Upload
thl
View
202
Download
5
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Ursula Schwab, apulaisprofessori, Itä-Suomen yliopisto
Citation preview
Uudet ravitsemussuositukset valtimotautien näkökulmasta
Ursula Schwab Apulaisprofessori (ravitsemusterapia), laillistettu ravitsemusterapeuttiLääketieteen laitos, Kliininen ravitsemustiede, UEFMedisiininen keskus, Kliinisen ravitsemuksen yksikkö, KYS
Sidonnaisuudet• Ei taloudellisia sidonnaisuuksia• Aiheeseen liittyviä asiantuntijatehtäviä
– NNR5• projektiryhmän jäsen, rasvaryhmän pj
– KH-suositus: dyslipidemiat, lasten ruoka-allergiat• työryhmien jäsen
– Valtion ravitsemusneuvottelukunta• jäsen, ravitsemussuositustyöryhmän jäsen
– Sydänmerkkiasiantuntijaryhmä• puheenjohtaja
– European Heart Network• Nutrition Expert Group, jäsen
– Varhaisravitsemustyöryhmä• jäsen
Ruokavalion merkitys valtimotaudeissa• Ruokavalio vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin – vaikuttamalla riskitekijöihin– myös riskitekijöistä riippumattomasti– vaikuttaa samalla myös muiden sairauksien riskiin
• T2DM• tietyt syöpäsairaudet
• Suurin osa evidenssistä observationaalisista tutkimuksista
ESC 2012
• Terveyttä edistävä ruokavalio on sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn kulmakivi
– suosituksen aste: I• suosituksen asteet I, IIa, IIb, III
– näytön aste: B• näytön asteet A, B, C
– painottaa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia– soveltuu parhaiten lääke- ja laitehoitojen arvioon– elintapojen (ravinto, liikunta, tupakointi) on mahdotonta saada korkeaa
näytönastetta
– GRADE-luokitus: vahva• vahva: useimmat informoidut potilaat haluaisivat kyseisen hoidon,
useimmat kliinikot haluaisivat antaa sen, useimmat hoitojärjestelmät haluaisivat kustantaa sen
ESC 2012
Ravitsemussuositukset
• Pohjoismaiset 10/2013 (www.norden.org/nnr)• Valtakunnalliset (VRN) 23.1.2014 (www.vrn.fi)
– pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin
→ vain keskeiset perustelut suomalaisissa suosituksissa
• Tavoitteena – väestön terveyden edistäminen– vähentää ruokavaliosta riippuvaisten
ravitsemusongelmien ja pitkäaikaissairauksien riskiä• esim. lihavuus, sepelvaltimotauti, verenpainetauti, tyypin 2
diabetes
Ravitsemussuositusten kohderyhmä•Laadittu väestötasolle
– terveille, kohtalaisesti liikkuville– muokataan tarpeen mukaan sairaille ja heille,
joilla erityistarpeita• eivät ole hoitosuosituksia
-> dyslipidemioiden Käypä hoito –suositus (2013)–ei juuri eroja
•Suositukset toiminnan perusta terveydenhuollossa
Ravitsemussuositukset valtimotautien näkökulmasta
• Hyvin yhteneväiset– Pohjoismaiset ravitsemussuositukset -> VRN:n suositukset– Dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus– American Heart Association– American Diabetes Association– Suomen Sydänliitto– Diabetesliitto– European Society of Cardiology
-> VRN
-> ESC
Ruokavalion kokonaisuus
www.vrn.fi
Terveyttä edistävä ruokavalio 1• Kuitua enemmän
– kasviksia, marjoja, hedelmiä vähintään 500 g päivässä– täysjyväviljaa 6–9 annosta
• täysjyväleipää, 1 viipale = 1 annos • täysjyväpuuro, 1 lautasellinen = 2 annosta• täysjyväriisiä tai –pastaa, muuta täysjyvälisäkettä
1 dl keitettynä = 1 annos– pähkinöitä, manteleita, siemeniä maustamattomina
2rkl päivässä• Suositus vähintään 25-35 g/vrk, >3 g/MJ
– saanti miehillä 22 g/vrk, naisilla 21 g/vrk (Finravinto 2012)
• Pehmeää rasvaa enemmän – pehmeä leipärasva eli margariini, jossa rasvaa
>60 %– pehmeä ruoanvalmistus-/leivontarasva: öljy,
pullomargariini, pehmeä leipärasva– öljy/öljykastike salaatissa– kalaa 2-3 kertaa viikossa rasvaista kalaa
unohtamatta– pähkinöitä, manteleita, siemeniä
• Suositus vähintään 2/3 rasvasta– osuus 52-53 % (Finravinto 2012)
Terveyttä edistävä ruokavalio 2
• Kovaa rasvaa vähemmän– rasvattomat ja vähärasvaiset (< 1 %) maidot,
piimät, viilit, jogurtit 5-6 dl/vrk– vähärasvaiset juustot (< 17 %) 2-3 siivua
päivässä– voita ja voipohjaisia levitteitä ja
ruoanvalmistusrasvoja harvoin – rasvaista lihaa, makkaroita ja leikkeleitä harvoin– rasvaisia leivonnaisia ja konditoriatuotteita
harvoin• Suositus korkeintaan 1/3 rasvasta
– osuus 42-43 % (Finravinto 2012)
Terveyttä edistävä ruokavalio 3
• Sokeria ja suolaa vähemmän– lisättyä suolaa ja sokeria vain vähän– runsassuolaisten ja -sokeristen tuotteiden
välttäminen– suolaa ruoanvalmistuksessa vähemmän, muiden
mausteiden suosiminen– päivittäisessä käytössä olevien elintarvikkeiden
suolapitoisuus ↓• esim. leipä
– suolaisia naposteltavia harvoin– sokeria sisältäviä juomia ja makeisia vain vähän
• Suositus: lisättyä sokeria <10 E%, suolaa enintään 5 g/vrk
– sokerin saanti miehillä 9 E%, naisilla 10 E% (Finravinto 2014)
– suolan saanti miehillä 8.9 g/vrk, naisilla 6.5 g/vrk (Finravinto 2012) (HUOM! aliraportointi)
Terveyttä edistävä ruokavalio 4
Rasva• SFAn vähentäminen ja tyydyttymättömän rasvan lisääminen
↓ s-kol-pitoisuutta• Kertatyydyttymättömät rasvahapot (MUFA) ↑ HDL-
kolesterolipitoisuutta korvatessaan SFAa tai hiilihydraatteja
• Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA) parantaa LDL-/HDL-kol-suhdetta korvatessaan SFAa
-----------------------------------------------------------------------------------------• Kun 1 E% SFA korvataan PUFAlla, sepelvaltimotautiriski ↓
2-3 %• TFAn lisäys 2 E%, sepelvaltimotautiriski ↑ 23 %• n-3-rasvahapot eivät ole hypokolesterolemisia, mutta ↓
sepelvaltimotauti- ja aivohalvausriskiä
-> SFA <10 E%, TFA mahdollisimman vähän
ESC 2012
Kolesteroli
• Saanti pienenee, kun SFAn määrä ruokavaliossa pienenee
-> ei suositusta• Yleisesti <300 mg/vrk, diabeetikoille <200 mg/vrk
Suola
• Selkeä vaikutus verenpaineeseen• Suolan saannin vähentäminen 1 g/vrk, SBP ↓ 3.1
mmHg hypertensiivisillä ja 1.6 mmHg normotensiivisillä
• Prosessoidut ruoat keskeinen lähde
-> Alle 5 g/vrk
Kuitu
• Pienentää sepelvaltimotautiriskiä• Mekanismi osin epäselvä
– pienempi postprandiaalinen glukoosivaste – kol- ja LDL-kol-pitoisuudet ↓
• Täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät, marjat
-> 30-45 g/vrk
Hedelmät ja kasvikset
• Sepelvaltimotaudilta suojaava vaikutus• Näyttö pääosin prospektiivisista kohorttitutkimuksista• Sepelvaltimotautiriski ↓ 4 % ja aivohalvausriski ↓ 5 %
per hedelmä-/kasvisannos• mm. kalium, kuitu, antioksidantit
-> 200 + 200 g/vrk
Kala
• Viikottainen kala-ateria ↓ sepelvaltimotautiriskiä 15 %
• Aivoinfarktiriski ↓ 18 %, kun kalaa 2-4 x vko vs. <1 x kk
• Edulliset vaikutukset eivät johdu yksinomaan rasvasta
-> Kalaa vähintään 2 x vko, josta 1 x vko rasvaista kalaa
Juomat
• Alkoholi– kohtuukäyttö suojaa sepelvaltimotaudilta
• J-muotoinen yhteys
-> 2 annosta miehille, 1 annos naisille /vrk• Virvoitusjuomat
– 2 annosta sokeroituja virvoitusjuomia/vrk -> 35 % suurentunut sepelvaltimotautiriski naisilla
• keinotekoisesti makeutetuilla juomilla ei yhteyttä sepelvaltimotautiriskiin
Ruokavalion kokonaisuus
• Korostetaan aiempaa enemmän• Välimeren ruokavalio
– runsaasti: hedelmät, kasvikset, palkokasvit, täysjyvävilja, kala, tyydyttymätön rasva (oliiviöljy)
– kohtuudella: alkoholi– vähän: punainen liha, meijerituotteet, tyydyttynyt rasva– yhteydessä pienempään sepelvaltimotautiriskiin ja
kuolleisuuteen• Terveyttä edistävä pohjoismainen ruokavalio
– hedelmät, marjat, kasvikset, täysjyvävilja (ruis), rypsiöljy, rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet, kala
– edullinen vaikutus mm. glukoosiaineenvaihduntaan, seerumin lipidiprofiiliin sekä inflammaatioon
Yhteenveto• Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio luo
pohjan sydän- ja verisuonitautien ehkäisylle• Olennainen osa myös hoitoa• Suositukset hyvin yhteneväisiä• Monipuolinen ruokavalio
– suplementaatiot eivät korvaa ”oikeaa” ruokaa• Teollisuuden rooli
– mm. suola, TFA– elintarvikevalikoima, mm. SFA
• Dieettimuutos käytännössä– asiallinen tieto
• keinot = miten?, perustelut = miksi?– tarvittaessa yksilöllinen ohjaus
www.vrn.fi