Tusarfik August 2012

Aasaavoq, seqinnarik (ullummi ilaanni), piffissanngorsimavoq feriarnissamut, ferianngitsullu nutsinngikkunik nutsernissa-

mut piareersarput. Tamannalu sumi tamani malunnarpoq. Aamma Tusarfik-mmi, pisarnermiit annikinnerusumik imaqartu-

mi. Tusarfik-mummi oqalu�uassanik pilersuisut amerlanerit feriarput, oqalu�uassallu killeqarput.

Taamaakkaluartoq suleqa gut arlaqarput uuma saqqummernissaanut suleqataasut, taakkulu qujanarput. Allaffik kiappal-

laalissappat, eqqarsaa llu kangerlummi ilulissat tungutsoriit arferillu anersaarnerisa akornanniileraangata, taava nalunaa-

rusiat, innu�aasut saaffiginnissutaat, § 37 malillugu apeqquteqaa t, sunaluunniillumi maannakkorpiaq suliarisat qimalaar-

lugu atuarsinnaavat HRU aqqu galugu kalaallisut ilinniarnissamut maanna periarfissaqalersoq. Aamma�aaq atuarsinnaa-

vat suliffimmik naammagisimaarinninnermik HRU-p misissuisitsinerata aallar nnera, imaluunniit Piareersarfiit sulinerat,

Pisariillisaanermik suliniut APNN-lluunnit illoorsuarmut portusuuliamut nuunnera.

Eqqaamajuk sulerinersi Tusarfimmi tusarusu�uartaratsigu. Illit suliffiit pissanganartumik aaqqissuussisimappat tusarfige-

rusussaqaassi, assilisanillu ilanngussisinnaavusi. Aamma imaalluarsinnaavoq tanngassimaaru gisinnaasassinnik an-

gusaqarsimasusi, suliffeqarfissuup sinneranut tusarliukkusutassinnik, immaqaluunniimmi aamma oqalu�uarerusussinnaa-

varsi ulluinnarni suliffeqarfissinni qanoq ingerlanersusi. Sunaluunniit oqalu�uarerusukkussiuk mailikkut nassiu innarsin-

naavarsi info@nanoq.gl-mut, taamaasilluta oqalu�uarsi Tusarfik tulliani saqqummilerpat ilanngussinnaagatsigu.

Tamassi aasarsiorluarnissassinnik kissaappassi

Alla�oq Andreas Salmony, NSN

Suliassat Kalaallit Nunaannut tunngasut danskit ministeriaqarfiini suliarineqartarnerinut ilitsersuut nutaaq

Siuli�aasup naalakkersuisoqarfiata Ministeriuneqarfik ikiorpaa suliassat Kalaallit Nunaannut tunngasut suliarinissaannut dan-

skit ministeriaqarfiinut ilitsersuu p nutaap suliarineqarnerani.

Imaassinnaavortaaq ilitsersuut Naalakkersuisut qi usumik allaffeqarfianni iluaqutaasinnaassasoq, tamaa�umillu ni�artakkak-

kut avammut saqqummiunneqarumaarpoq kalaallisuunngor nnera naammasseriarpat. Ilitsersuu p qallunaatuua maanna ta-

kuneqarsinnaalereerpoq uani: h�ps://www.retsinforma on.dk/Forms/R0710.aspx?id=142582.

Ilitsersuummut apeqqu ssaqartoqassappat Inatsisilerinermut Immikkoortortaqarfik saaffigineqarnissaminut soorunami piare-

ersimavoq, Inatsisilerinermut Allaffeqarfiup aamma naatsorsuu gaa ilitsersuut pillugu paasissu ssiilluni ataatsimii tsineq

piffissanngoriarpat piumaartoq.

Suliassat Kalaallit Nunaannut tunngasut danskit ministeriaqarfiini suliarineqartarnerinut ilitsersuut nutaaq

Kalaallisut ilinniar�tsineq

Alla�oq Naja Carina Steenholdt, HRU

HRU-mi nalunngilarput oqaatsinik ilinniar tsineq, ilaa gut kalaallisut, amigaa gineqartoq. Taamaa�umik Nanuaqqap neqer-

ooru giniarpaa aallarterlaanut pisinnaanerulersimasunullu kalaallisut ilinniar tsinerup aasaanerani sulinngiffeqareernerup

kingorna allar nnissaa. Tassani periarfissaqarumaarpoq Nuummi najuulluni ilinniar tsinissamut imaluunniit internet atorlugu

ungasissumut ilinniar tsinissamut.

Nuup avataani najugaqaraanni, Nuummili najuulluni ilinniarumagaanni, periarfissaqarpoq angalanermut najugaqarnermullu

aningaasartuu t AMA-p aningaasaatai atorlugit matuneqarnissaannut. Taama neqerooruteqarnitsigut isumaqarpugut atorfil-

lit tamaasa kalaallisut ilinniar nneqarnissaminnik pisariaqar tsisimasinnaanerat naammassisinnaallugu. Anguniarneqartoq

tassaavoq oqaatsi gut pikkorissar tsinerup pingasunut sammi nneqarnissaa: Aallarterlaanut, pisinnaanerulereersimasunut

sungiussereersimasunullu. Sungiussereersimasutut isigineqartut tassaapput kalaallit oqaasiinik ilitsoqqussami�ut atue-

reersut, taamaa�oq oqaasilerinermik, allaa�aatsimik il.il. ilinniaqqinnissaminnik pisariaqar tsisut. Oqaatsinik ilinniar tsiner-

mik neqerooru t tasssaapput HRU-mi ataavartumik sulissu gisavut, taamaa�umillu Qi usumik Allaffeqarfimmi sulisut

tamaasa kajumissaarusuppavut oqaatsinik pikkorissar tsinermut tunngasunik arlaa gut kissaateqarunik isumassarsisimagu-

nilluunniit a�aveqarfigeqqulluta.

Alla�oq Naja Carina Steenholdt, HRU

HRU-mi nutaaliaralugu piareersarparput Pissutsinik

naamagisimaarinninnermik 2012-imi misissui-

sitsini�a, ilissinnut taku nnissaanik qila-

naareqigisa�a, misissualaaqqinnissaa,. Qilanaar-

tuu ssaminertut takusinnaava t ilinnut suleqa n-

nullu allagaaqqanut allaffissiatut sanaavut.

Eqqarsaataavoq allaffissiannguami suleqa t oqa-

lu�uu ssagit sooq sulinerit nuannernerulersissima-

neraa.

Allaffissiannguanik kusanartunik pinissassinnut

qilanaaqaagut.

Pissutsinik naammagisimaarinninnermut

iliuuseqarniarneq - Katersoqa�giinneq

Pisariillisaanerup siunertaraa: Sulinerup suleqataasumut,

pisortamut poli�kkerimullu pisortaqarfiit akimorlugit pisariinneru-

lernissaa.

Alla�oq Anders Hoffgaard, ERP-mki suliniuteqarnermut pisortaq

Pisariillisaanissamut sakkussat ilagaat pisortani aningaasaqarnikkut

aqutseriaaseq ataatsimoorussaq, malitassanik iliuutsinillu ataatsi-

moorussanik tunngavilik. Periaatsit taamaa�ut taaneqartarput ERP-

nik (Enterprise Ressource Planning). Tassani eqqarsaa gineqanngi-

laq kommunit Namminersorlu llu Oqartussat ataatsimoorus-

sarujussuarminnik periaaseqarnissaat – eqqarsaa gineqarporli ilu-

aqutaasussaa llugu assigiinnik periaaseqarnissarput, aamma paa-

sissu ssanik, ilisimasanik pisinnaasanillu paarlaasseqa giinnissar-

put.

Pisariillisaaneq Kalaallit Nunaanni IKT-p iliuuseriniagaasa ilagaat:

”A�avigissaarnermut – suliniu llu aaqqissuuneqarnerani peqataap-

put Namminersorlu k Oqartussani, kommunini KANUKOKA-milu

sulisut.

ERP-mik suliniu p allaffeqarfia Namminersorlu k Oqartussat im-

mikkoortortaqarfiinik kommuninillu 2011-mi apersuivoq paasiniar-

lugu peqa giilluni pisariaqar tat sumiinnersut. Paasineqarpoq an-

nertuumik pisariaqar tsisoqartoq aningaaqarnermut tunngasu gut,

isumalluu ssa gut kiisalu suliniu t nammassisallu kisitsisitaannik

pisortat ilisima nneqartarnissaannik. Taassuma sania gut anin-

gaasaqarnikkut aqutsinermik, isumalluu nik naammassisanillu paa-

sissu ssinneqarneq tamanit pisariaqar nneqarpoq.

Misissuigallarneq taanna tunngavigalugu nalunaarusiortoqarpoq

taallugu ”Pisariillisaanermik suliniu p immikkoortuata siulliup aall-

ar nneqarnissaanik aalajangiinissamut tunngavissaq”. Nalunaarusi-

aq Namminersorlu k Oqartussanut kommuninullu tusarniaassu gi-

neqarpoq, ilassilluarneqarlunilu.

Misissuigallarnerup taku ppaa kommunit Nammi-

nersorlu llu Oqartussat assigiinnik, imaluunniit

assigiingajalluinnarnik, aporfissaqartartut.

Taamaa�umik pissusissamisuussaaq aporfissaasin-

naasut tamakku peqa giilluni qaangerniarnissaannik

suliniuteqarnissaq.

Tusarniaareernerup kingorna aalajangernissamut

tunngavissaq Naalakkersuisunit KANUKOKA-llu siu-

lersuisuinit akuerineqarpoq. Aamma�aaq suliniut

Aningaasaqarnermut Ataatsimii tamit akuerineqar-

poq.

Immikkoortoq 1

Immikkoortoq 1 2013-imi augustusip tungaanut ingerlassaaq. Piffis-

sap taassuma ingerlanerani kommunit Namminersorlu llu Oqartus-

sat qanimut suleqa giissapput i nerusumik paasiniarlugit pisari-

aqar tat, kissaa t piumasaqaa llu suut saqqummiunneqassa-

nersut, peqa giilluni neqerooruteqar tsinissamut atortussanik

tunngavissiisussat.

Taassuma sania gut aporfiusinnaasut arlallit inissereerneqassap-

put, neqerooru p qanoq iluseqarnissaa aalajangiiffigi nnagu.

Tamakku ilaa gut tassaapput naalagaaffiup nalunaarsuiffii, inatsisi-

lerinermut tunngasut, neqerooruteqarnerup ilusaa (enterprise ar-

chitecture) pisortallu peqa giillu k konto-ssaannik pilersaarut.

Suliniut immikkoortunik arlalinnik naggaserneqassaaq. Tassa immik-

koortoq ataaseq naammassigaangat Namminersorlu k Oqartussat

kommunillu aalajangertassavaat immikkoortumut tullermut inger-

laqqi�oqassanersoq. Tamanna tunngavigalugu immikkoortoq 1-imi

suliaq Namminersorlu k Oqartussat kommunillu aalajangernissaan-

nut tunngaviussaaq suliniut immikkoortoq 2-mut ingerlaqqissaner-

soq, tassalu neqerooru t suliarinissaannut.

Maannakkorpiaq killiffik

Suliniut aallar lluareerpoq. Suliniu p sinaakkutai malillugit suli-

vugut, paasiniaratsigu inunnik paasissu ssat pillugit inatsisissaq

qanoq sunniuteqassanersoq. Taassuma sania gut qi usumik nalu-

naarsuiffiu vut pisortallu ataatsimoorussamik kontoqalersinnaa-

nerannik periarfissat paasiniarpavut. Aammalu minnertunngitsumilli

suliaraarput suliniu p ilusilernissaa, taamaalilluta niuernerup IT-llu

siunissaq isigalugu ataatsimoornissaat qi u nniarlugu. Septemberi-

mi suliarilissavavut aningaasaqarnikkut missingersuusiornikkullu

aqutseriaatsit iluanni ingerlatseriaasissat paasiniarnerinut tunnga-

sut.

Suliniut paasisaqarfiginerorusukkukku ammarsinnaavat ni�artagar-

put h�p://pisariillisaaneq.org/ imaluunniit suliniu p allaffeqarfianut

saaffiginnissinnaavu t ukuna gut erp@nanoq.gl imaluunniit

erp@kanukoka.gl

Aamma�aaaq suliniu p pisortaanut, Anders Hoffgaardimut, toq-

qaannartumik saaffiginnissinnaavu t tlf. 345602 imaluunniit

ahof@nanoq.gl.

Pisariillisaaneq- suliniutaavoq IT-muinnaq tunngaqqajanngitsoq

Allanngor�tsilluni misigisaq nuanneq ”Aa, utaqqilaarit”, Janus Chemnitz Kleist oqarpoq Piareersarfinnut

allakkani ingerla�i�galugit, asulu tusartaa�t Tina Turnerip piinut

assingusut atugassaasimagunartut atorillugit.

Alla�oq Mar#n Chris#ansen

Janusip suleqataatalu, Jacop Krogsgaard Christensenip, Piareersar-

finnik sullissisuusut, allaffiannut iseranni ulappunneqartoq inger-

laannaq takuneqarsinnaavoq. Telefoni sianinngikkaangat qarasaasi-

amiit kalerreertoqarpalu�arpoq e-mailimik takku�oqartoq, tassalu

piareersarfiit immikkoortortaqarfiisa 18-iusut ilaanniit saaffigin-

ni�oqartoq, akisariaqartumik.

AC-fuldmnæg git ulapaartut taakku marluk Piareersarfinnik sorpas-

suarnik sullissipput. Taakku Namminersorlu k Oqartussanik immik-

koortortanillu ataqa giissitsisuupput, suliassat soorlu aningaasa-

gut aqutsineq naatsorsueqqissaarnerlu (ilinniartut amerlassusiinik

soraarummeernernilu angusanik) suliaasa annerpaat ilagalugit.

Taakku sania gut immikkoortortaqarfiit pisortaasa sulinerminnut

tunngasunik apeqquterpaalussui akisarpaat - soorlu soraarumme-

ernermi pappialat qanoq i�ut atornissaanniit kisitsisinut qarasaasia-

mi ataatsimik toqqorsivimmut toqqugassatut naleqqu�ut tunniun-

nissaannik apeqqu nut.

Kiisalu – minnerunngitsumilli: Taakku marluullu k ukiut

tamaasa

immik

Jacob Krogsgaard

Christensen

koortortat pisortaannik ataatsimii tsisarput, immikkoortortallu

pisortaasa katersuullu k oqaluuserisarpaat suut ingerlalluarnersut –

su gullu pitsanngorsaasoqarsinnaanersoq. Suliassaraat ataatsimiin-

nerup piareersarnissaa, kingorna gullu ulluni pingasuni ataatsimiin-

nermi isumaqa giissutaasimasut katersornissaat.

”Ullut assigiimmik ingerlanngisaannarput. Suliassat allanngoraqaat,

taakkulu suliaq pissanganartorujussuanngor �arpaat”, Janus

Chemnitz Kleist oqarpoq, nangillunilu:

”Aamma�aaq allanngor tsisinnaasimaneq misigisaavoq nuanner-

soq. Ukiummi tamaasa takusinnaasarparput Nunatsinni Piareersar-

finni ilinniartut qassit pisinnaasaminnik qaffariar tsisimanersut,

inuussu ssarsiu mik iluanni ingerlariaqqissinnaalerlu k.”

Piareersarfiit allanngor tsipput

Piareersarfinni ilinniartunngor nneqartarput inuusu�ut

(atuagarsornermut sanngiinnerusut), pingaartumik meeqqat atuar-

fianni pissarsingaarsimanngitsut (ilaasa soraarummeernermut alla-

gartaqara k atuarfik qima�arlugu), taamalu aalajangersimasumik

suliffeqara k ilinniagaqarnissaminnilluunniit aallar tsisimana k.

Piareersarfinni periarfissinneqartarput pisinnaasaminnik qaffas-

saanissaminnut (imminullu ta ginermut), tassaneereeraangamillu

ilinniagaqalersarput suliffissarsillu lluunniit.

Pingaartumik ingerlatassat marluk ilinniartunit qinerneqartarput –

tassalu AEU (Inuussu ssarsiummik ilinniagaqalernissamut Piareer-

saa tut ilinniarneq Akuerisaq, aaqq.) imaluunniit FA (Meeqqat Atu-

arfianni Inaarutaasumik Soraarummeerneq, aaqq.). AEU-mi ilinnia-

rneqartartut tassaagajupput, kalaallisoorneq, qallunaatoorneq,

matema k tulu�oornerlu, taakkulu tamarmik soraarummeernermik

naggaserneqartarput. Ilinniartut FA-mik ingerlatsisut meeqqat atu-

arfianni atuartut soraarummeerutaat tamaasa soraarummeeru-

gisarpaat.

Nalunaarsukkat upperissagaanni (taamaa�ussaavorlu!), taava Piare-

ersarfiit ilinniartuminnik annertuumik allanngor tsisarput. As-

sersuu galugu Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Ataatsimi-

i taliap nalunaarusiaani annertoqisumi Piareersarfiit immikkut

erseqqissarneqarput, allassimammat ”…tassaasut suliffeqarfiit nu-

taaliortut allanngor tsinissamut piareersimasut, kingunilimmillu

sulisinnaasut” (Atugarissaarnissa�a piumasa- raa maanna

iliuuseqarnissaq, qupp. 135).

ler tsinikkut. Suliniummi IIN suleqataavoq.

Janusimik Jacobimillu oqaloqateqarneq naammassiartorpoq, taak-

kulu qarasaasiaminnut uteqqi�ariarput mailerpassuit, oqaloqa gi-

innerup nalaani takkussuussimasut, akisariaqaramikkik.

Iluatsil luarneq kisitsisinissaaq erseqqissumik takuneqarsinnaavoq.

Ilinniartut 6-700-t Piareersarfinnit ukiut tamaasa anisarput – as-

sersuu galugu 2011-mi AEU-mik ilinniartut 453-it soraarummeer-

put, taakkunanngalu 84 %-it angusipput. Allatut oqaa galugu: Ilinni-

artut untri llit arlaqartut atuagarsornikkut eqqarsartaatsikkullu

ilorraap tungaanut saa nneqarput, taamaalillu k

suliffeqarfinni ilinniaqqiffinniluunniit akuusinaalerlu k.

”Eqqarsaa gigaanni taakku meeqqat atuarfianni qanoq

unammilligassaqar gisimasut, taava angusisut pro-

cen nngorlugit taama amerla ginerat pitsaaqaaq”,

Jacob Krogsgaard Christensen naammagisimaarinnilluni

oqarpoq.

Velux-ip Aningaasaateqarfiata nunaqarfinni inuusu�ut

sanngiinnerit tapiiffigai

Angujuminaannerusut ilagaat nunaqarfinni suliffis-

saaleqisut sanngiinnerusut. Taamaa�umik taakku im-

mikkut iliuuseqarfiginissaat isumaqa giissu gineqar-

poq. Tassunga ata llugu Velux-ip Animngaasaateqarfia-

nut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqartoqarpoq – aku-

ersaartumik akineqartumik. Aningaasaateqarfiup, illut

qaliaanni igalaalersuinikkut tusaamasaasukkut anin-

gaasaateqalersimasup, pilersaarut ukiunik tallimanik

sivisussusilimmik 15,6 mio. kruuninik tapiiffigaa.

”Pilersaaru p immikkooru gaa ilinniartup inissisima-

neranik tunngaveqarami. Tassami inu�ut ajornartorsi-

uteqarsimappat pingaaruteqarpoq tamatuma ikiorser-

neqarnissaa ilinniar taanermut malinnaa i galugu”,

Janus Chemnitz Kleist nassuiaavoq.

Inuit 180-t nunaqarfinnit 12-ineersut ukiut tallimat

ingerlaneranni atuagarsornikkut inu�ullu ineriartornik-

kut piareersarneqassapput. Anguniarneqartoq tas-

saavoq 180-it taakku tamarmik inu�ut tunngavissin-

neqarnermik inuunermilu unammilligassanik qaangiini-

arnermi sakkussaminnik nutaanik peqalernermik sania-

gut soraarummersimanermu�aaq allagartaqalersin-

nissaat, taamaalillu k inuussu ssarsiu gut tunngaviu-

sumik ilinniarnissamut aqqu ssinneqarlu k. Taakku nunaqarfinni

ingerlanneqassapput nunaqar- fimmi meeqqat atuarfianni

ilinniar tsisut atorlugit. Taas- suma sania gut kommuni

ikiuu ssaaq imminut ikiornissamut

pikkorissar tsinik- kut, angajoq-

qaanik pikkoriss-

ar tsinikkut

Piareersafiit tassaapput kommunit

ilitsersuinermut ajoqersuussinernullu

qi usumik suliffii, taakkunanilu pingaartumik

inuusu�ut ilinniagaqanngitsut

suliffeqanngitsullu ilitsersorneqarsinnaaallu llu

ikiorneqarsinaapput.

Janus Chemnitz

Kleist

Ullorsiortut

1. august

Ajoqi Otto

Svendsen 70-

iliissaaq

2. august

Akileraarutinut

aktsuutinullu

siunnersorti

Birthe Mørch 40

-liissaaq

3. august

4. august

Margit Dalager 45

-liissaaq

5. august

Tittus Mathiassen

50-iliissaaq

6. august

inatsisileritooq

Mia Hjorth Peder-

sen 30-liissaaq

7. august 8. august

Ilinniartitsisoq Ide

Jenny Tullin 30-

liissaaq

Laila Lyberth 35-

liissaaq

9. august 10. august

Siunnersorti Ka-

ren Damsbo Jen-

sen 50-iliissaaq

11. august

Ph.d.-nngorniaq

Stephen Casper

Arn.ord 35-

liissaaq

12. august

Inuussutissaleri-

nermi ikiorti Else

Enoksen 45-

liissaaq

Lektor René Bæk

Pedersen 45-

liissaaq

Dorthe Mølgård

50-iliissaaq

13. august

Immikkoortorta-

qarfimmi

pisortaq Kim

Neumann Niel-

sen 40-liissaaq

Siunnersorti

Klaus Frederiksen

50-iliissaaq

14. august 15. august 16. august 17. august 18. august

Oluf Josefsen 30-

liissaaq

19. august

20. august

Bror Madsen 30-

liissaaq

21. august

Qarasaasialeri-

nermut siunner-

sorti Karl Ander-

sen 30-liissaaq

22. august

Pilu Villadsen 30-

liissaaq

23. august

Ilinniartitsisoq

Kistâra Vahl 40-

liissaaq

Adjunkt Jeppe

Bredahl Peder-

sen 40-liissaaq

Aalisarnermik

nakkutilliisoq

Karnes Kúitse

40-liissaaq

Ilinniartitsisoq

Monica Dorph

35-liissaaq

24. august 25. august 26. august

Ajoqi Ingrid Hen-

driksen 35-liissaaq

27. august 28. august 29. august

Ilinniartitsisoq Lis

Møller 50-

iliissaaq

30. august

Bachelor Aka-

dem. Fuldmæg-

tig Nuka Møller

50-ilissaq

Fuldmægtig

Hans Lars Mar-

thiessen 30-

liissaaq

31. august

Tusarfiup Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik illorsuup portusuuliap qulerivisa arfernannut

arfineq aappaannullu nutsereersoq pulaarpaa. Unammilligassaqaalukkaluaqalu�k naammassiartorput, allaffimmilu pisortaq

Amalie Jessen ilissi nutsertussanngornissinnut eqqarsaa�ssiillunilu siunnersuu�ssaqarpoq.

Alla�oq Janne Stenstrop, Tusagassiivik

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik siorna gut illoqarfimmi sumiiffinnut assigiinngitsunut ag-

gulussimavoq, immikkoortortallu ataatsimeeqa giinniaraangata ataatsimiigiat ilaat sivikinnerpaamik 20 minutsit atorlugit illuin-

naanut ingerlasariaqartarsimapput. Ilaa gut tamakku pissu galugit Amalie Jessen naalakkersuisoqarfiup ataatsimuulernissaanut

qilanaarsimavoq, maannakkummi illorsuarmi quleriiaat tulliannut taamaallaat ingerlasariaqaleramik. Suleqa giinneq , soorlu

tusarniaanernut akissusiorneq, siorna gut aaqqissuussingaatsiarneq mailikkullu allagarpassuit atorlugit ingerlanneqart-

arsimavoq, maannakkulli ataatsimii�arfissuarmi imminut isigaluni oqaloqa giinnikkut naammassineqarsinnaalerluni.

16. juli, naalakkersuisoqarfiup nutserfia, sioqqullugu nalornisoqangaatsiarsimavoq, pingaartumik ataatsimii�arfissuarmi pissutsi-

nut tunngasu gut, nipiliornerullu sunniu gisinnaasaasigut. Sulimi nalornisoqaraluarpoq, taamaa�orli Amalie oqalu�uarpoq

nukiit ajunngitsumik atorneqartut puuiaalluni inis-

si terillunilu. Tamarmik ikioqa giipput suliffiup

qanoq aaqqissuunneqarnissaa gut, suullu tamarmik

ingerlalernissaannut, naallu nutserneq ulluinnarni

sulinermik soorunami akornusiigaluartoq

taamaa�oq periarfissaqalerpoq suleqa nik nutaa-

mik isiginnilernissamut, sungiusimasamillu allaane-

rusumik suleqa giinnissamut.

Naalakkersuisoqarfi�ut siullertut nutserneq aal-

laqqaataani ajornartorsiu taqalaarsimavoq. Soorlu

elevatorit ajornartorsior tsisimapput, Amalialu un-

nuit ilaanni angerlarnialerami niuertarfiit igalaavisa

ilaa gut anisariaqarsimavoq majuartarfiillu atorlugit

aqqartariaqarsimalluni, matu silarleq parnaar-

neqarsimammat. Qarasaasiat, allakkanik anillatsitsi

Ulloq

nutser-

fissuaq

viit telefonillu a�avilersorneri ajornartorsiutaasarsimapput, maannakkulli tamarmik iluarsilerlu k.

Amalie suleqataalu nutsernissaminnut piareersalermata poortuinissamik nutsernissamillu ilitsersuu t Nanuaqqamut maannak-

kutut suli ikkunneqarsimanngillat, taamaa�umillu namminneq nassaarsiorlu llu sapinngisannguaminnik iliortariaqarsimapput.

Tamanna ilinniu ssanik pissarsiviusimavoq, taakkulu uagutsinnut

ingerlateqqikkusuppai:

- Pingaaruteqarpoq karsit poortoriikkat inississallugit nutserisut

aqqu ssalerlugit. Pingaaruteqarportaaq nutsigassat inississallugit

tulleriiaarnerat malillugu nutserisunit eqqortumik nutserneqarsin-

naanngorlugit, allaffeqarfissami sumiinnissaat malillugu

- Nutserisut killuaqquneqassapput inummit nutsigassat sumut

nutserneqarnissaannik oqalu�uussisinnaasumit. Tamanna pissaaq

Nanuaqqami ilitsersuu t malillugit nalunaaqqutserneqarsimagalu-

arpataluunniit

- Taama�aaq nutserisut nutserfigisami inummit inunnilluunniit ar-

lalinnit killuaqquneqartassapput nussugaasa sumut ilineqarnis-

saannik ajoqersuussisussanit. Naak nussorneqartut sullivimmut

sorlermut ilineqarnissaannik normulimmik nalunaaqqutser-

neqarsimagaluarunilluunniit ataatsimorsuaq iliorarneqariaannaap-

put, taamalu inissi ternissaannut piffissarujussuaq atoriaannaalluni

- Naqqit asanneqasrsimanissaat pujoralaajaasimanissarlu nutser gasi isumagisigik. Pujoralak sukujuillu pequ t ataanii�ut alla-

ffimmi silannalutsitsisarput

Amalie isumaqarpoq nutsernissar k piareersarluarsimagitsik, arlalinnguinnaallu tupaallaa gai. Tupaallaataasa ilagaat immik-

koortortaqarfiit ka llu k igaffimmi atortunik qanoq amerla gisunik peqarnerat, maanna nillataar tsiviit qalagasuaa llu ataatsi-

moor llugit katersoriarlugit kiseriaramikkik. Tupaallaa gaa�aaq atuagaateqarfiup, maanna ataatsimut nerisarfi�ut atorneqaral-

lartup, qanoq inissaqar ginera. Tassani issiaarsinnaapput Akialu isiginnaarlugu, Amalialu oqalu�uarpoq ulloqeqqasiu lluunniit

qanoq mamar ginersut eqqarsaa giunnaaritsik, tassali isikkivitsik kusanangaarmat.

Arsaa�arfimmut isikkiveqarpoq, arnallu assaallu k Nuna-

tsinni pissartanngorniuullu k sulisunit isiginnaarneqarsin-

naapput. Iser tsiniarfiit tamarmik igalaakkut taku-

neqarsinnaapput.

Akianut isikkivik nerisassanit takujuminarneruvoq.

Aasap ingerlanerani suliffeqarfimmit

ingerlanneqartunut aaqqissuussinernut,

soorlu aallarsimaarnernut

assigisaannullu, tunngasunik oqaluttuarit

assinillu nassitsillutit. Oqaluttuat assillu

uunga nassiutikkit; info@nanoq.gl.

Attaveqaqatigiinnermut suleqatigiit attavigikkit, piukkussaqaruit

oqaluttuassaqaruilluunniit Tusarfik-mut ilanngunneqarsinnaasumik.

Tabithe Kristensen, IAAN

Karen A. Motzfeldt, AN

Niels Lyberth, APNN

Martin Christiansen, ISN

Ea Cecilie Aidt, PN

Peter Hardenberg Davidsen, IIN

Melissa Geisler og Ulrik Josefsen, NNPAN

Ole Birch, Nutserisoqarfik

Bjarke Thomsen, Immikkoortortanut tama-

nut kiffartuussivik

Kattie Lundgaard Pedersen, HRU

Janne Stenstrop, NSN

Isornartorsiutit nersualaarine-

rillu ilanngukkumasallumi allat

tikilluaqqusaajuassapput uani

info@nanoq.gl.