04 28 01 | 2012MAALISKUU | CRAMO FINLAND OY:N

SIDOSRYHMÄLEHTI

JÄTKÄSAARI AUKESI❯ Uusi toimipiste palvelee pääkaupunkiseudulla.

Cmonra

JÄÄKIEKKOHUOLTAJA RIKU KOIVUNEN

VARMISTAA KOTIKISAT

Laukkoski sai siirtokelpoisen koulun

NUJERRA ALISUORITTAMINEN TÖISSÄ

VUOKRAAMOKISA RATKESI

HEngITÄ HElpommIn❯ Raikas sisäilma parantaa työtehoa.

J alkapalloa harrastavan kouluikäisen isänä vapaa-ajan huoltohommat ovat viime vuo-

sien aikana tulleet tutuiksi. Ajokeikkaa pukkaa lähes jokaiselle päivälle. Kuljetusyrityksen li-säksi meillä pyöritetään myös pesulaa ja tar-jotaan pelituloksista riippuen joko kannustusta tai lohdutusta. Päälle tulevat erilaiset jalkapal-loseuran vapaaehtoiset tehtävät.

Vaikka aikatauluissa on välillä sumplimista ja huoltajan homman mielekkyys joskus mietityt-tää, niin kaikki harmitus unohtuu, kun näkee nuorten riemun ja innostuksen kentällä. Oman lapsen tekemä maali tuntuu monta kertaa pa-remmalta kuin se itse tehty.

Tässä lehdessä kerromme Leijonien huolto-päällikkö Riku Koivusen työstä. Mies kertoo, kuinka hän huoltajana saapuu hallille ensim-mäisenä ja lähtee viimeisenä. Hän näkee työnsä ennen kaikkea pelaajien toiveiden täyttämise-nä, jotta he voisivat keskittyä itse pelaamiseen.

Myös me cramolaiset näemme asiakkaamme tähtipelaajina. Jokaisen työntekijämme tehtä-vänä on pitää huolta siitä, että rakennusalan tähdet pystyvät keskittymään olennaiseen eli työnjohtamiseen, ja mikä tärkeintä – säästä-mään aikaa ja vaivaa.

Usein sanotaan, että hyvä työ tekijäänsä kiit-tää. Silloin ei aina itse tarvitse olla esillä. Onhan se niinkin, mutta kyllä hyvästä työstä kannattaa välillä muistaa kiittääkin. Siksi Cramo Vuoden 2012 Jääkiekon MM-kisojen virallisena yhteis-työkumppanina halusi nostaa esille lajin taustal-la vaikuttavat henkilöt – jääkiekkohuoltajat, vaik-ka he eivät sitä itse pyytäneetkään. Olethan sinä jo käynyt äänestämässä suosikkiasi vuoden 2012 jääkiekkohuoltajaksi Cramon Facebook-sivuilla?

Käsissäsi oleva Cramon-asiakaslehtemme on ensimmäinen laatuaan. Rikun tapaan uskon, et-tä toimiva viestintä on tärkeä osa huoltajan työtä. Cramon on yksi keinoistamme lisätä entisestään viestintää sidosryhmiemme kanssa. Kuulisinkin mielelläni, mitä mieltä olet uudesta lehdestäm-me? Kertomalla mielipiteesi osoitteessa cramo.fi osallistut 2012 jääkiekon MM-kisojen pääsylip-pujen arvontaan. Voiton taustalla on aina paljon työtä ja taustavaikuttajia. Nähdäänhän jääkiek-kokatsomossa toukokuussa ja huolletaan Suomi yhdessä voittoon?

Huolto pelaa, kun sydän on mukanaTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Kerro mielipiteesi uudesta lehdestä osoitteessa www.cramo.fi/cramon

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com

päätOIMIttAjATatu Hauhio

tOIMItUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

tOIMItUSSIhteeRItMari Kuusinen ja Toni Perez

tAIttOOS/G Viestintä, Elina Malmi

KANNeN KUVAKuvassa Riku Koivunen, kuvaaja Sini-Marja Niska

pAINOKirjapaino Öhrling

pApeRIGalerie Art Silk

pAINOSMääRä6 000 kpl

jAKeLUMUUtOKSetinfo.fi@cramo.com

tUOtteet jA pALVeLUtCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita.

pääkirjoitus

2nro 1 2012

24

31

35“Sisävessan keksijä ei

ollut ihan pönttö!”MAISTERI SIMO FRANGÉN

VUoDEn pARAS VUoKRAAmo

UUTISET

ToImIVAT JA HyVÄT TIlAT

HyVÄSSÄ HApESSA

pUlmA&RATKAISU17

12

06

12

28

STop VARKAUKSIllE 11

08

7 TIETÄ TEHoKKAAmpAAn TyönTEKoon 14

pERHE-ElÄmÄÄ pIHKoVASSA 3223

27 3422 TURVAllISUUSTEKo❯ Asenne ratkaisee työ-turvallisuudessa.

3 X VUoKRATTAVA❯ Petteri Nurmi kertoo, mitä ilman ei selviäisi työmaalla.

pElIT&VEHKEET❯ Esittelyssä kevään vuokrasuosikit.

3nro 1 | 2012

Tervetuloa Jätkäsaareen

Nousussa

4nro 1 2012

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: MARKKU OJALA

H elsingin Jätkäsaaren alueelle on vuoteen 2020 mennessä tarkoitus rakentaa koti noin 16 000 ihmiselle. Lisäksi Jätkäsaareen nousee

muun muassa hotelli ja kaupallisten palvelujen keskittymiä. Työpaik-koja alueelle tulee noin 6 000. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2011, ja ensimmäiset kohteet valmistuvat pian.

Cramo on siellä, missä sen asiakkaatkin ovat. Siispä Jätkäsaa-reen avattiin uusi palvelupiste vuodenvaihteessa. Helsingin keskustan sisääntuloväylät ovat erittäin ruuhkaisia aamuisin ja iltapäivisin, joten on järkevää tuottaa konevuokraamon palveluja Jätkäsaaren alueella. Näin rakentamisesta johtuva liikenne vähenee.

Toimipiste palvelee Jätkäsaaren lisäksi myös Helsingin keskus-tan ja Lauttasaaren työmaita. Piste on auki arkisin kello 7.00–16.00. ■

Tervetuloa Jätkäsaareen

5nro 1 | 2012

Vuoden paras!

Nousussa

6nro 1 2012

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: SINI-MARJA NISKA

V uoden vuokraamon esimies Matti Miettinen kertoo voiton olevan toimipisteen molempien työntekijöiden yhteispelin tulosta. – Pienessä toimipisteessä osallistumme kaikkeen työhön yhdessä. Kokemuksen

ansiosta meillä on tuntuma asiakkaiden tarpeista ja tiedämme mitä koneita vuokraa-mossa kannattaa pitää.

Esimiehen lisäksi Konalan vuokraamossa työsken-telee vuokraamotyöntekijä Janne Vikman. Voiton kun-niaksi vuokraamolla juotiin kakkukahvit. Palkinnoksi miehet saivat matkalahjan. Konalan vuokraamon sei-nälle laitetaan myös voitosta kertova diplomi.

KISAA KäYtIIN MYöS YRIttäjäVetOISteN vuokraamojen välillä. Niistä paras oli Äänekosken vuokraamo, toinen Kajaanin vuokraamo ja kolmas Kauhajoen vuokraamo.

Tuotepäällikkö Marko Ohtonen kertoo, että kilpailussa arvioitiin muun muassa toimipisteiden hyvityslaskujen määrää, jälleenmyyntiä ja käyttöastetta.

– Kilpailu tullaan järjestämään tänäkin vuonna. Parhaiten kisa näkyy Cramon asiak kaille hyvänä ja tehokkaana palveluna vuokraamoilla. ■

Koko viime vuoden käyty Cramo Finlandin Vuoden Vuokraamo -kilpailu on ratkennut ja voittajaksi selviytyi Helsingin Konalan vuokraamo. Toiseksi sijoittui Vantaan Ylästö ja kolmanneksi Helsingin Kyläsaari.

Vuoden paras!

Vuokraamotyöntekijä Janne Vikman (vas.) ja vuokraamon esimies Matti Miettinen hoitivat voiton kotiin yhteistyöllä.

7nro 1 | 2012

KOONNUT: MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMOUUTISET

Cramo tarjoaa turvaa vahingoilta

V uokrakone käytössä ja syttyykin tulipalo. Vahingon sattuessa vakuutusten on hyvä

olla kunnossa. Kaikki rakennusaikaiset va-kuutukset eivät kuitenkaan välttämättä kor-vaa vuokrattuja tuotteita.

Cramo tarjoaa vuokrattaville koneille ja laitteille Cramo-Turvan. Cramo-Turva alen-taa vahingon tapahtuessa omavastuuta silloin, kun vahinkoon on syynä äkillinen ja ennalta-arvaamaton, laitteen ulkopuolinen tapahtuma.

Cramo-Turva auttaa, kun pitkäkyntiset iskevät, laite menee rikki tai pelti rytisee lii-kenteessä.

Cramo-Turva on voimassa Suomessa aina kunkin laitteen vuokrausajan. Se on suunnat-tu kaikille Cramon asiakkaille, niin yksityisille kuin yrityksillekin. ■

Mäntsälä sai toimipisteen

C ramo avasi vuodenvaihteessa uuden toimipisteen Mäntsälään. Piste on yrittäjävetoinen.Vuokrauspäällikkö Tomi Näkki kertoo, että alueelle avattiin toimipiste, koska asiak-

kaat sitä toivoivat. Toimipiste sijaitsee Vanhan Lahdentien varrella. – Mäntsälässä ja sen lähiympäristössä on kysyntää kone- ja laitevuokraukselle, sillä alu-

eella ei aiemmin ollut tällaisia palveluita. Rakennustöitä alueella kuitenkin riittää.Toimipisteen yrittäjä on Tom Salakari, joka vastaa myös Cramon Kilpilahden toimipistees-

tä. Hän kertoo, että asiakkaat ovat löytäneet Mäntsälän pisteelle hyvin. – Meillä on esimerkiksi alueen ainoa lainapeite-edustus. ■

”Voimme palvella asiakkaita entistäkin paremmin. OpERATIIVINEN JOhTAJA SAKARI pERKKIÖ, CRAMO

Organisaatio uudistuiC ramo on ottanut käyttöön uuden organisaation. Siihen on siirrytty asteittain vii-

me syksyn aikana.Muutoksen yhteydessä vanha tuotelinjaorganisaatio purettiin ja esimerkiksi säh-

köistyksen, lämmityksen ja kuivauksen tuotelinjat jäivät historiaan. Niiden tilalle muo-dostettiin asennuspalvelut.

Jatkossa vuokrauspalvelut toimittaa kaiken kaluston. Asennuspalvelut sen sijaan keskittyy asentamiseen ja suunnitteluun. Yksiköt tekevät läheistä yhteistyötä. Opera-tiivinen johtaja Sakari Perkkiö kuvaa muutosta siirtymisellä tuotelinja-ajattelusta yh-den luukun politiikkaan.

– Muutoksella pyritään siihen, että esimerkiksi asennuspalvelut saavat jatkossa keskittyä yhä enemmän omaan osaamisalueeseensa. Cramolaisten toimenkuva sel-kiytyy ja voimme palvella asiak kaita entistäkin paremmin, Perkkiö lupaa. ■

Asiakkaiden toiveesta Mäntsälä sai toimipisteen.

8nro 1 2012

C ramo Urheiluakatemian suojiin liittyi kak-si uutta jäsentä. He ovat kymmenotteli-

ja Juuso Hassi ja voimistelija Petrus Lau-lumaa.

Orivedeltä kotoisin oleva 18-vuotias kym-menottelija Juuso Hassi Oriveden Ponnistuk-sesta on nuorten SM-kultamitalisti vuosilta 2010 ja 2011. Hänellä on jo kokemusta myös aikuisten kilpailuista ja tulokset ovat olleet lu-paavia. Kuluneella kaudella Hassi sijoittui Ka-levan Kisoissa neljänneksi.

Petrus Laulumaa Voimisteluseura Helsin-

Urheilu­akatemia vahvistui Juuso Hassi (vas. ylhäältä), Ossi-Pekka Valta, Justiina Niemi, Petrus Laulumaa, Camilla Elo

ja Melina Heikkinen kuuluvat Cramo Urheiluakatemiaan.

O ulun Alppilan toimipiste ja Ylivieskan toimipiste pääsivät uusiin, parempiin ti-

loihin. Oulussa muutettiin helmikuun puolivälis-

sä Kaarnatieltä Ruskon Konetielle. Virallisia avajaisia vietetään keväämmällä ja niistä tie-dotetaan asiakkaille.

Vuokrauspäällikkö Antti Hulkko sanoo, että asiakkaat löytävät uusiin tiloihin var-masti entistä paremmin. Toimipisteen ulkoti-lat ovat huomattavasti entistä suuremmat ja toimivammat.

Ylivieskassa muutettiin loppuvuodesta 2011 Ratakadulta Viljavarastontielle. Yrittä-jä Jani Hannus kertoo, että uusissa tiloissa parasta ovat keskeinen sijainti ja erittäin toi-miva halli.

Ylivieskan uusien tilojen avajaisia vietettiin karkauspäivänä helmikuussa. ■

Oulun ja Ylivieskan toimipisteet muuttivat

”Pidämme tärkeänä liikuntakulttuurin ja

nuorisotyön edistämistä.MARKKINOINTIpÄÄLLIKKÖ LASSE hUUhKA, CRAMO

gistä on 19-vuotias voimistelija Järvenpäästä. SM-mitalien lisäksi Laulumaa hyppäsi Ghen-tissä viime vuoden marraskuussa maailman-cupin finaaliin ja sijoittui kahdeksanneksi.

Urheiluakatemiaan kutsutaan alle 20-vuo-tiaita urheilijoita, jotka edustavat lajinsa kan-sallista kärkeä ja joilla on hyvät mahdollisuu-det päästä alansa huipulle. Urheiluakatemia auttaa nuoria kilpaurheilijoita tukemalla hei-tä taloudellisesti sekä hankkimalla välineitä, kuten treenivaatteita.

– Cramo haluaa tukea eri lajien huipulle

tähtääviä nuoria. Pidämme tärkeänä liikun-takulttuurin ja nuorisotyön edistämistä, Cra-mo Finland Oy:n markkinointipäällikkö Lasse Huuhka kertoo.

Vuonna 2011 perustetussa Urheiluakate-miassa on nyt kuusi jäsentä. Alusta asti ovat olleet mukana nyrkkeilijä Camilla Elo Tampe-reen Voimailuseurasta, taitoluistelija Justiina Niemi Espoon Jäätaitureista, uimari Melina Heikkinen Heinolan Iskusta ja mäkihyppääjä Ossi-Pekka Valta Lahden Hiihtoseurasta. ■

Oulun toimipiste muutti helmikuussa uuteen osoitteeseen Ruskon Konetielle. Avajaisia vietetään keväällä.

9nro 1 | 2012

C ramo-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2011. Liikevaihto kasvoi edel-

lisvuodesta 38,2 prosenttia ja oli 679,9 mil-joonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa kas-vua oli 34,5 prosenttia. Orgaaninen kasvu oli 20,9 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikilla markkinoilla.

Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Ta-tu Hauhio kertoo, että onnistumisen edel-

C ramon uusi konsepti, Cramo Rental Concept, on valmis ja sitä toteutetaan parhaillaan. Uusi konsepti kuvaa siis sitä, millaista toimintamallia Cramo käyttää kalustovuokrauksessa.

– Konseptin tavoitteena on luoda yksi, yhtenäinen Cramo. Tarkoituksena on, että uudesta konseptista tulee kaikkien Cramo-maiden toimintatapa, kertoo Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tatu Hauhio.

Uuden konseptin mukaan Cramo tarjoaa esimerkiksi erilaisia toimipisteitä erilaisiin tarpeisiin. Suurin osa toimipisteistä on perinteisiä Cramo Toimipisteitä, mutta niiden rinnalla voidaan tarjota myös esimer-kiksi pienempiä Cramo Express -toimipisteitä tai työmaiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia Cramo Projekti -toimipisteitä. Suomessa Cramolla on jo 55 toimipistettä.

Hauhio painottaa, että Cramo haluaa olla ennen kaikkea kokonaisratkaisujen tarjoaja. – Tavoitteena on tarjota laaja valikoima vuokrakoneita ja -laitteita kaikkiin tarpeisiin.

Cramolta voi vuokrata rakennus- ja maanrakennuskoneita, nostimia, työmaatiloja ja telineitä. Cramo tar-joaa myös ison joukon erilaisia palveluita. ■

H elmikuun alussa Vantaan Valttiareenal-la pelattu Cramo Hockey Cup keräsi mu-

kavasti yleisöä ja nostatti jäähallin tunnelman korkealle. Kahdeksan joukkuetta, SRV, Lem-minkäinen, Skanska, NCC, YIT, L&T, Sähkö-Aro ja Cramo mittelivät siitä, kuka saa viedä pojan kotiin.

Skanska menestyi Cramo Hockey Cupissa

UUTISET

Voiton korjasi lopulta Skanska, mutta huo-nosti ei käynyt Cramonkaan.

– Cramolaiset pelasivat koko Cramo Hockey Cupin historian parhaan turnauksen-sa ja sijoittuivat toiseksi, iloitsee turnausjoh-taja Mikko Tervakangas Cramolta.

Kolmanneksi tuli YIT:n joukkue. Parhaa-

na pelaajana palkittiin Lemminkäisen Niko Apossalo ja tsempparipalkinto meni YIT:n Matti Peltolalle.

Turnauksessa oli mukana virallinen MM-kisamaskotti Hockey Bird sekä henkeä nostat-tamassa ja palkintoja jakamassa Timo Jutila. Turnaus järjestetään jälleen ensi vuonna. ■

Cramosta entistä yhtenäisempi

Viime vuosi oli menestyksekäslytyksenä oli edellisen taantuman oppien hyö-dyntäminen.

– Onnistuimme reagoimaan markkina-muutoksiin ja saavutimme vuodelle 2011 aset-tamamme tavoitteet. Liikevaihtomme kasvoi sekä orgaanisesti että yrityskaupoilla. EBITA-liikevoittomme enemmän kuin kaksinkertais-tui. Erityisen vahvasti kasvoi Itä-Euroopan tu-los. Myös Suomi täytti tavoitteensa.

Parantamisen varaa jää toki tulevillekin vuosille. Hauhio sanoo, että tulevana vuonna Cramo haluaa kehittyä kalustonhallinnassa ja tarjota Cramon kokonaispalveluita entis-täkin aktiivisemmin asiakkaille.

– Otamme hyödyt irti edellisen vuoden muutoksista ja seuraamme taloustilannet-ta kiinteästi. ■

Voittajajoukkue Skanska sinisissä, hienosti hopealle tullut Cramo mustissa asuissa.

10nro 1 2012

TEKSTI: pIRKKO SOININEN | KUVAT: CRAMO

Cramo Security on takuuvarma turva-ratkaisu, joka laittaa pisteen työmaa -varkauk sille.

T yömaahävikkiä ja varkauksia ei raken-nusyhtiöissä tilastoida säännöllisesti, mutta yksi on varmaa. Hävikkiä ja var-

kauksia on paljon. Keskusrikospoliisi on arvioinut yrityksiin

kohdistuvan rikollisuuden tilannearviossaan, että vuosina 2008–2009 noin viisi prosenttia poliisin tietoon tulleista törkeistä varkausta-pauksista kohdistui rakennusalaan. Ilmoitet-tujen vahinkojen arvo oli keskimäärin 10 000 euroa per tapaus.

– Rakentajien vakuutusten omavastuut ovat niin isoja ja aikataulut tiukkoja, ettei var-kauksia usein ilmoiteta. On ikään kuin kirjoit-tamaton sääntö, että työmailla on aina ollut ja tulee aina olemaan hävikkiä, toteaa Cra-mon projektipäällikkö Lasse Järvinen.

Työmailta viedään paljon esimerkiksi ku-paria, pientyökoneita, sähkökaapelia ja halo-geenilamppuja.

KehItYSpääLLIKKö KAI pALMéNIN johta-ma Cramo Finland Oy:n kehitysosasto ryhtyi luomaan turvaratkaisua, joka täyttää Finans-sialan keskusliiton antaman Omaisuusturva-rikollisuus työmailla -ohjeistuksen sekä tek-niset vaatimukset. Lasse Järvisestä tuli uuden palvelunkehitysprojektin projektipäällikkö.

Projektin tuloksena syntyi Cramo Securi-ty -turvaratkaisu, jonka avulla varmistetaan, että vakuutusehdot täyttyvät ja vahingon sat-tuessa saadaan myös vakuutuksesta korvaus.

Cramo Security sisältää murto- ja palohä-lytysjärjestelmän, kameravalvonnan ja luki-tukset oviin, merikontteihin ja vuokrakonei-siin. Lisäpalveluina voidaan toteuttaa tieto-verkkoja ja tietoliikenneyhteyksiä.

– Kun varkaat tietävät, että on todennä-köistä jäädä kiinni, ei varkauksia tai ilkival-taa edes yritetä tehdä. Näin omaisuusrikos-ten määrä laskee, kertoo Järvinen.

jOS KAMeRAVALVONtA ON kytketty suo-raan vartiointiliikkeeseen, voidaan asiatto-mia vieraita varoittaa vaikkapa kuulutuksil-la välittömästi.

– Kuulutukset säikäyttävät yölliset vie-raat nopeasti pois työmaalta. Kameraval-vonnan avulla voidaan myös jälkikäteen tut-kia kuvanauhoilta erilaisia vahinkotapauksia.

Mukaan kuuluu myös palovaroitinjär-jestelmä.

– Aliurakoitsijat tekevät työmailla pitkää päivää, ja työmaan sosiaalitiloissa on sähkö-patterit. Pattereita ei saa peittää, mutta sil-ti on yleistä, että niille laitetaan esimerkiksi sukkia. Tulipalon riski on silloin suuri.

CRAMO SeCURItY on erittäin kustannuste-hokas ratkaisu. Se poistaa tapahtumien sel-vittelyyn kuluvan ajan, ja rakennusyhtiö voi rauhassa keskittyä kohteen rakentamiseen.

– Olemme suunnitelleet palvelun yhdessä Finanssialan Keskusliiton, tavarantoimitta-jien, asentajien ja asiakkaidemme kanssa. ■

VARKAUKSILLE!STOP

Cramo Security on suunniteltu yhdessä asiakkaiden ja Finanssialan Keskusliiton kanssa, kertovat Cramon projektipäällik-kö Lasse Järvinen (oik.) ja Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

11nro 1 | 2012

2,7

Laukkoski sai siirtokelpoisen koulun viime syksynä. Matala-energiarakennuksessa on hyvä sisäilma, valoisaa ja avaraa. Koulupäivät sujuvat nyt leikiten.

TOIMIVAT JA HYVÄT TILATTEKSTI: pIRKKO SOININEN | KUVAT: MARKKU OJALA JA dREAMSTIME

262 m2❯ Siirtokelpoisia tiloja käytetään kes-kimäärin 3 vuotta. Yksi moduuli kestää käytössä reilut 10 vuotta. Nostelu ku-luttaa moduulia, joten siirrot ovat ra-kenteille rasittavimpia. Tiloja voidaan remontoida normaaliin tapaan.

❯ Laukkosken siirtokelpoisen koulun ker-rosala on 262m2. Koulussa on 3 luokkahuo-netta ja se pystytettiin paikalleen kahdessa viikossa kesällä 2011. Koulu koostuu C80-moduuleista.

❯ Huonekorkeus on 2,7 metriä, joten ti-lat ovat erittäin avarat. Rakennustilavuus on

891 rak. m3.

❯ Kaikilla sisätilojen rakennusmateriaaleil-la on M1-päästöluokitus, joten niistä ei irtoa vahingollisia yhdisteitä sisäilmaan.

❯ Rakennuksen energiatehokkuusluku (ET-luku, kWh/brm2) on 140. Sen laskennallinen lämpöhäviö täyttää siis matalaenergiaraken-nukselle asetettavat vaatimukset. Rakennuk-sessa on suora sähkölämmitys, koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tuloilman suoda-tus ja lämmön talteenotto. Rakennuksen energiakulutus on 36565 kWh/vuodessa.

❯ Rakennuksessa on käytetty ure-taanieristettä, jonka eristyskyky on noin kaksinkertainen villaan ver-rattuna. Rakennuksen lämmönläpäi-systä kertovat U-arvot ovat:

Katto u=0.12 W/m2K Ulkoseinät u=0.18 W/m2K Lattia u=0.11 W/m2K Ikkunat ja ovet u=1,0 W/m2K

❯ Rakennuksen ulkoseinät on tehty harmaista ja valkoisista kuitusementtilevyistä ja katto on huopaa.

M1 140

❯ Kunnan kannattaa pitää noin 10 prosenttia tiloistaan siirtokelpoisina. Näin tilaa on aina sopivasti, vaikka henkilömäärä, kuten aloit-tavien ekaluokkalaisten määrä, vaihtelisikin vuosien kuluessa.

10 %

12nro 1 2012

10 000 25 m2❯ Vuosittain noin 10 000 suomalaista lasta käy koulua Cramon siirtokel-poisissa tiloissa.

❯ Yhden C80-elementin koko on noin 25 m2. Asiakkaat vuokraavat keski-määrin 300–500 m2:n tilat.

13nro 1 | 2012

TEKSTI : MAIJA RAUhA | KUVAT: MARKKU OJALA

tietä tehokkaampaan työntekoon

7Tuntuuko siltä, että porukasta olisi enem-päänkin? Fiksut ihmi-set tekevät töitä kuin käsijarru päällä? Tehojen vapauttami-nen onnistuu jäljittä-mällä alisuorittamisen syyt ja puuttumalla niihin.

A lisuorittaja on henkilö, joka ei pääse haluttuun suoritustasoon. Hän tulee joka päivä työpaikalle, mutta työt eivät

tule tehdyiksi tai niiden laatu ei täytä vaati-muksia. Alisuorittaja tietää ehkä itsekin teke-vänsä puolella teholla, mutta ei osaa tai halua parantaa suoritustaan. Ei viitsi eikä huvita.

– Ihmisten työteho vaihtelee, eikä kaikil-ta voi odottaa jatkuvasti täsmälleen samaa. Yleensä alisuorittaminen kertoo kuitenkin ongelmista työyhteisössä tai puutteista esi-miestyössä. Kun työhyvinvoinnin edellytyk-set saadaan kuntoon, alisuorittaminen kato-aa kuin itsestään, lupaa henkilöstöalan pal-veluja tarjoavan Profiles Internationalin Suo-men maajohtaja Christian Öller.

Alisuorittaminen on ongelma yritykselle, jonka rahaa valuu tehottomuuden kaivoon. Esimiestä harmittaa, kun tavoitteet eivät to-teudu. Eikä alisuorittajakaan aina olostaan nauti. Fiksulle ihmiselle voi tehdä tiukkaa jät-tää aivot narikkaan töihin tullessa.

– Moni alisuoriutuja vaihtaa työpaikkaa. Se voi olla yksilölle hyväkin ratkaisu, mutta yritykselle se merkitsee aivovuotoa. Kun kil-pailu työvoimasta kiristyy, sellaiseen ei enää ole varaa. On sittenkin helpompaa ottaa ole-massa olevan henkilöstön voimavarat käyt-töön kuin ryhtyä etsimään kokonaan uutta työvoimaa.

Öller tiivistää alisuorittamisen syyt seitse-mään kohtaan. Puuttumalla niihin ongelma saadaan pois päiväjärjestyksestä.

1 tIeDOt jA tAIDOt KUNtOON. Suoritus-taso jää alle toivotun, jos ihmisen tiedot, tai-dot ja osaaminen eivät riitä tehtävään. Ölle-rin mukaan on yleistä, ettei esimies tunne po-rukkansa osaamista riittävän hyvin. Taitoja ja vahvuuksia ei ole selvitetty tarpeeksi rekry-

toinnin yhteydessä eivätkä ne ole tulleet pu-heeksi myöhemminkään.

– Esimiehet tuntevat alaisensa usein vain kapeassa työroolissa eivätkä tiedä, mitä muu-ta nämä osaisivat. Jos ihminen on ajautunut tehtävään, jota hän ei hallitse, hän alisuoriu-tuu. Samalla ihmisellä voisi olla erinomai-nen osaaminen johonkin muuhun tehtävään.

Jos alisuorittaminen johtuu esimerkik-si puutteista teknisissä taidoissa tai kielitai-dossa, ratkaisu löytyy koulutuksesta. Myös kokeneen kollegan antama ohjaus voi auttaa.

2 OIKeA IhMINeN OIKeAAN pAIKKAAN. Koulutusala valitaan nuorena ja usein puo-livahingossa. Ei ole mikään ihme, jos huteja sattuu. Myös oman alan sisällä on mahdol-lista ajautua itselle huonosti sopivaan teh-tävään.

Huonosti sopiva työ voi olla niin pitkä-veteistä, ettei sitä viitsi tehdä, tai niin haas-tavaa, että päivä kuluu jännittäessä, jolloin

hommat eivät hoidu. Toiselle ihmiselle sama työ on täydellinen.

– Mitä lähempänä henkilön työrooli on hänen peruspersoonaansa, sitä paremmin hän viihtyy työssä, koska hän saa toimia enimmäkseen omalla mukavuusalueellaan. Nykyään ajatellaankin rekrytoinnissa, että koulutusta ja osaamista tärkeämpää on ihmi-sen tapa ajatella ja toimia sekä hänen moti-vaationsa. Jos hän on tyypiltään oikea, taidot pystytään opettamaan, Öller selostaa.

Työryhmästä saadaan paras teho, kun vastuut sovitetaan yksilöllisesti jokaisen tai-pumusten ja kiinnostuksen kohteiden mu-kaan.

– Mitä enemmän esimies tietää alaisis-taan, sitä parempi. Tiedon avulla hän pystyy ohjaamaan ihmiset tekemään töitä, joissa he menestyvät parhaiten. Modernista henkilöar-vioinnista on tässä paljon apua. Yhteiskun-nalta säästyisi paljon rahaa, jos nuoret pystyt-täisiin ohjaamaan mahdollisimman varhain oikeille aloille tehokkaan ammatinvalinnan-ohjauksen avulla, Öller sanoo.

3 tAVOItteet jA VAStUUt SeLVIKSI. El-lei ihminen tiedä tarkasti, mitä häneltä odo-tetaan, hän voi käyttää työaikansa toisarvoi-seen puuhasteluun.

– Tavoitteiden tulisi olla yksilökohtaisia, selkeitä, mitattavissa ja linjassa koko orga-nisaation tavoitteiden kanssa. On myös tär-keää, että jokainen tietää, miten hänen oma työnsä vaikuttaa yhteisten tavoitteiden saa-vuttamiseen, Öller aloittaa.

– Tavoitteiden tulee olla realistisia. Jos ta-voitetaso nostetaan liian korkealle, moni ajat-telee, ettei tavoitteista tarvitse välittää, koska niitä ei saavuteta kuitenkaan.

14nro 1 2012

Tunnollisimmat voivat masentua pyrkies-sään mahdottomiin tavoitteisiin, hän jatkaa.

Hyvä tavoite on kytketty aikaan, koska ta-voite saa usein käytännön merkityksensä vas-ta aika-aspektista. On eri asia pyrkiä tavoit-teeseen kahdessa kuukaudessa kuin kahdes-sa vuodessa.

– Jokaisen pitää myös tietää, mitkä asiat ovat hänen vastuullaan.

4 pAReMpI eSIMIeStYö. Tutkimusten mu-kaan 70 prosenttia irtisanoutumisista joh-tuu henkilösuhteista. Ei jätetä työnantajaa, vaan esimies.

– Yksi tärkeä tyytymättömyyden syy on se, että esimiehen odotuksia ei tiedetä. Se-hän ei ole alaisen, vaan pomon vika. Tarvi-taan enemmän ja selvempää viestintää. Toi-nen yleinen puute on esimiehen joustamaton toimintatyyli. Helposti käy niin, että ne, joille esimiehen tyyli sopii, jäävät, ja loput lähtevät.

Öllerin mukaan yksilöllisen johtamisen tarve korostuu työyhteisöissä, joissa on pal-jon nuorta henkilöstöä. Nuoret arvostavat valmentavaa johtajuutta ja toivovat, että esi-mies on heidän tukenaan ja opastaa heitä kohti parempia suorituksia.

– Sosiaalisesti taitavat johtajat osaavat ottaa yksilölliset erot huomioon luonnostaan, mutta asiaa voi myös harjoitella ja opiskella. Esimiestehtävät vaativat aikaa ja paneutu-mista, ja niihin tulisi saada työkaluja ja kou-lutusta. Pomoilta jäävät kuitenkin usein esi-miestehtävät tekemättä, jos heillä on lisäksi omia asiakasvastuita tai asiantuntijatehtäviä.

”Jokaisen pitää tietää, mitkä asiat ovat hänen vastuullaan.

Profiles Internationalin Suomen maajohtaja Christian Öller muistuttaa, että työpaikan henkilöstön vapaa-ajan tulee olla työnantajan suojeluksessa.

15nro 1 | 2012

5 pAReMMAt VäLIt tYötOVeReIhIN. Työ-kavereiden keskinäistä yhteistyötä jäytävät esimerkiksi epäselvät pelisäännöt ja vastuut. Myös vuorovaikutuksen perustaidoista, ku-ten kyvystä havaita toisen tunnetila ja so-vittaa oma käytöksensä sen mukaan, voi ol-la puutetta.

– Vaikka ollaan työpaikalla, olisi hyvä ot-taa huomioon, että emme ole kaikki saman-laisia ja jokaisella on myös tunteet. Välit pysy-vät hyvinä, jos toisten toimintatyylejä kunni-oitetaan ja ne otetaan huomioon omassa toi-minnassa. Valmentava esimies pystyy ohjaa-maan alaisiaan tähän suuntaan, Öller toteaa.

Jos ihmisen toimintatyyliin kuuluu puhua työstään sen edetessä ja hän käy jatkuvasti keskustelemassa esimiehen kanssa, toisel-la tavalla työhönsä suhtautuva kollega saat-taa pitää tätä kielimisenä tai nuoleskeluna. Öller myöntää, että ihmisten toimintatyylit voivat joskus olla niin huonosti yhteensopi-vat, että konflikteja syntyy lähes väistämät-tä. Kaikista ei saada hyviä tiimipelaajia kou-lutuksellakaan.

– Jos työpaikalla on ihmisiä eri kulttuu-reista, heidän voi olla vaikea ymmärtää toisi-aan. Tähän auttaa tieto: mitä paremmin tois-ta kulttuuria ymmärretään, sitä paremmat edellytykset ihmisillä on yhteistoimintaan.

6 hUOMIO teRVeYteeN jA hYVINVOIN­tIIN. Terveys ja fyysinen kunto vaikuttavat suoraan ihmisen suorituskykyyn. Öllerin mielestä on tärkeää, että työnantaja kou-luttaa ja rohkaisee terveisiin elämänta-poihin sekä antaa käytännössä mah-dollisuuden noudattaa niitä. Esimies-ten tulee valvoa, etteivät työntekijät aja itseään piippuun.

– Henkilöstön vapaa-ajan ja per-he-elämän tulee olla työnantajan suo-jeluksessa, koska hyvinvointi näkyy te-hokkuutena työssä. Elämäntilanteen muutoksia varten olisi hyvä olla tu-kiprosesseja, joiden avulla henkilös-töä voidaan auttaa. Esimerkiksi avio-

Cramo liikuttaa työntekijöitään

R iittävä liikunnan harrastami-nen auttaa jaksamaan myös

työelämässä. Siksi Cramo haluaa kannustaa työntekijöitään liikku-vaiseen elämään. Cramon henki-löstölle suunnattu Cramo liikut-taa -hyvinvointikampanja kestää helmikuun alusta marraskuun loppuun.

− Aktiivisimmat liikkujat pal-kitaan esimerkiksi liikuntasete-leillä ja liikunta-aiheisilla tava-rapalkinnoilla. Pääpalkintona voi saada liput jääkiekon MM-kisoi-hin, kertoo Cramon markkinointi-koordinaattori Maiju Nupponen.

Kampanjaa tukemaan ja ak-tiivisuutta mittaamaan on valit-tu HeiaHeia-liikuntapalvelu, joka innostaa liikkumaan hauskalla ja yksinkertaisella tavalla. Sen li-säksi, että HeiaHeia – nettipal-veluun voi syöttää urheilusuori-tuksensa, siellä voi kannustaa muita liikkujia, keskustella mui-den osallistujien kanssa tai teh-dä vaikkapa pienempiä ryhmiä tietystä urheilulajista kiinnostu-neille.

Käy tutustumassa Liikkuva Cramo -blogissa vaihtuviin oh-jelmiin sekä Cramon urheilu-akatemian nuorten kuulumisiin. Blogissa on yleistä tietoa eri ur-heilulajeista, fyysisestä ja psyyk-

kisestä hyvinvoinnista sekä painonhallinnasta. Cramon tukeman Cramo urheiluakatemian nuoret tekevät omille lajilleen tyypillisiä ur-heiluohjelmia, joita voi noudattaa halujensa mukaan tarkasti tai omaan ohjelmaan par-haita paloja poimien. ■

ero, kuolemantapaus tai muu kriisi vaikuttaa väistämättä työtehoon, hän sanoo.

Toimiva työterveyshuolto seuraa aktiivi-sesti ihmisten työhyvinvointia. Siitä pitäisi Öllerin mielestä päästä kokonaan eroon, et-tä ihmiset raahautuvat puolikuntoisina töi-hin ja ovat tekevinään jotakin.

– Tavoitteena tulisi olla jatkuva kehittä-minen ja parantaminen työhyvinvointiin liit-tyvissä asioissa.

7 tYöOLOt KUNtOON. Ergonomia ja työ-turvallisuus kuulostavat ehkä tylsiltä, mut-ta vaikuttavat suoraan työn tuottavuuteen. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan 30 celsius asteen lämpötilassa työteho on 8,9 prosenttia alhaisempi kuin 22 asteen lämpö-tilassa. Myös esimerkiksi valaistuksen, ilmas-toinnin ja melutason tulee olla kunnossa. ■

”Mitä enemmän esimies tietää alaisistaan, sen parempi. Esimiesten tulee valvoa, etteivät

alaiset aja itseään piippuun.MAAJOhTAJA ChRISTIAN ÖLLER, pROfILES INTERNATIONAL.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: www.hEIAhEIA.COM

Käy tutustumassa liikkuva cramo.blogspot.com

16nro 1 2012

ROOLIMALLITEKSTI: SIMO ARVO | KUVAT: SINI-MARJA NISKA

Arvaa kuka?1976 syntyy Naistenklinikalla Helsingissä1978 ensimmäistä kertaa jäälle kaksiteräisillä luistimilla1981 aloittaa jääkiekkokoulun GIFK:ssa1995 valmistuu ylioppilaaksi ja käy Ruotsin MM-kisoissa katsomassa kaikki Suomen pelit, myös loppuottelun1999 uusivuosi, tapaa tulevan vaimonsa2002 naimisiin rakkaan Hannan kanssa2003 Olivia-tytär syntyy2007 Onni-poika syntyy2005 aloittaa huoltajana Blues A-juniori -joukkueessa ja voittaa SM-pronssia2006 aloittaa päätoimisena huoltajana Bluesin liigajoukkueessa2008 voittaa SM-liigan hopeaa Bluesin kanssa2011 toinen hopea SM-liigasta2011 voittaa maailmanmestaruuden Bratislavassa2011 aloittaa uuden työn Suomen Jää kiekkoliitossa huoltopäällikkönä sekä A-maajoukkueen vastuuhuoltajana

17nro 1 | 2012

uudes enttäpelaajaKTE

KST

I: SI

MO

AR

VO |

KU

VAT:

SIN

I-M

AR

JA N

ISK

A

18nro 1 2012

uudes enttäpelaaja

Suomen Jääkiekkoliiton huoltopäällikkö Riku Koivunen on huoltajien eliittiä. Hän varmistaa, että Suomen maajoukkueen pelaajat antavat kaikkensa toukokuun kotikisoissa.

19nro 1 | 2012

K un Suomi voitti viime vuonna jääkie-kon maailmanmestaruuden, seisoi vaihtoaitiossa tyytyväinen mies. Vaik-

ka yleensä tiukatkaan pelit eivät saa huol-taja Riku Koivusta jännittämään, mahdolli-suus maailmanmestaruuteen koetteli mie-hen tavanomaista rauhallisuutta. Kun jänni-tys laukesi ja Suomi voitti historiansa toisen maailmanmestaruuden, pelaajat ryntäsivät jäälle juhlimaan. Koivusella oli vielä työpäi-vää jäljellä.

– Huoltotiimi alkoi kerätä varusteita ka-saan ja pakata niitä autoon. Pääsimme mu-kaan pelaajien juhliin neljältä yöllä. Kyllä mestaruutta ehdittiin vielä silloinkin juhlia.

Koivusen kertomus on hyvä esimerkki sii-tä, millaista on huoltajan arki. Työn tarkoi-tuksena on varmistaa, että pelaajat voivat kentällä antaa kaikkensa, eikä heidän tarvit-se huolehtia muusta. Huoltaja on kuin näky-mätön, kuudes kenttäpelaaja.

– Huoltajan luonteen on oltava sellainen, että hän ajattelee muita ennen itseään, Koi-vunen sanoo.

KOIVUSeN hUOLtAjAURA alkoi seitsemän vuotta sitten. Bluesin A-junioreiden silloinen valmentaja Lauri Marjamäki etsi joukkueelle uutta huoltajaa. Yksi pelaajista ehdotti huol-tajaksi siskonsa miestä, eli Koivusta.

– Menimme Laurin kanssa Kilon Nesteel-le kahville. Siinä kävimme läpi, minkälaises-

ta hommasta oli kyse. Olin päätoiminen pel-tiseppä, mutta aloin iltaisin toimia A-junio-reiden huoltajana.

Jääkiekkomaailma oli Koivuselle jo entuu-destaan tuttu. Muutama vuosi aiemmin hän oli lopettanut aktiivisen pelaamisen kakkos-divisioonassa. Vaikka Koivunen oli pelannut jääkiekkoa alle kouluikäisestä asti, piti huol-tajan tehtävät opetella kädestä pitäen. Vuo-dessa hän oppi niksit luistimien teroittami-seen ja muihin taustajoukkojen töihin.

Sitten Bluesin urheilutoimenjohtaja Rai-mo Summanen pyysi Koivusta edustusjouk-kueen päätoimiseksi huoltajaksi. Peltisepän työt saivat jäädä.

– Se oli suuri päätös, josta piti keskustella myös kotona. Työ on aikaa vievää ja kauden aikana on paljon reissaamista.

Lapsiperheen isälle muutos ei ollut it-sestään selvä, mutta paluu vanhoihin töihin ei ole suunnitelmissa. Vapaa-ajan hän viet-tää perheen 5- ja 9-vuotiaiden lasten kanssa.

A­MAAjOUKKUeeN hUOLtAjAKSI Koivu-nen siirtyi kaksi vuotta sitten. Viime kauden päätteeksi hänet nimitettiin Jääkiekkoliiton huoltopäälliköksi. Nyt hän vastaa miesten ja naisten maajoukkueiden lisäksi myös nuor-ten maajoukkueista.

– Jokaisella joukkueella on omat huol-tajat, joiden tukena olen. Hoidan heille esi-merkiksi leireille tarvikkeet. Miesten A-maa-

joukkueen peleissä olen aina itse mukana huoltajana.

Pelipäivänä Koivunen tulee hallille ensim-mäisenä ja keittää kahvit. Sen jälkeen pelaa-jat tulevat aamujäälle ja kertovat samalla va-rusteita koskevista huolistaan.

Huoltajan on tiedettävä pelaajien toiveet. Joku haluaa, että luistimet teroitetaan aamu-jäälle, toinen vasta illan peliin, kolmas en-nen jokaista jäälle menoa. Huoltaja pitää lis-taa myös pelaajien pyytämistä terien urien syvyyksistä.

– Kokemus on opettanut muistamaan pe-laajien tavat. Eikä niitä erikoisia toiveita ole niin paljon, etteikö niitä muistaisi. Pelaajil-le pitää luoda rauha keskittyä itse otteluun, Koivunen sanoo.

Peleissä Koivunen seisoo joukkueen aiti-ossa ja seuraa tiukasti peliä. Kun pelaajalta katkeaa maila, pitää huoltajalla olla oikean-lainen varamaila kädessä jo ennen kuin sitä pyydetään.

– Hyvä huoltaja on näkymätön, mutta ai-na saatavilla.

”Huoltajan luonteen on oltava sellainen,

että hän ajattelee muita ennen itseään

hUOLTOpÄÄLLIKÖ RIKU KOIVUNEN N.

Pelipäivänä Koivunen tulee hallille ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä.

20nro 1 2012

MYöS pUKUKOpISSA hUOLtAjA on tärkeä hahmo. Koivusen mukaan huoltajan on oltava rauhallinen ja luotettava. Välillä pelaajien kans-sa tarvitaan myös pukukoppipsykologin taitoja.

– Pelaajat ovat yksilöitä, joiden kanssa on toimittava eri tavoin. Toisia auttaa, kun jutel-laan mukavia pelin ulkopuolisista asioista, ja toisille pitää jättää enemmän tilaa omaan kes-kittymiseen. Omasta peliurastani on ollut pal-jon apua pelaajien ymmärtämisessä ja heihin samaistumisessa.

Nuoremmille pelaajille huoltaja on sekoitus kaveria ja isähahmoa. Heidän kanssaan tarvi-taan erilaisia otteita.

– Nuoria pitää joskus hieman opastaa esi-merkiksi siinä, miten varusteita kohdellaan ja minne roskat laitetaan.

KOIVUSeN MUKAAN hänen on osattava py-sytellä taustalla, vaikka huoltajan tehtävä on-kin tärkeä. Huoltaja ei voi olla ensimmäisenä äänessä ja pelaajia neuvomassa. Usein sano-taankin, että huolto on toiminut silloin, kun siitä ei puhuta.

– Olen oppinut, ettei kaikkia asioita kan-nata tehdä oman mielen mukaan. Minun on kuunneltava pelaajien toiveita ja tehtävä asi-at niin kuin he toivovat.

jääKIeKON MAAILMANMeStARUUSKIL­pAILUt pelataan toukokuussa Helsingissä ja Tukholmassa. Kotikisat ovat monen pelaajan unelma, mutta myös huoltajalle ne ovat eri-tyinen turnaus. Käytännön järjestelyt kisoissa ovat tavallista yksinkertaisemmat.

– Tämä on huoltotiimille suuri helpotus. Tavallisesti, jos lennämme kisapaikalle, mei-dän täytyy pakata mukaan pelaajien varus-teiden lisäksi 900 kiloa muuta tavaraa. Viime vuonna Bratislavaan otimme mukaan suuren, ja aivan täyteen pakatun, pakettiauton. Tänä vuonna kaikki on helpompaa.

Jos Suomen leijonat juhlivat tänäkin vuonna maailmanmestaruutta, pääsee Koi-vunenkin juhliin mukaan viime vuotta aiem-min. Kotikisoissa ei tarvitse pakata autoa. ■

Kenestä vuoden 2012 jääkiekkohuoltaja?

2012 Jääkiekon MM-kisojen yh-teistyökumppanina Cramo

haluaa nostaa esiin kaukalon takana vaikut-tavia jääkiekkosankareita, huoltajia. Yritys et-sii yhdessä Suomen Jääkiekkohuoltajat ry:n, jääkiekkolegenda Juhani Tammisen ja Leijo-nien huoltopäällikkö Riku Koivusen kanssa vuoden 2012 jääkiekkohuoltajaa.

– Suomalaisissa seuroissa työskentelee tuhansia huoltajia, jotka pitävät korvaukset-ta huolen siitä, että huolto pelaa. Rakennus-työmaiden huoltajana meille oli luonnollista ryhtyä nostamaan esiin jääkiekkomaailman arjen sankareita. Heidän ansiostaan Suomes-sa on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa jääkiekkoa, ja voimme toivottavasti jatkossa-kin nauttia maailmanmestaruuksista, Cramon markkinointipäällikkö Lasse Huuhka sanoo.

Jääkiekkokansa on lähtenyt äänestykseen aktiivisesti mukaan heti kampanjan alusta. Helmikuun lopulla käynnistyneeseen kam-panjaan ilmoitettiin mukaan yli 150 huoltajaa eri puolilta Suomea.

Huhtikuun aikana julkistetaan tuomaris-ton valitsemat 10 finalistia, joista jääkiek-kokansa pääsee äänestämään vuoden 2012 jääkiekkohuoltajan. Tuomaristoon kuuluvat Cramon edustajien lisäksi Juhani Tamminen, Riku Koivunen ja Suomen jääkiekkohuoltajat ry:n edustajat.

Käy tutustumassa finalisteihin ja äänestä-mässä omaa suosikkiasi Cramon Facebookis-sa. Kaikkien äänestäneiden kesken arvomme lippupaketteja 2012 Jääkiekon MM-finaaliin. Vuoden huoltaja palkitaan arvonimen lisäksi 1 000 euron matkalahjakortilla.

Vuoden 2012 jääkiekkohuoltaja julkiste-taan 2012 Jääkiekon MM-kisojen yhteydessä toukokuussa. ■

Lisätietoja: facebook.com/cramofinland

TEKSTI: TONI pEREz | KUVA: SINI-MARJA NISKA

21nro 1 | 2012

pelittääkö?UppopUmppUCramon valikoimas-sa on pumppuja pie-nistä, kevyistä ja helppo käyttöisistä aina suuriin erikois-pumppuihin asti. Pumppuja käytetään esimerkiksi veden poistamiseen raken-nustyömailta tai tul-va-alueilta.

mAAnTIIVISTÄJÄMaantiivistäjä on vält-tämätön apulainen maapohjan ja asvaltin tiivistämisessä. Konei-ta on tarjolla bensiini- ja dieselkäyttöisinä. Cramolla on laadukas valikoima maantiivis-täjiä kaikenlaisiin tii-vistystarpeisiin.

TASolASERTarkka mittaaminen on tärkeää tehtiin sitten rakennuksen perustuksia tai vii-meistelyjä. Cramon valikoimassa on la-serlaitteita, jotka auttavat mittaamaan sekä pieniä että suu-ria rakenteita tar-kasti.

TyömAA-AITARakennustyömaa tai esimerkiksi juhla-alue on hyvä rajata oman ja ulkopuolisten turval-lisuuden varmistami-seksi. Aitoja on helppo siirrellä paikasta toi-seen. Laadukkaiden aitojen kasaaminen on helppoa ja nopeaa. Aitoihin saa myös mo-nenlaisia portteja ja kulunvalvontaa.

TyömAATIlACramolla on vuosien tuoma ammattitaito työmaatilapal-velusta. Tarjolla on työmaati-loja kaikkiin tarpeisiin myös suuriin ja pitkäaikaisiin koh-teisiin. Kokonaispalveluun kuuluu suunnittelu, kuljetus ja asennus. Valikoimassa on siirrettäviä tiloja sosiaali-, toimisto-, tauko- ja varasto-käyttöön sekä eri kokoisia va-rastokontteja. Tiloja on mah-dollista saada myös valmiiksi kalustettuina.

1 2 3 4 5

1

Kevät on rakentamisen vilkkainta aikaa. Vuokraamalla saa kätevästi käyttöön kaikki tarvittavat työkalut niin isoille kuin pienillekin työmaille. Ohessa viisi kevään vuokrasuosikkia.

pelit&vehkeet 2

3

4

5

KOONNUT: JOhANNA pELTO-TIMpERI | KUVAT: CRAMO

22nro 1 2012

pulma&ratkaisuTEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO

Mastolava , eli maston varassa kiipeävä työtaso, on mainio apuväline korkeiden paikkojen rakennus- ja huoltotöissä.Mutta voidaanko mastolavaa käyttää apuna myös pyöreiden kohteiden rakentamisessa?

C ramo Finlandin myyntipäällikkö Ju-ha Salmela kertoo, että myös pyörei-den kohteiden rakentaminen onnis-

tuu mastolavoilla hyvin. Näin tehtiin viime vuonna Haminassa, kun asiakas rakennut-ti tuulimyllyjä. Mastolavoja voidaan käyttää apuna sekä sisä-, että ulkopuolella tuulimyl-lyn jalkaa tehtävissä rakennustöissä.

Cramon väki aloitti sopivien mastola-vojen suunnittelun yhdessä maahantuojan kanssa hyvissä ajoin, jo noin puoli vuotta, ennen, urakan alkua. Asiakas halusi käyttää

mastolavoja apuna tuulimyllyn jalkojen sisä-puolisissa töissä. Työtä vaikeuttivat tuulimyl-lyn jalkojen kartiomainen muoto sekä jalko-jen erittäin pienet ovi- ja kulkuluukut, mistä laitteet piti saada sisälle ja ulos. Haastetta toi myös urakan kireä aikataulu.

Lavoihin teetettiin tehtaalla erikoisosia ja lähes kaikki lavajaksot pyöristettiin. Näin asentajilla oli aina optimaalinen etäisyys työ-kohteeseensa. Tuulimyllyjen jalkojen muo-don vuoksi mastolavoihin piti suunnitella ja tehdä aivan uniikki pyörivä asennustaso, joka

lyheni ja piteni teleskooppimaisesti.Hyvä ennakkosuunnittelu, työnjohto ja

osaava asennushenkilökunta olivat kohtees-sa elintärkeitä. Työt saatiin vaikeista olosuh-teista ja työajoista huolimatta tehtyä aika-taulussa.

Lisähaasteita tuli lavojen siirroista, kos-ka siirrot piti lähes poikkeuksetta tehdä yö-aikaan. Työt saatiin kuitenkin vietyä loppuun asti esimerkillisesti niin tilaajan kuin raken-nusurakoitsijankin mielestä. ■

Mastolava sujahtaa muotoiltuna myös tuulimyllyn sisään.

23nro 1 | 2012

Cramon ja keskieurooppalaisen Theisen Baumaschinenin yhdistyminen oli harkittu ja viimeistelty veto. Osto avasi ovet Keski-Eurooppaan.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO JA dREAMSTIME

Cramon toiminta laajeni Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja Unkariin. Uu-det maat merkitty karttaan punaisel-la, muut Cramo-maat valkoisella.

24nro 1 2012

Kaksin vahvempiI soissa yrityskaupoissa on riskinsä, mutta

Cramon ja saksalaisen vuokrauskonserni Theisen Baumaschinenin yhdistyminen

on sujunut kuin se kuuluisa tanssi. – Budjettiarviot ovat pitäneet ja Theise-

nin tulos on kehittynyt juuri kuten Cramolla odotettiinkin, kertoo Cramo Oyj:n toimitus-johtaja Vesa Koivula.

Onnistuneen yrityskaupan takana on Koi-vulan mukaan huolellinen suunnittelu. Cra-molla todettiin jo pari vuotta sitten, että yhtiö halusi laajentua Keski-Eurooppaan.

– Cramo oli jo vahva Pohjoismaissa ja Itä-Eurooppakin oli meille kasvavaa aluetta. Sak-sassa Cramolla ei ollut lainkaan toimintaa.

Asia harmitti, sillä Saksa on suuri raken-nusmaa ja vuokrausmaanakin Euroopan toi-seksi suurin. Cramo aloittikin yhteydenpidon Saksan kolmanneksi suurimman vuokraus-yrityksen Theisenin johdon kanssa.

KeSKeN NeUVOtteLUjeN koettiin kuiten-kin takaisku. Eurooppaa kohtasi taantuma.

– Kaupat oli pakko laittaa vähäksi aikaa jäihin, Koivula sanoo.

Onni onnettomuudessa oli se, ettei taan-tuma ravistellut Saksaa kovin rankasti.

– Kun Saksat yhdistettiin 20 vuotta sit-ten, seurasi hirveä rakennusbuumi. Sen jäl-keen alueelle tuli ylikapasiteettia. Nyt se on

viimein poistunut. Saksan rakennustalouden kehitys on ollut tasaista, noin parin prosentin luokkaa vuodessa.

Kun taantuma hellitti, laitettiin kaupat uudestaan vireille. Cramo osti Theisenin 47 miljoonalla eurolla viime syksynä ja kaup-pojen sinetöidyttyä yhtiö kasvoi Euroopan toiseksi suurimmaksi konevuokraamoksi. Yhtiön liiketoiminta laajeni Saksan lisäksi Itävaltaan, Sveitsiin ja Unkariin.

CRAMON pYRKIMYS on ollut alusta asti pa-rantaa Theisenin toimintaa.

Koivula selvittää, että aikaisemmin Thei-sen oli erikoistunut lähinnä maansiirtokonei-

den, kuten minikaivureiden ja jyrien, vuok-raamiseen.

– Ongelmana tässä on se, että näitä ko-neita käytetään lähinnä katutöissä. Maan-siirtotyöt kuitenkin hiljenevät talvikausina. Cramo haluaakin vaikuttaa toiminnan kau-siluontoisuuteen, ja nyt Theisenille on toi-mitettu lisää kalustoryhmiä, kuten henki-lönostimia.

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMO JA dREAMSTIME

❮ Vesa Koivula kertoo onnistuneen yrityshankinnan niksit:

1 LöYDä sopivin ostokohde, joka täyttää strategiset tavoitteet

2 SUUNNItteLe integraatio, organisaatio ja toteutus3 tIeDOtA koko henkilöstölle, miten integraatio etenee

FAKTA

25nro 1 | 2012

Alpit kutsuivatKai Pajarinen siirtyi Saksaan.

T ällä hetkellä Cramolla on toimintaa jo 15 maassa. Cramo Oyj:n toimitusjohta-

ja Vesa Koivula kertoo, että Cramolla kan-nustetaan henkilökuntaa siirtymään maas-ta toiseen.

Viime syksynä business controller Kai Pajarinen siirtyi Suomesta työskentelemään Saksaan Müncheniin.

– Isäni on saksalainen, joten tunnen maa-ta ennestään ja puhun kieltä, siksi kynnys läh-teä oli melko pieni, hän kertoo.

Pajarinen tuli Müncheniin, kun Theisen Baumaschinen oli ollut vasta puolisen vuot-ta osa Cramoa.

– Cramon ja Theisenin yhdistymiseen on suhtauduttu täällä hyvin, koska tiedetään, mi-tä vahvuuksia Cramo tuo toimintaan.

Myös saksalainen työkulttuuri on sopinut suomalaiselle.

– Olin kuullut huhuja, että paikallinen ta-pa työskennellä olisi jäykkää ja totista, mutta näin ei ole tosiaankaan ollut. Minut on otettu hyvin vastaan, enkä ole kokenut suurta kult-tuurishokkia.

Pajarinen on innokas laskettelija, joten uusi kotikaupunki Alppien lähellä on hänelle mieluisa. Hyvät laskumaastot ovat vain tunnin ajomatkan päässä. ■

Toinen asia, johon Cramo on päättänyt paneutua, on toiminnan keskittäminen.

Theisenilla on pelkästään Saksassa tällä hetkellä 90 toimipaikkaa.

– Cramon tavoitteena on tulla tietyil-lä alueilla vahvemmaksi. Toimintaa tullaan keskittämään isoihin kaupunkeihin, kuten Frankfurtiin, Müncheniin ja Wieniin.

KAUpAt tARKOIttIVAt SItä, että noin 270 työntekijää sai uuden työnantajan. Koivu-la kertoo, että ensimmäinen asia oston jäl-keen oli tiedottaa henkilöstölle, mitä oli ta-pahtumassa.

–Perustimme intergraatiota varten toimi-kunnan, Integration officen. Siinä oli muka-na väkeä sekä Cramolta että Theisenilta. Hoi-dimme tiedotuksen ja yhdenmukaistimme esimerkiksi raportointijärjestelmät.

Uudeksi Keski-Euroopan johtajaksi ni-mettiin Dirk Schlitzkus, joka oli jo aikaisem-min ollut Theisenin johtokunnassa.

Integraatio on nyt päättynyt ja se sujui Koivulan mukaan kerrassaan hienosti. Tieto kulki puolin ja toisin ja Theisenin väki on ot-tanut uuden omistajan vastaan hyvillä mielin.

– Näillä näkymin yhtiön tulos tulee para-nemaan, lupaa Koivula. ■

Toimintaa keskitetään suuriin kaupunkeihin, kuten Frankfurtiin.

Dirk Schlitzkus on Cramon Keski-Euroopan uusi johtaja.

26nro 1 2012

TEKSTI: JOhANNA pELTO-TIMpERI | KUVA: NCC RAKENNUS Oy

Asenne ratkaisee työturvallisuudessaTyöturvallisuuden lähtökohtana on asenne. NCC Rakennus Oy:n työ-suojelupäällikkö Mikko Lemmetyisen mukaan hyvän ammattitaidon lisäksi tarvitaan myös vaaratilanteiden ennakointia, ennaltaehkäisyä ja yhteistyötä.

V aikka turvallisuusasenne ja -kulttuuri ovat huomattavasti parantuneet kulu-neen vuosikymmenen aikana, on niis-

sä Lemmetyisen mielestä edelleenkin työtä tehtävänä.

Pahimpia vaaranpaikkoja työmailla ovat korkealla työskentely, raskaat nostot ja esi-merkiksi työmaaliikenteen ja kulkureittien turvattomuus.

– Olemme menossa hyvään suuntaan. Ta-paturmien määrä on laskussa. Turvallisuus kasvaa myös sillä, että työmaat ovat siiste-jä ja henkilösuojainten käyttö on lisääntynyt.

NCC:llä suojalasien jatkuva käyttövaati-mus on vähentänyt silmätapaturmia 70 pro-senttia. Turvajalkineet ovat poistaneet nau-laan astumiset lähes täysin ja suojakypärän käyttö on vähentänyt merkittävästi päähän kohdistuneita vammoja.

ALKANUt VUOSI ON NCC:LLä ergonomian teemavuosi, jonka tavoitteena on pitkällä aikavälillä vähentää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Ergonomia onkin yksi osa-alue, jossa Lemmetyinen toivoo Cramon ja NCC:n yhteistyön tiivistyvän. Hyvään lopputulok-seen päästään, kun myös vuokrakoneiden ja -laitteiden ergonomisuutta kehitetään koko ajan.

– Koneiden tulee olla turvallisia käyttää. Ergonomiasta ja työhygieniasta eli melusta, pölystä tai tärinästä johtuvien asioiden pitää olla kunnossa. Näin voidaan vähentää tapa-turmia. Tavoite on, että kaikki pääsevät ter-veenä kotiin työmaalta.

LeMMetYINeN tOteAAKIN, että Cramo on konevuokraajana tärkeä yhteistyökumppa-ni työmaalla.

– Vuokrakoneiden pitää täyttää niille asetetut vaatimukset. Siksi on tärkeää, että vuokraajan kanssa käydään aktiivista vuo-ropuhelua. Keskustelun tulee käsitellä esi-merkiksi laitteiden toimivuutta, soveltuvuut-ta ja kuntoa.

Työnohjauksen keskeinen osa on työko-neiden käyttöön opastaminen. Konekohtai-set käyttö-, huolto- ja turvaohjeet ovat eh-doton edellytys myös työturvallisuuden to-teutumiseen. Ohjeissa tulee olla maininta suojavarusteista.

– Rakennuskonepäälliköt ry:n julkaise-ma Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus -kirja on hyvä työn perehdytyksen ja opas-tuksen apuväline, mutta se ei poista kone-kohtaisten ohjeiden tarvetta.

NCC:LLä tYötURVALLISUUDeN paranta-minen kohdistuu ergonomian lisäksi pölyn ja tärinän torjuntaan. Tyypillisimpien tapa-turmien, kuten kaatumisten, liukastumisten ja esineisiin satuttamisten, halutaan vähen-tyvän entisestään. Myös vaaralliset putoa-misonnettomuudet ovat työturvallisuuden suurimpia haasteita.

– Työt on rakennustyömailla jaettu pie-niin osaurakoihin, joten töiden yhteenso-vittaminen on myös työturvallisuuden kan-nalta haasteellista. Tällöin päätoteuttajan rooli työmaan yhteisessä turvallisuudessa korostuu.

– Koko rakennusteollisuus on asettanut tavoitteeksi saada työtapaturmat nollata-solle vuoteen 2020 mennessä. Se on tietysti myös NCC:n tavoite.

Tavoite on vaativa, mutta täysin realisti-nen, Lemmetyinen toteaa. ■

NCC:llä on rastipiste Ruduksen Turvapuiston työturvallisuuden koulutusradalla.

27nro 1 | 2012

Hyvässä hapessaIhminen hengittää noin 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa ja viettää merkittävän siivun ajastaan töissä sisätiloissa. Sisäilman laatu vaikuttaa ihmisen terveyteen ja jaksamiseen, sekä tutkimusten mukaan myös työn tehokkuuteen.TEKSTI: LASSE pULKKINEN | KUVAT: CRAMO

E tenkin rakennus- ja remontointityössä hyvä ilmanlaatu on tärkeää.– Puhdas ilmanlaatu varmistaa kustannustehokkaan ja laadukkaan

rakennustyön. Ammattitaitoinen ja suunniteltu pölynhallinta parantaa myös merkittävästi työturvallisuutta ja työn tehokkuutta, toteaa asennuslin-japäällikkönä Cramo Finland Oyj:lla työskentelevä Ismo Vainio.

Vainio vastaa Cramolla vuokrakaluston kokonaisvaltaisesta asennustyös-tä ja sen kehittämisestä. Hänellä on 15 vuoden kokemus ilmanlaatua ylläpitä-vistä laitteista ja ratkaisuista.

Terveellisen sisäilmaston puolesta puhuvan Sisäilmayhdistyksen mukaan sisäilmaongelmat ovat etenkin rakennustyössä tyypillisiä. Ongelmien taustalla on usein erilaisia tekijöitä, jotka ajan saatossa voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

Ihminen ei välttämättä edes havaitse heikkenevää ilmanlaatua, vaan si-säilman laatuun kiinnitetään huomiota vasta silloin, kun terveydelliset oi-reet ovat jo alkaneet.

Hengitystieoireet ovat yleisimpiä, nenä on tukkoinen ja kurkku saattaa kipeytyä herkästi ja flunssa voi iskeä. Myös allergiaoireet ovat tavanomaisia.

Ilman suuret hiukkaset jäävät ylähengitysteihin, ja karkeat hiukkaset tun-keutuvat keuhkoputkiin asti. Vaarallisimpia ovat pienhiukkaset, jotka tun-keutuvat jopa keuhkorakkuloihin. Ultrapieniä hiukkasia voi päästä aina ve-renkiertoon saakka.

hUONO SISäILMA VOI VAIKUttAA myös työtehoon aiheuttamalla ärtyisyyt-tä, yleistä vetämättömyyttä ja stressiä. Hyvän sisäilman on tieteellisesti todis-tettu vaikuttavan työsuorituskykyyn. Työympäristön puhdas ilmanlaatu voi-daan varmistaa yksinkertaisilla toimenpiteillä.

28nro 1 2012

Hyvässä hapessa

KOONNUT: MARI KUUSINEN

YLeISIMMät SISäILMAStO­ONgeLMIeN AIheUttAjAt tYöpAIKOILLA

1 Kuiva ilma2 Kylmyys ja veto3 Pölyt4 Tunkkainen ilma

Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2009 -julkaisu, Työterveyslaitos.

29nro 1 | 2012

– Cramo tarjoaa kokonaisvaltaisia rat-kaisuja sisäilmaongelmiin alkaen suunnitte-lupalvelusta aina kokonaisratkaisuihin. Avai-met käteen -tyyppiset ratkaisut sisältävät lait-teistojen asennuksen, tarvittavat huollot ja laitteiden ylläpidon koko rakentamisen ajan, niin uudisrakennuspuolella kuin korjausra-kennuskohteissakin, Vainio kertoo.

Rakennuspöly heikentää yleisimmin si-säilman laatua ja voi aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä. Pölypitoisuuden määrää voi-daan vähentää yksinkertaisilla menetelmil-lä. Rakennussiivous ehkäisee ilmanlaadun heikkenemistä.

Cramo tarjoaa kokonaispölynhallintaan suunnitelmien mukaan tehtyjä kokonaisrat-kaisuja, joissa osa tiloista osastoidaan ja tar-vittaessa joko ali–tai ylipaineistetaan käyttö-tarpeen mukaan.

pöLYNtORjUNtAAN ON MYöS SAAtAVILLA erilaisia kohdepoistoimureita ja ilmanpuh-distimia. Imurit on varustettu suodattimil-la, jotka vähentävät haitallisia pienhiukkasia.

– Laitteet asennetaan asiakkaan puolesta ja asiakkaat opetetaan myös käyttämään nii-tä, Vainio lupaa.

Laitteisiin valitaan oikeat suodattimet, jotta voidaan varmistaa riittävä lopputulos. Imuri tulee valita käyttötarpeen mukaisesti. Esimerkiksi keskuspölynimurijärjestelmän hyvänä puolena on se, että siivous nopeutuu ja kevenee huomattavasti, kun ei tarvitse kul-jettaa painavia rakennusimureita eri kerrok-sesta toiseen.

Cramon T7500 Keskussiivousjärjestelmä koostuu esierottelijasta ja imuriyksiköstä. Imuriyksikkö sijoitetaan yleensä rappukäy-tävään, tai muuhun soveltuvaan tilaan. Imu-riyksiköstä rakennetaan imuputkistot imu-roitaviin kohteisiin, ja kohteet varustetaan automaattisilla imurasioilla.

Järeämpään pölynpoistotarkoitukseen on myös tarjolla kontti-imuri, joka asennetaan pääsääntöisesti ulkotiloihin.

– Kontti-imurista rakennetaan imuput-kistot tarvittaviin siivouskohteisiin rakennuk-sen sisälle. Useampi käyttäjä voi samanaikai-sesti imuroida eri kohteissa. Kontti-imurissa on automaattinen suodattimen puhdistus ja tyhjennys, joka toimii paineilmalla. Imu-ri tyhjennetään suoraan imurin syklonin al-la olevaan jätelavaan tai vaihtoehtoisesti jä-teastiaan.

ILMANLAAtUUN VAIKUttAA MYöS sisäläm-pötila ja tuuletus. Lisäksi remontoinnin ai-kainen kosteuden hallinta on tärkeää sisäil-maongelmien ehkäisyä.

– Cramolla on valikoimassaan varsin kattava lämmityskalusto kaikkiin tilapäisiin lämmitystarpeisiin. Carmon asennuspalve-lu useimmiten vastaa myös järjestelmän yl-läpidosta koko prosessin ajan. Yhtiöllämme on käytössään laadukas kaukovalvontajär-jestelmä sekä ympärivuorokautinen päivys-tys, Vainio sanoo.

Poikkeavat hajut ovat usein merkki vaa-rallisista ilmanlaatua heikentävistä pienhiuk-kasista. Cramolla on useita eri ratkaisuja ha-jun poistoon, kuten kuivasavujärjestelmä, eri-laiset märkähajunpoistomenetelmät ja tarvit-taessa otsonointi.

– Ensimmäiseksi täytyy selvittää hajuon-gelman lähde, jotta voidaan valita tehokkain hajunpoistomenetelmä. Cramolla on saata-villa sisäilmanmittauspalvelu, joilla voidaan mitata sisäilman laatu ja varmistaa, että se on säädösten mukainen. ■

Rakentamisesta syntyvän pölyn määrää voidaan vähentää yksinkertaisilla menetelmillä. Rakennussiivous parantaa ilmanlaatua.

”Laitteet asennetaan asiakkaiden puolesta

ja niiden käyttöön opastetaan.”

ASENNUSLINJApÄÄLLIKKÖ ISMO VAINIO, CRAMO

30nro 1 2012

M iia Hoikan koulutie ei kulkenut ihan tavanomaisia prinsessapolkuja. Nuori nainen valitsi Kotkan am-

mattioppilaitoksesta yhdistetyn lukion ja sähköasentaja-linjan.

– Ei ollut muita vaihtoehtoja. Parturikampaajajutut ei-vät vain tuntuneet omilta. Olen oppinut, ettei ole miesten ja naisten töitä. Kaikki on kiinni omasta asenteesta.

Vuonna 1993 valmistunut nainen nappasi työpaikan Kotkan Rakentajain Konevuokraamolta, eli nykyiseltä Cra-mo Finlandilta. Hän tuli taloon ensin sähkökonekorjaajak-si ja työskenteli myös aina välillä vuokraamotyöntekijä-nä. Samassa työpaikassa hän on pysynyt nyt jo 16 vuotta.

– Työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Minulla on ollut hyvät etenemismahdollisuudet. Nykyisin olen Kotkan toi-mipisteen vuokraamon esimies.

hOIKAN hOMMIIN KUULUVAt muun muassa sekä si-säinen palvelu että asiakaspalvelu, koneiden tarkistus ja konttorihommat.

– Viime keväänä pääsin myös toiminnanohjausjärjes-telmän kouluttajaksi. Se oli mukavaa vaihtelua.

Tärkeintä Hoikalle ovat kuitenkin mukavat ja tutut työ-kaverit. Hän kertoo, että muutaman työkaverin kanssa on tunnettu jo niin pitkään, että toinen osaa lukea ajatuksia.

– Olen ainoana naisena töissä pienessä porukassa. Miehet ovat hauskoja työkavereita. Meille on kehittynyt ihan omia vitsejä ja kepposia.

Kotkan toimipisteen asiakaskunta on Hoikan mukaan laaja ja monipuolinen.

– Ja mukavia ne ovat kaikki. Meillä on myös hyvää yh-teistyötä Cramon muiden toimipisteiden kanssa.

hOIKKA VIIhtYY NIIN hYVIN merellisessä pikkukau-pungissa, ettei aio ainakaan näillä näkymin vaihtaa koti-kaupunkia.

Tällä hetkellä vuokraamon esimiehen vapaa-aika pyö-rii pienen koiranpennun ympärillä. Viikko sitten kotiin tu-li nimittäin kahdeksan kuukautta vanha Milli-chihuahua.

– Yhdeksänvuotias Kiia-Maria tyttöni on tietenkin ai-van innoissaan. Nyt opetellaan koiranomistajan elämää. ■

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: KIMMO SEppÄLÄ

Hoikan hommia ASENTEELLAVuokraamon esimies tuntee työkaverinsa.

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

31nro 1 | 2012

TEKSTI: MARI KUUSINEN KUVAT: CRAMO, SOS-LApSIKyLÄT JA dREAMSTIME

Perhe-elämää Pihkovassa

Cramo tukee venäläistä SOS-lapsikylää.

J oka vuosi noin 100 000 lasta menettää kotinsa Venäjällä. Yleensä lapset jou-tuvat orpokoteihin, joissa ei opita nor-

maaleja perhe-elämän taitoja, kuten siivousta ja kokkausta. Lapset päätyvätkin usein orpo-kodin jälkeen elämään kaduille, koska he ei-vät selviydy normaalissa arkielämässä.

CRAMO ON jO VUOSIA AUttANUt SOS­LAp­SIKYLIä, jotka antavat kodittomiksi jääneille lapsille mahdollisuuden perhe-elämään. Ve-

näjällä Cramo tukee Psokvn, eli viroksi Pihko-van, kylää. Tukitoiminta alkoi viime vuonna. Kylä sijaitsee noin kuuden tunnin ajomatkan päässä Pietarista, lähellä Viron rajaa. Cramol-la on toimintaa sekä Virossa että Venäjällä, siksi kylä on luonteva tukikohde.

Pihkovan SOS-lapsikylä on perustettu 2008 ja siellä asustaa tällä hetkellä 52 lasta. Heistä osa käy koulua, mutta suurin osa on vielä tarhaikäisiä. Nuorin lapsista on vuoden vanha, vanhin 12-vuotias.

SOS­LApSIKYLISSä LApSet, sisarukset ai-na yhdessä, saavat omat lapsikylävanhem-mat, jotka SOS-lapsikyläyhdistys on koulut-tanut tehtäväänsä. Lapsikylävanhemmista ja lapsista muodostuu siis perhe. Lapsikylävan-hemmilla on aina sosiaali-, terveys- tai kasva-tusalan ammatillinen perustutkinto sekä ko-kemusta lasten kanssa työskentelystä.

Pihkovan kylän lapset ovat nauttineet kuluneesta talvesta koko perheen voimin. He ovat rakentaneet yhdessä muun muassa

Kaikilla SOS-lapsikylävanhemmilla on sosiaali- terveys- tai kasvatusalan tutkinto.

32nro 1 2012

Perhe-elämää Pihkovassajääkentän, ja lapsille on hankittu uudet luis-timet, sukset ja kelkat, joilla viilettää jäällä.

CRAMO ON SItOUtUNUt auttamaan SOS-lapsikyliä pitkällä aikavälillä. Viime vuoden aikana Cramo on lahjoittanut SOS-lapsiky-lille noin puoli miljoonaa euroa. Cramolla on myös toinen SOS-lapsikylätukikohde Uk-rainan Brovaryn kylässä. ■

”Lapset ovat nauttineet talvesta

koko perheen voimin.

Pihkovan lapset tekivät tänä talvena jääkentän. Lapsille hankittiin myös uudet luistimet ja sukset.

Pihkovan SOS-lapsikylässä on 52 pientä asukkia.

33nro 1 | 2012

TEKSTI: pIRKKO SOININEN | KUVA: JANNE VIINANEN3xvuokrattava

Tällä palstalla rakennusalan ammattilaiset kertovat, mitä ilman he eivät työmaallaan tulisi toimeen.

vastaava mestari | Lemminkäinen KOhDe: Tampereen Ratinanranta, Kevan senioriasunto- ja hoivakotikohde tYöMAAN MIeSVAhVUUS 1.2.2012: 55 miestä tYöMAAN LUOVUtUS: huhtikuu 2012

1 KIeRtOVeSILäMMIttIMet eB50 (50 Kw) jA LäMMöNSIIRRIN AK­800 (800 Kw). Teimme Cramon kanssa lämmitys-suunnitelman elokuussa 2011 ja varus-timme työmaan vesikiertolämmittimillä. Kussakin kerroksessa on kaksi lämmitin-tä, joissa on tehokkaat puhaltimet. Läm-mittimet pitävät sisälämpötilan 15–20 as-teessa. Lämmityksellä on tärkeä rooli, jotta rakennuskosteus poistuu ja laastit pysyvät seinillä.

2 SähKöIStYS. Työmaatilat ja kohde on sähköistetty Cramon kanssa tehdyn säh-köistysjärjestelmän mukaisesti. Minulla on työpiste yhdessä parakissa. Tykkään liik-kua työmaalla ja pyrin tekemään paperityöt iltapäivällä ja illalla. Jos täällä ei olisi riit-tävän lämmintä, hommista ei tulisi mitään. Nyt olen tarjennut paukkupakkasillakin.

3 KUStANNUSARVIO jA AIKAtAULU. Nämä ovat päätehtäviäni. Aikataulutan työ-maan ja resurssit. Mietin, mitä koneita ja varusteita tarvitaan kussakin työvaiheessa. Julkisivumuuraus ja väliseinien pystytys ovat vieneet hiukan enemmän aikaa kuin suunnittelin. Aikatauluun on jätettävä liik-kumavaraa, ettei yksi myöhästynyt välivai-he aiheuta lumipalloefektiä. Jos työmaata ei luovuteta ajoissa, sanktiot ovat kovat. ■

Petteri Nurmi

34nro 1 2012

J ulkisuuden henkilö on esikuva monille, joten hänen on oltava tarkka siitä, millaisen kuvan itsestään an-taa. Nyrkkisääntö on se, että ole mieluummin positii-vinen ja sympaattinen hymysuu kuin raivoava ääliö.

En suosittele huutamaan myyjälle: ”Minua on petetty! Ostin tääl-tä jalkalampun, mutta tämähän valaisee myös muita kehon osia! Rahat takaisin tai kutsun poliisit paikalle!” On parempi asiallisesti kertoa pettymyksestään, niin varmasti saat asiat sovittua ja ken-ties vielä korvaukseksi mieliharmista taskujen valaisuun tar-koitetun taskulampun.

Myös liikenteessä pitää muistaa se, että julkkis on roo-limalli varsinkin lapsille ja nuorille. Vaikka olisi kuinka kii-re, ei pidä kävellä päin punaisia. Kannattaa kävellä vähän pu-naisen valon ohi, niin ei tule kuhmua otsaan.

Huippu-urheilijoilla tilanne on vielä haastavampi. Esimerkik-si uimari Hanna-Maria Seppälä on paitsi roolimalli myös kroo-limalli. Siinä roolin ja kroolin ristipaineessa hän on kahden tulen välissä, joten on ihan luontevaa, että hän viettää aikaansa mah-dollisimman paljon vedessä.

Jos julkkis muutoin onnistuu olemaan esikuvana moit-teeton, niin viimeistään humalassa kapakassa kontatessaan hän munaa itsensä. Itsekin julkisuuden pyörityksessä olleena annan ilmaisen neuvon: Jos sammuu baariin, niin kannattaa pi-tää huolta siitä, että kyseessä on hotellin minibaari. Siellä eivät paparazzit päivystä.

Kaikille julkkiksille hyvänä esimerkkinä oleminen ei ole luon-tevaa, mutta se ei haittaa, sillä positiivisuutta voi harjoitella. Hymyi-le, niin muu kehosi luulee, että sinulla on kivaa ja koko kroppasi ryhtyy iloiseksi. Ala nähdä maailma myönteisessä valossa. Voit har-joitella seuraavia esimerkkilauseita peilin edessä: ”Parempi huo-nokin sää kuin ei säätä ollenkaan!” tai ”Sisävessan keksijä ei ol-lut ihan pönttö!”

Myös minä tämän kolumnin kirjoittajana olen suomen kielen käytössä esikuva. Siksi olenkin tarkka, mitä ja miten kirjoitan. En koskaan kirjoita ’kasino’, vaan käytän oikeaa suomenkielistä muo-toa ’kahdeksanno’.

Simo Frangén

TEKSTI: SIMO fRANgéN | KUVA: hARRI hINKKA

Ohjeita julkkiksille

kolumniMaisteri Simo Frangén aloittaa Cramonin kolumnistina. Hän on käsikirjoittaja, koomikko, tv-, radio- ja live-esiintyjä, joka harrastaa sulkapalloa, sählyä ja jatkojen etsimistä kapakoiden sulkemisajan jälkeen.

35nro 1 | 2012

Avant pienkuormaajat sekä lisälaitteet, kaivukoneet, kuormaajat, kurottajat, valssijyrät, dumpperit, generaattorit, kompressorit.

Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaamme!

www.crAmo.fi/mAAnrAkennuskoneet

VUOKRAAMAANRAKEN-NUSKONEETCRAMOLTA JOKATARPEESEEN