Aikuissosiaalityön uudet

mahdollisuudet ja

haasteet Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017

Leila Kankainen, ytl

Tulosaluejohtaja, työikäisten palvelut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Perhe- ja sosiaalipalvelut

Miltä aikuissosiaalityö näyttää nyt?

- Aikuissosiaalityöllä on vahva kytkös yhteiskunnalliseen tehtäväksi antoon, poliittiset ja

taloudelliset olosuhteet, lainsäädäntö ja hallinnolliset reunaehdot sääntelevät toimintaa

- Aikuissosiaalityölle ei ole omaa lainsäädäntöä, vrt erityislait

- Heiveröinen lainsäädännöllinen asema tuottaa myös heikon institutionaalisen

aseman: heikompi arvostus ja suppeammat palvelut asiakkaille (Nummela, 2011)

- Aikuissosiaalityö nähdään vahvasti toimeentulotukeen kiinnittyvänä työnä ja työttömien

aktivointityönä (Jokinen & Juhila 2008,Kivipelto 2016)

- Sosiaalitoimistoissa tehtävä työ nähdään toimenpide- ja järjestelmäkeskeisenä (Jokinen &

Juhila 2008,Vaininen 2011)

- Sosiaalityö toteuttaa nykyisin vallitsevaa uusliberaalia yhteiskuntaideologiaa, joka korostaa

yksilön vastuuta ja aktiivisuutta, jolloin sosiaalityön tehtäväksi jää asiakkaiden aktivointi ja

yksilön vastuullistaminen tilanteestaan ( Jokinen&Juhila 2008).

- Asiakkaiden ongelmien taustalla olevien rakenteellisten seikkojen (esim. työttömyyden

yhteiskunnalliset kytkennät ) esiin tuominen ei ole arkipäivää työssä: aikuissosiaalityö ei

näyttäydy yhteiskuntakriitikkona ( Pohjola 2014)

Lainsäädäntömuutokset: haasteita ja

mahdollisuuksia

Viimeaikainen lainsäädäntötyö on vahvistanut (aikuis)sosiaalityön

asemaa

- Sosiaalihuoltolaki (1310/2014)

- tuo yhtenäisen asiakasprosessin kaikkiin sosiaalihuollon palveluihin

- vahvistaa sosiaalihuollon asemaa palveluverkostossa

- Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015)

- lailla säädelty oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä,

”sosiaalisen omistajuus” vahvistuu

- Toimeentulotuen Kela-siirto ( lakimuutos 1107/2016)

- korostaa sosiaalityötä toimeentulotuesta erillisenä palveluna

Lainsäädäntömuutokset: haasteita ja

mahdollisuuksia - Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ( nro 254/2015)

- yhtenäistää työssä käytetyn kielen ja dokumentaation

- THL:n määräys sosiaalihuollon palvelutehtävistä (1/2016)

- Määrittelee työikäisten palvelut omana palvelutehtävänään

- Päivystysuudistus 2017

- Sosiaalihuollon ilmeinen tarve arvioitava terveydenhuollon palveluissa

- ”Teos”-työ 2019?

- Työllisyyden hoidon palvelut ja rakenteet muutoksessa

- Sote-uudistus

- Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio

Aikuissosiaalityön

yhtenäinen

dokumentaatio

mahdollisuutena Yhtenäinen dokumentaatio ei ole pelkästään työn

kirjaamista vaan yhteisen ymmärryksen luomista

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus

2015 - Kansallisesti yhtenäiset menettelytavat palvelutuotannon jäsentämisessä sekä

palveluissa syntyvien asiakirjojen hallinnassa

- Kanta-arkistoon siirtyminen

- Tulisi hyödyntää siinä tavassa, jolla palvelutuotanto jäsennetään kunnissa:

- Määrittää THL:n palvelutehtäväluokituksen mukaisesti työntekijöiden

tiedonsaantioikeuden

- Sosiaalipalvelut ryhmitellään palvelutehtäväluokituksen mukaisiin

kokonaisuuksiin

- Henkilöstön työtehtävät jäsennetään luokituksen mukaisesti

THL:n määräys 1419/4.00.00/2015

Sosiaalihuollon palvelutehtävät

Iäkkäiden palvelut

Lapsiperhepalvelut

Lastensuojelu

Perheoikeudelliset palvelut

Päihdehuolto

Työikäisten palvelut

Vammaispalvelut

Työikäisten palvelut

Sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea

työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon

ja opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta

Tulevaisuus: aikuissosiaalityö työikäisten sosiaalityö ?

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki

Sisältää sosiaalihuollon asiakastietojen

kirjaamisvaatimukset

Voimaan 2015-2021

Kirjaamis”pakko” voimassa

- Sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun,

toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta

tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina

( THL:n määrämuotoisuuden määrittelyn jälkeen)

Miksi yhtenäinen tapa määritellä / dokumentoida

työtä on tärkeää sosiaalialan työlle

- Yhteiset termit ja jokapäiväinen kieli luovat ja muotoilevat

toiminnan todellisuutta kulttuurisesti (Morgan 1997)

- Havaintoja ja ajattelua jäsentävä yhdessä hyväksytty merkitysten

luokittelu yhteiseksi viestintäjärjestelmäksi tukee ryhmän

tehokasta toimintaa ja on tärkein tekijä yhtenäiseen toimintaan

ja siitä seuraavaan legitimiteettiin johtavassa prosessissa ( Schein 1987)

- Sosiaalityön hiljaisuuden kulttuuriin liittyy yhteisesti jaetun

kokemustiedon puute, joka on uhka sosiaalityön kehittymiselle,

koska sosiaalityö on itse toimintansa keskeinen määrittäjä ( Mutka 1998)

Miksi yhtenäinen tapa määritellä / dokumentoida

työtä on tärkeää sosiaalialan työlle

- Suunnitelmallisuus : paneutuva suunnitelmallinen asiakkaan tarpeista lähtevä systemaattinen ja joustava asiakastyön käytäntö, joka yhdistää työskentelyn eri vaiheita mielekkääksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma on prosessin dokumentoinnin väline.

- Dokumentointi on sosiaalityön tiedon prosessointia

- Dokumentaatio on sosiaalityön tärkein tiedon näkyväksi tekemisen väline, jossa työn perusteet tehdään näkyviksi asiakkaille, itselle ja kollegoille.

- Näkyvään, pätevään ja koeteltuun tietoon nojaava sosiaalityö kykenee perustelemaan kehittämis- ja resurssitarpeitaan vaikuttavammin kuin sosiaalityö, joka tyytyy toimimaan hiljaisuuden kulttuurissa

- Liukko 2009, Kuusisto-Niemi & Kääriäinen 2005

Uusi sosiaalihuoltolaki-

sosiaalisen

asiantuntijuuden

vahvistamisen

mahdollisuus .

Uusi sosiaalihuoltolaki - vahvistaa

sosiaalialan työtä

- Muilla tahoilla ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon tarpeessa olevista ja velvollisuus osallistua monialaiseen palvelutarveaviointiin/ suunnitelmaan

- Oikeus/velvollisuus ilmoittaa yhteistyötahoille asiakkaan palvelujen tarpeesta ja oikeus saada vastaus mitä asialle tehdään

- Omatyöntekijyys: kokonaispalveluprosessin koordinointi

- Ammattirakenteen määrittely laissa

- Sosiaalityöntekijän vastuu erityistä tukea tarvitsevista

- Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä rakenteellisella sosiaalityöllä

Omatyöntekijä

Nimettävä sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi heti asiakkuuden alussa

Ei jos on muussa palvelussa nimetty

Pysyy koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan

Sosiaalityöntekijä erityistä tukea tarvitsevalla

Edistää palvelujen järjestämistä

23.1.2017

Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä

Aikuissosiaalityö toimii monien palvelujen rajapinnoilla:

Työllisyys, nuorisopalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut,

asumispalvelut jne

Asiantuntijuus asiakastyössä: kokonaisvaltainen ja

asiakaslähtöinen palveluprosessi, jossa eri ammattilaisten

osaaminen yhdistetään asiakkaan tavoitteita palvelevaksi

tehokkaaksi, taloudelliseksi ja ohjatuksi kokonaisprosessiksi (Vaininen 2011).

Jaettu asiantuntijuus: hallinnonalojen välisten

yhteistyöverkostojen luominen: yhteistyö määräytyy yksittäisen

asiakkaan asian sijasta asiakasryhmien, ilmiöiden ja

olosuhteiden mukaan (Sirkka, 2014)

Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä

Monialaisessa yhteistyössä on tärkeää vahva sosiaalityön ammatti-identiteetti,

Ammattien arvostus ratkaisee ketkä ensisijassa työskentelevät yhdessä, toiset

tulevat tilanteeseen marginaalista

Esim. sosiaalityöntekijä kutsutaan terveydenhuollon palaveriin, silloin kun

terveydenhuollon työntekijät tarvitsevat sosiaalityöntekijää

Sosiaalihuoltolain mukaan asetelman pitäisi toimia myös toisinpäin

Monialaisessa työssä vaarana on, että jonkun tiedenäkökulman käsitteet saavat

niin voimakkaan määrittävän aseman, että toinen ammatillinen ajattelu liukenee

valtanäkökulman suuntaan

Sosiaalityön hajaantumisen uhka: sosiaalityö viedään muun kuin sosiaalihuollon

hallinnon alle: sosiaalityön liukenee muiden alojen tavoitteiden sisään

( Vaininen 2011)

Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä

Aikuissosiaalityö näyttäytyy toimenpidekeskeisenä, ei niinkään

asiantuntijatyönä

Hallinnolliset reunaehdot ( lainsäädäntö, hallinto ja resurssit)

määrittävät aikuissosiaalityön toimintamahdollisuuksia, mutta

kysymys on myös siitä, että aikuissosiaalityössä ei ole ollut

vahvaa yhtenäistä toimintatapaa ja orientaatiota

Kyse on yhteiskunnallisten reunaehtojen lisäksi siitä, miten

sosiaalityöntekijät itse toimivat sosiaalisen osaajina. Miten

onnistutaan tuomaan esiin arkisessa yhteistyössä sosiaalisen

kokonaisuutta ja osaamista siinä.

Rakenteellinen

sosiaalityö ja

vaikuttavuus

Rakenteellinen sosiaalityö

Asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden

tarpeista ja niiden yhteiskunnallisesta yhteyksistä ja tarpeisiin

vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon

vaikutuksista

Tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten

ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan

asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi

Sosiaalityön asiantuntijuus osaksi muiden toimialojen

suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja

järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä ja muuta palvelu- ja

tukivalikoimaa kehittäen

Rakenteellisen sosiaalityön mahdollisuudet

Rakenteellinen sosiaalityö yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä on

pitkään nähty aikuissosiaalityön tehtävänä

Vaikuttamistyössä sosiaalityö toimii yhteiskuntakriittisesti ja nostaa

yleiseen keskusteluun yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia ( Payne,

2005)

Suomalaisessa sosiaalityössä ei ole juuri toteutunut

Ristiriitainen tehtävä: yhteiskunnan palveluksessa olevan

työntekijän odotetaan ylläpitävän vallitsevan yhteiskunnan

toimintaa – olevan solidaarinen organisaation/ yhteiskunnan

tavoitteille. Sosiaalityön ammattietiikka ja nyt myös

sosiaalihuoltolaki edellyttävät sosiaalityön tuottavan kriittistä

tietoa yhteiskunnan toimivuudesta

Rakenteellinen sosiaalityön mahdollisuudet

Sosiaalityön on tuotettava luotettavaa erikoistunutta tietoa

sosiaalisesta yhteiskunnan päätöksenteon pohjaksi

Sosiaalityössä on ymmärrettävä yhteiskunnallisten tekijöiden

vaikutukset asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden

toimintamahdollisuuksiin, osattava analysoida sosiaalisia vaikutuksia ja

raportoida niistä niin luotettavasti, että sosiaalityö koetaan

luotettavana toimijana yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Mahdollisuus haastaa yhteiskunnan palveluista päättäviä tahoja

keskusteluun yhteiskuntapolitiikan vaikutuksista ja nostaa

aikuissosiaalityön perustehtävän mukaisesti kaikkein heikoimmassa

asemassa olevien kansalaisten elinolot yhteiskunnalliseen keskusteluun

Arviointitieto ja vaikuttavuus aikuissosiaalityössä

Haasteena sosiaalityössä sosiaalisen todellisuuden monikerroksisuus ja sosiaalityön yksilökohtaisuus

Näyttöön perustuva tieto ei ole vaan kausaalisia satunnaistettuja koeasetelmia, kvantitatiivista mittaamista ja markkinataloudellista tehokkuutta ja taloudellisuutta

Näyttöön perustuvaa käytäntöä voi olla myös ammatillisten käytäntöjen perustaminen tutkitulle tiedolle siten, että tieto ohjaa käytäntöjä tiedon käyttö perustuu systemaattisuuteen

Myös laadullinen asiakaskohtaamisissa tuotettu tieto on luotettavaa tietoa

Vaikutusten kuvaaminen on vaikuttavuuden kuvaamista

Sosiaalinen media: vaikuttaminen yleiseen keskusteluun ja ajatteluun, ennaltaehkäisevyys

Vaikuttavuusmittareiden kytkeminen asiakastietojärjestelmiin

Aikuissosiaalityön mahdollisuudet

- Tällä hetkellä uudistunut lainsäädäntö antaa aikuissosiaalityölle

toimivat työvälineet kehittää työstä asiakaskohtaisesti ja

yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja nostaa samalla myös

aikuissosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeet ja elinolosuhteet

yhteiskunnalliseen keskusteluun.

- Aikuissosiaalityöllä on tietoa syrjäytymisen, eriarvoistumisen ja

osattomuuden toimintamekaniikoista ja asiakkaiden kokemuksista

- Aikuissosiaalityö ei voi jättäytyä vain olosuhteisiin sopeuttajan

rooliin - aikuissosiaalityö on muutostyötä, jonka tulee rakentua

asiakastyöstä yhteiskunnalliseen toimintaan.

Kiitos!

Lähteet

Jokinen Arja & Juhila Kirsi, toim. ( 2008) Sosiaalityö aikuisen parissa. Vastapaino

Kankainen, Leila ( 2012) Aikuissosiaalityön haasteet. Institutionaalinen näkökulma kehittämishankkeiden kuvaamaan

sosiaalityöhön. Lisensiaatin tutkimus. Tampereen yliopisto

Kivipelto, Minna ( 2016) Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ja vaikuttavuus. Teoksessa Blomgren, Sanna;

Karjalainen, Jouko; Karjalainen, Pekka; Kivipelto, Minna; Saikkonen, Paula; Saikku, Peppi Sosiaalityö ja palvelut

muutoksessa. THL. Raportti 4/2016

Kuusisto-Niemi,Sirpa & Kääriäinen, Aino (2005) Hiljaisen tiedon vallasta näkyvän tiedon valtaan-puheenvuoro tiedon

näkyväksi tekemisen puolesta. Janus.

Liukko, Eeva ( 2009) Perussosiaalityön mahdollisuuksia- helsinkiläisten projektien näkökulmia sosiaalityön

ammatillisiin käytäntöihin. Lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto

Morgan, Gareth (1997) Images of Organization. Sage Publications.

Mutka, Ulla (1998) Sosiaalityön neljäs käänne. Asiantuntijuuden mahdollisuudet vahvan hyvinvointivaltion jälkeen.

Jyväskylän yliopistopaino

Payne, Malcolm ( 2005) Modern Social Work Theory. Palgrave Macmillan.

Pohjola, Anneli ( 2014) Rakenteellisen sosiaalityön paikannuksia. Teoksessa Pohjola, Anneli & Laitinen, Merja &

Seppänen, Marjaana (toim.) Rakenteellinen sosiaalityö. UNIpress

Schein, Edgar H (1987) Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Weiling-Göös.

Vaininen, Satu ( 2011) Sosiaalityöntekijät sosiaalisen ammattilaisina. Sosiaalityöntekijöiden ja

yhteistyökumppaneiden käsitykset sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden ammatillisesta toiminnasta 2000-luvulla.

Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto