ASEMAKAAVAN SELOSTUS (valmisteluvaihe)Kaukasten palvelutalo, asemakaavan muutos

Hyvinkään kaupungin 25. kaupunginosan (Kaukas) korttelin 2402osaa koskeva asemakaavan muutos

(25:002)

HYVINKÄÄN KAUPUNKI · KAAVOITUS · 8.4.2019

25:002

______________________________________________________________________________

2

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 8.4. 2019 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA-KARTTAA

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuus tontin käyttötarkoituksen muutokseen ja ra-kennusoikeuden kasvattamiseen, jotta voidaan mahdollistaa tontin monipuolisempi käyttö. Asemakaavanmuutoksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Asemakaavan korttelialueille on laadittava erillinen tonttijako.

Maankäyttösopimuksen tarve varmistetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä.

Käsittelyvaiheet

Vireilletulokuulutus jaOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63§) 25.1.2019

Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävänä xxxx(MRL 62§ ja MRA 30§)

Kaupunginhallitus xxxxAsemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä xxxx(MRL 65§ ja MRA 27§)

Kaupunginhallitus hyväksynyt xxxx

Kaavan nimi: Kaukasten palvelutalo

Kaavan tunnusnumero: 25:002

Diaarinro: 1140/2018

Asemakaavamuutos koskee: 25. kaupunginosan korttelin 2402 osaaAsemakaavamuutoksellamuodostuu: 25. kaupunginosan korttelin 2402 osa

Kaavan laatija: Hyvinkään kaupunkiKaavoitusKankurinkatu 4-605801 Hyvinkää

Yhteyshenkilöt, valmistelijat Kaavasuunnittelija Mirka Karttunen, p. 040 155 4220Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen, p. 040 155 4221Kaava-avustaja Marja-Leena Suodenjoki p. 040 155 4219

etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi

25:002

______________________________________________________________________________

3

Sisällysluettelo

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................. 21.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus ............................................................................. 21.2 Liitteet ............................................................................................................................... 41.3 Selvitykset ja tausta-aineistot ............................................................................................ 41.4 Kaava-alueen sijainti ja rajaus .......................................................................................... 41.5 Tiivistelmä ......................................................................................................................... 5

2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ ........................................... 63 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE ...................................................................................... 8

3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset ............................. 83.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä .............................................................. 8

3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva ......................................... 83.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja vedet.......................................................... 83.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut, liikenne ja kulttuuriympäristö .................. 93.2.4 Suunnittelutilanne .................................................................................................... 103.2.5 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot .................. 13

4 SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................................................... 134.1 Aloitusvaihe .................................................................................................................... 13

4.1.1 Tavoitteet ja kaavoituksen vireilletulo ....................................................................... 134.2 Valmisteluvaihe ............................................................................................................... 13

4.2.1 Vuorovaikutus ja saatu palaute ................................................................................ 134.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut .................................................... 134.2.3 Havainneaineisto ..................................................................................................... 14

4.3 Ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin) ............................................................................ 154.3.1 Vuorovaikutus ja suunnittelusta saatu palaute ......................................................... 154.3.2 Prosessin aikana tarkentuneet tavoitteet, muutosten kuvaus ja perustelut ............... 15

4.4 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin) ...................................................................... 154.4.1 Hallinnollinen käsittely.............................................................................................. 15

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................... 155.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset (tarkentuu myöhemmin) ............................................. 155.2 Mitoitus ja nimistö (tarkentuu myöhemmin) ..................................................................... 15

6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET .......................................................................................... 156.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................... 15

6.1.1 Rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja kyläkuvaan ....................... 156.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen ........................................ 156.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen ................................................... 15

25:002

______________________________________________________________________________

4

6.1.4 Liikenteeseen .......................................................................................................... 156.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan .............................................. 166.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ........................... 166.4 Asemakaavan muutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin .................................. 16

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................ 177.1 Toteutuksen ajoitus ja seuranta ...................................................................................... 17

1.2 Liitteet

Liite 1 Asemakaavan seurantalomake

Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Liite 3 Tiivistelmä saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä niihin laaditut vastineet

Liite 4 Havainneaineisto luonnosvaiheen suunnitelmista

Liite 5 Asemakaavamuutoksen luonnos

Liite 6 Asemakaavamuutosehdotus, asemakaavakartta ja –määräykset

Liite 7 Ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot lyhennettyinä sekä kaupungin antamat vastineet

1.3 Selvitykset ja tausta-aineistot

Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV 27.2.2017)

Hyvinkään kaupungin kaavoituskatsaus 2018 (KV tiedoksisaanti 18.6.2018)

Hyvinkään kaupungin kaavoitusohjelma 2019-2021 (KV 25.3.2019)

Hyvinkään kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma 2018-2027

Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille 2017-2027

Hyvinkään kaupungin omistajapoliittiset linjaukset 2018 (KV 15.10.2018)

Hyvinkään kaupungin viheralueohjelma 2011-2020 (TEKLA 14.12.2010)

Hyvinkään kaupungin hulevesiohjelma kaudelle 2013-2020 (KH 18.11.2013)

Hyvinkään liikennemalli 15.12.2015 Strafica

Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta:

Meluselvitys 2003 ja 2012

Sadevedet, Hyvinkään kaupunki, ympäristöpalvelut 2009

Pohjavesialueet, SYKE:n OIVA-aineisto 2014

1.4 Kaava-alueen sijainti ja rajaus

Suunnittelualue sijaitsee Kaukasten taajamassa ja rajautuu lännessä Rajapellontien katualueeseen, lou-naassa ja idässä puistoalueisiin, pohjoisessa kaavoittamattomaan metsäalueeseen ja kaakossa kaavoitta-mattomaan maantiealueeseen.

25:002

______________________________________________________________________________

5

Alueen lähiympäristössä on asuinrakennuksia sekä palveluasuntola Ykköskoti Metsola. Aluetta ympäröi met-säiset alueet.

Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on ympyröity mustalla.

1.5 Tiivistelmä

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia tontin käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden kas-vattaminen, siten että tontilla voidaan mahdollistaa mm. asuminen ja palveluasuminen. Asemakaavan muu-toksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella 25.1.2019, jonka yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuun-nitelma.

Asemakaavan muutoksessa tutkitaan korttelialueen käyttötarkoituksen muutosta yleisten alueiden korttelialu-eesta (Y) asuinrakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa asuinrakennusten lisäksi vanhusten tai muidenerityisryhmien palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Alueen rakennusoikeuden nostamista tutki-taan.

Kaavan toteutus on mahdollista aloittaa asemakaavan tultua voimaan.

25:002

______________________________________________________________________________

6

2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ

Osalliset

· Kaava-alueen lähiympäristön maanomistajat ja –haltijat

· Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttä-jät

· Viranomaiset

o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

o Uudenmaan liitto

· Hyvinkään kaupungin toimialato Kuntatekniikan Suunnittelu

o Ympäristökeskus

o Rakennusvalvonta

o Tonttipalvelut

o Tilapalvelut

o Sivistystoimio Hyvinkään Vesi

o Ritasjärven Vesiosuuskunta

· Asiantuntijaviranomaiset

o Hyvinkään Lämpövoima Oy

o Nivos Oy

o TeliaSonera Finland Oyjo Elisa Oyj

· Muut yhteisöt

o Hyvinkään seurakunta

o Kaukasten asukasyhdistys ry

o Yhdistykset

· Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikkikuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa.

25:002

______________________________________________________________________________

7

Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua.

Osallistumisesta on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa liitteessä 2.

Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen kirjaamo@hyvinkaa.fi

Vuorovaikutuksen ja yhteistyön järjestämisestä on kerrottu tarkemmin jokaisen suunnitteluvaiheen yhtey-dessä.

Suunnitteluprosessi

Kaupunginhallitus päättää kaavanvalmistelun aloittamisesta ja kaavakuulutetaan vireille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmajulkaistiin vireilletulon yhteydessä.

Aloitusvaihe

1/2019

Osallisilla mahdollisuusantaa palautetta suunnit-telun lähtötiedoista (MRL63 §).

Valmisteluvaihe

2-4/2019

Kaavaluonnos (valmisteluaineisto)asetetaan nähtäville 30 päivänajaksi.

Osallisilla mahdollisuusantaa mielipide kaava-luonnoksesta

(MRL 62 § ja MRA 30 §).

Ehdotusvaihe

5/2017

Kaupunginhallitus hyväksyy kaava-ehdotuksen julkisesti nähtäville ase-tettavaksi 30 päivän ajaksi.

Osallisilla mahdollisuusjättää muistutus kaavaeh-dotuksesta. Pyydetääntarvittavat lausunnot(MRL 65 § ja MRA 27 §).

Hyväksymisvaihe

6/2018

Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan. Valitusmahdollisuus 30 pvkuluessa Helsingin hal-linto-oikeuteen (MRL 188§).

Kaavan vaihe Osallistumismahdollisuus

25:002

______________________________________________________________________________

8

3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE

3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset

Hakemus kaavan muuttamisesta on tullut vuoden 2018 lopussa.

Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 21.1.2019 § 8 käynnistää asemakaavamuutostyön. Asema-kaavamuutos on kuulutettu vireille 25.1.2019.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia asuin- ja palveluasuinrakentamisen mahdollistaminen suunnit-telualueelle. Uuden rakentamisen sijoittuminen olemassa olevan rakenteen sisään tukee kaupungin kasvuayhdyskuntarakennetta eheyttäen. Alueen nykyinen 1970-luvulla voimaan tullut asemakaava osoittaa tontinyleisten rakennusten korttelialueeksi. Alueella sijaitsee Kaukasten palvelutalo, jossa on aikaisemmin ollutmm. seurakunnan toimintaa sekä päiväkoti, jonka toiminta on loppunut vuonna 2016. Lisäksi alueella sijait-see asuinrakennus. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on monipuolistaa tontin käyttötarkoitusta mm. vas-taamaan paremmin alueen nykyistä käyttöä.

Hakijan tavoitteena on monipuolisemman asuinrakentamisen mahdollistaminen alueelle sekä rakennusoi-keuden nosto.

3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä

3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuvaSuunnittelualue sijaitsee Kaukasten kaupunginosassa noin 10 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskus-tasta. Kiinteistöllä on pinta-alaltaan n. 8370 m2 ja siellä sijaitsee kaksi vuonna 1979 valmistunutta raken-nusta. Toinen rakennuksista on kooltaan 317 k-m2 ja siellä on toiminut mm. päiväkoti, seurakunnan iltapäi-väkerho ja siellä järjestetty seurakunnan tapahtumia. Kaukasten päiväkoti on lopettanut toimintansa kesällä2016. Rakennuksen käyttötarkoitus on kaupungin rekisteritietojen mukaan yhden asunnon talot. Toisen ra-kennuksen käyttötarkoitukseksi on rekisteritiedoissa merkitty asuntola, vanhusten palvelutalo ja asuntolaho-telli. Rakennus on kooltaan 150 k-m2 ja siinä on kaksi asuntoa.

Tontti sijaitsee Rajapellontien loppupäässä asuinrakennusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuntolanläheisyydessä. Alueen yhdyskuntarakenne on väljää matalaa. Pääosa lähialueen rakennuskannasta on ra-kentunut 1960-1970-lukujen aikana.

3.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja vedetSuunnittelualueen länsiosa on rakennettua pihapiiriä pysäköintialueineen ja talousrakennuksineen. Alueenitäosa on rakentamatonta, metsäistä aluetta. Alueella on korkeuserot ovat suhteellisen vähäiset: alueen ra-kennettu länsiosa on tasaista ja itäosassa maanpinta laskee tontin itäreunaa kohti n. kaksi metriä n. 30 met-rin matkalta. Tontin maaperä on GTK:n Maankamara-tietokannan mukaan savea. Mahdolliset tarkemmatpohjatutkimukset tulee tehdä rakentamisvaiheessa.

Alue kuuluu vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen (luokka 1).

Alueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja.

Tontilta sijaitsee Kaukasten kyläleikkipaikka, jossa on mm. keinut, hiekkalaatikko ja juoksukaruselli. Alueeltaon lyhyet yhteydet lähivirkistysalueisiin, suunnittelualueen ympäristössä sijaitseviin metsäisiin alueisiin, Kera-vanjoelle ja sen varrella sijaitsevalle luontopolulle sekä Kaukastenkoskelle.

25:002

______________________________________________________________________________

9

Kuva 2 Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä, vuoden 2014 tilanne. Oili-tietopalvelu, 28.2.2018.

3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut, liikenne ja kulttuuriympäristöSuunnittelualueen lähiympäristön rakentaminen on väljää ja koostuu pääosin asuinkäytössä olevista oma-koti- ja palveluasuinrakennuksista. Alue on rakentunut pääasiassa 1960- ja 19870-lukujen kuluessa.

Suunnittelualueella sijaitsee kaksi vuonna 1979 valmistunutta rakennusta. Toinen rakennuksista on kooltaan317 k-m2 ja siellä on toiminut mm. päiväkoti, seurakunnan iltapäiväkerho ja siellä järjestetty seurakunnantapahtumia. Kaukasten päiväkoti on lopettanut toimintansa kesällä 2016. Rakennuksen käyttötarkoitus onkaupungin rekisteritietojen mukaan yhden asunnon talot. Toisen rakennuksen käyttötarkoitukseksi on rekis-teritiedoissa merkitty asuntola, vanhusten palvelutalo ja asuntolahotelli. Rakennus on kooltaan 150 k-m2 jasiinä on kaksi asuntoa.

Suunnittelualueen länsipuolella, Rajapellontien toisella puolella sijaitsee asuinrakennuksia. Rajapellontienpäästä, suunnittelualueen vierestä kulkee tilavaraus kevyen liikenteen väylälle. Rajapellontien alkupäässäsijaitsee kuntouttavaa palveluasumista tarjoava Ykköskoti Metsola.

Alue kytkeytyy vesijohtoverkostoon ja kuuluu jätevesiverkon piiriin. Kaukasten alue kuuluu Ritasjärven vesi-osuuskunnan toiminta-alueeseen.

Suunnittelualue rajautuu etelässä Kaukastentiehen, joka on yksityistie ja Kaukasten taajaman päätie. Kau-kastentien liikenne aiheuttaa ympäristöön jonkin verran melua. Vuonna 2003 tehdyn Hyvinkään meluntorjun-taohjelman mukaan Kaukasten taajama-alue kuuluu alle 45 dB:n melualueisiin, mutta Kaukastentien lähei-syydessä melutaso nousee yli 45 dB:n alueelle.

25:002

______________________________________________________________________________

10

Kuva 3 Ote Hyvinkään meluntorjuntaohjelmasta 2003. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on rajattu pu-naisella. Kaukastentie erottuu selvityksessä yli 45 dB:n melualueena.

3.2.4 Suunnittelutilanne

3.2.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätös korvaa valtio-neuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit-teista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edis-tettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia teemoja: 1) toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen,2) tehokas liikennejärjestelmä, 3) terveellinen ja turvallinen elinympäristö, 4) elinvoimainen luonto- ja kulttuu-riympäristö sekä luonnonvarat ja 5) uusiutumiskykyinen energiahuolto.

Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteista seuraavat kokonaisuudet:

- toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikenne

Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikenne

Tausta ja tavoite:

Kansatalouden ja resurssitehokkuuden kannalta on tärkeää hyödyntää olemassa olevaa rakennetta mahdol-lisimman hyvin.

25:002

______________________________________________________________________________

11

3.2.4.2 Maakuntakaavatilanne

Kuva 4 Ote Uudenmaan voimassaolevien maakuntakaavojen yhdistelmästä 2017. Suunnittelualueen liki-määräinen sijainti punaisella ympyröitynä. Uudenmaan liiton karttapalvelu, 28.2.2019.

Maakuntakaavassa Kaukas on osoitettu kylä-merkinnällä, jolla osoitetaan maakunnallisesti merkittävät kylät.Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröi-vää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Alueelle on merkitty vedenhankinnan kannalta arvokas pohja-vesialue. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjavedenmäärää tai heikennä sen laatua. Alueelle on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ulkoilureitti,jonka toteuttamisedellytykset on turvattava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Alueen läheisyyteen si-joittuva Kaukasten teollisuusympäristö on merkitty valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti merkittäväksikulttuuriympäristöksi. Lisäksi lähistöllä sijaitsee arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkitty harjualue.

3.2.4.3 Yleiskaavatilanne

Kuva 5 Ote Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavasta, suunnittelualueen sijainti punaisella ympyröitynä.28.2.2019.

25:002

______________________________________________________________________________

12

Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 10.9.2001 hyväksymä ja 9.4.2004 voimaantullut Palo-puron-Ridasjärven osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alu-eeksi (PY). Kullekin rakennuspaikalle sijoittavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 %rakennuspaikan pinta-alasta. Lisäksi alue on merkitty vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv-1).Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen. Alueella ei sallita jätevesien maahanimeyttämistä. Öljysäiliöt ja muut vastaavat on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisätiloihin tai maanpäälle. Suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoitavan aineen enimmäismäärää. Ennen rakentami-seen tai kaivamis-, louhimis-, täyttämis- yms. maanpintaa muokkaaviin toimiin ryhtymistä pv-1 –alueella ontarpeen vaatiessa arvioitava hankkeen ympäristövaikutukset.

Ympäröivän asuinalueen osayleiskaava osoittaa kyläkeskuksen alueeksi (AT), jonne saa sijoittaa asuntoja,kyläkeskusta tai sitä ympäröivää asutusta palvelevia palveluja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja,sekä yksikerroksisia talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden enintään kaksiasuntoi-sen asuinrakennuksen. Toisen asunnon pinta-ala saa olla enintään 70 % suuremman asunnon pinta-alasta.Tämän asunnon yhteyteen saa sijoittaa talousrakennuksen yhteyteen. Rakennuspaikalle sijoitettavien raken-nusten kerrosala saa olla enintään 13 % rakennuspaikan AT-alueella sijaitsevan osan pinta-alasta siten, ettäasuinrakennusten ja niitä palvelevien talousrakennusten osuus saa olla enintään 250 m2. Kerrosalasta 50 m2

on varattava autonsäilytyspaikkaa ja varastotiloja varten. Alle 10000 m2 suuruinen rakennuspaikka on liitet-tävä keskitettyyn jätevesijärjestelmään. Osayleiskaavassa ympäröivän alueen uuden rakennuspaikan kooksion osoitettu 5000 m2 AT-alueilla rakennuspaikan koko voi olla pienempikin, kuitenkin vähintään 2000 m2,mikäli alueelle laaditaan yksityiskohtainen osayleiskaava tai ranta-asemakaava tie- ja vesihuoltosuunnitelmi-neen.

3.2.4.4 Ajantasa-asemakaava

Kuva 6 Ote alueen ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualue on rajattu punaisella. 28.2.2019.

Alueella on voimassa 18.3.1977 voimaantullut asemakaava nro 25:001. Asemakaavassa alue on osoitettuyleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuuslukuna e=0.2, mikä tarkoit-taa kyseiselle tontille 1673 k-m2 rakennusoikeutta. Rakennusala on rajattu tontin Rajapellontien puoleiseenosaan.

25:002

______________________________________________________________________________

13

Asemakaavan yleisissä määräyksissä todetaan, että korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava jasäilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä autojen paikoitukseen, on istu-tettava olevaan maastoon soveltuvalla tavalla. Autojen pysäköintipaikkoja on varattava 1 ap/ 75 k-m2 kerros-alaa. Lisäksi on osoitettu liittymärajoitus viereiselle, kaavan ulkopuoliselle tielle

3.2.4.5 MaanomistustilanneTontti on yksityisessä omistuksessa. Maankäyttösopimuksen tarve varmistetaan ennen kaavan hyväksymis-käsittelyä.

3.2.5 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellotPohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Tontille on hyväksytty tontti-jako 20.6.1977. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan kaupungin rakennusjärjestystä, joka on hyväksyttykaupunginvaltuustossa 27.2.2017. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja.

4 SUUNNITTELUN VAIHEET4.1 Aloitusvaihe

4.1.1 Tavoitteet ja kaavoituksen vireilletuloAsemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia asuin- ja palveluasuinrakentamisen mahdollistaminen suunnit-telualueelle. Uuden rakentamisen sijoittuminen olemassa olevan rakenteen sisään tukee kaupungin kasvuayhdyskuntarakennetta eheyttäen. Nykyinen 1970-luvulla voimaan tullut asemakaava osoittaa tontin julkistenpalvelujen ja hallinnon alueeksi. Alueella sijaitsee Kaukasten palvelutalo, jossa on toiminut mm. päiväkoti,seurakunnan iltapäiväkerho ja siellä on järjestetty seurakunnan tapahtumia. Päiväkotitoiminta alueella onpäättynyt vuonna 2016. Tontilla on myös kaksiasuntoinen asuinrakennus. Asemakaavamuutoksen tavoit-teena on monipuolistaa tontin käyttötarkoitusta mm. vastaamaan paremmin alueen nykyistä käyttöä.

Hakijan tavoitteena on monipuolisempien asumisvaihtoehtojen mahdollistaminen alueelle sekä rakennusoi-keuden korottaminen.

Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin Aamupostissa (MRL 63 §) ja kaupungin internet-sivuilla25.1.2019. Vireilletulosta on lisäksi tiedotettu osallisia ja yhteistyötahoja kirjeitse tai sähköpostitse. Vireilletu-lon yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 2), josta osallisilla on ollut mahdollisuusantaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.1.2019 – 25.2.2019 Hyvinkäänkaupungintalon info-pisteessä ja kaupungin internet-sivuilla, ja tämän jälkeen saatavilla kko kaava prosessinajan saatavilla kaupungin internet-sivuilla.

4.2 Valmisteluvaihe

4.2.1 Vuorovaikutus ja saatu palauteVireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta kaupungin sivistystoimelta,Telia Finland Oyj:ltä ja Caruna Oy:ltä. Sivistystoimen palautteessa todetaan, että Hyvinkään kaupungin sivis-tystoimella ei ole huomautettavaa kaavasuunnittelun lähtökohtiin. Caruna Oy ilmoitti, että kaava-alue ei si-jaitse Caruna Oy:n verkkoalueella, eikä heillä ole lausuttavaa kaavamuutokseen. Palautteet on merkitty tie-doksi, eivätkä ne aiheuta toimenpiteitä kaavamuutokseen liittyen. Telia Finland Oyj totesi palautteessaan,että muutoskohteena olevalla tontilla menee kuparijohto ja Kaukastentien varressa menee putkitus, jolla eitodennäköisesti etäisyyden vuoksi ole vaikutusta kaavamuutokseen. Johtojen sijainnit huomioidaan kaava-muutoksessa.

4.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelutAsemakaavamuutosta varten on tutkittu tontin soveltuvuutta asuinrakentamiselle, rakentamisen laajuutta jasijoittelua tontille. Suunnittelussa on pyritty laatimaan ratkaisu, joka mahdollistaisi tontin nykyisten palveluta-lon ja asuinrakennuksen toiminnan sekä mahdollistaisi monipuolisempaa asumista alueelle.

25:002

______________________________________________________________________________

14

Asemakaavassa alueen käyttötarkoitus on asuinrakennusten korttelialue (A-5). Alueelle saa sijoittaa asuinra-kennuksia sekä vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Käyttö-tarkoituksen laajentamisella pyritään monipuolistamaan asumismahdollisuuksia ja palveluiden kehittymistäalueella.

Korttelialueen rakentamistehokkuus on osoitettu e-luvulla 0,25, mikä tarkoittaa kerrosneliömäärällä ilmais-tuna n. 2092 kem2, ja kerrosluvuksi II. Rakennusoikeus kasvaa hieman voimassa olevan asemakaavanosoittamasta, mutta mitoitus vastaa ympäristön rakentamistehokkuutta.

Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka/ 85 asuntokerrosalaa.

Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 20%asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta.

Julkisivun tai sen osan, johon tulee asuinhuoneiden tai keittiön pääikkunoita tulee olla vähintään viiden met-rin etäisyydellä naapuritontin rajasta.

Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöänoudattaen.

Korttelin olemassaolevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita eikäytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava.

Tonteilla tulee viivyttää vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tuleeolla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altai-den ja -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko.

Tonttien aitaamisessa on noudatettava yhtenäistä käytäntöä.

Alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiotapohjaveden suojelemiseen. Alueella on kielletty sellainen kemikaalien ja jätteiden laitosmainen käsittely javarastointi, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti pohjaveden laatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten si-sätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakenta-minen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutok-sia pohjaveden korkeuteen. Ennen kaava-alueella tehtävien kaivuutöiden aloittamista tulee selvittää pohja-vesiolosuhteet ja pohjaveden taso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjaveden suojelemiseksi.

4.2.3 HavainneaineistoAsemakaavaluonnoksen mahdollistamia toteutusratkaisuja on tutkittu havainneaineiston avulla.

Nykytila 1 kuvassa on havainnollistettu olemassa olevan palvelurakennuksen (317 kem2) jääminen tontille jasen lisäksi viiden yksikerroksisen rakennuksen, yhden 400 kem2 suuruisen ja neljän 200 kem2 suuruisen,sijoittamista tontille. Nykytila 2 kuvassa on esitetty olemassa olevan palvelurakennuksen laajentamista kaksi-kerroksiseksi (570 kem2) ja sen lisäksi yhden, 960 kem2 suuruisen, kaksikerroksisen palvelurakennuksensijoittamista tontille.

Asumista kuvaavissa vaihtoehdoissa on tarkasteltu vaihtoehtoja, joissa asuntorakentamista sijoitettaisiin ton-tille yhteen ja kahteen kerrokseen. Havainnekuvissa tontin käyttöä on tarkasteltu paritaloratkaisuilla. Tonttion mahdollista jakaa pienempiin osiin tai toteuttaa kokonaisuutena. Vaihtoehdossa 1 alueelle on sijoitettukahdeksan yksikerroksista 170 kem2 suuruista asuinrakennusta ja neljä 30 kem2 suuruista talousrakennusta.Autopaikoitus on mitoitettu paritaloratkaisulle. Vaihtoehto 2 kuvaa rakentamisen sijoittamista kahteen kerrok-seen, eli neljää 340 kem2 suuruista asuinrakennusta.

Uutta palvelurakentamista kuvaavissa vaihtoehdoissa toteutusvaihtoehtoja on tarkasteltu yksi- ja kaksiker-roksisina uudisrakennuksina. Vaihtoehdossa 1 tontille on sijoitettu kaksi yksikerroksista, 810 kem2 suuruistarakennusta ja 25 autopaikkaa. Vaihtoehdossa 2 on esitetty sama rakentamisen määrä toteutettuna kahteenkerrokseen, eli kahtena 400 kem2 suuruisena rakennuksena.

25:002

______________________________________________________________________________

15

4.3 Ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin)

4.3.1 Vuorovaikutus ja suunnittelusta saatu palaute

4.3.2 Prosessin aikana tarkentuneet tavoitteet, muutosten kuvaus ja perustelut

4.4 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin)

4.4.1 Hallinnollinen käsittely

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset (tarkentuu myöhemmin)

5.2 Mitoitus ja nimistö (tarkentuu myöhemmin)

6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSETKaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupunginomana työnä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maasto-käynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta ja yhteistyötahoilta saatuihin lausuntoihin ja palaut-teeseen.

6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön6.1.1 Rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja kyläkuvaanAsemakaavalla osoitettu rakentaminen sijoittuu kiinteästi olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään sitätäydentäen. Kaavan vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä, kun otetaan huomioon kaava-alueen suh-teellisen pieni koko, sijainti ja melko vähäisenä pidettävä muutos nykytilaan.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön kohdistuvat pääosin suunnittelualueen lähiympäristöön, eivätkä neole vaikutuksiltaan kovinkaan merkittäviä. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna kyläkuvalliset vaikutuksetaiheutuvat lähinnä rakennusalan laajentamisesta tontin itäosaan ja kerrosluvun nostamisesta. Kaava-aluekytkeytyy kunnallistekniseen verkostoon.

6.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseenAsemakaavan myötä mahdollistuu monipuolisempi asuin- ja palvelurakentaminen alueella. Alueen sosiaali-siin oloihin kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutos mahdollistaa asumisen ja senmyötä vähäisen väestönkasvun alueella. Lisäksi kaavamuutos mahdollistaa palvelukeskuksen sijoittamisenasumistoimintoineen.

Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia terveyteen.

Asemakaavan myötä lähialueen virkistysalueiden käytön voidaan arvioida hieman kasvavan, mutta vaikutus-ten voidaan arvioida olevan vähäisiä rakentamisen vähäisen määrän vuoksi.

6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteenAsemakaavamuutoksen myötä mahdollistetaan alueelle uusien asuntojen, palveluiden ja työpaikkojen raken-taminen. Vaikutus ei ole kuitenkaan erityisen merkittävää rakentamisen vähäisen määrän vuoksi.

Asemakaavan toteuttamisella voidaan arvioida olevan positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen.

6.1.4 LiikenteeseenVaikutukset liikenteeseen koostuvat pääosin vähäisestä liikenteen määrän kasvusta, joka koostuu pääosinalueen mahdollisten uusien asukkaiden, työntekijöiden tai asiakkaiden liikkumisesta. Vaikutukset eivät olekovinkaan merkittäviä.

25:002

______________________________________________________________________________

16

6.2 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaanVaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön voidaan arvioida olevan vähäisiä suunnittelualueen sijaitessasuhteellisen pienellä alueella rakennetun ympäristön keskellä. Mahdollisesta uudisrakentamisesta on an-nettu erityisiä kaavamääräyksiä, joilla pyritään varmistamaan uudisrakentamisen sopeutuminen olevaan ra-kennuskantaan ja ympäristöön. Asemakaavamuutos ei poikkea merkittävästi voimassa olevasta asemakaa-vasta rakentamisesta johtuvien luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta.

Vaikutukset maisemaan kohdistuvat pääosin suunnittelualueen lähiympäristöön, eivätkä ne ole vaikutuksil-taan kovinkaan merkittäviä.

Alueen rakentuminen vaikuttaa hulevesien syntymiseen ja käsittelyn kasvavaan tarpeeseen, mutta vaikutus-ten voidaan arvioida olevan vähäisiä rakentamisen suhteellisen vähäisen määrän vuoksi.

6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminenAsemakaava ei aiheuta merkittäviä häiriötekijöitä ympäristöön. Asemakaava pääasiassa toteaa olemassaolevan tilanteen, eikä mahdollista suurimittaista lisärakentamista alueelle.

Hulevesien hallintaa on pyritty edistämään kaavamääräyksin, jonka mukaan tonteilla tulee viivyttää vettälä-päisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, että viivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaistasataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden tulee tyh-jentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

Ympäristön laatua, turvallisuutta ja viihtyvyyttä on pyritty edistämään kaavamääräyksillä, joiden mukaan kort-telin olemassa olevaa kasvillisuutta on säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontit osat, joita ei käytetä kulku-teinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava. Lisäksi leikkiin ja oleskeluun sopivaa aluetta tulee varata vä-hintään 20 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta.

6.4 Asemakaavan muutoksen suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiinMaankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä on säädetty yleiskaavan sisältövaatimuksista.

Sisältövaatimus Asemakaavan muutosYleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otet-tava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

• Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaa-vaa, jossa Kaukasten taajama on osoitettu kylä-merkinnällä.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus jaekologinen kestävyys

• Yhdyskuntarakenteen toimivuutta tehostetaanhyödyntämällä olemassa olevaa rakennuskantaa• Rakentaminen tukee kestävää kehitystä hyödyntä-mällä olemassa olevaa katuverkkoa ja kunnallistek-niikkaa

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksi-käyttö

• Rakentaminen liittyy olemassa olevaan kunnallis-tekniikkaan ja katuverkkoon

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus • Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asu-minen ja palveluiden kehittyminen taajama-alueella

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliiken-teen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jä-tehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseenympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannaltakestävällä tavalla

• Alue liittyy nykyiseen liikenne- ja kunnallisteknii-kan verkostoon• Hulevesien hallintaa koskevalla kaavamääräyk-sellä pyritään parantamaan huleveden laatua.

5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eriväestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympä-ristöön

• Asemakaavan muutos mahdollistaa monipuoli-semman asumisen ja palvelukeskuksen sijoittumi-sen alueelle, mikä tukee kylämiljöön elävöittämistä

25:002

______________________________________________________________________________

17

• Liikenteen suunnittelussa on huomioitu turvalli-suusnäkökulmat

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset • Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan työ-paikkojen sijoittaminen alueelle.

7) ympäristöhaittojen vähentäminen • Asemakaavamuutoksen mahdollistamat toiminnoteivät aiheuta ympäristöhaittoja

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luontoarvo-jen vaaliminen

• Alueella ei ole havaittu merkittäviä luontoarvoja,mutta kyläkuvallisia maisemallisia arvoja vaalitaankaavamääräyksin.• Asemakaavassa annetaan istuttamista koskeviamääräyksiä.

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys • Alueella ei ole merkitystä virkistysalueena, asema-kaavassa annetaan leikki- ja oleskelualueita koske-via määräyksiä. Lisäksi alueen läheisyydessä onvirkistykseen soveltuvia alueita.• Kaavamuutos ei vähennä virkistykseen soveltuviaalueita.

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

7.1 Toteutuksen ajoitus ja seuranta

Asemakaavamuutoksen toteutus on mahdollista, kun asemakaava on saanut lainvoiman.

Hyvinkäällä 8.4.2019

Anitta OjanenKaavoituspäällikkö

Mirka Karttunenkaavasuunnittelija

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaukasten palvelutalo

Hyvinkään kaupungin 25. kaupunginosan (Kaukas) korttelin 2402 osaa

koskeva asemakaavan muutos

HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 16.1.2019

25:002

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25:002

1

Kaavan nimi: Kaukasten palvelutalo Kaavan tunnusnumero: 25:002 Diaari nro: 1140/2018 Asemakaavamuutos koskee: 25. kaupunginosan korttelin 2402 osaa Asemakaavamuutoksella muodostuu: 25. kaupunginosan korttelin 2402 osa Kaavan laatija: Hyvinkään kaupunki

Kaavoitus Kankurinkatu 4-6 05801 HYVINKÄÄ

Yhteyshenkilöt, valmistelija: Kaavasuunnittelija Mirka Karttunen, p. 040 155 4220

Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen, p. 040 155 4221 Kaava-avustaja Marja-Leena Suodenjoki, p. 040 155 4219

etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25:002

2

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 63 §) laa-dittava asiakirja, jossa määritellään kaavan valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumis- ja vuorovaikutusperiaatteet sekä kaavan osalliset. Osallistumis- ja arviointisuunnitel-maan toivotaan palautetta. Mielipiteet voi lähettää Hyvinkään kaupungin kirjaamoon: kirjaamo@hyvinkaa.fi tai Hyvinkään kaupunki, Kirjaamo, PL 86 (Kankurinkatu 4-6), 05801 Hyvinkää 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Kaukasten kaupunginosassa, osoitteessa Rajapellontie 1. Suunnittelualue sijaitsee n. 10 kilometrin päässä (linnuntietä) Hyvinkään keskustasta. Asemakaavamuutos kohdistuu korttelin 2402 tonttiin 1, joka on pinta-alaltaan noin 8370 m2. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja kaakossa katualueisiin, pohjoisessa, idässä ja lounaiskulmassa metsäalueisiin.

Kuva 1 Suunnittelualue sijaitsee Kaukasten kylätaajamassa. Oili-tietopalvelu, 19.12.2018.

2 TAVOITTEET JA PERUSTELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSELLE Tontin omistaja on Kaukasten palvelutalo Oy. Hakija esittää, että asemakaavaa muutettaisiin siten, että alueelle esitettäisiin monipuolista asumista ja asemakaava olisi rakennusoikeudeltaan nykyistä tehokkaampi. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on monipuolistaa alueen käyttömahdollisuuksia.

3 LÄHTÖTIEDOT Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Tontti sijaitsee Kaukasten taajamassa. Kiinteistöllä sijaitsee kaksi vuonna 1979 valmistunutta raken-nusta. Toinen rakennuksista on kooltaan 317 k-m2 ja siellä on toiminut mm. päiväkoti, seurakunnan iltapäiväkerho ja siellä järjestetty seurakunnan tapahtumia. Kaukasten päiväkoti on lopettanut toimin-tansa kesällä 2016. Rakennuksen käyttötarkoitus on kaupungin rekisteritietojen mukaan yhden

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25:002

3

asunnon talot. Toisen rakennuksen käyttötarkoitukseksi on rekisteritiedoissa merkitty asuntola, van-husten palvelutalo ja asuntolahotelli. Rakennus on kooltaan 150 k-m2 ja siinä on kaksi asuntoa. Alueen lähiympäristössä on asuinrakennuksia sekä mielenterveyskuntoutujien palveluasuntola, Yk-köskoti Metsola. Aluetta ympäröi metsäiset alueet.

Maanomistus

Tontin omistaa kaavamuutoksen hakija, Kaukasten Palvelutalo Oy.

Kuva 2 Ilmakuva suunnittelualueesta. Oili-tietopalvelu, 19.12.2018.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25:002

4

Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavojen yh-distelmässä 2017 alueelle on osoitettu pohja-vesialueen ominaisuusmerkintä, jolla osoite-taan ominaisuuksiltaan arvokkaat pohjavesi-alueet, jotka voivat olla yhdyskuntien veden-hankinnan kannalta tärkeitä. Lisäksi alueen läheisyydessä kulkee ulkoilu-reittimerkintä, jolla osoitetaan taajamatoimin-tojen alueiden, luonnonsuojelualueiden ja vir-kistysalueiden ulkopuoliset maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Mer-kintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisi-jaisesti yhteystarpeen. Maakuntakaavassa Kaukasten taajama on merkitty kylä-kohdemerkinnällä. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Hyvinkään kaupunginvaltuuston 10.9.2001 hyväksymä ja 9.4.2004 voimaantullut (tullut osittain voi-maan 3.12.2001) Palopuron–Ridasjärven osayleiskaava. Yleiskaavassa suunnittelu-alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallin-non alueeksi (PY), jonne saa sijoittaa julkis-luonteisille palveluille ja hallinnolle tarpeelli-sia rakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle si-joitettavien rakennusten yhteenlaskettu ker-rosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. Lisäksi alueelle on merkitty vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemi-seen. Alueella ei sallita jätevesien maahan imeyttämistä. Öljysäiliöt ja muut vastaavat on varustettava suoja-altaalla ja sijoitettava sisä-tiloihin tai maan päälle. Suoja-altaan on tila-vuudeltaan vastattava varastoiltaan aineen enimmäismäärää. Ennen rakentamiseen tai kaivamis-, louhimis-, täyttämis- ym. maanpin-taa muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä pv-1 –alueella on tarpeen vaatiessa arvioitava hankkeen ympäristövaikutukset.

Asemakaava

Kuva 4 Ote voimassa olevasta Palopuron-Ridasjärven osayleis-kaavasta. Oili-tietopalvelu, 20.12.2018.

Kuva 3 Ote voimassaolevien maakuntakaavojen yhdistelmästä 2017. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punai-sella ympyrällä. Uudenmaan liiton karttapalvelu, 20.12.2018.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25:002

5

Alueella on voimassa 18.3.1977 voi-maantullut asemakaava nro 25:001. Asemakaavassa alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Rakennusoikeus on ilmoitettu te-hokkuuslukuna e=0.2, mikä tarkoittaa kyseiselle tontille 1673 k-m2 raken-nusoikeutta. Rakennusala on rajattu tontin Rajapellontien puoleiseen osaan. Asemakaavan yleisissä määräyk-sissä todetaan, että korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä autojen paikoitukseen, on istu-tettava olevaan maastoon soveltu-valla tavalla. Autojen pysäköintipaik-koja on varattava 1 ap/ 75 k-m2 ker-rosalaa. Lisäksi on osoitettu liittymä-rajoitus viereiselle, kaavan ulkopuoli-selle tielle.

Alueella on hyväksytty tonttijako 20.6.1977 ja kyseessä on hyväksytyn tonttijaon mukainen tontti.

4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja vaikutuksista ympäristöön ja ympäristön muille toiminnolle ja siten parantaa mm. lopullisen suunnitelman laatua. Tämän kaavan yhteydessä tutkitaan olemassa olevien rakennusten käyttömahdollisuuksia sekä tontin muiden osien käyttöä.

5 OSALLISET

Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Hyvinkään kaupungin toimialat, mm.:

o kuntatekniikan suunnittelu, rakennusvalvonta, tonttipalvelut, tilapalvelut o Hyvinkään Vesi o Hyvinkään Lämpövoima

Viranomaiset: o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Uudenmaan liitto o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Verkonrakentajat (Telia Oyj, Elisa Oyj, Caruna Oyj)

Hyvinkään seurakunta Yhdistykset Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa

6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä joita asia koskee, on mahdollista seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen (MRL 6 §). Osallistua voi jokaisessa

Kuva 5 Ote voimassa olevasta asemakaavasta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25:002

6

kaavaprosessin vaiheessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Toivomme sähköistä osallistumista osoittee-seen: kirjaamo@hyvinkaa.fi. Asiakirjat ovat nähtävillä jokaisessa kuulemisvaiheessa Hyvinkään kaupungintalon ala-aulan infopis-teessä (Kankurinkatu 4-6) ja kaupungin verkkosivuilla. Vireilletulo (talvi 2019) Kaupunginhallitus tekee kaavoituspäätöksen asemakaavamuutoksen laatimisen aloittamisesta. Ase-makaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 §:ssä. Suunnitelmaa täyden-netään tarvittaessa. Luonnosvaihe (talvi 2019) Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Hyvinkään kaupun-gintalolle (Kankurinkatu 4-6) sekä kaupungin verkkosivuille. Valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedote-taan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä sekä kuulutuk-sella Aamupostissa ja kaupungin verkkosivuilla. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydetään tarvittavat ennakkolausunnot. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kaavaluonnoksesta joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoi-tuksessa mainittuna ajankohtana. Saatu palaute ja mielipiteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavaluonnos valmistellaan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti näh-täville 30 päivän ajaksi kaupungintalolle (Kankurinkatu 4-6) sekä kaupungin verkkosivuille. Ehdotuk-sen nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa. Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillä olon jälkeen tutkitaan suunnitelman muuttamistarve saatujen lausuntojen ja mahdollisten muistutusten perusteella. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo (kevät-kesä 2019) Asemakaavaehdotus sekä lausunnoista ja mahdollisista muistutuksista laaditut vastineet hyväksytään kaupunginhallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjalli-sesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvin-kaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 §:ssä. Suunnitelmaa täy-dennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saa lisätietoa asian valmistelijalta, kaavasuunnittelija Mirka Karttuselta.

Hyvinkäällä 16.1.2019 Mirka Karttunen kaavasuunnittelija

ASEMAKAAVAMUUTOS 25:002Kaukasten palvelutalo

Tiivistelmä asemakaavamuutoksen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksenvastineet

VIREILLETULOVAIHE:Osallistumis – ja arviointisuunnitelma nähtävillä 25.1.-25.2.2019, minkä aikana siitä kolme lausuntoa. Yhtäänmielipidettä ei jätetty.

L1 – Hyvinkään kaupungin sivistystoimi

Sivistystoimen palautteessa todetaan, että Hyvinkään kaupungin sivistystoimella ei ole huomautettavaakaavasuunnittelun lähtökohtiin.

Kaavoituksen vastine: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä.

L2 – Caruna Oy

Caruna Oy ilmoitti, että kaava-alue ei sijaitse Caruna Oy:n verkkoalueella, eikä heillä ole lausuttavaakaavamuutokseen.

Kaavoituksen vastine: Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä.

L3 – Telia Finland Oyj

Telia Finland Oyj totesi palautteessaan, että muutoskohteena olevalla tontilla menee kuparijohto jaKaukastentien varressa menee putkitus, jolla ei todennäköisesti etäisyyden vuoksi ole vaikutustakaavamuutokseen.

Kaavoituksen vastine: Johtojen sijainnit huomioidaan kaavamuutoksessa.

76.5

75

77

78

76

.5

7475

65

77

79

74

73

75

69

70

79.5

78.5

77

.5

75

75

77

76

77

73

79.5

79.5

77.5

78.5

77

79

78

7880

80

80

80.5

79.5

79.5

79.5

79

80

80.5

80

Kaukastentie

Ra

jap

ell

on

tie

k t

a r

y r

k t

a r

a r

k t

30:12

24:43

20:36

3:46

3:47

25-9903

25

-99

01

25-9903

2402

13

4

52

23

6

99

3

113

14

4

5

20

429

15

14

11

10

12

93

17

7

6

11

5

11

32

23

10

9 8

90

77.3

78.1

76.8

77.1

75.0

77.9

79.0

77.5

78.7

79.7

79.3

79.8

79.5

79.7

79.9

80.0

20033

20062

20032

20063

20031

10030 400 10 20 50

1

II

e =0.25

IIe =0.25

1

Ie =0.20

Ie =0.20

l

6720010

25501470

6720020

25501620

6719830

25501590

2402

2402

25KAU

KAUKAS25

25KAUKAS

A-5

A-5

P

P

AOR

AOR

LUONNOS

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAN MUUTOS 25:002Kaukasten palvelutalo

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:25. kaupunginosan, Kaukas, korttelia 2402.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU:25. kaupunginosan kortteli 2402

ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE.Korttelialueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen lisäksi vanhusten tai muiden erityisryhmienpalvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen.

3 m Kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Osa-alueen raja.

Kaupunginosan numero.

Kaupunginosan nimi.

Korttelin numero.

Ohjeellisen tontin numero.

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimmansallitun kerrosluvun.

Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.

Istutettava alueen osa.

Puin ja pensain istutettava alueen osa.

Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kaukasten palvelutalo

25:002

Anitta Ojanen Mirka Karttunenkaavasuunittelija

1:1000

MK

M-LS

erillinen tonttijako.

Marko Kankare

21.01.2019 § 8

08.04.2019

x

OAS 25.01.-25.02.2019Luonnos

pvm §

EhdotusEhdotus

pvm §

KH pvm §

pvm

1140/2018

YLEISET MÄÄRÄYKSET:

Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluettavähintään 20% asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta.

AUTOPAIKKOJA ON VARATTAVA SEURAAVASTI:

-1 autopaikka / 85 m2 asuntokerrosalaa.

Julkisivun tai sen osan, johon tulee asuinhuoneiden tai keittiön pääikkunoita tulee ollavähintään viiden metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta.

Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaayhtenäistä käytäntöä noudattaen.

Korttelin olemassaolevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävättontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava.

Tonteilla tulee viivyttää vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä siten, ettäviivytysrakenteiden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntäpintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden tulee tyhjentyä 12tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko.

Tonttien aitaamisessa on noudatettava yhtenäistä käytäntöä.

Alue on yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Alueella tulee kiinnittääerityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Alueella on kielletty sellainen kemikaalien jajätteiden laitosmainen käsittely ja varastointi, joka saattaa vaikuttaa haitallisesti pohjavedenlaatuun. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuusvastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivuon tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjavedenkorkeuteen. Ennen kaava-alueella tehtävien kaivuutöiden aloittamista tulee selvittääpohjavesiolosuhteet ja pohjaveden taso sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pohjavedensuojelemiseksi.

TARK

PVM

HYVINKÄÄN KAUPUNKI

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a §:n (11.4.2014/323)

NÄHT

HYV

KAAVA NO

VOIM

Koordinaattijärjestelmä:

Tämän asemakaavan korttelialueille laaditaan

Hyvinkäällä

Kaava laadittu Hyvinkäällä

ETRS-GK25Korkeusjärjestelmä: N2000

KH

kaupungingeodeetti

KAAVOITUS

SUUNN

PIIRT

MK

asettamat vaatimukset.

kaavoituspäällikkö

dnro