Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia

Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Esitetyt mielipiteet ovat omiani eivätkä vastaa Suomen Pankin kantaa


Esityksen rakenne

Tutkimusrahoituksesta Suomessa

Kauppatieteiden tutkimusrahoituksesta

Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen


Oma kokemus

Suomen valtiolle tehtyjä raportteja ja konsultointia: EMU-ryhmä, Kela, VVM, STM

Kansainväliset raportit: EU-tasoisia, Ruotsiin Konsultointia ja koulutusta useiden maiden

keskuspankeille Pari yrityksille tehtyä markkinoiden kilpailuanalyysia Kilpailuneuvoston jäsenyys n. 4,5 v.


I. Tutkimusrahoituksesta Suomessa


Pääpiirteet

Suomi panostaa paljon T&K –toimintaan Yritysten rahoittamien T&K menojen osuus on kasvanut

voimakkaasti Korkeakoulujen satsaus myös kasvanut, mutta

maltillisemmin Muu julkisen sektorin rahoitus on reaalisesti polkenut

paikallaan Yliopistojen tutkimusrahoituksen suurin kasvu tullut

Suomen Akatemiasta, myös mm. yrityksistä ja EU:sta saatu rahoitus on kasvanut


Lähde: SA (2009), Suomen tieteen tila ja taso








II. Kauppatieteellisen tutkimuksen rahoituksesta


Jaottelu

Liiketaloustieteet– Laskentatoimi ja rahoitus– Markkinointi– Johtaminen/hallinto

Kansantaloustiede Muut läheiset tieteenalat

– Oikeustiede– Valtio-oppi– Psykologia– Erityistä sektoria koskevat alat (esim. metsäekonomia)


Hyödyntäjät elinkeinoelämässa ja yhteiskunnassa

Yritykset Järjestöt Julkiset instituutiot hallinnon eri tasoilla

– Euroopan Unioni– Valtiovalta– Maakunnat– Kunnat

Voi myös jaotella toimialoittain tai sektoreittain


Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen rahoitus

Taloustieteiden yliopistollisen tutkimusrahoituksen kasvu ollut toiseksi nopeinta tällä pääalalla.

Taloustieteiden tutkimusrahoitus tulee suurimmilta osin julkisen sektorin lähteistä:– Tekes– Suomen Akatemia– Ministeriöt

Taloustieteissä yritysten rahoituksen osuus on varsin alhainen:– Alle 15 % kaikesta rahoituksesta – Suurin tällä pääalalla, mutta selvästi pienempi kuin

luonnontieteissä ja tekniikassa






III. Elinkeinoelämä ja yliopistojen rahoittaminen


Tutkimuksen rahoittaminen

Elinkeinoelämästä (ml. muu julkinen sektori) tuleva tutkimusrahoitus on tärkeässä asemassa– On yleensä ”vastikkeellista”, ts. teetetään tutkimuksia– Tarjoaa lisäresursseja yliopistojen laitoksille

Yhteistyötä tapahtuu monella tasolla opiskelijoiden opinnäytteistä eritasoisiin tutkimuksiin.

Toiminnan pelisäännöt ovat tärkeät. Erilaisia käytäntöjä:– Aikaisemmin henkilökohtainen konsultointi ym.– Nykyään yliopistoilla on olemassa selvät pelisäännöt


Jos pelisäännöt ovat kunnossa, tulee yliopistolle lisää resursseja:– Tutkijoiden palkkauskulut ja muut kulut– Sopimuksien hinnoittelussa on mukana yleiskustannusten

osuus, joka antaa resursseja yleiseen hallintoon ym.

Yliopistojen tulee olla systemaattisia ja joustavia esim. opettajien ja tutkijoiden työprofiilien määrittelyssä.– Nk. full costing –käytäntö esim. Britanniassa

Aktiivisen laitos- ja yliopistotason ilmapiirin luominen tärkeää.– Soveltava, yritysyhteistyöhön perustuva tutkimus on yksi osa

akateemista tutkimustoimintaa– Myös perustutkimusta on oltava (uudet innovaatiot, metodit)


Muu yksityinen rahoitus yliopistoille

Yliopistojen tutkijoiden tekemät keksinnöt ovat harvoin suuri rahoituksen lähde yliopistoille.– Maailmalla yliopistolla ja tutkijalla on yleensä sopimus

merkittävien löydösten tuoton jaosta (usein 60-40).– Tutkijalla on velvoite ilmoittaa yliopistolle kaupallisesti

mahdollisesti merkittävistä löydöksistä.

Alumnien ja muiden yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat merkittävä rahoituksen lähde yliopistoille monissa maissa.– Usein vastikkeetonta rahoitusta => tärkeä joustavuuden ja

liikkumavaran lähde yliopistolle


Kansainvälinen kokemus osoittaa, että yritysten tutkimusrahoitus on yliopistojen resursseja täydentävää.– Yritysten rahoitus on lähes aina vastikkeellista.– Jos valtiolla on nk. ”matching funding” –malli, niin saattaa

yrityksille tulla lisää kannusteita yleiseen tukemiseen.


Koulutus

Yleisesti yliopistojen merkitys on suuri koulutetun työvoiman luomisessa.– Peruskoulutus ja tutkijakoulutus– Uusi tutkintorakenne (kandidaatti, maisteri, tohtori eli 3+2+3)

Täydennyskoulutus– Suomessa rooli vähäisempi kuin muissa maissa?– Merkitys kenties korostuu tulevaisuudessa?

» Uusi tutkintorakenne» Opintojen nopeuttamisen tarve

Documents

Akatemiasta markkinapaikalle – käytännön kokemuksia