JULKAISU 2/2012

TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä

Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura – TUTKAS – järjesti tiistaina 13.3.2012 keskustelutilaisuuden aiheesta " Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä".

Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia Johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes Akatemiaprofessori Ilkka Hanski, HY Ylijohtaja Petri Peltonen, TEM Professori Paula Eerola, HIP Professori Ari Helenius, ETH, Sveitsi Professori Roope Uusitalo, HECER Kommenttipuheenvuoronsa alustuksiin esittivät kansanedustajat Harri Jaskari, kok., ja Astrid Thors, r. Keskusteluun osallistuivat: Kansanedustaja Sanna Lauslahti Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sdp Kansanedustaja Leena Rauhala, KD Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

   

Eurooppalainen tutkimus - rakenteita ja esimerkkejä TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina 13.3.2012 16.00 Seminaarin avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja 16.05 Euroopan unionin tutkimusrakenteita (ERA jne) Ylijohtaja Riitta Mustonen, Suomen Akatemia 16.20 Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Harri Jaskari, kok 16.25 Horizon 2020: investointi tutkimukseen ja innovointiin? Johtaja Riikka Heikinheimo, Tekes 16.40 Perustutkimuksen rahoitus Euroopassa (ERC) Akatemiaprofessori Ilkka Hanski, HY 16.55 Kommenttipuheenvuoro Kansanedustaja Astrid Thors, r 17.00 Kahvitauko 17.30 Vauhdittaako eurooppalainen tutkimus ja kehitys Suomen kasvua? Ylijohtaja Petri Peltonen, TEM 17.45 CERN – globaali eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri Professori Paula Eerola, HIP 18.00 ETH - eurooppalainen huippuyliopisto kansainvälisessä mittakaavassa Professori Ari Helenius, ETH, Sveitsi 18.20 Miten tilastolain uudistus parantaa tutkimuksen edellytyksiä? Professori Roope Uusitalo, HECER 18.25 Keskustelu Kansanedustaja Sanna Lauslahti Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sdp Kansanedustaja Leena Rauhala, KD 19.00 Tilaisuuden päätös

© SUOMEN AKATEMIA2

Euroopan Unionin tutkimusrakenteita (ERA jne.)

Tutkaksen vuosikokous 2012 Riitta Mustonen13.3.2012

© SUOMEN AKATEMIA3

Eurooppalainen tutkimusalue ERA

ERA on eurooppalaista tiedepolitiikkaa jäsentävä käsite

Tavoite tiedon, tutkijoiden ja tutkimusrahoituksen vapaa liikkuminen Euroopassa

tutkimustoiminnan määrän ja laadun nostaminen

päällekkäisen työn vähentäminen ja resurssien yhdistäminen

Euroopan houkuttelevuuden lisääminen

ERAn toteutumisen edellytys on tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan vahva yhteys

”An open space for knowledge”

© SUOMEN AKATEMIA4

ERAn rakennuspalikoita

Tutkijanura ja liikkuvuus

Kansallisten tutkimusohjelmien avaaminen

Tietämyksen siirto ja tutkimusaineistojen ja –tulosten saatavuus

Tutkimusinfrastruktuurit (aineistot, laitteistot jne.)

Kansainvälinen yhteistyö

Tutkimusorganisaatioiden kehittäminen

© SUOMEN AKATEMIA5

ERA:n taustaa ja kehitystä

Ensimmäinen keskustelunavaus 1973 (komissaari Ralf Dahrendorf)

Virallinen aloite vuonna 2000

Edistystä monella rintamalla, mutta usein varsin hitaasti

Innovaatiounioni: ”ERA valmiiksi vuoteen 2014 mennessä”

2012 komission näkemys tavoitteiden saavuttamiseksi

ERA –Pacts

ERAn totetutus ja H2020

© SUOMEN AKATEMIA6

ERA – ajankohtaisia kysymyksiä

Julkinen kuuleminen ERA:n toteuttamisen vauhdittamiseksi 2011

Keskeisiä teemoja mm:

Euroopan houkuttelevuus

Tutkijanuran houkuttelevuus

Liikkuvuus

TKI-yhteistyö Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa

Tieteellisten julkaisujen / tulosten / tausta-aineistojen avoin saatavuus

© SUOMEN AKATEMIA7

Eurooppalainen ja Suomen tiedepolitiikka

EU-tason toimet & kansalliset toimet?

ERA & kansallinen tiedepoliittinen keskustelu ja linjaukset?

Tutkimuksen puiteohjelmat & ERA-tavoitteet?

Synergia & johdonmukaisuus?

Haasteet & ongelmat?

Horizon 2020: investointi tutkimukseen ja innovointiin

Eurooppalainen tutkimus –rakenteita ja esimerkkejä

TUTKAS 13.3.2012

Riikka HeikinheimoJohtaja, osaamisalueet ja

kansainvälinen verkostoTekes

Horisontti…

toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiaa (Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen toimenpiteiden rahoituksen pääasiallinen EU-tason instrumentti) pyrkimyksenä tukea Euroopan kilpailukyvyn parantamista,

kasvua ja työpaikkojen syntymistä puiteohjelmalla tuetaan myös eurooppalaisen tutkimusalueen

(ERA) toteuttamista. kesto 7 vuotta, 2014-2020, ehdotettu budjetti n. 88 miljardia

euroa (nykyrahassa) ”kolmen pilarin” rakenne: Huipputason tiede (Excellent science) Teollisuuden johtoasema (Industrial Leadership) Yhteiskunnalliset haasteet (Societal Challenges)

Komission ehdotus 30.11.2011

Horisontti 2020 budjettijakauma Milj. € % % / pilariI Huipputason tiede 27818 31,7 100,01. Euroopan tutkimusneuvosto 15008 17,1 54,02. Tulevat ja kehittyvät teknologiat (FET) 3505 4,0 12,63. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie ‐toimet 6503 7,4 23,44. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuur 2802 3,2 10,1II Teollisuuden johtoasema 20280 23,1 100,01. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) 15580 17,8 76,82. Riskirahoituksen saatavuus 4000 4,6 19,73. Innovointi pk‐yrityksissä 700 0,8 3,5III Yhteiskunnalliset haasteet (sis. mahd. 1652 miljoonaa EIT:lle) 35888 40,9 100,01. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi  9077 10,3 25,32. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien (‐kulun) tutkimus ja biotalous 4694 5,3 13,13. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 6537 7,5 18,24. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 7690 8,8 21,45. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka‐aineet 3573 4,1 10,06. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat 4317 4,9 12,0Euroopan innovaatio‐ ja teknologiainstituutti 1542 1,8 100,0Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet 2212 2,5 100,0YHTEENSÄ 87740 100,0 100

Uutta aikaisempiin puiteohjelmiin nähden

Kokoaa nyt (lähes) kaikki EU:n tutkimus- ja innovaatio-rahoitustoimet yhdeksi ohjelmaksi.

Euroopan tieteellisen ja teknologisen osaamisen lisäksi vahvistetaan innovaatiokyvykkyyttä ja luodaan mahdollisuuksia innovatiivisille tuotteille ja palveluille.

Pk-yrityksille tavoitteena 15 % 2. ja 3. pilarin rahoituksesta, ja niiden innovaatiotoimintaa tuetaan kolmivaiheisen erityistoimen avulla:

• 1) feasibility check, • 2) t&k- ja/tai demo- ja/tai markkinapilotti, • 3) rahoitus- ja muut tukitoimet.Riskirahoituksen saatavuuteen on kiinnitetty entistä enemmän

huomiota ja lisätään velka- ja pääomarahoituksen saatavuutta t&k- ja innovaatiovetoisille yrityksille ja hankkeille.

Vähennetään projektien byrokratiaa yksinkertaistamalla sääntöjä ja menettelyjä.

Horisontti 2020 -puiteohjelman rakenne 1/3

Huipputason tiede: EU:n tieteen maailmanjohtajaksi

Euroopan tutkimusneuvosto (European Research Council, ERC); lähinnä perustutkimusta tekevien huippututkijoiden rahoitus

Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (Future and Emerging Technologies, FET)

Marie Curie -toimet (tutkijaliikkuvuus ja tutkijakoulutus)

Tutkimusinfrastruktuurit

Teollisuuden johtoasema: teollisuuden innovointijohtajuus

Mahdollistavat teollisuusteknologiat (Key Enabling Technologies, KET): tieto- ja viestintäteknologia, nanoteknologia, kehittyneet materiaalit, bioteknologia, valmistus- ja prosessointimenetelmät ja avaruusteknologia sekä useiden keskeisten teknologioiden yhdistelemät

Riskirahoituksen saatavuus helpommaksi

Tuki pk-yritysten innovaatiotoiminnalle

Horisontti 2020 -puiteohjelman rakenne 2/3

Horisontti 2020 -puiteohjelman rakenne 3/3

Yhteiskunnalliset haasteet : ratkaisuja eurooppalaisiin ja globaaleihin suuriin haasteisiin:

Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

Elintarviketurvallisuus, kestävä maatalous, merien ja merenkulun tutkimus ja biotalous

Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

Osallisuutta edistävät, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat.

Keskeisimmät viestit kansallisesta keskustelutilaisuudesta 11.1.2012

Perustavoitteiltaan ja rakenteeltaan melko onnistunut Pilareissa siiloutumisen vaara Saadaanko ongelmat yritysosallistumisessa ratkaistua Pystyykö ohjelma toteuttamaan tavoitteensa ja löytämään

ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin Tehokkaat toteuttamisvälineet vielä heikosti kuvattu (mm. EIP ei

juuri näy ehdotuksessa) Arviointikriteerien tulkinta Innovaatioindikaattorit riittämättömiäOrganisoituminen kansallisesti ja SHOKien mahdollisuudet Puuttuvat mekanismit synnyttää kansallinen tahtotila ja tehdä

oikeat valinnat

Tekesin näkemys ehdotuksesta

Tekesin lausunto: DM 900369 Hyvät lähtökohdat, mutta… lisää konkretiaa implementaatioon (ennakointia, kokeilualustoja,

arviointityökaluja, regulaatiota, julkisia hankintoja, koulutusta sekäennen kaikkea pilotointia ja kokeiluhankkeita) laajempi innovaatiokäsitys käyttäjälähtöisyys, loppukäyttäjien ja “ongelmanomistajien” merkitys

innovaatiotoiminnalle EIP:iden saateenvarjorooli selkeämmin esiin, tarjoaa synergia-

mahdollisuuksia poliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan Pk-merkityksen korostaminen on hyvä ja tärkeää, mutta vaatii konkretiaa

(ja pk-spesifeille toimille varattu rahoitusosuus on turhan pieni) näkökulmana Key Enabling Competences eikä Key Enabling

Technologies “excellence”-arviointikriteerin sisällön tulee vaihdella, se ei

aina voi tarkoittaa (vain) tieteellistä erinomaisuutta

Copyright © Tekes 03-2011

Tekesin strategia

Kenelle?Asiakkaat

Mitä?Tarjoama

Miten?Toimintatavat

Sisällöllisetpainopisteet

Mikämuuttuu?

Toimintaympäristön haasteet

Perustehtävä ja arvot

Miksi?Tavoitteet

Kasvua ja hyvinvointia uudistumisestaTekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja

Copyright © Tekes 03-2011

Sisällölliset painopisteetSisällöllisetpainopisteet

Strategisen huippuosaamisenkeskittymien määrittelemät

kehittämissisällöt

Ratkaisukeskeiset palvelut jaaineettomat sisällöt arvonluojina

Liiketoiminta globaaleissaarvoverkoissa

Digitaalisuus palvelujen jatuotannon uudistajana

Luonnonvaratja kestävä

talous

Älykäsrakennettu

elinympäristö

Elin-voimainenihminen

Horisontti2020:een liittyvän kansallisen toimijaverkoston kehittäminen ja uudistaminen

Tausta

Innovaatiounionin, ERAn ja H2020 ohjelman asettamat uudet vaatimukset vaikuttamiselle, aktivoinnille, neuvonnalle ja analysoinnilleH2020:n rakenne ja tavoitteet vahvistavat entisestään eri

kokonaisuuksien (eg. ICT) levittäytymistä eri ohjelmiin ja osioihinOhjelmien hallinnointia tullaan lisääntyvästi siirtämään pois

komissiosta – toimijoiden roolit muuttuvat Lisääntyvät linkit kansallisiin ohjelmiin ja rakennerahastoihinTavoite

Uusi, pohdittu järjestelmä valmis v. 2012 lopussa, jotta valitut henkilöt voivat kouluttautua ja osallistua mm. työohjelmien kommentointiin v. 2013; edellytyksenä että H2020-ohjelmarakenne on silloin pääpiirteittäin tiedossa

Kiitos

Horisontti 2020, tuen määrä

• Nykyisin (7. PO) suuryritysten korvaus-% on vähemmän kuin muiden, ja eri toimista (tutkimus, demonstraatio, hallinto…) saa eri korvausprosentit . Tätä on yksinkertaistettu: pääsääntönä on ”kaikille kaikesta sama korvausprosentti”

• Toiminnasta suoraan aiheutuvat (suorat) kulut korvataan 100%, pääsääntöisesti epäsuorat kulut = flat rate 20% suorista kuluista (komission korvaustaso vastaa käytännössä nykyistä pk-yritysten ja julkisorganisaatioden korvaustasoa)• Lähellä markkinoita olevissa hankkeissa tukiprosentti on 70%

Nyt (7. PO, pk‐yritys tai julkisorganisaatio)

Nyt (7. PO, suuryritys)

H‐2020, pääsäänt.(kaikille)

Suorat kulut 100 100 100

Epäsuorat kulut

60 (60% flat rate) 20 (20% flat rate)

20 (20% flat rate)

Yhteensä 160 120 120

Komission maksuosuus

120 (komission osuus 75 %)

60 (komission osuus  50%)

120 (komission osuus 100%)

Ehdotuksen käsittely

Tutkimusryhmä Brysselissä aloittanut ehdotuksen viikoittaiset käsittelyt Tavoitteena osittainen yleisnäkemys (pl. budjetti ja osallistumista

koskevat säännöt) kilpailukykyneuvostossa 30.-31.5.2012 Päätökset riippuvat EU:n tulevia rahoituskehyksiä (2014 – 2020)

koskevista päätöksistä Euroopan parlamentti on aloittanut ensimmäisen lukemisensa,

joka pyritään saamaan päätökseen loka-marraskuussa 2012; esittelijät ovat: Riera Madurell (S&D) ja varjoesittelijät Ehler (EPP), Johansson (ALDE) ja Ford (ECR) Valtioneuvoston H2020-kirjelmä (DM )annettu tiedoksi

eduskunnalle (täysistunnossa 21.2.), lähetetty suureen valiokuntaan (DM 920646)

from

SCIENCE with SMEs

towards

SMEs with SCIENCE“SMEs in the driver seat”

TARGET SHIFT

from

TECHNOLOGY segmentation

towards

CHALLENGE oriented segmentation“Market driven, bottom-up”

SCOPE SHIFT

from

Specialised programme structures

towards

INTEGRATIVE architecture “Synergies of support measures”

SYSTEM SHIFT

Perustutkimuksen rahoitus Euroopassa -Euroopan tutkimusneuvosto

(European Research Council)

Ilkka HanskiHelsingin yliopisto

ERC

• Perustettiin 2007, osa 7. puiteohjelmaa (2007-13)

• Tehtävä: korkealaatuisen perustutkimuksen rahoitus

• Budjetti € 7.5 miljardia vuosina 2007–13,

15 % FP7 budjetista (€ 50.5 miljardia)

• Esitetty Horizon 2020 budjetti vuosille 2014-20

€ 13.3 miljardia (17 %)

ERC• Tähän mennessä 9 hakukierrosta, noin 27,000

hakemusta, joista rahoitettu yli 2,500

• Valinnan tekevät noin 100 paneelia, jotka koostuvat alojensa johtavista tutkijoista (yli 1000 panelistia)

• Miten suomalainen tutkimus on pärjännyt tässätäysin vapaassa kilpailussa?

Perustutkimus, onko se

tehotonta puuhastelua ja ylellisyyttä

vaiko

välttämätön hyvä, osa inhimillistä toimintaa?

Miksi perustutkimus on tärkeää?

1. Meidän jokapäiväinen elämämme ja ympäristömme ovat läpeensä tieteen ja tekniikan muokkaamia; kansakunta ja ihmiskunta ajautuvat kohti moninaisia kriisejä jollemme perusta toimintaamme tieteelliselle maailmankuvalle, jota perustutkimus jatkuvasti päivittää

Miksi perustutkimus on tärkeää?

2. Korkeatasoinen tieteellinen koulutus onnistuu parhaiten perustutkimuksen yhteydessä; ilman pätevää tutkijakuntaa Suomi ja Eurooppa eivät menesty

Miksi perustutkimus on tärkeää?

3. Vain korkeatasoinen perustutkimus voi houkutella merkittävässä määrin ulkomaisia tutkijoita Suomeen ja siten edistää kansainvälistymistä

Varttuneiden tutkijoiden ERC määräraha 2010

Miksi perustutkimus on tärkeää?

4. Perustutkimus tuottaa uutta tietoa, miltä pohjalta voivat nousta tulevaisuuden innovaatiot

Sen sijaan perustutkimuksen suuntaaminen ”innovaatiotutkimukseksi” murentaa pohjaa Suomen ja Euroopan tutkimusosaamiselta; tutkimustiedon kaupallistaminen ja tuotekehittely ovat ennen muuta yritystoimintaa

Osuus ERC:n tutkimusrahoituksesta,Euroopan tiedemaat 9-13

Scatter Plot

2008 2009 2010 20110123456789

10

vuosi

m1

m2

m3

m4

m5

suomi

tanska

ruotsi

belgia

itävalta

Suomalaisten tutkimusartikkeleiden osuus koko maailman tutkimusartikkeleista

Suomalaisten tutkimusartikkeleiden osuus koko maailman tutkimusartikkeleista

Johtopäätökset

• Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on vaikuttanut myönteisesti tutkimustoiminnan kehittymiseen Euroopassa, panostusta voitaisiin nostaa vielä suuremmaksi

• Perustutkimus kehittyi Suomessa myönteisesti 1990-luvulla, mutta viimeisten 5-10 vuoden aikana on menty alaspäin

• Tarvitaan uutta keskittymistä perustutkimuksen edellytysten parantamiseen jotta suunta saataisiin taas kääntymään

Vauhdittaako eurooppalainen tutkimus ja kehitys Suomen

kasvua?

Petri Peltonen TEM

© TEM / INNO 2008

© TEM / INNO 2011

Horisontti 2020 budjettijakauma Milj. € % % / pilariI Huipputason tiede 27818 31,7 100,0

1. Euroopan tutkimusneuvosto 15008 17,1 54,0

2. Tulevat ja kehittyvät teknologiat (FET) 3505 4,0 12,6

3. Taitoja, koulutusta ja urakehitystä koskevat Marie Curie -toimet 6503 7,4 23,4

4. Euroopan tutkimusinfrastruktuurit (mukaan lukien sähköiset infrastruktuurit) 2802 3,2 10,1

II Teollisuuden johtoasema 20280 23,1 100,0

1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (KET) 15580 17,8 76,8

2. Riskirahoituksen saatavuus 4000 4,6 19,7

3. Innovointi pk-yrityksissä 700 0,8 3,5

III Yhteiskunnalliset haasteet (sis. mahd. 1652 miljoonaa EIT:lle) 35888 40,9 100,0

1. Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi 9077 10,3 25,3

2. Elintarviketurva, kestävä maatalous, merien (-kulun) tutkimus ja biotalous 4694 5,3 13,1

3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia 6537 7,5 18,2

4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne 7690 8,8 21,4

5. Ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet 3573 4,1 10,0

6. Osallistavat, innovatiiviset ja turvalliset yhteiskunnat 4317 4,9 12,0

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti 1542 1,8 100,0

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet 2212 2,5 100,0

YHTEENSÄ 87740 100,0 100

EU 2020 Strategy Smart, Inclusive and Sustainable Growth

DIGITAL AGENDA …”to deliver Digital Single Market based on fast and ultra fast internet and interoperable applications”…

INNOVATION UNION …”refocus R&D and innovation policy on challenges facing our society, such as climate change, energy and resource efficiency, health and demographic change… …Every link should be strengthened in the innovation chain from ’blue sky’ research to commercialisation”…

RESOURCE EFFICIENT EUROPE …”to decouple our economic growth from resource and energy use, reduce CO2 emissions, enhance competitiveness and promote greater energy security”…

INDUSTRIAL POLICY FOR THE GLOBALISATION ERA …”will draw up a framework for modern industrial policy…develop strong, competitive and diversified industrial base in Europe”…

R&D

Tangible investments

Enterprise investments in Finland of value-added * (%)

*) jalostusarvosta

© TEM / INNO 2011

Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN), Linjaraportti 2010

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa

Panosindikaattorit

© TEM / INNO 2011

Lähde: Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN), Linjaraportti 2010

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kansainvälisessä vertailussa

Tuotosindikaattorit

© TEM / INNO 2010

SHOK (6)

OSKE (13)

© TEM / INNO 2010© TEM / INNO 2010

EU FP7 •JTI, ETP, EIT

• Eureka•ERANET, art. 169

(13)(13)

National R&D Programs (Tekes & Academy)

(approx 40)

National R&D Programmes –

Platforms for national, EU and international co-operation

SHOK = National Strategic Centers for

Science, Technology & Innovation

OSKE = Regional Centres of

Expertise Programme

© TEM / INNO 2008

© TEM / INNO 2009

Health and well-being

Energy and environment

ICT industry and services

Strategic Centres for

Science, Technology and Innovation (SHOKs)

Forest Cluster Metal products and mechanical

engineering

Built environment

• Industry steered research plans and agendas

• 20-50 M€ per SHOK p.a., from private and public funding sources

• Basis for stronger international partnerships

• Radical renewal

• Focus & Impact

• Visibility

• Attractiveness

© TEM / INNO 2008

© TEM / INNO 2011

New and growing

firms

Public services

Businesses & clusters

R&D UDI

Innovations

UDI

U

sers

R&D

Kn

ow

-ho

w

(sci

ence

, tec

hnol

ogy)

Demand

UDI = • Using • Doing • Interacting

Three dimensions of innovation promotion

© TEM / INNO 2008

© TEM / INNO 2011

1) Influencing consumer behaviour • CO2-based passenger car tax in 2008 • CO2-based annual passenger car fee in 2010 • CO2- and energy contents based fuel tax in 2011

“Smart regulation” Finland’s green car tax reform

2) Regulation, norms and standard for car manufacturers

© TEM / INNO 2008

© TEM / INNO 2011

Case Kone Oyj

PEOPLE FLOW BUSINESS

SERVICE BUSINESS

MANUFACTURING BUSINESS

” KONE delivers a performance edge to its customers by creating the best user experience with innovative People Flow™ solutions ”

© TEM / INNO 2008

© TEM / INNO 2011

www.operabyyou.com

© TEM / INNO 2008

© TEM / INNO 2011

www.tem.fi

CERN – globaali eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri

Paula Eerola

Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

13.3.2012

CERN

n  Perustettu 1954, eurooppalainen hiukkasfysiikan

tutkimuslaboratorio.

n  Oma henkilökunta 2500, n. 8000 käyttäjää ympäri maailman.

n  Suomalaiset tutkijat mukana CERN:n kokeissa 1960-70-

luvuilta alkaen

n  Suomi CERN:n jäseneksi 1991

n  20 jäsentä, Romania jäsenkandidaatti

n  2010: eurooppalaisesta maailmanlaajuiseksi

laboratorioksi

n  Israel esijäsenyysvaiheessa

n  Tarkkailijastatus: Intia, Japani, Turkki, Venäjä, Yhdysvallat,

Euroopan komissio ja UNESCO

n  ESFRI infrastruktuuri: “It was at CERN that the idea of RIs first dawned on the research community”

13.3.2012 P. Eerola 2

CERN ja tiede

13.3.2012 P. Eerola 3

n Fysiikan tutkimuksen painopiste: Large Hadron Collider LHC

n Maailman suurin kiihdytin, toiminnassa vuodesta 2010

n Higgsin hiukkanen – miksi aine on painavaa?

n Supersymmetria – ratkaisu pimeään aineeseen?

n Eksoottiset uudet hiukkaset – uudet teoriat?

n Tarkkuusmittaukset – epäsuora tapa tutkia fysiikkaa vieläkin

korkeammilla energioilla

P. Eerola 4 13.3.2012

CERN ja tiede

Tulokset Higgsin hiukkasesta joulukuussa 2011

Jonkinlainen kohouma 125 GeV:n kohdalla. Tarvitaan lisää dataa: 2012 datan määrän arvioidaan nelinkertaistuvan.!

13.3.2012 P. Eerola 5

Vähän neutriinoista

n CERNin neutriinosuihku Gran Sasso-laboratorion OPERA-kokeeseen n Odottamaton tulos: neutriinot saapuivat Italiaan 60 ns valoa nopeammin? n Tulos kaipaa lisäselvityksiä. Joitakin virhelähteitä löydetty.

20.11.2011 P. Eerola 6

13.3.2012 P. Eerola 7

Suomalaiset CERN:ssä

Suomalaiset CERN:ssä

n  LHC-kokeet CMS, ALICE, TOTEM – hiukkasfysiikka

n CLOUD – ilmastotutkimus

n  ISOLDE – ydinfysiikka

n CLIC/CTF3 – tulevaisuuden kiihdytinsuunnittelu

n W-LCG – hajautettu laskenta

13.3.2012 8 P. Eerola

Tutkimus: CMS-koe

n Uusia fysiikan tuloksia: Higgsin

hiukkasen metsästys,

alkeishiukkasten ominaisuudet ja

vuorovaikutukset

n Eturintaman perustutkimusta

n CMS 2010-2011: yli 100

tieteellistä julkaisua

n Detektori- ja kiihdytinkehitys:

seuraavan sukupolven kokeet

n Datankäsittely

13.3.2012 P. Eerola 9

CLOUD-koe: ilmastotutkimusta hiukkasfysiikan menetelmillä

n Onko kosmisilla säteillä

vaikutusta pilvien

muodostumiseen?

13.3.2012 P. Eerola 10

CERN ja teknologia

13.3.2012 P. Eerola 11

CERN ja teknologia

n  CERN toimii kehitys- ja testausalustana

uusille teknologioille

n  Säteilynkestävät sensorit ja

elektroniikka, ultrakevyet materiaalit,

suprajohteet,… à sovelluksia

lääketieteessä, avaruustutkimuksessa,

ydintekniikassa,…

n World-wide-web, maailmanlaajuisen

hajautetun laskennan kehittäminen

n  Big Science Activation Team (TEKES):

suomalaisten yritysten yhteydet

CERN:iin

n  Suomen teollisuuspalaute CERN:stä

parhaita CERN:n jäsenmaiden joukossa

13.3.2012 P. Eerola 12

� � � � � � � � � � � � � � � � �

13.3.2012 P. Eerola 13

CERN ja tutkimusstrategia

13.3.2012 P. Eerola 14

CERN ja tutkimusstrategia

n CERN ESFRI-infrastruktuuri

n Koordinoi Euroopan hiukkasfysiikan

strategiasuunnittelua: “The European

Strategy for Particle Physics” 2006 (ESFRI:n

2006 tiekartta viittaa tähän hiukkasfysiikan

osalta)

n Strategian päivitys 2012-2013

n Partneri EIROforum:ssa (CERN, EFDA-JET,

EMBL, ESA, ESO, ESRF, Eur. XFEL, ILL)

n Yhteistyö: esim. tiedeyhteisöjen yhteinen pilvilaskentastrategia (cloud computing) – HELIX NEBULA Science Cloud

13.3.2012 P. Eerola 15

CERN ja koulutus

13.3.2012 P. Eerola 16

CERN ja koulutus

n Koululaisvierailut – n. 15 lukioryhmävierailua vuodessa n Opettajakurssit n Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelu

13.3.2012 P. Eerola 17

Korkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelupaikat CERN:ssä 2012 n  Hiukkasfysiikka:

n  Higgs physics at the LHC n  Experimental particle physics - jets in CMS n  Experimental particle physics at LHC: track-based alignment of CMS silicon tracker n  Physics Analysis with TOTEM at the LHC n  High energy physics TOTEM n  Experimental Particle Physics in ALICE

n Materiaalifysiikka - detektorikehitys: n  Silicon detector development n  R & D of Gas Detectors

n  Ydinfysiikka: n  Research and development for instrumentation in nuclear physics

n Mekaniikka: n  Engineering design of the RF structures for CLIC n  Engineering (Mechanical, Aeronautical, Energy, HVAC)

n  Tietotekniikka: n  Cloud benchmarking n  Virtual scheduling, Computer science n  Computer Science n  Data analysis and visualisation for Green IT n  IT Security - Identity Management

n  Teknologian siirto: n  Big Science Activation Team, Finland

13.3.2012 P. Eerola 18

Yhteenveto

CERN on

n tiedettä,

n teknologiaa,

n koulutusta,

n aktiivinen tutkimusstrateginen toimija.

13.3.2012 P. Eerola 19

KIITOS MIELENKIINNOSTA!

20 13.3.2012 P. Eerola

ETH Zurich – Eurooppalainen yliopisto kansainvälisessä mittakaavassa

Eidgenössiche Technishe Hochschule Zurich (ETHZ)Liittovaltion Tekninen KorkeakouluAri Helenius, Professor of Biochemistry

Sveitsi (2010)

Asukasluku: 7 870 000

Pinta-ala: 41 285 km2

Liittovaltio: 26 kantonia

BKT: $ 321 000 million

BKT per capita: $ 45 000

2ETH Zürich, 2012

Suomi: BKT per capita $ 35 400

Innovaatiotehokkuus: Sveitsi Euroopan kärjessä

Source: Innovation Union Scoreboard 2010

3ETH Zürich, 2012

Vertaus: Taloudellinen vs. tietellinen tasokkuus

Source: Nature. Vol 430. 15 July 2004Wealth intensity

(GDP per person)

4ETH Zürich, 2012

R&D BKTsta:3.0% SVEITSI3.9% SUOMI

5

Source: Swiss Federal Statistical Office 2011

5ETH Zürich, 2012

Ikäluokasta vain 17% yliopistoonMutta ammattikoulutus on tehokasta

12 yliopistoa

ETH Zurich: Innovatiomoottorina vuodesta 1855

Entistä Polia vastaava tekninen yliopisto; opetus- ja tutkimuslaitos

Sveitsin teollistumisen avain

Luonnontieteellisen perustutkimuksen lippulaiva

Globaalisen vaikuttavuuden taustavoimana

Mannereuroopan paras yliopisto (Kansainvälinen ‘ranking’ 15-23)

6ETH Zürich, 2012

Kolme tukipylvästä

OpetusTutkimusTeknologian

siirto

7ETH Zürich, 2012

8

Avainlukuja (2011)% International

Students (headcount) 17 187 36%

Undergraduate (Bachelor) 7 920 20%Graduate 8 906– Master 4 528 36%– Master of Advanced Studies/MBA 823 29%– Doctorate 3 699 65%Exchange/Visiting Students 362

Professors (full-time equivalents) 428 70%of which assistant professors 64

Research Staff (incl. doctoral students) (FTEs) 4 644 65%

Administrative and Infrastructure staff 2 429 24%

ETH Zürich, 2012 8

Total budget 1 208 MEuroAalto: 400 MEuro HY 630 MEuro

Rahoituslähteet

Mill

ion

CH

F 17%

83%

20%

80%

9ETH Zürich, 2012

EU

Opetus on vaativaa

23 Bachelor, 40 Master programmes

No entrance exams

Selective exam after the first year Basic science oriented Early exposure to research Contact-intensive teaching (~30 h/week) Curricula: Compact and structured Teacher-student ratio high

39 students per professor 2 students per member of scientific staff (HY =9)

10ETH Zürich, 2012

Tutkimus korkealla tasolla 21 Nobel Laureates… for example:

Kurt WüthrichChemistry, 2002

Richard ErnstChemistry, 1991

Vladimir PrelogChemistry, 1975

Wolfgang PauliPhysics 1945

Leopold RuzickaChemistry, 1939

11ETH Zürich, 2012

Tutkimuksen taustaperiaatteita Tutkijoilta edellytetään

uraauurtavaa tutkimusta Heillä on vapaus hakea epä-

sovinnaisia lähestymistapoja Nousevia aloja tuetaan Kaikki ovat mukana opettamassa Rekrytointi on aktiivista ja täysin

kansainvälistä (etsitään parasta) Evaluaatio 5 vuoden välein Hyvä tutkimusrahoitus on taattu Palkat ovat hyvät Infrastruktuuri on erinomainen

12ETH Zürich, 2012

ETH Zürich, 2012 13

Uusi professori on pitkän tähtäyksen investiointi

•Kokonaisinvestointi noin $60M

•Jakaantuu 24 vuodelle

•Start-up rahoitus $3M

•Palkka: noin 14-16 000 Euro/kk (2x Suomen palk.)

•Palkat myös seitsämälle tutkimusryhmän jäsenelle

Rekrytointi on todella kansainvälistä

14

2008–2010nimitetyt professorit

ETH Zürich, 2012

Teknologian siirto toimii

Esimerkkinä Spin-off yhtiöt:

15

Examples

ETH Zürich, 2012

ETH Zurich Spin-offs, by year of establishment

• 237 Spin-offs since 1996

• ~90% survival after 5 year

• 1500 jobs created since 1998

16

Menestyksen salaisuus

Tutkijat/Opettajat Etevyyden perinne Kansainvälisyys Rahoitus Lahjakkaat, motivoidut opiskelijat

ETH Zürich, 2012 16

17

Rekrytointi menestyksen avaimena Tasapaino perustutkimuksen ja sovelletun välillä Laadukas infrastruktuuri (teknologia, laitteisto,

informatiikka…) Mahdollistamisen ja luottamuksen kulttuuri Vahva ankkuroituminen kansainväliseen

tieteeseen Toimiva teknologian siirto

ETH Zürich, 2012 17

Opittavaa

18

Avoimempi opiskelijoiden kanavointuminen korkeakouluihin

Yliopistojenvälinen tutkimusyhteistyöEsim: Yhteiset teknologiaplatformit (Biocenter Finland)

ETH Zürich, 2012 18

Onko opittavaa Suomesta?

KIITOS

Doctoral studies

3 521 doctoral students (total)

957 new entrants International: 63% Women: 32%

55%

37%

63%

45%

20ETH Zürich, 2012

Organisaatio

Executive Board

16 Departments

Engineering Sciences

Architecture and Building Sciences

Natural Sciencesand Mathematics

System-oriented Natural Sciences

Management andSocial Sciences

Mechanical and Process Engineering

Information Technology and Electrical Engineering

Biosystems Scienceand Engineering

Computer Science

Materials Science

Architecture

Civil, Environmental and Geomatic Sciences

Mathematics

Physics

Chemistry and Applied Biosciences

Biology

Earth Sciences

Environmental Systems Sciences

Health Science and Technology

Management, Technology and Economics

Humanities, Social and Political Sciences

Un

iversity Assem

bly

Om

bu

dsm

en

21ETH Zürich, 2012

Miten tilastolain uudistus parantaa tutkimuksen edellytyksiä? 

Roope Uusitalo

ProfessoriHECER, Helsingin yliopisto

Uudistuksen keskeiset tavoitteet

• Yhdenmukaistaa kansallinen tilastointia koskeva lainsäädäntöuuden Euroopan tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU:n tilastoasetus) kanssa. 

• Edistää tilastotarkoituksia varten kerättyjen tietojen nykyistälaajempaa hyväksikäyttöä erityisesti tieteellisessätutkimuksessa 

Taustaa• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan tilastoista (EY N:o 223/2009) 

EU:n tilastoasetus • ”Suomi 2020 – Tuumasta toimeen” (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 

11/2010) • Valtiovarainministeriön asettaman tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista 

valmistelevan työryhmän loppuraportti (1.3.2010) • ”Tutkimuksen tietoaineistot ‐ Olennaisen käsikirja päättäjille” (Tutkimuksen 

tietoaineistot‐selvityshankkeen raportti 2011) • ”Tieto käyttöön ‐ Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen 

hyödyntämiseksi” (Opetus‐ ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:4) • ”Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011‐2020” (Arjen 

tietoyhteiskunnan neuvottelukunta) • Valtioneuvosto periaatepäätöksen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen 

saatavuuden parantamiseksi ja uudelleenkäytön edistämiseksi (maaliskuu 2011). • Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukset julkisin varoin tuotettujen 

tietojen uudelleenkäytöstä. 

Mitä vikaa nykylaissa?

• Ruotsalaistutkijoiden mukaan Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma vaikutti tuolloin kriittisessä sikiövaiheessa olleiden lasten koulumenestykseen 15 vuotta myöhemmin (Almond, Edlund & Palme, 2009 )

• Tutkimuksen tekemiseen tarvittiin tiedot syntymäpaikasta, syntymäajasta ja myöhemmästä koulumenestyksestä koko populaatiolta

• Tutkimus ei olisi onnistunut Suomessa, koska nykyinen Tilastolaki kieltää tietoaineistojen luovuttamisen tieteelliseen tutkimukseen silloin kun tilastoyksiköt voivat olla aineistosta välillisestikin tunnistettavissa

Mitä vikaa nykylaissa(2)

• Suomalaisten julkisin varoin kerättyjen tilastojen yksilötason perusaineistot (esim. Työvoimatutkimus ja Tulonjakotilasto) eivät ole julkisesti saatavilla

– Aineistojen käyttö vaatii käyttöluvan ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia 

• Esim 1: Opiskelijat käyttävät harjoitustöissään amerikkalaisia julkisesti saatavissa olevia aineistoja

• Esim 2: Suomalaiset kansanedustajat eivät voi tilastoista laskea, moniko 2‐vuotias saa kotihoidontukea

Mikä muuttuu tutkijan kannalta?

• Tilastoviranomaisille (lähinnä Tilastokeskukselle) oikeus luovuttaa tieteelliseen tutkimukseen tietoja, vaikka niistä voisi välillisesti tunnistaa otokseen kuuluvia henkilöitä tai yrityksiä(esim. tiedot henkilön ammatista ja asuinpaikasta)

• Tilastoviranomaiset voivat luovuttaa julkiseen käyttöön tiedostoja (ns. public use files), joista on poistettu kaikki suoran ja välillisen tunnistamisen mahdollistavat tiedot  

Lakiuudistushankkeen tilanne

• VM:n asettama Tilastolain uudistamistyöryhmä jätti mietintönsä valtiovarainministerölle 31.12. 2011

• Seuraavaksi työryhmän esitys lähdössä lausuntokierrokselle

• Tavoitteena tuoda Tilastolain uudistusehdotus eduskuntaan syysistuntokauden alussa

Lisätietoja

• Työryhmän ehdotus:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/04_hallinnon_kehittaminen/20120222Tilast/name.jsp

• Työryhmän pj Ilkka Turisen esitelmä:

http://retki.stakes.fi/NR/rdonlyres/227116A6‐5F37‐4D29‐80E0‐7F5037A0C348/0/Turunen_121211.pdf