Tampereen ylioppilaslehti Aviisi 28. lokakuuta - 13/2011VIELÄ ASTETTA RAFLAAVAMPAA HOIJJNOOKOK

KOVA MENO, TIUKKA ETUKENO

NORMAALI TOHTORI

BB-MARKO Marko Kaarto, 34,

on paininut ammatikseen, kirjoittanut iskuvinkkioppaan, osallistunut Big Brotheriin ja kokenut burnoutin. Nyt hän kertoo, kuinka rikastutaan.

Hän on menestys-valmentaja. »14

PARAPSYKOLOGIOlavi Kiviniemi teki 1970-luvulla kokeita pikkupojilla. Hän kertoo

heidän pystyneen taivuttamaan metalliesineitä mielen voimalla. »8

ENNUSTAJAMeedio Pirjo Alanen ei voi ennustaa itselleen.

”Muutenhan olisin lottovoittoja”, hän väittää. »10

TOHTORIHUUHAA

Muinais-Suomen kuninkaat, kalliomaalauksiin ikuistettu plasmapylväs, Speden kadonnut elokuva – palaset loksahtavat paikoilleen rajatietokirjailija Jukka Niemisen teoksissa »12

Tohtori Jarkko Kari jätti akateemisen maailman, koska se ei hyväksynyt paranormaalien kokemusten tutkimista »6

2 Aviisi 14.10.2011

Näin on! Kirjoituksia Tamystä

Aarni Korpela

Korpela

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN JÄSEN

Pieta Hyvärinen

Ajan hermolla Suomalaisista peräti 39 prosenttia uskoo enneuniin, kertoo kirkon asennetutkimus -07.

OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ALKUPALAT

Syksy on Tamyssa intensii-vistä aikaa vaaleineen ja toi-mintasuunitelmineen. Ta-

myn ulkopuolella maailma kuiten-kin jatkaa kulkuaan – kuohahdel-len. Wall Streetin valtauksen in-noittamana Tampereellakin ko-koonnuttiin torille 15. lokakuu-ta, samaan aikaan satojen muiden kaupunkien kanssa.

Keskustori muuttui tuolloin ih-misten toriksi, jossa tunnelma oli lämmin mutta vakava. Kestämät-tömän ja epädemokraattisen ta-louskehityksen tuottamat ongel-mat koettiin raskaina torilla puhu-neiden arjessa, lähipiirissä tai elin-ympäristössä. Vaikka valtaosalla torilla käyneistä asiat olivat vielä hyvin, solidaarisuus ja pelko tule-vasta saivat liikkeelle.

Torikokousten ansiona on ollut luoda avoin tila arkipäivän politi-soimiselle ja tuoda erilaisia ihmi-

siä yhteen. Huolimatta vaikeista aiheista toreilla on onnistuttu luo-maan ennalta-arvaamatonta ja en-nakkoluulotonta dialogia. Tamys-sa vaalien alla kärjistyviin vastak-kainasetteluihin kyllästyneelle tä-mä on ollut rohkaisevaa.

Parissakin kokouksessa viime ai-koina istuneena olen myös häm-mästellyt torikokouksen keskuste-lutapaa. Puhe soljuu rauhallisesti, toisen päälle ei puhuta ja hiljaisim-matkin saavat helpommin äänen-sä kuuluviin. Suhtautuminen pu-hujiin ja kuulijoihin on silmin näh-den kunnioittavaa.

Torikokous on muotoutumisen vaiheessa, eikä liikehdinnän tule-vaisuudesta ole tarkkaa tietoa.

Kokemusteni perusteella suh-taudun siihen kuitenkin luottavai-sesti, sillä kestävistä ja eettisistä toimintatavoista nousee hyvää po-litiikkaa.

Torilla tavataan– ja vallataan se

Kliininen lääketutkimus silmän toiminnallista

heikkonäköisyyttä (amblyopia ns.

laiska silmä) sairastaville

Etsimme potilaita kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan masennuslääkkeen tehoa ja turvallisuutta näöntarkkuuden paran-tamiseen amblyopisessa (toiminnallisessa) heikkonäköisyydessä. Lääkehoidon lisänä käytetään tietokoneohjelmaan perustuvaa harjoitusmenetelmää (tietokonepeli) ja silmän peittohoitoa 10 viikon ajan. Seurantajaksolla tutkimuskäyntejä on kaksi (2). Tutkimuskäyntejä on yhteensä 7, sisältäen veri- ja virtsanäytteitä. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat teille ilmaisia. Potilaiden valinta tapahtuu tutkijalääkärin haastattelun perusteella. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii Hermo Pharma Oy. Saatatte soveltua tutkimukseen, mikäli ¥ olette 18-45 vuotias, ja teillä on todettu silmien taittovirheestä johtuva heikkonäköisyys eli amblyopia toisessa silmässä ¥ olette muuten terve ¥ ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai unilääkkeitä ¥ ette ole raskaana tai imetä ¥ teillä ei ole alkoholin, muiden päihteiden tai huumeiden väärinkäyttöä Tällä ilmoituksella haetaan potilaita Pirkanmaan alueelta. Tutkijoina toimivat silmätautien erikoislääkäri Marja-Leena Latvala ja profess-sori Hannu Uusitalo. Mikäli olette halukas osallistumaan tutkimuk-seen tai haluatte siitä lisätietoja, voitte ottaa yhteyttä tutkimus-hoitajaan arkisin (klo 8-16) puhelinnumeroon 046 525 7663 tai sähköpostiosoitteella amblyopia@finnmedi.com.

               

TYKKÄÄ AvIISISTA. EdES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.10.2011 3

PääkirjoitusSeppo Honkanen

Aito oikea kummitus

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi

Päätoimittaja: Seppo Honkanen 050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Samuli Huttunen 044 3610 219, sivari@

aviisi.fi Kannen kuva Seppo Honkanen, Samuli Huttunen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppi-

laskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki oy, Kari Kettunen 020 7969 583, Arto Antila (valtakunnalliset) 020 7969 589 • ISSN 0358-9145

• Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteenmuutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos

sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

www.aviisi.fifacebook.com/aviisi

KIRJOITTAJA ON AvIISIN PÄÄTOIMITTAJA

Ajan hermolla Suomalaisista peräti 39 prosenttia uskoo enneuniin, kertoo kirkon asennetutkimus -07.

OTA YHTEYTTÄ aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 ASTROLOGIA Lähes viidennes suomalaisista uskoo, että astrologia toimii persoonallisuuden s

ALKUPALAT

Kummitustarinoiden viehätyksessä on paljon samaa kuin vimmassa päästä huvipuiston hurjimpaan vuoristorataan: halu kokea pe-lon aiheuttama adrenaliinipiikki turvallises-sa ympäristössä.

Muutama vuosi sitten kirjoitin lehtijutun, jossa jahtasin Tampereen kummituksia. Täysipäiset ihmiset kertoivat erikoisista kokemuksistaan Näsinlinnassa, Finlaysonin pikkupalatsissa ja Amurin työläismuseokorttelissa. Ou-doimmaksi osoittautui työläismuseokortteli.

Kaksi kesätyöntekijää kertoi nähneensä yhdessä, kuin-ka erään huoneen pinkopahvikattoon ilmestyivät jalanjäl-jet. Askeleet kulkivat katon poikki. Mitään järkevää seli-tystä ilmiölle ei pohtimisesta huolimatta löytynyt. Silmin-näkijät olivat skeptisiä yliopisto-opiskelijoita.

Museokahvilan tarjoilija piti itsestään selvänä, että kort-telissa on kummitus. Hänen mukaansa siitä jopa varoite-taan uusia työntekijöitä, etteivät he kummastelisi selittä-mättömästi aukeavia ovia ja outoja askeleiden ääniä.

Erikoisen tarinan kuulin myös jutun ilmestyttyä. Mi-nulle soitti nainen, joka oli vienyt lehtipinoa paperinke-räyslaatikkoon. Hän oli huomannut pinon päällä olevas-ta lehdestä otsikon Tampereen kummitukset. Hänen oli ol-lut pakko avata lehti välittömästi saadakseen tietää, ker-rotaanko jutussa Amurin työläismuseokorttelista. Siellä hän oli omin silmin havainnut kummituksen.

”Ostin kupin kahvia ja kävelin peremmälle. Muuten tyh-jässä huoneessa istui vanha mies. Käänsin katseeni se-kunniksi. Mies oli kadonnut. Se on oudointa, mitä minul-le on koskaan tapahtunut.”

Lähes jokaisella on kokemusta tilanteista, jotka tuntuvat liian epätodennäköisiltä ollakseen pelkkiä sattumia. Kun vanha luokkakaveri putkahtaa mieleen ensimmäistä ker-taa kuuteen vuoteen ja hetken päästä hän soittaa, on help-po uskoa paranormaaliin ilmiöön – telepatiaan.

Ihmismieli on virittynyt etsimään syy-seurausyhteyk-siä sieltäkin, missä niitä ei ole. Psykologi Marjaana Lin-deman käsittelee uskoa yliluonnolliseen sivulla 28.

Puhelintelepatialle on myös yksinkertainen, hieman ar-kisempi selitys. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka ajat-telee päivän aikana lukemattoman monia muita ihmisiä. Yleensä he eivät soita. Kukaan ei muistele kaikkia niitä kertoja, jolloin mieleen tullut ihminen ei ole soittanut.

Epätavallisten sattumien kokemista voi verrata lotto-voittoon. Päävoiton osuminen yksittäisen ihmisen koh-dalle on äärimmäisen epätodennäköistä, mutta silti Suo-mi on täynnä lottovoittajia. Kukaan ei kuitenkaan väitä lottovoittoja yliluonnollisiksi ilmiöksi.

Selittämättömät ilmiöt kiehtoivat minua suunnattomas-ti, kun olin teini-ikäinen. Ahmin liki jokaisen kirjastoista löytämäni rajatietoa käsittelevän teoksen. Saman tarinan olen kuullut monelta kaveriltani. Kiinnostus tiedon rajoja kohtaan liittynee maailmankuvan rakentumiseen. Kriitti-sen ajattelun kehittyessä kiinnostuksella on tapana laan-tua tai ainakin muuttaa muotoaan.

Minusta kasvoi loogis-rationaalinen skeptikko. Mutta tunnustan hetken melkein uskoneeni kummituksiin, kun kuuntelin haastateltavien kummallisia kokemuksia van-hoista tamperelaisrakennuksista. Kokijoilleen ne olivat totta. Olisihan se tavattoman mielenkiintoista, jos...

ONKO NYKYINEN TIETEELLINEN MAAILMANSELITYS YLIVERTAINEN?

Valistuneet veikkaajatPALSTALLA SELvITETÄÄN yLIOPPILASKuNNAN TyyPPIEN KANTA POLTTAvIIN PUHEENAIHEISIIN. vOIT EHdOTTAA MIELENKIINTOISTA KYSYMYSTÄ – LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA OSOITTEELLA AVIISI@uTA.FI.

KYLLÄ 50%Kaikenlainen hölyn-pöly, tietämättömyys ja väärät käsitykset ovat saaneet liikaa jalansijaa. Tarvit-taisiin valistuksen ihanteiden henkiinhe-rättämistä. Hölmöjä

ihmisiä huijataan kaikenlaisilla ”vaihtoehtohoidoilla” ja muulla potaskalla. Kuluttajansuojan nimissä tulisi epätieteellisten hoitojen mainostamista ja tar-jontaa kontrolloida tiukemmin.

Kalle Honkanen

Tieteellinen maailmanselitys on ylivertainen, koska se pyrkii korjaamaan itseään. Tiedehän ei periaatteessa sulje mitään vaih-toehtoja pois, keskimääräinen tieteentekijä vaan suhtautuu aika nuivasti kaikenlaiseen new-age ituhippeilyyn, ja yli-luonnolliseksi koettua näin ollen tutkitaan varsin marginaalisesti. Selittämätöntähän ei sinällään ole olemassa, mutta tolkuton määrä toistaiseksi selittämätön-tä toki on.

Janne Rantanen

Tieteellinen maailmanselitys on ainoa maailmanselitys, joka kehittää itseään todellisuuspoh-jalta ja kritisoi jatkuvasti itseään. Siten sen todellisuusarvo kaiken-laisiin muihin uskomuksiin ver-rattuna on ylivertainen. Ihmiset unohtavat helposti, että ”tiede ei tiedä kaikkea” ei kelpaa perus-teluksi uskomuksille jotka tiede on jo kertaalleen todistanut

vääräksi, vaan lähinnä sellaisille joiden kohdalta tietoa ei joko ole tai se on ristiriitaista. Tiede ei ole täydellinen, mutta se on täysin riittävä ihmisen maailmankuvan muodostusta varten. Sellainen, mitä ei voi mitata ei vaikuta elämäämme mitenkään, ja sellainen, joka ei kestä kritiikkiä ei ole tiedettä.

Pyry Jylhä-Vuorio

Se ei missään nimessä ole vielä täydellinen, mutta se on paras nykyisistä selitysmalleis-ta. Se minimoi subjektiivisten uskomusten ja ennakkoluulojen vaikutuksen, ja pystyy tarvitta-essa muokkautumaan uusien todisteiden ilmaantuessa, mikä tuo sen lähimmäksi totuutta

Samppa Mäkinen

Onhan se. Richard Dawkins ja James Randi kertovat tämän sen verran vakuuttavasti.

Pyry Hurula

EOS 22.%En kyllä todella-kaan tiedä. Jäätä-vä kysymys.

Carl Willandt

Tieteellinen maailmanselitys on erittäin pätevä kertomaan alkuaineiden ominaisuuksista, keksimään pätevän tavan kuu-lentoon tai esittämään keinoja kulkutautien tuhoamiseksi. Sitä vastoin siitä on varsin vähän hyötyä pohdittaessa sitä, mitä minun pitäisi elämälläni tehdä, onko jalkapallo vai jääkiekko ki-

vempaa tv-viihdettä tai onko X Se Oikea. On epätieteellistä väittää tieteellistä maailmanse-litystä ylivertaiseksi. Tieteeseen kun kuuluu terve skeptisyys ja yleisluontoisten, karrikoitujen väitteiden välttäminen. ”Yliver-taisuudesta” ja muusta vastaa-vasta puhuminen on ideologian, ei tieteen, kieltä.

Ilkka Tiensuu

EI 28.%Yhteiskuntatie-teilijä kyllä tietää, että kaikkea ei vielä ole selitetty. Sosiaalipsykolo-gian emeritus-professori Antti

Eskola on tunnustellut vanhoilla päivillään uskonnollista uskoaan ja tullut tieteellisen maailman-kuvan suhteen siihen tulokseen, että ”jotain muutakin on”. Tähän on helppo yhtyä, vaikka ei olisi-kaan lapsuudenkodista saatua käsitystä synnistä ja armosta. En edes haluaisi elää maailmas-sa, jossa Totuus Kaikesta olisi selvillä.

Juho Karvinen

Tiede ei saa/voi olla arroganttia. Sen tulee sisäistää sellainen itseymmärrys, ettei millään maailmanselityksellä voi olla yli-vertaista asemaa. Tiede syntyy erilaisten selitysten vertaile-vasta kokonaisuudesta ja on rajallisen olennon tuskaista epä-varmuutta omasta kodistaan.

Mikko Niemelä

Tieteen maailmanselitys ei pe-rustu omaan ylivertaisuuteensa, vaan jatkuvaan kehitykseen. Kopernikus, Russell ja Einstein ovat kaikki rikkoneet oivalluk-sillaan omien nykyisyyksiensä tieteellisiä maailmanselityk-siä, joita heidän aikalaisensa pitivät ylivertaisena. Samalla he ovat osoittaneet tieteellisen maailmanselityksen vahvuuden suhteessa uskomuksellisiin. Kun vastaus tulee ylivertaiseksi, tietäminen lakkaa, ja uskominen alkaa.

Pyry Urhonen

Nykyinen käsityksemme ei selitä kaikkea, mitä maailmassa tapahtuu - kymmenen vuoden päästä tulemme tietämään mo-nesta asiasta paljon enemmän. Tieteellinen maailmankuva on kuitenkin paras, joka meillä tällä hetkellä on käytössämme; sillä on muihin maailmankuviin verrattuna se suuri etu, ettei se ole kokonaan scheissea.

Juuso Korhonen

vASTAUKSIA YHTEENSÄ 18

eoskyllä

ei

Ajan hermolla

4 Aviisi 28.10.2011

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ÄÄNTENVÄLITYS Rehtori Kaija Hollin mukaan äänensä myyvä opiskelija rikkoo yliopiston sääntöjä.

AJAN HERMOLLA

Mainostajat ovat ottaneetpolkupyörät kohteekseen

Helsingissä mainostaja liimasi post-it-lappuja muistuttavia mainok-sia kotioviin ja toinen puhalsi mainoskuvion

katuun pesemällä sen sapluunaa apu-na käyttäen paineilmapesurilla.

Tampereella ei ole tehty yhtä röyh-keitä aluevaltauksia, ellei polkupyö-rissä mainostamista lasketa sellaisek-si. Lentolehtisten kiinnittäminen tara-koille on kaupungin keskustassa yhä yleisempää.

Maantieteellisesti jakelu keskittyy kaupunkien keskustoihin. Lentoleh-tisiä ilmestyy tarakoille muun muassa yliopiston Linna-rakennuksen edessä, Stockmannin nurkalla ja Koskikes-kuksella.

Polkupyörissä mainostetaan, kos-ka se on halpaa. Näin kertoo Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Jaakko Aspara.

”Flyereita jaettaessa ei tarvitse os-taa kallista mediatilaa tai maksaa pos-tituskuluja, ja asiakkaat tavoittaa pai-kallisesti. Mainos sisältää usein tarjo-uksen ja voi ajaa kuluttajan kokeile-maan palvelua.”

Kampaamo Tyyli-Tampereen yrit-täjät hiusmuotoilija, kosmetologi Kir-si Kinnunen ja hiusmuotoilija Tiia-Maria Niemi lähtivät markkinoimaan yritystään lentolehtisillä juuri tämän takia. He ovat jakaneet lentolehtisiä yrityksen lähiympäristöön muutaman vuoden ajan.

”Se oli helppo tapa toteuttaa mainon-ta ja tavoittaa useita ihmisiä. Varmas-ti joitakin voi ärsyttää, mutta meitä-hän on monenlaisia”, Kirsi Kinnunen sanoo.

Yrittäjien mukaan markkinointi on tuonut heille uusia asiakkaita.

”En ainakaan uskoisi, että tällainen mainonta vaikuttaisi negatiivisesti lii-ketoimintaamme, kun kerta flyereissä on vielä hyvät tarjouksetkin.”

Tehokas mainos on ajankohtainen ja liittyy esimerkiksi auton tai pyörän huoltamiseen. Ruotsissa polkupyöriin huoltotarveraportin ja tarjouksen jät-tänyt pyörähuoltamo palkittiin vuo-den parhaasta mainoskampanjasta.

Jaakko Asparan mukaan mainos

voidaan kokea positiiviseksi jutuksi, jos siihen liittyy jokin kekseliäs kik-ka, kuten esimerkiksi mainoksen pai-nattaminen polkupyörän satulansuo-jukseen.

Nescafén satulansuojukset ovat kui-tenkin olleet ikävä yllätys osalle kulut-tajista. Ruskea suojus ei huhujen mu-kaan pidä vettä ja tahraa valkoisen sa-tulan jättäen siihen sapluunanomai-sesti pikakahvimerkin logon.

Ne, jotka eivät halua mainoksia pol-kupyöräänsä, joutuvat kieltämään mainosten kiinnittämisen erillisellä lapulla.

”Melko vähissä ovat vaihtoehdot sen suhteen.”

Laki ei kiellä mainosten laittamis-ta yksityisiin polkupyöriin. Se on hy-väksyttävää niin kauan kuin mainos-materiaalit eivät vahingoita pyörää, eli aiheuta liimavaurioita, naarmuja tai

vaaraa liikenteessä esimerkiksi jarru-jen lukittumisen seurauksena.

Vastuullinen mainostaja käy kuiten-kin paikan päällä jälkikäteen varmis-tamassa, että kaduille ei ole heitetty kohtuuttomasti lappusia.

”Mutta kyllä kuluttajaltakin voi täs-sä peräänkuuluttaa pientä vastuulli-suutta lappusten roskiin laittamisen suhteen”, Aspara sanoo.

Tyyli-Tampereen yrittäjät eivät ole keränneet mainoksia pois niiden jaka-misen jälkeen.

”Luultavasti kaikilla on sen verran järkeä päässä, että lappusia ei viskota ympäriinsä. Onhan kyseessä vain pie-ni lappunen, jossa on hyödyllisiä tar-jouksia. Käytännössä vastuu maahan-lentäneiden flyereiden keräämises-tä olisi meillä, mutta onhan se täysin mahdotonta.”

Heidi Salminen, tekstiSeppo Honkanen, kuva

Helsingissä yksi mainostaja liimasi mainoksia kotioviin, toinen puhalsi mainoskuvioitakatuun painepesurilla. Tampereelle uudenlaiset mainosilmiöt ovat vasta tulossa.

Fakta aiheesta

– Tuulilaseissa tai tarakoilla mainostamista ei ole kielletty. Roskaaminen on.

– Yleinen järjestyslaki kieltää turvallisuutta vaarantavat mainokset.

– Mainokset siivotaan lopulta kiinteistökohtaisesti. Kau-punki siivoaa vain puistot ja puistokadut.

– Ainakin yksi helsinkiläi-nen promootiotoimisto on kieltänyt työntekijöiltään lentolehtistenkiinnittämisen auton tuuli-lasiin.

– Mainonnan eettiseen neuvostoon ei ole tullut vali-tuksia lentolehtisistä.

Jos ei halua mainoksia polkupyöräänsä, joutuu kieltämään mainosten kiinnittämisen erillisellä lapulla.

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 5

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853

ÄÄNTENVÄLITYS Rehtori Kaija Hollin mukaan äänensä myyvä opiskelija rikkoo yliopiston sääntöjä. TOAS Kauppakadun varrelle rakennettavat Toasin opiskelija-asunnot valmistuvat huhtikuussa 2012.

Mainostajat ovat ottaneetpolkupyörät kohteekseen

Mitä vittua? Miten Tamyn seremoniasauvan saa hajalle?

Tamyn vuosijuhlassa käy-tetään paksua messinkistä seremoniasauvaa. Ainejär-

jestö Staabi lainasi sauvaa omiin vuosijuhliinsa. Juhlahumussa me-tallisauva hajosi.

Staabin puheenjohtaja Antti Kin-nari, kuinka näin pääsi käymään?Öö, tuota tuota. Se on vähän niin sanotusti selvityksen alla se tilan-ne. Kun se itse asiassa se ei ole... Mitenkähän nyt kommentoisin tähän hommaan... Olen vähän huono vastaamaan, ohjaisin si-nut henkilölle, joka sitä on pidel-lyt käsissään.

Soitamme siis Staabin vuosijuh-lien isännälle, Jaakko Salmelal-le. Jaakko Salmela, kuinka näin on päässyt käymään?Itse asiassa sitä vähän tarkem-

min tarkasteltuamme, ei se ole-kaan rikki, vaan siitä oikaistaan vain pari lommoa, ja sauva kiillo-tellaan uuteen uskoon. Luojan kii-tos, ensin luultiin, että se oli men-nyt kunnolla rikki.

Sauvan mysteeri syvenee. Se ei siis olekaan rikki! Mitä sauvalle tarkal-leen ottaen on käynyt, jos se ensin oli rikki ja nyt se on ehjä?Siihen on tullut neljä lommoa.

Millaisessa tilanteessa sauva on oikein rikkoutunut?No tota mä en tiedä voinko siitä enempää kertoa, enkä välitäkään kertoa, voit sen mieleiselläsi ta-valla ratkaista. Sille on näin käy-nyt vuosijuhlien jälkeen, se eksyi hetkeksi väärin käsiin.

Sauva on kuitenkin metallia...

Luulisi, että sitä ei kuitenkaan ihan kovin helpolla saa rikki?Se on messinkiä, se on aika peh-meä materiaali. Sauva on kolah-dellut niin, että siihen on tullut jälkiä. Ottaa niin paljon muuten-kin päähän, kun luotetaan ja sit-ten tällaista pääsee käymään.

Et ole siis itse rikkonut sauvaa?En. Olin vuosijuhlien isäntänä ja sauva oli minun vastuullani. Se oli vuosijuhlien jälkeen hetken väärässä paikassa, ei siis ole mei-käläisen tekosia.

Onko sauva nyt siis kunnossa?Se ei ole vielä kunnossa, vaan sen korjaus on kesken, mutta se on lä-hestulkoon kunnossa. Kun saatte sauvan sinne takaisin, niin sitten näette.

Samuli Huttunen

Mikä siNUA RAssAA yLioPisToN käyTäviLLä kULkiessAsi? viNkkAA AVIISI@uTA.FI – oTAMMe seLvää!

Tampereella opiskellaan pit-kään. Vain puolet Tampe-reen yliopiston opiskeli-

joista valmistuu maisteriksi seit-semän vuoden suositusajassa. Valtakunnallisesti kolmasosal-la jää maisterin paperit saamatta seitsemässä vuodessa, ja viiden vuoden tavoitteeseen yltää vain noin 20 prosenttia opiskelijois-ta. Joka kuudes ei suorita seitse-mässä vuodessa edes kandidaa-tin tutkintoa.

Tiedot tulivat ilmi Campus Conexus -hankkeen tutkimuk-sessa, jossa olivat mukana Tam-pereen yliopiston lisäksi Helsin-gin ja Jyväskylän yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto.

Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2005 ja myöhemmin aloittaneiden opiskelijoiden kes-kimääräinen opintopistesaalis per lukukausi opintorekistereis-tä. Keskiarvon perusteella lasket-tiin opintopistekertymä viiden ja seitsemän opiskeluvuoden jäl-keen.

”Tuloksiin on suhtauduttava pienellä varauksella, mutta ylei-nen kuva on varmasti oikean suuntainen. Näyttää siltä, et-tä Bolognan prosessi ei ole juu-rikaan valmistumista nopeutta-nut”, toteaa tutkimusta johtanut Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta.

Rautopuro muistuttaa, että tut-kimuksella ei päästä ilmiön taus-toihin käsiksi. Hän onkin ollut

toteuttamassa opiskelijakysely-nä tehtyä jatkotutkimusta, jos-sa pyrittiin selvittämään syitä hitaaseen edistymiseen. Aineis-ton analysointi on kesken, mutta alustavia tuloksia on saatu.

”Olemme löytäneet kaksi eri-laista ryhmää. Osalla opiskeli-joista on todellisia, esimerkiksi terveydellisiä ongelmia, kun taas osalle hidas eteneminen on vaik-kapa töissä käymisen takia oma valinta”, Rautopuro kertoo.

Tampereen yliopiston heikkoa menestystä selittää sekavan opin-torekisterin lisäksi yliopiston monitieteellisyys ja informaatio-tieteiden pitkät opiskeluajat.

Tamyn koulutuspoliittinen sih-teeri Timo Perälä syyttää myös epävarmaa taloustilannetta. Kun työpaikkoja on vähemmän, ei no-pea valmistuminen houkuta.

”Tampereelta valmistutaan mo-nelle alalle, myös julkiselle puo-lelle. Tällä hetkellä ei kuntiin synny kauheasti uusia työpaik-koja”, Perälä kertoo.

Samoilla linjoilla on myös kuu-dennen vuoden valtio-opin opis-kelija Olli Jakonen.

”Itselläni ei ollut painetta val-mistua viidessä vuodessa, var-sinkin kun tilanne työmarkki-noilla on huono. Ilman työkoke-musta ja -harjoittelua on vaikea päästä sisään työelämään.”

Juho-Matti Paavola

Ennakkoäänetannettu, vaali-päivät edessäTamyn edustajistovaalien ennak-koäänet on annettu verkossa. Var-sinaiset vaalipäivät ovat tiistaina ja keskiviikkona 1. ja 2. marraskuuta. Äänestyspaikkoja on esimerkiksi Päätalon aulassa, Pinni B:ssa, Lin-nassa, lääketieteen laitoksella, Hä-meenlinnan OKL:ssa ja tiistaina myös Porin yliopistokeskuksessa. Edustajistovaaleissa valitaan yliop-pilaskunnan korkein päättävä elin, 40-henkinen edustajisto. Vaalival-vojaiset järjestetään keskiviikkona 2. marraskuuta klo 18 alkaen Juve-nes Juhlakeskuksessa.

Aviisi testaa:Gradu valmiiksi kuukaudessa?Ylioppilaslehti Aviisi tekee marras-kuun aikana ihmiskokeen. Pyrki-myksenä on kirjoittaa pro gradu

-tutkielma kuukauden kuluessa. Arvosanatavoitteita ei ole. Koehen-kilönä toimii päätoimittaja Seppo Honkanen, joka luotettavien todis-tajanlausuntojen mukaan saattoi käydä graduseminaarissa vuonna 2005. Sen jälkeen hän ei ole laitta-nut tikkua ristiin asian eteen.

”Olen klassinen esimerkki siitä, miten työelämään siirtyminen vie vähäisenkin motivaation kirjoittaa gradu”, toteaa valtio-oppia pääai-neenaan opiskellut Honkanen.

”Nyt on pakko vastata huutoo-ni. Selkeä tavoite, julkinen paine ja konkreettinen deadline kannusta-vat – aivan kuten lehteä tehdessä.”

Aviisi raportoi joulukuun alus-sa ilmestyvässä numerossa, miten graduprojektissa kävi.

Tampereen yliopiston opiskelijoista vain puolet on maistereita seitsemässä vuodessa

Harva valmistuutavoiteaikataulussa

?

Heli Hagfors, 20, Yleinen kirjallisuustiede

”Saa. Mainokset ovat ok, ja ne voivat ol-la hyödyllisiä. Ne olisi kuitenkin kiinnitettävä kunnolla, etteivät ne lähde lentoon.”

Mirva Sikanen, 50, aikuiskasvatus

”Saa, vaikka tällaiset mainokset menevätkin usein haaskuuseen esi-merkiksi sateessa. Nii-tä olisi parempi jakaa esimerkiksi kotiin. Pyö-rään jätetty viesti ei ta-voita ihmisiä.”

Markus Silvennoinen, 18, Valtio-oppi

”Joo. Se on ok, eikä häi-ritse minua. Paperia siinä kuitenkin tuh-laantuu, eikä se ole vapaaehtoista.”

Elisa Salama, 23, Yleinen kirjallisuustiede

”Mielellään ei. Ne ovat turhaa roskaa, ja se on vähän päällekäyvää markkinointia. Silloin ei itse saa päättää, ot-taako mainoksen vas-taan.”

Mitä mieltä

saako pyörääsi kiinnittää mainoksen?

6 Aviisi 28.10.2011

Heikki Pölönen, teksti & kuva

Henkiseen kasvuun erikois-tuneen kirjakaupan ovel-la vastaan astelee parrakas mies. Menneistä vuosikym-menistä muistuttavien pyö-

reiden silmälasien takaa katsovat ystäväl-liset silmät. Käsi ojentuu tervehdykseen.

“Tervetuloa tähän hetkeen.”Jarkko Karilla on takanaan pitkä ura

tutkijana. Pitkä oli myös loikka Tampe-reen yliopiston käytäviltä tänne savon-linnalaiseen Tämä Hetki -kirjakauppaan. Tuossa hän nyt kuitenkin keittää teetä ja tarjoaa kupillista myös asiakkaalle, joka on jäänyt sulkemisajan jälkeen kassalle ju-tustelemaan.

Vielä pari vuotta sitten Kari keräsi täysi-päiväisesti aineistoa henkisen tiedon roo-leja käsittelevään tutkimukseensa. Hän halusi selvittää, minkälaisia vaikutuksia henkisellä tiedolla on ihmisten käyttäy-tymiseen. Tutkimusta varten Kari haas-tatteli Yhdysvalloissa puolen vuoden ajan muun muassa henkisiä opettajia ja ghost-bustereita. Tutkimuksen oli määrä valmis-tua tämän lukuvuoden aikana, mutta toi-sin kävi.

“Kun tulin takaisin Suomeen viime vuo-den maaliskuussa, en saanutkaan tutki-mukselleni rahoitusta. Jäin siis työttömäk-si. Uskon tutkimuksen aiheen olleen syy-nä siihen, että apurahahakemustani ei hy-väksytty. Ihmiset, joilla ei ole yliluonnolli-sia kokemuksia, eivät ymmärrä aiheen tär-keyttä.”

Ilman omia yliluonnollisia kokemuksia olisi Karinkin elämä luultavasti kulkenut eri suuntaan. Ensimmäinen kosketus yli-luonnolliseen tuli alle kouluikäisenä, kun hän vietti kesää maaseudulla. Eräänä yönä uni ei jostain syystä tullut silmään. Niinpä poika nousi sängystä ja meni katsomaan, mitä ikkunasta näkyy. Hämärän keskeltä maisemasta erottui tuttu pelto ja sen taka-

na nouseva metsä. Ihan kaikki ei kuiten-kaan ollut kuten ennen.

“Metsän taakse taivaalle ilmestyi kirk-kaanpunainen valopallo, joka teki satun-naisia nopeita liikkeitä. Välillä se katosi puiden taakse ja tuli vähän ajan päästä ta-kaisin. Vielä silloin en osannut yhtään ih-metellä näkemääni. Jos nyt näkisin saman, niin kutsuisin sitä tietysti ufoksi, eli tun-nistamattomaksi lentäväksi esineeksi”.

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan pe-räti 17,5 prosenttia suomalaisista uskoo, et-tä Maassa on käynyt vieraita ulkoavaruu-desta. Yliluonnollisiin ilmiöihin syvälli-sesti perehtyneitä on vähemmän. Heille suunnatulla rajatietoon keskittyvällä Ult-ra-lehdellä on kuitenkin yli 5 000 tilaajaa. Yksi heistä on Karin isä, joka tilasi lehden Karin ollessa pieni. Lehden löydettyään pojan kiinnostus yliluonnollisiin ilmiöihin alkoi kasvaa.

“Erityisesti minua kiinnosti se, miten ih-miset saavat tietoa tuolta jostain ylhäältä. Luin murrosikäisenä hirveästi kirjoja ai-heeseen liittyen. Lukemisen myötä aloin haaveilla urasta kirjastonhoitajana. Niin-pä tulin lukion jälkeen Tampereelle opis-kelemaan silloista kirjastotiedettä ja infor-matiikkaa.”

Haaveet kirjastonhoitajan urasta vaih-tuivat pian opiskelujen alettua. Kari alkoi määrätietoisesti tähdätä tutkijaksi. Pyrki-mys yhdistää henkinen ja tieteellinen tieto näkyi tutkimusten aihevalinnoissa jo var-hain. Gradussaan Kari pyrki selvittämään, mistä ja miten ihmiset hankkivat rajatie-toon liittyvää aineistoa. Väitöskirjassaan hän laajensi aihepiiriä koskemaan myös sen, miten yliluonnolliset kokemukset vai-kuttavat ihmisten elämään.

Kari on tutustunut henkisyyteen paitsi lu-kemalla myös kokeilemalla. Tutuksi ovat tulleet esimerkiksi meditaatio ja jooga.

“Kokeilemalla erilaisia juttuja olen ensi-sijaisesti pyrkinyt saamaan kokonaisku-van henkisyyden eri osa-alueista sekä löy-tämään minulle parhaiten sopivat jutut. Uskon, että ihmisissä on valtava määrä po-tentiaalia, joka vain odottaa käyttöön otta-mista.”

Omaa potentiaaliaan Kari ei enää us-ko käyttävänsä tutkimiseen. Hankkeiden kaatuminen rahallisen ja moraalisen tuen puutteeseen on lannistanut miehen, vaik-ka etenkin omalta laitokseltaan hän kokee saaneensa myös tukea ja ymmärrystä. Mi-tä korkeammalla yliopiston hierarkiassa näistä asioista puhutaan, sitä aremmaksi ne Karin mukaan koetaan.

“Sen olen oppinut, että on oltava varovai-nen siinä, mitä sanoo ja kenelle. Olen eh-kä ollut aikaani edellä, tai yksinkertaisesti käyttänyt liian suoraan termejä kuten ‘pa-ranormaali’ tai ‘yliluonnollinen’, jotka hel-posti herättävät voimakkaita reaktioita. Olen ollut liian rehellinen.”

Käyttipä asioista mitä termejä hyvänsä,

Metsän taakse taivaalle ilmestyi kirkkaanpunainen valopallo, joka teki satunnaisia nopeita liikkeitä. Välillä se katosi puiden taakse ja tuli vähän ajan päästä takaisin.

Jarkko Karin lapsuusmuisto

Akateeminen maailma ei ole tukenut tohtori Jarkko Karin yrityksiä tuoda para normaalit kokemukset tieteen kovaan ytimeen. Nyt informaatiotieteilijän mitta tuli täyteen. Hän päätti jättää Tampereen yliopiston.

TOHTORI HUUHAA

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 7

ei Kari näe informaatiotutkimuksella tule-vaisuutta, elleivät tutkijat ota sisäisen tie-toisuuden tutkimista vakavasti. Ulkois-ta maailmaa on hänen mielestään tutkittu jo tarpeeksi. Sisäisen maailman tutkimus voisi avata ihan uusia horisontteja, mut-ta se edellyttää uusien tutkimusmetodien kehittämistä ja toimivan tutkijaverkoston perustamista.

Toistaiseksi yritykset lisätä yhteistyötä henkisyydestä kiinnostuneiden tutkijoi-den välille ovat epäonnistuneet. Esimer-kiksi vuonna 1998 perustettu paranor-maalin tieteellinen tutkijaverkosto Para-Net kaatui jäsenten aktiivisuuden puuttee-seen. Karin vastuulle jäi niin paljon hom-mia, että tuloksena oli burn out.

“Alussa homma lähti hyvin liikkeelle. Porukka laajeni nopeasti eri alojen edus-tajiin, ja meillä oli paljon hyvää keskus-telua. Mutta kun eri alojen edustajat istu-vat saman pöydän ääressä, ei riidoiltakaan voi välttyä. Ongelmat alkoivat materialis-tisen ja henkisen maailmankuvan kohda-tessa. Kahta niin totaalisen erilaista maa-ilmankuvaa ei pysty sovittamaan yhteen. Jotkut lähtivät ryhmästä, koska pelkäsi-vät leimaantumista osaksi huuhaaporuk-kaa. Itse en ota nimittelyä henkilökohtai-sesti. Se on sellaista asioista ymmärtämät-tömien puhetta.”

Kari ei kokonaan sulje pois mahdolli-suutta tehdä jatkossa jonkinlaista yhteis-työtä sellaisten nuorempien tutkijoiden kanssa, jotka ovat valmiita jatkamaan siitä, mihin hän jäi. Tärkeimpänä hän pitää kui-tenkin oman kutsumuksensa seuraamista. Mikä hänen kutsumuksensa sitten on?

“Ehkä seuraavaksi olisi aika siirtyä sel-laisiin konsultointihommiin, joissa voisin soveltaa oppimaani ja auttaa ihmisiä saa-maan piileviä voimavarojaan käyttöön. Lopullista päämääräni en tiedä, mutta nyt suunta tuntuu oikealta. Tärkeintähän on osata elää tässä hetkessä, suunnittelemat-ta tulevaisuutta liikaa.”

Akateeminen maailma ei ole tukenut tohtori Jarkko Karin yrityksiä tuoda para normaalit kokemukset tieteen kovaan ytimeen. Nyt informaatiotieteilijän mitta tuli täyteen. Hän päätti jättää Tampereen yliopiston.

TOHTORI HUUHAA

8 Aviisi 28.10.2011

sePPo Honkanen, teksti

Rajatiedon harrastajat pi-tävät minua skeptikkona ja skeptikot puolestaan pitävät minua huuhari-na”, naurahtaa Olavi Ki-

viniemi.Hän eläkkeellä oleva diplomi-in-

sinööri, joka on toiminut pitkään Suo-men Parapsykologinen Tutkimusseu-ra ry:n puheenjohtajana. Vuonna 1938 perustettu yhdistys tavoittelee para-psykologian tutkimuksen ja opetuk-sen ottamista korkeakoulujen ja tie-teellisten seurojen tutkimus- ja ope-tusohjelmiin.

”Maailma olisi huomattavasti erilai-nen, jos parapsykologia saisi läpimur-ron vakavasti otettavana tutkimusala-na. Psi-ilmiöitä pitäisi tutkia kaikilla nykytieteen menetelmillä. Parapsyko-logiassa vaaditaan monipuolista asi-antuntemusta.”

Psi on termi, joka kuvaa oletettua vai-kutusmekanismia paranormaalien il-miöiden taustalla. Niitä ovat esimer-kiksi telepatia, ennaltatietäminen ja psykokinesia. Se tarkoittaa esinei-siin, eliöihin ja tapahtumiin vaikutta-mista ilman tunnettuja keinoja. Myös poltergeist-ilmiöt ja henkimaailman kanssa rupattelu kuuluvat tutkimus-alueeseen.

Kiviniemi kiinnostui aiheesta luki-essaan koululaisena kummitusjuttu-ja Apu-lehdestä. Poikkeuksellisen ra-juja kummituskokemuksia hän kuu-li myös sedältään. Uteliaisuus kasvoi opiskeluaikana hänen lukiessaan pa-rapsykologian aikakauslehtiä ja kuun-nellessaan tuttaviensa kokemuksia oudoista ilmiöistä.

”Sikäli kuin osaan itseäni tulkita, en usko erityisen psi-voiman ole-massaoloon, mutta pidän psi-ilmiöiden olemassaoloa äärim-mäisen todennäköisenä.”

Omaa teoriaa paranormaali-en ilmiöiden mekanismista Ki-viniemellä ei ole.

”Henkimaailmahypo-teesia soveltaen voi-daan selittää muuta-mia psi-ilmiöryhmiä, mutta kokonaiskuva jää ongelmallisek-si. Melko vahvoista viitteistä huolimat-ta hypoteesi jää us-kon asiaksi.”

Lusikoita väitetysti mielensä voi-malla taivuttanut israelilainen show-mies Uri Geller herätti suurta huo-miota 1970-luvulla. Gellerin saaman huomion vanavedessä myös metalli-oppiin erikoistunut diplomi-insinööri Kiviniemi päätti tutkia asiaa.

”Löysin kaksi suomalaista pikku-poikaa, jotka kykenivät taivuttamaan lusikoita mielensä voimalla aikuisten ympäröiminä. Näin sen omin silmin työpaikkani laboratoriossa Åminne-forsissa. Heitä ei saatu koskaan kiinni huijauksesta.”

Hän koetti järjestää mittavan koe-sarjan tutkiakseen poikien kykyjä, mutta siihen mennessä ne olivat ka-donneet.

”Pojat ovat tietenkin nyt miehiä, ei-kä heidän elämässään tietääkseni ole enää erikoisia ilmiöitä. He muistavat hyvin silloiset tapahtumat.”

Miksi vaikuttaa siltä, että paranor-maalit ilmiöt häviävät aina, kun niitä aletaan kunnolla tutkia?

”Eivät ne aina ole hävinneet, eivätkä häviä. Mutta psillä on tosiaan taval-laan valitettava laantumistaipumus, jonka kanssa on pakko tulla toimeen. Osa ilmiöiden häviämisestä johtuu tietysti siitä, että ne ovat olleet vain luuloteltuja.”

Kiviniemi väittää, että parapsykolo-gian kokeellisessa tutkimuksessa on saatu toisinaan tilastollisesti vahvasti merkityksellisiä tuloksia.

Hänen mukaansa ihmiset kiinnos-tuvat paranormaaleista ilmiöistä, kos-ka heillä on joko niin selviä kokemuk-sia itsellään, tai he kuulevat niistä tut-taviltaan.

”Näitä kokemuksia on esiintynyt kaikkina aikoina ja merkillisiä asioita tapahtuu koko ajan edelleenkin. Siksi jotkut harvat ovat kiinnostuneet niistä

myös maailmankuvan kannalta.”Hän kertoo itse kokeneen-

sa hämmästyttäviä yhteensat-tumia, mutta parhaan tuntu-man ilmiöihin hän on saanut tarkistelemalla muiden kerto-

muksia.”Hyvin selviä

myönteisiä tuloksia-kin on tullut, mutta eiväthän ne ole va-kuuttaneet mui-ta kuin itseäni ja lähipiiriäni. Ker-ron niistä blogis-sani.”Blogin esittely-

tekstissä allevii-vataan sen ole-van New Age -vapaa. Kivinie-mi haluaa tehdä pesäeron epä-tieteellisen ra-jatietoporukan kanssa.

”New Age -vä-ki luulee, että on olemassa psyy-kikkoja, jotka tuot-tavat luotettavasti psi-ilmiöitä. Ilmeisesti satun-naisia vahvojakin osumia on, mutta lähes aina ky-vyt haihtuvat olemattomiin kontrolloiduissa kokeissa.”

Hän myöntää, että monet rajatiedosta innostuneet usko-vat mitä tahansa vailla kritiikin häivääkään.

”Heillä ei ole kunnollista käsitys-tä maailman realiteeteista, eivätkä he halua romuttaa toiveajatteluaan kriittisyydellä. Realismin välttämi-nen on suurelta osalta tiedostama-tonta.”

”Pahin painolasti alalle tulee tietämättömien maallikkojen ja nuorten taholta, jotka kertovat tekevänsä paranormaalia tut-kimusta, vaikka eihän se mi-tään tutkimusta ole.”

Parapsykologian Kivinie-mi määrittelee tieteellisin me-netelmin tehdyksi tutkimuk-seksi, joka käsittelee tiedon-saantia ja fyysisiä vaikutuk-sia, joita luonnontiede ei pys-ty selittämään ja joilla on jota-kin tekemistä ihmisen tai eläimen

tajunnan kanssa. Erityisen kiinnostu-nut hän on konkreettisista fyysisistä vaikutuksista.

”Vankimpia todisteita ovat mielestä-ni dokumentoidut fysikaaliset vaiku-tukset.”

Mielen voimalla taivutetut lusikat, esimerkiksi.

”Valitettavasti edes parapsykologian tutkijat eivät useinkaan osaa suhtau-tua niihin riittävällä arvostuksella.”

Skeptikot kuittaavat väitteet paranor-maalien ilmiöiden todisteista silkaksi huuhaaksi.

”He eivät tunne parapsykologiaa, ja asioita tarkistelematta he uskovat,

että psi-ilmiöitä ei ole olemassa. Vain skeptisiin lähteisiin tukeutu-

minen aiheuttaa tietämättömyyt-tä ja tieteen edustajien mukana-olo luo ylimielisyyttä.”

Turhauttaako se?”Joskus on turhauttanut-

kin, mutta onhan meillä myös kreationisteja sekä kuukäyn-

tien ja jääkausien kieltäjiä, jo-ten ei organisoitunutta skeptis-

miä kannata ihmetellä!”Hieman yllättäen Kiviniemi

kiittää myös kuuluisia skeptikoita James Randia ja Derren Brownia.”He ovat tehneet paljon tärkeää kan-

sanvalistustyötä, mutta myös vahin-koa parapsykologialle tieteenä. Ran-di on hyökännyt parapsykologiaa vas-taan aineistoa valikoiden, asioita vää-ristellen ja pahimmillaan suorastaan

valehdellen.”Hänen mukaansa mitään selvää

rajaa ei ole olemassa huuhaan ja ”aidon paranormaalin ilmiön vä-

lillä”, vaan tutkijoiden pitäisi ottaa huomioon vain varmiste-tut tosiasiat ja ilmiöiden selittä-mättömyys.

”On laajoja harmaita alueita, joista kukaan ei ota tolkkua.”

Mutta kuinka se nyt lopulta on: Ovatko kummitukset, tele-patia ja psykokinesia totta?

”Mielestäni näistä kaikista on sen verran todisteita, että aihei-den tutkimusta pitäisi jatkaa.”

olavi kiviniemen blogi:

PArAPSyKOlOgIA.BlOgSPOT.COM

Suomalaisen parapsykologian GRAND OLD MAN

Vankimpia todisteita paranormaaleista ilmiöistä ovat dokumentoidut fysikaaliset vaikutuksetOlavi Kiviniemi

kuva: olavi kiviniemen aRkisto

Olavi Kiviniemi teki 1970-luvulla kokeita pikkupojilla. He kykenivät hänen mukaansa taivuttamaan metalliesineitä mielen voimalla.

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 9

Olavi Kiviniemi teki 1970-luvulla kokeita pikkupojilla. He kykenivät hänen mukaansa taivuttamaan metalliesineitä mielen voimalla.

Parapsykologista sanastoa

Psi on käsite kuvaamaan hypoteettista vaikutusmekanismia, jonka arvellaan olevan paranormaalien ilmiöiden taus-talla. Psi-ilmiöitä ovat sellainen tiedon-saanti tai fysikaalinen vaikutus, jota ei voida selittää nykytieteen valossa ja jolla on jotakin tekemistä ihmisen – tai eläimen – tajunnan kanssa.

ESP tarkoittaa aistien ulkopuolista havaitsemista.

Psykokinesia tarkoittaa, että ihminen voi vaikuttaa esineisiin tai tuleviin tapahtumiin ajatuksen voimalla

Prekognitio eli ennaltatietäminen on aistien ulkopuolisen havainnoinnin muoto, jossa saadaan tietoa tulevista tapahtumista yliluonnollisin keinoin.

Poltergeist (saks. polter ’melu’ + geist ’henki’), suomeksi räyhähenki, tarkoit-taa kummittelun kaltaista ilmiötä,

jonka tunnusmerkki on elottomien esineiden liikuttelu.

Psyykikko on henkilö, joka väittää omaavansa perinteisesti paranormaa-leiksi kutsuttuja kykyjä.

Telepatia eli ajatuksensiirto tarkoittaa kykyä kommunikoida toisten kanssa ajatuksen välityksellä.

Meedio on henkilö, joka väittää kykenevänsä ottamaan yhteyden kuol-leisiin henkilöihin tai henkimaailmaan ylipäätään.

New Age on maailmankatsomuksellis-uskonnollinen liike, joka henkisyyttä korostamalla asettautuu ristiriitaan materialistis-tieteellis-teknologisen maailmankatsomuksen kanssa.

läHteet: skePsis , WikiPedia, olavi kiviniemi

Rajatieteilijöiden arkkivihollisia ovat skeptikot. Kun skep-tikolta kysytään, kuoliniskuja parapsykologialle ovat esi-merkiksi psin määrittelemättömyys, ilmiöiden toistumat-

tomuus sekä ristiriitaisuus muiden tieteiden kanssa.”Skeptikot eivät suinkaan kiellä paranormaalien ilmiöiden ole-

massaoloa, vaan peräävät vain todisteita niiden puolesta. Josta-kin syystä se kovasti ärsyttää paratutkijoita. Heidän mielestään anekdootit riittävät todisteeksi”, toteaa Pertti Laine.

Hän on Skepsis ry:n puheenjohtaja. Skepsis määrittelee ole-vansa yhdistys, jonka tavoite on edistää kriittistä ajattelua, tie-teellisen tiedon hankintamenetelmien opetusta sekä tieteeseen ja järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta.

”Skeptikot voivat syyllistyä virheellisiin väitteisiin siinä missä kuka tahansa. Vaikka skeptikot ovat väärässä jossakin asiassa, se ei todista paranormaalien ilmiöiden puolesta.”

Laineen mukaan skeptikon maailmankuva on tieteellinen eli avoin ja itseään korjaava. Se perustuu saatavissa oleviin tosiasi-oihin. Skeptisyys on siis sitä, että omia ajatuksia pitää olla valmis tarkistamaan, kun uusia todisteita esitetään.

”Tiedemaailma ei ole erityisen kiinnostunut paranormaaleis-ta ilmiöistä, koska luonnontieteissä on vielä hyvin paljon mer-killisiä ja selvittämättömiä asioita, joiden tutkiminen onnistuu ihan tieteellisin menetelmin, erityisesti kun ilmiöt on mahdollis-ta toistaa kokeellisesti”, selittää Laine.

”Myyttiset tarinat kiinnostavat toki folkloren tutkijoita.” Sadan vuoden aikana tehdyn parapsykologisen tutkimuksen

ainoa varma tulos on se, että ihminen on halukas huijaamaan, todetaan Skepsiksen verkkosivuilla. Kun tutkimus tehdään huo-lellisesti, paranormaalit ilmiöt loistavat poissaolollaan.

”Telepatiaa tutkittaessa on ehkä päästy lähimmäksi tilastollis-ta todennäköisyyttä, tällä perusteella ilmiö on hyvin heikko tai sitä ei ole olemassa.”

”Väitetyt paranormaalit ilmiöt rikkovat selvästi nykytietämys-tä fysiikan laeista. Silloin ainoa mahdollinen tapa tutkia niitä on luonnontieteellinen näkökulma. Ihmetellä voi, miksi tiedeihmi-set eivät törmää lainkaan paranormaaleihin ilmiöihin luonnon-tieteellisissä kokeissaan?”

Skeptikkotaikuri James Randiin kohdistunutta arvostelua Laine pitää virheellisenä.

”Randi on tehnyt vuosikymmeniä hyvää työtä huijareiden pal-jastamisessa. En ole nähnyt missään todisteita siitä, että hän oli-si valehdellut.”

Seppo Honkanen

”miksi todisteidenpyytäminen ärsyttää?”

Tämän parempaa sivaripaikkaa ei Suomesta löydy”, hehkuttaa syksyllä 2011 aloittanut sivaritoimittaja Samuli Huttunen.

Loppukesästä 2012 Aviisissa aloittaa jälleen uu-si siviilipalvelusmies. Tarjolla on miellyttävä, haas-

tava ja hyödyllinen tapa suorittaa valitettavan pakollinen kansalaisvelvollisuus.

Tehtävään etsitään sanavalmista, kirjoitustaitoista ja huumorintajuista tyyppiä. Valokuvaus- ja taittokokemus, juttunäytteet aiemmin julkaistuista artikkeleista ja yli-opistotausta ovat ehdotonta plussaa. Tärkeintä on silti in-to toimittajan hommiin.

”On hienoa, että pystyy kirjoittamaan asioista, jotka it-seä kiinnostavat. Juuri äsken tein otsikon, jossa yhdis-

tin muinais-Suomen kuninkaat ja Pertti Pasasen ka-donneen elokuvan”, naureskelee Huttunen.

Siviilipalvelusmies on käytännössä Aviisin toimit-taja. Osaamisensa mukaan hän ideoi ja kirjoittaa jut-tuja, kuvaa, kuvittaa ja taittaa.

”Kirjoittamiskokemusta on karttunut todella paljon. Jos ei ole työskennellyt alalla aiemmin, täällä oppii varmasti myös valokuvausta, kuvankäsittelyä ja tait-tamista. Arvokasta on myös, että pääsee näkemään, kuinka lehti syntyy.”

Sivarin toivotaan aloittavan palveluksensa elo-kuun 2012 aikana. Tarvittaessa aloitusajasta voidaan hiukan joustaa. Lapinjärven peruskoulutusjakson pitää olla suoritettu ennen pestin alkamista.

Toimitukseen kuuluu lisäksi päätoimittaja ja suu-ri joukko avustajatoimittajia. Aviisin päämaja sijait-see Ylioppilastalolla Kauppakatu 10:ssä aivan Tam-pereen keskustassa. Tarvittaessa ylioppilaskunta tar-

joaa sivarille asunnon. ”Aviisissa et tarvitse hikoilla marssilla, vaan pääsee

hiillostamaan mielenkiintoisia ihmisiä”, toteaa Samuli Huttunen.

Älä hinaa tykkiä.Toimita Aviisia.

On jälleen se aika vuodesta, kun Aviisiin voi hakea sivariksi.

A-luokan sivaripaikka

Anna kuulua itsestäsi! Lähetä vapaamuo-toinen hakemus mieluiten heti, viimeistään 1. toukokuuta mennessä. Usein nopeat syövät hitaat. Kerro, miksi sinä olisit erinomainen val-inta sivaritoimittajaksi. Liitä mukaan CV ja 1–5 työnäytettä esim. pdf-muodossa.

Kirjoita otsikoksi SIVARIHAKEMUS ja lähetä viesti osoitteeseen seppo.honkanen@aviisi.fi

LISÄTIETOJApäätoimittajaSeppo Honkanenseppo.honkanen@aviisi.fi050 - 361 28 53

Nykyinen sivari:Samuli Huttunensivari@aviisi.fi044 - 361 02 19

Näin haet sivaritoimittajan paikkaa

www.aviisi.fi

Skeptikko kommentoi

10 Aviisi 28.10.2011

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 11

annastiina aiRaksinen, teksti & kuva

Entäs, jos pakasta nousee kuoleman kortti? Olen menossa ennustajalle, mutta en ole varma, halu-anko kuulla kaikkea tule-

vasta. Tällä hetkellä elämässä on kaik-ki hyvin, joten seuraavaksi kortit pal-jastavat varmasti vastoinkäymisiä ja tragedioita.

Meedion, selvänäkijän ja reikihoi-tajan töitä tekevä Päivi Alanen lupaa, ettei hänen toimivaltuutensa riitä late-lemaan kuolemantuomioita.

Alanen kertoo kuolemasta, jos tieto on merkityksellinen esimerkiksi sen takia, että on selvitettäviä asioita en-nen toisen poismenoa. Mutta joskus selvänäkijä voi sensuroida ennustuk-sia. Mainitsematta jää vuoden parin päässä siintävä musta pilvi.

”Miksi surra läheisen kuolemaa kak-si kertaa, ensin etukäteen ja vielä jäl-keenpäin?”

Alanen sanoo, ettei ennustuksessa ole tarkoitus kaataa asioita asiakkaan syliin vaan ottaa taakkaa pois.

Mutta kuolema ilmestyy korttei-hin harvoin, eikä se aina viittaa tuon-puoleiseen. Kortti voi tarkoittaa myös uutta elämänvaihetta tai parisuhteen päättymistä.

Sekoitan pakkaa, jotta Alasen käyttä-miin kosmisiin tarotkortteihin siirtyi-si minun energiaani. Alanen levittää pakan pöydälle ja pyytää nostamaan viisi korttia. Ensin puidaan mennei-syyden haamut.

Rakkaus. Selvänäkijä arvaa oikein, että olen parisuhteessa. Mutta taidan miettiä, onko suhde jatkamisen arvoi-nen? Tuon enempää tulkinta ei voisi olla väärässä. Nyt puhutaan kyllä jos-tain aiemmasta suhteesta.

Kortit viittaavat siihen, että minus-sa on paljon tahdonvoimaa. Se on tot-ta, tietenkin.

Olinhan sentään se, joka päätti edel-lisen parisuhteen. Väärin! Tunnus-tan kyllä, että näin kävi sitä edellises-sä suhteessa. Sen jälkeen, kun tikku

osuu oikeaan henkilöön, jutut alka-vat tuntua vakuuttavilta. Mutta ku-kapa ei nyökyttelisi, kun sanotaan va-linnan olleen oikea, ja ettei suhde oli-si kestänyt.

Entä, jos Alanen huijaa ja kertoo to-tuuksia, joita haluan kuulla?

Sekoitan taas ja nostan kortit tule-vaisuudelle.

Moni korteista on samoja, joita nos-tin äsken. Alan uskoa, että suuremmat voimat vetivät sormeni taas kohti rak-kauden ja kohtalonpyörän kortteja.

Pala nousee kurkkuun. Ääni ei tah-do pysyä koossa ja kyyneleet nousevat silmiin. Miten tässä näin kävi, eihän ennustus ole mitenkään surullinen?

”Välillä riittää, että katson ihmistä, niin kyyneleet alkavat valua. Tämä on vähän kuin hoitoa, ja minä avaan tuk-keumia.”

Pelkästään ennustustuokion aikana virtaavat energiat ovat saaneet joiltain selkäkivun katoamaan.

Alanen kuvailee olevansa kuin hen-kinen personal trainer, joka viilaa hen-kistä jaksamista. Puolen tunnin istun-non jälkeen minussa on enemmän us-kallusta tehdä valintoja sen perusteel-la, mikä tuntuu oikealta. Meidän kaik-kien pitäisi ottaa käyttöön kuudes ais-timme, intuitio ja avata kolmas silmä.

”Ihmiset eivät käytä kaikkia aiste-jaan. Ego on niin vahva, että pitää pei-tellä oikeita tunteita ja miettiä, onko päällä nätti paita.”

reikihoitolaksi nimetty tila on valoisa ja sisustettu lempeän vihreällä. Pöy-dällä palaa tuikkuja, ja ikkunasta nä-kee Sorsapuistoon. Paikka ei muistuta elokuvista tuttuja raskaiden sametti-verhojen taakse piilotettuja luolia, jos-sa käheä-ääninen eukko istuu huivi päässään kristallipallon takana.

Selvänäkijät käyvät itsekin kysy-mässä tulevasta kollegoidensa luona. Itselleen kun ei voi ennustaa.

”Siinä tapauksessa me olisimme kaikki lottovoittajia”, Alanen kom-mentoi.

Selvänäkijä on vain tulkki ja yhteys asiakkaan omiin henkisiin neuvonan-tajiin. Selvänäkijä ei lue ajatuksia.

”Joskus ihmiset oikein keskittyvät ajattelemaan jotain fiksua, kun minä olen läsnä”, Alanen naurahtaa.

Hän uskoo, että jokaisessa meis-sä on kykyjä nähdä tulevaan tai ottaa yhteys henkiin. Mutta ei kaikkia kiin-nosta ja hyvä niin, tarvitaanhan maa-ilmassa muurareita ja kansanedusta-jiakin. Selvänäkijän työ on ammatti muiden joukossa.

Alanen ei ole käynyt kouluja tätä varten. Hän sanoo olleensa meedio ai-na, vaikkei lapsena sitä huomannut-kaan. Isoäiti näki enneunia ja kertoi niistä nuorelle tytölle. Rippikoulussa Alanen ihmetteli, miksi tuonpuoleis-ta pelätään. Hengethän ovat koko ajan läsnä, ja uudelleensyntyminen on it-sestäänselvyys.

Aluksi Alanen ei uskonut, kun koke-nut astrologi huomasi hänen kykynsä. Nyt henkimaailman kanssa kommu-nikointi on hänelle luontaista.

”Aikaisemmassa työssäni en uskal-tanut puhua kyvyistäni, kun pelkäsin menettäväni uskottavuuden. Mutta kyllä työkaverit rupesivat pyytämään, että katsopas niistä korteistasi minul-le jotain”, hän hymyilee.

Hän sanoo olevansa henkinen, ei uskonnollinen. Tiukasti uskonnolli-suuteen perustuvat näkemykset ja sel-vänäkijyys sopivat harvoin samalle pallille.

”Jos pitää jotain asiaa ainoana to-tuutena, sulkee automaattisesti muun hengellisyyden pois.”

Itselleen ei voi ennustaa. Muutenhan me kaikki ennustajat olisimme lottovoittajia.

Meedio-selvänäkijä Päivi Alanen

Selvänäkijä Päivi Alanen lupaa, ettei jaa kuolemantuomioita

KORTeILLA yHTeys HeNKIOppAAseeN

12 Aviisi 28.10.2011 LEIKKAA POMODORO-OHJEET TALTEEN MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN

”Tälle paikalle päättyy Hiittisen ley-linja”, Nieminen kertoo. Ley-linjat ovat historiallisten paikkojen muodostamia mystisiä suoria linjoja. Messukylän vanhan kir-kon paikalla on sijainnut Jukka Niemisen mukaan muinainen kalmisto.

TYKKÄÄ AVIIsIsTA. EDEs FAcEbOOKIssA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 13

Tamperelainen rajatietokir-jailija Jukka Nieminen on niin tavallisen näköinen heppu, että on vaikea us-koa hänen olevan esotee-

risiin salatieteisiin vihkiytyneen Her-meetikko-lehden päätoimittaja ja sala-seuroista ja muinaisen Suomen kunin-kaista kertovien kirjojen kirjoittaja.

Niemisen kirjoissa viittaukset tiede-lehtiin sekoittuvat rajatieteen julkai-suihin, ja ovia avataan huimien teori-oiden suuntaan.

”Ehkä olen vain utelias luonne. Olen sellainen taiteilijapersoona, ja minun on vaikea pysytellä tietyissä raameis-sa”, Nieminen sanoo. ”Tykkään hypä-tä aihepiiristä toiseen, rönsyillä sinne tänne ja yhdistellä useampaa teemaa kirjojeni sisällä. Rajatiedon piirit ovat ennakkoluulottomia ja aina uteliaita.”

Ennakkoluulottomia Niemisen näke-mykset tosiaan ovat. Kirjassa Muinais-suomalaisten kadonnut kuningaskun-ta hän esittää, että rautakauden Suo-messa oli valtakunta nimeltään Mui-nais-Kainuu, jota hallitsivat suomalai-set kuninkaat.

Lähtökohtana muinais-Suomen ku-ningaskunnan tutkimiselle toimi-vat englantilaisen Alfred Watkinsin 1920-luvulla löytämät ley-linjat. Ley-linjat ovat maantieteellisten ja histori-allisten paikkojen, kuten tienristeys-ten ja kirkkojen, muodostamia suo-ria linjoja, joilla uskotaan olevan jokin mystinen merkitys.

”Ley-linjoja tunnetaan monista maista, kuten Englannista, Tanskas-ta ja Ranskasta, mutta minä aloin et-siä niitä Suomesta”, Nieminen kertoo.

”Huomasin, että Suomessa keskiaikai-

set kivikirkot kulkevat suorassa lin-jassa toisiinsa nähden.”

Nieminen puhuu kiihkottomasti, mutta rönsyillen. Selkeästi hän on tot-tunut perustelemaan näkemyksiään vieraille. Tutkiessaan keskiajan kivi-kirkkoja Nieminen havaitsi, että suo-rien linjojen lisäksi kirkkojen väliltä löytyi toinenkin yhteys.

”Kivikirkot ovat usein samalla 33,3 kilometrin etäisyydellä toisiinsa näh-den. Niitä on niin paljon, että se ei voi olla sattumaa.”

Kivikirkot on rakennettu pääosin keskiajalla, vanhimmat 1200-luvun lo-pussa, suurin osa 1400-luvulla. Niemi-sen mukaan kirkot on rakennettu rau-takautisten kalmistojen päälle. Mui-naiset suomalaiset rakensivat pyhät paikkansa monimutkaiseksi geomet-riseksi verkostoksi.

”Se on kiistaton todiste siitä, että Suomessa on ollut rautakaudella kor-keakulttuuri”, Nieminen toteaa. ”On ollut tietoa ja taitoa tehdä kolmiomit-tauksia, joiden perusteella kalmistot on sijoiteltu. Suomalaisia on pidetty taitavina noitina, mikä saattaa johtua siitä, että on ollut sellaista tietoa, jota rahvas ei ole ymmärtänyt.”

Järjestelmän luominen on vaatinut hetkellisen korkeakulttuurin alueen ja järjestäytyneen yhteiskunnan.

”Jos olisi eletty primitiivisessä ky-läyhteisössä, ei tätä systeemiä olisi voi-nut syntyä. Se on sama, kuin jos kalas-tajakylässä keksittäisiin kvanttifysiik-ka, se on mahdotonta.”

Tietoa siirrettiin eteenpäin suulli-sesti, ja jäljet muinaisten suomalaisten merkittävistä taidoista ovat kadon-neet historian hämäriin. Kolmiomit-taustaito unohtui 1500-luvun lopul-

Rajatietokirjailija Jukka Nieminen raottaa mieltä kutkuttavien mysteerien verhoa.

Muinais-Suomen kuninkaat, plasmapylväs kalliomaalauksissa, Speden kadonnut elokuva

– palaset loksahtavat paikoilleen...

TYKKÄÄ AVIIsIsTA. EDEs FAcEbOOKIssA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 13

sAMuLI HuTTuNEN, TEKsTI & KuVITus

14 Aviisi 28.10.2011

la, samaan aikaan kun kivikirkkojen kausi loppuu.

”Veikkaisin, että 1700-luvulla va-paamuurarit ovat tunteneet tätä mui-naishistoriaa. Uskonpuhdistuksen va-navedessä tämä historia on tietoises-ti pyritty unohtamaan ja hävittämään tiedot sen olemassaolosta.”

Muinais-Kainuun kuninkaiden olemas-saolosta löytyy myös kirjallisia todis-teita ulkomaisista lähteistä. Skandi-naaviset saagat mainitsevat ainakin 30 suomalaista kuningasta. 1600-luvulla ruotsalainen historioitsija Johannes Messenius kirjoitti Suomen kronikan, jossa hän kuvaili Kainuun kuninkaita ja heidän valtakuntaansa.

”On omituista, että Kainuun kunin-kaiden nimet ovat samanlaisia kuin Mikael Agricolan kirjaamien pakana-jumalien nimet”, Nieminen pohtii. ”Ni-met jäivät kansan mieleen. Ne muut-tuivat puolimyyttisiksi jumalhahmoik-si, joita pakanat ovat palvoneet.”

Yhden teorian mukaan Kainuun ku-ninkaat ovat olleet nykyisen Saksan, Belgian ja Ranskan alueita 400-lu-vulta 700-luvulle hallinneiden mero-vingien jälkeläisiä. Muinaiskuninkai-den valtakunnan kadottua 700-luvul-la heidän perintönsä jäi elämään Poh-jolan leijonan legendan muodossa.

”Pohjolan leijona on protestanttis-mystinen ideaali muinaiskainuulais-ten kuninkaiden verenperinnöstä”, Nieminen selittää.

Kainuun kuninkaiden verilinjaa koetettiin sovittaa useisiin euroop-palaisiin kuningasperheisiin Norjas-ta Englantiin 1600-luvulla poliittisena työkaluna Habsburgien kuningassu-kua ja katolista kirkkoa vastaan.

”Katsottiin, että väen, jossa Pohjo-lan leijonan veri virtaa, tulee osallis-tua yhteiseen taisteluun Habsburge-ja vastaan”, Nieminen sanoo. ”Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfiin profe-tia liitettiin voimakkaimmin.”

Kenties muinais-Kainuun kuninkai-den verenperintö näkyy vieläkin jois-sain suomalaisissa.

”Pohjanmaalla elää tummaihoisem-pien, korpinmustan tukan omaavien ihmisten rotu, jotka näyttävät vähän mustalaisilta, mutta eivät kuitenkaan ole mustalaisia. Heidän epäillään ole-van merovingien jälkeläisiä, joilla saat-taisi olla jotain tekemistä tämän alku-peräisen kuningaskunnan kanssa.”

Kouluja käymätön mutta lukenut duunari kasvoi kirjailijaksi yövuoron hiljaisuudessa työskennellessään Pe-lastusarmeijan yömajassa.

”Siellä kirjoitin esikoiskirjani Hans Boijen salaisuudet, joka käsittelee va-paamuurareita ja Tamperetta”, Niemi-nen kertoo.

Kirjasta tuli yllättäen menestys, jolla Nieminen sai nimeä rajatiedon piireis-sä. Vuonna 2011 Niemisen kirja Mui-naissuomalaisten kadonnut kuningas-kunta valittiin vuoden rajatietokirjak-si. Kun Pelastusarmeijan yömaja lo-petti puoli vuotta sitten, Nieminen on

ollut työttömänä ja yrittää elättää it-sensä ammattikirjailijana.

”Nyt minulla on sellainen tilaisuus, että uskallan tulla omalla naamallani viimein esiin.”

Opiskelu ei Niemistä ole koskaan kiinnostanut. Antipatia koulutusjär-jestelmää kohtaan juontaa peruskou-lusta, jossa hän istui jälki-istunnossa joka perjantai.

”Mutta kun ihmisellä on visio josta-kin ja antaa sen visionsa viedä, niin kun siihen heittäytyy, niin kyllä se näyttää valon siellä toisessa päässä”, hän pohtii.

Tämä visio kuljetti Niemisen kirjoitta-maan uusimman kirjansa Suomalais-ten tuho 10 000 eKr. siitä, että jääkaut-ta ei koskaan ollut. Hän jatkaa turku-laisen itseoppineen harrastelijatutkija Keijo Parkkusen vuoden 1984 Sadan vuoden harha-askel -kirjassaan viitoit-tamaa tietä.

”Tähän ajatukseen on tarttunut jo Pertti ”Spede” Pasanen aikanaan”, Nieminen paljastaa. ”Spede teki siitä elokuvankin, joka sensuroitiin. Sitä ei mainita edes missään Speden bibliog-rafioissa. Se ei ollut mikään huumori-filmi, Spede ja Parkkunen tekivät sitä aivan tosissaan. Kukaan ei tiedä, mi-hin elokuva katosi.”

Vaikka jääkautta ei ollut, jotain mer-kittävää tapahtui maapallolla 12 000 vuotta sitten. Kosminen katastrofi ra-visutti planeettaa.

”Maapallon magneettiselle pohjois-navalle tuli plasmaputki, joka oli yh-teydessä toiseen taivaankappaleeseen. Se aiheutti sähköpurkauksen, joka synnytti valtavan katastrofin”, Niemi-nen selittää.

Tutkimusta tehdessään Nieminen törmäsi venäläisen psykiatri ja psyko-analyytikko Immanuel Velikovskyn esittämään teoriaan Nemesis-planee-tasta. Tiedeyhteisö on hylännyt Veli-kovskyn teoriat, mutta Niemisen mu-kaan ruskea kääpiö, massaltaan kaa-sumaisen jättiläisplaneetan ja tähden väliltä olevasta taivaankappale, tu-li tuhansia vuosia sitten aurinkokun-taamme aiheuttamaan hämminkiä.

”Kun Nemesiksen ja auringon plas-makentät kohtasivat toisensa, tapah-tui Birkelandin virtauksina tunnettu-ja napapurkauksia”, Nieminen kertoo.

”Tätä plasmafysiikan osa-aluetta kut-sutaan nimellä ’electric universe’. Ha-lusin tuoda sen ensimmäisenä Suo-meen, koska sitä ei ole täällä käsitelty, vaikka todistusaineisto lisääntyy.”

Taivaankappaleiden kohtaamisen aiheuttama plasmapylväs oli Neme-siksessä kiinni ja tuli ihmiskunnalle näkyväksi. Maapallon magneettisel-la pohjoisnavalla sojotti sähköpylväs, kenties tuhansien vuosien ajan. Todis-teita taivaallisesta näkymästä löytyy kalliomaalauksista ympäri maailman.

”On hämmästyttävää, että kivi-kauden taiteilijat Havaijilla, Afrikas-sa, Amerikassa ja Kainuun korvissa ovat tehneet toisistaan tietämättä sa-manmuotoisen kuvan ihmishahmos-ta, jonka kädet ovat ilmassa.”

Niemisen mukaan kivikauden tai-teilijat eivät kuvanneetkaan ihmistä, vaan taivaalla todistamaansa näkyä.

”Kun sähköpylväs oli Birkelandin virtauksen muotoinen, niin sillä oli ’kädet’ ja ’jalat’, ja sitä kalliotaiteilijat kuvasivat.”

Varsinainen sähköpurkaus tapah-tui 12 000 vuotta sitten, ja plasmapyl-väs hävisi lopullisesti holoseenikau-den päättyessä 5000–7000 vuotta en-nen ajanlaskun alkua. Purkaus aiheut-ti suurtuhon, mammuttimaisen tulvan. Revontulivyöhykkeeltä pudonnut plas-ma poltti hiidenkirnuja peruskallioon.

”Jos ajatellaan hiidenkirnuja, jotka olisivat syntyneet jääkaudella sorvinki-vien muovaamana, niin kuinka kivi voi porautua 7 metriä syvään graniittiin? Sehän on ajatuksena ihan mahdoton.”

Hiidenkirnujen pohjalta löytyviä pyöreitä kiviä Nieminen pitää tietoise-na huijauksena.

”Ne ovat lavastuksia!” Nieminen huudahtaa. ”Kun on avattu hiidenkir-nu ja on haluttu todistaa, että se on tul-lut sorvinkivellä, niin on haettu joku kivi ja heitetty sinne pohjalle tyhmil-le turisteille.”

Niemisen mukaan hiidenkirnujen pohjalta löytyy kiviä, joissa on puolet metallia ja puolet kiveä, jollaisia ei pi-täisi Suomen luonnossa esiintyä.

”Aivan kuin kirnut olisivat synty-neet hirveässä, pätsimäisessä kuu-muudessa. Siihen plasmateoria vas-taa hyvin.”

Nieminen myöntää itsekin, että hä-nen esittämänsä teoriat ovat huimia.

”Tällainen kirja vaatii kahden vuo-den sulatteluajan tässä maassa, että sitä ymmärretään”, hän toteaa. ”Suo-messa on sellainen mentaliteetti, että jos on rajatieteen kirjailija, joko torpe-doidaan tai vaietaan. Oikeat akateemi-kot eivät arvostele näitä kirjoja ollen-kaan. Siinä on juopa, jota ei pysty ylit-tämään.”

Nieminen uskoo, että kirja tavoittaa yleisönsä.

”Tiedän, että kirjan väitteet kuu-lostavat kylmiltään uskomattomilta. Mutta älykkäät ihmiset tarttuvat sii-hen, jos se osuu oikeisiin hanskoihin. Sitten ruvetaan puhumaan sen mah-dollisuuksista ja mahdottomuuksista.”

”Pohjanmaalla elää tummaihoisempien ihmisten rotu, joka saattaa olla muinais-Kainuun kuninkaiden jälkeläisiä.”

Suomen keskiajan tutkijalle Tapio Salmi-selle teoriat Suomen kuninkaista ja ley-linjoista ovat tuttuja. Ley-linjoja on kri-

tisoitu siitä, että eri menneisyyden kerroksista säilyneitä paikkoja on niin paljon, että jos ve-detään linjoja, niiden kohdalle osuu aina sa-mankaltaisuuksia.

”Kansainvälisesti on tutkittu aika paljon täl-laista pseudohistoriaa ja sitä, miksi näitä sepi-tetään”, Salminen sanoo.

Ajatus Suomen muinaisista kuninkaista pe-rustuu 1600-luvun gööttiläiseen historiankir-joitukseen, jolla pyrittiin luomaan Ruotsin valtakunnalle hieno menneisyys. Islantilaisis-sa 1200-luvun saagoissa mainitaan myyttisiä Suomen tai lappalaisten kuninkaita.

”Nämä ovat mytologisia hahmoja, joilla on selitetty saagojen sankareiden vaiheita. Niillä ei ole mitään tekemistä todellisten kuninkai-den kanssa”, Salminen selittää.

Suomen ja Suomen alueen rautakauden his-toriaan liittyy paljon epävarmuuksia. Kirjalli-sia lähteitä ajalta ei käytännössä ole.

”Se ei tarkoita, etteikö tiedettäisi hyvinkin paljon rautakauden yhteiskunnasta”, Salmi-

nen sanoo. ”Meillä ei ole ollut sellaista koko-avaa ylintä eliittiä, joka olisi manifestoitunut hautamuodoissa, jotka ovat ominaisia skan-dinaavisille valtakeskuksille, jotka kehittyivät kuninkuuksiksi.”

Salminen pitää tieteen reunalla liikkuvaa pseudohistoriaa kiinnostavana ilmiönä.

”En näe mitään väärää siinä, että tämmöisiä tehdään, mutta sitten mennään harmaalle alu-eelle, jos väitetään, että tämä on oikeata tietoa. Jos historiaa aletaan vääristellä omasta tai tois-ten ihmisten mielikuvituksen vaikutuksesta syntyneeseen muotoon, niin pidän sitä epätie-teellisenä. Tiede on kuitenkin faktoja.”

Hän ei näe hedelmällisenä lähteä juupas–ei-päs-väittelyyn rajatieteilijöiden kanssa.

”Tieteen näkökulmasta on mielenkiintois-ta, miksi näitä tehdään, mitä aukkoa ne täyttä-vät”, hän sanoo. ”Kuvittelisin näiden liittyvän siihen, että identiteettiasiat silloin tällöin his-torian kuluessa kriisiytyvät ja on paljon epä-varmuutta.”

Pseudohistorialla saatetaan pyrkiä täyttä-mään kansan kollektiivisen identiteetin auk-koja.

Historiantutkija kommentoi

Kuninkaat silkkaa mytologiaa

Vasemmalla ylhäällä kuva Amerikan intiaanien plasmapylvästä esittävästä kalliomaalaukses-ta, alhaalla vasemmalla kaavio Birkelandin virtauk sesta. Oikealla ylhäällä kartta, joka esittää välimatkoja kivikirkkojen välillä. Kuvitukset mukailevat Jukka Niemisen kirjojen kuvitusta.

16 Aviisi 28.10.2011

Lokakuun viimeisenä viikonloppuna Tiina Malinen uhraa itse tehdyn leivän

perinteisten suomenuskoisten tapojen mukaisesti. Silloin vietetään kekriä.UHRI JUMALILLE

Suomenusko

Suomenusko on suomensu-kuisten heimojen alkuperäis-uskontoa

Keskeisiä ovat kansanru-nouden tuntemat jumalat, esivanhemmat, pyhät paikat ja haltijat

Harjoittamiseen kuuluvat vuo-tuisjuhlien vietto, uhraaminen ja suomenuskon arvoihin pyr-kiminen. Vuoden ensimmäinen ja viimeinen päivä, kevät- ja syyspäivän tasaukset ja kesä- ja talvipäivän seisaukset sekä eri töiden vuotuiset aloitta-mis- ja lopettamispäivät ovat tärkeitä.

Suomenuskoisten määrää on vaikea arvioida, mutta keskeisellä keskustelupalstalla Hiitola-foorumilla on noin 500 rekisteröitynyttä käyttäjää

LÄHDE: www.PAKANAVERKKO.FI

Vastikään Tiina Malinen kävi ystävän-sä kanssa uhraamassa olutta pyhälle kivelle. Venäjällä vieraillessaan hän oppi, että siellä uhrilahjaksi on tapana jättää rahaa ja tupakkaa.

TYKKÄÄ AVIIsIsTA. EDEs FAcEbOOKIssA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 17

JuHO-MATTI PAAVOLA, TEKsTI & sAMuLI HuTTuNEN, KuVA

Lokakuun viimeisenä vii-konloppuna interaktiivi-sen median opiskelija Tii-na Malinen jättää gradun-sa hetkeksi hautumaan ja

suuntaa kohti Seitsemisen kansallis-puistoa. Vanhassa metsänvartijan tu-vassa hän juhlii kekriä yhdessä 30 muun suomenuskoisen kanssa.

Kekrijuhlassa pöydät notkuvat sato-kauteen sopivista herkuista, joita ku-kin vieras tuo mukanaan. Viikonlo-pun aikana lauletaan, saunotaan, va-letaan tinaa ja saattaapa kekripukki-kin piipahtaa paikalla. Lisäksi juhlaan kuuluvat uskonnolliset rituaalit.

”Yleensä rituaalit koostuvat siitä, et-tä lauletaan vuorolauluna kalevala-mittainen myytti, jota esitetään samal-la. Lisäksi jätetään uhri”, Malinen ker-too.

Hetkinen. Mikä ihmeen kekri? Ei-kö tähän aikaan vuodesta pitäisi olla nojailemassa naamiaiskostyymeissä baaritiskiin Halloweenin kunniaksi?

Suomalainen kansanperinne on rikas ja täynnä erilaisia juhlia ja rituaaleja. Ne liittyivät useimmiten luonnon kier-tokulkuun ja ovat olleet tärkeitä, ajan virrasta erottuvia kiintopisteitä, joihin on liittynyt erilaisia maagisia käytän-teitä ja tulevaisuuden ennustamista. Nykyään perinteiset juhla-ajat ja -ta-vat ovat joko hävinneet tai sulautuneet muihin, yleensä kristillisiin juhliin.

Esimerkiksi kekri merkitsi ennen satovuoden päättymistä sekä uuden vuoden alkamista ja oli vuoden suu-rin merkkipäivä. Sitä on juhlittu lo-ka-marraskuun taitteessa tarkan ajan vaihdellessa kylästä ja talosta riippu-en. Vaikka itse juhla on valtavirran tietoisuudesta kadonnut, kekriperin-teet ovat jääneet elämään.

”Monet nykyisistä joulun- ja uuden-vuoden tavoista ovat kuuluneet alun perin kekrin viettoon”, folkloristiikan yliopisto-opettajana Turun yliopistos-sa toimiva Pasi Enges kertoo.

Tutkijana Enges on erikoistunut kan-sanuskoon ja kertomusperinteeseen. Hän on tutkinut erityisesti saamelai-sia yliluonnollisia kohtaamisia kuvaa-via kertomuksia.

Yliluonnollinen kuuluukin olennai-sena osana suomalaiseen kansanpe-rinteeseen. Enges kuitenkin muistut-taa, että kyseessä on vain kansanpe-rinteen tutkijoiden käyttämä arkikie-linen käsite. Nykykielessä yliluonnol-lisiksi miellettävät asiat, kuten henget, haltijat ja vainajat, olivat ennen luon-nollinen osa ympäristöä.

Kuolema kuuluu myös kekriin, sil-lä uuden vuoden alkaminen tarkoit-taa myös vanhan kuolemaa. Kun van-ha järjestys murtuu ja uusi syntyy, jää väliin kaaoksen aika.

”Tällöin maailmojen rajat ovat ohuemmat ja kuolleet kulkevat kes-kuudessamme. Tämän takia esimer-

kiksi kekripöytään katetaan paikka myös vainajille, ja heille varataan oma saunavuoro”, Malinen kertoo kekripe-rinteistä.

Vaikka vainajia kestittään ja lepytel-lään, agraariaikaan ne Engeksen mu-kaan olivat useimmiten pelottavia ja kylvivät kauhua elävien joukkoon.

”Lapissa erityisen pahoja olivat salaa synnytetyt ja kuolemaan jätetyt lapsi-vainajat. Ne olivat vaarallisia kaikille, saattoivat aiheuttaa tauteja ja jopa pe-lästyttää ihmisiä kuoliaaksi.”

Tässä suhteessa on tapahtunut suu-ri muutos 1900-luvun aikana. Ko-kemukset kohtaamisista kuolleiden kanssa ovat edelleen melko yleisiä, mutta ne ovat yleensä luonteeltaan po-sitiivisia: esimerkiksi lähisukulainen saattaa palata tuonpuoleisesta varoit-tamaan tai suojelemaan. Muutokselle ei ole yksiselitteistä syytä.

”Rationaalinen tapa selittää yliluon-nollisia tapahtumia tekee niistä vä-hemmän pelottavia. Toisaalta myös kuoleman kulttuurin muutos voi ol-la taustalla. Entisaikoina vainajat säi-

lytettiin kotona, joten niihin kohdis-tuva pelko oli kouriintuntuvampi. Ny-kyään kuolema on siivottu pois näky-vistä”, Enges pohtii.

Kaikki kansanperinteen henkiolen-not eivät suinkaan olleet pahoja. Ta-loilla oli omat haltijat, jotka pitivät jär-jestystä yllä. Myöhemmin tutkijat ovat tulkinneet haltijoiden olleen symbo-leita paikan arvosta, mutta ainakin varhaisempina aikoina niitä pidettiin konkreettisina olentoina, joille annet-tiin uhrilahjoja.

Luonnonhaltijat taas olivat vartijoi-ta ja omistajia, joilta piti pyytää lupa alueen käyttöön.

”Ihminen oli vain vieraana, ja hä-nen täytyi käyttäytyä kunnioittavasti luontoa kohtaan. Tämä oli siis erään-laista aikansa ekologista ajattelua”, Enges vertaa.

Nämä uskomukset eivät ole kuiten-kaan pelkkää kadonnutta kansanpe-rinnettä. Suomenuskoisten yhteisö, johon myös Malinen kuuluu, tuo van-hoja kansanuskon tapoja ja arvoja ny-kypäivään.

”Pidän itseäni varsin nykyaikaisena ihmisenä. Minun on vaikea kuvitella elämää ilman, että on Wikipedia jat-kuvasti taskussa”, Malinen nauraa ja heiluttelee älypuhelintaan.

”Suomenuskolla on kuitenkin paljon annettavaa myös tietoyhteiskunnas-sa. Uskossa on tarkoitus elää tasapai-nossa ympäristönsä kanssa. Vallalla on kuitenkin ajatus luonnon hallitse-misesta. Kun ympäristöä ei kunnioite-ta, se tuhotaan.”

Suomenuskon keskeisten jumali-en nimet, kuten Väinämöinen, Ilmari-nen ja Tapio, ovat tuttuja suomalaisil-le. Malinen kertoo myös olevansa ani-misti, jonka mielestä kaikella, myös elottomilla asioilla, on sielu. Hän jät-tää uhreja, yleensä ruokaa tai juomaa, merkittäville paikoille. Malinen ei koe kuitenkaan uskovansa mihinkään yli-luonnolliseen.

”Yliluonnollisesta tulevat mieleen ufot ja kristallit. Pakanauskot ylipään-

sä ovat enemmän kiinnostuneista elä-mästä tässä ja nyt.”

Myöskään tutkija Engesin mielestä kansanuskomukset eivät ole kadon-neet. Ne ovat muuttaneet muotoaan: haltijoiden sijasta nykyään kohdataan enkeleitä ja vierailijoita maan ulko-puolelta.

Kaikista selvimmin suomalainen kansanusko elää kansanomaisen ajat-telun mekanismeissa. Perjantai 13. päivä on epäonninen, tikkaiden alta ei kannata kulkea ja mustan kissan ylit-täessä tien kannattaa sylkäistä olkan-sa yli. Tällaiset arkipäiväiset usko-mukset ja niiden mukainen toiminta sopivat vaikeuksitta nykypäivän rati-onaalisen kaupunkilaisenkin maail-mankuvaan.

”Kaikilla ihmisillä on rituaalista käyttäytymistä onnen varmistamisek-si. Esimerkiksi moni opiskelija käyttää samoja vaatteita tai istuu samalla pai-kalla tentissä. Ilmiönä nämä perustu-vat samanlaiseen ajatteluun kuin hal-tijoille uhraaminen. Ihmisen arkiajat-telun mallit eivät muutu samassa kii-vaassa tahdissa ympäröivän maail-man kanssa”, Enges kertoo

Globaalin viihdekulttuurin markki-nointikoneiston tykityksessä myös Suomessa on opittu juhlimaan Hal-loweenia ja pelkäämään vampyyre-jä. Samalla on täysin syyttä unohdettu kokonaan rikas kotimainen kulttuuri-perimä. Malinen uskoo suomalaisesta perinteestä kumpuavien yleisinhimil-listen arvojen ja luonnon kunnioituk-sen suosion kasvuun ihmisten etsies-sä omaa identiteettiä repaleisessa ny-kymaailmassa.

”Vertaan usein eurooppalaisten pa-kanauskontojen uutta tulemista pan-amerikkalaiseen intiaaniliikkeeseen: miten siellä ihmiset ovat oppineet ole-maan jälleen olemaan ylpeitä siitä, kei-tä he ovat. Erona on vain se, että inti-aanikulttuurit tuhottiin ulkopuolisten toimesta, kun me tuhosimme oman kulttuurimme ihan itse.”

Vähemmistöön joutuminen te-kee toisinaan yllättäviä peti-kavereita. Pakanaverkko ry

tuo yhteen joukon erilaisia uskonto-ja, joita yhdistää pieni koko ja margi-naalissa olo.

Pakana-käsitteen sisällöstä on käyty pitkiä keskusteluja yhdis-tyksen sisällä. Tällä hetkellä se kat-taa kaikki ei-maailmanuskontojen edustajat.

”Itse olen käyttänyt määritelmää epädogmaattiset uskonnot vasta-kohtana tutummille kirjauskonnoil-le. Käytännössä pakanauskonnot ovat yleensä joko eurooppalaisia al-kuperäisuskontoja tai hyvin moder-neja uskontoja”, Pakanaverkko ry:n

tiedottajana toimiva Tiina Malinen kertoo.

Pakanaverkkon 80 jäsentä edus-tavat uuspakanallisia uskontoja lai-dasta laitaan. Suomenuskon lisäksi järjestöstä löytyy wiccaa, diskordia-nismia, asatrua ja aimo kasa muita eksoottisen kuuloisia uskontoja.

Erilaisten maailmankuvien yhteen-sovittamisessa esiintyy välillä pien-tä kitkaa, mutta pääasiassa yhdis-tyksessä toimitaan hyvässä yhteis-ymmärryksessä.

”Pakanauskontojen edustajilla on ylipäänsä varsin suvaitsevainen elä-mänasenne. Pystymme kunnioitta-maan toisen näkemyksiä, vaikka ne

eroaisivat omista”, Malinen kertoo.Laajan uskontokirjon takia Pa-

kanaverkko ei järjestä uskonnollis-ta toimintaa. Sen tehtävä on kaksi-suuntainen. Järjestö toimii jäsenten yhteistyöverkostona ja järjestää ta-paamisia ja leirejä. Toisaalta Paka-naverkko palvelee yhteisenä tiedo-tuskanavana ulospäin.

Järjestön keskeinen pyrkimys on edistää todellista uskonnonvapautta ja saada pakanauskonnoille tasave-roinen asema kristinuskon kanssa.

”Jos kaikkien uskontojen edusta-jilla olisi samat oikeudet, tällaiselle yhteispakanalliselle toiminnalle ei välttämättä olisi tarvetta”, Malinen pohtii.

Pakanaverkko yhdistää erilaiset uskontokunnat

Erityisen pahoja olivat salaa synnytetyt ja kuolemaan jätetyt lapsivainajat. Ne olivat vaarallisia kaikille, saattoivat aiheuttaa tauteja ja jopa pelästyttää ihmisiä kuoliaaksi.

UHRI JUMALILLE

18 Aviisi 14.10.2011

Aviisi harrastaa kulttuuria———HARRASTAMME KULTTUURIAKAUHUELOKUVA Cinemadrome Halloween Specialissa The Wicker Man la 29. lokakuuta Niagarassa

Ekoystävällinen black metal -yhtye Wolves In The Throne Room Klubilla ti 8.11.ARVOSTELUASTEIKKO 1–5 TähTEä

Avaruuden kylmyyteen

Oranssi Pazuzu yhdistelee musiikissaan black metalia ja psykedeliaa. Maailmanlopun visioista paetaan avaruuteen ja mielen kosmokseen.

SAMULI hUTTUNEN, TEKSTI & TUIJA LAPPALAINEN, KUVA

Oranssin Pazuzun 26. lo-kakuuta julkaistu toi-nen pitkäsoitto Kos-monument on äänitet-ty Karhun tilalla Ylista-

rossa 1800-luvulla rakennetussa kar-tanossa.

”Siellä pääsi hyvin oikeanlaisiin fii-liksiin”, Oranssin Pazuzun basisti ja sanoittaja Ontto sanoo. ”Mielestäni tällaisen tiiviin kokonai-suutta korostavan levyn äänityksiin kuuluu pieni mökkihöperyys, että sieltä ei pääse karkuun”, bändin laula-ja ja kitaristi Jun-His sanoo.

Ontto ja Jun-His veikkaavat, että uu-si levy tulee karsimaan faneja, mutta toisaalta myös löytämään uusia kuuli-joita. Levyllä on vähemmän melodioi-ta kuin Muukalainen puhuu -debyytillä. Black metal -vaikutteita on viety entis-tä pidemmälle, mutta myös äänimai-semamaalailussa on menty vielä sy-vempiin sfääreihin.

”Tietyllä tavalla siinä on enemmän psykedeliaa ja tietyllä tavalla vähem-män”, Jun-His pohtii. ”Se ei ole vain sellaista melodista psykedeliaa tai et-tä tulee joku efekti, vaan se psykedelia voi olla kiedottuna sisälle riffeihin.”

Psykedeelisen musiikin on tarkoitus herättää kuulijassa mielikuvia.

”Se ei ole vain insinöörimäisesti pe-räjälkeen aseteltuja tapahtumia, vaan maalaus, joka jättää tilaa kuulijan omalle mielikuvitukselle vaellella mu-siikissa”, Ontto sanoo. ”Minuun teke-vät vaikutuksen sellaiset psykedeeli-set kohdat musiikissa, kun huomaa, että musiikki on tullut osaksi ym-päristöä. Se jotenkin muokkaa tilaa, kappale muuttaa koko maailman toi-seksi läsnäolollaan.”

Vaikka musiikki liikkuu varsin kor-kealentoisissa sfääreissä, Ontto ja Jun-His lähestyvät maailmaa ennemmin-kin luonnontieteellisestä näkökul-masta.

”Mutta se ei tarkoita sitä, että asiat olisivat yksinkertaistettuja”, Ontto sa-noo. ”Vaikka tiede onkin mennyt pit-källe, kyllä maailmasta löytyy pimeitä kulmia ja mysteerejä edelleen.”

Nimensä mukaisesti avaruudellisis-sa sfääreissä liikkuva Kosmonument on vanhojen progelevyjen tyyliin teh-ty teemalevy.

”Välillä tuntuu, että tässä eletään pian maailmanlopun aikoja”, Ont-to puuskahtaa. ”Kolme ensimmäistä biisiä ovat kolme erilaista maailman-lopun visiota, ja toisessa osiossa pae-

taan maan päältä avaruuteen ja mielen kosmokseen.”

Levyn vertauskuvallisen tarinan voi ymmärtää myös mielensisäisenä itse-pohdiskeluna.

”Siinä on kyse myös eskapismista. Kukin pakenee itse valitsemallaan ta-valla siitä ahdistuksesta, jonka muun muassa kapitalistinen yhteiskunta tuottaa”, Jun-His sanoo. ”Koettaa löy-tää jonkun paremman paikan, ja sitä ei löydä.”

Oranssin Pazuzun musiikista puhut-taessa esiin nousevat toistuvasti black metal ja psykedelia. Kosmiset teemat ja viittaukset vanhaan progeen eivät kuitenkaan aivan vastaa kliseisiä mie-likuvia kirkonpolttometallista.

”Olimme miettineet pitkään, miten kosmisen tunnelman pystyisi liittä-mään black metal -henkiseen synkis-telyyn”, Ontto selittää. ”Emme ajat-tele olevamme black metal -yhtye, se on meille enemmän vaikute musiikin taustalla.”

Black metalissa pimeisiin aiheisiin uppoutuminen on leimallinen piirre. Oranssi Pazuzu ei ole hylännyt näi-tä teemoja lähtiessään avaruudellisiin sfääreihiin.

”Kyllä tietty kylmyys kohtaa siinä hyvin”, Jun-His sanoo.

”Jos black metalin tekee oikein, siinä on paha tunnelma sisäänrakennettu-na”, Ontto toteaa. ”Me vain käytämme sitä mustaa ydintä elementtinä. Em-me pyri lieventämään sitä millään ta-valla. Totta kai, kun se sekoittuu jo-honkin muuhun, se ei ole enää sama asia kuin joku Darkthrone, mutta em-me yritä popularisoida sitä.”

Metallimusiikki on myös Suomessa ja ympäri maailmaa muuttunut osak-si populaarikulttuuria ja arkipäiväis-tynyt.

”Kuka tahansa mummo voi mennä ostamaan Nightwishin levyn kaupas-ta”, Ontto sanoo. ”Oikeastaan on ai-ka naurettavaa, kun katsoo jotain iso-ja metallibändejä, tulee mieleen Hevi-saurus. Metallimusiikki on mielestäni alun perin ollut ulkopuolisten musiik-kityyli. Ymmärrän, että black metalin kuulijat pelkäävät, että se vastarinta katoaa. Mutta jos musiikkia tekee tar-peeksi rajulla asenteella, en usko, että se menee liian laimeaksi.”

ORANSSIN PAzUzUN KOSMONUMENT

JULKAISTIIN 26. LOKAKUUTA. YhTYE ESIINTYY

LIVENä MAAILMANLOPUN DISKOSSA

VASTAVIRRALLA 2. JOULUKUUTA.

Pazuzu on assyrialaisessa ja babylonialaisessa myto-logissa demonien kuningas. Lisäksi hän esiintyy Manaaja-elokuvassa demonina.

TYKKää AVIISISTA. EDES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 14.10.2011 19

KAUHUELOKUVA Cinemadrome Halloween Specialissa The Wicker Man la 29. lokakuuta Niagarassa KUOROLAULU TYL:in konsertissa teemana elämän rajallisuus pe 28. lokakuuta yliopiston juhlasalissa

Klassikkoni

h.P LOVEcRAFTIN KAUhUKLASSIKOT

Kosmista kauhua

Ekoystävällinen black metal -yhtye Wolves In The Throne Room Klubilla ti 8.11.

Kuuntele näitä!

Menehän tänne!

bJöRK: bIOPhILIA. (ONE LITTLE INDIAN 2011.)

JESKANEN, M.A.: PERKELE - MYYTILLISIä TARINOITA, wSOY 2011

Tampereen yliopiston ylioppilas-kunta Tamy juhlistaa 86 vuoden mittaista taivaltaan perjantaina 4. marraskuuta Ravintola Bricksissä Hämeenkatu 18:ssa. Syntymäpäiväjuhlissa esiintyvät Improvisaatioteatteri Snorkkeli ja levymusiikista vastaavat Klubin Hang The DJ-illoista tutut dj:t. Juh-lat alkavat kello 21, ohjelma alkaa kello 22, ja syntymäpäivien viettoa voi jatkaa yömyöhään. Liput maksavat 5 euroa, johon sisältyy kahden euron narikkamaksu.

Yhdysvalta-lainen Ho-ward Phil-

lips Lovecraft on nykyään ar-vostettu kult-tikirjailija, jo-ka on vaikutta-nut lähes kaikki-en kauhugenren taiteilijoiden tuotantoon. Elin-aikanaan Lovecraft oli kuiten-kin tuntematon pulp-kokoel-missa novelleja julkaissut kir-jailija, joka kuoli vuonna 1937 vain 46-vuotiaana suolistosyö-pään köyhänä, aliravittuna ja kivuista kärsivänä.

Tunnetuin osa kirjaili-jan tuotannosta on Lovecraf-tin teemoiltaan toisiinsa liitty-vät myöhäiskauden kauhutari-nat, jotka muodostivat pohjan Cthulhu-mytologialle ja uudel-le kosmisen kauhun alalajille.

Tutustuin Lovecraftin tuotan-toon ala-asteikäisenä muuta-maa vuotta vanhemman serk-kupojan kautta. Aluksi luin novelleja ennen kaikkea seik-kailukertomuksina. Ajatus tie-tomme rajallisuudesta ja kul-man takan odottavasta tunte-mattomasta kutkutti nuoren tutkimusmatkaajan mieltä.

Kadotetun totuuden löytäjä menettää poikkeuksetta tari-noissa järkensä, mutta tämä ei intoani lannistanut. Peruskou-lun äidinkielen opettajalla lie-nee ollut ihmettelemistä, kun kosmiset kauhut tunkivat ai-neisiin. Nykyherkässä ilmapii-rissä ilmoitukset mahdollisesta tulevasta kouluampujasta olisi-vat todennäköisiä.

Myöhemmin olen oppinut nauttimaan Lovecraftin tuo-tannon painajaismaisista tun-nelmista, lohduttomasta maa-ilmasta ja ihmisen mitättömyy-destä kosmisten voimien edes-sä.

Myös kirjailijan muu tuo-tanto on avautunut hiljalleen, mutta Cthulhu-mytologialla on edelleen erityinen paikka sy-dämessäni. Siksipä herätessä-ni yön pimeydessä huutaen vä-linpitämätöntä avaruuden kyl-myyttä hohkaavalle tähtitai-vaalle tuntemattomia loitsuja tiedän, että on aika taas tarttua H. P. Lovecraftin kirjaan. Iä! Iä! Cthulhu fhtagn!

Juho-Matti Paavola

Albumin otsikko viit-taa sosiobiologian pe-rustajan E. O. Wilso-

nin luomaan samannimiseen käsitteeseen, jonka mukaan ihmisen ja muiden elollisten olentojen välillä on vaiston-varainen side. Levy käsittelee luonnon ja teknologian suh-detta. Kuten arvata saattaa, sanoitukset syleilevät universumia.

Biophilia ei ole pelkästään albumi. Se on kokonainen projekti, johon liitty-vät muun muassa levyä varten räätä-löidyt veikeänkuuloiset soittimet, pra-meat konsertit ja erinäiset iPad- ja iPod-sovellukset.

Sitä onkin nimitetty maailman ensim-mäiseksi applikaatio-albumiksi. Koko-naisuutta on rakenneltu mediataiteili-joiden ja tiedemiesten avustuksella.

Homma on siis karannut ihan kun-nolla käsistä. Mutta pakko myöntää: musiikkina Biophilia on avartava koke-mus. Erikoisin soittimin soitetut omin-takeiset sävelteokset luovat kummalli-sen maailman, johon on antoisaa upo-ta. Parhaiten Björk onnistuu Moonin ja Cosmogonyn kaltaisissa rauhallisissa kappaleissa. Jälkimmäinen on yksi ko-

ko Björkin tuotannon hie-noimmista hetkistä.

Huippukohta on myös biisi Virus, jonka sanoissa rinnastuvat niinkin erilaiset elementit kuin rakkauden-jano ja virusten maailma.

Joidenkin biisien kohdal-la jännite valitettavasti nuu-pahtaa. Pahimmillaan vai-

vutaan samaan kuuntelukelvottomuu-teen kuin Radioheadin sumeimpina het-kinä. Uusia tahtilajeja nappaillaan kuin jänöjä taikurinhatusta ja kummalliset syntikkapörinät käyvät jo hermoille.

Kokonaisuutena Biophilia jää kuiten-kin reilusti plussan puolelle. Levy vaatii kuulijalta keskittymistä ja syventymis-tä, mutta vaivannäkö palkitaan. Biophi-lia sisältää loputtomasti kummastelta-vaa ja monia positiivisia yllätyksiä, ku-ten Crystallinen lopun ylienergiset rum-pusamplet, jotka ensikuulemalla hyp-päävät kunnolla korville. Siis positiivi-sessa mielessä.

Juho Hakkarainen

Rikasta suomalaista kansanperin-nettä hyödynnetään populaari-kulttuurissa aivan liian vähän,

vaikka varsinkin kauhugenreen materi-aalia riittäisi. Kansanperinne on täynnä kertomuksia kohtaamisista yliluonnol-listen voimien kanssa.

Tästä pirujen asuttamasta perinteestä ammentaa sarjakuvataiteilija M. A. Jes-kasen alkuvuodesta julkaistu 212-sivui-nen sarjakuvateos Perkele – Myytillisiä ta-rinoita. Albumi sisältää kuusi sarjaku-vanovellia, jotka sijoittuvat 1600-luvun Suomeen ja Ruotsiin.

Jeskanen maustaa vanhan kansan myyttien pohjalta rakentamansa tarinat ripauksella historiallista ajankuvausta ja keittää varsin maistuvan sopan.

Nimikkohahmo on tarinoissa läsnä ta-valla tai toisella. Välillä perkele on var-sin konkreettinen hahmo, toisinaan se taas väijyy taustalla antaen ihmisestä itsestään lähtevä pahuuden pulpahtaa pintaan.

Kaikki kirjan novellit eivät kuiten-kaan ole suoranaista kauhukirjallisuut-ta, vaan mukana on myös humoristisem-pia ja koskettavampiakin kertomuksia.

Pirut, henget ja vainajat kuuluivat oleel-lisena osana ajan ympäristöön. Niiden kanssa tultiin toimeen ja voitiin jopa ys-tävystyä.

Piru on vanhoissa tarinoissa myös melkoinen häntäheikki, ja seksuaalisuus on kertomuksissa vahvasti mukana. Jes-kanen kuvaa panopuuhat kansanomai-sen mutkattomasti, ja liha läiskyy perke-leen toisinaan myhäillessä taustalla, toi-sinaan taas yhtyessä ilonpitoon.

Albumin tummanpuhuva kuvitus on pääsääntöisesti onnistunutta, vaikka se jääkin joskus hieman suttuiseksi ja luon-nosmaiseksi. Toisaalta heikompia kohtia tasapainottamaan löytyy todella upeita ruutuja.

Perkele on hieno kokonaisuus, ja kau-hukirjallisuuden ystävän kannattaa eh-dottomasti tutustua teokseen. Albu-mi on saanut jo jatkoakin, sillä Santala – Perkele: osa II ilmestyi lokakuussa.

Juho-Matti Paavola

Islannin outolintu Björk hyppii korville

Perkeleellisiä pano-tarinoita sarjakuvanaM.A. Jeskasen sarjakuva-albumi Perkele - Myytillisiä tarinoita ammentaa suomalaisesta kansanperinteestä

Uutuusalbumia on ehditty kutsua kunnianhimoisen artistin vaikeimmaksi

Tamy juhlii86 vuodentaivaltaan!

Halloweeniä voi viettää nyt myös 3D:näOff The Hookin Halloween-bileissä Yo-talolla lauantaina 5. marras-kuuta voi ihmetellä 3D-visuaaleja Vixen VJ:n toimesta. Illan musiikil-lisesta annista vastaa kotimai-sen elektronisen funkin kolmen hengen dreamteam BMMB, jonka muodostavat elektroduo Imatran Voimassa vaikuttanut ja nykyisin omaa radio-ohjelmaansa YleX:llä pitävä Randy Barracuda alias Perttu Häkkinen, Mr. Velcro Fastenerin toinen puolikas Mesak sekä kokeellisemman laidan hiphop-akteista Ceebrolisticsista ja Serkkupojista tuttu Michael Black Electro alias Pijall. Levy-musiikkia pyhäinpäivän ratoksi tarjoilevat Plaugen dj:t Herman Prime ja Dalion. Liput 7 euroa, opiskelijakortilla 5 euroa. 3D-lasit sisältyvät lipun hintaan.

Tampere Jazz Happening järjeste-tään torstaista sunnuntaihin 3.–6. marraskuuta. Ohjelma levittäytyy Klubille, Telakalle ja Pakkahuoneelle. Tapahtumassa esiintyvät perjantai-na Pakkahuoneella basistilegenda Dave Holland ja flamencotaivaan kiintotähti Pepe Habichuela, jotka yhdistelevät musiikissaan jazzia ja flamencoa. Lauantaina Pakkahuo-neella esiintyvä jazztaipaleensa Duke Ellingtonin suojattina aloit-tanut pianisti Abdullah Ibrahim on yksi modernin jazzin merkittävimpiä säveltäjiä.

Klubin puolella Yemen Blues yhdiste-lee musiikissaan jemeninjuutalaista lauluperinnettä, länsiafrikkalaista groovea sekä modernin jazzin, bluesin ja funkin vaikutteita. Per-jantaina Klubilla itämaisen dubin pioneerinakin pidetty BaBa ZuLa

-yhtye virittelee psykedeelistä folkia aisaparinaan dub-legenda Mad Pro-fessor. Pakkahuoneella Cyro Baptis-ta esittää eksentrisellä huumorilla maustettua jazzia, jonka groove on puhdasta eksotiikkaa. Jos lompakko näyttää tyhjältä, torstain ja sunnun-tain ilmaiskonserteissa esiintyvät kotimainen jazzia kansanmusiikin ja taidemusiikin näkövinkkeleistä lähestyvä Piirpauke ja ennakkoluu-loton jazz-funk-swing-surf-ryhmä Ibrahim Electric.

Jazzia maailman joka kolkasta

20 Aviisi 28.10.2011

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

ONKO SINULLA MIELIPIDE? KERRO SE AVIISISSA.

Yliopistoissamme asiat ovat vielä hyvin

Edarivaalit opiskelija-demokratian haudalla

Kuluttajansuojaa poliittisilta vai rationaalisuutta sitoutumattomilta?

NÄIN SEN NÄEN

Onko telepatiamahdollista?

Olin viime talven vaihdossa tansanialaisessa yliopistos-sa. Siellä oli pulaa niin kir-

joista kirjastossa, pätevästä opetus-henkilöstöstä kuin sähköstä luokka-huoneissa. Vaikka yliopistot Tansa-niassa ovatkin melkein ääriesimerk-ki ja vertailukohteena huono myös yliopiston erilaisen yhteiskunnalli-sen aseman vuoksi, Suomeen palat-tuani olen palanut halusta huutaa kaikille opiskelijoille, kuinka hyväs-sä asemassa opiskelijat Suomessa ovat, ja kuinka siitä kannattaa muis-taa olla onnellinen!

Jo pelkkä yliopisto-opintojen mak-suttomuus oli monille tansanialai-selle opiskelukavereille lähes käsit-tämätön ajatus. Maksuttomuus on kansainvälisesti vertailtuna jopa Eu-roopan sisällä hieman poikkeuksel-lista, mutta vielä poikkeuksellisem-paa on se, että lähes kaikki opiske-lijat Suomessa ovat oikeutettuja val-tion taloudelliseen tukeen, jota ei tar-vitse maksa takaisin.

Ja kun joku Suomen akateemisesta perinteestä tietämätön kysyy, kuinka monetta vuotta opiskelen tai koska minun pitää valmistua, vastaukseni on aina jotenkin kiusalliselta tuntu-vaa selittelyä siitä, kuinka Suomes-

sa ei ole minkäänlaisia vuosikursse-ja tai ennen ei ollut edes vuotta, jo-hon mennessä opiskelut on pakko saada valmiiksi. Se, että tämä vapa-us ja rentous ei aina välttämättä ole vain positiivinen asia, usein hukkuu ihmettelyn alle.

Toivoisinkin siis myös Tampereen yliopiston opiskelijoiden tiedostavan, että Suomessa opiskelijoiden asiat olevat monelta kannalta todella hy-vin.

Tämä ei kuitenkaan missään ni-messä tarkoita pyyhkeen kehään heittämistä, vaan nimenomaan sitä, että näistä olosuhteista on pidettävä kiinni entistä tiukemmin. Opiskelija-liikkeen vahva rooli ei ole itsestään-selvyys, ja sen nykyisen aseman säi-lyttäminen vaatii aktiivisuutta, eri-tyisesti kaikkien yliopistomaailman viimeaikaisten uudistusten ja mul-listusten valossa.

Tämän haluaisin kaikkien opiske-lijaetuja nauttivien tiedostavan edes sen verran, että viitsisivät äänestää edustajistovaaleissa. Niissä kun kui-tenkin äänestetään niistä henkilöistä, jotka näistä eduista paikallistasolla huolehtivat.

Iida Kalmanlehto

MIELIPITEET aviisi@uta.fi

KIRJOITUKSEN MAKSIMIPITUUS ON NOIN 2 000 MERKKIä, EllEI PITUUDESTA ERIKSEEN MUUTA SOvITA.

WWW.AVIISI.FI

Kun edustajistovaaliehdokkail-ta tai edustajiston nykyisiltä jäseniltä tiedustellaan, tulisi-

ko Tamy tuoda lähemmäs opiskelijoi-ta, on vastaus yleensä myönteinen.

Huolimatta koko kansan ylväästä sitoutumisesta uudistuksiin, konk-reettisia toimenpiteitä kuitenkin on ollut huomattavan vähän. Edustajis-tovaalien vaalisääntöön on kyllä teh-ty korjauksia, mutta yksittäisten eh-dokkaiden mielipiteiden mittaami-sen sijaan vaalisääntö suosii edelleen massiivisia vaalirenkaita ja kaveri-pohjaista äänten saalistusta.

Yliopistojen edustajistoilla onkin hä-lyttävän paljon yhtäläisyyksiä toisen ylvään demokraattisen organisaation kanssa. Nimittäin nuorisovaltuus-tojen. Molempien edustajat valitaan vaaleissa, joiden äänestysprosentit pyörivät kolmenkymmenen liepeillä ja joissa läpimenoon riittää kaverei-den masinoiminen uurnille.

Molemmat toimivat laajemman or-ganisaation yhteydessä: ylioppilas-kuntien edustajistot symbioosissa yliopiston kanssa ja nuorisovaltuus-tot suhteessa kaupunkiin tai kun-taan. Molemmilla on vaikeuksia saa-da jäsenistö ymmärtämään, mitä ne

todella tekevät.Nykytilannetta voitaneen tulkita

joko opiskelijademokratian taantu-misena nuorisovaltuustojen tasolle tai nuorisodemokratian kirimisestä jämähtäneen opiskelijademokratian rinnalle. Oli tulkinta kumpi tahansa, selvää on ainakin se, ettei nykymeno voi jatkua.

Tamyn jäsenistöä ei voida enää koh-della passiivisena toiminnan kohtee-na, jolle vain ilmoitetaan edustajiston kulloinenkin päätös. Opiskelijoille on myönnettävä oikeus tehdä edustajis-tolle aloitteita, esimerkiksi keräämäl-lä esitykselleen tietty määrä allekir-joittajia. Edustajiston kokoukset on laitettava nettiin. Tamyn tärkeimmät linjapaperit ja strategiat on avattava opiskelijoiden kommenteille ennen niiden hyväksymistä edustajistossa. Edustajistovaalien äänestyspäiviä on lisättävä ja massiiviset, epämääräiset vaalirenkaat on kiellettävä. Ylioppi-laskuntien on aika kasvaa.

Joel Linnainmäki

Sitoutumattomat tieteena-laan, pääaineeseen ja aine-järjestöön identiteettinsä perustavat ryhmät vahvis-tavat asemiaan ylioppilas-

kunnissa. 1960–70-luvuilta yhteiskun-ta on epäpolitisoitunut ja ylioppilas-kunnissa sitoutumattomuus hegemo-nisoitunut. Samalla äänestysprosent-ti on laskenut. Ylioppilaskunnat ovat tylsiä pakkoyhteisöjä. Ylioppilaskun-tapolitiikka näyttäytyy rationaalisena hallintoprosessina, jossa etsitään pa-rasta argumenttia. Ei sellainen kiin-nostakaan ketään, ja äänestysprosent-ti laskee taas.

Poliittisia äänestäessä sanotaan ää-nestettävän opiskelijan edun kannalta epärelevanttia puolueohjelmaa, sitou-tumattomien kohdalla taas epäyhte-näistä erimielisten yksilöiden massaa.

Puoluepolitiikka ja politiikka ovat kui-tenkin eri asia. Oman ajattelun eksplisiitti-nen poliittiselle kartal-le asettaminen ei ole sa-ma kuin valtakunnanpo-litiikassa toimivan puolueen ohjelman noudattaminen. Ja mi-ten se voisikaan olla, sillä ylioppilas-kunta on kapea kenttä suhteessa laa-joihin puolueohjelmiin, joista ei yliop-pilaskunnan sisäisiin erityiskysymyk-siin vastausta löydy.

Vaikka poliittisten väittäminen fak-kiutuneiksi puoluepoliittisiksi puhu-viksi päiksi onkin virhearvio, poliit-tinen sitoutuminen on sitoutumista ideologiaan, joka ei aina päde eikä ta-joa vastausta kaikkeen. Poliittisesti löyhästikin sitoutunut etsii ensin vas-

tausta omasta ideolo-giastaan, eikä katso helposti laatikon ul-kopuolelle.

Ei kuitenkaan voi väit-tää, että laatikon ulko-

puolelta löydetty paras ar-gumentti voittaa. Argumenttien

paremmuus riippuu arvioijan arvo-pohjasta, ja poliittiset tuovat arvopoh-jansa selvästi esille. Lisäksi on vaali-matemaattinen fakta, että äänet me-nevät ehdokaslistoille. Tällöin äänes-täjän luulisi toivovan koko listan edus-tavan suht samanlaista arvopohjaa. Si-käli poliittiset tarjoavat paremman ku-luttajansuojan.

Mutta tarvitseeko ajatteleva ihmi-nen poliittisten tarjoaman julkilausu-tun ideologisen pohjan kaltaista käve-

lykeppiä? Ei oikeisto-vasemmisto-jako ole tänä päivänä politiikassa ainoa, ei-kä kaikkien mielestä edes relevantein. Ylioppilaskunnan kaltaisessa pienessä yhteisössä on mahdollista ja hyödyllis-tä tuntea edustajansa. Jopa tärkeäm-pää kuin ehdokkaan avoin asettumi-nen oikeisto-vasemmisto-akselille.

En usko, että niin uusliberaaliin maailmaan päästään koskaan, että asi-oiden rationaalinen hoitaminen yksi kerrallaan ilman politiikkaa voisi ol-la demokratiassa mahdollista. Kaikki, jotka tekevät ylioppilaskunnassa po-litiikkaa, ovat poliittisia, halusivat tai eivät.

Itse tiedän, kenen joukoissa seison, mutta tärkeintä on äänestää.

Tiina Heikkilä

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

TYKKää AvIISISTA. EDES FAcEbOOKISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 21

Lähetä mielipidekirjoituksesi otsikolla MIELIPIDE osoitteeseen aviisi@uta.fi.

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Tiia Ollikainen, 24, näyttelijäntyö.

Jonkinlainen mielen, kehon ja ais-tien yhteys on mahdollista. En kui-

tenkaan usko, että harjoittelemalla voisi oppia lukemaan ajatuksia.

Jaakko Pirinen, 26, informaatio-tutkimus ja interaktiivinen media.

Mitä todennäköisimmin ei. Todisteet eivät vaikuta siltä. Jos se olisi mahdol-

lista, sitä ilmenisi silloin tällöin.

Joonas Riikonen, 23, sosiologia.En suoralta kädeltä kiellä, mutta en

allekirjoitakaan. En usko ajatusten lu-kemiseen, mutta esimerkiksi kaksos-

tutkimuksessa on käynyt ilmi mielenkiintoisia asioita.

Suvi Marttila, 22, bioteknologia.Vahvalla luonnontieteellisellä poh-

jalla olen sen verran skeptinen tai-kauskoisuuden suhteen, että en usko.

Maiju-Riina Huttunen, 24, näyttelijäntyö.

Luulen, että tietynlainen ei-havaitta-vissa-oleva kehon ja mielen yhteys on mahdollinen, ja se voi olla tieteellinen-

kin, mutta siinä on vielä paljon todistettavaa.

Yo-kuntapelletpelottavat?

Nokan kopautusAlli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

Onko telepatiamahdollista?

Yliopistolla pitäisi olla enemmän ryhmätyö-tiloja, jonne voisi mennä ilman ajanvarausta. Café Campusta vastapäätä olleet ryhmätyöti-latkin on muutettu sähköisiksi tenttiluokik-si. Tarvittaisiin tiloja, joissa voisi tehdä pari- tai ryhmätöitä ilman, että tarvitsisi olla käytä-vällä tai mikroluokassa, jossa ei voi puhua va-paasti. Nytkin, kun mennään etsimään paik-kaa, niin ihan salettiin kaikki ovat varattuja.

Markus Kumpulainen, 22, tietojenkäsittelytiede.

WWW.AVIISI.FIKommentoi verkossa

Alli kuuli kuuman vaalihuuman kes-kellä, että yliopisto ei halua tiloissaan järjestettävän vaalitilaisuuksia Ta-

myn vaalimarkkinoiden lisäksi. Liittyneekö eduskuntavaalien alla tapahtuneeseen Mar-ja Tiuran ahdisteluun, mutta nyt eivät ole ti-lahallinnon tyypeillä niin sanotusti kaikki hipsterit Flow’ssa.

Edustajistovaalit ovat ylioppilaskunnalle yhtä olennainen juttu kuin ainejärjestöjen järjestämä toiminta, joka saa kyllä näkyä yli-opistolla. Miten voi joka kerta olla niin vai-keaa saada näin olennaiselle ydintoiminnol-le näkyvyyttä? Alli ei usko pahimpien hippi-en tai uusliberaaleimman oikeistonkaan te-kevän vaalityöllään pahoja. Ylioppilaskun-tapoliitikot ovat kuitenkin aika korrektia porukkaa. Ylioppilaskuntavaalit ovat ehkä maailman nössöimmät vaalit. Tällä menolla äänestysprosentti romahtaa varmasti. Kohta kukaan ei tiedä, mikä Tamy on. Ja siinä ei au-ta edes muutto kampukselle.

Nykyiset hallituksen jäsenet ovat usein Allinkin kuullen kehuskelleet hyvillä suh-teillaan yliopiston johtoon. Kuinka ihmees-sä tällainen Tamy-vastaisuus on sitten mah-dollista?

Toisaalta, eikö yliopiston intressissä olisi-kin mahdollisimman heikko ja legitimitee-tiltään alhainen ylioppilaskunta, jota jyrätä? Ehkä tässä onkin salaliitto.

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

To 03.11. Retropop + Kirahvi nimeltä Tuike, 5 e*.

Pe 04.11. Fintelligens, 14 e / 12 e*.

La 05.11. Naurunpaikka 957 Stand up –klubi: Rich Lyons soolo. Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 12 e*.

La 05.11. Off The Hook: Herman Prime, Dalion, Nikola Tesla, Vixen VJ. Klo 23-04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ti 08.11. Patinan Tommy Taberman –runonlausuntakilpailut, 3 e / 2 e.

Ke 09.11. Stand up Live: Naurunpaikan Stand up - improa. Näe hienoja mokia sekä tuurilla onnis- tumisia. Ovet klo 18.00, show klo 19.00. 7 e*.

To 10.11.  Waltari 25 –vuotisjuhlarundi + Special Guest Star: Lord Bishop Rocks (USA/GER), 12 e / 10 e*.

Pe 11.11. Lord Est, 12 e / 10 e*.

La 12.11. Jam-A-Holics: That Funky Sh*t! Dj:t Munkki Thug, Jersey Smooth, Shorty Green & Aku-Setä. Klo 23-04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ti 15.11. Oliver / Dawson Saxon (UK) + support Rattle, 12 e / 10 e*.

Ke 16.11. Vesterinen Yhtyeineen – hyväntekeväisyys- konsertti. Tapahtuman tuotto Miessakit ry:lle. 10 e*. Ei Vip!

To 17.11. Kemopetrol + Manboy, 12 e / 10 e*.

Pe 18.11. VOID Presents: Defence (HKI), Warm UP by VOID Dj’s Esc / Subsence / TraOne, 7 e. Ei Vip!

La 19.11. Klamydia. Huom! Ovet klo 20, show klo 21. 16 e / 14 e*.

La 19.11. Bigpop Dj:t Sami & Riku. Klo 23-04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

Ke 23.11. Lunarock. Hyväntekeväisyyskonsertti mielenterveystyön hyväksi! HauliBros, Rockwalli, Los Hombres, LOMO, juontaa Perttu Pesä. Huom! Ovet klo 18.30, show 19.00. 5 e. Ei Vip!

To 24.11. YksityistilaisuusPe 25.11. KISS Forever Band (HU) + Scene D’ Chryme, 12 e / 10 e*.

La 26.11. Regina, Dj Tomi. Huom! Ovet klo 23, show 24. 12 e / 10 e*.

Avoinna: pe 22–04, la 23–04, viikolla 20–02Live viikolla klo 21 ja viikonloppuisin klo 23 alkaen.

22 Aviisi 28.10.2011

Aviisi harrastaa kulttuuria———EDUSTAJISTOVAALIT 1.–2. MARRASKUUTA

YKSITOISTA HYVÄÄ VAIHTOEHTOAKysymykset 1.) Nimetkää kolme tärkeintä asiaa, joita ryhmänne ajaa seuraavalla edustajistokaudella? 2.) Miksi kannattaisi äänestää nimenomaan teidän ryhmäänne?3.) Mitä ryhmää ei ainakaan kannattaisi äänestää – miksi?4.) Millaiseen suuntaan ylioppilaskunnan toimintaa pitäisi kehittää? 5.) Millaisiin kysymyksiin Tamy saa (tai Tamyn pitää!) ottaa kantaa?

Vihreä lista 1.) Avoimuus, ekologisuus ja yhdenvertai-suus.

2.) Monipuolinen ja laaja listamme on täynnä loistavia ehdokkaita. Vihreää listaa äänestämällä tiedät, että saat edustajis-toon yhdenvertaisuuden ja ympäristön asialla olevia edustajia.

3.) Luotamme äänestäjien omaan arviointi-kykyyn sopivan ryhmän löytämisessä.

4.) Ylioppilaskunnan tulee kehittyä aiem-paakin oppivammaksi organisaatioksi, pro-aktiiviseksi ja innovatiiviseksi vaikuttajaksi, joka on jäsenistöään lähellä. Toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää sekä mahdollistaa laaja osallistuminen valmis-telutyöhön. The Student Union should also work towards getting international affairs more integrated with all of its functions.

5.) Opiskelijuus on luontevin jäsenistöä yhdistävä tekijä, mutta rajanvetoa opis-kelijoita koskevien ja koskemattomien asioiden välillä ei tulisi eikä voikaan tehdä liian tiukasti. Esimerkiksi ympäristöasiat koskettavat kaikkia. Ylioppilaskunta voi hyvin ottaa kantaa myös jäsenistöään sukupolviliikkeenä koskeviin asioihin. Demokraattisesti valittujen edustajien linjaamien näkemyksien pohjalta voidaan periaatteessa osallistua keskusteluun hyvin laaja-alaisestikin. Yliopilaskunnan tulee olla rohkea ja yhteiskunnallisesti aktiivinen toimija, ei mikään vässykkä!

Proka - Sitoutumattomat kasvatustieteilijät 1.) Seis syrjäytymiselle - kyllä yhteisöllisyy-delle! Opinto-ohjaukseen lisää resursseja! Tamysta tunnustettu ja arvostettu asian-tuntija myös yliopiston ulkopuolella!

2.) Koska opet ovat aina oikeassa!

3.) Ainoastaan äänestämättä jättäminen on kiellettyä!

4.) Tamyn asemaa jäsenistönsä yhdyssi-teenä tulisi vahvistaa, sillä yhteisöllisyys on voimavara, joka edistää kaikkien hyvinvointia ja opiskelukykyä. Lisäksi Tamyn tulisi kasvattaa vaikutusvaltaansa myös paikallisessa päätöksenteossa, jotta Tampereesta tulisi entistä opiskelijamyön-teisempi kaupunki.

5.)Opiskelijoihin läheisesti liittyvien asioiden tulee olla keskiössä. Ne tietysti ovat usein vaikeasti määriteltävissä, sillä opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen jouk-ko, jossa jokaiselle eri asiat ovat merkityk-sellisiä. Kannanotot laajempiin poliittisiin kysymyksiin kuitenkin vieraannuttavat ylioppilaskuntaa jäsenistään entisestään.

Vapaaboomarit 1.) Ajamme asioita, emme politiikkaa. Va-paaboomareiden mielestä ylioppilaskunnan ensisijainen tehtävä on ajaa opiskelijoiden etua, eikä ottaa kantaa päätöksiin, joiden tekijät valitaan kolmissa muissa vaaleissa. Vuosittaisen pakollisen jäsenmaksun rahal-le pitää saada konkreettisesti vastinetta. Vuosittaisten viiskymppisten käytöstä eivät ainakaan taloudellisesti orientoitu-neet ole päättäneet. VB ei koe, että Tamyn resurssien allokoinnissa olisivat menneet nallekarkit tasan kaikkia oikeasti hyödyttä-vällä tavalla. Miten Tamy tukee innovatii-vista opiskelijaa, joka tarvitsee tukea oman ainutlaatuisen ideansa pitchaamiseen? Miksei meillä ole omaa Venture Garagea? Miksi ylioppilaskunnan merkittävimpiä yritysyhteistyökumppaneita ovat halpaa kaljaa tarjoavat paikalliset räkälät eivätkä merkittävät yritykset ja yhteisöt?

2.) VB-ryhmä on konkreettisesti opiskelijan asialla. Maailmassa on monta asiaa jotka kaipaavat kannanottoa, mutta kaikkea ei tarvitse tehdä edustajistossa. VB-ryhmä ajaa maanläheistä järjenkäytön linjaa edus-tajiston toimintaan – sitä mikä hyödyttää meitä kaikkia.

3.) Vastakkainasettelu on ohi – ja turhaa.

4.) Opiskelijaa lähemmäs, ja konkreettisesti opiskelijoita hyödyttävään suuntaan. Nyt se on etäinen ja tuntematon sekä käyttää resurssejaan aivan liian tehottomasti.

5.) Opiskelijoiden arkea ja todellisuutta koskettaviin asioihin. Konkreettisesti opis-kelijaan liittyviin asioihin, eikä etäisiin vaik-kakin mielenkiintoisiin päivänpoliittisiin asioihin – kaiken ei tarvitse olla yo-kunnan asia, eikä aivan kaikesta tarvitse päättää edustajistossa.

Viva - Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto 1.) Vastustamme koulutuksen kaupallistu-mista esimerkiksi maksullisuuskokeilujen muodossa, puolustamme vapaata kampus-ta ja kaupunkitilaa ja vaadimme demo-kraattisuutta ja läpinäkyvyyttä yliopiston päätöksentekoon.

2.) Vivalaiset osallistuvat edarin kokouksiin ahkerasti ja edistävät lupaamiaan asioita tiiviinä ryhmänä. Vivalle edarityö on poli-tiikkaa, ei cv-merkintöjä.

3.) Sitoutumattomien vaalirengas toimii siten, että sympaattista sittarihumanistia äänestämällä saatat tietämättäsi antaa äänen vapaaboomarille, joka johtaa ylioppi-laskuntaa kuin osakeyhtiötä.

4.) Tamyn on kehityttävä entistä aloitteelli-semmaksi ja äänekkäämmäksi kansalaisyh-

teiskunnan vaikuttajaksi, joka puolustaa sivistysyliopistoa ja opiskelijoiden hyvin-vointia.

5.) Opiskelijat eivät ole homogeeninen joukko, joten Tamyn on kannanotoissaan tiedostettava jäsentensä elämäntilantei-den kirjo. Kantaa voidaan ottaa kaikkiin jäsenten arkea koskeviin kysymyksiin kuten yliopiston päätöksentekoon, toimeentu-loon, työelämään, asumiseen, joukkoliiken-teeseen ja niin edelleen.

Luuppi Puolue 1.) Tamyn politiikan keskittäminen opiskeli-jakeskeisiin asioihin. Talouspolitiikan ratio-nalisoiminen. Jäsenmaksun laskeminen.

2.) Luuppi Puolue on puhtaasti opiskelijan asialla. Emme aja puoluepoliittisia arvoja saati sitten erilaisia elämäntapa-arvoja vaan puhtaasti opiskelijan etua.

3.) Emme nimeä erikseen mitään ryhmää, mutta mielestämme mitään puoluepo-liittista vaaliliittoa ei tulisi äänestää. Puo-luepolitiikassa ajetaan omia ja puolueen näkemyksiä, eikä välttämättä opiskelijan etua.

4.) Turhat hallinto- ynnä muut kulut pois ja valtakunnanpoliittiset kannanotot vain opiskelijakeskeisiin asioihin. Tamya tulisi myös kehittää opiskelijaläheisemmäksi, tällä hetkellä Tamy tuntuu liian etäiseltä.

5.) Tamyn tulee ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin asioihin. Hyvänä esimerkkinä on viimekeväinen Opintotuki indeksiin 2012

-kampanja. Tamyn ei kuitenkaan tule ottaa kantaa muihin valtakunnan- ja maail-manpolitiikan kysymyksiin, sillä tämä vie resursseja kaikelta muulta.

Kokoomusopiskelijat 1.) Opintotuen pitää olla kannustavam-pi. Ei ole oikein, että opiskelijat joutuvat kieltäytymään töistä tulorajojen vuoksi, vaikka opinnot eivät työnteosta kärsikään. Opintotuen pitää kannustaa opiskelemaan varsinkin opintojen alkupäästä. Opiskelijan pitää saada vastinetta rahoilleen. Tamyn pitää olla tehokkaasti järjestetty organi-saatio, joka vastaa opiskelijoiden tarpeisiin. Tamy on arvostettu asiantuntijaorganisaa-tio ja edustaa myös tuhansia opiskelijoita. Siksi onkin tärkeää, että Tamy vaikuttaa kunnallisiin sekä valtakunnallisiin päättäjiin tamperelaisen opiskelijan näkökulmasta.

2.) Kokoomusopiskelijat toimivat vas-tuullisesti ja rohkeasti myös silloin kun päätöksenteko ei ole mukavaa ja asiat ovat vaikeita. Ryhmän ajattelu on järkiperusteis-ta. Kokoomusopiskelijoilla kontaktiverkos-to jatkuu myös yliopiston ulkopuolelle.

3.) Kaikkia ryhmiä kannattaa äänestää, mutta varmista, että tiedät kenen etuja ryhmä ajaa, mihin arvoihin he valintansa perustavat ja millä perusteilla he politiikkaa tekevät. Yliopisto on yhteiskunta pienois-koossa ja kaikkien ääni on tärkeä, siksi ei voi sanoa, ketä saa äänestää ja ketä ei.

4.) Tamyn pitää olla lähempänä opiskeli-jaa ja olla jäsenilleen tutumpi. Toivomme Tamyn olevan myös osallistava yhteisö ja opiskelija-asioiden asiantuntijaelin suhtees-

saan yliopistoon ja paikalliseen päätöksen-tekoon.

5.) Tamy ajaa opiskelijoidensa asiaa, joten Tamyn tärkeimpiä tehtäviä pitää olla omistaan huolehtiminen. Tamya koskevat kysymykset tulevat opiskelijoilta: mitä asioita he kokevat tärkeiksi? On tärkeää, että Tamy vaikuttaa niin yliopistossa kuin valtakunnallisesti muun muassa SYL:n ja muiden sidosryhmien kautta.

Medisiinarit 1.) Ajamme jäsenistön edunvalvontaa, yliop-pilaskunnan hyvää näkyvyyttä tasapuoli-sesti jäsenistön keskuudessa ja hyvien jä-senpalveluiden ylläpitoa ottaen huomioon edessä häämöttävä haastava taloudellinen ympäristö.

2.) Medisiinarius yhdistää parhaassa mahdollisessa suhteessa ihmisläheistä lähestymistapaa ja kovaa tiedettä. Tämän pettämättömän yhdistelmän voimalla Medisiinarit tekevät taatusti parhaita mahdollisia ratkaisuja ylioppilaskuntamme hyväksi.

3.) Sellaista ryhmää, jonka ideologia joten-kin poikkeaa omasta aatemaailmasta. Me-disiinarit kannattavat sellaista demokraat-tista ja sivistynyttä vaalijärjestystä, jossa loanheitolla ei ole tilaa. Tärkeintä on avoin keskustelu, jossa asiat taistelevat eivätkä ihmiset.

4.) Ylioppilaskunnan tulisi olla jäsenistöään mahdollisimman kattavasti heijastava niin arvoiltaan kuin imagoltaankin. Ylioppi-laskunnan tulisi päätöksenteossaan ja toiminnassaan pysyä vapaana ylimääräises-tä poliittisesta painolastista ja näyttäytyä yhteiskunnalle innovatiivisen ja modernin ajattelun lippulaivana.

5.) Tamy saa ja sen pitää ottaa pontevasti

Edustajistoryhmät kertovat, miksi juuri heitä kannattaisi ääneestää edustajistovaaleissa

Tampereen yliopiston opiskelijat valitsevat vaaleilla keskuudestaan 40-paikkaisen edustajiston, jota kut-sutaan tuttavallisemmin edariksi.

Edarin roolia ylioppilaskunnassa voi verrata valtion eduskuntaan. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, joka päättää muun muassa jäsenmaksun suuruudesta ja sen käyttökohteista, valitsee Tamyn hallituksen, pääsihteerin ja Aviisin päätoimittajan.

Edustajisto päättää myös Tamyn suurista linjoista, kuten talousarvios-ta, säännöistä ja toimintasuunnitel-masta.

Edustajisto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Edustajistovaalit ovat kahden vuoden välein.

Tarkemmat tiedot www.tamy.fi

Vaalikone www.edustajistovaalit.fi

Edustajisto

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn uudistuneet verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 23

Tutustu ehdokkaisiin vaalikoneessa www.edustajistovaalit.fi

YKSITOISTA HYVÄÄ VAIHTOEHTOAja arvoistaan tinkimättä kantaa nykyisten ja tulevien jäsentensä edun puolesta sekä harkitusti kauaskantoisestikin koulutuspoli-tiikan kehitystä koskien.

Sitoutumattomatyhteiskuntatieteilijät 1.) Ainejärjestöjen toiminnan tukeminen. Lukukausimaksujen vastustaminen. Tamyn toimiston siirtäminen pääkampukselle.

2.) Olemme rakentavan kriittinen, aktiivi-nen ja sanavalmis edustajistoryhmä, joka on sitoutunut ylioppilaskunnan pitkä-jänteiseen ja yhteistyöhön perustuvaan kehittämiseen.

3.) Ei kannattaisi äänestää vaaliryhmit-tymää, jonka toiminnan pääasiallinen painopiste on opiskelijamaailman sijaan valtakunnallisessa, puoluepoliittisessa nokittelussa.

4.) Tamyn toiminnan tulee olla avointa, pragmaattista ja pitkäjänteistä. Voimava-roja on käytettävä harkiten ja tärkeimpiin kysymyksiin kohdistaen. Ylioppilaskunnan tulee olla aktiivinen vaikuttaja sekä kam-puksella että sen ulkopuolella.

5.) Tamyn tulee ottaa kantaa opiskelijoiden tärkeiksi kokemiin asioihin, kuitenkin niin, että opiskelijoiden hyvinvoinnin, opiskelun ja yliopiston kehittäminen on etusijalla.

Puhuvat humanistit

1.) Ylioppilaskunnan tulee aktiivisesti pitää huolta siitä, että kaikissa yliopiston ja yksiköiden päätöksentekoelimissä ja mahdollisuuksien mukaan myös valmis-televissa työryhmissä on opiskelijaedus-tus. Tuutoroinnissa tulee tehdä aiempaa enemmän yhteistyötä tieteenalayksiköiden kanssa. Tamyn tulee ottaa kantaa myös HOPS-käytäntöjen yhtenäistämiseen ja kehittämiseen, jotta ne palvelisivat nykyistä paremmin opiskelijoiden opintojen suunnit-telua ja valmistumista. Olemme kiinnostu-neita erityisesti opiskelija-arjen helpottami-sesta kampusalueella. Ainejärjestötoimin-taa tulee tukea auttamalla ainejärjestöjen toimitilojen hankinnassa kaikin tavoin.

2.) Tietysti siksi, että me puhumme juuri Sinun äänelläsi! Me lähdemme edustajis-toon ajamaan yhteisesti tärkeäksi koettuja, yksittäistä opiskelijaa koskettavia asioita. Humanismi ja sitoutumattomuus ovat vastalauseemme sille, että puoluepolitiikka vedetään mukaan ylioppilaskunnan päätök-sentekoon.

3.) Ryhmää, jonka ei koe ajavan sellaisia näkökulmia, joita itse pitää tärkeinä opiske-lijakunnan toiminnassa ja päätöksenteossa.

4.) Kuilua Tamyn ja niin sanottujen riviopis-kelijoiden välillä tulee kaventaa entises-tään. Koska yliopiston kaiken toiminnan ja päätöksenteon tulee perustua opiskelija-lähtöisyyteen, on Tamyn pyrittävä sekä lähentämään itseään opiskelijoihin että samalla tuomaan opiskelijat ja yliopisto lähemmäs toisiaan. Tamyn tulee tulevai-suudessa ottaa paremmin huomioon myös suomea osaamattomien jäseniensä tarpeet esimerkiksi tiedotuksessa ja asunto-olojen parantamisessa.

5.) Luonnollisesti eritoten yliopiston sisäisiin asioihin, sekä ajaa kaikessa päätöksenteos-saan opiskelijoiden etuja, sillä kukaan muu ei aja opiskelijoiden etua paremmin kuin opiskelijat itse. Lisäksi ylioppilaskunnan tu-lee olla hereillä myös yhteiskunnallisten asi-oiden suhteen ja ottaa kantaa esimerkiksi paikallispoliittiseen päätöksentekoon silloin, kun kyse on suoraan opiskelijoiden etuun tai tilanteeseen liittyvistä päätöksistä.

Keskeiset 1.) Tamyn jäsenmaksu ja Atalpan liikun-tamaksu eivät saa enää nousta. Lisää lähiruokaa yliopiston ravintoloihin. Opiske-lijoiden edunvalvonta on Tamyn ensisijainen tehtävä.

2.) Tamyn jäsenmaksua on nyt nostettu vuodesta toiseen. Keskeiset sitoutuvat etsi-mään ratkaisuja muualta kuin jäsenmaksun mekaanisesta korottamisesta. Kymmen-henkinen listamme pitää sisällään joukon aktiivisia ja motivoituneita vaikuttajia, jotka ovat vaaleissa tosissaan liikkeellä.

3.) Äänestäminen kannattaa aina.

4.) Opiskelijan edunvalvonta on tärkein asia.

5.) Yhteiskunnallisiin asioihin kannattaa ot-taa kantaa silloin, kun ne koskevat selkeästi koko Tamyn jäsenistöä ja yhteinen näkö-kanta on helposti löydettävissä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi nuorisopolitiik-ka ja opintotukiasiat.

Tampereen yliopiston sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys 1.) Tasa-arvoinen yliopisto, maksuton koulu-tus, opiskelijan hyvinvointi.

2.) TASY taistelee koulutuksen aidon mak-suttomuuden, kokonaisvaltaisen opiskeli-jahyvinvoinnin ja tasa-arvoisen yliopiston puolesta. Meidän kohdallamme vaikutta-misen ketju ei pysähdy yliopiston tai Tamyn seinien sisälle, vaan vaikutusmahdollisuuk-sia on tarvittaessa valtioneuvostoon asti.

3.) Kaikkia muita paitsi meitä ei kannata äänestää! Vakavasti puhuen, kaikkien kan-nattaa äänestää edes jotakin. Vaihtoehtoja kyllä on jokaiselle.

4.) Ylioppilaskunnan tulisi olla lähempä-nä keskiverto-opiskelijaa ja osallistaa toimintaansa laajoja joukkoja, kun nykyisin toiminta vaikuttaa välillä pienen piirin puuhastelulta.

5.) Tamyn tulee ensisijaisesti ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin kysymyksiin, mutta myöskään yleispoliittiset kannanotot eivät ole poissuljettuja. Asioista tulee keskustella ja kannanotoista päättää demokraattisesti niin, että ne toteuttavat jäsenistön edari-vaaleissa ilmaisemaa tahtoa.

Aviisi pAhoiTTelee inhimillisTä

erehdysTä, jonkA vuoksi edellisesTä

numerosTA jäiväT pois vihreän lisTAn

jA prokAn vAsTAukseT. AnTeeksi.

Edustajistoryhmät kertovat, miksi juuri heitä kannattaisi ääneestää edustajistovaaleissa

Edustajistovaalit 1.–2. marraskuutaTampereen yliopiston ylioppilaskun-nan edustajistovaalit järjestetään tiistaina 1. ja keskiviikkona 2. mar-raskuuta 2011.

Äänestys järjestetään varsinaisina vaalipäivinä (1.–2.11. 2011) seuraavissa paikoissa:

Varsinainen vaalipäivä 1.11.2011 TaY päärakennuksen pääaula klo 10–18OKL:n Hämeenlinnan kiinteistö klo 10–16 Linnan kiinteistö klo 10–18

Pinnin kiinteistö B-talo klo 10–18Lääketieteen laitoksen kiinteistö, B-rakennus klo 10–16Porin yliopistokeskus klo 10–16

Varsinainen vaalipäivä 2.11.2011TaY päärakennuksen pääaula klo 10–18OKL:n Hämeenlinnan kiinteistö klo 10–16Linnan kiinteistö klo 10–18Pinnin kiinteistö B-talo klo 10–18Lääketieteen laitoksen kiinteistö, Arvo-rakennus klo 10–16

BLOGI Ylioppilaskunnan näkökulmia tamyblogi.wordpress.com

JOS ET ÄÄNESTÄ,JOKU MUU VALITSEE PUOLESTASI.

24 Aviisi 28.10.2011

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAmyn TYÖNTEKIJÄT kerTovAT selkokielellä sekTorinsA kuulumisiA

TAmyn HALLITUS kerToo selkokielellä, missä mennään

Aviisi harrastaa kulttuuria———YLIOPPILASKUNTA Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

pAlsTAllA ylioppilAskunnAn hAlliTus kerToo missä mennään

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Edellisestä edustajiston kokouksesta on vierähtänyt parisen viikkoa, ja tä-nä aikana monta istuvaa edaattoria ovat työllistäneet edustajistovaalit paikan mahdollisen uusimisen mer-keissä. Mutta edellisessä kokoukses-sa tehtiin toki hommiakin.

Edustajisto päätti muun muassa niistä 13 henki-löstä, jotka edustavat Tamya Suomen ylioppilas-kuntien liiton SYL:n liittokokouksessa. Muiden tär-keiden päätettävien asioiden lisäksi kokouksessa valitaan SYL:lle uusi puheenjohtaja, ja tähän pes-tiin on ehdolla myös tamylainen Jouni Markka-

nen. Viime kokouksessa hyväksyttiin myös Tamyn uunituore viestintästrategia, jonka tarkoituksena on parantaa ja selkeyttää Tamyn viestintää niin sisäisesti kuin jäsenien, yhteistyötahojen ja me-diankin suuntaan.

Marraskuu on istuvalle edarille työntäyteistä ai-kaa. Valmistaudumme jo kiivaasti tulevaan koko-ukseen (tai kokouksiin), jossa käsitellään syksyn isoin pihvi, Tamyn toimintasuunnitelma ja talous-arvio tulevalle vuodelle.

Antti Hiitti,edustajiston varapj.

Campus Conexus -hankkeen ensim-mäinen kokoomateos Korkeajännityk-siä – Kohti osallisuutta luovaa korkeakou-lutusta on julkaistu lokakuussa. Teok-sessa käsitellään korkeakoulutuksen traditioita, nykytilaa ja koulutuksen

uudistamisen jännitteitä.

Julkaisutilaisuuden paneelikeskustelussa syntyi vilkasta keskustelua yleisön ja panelistien kesken. Tekeillä on myös kaksi uutta julkaisua, joista toi-seen olemme parhaillaan kirjoittamassa artikkelia opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistämisestä.

Myös Tamyn järjestöopas on julkaistu Tamypedi-assa. Järjestöopas on suunnattu yhdistysaktiivien käsikirjaksi, ja sen tarkoituksena on toimia jatku-vasti päivittyvänä artikkelikokonaisuutena, jonka päivittämiseen kaikki voivat osallistua.

Kannattaa myös käydä katsomassa, miten yliopis-ton uusi intra voisi parhaiten palvella järjestöjen toimintaa.

Ann-Marie Norrgran,suunnittelija (Campus conexus -hanke)

Kahden viimeisen viikon aikana hal-litus on keskittynyt erityisesti ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimiseen. Torstaina saatiin reilun kuukauden työn jälkeen esitettyä edustajistolle, mitä Tamyn

tulisi ensi vuonna tehdä ja millä rahoilla.

Muutakin on toki saatu aikaan. Tamy esitti yhdessä muiden Tampereen ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa Suomen ylioppilaskuntien sekä ammatti-korkeakoulujen opiskelijakuntien liittojen ensi vuoden kokouksen pitopaikaksi Tamperetta. Tä-mä toivon mukaan tuo liittoja Helsingistä vähän

lähemmäksi tamperelaista (tai muultakin paikka-kunnalta tulevaa) opiskelijaa.

Viikolla 42 yliopistolla oli opetukseton viikko, ja hallituskin yritti pitää vähän lomaa. Lomailun keskelläkin ehdimme tosin edistää varapuheen-johtajamme Markkasen Jounin kampanjaa SYL:n puheenjohtajaksi ja osallistua Toasin kokouksessa ensi vuoden vuokrankorotusten alentamiseen vas-tapuolen härskistä puliveivauksesta huolimatta.

Ilkka Tiensuu, Tamyn hallituksen pj.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Karita Mattila 044 - 36 10 211Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritKati Rajala, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849

Hanna-Riikka Roine, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Timo Perälä, kopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80

HallitusIlkka Tiensuu, pj, 050 - 36 12 845Gritten Naams, 045 - 77 50 5212Jouni Markkanen, 045 - 77 50 5213

Laura Markkanen, 045 - 77 50 5215Veera Ikkelä, 045 - 77 50 5214Veera Kaleva, 044 - 36 10 213Pieta Hyvärinen, 045 - 77 50 5210Tiina Heikkilä, 045 - 77 50 5211

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

kAriTATuire leA kATi vArpu hAnnA-r. olGA Timo Ann-m. ilkkA GriTTen jouni lAurA veerA i. veerA k. pieTA TiinA

TAmyn EDUSTAJISTO kerToo selkokielellä, missä mennään

lisää TApAhTumiA löydäT TAmyn sähköisesTä kAlenTerisTA:

www.TAMY.FI/TAPAHTUMAKALENTErI

TamyssaVarsinaiset vaalipäivät 1.–2.11.Muista ottaa mukaan opiskeli-jakorttisi tai kuvallinen henki-löllisyystodistus äänestämään mennessäsi! Juvenes tarjoaa ää-nestäneille pullakahvit. Äänestys-paikat ja niiden aukioloajat löydät Tamyn sivuilta osoitteesta tamy.fi/edustajistovaalit.

Vaalivalvojaiset 2.11.Vaalivalvojaiset järjestetään jäl-kimmäisen vaalipäivän iltana klo 18 alkaen Juvenes Juhlakeskuksessa (Yliopistonkatu 56, Tampere-taloa vastapäätä). Kaikki tervetulleita jännäämään ja kreisibailaamaan!

Tamyn 86-vuotissynttärit 4.11.Tervetuloa juhlimaan ylioppi-laskuntasi 86 vuoden mittaista taivalta! Syntymäpäiväkekkerit järjestetään perjantaina 4.11.2011 Ravintola Bricksissä (Hämeenka-tu 18). Ovet avautuvat klo 21.00, ohjelma alkaa klo 22.00. Loistavan tunnelman takaavat lavalle nouse-vat Improvisaatioteatteri Snorkkeli

ja Klubin Hang the DJ -illoista tutut dj:t. Liput 5 euroa (sis. kahden eu-ron narikkamaksun). Tule mukaan viihtymään yömyöhään asti!

Järjestöissä ja yliopistollaUtaSportin rekrytointitilaisuus järjestetään O’Connellsissa (Rauta-tienkatu 24) 1.11. klo 18.00 alkaen. UtaSportin hallitus kertoo, millais-ta UtaSportissa toimiminen on ja miksi kannattaa lähteä mukaan. UtaSport on Tamyn liikuntayh-distys, joka järjestää liikunnallisia tapahtumia ja jonka piirissä toimii erilaisia lajikerhoja. Katso lisää: utasport.fi.

Perinteinen puuropäivä Yths:n Kalevantien ja Hervannan toi-mipisteissä tiistaina 8.11.2011 klo 8.00–10.00. Tervetuloa aamiai-selle!

KAIKEN AIKAA KAIKKIALLA Tamyn uudistuneet verkkosivut palvelevat verkossa: www.tamy.fi

LIITY YLIOPPILASKUNNAN FACEBOOK-RYHMÄÄN!

Tamy Facebookissa: www.facebook.com/tampereen.yliopiston.ylioppilaskunta

Nyt on aika päättää, kukapäättää jäsenmaksustasi!

Edustajistovaalit ovat täällä! Alta löydät tietoa varsinaisten vaalipäivien ohjelmasta. Oman ehdokkaasi löydät esimerkiksi vaalikoneen avulla (edustajistovaalit.fi) tai tutustumalla vaaliliittoi-hin ja niiden linjauksiin ylioppilaskuntasi sivuilla: tamy.fi/edustajistovaalit. Äänestä, älä huuda puskasta!

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 25

Jokainen Tampereen yliopiston perustutkinto-opiskelija on ylioppilaskunnan jäsen.

Kuten valtaosa tämän tekstin lukijoista on varmaan-kin huomannut, Tamyssa ovat käynnissä jokatois-syksyiseen tapaan edustajistovaalit. Sähköinen en-nakkoäänestys on jo loppumaisillaan, mutta mar-raskuun aluksi tarjoutuu vielä mahdollisuus antaa

äänensä ihan perinteisellä koppimetodilla. Siispä sinä, joka et ole vielä ääntäsi käyttänyt – tee se ihmeessä.

Jaa miksikö? No, vaikkapa seuraavista syistä:

1) Edustajistovaaleissa äänelläsi on merkitystä. Ensi vuo-den alussa presidentinvaalien lopputulos on varmasti sa-

ma riippumatta siitä, ketä äänestät vai äänestätkö lainkaan, mut-ta Tamyn vaaleissa nähdään miltei joka kerta tilanne, jossa läpi-pääsy ratkeaa yhden äänen erolla.

2) Se on helppoa. Numeron piirtäminen äänestyslippuun on toki samanlaista kaikissa vaaleissa, mutta tässä tapa-

uksessa sinun ei tarvitse käydä postikonttorissa tai lähikoululla vaan minuutin vierailu (äänestys)kopissa kampuksella käydes-sä riittää.

3) Edustajistovaalit ovat maanläheiset vaalit. Ehdolla on miltei jokaisen tuttuja, joten jälkeenpäin täysin kelvotto-

maksi osoittautuvan tuikituntemattoman äänestämistä ei tarvit-se pelätä (ei sillä, etteikö ääntään voisi antaa tuntemattomalle-kin, jos siltä tuntuu). Myös aiheet, joista edustajisto päättää, ovat kouriintuntuvia: kuinka paljon pulitat tulevaisuudessa jäsen-maksua ylioppilaskunnalle ja mihin se raha menee? Ketkä edus-tavat opiskelijoita yliopiston hallinnossa? Millaista opintotukea ylioppilasliike ajaa? Ja niin edelleen.

4) Yleisesti tunnettua on, että suomalaiset äänestävät sitä enemmän, mitä vähemmän vaali vai-

kuttaa heidän arkeensa. Presiden-tinvaaleissa äänestysprosentti on huomattavasti korkeam-pi kuin kunnallisvaaleis-sa, vaikka Mäntyniemen viranhaltijan nimi tuntuu keskivertotamylaisen elä-mässä varmasti vähem-män kuin se, millainen porukka on päättämäs-sä Tampereen kaavoi-tuksesta ja liikennerat-kaisuista. Edarivaalien äänestysprosentti on vie-lä huomattavasti kuntavaa-lejakin alhaisempi – siispä ne ovat vielä paljon kun-tavaalejakin tärkeämmät. M.O.T.

5) Vaalipäivänä ää-nestäessäsi saat

materiaalista hyötyä. Et tosin rahaa, vaan jotain parempaa: pullaa.

Joten: uurnille siitä!

Ilkka Tiensuu

Kulmahuone

Mitä jos vaikkaäänestäisit?

KIRJOITTAJA ON TAMYN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

BLOGI tamyblogi.wordpress.com

LIITY YLIOPPILASKUNNAN FACEBOOK-RYHMÄÄN! Tykkää edes Facebookissa.

FACEBOOK.COM/AVIISI

26 Aviisi 28.10.2011

Valkoisen talon sivuille on hyväksytty allekirjoitettavaksi addressi, jossa voi vaatia ufo- ja muukalaismateriaalia julkiseksi. wh.gov/gKC VAIHDE VAPAALLE

Suomi aloittelijoille Parallel University

AINO SALONEN, tEkStI

Suomalaisella paranormaalib-logi.net-sivustolla on mah-dollista lähettää terveisiä muukalaisille – joko leikki-mielellä tai tosissaan. Vieste-

jä kaksi vuotta sitten perustetussa ket-jussa on yli 300. Useimmilla kirjoitta-jilla on pilke silmäkulmassa, ja viestit päättyvät hymiöön.

Jos avaruusolennot lukisivat blogia, saisivat he lämpimän ja vastaanottavai-sen kuvan suomalaisista. Muukalaisille lähetetään rakkautta, sydämiä ja kutsu-ja kahville tai kaljalle. Yksi pyytää hu-manoideja Ouluun, toinen Tampereelle.

Aiheeseen suhtaudutaan kuitenkin myös vakavammin ja intohimoisemmin. Osasta kommentteja välittyy vahva us-ko maapallon ulkopuolisen elämän ole-massaoloon.

Uteliaita kommentoijia askarruttaa muun muassa elämän tarkoitus, vilja-peltokuvioiden tausta sekä humanoidi-en kanta Albert Einsteinin suhteelli-suusteoriaan. Sitäkin kysytään, onko Einstein mahdollisesti avaruusolento.

Muutamaa kirjoittajaa kiinnostaa avaruuden naiskauneus. ”Löytyykö hy-vännäköisiä avaruuschiksejä?”, tiedus-telee Rockhill.

Toki kysytään myös, tulevatko muu-kalaiset rauhassa. Avaruusolentojen ai-keet huolettavat esimerkiksi Ripeä, joka tiedustelee, aikovatko humanoidit so-tia ihmisten kanssa – ja kehottaa palaa-maan kotiin.

Moni haluaisi tulla siepatuksi, kun elämä maapallolla ahdistaa. ”Tul-

kaa ihmeessä hakemaan pois täältä h***etistä, jossa ei ole rakkautta juuri koskaan”, anelee roni.

Yksi kyselee humanoidin sähköpos-tiosoitetta. Nimimerkki Human luot-taa muukalaisten lukevan fooru-mia:

”Kontaktipyyntö! Minut voi siepata tai muuten vain ottaa yhteyttä.”

Torjuvampaa lin-jaa edustaa Möllyk-kä, joka kehottaa humanoideja pysy-mään poissa.

Hän suosittelee toi-sen planeetan valitsemista, koska maapallolla esiintyy rasismia eikä tilaakaan juuri ole.

Nimimerkki virheä taas toivottaa tervetulleeksi: ”Tänne tarvitaan li-sää Maahan muuttajia! Suomi kuuluu kaikille.”

Erilaisia asenteita ei voi olla rinnas-tamatta maahanmuuttokeskusteluun.

Viestiketjuun on kirjattu myös ufo-havaintoja. Jotkut jakavat negatiivi-sia kokemuksiaan tapaamisista hu-manoidien kanssa. Esimerkiksi nimi-merkki Julius javarus kertoo, kuinka hänen polvistaan poistettiin huma-noidien asentamat lähettimet.

Joku lähettää terveisiä humanoi-diystävältään. Muutama keskusteli-ja jopa esiintyy itse avaruusolentona. Muun muassa lempeä alien Tähtilap-si vastailee muukalaisille esitettyihin kysymyksiin.

Epäselväksi jää, onko esimerkiksi

”Tulkaa hakemaan pois täältä helvetistä, jossa ei ole rakkautta juuri koskaan”

Roni

Löytyykö hyvännäköisiä avaruuschiksejä?”

Rockhill

”Tänne tarvitaan lisää Maahan muuttajia! Suomi kuuluu kaikille.”

Virheä

Suomalaisella verkkofoorumilla pyydetään avaruusolentoja kylään ja hakemaan pois kotiplaneetalta. Osa kirjoittajista esiintyy muukalaisina.

MAA KUTSUU MUUKALAISTA NETISSÄ

GRAFIIkkA: SAMULI HUttUNEN

tykkää AvIISIStA. EdES FAcEbOOkISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.10.2011 27

Otso Höglund

Autoilevan pariskunnan ja toisen autoseurueen välil-le kehkeytyi ohitustilanteessa kärhämää: kuljettajat huutelivat toisilleen ja näyttivät käsimerkkejä, minkä jälkeen toinen auto lähti seuraamaan heinolalaisparis-kuntaa. Kun pariskunta saapui Lahteen ja pysäytti au-tonsa, nousi toisesta autosta mies ja avasi heinolaispa-riskunnan auton kuljettajan oven. Mies löi heinolalais-miestä nyrkillä kasvoihin ja hakkasi myös auton kat-toon lommon.

Autolla ajaminen ei ole pelkkää siirtymistä pisteestä A pisteeseen B, vaan suurta egojen

kamppailua. (MTV3 24. lokakuuta)

Marsalkka Mannerheim juhli 75-vuotisjuhliaan vuon-na 1942 Imatralla. Paikalla oli myös Adolf Hitler, jo-ka toi Marsalkalle upean syntymäpäivälahjan, kol-me Steyr-maastoautoa. Tämä juhlava tilanne on nyt rekonstruoitu legoilla, ja se on esillä Vuoksenniskan kirjakaupassa Imatralla.

Mannerheim ja Hitler tapaavat nyt myös legoina. (Yle.fi 26. lokakuuta.)

Aviisin kannessa houkuteltiin äänestämään 30. lokakuuta vuonna 1991. Vaaleihin osallistui esimerkiksi Sinivalkoinen rintama – toisin sanoen SiVaRi.

In the heat of ´91

Otso Höglund

Valkoisen talon sivuille on hyväksytty allekirjoitettavaksi addressi, jossa voi vaatia ufo- ja muukalaismateriaalia julkiseksi. wh.gov/gKC

Vieraisiin pöytiin

paranormaaleihin ilmiöihin kriittises-ti suhtautuvat kommentit siivottu pois

foorumilta vai tyytyvätkö sivustolle päätyvät ufokriitikot pyörittele-

mään silmiään.

Suomen Ufotutkijat ry:n puheenjohtaja Björn Borg suhtautuu ava-ruusolennoille viestitte-

lyyn varautuneesti. Ufo-tutkija tekee pesäeron pe-

rinteisen ufotutkimuksen ja tämäntapaisen nettikirjoittelun

välille. Hän nimittää keskenään erilai-sia suuntauksia klassiseksi ufologiaksi ja nettiufologiaksi.

”Jos joku lähettää netissä viestejä ava-ruusolennoille, niin mielestäni se on lä-hinnä säälittävää. Luuleeko joku to-siaan, että sellainen on mahdollista?”, Borg kommentoi.

Suomen Ufotutkijoiden harjoitta-ma klassinen ufologia keskittyy Bor-gin mukaan ihmisten havaintoihin esi-merkiksi taivaalla nähdyistä tuntemat-tomista kohteista.

”Uskon 40 vuoden ufoharrastuksen jälkeen, että täällä silloin tällöin havai-taan laitteita, joiden alkuperä on tunte-maton.”

Borgin kehittämän teorian mukaan ihminen ei kuitenkaan ole ollenkaan samalla tasolla mahdollisten huma-noidien, eli näiden laitteiden valmista-jien, kanssa.

”Välillämme on iso ja syvä kuilu.”Borg uskoo, että mahdolliset avaruu-

solennot hakevat maapallolta tarvitse-

vansa ja jatkavat sitten matkaansa vä-littämättä tuon taivaallista maan asuk-kaista.

Borgin mielestä muukalaisia siis tus-kin tavoittaa internetin välityksellä.

Jos kuuntelee ufotutkijaa, moni suo-malainen kahvipöytä uhkaa siis jäädä ilman vieraita ulkoavaruudesta ja elä-määnsä kyllästyneet Maan asukit sijoil-leen.

Ihan ufoa

Humanoidi on ihmistä muistuttava olio. Yleensä sillä viitataan ihmisen muodonsaaneeseen avaruusolentoon.

Ufo on lyhenne sanoista unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esi-ne. Jotkut uskovat näiden selittämättö-mien havaintojen olevan avaruusaluksia.

Tunnetuin ufotapaus on Roswellissa 1947 tehty havainto. 1990-luvulla julkisuuteennousi video, jonka väitettiin kuvaavan Roswellin humanoidin ruumiinavausta.

Ufot ja avaruusolennot ovat populaari-kulttuurin suosikkeja, mikä on osaltaan

kasvattanut ufokiinnostusta.

Skeptikot pitävät ufologi-aa pseudotieteenä.

Suomalaisella verkkofoorumilla pyydetään avaruusolentoja kylään ja hakemaan pois kotiplaneetalta. Osa kirjoittajista esiintyy muukalaisina.

MAA KUTSUU MUUKALAISTA NETISSÄ

Otso Höglund

WWW.AVIISI.FI

MARJAANA LINDEMAN on Helsingin yliopiston psykologian lehtori, tohtori ja dosentti.

Yliluonnolliset, taikauskoiset, maagiset ja pa-ranormaalit uskomukset ovat askarruttaneet tutkijoita vuosikymmenien ajan. Erityisesti kysymys, miksi koulutus ja tieteellinen tieto eivät ole vähentäneet uskomuksia, on herät-

tänyt ihmetystä. Alan tutkimusta on hidastanut se, että emme ole tien-

neet, mitä yliluonnollinen, taikausko, maaginen ja pa-ranormaali oikeastaan tarkoittavat. Kyse ei voi olla vain tieteellisesti perustelemattomista asioista tai ilmiöistä, joita ei voi tieteellisesti tutkia. Siinä tapauksessa myös väitteet ”c-vitamiini ehkäisee flunssaa” ja ”100 kiloa pai-navia muurahaisia on olemassa” olisivat yliluonnollisia.

Käsitteiden selviäminen on auttanut ymmärtämään, mistä uskomuksissa on kyse. Ensinnäkin, nuo neljä sa-naa tarkoittavat kaikki samaa asiaa, vaikka niillä on eri-lainen historiallinen tausta. Esimerkiksi taikausko on alun perin liitetty pakanallisiin ja muihin vääriin usko-muksiin, magiaan on sen sijaan suhtauduttu kunnioi-tuksella (kreikaksi magos tarkoittaa persialaista tietäjää). Kyse on kuitenkin samanlaisista uskomuksista, sillä nii-den taustalla on samanlainen tiedonkäsittely.

Ihmisaivojen arkkitehtuuri on sellainen, että opim-me automaattisesti ja helposti eloonjäämisen kannalta oleellisia asioita. Pienet lapset oppivat lähes itsestään ymmärtämään psyykkisten ilmiöiden, aineellisten asioi-den, elollisten organismien, ihmisten ja fysikaalisen voi-man perusominaisuuksia. Ajatus koirasta on erilainen asia kuin oikea, aineellinen koira, ja vain ihminen pystyy kommunikoimaan ja tekemään suunni-telmallisia tekoja, fysikaalinen voima ei. Tä-tä kutsutaan ydintiedoksi. Se opitaan ympä-ri maailmaa samalla tavalla ja saman ikäise-nä, ja ihmisellä on sen oppimiseen evoluuti-on tuoma valmius.

Taipumus uskoa yliluonnolliseen perus-tuu siihen, että me ylireagoimme näihin

asioihin. Näemme kommunikaatiota – viestejä ja merk-kejä – siellä missä sitä ei ole, uskomme, että joku on in-tentionaalisesti luonut maailman ja että ajatus voi siirtää esineitä. Uskomme, että henki voi elää ilman biologista kehoa, että ulkomaailmasta voi saada tietoa ilman bio-logisia aistinelimiä ja että symbolin sisältö, esimerkiksi planeetta Marsiin liitetty energisyys, vaikuttaa tapahtu-miin kuin fysikaalinen voima.

Usko yliluonnolliseen kumpuaa intuitiivisesta eli tie-dostamattomasta tiedonkäsittelyjärjestelmästä. Koulu-tus kohdistuu lähinnä analyyttiseen, tietoiseen järjestel-mään. Siksi koulutuksella ei juuri ole yhteyttä yliluon-nollisiin uskomuksiin.

Samasta syystä meillä voi olla kaksi rinnakkaista käsi-tystä samasta ilmiöstä. Ihminen voi esimerkiksi ymmär-tää, että kuolema on peruuttamaton ja silti uskoa kuole-manjälkeiseen elämään. Tietyillä ihmisillä ja tietyissä ti-lanteissa, kuten voimakkaissa stressitilanteissa tai huu-meiden alaisena, aivojen ehkäisymekanismit heikenty-

vät ja automaattisen tiedonkäsittelyn tuotteet pää-sevät filtterin läpi tietoisuuteen ja altistavat yli-

luonnollisille uskomuksille. Intuitiivinen ajattelu on ei-kielellistä:

osaamme kyllä kertoa syntyneestä vaikutel-masta mutta emme pysty sitä vakuuttavas-ti kielellisesti perustelemaan. Intuition ää-ni on voimakas ja vaativa, mutta sen taustal-

la oleva tiedonkäsittely jää meiltä hämärän peittoon. Sen vuoksi yliluonnolliseen uskova

ihminen joutuu perustelemaan näkemyksiään vain henkilökohtaisilla kokemuksillaan.

Kun keskustelukumppani vetoaa rationaalisiin argu-mentteihin, molemmat puhuvat kieltä, jota toinen ei ym-märrä eikä hyväksy. Näin keskustelu skeptikkojen ja yli-luonnolliseen uskovien välillä jää usein hedelmättömäk-si väittelyksi, joka vain vahvistaa kummankin osapuo-len omia näkemyksiä.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

28 Aviisi 28.10.2011

Usko yliluonnolliseen johtuu intuitiivisesta ajattelustaIhminen ymmärtää, että kuolema on peruuttamaton, mutta saattaa silti uskoa kuolemanjälkeiseen elämään, koska intuitiivisen ajattelunääni on niin voimakas.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

pe 28.10. Bass System PresentsClub VOID klo 22-04 MINDSCAPE (Hun),WISPY, Void dj's......9 e

la 29.10. klo 23 JÄTKÄJÄTKÄT,dj Eetu..................15/13 e (E*)

ti 1.11. Doc Lounge klo 18.30-22 Rodman Flender - Conan O'Brien Can't Stop (USA, 2011)................................4 eTiistaitummat 22-04........2 e

ke 2.11. klo 22 PAPRIKA KORPS(Pol), klo 21 POUTATORVI................................10/9 e (E*)

to 3.11.-su 6.11. JAZZ HAPPENINGti 8.11. klo 22 WOLVES IN THE

THRONE ROOM (USA), klo21 WOLVSERPENT (USA), + Tiistaitummat........13 e (E*)

ke 9.11. Funky Kingston -klubi feat. MARJO LEINONEN..............................12/10 e (E*)

to 10.11. klo 22 RISTO plays Aurinko,Aurinko plaa plaa plaa, klo 21KARI PEITSAMO plays Vedestä nousee kasvi..............................12/10 e (E*)