TAMPEREEN KAUPUNKI

Asiakastyytyväisyyskysely Aikuissosiaalityön

sosiaaliasemalla kevät 2012 Toteuttajana SOS-hanke

Tuominen Tuula, Heikkilä Katariina, Kukkasniemi Marianne, Laakso Tuija, Mäki-Fränti Mia, Pietilä Samuli 27.2.2013

1

Sisällys 1. Johdanto ......................................................................................................................................................................... 2

2. Aikuissosiaalityön sosiaaliasema .................................................................................................................................... 3

3. Kyselyn tulokset .............................................................................................................................................................. 4

1. Sukupuoli (86) ............................................................................................................................................................. 4

2. Ikäryhmä (91) .............................................................................................................................................................. 4

3. Koulutustausta (90) ..................................................................................................................................................... 5

4. Tällä hetkellä olen (91) ................................................................................................................................................ 6

5. Jos olet tällä hetkellä työttömänä, osallistutko johonkin seuraavista (35) ................................................................. 7

6. Tapaan sosiaalityöntekijää / sosiaaliohjaajaa (93) ...................................................................................................... 8

7. Oliko ajan saaminen sosiaalityöntekijälle (91) .......................................................................................................... 10

8. Kauanko olet tavannut sosiaalityöntekijää henkilökohtaisesti? (90)........................................................................ 10

9. Missä tapaat sosiaalityöntekijää / sosiaaliohjaajaa mieluiten? (91) ......................................................................... 11

10. Mitä tulee mieleesi sanasta aikuissosiaalityö? (54) ................................................................................................ 12

11. Sosiaalityöntekijä / sosiaaliohjaaja on kuunnellut minua (86) ............................................................................... 13

12. Mielipiteeni on otettu huomioon minua koskevissa asioissa ja päätöksissä (86) .................................................. 14

13. Onko sinulle tehty sosiaalityön palvelusuunnitelma? (86) ..................................................................................... 15

14. Miten aikuissosiaalityö on auttanut sinua elämässäsi? (64) ................................................................................... 16

15. Onko aikuissosiaalityön palveluissa ongelmakohtia? (44) ...................................................................................... 17

16. Minkälaisen toivoisit tilanteesi olevan vuoden päästä? (71) ................................................................................ 188

17. Mitä toivoisit aikuissosiaalityön palveluilta? (59) ................................................................................................... 19

18. Olisitko halukas osallistumaan sosiaalityön kehittämiseen? (45) ......................................................................... 200

19. Terveisiä omalle työntekijällesi, palautetta Aikuissosiaalityön asemalle?. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.0

4. Yhteenveto ja johtopäätökset ......................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.1

Liite 1. ............................................................................................................................................................................... 23

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2012 ............................................................................................................................. 23

2

1. Johdanto

SOS Tampereen osahanke toteutti 1.-30.4.2012 Tampereen Aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla

asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka tuloksia esitellään tässä raportissa. Kysely toteutettiin lomake-

kyselynä, johon asiakkaiden oli mahdollista vastata asioidessaan sosiaaliasemalla. Lomakkeita oli

jaossa sosiaaliaseman aulassa, minkä lisäksi sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat jakoivat lomakkeita

asiakkailleen. Asiakastyytyväisyyskyselyyn tuli 91 vastausta.

Asiakastyytyväisyyskyselyssä pyrittiin selvittämään asiakkaiden tyytyväisyyttä tai tyytymättö-

myyttä aikuissosiaalityön palveluihin. Lisäksi kyselyssä haluttiin selvittää, millaisia kokemuksia asi-

akkailla on osallisuudestaan itseään koskevissa päätöksissä ja aikuissosiaalityön palveluissa. Kyse-

lyssä oltiin kiinnostuneita myös asiakkaiden toiveista ja kehittämisideoista sekä halukkuudesta

osallistua toiminnan kehittämiseen.

Kyselyssä oli 18 kysymystä, joista osa oli strukturoituja ja osa avoimia kysymyksiä (Liite 1). Lisäksi

asiakkailla oli mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta. Raportointia varten saadut vastauk-

set on teemoiteltu 21 kysymyksen alle, koska osassa kysymyksiä asiakkaat vastasivat myös jatko-

kysymykseen. Kysymysten perään on merkitty sulkuihin annettujen vastausten määrä. Osassa ky-

symyksistä asiakkailla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto, minkä takia mainintoja voi olla

enemmän kuin vastaajia.

SOS Tampere -osahanke on yksi Väli-Suomen SOS – Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin -

hankkeen osahankkeista. Kaksivuotinen SOS-hanke (2011 - 2013) on osa valtakunnallista Kaste-

ohjelmaa ja toimii Tampereen lisäksi Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. SOS-

hanke on aikuissosiaalityön kehittämishanke, jonka tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden lisää-

minen, uusien toimintamallien ja -menetelmien tuominen sosiaalityöhön, yhteistyön kehittäminen

sosiaalitoimen yhteistyötahojen kanssa sekä tehtävärakenteen selkiyttäminen.

3

1. Aikuissosiaalityön sosiaaliasema

Tampereella sosiaalityö on jaettu aikuissosiaalityöhön sekä lapsiperheiden kanssa tehtävään sosi-

aalityöhön. Aikuissosiaalityön asiakkaita ovat yksin asuvat ja lapsettomat pariskunnat, joiden sosi-

aalityön palvelut on keskitetty Aikuissosiaalityön sosiaaliasemalle Hatanpäälle. Aikuissosiaalityön

sosiaaliaseman puoleen voi kääntyä esimerkiksi työttömyyteen, asunnottomuuteen ja asumisen

ongelmiin, päihteiden käyttöön tai mielenterveyteen liittyvissä asioissa sekä muissa elämänkrii-

seissä. Lisäksi sosiaaliasemalta saa ohjausta ja neuvontaa sosiaaliturvaan ja palveluihin liittyvissä

kysymyksissä sekä tukea arkielämän hallintaan ja suunnitteluun. Aikuissosiaalityö on suunnitel-

mallista ja kuntouttavaa sosiaalityötä, jonka tarkoituksena on tukea heikoimmassa asemassa ja

syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden toimintakykyä ja selviytymistä.

Aikuissosiaalityön sosiaaliasema on avoinna neljänä päivänä viikossa aamupäivisin sekä muina ai-

koina ajanvarauksella. Aukioloaikoina asiakkaita palvelee sosiaaliaseman neuvontapiste sekä hen-

kilökohtaisesti että puhelimitse. Sosiaalityöntekijöiden puhelinaika on neljänä päivänä viikossa

kello 12-13. Asiakkaat voivat varata ajan sosiaalityöntekijälle joko soittamalla suoraan omalle sosi-

aalityöntekijälleen puhelinaikana tai neuvonnan kautta.

(http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/sosiaalityo/aikuiset.html)

Aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla työskentelee parikymmentä sosiaalityöntekijää sekä kolme

sosiaaliohjaajaa, lähiesimiehenä toimii johtava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijät vastaavat

asiakasprosessista, sen suunnittelusta sekä hallinnasta. Sosiaalityöntekijöiden työhön kuuluu

muun muassa asiakkaiden motivointia ja tukemista keskustelun ja erilaisten työmenetelmien

avulla, päihde- ja asumispalveluiden suunnittelua sekä näihin liittyvien päätösten tekemistä ja

verkostotyötä. Lisäksi sosiaalityöntekijät voivat tehdä omille asiakkailleen toimeentulotuen

päätöksiä, mutta pääsääntöisesti toimeentulotukiasiat käsitellään Tampereella erillisessä

Toimeentulotuen yksikössä kirjallisten hakemusten perusteella. Sosiaalityöntekijöiden on siten

mahdollista keskittyä asiakkaiden muutos- ja motivointityöhön. Asiakastyötä ohjaa palvelu-

suunnitelma, jonne sosiaalityöntekijät yhdessä asiakkaan kanssa määrittelevät työskentelyn tavoit-

teet, keinot sekä työskentelyn aikataulun.

4

2. Kyselyn tulokset

1. Sukupuoli (86)

Kyselyyn vastanneista 54,7 prosenttia oli miehiä ja vajaa puolet naisia.

2. Ikäryhmä (91)

Ikäryhmistä eniten vastauksia kertyi 18 - 25-vuotiailta (39,6 %). Seuraavaksi eniten vastauksia eli

22 prosenttia saatiin 31 - 40-vuotiailta asiakkailta. Kyselyyn vastanneista yli 60 prosenttia oli 30-

vuotiaita tai sitä nuorempia asiakkaita, mikä heijastelee sosiaaliaseman asiakaskunnan ikäja-

kaumaa. Vähiten vastauksia (2,2 %) saatiin yli 60-vuotiaiden ikäryhmästä, mikä selittynee sillä, että

yli 65-vuotiaat tamperelaiset asioivat sosiaaliasioissa Koukkuniemen vanhainkodin sosiaalityönte-

kijöillä.

5

3. Koulutustausta (90)

Runsas puolet vastaajista oli suorittanut ainoastaan perus- tai kansakoulun. Ammatillinen koulutus

oli 26,7 prosentilla vastaajista ja lukio-opinnot tai ylioppilastutkinto 16,7 prosentilla kyselyyn vas-

tanneista. Korkeakoulututkinnon oli suorittanut vajaa kuusi prosenttia vastanneista.

6

4. Tällä hetkellä olen (91)

Selvä enemmistö vastanneista oli kyselyhetkellä työttömänä (62,7 %). Seuraavaksi eniten asiak-

kaita oli sairauslomalla tai kuntoutustuella (18,7 %). Opiskelijana oli 7,7 prosenttia, osa-aikatyössä

5,5, prosenttia ja eläkkeellä 3,3 prosenttia vastanneista. Kokopäiväisesti töissä ei kyselyhetkellä

ollut kukaan vastanneista. Johonkin muuhun toimintaan ilmoitti osallistuvansa 11 prosenttia vas-

taajista. Kolme heistä kertoi olevansa työharjoittelussa, minkä lisäksi vastaajat osallistuivat työko-

keiluun, kuntouttavaan työtoimintaan, työelämävalmennukseen, palkkatukitöihin sekä Starttipa-

jaan. Lisäksi yksi vastanneista odotti pääsyä kuntoutukseen ja yksi oli kotona lapsen kanssa.

Kyselyyn vastanneiden työttömyyden kesto vaihteli alle kolmesta kuukaudesta yli viiteen vuoteen.

Vastanneista 28,1 prosenttia ilmoitti olleensa työttömänä kolmesta viiteen vuotta. Seuraavaksi

eniten vastanneita oli yli viisi vuotta työttömänä olleista (17,6 %) sekä 3-6 kuukautta työttömänä

olleista (15,8 %). Kyselyyn vastanneista alle kolme kuukautta työttömänä olleita oli 5,3 prosenttia.

Työttömyyden pituutta ei ollut määritellyt reilu 10 prosenttia vastaajista.

7

5. Jos olet tällä hetkellä työttömänä, osallistutko johonkin seuraavista (35)

Työttömänä olevista 35 henkilöä ilmoitti osallistuvansa työttömyyden aikana johonkin toimintaan.

Heistä yhteensä noin puolet osallistui työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen (28,6 %) tai

kuntouttavaan työtoimintaan (22,9 %). Lisäksi 8,6 prosenttia vastaajista ilmoitti osallistuvansa työ-

tai koulutuskokeiluun, 5,7 prosenttia kurssille ja 5,7 prosenttia Starttipajaan.

Muuhun toimintaan kertoi osallistuvansa 31,4 prosenttia kysymykseen vastanneista:

”YKP”

”Asunnon haku mm.”

”Aion työllistää itseni operaatioon.”

”Ylläpidän nuorten syrjäytyneiden kuntouttavaan toimintaan tähtäävää yhdistystä.”

”Avohoidossa”

”Käyn lääkärillä”

”KOHO”

”Jonossa kuntouttavaan työtoimintaan”

8

6. Tapaan sosiaalityöntekijää / sosiaaliohjaajaa (93)

Kyselyyn vastanneista yli 96 prosenttia ilmoitti tapaavansa sosiaaliasemalla sosiaalityöntekijää ja

noin viisi prosenttia kertoi tapaavansa sosiaaliohjaajaa. Eroa työntekijäryhmien välillä voitaneen

selittää osittain sillä, että sosiaaliohjaajat tapaavat asiakkaita paljon toimiston ulkopuolella ja sosi-

aalityöntekijät pääosin sosiaaliasemalla, missä asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin. Lisäksi asiak-

kaat ohjautuvat sosiaaliohjaukseen sosiaalityöntekijän asiakkuuden kautta, jolloin he tapaavat

sekä sosiaalityöntekijää että -ohjaajaa. Voi myös olla, että asiakkaat eivät erota sosiaalityöntekijän

ja sosiaaliohjaajan rooleja toisistaan.

9

Kyselyyn vastanneista 38,5 prosenttia ilmoitti tapaavansa työntekijäänsä kerran kuukaudessa.

Kahden tai kolmen kuukauden välein työntekijäänsä ilmoitti tapaavansa 23,1 prosenttia vastan-

neista. Tätä harvemmin työntekijää tapasi 9,9 prosenttia vastaajista. Ensimmäistä kertaa sosiaa-

liasemalla asioi 14,3 prosenttia ja satunnaisesti sosiaalityöntekijää tai -ohjaajaa tapasi 13,2 pro-

senttia vastaajista. Vain yksi prosentti vastaajista ilmoitti tapaavansa työntekijäänsä useammin

kuin kerran kuukaudessa.

10

7. Oliko ajan saaminen sosiaalityöntekijälle (91)

Suuri osa vastanneista (67 %) koki ajan saamisen sosiaalityöntekijälle olleen helppoa ja 11 prosent-

tia ilmoitti ajan saamisen olleen vaikeaa. Vastaajista 22 prosenttia ei osannut sanoa.

Kysymykseen vastanneet kokivat ajan saamista vaikeuttaneen esimerkiksi seuraavat asiat:

”Pitkät jonot”

”Ei saa kiinni”

”Helppoa, mutta pitkät jonot”

”Vuokravakuus”

”Lopuksi helppoa, mutta aluksi ei, sillä ei ollut ilmoitettu oikeata puhelinnumeroa oikealle henki-

lölle oikeaan aikaan, jolloin hänet tavoittaa.”

”Yhteyden saamisen.”

”En saa aikaa, koska olen perheellinen. Lähetän aina vaan paperit mikä on huono juttu”

8. Kauanko olet tavannut sosiaalityöntekijää henkilökohtaisesti? (90)

Kyselyyn vastanneista 28,9 prosenttia ilmoitti asioineensa henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän

luona kolmesta kahteentoista kuukautta. Sekä ensimmäisen kerran, alle kolme kuukautta että yh-

destä kahteen vuotta sosiaalityöntekijää kertoi tavanneensa 16,7 prosenttia. Pidempään eli yli

kolme vuotta sosiaalityöntekijän luona asioineita oli yhteensä noin 20 prosenttia vastanneista.

11

9. Missä tapaat sosiaalityöntekijää / sosiaaliohjaajaa mieluiten? (91)

Lähes kaikki kyselyyn vastanneista (95,6 %) ilmoitti tapaavansa työntekijäänsä mieluiten sosiaa-

liasemalla. Kolme prosenttia koki mieluisimmaksi tapaamispaikaksi jonkin muun paikan, kuten sai-

raalan, verkostopalaverit tai jonkin muun mukavan paikan. Myös tässä yhteydessä mainittiin toi-

misto. Noin yksi prosentti vastaajista halusi tavata työntekijäänsä kotikäynnillä, vaikka kysymyk-

sessä numero 16 työntekijän tekemiä kotikäyntejä toivoi 11 henkilöä eli vajaa 19 prosenttia kysy-

mykseen vastanneista.

12

10. Mitä tulee mieleesi sanasta aikuissosiaalityö? (54)

Vastauksissa aikuissosiaalityöhön liitettiin vahvasti ihmisten auttamiseen sekä tukemiseen liittyviä

mielikuvia. Tuki näyttäytyi asiakkaan elämäntilanteessa sekä henkisenä tukemisena että

käytännön asioiden hoitamiseen ja selvittämiseen liittyvänä auttamisena. Monet vastaajat

mielsivät aikuissosiaalityön sen kohderyhmän kautta. Vastauksissa aikuissosiaalityötä ja

työntekijöitä toisaalta kiiteltiin tärkeästä ja toimivasta työstä, toisaalta kritisoitiin kiireestä ja

byrokratiasta. Vain neljässä vastauksessa aikuissosiaalityö liitettiin toimeentulotukeen ja

taloudelliseen tukemiseen.

Apu / auttaminen / tuki / huolehtiminen (20)

”Tuki kuntoutumiseen niin että saa taas elämän syrjästä kiinni.”

”Heikompiosaisten aikuisten auttaminen lomakkeiden ja lakipykälien viidakossa.”

”Apua/avun saanti, asioiden tarkistelu toisesta näkökulmasta, tukea.”

Aikuisille / lapsettomille pariskunnille suunnattu sosiaalityö (14)

”Se on tarkoitettu yksinäisille tai pariskunnille joilla ei ole lapsia. Se on hyvä asia, että he pääsevät

sos.työn tekijöille.”

”Aikuisten ihmisten tukemista ja auttamista.”

13

”Aikuisten elämän järjestykseen saaminen.”

Myönteinen kuva (7)

”Tekevät tärkeää duunia”

”Suomessa toimii hyvä sosiaalitoiminta.”

”Tuntuu osaavan työnsä.”

Negatiivinen kuva (5)

”Hieman negatiivisia sanoja kuten sosiaalitapaus.”

”Oma vika, että asiat on niin kuin on!”

”Kireät ihmiset, kiireiset ihmiset, pikkutarkkoja.”

Toimeentulotuki / taloudellinen tuki (4)

”Tukitoiminta rahan ja asunnon suhteen.”

”Toimeentulotuki.”

”Perustulo myöhässä.”

Muuta (7)

”Saa taas elämän syrjästä kiinni.”

”Syrjäytymisen estäminen.”

”Asioiden tarkistelu toisesta näkökulmasta”

Ei mitään (6)

11. Sosiaalityöntekijä / sosiaaliohjaaja on kuunnellut minua (86)

Selvä enemmistö vastaajista koki, että sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja on kuunnellut häntä asiakas-

tapaamisissa. Täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli 70,9 prosenttia vastaajista ja jokseenkin

samaa mieltä 17,4 prosenttia vastaajista. Yhteensä noin yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista

oli väittämän kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä.

14

12. Mielipiteeni on otettu huomioon minua koskevissa asioissa ja päätöksissä

(86)

Kysymykseen vastanneista 59,3 prosenttia koki, että heidän mielipiteensä oli otettu huomioon

heitä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Jokseenkin samaa mieltä oli 26,7 prosenttia vastanneista.

Jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämän kanssa oli noin yhdeksän prosenttia kysymykseen vas-

tanneista.

15

13. Onko sinulle tehty sosiaalityön palvelusuunnitelma? (86)

Kysymykseen vastanneista 50 prosenttia ilmoitti, että heille on tehty aikuissosiaalityön palvelu-

suunnitelma. Noin neljännekselle vastaajista palvelusuunnitelmaa ei ollut tehty. Merkille pantavaa

saaduissa vastauksissa oli, että saman verran eli neljännes vastaajista ei tiennyt, oliko heille tehty

palvelusuunnitelmaa vai ei.

Vastaajilta tiedusteltiin myös, mitä hyötyä tehdystä palvelusuunnitelmasta heille on ollut. Vastaa-

jien (n=30) mielestä palvelusuunnitelma oli toiminut ennen kaikkea tulevaisuuden suunnittelun ja

tavoitteiden asettamisen apuvälineenä sekä auttanut ja tukenut vastaajien asioiden etenemisessä.

Vastaajien mielestä ”kun tavoitteet on paperilla selkeesti niin ne on helpompi pitää mie-

lessä/toteuttaa.” Jotkut kokivat saaneensa palvelusuunnitelman kautta konkreettista apua, kuten

kuntoutusta, bussikortin ja tukiasunnon. Kahdeksalle vastaajalle palvelusuunnitelma oli tehty niin

lähiaikoina, että sen antamaa hyötyä ei vielä osattu arvioida. Vain kaksi kysymykseen vastanneista

koki, ettei palvelusuunnitelmasta ollut ollut heille mitään hyötyä.

16

14. Miten aikuissosiaalityö on auttanut sinua elämässäsi? (64)

Kysymykseen vastanneista yli kolmasosa koki aikuissosiaalityön auttaneen heitä antamalla hen-

kistä tukea, kannustamalla ja ”pitämällä pinnalla” vaikeassa elämäntilantilanteessa. Asiakkaat ku-

vailivat, että aikuissosiaalityö on ”auttanut katkaisemaan juomiskierteen ja hahmottamaan miten

tässä pystyy tekemään itsestään taas ihmisen” sekä ”parantanut elämänhallintaani”. Seuraavaksi

eniten vastaajat kokivat saaneensa apua toimeentuloon ja taloudelliseen tilanteeseensa liittyvissä

asioissa. Monet vastaajat kokivat aikuissosiaalityön asiakkuuden auttaneen heitä yleisesti tai anta-

neen heille apua ja neuvoja asioiden hoitamiseen. Lisäksi asiakkaat toivat esille useita konkreetti-

sia asioita, joihin he olivat saaneet apua aikuissosiaalityön kautta. Tällaisia olivat asuntoasiat, työ-

hön ja opiskeluun liittyvät asiat, kuntoutus- ja terveysasiat sekä päihteettömyyden tukeminen.

Muutama asiakas ilmoitti asioivansa sosiaaliasemalla ensimmäistä kertaa, eikä siksi osannut vielä

arvioida saamaansa apua. Vain yksi asiakas koki, ettei ollut saanut aikuissosiaalityöstä tilantee-

seensa minkäänlaista apua.

17

15. Onko aikuissosiaalityön palveluissa ongelmakohtia? (44)

Kysymykseen vastanneet olivat kokeneet aikuissosiaalityön palveluissa ongelmia ajansaamisessa

sosiaalityöntekijälle. Myös toimeentulotukihakemusten pitkät käsittelyajat sekä saatujen tietojen

ja ohjeiden epäselvyys tai puutteellisuus koettiin vastauksissa ongelmakohdiksi. Muita

ongelmakohtia olivat esimerkiksi, että ”perheelliset ei pääse sosiaalityöntekijälle” sekä ”aina tai

ajoittain vaihtuva työntekijä”. Myös ”huonohkot palveluajat” aiheuttivat kritiikkiä. Neljä vastaajaa

ei osannut vastata kysymykseen. Huomattavaa vastauksissa oli, että kahdeksantoista vastaajaa ei

nähnyt aikuissosiaalityön palveluissa mitään ongelmakohtia.

18

16. Minkälaisen toivoisit tilanteesi olevan vuoden päästä? (71)

Asiakkailta kysyttiin myös heidän omista toiveistaan ja odotuksistaan elämäntilanteensa suhteen

vuoden kuluttua. Vastausten perusteella asiakkaat toivovat normaalia ja tasapainoista elämää,

jossa perustarpeet on turvattu ja asiakas voi kokea olevansa kiinnittynyt yhteiskuntaan. Lähes

puolet kysymykseen vastanneista toivoi olevansa vuoden kuluttua työssä, työvoimapoliittisessa

toimenpiteessä tai opiskelemassa. Yleisesti parempaa elämäntilannetta toivoi 14 henkilöä. Asun-

toa toivoi 11 vastaajaa. Seitsemän kysymykseen vastanneista toivoi voineensa luopua sosiaalityön

tai toimeentulotuen asiakkuudesta vuoden kuluttua. Päihteettömyyttä tavoitteli viisi henkilöä ja

tasapainoista elämäntilannetta samoin viisi vastaajaa. Taloudellisen tilanteen selkiytymistä toivoi

neljä kysymykseen vastanneista, terveydentilan kohentumista kolme henkilöä, ihmissuhteiden

parantumista kolme henkilöä ja eläkkeelle pääsemistä tavoitteli kaksi vastanneista. Lisäksi vasta-

uksissa toivottiin turvallista elämäntilannetta, terapiaa sekä kahdesti lottovoittoa.

19

17. Mitä toivoisit aikuissosiaalityön palveluilta? (59)

Asiakastyytyväisyyskyselyssä tiedusteltiin myös, millaisia palveluita asiakkaat toivoisivat aikuissosi-

aalityöltä. Kysymykseen vastanneista vajaa 36 prosenttia kertoi toivovansa vertaistukea. Myös

seuraavaksi toivotuin vaihtoehto toi esiin tarpeen kokemusten jakamiseen. Noin 30 prosenttia

vastanneista toivoi sosiaalityölle tarkoitettua keskustelupalstaa internetissä. Sekä omalla asuinalu-

eella tapahtuvaa sosiaalityötä että työntekijöiden tekemiä kotikäyntejä toivottiin yhtä paljon eli

18,6 prosenttia kysymyksen vastanneista toivoi näitä palveluita sosiaalityön menetelmiin. Lisäksi

vastauksissa toivottiin ryhmätoimintaa (15,3 %) ja yhteisiä tiedotustilaisuuksia (11,9 %).

Jotain muuta kuin tarjottuja vaihtoehtoja ilmoitti toivovansa 13,6 prosenttia vastanneista. He toi-

voivat esimerkiksi seuraavia asioita:

”Peruskäyntejä.”

”Vertaistukea koen myös saaneeni.”

”Toimistolle.”

”Vastauksia ja lisätietoja nettisivuilla (esim. usein esitettyihin kysymyksiin).”

20

”Vapautta.”

”Toimistokäyntejä.”

Osa vastauksista mukaili valmiiksi annettuja vaihtoehtoja, mutta vastauksissa tuli esiin myös tarve

sosiaaliasemalla tapahtuville asiakastapaamisille.

18. Olisitko halukas osallistumaan sosiaalityön kehittämiseen? (45)

Kyselyyn vastanneista 21 henkilöä ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan sosiaalityön kehit-

tämiseen. Kuusitoista vastaajaa ei ollut halukkaita kehittämistyöhön ja viisi vastaajista arveli voi-

vansa olla halukkaita. Yksi vastanneista ei osannut sanoa mielipidettään asiassa ja yksi henkilö oli

vastannut muuhun kysymykseen.

19. Terveisiä omalle työntekijällesi, palautetta Aikuissosiaalityön sosiaaliase-

malle (44)

Kyselyssä viimeisenä kohtana oli avoin palaute. Palautetta omalle työntekijälle tai sosiaaliasemalle

antoi 44 vastaajaa. Alla on esimerkkejä palautteiden sisällöstä.

21

”Aika tuli tilaamatta. Positiivinen yllätys (toimeentulotukipäätöksen yhteydessä).”

”Kiitän omaa työntekijää ja tulevasta ajasta kaikella kiitoksella jo nyt.”

”Työntekijällä hyvä ote työhönsä. Kulloinenkin hoidettava asia on hoitunut säännöllisesti nope-

ammin kuin olen odottanut, ja olen ollut koko ajan tietoinen mitä asiani suhteen on tekeillä missä-

kin vaiheessa.”

”Minulla ei ole pysyvää sos.työn.tekijää. Todella huono juttu!”

”Kiitos että olet kuunnellut! Tuntuu että vastoinkäymisiä perä perään ja elämä uhkaa lipsua kä-

sistä!”

”Kiitos kaikesta. Olette olleet suuri apu! Jatkakaa samaan malliin.”

”Olin positiivisesti yllättynyt sosiaalityöntekijän vastaanotolla käynnistä! Koin, että minua kuun-

neltiin ja että asioistani välitettiin.”

”Kiitos kaikesta avustanne. Toivon, että minusta tulee vielä valtiolle hyödyllinen.”

”Asiakasta voisi kutsua asemalla tapaamiseen anonyymimmin kuin sukunimellä.”

3. Yhteenveto ja johtopäätökset

Aikuissosiaalityön sosiaaliaseman asiakastyytyväisyyskyselyn vastaajista noin 50 prosenttia oli alle

30-vuotiaita ja 31-50-vuotiaita oli noin 40 prosenttia. Aikuissosiaalityön sosiaaliasemalla panoste-

taan nuoriin asiakkaisiin. Sosiaaliasemalla pyritäänkin tekemään kaikille alle 25-vuotiaille sosiaali-

työntekijän aikavaruksella palvelusuunnitelma. Nuoriin asiakkaisiin panostaminen osaltaan ehkä

vaikuttaa korkeaan vastausprosenttiin nuorten asiakkaiden joukossa.

Runsas puolet vastaajista oli suorittanut ainoastaan perus- tai kansakoulun. Ammatillinen koulutus

oli suoritettuna neljäsosalla vastaajista. Lukio-opinnot tai ylioppilastutkinto oli suoritettuna alle 17

prosentilla ja korkeakoulututkinto ainoastaan vajaalla kuudella prosentilla vastanneista. Tutkimuk-

sen perusteella voidaan sanoa, että aikuissosiaalityön asiakkuudessa on enemmän alemman kou-

lutuksen suorittaneita asiakkaita.

Kyselyhetkellä selvä enemmistö vastanneista oli työttömänä (62,7 prosenttia). Kyselyyn vastannei-

den työttömyyden kesto vaihteli alle kolmesta kuukaudesta yli viiteen vuoteen. Tutkimuksen pe-

rusteella voidaan sanoa, että työttömyys on suurin syy aikuissosiaalityön asiakkuudelle ja että ai-

kuissosiaalityön asiakkuudessa olevat ovat usein olleet pitkään työttömänä.

Tutkimuksen mukaan asiakkuudet vaihtelivat hyvin laajasti alle kolmen kuukauden asiakkuuksista

jopa yli viiden vuoden asiakkuuksiin. Sosiaalityöntekijät tapasivat asiakkaita vaihtelevasti, josta

voidaan päätellä, että asiakkaita tavataan heidän tarpeidensa sekä työntekijöiden resurssien mu-

kaan. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki ajan saamisen sosiaalityöntekijälle olleen helppoa. Lähes

kaikki kyselyyn vastanneista ilmoittivat tapaavansa työntekijäänsä mieluiten sosiaaliasemalla.

Huomioitavaa kuitenkin on, että avointen vastausten mukaan tarve sosiaaliasemalla tapahtuville

22

asiakastapaamisille oli vähäinen. Kyselyyn vastanneista yli 96 prosenttia ilmoitti tapaavansa sosi-

aaliasemalla sosiaalityöntekijää ja noin viisi prosenttia sosiaaliohjaajaa.

Vastauksissa aikuissosiaalityöhön liitettiin vahvasti ihmisten auttamiseen sekä tukemiseen liittyviä

mielikuvia. Tuki näyttäytyi asiakkaan elämäntilanteessa sekä henkisenä tukemisena että

käytännön asioiden hoitamiseen ja selvittämiseen liittyvänä auttamisena. Monet vastaajat

mielsivät aikuissosiaalityön sen kohderyhmän kautta. Vastauksissa aikuissosiaalityötä ja

työntekijöitä toisaalta kiiteltiin tärkeästä ja toimivasta työstä, toisaalta kritisoitiin kiireestä ja

byrokratiasta. Vain neljässä vastauksessa aikuissosiaalityö liitettiin toimeentulotukeen ja

taloudelliseen tukemiseen.

Tutkimuksen mukaan asiakkailla oli hyvin erilaisia kokemuksia ja yllättävää olikin, että kuitenkaan

toimeentulotuki ei ollut ensisijainen asia, jota asiakkaat aikuissosiaalityön palvelulta odottivat.

Tutkimuksen mukaan monet asiakkaat olivat kuitenkin saaneet paljon apua toimeentulotuessa ja

hyvin monipuolisissa elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Avointen vastausten mukaan asiakkai-

den tarve aikuissosiaalityön palvelulta onkin selkeästi eniten vertaistuki, kokemusten jakaminen

sekä keskustelupalsta internetissä.

Kyselyyn vastanneet olivat kokeneet aikuissosiaalityön palveluissa ongelmia ajan saamisessa

sosiaalityöntekijälle. Myös toimeentulotukihakemusten pitkät käsittelyajat sekä saatujen tietojen

ja ohjeiden epäselvyys tai puutteellisuus koettiin vastauksissa ongelmakohdiksi. Muita

ongelmakohtia olivat esimerkiksi ne, etteivät perheelliset pääse sosiaalityöntekijälle ja ajoittain

vaihtuva työntekijä sekä huonohkot palveluajat. Huomattavaa vastauksissa oli myös se, että kah-

deksantoista vastaajaa ei nähnyt aikuissosiaalityön palveluissa mitään ongelmakohtia.

Selvä enemmistö vastaajista koki, että sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja on kuunnellut häntä asiakas-

tapaamisissa. Vain alle kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista oli väittämän kanssa jokseen-

kin tai täysin eri mieltä. Myös noin 60 prosenttia vastanneista 59,3 prosenttia koki, että heidän

mielipiteensä oli otettu huomioon heitä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Voidaan siis todeta,

että asiakkaat ovat pääsääntöisesti kokeneet tulleensa kuulluiksi.

Vastanneista puolet ilmoitti, että heille on tehty aikuissosiaalityön palvelusuunnitelma. Merkille

pantavaa saaduissa vastauksissa oli, että neljännes vastaajista ei tiennyt, oliko heille tehty palvelu-

suunnitelmaa vai ei. Vastaajien mielestä palvelusuunnitelma oli toiminut ennen kaikkea tulevai-

suuden suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen apuvälineenä sekä auttanut ja tukenut vastaajien

asioiden etenemisessä. Jotkut kokivat saaneensa palvelusuunnitelman kautta konkreettista apua.

Vain kaksi kysymykseen vastanneista koki, ettei palvelusuunnitelmasta ollut ollut heille mitään

hyötyä. Tämän perusteella voidaan päätellä, että asiakkaat kokivat palvelusuunnitelman tärkeäksi.

Asiakkaat toivoivat normaalia ja tasapainoista elämää, jossa perustarpeet on turvattu ja asiakas voi

kokea olevansa kiinnittynyt yhteiskuntaan. Huomattavaa on myös se, että vastanneista lähes puo-

let toivoi olevansa vuoden kuluttua työssä, työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai opiskele-

massa.

23

Liite 1.

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2012 Aikuissosiaalityön sosiaaliasema

1) Sukupuoli □ Nainen □ Mies

2) Ikäryhmä □ 18–25 □ 26–30 □ 31–40 □ 41–50 □ 51–60 □ yli 60

3) Koulutustausta □ Peruskoulu/Kansakoulu □ Ammatillinen koulutus □ Lukio/Ylioppilas □ Alempi korkeakoulututkinto □ Ylempi korkeakoulututkinto

4) Tällä hetkellä olen: □ Kokopäivätyössä □ Osa-aikatyössä □ Eläkkeellä □ Opiskelijana □ Sairauslomalla / kuntoutustuella □ Työttömänä

o Alle 3 kuukautta o 3-6 kuukautta o 7-12 kuukautta o 1-2 vuotta o 3-5 vuotta o Yli 5 vuotta

□ Jossain muussa toiminnassa, missä?

5) Jos olet tällä hetkellä työttömänä, osallistutko johonkin seuraavista:

□ Kuntouttavaan työtoimintaan

24

□ Työharjoitteluun/ Työelämävalmennukseen

□ Työkokeiluun/koulutuskokeiluun □ Kurssille □ Starttipajalle □ Muuhun, mihin?

6) Tapaan sosiaalityöntekijää/sosiaaliohjaajaa (ympyröi ketä tapaat) □ Ensimmäistä kertaa □ Useammin kuin kerran kuukaudessa □ Kerran kuukaudessa □ 2-3 kuukauden välein □ Harvemmin □ Satunnaisesti

7) Oliko ajan saaminen sosiaalityöntekijälle □ Helppoa □ Vaikeaa □ En osaa sanoa

Jos vastasit vaikeaa, minkä koit ajan saamisessa vaikeaksi?

8) Kauanko olet tavannut sosiaalityöntekijää henkilökohtaisesti?

□ Tapaan ensimmäistä kertaa □ Alle 3 kuukautta □ 3-12 kuukautta □ 1-2 vuotta □ 3-5 vuotta □ Yli 5 vuotta

9) Missä tapaat sosiaalityöntekijää/sosiaaliohjaajaa mieluiten?

□ Toimistossa □ Kotikäynnillä □ Muualla, missä?

10) Mitä tulee mieleesi sanasta aikuissosiaalityö?

25

Jatkuu toisella puolella 11) Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja on kuunnellut minua

□ Täysin samaa mieltä □ Jokseenkin samaa mieltä □ Ei samaa, eikä eri mieltä □ Jokseenkin eri mieltä □ Täysin eri mieltä

12) Mielipiteeni on otettu huomioon minua koskevissa asioissa ja päätöksissä

□ Täysin samaa mieltä □ Jokseenkin samaa mieltä □ Ei samaa, eikä eri mieltä □ Jokseenkin eri mieltä □ Täysin eri mieltä

13) Onko sinulle tehty sosiaalityön palvelusuunnitelma?

□ Kyllä □ Ei □ En tiedä

Jos vastasit kyllä, mitä hyötyä suunnitelmasta on ollut sinulle?

14) Miten aikuissosiaalityö on auttanut sinua elämässäsi?

15) Onko aikuissosiaalityön palveluissa ongelmakohtia – jos on, niin minkälaisia?

26

16) Minkälaisen toivoisit oman tilanteesi olevan vuoden päästä?

17) Mitä toivoisit aikuissosiaalityön palveluilta? □ Kotikäyntejä □ Ryhmätoimintaa □ Yhteisiä tiedotustilaisuuksia □ Alueellista työtä □ Keskustelupalstaa internetissä □ Vertaistukea □ Jotain muuta, mitä?

18) Olisitko halukas osallistumaan sosiaalityön kehittämiseen? (Esim. osallistumalla keskustelukahvilaan tai kehittämisryhmään, ottamalla yhteyttä päättäjiin tai sosiaaliaseman henkilöstöön…)

KIITOS VASTAUKSESTASI!

Terveisiä omalle työntekijällesi, palautetta aikuissosiaalityön asemalle? Voit lähettää terveisesi nimettömästi.

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________