Uudet ravitsemussuositukset valtimotautien näkökulmasta

Uudet ravitsemussuositukset valtimotautien näkökulmasta

Ursula Schwab Apulaisprofessori (ravitsemusterapia), laillistettu ravitsemusterapeuttiLääketieteen laitos, Kliininen ravitsemustiede, UEFMedisiininen keskus, Kliinisen ravitsemuksen yksikkö, KYS

Sidonnaisuudet• Ei taloudellisia sidonnaisuuksia• Aiheeseen liittyviä asiantuntijatehtäviä

– NNR5• projektiryhmän jäsen, rasvaryhmän pj

– KH-suositus: dyslipidemiat, lasten ruoka-allergiat• työryhmien jäsen

– Valtion ravitsemusneuvottelukunta• jäsen, ravitsemussuositustyöryhmän jäsen

– Sydänmerkkiasiantuntijaryhmä• puheenjohtaja

– European Heart Network• Nutrition Expert Group, jäsen

– Varhaisravitsemustyöryhmä• jäsen

Ruokavalion merkitys valtimotaudeissa• Ruokavalio vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin – vaikuttamalla riskitekijöihin– myös riskitekijöistä riippumattomasti– vaikuttaa samalla myös muiden sairauksien riskiin

• T2DM• tietyt syöpäsairaudet

• Suurin osa evidenssistä observationaalisista tutkimuksista

ESC 2012

• Terveyttä edistävä ruokavalio on sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kulmakivi

– suosituksen aste: I• suosituksen asteet I, IIa, IIb, III

– näytön aste: B• näytön asteet A, B, C

– painottaa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia– soveltuu parhaiten lääke- ja laitehoitojen arvioon– elintapojen (ravinto, liikunta, tupakointi) on mahdotonta saada korkeaa

näytönastetta

– GRADE-luokitus: vahva• vahva: useimmat informoidut potilaat haluaisivat kyseisen hoidon,

useimmat kliinikot haluaisivat antaa sen, useimmat hoitojärjestelmät haluaisivat kustantaa sen

ESC 2012

Ravitsemussuositukset

• Pohjoismaiset 10/2013 (www.norden.org/nnr)• Valtakunnalliset (VRN) 23.1.2014 (www.vrn.fi)

– pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin

→ vain keskeiset perustelut suomalaisissa suosituksissa

• Tavoitteena – väestön terveyden edistäminen– vähentää ruokavaliosta riippuvaisten

ravitsemusongelmien ja pitkäaikaissairauksien riskiä• esim. lihavuus, sepelvaltimotauti, verenpainetauti, tyypin 2

diabetes

Ravitsemussuositusten kohderyhmä•Laadittu väestötasolle

– terveille, kohtalaisesti liikkuville– muokataan tarpeen mukaan sairaille ja heille,

joilla erityistarpeita• eivät ole hoitosuosituksia

-> dyslipidemioiden Käypä hoito –suositus (2013)–ei juuri eroja

•Suositukset toiminnan perusta terveydenhuollossa

Ravitsemussuositukset valtimotautien näkökulmasta

• Hyvin yhteneväiset– Pohjoismaiset ravitsemussuositukset -> VRN:n suositukset– Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus– American Heart Association– American Diabetes Association– Suomen Sydänliitto– Diabetesliitto– European Society of Cardiology

-> VRN

-> ESC

Ruokavalion kokonaisuus

www.vrn.fi

Terveyttä edistävä ruokavalio 1• Kuitua enemmän

– kasviksia, marjoja, hedelmiä vähintään 500 g päivässä– täysjyväviljaa 6–9 annosta

• täysjyväleipää, 1 viipale = 1 annos • täysjyväpuuro, 1 lautasellinen = 2 annosta• täysjyväriisiä tai –pastaa, muuta täysjyvälisäkettä

1 dl keitettynä = 1 annos– pähkinöitä, manteleita, siemeniä maustamattomina

2rkl päivässä• Suositus vähintään 25-35 g/vrk, >3 g/MJ

– saanti miehillä 22 g/vrk, naisilla 21 g/vrk (Finravinto 2012)

• Pehmeää rasvaa enemmän – pehmeä leipärasva eli margariini, jossa rasvaa

>60 %– pehmeä ruoanvalmistus-/leivontarasva: öljy,

pullomargariini, pehmeä leipärasva– öljy/öljykastike salaatissa– kalaa 2-3 kertaa viikossa rasvaista kalaa

unohtamatta– pähkinöitä, manteleita, siemeniä

• Suositus vähintään 2/3 rasvasta– osuus 52-53 % (Finravinto 2012)

Terveyttä edistävä ruokavalio 2

• Kovaa rasvaa vähemmän– rasvattomat ja vähärasvaiset (< 1 %) maidot,

piimät, viilit, jogurtit 5-6 dl/vrk– vähärasvaiset juustot (< 17 %) 2-3 siivua

päivässä– voita ja voipohjaisia levitteitä ja

ruoanvalmistusrasvoja harvoin – rasvaista lihaa, makkaroita ja leikkeleitä harvoin– rasvaisia leivonnaisia ja konditoriatuotteita

harvoin• Suositus korkeintaan 1/3 rasvasta

– osuus 42-43 % (Finravinto 2012)

Terveyttä edistävä ruokavalio 3

• Sokeria ja suolaa vähemmän– lisättyä suolaa ja sokeria vain vähän– runsassuolaisten ja -sokeristen tuotteiden

välttäminen– suolaa ruoanvalmistuksessa vähemmän, muiden

mausteiden suosiminen– päivittäisessä käytössä olevien elintarvikkeiden

suolapitoisuus ↓• esim. leipä

– suolaisia naposteltavia harvoin– sokeria sisältäviä juomia ja makeisia vain vähän

• Suositus: lisättyä sokeria <10 E%, suolaa enintään 5 g/vrk

– sokerin saanti miehillä 9 E%, naisilla 10 E% (Finravinto 2014)

– suolan saanti miehillä 8.9 g/vrk, naisilla 6.5 g/vrk (Finravinto 2012) (HUOM! aliraportointi)

Terveyttä edistävä ruokavalio 4

Rasva• SFAn vähentäminen ja tyydyttymättömän rasvan lisääminen

↓ s-kol-pitoisuutta• Kertatyydyttymättömät rasvahapot (MUFA) ↑ HDL-

kolesterolipitoisuutta korvatessaan SFAa tai hiilihydraatteja

• Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) parantaa LDL-/HDL-kol-suhdetta korvatessaan SFAa

-----------------------------------------------------------------------------------------• Kun 1 E% SFA korvataan PUFAlla, sepelvaltimotautiriski ↓

2-3 %• TFAn lisäys 2 E%, sepelvaltimotautiriski ↑ 23 %• n-3-rasvahapot eivät ole hypokolesterolemisia, mutta ↓

sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriskiä

-> SFA <10 E%, TFA mahdollisimman vähän

ESC 2012

Kolesteroli

• Saanti pienenee, kun SFAn määrä ruokavaliossa pienenee

-> ei suositusta• Yleisesti <300 mg/vrk, diabeetikoille <200 mg/vrk

Suola

• Selkeä vaikutus verenpaineeseen• Suolan saannin vähentäminen 1 g/vrk, SBP ↓ 3.1

mmHg hypertensiivisillä ja 1.6 mmHg normotensiivisillä

• Prosessoidut ruoat keskeinen lähde

-> Alle 5 g/vrk

Kuitu

• Pienentää sepelvaltimotautiriskiä• Mekanismi osin epäselvä

– pienempi postprandiaalinen glukoosivaste – kol- ja LDL-kol-pitoisuudet ↓

• Täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät, marjat

-> 30-45 g/vrk

Hedelmät ja kasvikset

• Sepelvaltimotaudilta suojaava vaikutus• Näyttö pääosin prospektiivisista kohorttitutkimuksista• Sepelvaltimotautiriski ↓ 4 % ja aivohalvausriski ↓ 5 %

per hedelmä-/kasvisannos• mm. kalium, kuitu, antioksidantit

-> 200 + 200 g/vrk

Kala

• Viikottainen kala-ateria ↓ sepelvaltimotautiriskiä 15 %

• Aivoinfarktiriski ↓ 18 %, kun kalaa 2-4 x vko vs. <1 x kk

• Edulliset vaikutukset eivät johdu yksinomaan rasvasta

-> Kalaa vähintään 2 x vko, josta 1 x vko rasvaista kalaa

Juomat

• Alkoholi– kohtuukäyttö suojaa sepelvaltimotaudilta

• J-muotoinen yhteys

-> 2 annosta miehille, 1 annos naisille /vrk• Virvoitusjuomat

– 2 annosta sokeroituja virvoitusjuomia/vrk -> 35 % suurentunut sepelvaltimotautiriski naisilla

• keinotekoisesti makeutetuilla juomilla ei yhteyttä sepelvaltimotautiriskiin

Ruokavalion kokonaisuus

• Korostetaan aiempaa enemmän• Välimeren ruokavalio

– runsaasti: hedelmät, kasvikset, palkokasvit, täysjyvävilja, kala, tyydyttymätön rasva (oliiviöljy)

– kohtuudella: alkoholi– vähän: punainen liha, meijerituotteet, tyydyttynyt rasva– yhteydessä pienempään sepelvaltimotautiriskiin ja

kuolleisuuteen• Terveyttä edistävä pohjoismainen ruokavalio

– hedelmät, marjat, kasvikset, täysjyvävilja (ruis), rypsiöljy, rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet, kala

– edullinen vaikutus mm. glukoosiaineenvaihduntaan, seerumin lipidiprofiiliin sekä inflammaatioon

Yhteenveto• Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio luo

pohjan sydän- ja verisuonitautien ehkäisylle• Olennainen osa myös hoitoa• Suositukset hyvin yhteneväisiä• Monipuolinen ruokavalio

– suplementaatiot eivät korvaa ”oikeaa” ruokaa• Teollisuuden rooli

– mm. suola, TFA– elintarvikevalikoima, mm. SFA

• Dieettimuutos käytännössä– asiallinen tieto

• keinot = miten?, perustelut = miksi?– tarvittaessa yksilöllinen ohjaus

www.vrn.fi