Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä

Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä

Pirjo Harjannehttp://tinyurl.com/harjannepirjo

Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus (VieKi)http://www.helsinki.fi/sokla/vieki/index.htm

Helsingin yliopisto

Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä

•Miten teema liittyy aikuisopettajan työhön?

2009 Pirjo Harjanne 2



Luennon teemat•Kieli, kulttuuri ja identiteetti

•Viestinnällinen kulttuurienvälinen kielitaito

•Kulttuurienvälinen viestintä

•Matalan ja korkean kontekstin kulttuurit

•Viestinnän kulttuuriset kategoriat

•Kulttuuriset retoriset mallit

•Kulttuuri, arvot ja viestintätyylit

•Kulttuurienvälinen kompetenssi


Kieli

•Maailmassa puhutaan 6000-8000 kieltä.

•Euroopassa puhutaan 86 kieltä. (Haarmann 2001)

•Suomessa vieraskielisiä on noin

200 000.


Suomen suurimmat kieliryhmät 2008• suomi 4 850 000

• ruotsi 290 000

• saame 1800

• venäjä 50000

• eesti, viro 22300

• englanti 11300

• somali 10600

• arabia 8800

• kiina 6500

• kurdi 6500

• albania 6300

• vietnam 5000

• saksa 5000

• turkki 4700



Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus

•Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vuonna 2025 noin 19 % (nyt noin 9 %).

•Helsingissä vuonna 2025 noin 23 % (nyt noin 11 %, vuonna 2002 vain 6 %)

•Epätasainen jakautuminen: esim. Helsingissä nyt pari koulua, joissa noin 30 %, vuonna 2025 kouluja, joissa yli 50 %.

(Merimaa, 2008)


Kieli - yksilöllistä ja yhteisöllistä todellisuutta luova - kulttuuria välittävä>>>- kielen tarkastelu sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä- kulttuurienvälisen viestinnän haasteiden ymmärtäminen

= osa monikulttuurisuuskasvatusta


Kieli ja kulttuuri

•”Kieli on osa kulttuuria ja kulttuuri on osa kieltä.” >

•Kielen opiskelu ja oppiminen on aina

myös kulttuurin opiskelua ja

oppimista.

(Brown 1994)


Kieli, kulttuuri ja identiteetti

”Kieli – kulttuuri – identiteetti: yhtäkään näistä kolmesta ei voi ajatella ilman toisia. Kun puhutaan kielestä, on samalla puhuttava kulttuurista ja identiteetistä. Kun puhutaan kulttuurista, on samalla puhuttava kielestä ja identiteetistä. Kun puhutaan identiteetistä, on samalla puhuttava kielestä ja kulttuurista.” (Adelheid Hu 2003)


Sosiaalinen identiteetti

”Se yksilön minäkäsityksen osa, johon liittyytietous jonkin sosiaalisen ryhmän jäsenyydestä.Tällaisella ryhmäjäsenyydellä on myös tiettyarvo- ja tunnelataus. (Tajfel, 1978)

Muodostuu useista ryhmäjäsenyyksistä kuten: • ikä, sukupuoli, kansallisuus, sosiaaliluokka• roolit: opiskelija, äiti, tarjoilija, professori• puolueet, kansalaisjärjestöt, harrastusryhmät,

ammattiryhmät• identeettiä muuten leimaavat ryhmät: kodittomat,

alkoholistit

Byram, M., Gribkova, B. & Starkey, H. (2002). Developing the interculturaldimension in language teaching. Council of Europe, Strasbourg.


Kieli-identiteetti

Äidinkieli on kieli-identiteetin perusta

•Millainen äidinkieli on?

•Mikä on ihmisen äidinkieli?

Yksilön kieli-identiteetti: Mitä se on?

•Äidin ja isän kieli: perheestä nouseva kaksikielisyys

•Muu varhainen kaksikielisyys

•Voiko toinen kieli ottaa äidinkielen paikan?

•Myöhempi kaksikielisyys (tie on rankka)


Kieli

•Ihmisen identiteetti sidoksissa kieleen

•Äidinkieli (isänkieli) = ajattelun väline ja tunnekieli >> mukana kulttuurienvälisessä viestinnässä

•Plurilingvaalisuus/-kulttuurisuus:yksilön eri kielet palvelevat hänessä eri tarkoituksia (Kaikkonen 2005)


Äidinkieli

Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä.Se on minun ihoni.Runoilija, suomentaja Pentti Saarikoski (1937–1983)


Äidinkieli


Kielitaito?


Viestinnällinen kulttuurienvälinen kielitaito (CEF 2001)

•Kielellinen viestintätaito

•Yleiset valmiudet

•Strategiat


Kielellinen viestintätaito •Kielelliset tiedot ja taidot (sanastolliset,

kieliopilliset, semanttiset, fonologiset, oikeinkirjoitustaito, kirjoituksen ääneenlukutaito)

•Sosiolingvistiset tiedot ja taidot

(esim. sosiaalisten suhteiden kielellinen osoittaminen, kohteliaisuussäännöt)

•Pragmaattiset tiedot ja taidot

(diskurssikompetenssi, funktionaalinen kompetenssi)


Yleiset valmiudet•deklaratiivinen tieto (yleistieto,

sosiokulttuurinen tieto, kulttuurienvälinen tietoisuus)

• taidot ja taitotieto (käytännön taidot ja taitotieto, kulttuurienväliset taidot ja taitotieto

•elämänhallintataidot (esim. persoonal- lisuustekijät, motivaatio, asenteet, arvot)

•oppimiskyky (esim. opiskelutaidot, ryhmätyötaidot)


Viestintästrategiat

•Keinoja vastata kontekstin mukaisiin viestinnän vaatimuksiin ja suorittamaan tehtävän mahdollisimman hyvin omaan tavoitteeseen nähden.

•Tuottamisstrategiat, vastaanottamisstrategiat, vuorovaikutusstrategiat

(CEF 2001)



Tuottamisstrategiat:

•välttämisstrategiat - vaatimuksia lasketaan, varmistetaan onnistuminen, ‘riskin välttäminen

•saavutusstrategiat - tavoitetasoa nostetaan, etsitään keinoja tavoitteen saavuttamiseksi, ‘riskin ottaminen’(CEF 2001)



Saavutusstrategioita•kiertoilmaukset (lähellä oleva ilmaus)

•parafraasit (omin sanoin)

•äidinkielisten ilmausten sanatarkka käännös

•kielikoodin vaihto (code switching)

•yleistykset

•yhteistyöstrategiat: avunpyyntö

•paralingvistiset keinot (esim. eleet, ilmeet), puheäänteet (hmh), prosodiset keinot

• (CEF 2001)



Suulliset vuorovaikutusstrategiat:

•puheen tuottamis- ja vastaanottamis-strategiat

•puheenvuoron ottaminen, keskustelun ohjailu yhteistoimintana, avun pyytäminen formuloimiseen

•tarkennusten pyytäminen ja tarkentaminen

•väärinymmärrysten selvittäminen(CEF 2001)


Nonverbaalinen viestintä

•Merkittävä tekijä – vaikuttaa siihen minkä kuvan henkilöstä saamme

•Luo vaikutelmia läheisyydestä tai etäisyydestä, välittömyydestä tai varautuneisuudesta

•Viestintätyyli on erilaisten kielellisten ja nonverbaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos

(Salo-Lee 2001)


Nonverbaalinen viestintä

•Suomalaisten nonverbaalinen viestintä, suhteellisen asiakeskeinen ja vähäsanainen viestintätyyli > tulkinta: kylmä, epäkohtelias – keskustelun kevennys eli small talk tarpeen

(Salo-Lee 2001)


Kielitaito

1. Selviytymiskielitaito

2. Keskustelukielitaito

3. Sosiaalistumisen mahdollistava kielitaito- kyky ilmaista ajatuksensa ja tunteensa vivahteikkaasti, myös kohteliaisuusaste ja viestin sävy välittyy

(Mustajoki, A., Yliopisto 1/91)


Kulttuuri?


Kulttuuri on...

•kansallista, etnistä, alueellista…

•jaettu elämäntapa

•mielen kollektiivinen ohjelmointi, joka erottaa jonkun ryhmän jäsenen toisen ryhmän jäsenestä (G. Hofstede 1991)


Kulttuuri on…

•”Culture is like a dance, it is important to catch the rhythm.” (L. Salo-Lee)

•”Kulttuuri on kaikkea, mikä tekee meidät erilaisiksi uudessa maassa.” (A. Raunio)


Kulttuuri on…

•Eila Isotalus:

- Kulttuurisipuli

- Kulttuuri pyramidina




Kulttuuri on…•elämäntapa, jonka ihmisryhmä on kehittänyt

ja jonka se siirtää sukupolvelta toiselle •käsitteitä, taitoja, ajattelu- ja toimintatapoja,

taiteita, instituutioita, suhtautumistapoja maailmaan

•kulttuurisia luomuksia: rotu, etnisyys, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli -- merkityssisällöt juontuvat kulttuurista

•viestintää

(E. Hall 1973)


Kulttuurienvälinen viestintä?


Kulttuurienvälinen viestintä

•Viestintää eri kulttuureista tulevien ihmisten kesken

•Vuorovaikutus, ihmisten kohtaaminen ja ihmisten väliset suhteet

Edward T. Hall, 1959: The Silent Language



•Viestintää, joka perustuu yksilöiden kunnioitukselle ja yhtäläisille ihmisoikeuksille demokraattisena perustana sosiaaliselle vuorovaikutukselle.




•”... on parhaimmillaan kulttuurienvälistä dialogia, yhdessä kuljettua matkaa kohti oppimista ja ymmärtämistä, kunnioitusta ja vastuuta. Erilaiset mielipiteet ovat lähteitä uusille ratkaisuille ja kulttuurista tulee arvokas resurssi. Monikulttuurisessa maailmassa kulttuurienvälinen dialogi on mahdollisuutemme muuttaa asioita.”

(L. Salo-Lee)


Kulttuurienvälinen viestintä on kyky•käyttää kieltä sosiaalisesti ja kulttuurisesti

sopivalla tavalla

•välittää informaatiota ja luoda suhteita eri kieliä ja kulttuureja edustavien ihmisten kanssa

•olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, joilla on monia sosiaalisia identiteettejä ja oma yksilöllisyytensä

•päästä jaettuun ymmärrykseen



Kulttuurienvälisen viestinnän haasteita

•Nonverbaalinen viestintä

•Etnosentrisyys (omakulttuurikeskeisyys)

•Viestintätyylit

•Kohteliaisuus

•Puhe ja hiljaisuus

•Hierarkia

•Aikakäsitys

•Yksilöllisyys vs. kollektiivisuus

(Salo-Lee 2001)



Keskeisiä kysymyksiä:

•Tulkinta: ratkaisevaa ei ole se, mitä sanot, vaan miten se tulkitaan – suurelta osalta opittua ja kulttuurisidonnaista


Myyttejä, jotka estävät kulttuurienvälisen

viestinnän • Pelkkä tiettyyn kulttuuriseen ryhmään kuuluminen

takaa sen, että henkilö osaa toimia kulttuurisesti pätevällä tavalla muiden ko. kulttuuriryhmään kuuluvien kanssa. Ei totta.

• Vähemmistökulttuurin jäsen, joka työskentelee valtakulttuurin piirissä, voi olla automaattisesti vähemmistökulttuurinsa edustaja. Ei totta.

• Kulttuurisesti merkittävimmät erot ovat elämäntyyli, kieli, ruoka ja muut vastaavat näkyvät erot. Ei totta.

• Kulttuurinen kompetenssi on jotakin, jonka ilman muuta opimme työskennellessämme henkilöiden kanssa, jotka ovat erilaisia kuin me. Ei totta.

•Mitä kokemuksia sinulla on kulttuurienvälisestä viestinnästä?



Different Communication CulturesDifferent Communication Cultures

Low-ContextCultures

High-ContextCultures

Middle-ContextCultures

Edward T. Hall


Korkean kontekstin kulttuuri

•Informaatio ja merkitys ilmaistaan sanallisesti niukasti

•Oletus: kuulija tietää mitä tarkoitetaan, koska puhuja ja kuulija jakavat saman tiedon ja oletukset

•Esimerkkinä Kiina


Korkean kontekstin kulttuuri•Viestintä epäsuoraa, kaksiselitteistä,

harmoniaa ylläpitävää, varautunutta ja vähättelevää (Gudykunst et al., 1996)

•Toisten oletetaan ymmärtävän ilman selityksiä tai erityisiä yksityiskohtia

•Selityksiä pidetään loukkaavina (kuulija tietämätön, ymmärtämätön, yhteiskuntaa tuntematon)



•Kontekstuaalista tietoa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja vain osa informaatiota ilmaistaan kielellisesti

•Suuri osa viesteistä 'luetaan’ kontekstista: henkilöstä, hänen ei-kielellisestä käyttäytymisestä ja muista vuorovaikutustilanteen liittyvistä tiedoista ja vihjeistä

•Keskustelutilanteissa tarkkaillaan kuulijan ei-kielellisiä reaktioita erityisen tarkasti ja omaa puhetta ohjaillaan vastaavasti. (Salo-Lee, L. 1996)

http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/termikirjasto/high_context.html



•Laajat informaatioverkostot perheen, ystävien, työkavereiden ja asiakkaiden kesken

•Kiinteät ja henkilökohtaiset suhteet

•Pitävät itsensä hyvin informoituna ihmisistä, jotka ovat tärkeitä heidän elämässään

•Laaja taustatieto tuodaan automaattisesti antamaan merkityksiä tapahtumille ja viestinnälle



•Käytä epäsuoraa viestintää

•Käytä niin vähän sanoja kuin mahdollista

•Lue rivien välistä

•Vältä käyttämästä ihmisten nimiä

•Sideä hiljaisuutta


Matalan kontekstin kulttuuri

• Informaatio ja merkitys ilmaistaan eksplisiittisesti

•Yksilöt odottavat selityksiä, jos ilmaisut ja tilanteet ovat epäselviä (kuten ne usein ovat)

•Viestintä on suoraa, tarkkaa, dramaattista, avointa, perustuu tunteille (Gudykunst et al., 1996)

•Esimerkkinä USA



•Sanallisen viestinnän merkitys korostuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä

•Sanojen odotetaan vastaavan sitä, mitä tarkoitetaan

•Ei-kielellinen viestintä ei yleensä ole sanotun kanssa voimakkaasti ristiriitaista

(Salo-Lee, L. 1996)http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/termikirjasto/

low_context.html


Matalan kontekstin kultuuri

•Ihmiset lokeroivat mielellään elämänsä ja ihmissuhteensa - sallivat vain vähän “ulkopuolisen” mukaantuloa

•He vaativat yksityiskohtaista informaatiota viestinnässä



•Käytä suoraa viestintää

•Käytä sanojen liiallisesti

•“keep talking” (cf. DJ)

•Käytä etunimiä


Matalan vs. korkean kontekstin kulttuuri

•Korkean kontekstin viestintä: informaatio kontekstissa; luotetaan enemmän viestinnän non-verbaalisiin kuin verbaalisiin aspekteihin

•Matalan kontekstin viestintä: informaatio esitetään eksplisiittisesti sanoina (Hall 1976, 79)

•Matalan kontekstin kulttuurin jäsenille korkean kontekstin kulttuurin edustajat näyttävät puhuvan asioista kierrellen eivätkä pääse koskaan itse asiaan


Matalan vs. korkean kontekstin kulttuuri•Matalan kontekstin kulttuurin edustajat

käyttävät kieltä tarkasti ja taloudellisesti, jokainen sana on merkityksellinen

•Korkean kontekstin kulttuurisssa kieli on moniselitteistä: koska sanoilla on suhteellisesti vähemmän arvoa, niitä käyettään määrällisesti paljon



•Kuinka sijoittaisit Suomen edellä esitetyn perusteella?



Hm...

•Ei ole kuitenkaan tilastotietoja siitä,mihin ko. maat sijoittuvat korkean-matalan kontekstin ulottuvuudella

•On hyvin kompleksista tunnistaa kielellisesti viestinnän suoruuden astetta

http://stephan.dahl.at/intercultural/hall.html


Hm...

•Matalan kontekstin kulttuureissa ihmiset väittelevät toistensa mielipiteistä päätöksiä tehdessään… he ilmaisevat itseään tarkasti, antavat tarvittavan informaation ja täyttävät hiljaiset tauot…

•Sen sijaan suomalaiset pitävät hiljaisuutta kohteliaana eikä sitä tarvitse korvata puheella - vrt. amerikkalaiset

http://www.via-web.de/273.html


Hm...

•Saksalaiset yrittävät kätkeä informaatiota

•Ranskalaiset olettavat, että kuulija tietää kaiken ja ajattelevat amerikkalaisten pitävän heitä tyhminä, koska selittävät kaiken

http://www.via-web.de/273.html

Hoecklin, L. 1995. Managing Cultural Differences: Strategies for Competitive Advantage, p. 98.



•Miten matalan / korkean kontekstin kulttuurin viestintä näkyy omassa työkontekstissasi ja lähipiirissäsi?


Viestinnän kulttuuriset kategoriat

•Lineaaris-aktiivinen (linear-active)

•Reaktiivinen (reactive)

•Multiaktiivinen (multi-active)

(Lewis 2005)


Lineaaris-aktiiviset kulttuurit•rauhallisia, asiallisia ja päättävisiä

suunnittelijoita

•tehtäväorientoituneita, hyvin organisoituneita

•tekevät usein vain yhden asian kerrallaan (monokronismi)

•pitäytyvät luotettavista lähteistä saatuihin faktoihin

•suosivat mutkatonta/avointa/rehellistä, suoraa keskustelua

•puhuvat ja kuuntelevat samassa määrin(Lewis 2005, 70, 89)


Reaktiiviset kulttuurit

•kohteliaita, ystävällisiä, mukautuvia ja sovittelevia

•hyviä kuuntelijoita (‘listening cultures’)

•kuuntelee ensin asemoidakseen itsensä ja toiset

•reagoivat usein hitaasti puheeseen

•esittävät puolustavan/vastustavan kantansa sopuisasti/ilman selviä merkkejä konfrontaatiosta

(Lewis 2005, 70-71)


Multi-aktiiviset kulttuurit

•lämpimiä, emotionaalisia, puheliaita ja impulsiivisia

•tekevät usein monia asioita samanaikaisesti (polykronisimi)

•puhuvat usein kierrellen ja vilkkaasti

•puhuvat ja kuuntelevat samanaikaisesti, mistä seuraa toistuvia keskeytyksiä

•eivät pidä hiljaisuudesta viestinnässä eikä sitä esiinny multi-aktiivisia kulttuureja esiintyvien viestinnässä

(Lewis 2005, 70, 89)


Viestinnän kulttuuriset kategoriatMihin sijoittuvat

•suomalaiset

•arabit

•venäläiset

•kiinalaiset

•afrikkalaiset

•vietnamilaiset

lineaaris-aktiivinen – reaktiivinen – multi

aktiivinen akselilla?


Cultural categories of communication (Lewis, 2005, p. 89)


Kaplan (1966): Kulttuuriset retoriset mallit

•Kulttuuri vaikuttaa tekstin rakenteeseen

•Eri kulttuureissa on eri tapoja ymmärtää kieli ja kirjoitustyylit

•Eri kielten puhujilla on erilaiset kulttuuriset ajattelumallit, jotka vaikuttavat heidän tekstiinsä




•Englantilainen (tai angloamerikkalainen, länsimainen) retoriikka on suoraa -- korostaa loogisuutta ja rationaalisuutta

•Itämainen (kiina, korea) retoriikka on syklistä – totuus ei edellytä loogista pohdintaa tai rationaalisuutta

•Seemiläinen (arabia) retoriikka on intuitiivista ja affektiivista



•Romaaninen (esim. ranska ja espanja) vastaa englantilaista mutta sallii enemmän poikkeamista ja sellaisen materiaalin mukaan ottamista, joka saattaa ensin näyttää lukijasta tai kuulijasta epäolennaiselta

•Venäläinen retoriikka koostuu “oletettavasti rinnakkaisista rakenteista ja monista vähempi tärkeistä rakenteista” -- Chen (1998): keskustelun vieminen loppuun on aikaavievä prosessi


Metaforinen ajattelu

•ei-länsimainen tai ei-angloamerik-kalainen argumentointitapa, jota Kaplan (1966) kutsuu seemiläiseksi (arabia) on intuitiivista, affektiivista tai itämaiseksi (kiina, korea) ei edellytä loogista pohdintaa


Metaforinen ajattelu•ristiriidassa länsimaisen tai angloamerikka-

laisen kirjoittamisen kanssa (lineaarinen ajattelu ja johtopäätösten vetäminen sanotusta)

•liittyy läheisesti itämaisiin korkean kontekstin kulttuureihin

•hyväksyy samanaikaisesti A:n ja B:n: molempia kantoja voi puolustaa, jos ne ovat metaforisessa suhteessa, vaikka ovat länsimaisen logiikan mukaan täysin vastakkaisia

•haasteellista hallita sekä länsimainen/ englantilainen että metaforinen ajattelu

(Tella 2005)


Metaforinen ajattelu

•Suomalainen kulttuuri on korkean kontekstin kulttuuri suuntautuneena kohti metaforismia: pääidean esittämistä edeltää asiaan johdattelu, kaikkea ei tarvitse sanoa, lukijan odotetaan “lukevan myös rivien välistä”

(Tella 2005)


Table 1. Monochronic and Polychronic People

(DeVito 1997, 166)

The MonochronicPerson

The PolychronicPerson

• does one thing at a time • does several things at one time• treats time schedules and plans very

seriously; they may only be broken forthe most serious of reasons

• treats time schedules and plans as use-ful (not sacred); they may be broken fora variety of causes

• considers the job the most importantpart of one’s life, ahead of even family

• considers the family and interpersonalrelationships more important than thejob

• considers privacy extremely important,seldom borrows or lends to others,works independently

• is actively involved with others, works inthe presence of and with lots of peopleat the same time


Erilaiset ajattelumallit

aiheuttavat usein

väärinymmärryksiä

kulttuurien välisessä viestinnässä.

(Chen 1998)


•Filippiiniläisten kokemuksia suomalaisesta viestintätyylistä




Esimerkkejä HC/LC

•kahvipöydässä

•tervehtiminen: käden pudistus, suudelmat

•”Hyvää huomenta, Jussi!”

•ystävien odottaminen

•luennointi


Esimerkkejä •Espanja: hississä tervehditään (mutta

Portugalissa taas ei)•Kiinassa ym. itämailla: ei kysytä

vointia vaan oletko jo syönyt. Siihen pitäisi vastata, että kyllä

•Itävalta: etunimen käyttö joskus aggressiivisen tuntuista

•Kyllä/ei-sanojen käyttö: idässä ei voida sanoa ei

•Ajan taju ja käsitys, esim. Portugali ja toimistot

•Sinun esimerkkejä?


Arvot ja viestintätyylit



Lewis


Arvot

Elämänarvojen tärkeysjärjestys eri maissa (HS 291104)




Kulttuurienvälinen kompetenssi?


Kulttuurienvälinen kompetenssi (Kaikkonen2004)


Kulttuurienvälinen kompetenssi

Olennaisimmat taidot:

•Toisten huomioonottaminen

•Käytöksen joustavuus

•Viestintä- ja kulttuuriherkkyys


Opettajan monikulttuurinen kompetenssi

•opettajan kulttuuriset tiedot

•pedagogiset taidot

•monikulttuurisuuteen liittyvät kokemukset

•asenteet

(Soilamo 2008)


Opettaja monikulttuurisena kasvattajana (Soilamo 2008)

1. Assimiloiva opettaja- pitää maahanmuuttajaoppilaita usein

ongelmien aiheuttajina ja kokee heidät rasitteena

- katsoo, että maahanmuuttajaoppilaiden tulisi mukautua mahdollisimman nopeasti suomalaiseen kouluun

- ei ole valmis muuttamaan yksikulttuurisuuteen perustuvia toimintatapojaan


Opettaja monikulttuurisena kasvattajana (Soilamo 2008) 2. Epävarma kasvattaja

- pyrkii huomioimaan oppilaiden erilaisia kulttuureita, mutta ei riittäviä pedagogisia taitoja eikä selkeää näkemystä siitä, miten huomioimista tulisi käytännössä toteuttaa

- kokee työnsä melko rasittavaksi ja tuntee itsensä usein uupuneeksi


Opettaja monikulttuurisena kasvattajana (Soilamo 2008) 3. Integroiva kasvattaja- kokee työnsä monikulttuurisen

oppilasryhmän opettajana haastavana- näkee maahanmuuttajaoppilaiden

rikastuttavan suomalaista kouluyhteisöä- pyrkii huomioimaan eri kulttuureja

opetuksessaan - työssä korostuu opettajan ja koulun rooli

integrointiprosessin tukijana sekä eri kulttuurien välinen positiivinen vuorovaikutus


Kulttuurienvälisen kompetenssin kehittäminen: Hyvä opettaja…

•ohjaa oppilaita/ opiskelijoita näkemään oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien välisen suhteen

•innostaa heitä kiinnostumaan ja tulemaan uteliaiksi erilaisuudesta/ moninaisuudesta

•auttaa heitä tulemaan tietoisiksi itsestään ja omasta kulttuuristaan nähtynä muiden kulttuurien näkökulmasta



Kulttuurienvälisen herkkyyden asteet1. Kieltäminen: Ei tunnista kulttuurisia eroja.

2. Puolustus: Tunnistaa joitakin eroja mutta näkee ne negatiivisina.

3. Vähättely: Ei tunnista omien kulttuuristen arvojensa projisoimista; näkee omat arvonsa muita parempina.

4. Hyväksyminen: Osaa vaihtaa näkökulmia ymmärtääkseen, että sama ”tavallinen” käyttäytyminen voi merkitä eri asioita eri kultuuriessa.


Kulttuurienvälisen herkkyyden asteet5. Sopeutuminen: Osaa arvioida toisten käytöstä

heidän kontekstistaan käsin ja osaa mukauttaa käytöksensä sopimaan eri kulttuurien normeihin.

6. Integraatio: Osaa vaihtaa kulttuurista näkökulmaa ja käsitellä siitä seuraavia identitettikysymyksiä. 1. Kieltäminen: Ei tunnista kulttuurisia eroja.

•Vahvuuteni ja vaikeuteni kulttuurienvälisessä viestinnässä?

•Kulttuurienvälisen viestinnän haasteita opettajan työssäni?



Vieras uhkana?


Kiitos!

Documents

Kieli ja kulttuurienvälinen viestintä