04 24 03 | 2014JOULUKUU | CRAMO FINLAND OY:N

SIDOSRYHMÄLEHTI

MODERNIA TOIMISTOTILAA❯ OP-Pohjola rakentaa Vallilaan

TERVEISIÄ TYÖMAALTA❯ Skanska viihtyy mainiosti

SARI RAUTIALAON ENSIMMÄISENÄ

PAIKALLA

PALVELUESITTELYSääsuojaus turvaa

työt joka kelillä

TYÖHYVINVOINTITyökierto kerää kiitosta

TEEMAJUTTUIrti sairaskierteestä

siirtokelpoisten tilojen avulla

pääkirjoitus

Kohti mainioita työpäiviäTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland

PÄÄTOIMITTAJATatu Hauhio

TOIMITUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

TOIMITUSSIHTEERIOS/G Viestintä, Mari Kuusinen

TAITTOOS/G Viestintä, Elina Malmi

KANNEN KUVARiikka Hurri

PAINOKirjapaino Öhrling

PAPERIGalerie Art Silk

PAINOSMÄÄRÄ12 000 kpl

JAKELUMUUTOKSETinfo.fi@cramo.com

TUOTTEET JA PALVELUTCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

T ässä lehdessä on juttu Suomen ensimmäi-sestä naisesta, joka läpäisi pelastajatutkin-

non ja aloitti työt palomiehenä parikymmentä vuotta sitten. Moni piti Sari Rautialan haavetta unelma-ammatista aluksi naurettavana, mutta hän ei välittänyt epäilijöistä. Jonkun oli avatta-va peli ja hän päätti olla ensimmäinen. Paikka aukesi ensiyrittämällä ja skeptikot saivat niel-lä mutinansa.

HALUAMME CRAMOLLA ottaa mallia Sarin rohkeudesta. Siksi myös tavoitteemme on yh-tä ainutlaatuinen - haluamme olla koko vuok-rausalan esikuvia. Sitoudumme nostamaan ko-ko rakennuskonevuokrausalan palvelutasoa ja tarjoamme asiakkaillemme vain mainioita työ-päiviä työmaalla. Mutta mitä voimme oppia pa-lolaitokselta päivittäisessä työssämme?

ENSIMMÄINEN OPPITUNTI on kaluston kun-nossa pitäminen. Palokunnan sammutusväli-neistön on oltava aina kunnossa, sillä yhtäkään tulipaloa ei sammuteta rikkinäisellä letkulla tai piiputtavalla paloautolla. Huolellisuus on-kin myös meidän alamme ydin. Lupaamme, et-tä kalustomme on aina kunnossa. Asiakkaam-me voi luottaa siihen, että kun hän tilaa meiltä koneen, se on priimaa tavaraa. Rakennusurak-ka ei koskaan kaadu siihen, että meidän toimit-tamamme kalusto ei olisi terässä.

TOINEN OPETUS koskee ajoissa olemisen tär-keyttä. Palolaitoksella keikalle lähdetään mi-nuutissa. Eräs asiakas totesi taannoin, että yh-teinen projektimme sujui vallan mainiosti. Hän kun ei koko aikana huomannut, että yhtäkään

cramolaista oli edes työmaalla ollut. Asiakas ei suinkaan manannut vähäisen henkilökunnan määrää, vaan kiitteli sitä, miten huomaamatto-masti ja hyvin työt sujuivat − ja aivan aikataulus-sa. Paniikkitilanteita ei päässyt syntymään, kos-ka ennakoimme vaaranpaikat ja varauduimme ongelmiin. Myöhästelyä ei sallita meillä jatkos-sakaan, sillä lupaamme olla aina ajoissa.

KOLMAS JA VIIMEINEN opetus on se, että kor-vat on pidettävä aina auki. Kun hälytyskeskuk-sen kaiuttimista kajahtaa kuulutus, jokainen palomies kuuntelee, mistä on kyse ja ampaisee matkaan. Me esittelemme tässä lehdessä asia-kasneuvojamme, jotka kuuntelevat asiakasta aina. Otamme kaiken palautteen käsittelyyn ja kehitämme toimintaamme. Yksikään palaute tai pyyntö ei ole meille turha, sillä niiden avul-la pystymme palvelemaan asiakkaitamme en-tistä paremmin.

PALOLAITOKSELTA VOI siis oppia alallamme paljonkin. Aloitetaan näillä eväillä yhteinen mat-kamme kohti mainioita työpäiviä.

Hyvää joulua ja mainiota uutta vuotta toivottaen,

23 |

2014

32

14”Työkierto kehittää

ammattitaitoa.

YARA RATKAISI REMONTTIHÄDÄN

CRAMO MUKANA KAURISMÄEN ELOKUVASSA

SUOMI VAHVANA CHL:SSÄ

MISTÄ SYNTYY MAINIO PÄIVÄ?

VEETI PARANI SIIRTOKELPOISISSA TILOISSA

31

18

06

10

24

CRAMO AVAA LUKUNSA 12

09

TYÖKIERTO TUO UUTTA VIRTAA 14

CRAMO JULISTAA KUVAKILPAILUN 3528

2617 23 PULMA&RATKAISU❯ Kaveri vai Reilu Hinta?

TURVALLISUUSTEKO❯ TR mittaa työturvallisuuden

PELIT&VEHKEET❯ Maanrakennuksesta on moneksi.

1233 |

2014

Nousussa

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: SCANCLIMBER

Ensi keväänä Teollisuuskadulla Helsingin modernissa toimisto­korttelissa työskentelee noin 3 000 finanssialan ammattilaista.

”Parhaillaan pystytämme lasikattoa.

OP-Pohjola rakentaa Vallilaan

OP -Pohjolan Vallilan korttelin rakennusprojektin tuloksena Helsinkiin valmistuvat ensi keväänä

joustavat ja yhtenäiset toimistotilat, jotka ilmentävät tule-vaisuuden tapaa tehdä työtä finanssialalla.

Rakennuttajakonsulttina isossa hankkeessa on Haah-tela-yhtiöt. Vastaava mestari Veijo Koskinen Haahtelas-ta kertoo, että korttelin rakennus alkoi purkutöillä vuonna 2013. OP-Pohjola rakennuttaa Vallilaan uutta runsaat 60 000 neliömetriä ja kaikkiaan kortteli on kokonaisuudes-saan 132 000 neliömetrin kokoinen.

– Nyt olemme saaneet toimistokorttelin rungon val-miiksi ja parhaillaan pystytämme lasikattoa sekä vesikat-toa. Vielä ovat jäljellä osan rakennuksista sisärakennus- ja julkisivutyöt. Kortteli valmistuu aikataulussa, hän kertoo.

OP-Pohjola kertoo rakentavansa Vallilaan finanssialan tulevaisuuden työpaikkaa. Korttelin kokonaisuuden on suunnitellut Arkkitehtitoimisto JKMM.

– Korttelista tulee arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja se viestii OP-Pohjolan identiteettiä ja arvoja: ihmislähei-

syyttä, vastuullisuutta ja yhdessä menestymistä. Hankkeen työl-listävä vaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta, joista noin puolet syntyy työmaalla ja toinen puoli suunnittelussa ja tavarantoimi-tuksissa, sanoo kiinteistöjohtaja Auni Palo OP-Pohjolasta.

Aluemyyntipäällikkö Jarkko Lähdeniemi Cramol-ta sanoo, että Cramo on suunnitellut ja toteut-tanut muun muassa rakennushankkeen säh-köistyksen, lämmityksen, kuivauksen, rakennushissit, sekä putoamissuoja-uksen. Julkisivutyöt tehdään pää-osin Cramon toimittamilta mastolavoilta. ■

43 |

2014

Vallilan julkisivutöissä hyödynnettiin Scanclim-berin portaattomasti lii-kuteltavia lavoja, kuten yhdeksän asteen kulmaan asennettua mastolavaa.

52 |

2014

Nousussa

Tehokasta TOIMISTOTILAACramo Adapteo toimitti Yaran Uudenkaupungin tehtaalle tuliterät toimistotilat. Siirtokelpoiset tilat toivat avun remontin alla.TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MIKAEL SOININEN

Tilat ovat olleet käytössä vasta vä-hän aikaa, mutta ensivaikutelman mukaan ne toimi-vat hyvin, kertoo tehtaanjohtaja Jyri Rantanen.

C ramo toimitti Yaran Uudenkaupungin teh-taalle tänä syksynä kaksi C40-moduu-

leista koottua toimistorakennusta. – Tarvitsemme toimivat väistötilat samalla

kun suunnittelemme konttorirakennuksemme remonttia. Meillä ei ollut ennakkoluuloja siir-tokelpoisia tiloja kohtaan, kertoo tehtaanjoh-taja Jyri Rantanen.

Toisen rakennuksen koko on 600 neliö-metriä ja toisen 300 neliömetriä. Isompi, kaksikerroksinen, rakennus on pääkonttorin henkilökunnan käytössä. Pienempi raken-nus on tehtaan kunnossapitoväen konttoriti-lana. Uusissa toimistotiloissa ahkeroi päivit-täin 36 henkilöä.

Isomman toimiston Yara on vuokrannut 30 kuukaudeksi ja pienemmän 42 kuukaudek-si. Tarvittaessa vuokra-aikaa voidaan jatkaa.

– MUUTTO VÄISTÖTILOIHIN oli odotettu muutos, joten olemme tyytyväisiä. Tilat ovat toimineet hyvin, sillä ne oli alun perinkin suunniteltu meidän tarpeisiimme, Rantanen sanoo.

Tilat koostuvat toimisto-, tauko-, neuvot-telu- ja sosiaalitiloista. Uusissa rakennuksis-sa on tasokas ilmanvaihtojärjestelmä jääh-dytyksineen.

Yaran Uudenkaupungin tehtaiden päätuot-teita ovat lannoitteet ja typpihappo. Lannoit-teita tuotetaan noin miljoona tonnia vuodessa sekä kotimaan että viennin tarpeisiin. Typpi-happoa tuotetaan noin puoli miljoonaa tonnia vuodessa lannoitetuotantoon ja teollisuuteen. Tehtailla työskentelee noin 230 henkilöä. ■

63 |

2014

Cramo Adapteon vuokrattavat tilat ovat kus-tannustehokas ratkaisu muun muassa sil-loin, kun henkilöstömäärä vaihtelee.

73 |

2014

KOONNUT MARI KUUSINEN JA MATLEENA MERTA | KUVAT: CRAMO JA DREAMSTIMEUUTISET

FC Kemi Edustuksen huoltaja Kyösti Kähkönen voitti sekä ylei-söäänestyksessä että tuomariäänillä Vuoden 2014 jalkapallo-

huoltaja -tittelin. Hänet palkittiin EM-karsintaottelussa Suomi-Kreikka lokakuussa Helsingin Olympiastadionilla. Kähkönen sai palkinnok-si matkan Budapestiin EM-karsintaotteluun sekä joukkueelleen va-rustelahjakortin. Cramo ja Suomen Palloliitto jakoivat palkinnon tois-ta kertaa.

– Vuoden jalkapallohuoltaja -äänestyksen suosio lämmittää miel-tä. Vaikka valitsemmekin vain yhden voittajan, toivomme, että seurat muistavat palkita ja kiittää omia huoltajiaan, kertoo Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja ja tuomariston jäsen Tatu Hauhio.

– Mukana kilpailussa oli tänä vuonna monia loistavia ehdokkaita. Kyösti Kähkönen edustaa hienolla tavalla jo vuosia jatkunutta vapaa-ehtoistoiminnan perinnettä jalkapallon parissa, toteaa Suomen Pallo-liiton yhteyspäällikkö Elina Ojala.

Kähkönen piti voittoa kunnianosoituksena koko pohjoisen Suomen jalkapallokulttuurille. Lajia voi hyvin harrastaa myös pääkaupunkiseu-dun ulkopuolella.

– Toivon, että voitto kannustaa myös tulevia käsiä tarttumaan huol-tajan töihin, hän totesi. ■

Vuoden jalkapallohuoltaja Kyösti Kähkönen sai palkintonsa Suomi-Kreikka-ottelussa.

Kyösti Kähkönen on Vuoden 2014 jalkapallohuoltaja

SOS-LAPSIKYLILLE iso lahjoitus

C ramo on sitoutunut tukemaan lasten hyvinvointia yhteistyössä SOS-lapsikylien kanssa. Jakamalla Cramo Finlandin -sivuilla ol-

leen viestin ystävilleen Facebookissa viime marraskuussa, Cramo lu-pasi lahjoittaa jokaisesta jaosta 50 senttiä Afrikan ebola-epidemian ta-kia orvoiksi jääneille lapsille.

Päivitystä jaettiin Cramo-maiden sivuilla yhteensä noin 20 000 kertaa, joka tarkoittaa 10 500 euron lahjoitusta.

– Lämmin kiitos kaikille, jotka olivat mukana tukemassa SOS-lap-sikylien ebolan vastaista taistelua! sanoo Cramo Finlandin Communi-cation Specialist Maiju Nupponen. ■

Timanttikalusto vuokralle Alppilassa

C ramon Alppilan toimipiste Helsingissä muutti lokakuussa uusiin tiloihin Teollisuuskadun puolelle. Uudistuneen toimipisteen vuok-

rakonevalikoima täydentyi samalla Husqvarnan timanttiporaus ja -sa-haus kalustolla. Vuokrattavana on muun muassa huipputehokkaita PRIME-suurtaajuuslaikkaleikkureita, asfalttisahoja sekä timanttipo-rauskalustoa eri tarpeisiin.

Tuotepäällikkö Marko Ohtonen Cramolta kertoo, että yhteistyö-hön Husqvarnan kanssa päädyttiin, koska sen rakennuspuolen timant-tikalusto on selkeästi markkinoiden parasta.

– Kalustovalikoima on paitsi monipuolista myös innovatiivista. Husqvarna myös hyödyntää tuotekehityksessään uusinta teknologi-aa, hän perustelee.

– Timanttikoneiden vuokraustoiminta on ollut pääkaupunkiseu-dulla hajanaista ja yksittäisten koneiden varassa. Kaiken tarvittavan timanttikaluston saa nyt yhdestä paikasta. Cramon Alppilan toimipai-kassa on kattava valikoima, keskeinen sijainti ja osaava henkilökunta. Toimipiste palvelee ammattilaisia sekä isoissa että pienissä timantti-konetarpeissa, kiittelee Husqvarnan Construction Products -osaston markkinointipäällikkö Aki Suominen.

Ohtonen kertoo, että kalustoa on saatu jo hyvin vuokralle, joten ti-manttikalustolle on selkeästi ollut kysyntää.

Alppilan toimipisteen muutto toi toimipisteelle isommat ja toimi-vammat tilat, ja samalla kalustovalikoimaa laajennettiin entisestään. Alppilan avajaispäivää vietettiin asiakkaiden kanssa lämmittävän keit-tolounaan äärellä lokakuun lopussa. Lounaan ohella oli mahdollista ihailla Husqvarnan ja muiden yhteistyökumppaneiden työnäytöksiä se-kä testata koneita. Osallistujat saivat yllätyspalkintoja. ■

Alppilan toimipisteen avajaisissa ihailtiin yhteistyökumppaneiden työnäytöksiä.

83 |

2014

E lämältä kaiken sain kertoo Tiinasta ja Tomista, jotka muuttavat pieneen ran­nikkokaupunkiin hoitamaan Tiinan iä­

kästä isää. Pariskunnan mukana muuttaa myös Tomin teini­ikäinen tytär, eikä Tiinan vanhan omakotitalon remonttikaan suju täy­sin ongelmitta.

Elokuvaa tähdittävät muun muassa Ar-mi Toivanen, Peter Franzén ja Vesa-Matti Loiri. Kaurismäen mukaan Elämältä kaiken sain on tyylilajiltaan draamakomedia, sillä komedian kautta arkojen aiheiden käsittely on helpompaa.

ELOKUVAN KESKIÖSSÄ on isän ja tyttären välinen suhde.

– Olen tehnyt urani aikana useita eloku­via isä­poika­suhteesta, joten nyt oli aika tart­tua isä­tytär­suhteeseen. Itselläni on yksi poi­ka ja kolme tytärtä, joten kokemusta on ehti­nyt kertyä. Ehkä sen ansiosta uskalsin tarttua vakavaan aiheeseen. Lisäksi elokuvassa käsi­tellään avoparin ja teini­ikäisten välisiä suh­teita sekä omaishoitoa, ohjaaja kertoo.

Elokuvan nimi tulee Pepe Willbergin sa­man nimisestä laulusta. Kaurismäki nimesi elokuvansa kappaleen mukaan, sillä se kuva­si hyvin leffan sisältöä.

Cramo mukana uutuuselokuvassaMika Kaurismäen uusi elokuva Elämältä kaiken sain saa ensi­iltansa vuonna 2015. Viime kesänä kuvatussa elokuvassa päähenkilöt remontoivat omakotitaloa Cramon laitteistolla.

– Elokuva on täynnä iloa ja surua, sekä kaikkea siltä väliltä. Niin kuin elämäkin.

Kaurismäen mukaan kuvaukset sujuivat hyvin.

– Tuotanto oli unohtumaton kokemus. Meillä oli niin mukavaa, että nimitin kuva­uksia piknikiksi. Varmasti myös upeat Turun

– Yhteistyö Cramon kanssa sujui luontevasti, kiittelee Kaurismäki.

ja Naantalin maisemat sekä lempeä kesäsää vaikuttivat asiaan, hän sanoo.

CRAMON TURUN toimipisteen esimiehen Jukka Tuomisen mukaan elokuvantekijät lähestyivät Cramoa, koska he halusivat elo­kuvaan konevuokraamon, jonka tiloissa he pystyisivät kuvaamaan. Yksi elokuvan koh­tauksista onkin kuvattu kokonaan Cramon toimipisteellä.

– Elokuvaa kuvattiin meillä yhden päivän ajan. Kuvauksissa oli oikein mukavaa, sain nauttia hieman erilaisesta työpäivästä. Oli myös hienoa päästä näkemään, miten elo­kuvia oikeasti tehdään, Tuominen myhäilee.

Tuomisella oli jopa pieni rooli elokuvassa, tosin mies ei ole varma, selvisikö hänen osuu­tensa leikkauspöydän ohitse.

– Ajan elokuvassa trukkia taustalla, hän nauraa.

Tuomisen mukaan Cramon laitteistoa on käytetty elokuvien kuvauksissa ennenkin, mutta ei näin laajassa mittakaavassa. Kau­rismäki kehuu yhteistyötä Cramon kanssa.

– Saimme elokuvaa varten tarvittavaa laitteistoa ja yhteistyö sujui luontevasti. Cra­mon henkilökunta oli ystävällistä ja palvelu erinomaista, hän kiittelee. ■

Yksi elokuvan kohtauksista on kuvattu kokonaan Cramon toimipisteellä.

93 |

2014

UUTISET

C ramo vahvisti asemaansa Lounais-Ruot-sissa ostamalla BMS Uthyrning i Kalmar

AB:n koko osakekannan. BMS on yksi alueen suurimmista kone- ja laitevuokrausyrityksis-tä, ja sillä on vahva asema erityisesti nostin-kalustomarkkinoilla. Kaupan myötä Cramos-ta tulee alueen paikallinen markkinajohtaja. BMS:n liikevaihto vuonna 2013 oli 10,5 miljoo-naa Ruotsin kruunua, ja yrityksellä on seitse-män työntekijää.

– Kaupan jälkeen muutimme Cramon pai-kalliset toiminnot samoihin tiloihin BMS:n

Cramo kasvaa Ruotsissakanssa. Näin kasvatamme resurssejamme ja parannamme asiakaspalveluamme, toi-mintojen operatiivisesta integroinnista vas-taava Cramo Ruotsin aluejohtaja Jonas Ohl-son sanoo.

BMS:n toimitusjohtaja ja omistaja Per Eriksson on sopinut jäävänsä yrityksen pal-velukseen kahden vuoden ajaksi ja ottavan-sa aktiivisen roolin yritysten integroinnissa.

– Minulle ja BMS:lle tämä on hyvä tilai-suus kehittää yritystä houkuttelevaksi ja vah-vaksi kumppaniksi alueen urakoitsijoille ja ra-

kennuttajille, hän sanoo.Cramo Ruotsin toimitusjohtaja Erik

Bengtssonin mukaan yrityskaupan suurin etu on, että Cramo voi sen ansiosta paran-taa alueen asiakkaille tarjoamansa palve-lun tasoa.

– BMS:llä on vahva asema tietyissä asia-kassegmenteissä, joissa emme ole toistaisek-si olleet niin menestyksekkäitä. Meillä on ti-laisuus oppia toisiltamme, mistä puolestaan on hyötyä asiakkaillemme, hän summaa. ■

C hampions Hockey Leaguen eli CHL:n pelejä on käyty kiihkeästi kuluneen syk-

syn ja alkaneen talven aikana. Liiga kokoaa yhteen läntisen Euroopan

menestyneimmät jääkiekkojoukkueet. Sar-jan ensimmäistä mestaruutta tavoitteli kaik-kiaan 44 seurajoukkuetta 11 eri maasta. Suomesta liigaan osallistuivat perustajajä-seninä HIFK, JYP, Kalpa, Tappara, Kärpät, TPS sekä mukaan kutsutut Lukko ja Saipa.

Runkosarjaa pelattiin elokuusta loka-kuuhun ja pudotuspelit kestävät marras-kuusta helmikuuhun 2015, jolloin on finaa-liottelu.

– Suomalaisilla kausi on mennyt erit-täin hyvin, samoin ruotsalaisilla. Yllättäen esimerkiksi Sveitsin kovat joukkueet eivät yltäneet finaaleihin asti, kommentoi vara-toimitusjohtaja Tero Kumpulainen mark-kinointiyhtiö Infront Sports & Media Ag:n tytäryhtiöstä, Infront Finlandista. Infront edustaa liigan markkinointioikeuksia ja vas-taa sen yritysyhteistyöstä.

Suomi ja Ruotsi vahvoina CHL:ssä

Voitosta taistelemassa joulukuun alus-sa olivat vielä Suomesta IFK, Kärpät, Saipa ja Lukko ja Ruotsista AIK, Frölunda Gotheburg, Luleå Hoecke ja Linköping HC. Kumpulainen arveleekin, että keväälle on odotettavissa to-della kovaa vääntöä finaalipaikoista ja tieten-kin mestaruuden lunastus.

– Ensi kauden näkymät ovat erittäin mie-lenkiintoiset. Avauskauden opit hyödynne-tään ja odotettavissa on entisestään kehittyvä, kansainvälinen jääkiekkoliiga, Kumpulainen lupaa.

Cramolla on liigassa vahva konsepti, ”Top Scorer”. Sen mukaisesti jokaisen joukkueen paras pistemies pelaa kaikki ottelut Cramo-brändätyssä pelipaidassa ja kypärässä. CHL:n hengessä Cramo järjesti syksyllä myös ylei-sötapahtumia sekä vuokraamoilla että muun muassa IFK – Skellefteå -pelissä. Tapahtu-missa kisailtiin Top Scorer -pelipaidoista. ■

103 |

2014

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: CRAMO

Cramolle omasääsuojakalustoCramo laajensi julkisivupalvelujen valikoimaa ottamalla käyttöön omat sääsuojat. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat suojien lisäksi telineet, nostolavat ja hissit.

C ramo on aikaisemmin vuokrannut ali­hankkijan sääsuojia, mutta syksyllä päätettiin hankkia oma kalusto. Sää­

suojapalveluita Cramo on tarjonnut jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Sääsuojakalustomme muodostuu sak­salaisen Layherin uusista alumiinirunkoisis­ta XL­suojista. Päädyimme heti alussa isoihin suojiin, koska niistä voi rakentaa myös pie­nempiä kokonaisuuksia. XL­suojien jänne­väli on maksimissaan 40 metriä ja pituudella ei ole rajaa. Lohkojako on 2,5 metriä, kertoo myyntipäällikkö Juha Salmela.

Sääsuojapalveluihin liittyvät läheisesti myös Cramon työmaille tarjoamat lämmi­tys­, sähköistys ja valaistuspalvelut. Salme­la kertoo, että nyt on koekäytössä täysin uu­denlaiset LED­valaisimet, joissa on valmiina kiinnitykset sääsuojaan.

SÄÄSUOJIEN KÄYTTÖ on lisääntynyt voi­makkaasti parin viime vuoden aikana. Suojia käytetään uudisrakentamisen lisäksi korjaus­ ja saneerauskohteissa, kattotöissä ja enene­vässä määrin myös infran rakentamisessa, kuten siltojen korjauksissa.

– Sääsuojat suojaavat vedeltä, lumelta ja jäältä. Ne toimivat myös hyvänä lämmöneris­teenä eli niillä voidaan helposti estää läm­mön karkaaminen.

Sääsuojia tarvitaan lähes kaikessa raken­tamisessa. Kattourakoitsijat ovat tietysti yksi ahkerimmista asiakaskunnista.

– Sääsuojien menekki on kasvanut, koska rakennuttajat vaativat, että työt tehdään kui­vissa olosuhteissa. Sääsuojat ovat pieni pa­nostus kokonaiskustannuksissa silloin, kun urakoitsijan ei tarvitse murehtia jälkeenpäin kosteusvaurioita ja niistä aiheutuvia takuu­korjauksia.

CRAMOLLA SÄÄSUOJIEN keskusvarasto on Tuusulan toimipisteellä, mutta vuokraustoi­mintaa on ympäri maata. Jatkossa kaluston varastointia lisätään pohjoisessa Suomessa, jotta kuljetusmatkat lyhenevät.

– Panostamme voimakkaasti suojaus­palveluihin. Lisäämme kalustoa koko ajan. Vuoden alussa saamme uusia suojia ja ka­lustomme kolminkertaistuu kerralla, Salme­la kertoo.

Palvelun laajentuessa on Cramolle myös palkattu lisää työvoimaa. Lokakuussa Kes­ki­Suomessa aloitti myyntityöt Pekka Kor-sulainen, jonka toimialuetta ovat Jyväsky­län ja Kuopion alueet. Korsulainen työsken­teli aiemminkin Cramolla. Uudeksi myyjäksi palkattiin joulukuun alussa Harri Väyrynen Ouluun. Salmela palasi töihin Cramolle syk­syllä ja on nyt julkisivupalveluiden myyntitii­min myyntipäällikkö.

– Olemme sääsuojauksen asiantuntijoita ja oma kalusto lisää toimintamme monipuo­lisuutta. Olemme osallistuneet Layherin jär­jestämään koulutukseen, ja Saksasta on käy­nyt kouluttaja myös Suomessa. Koulutus jat­kuu keväällä, kertoo Salmela. ■

Viime vuosien aikana sääsuojien käyttö ympäri vuoden on kasvanut merkittävästi.

113 |

2014

Palveluasenne 9 ½Sekä palvelu puhelimessa, vuokraustilan-teessa että palautuksessa sai paremmat ar-vosanat kuin edellisellä kvartaalilla.

asiakaskontaktit 97/100

Palveluasenne 94/100

Tarpeiden kartoitus 92/100

❯ Vuoden 2014 kolmannen kvartaalin aika-na suoritettiin 53 testivuokrausta 32 eri toi-mipisteessä.

Kympin lajittelija❯ CRAMON TOIMIPISTEISSÄ syntyi 736,33 tonnia jätteitä vuonna 2013. Nämä kaikki jä-tejakeet lajitellaan ja hyödynnetään joko ma-teriaalina tai energiana.

Poissaolopäivät vähenevät

❯ TAPATURMISTA JOHTUVIA poissa-olopäiviä oli aiemmin vuosittain 600–700, vuonna 2013 niitä oli enää 169 ja tänä vuonna marraskuun alkuun men-nessä vain 85.

Cramo tekee hyvää

Energiankulutus pienenee toimipaikoissa

❯ ❯ SUURIN OSA TOIMIPAIKOISTA VÄHENSI ENERGIANKULUTUSTAAN VUONNA 2013

1

169 | 2013

85 | 2014

600–

700

3

2

4

Kokosimme vuoden tunnusluvut, koska halusimme näyttää, että Cramo on monessa hyvässä asiassa mukana.12

3 | 2014

TEKSTI: PIRKKO SOININEN PIIRROSKUVAT: DREAMSTIME

TR-mittauksista

21/25

❯ CRAMOLLA ON Champions Hockey -liigassa vahva markki-nointikonsepti ”TOP SCORER”. Sarjan ensimmäistä mestaruut-ta tavoittelee kaikkiaan 44 seura-joukkuetta 11 eri maasta.

0 vakavaa tapaturmaa❯ CRAMOLLA EI OLE tapahtunut tänä vuonna yhtään vaka-vaa tapaturmaa.

Cramo UrheiluakatemiaCramo tukee nuoria, uransa alussa olevia huippu­urhei­lijoita. MUKANA AKATEMIASSA OVAT:

Kymmenottelija Juuso Hassi ❯ 22-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruus

vuonna 2013. Ennätyspisteet 7 458.

Rytmivoimistelija Jouki Tikkanen ❯ SUOMEN MESTARI 2014 4-ottelussa, van-teella, pallolla ja nauhalla.

110 metrin aitojen juoksija Elmo Lakka.

❯ Ennätysaika on 13,89.

Meloja Jeremy Hakala. ❯ 2 X KULTAA ja 2 X HOPEAA melonnan SM-kisoista 2014.

5

7

8

9

HENKILÖKUNTA TIETÄÄ JA OSAA. Yllätyskyselyiden keskiarvo on 21/25.❯ LUE LISÄÄ TR-MITTAUKSISTA SIVULTA 17.

6

S O S

Jopa 20 000 euroa lapsille❯ CRAMO TUKEE SOS-Lapsikylää jopa 20 000 eurolla vuodessa.

133 |

2014

TyökiertoRAVISTAA rutiinin

pölyt pois

Muutama viikko tai kuukausi työkierrossa voi virkistää kummasti, ja samalla hyvät työ­tavat leviävät toimipaikalta toiselle. Profes­sori Pia Heilmann tietää, miten tehtäväkier­to kannattaa toteuttaa.

”Opin uusia asioita, joita en ole omalla

toimipisteelläni vielä tehnyt.

”Ymmärsin hyvin pisteen tavan toimia ja sain sieltä

vinkkejä oman toimipisteen tapojen parantamiseksi.

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

K auppatieteiden tohtori Pia Heil­mann toimii

Lappeenrannan teknil­lisen yliopiston kaup­pakorkeakoulussa stra­tegisen henkilöstöjoh­tamisen professorina.

Hän pitää työkiertoa hyvänä tapana levittää osaamista organisaatiossa ja toivoo tavan le­viävän nykyistä laajempaan käyttöön. Huolel­lisella suunnittelulla ja toteutuksella voidaan varmistaa, että työkierto täyttää sille asete­tut tavoitteet.

Mutta mitä työkierrolla oikeastaan tar­koitetaan? Onko se sitä, että vaihdetaan työ­päivän aikana tehtäviä, siirrytään vaikkapa asiakaspalvelusta välillä hoitamaan paperi­hommia?

– Ei, vaan työkierrossa oleva siirtyy mää­

räaikaisesti toiseen työyksikköön, tehtävään tai jopa työpaikkaan ja palaa sitten takaisin omaan tehtäväänsä. Ilmiöstä käytetään myös nimityksiä tehtäväkierto tai henkilökierto, Heilmann määrittelee.

Työkierron avulla pyritään yleensä osaami­sen kehittämiseen sekä yrityksen tasolla että henkilötasolla. Heilmannin mukaan työkierto vaikuttaa myös työhyvinvointiin ehkäisemällä urautumista ja uupumista sekä tuomalla työ­yhteisöön energiaa ja uusia ideoita.

Urakehityksestä työkierto eroaa siinä, että työntekijä palaa takaisin entiseen työhönsä. Työkierrossa käydään yleensä suunnilleen sa­man tasoisessa tehtävässä.

– Työkierto voi johtaa etenemiseen työural­la, koska se kehittää ammattitaitoa ja kasvat­taa luottamusta omaan selviytymiseen. Tehtä­vän vaihtuminen ei kuitenkaan ole työkierron tavoite vaan sivutuote, Heilmann sanoo.

143 |

2014

OSAAMISEN RISTIPÖLYTYSTÄ, kuvailee Heilmann työkiertoa. Sen läheisiä sukulaisil­miöitä ovat sijaisuudet ja trainee­ohjelmat. Edellisessä työntekijä vaihtaa tehtävää sovi­tuksi määräajaksi ja jälkimmäisessä koulu­tettavat tutustutetaan yrityksen eri osiin ja työtehtäviin harjoittelujaksojen avulla. Myös esimiehiä voidaan kierrättää tehtävästä toi­seen, jolloin kyse on johtajavalmennuksesta. Tavoite on sama kuin varsinaisen työkierron­kin: ammattitaidon kehittäminen.

– Ulkoinen työkierto on sitä, että henkilö lähetetään toiseen yritykseen oppimaan. Yk­sipuolisesta työkierrosta puhutaan, jos lähti­jän tilalle ei tule ketään, vaan työt jaetaan uu­delleen työyhteisön sisällä. Vastavuoroisessa työkierrossa kaksi työntekijää vaihtaa tehtä­viä keskenään. Joskus työkiertoa ketjutetaan, jolloin osallistujat käyvät vuorotellen yrityk­sen eri yksiköissä, Heilmann erittelee.

Työkierrossa ollaan yleensä muutama kuukausi. Heilmannin mukaan lyhyt piipah­dus ei välttämättä tuo haluttua hyötyä, kos­ka työtä sujuvoittava hiljainen tieto tulee usein esiin vasta hieman pidemmän ajanjak­son aikana.

– Eräs työkierrossa ollut sanoi hiljattain, ettei vähemmässä kuin kolmessa kuukaudes­sa ehdi kunnolla nähdä, mitä muut tekevät. Riittävän pitkä havainnointi mahdollistaa uu­den työtavan omaksumisen ja sisällyttämisen omaan toimintaan.

Työkiertoa käytetään paljon esimerkiksi teollisuudessa, hoitoalalla, pankeissa, polii­sissa ja lehtitaloissa.

YLEENSÄ TYÖKIERTOON saa ilmoittautua itse. Vapaaehtoisuus on olennaista, koska ih­misten vaihtelunhalussa on isoja eroja. Turvallisuusha­kuinenkin voi ylittää itsen­sä kierrossa, mutta häntä ei pidä pakottaa siihen. Läh­temisen pitää myös sopia elämäntilanteeseen.

Työkierron toteutumi­nen edellyttää neuvottelu­ja, sopimista ja johtamista. Esimies vastaa siitä, että työkierrolle asete­taan tavoitteet. Heilmannin mielestä tavoit­teen on hyvä niveltyä organisaation strategi­siin päämääriin, ja sen pitää olla yhteydessä lähtijän ammattitaidon kehittämiseen.

– Pelkästään huvin vuoksi ei työkiertoa kannata järjestää. Työntekijä voidaan lähet­tää kerryttämään jotakin tiettyä osaamista tai etsimään entistä laaja­alaisempaa näke­mystä omaan työhönsä, hän sanoo.

Lähtemistä helpottaa, jos työntekijä voi olla varma siitä, että hänen työpaikkansa säi­lyy odottamassa eikä häntä olla lähettämässä maata kiertävälle radalle ilman paluulippua.

VASTAANOTTAVAN TYÖYHTEISÖN pitää ol­la valmis tukemaan työkiertoon tulijaa, jos on tarkoitus, että hän tekee töitä eikä vain

”Kierto oli mielekäs ja onnistunut ja olen

valmis ottamaan vaikka uusiksi.

”Joitakin juttuja huomasin, mitä voisi parantaa, ja ollaan juteltu asiasta

henkilökunnan kanssa.

”Mukavaa oli tutustua myös

muihin cramolaisiin!

153 |

2014

Tieto kiertoon Cramolla

C ramolla on tavoitteena jakaa tietoa työto-vereiden kesken, jotta pyörää ei tarvitsisi

keksiä joka kerta uudelleen. Näin saadaan li-sää tehoa toimintaan ja asiakkaille mainioita päiviä työmaalla. Tiedon jakamisen vauhdit-tamiseksi Cramon vuokraustoimialalla ko-keiltiin kesän 2014 aikana tehtävä- ja toimi-pistekiertoa.

Ilmoittautuneiden vapaaehtoisten joukos-ta kymmenen lähti kartuttamaan osaamistaan toiselle paikkakunnalle. Esimerkiksi Oulun Vasaraperän vuokraamo toteutti vastavuoroi-sen työkierron ensin Jyväskylän ja sitten Sei-näjoen vuokraamon kanssa. Jyväskylästä lähti kiertäjä Helsinkiin ja Rovaniemeltä Kuopioon.

– Kokemukset olivat niin rohkaisevia, että aiomme toteuttaa seuraavan kierroksen vuo-den 2015 alkupuolella. Mietimme kuitenkin vielä, miten pitkään tehtäväkierrossa viivyt-täisiin ja voitaisiinko tehtäväkierto laajentaa koskemaan vuokrauksen lisäksi myös esi-merkiksi myyntiä tai taloushallintoa, kertoo Cramon vuokraustoimialan johtaja Tuomas Myllynen.

Cramon kiertäjät ehtivät tehdä jo viikon ai-kana havaintoja sekä onnistuneista toiminta-tavoista että asioista, joissa on parantamisen varaa. Nyt havainnot on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä. ■

katsele päältä. Heilmann suosittelee kiertä­jän tuek si esimiehen määräämää henkilöä, mentoria tai muuta kanssakulkijaa, joka aut­taa alkuun ja vastaa kysymyksiin.

Esimiehen ja alaisen välisten keskuste­lujen lisäksi tarvitaankin neuvotteluja myös esimiesten kesken, jotta kiertoon halukkaalle löydetään paras mahdollinen aika ja paikka.

– Esimiehet tarvitsevat tietoa ja koulutus­ta työkierrosta ja sen parhaista toteuttamis­tavoista, jotta pystyvät johtamaan työkiertoa omalla toimipaikallaan. Käytännössähän esi­miehet junailevat työkiertoon liittyvät järjes­telyt keskenään, Heilmann muistuttaa.

TYÖKIERTO ONNISTUU varmimmin, jos läh­tijällä on halu oppia sekä rohkeutta lyödä it­sensä likoon ja ylittää rutiininsa. Vaikka työ olisi samaakin, ympäristön ja työkavereiden vaihdos voi tehdä siitä haastavaa. Työkier­toon lähteminen vaatii aina asennetta.

– Lähtijä pohtii, millaisia ihmisiä uudes­sa työyhteisössä on ja miten helppoa on pääs­tä mukaan porukkaan. Unohtaako oma työ­yhteisö hänet täysin vai jatkuuko yhteyden­pito? Moni on kertonut, että alussa oli orpo olo ja pallo täysin hukassa, mutta useimmat

ovat silti pitäneet työkiertoa kokonaisuute­na hyvänä kokemuksena, Heilmann kertoo.

Vastaanottavassa työyhteisössä voi olla henkilöitä, joiden mielestä tulokkaan opasta­minen on rasittavaa ja estää heitä tekemästä työtään. Heilmannin mukaan tämän ei tarvit­se estää työkierron toteutumista. Vastarintaa on mahdollista vähentää esimerkiksi avoi­mella viestinnällä ja keskusteluilla, oikealla tukihenkilön valinnalla ja hyvällä ajoituksella. Viisas esimies ei ehkä tuo työpaikalle kiertä­jää juuri silloin, kun vilkkain sesonki on alka­massa ja koko porukalla on tuli hännän alla.

TYÖNANTAJAN KANNALTA yksi tärkeimmis­tä työkierron eduista on työyhteisön haavoit­tuvuuden väheneminen, kun osaaminen ja­kaantuu useammalle. Jos joku sairastuu tai irtisanoutuu, on valmiina muita, jotka pysty­vät astumaan hänen paikalleen. Organisaati­osta tulee joustavampi ja nopeampi mukau­tumaan muutoksiin.

– Työkierto auttaa usein työntekijää nä­kemään yrityksen toimintaa entistä laajem­

min ja ymmärtämään oman työnsä merkityk­sen kokonaisuuden kannalta. Tämä motivoi tekemään parhaansa organisaation hyväksi, Heilmann toteaa.

Koko työyhteisölle on hyötyä myös sii­tä, että työkierron aikana syntyneet verkos­tot ovat kiertäjän käytössä hänen palattuaan omaan työhönsä. Tutulle kaverille on helppo kilauttaa. Jos samantyyppistä työtä tekeviä ei ole omalla työpaikalla, toisesta toimipaikasta saatava vertaistuki voi olla hyvinkin arvokas­ta ongelmia ratkottaessa.

TYÖKIERTO PALJASTAA sekä hyviä käytän­töjä että puutteita ja huonoja toimintatapo­ja. Kiertäjä vie omat parhaat toimintatapan­sa mukanaan uudelle toimipaikalle ja tuo palatessaan sieltä saadut parhaat opit. Jos toisen toimipaikan kollega näyttää toimivan eri tavalla ja paremmin kuin mihin kiertäjä on tottunut, hän saa tilaisuuden kokeilla sa­maa ja voi tarvittaessa oppia pois vanhois­ta tavoistaan.

Heilmann suosittelee oppimispäiväkirjaa työkaluksi kiertoon lähtevälle. Alkulehdille voi kirjoittaa, mitä esimiehen kanssa on sovit­tu työkierron tavoitteista, ja jatkaa kirjaamal­

la havaintoja uudelta työpai­kalta. Päiväkirja on hyvä apu myöhemmin, kun tulee aika kertoa omalle työyhteisölle, mitä tuli tehdyksi ja opituk­si. Päiväkirjaa voi tietenkin

”Tehtäväkierto on erittäin hyvä idea.

”Mielestäni jokaisen olisi hyvä jossakin

vaiheessa tehdä kyseinen kokeilu.

pitää myös sähköisenä, vaikkapa blogina.Työkierrosta saatava hyöty jää vajaaksi,

jos kiertäjän kokemuksia ei osata tai haluta käyttää työpaikan toiminnan kehittämiseen hänen palattuaan.

– Kierrosta palaava tarvitsee esimiehen tuen uusille ideoilleen. Siksi olisi hyvä, jos hän pääsisi kertomaan kokemuksistaan esi­merkiksi viikkopalaverissa tai teemapäiväs­sä. Liian usein käy niin, että kun työkaveri tu­lee takaisin valaistuneena ja intoa puhkuen, muut toteavat, että rauhoitu nyt, täällä teh­dään kuten ennenkin.

Työkierrossa saadut kehittämisideat ovat arvokasta pääomaa, joka työyhteisön kannat­taa käyttää hyödykseen. Muuten työkierto ei toteuta tarkoitustaan.■

Jutun lainaukset ovat Cramon työkiertäjiltä kerättyjä kommentteja.

163 |

2014

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: CRAMO

TR mittaa työympäristön turvallisuuden

Cramo on aloittanut rakennustyömailta tutun TR­mittarin pohjalta kehitetyn oman mittauksen toimipaikoissaan. Mittaus parantaa yksiköiden työturvallisuutta ja asiakkaille tarjotun palvelun ja vuokratuotteiden laatua.

C ramon turvallisuusasiantuntija Mikko Yläjääski kertoo, että Cramo osallis­tuu muiden yrityksien tavoin työmaan

tekemiin TR­mittauksiin, joissa arvioidaan työmaan turvallisuutta ja siisteyttä. Työmail­la mittaus tehdään yleensä kerran viikossa, ja siinä havainnoidaan esimerkiksi sitä, ovat­ko työtavat ja varusteet ohjeiden mukaisia.

– Koska vain osa Cramon työntekijöistä toimii työmaaolosuhteissa, halusimme luo­da menetelmän, jolla Cramon toimipisteissä työskentelevät voivat omalta osaltaan arvi­oida työskentely­ympäristönsä turvallisuut­ta, Yläjääski kertoo.

Mittarin avulla kehitetään cramolaisten työskentelytapoja. Näin voidaan parantaa paitsi yksikön työympäristön turvallisuutta, myös asiakkaille tarjotun palvelun ja vuokra­tuotteiden laatua. Oman mittauksen kehitys­työ lähtee cramolaisten halusta parantaa itse omaa työturvallisuuttaan.

CRAMOLLA TR-MITTAUKSEN sähköinen ky­sely lähetetään yhdelle kuukausittain vaihtu­valle työntekijälle jokaiseen vuokraamoon ja korjaamoon. Kysymyksiä on 25, ja niihin voi vastata kyllä tai ei. Vastaaminen on siis nope­aa ja helppoa. Tulokset julkaistaan intrassa.

– Tarkoitus on, että oman porukan tulok­sia vertaillaan suhteessa muihin yksiköihin. Meillä kysymykset ovat Cramon toimintaan räätälöityjä, joten vastatessaankin oppii uut­ta. Kun huomaamme, että vastaukset osoit­tavat kyselyn aihepiirien ohjeistuksen toteu­tuneen toimipisteissä, niin päivitämme ne, jotta voimme jalkauttaa taas uusia käytän­töjä toimipisteisiin.

KYSELYT ALOITETTIIN heinäkuussa ja mar­raskuussa oli jo menossa viides kierros. Kyse­lyihin on kentällä suhtauduttu positiivisesti ja niihin on myös vastattu melko hyvin. Tu­

lokset vaihtelevat 8 ja 25 välillä ja keskiarvo marraskuussa oli 21. Maksipistemäärä on 25.

MITEN TULOKSIIN SITTEN REAGOIDAAN?– Vuokrauspäälliköt ja huoltopäälliköt saa­vat oman alueensa vastaukset kuukausittain. Vastauksia käytetään hyödyksi toiminnan ke­hittämisessä. Yhdestä kahteen kertaan vuo­dessa työntekijät vastaavat kyselyyn yhdessä päälliköidensä kanssa. Näinä kuukausina par­haat tulokset myös palkitaan. ■”Kysymykset ovat

Cramon toimintaan räätälöityjä, joten vastatessakin oppii uutta.

Mikä TR-mittaus?TR-MITTARI ON rakennustyömaan työturval-lisuuden havainnointimenetelmä, jonka avul-la selvitetään työmaan työturvallisuuden taso. Se lisää viihtyisyyttä ja auttaa aikataulujen pi-tämisessä. Tavoitteena on myös hyvä työn laa-tu ja kerralla valmiiksi tekeminen. TR-mittari on työmaalla lisäksi yhteistyön toteuttamisvä-line. Se antaa yhteistyölle konkreettisen ja ta-sapuolisen lähtökohdan, sen avulla tiedetään, mitkä asiat työmaalla ovat kunnossa ja mitkä kaipaavat kohennusta. Mittausta on tehty lä-hes 20 vuotta ja työmailla hyvien käytäntöjen ja työtuvallisuuden taso on noussut. Mittarin ovat kehittäneet yhteistyönä tutkijat, viran-omaiset ja yritykset. Se on käytössä sadoilla työmailla Suomessa.

Cramolla on käytössä yrityksen itse ke-hittämä menetelmä, jonka aihealueet perus-tuvat työmaalla käytettävään TR-mittariin. ■

LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOSTR-mittauksissa arvioidaan muun muassa työmaan turvallisuutta ja siisteyttä.

173 |

2014

roolimalli

181 |

2014

Sari Rautiala raivasi ensimmäisenä naisena tiensä palomieheksi. Suomessa naispalomiehiä työskentelee vain viisi. Työ vaatii niin luottamusta, luovuutta kuin sitoutumistakin, mutta tärkeintä on palava halu auttaa.TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: RIIKKA HURRI

YKKÖNEN

Sari RautialaIKÄ: 40

ASUU: Lohjalla

OMA YKSIKKÖ: Vantaankosken

paloasema

KOULUTUS: Pelastajatutkinto

ensimmäisenä naisena Suomessa vuonna

1995

AMMATTI: palomies, liikunnanohjaaja ja

crossfit-valmentaja

PERHE: Aviomies ja kaksi teini-ikäistä

lasta

HARRASTAA: Liikuntaa

192 |

2014

Palomies Sari Rautialan 24 tuntia kestävä työpäivä Vantaankosken paloasemalla alkaa varpaat viivalla aamulla kello 9. Sari on luvan­nut näyttää meille, millainen on palomiehen tyypillinen työpäivä ja esitellä palolaitoksen tiloja. Tosin sillä varauksella, että hälytyksen sattuessa haastattelu päättyy ja hän ampai­see paloyksikön mukana keikalle.

Esimies jakaa päivän työtehtävät. Paloau­toon hyppää hälytyksen sattuessa aina kak­si savusukeltajaa, kuljettaja ja esimies. Sari on tänään savu ykkönen eli toinen savusu­keltajista.

– Me savusukeltajat kuljemme palossa pareittain, ja minun tehtäväni on kulkea sa­vu kakkosen perässä. Hän raivaa minulle tietä, kun käsittelen sammutusruiskua, Sa­ri selvittää.

Sarin olemus terästäytyy aina, kun palo­laitoksen katonrajaan sijoitetut hälytyslam­put syttyvät ja niiden viereisistä kaiuttimista kantautuu Hätäkeskuksesta välitetty rätisevä ja maallikolle varsin käsittämätön kuulutus. Kun lamppu syttyy, on oltava heti valmis, kei­kalle lähdetään minuutissa.

Sari valmistui palomieheksi vuonna 1995 ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän kertoo mielensä ehdollistuneen välkkyville valoille kohta 20 vuotta kestäneen työuran aikana.

– Olen toiselta ammatiltani liikunnanoh­jaaja. Kerran ennen tuntia olin vessassa, jon­ka lamppu välkkyi ikävästi. Jännityin auto­maattisesti ja pysähdyin odottamaan kuulu­tusta. Hetken kesti tajuta, että sellaista ei nyt ollut tulossa, Sari nauraa.

PPalomiehen varusteet paina-vat parikymmentä kiloa.

203 |

2014

Kalusto on aina kunnossa

Työnjaon jälkeen Sari alkaa käydä varustei­taan ja vaatetustaan läpi. Iso osa työtä on pitää välineet kunnossa, sillä toimimaton kalusto voi tosipaikan tullen tietää hengen lähtöä. Kuski käy sammutusauton läpi ai­na vuoron alussa. Pumpun, vesisäiliön sekä sammutus­ ja raivauskaluston on oltava te­rässä, samoin itse ajoneuvon eli ammatti­slangilla höökin.

– Edellinen vuoro huolehtii toki myös siitä, että seuraavan on hyvä aloittaa työnsä. Letkut pestään ja kuivataan esimerkiksi sam­mutustöiden jälkeen koneellisesti ja vesisäili­öt täytetään, Sari selvittää.

Sari pukee kolmikerroksisen paloasun päälleen kuvausta varten. Kypärän, paineil­malaitteiden, maskin, haalareiden, takin ja kypärän kanssa varusteet painavat 25−30 ki­loa. Varusteiden on kestettävä usean sadan asteen kuumuutta, ja voi vain miettiä, mil­laista on raahata moista kilomäärää päällään korventavassa kuumuudessa.

Tällä hetkellä Suomessa on vain viisi pa­lomieskoulutuksen läpäissyttä naista, joten varusteet eivät vielä ole ihan naisten mitoi­tukselle sopivia. Sarin saappaat ovat nume­roa 41, vaikka hänen kengännumeronsa on noin 38.

– Välillä vaatteet voivat mennä miehillä sekaisin, mutta minun housujani ei kukaan toinen ole vielä lainannut, hän naurahtaa.

Työ vaatii sitoutumista

Pienestä asti liikunnallinen Sari päätyi palo­mieheksi, vaikka halusi alun perin poliisiksi, kuten isoveljensäkin. Sari toivoi ammattia, jossa voisi auttaa ihmisiä ja jonka työnkuva olisi vaihteleva. Hänen näkökykynsä ei kui­tenkaan aivan riittänyt poliisikouluun.

–Pelastusopistolla todettiin, ettei siellä savussa kuitenkaan näe mitään, joten ter­vetuloa. Ensin oli kuitenkin läpäistävä fyy­siset testit.

Pelastajatutkinnon fyysisten testien mini­mivaatimukset eivät ole ihan kevyet monel­le miehellekään, saati Sarin kokoiselle, noin 60­kiloiselle naiselle. Penkkipunnerrukses­sa on nostettava 45 kiloa vähintään 25 ker­taa minuutissa. Siihen tyssää monen matka.

Toinen paha kompastuskivi on Cooperin tes­ti, 12 minuutissa pitää juosta vähintään 2 800 metriä. Vaaditaan siis sekä voimaa että kes­tävyyttä. Sari pääsi testit läpi ensiyrittämällä.

– Olen kilpahiihtäjäperheestä ja harrastin nuorena myös esimerkiksi jalkapalloa ja nos­telin puntteja. Olen aina tuuminut, että teen parhaani. En ole ehkä paras, mutten huonoin­kaan, hän tuumaa tyynesti.

Testit uusitaan joka vuosi ja ne on läpäis­tävä, jos mielii jatkaa ammatissa. Silti palo­miehen virallinen eläkeikä on melkoisen kor­kea, 65 vuotta. Sari kertookin, että suurin osa palomiehistä päätyy syystä tai toisesta var­haiseläkkeelle 55 vuoden korvilla.

Luovuus punnitaan keikoilla

Keikoilla tarvitaan varusteiden ja hyvän fyy­sisen kunnon lisäksi kuitenkin myös luovuut­ta ja rautaiset hermot. Pelastustehtävät ovat hyvin erilaisia ja palojen sammutus muodos­taa niistä vain osan. Kolarit, yllätyssynnytyk­set ja eläintenpelastustehtävät vaativat yhtä lailla palolaitoksen paikalle. Milloin Sari on etsinyt omistajaltaan karannutta tarantellaa takapihalta, milloin käärmettä viemäristä.

– Usein palomiehiksi päätyvät tyypit, jot­ka ovat kiinnostuneita kädentaidoista. On monenlaista rakentelijaa ja remontoijaa. It­se muodostan tässä poikkeuksen, mutta on­neksi olen saanut ottaa oppia taitavammilta kollegoiltani, Sari miettii.

Hän kertoo esimerkin keikalta, jossa luo­vuus punnittiin. Isokokoinen lintu oli lentä­nyt optikkoliikkeen sisälle, eikä se suostunut tulemaan ulos. Hetken hämmästeltyään neu­vokkaat palomiehet päättivät suhauttaa kut­sumatonta vierasta hiilidioksidisammutti­mella, jolloin se tuupertui maahan.

– Lintu niin sanotusti frostattiin hetkek­si, jotta se saatiin kannettua ulos. Ei se tästä kärsinyt, vaan hetken kuluttua tokeni ja len­si tiehensä, Sari nauraa.

Mieleen jäävät myös onnistuneet elvytys­keikat ja synnytykset. Sari kertoo kaksosten synnytyksestä, jossa hän oli paloyksikkönsä kanssa paikalla.

– Tilanne oli kaaosmainen, mutta päättyi onneksi onnellisesti. Näistä tulee hyvä mieli ja työpäivästä jää kiva fiilis.

3

1

1 Kun palolaitoksen hälytyslamppu syttyy, on oltava autossa minuutissa.

2 Palomies Petri Taalamo on ollut Sarin työkaveri 20 vuotta.

3 Höökiin mahtuu neljä palomiestä. Sari on toinen savusukeltajista.

2

211 |

2014

Luottamus on tärkeintä

Kuljemme autohallista kahvihuoneelle ja keittiötiloihin, jossa istuskelevat Sarin kolle­gat Kari Sankkila ja Hannu Turunen.

Palolaitoksella vietetään paljon aikaa odottaen, joten työkavereiden kanssa ehdi­tään puida maailman murheet, pelata pin­gistä, katsoa urheilua, laittaa ruokaa ja juo­da kahvia. Paljon kahvia.

– Kahvia meillä on aina, ja nyt kun Sarp­pa päätyy lehtijuttuun, niin kohta on pullaa­kin, virnistävät Kari ja Hannu.

He paljastavat, että työpaikan kirjoitta­maton sääntö on, että jos työkaverin kuva on lehdessä, hän joutuu tarjoamaan kolle­goilleen pullat.

Sari toteaa, ettei palomiehen pestiin kan­nata tarttua, mikäli ei nauti tiimityöstä ja ole valmis jakamaan työkavereidensa kanssa mil­tei kaikkea. Työ vaatii äärimmäistä luotta­musta työkaveriin.

– Vietämme niin paljon ja tiiviisti aikaa yhdessä, että työkaverin oppii usein tunte­

maan paremmin kuin oman perheensä. Si­tä tietää toisen vahvuudet ja heikkoudet ja tosipaikan tullen aavistaa, miten toinen toimii ja mitä hän ajattelee, Sari summaa.

Paloyksikön ainoana naisena Sari sanoo tuovansa omaan tiiminsä tietynlaista taitoa käsitellä ihmisiä.

– Uskallan ehkä koskettaa ihmisiä her­kemmin, jos näen selvästi, että he ovat nyt kosketuksen tarpeessa. Usein tukea tarvit­sevat onnettomuuksissa myös omaiset, hän muistuttaa.

Sarin aviomieskin on palomies, tosin he eivät työskentele samalla asemalla. Sääntö­nä on, etteivät perheenjäsenet työskentele samassa vuorossa.

Useampikin nuori nainen on ottanut Sariin yhteyttä vuosien aikana ja kertonut haaveilevansa palomiehen ammatista. Sari antaa mielellään vinkkejä, jos huomaa, et­tä nainen haluaa ammattiin oikeista syistä.

– Kyllä se tärkein syy on palava halu aut­taa. Tässä ammatissa pärjää niin mies kuin nainenkin, jos motiivit vain ovat oikeat, hän summaa. ■

Pelastajatutkinnon fyysisen testin minimivaatimuksetPENKKIPUNNERRUS 45 KG

25 x/minISTUMAAN NOUSU

34 x/minKÄSIKOHONTA VASTAOTTEELLA

6 xJALKAKYYKKY 45 KG

23 x

LISÄKSI VALINTAKOKEESSA:

200 metriä uintia 4 MINUUTISSA 45 SEKUNNISSA

12 minuutin juoksutesti vähintään

2 800 metriä

Penkkipunnerrukseen tyssäävät monen naiset fyysiset testit Pelastus opistolla.

Sammutusauton käsittelyn oppii Sarin mukaan harjoittelemalla. Hosuminen on turhaa liikenteessä.

223 |

2014

Talvi TAITTUU maanrakennus-

koneilla

PYÖRÄKUORMAAJA Cramon pyöräkuor-maajien työpaino on 11 tonnia. Niistä saa monipuolisia työkoneita yhdistelemällä erilaisia lisävarusteita. Talvella pyöräkuormaajasta ra-kentaa helposti auraus-kaluston ja kesällä esi-merkiksi harjakoneen tai työmaan yleisko-neen. Pyöräkuormaajat ovat helppokäyttöisiä ja niitä on mukava ajaa. Hydraulinen pikakiinni-tys takaa työlaitteiden nopean vaihdon. Kuvas-sa Liebherr L524.

U-AURA Kun pyöräkuormaajaan liittää U-auran, siitä saa monikäyttöisen ja ketterän työkoneen kiinteistöjen piha-alu-eiden ja teiden aurauk-seen. Yhdistelmä sopii myös rakennustyömaan kunnossapitoon. Lait-teen keskilevyn lisäksi siinä on kummallakin puolella eteen ja taakse kääntyvät sivusiivet sekä jousitetut terät. Kuvassa Snowstar 2000/3300.

HIEKOITUSKAUHA Pyöräkuormaaja ja hiekoituskauha on hyvä ratkaisu liuk-kauden torjunnassa. Cramon hiekoituskau-han malli on muotoiltu niin, että se on helppo täyttää ja hiekoittami-nen onnistuu vaikeam-massakin ympäristös-sä. Kuvassa Snowstar HK1000.

KERÄÄVÄ HARJALAITECramon harjalaitteen avulla pyöräkuormaa-ja muuntuu keväällä harjakoneeksi, jolla puhdistaa kätevästi piha-alueet ja kulku-väylät. Harjalaite on tehokas, mutta ketterä, joten sillä pääsee myös ahtaisiin paikkoihin. Harja on helppo kiin-nittää pyöräkuormaa-jaan. Kuvassa Bema 1550.

KADUNPESU-LAITECramon Dynaset-ka-dunpesulaitteissa on hydraulinen korkea-painepumppu, joka toimii pyöräkuor-maajan hydraulijär-jestelmän tuottamal-la voimalla. Laitteen painevesisuihku te-kee puhdasta jälkeä, mutta laite kulut-taa vain vähän vettä. Näin sillä voi puhdis-taa mittavia alueita helposti.

1 2 3 4 5

Cramolta maanrakennuskoneilla sujuvat niin talven auraustyöt kuin keväällä katujen harjauskin näppärästi. Koneista on moneksi, kun käyttää niihin sopivia lisävarusteita.

pelit&vehkeet

5

1

2

3

4

KOONNUT: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: CRAMO

12 minuutin juoksutesti vähintään

2 800 metriä

232 |

2014

Mistä asioista koostuu mainio päivä työmaalla Cramon asiakkaan mielestä? Ainakin luottamuksellisesta asiakassuhteesta, jossa asiat voidaan puhua pelkäämättä läpi. Cramon uudella Cramo Story ­videolla Skanskan työmaapäällikkö Jukka Lintunen kertoo oman näkemyksensä.TEKSTI: MATLEENA MERTA KUVAT: CRAMO

Työ sujuu kuin Strömsössä

C ramon uusi Mainio päivä työmaalla ­video kuvattiin Kuopiossa, KYS:n eli Kuopion yliopistollisen sairaalan ra­

kennustyömaalla. Sairaanhoitopiirien yhdis­tyessä KYS:iin tarvitaan paljon lisätiloja, joten kyse on todella suuresta rakennusurakasta.

Rakennustyöt toteutetaan useamman urakoitsijan kesken. Cramo on projektissa mukana paitsi konevuokraajana, myös yh­

tenä urakoitsijoista. Uudet tilat valmistuvat keväällä 2015.

Työmaalla kuvattu video on osa Cramo Story ­kampanjaa. Video havainnollistaa cra­molaisille, millainen on mainio päivä työ­maalla asiakkaan näkökulmasta katsottuna.

– Olen työskennellyt keikkahommissa täällä Kuopiossa nyt puolentoista vuoden ajan. Cramo tarjoaa meille kokonaispalvelu­

paketin, johon kuuluu konevuokrauksen li­säksi esimerkiksi sähköistämistä, lämmitys­tä ja pölyntorjuntaa, kertoo työmaapäällikkö Jukka Lintunen Skanskalta.

Hänen mukaansa mainio päivä työmaal­la on monen asian summa.

– Tällaisen työpäivän tekevät onnistuneet valinnat, jotka palvelevat päivästä toiseen. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että asi­

Jukka Lintunen on työskennellyt KYS:n työmaalla puolitoista vuotta. – Tällaisissa suurissa projekteissa aikataulujen pitävyys on ensisijaisen tärkeää, hän toteaa.

Terveiset työmaalta

243 |

2014

Jukka Lintusen MAINION TYÖPÄIVÄN TEKEVÄT:

1 Työkaverit ja hyvä työyhteisö

2 Onnistuneet työsuoritukset

3 Työtehtävien hoitaminen ajallaan

4 Hyvä sää

5 Luottamukselliset asiakassuhteet

at hoidetaan siinä ajassa kuin on sovittu, tai että palaverissa päästään yhteisymmärryk­seen siitä, mitä ollaan tekemässä.

CRAMO STORY sisältää kolme asiakaslupaus­ta. Ensimmäinen lupaus, ”Asiakasedustajam­me kuuntelee sinua aina” tarkoittaa, että mi­käli asiakas ei ole tyytyväinen Cramon palve­luun, hän voi keskustella asiasta asiakasedus­tajan kanssa. Tavoitteena on tunnistaa mah­dolliset ongelmat ja tarjota asiakkaille entis­täkin parempaa palvelua.

Toinen lupaus ”Toimitusaikamme pitävät aina” vakuuttaa, etteivät sovitut laitevuokra­ukset myöhästy. Jos näin kuitenkin jostain syystä tapahtuu, saa asiakas viikon ylimää­räistä vuokra­aikaa.

Kolmas kohta ”Kalustomme on aina kun­nossa” pitää sisällään lupauksen siitä, että Cramo korjaa tai vaihtaa toimimattoman lait­teen neljän tunnin sisällä. Jos tämä ei onnistu, saa asiakas jopa viikon ilmaista vuokra­aikaa.

Lintunen toteaa yllämainittujen lupaus­ten jo toteutuneen KYS:n projektin kuluessa.

Erityisesti toimitusaikojen pitävyydellä ja ka­luston kunnolla on valtaisa merkitys kaikkien työmaalla uurastavien kannalta.

– Jos esimerkiksi laitteen toimitus myö­hästyy, se tarkoittaa viivästystä koko projek­tille. Suuressa kokonaisuudessa on tärkeää, että jokainen osa­alue toimii.

LINTUNEN KERTOO yhteistyön Cramon kanssa sujuneen hyvin. Valintoja tehdään yhdessä, jotta löydettäisiin paras ratkaisu.

Luottamuksellinen asiakassuhde säilyy, kun hommat hoidetaan ajallaan ja yhteydes­sä voidaan olla tarvittaessa päivittäin.

– Olemme saaneet Cramon avulla hyvin hoidettua työmaan lämmityksen, pölyntor­junnan ja kuivauksen sekä hankittua oikean­laisia vuokrakoneita, Lintunen kiittelee.

Skanskan työmaapäällikön mukaan KYS:n projekti on ollut haasteellinen kiireel­lisen aikataulun vuoksi. Tällaisissa projekteis­sa luottamuksellisen asiakassuhteen merki­tys korostuu.

”Mainio päivä työmaalla syntyy pienistä päätöksistä ja teoista.

Cramo Storyn Mainio päivä työmaalla -video näyttää millainen on mainio päivä Cramon asiakkaiden nä-kökulmasta.

– Mainio päivä työmaalla syntyy pienistä päätöksistä ja teoista. Parasta on, kun pro­jektin alussa tehdyt valinnat osoittautuvat onnistuneiksi pitkässä juoksussa. Silloin jo­kaisesta työpäivästä tulee mainio, Lintunen summaa. ■

253 |

2014

pulma&ratkaisu

Kuvitus? 1 iso kuva?

”Kaveruutta harkitsevan kannattaa ottaa

yhteyttä!

Asiakassuhde ratkaisee, valitaanko Reilu Hinta vai Kaveri. Vuokrauksensa Cramolle keskittävä asiakas hyötyy Reilusta Hinnasta. Jos vuokrauksen tarve on säännöllistä, kannattaa liittyä Cramo Kaveri -etuohjelmaan.

263 |

2014

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVA: CRAMO JA MATS JARMER

C ramo otti keväällä käyttöön uuden hin­noittelumallin, Reilun Hinnan. Mal­li laskee asiakkaille sitä pienemmät

päiväkohtaiset hinnat, mitä enemmän ja mitä pidemmäksi ajaksi nämä vuokraavat koneita Cramolta. Joku saattaa nyt ihmetellä, mihin enää tarvitaan Cramo Kaveri ­etuohjelmaa.

Vuokrauspäällikkö Antti Hulkko, kan­nattaako yritysasiakkaan valita Reilu Hinta vai Kaveri?

– Molempia tarvitaan. Reilu Hinta ottaa huomioon asiakkaan aiemmat vuokraukset ja palkitsee niistä. Iso, vuokrauksensa meille keskittävä asiakas saa siten koneensa Reilu Hinta ­mallissa aina edullisemmin kuin asi­akas, joka vuokraa vain silloin tällöin. Hinta lasketaan automaattisesti joka kerta.

– Jos kuitenkin asiakas tietää, että hä­nellä on vuokraustarvetta säännöllisesti, hä­nen kannattaa liittyä Cramo Kaveri ­etuohjel­maan. Sitoutumalla käyttämään Cramoa jat­kossakin hän saa aina paremmat hinnat kuin Reilu Hinta ­mallissa ja lisäksi monia muita rahanarvoisia etuja, Hulkko kertoo.

Reilu Hinta katsoo siis menneisyyteen, Cramon Kaveri ottaa mukaan myös tulevai­suuden. Ryhtyessään Kaveriksi yritysasiakas arvioi, minkä verran hän tulee tarvitsemaan Cramon koneita seuraavan vuoden aikana. Tämä arvio on sopimuksen perusta.

CRAMON KAVERIKSI voi ryhtyä yrityksen koosta riippumatta. Sekä Reilut Hinnat että Kavereiden maksamat hinnat elävät sitä mu­kaa kuin vuokrauksia kertyy, mutta Cramon Kavereiden hinnat laskevat enemmän kuin muiden asiakkaiden.

– Kaveruutta harkitsevan kannattaa ottaa yhteyttä, jotta voimme avata hintojen muo­dostumisen henkilökohtaisesti. Netistä kat­somalla se ei välttämättä selviä. Vuositasol­

la hintamme ovat erittäin kilpailukykyiset, Hulkko toteaa.

Cramo takaa Kavereilleen myös muita paremman koneiden ja laitteiden saatavuu­den – miellyttävää etenkin kesällä, kun ra­kentamisen sesonki käy kuumana. Tämä on mahdollista, koska Cramo on perillä Kave­reidensa tarpeista jo ennalta ja pystyy varau­tumaan niihin.

CRAMON KAVERIT saavat myös rahtiedun. Kun kalusto on tilattu ajallaan, Cramo mak­saa kauempaa tilattavan kaluston rahdin joko lähimpään Cramon toimipisteeseen tai kes­kittämispisteeseen asti riippuen siitä, kum­man valikoimaan kalusto normaalisti kuuluu.

Jokaisessa Cramon toimipisteessä on tiet­ty peruskalusto, mutta osa laitteista, kuten työmaatilat ja lämmityskalusto, varastoidaan keskitetysti. Jos haluttu vuokrauskohde jou­dutaan kuljettamaan kauempaa kuin sen nor­maalista varastointipaikasta, muilta kuin ka­vereilta veloitetaan rahti koko matkalta. Ka­verit maksavat rahdin vain normaalista varas­tointipaikasta työmaalleen.

– Jos ajatellaan vaikkapa harvinaisem­paa nostinta, jo yhden laitteen rahti voi tul­la maksamaan satoja euroja. Kavereille syn­tyy tässä selvää säästöä. ”Ajoissa” tarkoittaa yleensä muutamaa päivää tai reilua viikkoa. Meidän kannaltamme rahtiedun järki on sii­nä, että kun saamme tilauksen ajoissa, pys­tymme esimerkiksi yhdistämään kuljetuksia, Hulkko kertoo.

KAVERIKUMPPANIT ANTAVAT Cramon Kave­reille alennuksia tuotteidensa hinnoista. Tällä hetkellä Kaverikumppaneita ovat Ahlsell, Hil­ti, ImageWear ja Lainapeite. Kaverikumppa­neilta tulee tarjouksia kuukausittain.

– Etsimme Kaverikumppaneiksi yrityksiä,

joiden tarjonnasta on asiakkaillemme hyötyä. Kaverikumppaneita on tulossa ajan myötä li­sää, Hulkko lupaa.

CRAMON KAVERI osoittaa sitoutumisensa Cramoon maksamalla liittymismaksun, jon­ka suuruus riippuu vuosisopimuksessa arvi­oidusta vuokrausvolyymistä. Jos sopimus pi­tää kutinsa, Cramo maksaa liittymismaksun kokonaan takaisin sopimusvuoden jälkeen.

– Liittymismaksun tarkoitus on tuoda esiin, että Kaveruus on molemminpuolista. Ei olisi reilua tarjota samoja etuja niille, jot­ka pitävät sopimuksen kuin niille, jotka eivät pidä, Hulkko selvittää.

Jos Kaveri ei jostakin syystä vuokraakaan Cramolta vuoden aikana mitään, hän menet­tää liittymismaksunsa. Jos hän vuokraa vaik­kapa puolet siitä, mitä on arvioitu, hän saa puolet maksusta takaisin. Useimmille Kave­reille maksu palautetaan.

VUOSIHYVITYSTÄ MAKSETAAN, kun samal­la alueella toimivien Cramon Kavereiden yh­teenlaskettu vuokrausmäärä nousee yli sovi­tun tavoitteen. Korkeimmillaan hyvitys voi ol­la jopa 12 prosenttia asiakkaan omien vuok­rausten hinnasta. Vuosihyvitystä voi saada, vaikkei saisikaan koko liittymismaksuaan ta­kaisin, koska tavoitteet ovat erilliset.

– Maksamme vuosihyvitystä, koska tavoit­telemme hyvää liikevaihtoa ja sitä, että ko­neemme ja laitteemme ovat tiiviisti käytös­sä. Mitä enemmän Kavereita alueella on, sitä todennäköisemmin tavoite toteutuu, Hulk­ko kertoo.

Kun Cramo menestyy, se palauttaa osan hyödystä niille, jotka ovat sen mahdollista­neet, eli Kavereille. ■

Mitä järkeä on ryhtyä CRAMON KAVERIKSI, kun jo Reilu Hinta ­hinnoittelu­malli palkitsee vuokrausten keskittämisestä? Mitä Kaverit saavat enemmän kuin muut?

Kaveri vai REILU HINTA?

273 |

2014

Stoppisairaskierteelle

283 |

2014

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO JA JUHA TANHUA

Veeti Huuskosen sisäilmaongelmista johtunut sairastelu saatiin kuriin Cramo Adapteon siirtokelpoisten päiväkotitilojen avulla.

K uusivuotias Veeti Huuskonen on nuo­resta iästään huolimatta saanut tu­ta karvaasti, miten tärkeää on hyvä

sisäilma. Poika aloitti päiväkodin Lahdessa syyskuussa 2009 tiloissa, joissa tiedettiin jo silloin olevan sisäilmaongelmia. Veetille keh­keytyi nopeasti ensin flunssa­ ja myöhemmin korvatulehduskierre.

– Yleensä Veeti oli hoidossa kolme viikkoa putkeen ja sitten taas kotona sairaana viikon, kertoo Veetin äiti Tiina Huuskonen.

Poika sai siirron uuteen päiväkotiin, jossa sielläkin todettiin sisäilmahaittaa. Veetin kor­vat jouduttiin putkittamaan ja kitarisat leik­kaamaan, koska sairastelu jatkui.

Seurasi vielä yksi siirto eri päiväkotitiloi­hin, jotka nekin kärsivät sisäilmaongelmis­ta. Poika kuumeili usein ilman mitään näky­vää syytä. Viimein tilanne oli niin paha, että Tiina Huuskonen joutui ottamaan poikansa kokonaan pois päivähoidosta keväällä 2012.

– Jäin äitiyslomalle, joten pystyin onneksi hoitamaan Veetiä kotona. On kyllä uskomat­toman huonoa tuuria, että niistä kolmesta päiväkodista, joissa Veeti oli, kaksi on nyt pu­rettu maan tasalle sisäilmaongelmien vuoksi, hän hämmästelee.

AVUN TOIVAT lopulta Cramo Adapteon siir­tokelpoiset väistötilat, joissa Veeti pääsi aloit­

Veeti Huuskonen sairasteli sisäilman takia useamman vuoden. Cramon siir-tokelpoiset tilat toivat avun.

Äiti (oik.) Tiina Huuskonen sai arjen pyörimään, kun Veeti saatiin takaisin päiväkotiin. Kuvas-sa myös Veetin pikkusisko Pinja.

293 |

2014

C ramo Adapteo on markkinajohtaja siirto-kelpoisten koulu- ja päiväkotitilojen toi-

mittajana Suomessa – yhteensä vuokratiloja on yli 150 000 neliötä ympäri Suomea. Jo yli 15 000 lasta käy Suomessa koulua tai päivä-kotia siirtokelpoisissa tiloissa.

– Tilamme on suunniteltu omassa organi-saatiossamme Suomen olosuhteisiin sopivik-si, lisäksi ne on valmistettu täällä. Kiinitämme huomiota tilojen viihtyvyyteen, rakenteeseen ja ilmanvaihtoon. Meillä on myös valtakunnan kattava asennus- ja huoltoverkosto, kertoo

tamaan päiväkodin uudestaan lokakuussa 2012. Siirtokelpoisiin tiloihin liittyy ennak­koluuloja, mutta Tiina Huuskonen toppuut­telee epäilijöitä.

– Tilojen ulkonäkö mietitytti minuakin etukäteen, mutta yllätyin siitä, miten siistit ja toimivat ne ovat. Tilat näyttävät ja tuntu­vat ihan oikealta päiväkodilta. Veetin entisiin päiväkotitiloihin verrattuna nämä Cramon tilat ovat jopa paljon siistimmät ja valoisam­mat, hän sanoo.

Veetikin viihtyy omien sanojensa mu­kaan Cramo Adapteon ­päiväkotitiloissa oi­kein hyvin ja päivät kuluvat yhdessä kaverei­den kanssa puuhastellessa.

– Sisällä teemme tehtäviä ja leikimme, ul­kona leikimme Turtleseita ja pelaamme jalka­palloa, hän kertoo.

VIIHTYVYYTTÄKIN TÄRKEÄMPÄÄ on kui­tenkin se, että Veeti on pysynyt terveenä. Vii­me talvena poika sairasti vain vesirokon.

Myös Huuskosten päiväkotimatka säilyy samana, kun varsinaiset päiväkotitilat val­mistuvat. Siirtokelpoiset tilat on sijoitettu lähelle parhaillaan rakennettavia varsinai­sia päiväkotitiloja. Tiina Huuskosen mieles­

”Tilat näyttävät ja tuntuvat

ihan oikealta päiväkodilta.

Siirtokelpoisissa tiloissa elämä jatkuuCramo Adapteon myyntijohtaja Karri Frisk.

Siirtokelpoisilla tiloilla ratkotaan kahden tyyppisiä ongelmia kouluissa ja päiväkodeissa. Mikäli varsinaiset koulu- tai päiväkotitilat ovat remontin tarpeessa, saadaan siirtokelpoisista tiloista väistötilaa. Muuttovoittokunnissa taas tiloja voidaan laajentaa siirtokelpoisilla tiloilla.

– Cramo Adapteon siirtokelpoisten tilojen suurin etu on, että vuokra-ajat ovat jousta-via ja voimme vuokrata tiloja esimerkiksi vain vuodeksi kerrallaan. Näin tilat ovat mahdol-lisimman hyvin hallittavissa. Asiakas maksaa

tiloista vain tarvitsemaltaan ajalta, eikä joudu sitoutumaan pitkiin sopimuksiin, Frisk sanoo.

Tilavuokrauksen valtteja ovat myös nope-us ja kokonaistaloudellisuus. Parhaimmillaan tilat voidaan asentaa paikoilleen muutamas-sa viikossa. Tilan kokoa voidaan säädellä tar-peen mukaan ja tilat saadaan myös nopeas-ti haettua pois.

– Siirtokelpoiset tilat voidaan myös sijoit-taa varsinaisen, remontoitavan tilan lähelle, jolloin pienten lasten koulu- ja päiväkotimatka säilyy tuttuna ja samana, Frisk muistuttaa. ■

tä väistötilat ovat paljon toimivampi ratkai­su remontin aikana, kuin esimerkiksi lasten osasijoittelu eri päiväkoteihin.

– Hoitohenkilökunta ja ryhmät ovat lap­selle tärkeitä, samoin tuttu matka päiväko­tiin. Arkemme on helpottunut näiden tilojen myötä monin tavoin, hän summaa. ■

Veeti leikkii ulkona mieluiten Turtleseita.

Cramo Adapteon tilat on suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

303 |

2014

TEKSTI: MATLEENA MERTA KUVA: JUHA SAASTAMOINEN

Asiakasedustaja kuuntelee ainaCramo on sitoutunut nostamaan vuokraus alan palvelutasoa. Haluamme pitää lupauksemme ja kehittyä asiakkail­ta saamamme palautteen avulla entistä paremmiksi. Uudet asiakasedustajamme aloittivat työnsä marraskuussa.

C ramon uudet asiakasedustajat aloittivat työnsä marraskuun alus­sa. Yksi heistä on Lisanna Kukk.

Hän työskentelee Cramon Tuusulan toi­mipisteellä ja vastaa tällä hetkellä kol­mihenkisen asiakasedustajatiimin vetä­misestä.

– Olemme käyttäneet paljon aikaa yh­teisten käytäntöjen hiomiseen, jotta asia­kasedustajien työ saataisiin sujumaan mah­dollisimman jouhevasti. Tehtävämme on ol­la asiakkaan tuki ja turva. Asiakasedustaja kuuntelee asiakasta aina, hän lupaa.

ASIAKASEDUSTAJA ON Lisannan mukaan henkilö, jonka tehtävänä on ratkaista mahdol­liset ongelmatilanteet Cramon ja asiakkaan vä­lillä. Asiakasedustajaohjelma ei korvaa aiem­pia reklamaatioprosesseja, mutta etuna on se, että edustaja tuo ongelmatilanteisiin neutraa­lin näkökulman.

– Asiakasedustajana työni on kuunnella asi­akkaiden ongelmia ja pitää huoli siitä, että asioi­ta viedään eteenpäin. Kun asiakas ilmoittaa on­gelmasta, etsin henkilön, jota asia koskee. Valvon myös, että ongelma tulee oikeasti korjatuksi, hän selvittää.

LISANNA KERTOO esimerkin. Hänen ensimmäinen tehtävänsä asiakasedustajana koski laskutusta. Asi­akas kertoi kokeneensa laskutuksen olleen sekavaa.

– Välitin tiedon asiasta saman tien oikeaan toi­mipisteeseen. Näin vältyttiin ylimääräisiltä välikäsil­tä. Tämän jälkeen varmistin vielä suoraan asiakkaalta, että asia on käsittelyssä ja että hän saa toivomaansa palvelua. Asiakas myös palkittiin, sillä hän auttoi mei­tä kehittämään toimintaamme.

ASIAKKAAN KANSSA käytiin läpi ongelmat, joita hän koki laskutuksessa olevan. Tilanne on konkreettinen esi­merkki siitä, miten tärkeää palautteen saaminen on asia­kasedustajille ja Cramolle, sillä sen avulla ongelmiin voi­daan puuttua.

– Tapauksen ansiosta ymmärsin, että meidän pitää ke­hittää laskutustamme. Juuri tällä tavoin asiakasedustajat toimivat: kaikki tapaukset käsitellään, ja niiden avulla ke­hitämme palveluamme enemmän asiakkaidemme tarpei­den mukaiseksi, Lisanna selvittää. ■

Lisanna Kukk toimii Cramon uuden asiakasedustajatiimin vetäjänä. Eniten hän nauttii työssään siitä, että saa rat-koa ongelmatilanteita.

”Asiakas palkittiin, sillä palaute auttoi meitä kehittymään.

313 |

2014

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

LEIKKIkuuluu kaikille

HopLop siivottiin pienille syöpäpotilaille.TEKSTI: MARI KUUSINEN KUVAT: HOPLOP

T änä syksynä HopLopin eli koko perheen liikuntaseikkailupuiston väki, sai lukea

koskettavan kirjoituksen yrityksen Facebook-sivuilta. Kirjoituksessa kaksivuotiaan, syöpää sairastavan lapsen äiti haastoi jyväskyläläisiä yrittäjiä mukaan, jotta infektioriskin omaavil-le lapsille voitaisiin järjestää elämyksiä. Infek-tioriskin vuoksi moni pieni potilas ei ole käy-nyt välttämättä koko elämänsä aikana edes ruokakaupassa.

– Tarina kosketti meitä ja päätimme laittaa hihat heilumaan, kertoo yritysmyyntipäällikkö Elisa Ekholm HopLopista.

HopLop avasi syksyn aikana kolme puis-toaan Jyväskylässä, Vantaalla ja Tampereella vain näiden pienten potilaiden käyttöön. Tilai-suuksilla haluttiin ilostuttaa pienten potilai-den muuten kovin rajattua arkea.

– Tavoitteenamme on jatkossa järjestää sama tapahtuma kaikissa puistoissa ympäri Suomen. Tapahtumat tuotettiin yhdessä Syl-va Ry:n ja paikallisten syöpäyhdistysten kans-sa, Ekholm sanoo.

Tapahtumia tukemassa olivat eri yritykset sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla. Cramo tuki tapahtumia omilla ammattilais-käyttöön kuuluvilla laitteillaan, joita hyö-dynnettiin siivouksessa. Tapahtumia tullaan tuottamaan yhteistyössä myös ensi vuonna valtakunnallisesti. ■

1

322 |

2014

”Tarina kosketti meitä ja päätimme laittaa hihat heilumaan.

1 Lapsille on HopLopissa tarjolla monen-laisia aktiviteetteja.

2 HopLopissa leikittiin ohjatusti liikunta-palvelupäällikkö Tapio Rostedin johdolla.

3 Jyväskylän puhdas puisto on valmiina vastaanottamaan pienet leikkijät.

4 Jyväskylän puiston kahvilatila vielä juuri ennen lasten saapumista.

5 HopLopin henkilökunta viimeisteli puis-ton siivousta Jyväskylässä.

6 Leikki alkakoon!

32

4 5

6

333 |

2014

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVAT: CRAMO

GREAT DAY At WORK Tällä palstalla Cramon asiakkaat kertovat, mitkä asiat tekevät heidän työpäivästään mainion.

3 CALL SHEETTarkoittaa päivittäistä kuvausaikataulua, jonka tekee apulaisohjaaja. Siihen mer-kitään muun muassa kuvausryhmän työ-aika, kohtaukset, joita kyseisenä päivänä kuvataan, kuvamäärät, lounastauko, näyt-telijöiden puvustukseen ja maskiin varat-tu aika sekä kaikki erikoiskalustot, joita on mahdollisesti paikalla.

Mainio päivä työmaalla

Maria KaurismäkiTuotantokoordinaattoriHevisaurus-elokuvaKOHDE: Elokuva on Solar Films Oy:n tuotan-toa, tuottajana Nina Laurio, ohjaajana Pekka Karjalainen. Pääosissa mm. itse Hevisauruk-set, Kari Hietalahti, Taneli Mäkelä, Eija Vilpas, Timo Kahilainen, Jan Nyquist, Sanna Stellan, Toni Wahlström. Lapsipääosia näyttelevät Mi-lo Snellman ja Salli Siivonen.TYÖMAAN MIESVAHVUUS: Kuvausryhmään kuului noin 30 henkilöä.TYÖN KESTO: kuvaukset 2.9–9.10.2014 eri puolilla pääkaupunkiseutua. Yhteensä 28 ku-vauspäivää. Työmaan luovutus: Elokuvan on tarkoitus tulla ensi-iltaan joulukuussa 2015.

1 NOSTIMET Kuukulkijaa tarvitsemme erään sisälo-kaation valaisuun, jotta pystymme asen-tamaan lamput tarvittavalle korkeudel-le. Minun tehtäväni on ollut varmistaa, että kuukulkija on paikalla oikeaan ai-kaan. Kuukulkijamme Dino on myös otettu mukaan lavastukselliseksi ele-mentiksi Hupimaailmaan.

2 KARTATOleellinen osa työtäni on logistiikan suun-nittelu. Kuljetamme näyttelijöitä ja muu-tamia työryhmän jäseniä kuvauspaikalle ja pois. Minun täytyy suunnitella noudot ja ar-vioida etäisyydet, jotta kaikki ovat oikeaan aikaan kuvauspaikalla. Ilman netin kartto-ja ja reittisuunnitteluohjelmia tämä tehtävä olisi hyvin hankala toteuttaa.

Cramo teki elokuva tuotannon kanssa yhteis työtä toimitta-malla kuvaus paikalle nostimia ja lavastuselementtejä. Lavas-tusosasto käytti Cramolta lai-nattuja työkaluja.

Tällä kertaa työpäivästään kertoo tuotanto-koordinaattori Maria Kaurismäki.

343 |

2014

Pahkasian perustaja Markku Paretskoi toimii Cramonissa ilmestyvän sarjakuvan Remppa ja Raksa kä-sikirjoittajana ja Jari Rasi piirtäjänä. Paretskoi tunnetaan toimittajana ja käsikirjoittajana. Hänet on myös valittu Vuoden Markuksi.

Jaa #cramogreatday-kuvasi ja voita upeita palkintoja!Mistä on mainio päivä työmaalla tehty? Ota aiheesta kuva ja jaa se Euroopan Cramo-maiden kanssa – voit voittaa Hiltin akkukonepaketin!

1. Lataa kuva(t) Instagramiin, Twitteriin tai Cramo Groupin Facebook-sivuille.2. Lisää lyhyt kuvateksti ja käytä hashtagia #cramogreatday.3. Tuomaristo valitsee voittajat kaikista osallistuneista kuvista.

Jaamme joukon yllätyspalkintoja, muun muassa lippuja elokuviin ja urheilutapahtumiin sekä erilaisia tuotepalkintoja. Kilpailun pääpalkinto on upea Hiltin akkukonepaketti, joka sisältää Hilti TE 6 A DRS Kit Akkuporavasaran, Hilti SFC 22 Akkuruuvaimen ja Hilti SID 22 Iskevän akkuruuvivääntimen isossa Hilti-kassissa.

SÄÄNNÖT: Kilpailun järjestää Cramo Group | Kilpailu on voimassa 2.1.2015 asti. | Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Nimet julkaistaan myös Cramon verkkosivuilla sekä Cramon sosiaalisissa medioissa. Osallistujien tulee olla Suomen kansalaisia ja vähintään 16-vuotiaita. | Cramo pidättää oikeuden hylätä kilpailuun lähetettyjä kuvia ilman ilmoitusta lähettäjälle, mikäli kuva katsotaan sopimattomaksi, tekijänoikeuksia loukkaavaksi tai muuten laittomaksi. | Voit osallistua kilpailuun useammalla kuvalla. | Kilpailija vastaa mahdollisista voittoon liittyvistä veroista. Voittoa ei voi vaihtaa rahaksi. | Lähettäessäsi kuvan annat Cramolle täydet ja rajoittamattomat oikeudet käyt-tää kuvaa Cramon markkinoinnissa ja viestinnässä ilman korvausta.

Markku Paretskoi

353 |

2014

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA

cramogreatday.com

SITOUTUMINEN RATKAISEE.

Sitoutuminen. Kuulostaa isolta sanalta, vai mitä?

Mutta mietitäänpä. Cramo ei pelkää haasteita, ei pieniä eikä suuria. Olemme sitoutuneet nostamaan koko vuokrausalan palvelutasoa, mikä tarkoittaa, että pienikin myöhästy­minen meiltä on liikaa. Jos toimituk semme on yhdenkin minuutin myöhässä tai yhdenkin letkun vajaa, kannamme vastuun. Ja se on iso askel kohti mainiota päivää työmaalla.

Katso miten mainioitamme päiväsi: cramogreatday.com