit. 4
psyykkisestä ja 16 sosiaalisesta hyvin-voin- Oppilaan hyvinvointi ja 2. Perheläheisyyden Huoltaja/t mukana Rehtorit Seudullinen
nista huolehtiminen oppilashuolto ovat opetus- toteutuminen aina suunnittelussa ja ohjausryhmä yhteistyössä kotien kanssa. ja kasvatustyön toimenpiteissä
kulmakiviä 3. Joustavat erityisen tuen Perusrakenteet ja Erityiskoulun Sivistys-
palvelut erityinen tuki määritelty Rehtorit johtajat
Forssan seudulla PROSESSIT JA RAKENTEET
oppilashuolto tukee lasta 1. Koulun hyvinvointiryhmän 1. Moniammatillisuus Selkeät teht. ja vast. jaot Rehtorit Seudullinen
ja perhettä esiopetuksesta toiminta Säännöllisyys Itsearv. vuosittain ohjausryhmä
kouluajan loppuun asti. - ennakoiva ote Suunnitelmallisuus työsuunnitelmassa
Toiminta on perhekeskeistä Vastuiden rajaaminen
oppilaslähtöistä, huomioiden 2. Palvelupolut/kuvaukset Palvelupolut kuvattu Varhais- Seudullinen
lapsen erityispiirteet. 2. Joustava tiedonkulku 3.Tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt Käytännöt on kasvatus ohjausryhmä
Hyvän oppilashuollon sovittu ja niitä kehitetään päällikkö
mahdollistaa ammattitaitoinen 3. Oppilashuoltotakuu 4.Huolen esilleottaminen, tutkim. Ensitoimenpiteen Rehtorit Seudullinen
ja hyvinvoiva henkilöstö, ja toimenpit.etenevät joustavasti odotusaika max 2 vko Yhtymäjohtaja ohjausryhmä
joka toimii ajantasaisen OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN
oppilashuollon toimintamallin 1. Palvelun laatu 1. Lastensuojelusuunnitelma Tehty Sosiaalitoimen Seudullinen
mukaan. Häiriöpalveluista ennalta- Oppilashuollon toimintamalli Kehittämistyö ja osastopäällikkö ohjausryhmä
ehkäisevään toimintatapaan päivittäminen varmistettu
Erityisen tuen suunnitelma Tehty Erityiskoulun Sivistys-
rehtori johtajat
2. Ammattitait. ja yhteistyökyk. 2. Suunnitelmallinen täydennysk. Koulutussuunitelma laa- Varhais- Seudullinen
motivoitunut henkilöstö dittu kasvatuspääl. ohjausryhmä
Seudullinen ohjausryhmä Säännöllisyys Stj:t Yhtymäjohtaja
RESURSSIT, TALOUS
1. Resurssit mitoitussuositusten 16 vkt/100 oppilasta Stj:t Seudullinen
1 Riittävät, tavoitteiden mukaan ohjausryhmä
edellyttämät ja oikein
kohdennetut resurssit
2. yleiset opetusjärjestelyt Maksimiluokkakoot Rehtorit Sivistys-
erityisen tuen järjestelyt määritelty (kunnittain) johtajat
tukevat oppilashuoltoa