| Aivojen kadonnut kieli

Maapallolla puhutaan tuhansia kieliä. Suomi, ruotsi tai englanti ovat esimerk-kejä luonnollisista kielistä. Monet osaavat puhua useampaa kuin yhtä kieltä;nykyään yhä useampi suomalainenkin puhuu kahta tai useita kieliä äidin-kielenään. Kielten merkitys on kasvanut ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä.Eikä kieli ole vain joukko sanoja ja sääntöjä: sen sisälle on fossiloitunut palakansallista identiteettiä.

Toisaalta mikään kielen häiriö ei koske vain suomen tai ruotsin kieltä. Nekoskevat yhtä lailla kaikkia kieliä. Miten tämä on selitettävissä? Selitys on, ettäkaikki kielet perustuvat aivotoimintaan (kuva 58). Ilman aivoja ei ole kieltä.Luvussa 1 kuvatuilla potilailla oli aivojen toimintähäiriö, ei suomen kielenhäiriö. Jollakin tavalla heidän kieliaivonsa olivat vioittuneet. Kieliaivojenhäiriintyminen vaikuttaa kielen käyttöön ja oppimiseen. Meidän on siiserotettava toisistaan erityiskielet, suomi, ruotsi tai vaikkapa saksa, ja ihmisenaivot ja niiden biologinen kielikyky. Ensinmainitut perustuvat jälkimmäiselle.

Mistä todella tiedämme, että aivoissa on synnynnäinen, biologinen kielikyky?Onko aivoissa välttämättä hermoverkkoja, jotka ovat erikoistuneet kielen javain kielen käsittelyyn? Oletus perustuu siihen, että vain ihmiset omaksuvatkielen. Monista yrityksistä huolimatta mikään muun eläinlaji maapallolla ei olepystynyt vastaavaan. Simpanssin kasvattaminen tavallisessa keskiluokkaisessaperheessä ei tee siitä kielen taitajaa. Edes säännöllinen puheterapia taipakotettu harjoittelu ei auttanut asiaa. Eläimet eivät opi kieltä. Niiltä puuttuujotakin.

Toisaalta kaikki ihmiset omaksuvat kielen. Asuipa lapsi missä tahansa, häntulee vääjäämättä osalliseksi jostakin tai useista luonnollisista kielistä. Ei ole

2

Mikä on aivojen kieli?

Mikä on aivojen kieli? |

väliä sillä, asuuko lapsi nykysuomessa, 5000 vuotta sitten Uralinvuoriston kupeessa tai 50.000 vuotta sitten Afrikan savannilla.Köyhässä, lähes olemattomassa kieliympäristössä elävät lapsetselviytyvät tehtävästä. Ei ole merkitystä sillä, onko lapsi ujo taiulospäinsuuntautunut, lahjakas tai heikkolahjainen, motivoitunuttai apaattinen, tarmokas tai laiska. Kaikki normaalit lapset oppivatpuhumaan, kuuntelemaan ja kommunikoimaan kielen avulla.Kaikki jotka ovat saaneet kunnian seurata pienen lapsen kielenoppimista tietävät, että lapsi astuu kielen maailmaan kuin varkain,vaivattomasti ja hurjalla intensiteetillä. Jos lapsilla ei ole luonnollistakieliympäristöä lainkaan, esimerkiksi kuurouden vuoksi, hekeksivät itse oman (viittoma)kielensä. Perimässämme on jotakinmitä muilla eläinlajeilla ei ole. Jokin salaisuus, joka liittyynimenomaan kieleen.

Kuva 58. Maailmassa puhutaan tu-hansia kieliä. Niiden kaikkien taus-talla ovat biologiset ihmisaivot. Ilmanaivoja kieliä ei synny, eikä niitä käytäkukaan. Kielet syntyvät aivoissa ja ai-voista. Ilmiön taustalla on aivojenoma kieli: aivomme ovat syntymästäasti rakennettu niin, että kieli voi asuaniissä vaivattomasti. Aivojen kieli voikuitenkin erikoistua kulttuurisen kehi-tyksen myötä. Näin ovat syntyneetkaikki maailman erityiskielet. Jokai-seen kieleen kuuluu sen omalaatu-inen sanasto, äännerakenne tai tietytkielioppiin kuuluvat erityispiirteet.

| Aivojen kadonnut kieli

Jokainen ihmislapsi tuo kielen oppimiseen mukaan jotainomaa, sisäistä, hänen omasta sisäistä maailmastaan lähtevää.Eläimiltä tämä kaikki puuttuu. Lapsen aivot ovat alusta astivirittyneitä käsittelemään kieltä. Heillä on kielenomaksumisen kyky.

Huomion kohdistaminen ulkoisesta, passiivisesta opette-lusta lapsen sisäiseen maailmaan oli yksi viimevuosisadantärkeimmistä tieteellisistä käänteistä kielitieteessä, psyko-logiassa ja kognitiotieteessä. Kehitys johti aivojen kielikyvynlöytymiseen ja sen salaisuuksien paljastumiseen. Sen sijaan,

että ajattelemme lapsen sisäistävän kielen passiivisesti, ajattelemme, että kielion lapsen aktiivisen toiminnan ja kognitiivisen rakentelun lopputulos. Sesyntyy, kun aivojen luontainen tapa käsitellä mitä tahansa kieltä yhdistyyympäristön virikkeiden kanssa. Ihmisaivojen synnynnäistä valmiutta omaksuamikä tahansa kieli tutkitaan biolingvistikassa, eli biologisesti suuntautuneessa

Kuva 166. Kun tuotamme tai ymmärrämmekieltä, aivoissamme tapahtuu valtava määränopeita, tiedostamattomia prosesseja, jotkakääntävät kuullun tai luetun viestin ensinaivojen ymmärtämään muotoon, ja sen jälkeenne etsivät viestin taustalta jonkin merkityksentai ajatuksen. Aivoilla on siis oma kielensä, tapakäsitellä ja prosessoida kieltä. Kuvassa vasem-malla sitaatti Väinö Linnan romaanista

; oikealla lausetta vastaavasrepresentaatio aivojen sisällä. Tätä voitaisiinpitää aivojen kielen ”lauseena”.

Mikä on aivojen kieli? |

kielitieteessä (kuva 60). Voidaan ajatella, että tässä tieteessä selvitetään “aivojenkielen” perimmäistä olemusta.

Joku on joskus ehdottanut, että ihmislapset oppivat kielen, koska heillä onmuita eläimiä vahvempi motivaatio. Tunnetaan kuitenkin monia tapauksia,joissa ihmisen motivaatio, halu ja tahto oppia kieltä on olemassa samalla, kunkielen omaksuminen tai käyttö on mahdotonta. Tällainen tilanne syntyy aivo-vaurioiden tai geneettisten poikkeamien seurauksena silloin, kun nämä poik-keavuuden kohdistuvat aivojen sisäiseen kieleen ja siihen liittyviinmekanismeihin. Motivaatio ei auta, jos aivojen sisäinen kielijärjestelmä onvinksallaan. Kieli ei synny pelkän tahdon voimalla. Aivomme rakenteiden onoltava sellaisia, että ne ovat valmiita vastaanottamaan kieltä. Tämä tuleeerityisen selvästi esiin monien kielihäiriöiden kohdalla.

Toinen vanha syvälle juurtunut käsitys oli, että ihmisen kielen omaksuminenon perua hänen ylivertaisesta älykkyydestään. Tämän ajattelutavan mukaanälykkyys vaikuttaisi kielen omaksumiseen. Käsitys on jouduttu hylkäämään.Nykyään kukaan ei sano, että kielen käytön tai omaksumisen vaikeustarkoittaisi älyllistä heikkolahjaisuutta tai kehitysvammaisuutta. Olemmeoppineet näkemään kielelliset vaikeudet omana, muusta henkisestä suoriutu-misesta irrallisena tekijänä. Ihminen joka ei osaa lukea tai kirjoittaa kunnolla,tai edes puhua, voi silti olla huippulahjakas. Kielijärjestelmien vaurioituminen

Kuva 60. Kaikki ihmislapset (ja vain ihmiset)omaksuvat kielen, koska heidän aivoissaankypsyy biologisten lakien säätelemänä syn-nynnäinen kieli, "aivojen kieli". Aivojen kielion synnynnäinen, kognitiivinen kyky taivalmius. Kaikki luonnolliset kielet rakentuvatsen varaan. Eläimiltä kyky puuttuu osittaintai kokonaan. Ellei aivoissamme olisi tällais-ta järjestelmää, ne eivät ymmärtäisi kieltä jasen käyttöä. Kielestä tulisi aivoillemme vie-rasta, aivan kuin eläinten tapauksessa. Aivo-jen kieltä tutkitaan biolingvistiikassa...

| Aivojen kadonnut kieli

aivoinfarktin seurauksena ei tarkoita muiden kognitiivisten taitojen hävi-ämistä. Osaamme auttaa kielellisistä vaikeuksia kärsivää ihmistä nojaamallaniihin muihin kognitiivisiin ja tunne-elämän voimavaroihin, jotka hänellä ovatedelleen tallella. Kieltä ei siis enää nähdä ihmisen älykkyyden tai ajattelunilmenemismuotona.

Kolmas kyseenalainen hypoteesi väitti, että lapset oppivat kielen passiivisestiimitoimalla ja seuraamalla ympäristöstä saatuja palkkioita ja rangaistuksia.Silloin lapsen aivot eivät olisi virittyneet kielen vastaanottamiseen ja käsitte-lyyn, vaan toimisivat kuin tyhjä taulu. Tähän tauluun voitaisiin kirjoittaa mitätahansa; lapsi olisi tämän näkemyksen mukaan kokonaan ympäristönsä tuote,kuin ohjelmoitava tietokone. Hypoteesia kannatettiin sata vuotta sitten ilman,että sen puolesta oli olemassa minkäänlaista empiiristä näyttöä. Kun asiaaalettiin tutkia systemaattisesti, hypoteesi jouduttiin hylkäämään. Lapsi ei oletyhjä taulu tai ohjelmoitava tietokone, vaan aktiivinen osallistuja, jolla onhallussaan monia omia, sisäsyntyisiä kognitiivisia valmiuksia ja taitoja, joillahän ottaa maailman vahvasti, itsenäisesti ja itsepäisesti haltuunsa. Puhutunkielen oppiminen ei vaadi koulua, kielioppijumppaa tai konsultteja.

Juuri kielen biologisuus selittää, miksi monet kielen häiriöt periytyvät ja elävätsuvuissa. Niillä on geneettinen alkuperä. Samasta syystä moniin geneettisiinmutaatioihin liittyy kielivaikeuksia. Kun kyse on aivojen synnynnäisestärakenteesta, siihen liittyvät ilmiöt kytkeytyvät geeneihin ja muihin biologisiinkasvuprosesseihin. Vastaavasti tämä selittää, miksi vain äärimmäinen ja julmasensorinen deprivaatio voi estää aivojen kieltä kehittymästä. Monet kielenhäiriöt ovat kroonisia ja vaikeasti hoidettavissa. Tämäkin johtuu niiden vah-vasta biologisesta, itsepäisestä olemuksesta.

Kielen koko olemuksen ja sen häiriöiden ja kielellisten vaikeuksienymmärtämiseksi meidän täytyy siis oppia jotakin aivoista. Sen vuoksi kirjanpääpaino on aivojen kielessä. Tätä aivojen perimmäistä kieltä kutsutaan myösuniversaalikieleksi. Termillä viitataan kielen biologiseen olemukseen. Koskakaikki erityiskielet perustuvat Homo sapiensin aivojen rakenteeseen, tämäaivojemme universaali rakenne heijastuu kielissämme yllättävinä samankaltai-suuksina. Tulemme tutustumaan niihin myöhemmin. Näkökulma onkuitenkin monille uusi. Kielen oppimisen, häiriöiden ja toiminnan ymmär-tämisen kannalta se on välttämätön. Ei ole olemassa sellaista kielen toiminnanhäiriötä, joka liittyisi vain suomen tai ruotsin kieleen. Ei ole olemassa sellaistaluonnollista kieltä, jonka omaksuminen olisi lapselle helpompaa kuin jonkintoisin. Kaikki kielet ovat ihmisen aivojen kannalta samanarvoisia.

Mikä on aivojen kieli? |