Embed Size (px)
DESCRIPTION
Cramo Finland Oy:n sidosryhmälehti | Joulukuu 2012
Citation preview
04 28 03 | 2012JOULUKUU | CRAMO FINLAND OY:N
SIDOSRYHMÄLEHTI
TILA TOIMISTOKSI ❯ Valtran väki sai toimiston
Cmonra
VUOTAAKO VINTTI?❯ Ilmatiiveys tuo tulosta
Mirja Salkinoja-Salonen
JAHTAA MYRKYTTÄJIÄ
Luo lumet kaivurilla
ENERGIAMÄÄRÄYKSET NUMEROINA
KARENSSIPÄIVÄ JAKAA MIELIPITEET
P erheessämme on kolme poikaa, joista nuo-rin on yhdeksän vanha, vanhin neljäntoista.
Pyrimme viisihenkisessä perheessämme toimi-maan ympäristöystävällisesti aina, kun siihen on mahdollisuus. Sammutamme valot tyhjis-tä huoneista ja kierrätämme jätteet. Etenkin nuoremmat pojat ovat innostuneet kierrättä-misestä. He vievät aina mielellään tyhjät pullot kauppaan. Puuhaan heitä motivoi enemmän-kin se palautetuista puteleista saatu pantti, ei-vät niinkään ne vihreät arvot ja kotoa saadut määräykset.
Poikien pullonpalautusvimmassa piilee totuu-den siemen myös rakentamisen alalla. Ala on muutoksessa. Meiltä vaaditaan kestävämpää kehitystä ja vihreämpiä arvoja. Tässä lehdessä käsittelemme esimerkiksi rakentamisen uu-sia energiatehokkuusmääräyksiä. Asioita, joihin alalla työskentelevien on ollut pakko varautua ja sopeutua. Uudistusten tekoon motivoivat kui-tenkin vain harvoin ne ylevät arvot. Pieni palk-kio hyvin tehdystä työstä sen sijaan auttaa var-memmin eteenpäin.
Siksi lähdemme Cramolla aina uusia palveluja tai tuotteita kehittäessämme miettimään paitsi määräyksiä, myös sitä, miten voimme palvella asiakkaitamme paremmin. Tavoitteenamme on luoda asiakkaalle säästöjä ja tarjota kestäväm-piä ja kannattavampia ratkaisuja. Konkreettinen esimerkki vihreästä tuotekehittelystä ja asiak-
kaan hyödyn yhdistämisestä ovat valikoimaam-me tulleet uudet LED-valaisimet. Ne ovat paitsi energiatehokkaampia, myös kestävät tavallisia lamppuja pidempään. Asiakkaillemme syntyy va-lojen vaihdosta selvää säästöä.
Toinen esimerkki ovat siirtokelpoiset tilamme, joiden suunnittelussa on valmistauduttu energia-tehokkuusmääräyksiin jo yli kaksi vuotta. Tulok-sena on saatu tiiviitä, energiaa säästäviä, toimi-via ja ympäristöystävällisiä pilottitiloja, joita on käytössä jo yli sata. Tuotekehittely on onnistunut paitsi määräyksiä, myös ennen kaikkea asiakkai-den toiveita kuuntelemalla. Keräämme palautet-ta asiakkailtamme hyvin aktiivisesti. Asiakastyy-tyväisyysmittauksemme pyörivät ympäri vuoden säännöllisesti, ja kaikki palaute kerätään tar-kasti talteen.
Tarinan opetus on se, että uudistuksiin ja muu-toksiin on turha suhtautua varautuneesti. Aina kun luodaan uutta, on hyvä tilaisuus miettiä, mi-ten vanha voidaan tehdä paremmin ja miten uu-distuksista voidaan hyötyä. Uudet tuotteet luovat paitsi uusia mahdollisuuksia, myös uusia mark-kinoita. Parhaimmillaan uudistuksista voi saa-da myös sen sijoittamansa pantin takaisin – jo-pa korkojen kera.
Vihreää joulua ja uutta vuotta toivottaen,Tatu Hauhio
Älä ekotekoa pelkääTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy
Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.
CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi [email protected]
päätOIMIttAjATatu Hauhio
tOIMItUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi
tOIMItUSSIhteeRIOS/G Viestintä, Mari Kuusinen
tAIttOOS/G Viestintä, Pekka Eskelinen
KANNeN KUVADreamstime
pAINOKirjapaino Öhrling
pApeRIGalerie Art Silk
pAINOSMääRä6 000 kpl
tUOtteet jA pALVeLUtCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita.
pääkirjoitus
2nro 3 |
2012
30
23
17”Tarvitsemme raja-
arvot homeiden toksiineille.”
TUTKIJA MIRJA SALKINOJA-SALONEN
HOTeLLI SAIMAAN rANNALLA
UUTISeT
INfrA HALTUUN MAAN-rAKeNNUSKONeILLA
TANSKAAN NOUSee TyöMAAKyLä
ILMATIIVeydeN MITTAUS KANNATTAA 4
31
06
11
24
TUTUSTU eNergIA-TeHOKKUUTeeN 12
08
SAIrAUSLOMApäIVäN KAKSI pUOLTA 14
JALKApALLO-OTTeLUN VUOKrASUOSIKIT 3128
27 3022 TUrVALLISUUSTeKO❯ Stoppi työtapaturmille
pULMA&rATKAISU❯ Roudansulatuskalusto rakentamisessa
peLIT&VeHKeeT❯ Fiksut vuokrattavat
3nro 3 | 2012
Nousussa
Siirtokelpoiset toimistotilat pystytettiin Valtran tehtaan viereen nopealla aikataululla. C40-toimistot ovat tilavia ja valoisia.
4nro 3 |
2012
TEKSTI: JOhANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: cRAMO
5nro 3 | 2012
C ramo toimitti viime kesänä C40-toimis-tojärjestelmän mukaisen siirtokelpoisen
tilan Valtra Oy:lle Äänekoskelle. Työn suun-nittelu aloitettiin keväällä ja asennustyöt val-mistuivat työntekijöiden kesäloman aikana.
Vastuullisena ostajana toiminut Alexan-der Duray kertoo, että yrityksessä päädyttiin siirtokelpoiseen toimistoon, koska tehtaal-la on tilantarve kasvanut ja entiset toimistot tarvittiin tuotannon käyttöön. Siirtokelpoisen tilan pystytys sujui joutuisasti.
– Tällä ratkaisulla saimme koko osas-ton samoihin tiloihin. Siirtokelpoiset tilat on vuokrattu kahden vuoden käyttöön. Määräai-kainen tila sopii meille, koska emme tiedä, millainen tilantarve meillä on parin vuoden kuluttua, Duray kertoo.
Uudessa toimistossa on 19 yksittäistä toi-mistohuonetta ja neljän hengen avokonttori. Kokonaisuuteen kuuluu myös 20 hengen neu-vottelutila, pieni taukohuone ja saniteettitilat. Kaikkiaan tilaa on 400 neliötä. C40-toimisto-järjestelmän tiloissa on koneellinen ilman-vaihto ja jäähdytys.
– VAStAAVANLAISeN UUDeN toimiston ra-kentamiseen olisi kulunut ainakin vuosi. Nyt toimisto pystytettiin muutamassa kuukau-dessa. Kannattaa muistaa, että pystymme auttamaan asiakasta myös pysyvämpien ti-laratkaisujen suunnittelussa. Tiloja voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan. Opti-mized space -konseptimme mukaisesti voim-me ennakoida tarpeita ja optimoida kulloinkin
käytössä olevan tilan, sanoo projektipäällikkö Harri Salminen Cramolta.
Duray on tyytyväinen, että tiloja voitiin muokata heille sopiviksi. Vaikka aikataulu oli tiivis, pääsivät valtralaiset vaikuttamaan vie-lä loppuratkaisuihinkin.
– Voin suositella siirtokelpoisia toimisto-tiloja. Projektin suunnittelu on hyvä aloittaa ajoissa ja olla itse aktiivisesti mukana. Oma sisäinen suunnittelu helpottaa toteutusta. Ja vinkkinä, että kalustefirmaa käytettäessä kannattaa hyödyntää sen suunnittelupalvelu-ja jo hankkeen alkuvaiheessa.
Duray kertoo, että tilat ovat toimineet hie-nosti ja niissä on ollut mukava työskennellä.
– Oma rauha, joka tarjoutuu oman toimis-ton myötä, on kullanarvoista. ■
Siirtokelpoinen tila toiMiStokSi
TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: ARI NAKARI
Entisen Rauhan sairaalan alueelle Lappeenrantaan nousee suuri
matkailukeskittymä.
Nousussa
idän ihme
V enäjän kupeessa sijaitsevan Rauhan alu-een läheisyydessä asuu noin 10 miljoonaa
ihmistä, ja sieltä pääsee parissa tunnissa se-kä Suomen, Venäjän että Baltian suurkaupun-keihin.
Saimaan rannalle rakennetaan uusi, kaunis huoneistohotelli Villas Saimaa 2. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä ja työt saadaan päätökseen ensi vuoden elokuussa.
Rakennusliike Evälahden vastaava mestari Mauri Kaljunen kertoo, että työt ovat tällä het-kellä runkovaiheessa.
– Alta purettiin vanha Rauhan sairaalan kli-nikkarakennus pois. Huoneistohotelliin tulee yhteensä 35 huoneistoa, jotka ovat kaksioita ja kolmioita.
CRAMO ON ollut Villas Saimaa 2 -huoneistoho-tellin rakennustöissä mukana monin tavoin. Töi-tä tehdään Cramon kalustolla ja lämmityspalve-lu on Cramolta vuokrattu. Paikalla on myös yksi Cramon siirtokelpoinen tila.
Rauhan alueelle on valmistunut jo esimer-kiksi Holiday Clubin kylpylä ja lomaosakehuo-neistoja. Rakenteilla on myös kauppakeskus Capri, joka sisälle tulee Angry Birds -aktivi-teettipuisto.
– Koko Lappeenrannan alue on meille mer-kittävä markkina-alue. Alueella on myös iso-jen kauppakeskusten ja loma-asuntojen lisäksi talorakentamista, jossa voimme olla mukana, kertoo Cramon myyntipäällikö Mika Aalto. ■
6nro 3 |
2012
Saimaan rannalle tulee muun muassa useita lomahuoneistoja, kylpylä ja uusi kauppakeskus.
7nro 3 | 2012
KOONNUT: MARI KUUSINEN, JOhANNA PELTO-TIMPERI JA PIRKKO SOININEN | KUVAT: cRAMOUUTISET
Imatran piste muutti
C ramon Imatran toimipiste muutti marraskuun alussa osoitteeseen Piikatu 16. Muuttoa oli mietitty jo vuoden verran ja sopivaa tilaakin katseltu puolisen vuotta. Toimipisteen yrittäjän Marko Nurmen mukaan muutto sujui hyvin.
– Olimme jääneet vähän sivuun, joten uudelle paikalle oli tarvetta. Nyt saimme myös enemmän tilaa, Nurmi kertoo.Uusi toimipiste sijaitsee lähellä pian käynnistyviä isoja rakennustyömaita. ■
Optimized Space -sivusto julki
Cramo palvelee asiakkaita entistä paremmin
C ramo Finland mittaa asiakaskokemusta säännöllisesti uusilla sähköisillä asia-
kaskokemusmittauksilla ja testiasioinneil-la. Kyselyitä on lähetetty syksyn mittaan eri asiakasryhmille ja kyselyt toistetaan noin pa-rin kuukauden välein.
Mittaukset tehdään yhdessä Myyntikont-torin kanssa ja ne on jaettu kolmeen osioon: myynnin-, toimipisteiden- ja tilojen asiak-kuuksiin.
– Pyrimme löytämään ostamisen ja asi-akkuuden kehittymisen esteet sekä tunnis-tamaan vahvuuksia, joiden avulla edistämme palveluidemme suosittelua, kertoo myyntijoh-taja Mika Helenius.
Ensimmäinen mittaus tehtiin yli tuhan-nelle myynnin asiakkuudelle sähköpostiky-selynä syyskuun alussa. Kehittämisteemoiksi nousivat perusasioiden toimivuuden varmis-taminen erityisesti laskutuksen osalta ratkai-sumyyntitaitojen kehittäminen ja erottautumi-nen markkinasta.
Vuokrauksen kyselyn kehittämisteemoiksi nousivat perusasioiden toimivuuden varmista-minen erityisesti laskutuksen osalta, ratkai-sumyyntitaitojen kehittäminen ja erottautumi-nen markkinasta.
Toisen mittarina Cramo käyttää käytetään Palvelu Plus -yhtiön testiasiointeja. Arviointi perustuu Parasta Palvelua Cramosta -käsi-kirjan laatukriteereihin eli Cramon yhteiseen toimintamalliin. Viime kesänä asiointeja teh-tiin ennätysmäärä. ■
8nro 3 |
2012
C ramolle on valmistunut uusi Optimized Space -sivusto www.optimizedspace.fi
– Sivusto korostaa profiiliamme siirto-kelpoisten tilojen ehdottomana asiantuntija-na ja suunnannäyttäjänä. Kerromme sivuil-la, miten ajattelemme siirtokelpoisten tilojen bisnestä laajemmin kuin vain niin sanottuina parakkitoimituksina homeongelmaisille kou-luille. Korostamme tarpeiden ennakointia ja kiinteistöjen sekä pääoman käytön suunnit-telua optimoimalla kulloinkin käytössä ole-van tilan, kertoo Cramon markkinointipääl-likkö Lasse Huuhka.
Sivusto korostaa myös Cramon kansain-välistä ulottuvuutta. Se on jo nyt olemassa identtisenä suomeksi, ruotsiksi ja englannik-si. Rakenteilla ovat sivustot tanskaksi, norjak-si, latviaksi ja liettuaksi. Sanoma on kaikissa sama, ja kultakin sivulta pääsee eteenpäin paikalliselle Cramo-sivustolle hakemaan li-sätietoa vaikkapa paikallisesti saatavilla ole-vista moduuleista.
– Otamme sivustolla tilan haltuun mark-kinajohtajana kaikissa maissa, joissa toimim-me, Huuhka toteaa. ■
Wastelandsin väki lainasi Cramolta aidat makuusoppia varten.
Konttivalomastot ja LeD-valaisimet valikoimaan
C ramon valaisinvalikoimaan on saatu täysin uusi tuote eli konttivalomastot. Uutuus sopii kaikille pihoille ja valaistaville kohteille, mutta erityisesti se säästää tilaa ah-
tailla rakennustyömailla. Valon lähteenä ovat tehokkaat 70 W monimetallilamput.Valomastot kiinnitetään työmaalla teräskontin kulmaan, joten ne eivät vie tilaa ja
ovat suojassa vahingoilta. Pylvään korkeuden voi säätää 2,5 metristä 4,7 metriin tele-skooppivarren avulla.
Konttivalomasto luo tehokkaan yleisvalon työmaa-alueelle ja on helppo asentaa tait-tuvan jalustan ansiosta.
Uudet konttivalomastot ovat vuokrattavissa kaikista Cramon toimipisteistä.Cramon valikoimasta tutut ympärisäteilevät BOJ-työvalot saa nyt myös LED-teknii-
kalla varustettuina. LEDit tuovat säästöä työmaan energiakustannuksiin ja ovat tavalli-sia lamppuja pitkäikäisempiä.
BOJ-valot antavat heijastamatonta miellyttävää yleisvaloa ja vähentävät valonhei-tinten tarvetta. Valaisimien rakenne ja materiaalit kestävät rakennustyömaiden vaati-via olosuhteita. ■
Cramo Security -kisa ratkesi
V iime numeron sähköisen suorakirjeen Cramo Security -kyselyyn tuli yli sata vastausta. Kyselyssä testattiin tietämystä työmaa-
varkauksista ja pimeästä työstä. Lipun vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoihin voittivat Ari-Pekka Aaltonen ja Leena Saarni.Onnittelut voittajille!
Oikeat vastaukset kysymyksiin:
1 Vilkkain varkauskuukausi Helsingin työmailla oli viime vuonna?b. marraskuu2 Pimeän työn osuus rakentamisen työvoimasta oli vuonna 2007?c. 9 %3 Työmaavarkauksista jää selvittämättä?c. 50 %
Toimipisteet yhdistyivät
C ramon Ylöjärven toimipiste yhdistettiin lokakuussa Tampereen Messukylän toimipisteeseen Etu-Hankkionkadulle. Asiakkaille
muutosta ei aiheutunut haittaa, koska Ylöjärven toimipiste on palvel-lut lähinnä sähköisesti ja puhelimitse tilauksensa tekeviä asiakkaita.
Messukylän toimipisteessä työskentelee vuokraamoesimies Jani Humalamäen lisäksi viisi työntekijää.
Cramon palvelut saa nyt tehokkaasti Tampereen seudulla Mes-sukylän toimipisteen lisäksi Lakalaivan vuokraamosta Korjaamon-kadulta.
Myös Cramon Järvenpäässä ja Keravalla olevat toimipisteet yhdis-tyvät. Uusi toimipaikka sijaitsee Järvenpäässä Minkkikadulla lähel-lä Keravan rajaa. Uudet toimitilat ovat sopivasti molempien alueiden rakentajien tavoitettavissa vanhan Lahdentien ja moottoritien välissä.
Järvenpään piste muutti uuteen paikkaan jo marraskuun lopussa. Keravan toimipiste muuttaa Minkkikadulle joulukuussa. ■
9nro 3 | 2012
Uusi projektipiste Vantaalle
V antaalle on avattu uusi projektipiste, joka palvelee Vantaan Energian työmaata. Itä-Vantaalle rakennetaan Suomen suurinta jätevoimalaa.
– Työmaalle on asennettu sähköistys Cramon puolesta ja toimitettu jo aikaisemmin pienempää kalustoa. Kun olemme keskeisellä paikalla työ-maalla asiakkaiden on helppo tulla hakemaan meiltä tarvittavia konei-ta ja laitteita. Pystymme nyt myös ennakoimaan työmaan laitetarpeita ja palveluita. Edesautamme myös työmaan pysymistä aikataulussa, kertoo Cramon vuokraamoesimies Esa Kammonen. ■
UUTISET
K esälahden Maansiirto Oy ja Cramo ovat solmineet kaksivuotisen yhteistyösopi-
muksen. Sopimus tekee Cramosta infra-alan moniosaajana tunnetun Kesälahden Maansiir-ron ensisijaisen vuokrakaluston ja työmaapal-veluiden toimittajan. Sopimus koskee myös Kesälahden Rakennus Oy:tä.
– Nyt saamme tietää vuokrahinnat etukä-teen valtakunnallisesti. Mestareiden ei tarvit-se erikseen kilpailuttaa jokaista vuokrausta, vaan heillä on valmis hinnasto, jonka mukaan toimitaan. Tämä säästää aikaa, toteaa Kesä-lahden Maansiirron toimitusjohtaja Seppo Huttunen.
Huttunen toivoo, että sopimuksen myötä Kesälahden Maansiirron kilpailukyky ja ka-luston saatavuus paranevat.
Cramolle sopimus on merkittävä.– Kumppanuuden kautta voimme kehittää
myös omia toimintojamme. Sopimus tuo jat-
kuvuutta, ja pyrimme kumppanina vastaamaan myös asiakkaan erityistarpeisiin, toteaa Cra-mon asiakaspäällikkö Pasi Pitkonen.
KeSäLAhDeN MAANSIIRROLLA on yli nel-jän vuosikymmenen kokemus vaativista infra-alan urakoista. Perheyritys kuuluu Suomen kymmenen suurimman maarakennusyrityk-sen joukkoon.
– Julkisen väylärakentamisen tulevaisuus näyttää juuri nyt kovin kehnolta. Päättäjät ei-vät ymmärrä tieverkoston rapautumisen no-peutta. Nyt olisi järkevää investoida ja korja-ta infraa vaikka velkarahalla, sillä muutaman vuoden päästä korjaaminen tulee paljon kal-liimmaksi. Tämä on tyhmää politiikkaa, toteaa toimitusjohtaja Huttunen.
Hän näkee, että Suomessa on liian vä-hän rakennuttajaosaamista erityisesti julki-sella puolella.
– Tarvitsemme lisäresursseja rakennutta-jaosaamisen säilyttämiseksi, hän toteaa.
Kesälahden Maansiirto Oy on valtakunnal-linen koko Suomen alueella monipuolista ura-kointitoimintaa harjoittava maanrakennusliike. Yhtiön liikevaihto on yli 64 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa on noin 160. ■
Kesälahden Maansiirto ja Cramo yhteistyöhön10
nro 3 | 2012
”Nyt olisi järkevää investoida ja korjata
infraa vaikka velkarahalla.KESÄLAhDEN MAANSIIRRON
SEPPO hUTTUNEN
TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: cRAMO
Cramo ottaa infran haltuunKallis valssijyrä tai kaivinkone on usein järkevämpää vuokrata kuin omistaa. Cramo tarjoaa infrarakentajille monipuolisia palveluita.
H aastattelupäivän aamuna on pää-kaupunkiseudulle satanut ensilumi ja Vantaan vuokraamon puhelimet
pirisevät. Kaikki kiinteistöfirmat ovat yht-äkkiä heränneet talveen ja haluavat vuokra-ta pyöräkuormaajan. Cramolle aikainen tal-vi on tietysti onni.
– Rakennusalan epävakaa tilanne on li-sännyt vuokrakoneiden kysyntää. Yritykset eivät halua heiluvien suhdanteiden takia in-vestoida koneisiin, joten niitä vuokrataan enemmän, toteaa maanrakennuskoneiden tuotepäällikkö Pekka Viljanen.
ASIAKKAAt eIVät vieläkään miellä, että Cramo vuokraa myös maanrakennuskoneita, vaikka yritys palvelee infrastruktuurin raken-tajia ja huoltoyhtiöitä hyvin monipuolisesti.
Suomessa infrarakentamisen konekan-nasta vain seitsemän prosenttia on vuokra-koneita, kun taas talonrakentamisessa vas-taava luku pyörii neljänkymmenen prosentin tietämillä. Muualla Euroopassa maanraken-nuskoneita vuokrataan huomattavasti enem-män kuin Suomessa.
– Varaa markkinoiden kasvattamiseen
on siis todella paljon. Meillä on käytössäm-me koko Cramon konekanta. Jos konetta ei löydy meiltä Suomesta, tilaamme sen tar-vittaessa vaikka Saksasta. Cramolla on noin 6 500 vuokrattavaa maanrakennuskonetta Euroopassa.
Suomessa maanrakennuskoneita on vari-koilla Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Tam-pereella, Turussa ja Vantaalla, mutta tarvitta-essa koneita toimitetaan kaikkialle Suomeen.
– Koneen toimittaminen ei ihan tunnissa onnistu, vaan se kannattaa tilata muutamaa päivää etukäteen. Asiakas saa kaikki vuok-rauspalvelut yhdestä toimipisteestä tai yh-dellä soitolla. Maanrakennuskoneenkin voi vuokrata niin Kuusamossa kuin Lappeen-rannassakin.
MAANRAKeNNUSpUOLeLLe kehitetään har-voin täysin uusia koneita, mutta erilaisia in-novaatioita tulee sitäkin useammin. Yksi vii-me vuosien uusista ja hyvinkin yksinkertai-sista oivalluksista on ollut kaivurin lumikau-ha, joka sopivan kokoisen kaivurin kanssa on näppärä pysäköintialueiden lumen tyh-jennyksessä. Näppärän kauhan avulla voi
luoda lunta ahtaistakin paikoista.Toinen uudehko tulokas Cramolla ovat
isot valssijyrät. 12–13 tonnin painoisia jät-tiläisiä käytetään teiden rakentamisessa ja korjauksessa.
– Cramo on satsannut valssijyriin, kuten myös muuhun maantiivistyskalustoon, vii-me vuosina voimakkaasti, sillä asiakkaillam-me on ollut selvä tarve niihin. Tämän kalus-ton vuokraaminen onkin asiakkaan näkökul-masta järkevää, sillä koneet ovat suhteellisen kalliita ja niiden käyttöaika työmaalla lyhyt, Viljanen sanoo.
Asiakkaan on aina järkevämpi maksaa sii-tä, mitä todella tarvitsee kuin varastossa sei-sovasta reservistä.
– Jos rakentaja tarvitsee kipeästi jotain konetta ja on valmis pitkään vuokrasuhtee-seen, voimme hankkia kyseisen koneen, vaik-kei meillä olisi koskaan ollut vastaavaa va-likoimissa. Kannattaa siis rohkeasti kysyä. Vuokraamme asiakkaillemme mieluummin sitä mitä he tarvitsevat kuin sitä mitä meillä sattuu olemaan. ■
11nro 3 | 2012
Sisäilmastoluokat määrittelevät rakennuksen sisälämpötilan. Hyvän sisäilman perustaso on S2-luokka, jolloin sisäilma on talvella 20–22 °C ja kesällä 23–26 °C. Tällöin ei välttämättä tarvita koneellista jäähdytystä, mikä vaikuttaa energiatehokkuuteen.
Rakennuksen ekologisen kestävyyden kivijalka on sen energiatehokkuus. Viime heinäkuussa tulivat voimaan rakentamisen energiamääräykset,jotka vaativat uusilta rakennuksilta entistä suurempaa tehokkuutta.
Energiatehokkuus lukuinaTEKSTI:MAIJA RAUhA | KUVAT: DREAMSTIME
23–23 °C
❯ Ikkunoiden energia-tehokkuudella on merkitystä, koska ne ovat rakennuksen vaipan huonoiten lämpöä eristävä osa. Ikkunoiden energialuokituksessa A++ on paras luokka.
0,7%
❯ Rakennusten energiatehokkuutta tar-kastellaan kokonaisenergiankulutuk-sen eli E-luvun avulla. Mitä pienem-pi E-luku, sitä parempi. Esimerkiksi 150-neliöisen omakotitalon E-lukuvaa-timus on 162 kWh/m2 vuodessa. Pieni E-luku on mahdollista saavuttaa useil-la eri tavoilla.
❯ U-arvo kertoo, kuinka paljon lämpöä siir-tyy rakenteen läpi sisältä ulos yhden asteen lämpötilaeron vallitessa. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi eristyskyky. Esimerkiksi passiivitalotasoisessa rakennuksessa ulko-seinän U-arvo on alle 0,08, mikä saadaan ai-kaan käyttämällä eristeenä yli 600 mm sellu-villaa. U-arvo 0,15–0,20 saadaan käyttämällä yli 250 mm selluvillaa.
❯ Asuinkerrostalon E-lukuvaatimus on
130, rivitalon 150 ja liikerakennuk-
sen 240.
❯ Uusien energiamääräysten tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta 20 % nykyiseen verrattuna sekä tukea uusiu-tuvien energiamuotojen käyttöä.
❯ E-lukua laskettaessa otetaan huomioon käytetty energianmuoto. Fossiilisten poltto-aineiden kerroin on 1, sähkön 1,7, kaukoläm-mön 0,7, kaukojäähdytyksen 0,4 ja uusiutuvien polttoaineiden 0,5. Kertoimet kuvaavat luon-nonvarojen kulutusta.
600
10–20%
❯ Rakennusmateriaalin hiilijalanjälki lasketaan tuotteen valmistamisen ja kuljetusten päästöistä. Luvut ovat hii-lidioksidikiloja tuotettua materiaaliki-loa kohti.
Puu -1,41Puukuitulevy -0,58Betonielementti 0,12Punatiili 0,22Kivivilla 1,41
Rakenneteräs 0,2Polyuretaani 4,40Alumiini 11,92
❯ Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on uusien määräysten mukaan otettava tal-teen vähintään 45 % lämpömäärästä. Sama lämpöenergiantarpeen pienennys voidaan to-teuttaa esimerkiksi lisäämällä rakennuksen eristystä tai tiiviyttä.
45%
20 %
12nro 3 |
2012
q50❯ Rakennuspaikka vaikuttaa rakennuksen lämmitys- ja viilennys-tarpeeseen. Epäedulliselle paikalle rakennettu talo voi kuluttaa jopa 30 % enemmän lämmitysenergiaa kuin hyvälle paikalle rakennettu talo. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Kesällä varjostava kasvillisuus vähentää viilentämisen tarvetta.
❯ Ilmatiiviydellä on suora vaikutus rakennuk-sen energiankulutukseen. Ilmanvuotoluku q50 (m3/hm2) kuvaa rakennuksen ulkovaipan il-matiiviyttä. Sen pitää olla vähintään 4,0, mut-ta energiatehokkuuden kannalta suositellaan q50-lukua 1,0 tai alle.
❯ Rakentamisen ja rakennusmateriaalien tuotannon osuus talon elinkaaren energiankulutuksesta on vain 10–20 %. Talon käyttö eli lämmitys ja sähkönkulutus haukkaavat siis 80–90 % kokonaisuudesta.
LÄHTEET: SAFA, ympäristöministeriö, Motiva, Puuinfo, talotekniikka.eu, sähköala.fi
10–20%13nro 3 | 2012
TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: DREAMSTIME
Sota SairauSloma-
PäiVäStä
14nro 3 |
2012
Mitä mieltä olette Kokoomuksen ehdo-tuksesta?Haring: Sairausajan palkanmaksusta on so-vittu työehtosopimuksissa ja se on osa palk-kasummaa. Kyseessä olisi siis palkanalennus. Mikäli yhden päivän palkaton sairauspäi-vä otettaisiin käyttöön, se kohdistuisi ennen muuta niihin, jotka sairastavat eniten ja joilla on muutenkin sairauden vuoksi menoja. Li-säksi alhaisen tulotason ammateissa työsken-televillä on eniten sairauksia, joten muutok-sella olisi myös tuloeroja kasvattava vaikutus.
Malinen: Haluamme luoda sairauspois-saoloihin selkeän säännöstön, mutta em-me irrallaan työelämän laadun parantami-sesta, vaan näiden kahden on kuljettava kä-si kädessä.
Uskomme, että omavastuu ohjaisi vält-tämään tarpeettomia poissaoloja. Meistä olisi oikeudenmukaista, että vastuuta jaet-taisiin hieman työntekijöiden ja työnantaji-en kesken.
Haring: Ehdotus kertoo halusta rankais-ta työntekijöitä. Ehdotuksen tekijöiltä unoh-tuu, että sairauspoissaolot ovat vain mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta, työkyvyttömyydestä. Huomio pitäisi suun-nata työkyvyttömyyden syihin työpaikalla ja niiden poistamiseen.
Malinen: Yksi sairauspäivä maksaa työn-antajalle keskimäärin 150–300 euroa. Jos sai-rastuneen henkilön tilalle joudutaan palk-kamaan sijainen, kustannukset kaksinker-taistuvat. Mitä pienempi yritys, sitä suurem-pi merkitys poissaoloilla on taloudellisesti. Toisaalta on tutkittu, että pienissä yrityksis-sä voidaan keskimäärin paremmin, joten eh-kä siellä myös sairauspoissaolot ovat vähäi-sempiä. Suomalaisten työpanoksen määrä ei saisi vähentyä. Vain työpanoksen kasvun kautta voimme turvata hyvinvointiyhteis-kunnan ylläpidon.
Onko vaarana, että ihmiset tulevat sairaa-na töihin?Malinen: En näe, että se olisi ongelma. Jos ih-minen ei ole työkykyinen, hän ei varmasti-kaan kykene tulemaan töihin. Toki olemme erilaisia ja ihmiset kokevat työkyvyn eri ta-
voin. Joku ajattelee, ettei tule flunssassa töi-hin, mutta toinen samanlaisella voinnilla ko-kee, että on työkykyinen.
Haring: Ihmiset ovat tunnollisia ja tule-vat sairaana töihin. SAK:n työolobarometrin perusteella liki puolet työntekijöistä on ollut viimeisen vuoden aikana sairaana töissä ja ainakin osa sairauksista on sellaisia, että nii-den hoitoon kuuluu sairausloma.
Miten paljon Suomessa sairastetaan ver-rattuna muihin maihin?Haring: Jos sairastamista mitataan eri mai-den välillä sairauspoissaoloilla, suomalaiset sairastavat paljon. Jos mitataan sairastavuut-ta vastasyntyneen odotettavissa olevilla ter-veillä elinvuosilla, niin myös tällä mittarilla suomalaiset ovat sairaampia kuin esimerkik-si muut pohjoismaalaiset.
Malinen: On ristiriitaista, että olemme kuitenkin tänä päivänä keskimäärin ter-veempiä kuin koskaan aiemmin, mutta sil-ti olemme pois töistä enemmän kuin en-nen. Taustalla on toki monia tekijöitä, em-mekä halua syyllistää ketään. Työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, mutta esi-merkiksi tietotyössä tiedon hallinnan mää-rä on kasvanut
Haring: Työterveyslaitoksen Työ ja terve-ys Suomessa 2009 -tutkimuksen mukaan joka seitsemännellä työntekijällä on työtä haittaa-va pitkäaikaissairaus, eikä tilanne tältä osin ole parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ei siis liene ihme, että sairauspoissa-oloja kertyy. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan viime vuosina työn fyysinen kuor-mittavuus ei ole vähentynyt. Naisilla se on it-se asiassa jopa lisääntynyt.
Miten malli on ruotsissa toiminut?Haring: Ruotsissa yksi palkaton sairauslo-mapäivä on ollut käytössä 90-luvulta lähti-en ja sairauslomien määrä on noussut ja las-kenut sen olemassa olosta riippumatta. Sillä ei ratkaista takana olevaa työkyvyttömyys-ongelmaa.
Malinen: Ruotsissa asiaa on tutkittu pal-jon ja tutkimustulos osoittaa selvästi, että kun etuudet tiukkenevat, sairauspoissaolojen
määrä vähenee ja kun etuuksia höllennetään, myös sairauspoissaolot lisääntyvät.
Ovatko lyhyet sairauslomat todellinen on-gelma?Malinen: Vajaat 25 prosenttia suomalaisista on kyselyssä ilmoittanut, että heistä on hy-väksyttävää käyttää sairauspoissaoloa myös muun syyn kuin sairauden takia. Tämä on huolestuttavaa.
Haring: Lyhyet sairauslomat, kestoltaan 1–3 päivää, muodostavat 10–20 prosenttia kaikista sairauspoissaolopäivistä toimialas-ta riippuen. Pitkät sairauspoissaolot ovat siis aidosti se suurempi ongelma ja niiden vähen-tämiseen tulisi panostaa.
Malinen: On selvästi nähtävissä, että ly-hyet poissaolot kasaantuvat yksilöllisesti tie-tyille ihmisille. Ei ole olemassa mitään näyt-töä siitä, että ne kasaantuisivat tietyillä aloil-la tai työtehtävissä, paitsi, että nuoret ihmiset näyttäisivät keräävän yhden päivän sairaus-poissaoloja enemmän.
Mitä lyhyille sairauspoissaoloille sitten pitäisi tehdä?Haring: Työpaikoilla pitäisi miettiä niitä kei-noja, joilla vaikutetaan työkyvyttömyyden syihin. On tärkeää, että tunnistetaan alka-vat työkykyongelmat. Mietitään, miten tue-taan alentuneen työkyvyn omaavaa työnte-kijää ja miten työtä tai työoloja muuttamalla mahdollistetaan työssä selviäminen sairaus-loman sijaan. Tätähän tukevat myös sairaus-vakuutus- ja työterveyshuoltolakiin tehdyt muutokset.
Malinen: Kuten aiemminkin totesin sai-rauspoissaoloja koskevan säännöstön kans-sa on käsi kädessä kehitettävä työelämän laatua. Kun ihmiset viihtyvät työssään, ai-heettomia sairauspoissaoloja ei tule aina-kaan yhtä paljon.
Karenssipäivästä voisivat työyhteisössä hyötyä ne työntekijät, jotka joutuvat sijais-tamaan aiheetta töistä poissaolevia kolle-goitaan. Työtoverit kuormittuvat, jos jotkut henkilöt ovat aiheetta usein pois töistä. Tä-män kautta karenssipäivä voisi myös lisätä työhyvinvointia. ■
Kokoomuksen syksyllä esittämä ehdotus ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta on herättänyt kiivasta keskustelua. Kysyimme mitä mieltä ehdotuksesta ovat SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring ja Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
15nro 3 | 2012
u usi jätelaki ja valtakunnallinen jäte-suunnitelma kiristävät rakennusjät-teiden lajittelua. Tavoitteena on, että
vuoteen 2020 mennessä on työmailla erillis-kerättävä rakennus- ja purkujätteet niin, et-tä niistä vähintään 70 prosenttia hyödynne-tään joko materiaalina tai energiana. Jätelain mukaan jätteet tulee ensisijaisesti hyödyntää materiaalina.
Rakennustyömailla on helppo lajitella erikseen esimerkiksi puu, metallit, pahvi ja kartonki sekä muovit ja eri kiviainekset. Oma keräyksensä tulee olla myös vaarallisille jät-teille.
SItA FINLANDIN rakennusliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Kimmo Mäki näkee muu-toksessa paljon hyvää, koska lajittelua tehos-tamalla saadaan enemmän materiaalia hyö-tykäyttöön ja pois kaatopaikoilta. Tilasto-jen mukaan rakennustyömailla syntyy vajaat kaksi miljoonaa tonnia rakennusjätettä. Mää-rässä ei ole mukana maa- ja kiviaines.
– Kun suunnitelmallisuus lisääntyy, te-hostuu samalla lajittelu. Tämä tuo myös sel-vää säästöä. Olemme Tiedostava Työmaa -palvelukonseptin yhteydessä laskeneet, että keskikokoisella työmaalla voi säästää 20–30 prosenttia jätehuollon kustannuksissa, koska 60 prosenttia niistä on jätteen käsittelymak-suja. On siis silkkaa haaskuuta viedä hyödyn-nettävää materiaalia kaatopaikalle ja maksaa siitä korkea sekajätteen hinta.
– Toimiva jätehuolto lisää työmaan tur-vallisuutta sekä tehokkuutta, kun turhat ta-varat saadaan pois jaloista, hän lisää.
SITA tarjoaa myös työmaille nettipohjai-sen jätemäärien raportointipalvelun, jonka avulla voi seurata jätteiden kokonaismäärää, eri jätejakeiden osuutta sekä jätteen lajittelu- ja hyödyntämisastetta. Seurannan avulla voi vaikuttaa jätehuollon kuluihin.
TEKSTI: JOhANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: TIMO JAKONEN JA MARKKU OJALA
Suunnittelu tehostaa rakennusjätteiden lajitteluaRakennustyömaiden jätehuollossa eletään muutoksen aikaa. Vuoteen 2020 mennessä on rakennusjätteestä hyödynnettävä vähintään 70 prosenttia joko materiaalina tai energiana.
– Lähes kaikki jäte voidaan tarvittaessa kerätä erikseen ja hyödyntää, jos sitä syntyy kohteessa suurempia määriä.
RAKeNNUStYöMAAt OVAt tiimityön aree-noita, joissa jokaisella urakoitsijalla on oma roolinsa. Yhteistyötä tarvitaan myös jäte-huollon suunnittelussa, jotta keräysastioiden määrä ja koko, sijoittelu ja tyhjennys hoitu-vat muuta työtä haittaamatta. Suunnit-telussa otetaan huomioon myös se, et-tä työmaan edetessä jätehuollon tar-peet muuttuvat.
– Jätehuoltosuunnitelman laadinnassa käydään kokonai-suus läpi syntypaikkalajittelus-ta jätteiden keräilyyn ja käsit-telyyn asti. Tiedostava Työmaa -palveluumme kuuluvat myös kaikki asiakirjat ja raportointi, Mäki kertoo. ■
Kimmo Mäki kertoo, että lähes kaikki raken-nustyömaalla syntyvä jäte voidaan hyödyn-tää raaka-aineena tai energiana. Tyypillis-tä rakennusjätettä ovat puu, pakkausmuovi, metalli ja kiviaines.
16nro 3 |
2012
Joku rajaMikrobitutkija Mirja Salkinoja-Salonen etsii kosteus-vaurioituneista rakennuksista sairastuttavia tekijöitä. Hän vaatii, että sisäilman toksiineille, eli myrkyille, on saatava selkeät raja-arvot.
TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: SINI-MARJA NISKA
17nro 3 | 2012
Mirja Salkinoja-Salonen
• SYNtYNYt 1940.• LUONNONtIeteIDeN KANDI-
DAAtIKSI 1963.• BIOKeMIAN ASSISteNttI
Amsterdamissa Vrije Universi-teitissa 1963–1973.
• heLSINgIN YLIOpIStON mik-robiologian apulaisprofesso-ri 1973–1992, professori 1992–2008.
• SUOMeN AKAteMIAN akate-miaprofessori 1995–2000.
• tUtKII MIKROBIeN tuottamia myrkkyjä ja kemikaalien haitta-vaikutuksia.
• KehIttää tUtKIMUStA var-ten solutoksikologisia mittaus-menetelmiä.
• pROFeSSORINA täysinpalvel-lut, mutta jatkaa tutkimusta tutkimusjohtajana.
Fakta
”Toksiineille altistettu siittiö
menee ihan tainnoksiin.
Suljetuissa viljelymaljoissa kasvatettuja sisäilmanäytteitä.
18nro 3 |
2012
P rofessori Mirja Salkinoja-Salonen on ollut lapsesta asti kiinnostunut luon-nosta. Aivan erityisesti häntä kiinnos-
tavat mikrobit. Ne ovat mikroskooppisen pie-niä eliöitä, joita ei erota paljain silmin. Mik-robeja on maailmassa miljardeja, esimerkik-si sormien päällä niitä istuu miljoona yhdellä neliösenttimetrillä.
– Mikrobit ovat maapallon valtava enem-mistö. Niiden monimuotoisuutta kiinnosta-vampaa on kuitenkin se, miten ne toimivat. Suuri osa on ihmiselle vaarattomia, osa voi-daan jopa valjastaa meidän käyttöömme ja muutama prosentti, ihan niin kuin ihmisis-täkin, on niin sanotusti pahoja murhamiehiä.
Hän viittaa murhamiehillä mikrobeihin, jotka tuottavat ihmiselle vaarallisia toksiine-ja eli myrkkyjä. Vaarallisia ovat esimerkiksi mikrosienet, eli kansankielellä homeet, jois-ta pieni osa myrkyttää sisäilmaa.
Homeongelma ei puhkea rakennukses-sa heti, vaan syntyy, kun rakennukseen tulee kosteusvaurioita.
– Rakennuksissa viihtyvät homeet pärjää-vät vähällä vedellä. Ne aktivoituvat, eli alka-vat kasvaa vasta sitten, kun saavat vettä, Sal-kinoja-Salonen kertoo.
Homeiden vaarallisuus tiedetään myös monissa suomalaisissa kouluissa, joissa kär-sitään sisäilmaongelmista.
heLSINgIN KAUpUNgIN kiinteistövirasto ja Työsuojelurahasto tilasivat viime vuon-na Helsingin yliopistolta tutkimuksen, jossa selvitettiin sisätilanäytteiden toksisuutta ja terveyshaittaoireita kouluissa. Salkinoja-Sa-lonen johti tutkimusta.
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keino-ja, joiden avulla sisäilmaongelmaisen koulun remontti voitaisiin tehdä oikein.
Tutkimuksessa oli mukana 403 opetus-tilaa 15 helsinkiläiskoulusta, joista osan tie-dettiin kärsivän sisäilmaongelmista. Koulut olivat eri kokoisia ja ikäisiä, jotta ne heijas-tivat mahdollisimman hyvin Helsingin kou-lukantaa.
Kaksoissokkotutkimuksessa toinen tiimi otti koulujen kaikista opetukseen liittyvistä tiloista kolme sisätilanäytettä.
– Keräsimme liinoilla pölyä opetustilojen yläpinnoilta, kuten lamppujen päältä. Opetta-jan pöydälle taas asetimme avoimen viljely-maljan tunnin ajaksi. Näin saimme kaapattua sen, mitä ilmassa leijailee. Jokaisesta koulusta kerättiin keskimäärin 75 näytettä.
Näytteet vietiin laboratorioon ja niiden annettiin kasvaa viljelymaljoissa. Näytteiden toksisuus mitattiin laboratoriossa sian siitti-öillä toteutetuilla solutesteillä.
– Tavallisesti siittiösolu on varsin vikkelä, koska sen täytyy pystyä uimaan pitkä matka. Toksiineille altistettu siittiö taas menee ihan tainnoksiin, eikä enää juuri uiskentele, Sal-kinoja-Salonen havainnollistaa.
Toinen tiimi kartoitti koulujen henkilös-tön terveystilanteen. Terveyshaittakyselyn vastaajiksi hyväksyttiin vakituiset opettajat, jotka olivat työskennelleet samassa tilassa ai-nakin yhden lukuvuoden ajan vähintään seit-semän tuntia viikossa.
– Näin esimerkiksi sijaisopettajat karsiu-tuivat pois. Saimme nämä ehdot täyttäviä vastauksia 382 opettajalta.
tUtKIMUKSeN tULOKSet menivät Salkin-oja-Salosen mukaan hyvin yksiin. Terveys-haittaoireita oli paljon koulurakennuksissa,
joista toksista pölyä tai toksiinia tuottavia mikrobikasvustoja löytyi useammasta kuin joka kolmannesta työtilasta.
– Kun näytteistä vähintään kolmannes oli toksisia, jopa lähes 60 prosentilla henkilökun-nasta oli silmäoireita ja jopa yli 35 prosentilla niveloireita. Jos toksisia näytteitä oli vähem-män, oireitakin oli vähemmän.
Miten homeet sitten sairastuttavat ih-misen?
Havainnollistaakseen asiaa Salkinoja-Sa-lonen piirtää entisen opettajan rutiinilla pa-perille rinkulan, jonka keskellä on toinen rinkula.
– Tämä tässä on vaikkapa aivosolu, sy-dänsolu tai hermosolu. Sitä kiertää solu-kalvo ja sen sisällä on mitokondrioita, jotka ovat vastuussa solun sähköisestä toiminnas-ta. Solu ei toimi ilman tätä sen omaa sähkö-järjestelmää.
Seuraavaksi Salkinoja-Salonen piirtää so-lukalvolle eräänlaisen kanavan, kuin pienen käytävän, joka läpäisee kalvon.
– Trilongiini, eli erään homesienen tuot-tama myrkky, imeytyy rasvaliukoisena elimis-tön kudoksiin ja soluihin ja tuottaa erityisiä kaliumia ja natriumia läpäiseviä nanokana-via, jotka muodostuvat tähän solukalvolle. Kanavan takia solu menee ikään kuin oiko-sulkuun ja sen sähköjärjestelmä alkaa vuotaa. Solusta alkaa myös vuotaa kaliumia ja solun ulkopuolisten nesteiden, eli veren ja kudos-nesteiden sisältämä natrium, eli veren suola, tunkeutuu soluun, hän selventää.
Sitä miksi trilongiini tekee näin solulle, eli mitä se pyrkii solusta kaappaamaan ja miksi, ei vielä tiedetä.
– On saatu selville, että esimerkiksi pa-hoja ruokamyrkytyksiä aiheuttavan baktee-rin tuottama myrkky, nimeltä kereulidi, kaap-paa ihmisen soluista kaliumia, jotta sen isän-täbakteeri voi lisääntyä.
MIKROBItUtKIjA NäKee, että on saatava selvät raja-arvot sille, miten paljon ilmassa saa olla toksiineja.
– Aivan kuin kemikaaleille, tarvitsem-
Nyrkkeilijä Camilla Elo tietää, mitä tahtoo.
lyömätön
Toksiset näytteet säilytetäänvetokaapissa, joka imee myrkyllisen ilman pois.
19nro 3 | 2012
19nro 3 | 2012
”Jokin sairaus voi tehdä herkemmäksi
homeille.
20nro 3 |
2012
me samanlaiset raja-arvot myös homeiden toksiineille. Pitää osoittaa, että ihminen on hengittänyt ilmasta tietyn määrän myrkky-jä ja todeta myrkyn aiheuttamat fysiologiset muutokset. Tehtävä ei ole helppo, sillä usein kyseessä on erilaisten mikrobimyrkkyjen se-os. Sen vuoksi raja-arvoja ei kannata aset-taa vain yhdelle tai joillekin tietyille toksii-neille, vaan on mitattava toksista kokonais-vaikutusta.
Tehtävää hankaloittavat myös rakennuk-sissa käytettävät kemikaalit. Homeita pyri-tään häätämään esimerkiksi ruiskuttamal-la rakenteisiin kemiallisia biosideja. Biosidi on aine, jolla torjutaan vahingollisia eliöitä. Salkinoja-Salonen suhtautuu biosideihin hy-vin kriittisesti.
– EU kieltää jo käyttämästä suurinta osaa niistä. Mikrobeja tappamaan tarkoitettuja biosideja kutsutaan mikrobisideiksi. Pahim-millaan biosidit tappavat kaikki muut sienet, paitsi ne jotka ovat resistenttejä. Useat tok-siinin tuottajahomeet ovat biosidiresistent-tejä, joten biosidien käyttö edistää toksisten homeiden pesiytymistä sisätiloihin häätä-mällä kilpailevat mikrobit pois. Näin vaaral-liset sienet pääsevät kasvamaan rauhassa il-man luontaisia kilpailijoitaan ja pian home-ongelma on entistä pahempi.
Vastaava tilanne on tuttu sairaaloista: mikrobilääkkeille resistentin tappaja-stafy-lokokki (MRSA) tai -klostriditartunnan voi saada sairaalassa, mutta ei koskaan koto-na. Nämä vaarallisten infektioiden aiheutta-jat suosivat sairaalaympäristöä, josta niiden kilpailijat on karkotettu mikrobilääkkeillä ja desinfiointiaineilla.
Homeita torjutaan myös boorilla, jota käytetään eristeissä ja ympäröivissä raken-teissa.
Salkinoja-Salonen näyttää yhtä viljely-maljoista, jossa hän on pannut toksiine-ja tuottavan Aspergillus-sienen kasvamaan boorikäsiteltyyn alustaan. Maljassa rehottaa kirkkaan vihreää höttöä valtoimenaan. Kaik-ki sienet eivät siis booristakaan säikähdä.
Salkinoja-Salonen kertoo myös kiinnos-tavan havainnon. Suomesta löytyy enemmän sisäilmaongelmaisia kouluja kuin esimerkik-si Hollannista. Syy voi piillä juuri kemikaa-leissa. Toinen syy saattaa olla rakennusten alipaineistus.
– Jos rakennuksen eristeissä on sieniä, niiden toksiinit päätyvät alipaineistetussa ti-lassa suoraan hengitysilmaan. Monissa kou-luissa alettiin sairastaa sen jälkeen, kun nii-hin laitettiin koneellinen ilmanvaihto. Ilman-vaihto on yleensä säädetty niin, että sisääntu-lo sammuu koulutuntien jälkeen, ja on pois
päältä yöt, viikonloput ja lomat. Tänä aika-na rakennus on alipaineinen, koska poistoil-malaitteita esimerkiksi WC-tiloista ei sam-muteta.
hOMeIDeN VAARALLISUUttA kuulee yhä epäiltävän usein. Yksi syy lienee se, että kaikki eivät niistä sairastu. Samassa tilassa saattaa työskennellä ihmisiä, joista osa saa terveys-oireita ja osa ei.
– Pitää muistaa, että kaikki eivät saa tu-pakanpoltostakaan keuhkosyöpää tai sairas-tu polioon, vaikka olisivat poliovirustartun-
Siirtokelpoiset tilat tarjoavat nopean avun
S uomessa käy koulua Cramon siir-tokelpoisissa tiloissa jatkuvasti yli
15 000 lasta.Cramon Tilat-yksikön johtaja Juha
Antola kertoo, että siirtokelpoisia tilo-ja tarvitaan usein kouluissa kahdessa erilaisessa tilanteessa.
– Ensimmäinen niistä on väistö-tilanne, jolloin vanhoja tiloja ei voida käyttää esimerkiksi sisäilmaongelmi-en vuoksi. Toinen syy on tilaoptimoin-ti. Esimerkiksi muuttovoittoalueilla tai uusilla asuinalueilla koulutilaa voidaan laajentaa helposti.
Siirtokelpoisten tilojen parhaat puolet ovat Antolan mukaan nopea toi-mitus ja asennus. Parhaimmillaan tila saadaan paikalle muutamassa viikossa. Tilan kokoa voidaan muuttaa tarpeiden mukaan ja tarpeen poistuessa tila voi-daan hakea pois. Tilat ovat myös koko-naistaloudellisesti edullinen ratkaisu.
Tiloissa on myös hyvä sisäilma.– Tiloissamme on tarkkaan harki-
tut rakenteet ja tehokas ilmanvaihto. Ne on myös suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin.
Antola toteaa, että tulevaisuudessa kunnissa käytetään yhä enemmän siir-tokelpoisia tiloja kouluina.
– Julkiset rakennukset ovat huo-nossa kunnossa ja kunnat pyrkivät löy-tämään vaihtoehtoja omistamiselle. ■
TEKSTI: MARI KUUSINEN
Salkinoja-Salonen testaa näytteiden toksisuutta siittiöillä.
21nro 3 | 2012
nan todistetusti saaneet. Taustalla voivat ol-la erot esimerkiksi ihmisen altistumishistori-assa. Jokin sairaus, vaikkapa tiettynä hetkenä sairastettu flunssa, voi tehdä ihmisestä her-kemmän homeille.
Salkinoja-Salonen on itsekin näytteitä ke-rätessään saanut homemyrkytyksen.
Hän otti vähän aikaa sitten näytteitä yk-sityisasunnosta, jossa epäiltiin kasvavan vaa-rallisia sieniä. Kun hän ajeli autolla takaisin työpaikalleen laboratorioon, hänen nenäs-tään alkoi vuotaa valtoimenaan verta. Myö-hemmin laboratoriossa näytteistä paljastui
toksiinia tuottava trikoderma-sieni.– Myös yhdessä koulussa, josta keräsim-
me näytteitä, oli usealla henkilökunnan jäse-nellä verestävät silmät. Myöhemmin samana päivänä menin noutamaan lentoasemalta ul-komaista professorikollegaa, joka oli kutsut-tu vastaväittäjäksi Helsingin yliopistolla pi-dettävään väitöstilaisuuteen. Kollega säikähti minut nähdessään. Toinen silmäni oli muut-tunut tulipunaiseksi. Onneksi silmä palautui kolmessa päivässä normaaliksi. ■
NäiSSä oN iDEaa
MAHTUVA SAKSILAVAGenie Gs-4047 on pää-osin sisäkäyttöön tar-koitettu akkukäyttöinen saksilava, jonka lavakor-keus on 11,75 m ja työs-kentelykorkeus 13,75 m. kompaktin kokonsa ja pienen kääntösäteensä ansiosta se mahtuu esi-merkiksi kauppojen pa-riovista, toisin kuin muut saman nostokorkeuden saksilavat. Sen leveys on 1,19 m, pituus 2,26 m, korkeus 2,54 m ja kai-teet kaadettuna 1,88 m. Saksilavan maksimikuor-ma on 350 kg ja paino 3 221 kg.
KOrKeA SAKSILAVAJlG 180-12 on akkukäyt-töinen saksilava, jonka lavakorkeus on peräti 18 m, mutta leveys vain 1,22 m. Se on tarkoitet-tu käytettäväksi korkeis-sa sisätiloissa, ja se sopii hyvin esimerkiksi korkea-keräilyvarastoihin. työla-van pituus on 5,40 m, kun lavanjatko on ääriasen-nossa. Saksilavan pituus on 4,12 m, korkeus 3,40 m, maksimikuorma 500 kg ja paino 7 800 kg.
KALUSTONSeUrANTA-JärJeSTeLMätrackunit-palvelun avul-la asiakkaamme voivat ottaa käyttöönsä täysi-mittaisen paikannus- ja tiedonkeruupalvelun. työkoneeseen kytketty GSM/GpS-yksikkö kerää tiedot esimerkiksi käyt-tötunneista ja -paikasta ja lähettää ne trackunit pro -palvelimelle. asiak-kaamme saavat interne-tin kautta käyttöönsä jär-jestelmän monipuoliset työkalut raporttien laa-timiseen, huoltoseuran-taan ja kaluston käytön seurantaan.
SUUNNATTAVA LäMMITINpolar WHt 250 on kierto-vesikäyttöinen siirrettä-vä lämmitin, jonka 249 kW:n kenno ja ilmamää-rä 20 000 m3/h riittä-vät useimpien tarpei-siin. lämpöpuhallin on imevää mallia, jossa ilma imetään suodattimen ja kennon läpi. Uutena omi-naisuutena siinä on pyö-ritettävä kenno-puhallin-yhdistelmä, jonka avulla ilman saa suunnatuksi tarvittaessa vaikka suo-raan ylöspäin. 290 kilon painostaan huolimatta WHt 250 on suhteellisen helppo liikuteltava isojen renkaiden ja trukkitasku-jen ansiosta.
MININOSTUrIMaedan mininostureil-la pääsee lähelle nostet-tavaa kohdetta, jolloin pienempikin nostokapa-siteetti riittää. pienet kul-jetusmitat mahdollistavat kulkemisen ahtaissa pai-koissa. kevytrakenteista, tukijaloilla tuettua konetta voi käyttää sisä- ja ulko-tiloissa, myös katoilla ja onteloiden päällä, ja se on helppo nostaa kohteisiin. nostureissa on diesel- ja sähkömoottori. Cramon Maeda 305crm-e -nos-tureita voi käyttää ilman nosturiajokorttia.
1 2 3 4 5
5Kun vuokraa pelit ja vehkeet Cramolta, ei tarvitse tyytyä tavanomaiseen. Työt hoituvat paremmin ja turvallisemmin laitteilla ja palveluilla, joissa on ideaa.
pelit&vehkeet
21
3
4
KOONNUT: MAIJA RAUhA | KUVAT: cRAMO
22nro 3 |
2012
TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MATTI SALMI
Swingiä myyntiinTerhi Vuovirralta kaupan teko sujuu kuin tanssi.
sorvin ääressäCramolainen esittäytyy
t erhi Vuovirta aloitti Cramon Keski-Suomen alueen myyntipäällikkö-nä helmikuussa 2011. Sattumalla oli sormensa pelissä rekrytointiprosessissa.– Cramo oli ulkoistanut hakuprosessin rekrytointiyritykselle, jolla oli
arkistoissa vanha hakemukseni. Firma kutsui minut haastatteluun.Alun perin Cramo haki asiakaspäällikköä, mutta hakuprosessin ai-
kana Vuovirran titteli vaihtui myyntipäälliköksi. Nyt Vuovirralla on kaksi asiakaspäällikköä alaisenaan ja he hoitavat yhdessä tiiminä Keski-Suo-men myyntiä.
VUOVIRtA VALMIStUI logistiikkainsinööriksi Jyväskylän ammattikorkea-koulun englanninkieliseltä linjalta 2001.
Hän teki koulun jälkeen huiman uran Kespet-nimisessä firmassa. Juuri valmistunut logistiikkainsinööri meni taloon tarjouslaskentaan töihin, mut-ta eteni kahdeksassa vuodessa myynti- ja lopulta varatoimitusjohtajaksi.
– Viihdyin haastavassa työssäni todella hyvin, mutta lopulta halusin ko-keilla elämässäni jotain ihan muuta. Irtisanouduin ja lähdin reppu selässä kiertämään Eurooppaa ja Amerikkaa.
Vuoden ajan Vuovirran elämä oli kirjaimellisesti silkkaa tanssia. Hän harrastaa tosissaan lindy hop –paritanssia ja sapattivapaan aikana hän kiersi tanssileireillä Euroopassa ja kävi valmentamassa Yhdysvalloissa.
– Vuosi muutti elämäni, arvot menivät uuteen järjestykseen ja otan asi-at nykyään paljon rennommin. Kun elää vähillä varoilla ja tavaroilla, huo-maa, ettei ihminen lopulta niin paljon tarvitsekaan ollakseen onnellinen. Suosittelen välivuotta maailmalla kaikille.
VUOVIRtA ON aina ollut kaupallisesta työstä kiinnostunut ja sosiaalinen ihminen.
– Siksi ajauduin edellisessä firmassakin hyvin nopeasti myyntitehtäviin. Nautin asiakkaiden tapaamisesta. Cramolla työssäni on kiinnostavaa myös se, että pääsen tutustumaan rakennuskohteisiin, joihin kaikilla ei ole asiaa.
Vuovirta vetää myyntitiimiä, tekee tarjouksia ja käy asiakastapaami-sissa.
– Koen onnistuneeni, kun pystyn tarjoamaan asiakkaille ratkaisun hei-dän ongelmaansa.
LApSeNA MYYNtIpääLLIKKö viihtyi paremmin papan kanssa metsällä ja kalassa kuin barbien kaverina. Ei siis ihme, että hän on kuin kala vedes-sä miesvaltaisella rakennusalalla.
– Tosin täällä Jyväskylässä meitä naisia on paljon, peräti viisi kappa-letta. Läppä lentää vuokraamolla jatkuvasti, nautimme kaikki tilanneko-miikasta ja viihdymme toistemme seurassa.
Tanssimisen lisäksi Vuovirta ehtii vapaa-aikana harrastaa muutenkin liikuntaa. Tuorein perheenjäsen, 9-kuukautinen länsiylämaanterrieri, vaa-tii huomiota häneltä ja avomieheltä.
Vuovirralla on myös makea toive joulun varalle.– Saan englantilaisen ystäväni jouluksi tänne. Tutustuimme, kun vie-
tin opiskeluaikana puoli vuotta työharjoittelussa siellä. Vähintään yhtä pal-jon kuin häntä odotan suklaapäällysteisiä toffeekarkkeja, joita hän lupa-si tuoda tuliaisiksi. ■
23nro 3 | 2012
Cramo on Ruotsissa vahva markkinajohtaja sekä kone- ja laitevuokrauksessa että siirtokelpoisissa tiloissa. Naapurimaan markkinat on kyllästetty kovalla kilpailulla ja vaativilla asiakkailla.
TEKSTI: SIMO ARVO | KUVAT: cRAMO/ MATS JARMER/ LARS KENNER
24nro 3 |
2012 Metro kylässäTanskaan nousee yksi Pohjoismaiden suurimmista majoituskylistä.TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: KIMMO bRAND JA cRAMO
25nro 3 | 2012
Cramon historiaa tanskassa • 1979: G.G. Trykluft perustetaan.
• 1989: Kramo AB ostaa G.G. Trykluftin.
• 1993: Kramo ja Citarent yhdistyvät.
• 1995: Yhtiö vaihtaa nimeksensä Cramo.
• 1999–2000: Cramo ostaa E.P.Brinkmannin ja Lejepunktetin.
• 2001: Konserni ostaa Liftcenter Apsin.
• 2004: Cramo ostaa Consite konsernin toi-minnat.
• 2007: Konserni ostaa Skanska Maskinen ja Cramosta tulee yksi suurimmista rakennus-konevuokraamoista Tanskassa.
Cramon osaaminen näkyi siinä, miten nope-asti ja tehokkaasti pystyimme vastaamaan tällaiseen mittavaan projektiin, kertoo Cra-mon Siirtokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtaja Petri Moksén.
26nro 3 |
2012
C ramo rakennuttaa paikalliselle julki-sen liikenteen yhtiölle Copenhagen Metro Teamille (CMT) metron laajen-
nustöitä varten leirin, johon tulee majoitus- ja vapaa-ajantilat 372 henkilölle.
Leirin asukkaita ovat kolmen italialaisen rakennusyhtiön työntekijät, jotka rakentavat 15,5 kilometrin mittaista metrotunnelia kau-punkiin. CMT hallinnoi projektia.
Leiri helpottaa rakennustöiden tekoa mo-nin tavoin. Työntekijät tutustuvat leirillä toi-siinsa ja heidän sisäinen viestintänsä hel-pottuu.
– On myös järkevää pitää työntekijät ra-kennustyömaan läheisyydessä. Näin heitä ei tarvitse kuljetella metron 21 työmaan välil-lä turhaan edestakaisin, kertoo Cramon Siir-tokelpoiset tilat -liiketoiminnan johtaja Pet-ri Moksén.
SOpIMUKSeN ARVO Cramolle on noin 75 miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 10 mil-joonaa euroa.
Hanke on Tanskan suurin majoitusky-läprojekti ja Pohjoismaiden mittakaavassa-kin erittäin laaja.
Cramon sopimukseen kuuluu myös kylän teiden, polkujen, parkkialueiden ja valaistuk-sen rakennuttaminen.
– Cramon osaaminen ja kyky vastata täl-laisiin suuriin projekteihin näkyy käytännös-
sä siinä, miten kylässä hyödynnetään Cramon jo olemassa olevaa kalustoa. Cramo toimitti tilat valmiina asiakkaalle nopeasti ja tehok-kaasti muokkaamalla sekä olemassa olevia että osin myös uusia tiloja, Moksén sanoo.
”On myös järkevää pitää
työntekijät rakennustyömaan
läheisyydessä. SIIRTOKELPOISET TILAT -LIIKETOIMINNAN
JOhTAJA PETRI MOKSÉN
RAKeNNUStYöt tehDääN kolmessa vai-heessa. Ensimmäinen osuus leiristä, eli 200 paikkaa, valmistui elokuussa Kööpenhami-nan Eteläsataman alueelle Vastgadalle.
Toisen ja kolmannen vaiheen 172 paikkaa valmistuvat tammikuussa 2013. Asiakas on jo ilmaissut halunsa kasvattaa leirin kokoa jopa 450-paikkaiseksi. Tämän osalta selvitykset ja neuvottelut ovat vielä käynnissä.
Leiri puretaan neljässä vaiheessa, ja työt saadaan lopullisesti päätökseen tammikuus-sa 2016. Töiden kesto on siten kolme ja puo-li vuotta. ■
TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: ILKKA KYLLöNEN
Sihti työturvallisuudessaRekrytointipalvelu Sihti Oy huolehtii vuokratyöntekijöiden työturvallisuudesta. Tähtäimessä on työtapaturmien estäminen.
Sihti • Kokonaisvaltaisia henkilöstöpalvelu-
alan ratkaisuja tarjoava yritys.• Perustettu 2009.• Toimii Tampereen lisäksi pääkaupun-
kiseudulla, Hämeenlinnassa, Järven-päässä ja Lahdessa.
• Vahvat toimialueet teollisuus ja sen palvelut, rakennusteollisuus, logis-tiikka sekä IT:n, myynnin, taloushal-linnon ja johdon ammattilaiset.
• Liikevaihto vuonna 2011 yli 11 miljoo-naa euroa.
• Ollut mukana toteuttamassa Cramon alueellisia rekrytointeja.
Pirkanmaalla Sihdillä on jatkuvasti noin 150 rakennustyöntekijää. Harri Toivanen (oik.) on ollut puolitoista vuotta yhtäjäksoisesti töissä Sihdillä. Seinää mittaa rakennusmes-tari Antti Paavilainen.
r akennustyömailla ahkeroi moni sihti-läinen vuokratyöntekijä.
– On tärkeää, että me kaikki, sekä henkilöstövuokrausyritys, tilaaja että työnte-kijä itse, huolehdimme työturvallisuudesta. Jokaisen vastuu on yhtä suuri, toteaa Rekry-tointipalvelu Sihti Oy:n myyntipäällikkö Mik-ko Vilenius.
Sihdin henkilöstöneuvojat kertovat työ-turvallisuuteen liittyvät perusasiat vuokra-työntekijöilleen ja antavat heille asianmu-kaiset varusteet: turvakengät, huomiotakit ja -housut, kypärän suojalasit, kuulosuojai-met ja hanskat.
– Käyn jokaisen työntekijämme kanssa lä-pi perusasiat turvavälineiden käytöstä ja me-netelmistä ennen jokaista työmaakomennus-ta, Vilenius kertoo.
Työmaalla tilaajayritys vielä antaa työnte-kijöille työmaakohtaisen perehdytyksen eri-tyisistä olosuhteista, turvallisuustekijöistä ja riskeistä. Lisäksi neuvotaan käytettävät työ-menetelmät, koneet ja poistumistiet.
– tULOKSIIN pääStääN, kun turvallisuuden tavoitteet ovat meille kaikille selvät, Vilenius sanoo. Osallistumme itse myös suoraan ra-kennusyritysten järjestämiin turvakoulutuk-siin ja infoihin, jotta tiedämme mitä muutok-
sia tarvitsee huomioida tekijöiden kanssa.Erityisen tärkeää perehdytys on nuor-
ten kanssa.– Ikä ja työkokemus tuovat pelisilmää.
Uusille työntekijöille sattuu aina helpommin tapaturmia kuin vanhoille konnille, Vilenius toteaa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa päivittää myös kokeneempien henkilöiden osaamista, jotta liika itsevarmuus ei kostaudu.
Mitä vähemmän työtapaturmia sattuu, sen parempi se on kaikille.
– On kaikkien etu, että työntekijät pysy-vät terveinä. Kun työntekijä voi kaikin puo-lin hyvin, hän jaksaa myös työssä paremmin.
RAKeNNUSALAN OSAAjIeN löytäminen on haastavaa etenkin kasvukeskuksissa. Ammat-titaitoisten työmaajohtajien ja kirvesmiehi-en palkkaaminen edellyttää alan tuntemusta sekä suoria kontakteja osaajiin ja tietämystä heidän työtilanteestaan.
– Meillä yritys saa yhdeltä luukulta kaikki henkilöstöalan palvelut vaativista johdon suo-rahauista ja arvioinnista työmaajohdon rek-rytointeihin sekä monipuoliseen henkilöstö-vuokraukseen. Valttimme on palvelun tavoi-tettavuus, kertoo Sihdin toimitusjohtaja Jar-no Kolehmainen.
– Olemme nopeasti kasvaneet Tampereen
talousalueelta koko maassa alan kärkipään toimijoiden joukkoon. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Kolehmainen sanoo. ■
27nro 3 | 2012
Joni Ikäläinen (oik.) on ollut jo kaksi ja puoli vuotta hommissa Sihdillä. – Jonilta työt hoituvat vauhdikkaasti ja hyvin, kiittää Mikko Vilenius (vas.).
TEKSTI: JOhANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: DREAMSTIME JA cRAMO
ilmatiiveys takaa energiatehokkuuden
C ramo on tehnyt Oulun seudulla jo use-an vuoden ajan ilmatiiveysmittauk-sia, joilla selvitetään rakennusten il-
mavuotokohtia ja ilmavuotojen vaikutusta energiatehokkuuteen. Alkuvuodesta palvelu laajenee myös Etelä-Suomeen.
Projektipäällikkö Hannu Lammassaa-ri aloitti Cramolla ilmatiiveyden mittaukset neljä vuotta sitten. Hän kertoo, että palvelu on otettu hyvin vastaan ja toiminta on laa-
jentunut Pohjois-Suomen alueella koko ajan.Mittaamista tarvitaan vuotokohtien pai-
kallistamiseen, rakentamisen laadunvarmis-tukseen sekä rakennuksen E-luvun lasken-taa varten.
CRAMON ILMAtIIVeYDeN mittauspalvelu si-sältää kaikki mittaamiseen liittyvät toimen-piteet.
– Teemme kaikki järjestelyt ja mittaukset
ammattitaidolla säädösten ja ohjeiden mu-kaisesti. Mittauksia on tarkoitus tehdä suur-ten rakennusliikkeiden lisäksi kaikille raken-tajille. Uusi palvelu täydentää Cramon asen-nuspalveluiden toimintaa ja korostaa henki-lökunnan pätevyyttä, Lammassaari sanoo.
Ilmatiiveysmittauksia tehdään uudisra-kennusten lisäksi saneerauskohteissa esimer-kiksi peruskorjausten yhteydessä. Lammas-saari uskookin, että peruskorjauksiin liitty-
Uusissa rakentamismääräyksissä korostetaan rakennusten kokonaisenergiatehokkuutta. Ilmatiiveysmittauksilla saadaan selville rakennusten mahdolliset vuotokohdat.
28nro 3 |
2012
ilmatiiveys takaa energiatehokkuuden
vät mittaukset yleistyvät, jos energiatehok-kuuden arviointi laajenee vanhempaan ra-kennuskantaan. Asia on parhaillaan valmis-teltavana ympäristöministeriössä.
ILMAtIIVeYDeN MIttAAMINeN on ollut mukana rakentamismääräyksissä jo vuosina 2008 ja 2010 osana laadunvalvontaa ja raken-nuksen lämpöhäviön laskentaa.
Rakentamismääräykset muuttuivat viime
heinäkuussa. Nyt määräyksissä keskitytään rakennusten kokonaisenergiatehokkuuteen ja sen parantamiseen.
– Uusissa määräyksissä on nostettu ra-kennusten vaipan tiiveys merkittäväksi teki-jäksi rakenteiden toimivuuden, energian ku-lutuksen pienentämisen ja hyvän asumisviih-tyvyyden saavuttamisessa.
Lammassaari kertoo, että ilmavuodot vai-kuttavat merkittävästi rakenteiden toimivuu-teen.
– Vuotoilma vaikuttaa suoraan myös asu-misviihtyvyyteen, koska vuoto tuntuu talossa kylmänä vetona ja vuotokohdat, kuten seinät ja lattiat ja sisäkatot, jäähtyvät.
Pelkkä eristeiden lisääminen ei auta ilma-vuotojen korjaamisessa, koska rakenteiden eristevahvuuksien kasvaessa vuotoilma tiivis-tyy entistä tehokkaammin rakennuksen yli-paineisissa osissa kosteudeksi rakenteen si-sällä, kun rakenteen lämpötila saavuttaa kas-tepistelämpötilan. Lämpimänä vuodenaika-na vuotoilman kuljettama kosteus vaurioittaa rakenteita, kun rakenteen läpi virtaa kosteaa ulkoilmaa rakennuksen alipaineisella osalla.
–Ilmatiiveyden parantamisella vaikute-
taan nopeammin, helpommin ja edullisim-min rakennusten energiatehokkuuteen, Lam-massaari muistuttaa.
MIttAAMISeeN tARVItAAN Vtt:n tiivey-denmittaajan henkilösertifikaatti. Rakennus-teollisuuden Koulutuskeskus, RATEKO, jär-jestää yhdessä Hämeen ammattikorkeakou-lun kanssa rakenteiden tiiveysmittauskoulu-tusta, jonka jälkeen hyväksytyn tentin ja näyt-tötyön kautta voi hakea tiiveysmittaajan ser-tifikaattia VTT:ltä.
Mittauksia saa tehdä RT 80-10974 -oh-jeen mukaisesti vain ulkopuolinen taho, eli esimerkiksi rakennusliike, ei voi itse mitata tiiveyttä rakentamassaan kohteessa. Raken-nusliikkeitten tekemä oman kohteen mittaus liittyy laadunvarmistukseen.
– Koulutamme koko ajan lisää asentajia. Cramon mittaajilla on lisäksi lämpökuvaajan koulutus ja kokemusta tulosten analysoinnis-ta. Työhön on tarjolla erilaisia laitteistoja, joista Cramolla on käytössä Retrotecin tek-niikkaa. Laitteistoja yhdistämällä voidaan mitata myös rakennuksia, joissa on suuri il-matilavuus, Lammassaari kertoo. ■
Ilmatiiveyden mittauksessa paikallistetaan rakenteiden vuotokohtia energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Cramo käyttää mittauksissa Retrotecin tekniikkaa.
”Ilmatiiveysmittauksia tehdään uudisrakennusten lisäksi saneerauskohteissa.
29nro 3 | 2012
pulma&ratkaisuTEKSTI: MAIJA RAUhA | KUVA: MIKA KOTRO JA DREAMSTIME
rouDaNSulatuSKaluStoa tarvitaan talonrakennuksessa talvella, kun perustukset pitää kaivaa jäiseen maahan. Mutta onko siitä iloa myös yhdyskuntarakentamisessa?
C ramon kuivauksen ja lämmityksen asiantuntija, tuotepäällikkö Mika Kotro kertoo, että Cramo on kokeillut
onnistuneesti roudansulatuskaluston käyt-töä kadunrakennustöiden valmistelussa Hä-meenlinnassa.
Asiakkaalla oli tarve leventää katualuet-ta siten, että jalkakäytävää varten lohkaistai-siin kaistale viheralueesta. Multainen maa oli kuitenkin umpijäässä, ja sen päällä oli aimo kerros lunta. Kaivurin kauha ei pystynyt rou-taiseen maahan.
Cramo toimitti paikalle kattilakärryn ja siihen liittyvän sulatusletkuston oheisva-
rusteineen. Sulatettavalle alueelle levitettiin noin 700 metriä 19-millistä letkua, johon joh-dettiin 90-asteista vettä. Letkusto peitettiin lämmöneristeellä ja pressuilla, jottei tuuli vei-si eristettä mennessään.
Roudansulatus perustuu siihen, että let-kujen ympärillä oleva lumi ja jää sulavat läm-mön ansiosta. Painuessaan alaspäin lämmin vesi sulattaa maaperän.
Sulattaminen tehtiin erissä. Letkustoa pi-dettiin paikoillaan noin viikon, jonka jälkeen se siirrettiin seuraavaan kohtaan. Työtä hel-potti, että lumipeitteen ansiosta routa ulottui vain noin metrin syvyyteen. Rakennusten pe-
rustuksia tehtäessä voidaan joutua sulatta-maan syvemmällekin.
Sulatusnopeus oli 15–20 senttiä vuoro-kaudessa. Sulatuksen etenemistä testattiin kaivinkoneella. Lopulta pintamaa päästiin kuorimaan pois ja katualueen perustaminen saattoi alkaa.
Menetelmän miinuspuoleksi voidaan las-kea hinta, sillä kattilakärry kuluttaa paljon polttoöljyä. Työtä ei olisi kuitenkaan voitu lainkaan tehdä ilman roudansulatusta. Asia-kas oli tyytyväinen päästessään etenemään työssä suunnitelmien mukaan. ■
Roudansulatus tehdään kattilakärryn ja letkuston avulla.
30nro 3 |
2012
TEKSTI: JOhANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: MARKKU OJALA
3xvuokrattava
Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.
Tapahtumapäällikkö | Suomen Palloliitto KOhDe: Suomen A-maajoukkueen Suomi–Ranska-ottelu 7.9. ja Suomi-Georgia-ottelu 12.10. Olympiastadionilla. Jalkapallo-otteluja varten stadionille tehdään runsaasti väliaikaisia rakennelmia. tYöMAAN MIeSVAhVUUS: Vaihtelee päivien mukaan. Kaikkiaan noin viisitoista. tYöN KeStO: Rakentaminen alkaa pari päivää ennen ottelua ja purkaminen tehdään ottelun jälkeisenä päivänä.tYöMAAN LUOVUtUS: Pari tuntia ennen ottelun alkua.
1 ASeNNUSpALVeLU. A-maajoukku-een otteluihin tarvitaan runsaasti väli-aikaisia rakennelmia, joiden rakentami-seen tarvitaan ammattilaisia. Ranska- ja Georgia-otteluissa meillä oli neljä asen-tajaa Cramolta. Apua tarvitaan rakenta-misen lisäksi muun muassa opasteiden ja banderollien pystyttämisessä meillä ei ole tarvittavaa työvoimaa eikä osin osaa-mistakaan omasta takaa.
2 SAKSINOStIN. Sitä ilman ei voi nos-taa opasteita ja banderolleja paikoilleen. Palloliiton ei kannata hankkia työvälineitä itselleen, koska niitä kuitenkin tarvitaan vain muutamia kertoja vuodessa. A-maa-joukkueen otteluja varten stadionia raken-netaan kuntoon kaksi ja puoli päivää ja pu-retaan päivä. Itse tapahtuma kestää vajaat neljä tuntia.
3 teLINetASO FANIhUUDAttAjILLe. Fanikatsomon eteen rakennetaan erilli-nen lava, jossa huudattajat innostavat tu-hatpäistä faniyleisöä. Huudattajien lava rakennetaan vain A-maaotteluihin. Haas-tavinta yleisötilaisuuden järjestämisessä on saada liikuteltua suurta ihmismassaa sujuvasti ja turvallisesti. Meille on tärkeää, että yleisö viihtyy. Ranska-ottelussa ylei-söä oli yli 35 000 ja Georgia-ottelussa rei-lut 12 000.
KALLE MARTTINEN
31nro 3 | 2012
Cramo toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
