Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | 28. syyskuuta | 11/2012

43 MILJOONAA Yliopistoilta leikataan iso rahapotti »7

AKATEEMINEN KOULUTUS Koulutus periytyy, mutta ei takaa herraksi kohoamista. »4

Protestilaulaja Karri ”Paleface” Miettinen joutui Ben Zyskowiczin

häiriköinnin kohteeksi Emma-gaalassa. Zyskowicz

tilaili kovaäänisesti juotavaa. »14

NOJA-PYÖRÄT »8

SILMÄ- LASIT »10

HÄIRIKÖT

2 Aviisi 28.9.2012

Isompia varten KORJATTU

pienempiä vartenkorjattu

-Vähemmän Hämeenkadun nupukiviä

-Lisää töitä ja asuntoja opiskelijoille

yritysten ja rakentamisen

vauhdittamisen kautta

ILKKA SASI

- kaupungin- hallituksen jäsen

- TAMYn edustajiston jäsen

- kuntavaali- ehdokas Kokoomus-Tampere

-vaalit 28.10.2012, ennakko 17-23.10

WWW.ILKKASASI.FI

Sofia SalonenEläinlääkäriFacebook: Sofia Salonen Tampereen Valtuustoon

Maksaja: Kokoomuksen Nuorten Tampereen Aluejär jestö ry.

Miika TomiMinisterin eduskunta-avustajamiikatomi.wordpress.com

Petri RajalaKauppatieteiden yopetrirajala.com

Riina-Eveli ina EskelinenHallintotieteiden yo, asiakaspalvelijariinaeveliina.word-press.com

Anna SällyläOpiskelija, yrittäjäwww.annasallyla.fi

Piia KurkiSairaanhoitajapiiakurki.ehdolla.fi

Perttu TuomaalaArtisti, taiteilijaFacebook: Perttu Tuomaala

I lkka SasiKaupunginhallituksen jäsen, koordinaattoriwww.ilkkasasi.fi

Sofia Vikman palkittiin nuorisomyönteisimpänä kansanedustajana. Hän on Suomen Nuorisoyhteistyö –

Allianssin Kultainen kypärä -pistepörssin mukaan tehnyt vuoden aikana eniten töitä nuorten hyväksi.

Nuorisomyönteisin KansanedustajaTampereen kaupunginvaltuutettu

nä styö –tehnyt

i.

Sofia

Vik

man

mak

saa

täm

än il

moi

tuks

en.

Tehtävänä Tampere

a

Puhetta seuraa teot!

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 3

Tampereen ylioppilaslehti Aviisi Kauppakatu 10, 33210 Tampere • fax: (03) 212 7257 • email aviisi@uta.fi • Päätoimittaja: Seppo Honkanen

050 3612 853, seppo.honkanen@aviisi.fi • Siviilipalvelusmies Juho Mäkelä 044 3610 219, sivari@aviisi.fi • Oikoluku Päivi Kerola • Kannen

kuva Iines Reinikainen • Ulkoasu Seppo Honkanen • Kustantaja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta • Ilmoitusmyynti Pirunnyrkki

oy, Kari Kettunen 0400 185 853, Arto Antila (valtakunnalliset) 040 544 5157 • ISSN 0358-9145 • Paino Botnia Print, Kokkola • Osoitteen-

muutokset opiskelijat: aktuaarinkanslia@uta.fi, muut: tamy@uta.fi Avusta Aviisia! Jos sinulla on halua kirjoittaa Aviisiin, ota yhteyttä

päätoimittajaan. Tarkemmat ohjeet avustajille www.aviisi.fi/toimitus.

Omakotitalojen nuoret

kiRJoiTTAJA oN AviisiN PääToiMiTTAJA

Näin on! kirjoituksia Tamysta

kiRJoiTTAJA oN TAMyN HALLiTUkseN JäseN

Vilhartti Hanhilahti

Tampereen kaupunki jaksaa yllättää ylioppilaskuntatoimijoita viikosta toiseen. Viime aikoina suuren ihme-

tyksen kohteena on ollut Tampereen kau-pungin käsitys asianosaisten kuulemispe-riaatteista. Tämä kulminoituu kahteen ta-paukseen.

1. Tampereen kaupunki teki ensi vuo-den budjettiin esityksen, jonka mu-

kaan se aikoo poistaa yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöverovapauden. Mei-tä opiskelijoita tämä päätös koskee erit-täin merkittävästi, sillä esimerkiksi Toas on yleishyödyllinen yhteisö, jolle aiheutuu tästä päätösestä noin 500 000 euron kulut.Voitte hyvin arvata, kuka on nettomaksa-ja. Aivan, opiskelijat maksavat. Entä mil-loin me kuulimme tästä? Silloin, kun val-mista budjettiesitystä esiteltiin.

2. Kaupunki perusti vuoden 2011 alus-sa asumisyhteisöjen toiminnan

ja organisoinnin ohjaustyöryhmän, jon-ka tehtävänä oli muun muassa ”kiinnit-tää erityishuomio opiskelija-asunto-osa-keyhtiöihin”. Käytännössä tämä tarkoittaa Tampereen kaupungin omistamia Insi-nöörioppilastalo Oy:tä, Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:tä ja Kiinteistö Oy Opintante-retta. Ohjausryhmässä opiskelija-asumis-ta edustivat edellä mainittujen yritysten toimitusjohtajat. Asiakaskunta, me opis-kelijat, kuulimme tämän ryhmän olemas-saolosta silloin, kun ryhmä oli jo lopetta-nut toimintansa.

Samaan aikaan, kun Tampereen virka-miehet vakuuttelevat yhteistyön tärkeyttä, toisaalla valmistellaan ja tehdään sellaisia päätöksiä, jotka koskevat meitä opiskeli-joita. Vasta sen jälkeen, kun asiat on nuijit-tu pöytään, meiltä kysellään:

”Ai, olisitteko halunneet sanoa tähän jo-tain?”

Tampere ei opiskelijoilta kysele

Pari tyttöä teki väitöskirjaa. Muutama poika oli käynyt vain ammattikoulun. Me muut opiskelimme joko yliopistossa, teknillises-sä yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Jälkikasvua ei ollut kuin kahdella.

Olimme hyvältä omakotitaloalueelta ko-toisin olevia 25-vuotiaita. Tärkeilimme saa-vutuksillamme ala-asteen luokkakokouk-

sessa: kaikkien elämä vaikutti olevan mallikelpoisella tolalla. Se tuntui itsestään selvältä.

Itä-Helsingissä varttuneella tuttavallani on erilainen tarina. Kaksi hänen entistä koulukaveriaan on kuollut. Kolme on istu-nut vankilassa. Monelle syntyi lapsia jo reilusti alle parikymp-pisenä. Useilla on pahoja alkoholi- ja huumeongelmia. Ainoas-taan pari pinkoa on päätynyt korkeakouluun, suuri osa on käy-nyt pelkän peruskoulun. Kuka muuta olisi kuvitellutkaan?

Suomessakin todellisuus on jakautunut karsinoihin, joissa asuvien maailmat kohtaavat harvoin.

Tutkimusten mukaan on seitsemän kertaa todennäköisem-pää päätyä yliopistoon, jos omilla vanhemmilla on akateemi-nen tausta. Suurten ikäluokkien nuoruudessa ero oli peräti 19-kertainen.

Luokkakavereideni vanhemmista kovin monet eivät kui-tenkaan olleet akateemisesti koulutettuja. He olivat opistoin-sinöörejä, merkonomeja ja oppikoulun käyneitä. Ennen kaik-kea he olivat hyväosaisia keskiluokan edustajia: heillä oli työ-paikka, omakotitalo, ehjä perhe ja uusi auto.

Heidän lapsensa – me – päädyimme opiskelemaan korkea-kouluihin, koska saimme siihen eväät. Hyväosaisuus on vä-hintään yhtä vahvasti periytyvää kuin korkeakoulutus.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän mukaan syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria oli pari vuot-ta sitten yhteensä noin 50 000. He eivät ole peruskoulun jäl-keen tehneet kerrassaan mitään, yli 30 000 ei ole ilmoittautu-nut edes työttömyyskortistoon.

Ei syrjäytyminen rajoitu nuoriin. Pätkätöiden, vuokratyö-voiman, epätyypillisten työsuhteiden ja toiminimille ulkoiste-tun alihankinnan aikana myös parhaansa yrittävä tasapainoi-nen aikuinen saattaa joutua sivuraiteelle. Se voi olla kuka ta-hansa meistä.

Julkisuudessa syrjäytymisestä keskustelevat yleensä he, joil-la menee hyvin. Dosentit, poliitikot ja ammattikirjoittajat pää-sevät jeesustelemaan kilpaa. Perustetaan työryhmiä, joissa kukaan ei ihan oikeasti tiedä, miltä maailma syrjäytyneen nä-kökulmasta näyttää.

En minäkään tiedä. Köyhyydestä minulla sentään on koke-musta. Joskus olen pohtinut, että opiskelijoiden persaukisuus on rikkaus kansakunnalle: se on aikaa, jolloin enemmistö on hetken vähävaraisia. Jaksosta saattaa jäädä alitajuntaan muis-tijälkiä, jotka kasvattavat myöhempien vuosien bisnespam-puillakin empatiakykyä varattomia kohtaan. Epäilen kärsivä-ni katteettomasta optimismista.

Kun keskiluokkaisessa itsetyytyväisyydessä piehtaroiva kol-mekymppinen nainen kirjoittaa iPhonellaan Facebookiin:

”Syrjäytyminen on ihan oma valinta! Ainakin pääkaupunki-seudulta saa työtä tällä hetkellä käytännössä jokaikinen, joka on valmis tekemään mitä tahansa tarjolla olevaa työtä”, hän ei välttämättä ole paha tai edes erityisen tyhmä ihminen.

Hän on siitä toisesta todellisuudesta, jossa shop-paillaan siistin sisätyöpäivän jälkeen merkki-tuotteita. Hän myös jättää kertomatta, olisiko hän itse valmis tekemään ”mitä tahansa tar-jolla olevaa työtä” mitä tahansa korvausta vastaan ja miten pitkään tahansa.

Seuraavan syrjäytymistyöryhmän jäsenet kannattaisi valita Itä-Helsingin kaduilta.

Seppo Honkanen

Aarni Korpela

HÄIRIKKÖ

4 Aviisi 28.9.2012

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Ak a t e e m i s t e n vanhempien lap-set päätyvät ny-kyäänkin pal-jon todennäköi-semmin opiske-lemaan yliopis-toon kuin vä-

hemmän koulutettujen vanhempien jälkeläiset.

Koulutussosiologian professorin Os-mo Kivisen johtama työryhmä Turun yliopistosta selvitti koulutusmahdolli-suuksien tasa-arvon toteutumista

Kivinen on varovainen tekemään tutkimuksesta vahvoja päätelmiä.

”Ainoa oikea johtopäätös tutkimuk-sesta on se, että koulutuksellinen eri-arvoisuus on kaventunut Suomessa huomattavasti vuosien kuluessa”, Ki-vinen korostaa.

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuksen professori Jussi Välimaa on samoilla linjoilla Kivisen kanssa.

Hänen mukaansa Suomi on edel-leen tasa-arvoinen yhteiskunta, kos-ka ylimmän sosiaaliryhmän yliedus-tus korkeakoulutuksessa on Euroo-pan pienintä Suomessa, Irlannisssa ja Hollannissa.

Samalla alimman sosiaaliryhmän aliedustus korkeakoulutuksessa on Suomessa Euroopan pienintä.

Koulutusmahdollisuuksien tasa-ar-voa mitataan suhteessa väestöön. Tut-kimuksessa selvitetään, onko tietyllä sosiaaliryhmällä yliedustusta tai ali-edustusta niiden joukossa, jotka pää-sevät korkeakouluihin.

Kivinen myöntää, että eri alojen vä-lillä on eroja. Lääketieteessä ja oikeus-tieteessä akateemisesta taustasta tul-leiden osuus on kaikkein korkein.

”Lääketiede on huomattavan elitisti-nen ala”, Kivinen sanoo.

Akateemisten lapsia on kaikkein vä-hiten kasvatustieteessä, maa- ja met-sätaloudessa ja hammaslääketieteessä. Yhteiskuntatieteet, luonnontieteet ja humanistiset tieteet jäävät tutkimuk-sessa välimaastoon.

”Kaikki yliopisto-opiskelijat ovat

Suomi on Euroopan tasa-arvoisin maa, kun vertaillaan eri sosiaaliryhmien koulutusastetta. Maisterit työllistyvät julkiselle sektorille.

Akateeminen koulutus ei enää toimi herrahissinä

AJAN HERMOLLA

POLITIIKKA KIINNOSTAA AIEMPAA ENEMMÄN Vuonna 1996 nuorista (18-29 vuotiaista) 44 prosenttia oli joko erittäin tai jonkin verran kiinnostunut poli-tiikasta. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan kiinnostuneita on peräti 62 prosenttia nuorista.

LÄH

DE:

NU

OR

ISO

- B

AR

OM

ETR

I 201

244% 62%

kuitenkin hyväosaisia. Korkeakoulu-tetuissa ei ole rupusakkia”, Kivinen painottaa.

Hän ei näe mitään huolestuttavaa siinä, että akateeminen koulutus pe-riytyy. Kivinen ei ymmärrä puheita säätykierron heikentymisestä.

”Mitä pahaa siinä on, että jääkiek-koilijan lapsesta tulee jääkiekkoilija tai että lääkärin lapsesta tulee lääkäri. Tärkeintä on saada maahan hyviä lää-käreitä ja hyviä jääkiekkoilijoita.”

Kivisen mielestä suomalaisten pitäi-si olla ylpeitä, että kaikille kansalaisil-le taataan tasa-arvoiset koulutusmah-dollisuudet. Hän ylistää peruskoulua, joka avaa kaikille lapsille väylän edetä

yliopistoon ja ammattikorkeakouluun.”Meillä on mahdollisuuksien tasa-

arvo, mutta lopputulosta ei voi säädel-lä. Suomi ei ole mikään totalitaristi-nen valtio”, Kivinen tokaisee.

Kivinen ja Välimaa myöntävät, et-tä yliopistokoulutus ei voi enää taata pääsyä herrahissiin.

”Jos haluaa oikotien onneen, pitäi-si kuulua Pohjois-Amerikan rikkaim-man prosentin joukkoon ja viedä ra-hansa Caymansaarille”, Kivinen kär-jistää.

Välimaan mukaan herrahissi sulkeu-tui Suomessa jo 1970-luvulla, kun jul-kisen sektorit virat tulivat täyteen.

”Herran paikkoja on nykyään vä-

hemmän tarjolla. Korkeakoulutettu-jen ei kuitenkaan tarvitse kuitenkaan hikoilla ulkona, vaan he saavat tehdä siistiä sisätyötä valkoisessa paidassa.”

Korkeakoulutus on Välimaan mie-lestä paras turva työttömyyttä vas-taan. Karkean nyrkkisäännön mu-kaan työttömyysaste puolittuu koulu-tusasteen kasvaessa.

”Esimerkiksi ammattikorkeakoulu-tutkinnon suorittaneiden työttömyys on kaksinkertainen maistereihin ver-rattuna. Maistereiden työttömyysas-te on taas kaksinkertainen tohtoreihin verrattuna.”

Välimaan mukaan korkeakoulutet-tujen työllisyystilanne on heikoin insi-nööreillä ja kaupan alalla. Kivinen on

Akateemisen koulutuksen periytyvyys

Vertailuluku kuvaa sitä, mi-ten paljon todennäköisem-pää akateemisesta kodista on päätyä yliopisto-opis-kelijaksi.

19,1vuonna 1946 syntyneet

10,8vuonna 1960 syntyneet

8,2vuonna 1976 syntyneet

6,5vuonna 1981 syntyneet

6,8vuonna 1986 syntyneet

Lähde: KouLutussosioLogian

tutKimusKesKus, turun yLi-

opisto & heLsingin sanomat

20121996

TykkÄÄ AvIISISTA. EDES FAcEBOOkISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 5

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Suomi on Euroopan tasa-arvoisin maa, kun vertaillaan eri sosiaaliryhmien koulutusastetta. Maisterit työllistyvät julkiselle sektorille.

Akateeminen koulutus ei enää toimi herrahissinä

Mitä vittua? meniköhän nyt oikein?

Työelämän tutkimuskeskus et-sii opiskelijoita konferenssi-avustajiksi Työelämän tutki-

muspäiville. Kahden päivän työstä ei makseta korvausta, vaan opiskeli-jat saavat palkkioksi ”maksuttoman lounaan”, ”maksuttoman kahvin”, konferenssipaidan ja työtodistuksen. Nekin ovat Aviisin tietojen mukaan maksuttomia.

Tutkimuspäivien taustalla on Työ-elämän tutkimusyhdistys. Sen hal-litukseen kuuluvat edustajat lähes kaikista Suomen yliopistoista. Mu-kana ovat myös edustajat SAK:sta, Pardiasta, Tekesistä, Eläketurvakes-kuksesta, Työterveyslaitoksesta, Ti-lastokeskuksesta ja Työ- ja elinkei-noministeriöstä. Yhdistyksen verk-kosivujen mukaan sen puheenjohta-ja on Tapio Bergholm, joka työsken-telee SAK:ssa. Konferenssiin osallis-tuu yli 400 työelämän tutkijaa ja ke-hittäjää.

Eikö avustajille voisi maksaa edes pientä palkkaa, tutkija Kaisa Perko?

Se on aiheellinen kysymys, jota olen itsekin miettinyt. Soita Tuula Heiskaselle (Työelämän tutkimus-keskuksen johtaja), hän osaa kom-mentoida enemmän.

Eikö opiskelijoille olisi voinut mak-saa edes pientä palkkaa, johtaja Tuu-la Heiskanen?

Emme hae ilmaisia työntekijöitä vaan talkooväkeä. Konferenssit ovat opetuksellisia, koulutuksellisia ta-pahtumia, joissa he saavat tuntuman tieteelliseen tapahtumaan. Niissä näkee monenlaisia toimijoita akatee-misen maailman ulkopuoleltakin.

Jos opiskelijasta tulee myöhemmin tutkija, hän osallistuu konferenssei-hin tutkijanakin. Apurahatutkijat joutuvat maksamaan siitä, että pää-sevät kuuntelemaan konferenssien puheenvuoroja, mutta avustajana työskentelevät pääsevät kuulemaan hienoja puheenvuoroja ilmaiseksi.

Opiskelijat saavat avustamisesta suoritusmerkinnänkin.

Puheenjohtaja Tapio Bergholm, eikö ole hiukan ironista, että tulevaisuu-den työelämää käsittelevässä kon-ferenssissa työskennellään kahvipal-kalla?

En ole enää puheenjohtaja, verkko-sivuja ei ole näköjään päivitetty.

On selvää, että järjestötoiminnas-sa, urheilutapahtumissa ja monissa muissa vapaa-ajantapahtumissa teh-dään talkootöitä. Eihän talkootyö-tä voi kieltää. Olen ollut erilaisissa tapahtumissa mukana, ja aina niitä tehdään talkootyönä.

Kyllä minä ymmärrän tietysti ys-kän, mutta enempää et saa minua asiaa kommentoimaan.

Seppo Honkanen

pari päivää myöhemmin työelämän tut-kimuspäivien ohjausryhmän jäsen Tapio Rissanen lähestyi sähköpostilla Aviisia:

”Kuulin että Aviisista oli toimittaja soitta-nut Kaisa Perkolle ja Tuula Heiskaselle opiskelijoiden palkattomasta työstä työelämäkonferenssissa. Jotta tästä ei jäisi nyt mitään epäselvyyttä, lienee pai-kallaan, että selostan, millaisesta työstä tieteellisissä konferensseissa ja yleensä akateemisessa kulttuurissa on kyse.”

rissasen selostus verkossa: www.AvIISI.FI

MIkÄ SINUA RASSAA yLIOPISTON kÄyTÄvILLÄ kULkIESSASI? vINkkAA AVIISI@utA.FI – OTAMME SELvÄÄ!

?

Yo-kunta ostanee uudet toimitilatvajaalla miljoonalla eurolla

KuNNALLISvAALIPANEELI YLIOPISTOLLA tampereen yliopistolla puhutaan politiikkaa opis-kelijoiden muodostaman ryhmä 35 000:n vaalipa-neelissa tiistaina 16. lokakuuta. paikka ja kellonaika selviävät myöhemmin: jokakuudes.fi

Kommentoi www.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Miksi Työelämän tutkimuspäivien avustajat saavat palkkioksi ”maksuttoman kahvin”?

huolissaan teknisten alojen työt-tömyydestä, kun Nokia on otta-nut takapakkia.

”Jos tilanne ei parannu, monella insinöörillä voi olla edessä alan-vaihto tai työn hakeminen Suo-men rajojen ulkopuolelta.”

Millään muulla yliopiston alalla ei ole Kivisen mielestä hälyttävää työttömyystilannetta. Esimer-kiksi media-alalla on nyt ruuh-kaa, mutta hän uskoo sen tasaan-tuvan ajan kanssa.

Kivinen kertoo, että akateemi-nen työttömyys on pysynyt vuo-sikymmenet yhtä pienenä eli nel-jässä prosentissa. Hän vakuuttaa, että korkeakoulutetuilla riittää töitä niin kauan kuin Suomessa on jonkin sorttinen hyvinvointi-valtio.

”Suuri osa maistereista työllis-tyy julkiselle sektorille. Hyvin-vointivaltio on erityisesti nais-maisterin turva”, Kivinen toteaa.

Jos ensimmäinen korkeakou-lututkinto ei takaa töitä, Väli-maa kehottaa suorittamaan toi-sen tutkinnon, jolla työllistyy pa-remmin.

Kivisen mielestä korkeakoulu-tuksesta ei ole mitään haittaa ta-valliselle ihmiselle. Hänen mu-kaansa akateemisesti koulutettu-jen palkkataso on edelleen korke-

ampi kuin vähemmän koulutet-tujen.

Hän muistuttaa, että yliopisto-opiskelijat ovat etuoikeutetussa asemassa, koska opiskeluaika on hyvin vapaata koko elämän mit-takaavassa.

”Opiskelijoiden riennoissa voi tavata myös mukavan kumppa-nin, jos käy tuuri. Huonolla tuu-rilla voi saada tympeän puoli-son”, Kivinen vitsailee.

Hän ihmettelee, miksi yliopis-tot ovat vapaaehtoisesti tiuken-taneet opiskeluaikoja. Hänestä opiskeluaikainen työnteko val-mistaa parhaalla tavalla elämään.

Kivinen pitää puheita lukukau-simaksusta älyvapaana ideana, joka ei sovi suomalaiseen hyvin-vointivaltioon. Hänen mukaansa lukukausimaksut ovat johtaneet Pohjois-Amerikassa ja Euroo-passa siihen, että vain rikkaiden lapsilla on mahdollisuus päästä yliopistoon.

”Lopetetaan höpinät lukukau-simaksuista, joka on yhtä järjes-tön ajatus kuin peruskoulun yk-sityistäminen”, Kivinen tyrmää.

Välimaa kehottaa hyvällä omal-latunnolla nuoria hakeutumaan yliopistoon, koska korkeakoulu-tus kannattaa edelleen.

Juho Mäkelä

Lääketiede on huomattavan elitistinen ala. Akateemisen koulutuksen periytyvyys on suurinta juuri oikeustieteessä ja lääketieteessä.

Osmo Kivinen

Ellei ihmeitä tapahdu, Tamyn edustajisto tekee lokakuun ai-kana päätöksen uusien toi-

mitilojen hankkimisesta Pienteolli-suustalosta yliopiston Päätaloa vas-tapäätä. Kalevantien varrella sijaitse-vat tilat on omistaa Karpek Oy. Esiso-pimus kaupasta allekirjoitettiin tou-kokuussa.

”Viimeistään torstaina 25. lokakuu-ta kokoontuva edustajisto päättää lo-

pullisen kauppakirjan allekirjoitta-misesta”, hallituksen puheenjohtaja Veera Kaleva kertoo.

Esisopimuksessa päätetty kauppa-hinta on vielä salaisuus, mutta Kale-va kertoo, että summa on ”alle mil-joona euroa”.

”Suunnitelmissa on, että ylioppilas-kunta muuttaisi uusiin tiloihin ensi kesänä.”

Yo-talon kohtalo on vielä avoinna.

KuNNIATOHTOREITA ministeri Paula Risikko ja kuusi tieteen huip-punimeä on vihitty tampereen yli-opiston kunniatohtoreiksi. Aviisi tekee kunniaa tohtoreille.

6 Aviisi 28.9.2012

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

Kolumni asioiden oikea laita

360 000500AJAN HERMOLLA

Ei ihme, että kaikki eivät jaksa loputonta suorittamista

Kansan syvistä ri-veistä aina sen k o r k e i m p a a n e d u s t a j i s t o o n on viime aikoi-na puhuttu syr-jäytyneistä. On ilo, että vaikeista

kysymyksistä keskustellaan, kunhan keskustelussa pysytään asiassa. Syr-jäytymisen käsite on vaikeasti määri-teltävä sosiaalitieteen kiistakapula ja sen käyttämisessä tulisi olla varovai-nen, sillä termi on leimaava ja toiseut-ta luova.

Puheenvuorot, joissa huomaamatta tuomitaan jonkinlaisesta kuvitellus-ta normaaliuden norsunluutornista käsin normeista poikkeavia syrjäyty-neiksi, saavat niskakarvani palamaan poroksi.

Kuka muka osaa kertoa lopulli-sen totuuden siitä, miten elämä tulisi elää?

Syrjäytymisessä on kysymys siitä, et-tä yhteisö syystä tai toisesta sulkee tai ajaa yksilöitä syrjäytyneeseen ase-maan, ei siitä, että yksilö tieten tahto-en päättäisi syrjäytyä yhteisöstä. Jos-kus toki yksilö saattaa itse päättää ve-täytyä sivuun yhteiskunnan keskiön melskeestä, kuten Asa asian kiteyt-ti: ”Ei syrjäytynyt vaan syrjäänvetäy-tynyt”.

Etenkin nuorten kohdalla on varot-tava yksilöiden syrjäytyneeksi leimaa-mista. Nuori on kuin peili niille asen-teille ja suhtautumistavoille, joita ym-päröivä yhteisö häneen kohdistaa. Ky-se on sosiaalisesta oppimisesta; jos yh-teisö pitää yksilöä poikkeavana, paha-na tai vajavaisena, on todennäköistä, että leimat tulevat osaksi yksilön mi-näkuvaa ja maailmankatsomusta.

”Normaalius” tulee nähdä tilana, jos-sa yksilö haluaa olla ja kokee viihty-vänsä, sen sijaan, että se nähdään ti-lana, jossa yksilön tulisi olla ja viih-tyä. Esimerkiksi työttömien, sosiaa-lietuuksilla elävien ihmisten tai päih-

dekokeiluja harrastavien nuorten pa-heksunta ei toimi, sillä se alentaa yk-silön omanarvontuntoa tai pahimmil-laan aiheuttaa vastareaktion: yleensä normaalina pidettyä elämäntyyliä ei edes yritetä tavoitella.

Nyt käytävässä keskustelussa näyt-tää olevan lähinnä kyse siitä, miten nuoret saataisiin mahdollisimman te-hokkaasti kvartaalitalouden polttoai-neeksi. Nykyaikaisen yhteiskunnan kelkassa pysyminen ei ole mikään lä-pihuutojuttu.

Olemme hyvin nuoresta alkaen jat-kuvan arvioinnin kohteina, ja meiltä odotetaan tietyntasoista suoriutumis-ta. Työuran saavuttamiseen vaaditaan vähintään 12 vuoden opiskelua, ja jat-kuvasti tulee suoriutua seuraavalle tasolle. Matkan varrella on paljon ti-lanteita, joissa saattaa pudota kelkas-ta. Sitten pitää vielä onnistuneesti kik-kailla itsensä työelämän rattaisiin ja pärjätä siellä aina kehityskeskuste-luista yt-neuvotteluihin.

työssäni asunnottomina vapautuvien vankien asumisohjaajana kuulen liian usein asiakkaiden kertovan, että van-hemmista, opettajista, koulukuraatto-reista, lastensuojelusta, sosiaalityön-tekijöistä ja työvoimaviranomaisista on pitänyt aina selvitä selittämällä, eli tarjolla ollut apu on koettu uhkaava-na kontrollina. Asenneilmapiiri, jossa erilaisista ongelmista kärsivät joutu-vat peittelemään ongelmiaan ja avun-tarvettaan on hedelmätön.

Nuoren oirehtiessa ja erilaisen on-gelmakäyttäytymisen ilmetessä pääl-limmäisenä huolenaiheena tulisi olla, mitä käyttäymisen takana on, eikä mi-ten sen saa loppumaan. Syyllistämi-nen, kyykyttäminen tai moralisoin-ti tuottaa harvoin toivottu-ja tuloksia, oli kyse sit-ten kotikasvatukses-ta tai ammattiavus-ta. Apua tulisi olla saatavilla ilman, että sen

pyytäminen leimaa yksilöä tai vaaran-taa tämän toimeentulon, opiskelupai-kan, asunnon tai vastaavaa.

Pitää voida sanoa ääneen, että ei ole ihme, etteivät kaikki jaksa kilpailuyh-teiskunnan loputonta suorittamisen spiraalia. Meidän on pakko laajentaa maailmankuvaamme.

Ei voi olla niin, että yhteiskunnan kelkassa ollaan joko täysillä tai sitten siitä ollaan täysin ulkona. Mielenter-veys- ja päihdeongelmaiset sekä eri-laisista sosiaalisista ongelmista kärsi-vät ihmiset ovat osa yhteiskuntaamme absoluuttisesti yhtä paljon kuin yri-tysjohtajamme ja poliitikkomme. Ei

”meidän” ole pakko työntää ”heitä” yh-teiskunnan joutomaille.

Syrjäytymisongelmaa ei ratkaista ko-lumneilla tai neuvoa-antavilla vihko-silla, vaan tarvitaan konkreettisia toi-menpiteitä sekä resursseja niiden to-teuttamiseen. Heitänpä ajatuksen il-moille integraation hornankattilasta.

Perustetaan suuri kansallinen yh-teishanke, jossa valtion ja asianomais-ten viranomaistahojen sekä yritysten, koululaitoksien ja järjestöjen kesken tarjotaan työttömille nuorille ja aikui-sille mahdollisuus tehdä osaamistaan ja kykyjään vastaavaa osa-aikaista an-siotyötä ilman, että se samanaikaisesti vaikuttaa heidän sosiaalietuuksiinsa.

Tarjotaan halukkaille ja tarvitseville sosiaalista ja terveydellistä apua sekä luodaan yksilöllisiä kouluttautumis-mahdollisuuksia. Ei velvoiteta, vaadi-ta ja sanktioida vaan tarjotaan mah-dollisuuksia ja vaihtoehtoja.

Jos ei kepillä niin porkkanalla.”Varmin tapa turmella nuori on opet-

taa häntä pitämään niitä, jotka ajatte-levat samalla tavalla, korkeammassa

arvossa kuin niitä, jotka ajat-televat eri tavoin”, kirjoitti

Friedrich Nietzsche.

Jari-Pekka Hietsilta

Ei voi olla niin,että kelkassa ollaan joko täysillä tai sitten siitä ollaan täysin ulkona.

Kannelmäessä kasvanut Jari-Pekka Hietsilta, 29, tietää, että lähiössä kuninkaita ovat he, joita muualla pidettäisiin syrjäytyneinä. Hietsillasta ei tullut lähiökingiä vaan sosionomi, joka työkseen auttaa vapautuvia vankeja. Aviisi pyysi häntä kertomaan, mitä hän ajattelee syrjäytymiskeskustelusta.

TYÖPAIKKAA FINLAYSONILLA tampereen syksyn suurin rekrytapahtuma järjestetään Finlaysonilla 3. lokakuuta klo 10–17. Rekrytori goes MindTrek -tapahtuma valtaa Finlaysonin media 54 -rakennuksen aukion ja käytävät digimediafestivaali mindtrekin avajaispäivänä keskiviikkona 3. lokakuuta 2012. työpaikkoja kerrotaan olevan tarjolla erityisesti nuorille, maahanmuuttajille ja opiskelijoille. www.rekrytori.fi/tampere

TykkÄÄ AvIISISTA. EDES FAcEBOOkISSA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 7

Kerro meille uutisvinkki! aviisi@uta.fi | 050 - 36 12 853 | aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

1308Aviisi kehuu tampereen korkeakoulujen opiskelijaliikunnasta vastaavia tahoja ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta, jonka ansiosta opiske-lijoiden on mahdollista osallistua myös naapurikorkeakoulun järjestämille liikuntakursseille. avoimia yhteiskursseja on tällä hetkellä tarjolla kym-

menkunta. ”pääsimme ammattikorkeakoulussa opiskelevan avovaimoni kanssa tanssimaan tty:n järjestämälle tanssikurssille”, kiittelee tampereen yliopistossa opiskeleva Juho-Matti Paavola.

Aviisi ei moiti presidentti Sauli Niinistöä siitä, että hän asetti työryhmän pohtimaan keinoja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. eivät ne työryhmän niksitkään huonoja ole, mutta eräs suuri ongelma niissä on. nikseistä

kiinnostuvat ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka muutenkin hoitavat asiansa tun-nollisesti. työryhmä neuvoo esimerkiksi, että lasta ei pitäisi totuttaa alkoholin hajuun. Aviisi olettaa, että sellaisissa perheissä, joissa alkoholinkäyttö tarkoittaa lasillista viiniä ruoan kanssa, on lasten syrjäytymisriski pieni. se tuskin pienenee lisää, vaikka viinipulloa piiloteltaisiinkin kaapin perällä. Aviisi väittää, että lasten syrjäytymisriski on suurin sellaisissa perheissä, joissa ryypiskelllään kaksin käsin. alkoholistivanhempia työryhmän niksit tuskin hetkauttavat pätkän vertaa.

MOITIMME: SYRJÄYTYMISNIKSIT

KIITÄMME: OPISKELIJALIIKuNTA

Muslimien enemmistöä ärsyttää ja heidän suhteitaan länsi-maalaisiin heikentää merkittävästi äärimuslimien riehumi-nen. Viimeinen asia, jota muslimienemmistö tarvitsee, on se, että kulttuurirelativistiset länsimaiset tutkijat puolustavat äärimuslimeja ja esittävät, että heidän raivonsa taustalla olisi muka jaloja syitä.

Muslimi Hussein Muhammed kommentoi Helsingin Sanomien yleisönosastossa 22. syyskuuta.

Sopii muistaa, että länsimaissa kaikkia uskontoja kyseen-alaistetaan koko ajan, enemmän tai vähemmän sivistyneesti. Yksi uskonto ei voi vaatia itselleen yleismaailmallista ehdo-tonta koskemattomuutta, kun sitä ei muillekaan enää sivistysvaltiois-sa taata.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun Sanomissa 18. syyskuuta

tutkittu juttu uusia asioita!

360 000

Kovalla voimakkuudella nappi- tai korvakuulokkeista kuunneltu musiikki saattaa olla kuulolle yhtä vahingollista kuin seisominen suihkumoottorin vie-ressä. Yli 110 desibelin äänen tiedetään aiheuttavan kuulo-ongelmia kuten ti-lapäistä kuuroutta ja tinnitusta. Leicesterin yliopiston tutkimuksessa havait-tiin ensimmäistä kertaa se konkreettinen vahinko, jonka kova musiikki ai-heuttaa korville. Erittäin kovaääninen musiikki tuhoaa korvan hermosolujen pinnoituksen, jonka tehtävänä on auttaa signaaleja kulkemaan solusta toi-seen. Tällöin hermosolut eivät voi enää kuljettaa tehokkaasti ääni-informaa-tiota korvista aivoihin. Kuulo saattaa kuitenkin myös palautua, koska hermo-solut kykenevät uusiutumaan. Tutkimuksesta kertoi Suomessa Yle Tiede.

kUkA ANSAITSEE kIITOkSEN? kETÄ PITÄISI MOITTIA? vINkkAA: AVIISI@utA.FI

Aviisin FB-tykkääjien määrä ylitti kunniakkaan 1 300:n rajapyykin. Kiitämme jokaistaluottamuksesta.facebook.com/aviisi

360 000 suomalaista 16–65 -vuotiasta lukee niin heikosti, että heidät katso-taan toiminnallisesti lukutaidottomiksi.

”Kansainvälisesti verraten osuus on pieni”, huomauttaa erikoistutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutki-muslaitokselta Yhteishyvä-lehdessä.

Yliopistoilta leikataan43 miljoonaa euroa

Tulevana vuonna yliopisto-jen määrärahoihin ei tehdä kustannustason nousun mu-

kaista korotusta. Tämä tarkoittaa, että Suomen yliopistoilta jää saa-matta yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Monia huolettaa, miten yli-opiston koulutuksen ja tutkimuk-sen laadusta voidaan huolehtia.

Opetusministeri Jukka Gustafs-sonin (sd) mukaan julkisen talou-den sopeuttamistoimet ovat tällä hallituskaudella merkittäviä. Sääs-töjä joudutaan tekemään niillä sek-toreilla, kuten koulutuksessa, joilla julkista rahaa paljon käytetään.

”Yliopistoihin ja muuhun koulu-tukseen kohdistuvat säästöt eivät ole tietenkään toivottuja, mutta ne ovat tässä tilanteessa valitettavan välttämättömiä”, Gustafsson sanoo.

Ministerin mukaan yliopistojen resurssikehitys on ollut koulutus-kentän parasta jo varsin pitkään.

”Tämän hallituksen koulutuk-seen kohdistuvat säästöt taas ovat suhteellisesti suurempia kaikilla muilla ammattiin johtavan koulu-tuksen sektoreilla.”

Monet väittävät, että korkeakou-

lutus ei takaa enää hyvää työpaik-kaa ja palkkaa kuten ennen. Gus-tafssonin mielestä korkeakoulu-tuksen tuottama palkka- ja työlli-syyshyöty on säilynyt hyvänä.

”Vuosikymmeniä on keskusteltu koulutuksen tuoton heikkenemi-sestä, mutta Suomessa tai muissa kehittyneissä maissa tästä on vain vähän kokemusta”, hän tyrmää.

Selvä muutos on sen sijaan Gus-tafssonin mukaan tapahtunut ma-talammin koulutettujen ryhmien työmarkkina-asemassa.

”Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on laskenut jo 40 prosentin paikkeille ja ammatillisen koulutuksen tuot-tama palkkahyöty on painunut hy-vin alhaiseksi.”

Taustalla on Gustafssonin mie-lestä kehitys, jossa viimeisen kah-denkymmenen vuoden aikana uu-det työpaikat ovat syntyneet vain koulutetuille, erityisesti ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijan-koulutuksen suorittaneille.

Juho Mäkelä

Opetusministeri Jukka Gustafsson väittää, että valtiontalouden säästöt rokottavat vähiten korkeakoulutusta.

Tampereen yliopiston perinteiset aatemarkkinat järjestettiin aiempaa suurempina keskiviikkona 26. syyskuuta. Erilaiset harrastusyhdistykset, poliittiset ryhmät ja ainejärjestöt esittelivät toimintaansa opiskelijoille. Tampereen yliopiston ultimate-kerho FreezeBeesiä edustavan Mikko Alita-lon mielestä ultimate sopii rentona höntsylajina kaikenkuntoisille harras-tajille. ”Ultimate on vauhdikas joukkuepeli, jota pelataan liitokiekolla eli frisbeellä”, Alitalo selittää.

Aatemarkkinat

Nappikuulokkeet voivat olla yhtä tuhoisia kuulolle kuin suihkumoottori

8 Aviisi 28.9.2012

OSA 2 Juttusarja kevyestä liikenteestä

Nojapyöräillessä voi katsella lintuja

Saksalaisvalmisteisessa Hase Kettwiesel -nojapyörässä ohjaus tapahtuu ajajan reisien kohdalla olevista kahvoista. Niiden alaosasta löytyvät vaihteet, jotka toimivat kuten missä tahansa maastopyö-rässä.

Kahvojen edessä on myös kä-sijarrut: vasemmanpuoleisella jarrutetaan vasenta takaren-

gasta, oikealla oikeanpuolim-maista rangasta.

Laadukkaat nojapyörät maksavat 1 500–2 500 euroa, mutta kiinalaisia halpapyöriä-kin on tullut markkinoille.

”Nojapyörissä käytetään tavallisten pyörien osia. Hin-nat ovat korkeita siksi, että valmistussarjat ovat pieniä”, Mika Korhonen selittää.

Mistä sitä ohjataan?

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 9

”Nojapyörät kiinnos-tavat koiria. Ne eivät taida oikein tietää, et-tä onko kyseessä lintu vai kala”, naureskelee Mika Korhonen. Lenk-keilemään lähtenyt Nuppu-koira pitää myös kameroista.

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Takakenossa poljettavien pyörien maailmanvalloitus katkesi vuonna 1934, kun nojapyörien käyttö kilpailuissa kiellettiin. Syynä oli liian kova vauhti.

seppo honkAnen, TeksTi & kuvA

Aikuisena ra-kennan it-se tuollaisen”, Mika Korho-nen päätti te-levision eteen liimautuneena. Elettiin 1980-

luvun loppua. Korhonen seurasi do-kumenttia pyöräilijästä, joka kiersi Pohjois-Amerikan mannerta omate-koisella nojapyörällä.

”Siinä oli aurinkopaneelit ja vaik-ka mitä teknisiä hienouksia”, hän muistelee. ”Tekniikasta kiinnostu-neen pojan mielestä touhu vaikutti hurjan kiinnostavalta.”

Nojapyörällä tarkoitetaan polkupyö-rää, jota poljetaan taaksepäin noja-ten tuolia muistuttavalla istuimella. Nyrkkisääntö kertoo, että kun polvet ovat polkiessa yli 45 asteen kulmas-sa, kyseessä on nojapyörä.

Kaksipyöräisten lisäksi valmiste-taan esimerkiksi kolmi- ja nelipyö-räisiä nojapyöriä sekä tandem-mal-leja. Ohjelmistosuunnittelija Mika Korhosen, 36, autotallista niitä löy-tyy monta sorttia. Hän on harrasta-nut nojapyöräilyä tehdasvalmistei-silla pyörillä vuodesta 2006.

Korhonen hurauttaa työmatkan-sa Kangasalta Hatanpäälle joka päi-vä noin puolessa tunnissa. Aamulla hän valitsee parhaalta tuntuvan pyö-rämallin: tällä hetkellä ykkössuosik-ki on kolmirenkainen pyörä.

”Ajoasennon ansiosta sillä polkies-sa on hirmu hyvä katsella maisemia tai vaikka lintuja taivaalla.”

”Saan tunnin hyötyliikuntaa päi-vässä. Jos kulkisin autolla töihin, minun pitäisi lähteä lenkille illalla. Pyöräily säästää myös aikaa.”

Auton hankkimista Korhoset eivät ole kokeneet tarpeelliseksi.

”Kauppareissut teemme vaimon kanssa tandemilla.” Sekin on tietys-ti nojapyörä.

Nojapyöräilyssä Mika Korhosta viehättää erityisesti mukavuus:

”Nivuset ja niska-hartiaseutu eivät kipeydy, sillä paino ei ole niiden va-rassa.”

”Pirkan Pyöräilyn pysähdyspai-kalla tavallisilla pyörillä pol-

kevat hyppäsivät venyttele-mään. Minä istuin tuolis-

sa ja söin banaanin.”

Polkupyörien standardimalli tuntuu kiveen hakatulta. Toisin olisi voinut kuitenkin käydä, sillä 1900-luvun alussa Euroopassa oli yli kymmenen nojapyörien valmistajaa.

Orastava läpimurto tyssäsi, kun Kansainvälinen pyöräilyliitto kielsi nojapyörien käyttämisen kilpailuis-sa vuonna 1934. Kieltoa perusteltiin vauhdilla: nojapyörällä pääsee pie-nemmän ilmanvastuksen ansiosta pystypyörää nopeammin.

Toinen maailmansota pyyhkäi-si viimeisetkin nojapyörävalmista-

jat Euroopan kartalta. Kaupallinen kiinnostus niitä kohtaan alkoi viritä uudelleen vasta 1970-luvulla.

Eniten lajia harrastetaan Keski-Euroopassa. Suomessa aktiivisia no-japyöräharrastajia on Korhosen mu-kaan ”muutama sata”. He järjestä-vät esimerkiksi kokoontumisajoja. Kesällä nojapyöräporukka polki Itä-Suomessa. Jokaisessa kylässä pyö-rien ympärille keräytyi innokkaita paikallisia.

”On hienoa, kun ihmisten ilmeistä näkee, että he ilostuvat.”

”Lapset pyytävät aina keulimaan. Vanhat ukot kyselevät, missä tuossa on ketjut.”

Kun istuu Korhosen lainaaman kol-mipyöräisen mallin istuimella, on helppo kuvitella, että nojapyöräi-ly on seuraava trendilaji. Koelenkki tuntuu erittäin miellyttävältä.

”Niin pitkään on jo puhuttu, et-tä nämä ovat tulossa, että en tiedä”, empii Korhonen.

Vaikka hänen autotallinsa jo pul-listelee tehdasvalmisteisia malleja, hän ei ole unohtanut päätöstään ra-kentaa ikioma nojapyörä. Suunnitel-ma hautuu toistaiseksi takaraivossa:

”Olisikohan valmista kymmenen vuoden päästä. Aurinkopaneeleja en taida asentaa.”

www.nojApyorAFoorumi.Fi

Pirkan Pyöräilyn pysähdyspaikalla tavallisilla pyörillä polkevat hyppäsivät venyttelemään. Minä istuin tuolissa ja söin banaanin.

Mika Korhonen

Nojapyöräillessä voi katsella lintuja

10 Aviisi 28.9.2012

juho-mATTi pAAvolA, TeksTi

Hajataitto iset silmäni eivät ole enää vä-hään aikaan t a r j o n n e e t tarkkaa ku-vaa maailmas-ta. Näyttöpää-

tettä yhtään kauempaa katellessa mi-nun on täytynyt siristellä kohtuutto-man paljon.

Näöntarkastuksessa optikko lohdut-ti: näköni on oikein hyvä. Liki- tai kau-kotaittoisuutta, ammattikielellä myo-piaa tai hyperopiaa, ei ollut juuri ni-meksikään, mutta hajataitto vaivasi.

Niinpä minäkin sain silmälasit. Olen nyt rillipiru. Nelisilmä. Mutta en ole yksin. Taloustutkimuksen kyselyssä vuonna 2009 puolet suomalaisista ker-toi käyttävänsä silmälaseja säännölli-sesti ja 20 prosenttia silloin tällöin. Mi-kä tätä puolisokeaa kansaa oikein vai-vaa?

”Lukulasien tarve tulee oikeastaan kai-kille yli nelikymppisille”, kertoo silmä-tautiopin dosentti Minna Sandberg-Lall.

Hän puhuu niin sanotusta ikänäöstä. Silmän linssin mukautumiskyky heik-

kenee ikääntyessä, eikä tarkentaminen lähelle enää onnistu, vaan tarvitaan apuvälineitä.

Myös likitaittoisuuden lisääntymi-sestä nuorilla on saatu viitteitä. Tohto-ri Olavi Pärssinen kirjoittaa pohjois-maisten silmälääkäriyhdistysten leh-den Acta Ophthalmologican syyskuun numerossa tutkimuksestaan, jossa todettiin likinäköisyyttä esiintyvän 15-vuotiaiden suomalaisnuorten kes-kuudessa entistä useammin. Syyksi hän esittää koulutuksen vuoksi lisään-tyneen lukemisen aiheuttamaa rasi-tusta silmälle.

Taittovirheiden määrä ei kuiten-kaan ole kasvanut samassa suhteessa kuin lasien käyttö. Merkittävin syy la-sien lisääntymiseen on näkövaatimus-ten kasvu. Luovaa työtä tehdessä ja sii-hen kouluttautuessa tarvitsee tarkkaa näköä.

Silmälaseja on myös tarjolla entis-tä enemmän, ja ne ovat edullisempia. Varsinkin nuoremmat ikäpolvet ovat oppineet ostamaan eri käyttötarkoi-tuksiin ja asuihin sopivia laseja.

Silmälasit ovat paitsi yleistyneet, myös kehittyneet. Kun käytetään materiaa-leja, joilla on lasia korkeampi taiteker-roin, linsseistä saadaan ohuemmat ja sirommat. Pullonpohjalaseja ei enää

tarvita.Moniteholinssin taittokyky muut-

tuu nykyään portaattomasti, ja se rää-tälöidään käyttäjälle sopivaksi. Lisäk-si linsseihin saadaan erilaisia naar-muuntumista estäviä ja likaa hylkiviä pinnoitteita tyhjiöhöyrystämällä me-talliseoksia linssin pintaan.

Itse silmien hoitamisessakin on ta-pahtunut valtavasti edistystä. Esimer-kiksi laserleikkaukset ovat kehittyneet ja yleistyneet vauhdilla.

”Nykyään leikkauksella pystytään korjaamaan myös korkeamman tason taittovirheitä, joita ei laseilla pysty kor-jaamaan lainkaan”, kertoo yli 15 vuotta laserleikkauksia tehnyt Sandberg-Lall.

Ikänäköä voidaan korjata leikkaa-malla toiseen silmään hyvä lähinäkö ja toiseen hyvä kaukonäkö. Hetken to-tuttelun jälkeen aivot oppivat käyttä-mään silmiä tilanteen mukaan.

Myös varsinaisia silmätauteja pysty-tään parantamaan lääkkeillä ja kirur-gialla. Harmaakaihileikkauksia teh-dään Suomessa noin 50 000 vuoden ai-kana.

Iän myötä kaikille ihmisille tulevas-sa kaihissa silmän sisällä oleva mykiö samenee. Leikkauksessa silmään teh-dään muutaman millimetrin leikkaus-haava ja vanha mykiö imetään ultraää-ni-imurilla pois. Tilalle laitetaan yleen-

sä akryylimuovista valmistettu keino-tekoinen linssi.

”Kaihi on jo voitettu tauti. Suurin tautiryhmä, johon ei vielä ole hoitoa, on sil-mänpohjan kuiva ikärap-peuma”, TAYSin Silmä-keskuksen apulaisylilää-käri Marko Kataja ker-too.

Maailmalla on myös testattu keinosilmän prototyyppejä. Po-tilaille, joiden

Kun siirryin ruskeisiin pokiin, alkoivat ihmiset joka paikassa kysellä, mihin olin jättänyt siniset silmälasit.

Mikko Alatalo

Vaikka silmälasien tarve vähenee tekniikan kehittyessä, voi nenällä keikkuvilla pokilla edelleen antaa itsestään älykkään vaikutelman.

Miksi puoli Suomeakäyttää silmälaseja?

Tykkää AviisisTA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 11

verkkokalvo on taudin takia lakan-nut toimimasta, mutta näköhermo on edelleen kunnossa, on asennettu elekt-ronisia kamerakennoja. Verkkokalvon pinnalla olevat sensorit muuttavat ku-van sähköiseen muotoon ja lähettävät sen hermoja pitkin aivoihin.

Niiden avulla aiemmin täysin sokea ihminen on pystynyt tunnistamaan karkeita muotoja ja liikkumaan este-radalla.

”Vielä nämä leikkaukset eivät ole ru-tiinia, mutta kyllä varmaan jo 10 vuo-den päästä näitä on meilläkin laitettu”, Kataja arvelee.

Optisten korjausten takia silmälasi-en tarve vähenee tulevaisuudessa. La-sit eivät kuitenkaan ole pelkästään nä-kemisen apuväline, vaan käyttäjän on mahdollista viestittää niillä itsestään paljon.

Yksi sitkeimmistä silmälaseihin liittyvistä mielikuvista on henki-

nen viisaus ja fyysinen heikkous. Takarivin älykkäällä, mutta so-siaalisesti rajoittuneella nörtil-lä on aina lasit. Käsitys on läh-töisin jo silmälasien histori-an alkuhämärästä 1200-luvun lopulta, kun kirjanoppineet munkit alkoivat ensimmäisi-

nä käyttää laseja.

”Laseja pidetään usein välttämättö-mänä pahana ja vähän inhottavana asiana. Niistä tulee viisaan tai opetta-jan näköiseksi, mutta harvoin niihin liitetään kovin positiivista imagoku-vaa”, optikko ja Suomen Optinen Toi-miala ry:n projektijohtaja Taru Korja harmittelee.

Erilaisilla laseilla voi antaa erilaisia mielikuvia. 1800-luvun lopulla yksi-linssisellä monokkelilla annettiin tär-keä ja miehekäs vaikutelma. 1920-lu-vulla monokkeli oli puolestaan lesbo-jen suosiossa.

Toisaalta aurinkolasit taas kertovat usein tyylikkyydestä ja rennosta elä-mänasenteesta. Tämä johtunee siitä, että mykkäfilmiaikoina näyttelijät al-koivat käyttää aurinkolaseja suojatak-seen silmänsä kuvauksissa käytetyiltä kirkkailta hiilikaarivaloilta.

Niinpä aurinkolasit on yhdistetty maailmantähtiin. Kun maailman suo-situimmaksi mainitun tv-sarjan C.S.I. Miamin tähti David Caruso nostaa au-rinkolasit silmilleen, kuva suorastaan väreilee viileyttä.

Myös poliitikkojen keskuudessa silmä-lasit ovat suosittuja. Mitäpä olisi vaik-kapa Urho Kaleva Kekkonen ilman paksusankaisia kekkoslaseja? Vihrei-den kansanedustaja Oras Tynkkynen paljasti taannoisessa Aviisin haastatte-lussa käyttävänsä laseja, vaikka hänen näössään ei ole mitään vikaa.

Korja kehottaa poliitikkoja mietti-mään tarkasti, miten silmälaseja käyt-tää. Käsilaukku, kengät ja solmio vali-taan asun mukaan, mutta laseja ei vie-läkään osata mieltää osaksi ulkoista olemusta.

”Puolustusministeri Carl Haglun-din silmälasit täyttävät kaikki muo-din kriteerit. Ne ovat suuret, pyöreät ja mahtavat. Mutta lisäävätkö ne hä-nen uskottavuuttaan? Minun mieles-täni hän on melkein hupsun näköinen niiden lasiensa kanssa.”

Nykypolitiikan tunnetuin silmäla-sibrändi lienee kansanedustaja Mikko Alatalon siniset lasit. Legendaarisen lasimallin löytäminen ei kuitenkaan käynyt käden käänteessä, vaan mat-kan varrella nenälle soviteltiin monen-laisia kakkuloita pilottilaseista perus-rilleihin.

Pokien värejäkin oli useita, muun muassa ruskeita ja vihreitä. Lopulta siniset vakiintuivat käyttöön.

”Kun 1990-luvun lopulla luovuin jul-kisesti sinirilleistä ja siirryin ruskei-siin, alkoivat ihmiset joka paikassa ky-sellä, mihin olin jättänyt siniset lasit. Niinpä lopulta palasin sinisiin”, Alata-lo kertoo.

Entä olisiko vahvasti laseilla itsen-sä brändännyt poliitikko valmis mene-mään laserleikkaukseen?

”Olen harkinnut laseria, mutta en ole vielä tehnyt päätöstä. Lasit pukevat.”

Niinpä. Minua optikko opasti pitämään laseja päässä jatkuvasti kahden viikon ajan, jotta hajataittoon tottuneet aivoni oppivat jälleen näkemään tarkasti. Tä-män jälkeen laseja voi käyttää tarvitta-essa.

Paksusankaiset rillit antavat kuiten-kin oivan ripauksen asiantuntijauskot-tavuutta. Omaan päähäni lasit taitavat jäädä pysyvästi.

pimeässäkin uskaltaa lukea

Näkö on ihmisen tärkein aisti. Ehkäpä siksi siihen liittyy val-tava määrä erilaisia uskomuksia ja myyttejä, joiden toden-peräisyydestä on välillä vaikea ottaa selvää. Aviisi keräsi ky-

symyksiä lukijoilta ja esitti ne TAYSin Silmäkeskuksen apulaisyli-lääkäri Marko Katajalle.

1. Kuinka paljon näköön voi vaikuttaa arkisilla asioilla?Kun puhutaan silmälasien vahvuudesta, siihen ei voi omin avuin

vaikuttaa, vaan vahvuus määräytyy silmän optisten ominaisuuksi-en perusteella. Esimerkiksi likinäköisyys yleensä lisääntyy 20 ikä-vuoden tietämille, ja sitten muutos tasaantuu. Ikänäköisyyden al-kuvaiheessa lukulasien käyttöönoton kanssa voi myös sinnitellä jonkin aikaa. Suojalasien käyttö on kuitenkin hyvä muistaa muu-tenkin kuin uutena vuotena, esimerkiksi sählypeleissä ja kaikenlai-sissa metallitöissä.

2. Heikkeneekö näkö, jos lukee huonossa valossa?Näkö ei heikkene huonossa valaistuksessa lukemisesta, mutta

silmät voivat rasittua normaalia enemmän. Se ei ole vaarallista.

3. Entä vaikuttaako, jos katsoo televisiota liian läheltä tai tuijottaa näyttöpäätettä liian pitkään?

Tästäkään ei aiheudu mitään vaurioita. Intensiivisessä näyttö-päätetyössä voi silmien räpyttely kuitenkin ”unohtua” ja silmän pinta kuivua. Kuivumisen seurauksena silmissä voi olla kirvelyä ja lievää valonarkuuttakin. Oireet menevät kuitenkin ohi päivässä tai parissa. Mikäli näyttöpäätetyö aiheuttaa edellämainittuja tunte-muksia, voi kokeilla kostutustippojen käyttöä. Niitä saa apteekista ilman reseptiä.

4. Onko olemassa ruoka-ainetta, joka parantaa tai vaihtoehtoises-ti huonontaa näköä?

Näönkin suhteen terveellinen ravinto on hyväksi. Eräässä laajas-sa tutkimuksessa (AREDS) todettiin, että tietyllä vitamiini/sinkki-kombinaatiolla pystyttiin jonkin verran pienentämään riskiä sai-rastua silmänpohjan ikärappeumaan. 5. Mitkä ovat ihmisen ääreisnäön rajat?

Yhden silmän näkökenttä on katseen kohdistuspisteestä katsot-tuna vaakasuunnassa noin 60 astetta nenän suuntaan ja noin 90 as-tetta nenästä poispäin. Molempien silmien yhteinen näkökenttä on siis noin 180 astetta vaakasuunnassa, ja siitä keskeinen noin 120 as-tetta on kummankin silmän näkemää aluetta. Näkökentän reuna-alueilla ihminen ei toki näe kovin tarkasti, mutta havaitsee kuiten-kin esimerkiksi liikkeen, millä on merkitystä vaikkapa liikenteessä.

6. Miksi kirkas valo sattuu silmiin, mutta sysipimeys ei? Pimeässä verkkokalvon aistinsolut ovat lepotilassa. Hyvin kirk-kaassa valossa ne ”ylikuormittuvat” ja ihminen häikäistyy. Äärita-pauksissa (aurinkoon katsominen kiikareilla, voimakas laservalo) verkkokalvon aistinsolut voivat vaurioitua pysyvästi.

Katse silmälasien historiaan

-Valon taittuminen hiotussa lasissa tunnettiin antiikin Krei-kassa. Myös arabeilla oli käytössä suurentavia lukukiviä ennen eurooppalaisia.

-Lukulasit kehitettiin 1200-luvun lopulla Italiassa, kun linssien ympärille keksittiin laittaa kehyk-set. Koverat linssit likinäköisten avuksi syntyivät 1400-luvulla. Keksijä ja valtiomies Benjamin Franklin kehitti varhaisen version moniteholaseista 1780-luvulla.

-Nykyisen muotonsa korvan taak-se tulevine sankoineen silmälasit saivat 1700-luvulla. Vuosisadan lopulla alkoi myös lasien teollinen valmistus, joka toi lasit suurten

massojen ulottuville.

-Filosofi René Descartes esitti jo 1600-luvulla ajatuksen sarveiskal-von päälle asetettavista linssistä. Ensimmäiset piilolasit kuitenkin syntyivät vasta vuonna 1892 saksalaisten ja sveitsiläisten sil-mälääkärien kokeilujen tuloksena. Piilolaseista tuli suosittuja, kun 1960-luvulla keksittiin linssit, joita pystyi pitämään koko päivän.

lähTeeT: peTer englund,

”hiljAisuuden hisToriA” jA

hisToriA-lehTi 11/2008, ”rilliT

muuTTivAT mAAilmAn”

Miksi puoli Suomeakäyttää silmälaseja?

kuv

A: s

eppo

ho

nkA

nen

12 Aviisi 28.9.2012

TAMPEREEN PÄIVÄ Sunnuntaina 30. syys-kuuta on hyvä päivä lähteä museokierrokselle. Ilmaiseksi pääsee esimerkiksi Vapriikkiin, Taidemuseoon ja Työ-läismuseokortteliin. Tampereen päivää juhlitaan, koska kuningas Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779.

POPIN KUNINGAS TAMPEREELLAMichael Jacksonin elämää käsittelevä näyttely saapuu TR1 Taidehalliin Saksasta 29.9–28.10. Näyttely valottaa Jacksonin henkilökohtaista elämää ja uraa esineistön, musiikkivideoiden ja yli 70 valokuvan kautta. TR1 sijaitsee Väinö Linnan aukiolla Finlaysonin alueella.

LOST IN MUSIC Tampereella 17.–20. lokakuu-ta jo kuudetta kertaa järjestettävä Lost in music -kau-punkifestivaali täyttää baarit musiikilla. Esiintymässä on neljän päivän aikana lähes 100 artistia. Kävijöitäkin festareille odotetaan noin 10 000.

www.lostinmusic.fi

Kaikki eivät tiedä, että yliopis-tolla on jopa oma radiokanava. Radio Moreeni lähettää erityi-

sesti kulttuuri- ja tiedekeskusteluoh-jelmia, mutta myös musiikkia ja uuti-sia taajuudella 98,4 mHz.

”Meillä on vakiintuneen kuulijakun-nan saavuttaneita musiikkiohjelmia, ja skaala ulottuu jazzista ja bluesista houseen ”, kertoo toimituspäällikkö Päivi Harkko.

Laaja skaala on mahdollinen, sillä si-tä Moreenia eivät sido tiukat formaatit. Se on nykyään harvinaista. Ohjelmisto koostuu ehdotuksista, joita tulee kaik-kien alojen opiskelijoilta satunnaisen säännöllisesti.

Tampereen yliopiston yhteydessä toi-mii monta muutakin tiedotusvälinet-tä. Aikalainen on yliopiston sisäinen tiede- ja kulttuurilehti. Yliopiston in-fonäytöilläkin pyörivää Yliopisto-TV:tä voi katsoa netissä. Journalistiikan op-piaine julkaisee Utainta ja Katsetta, joi-ta journalismin ja kuvajournalismin opiskelijat tekevät kurssityönään. Ai-nejärjestölehtien lisäksi opiskelijajär-jestöt julkaisevat tieteellisiä lehtiä.

Yliopiston medioita leimaavat epä-kaupallisuus ja tekemisen vapaus, sil-lä ne eivät toimi mediamarkkinoiden ehdoilla, ja monia niistä tehdään osit-tain palkatta. Ne ovat olleet pitkään keskeinen yliopistoyhteisöä kokoava ja sisäistä sekä ulkopuolista keskuste-lua ylläpitävä foorumi.

Yliopiston viestintäpäällikön Kat-ja Kannonlahden mielestä yliopiston mediat toteuttavat yliopistolakiin kir-jattua yliopiston kolmatta tehtävää.

”Jokainen veronmaksaja myös ra-hoittaa tiedettä, ja rahoittajalla on oi-keus tietää, mitä hänen varoillaan teh-dään. Yliopistoilla on velvollisuus ker-toa populaaristi tieteen tuloksista.”

Aviisi on tAmyn kustAntAmA

journAlistisin perustein tehtävä

julkAisu.

Yhteiskunta- ja kulttuuritie-teiden yksikkö alkoi jul-kaista syyskuussa uutta verkkolehteä. Kyseessä on yliopiston mediavalikoi-

massa uudenlainen tuote, jonka on tarkoitus popularisoida yhteiskunta-tiedettä ja kysyä ajankohtaisia yhteis-kunnallisia kysymyksiä tutkimuksen lähtökohdista. Toimitustyötä organi-soi Tampereen yliopiston Yhteiskun-ta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, mut-ta lehti tavoittelee lukijoita myös yli-opiston ulkopuolelta.

Alustan vastavaksi toimittajaksi va-littu sosiologian opiskelija Olli Her-ranen oli mukana ideoimassa lehteä. Herranen sanoo, että tarkoitus on ma-daltaa kirjoituskynnystä.

”Yliopistolla ihmisillä on paljon tie-toa, jonka muuttaminen yhteiskun-nalliseksi keskusteluksi olisi hedel-mällistä”, Herranen sanoo.

Alustan pyrkimyksenä on myös mahdollisuus nostaa uutismaises-ti esiin tutkimusta ja luoda tarttuma-pintaa median ja tieteen välille.

”Tarkoituksena on yliopistoinsti-

tuution hyväksikäyttäminen toimin-nan organisoimisessa ja tiedon koko-amisessa.”

”Akateemiset blogit ovat kiinnitty-neitä yksittäisiin aihepiireihin, eikä niihin eksy vahingossa. Kun julkai-sijana on yliopisto, tieto saa uskotta-vuutta. Blogeilla sitä ei voi samalla ta-valla saavuttaa”, Herranen pohtii.

Ulospäinsuuntautuneisuus on Her-rasen mielestä yliopistoinstituutiolle epätyypillistä. Raskaita viitekäytän-töjä Alustassa ei ole, eikä se julkaise perinteisiä tieteellisiä artikkeleita. Ai-kalaisesta Alusta eroaa nimenomaan siten, että Alusta ei käsittele yliopis-ton sisäisiä asioita.

”Alusta ei ole mikään pilttitehdas. Luotamme, että lukijoilla on omat hampaat, joilla pureskella”, sanoo Herranen.

Alustalla on kolme juttutyyppiä. Pi-dempi, ajankohtaiseen kysymyk-seen pureutuva alustus, lyhyt, hiot-tu, ulospäin viittaava ajatus eli nosto ja yhteiskunnallista aihetta kommen-toiva videoklippi, joka kulkee nimellä näky. Alustuksia on tarkoitus julkais-

ta 1-3 viikossa, videoita ja nostoja sa-tunnaisemmin.

Kokonaisuus ideoitiin spontaanis-ti ja ilman työryhmiä. Idea syntyi joh-tokunnan kokouksen jälkeisissä kes-kusteluissa yliopiston yhteiskunnal-lisesta vaikuttavuudesta. Uutta verk-kolehteä miettimässä oli sekä opiske-lijoita että opettajia.

Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yk-sikön johtaja Risto Kunelius haluaa Alustan vastaavan vaatimukseen yli-opiston näkymisestä yhteiskunnas-sa. Valtavirtajulkisuuden kanssa toi-meen tuleminen on hänen mielestään yksi tapa popularisoida tiedettä.

”Tieteen ja julkisuuden logiikat ovat erilaisia. Media pyrkii yksinkertaista-maan ja tiede problematisoimaan, ja usein asiantuntija joutuu vastaamaan kysymyksiin, joita ei varsinaisesti ole tutkinut.”

”Halusimme luoda foorumin, jolla voimme itse asettaa tutkimukseen pe-rustuvia ajankohtaisia kysymyksiä”, Kunelius toteaa.

Tiina Heikkilä

yliopisto näkyy ja kuuluu kaikilla viestintäkanavilla

HARRASTAMME KULTTUURIA

MONSTERS OF POP Yliopisto julkaiseeuutta verkkolehteä

Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön perustama verkko- lehti Alusta aikoo ruotia yhteiskuntaa ja kulttuuria populaaristi.

alusta.uta.fi

tykkää AviisistA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 13

AVIISI 1992

Mistä tulemme? Kei-tä olemme? Min-ne menemme?”,

itsemurhaa hautova taitei-lija Paul Gauguin raapusti maalauksen nurkkaan en-nen kuin söi arsenikkia.

Samoja kysymyksiä poh-tii avaruustähtitieteen pro-fessori Esko Valtaoja len-nokkaan humoristisella tyylillä popu-laaritieteellisessä teoksessaan Kotona maailmankaikkeudessa.

Tuskin mikään tietokirja on avan-nut mieleeni yhtä valloittavaa ikku-naa tai jättänyt minuun yhtä pysyvää jälkeä kuin vuoden 2002 Tieto-Finlan-dia-palkinnon voittanut Valtaojan te-os.

Syväluotaava kirja sisältää valtavas-ti tietoa ja pakottaa ajattelemaan, mut-ta onnistuu aukeama toisensa jälkeen myös huvittamaan.

Finlandia-palkinnon myöntäneen met-ropoliitta Ambrosiuksen sanoin: ”Te-os täyttää monin tavoin erinomaises-ti ansiokkaan suomalaisen tietoteok-sen kriteerit. Se sisältää paljon tähti-tieteen, kosmologian ja biologian pe-rustietoa. Se on kirjoitettu myös meil-

le humanisteille ymmärret-tävällä ja mukaansatem-paavalla tavalla”.

Toden totta. Maailman-kaikkeuden ja Valtaojan tai-paleet kulkevat rinnakkain. Tarina alkaa Mars-kirjoista mummolassa Lapissa 1950-luvulla ja päättyy Havaijil-le 1999, Maan ulkoisen älyn

etsijöiden ja bioastronomien koko-ukseen. Kuitenkin teoksen punainen lanka, maailmankaikkeuden mysteeri, säilyy johtotähtenä läpi linjan.

”Valtaojan mukaan tieteen tekemi-nen on löytöretkeilyä; se on ihmisen suurin ja vaikein saavutus. Se vapaut-taa meidät hengissä pysymisen taiste-lusta. Se antaa mahdollisuuden elää, kehittyä, unelmoida, toteuttaa itseäm-me”, miettii metropoliitta.

Minä tiivistän mietteeni yhteen lau-seeseen: kunpa kaikki tieteentekijät osaisivat kirjoittaa vaikeista asioista yhtä selkokielisesti.

Ai niin. Gauguin selvisi itsemurha-yrityksestään hengissä ja eli onnel-lisen loppuelämän. Historia ei kerro, löysikö hän kysymyksiinsä vastauk-sen ja jos, niin millaisen.

Seppo Honkanen

Teoreettisen fysiikan professo-ri Kari Enqvist sukeltaa häntä hämmentävään rinnakkaisto-

dellisuuteen: maailmaan, jossa logii-kalla ja rationaalisella ajattelulla ei ole mitään virkaa.

”Tämä ei ole kirja uskonnosta vaan uskonnollisuudesta sellaisena kuin se näyttäytyy uskonnottomalle”, Enqvist kirjoittaa teoksen Uskomaton matka us-kovien maailmaan esipuheessa.

Hänen mukaansa on ilmiselvää, että kaikilla ihmisillä on psykologisen ark-kitehtuurinsa vuoksi hengellisiä tar-peita; jos näin ei olisi, uskonnot olisivat kuihtuneet tältä planeetalta jo ajat sit-ten. Psykologisilla tarpeilla ei kuiten-kaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että jumala olisi olemassa myös ihmis-aivojen ulkopuolella.

Enqvist on piinkova tiedemies, jon-ka tekstistä välittyy aito halu ymmär-tää hänelle vierasta tunnetta: uskon-nollisuutta. Tiedonjanoisena tutkija-na Enqvist päätyy kuunteluoppilaak-si pyhättöihin ja herätysliikkeiden ko-koontumisiin. Niitä hän analysoi terä-väkatseisesti, mutta liikoja ilkeilemät-tä.

Uskovaisten maailmasta Enqvist

löytää paljon moraalittomuutta, pik-kusieluisuutta ja taikauskoista ahdas-mielisyyttä, mutta myös hyviä ja kau-niita asioita. Leppävaaran kirkon mo-derni messu näyttäytyy uskonnotto-mallekin kuin abstraktina maalaukse-na, joka tiilen ja vaalean puun varjossa herättää kaihon, lempeän ikävän tun-teen.

On hämmästyttävää, että pienestä Suomesta löytyy kaksi perimmäisten kysymysten pohdiskelusta nauttivaa, ensiluokkaisilla kirjallisilla lahjoilla ja monipuolisella sivistyksellä varus-tettua kosmologia. Vaikuttaa siltä, että Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ja Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan profes-sori Kari Enqvist kirjoittavat kilpaa.

Uskomaton matka uskovien maail-maan on Enqvistin älyllistä ilotulitus-ta. Esko Valtaojan uusin teos, Kaiken käsikirja, ilmestyy 5. lokakuuta. Vasta molemmat luettuaan voi sanoa, kumpi professori johtaa kahden miehen kil-pasarjaa.

Seppo Honkanen

veljeys yhdistää ja erottaa tampereen teatterin veriveljissä

jalkapalloilija, joka syntyi kiekkomaahan

Ateistiprofessori enqvist tekee matkan uskovien maailmaansukellus maailmankaikkeuteen

kuningAs litmAnen (2012), ohjAAjA: Arto koskinen, Fs-Film, kesto 1h 47 min

”On Suomi pieni, vaan pienempi on Paavo V, / Hän Suomen ulkoministerijuudas lie, mikä lie inha petturi”, runoili tam-perelainen historioitsija, mamukriittisyyden edelläkävijä ja isänmaan eeppisin trolli Seppo Lehto Aviisissa 26. hel-mikuuta 1992. Sen jälkeen Lehto on niittänyt kunniaa kun-nallisvaaliehdokkaana hakaristein koristellulla vaalikopilla sekä istumalla useista törkeistä kunnianloukkauksista yli kahden vuoden vankeustuomiota.

Loskaisesta Lahdesta aina veh-reään Barcelonaan asti. Kovin perinteisesti ovat käsikirjoit-

tajat Arto Koskinen ja Mika Kau-rismäki lähestyneet myyttiä nimeltä Jari ”Kuningas” Litmanen. Kahden vuoden aikana kuvatussa dokumen-tissa kerrotaan kronologisesti Litma-sen urasta myös runsaan arkistoma-teriaalin turvin. Nimenomaan uras-ta, henkilöä nimeltä Jari Litmanen ei nähdä.

Tahvo Hirvosen kuvaamat paljon puhuvat kohtaukset, kuten Litmasen lapset kiipeilemässä isänsä patsaassa, jäävät välähdyksiksi. Puolilähiku-vassa puhuvat ihmiset täyttävät kan-gasajan. Kameran eteen on marssi-tettu joukko jalkapalloasiantuntijoita niin pelaajista valmentajiin kuin ky-kyjenetsijästä fysioterapeuttiin. Nä-kökulma jää kovin yksipuoliseksi, jo-ten dramaattisiksi kirjoitetut kohta-ukset vaikuttavat päälleliimatuilta.

Mika Kaurismäen tuottamassa do-kumentissa päähenkilö Litmasen kommentointi on niin yksioikois-ta, että on keskityttävä tulkitsemaan, mitä ihmettä hän sanomisellaan tar-koittaa. Puhumattomuus tosin vah-vistaa Litmas-myyttiä entisestään

Ei katsoja kaipaa maalikoostet-ta peleistä, eikä juorulehti-tyyppistä keittiönkaappien esittelyä, vaan jon-

kinlaisia yksityiskohtia saadakseen tarttumapintaa dokumentin keskus-henkilöön. Nyt pukuhuoneen ovea raotetaan vähän joukkuetovereiden ansiosta, mutta sisälle pukuhuonee-seen katsojalla ei ole asiaa.

Litmasen suosio kotimaassa on ol-lut aina vähäisempää kuin ulkomail-la. Kontrastia kuvataan oivaltavasti rinnastamalla lahtelaisen Litmasen näköispatsaan tuhopolttoyritys ja fa-naattiset hollantilaisfanit, jotka ovat valmiita nimeämään lapsensa idolin-sa mukaan.

Jari Litmasen kulta-aikana eläneel-le ei dokumentti tarjoa mitään uutta. Hyvin muodostuneen reisilihaksen seuraaminen palvelee ehkä parhai-ten jalkapalloilijoiksi haluvia nuoria, joille dokumentti osoittaa, kuinka ko-vasti Litmanen on harjoitellut.

Ohjaaja Koskinen kertoo halun-neensa näyttää aidon Litmasen jul-kisuuden takaa. Dokumentintekijät pääsevät lopulta yhtä lähelle kuin kännykkäkameroineen Litmasen ympärillä parveilevat fanit: het-keksi kuninkaan viereen seiso-maan.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Paljas ylävartalo (Jussi Se-lo) mainosjulisteessa lupailee tummudessaan hieman toisen-

laista esitystä. Ystäväni ei suostu ”he-vimusikaalia” katsomaan. Yllättä-en Veriveljet osoittautuu varsin perin-teiseksi musikaaliksi, heviä ei päästä kuulemaan.

Tummissa vesissä liikutaan kuiten-kin aiheen puolesta. Willy Russellin vuonna 1983 kirjoittama esitys kertoo naisesta, joka varattomuutensa vuok-si antaa toisen kaksosistaan rikkaa-seen perheeseen.

Kapellimestari Jyrki Niemen mu-siikin tahtiin päästään seuraamaan kaksosten kasvua kahdessa eri yh-teiskuntaluokassa.

Lasten esittäminen on jää-nyt paljolti haalarien pu-

kemisen ja saparoiden solmimisen varaan. Se ei täysin riitä muutta-maan aikuisia näytteli-

jöitä uskottaviksi lap-siksi.

Poikkeuksen te-kee Nätyn Martti

Manninen

nuorena Eddienä. Manninen kasvat-taa luontevasti roolihahmonsa pikku-pojasta nuoreksi mieheksi.

Risto Korhosen roolihahmon, iso-veljen, liikkuvuus on vaikuttavaa, mutta sarjakuvamainen tempoilu on ristiriidassa muun esityksen kans-sa niin paljon, että se kuuluisi tyystin toiseen musikaaliin.

Rinna Paatso ja Elina Rintala kah-tena erilaisena äitinä ovat ne tekijät, jotka ammattitaidollaan pitävät koko paletin kasassa.

Reino Braggen ohjaus on Tampe-reen Teatterin vastaus vallitsevaan musikaalibuumiin, joka velvoittaa jo-kaista isompaa teatteria pitämään oh-jelmistossaan ainakin yhtä musikaa-lia. Ei Veriveljet mikään täysosuma ole, mutta se on huomattava parannus vuosi sitten ohjelmistossa pyörinee-seen I love you because -musikaaliin.

Veriveljet on samanlaista perus-mukavaa viihdettä kuin yhdenillan-suhde, mutta se ei räjäytä tajuntaa niin, että siitä olisi pidempiaikaisek-si kumppaniksi.

Sanna-Kaisa Lähdeaho

Klassikkoni teos, joka teki vaikutuksen kAri enqvist: uskomAton mAtkA uskovien mAAilmAAn, wsoy 2012

veriveljet, tAmpereen teAtteri, kirjoittAnut jA säveltänyt willy russell, suomentAnut jA ohjAnnut reino brAgge

ArvosteluAsteikko 1–5 tähteä

esko vAltAojA: kotonA mAAilmAnkAikkeudessA, ursA 2001

14 Aviisi 28.9.2012

ZyskowiczHÄIRIKÖIPalefacea

HÄIRIKÖI juho mäkelä, teksti & iines reinikAinen, piirros

Rapartisti Kar-ri Miettinen ali-as Paleface taitaa olla tällä hetkel-lä Suomen tunne-tuin protestilaula-ja. Hän kertoo saa-vansa aiheet pro-

testilauluihinsa kotikaupunkinsa Hel-singin kaduilta.

”Riittää, kun katsoo ympärilleen. Suuryrittäjien bisnesedut menevät Suo-messa kaiken muun yläpuolella. Talout-ta pitäisi kontrolloida enemmän.”

Miettisen mukaan protestilaulu on liukuva käsite. Esimerkiksi Bomfunk MC’s:n Freestyler tunnetaan länsimais-sa tanssihittinä, mutta entisen Neuvos-toliiton alueella se on täysiverinen tais-telulaulu.

”Taiteilija verbalisoi protestilaulussa isomman kansanryhmän tunnot. Yleen-sä laulut ovat sidoksissa johonkin ihmi-sen aiheuttamaan vääryyteen.”

Miettisen mielestä vanhat suomalai-set kupletit ovat pohjimmiltaan protes-tilauluja ja Bob Dylan protestoi 1960-lu-vulla soittamalla vanhoja työväenlaulu-ja. Protestilaulut voivat kummuta myös Suomen historiasta.

”Esimerkiksi Perustuslaillisten riemu-

marssissa irvaillaan äänioikeudelle, jo-ka ei alkujaan ollut yleinen ja yhtäläi-nen.”

Suurin osa protestilaulajista on miehiä, mikä johtuu hänen mieles-tään patriarkaalisesta yhteiskuntanä-kemyksestä. Jo runonlaulajat olivat ai-kanaan miehiä, ja naiset on nähty lähinnä äitei-nä.

”Naisten on vaikea päästä esille miehisel-lä musiikkialalla, jos he eivät vilauta tis-siä.”

Miettinen kävi luen-noimassa rap-kulttuu-rista Turun yliopistolla, ja siellä hän tapasi pari feminis-ti-lesbo-räppäriä. Ehkä heistä kasvaa uuden sukupolven protestilaulajia.

Talous määrittelee Miettisen mieles-tä kaiken kvartaalikapitalismissa. Se ei kuitenkaan kerro, voivatko ihmi-set henkisesti hyvin. Hänen mukaan-sa raha sivuuttaa rakkauden ja muut inhimilliset arvot, koska niitä on vai-kea mitata ja tilastoida.

”Elämässä pitää olla muitakin arvo-ja kuin raha. Miten helvetissä lasten mielenterveyspalvelut voivat olla tu-losvastuullinen yksikkö?”

Miettinen ei tavoittele sosialismia.

Vasta 1960–70-lukujen poliitti-nen laululiike esitti konkreetti-sen vaihtoehdon porvarilliselle maailmankuvalle, sanoo tutkija Juha Henriksson. Aiemmissa protestilauluissa on herravihaa, muttei juuri muutosehdotuksia.

”Haistakaa paska koko valtiovalta”, lauloi Irwin 1970-luvulla. 2010-luvun protestilaulajan Karri ”Paleface” Miettisen mielestä Suomi on melko hieno valtio.

tykkää AviisistA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 15

ZyskowiczHÄIRIKÖIPalefacea

Hän uskoo kapitalismin toimivuuteen, jos sitä säädellään riittävästi.

Tuloerot lähtivät Suomessa jyrkkään kasvuun 1990-luvun alussa. Hänen mu-kaansa Suomessa voidaan osoittaa yk-si päivä, jolloin yhteiskunta alkoi pola-risoitua rikkaisiin ja köyhiin.

”Kaikki lähti siitä, kun Esko Ahon hallitus eriytti pääomaverotuksen tulo-verotuksesta.”

Luottamus edustukselliseen demo-kratiaan voidaan pelastaa, jos eduskun-taan saadaan nuoria tulisieluisia esiku-via. Hän kehottaa äänestämään maa-hanmuuttajia ja alle 30-vuotiaita.

”Kansanedustajien ei pidä olla pönöt-täviä hahmoja, jotka puhuvat käsittä-mätöntä ulkoavaruuden kieltä.”

Miettisen mukaan politiikasta tuli Suomessa ammatti 1970-luvulla. Vielä sitä ennen eduskunnassa istui tavallisia teollisuusmiehiä ja opettajia.

”On pelottavaa, että maata hallitsevat broilerit, jotka ovat hypänneet po-

litiikkaan suoraan koulun pen-kiltä.”

Hän haluaa murtaa poliitikon mielikuvan, joka liittyy Kek-

kosen kauden pysähty-neisyyteen.

”Miksi äänestysko-pissa äänestetään

15 suomalaista protestilaulua

1. Hiski Salomaa, Vapauden kaiho, 19292. Esa Pakarinen, Kylymässä mualimassa, 19523. Simo Salminen, Rotestilaulu, 19664. M.A. Numminen, Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa, 19665. Kristiina Halkola, Laulu 20 perheestä, 19696. Veikko Lavi, Limperin Hilma, 19697. Henrik Otto Donner, Laulu taantumuksesta, 19718. KOM-teatteri, Kolme pikku miestä, 19719. Agit Prop, Natalia, 1972

10. Pelle Miljoona, Väkivalta ja päihdeongelma, 197811. Juha Vainio, Helsingin herrain salongissa, 197912. Hector, Kuivaa sympatiaa, 198013. Irwin Goodman, Hurraa! Me teemme laivoja, 199014. Ultra Bra, Kahdeksanvuotiaana, 199615. Paleface feat Hilja Grönfors, Kun saapuu elokuun yö, 2010

listA on täysin subjektiivinen. kAikki kAppAleet ovAt

kuunneltAvissA youtubestA.

Karri ”Paleface” Miettinen työstää parhaillaan uusia protestilauluja studiossa.

kuv

A: s

Am

i lin

dFo

rs

vuodesta toiseen samoja vitun tyyppejä?”Hänen mielestään suomalaiset ovat pi-

kemmin herranpelkoista kuin herravi-haista kansaa.

”Kristittyjen miekkalähetys istutti mei-hin herranpelon. Myöhemmin taivaan herra vaihtui mahtimiesten pelkoon.”

Markku Into ja Jarkko Laine ovat Miettisen suuria esikuvia. Poliittisesta laululiikkeestä hän arvostaa eniten Reijo Frankia, joka on säilyttänyt työväenpe-rinnettä jälkipolville. Frank levytti Elsa Rauteen kirjoittaman lyömättömän rau-hanlaulun Veli siskon.

Miettinen nostaa esiin myös Mikko Perkoilan, jota hän pitää yhtenä Suomen parhaista protestilaulajista. Hänestä Pu-nikin kirjelaatikon levyttäminen oli kult-tuuriteko Perkoilalta.

Miettinen arvostaa myös Hectoria, Jui-cea ja Pelle Miljoonaa. Hienoja protes-tilauluja ovat esimerkiksi Vexi Salmen Herrojen kanssa pellon laidalla ja Henrik Otto Donnerin Laulu taantumuksesta.

”Koko Love Recordsin katalogi on upe-aa kuunneltavaa, kuten Lautanen Guate-malan verta ja Suojele luontoa – ihmistäkin.

Työväenlauluissa on Miettisen mie-lestä paljon kestäviä teemoja, kun kuorii pois kommunismin ihailun, josta hän sa-noutuu jyrkästi irti.

Hänen mukaansa kansainvälisillä mit-

tareilla asiat ovat Suomessa hyvin, koska valtio kustantaa vastasyntyneelle lapsel-le hienot lähtökohdat kunnallisella ham-mashuollolla ja neuvolatoiminnalla.

Kaikki valtaapitävät eivät voi sietää protestilauluja. Kun Miettinen vieraili Emma-gaalassa, Ben Zyskowicz oli kuu-lemma häirinnyt hänen esitystään tar-joilemalla pöytäseurueelle kovaäänises-ti viiniä.

Hän oli vastikään pääministeri Jyrki Kataisen kanssa samassa yhteiskunnal-lisen vastuun tilaisuudessa.

”Katainen marssi mielenosoitukselli-sesti pois paikalta, kun aloitin soittami-sen. ”

Miettinen sai myös erikoisen tarjouk-sen eräältä kristillisdemokraattien eh-dokkaalta, joka halusi käyttää Riisto räp-pääjää vaalimainonnassa.

”Hän ei tainnut ymmärtää laulun sano-maa.”

Tällä hetkellä Miettisellä on meneil-lään kaksi levytysprojektia, jotka jul-kaistaan ensi keväänä.

”Uusia protestilaulujakin on luvassa, sillä en taida päästä yhteiskunnallisesta kulmasta koskaan irti.”

lisää protestilAuluistA

seurAAvAllA AukemAllA.

16 Aviisi 28.9.2012

irvimistä ilman muutosehdotuksia

Laulaja ja lauluntekijä Mikko Per-koila on pitänyt hengissä yhteis-kunnallisen satiirin perinnettä

Suomessa. Perkoila oli mukana poliit-tisessa laululiikkeessä, ja ensimmäisen soololevynsä hän julkaisi vuonna 1980. Viime vuosina hän on tehnyt erityisesti lastenmusiikkia.

Perkoila ei halua kutsua itseään pro-testilaulajaksi, koska hän pitää sitä ar-veluttavana määritelmänä. Hän puhuu mieluummin kantaaottavista lauluista.

”Minusta nykyään tehdään hämmäs-tyttävän paljon lauluja, joissa on kritii-kin siementä. Kappaleissa ei ole suoraa julistusta kuten 1960-luvulla, mutta ei tarvitsekaan olla.”

Perkoilan mukaan räppärit palaut-tivat yhteiskunnallisen laulun henkiin pitkän hiljaiselon jälkeen. Hän seuraa mielenkiinnolla muun muassa Asan ja Palefacen tekemisiä.

”Olen itse niin vanha äijä, että jäähdyt-

telen suosiolla. Olen yli-ikäinen saar-naamaan nuorille.”

Perkoila esittää mielellään työväen-lauluja, mutta sopivat tilaisuudet ovat harvassa. Syksyllä hän on esittänyt työ-väenlauluja kaksi kertaa Tampereella.

”Esitän työväenlauluja yleensä työvä-enjärjestöjen tilaisuuksissa, joissa on paikalla vanhaa järjestöväkeä. Työvä-enlauluja on kiva vetää, kun jengi lau-laa mukana.”

Hänen mielestään työväenlaulut ovat tyyliltään aikaan sidottuja, mutta teks-tien sisältö ei ole vanhentunut.

”Mikään ei ole muuttunut noista ajois-ta, me elämme Suomessa kasvun dikta-tuurissa.”

Jos Perkoila tekisi uusia työväenlau-luja, hän muotoilisi sanoman eri tavalla ja perustelisi julistusta vähemmän.

Perkoila levytti edellisen laman aika-na yhä ajankohtaisen kappaleen Sääs-tön hinta.

”Mitä helvetin järkeä säästöissä on, kun 20 vuoden päästä sosiaali- ja ter-veysmenot paisuvat joka tapauksessa?”

Perkoila on huolissaan nuorisotyöt-tömyydestä ja ihmisten pahoinvoin-nista. Hän pelkää, kuinka pitkään Suo-messa saadaan nauttia eläkkeistä.

Pelkkä herraviha ei ole ollut koskaan Perkoilan juttu, koska hän pitää esimer-kiksi Irwinin lauluja yhden lajin perus-suomalaisuutena.

”Haluan nähdä asiat laajemmin. Me olemme samalla lailla vastuussa koko maapallon hyvinvoinnista.”

Perkoilaa ei huvita tehdä uutta mu-siikkia, koska kukaan ei soita tai osta enää levyjä. 1980-luvulla oli vielä pieniä paikallisradioita, jotka soittivat myös vähemmän tunnettujen artistien kap-paleita.

”Nykyään ylikansalliset radiot soitta-vat yhtä ja samaa moskaa”, Perkoila ki-roaa.

perkoila: rap lopetti hiljaiselon

su 14.10.2012 klo 17ma 15.10.2012 klo 19

Vierailu Nätyltä

Ensi-ilta ke 10.10.2012 klo 19su 14.10.2012 klo 17ma 15.10.2012 klo 19pe 19.10.2012 klo 19la 20.10.2012 klo 14ke 24.10.2012 klo 19pe 26.10.2012 klo 19pe 26.10.2012 klo 19la 27.10.2012 klo 14ti 30.10.2012 klo 19ke 31.10.2012 klo 19

Tommi Silvennoinen

Helsingin yliopiston mu-siikkitieteen dosentti ja filosofian tohtori Juha Henriksson on pereh-tynyt suomalaisiin pro-

testilauluihin.Henrikssonin mukaan suurimmas-

sa osassa suomalaisista protestilau-luista naureskellaan ja irvitään her-roille, mutta niissä ei esitetä konkreet-tisia muutoksia yhteiskuntaan.

”Junnu Vainion, Simo Salmisen ja Irwin Goodmanin (Antti Hammar-berg) laulut ovat pohjimmiltaan yh-teiskuntaa säilyttäviä, vaikka niissä on herravihaa”, Juha Henriksson kiteyt-tää.

Hänestä herravihaan perustuva pro-testi oli hyvin suomalainen ilmiö.

Laura Henriksson kirjoittaa parhail-laan väitöskirjaa J. Alfred Tannerin, Matti Jurvan, Reino Helismaan, Juha Vainion ja Veikko Lavin kupleteista ja laulutyylistä. Hän on Juha Henriksso-nin puoliso.

Laura Henriksson määrittelee kup-letit ovat huumorintajuisiksi ja kantaa-ottaviksi lauluiksi, joiden tekstit liitty-vät usein ajankohtaisiin aiheisiin tai sattumuksiin.

”Laulun kertoja kokee tavallisesti, et-tä valtaapitävät henkilöt ovat päättä-mässä laulajan asioista”, hän kertoo.

Juha Henrikssonin mielestä vasta 1960- ja 1970-luvun poliittinen laululii-ke esitti protestilauluissaan konkreet-tisen vaihtoehdon porvarilliselle maa-ilmankuvalle.

”He propagoivat kommunistista maa-ilmankuvaa ja kannattivat yleismaail-mallista vastuuta kaikista kansoista.”

Lauluissa käsiteltiin muun muassa Vietnamin sotaa, Chilen tapahtumia, porvareiden pääomaa.

Poliittisen laululiikkeen huippukau-si kesti vuodesta 1966 aina 1970-luvun

puoleenväliin. Liike kuoli taistolais-aatteen kannatuksen hiipumiseen.

”Laululiikkeeltä putosi pohja, kun si-tä kannatteleva ideologia romahti.”

Poliittisen laululiikkeen keskeisim-mät nimet olivat KOM-teatteri ja Agit Prop. Monet laulajat olivat näyttelijöitä esimerkkeinä Vesa-Matti Loiri ja Si-nikka Sokka.

Juha Henrikssonin mielestä myös 1960-luvun folk-liikkeen lauluissa oli jäsentynyttä protestia. Esimerkiksi Hectorin Palkkasoturissa esitetään pa-sifistinen vaihtoehto.

Henrikssonin mukaan punk rantau-tui Suomeen 1970-luvun lopulla Eng-lannista. Pelle Miljoona ja Eppu Nor-maali olivat tunnetuimpia suomalaisia punk-yhtyeitä.

”Punk-tekstit olivat hyvin suorasu-kaisia. Yhtyeet eivät olleet tyytyväisiä nykytilanteeseen, mutta he eivät tien-neet, mitä haluavat tilalle.”

Punk kumpusi nuorison turhautu-misesta työttömyyteen ja syrjäytymi-seen. Nuoret eivät kokeneet yhteiskun-taa omakseen ja punk tarjosi purkau-tumiskeinon.

Juha Henriksson kertoo, että punk jatkoi elämistään valtavirran ulkopuo-lella, vaikka uudet punk-yhtyeet eivät tavoittaneet enää laajaa kansansuosi-ota.

Hän pitää 1990-luvulla suursuosion saavuttanutta Ultra Brata poliittisen laululiikkeen selkeänä perillisenä.

”Ultra Bran sanoitukset ovat vähem-män poliittisia kuin Agit Propilla, kos-ka kappaleista puuttuu taistolaisuu-den pohjasanoma.”

Suurin osa protestilauluista on sävyl-tään vasemmistolaisia, mutta tässä ei ole Henrikssonin mielestä mitään yl-lättävää.

”Mitä vastaan oikeistolaiset protes-toisivat, koska yläluokan asiat ovat

yleensä aika hyvin? Protestilaulut kumpuavat yleensä alaluokan syrjäy-tymisestä.”

Kuplettien tekijöiden rivit harvenivat 1990-luvulla, kun Vainio ja Lavi kuoli-vat. Laura Henrikssonin mielestä kup-leteille voisi olla kysyntää myös nyky-päivänä.

”Jos kupletti on ajankohtainen, haus-ka, mielellään riittävän tarttuva ja mu-siikillisesti mielenkiintoinen, se kiin-nostaa yleisöä aina. Tosin tämä ei vält-tämättä tarkoita suurta levymyyntiä.”

Monet kupletille tyylilliset aiheet oli-sivat ajankohtaisia, jos niitä käsittelisi tuoreella tavalla. Henriksson ottaa esi-merkiksi aikakauden muoti-ilmiöt, so-siaalisen epätasa-arvon sekä poliitik-kojen puheiden ja käytännön välisen ristiriidan.

”Toisaalta vanhemmat kupletit ku-ten Tannerin ja Jurvan tuotanto välit-tävät konservatiivisia näkemyksiä esi-merkiksi naisten ja miesten suhteista”, Laura Henriksson myöntää.

Juha Henrikssonin mukaan rap on nykyajan protestia, joka on suunnattu nuorisolle. Sen sijaan Suomesta puut-tuu aikuisväestön protestilaulaja, ny-kyajan Irwin.

”Perussuomalaiset eivät ole pysty-neet tuomaan sanomaansa esiin musii-kin tai teatterin kautta. Ehkä se johtuu siitä, että porukka ei ole kovin kulttuu-rimyönteistä.”

Jösse Järvenpää on ehkä selkeim-min perussuomalainen protestilaulaja.

Juha Henrikssonin mielestä protesti-laulut ovat muuttaneet Suomea herät-tämällä yhteiskunnallista keskustelua.

”Jos protestilaulussa viitattiin johon-kin hyvin konkrettiseen epäkohtaan kuten saastuttavaan tehtaaseen, laulu saattoi parantaa asian.”

Juho Mäkelä

Irwin Goodmanin lauluissa on herravihaa, muttaei konkreettisia muutosehdotuksia.

tykkää AviisistA. edes FAcebookissA. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 17

UutisraivaajaHelsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu

Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja suoma laisen viestintä teollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista viestintään ja viestintä teollisuuteen liittyvää tutkimusta ja alan koulutusta. Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo ovat osa Helsingin Sanomain Säätiötä.

Hakuaika päättyy 17.1.2013.Lisätietoja ja haku lomake osoitteessa uutisraivaaja.fi

Kilpailun tavoitteena on löytää tiedonvälitykseen ja journalismiin uusia toimintatapoja ja menestyviä liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa, jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.

iii -OLUT 0,4 L 2,50SIIDERI 0,33 L 2,50LONKERO 0,33 l 2,50

hanahinnat

Viikonloppu

ILMAINEN SISÄÄNPÄÄSY KLO 21-23 ILMAINEN NARIKKA

FINLAYSON

perjantai, lauantai 21-04

Pure Jenkki original USA BAR!

www.rodeonight.ÞÊOPEN LATE -04A-LICENSE

Alma Manu Oy:n Pirkanmaan jakelussa työskentelee meitä Manuja noin 500. Huolehdimme Aamulehden ja Helsingin Sanomien lisäksi usean muun lehden varhaisjakelusta.

HAEMMELEHDENJAKAJIAKun muu maailma vasta herää, lehden-jakajiemme urakka on jo takana. He ovat täysi-ikäisiä ja työskentelevät 3−4 tuntia yössä liikkuen omalla autollaan tai pyörällään. Manujen työ on tärkeä osa lehdentekoa, sillä lehti on valmis vasta, kun se on asiakkaalla.

Käy tutustumassa jakajan työhön tarkemmin osoitteessa www.almamanu.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa Veli-Matti Launio, puh. 010 665 3410.

Hakemukset: www.almamanu.fi > Henkilöstö > Avoimet työpaikat.

Alma Manu Oy on yrityksenä uusi, mutta painamisen ja jakelun taitajana hyvinkin kokenut. Alma Manuun kuuluvat lehtipainot

Tampereella ja Rovaniemellä sekä Pirkanmaan, Satakunnan, Meri-Lapin ja Lapin varhaisjakelut. Meitä Manuja on yhteensä noin 1 100.

Olemme osa Alma Media -konsernia.

18 Aviisi 28.9.2012

Ihan naamat

NÄIN SEN NÄEN aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

avIIsI@uta.fI. Mielipidekirjoitusten MaksiMipituus on noIn 2 200 merkkIä . toiMitus pidättää oikeuden käsitellä kirjoituksia.mitä mieltä sinä olet?

Tiedän, että pakinoita ei pi-täisi ottaa liian tosissaan. Alli Nokan SYL:n opinto-lainalinjaa ruotinut teksti (Aviisi 09/2012) sisälsi kui-

tenkin niin paljon asiavirheitä ja suo-ranaista disinformaatiota, että koen velvollisuudekseni oikoa väitteitä.

Aivan aluksi Alli haluaa väittää, et-tä aiemmissa opintotuen kehittämis-työryhmissä SYL:lle ”on käynyt no-losti, kun työryhmistä on tullut kep-piä hyväuskoisesti odotetun pork-kanan sijaan.” Tämä ei taatusti pidä paikkaansa ainakaan edellisen, vuon-na 2009 istuneen työryhmän suhteen

– kukaan politiikasta vähänkään pe-rillä ollut kun tuskin oletti opintotu-keen panostettavan lisärahaa keskellä pahinta taantumaa. Lopputuloskin oli SYL:lle kaukana nolosta. Siitä kertoo hyvin se, että tuolloin(kin) eri linjoil-la SYL:n kanssa olleiden Kokoomus-opiskelijoiden silloiset vaikuttajat ei-vät tunnu vieläkään päässeen yli kat-keruudesta, joka kohdistuu heidän ta-voitteensa torpanneeseen SYL:iin ja sen silloisiin edustajiin.

Vielä villimmäksi meno muuttuu Allin luonnehtiessa SYL:n uutta opin-tolainan kehitysehdotusta ”liittoko-

kouspäätöstä rikkovaksi”. Itse viime liittokokouksessa olleena ja siellä ky-seisen liittokokouspäätöksen puo-lesta puhuneena pidän väi-tettä yksinkertaisesti järjettömänä – päätök-sessä kun ei viitata halaistulla sanalla-kaan siihen, etteikö

lainajärjestelmää saisi kehittää, päin-vastoin. Esille nostetaan erikseen ris-kisuojien parantaminen mutta muita-kaan kehittämisehdotuksia ei torpata, kunhan ne eivät nosta lainan suhteel-lista osuutta opintotuesta.

kerrottuaan sYL:n ehdotuksen olevan myös ”opiskelijaliikkeen hengen” vas-tainen (mutta sanomatta mikä tämä mystinen henki on ja mistä Alli tietää mikä on sen vastaista ja mikä ei) kir-joittaja väittää esityksen olevan ”sel-vää opintotuen lainapainotteista kehit-tämistä”. Tässä Alli muokkaa härskis-ti käsitteitä: lainapainotteinen kehittä-minen on tähän mennessä tarkoitta-nut opintotuen muuttamista sellaisek-si, että lainan suhteellinen osuus opin-totuesta nousee. Tätä SYL:n ehdotuk-sessa ei todellakaan tapahdu.

Allin ajatus ilmeisesti on, että vaik-ka lainan osuus pysyisikin samana, si-tä ei saa muuttaa opiskelijoille miellyt-tävämmäksi, koska silloin yhä useam-

pi opiskelija saattaisi nostaa si-tä. Tämä on kauniisti sanot-

tuna vähintäänkin älyva-paata. Samalla logiikal-la liittokokouksen erik-seen esille nostamia

riskisuojiakaan ei saisi parantaa, ja oi-keastaan parasta mitä SYL voisi lai-nan eteen tehdä, olisi vaatia sille pika-vippien vuosikorkoa. Tällöinhän lai-nan merkitys kutistuisi olemattomiin, kun kukaan ei uskaltaisi nostaa si-tä. Opiskelijoiden aseman parantami-nen tuntuu Allille ja muille vastaavaa mantraa hokeneille olevan toissijais-ta. Tärkeämpää on, että lainaa ei nos-ta kukaan – edes ne, jotka sitä haluai-sivat.

Loppukevennykseksi alli ihmettelee, eikö kenellekään tullut mieleen, ”et-tä kustannusneutraaliuden ajatuksen voisi myös haastaa”. Kirjoittajan mie-leen ei ilmeisesti tullut, että sanoutu-malla irti maan hallituksen työryh-mälle asettamasta tehtävänannosta (jossa nimenomaan mainitaan kus-tannusneutraalius) SYL tekisi itses-tään pellen ja menettäisi uskottavuu-tensa ja sitä kautta vaikutusmahdol-lisuutensa työryhmässä. Tämä oli-si epäilemättä valtiovarainministeri-ön byrokraattisetien märkä päiväuni, mutta en olisi uskonut Allinkin jaka-van sitä.

Ilkka TiensuutaMyn puheenjohtaja 2011

Väärin kirjoitettu SYl:sta ja opintolainasta!

Miksi opiskelijakinmaksaa autopaikasta?

kaupunkisuunnistuksenjälkeen paskat bileet

Ilkka Sasi kirjoitti (Aviisi 14.9.) rakentamisen vaikeudesta Tampereella, keskittyen osoit-tamaan ongelmiksi suoma-laista valitusoikeutta ja kes-

kenään eripuraisia hallintoelimiä. Pelkkä valitusten suitsiminen tai hallinnollisten rakenteiden uudista-minen ei kuitenkaan riitä. Mukaan tarvitaan myös poliittista ohjausta ja ohjaamaan kykeneviä poliitikkoja.

Opiskelijoiden asuntotilannetta helpottaisi erityisesti se, että raken-nettaisiin enemmän kaupunkia ja vähemmän pientaloalueita. Samal-la uuden kaavoituksen ja täydennys-hankkeiden suuntaaminen opiske-lijoiden suosimaan keskustaan aut-taisi parantamaan asuntojen tarjon-taa ja hillitsemään vuokrien nousua. Asumisen edullisuutta parantaisivat myös esimerkiksi uudet parkkipaik-kanormit: on kohtuutonta laittaa au-toton opiskelija maksamaan taloyh-tiön autopaikoista.

Paremman kaupungin tekeminen

varmistaisi myös työpaikkoja, jois-ta Sasikin huolehtii. Etenkin yliopis-tosta valmistuvat ihmiset työllisty-vät suunnilleen samoille sijoille, mis-sä haluavat usein asuakin, eli yleen-sä suurten kaupunkien keskustaan.

Oma merkityksensä on myös Sa-sin kritisoimalla kaupunkikuvan suojelulla ja normituksella. Ilman ohjeita ja määräyksiä uusin taloi-hin ei useinkaan rakennettaisi tilaa esimerkiksi liiketiloille, jotka luovat kaupunkiin uusia palveluita ja työ-paikkoja. Monimuotoinen, tiivis ja viihtyisä kaupunki onkin se poliit-tinen valinta, jolla Tampereella saa-daan opiskelijat viihtymään nyt ja tulevaisuudessa.

Jaakko StenhällkaleVan Vihreiden pj.

Olga Haapa-ahotaMpereen Vihreiden nuorten pj.

Tamyn kaupunkisuunnistus on loistava tapahtuma. Järjes-töt esittäytyvät ja suunnista-

jat pääsevät kiertämään kaupunkia karnevaalihengessä arki-iltana. Me-no on rentoa, aitoa ja mielikuvituk-sellista. Juuri tämänkaltaisten ta-pahtumien järjestäjänä Tamy näyt-täytyy houkuttelevana ja helposti lä-hestyttävänä yhteisönä, jollainen se on.

Valitettavasti kaupunkisuunnis-tuksen jatkobileet olivat vastakoh-ta itse suunnistukselle. Restama-xin persoonattomassa bulkkidis-ko-Ilonassa täysillä soinut hittilis-tamusiikki ei juurikaan kannusta-nut jutusteluun esimerkiksi rasteil-la järjestöistä kiinnostuneiden kans-sa. Tästä seurasi, että jengi hajaan-tui järjestöinä tai muissa porukoissa toisiin baareihin melua pakoon. Jot-kut ehkä jättivät kokonaan tulemat-ta jatkoille.

Myös rastinpitäjien ruokailusta jatkoilla voi antaa risuja. Kasvissyö-

jille tarjolla oli kurkku- ja porkkana-tikkujen lisäksi lohkoperunoita, jot-ka täytyi ensin noukkia lihapulli-en ja nakkien seasta. Tapahtuman kokonaisuuden kannalta tällä ei to-ki ollut suurta merkitystä, mutta tä-hän yksinkertaiseen asiaan olisi ol-lut syytä kiinnittää huomiota.

Kaupunkisuunnistuksen jatkoista jäi käteen heterogeenisten massabi-leiden tragedia. Kaikkia ei voi miel-lyttää, ja kun sitä yrittää, ei lopul-ta miellytä ketään. Järjestäjän ase-ma on kieltämättä vaikea, mutta voi-daan kuitenkin kysyä, että tällaisia-ko bileitä Tamy haluaa järjestää? Yri-tysyhteistyön periaatteiden tarkista-minen on paikallaan: Mitä mieltä on siinä, että yritysyhteistyökumppa-nuus pakottaa järjestämään saman-laiset bileet samanlaisessa diskos-sa samoilla ongelmilla kerta toisen-sa jälkeen?

Anni Granat, Aleksi Karppinen (ViVa) & Anne Lahtinen

(ylioppilasteatteri)

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Opiskelijan aseman parantamisen sijaan tärkeämpää tuntuu olevan, että lainaa ei nosta kukaan – edes ne, jotka sitä haluaisivat.

tykkää aViisista. edes Facebookissa. faCeBook.Com/avIIsI Aviisi 28.9.2012 19

Haluanpa sanoa Ihan naamat

Jouko Salmivaara, 26, historia

Minulla on sosionomin tausta, joten teen entisessä työpaikassa musiikkitoimessa

muutaman tunnin keikkahommia. Opintotuella en tule toimeen,

kun minun on elätettävä myös lapseni.

Matti Järvinen, 20, historia

Lajittelen postia Itellalla lomien ja perioditaukojen aikana.

Muuten keskityn opiskeluun.

Tiina Simola, 26, ranskan kieli

Teen opiskelujen lomassa opettajan si-jaisuuksia. Kuulun sijaisrekisteriin, josta

voi päästä tuuraamaan opettajia kaikkiin Tampereen kouluihin.

Tuuli Kalliainen, 19, kirjallisuustiede

En käy töissä opiskeluaikana, mutta kesällä olen siivonnut ja työskennellyt

vaatekaupassa. Opintotuki riittää juuri ja juuri vuokraan.

Mikko Laaksonen, 18, historia

En käy töissä, koska fuksivuoteni on vasta alkamassa. Kesätyöpaikastani VR:n kiinteistöhuollosta on kuitenkin

lupailtu duunia.

Taas meitä petettiin

nokan kopautus

Alli NokkA kiUkUTTElEEEDUSTAJISTON kUliSSEiSSA

1. minusta yliopiston vanhat internetsivut olivat visuaalisesti selkeämmät kuin nykyi-set, joiden kautta on vaikea löytää mitään tietoa.

2. käyn kuntosalilla Hervannassa, koska Atalpan liikuntamaksu on melkein puolet kalliimpi kuin TTY: n liikuntatilojen maksu. Ihmettelen, miksi Tampereen yliopistossa on niin vähän harrastustiloja kerhoille.

3. on hyvä, että yliopiston ravintoloista saa mausteeksi tabascoa. Ilman sitä ruoka ei maistuisi miltään.

Kun Tampereen yliopiston koulutus-uudistusta väsäiltiin, luvattiin py-hästi, ettei mitään alaa lakkauteta.

Jos sellainen mahdollisuus olisi tuotu esiin, olisi saattanut syntyä niin kutsuttua muu-tosvastarintaa. Puhuttiin kivoista yhteisis-tä poikkitieteellisistä tutkinto-ohjelmista ja pelkästä lisäarvosta.

Nyt logopediaa ollaan siirtämässä Helsin-kiin eli lopettamassa. Lakkauttamisesta ol-laan keskusteltu jo ainakin viime syksystä asti. Asialle laitettiin kumileimasintyöryh-mä, joka valmisteli siirtoa pohtimatta muita vaihtoehtoja.

Allin kuuleman mukaan yliopiston halli-tus luki Aamulehdestä, että sen pitää päättää lakkauttamisesta rehtorin esityksestä ja jär-kyttyi, ettei esitys tulisi edes yksiköltä itsel-tään.

Eipä siinä, että systeemiä muutetaan. Nä-köjään sitä muutetaan kuitenkin juuri niin, kuin alun perinkin vaikutti. Pienet alat sii-votaan mukademokraattisilla päätöksillä pois.

aviisi.fi/palaute | facebook.com/aviisi

käytkö töissä opintojen

ohessa?

Aleksandr Haimi, 26, opiskelija, venäjän käännöstiede

www.yo-talo.comKauppakatu 10

* Liput ennakkoon Yo-talon lippukauppa www.yo-talo.com ja

Pe 28.9. Idiomatic (levynjulkkari), Picnic With Lulu, Johnny Got It Wrong. Ovet klo 22, show klo 23. 8 e / 7 e*.

La 29.9. Klamydia Ovet klo 22, show n. klo 23.30. 17 e / 15 e*.

To 4.10. Vapaus oppia! Tieteellisen pyöreän pöydän keskustelu. Mukana mm. Juha Suoranta ja Sirkku Kotilainen, demo. Illan aikana esiintyy Janne Laurila ja Tuhlaajapojat. Ovet 19.00, ohjelma 19.45 alkaen. Vapaa pääsy!

Pe 5.10. Roti-klubi: Stepa ja Are, Edorf & Historiallisen miekkailun seura, Ilkka Kalevi Tillanen & Rantaremmi, Tapani Kansalainen, Dj Massimo. 8 e, Ei Vip!

La 6.10. Naurunpaikka 957 Stand up -klubi Arimo Mustonen, Mika Kivinen, Teemu Kontoniemi, Ovet klo 18, show klo 19. 12 e*.

La 6.10. Bigpop Dj:t Sami & Riku Klo 23–04, 5 e / 3 e (opiskelijakortilla).

To 11.10. Hämeenkadun Appro by Boomi ryPe 12.10. Viikate, 17 e / 15 e*.

La 13.10. Yksityistilaisuus

Ke 17.10. PMMP, 18 e / 16 e*.

To 18.10. Lost In Music-Festival show klo 21. 8 e / 6 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti).

Pe 19.10. Lost In Music-Festival: Backstage Alliance presents: The Flaming Sideburns, Barbe-Q-Barbies, Murmansk, Death Letters (NL), Black Twig. Ovet klo 20, show klo 20.30. 12 e / 10 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti). La 20.10.Lost In Music -Festival Basso presents: Nicole Willis & The Soul Investigators, Eevil Stöö, Dj Kridlokk & Koksukoo, Gorq Lana (EST), Levon Zoltar, Super Janne. Ovet klo 20, show klo 21. 15 e / 12 e*, Ei Vip! (Ennakko Tiketti).

20 Aviisi 28.9.2012

Päivystävä sihteeri

Hallituksen kuulumiset

TAMYN TYÖNTEKIJÄT KERTOVAT SEKTORINSA KUULUMISIA

TAMYN HALLITUs KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

PALSTALLA YLIOPPILASKUNNAN HALLITUS KERTOO MISSÄ MENNÄÄN

Edustajiston terveiset Tapahtuu nyt! jarjestosihteeri@tamy.fi

Olen maailmanmatkojeni jälkeen taas huoman-nut, että Tampereen yliopistoon on mukava palata.Syksyn ensimmäinen edustajiston kokous on tätä kirjoittaessa vielä edessä.

Olemme suurien ja jopa valtavien päätösten edes-sä, kun Tamy harkitsee muuttoa kampuksen lähel-le. Tamy tekee ratkaisuja tulevaisuutensa suhteen. Ylioppilaskunnan menneisyyttä voi kuitenkin tar-kastella tekeillä olevasta historiateoksesta, joka ilmestyy keväällä. Muutosten äärellä meidän kaikkien on hyvä muistaa, mistä olemme tulleet, mutta samalla pohtia vakavasti, minne olemme menossa. Historian opiskelijana olen oppinut, että

nykypäivästä käsin menneisyys saattaa näyttää kummalliselta, mutta nykypäiväkin on tulevaisuu-den menneisyyttä. Toisinaan on kiireellisiä, itsestä riippumattomia tehtäviä, kuten tämä, jotka on vain pakko hoitaa. Kuitenkin olen varma, että vuo-sien päästä voin tarkastella tätäkin menneisyyttä ilon kyyneleet silmissäni hallintoprosessin luonte-vana osana. Tamylainen, tee aloite edustajistolle, jos jokin yliopistolla vituttaa, inspiroi, ihastuttaa tai vihastuttaa!

Jari Järvenpää, edustajiston pj.

Yksi tämän syksyn isoista tehtävistä on löytää jokaisen yksikön johtokuntaan uudet opiskelija-edustajat. Jokaiseen yksikköön avautuu kuudelle opiskelijalle mahdollisuus vaikuttaa muun muassa yksikkönsä koulutuksen laatuun ja määrään. Näi-hin luottamustehtäviin kannattaa jokaisen asiasta kiinnostuneen hakea!

Johtokuntien opiskelijaedustajien haussa on kyse myös abstraktimmasta käsitteestä: yliopistodemo-kratiasta. Osana yliopistoyhteisöä meidän opiske-lijoiden kannattaa ja täytyy pitää puoliamme, sillä on aina olemassa tilanteita, jolloin opiskelijoiden näkökulma yliopistossa tapahtuviin uudistuksiin on eri. Jos olet kiinnostunut vielä haastavammasta

pestistä, juuri nyt haetaan yliopiston hallitukseen kahta opiskelijajäsentä!

Ylioppilaskunta tarjoaa valituille edustajille koulu-tuksen ja tukee heitä koko kaksivuotisen kauden ajan. Hakuaika alkaa heti 1.10. Tule mukaan vai-kuttamaan!

Löydät lisätietoja ja hakuohjeet ylioppilaskunnan nettisivuilta osoitteesta:www.tamy.fi/opiskelijaedustajat

Joachim Kratochvil,kopo-sihteeri

Viikolla 38 ylioppilaskunnassa oli vieraita Tamyn ke-hitysyhteistyöprojektikumppani GRAVISista. Myös hallitus osallistui intialaisten vierailun isännöintiin. Opimme vierailtamme paljon niin itse projektista ja sen parissa työskentelemisestä Intian päässä kuin myös Rajasthanin alueen ihmisten elämästä.

Jo viime keväästä asti hallituksen jäsenet ovat sektoreillaan työskennelleet vuosien 2012–2016 tavoitelinjapaperin parissa. Linjapaperin kv-osio oli edustajiston lähetekeskustelussa viikolla 39, minkä jälkeen hallitus viimeistelee linjapaperin, jotta edustajisto voi sen hyväksyä kokouksessaan vielä tänä syksynä.

Keskiviikkona 26.9. hallitus osallistui Aatemark-

kinoille lukuisien muiden ylioppilaskunnan ja yli-opiston parissa toimivien yhdistysten kanssa ja esitteli Tamyn toimintaa yhdessä edustajiston pu-heenjohtajien kanssa. Torstaina 27.9. järjestettiin Keskustorilla Opiskelijan koti -kuntavaalitempaus yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston yli-oppilaskunnan ja Tampereen ammattikorkeakou-lun opiskelijakunnan kanssa.

Pirita Ruokonen, viestintävastaava

PÄÄTöSLUETTELOT: www.TAMY.fI/SIVU/

HALLITUKSEN-PÄÄTöKSET

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta,Kauppakatu 10, 33210 TampereYleistoimisto / Tuire Jalaskoski 03 - 22 30 215Taloustoimisto/Lea Kontoniemi 044 - 36 10 212

SihteeritMika Parkkari, pääsihteeri, 050 - 36 12 854Varpu Jutila, kv-sihteeri, 050 - 36 12 849Virve Valtonen, järjestösihteeri, 050 - 36 12 454

Olga Haapa-aho, sopo-sihteeri (sijainen), 050 - 36 12 846Joachim Kratochvil, kopo-sihteeri, 050 - 36 12 847Ann-Marie Norrgrann, suunnittelija, 045 - 77 50 55 80Jukka-Sakari Springare, suhdetoiminta, 044 - 36 10 204

HallitusVeera Kaleva, pj, 050 - 36 12 845Pekka Suhonen, 045-7750 5213Anni Heinälä, 045-7750 5210

Niina Jurva, 045-7750 5211Pirita Ruokonen, 045-7750 5214Vilhartti Hanhilahti, 045-7750 5215Paavo Ylönen, 045-7750 5212

PalvelutLakineuvonta, 044-36 10 300

Tamyn toimistot palvelevat: yleistoimisto ma-pe 9–11 ja 12–16, taloustoimisto ma–pe 9–11 ja 12–15.30, vippikassa ma–pe 12–15 (Yo-talon 2.krs.)

TAMYN EDUsTAJIsTO KERTOO, MISSÄ MENNÄÄN

www.TAmY.fI/TApAHTUmAKALENTErI

Perinteinen Puuropäivä YTHS:n Kalevantien ja Hervannan toimipisteissä tiistaina 9.10.2012 kello 8.00-10.00. Tervetuloa aamiaiselle!

Ylioppilasteatterin Stand Up Underground!Illan aikana lavalle astuvat:Raila Hänninen, Janne Oravisto, Jaakko Suomala, Mika Kivinen, Risto Koo, Teemu Kontoniemi, Ari-Matti Rytilahti, Peter Sapia-no, Kalle Hyypiö ja MC:nä jälleen Tommi Tuominen.Liput: 6 euroaAika: Perjantai 28.9. Show kello 20, ovet aukeavat kello 19.Paikka: Tampereen ylioppilasteat-teri, Itsenäisyydenkatu 12-14.Baaritiski palvelee, K-18. Tervetuloa!

Syysretki kirjallisuusmuseo Pukstaaviin Sastamalaan Lähde mukaan Elävän Kirjallisuu-den Yhdistys Elki ry:n ja kirjalli-suudenopiskelijoiden ainejärjestö Teema ry:n syysretkelle Pukstaa-viin lauantaina 29.9. Tavataan rautatieaseman pääovien edessä kello 11.45, josta lähdetään yhdessä junalla kohti Sastamalaa kello 12.07. Elki ry tarjoaa sisäänpääsyn museoon. Museokäynnin jälkeen voimme vierailla legendaarisessa

kirjakellarissa ja kierrellä kirppu-toreja. Paluujuna Tampereelle kello 16.57. Junamatkat kustan-tavat lähtijöille yhteensä noin 8 euroa. Ennakkoilmoittautuminen: elavakirjallisuus(at)gmail.com.

Hämeenkadun Appro to 11. lokakuutaLokakuussa Tampereelta kajahtaa, kun Suomen suurin yksipäiväinen opiskelijatapahtuma Hämeenka-dun Appro juhlii 30-vuotissynttä-reitään! Appro on juhlavuotenaan suurempi kuin koskaan, kun kaupunkiin saapuu yli 6000 haalariasuista opiskelijaa ympäri Suomen suorittamaan himoittuja tutkintoja aina Approbaturista Emeritukseen saakka.Luvassa on synttäreiden kunniaksi neljät loppubileet:Tampere Areenan pääloppubileissä lavalle nousevat Stig ja juuri uudel-la levyllään platinaa myynyt PMMP.Senssin uudessa RapApprossa juh-lat pystyyn laittaa Petri Nygård.Bricksin legendaarisessa RockAp-prossa kansaa viihdyttää loistava coveryhtye Joku Paikallinen Bändi.Viihdemaailma Ilonassa juhlijoita pikkutunneille asti tanssittaa co-verbändi Me and My Monkeys.

Vielä viimeinen lipunmyynti netis-sä Lippu.fi-kaupassa ti 25.9. alkaen!

www.HAMEENKAdUNAPPRO.fI

Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.comYLIOPPILASKUNTA

Aviisin yhteystiedot löydät sivulta 3.

Tamyn perustulotapahtuman mainos tänne.Tamyn perustulotapahtuman mainos tänne.

Tiesitkö, että voit selata vanhoja ja uusia Aviiseja

myös näppärinä näköislehtinä.

issuu.com/aviisi

Tamyn Kehyviikko 8.–12. lokakuuta

Tamy ylpeänä esittää: Ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö yliopistolla 8.–12.10.2012. Tamyn kehitysyhteistyöviikko on osa valtakunnallista ulkoasiainministeriön rahoittamaa hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden kehitysyhteistyötietoutta. Valtakunnallisen kehitysyhteistyöviikon toteutukseen osallistuu vuonna 2012 yhteensä kahdeksan eri ylioppilaskuntaa. Tänä vuonna viikon teemana on ”Ihmisoikeudet ja kehitysyhteistyö”. Teemaviikon valtakunnalliset yhteisavajaiset järjestetään maanantaina 8.10.2012. Tampereen yliopiston kampuksella avajaiset alkavat pääaulassa kello 12. Tule tutustumaan viikon tarjontaan!

Kehyviikon ohjelmassa on muun muassa Jani Toivolan avauspu-heenvuoro ihmisoikeuksista, ulkoasiainministeriön, Ulkopoliittisen instituutin ja Ihmisoikeusliiton edustajien välinen paneelikeskustelu Suomen kehityspoliittisen toimintaohjelman uudesta linjauksesta, paikalliset ihmisoikeusjärjestöt yhteen kokoava kehy-tori sekä pal-jon muuta mielenkiintoista.

Tamyn kehy-viikko ”Tarinoita ja tekoja” tuo esiin konkreettisia tekoja ja tarinoita kehitysyhteistyön takaa. Viikkoa toteutetaan positiivi-sella ja osallistavalla asenteella. Tarkoituksena on tarjota opiskeli-joille niin tietoa siitä, miten kehitysyhteistyö voisi näkyä opinnoissa, kuin antaa konkreettisia keinoja osallistua kehitysyhteistyötoimin-taan opintojen ohella. Tervetuloa mukaan uusien kehy-tarinoiden luomiseen.

TUTUSTU KEHYVIIKKOON, SEN OHjELMAAN jA LöYdÄ MYöS PALjON

MUUTA OSOITTEESSA: www.TAmY.fI/KEHYvIIKKO2012

Kauppakatu 15, 33500 Tre. Puh. (03) 223 1397

Hiusten leikkaus 25,-(sis. pesu + föönaus)

Raidat + leikkaus alk. 68,-Ripsien ja kulmien

kestovärjäys 15,-

Kuponki on voimassa toukokuun loppuun.

Tällä kupongilla trendikäshiustenleikkaus 26,- (39,-)

Opiskelijakortilla -15%kaikista hiuspalveluista

TYKKÄÄ AVIISISTA. EdES fAcEbOOKISSA. fACEBOOK.COm/AvIIsI Aviisi 28.9.2012 21

Tiesitkö, että suomalainen opiskelijaliike on yksi vanhimmista kehitysyhteistyötoimi-joista? Kehitysyhteistyön juuret ulottuvat toisen maailmansodan jälkeiseen Euroop-paan, ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on ollut mukana 1950-luvulta asti. En-simmäiset kumppanit olivat Euroopassa, ja SYL tuki esimerkiksi unkarilaispakolaisten

opiskelua Unkarin kansannousun jälkeen. 1960-luvulla yhteistyötä tehtiin aktiivisesti myös muiden

opiskelijajärjestöjen kanssa, ja SYL oli mukana lukutaidon-edistämiskampanjassa Boliviassa. 1970-luvulla kehytoimin-ta alkoi vakiintua pienemmistä projekteista kohti pitempikes-toista yhteistyötä. Vapautusliikkeitä tuettiin solidaarisuuden hengessä, ja koulutuksesta tuli tärkeä teema.

Vuonna 1992 perustettiin SYL:n kehitysyhteistyöasiain neu-vottelukunta KENKKU, joka edelleen vastaa SYL:n kehitysyh-teistyöhankkeiden hallinnosta suunnittelusta aina loppura-porttien kirjoittamiseen. Nykyisin SYL on keskittynyt enene-vissä määrin koulutuksen tukemiseen. Se on olennaista köy-hyyden poistamisessa, ja erityisesti tyttöjen koulutuksella on kauaskantoiset vaikutukset lapsikuolleisuuteen ja syntyvyy-teen.

Tällä hetkellä SYL:lla on kolme ulkoministerön rahoittamaa hanketta. Hanketuki kattaa 85 prosenttia koko hankkeen bud-jetista, ja loppu koostuu järjestön omavastuuosuudesta ja va-paaehtoistyöstä. Ylioppilaskunnissa näkyvin hanke on kah-deksan ylioppilaskunnan yhteistyössä järjestämä kehitys-yhteistyöviikko, jossa myös Tamy on mukana. Tänä vuon-na viikko järjestetään 8.-14.10., ja yhteiseksi teemaksi valikoi-tui ihmisoikeudet. Ohjelma käsittelee laajasti ihmisoikeuk-sia, mutta tarjolla on myös infoa siitä, miten kehitysyhteistyö voi näkyä opinnoissa. Viikon ohjelmasta on myös mahdollista saada opintopisteitä.

Kehitysyhteistyössä ei ole kyse pelkästään hyväntekeväisyy-destä, jota rikkaat länsimaalaiset tekevät kurjemmissa oloissa elävien auttamiseksi. Tärkeä osa kehytoimintaa on Suomes-sa asuvien opiskelijoiden tietoisuuden lisääminen. Tiedostavi-na kansalaisina emme voi sulkea silmiämme maailman epä-kohdilta, ja miten muuten ratkaisisimme globaaleja ongelmia, ellemme kulttuurienvälisen yhteistyön kautta.

Kehitysyhteistyö vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Maailmaa ei muuteta yhdessä yössä tai vuodessa, ja kult-tuurierot saattavat johtaa mitä kummalli-simpiin väärinkäsityksiin. Toiminnan hienoimpia puolia on kuitenkin eh-dottomasti se, miten pieniä arkisia asioita parantamalla voidaan pi-demmällä tähtäimellä vaikuttaa hyvinkin laajoihin ilmiöihin ja si-ten muuttaa maailmaa hiukan paremmaksi paikaksi elää.

Tamyn kehyviikko facebookissa:www.facebook.com/ kehyviikko2012Tamy

Niina Jurva

KIRJOITTAJA ON TAmyN hAllITuKseN Kehy-

vAsTAAvA JA KeNKKu:N JäseN

Kulmahuone

Yo-liikkeellä onpitkät perinteet auttamisessa

Tamylaisten näkökulmia myös blogissa: tamyblogi.wordpress.com

Suuret ikäluokat

VARMISTA PAIKKASI VALTUUSTOSSA

Jouni Markkanen

Fuksi -08,

markkinointi

jounimarkkanen.fi

Siina AutioFuksi -08, suomen kieliFB/siinasydantampere

Sofia VikmanFuksi -05 (valm.), kansanedustajasofiavikman.fi

Saana Vahvelainen Fuksi -11, valtio-oppiFB/vahvelainensaana

Lauri KoponenFuksi -11, valtio-oppiFB/laurirohkeasti-valtuustoon

Maksaja: Tampereen yliopiston kokoomusopiskelijat ry

jounin mainos_2.indd 1 24/09/12 21:33:14

OmYoga.fi

YES you will

sweat...

+35C HOT YOGA

TampereIMPROFEST ´1231.10.-3.11.!

Katso syksyn kokoohjelmisto:

www.SNORKKELI.fi!

fAcebOOK.cOm/AvIISI

22 Aviisi 28.9.2012

Stubb: teräsmieskisanjälkeen poltin ja join

”Tässä duunissa illalla juodaan pullo punkkua tai treenataan tunti”, toteaa ulkomaan-kauppaministeri Alexander Stubb Aviisille. Useimmiten hän valitsee liikunnan.

Juho-Matti Paavola, teksti & sePPo honkanen, kuva

Mitä ihmiset haluavat kysyä eurooppa- ja ulkomaankauppa-ministeri, filosofian tohtori ja EU-asian-

tuntija Alexander Stubbilta? Pika-gallup tuttavapiirissä nosti yhden ai-heen ylitse muiden.

”Miten se oikein jaksaa olla niin te-hokas?”

”Ryyppääks se ikinä?””Relaaks se koskaan? Sano sille, että

sen pitää relaa, tai sen pää poksahtaa!”Kansa halusi tietää, ja Aviisi kysyi.

Saimme hypermobiilin ministerin is-tahtamaan alas vartiksi, kun Stubb oli syyskuussa vierailemassa euroop-patutkijoiden konferenssissa Tampe-reen yliopistolla.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaminis-terin työ on kiireistä. Vuodessa tu-lee 120 matkustusvuorokautta ja ko-timaassakin riittää tekemistä. Silti Stubb juoksee maratoneja ja osallis-tuu teräsmieskisoihin.

Kuinka hän jaksaa urheilla rankan

työn lisäksi?Nimenomaan jaksaakseen. Liikunta

on kovakuntoisen ministerin intohi-mo ja tärkein rentoutumismuoto.

”Minut tekee onnelliseksi kolme ker-taa kahdentuhannen intervallit Ota-niemen radalla. Siitä saa hyvän endor-fiiniruiskun ja nousuhumalaa vastaa-van tunteen.”

Myös ulkomaanmatkoilla Stubb kuntoilee. Tulevan Kazakstaniin suuntautuvan vienninedistämismat-kan kohokohdaksi hän mainitsee ve-lodromipyöräilyn olympiavoittaja Alexander Vinokurovin kanssa.

”Jotkut voivat pitää vähän sportti-dorkana. Saattavat olla oikeassakin”, ministeri nauraa.

Pelkkä Stubbin viikon liikuntaohjel-man läpikäynti hengästyttää heikom-pikuntoista.

Maanantai oli lepopäivä, tiistai-na aamulenkki Strasbourgissa, kes-kiviikkona sekä torstaina töiden jäl-keen intervalliharjoitukset radalla ja perjantaina tunnin punttitreeni ennen Tampereen konferenssimatkaa. Vii-konloppuna oli vielä tiedossa pitkä ja lyhyt lenkki. Tämä kaikki siis minis-terin työn ja perhe-elämän lisäksi.

”Tässä duunissa se on pullo punk-kua tai tunti treeniä illassa”, Stubb kertoo rentoutumisvaihtoehdoista.

”Faija sanoi ensimmäisen puolik-kaan teräsmieskisani vedettyäni, että parempi puoli teräsmiestä kuin puoli pulloa kossua päivässä.”

Valitseeko Stubb sitten ikinä sitä punk-kupulloa?

”Treenikaudella en käytännössä koskaan. Kun ikää tulee, krapulatkin ovat niin kovia, ettei sitä uskalla ottaa. Jossain vaiheessa vain huomaa, ettei kunto kestä kupittamista.”

Ironman-kisan jälkeen ministeri-kin hölläsi hetkeksi. Uituaan 3,8 kilo-metriä, pyöräiltyään 180 kilometriä ja juostuaan 42,2 kilometriä Stubb otti suorituksen kunniaksi muutaman la-sillisen laatuviskiä ja poltti pari sika-ria.

”Parin viikon päästä on Berliinin maraton, joka on ensimmäinen juok-semani maraton kahteen vuoteen. Jos se menee hyvin, suon itselleni vapaa-päivän.”

Stubb myöntää toisinaan myös nos-tavansa jalat pöydälle ja laiskottele-vansa. Yltiösosiaalinen ammatti vaa-

tii vastapainoksi myös rauhoittumista. Tosin sekin tapahtuu usein urheilun parissa katsomalla Eurosportia.

Kotimaassa ollessaan paljon mat-kustava ministeri varaa kuitenkin illat ja viikonloput perheelle ja liikunnalle.

”On erittäin harvinaista, että olen arkisin missään tilaisuuksissa kel-lo 17 jälkeen, varsinkaan perjantaina”, Stubb kertoo perjantai-iltana kuudel-ta Tampereen yliopiston luentosalissa, jonne hänet oli tuonut lupaus osallis-tua EU-tilaisuuteen.

”Ulkomaanmatkoilla joutuu sitten pakostakin edustamaan enemmän”, hän kertoo.

Oman jaksamisen kanssa painival-le opiskelijalle ei Stubbilla ole tarjol-la mitään ihmekonsteja. Hänelle ener-giaa antaa, kun nukkuu hyvin, syö oi-kein ja liikkuu paljon.

Ministeri ei halua lähteä moralisoi-maan kenenkään valintoja. Liikun-nalliseen elämäntyylin merkitys vain kasvaa ajan myötä, ja kalenterista al-kaa löytyä aikaa myös kuntoilulle.

”Kun jossain vaiheessa liikuntaan tulee riippuvuussuhde, ei aika todel-lakaan ole este. Monesti päivän koho-kohta on, kun pääsee treenaamaan.”

”Aviisihan vaikuttaa olevan to-della laadukas lehti”, kehaisee Alexander Stubb. Hän nostaa jalat pöydälle odottaessaan Eu-rooppatutkijoiden konferenssin alkamista.

tykkää aviisista. edes Facebookissa. FACEBOOK.COM/AVIISI Aviisi 28.9.2012 23

Suomen television valovoimaisimmat miehet Mikko Leppilampi ja Heikki Paasonen yhdistävät Heikki & Mikko -showssa osaamisensa ja erikoisen huumorintajunsa. Ohjelma yhdistelee perinteistä talk showta

ja kieli poskessa tehtyä viihdeohjelmaa. Näin siis MTV3:n mukaan. Todellisuudessa Heikki & Mikko -shown juonta-

jien valovoima on kynttilän luokkaa. Juontajaparina he ovat tekohauskoja it-serakkaita viuhtojia, joiden etukäteen kuvatut välisketsit herättävät vilpitön-tä myötähäpeää. Korkojen kera -juontajat Vappu Pimiä ja Jenni Pääskysaari voittavat nämä apinoivat halpakopiot kaikilla mittareilla.

Ensimmäisessä jaksossa studioon oli houkuteltu Vesa-Matti Loiri, Chisu ja Robin. Kansakunnan emeritus-hauskuuttaja Loiri ehti sanoa koko shows-sa noin kolme lausetta, sillä pullistuneista egoista kärsivä parivaljakko ei raas-kinut luovuttaa kamera-aikaa vieraille. Show on nimensä veroinen: esille pää-sevät vain Heikki ja Mikko.

Amerikkalaista tyyliä tavoitteleva sekametelishow säntäilee joka suuntaan. Se onnistuu jenkkimeiningissä suurin piirtein yhtä hyvin kuin suomalainen pikkupaikkakunnan hampurilaisravintola 1980-luvulla. Ajatuksen vähyys vetää vertoja juontajien surkuhupaisuudelle.

heikki & Mikko show, Pe klo 20.05, Mtv3

Vieraisiin pöytiin Aviisissa 30. syyskuuta 1992

Suomi aloittelijoille www.flickr.com/photos/aviisi Otso Höglund

Sarjakuvat ja pila- piirrokset nyt myös:www.flickr.com/photos/aviisi/

Syksyllä 1992 Aviisissa mainostettiin ylioppilaskunnan tuottamaa Yo-talon LP-levyä. Levyllä soittivat esimerkiksi Alivaltiosihteeri ja Happy Huulet. Stubb: teräsmieskisan

jälkeen poltin ja join

heikki & Mikko, valovoimanne juontajina on kynttilän luokkaa

aviisi käyttää aivosähkÖistä induktiota havaitakseen Paskaa.

24 Aviisi 28.9.2012

Mitä mieltä sinä olet? Olisiko Aviisin lakkauttaminen hyv

ä va

i huo

no p

äätös?

Kommentoi

www.aviisi.fi

aviisi@uta.fi

Arvioin, että koko maassa kunnat päättävät ensi vuoden talousarviois-saan noin 10 miljardin euron suun-taamisesta alle 18-vuotiaille. Reaa-lista kasvua vuoden 2005 jälkeen on yli miljardi euroa.

Mitä näillä euroilla saadaan aikaan? Kukaan ei tiedä. Ei ole

kiinnostanut valtiota, kuntia eikä yliopistotutkijoita. Ei edes Valtion taloudellista tutkimuskeskusta.

Vaikka kunnat käyttävät 10 miljardia euroa lasten tukeen ja palveluihin, pahoinvointitrendit pysyvät huolestuttavina. Näin siitäkin huolimatta, että syn-tyessään ikäluokat ovat olleet maailman terveimpi-en joukossa.

Selityksiksi on esitetty 1990-luvun lamaa ja van-hemmuuden katoamista. Mutta olisiko yhtenä seli-tyksenä kuntapalvelujen kasvava tehottomuus? Mik-si miljardit eivät tuota odotetulla tavalla hyvinvoin-tia?

Lapsiperheiden ja lasten asiat jakautuvat hallin-nollisesti useisiin eri lakeihin, sektoreihin, yksiköi-hin, ammattikuntiin ja tietojärjestelmiin. Pelkästään tietosuojakäytäntöjen takia kuluu hukkaan aikaa ja voimavaroja.

Valtio ja kunnat eivät ole kehittäneet lapsiperhei-den ja lasten tukea ja palvelua kokonaisuutena, vaan järjestelminä. Ohjelmia ja hankkeita on ollut pilvin pimein, mutta ne eivät ole rakentaneet uutta koko-naisuutta. Muurahaiset ahertavat, keko ei kasva.

Toimintaympäristön ja haasteiden muuttumiseen on vastattu hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä, ver-kostoitumisella ja moniammatillisuudella. Tieteen kehitystä soveltaen väitän, että näin on yritetty vas-tata uusiin haasteisiin muuttamatta vakiintuneita rakenteita ja valtasuhteita. Vähitellen vanhat para-digmat kuitenkin murtuvat. Uusi tapa ajatella ja toi-mia hahmottuu. Olemme tulleet tähän vaiheeseen. Kuntien uusi toimintamalli on jo näkyvissä.

Kootaan lasten palvelut kunnassa kokonaisuudek-

si, jonka ytimeksi tulevat neuvola, varhaiskasvatus ja perusopetus. Vahvistetaan perhetyötä ja kodin-hoitoapua jo ennen kuin lapsessa tunnistetaan on-gelmia. Siirretään hyvinvointiammattilaisia vas-taanotoilta varhaiskasvatukseen ja peruskouluihin. Tiedolla johtaminen uudistetaan tukemaan uutta toimintamallia.

Tähän suuntaan edetään jo useissa kunnissa, esi-merkiksi Hämeenlinnassa, Imatralla ja Tampereel-la. Uudistumisen esteiksi ovat kuitenkin tulleet val-tionhallinnon sektorijako, lait, tietojärjestelmät ja ammattikunnat.

Oulun seutuhallinnossa on valmistunut suositus kuntien Lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 -ohjelmaksi. Mikä oli uut-ta? Kolmen valtuustokauden näköala, laaja ikäryhmä ja si-

sältö sekä kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoittei-den ja talouden kuvaaminen vuodesta 2005 alkaen.

Taloustietojen keräämiseen tarvittiin kuu-kausien erillisselvitys. Vuonna 2010 nämä kunnat käyttivät noin 500 miljoonaa euroa (10 000 euroa jokaista alle 18-vuotiasta koh-den) toimintoihin, joiden kohteena olivat alle

18-vuotiaat. Noin 70 prosenttia summasta ker-tyi varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja noin

20 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. In-deksi- ja väestökorjattua kasvua 2005–2010 oli noin 17 prosenttia.

Vastaavia tietoja ei ole muualta saatavissa. Tarvitsemme viipymättä lapsi- ja nuorisopolitii-

kan kokeilulain, joka mahdollistaisi edes muutamis-sa innovatiivisissa kunnissa uuden mallin sovelta-misen ja tiedolla johtamisen uudistumisen. Kymme-nen miljardin vuosittaiselle investoinnille on saata-va osoitettavissa oleva vaikutus nuorten syrjäytymi-seen.

Miksi 10 miljardia ei estä nuorten syrjäytymistä?

Kukaan ei tiedä, mitä 10 miljardiaeuroa vuodessa tuottaa. Ei ole kiinnostanut valtiota, ei kuntia eikä yliopistotutkijoita. Ei edes VATTia.

Kommentoiwww.aviisi.fiaviisi@uta.fi

Tykkää Aviisista. Edes Facebookissa.

Lopullinen totuus Mielipideasioista voi kiistellä

MATTI RIMPELÄon dosentti ja Stakesin

tutkimusprofessori

www.fAcEbook.coM/AvIIsI | www.AvIIsI.fI

pe 28.9. Hang The DJ! klo 22-04: dj's Antti H, Sami & Tiskijukka + specialguest star dj Lene (Everyday Is Like Sunday, Hki)...................6 e(ilmainen sisäänpääsy klo 22-23)

la 29.9. Flamma 10 wee Circus Night klo 18-04..........................20 e (E*)ma 1.10. Klubin musavisa klo 18-20.....................................................0 eke 3.10. klo 22 ENTOMBED (SWE), 21 ARKHAMIN KIRJASTO

......................................................................................20/18 e (E*)to 4.10. Space Rockin' Thursday klo 20-04

HIDRIA SPACEFOLK, CON TRANE......................................11 eke 10.10. klo 22 UFOMAMMUT (ITA), klo 21 INCOMING CEREBRAL

OVERDRIVE (ITA)........................................................20/18 e (E*)pe 12.10. klo 23 KAUKO RÖYHKÄ & NARTTU

klo 22 NOORA TOMMILA & ILONA JOKINEN............18/16 e (E*)la 13.10. Hang The DJ 6 vuotta! klo 22-04

klo 23 ALPO JA TOMI, dj's Antti H, Sami & Tiskijukka............6 e(ilmainen sisäänpääsy klo 22-23)

ke 24.10. klo 22 SPARZANZA (SWE)..........................................17/15 e (E*)pe 26.10. klo 23 DISCO ENSEMBLE, klo 22 STOCKERS!.........17/15 e (E*)

LISÄÄ TAPAHTUMIA, MENOA JA VILSKETTÄ: www.klubi.net

TIISTAINA 4.12.

CMX20/17 e ( E*)